TA2016_Kunnanjohtajan ehdotus

TALOUSARVIO 2016
TALOUSSUUNNITELMA
2017 - 2018
Kunnanjohtajan ehdotus 19.10.2015
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
SISÄLLYSLUETTELO
1 YLEISPERUSTELUT........................................................................................................ 3
1.1 Laukaan kunnan toimintaympäristö ....................................................................................... 3
1.2 Talousarvion sääntöperusta .................................................................................................. 5
1.3 Yleinen taloudellinen tilanne .................................................................................................. 6
1.4 Kuntatalouden kehitysnäkymät ja valtion budjetin vaikutukset vuodelle 2016 ....................... 7
1.5 Laukaan kunnan strategia ................................................................................................... 11
1.6 Talouden tasapainottamisohjelma ja talousarvion pääpainopistealueet ............................... 11
1.7 Laukaan kunnan talouden kokonaisuus pääpiirteissään ...................................................... 15
1.7.1 Verotulot ....................................................................................................................... 18
1.7.2 Valtionosuudet .............................................................................................................. 19
1.7.3 Rahoitustulot- ja menot ................................................................................................. 21
1.7.4 Suunnitelman mukaiset poistot ..................................................................................... 22
1.7.5 Antolainauksen muutokset ............................................................................................ 22
1.7.6 Lainakannan muutokset ................................................................................................ 22
1.8 Henkilöstö, henkilöstömäärä ja vakanssien täyttöluvat ........................................................ 22
1.9 Taloussuunnitteluprosessi ................................................................................................... 25
1.9.1 Muutokset suhteessa talousarviokehykseen ja lautakuntien talousarvioesityksiin ......... 25
1.10 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta ....................................................................... 26
1.11 Talousarvioon tehtävät muutokset ja käyttösuunnitelman hyväksyminen ........................... 26
1.12 Kuntakonserni ja kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet ........................................ 27
1.13 Eritysmääräyksiä ............................................................................................................... 29
2 KÄYTTÖTALOUSOSA................................................................................................... 30
2.1. Kunnanhallitus .................................................................................................................... 33
2.2 Perusturvalautakunta........................................................................................................... 42
2.2.1 Sosiaalipalvelut ............................................................................................................. 44
2.2.2 Terveyspalvelut ............................................................................................................. 47
2.2.3 Vanhusten palvelut........................................................................................................ 48
2.2.4 Hallinto ja lautakunta ..................................................................................................... 52
2.3 Kasvun ja oppimisen lautakunta .......................................................................................... 53
2.3.1 Varhaiskasvatus............................................................................................................ 54
2.3.2 Perusopetus .................................................................................................................. 57
2.3.3 Toisen asteen koulutus ................................................................................................. 59
2.4 Vapaa- ajan lautakunta ........................................................................................................ 61
Talousarvio 2016
1
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.4.1 Kirjastotoimi .................................................................................................................. 65
2.4.2 Vapaa-aikatoimi ............................................................................................................ 67
2.4.3 Aikuiskasvatus .............................................................................................................. 71
2.5 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta ........................................................................................ 73
2.5.1 Maankäyttö ................................................................................................................... 76
2.5.2 Rakennusvalvonta ........................................................................................................ 80
2.5.3 Ympäristönsuojelu ........................................................................................................ 81
2.6. Ympäristöterveyslautakunta ............................................................................................... 82
2.7. Tekninen lautakunta ........................................................................................................... 84
2.7.1 Tilapalvelut .................................................................................................................... 86
2.7.2 Yhdyskuntatekniset palvelut .......................................................................................... 90
2.7.3 Tukipalvelut ................................................................................................................... 90
2.7.4 Tekninen hallinto ja suunnittelu ..................................................................................... 91
3 INVESTOINTIOSA ......................................................................................................... 93
3.1. Investointiohjelma 2016-2020 ............................................................................................. 93
3.2 Talonrakennusinvestoinnit vuonna 2016.............................................................................. 94
3.2.1 Uudisrakennukset ......................................................................................................... 94
3.2.2 Peruskorjaukset ............................................................................................................ 94
3.3 Maanhankinta ja myynti vuonna 2016.................................................................................. 95
3.4 Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 2016......................................................................... 95
3.5 Vesihuollon investoinnit vuonna 2016 .................................................................................. 96
3.6 Yhdyskuntatekniikan investoinnit vuonna 2016 .................................................................... 96
4 TULOSLASKELMAOSA ................................................................................................ 99
5 RAHOITUSOSA ........................................................................................................... 100
Talousarvio 2016
2
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
1 YLEISPERUSTELUT
1.1 Laukaan kunnan toimintaympäristö
1.1
VÄESTÖ
SUUNNIT T ELUALUEJAKO =
T ILAST OALUEJAKO
SUURALUE
1
LAUKAA
T ILAST OALUE 1 01 KIRKO NKYLÄ
Pienalueet
1 01 001 Kk-keskusta
1 01 002 Kk-pohjoinen
1 01 003 Kk-etelä
1 01 004 Kk-Kantola
1 01 005 Kk-Asema
T ILAST OALUE 1 02 VIHTAVUO RI
Pienalueet
1 02 004 Vri-keskusta
1 02 005 Vri-ympäristö
T ILAST OALUE 103 LEPPÄVESI
Pienalueet
1 03 006 Lsi-keskusta
1 03 007 Lsi-ympäristö
T ILAST OALUE 1 04 LIEVESTUO RE
Pienalueet
1 04 008 Lre-pohjoinen
1 04 009 Lre-etelä
1 04 010 Lre-ympäristö
T ILAST OALUE 1 05 MAASEUTUALUEET
Pienalueet
1 05 011 Kuhaniemi
1 05 012 Kärkkää
1 05 013 Vehniä
1 05 014 Valkola
1 05 015 Kuusa
1 05 016 Haapala
1 05 017 Äijälä
1 05 018 Lankamaa
1 05 019 T arvaala
1 05 020 Simuna
1 05 021 Vuontee
1 05 022 Savio
1 05 023 Metsolahti
1 05 024 Hoho
MUU
Ikävuodet
Ikävuodet
Ikävuodet
Ikävuodet
Ikäryhmät
0-14 v
%
15-64 v
%
65 v %
joista yli 75 v
%
% koko väestöstä
Talousarvio 2016
V Ä K I L U K U 31.12.
2007
17609
5098
1466
2007
931
412
282
2041
1683
358
2785
2134
651
2597
1461
644
492
5025
401
334
933
498
582
295
377
250
288
194
246
221
170
236
63
2008
17763
5107
1482
1971
920
454
280
2075
1718
357
2923
2257
666
2554
1461
628
465
5043
416
365
913
505
583
295
382
244
283
189
254
217
168
229
61
2009
17975
5147
1489
1954
928
478
298
2113
1738
375
3002
2324
678
2537
1452
630
455
5115
431
370
915
513
609
286
384
248
288
189
263
226
168
225
61
2010
18142
5196
1501
1916
953
539
287
2158
1780
378
3105
2438
667
2528
1440
640
448
5082
430
368
908
511
608
292
381
241
270
199
281
223
165
205
73
2011
18286
5223
1513
1907
951
565
287
2169
1804
365
3179
2509
670
2530
1461
643
426
5115
412
369
920
495
634
284
393
252
275
196
267
249
164
205
70
2012
18481
5228
1489
1893
949
629
268
2201
1819
382
3224
2528
696
2536
1457
646
433
5219
440
380
947
478
642
309
391
256
268
202
273
262
166
205
73
2013
18588
5314
1527
1890
948
678
271
2213
1828
385
3237
2543
694
2534
1478
625
431
5201
440
369
940
464
655
304
406
252
277
196
267
270
161
200
89
2014
18709
5391
1550
1884
978
713
266
2209
1836
373
3271
2578
693
2541
1471
632
438
5210
468
376
946
448
643
302
393
251
286
193
271
276
159
198
87
2007
3769
21,4
11388
64,7
2452
13,9
1117
45,6
6,34
2008
3800
21,4
11424
64,3
2539
14,3
1148
45,2
6,46
2009
3882
21,6
11501
64,0
2592
14,4
1068
41,2
5,94
2010
3940
21,7
11507
63,4
2695
14,9
1105
41,0
6,09
2011
4024
22,0
11463
62,7
2799
15,3
1132
40,4
6,19
2012
4076
22,1
11467
62,0
2938
15,9
1156
39,3
6,26
2013
4127
22,2
11333
61,0
3128
16,8
1200
38,4
6,46
2014
4228
22,6
11238
60,1
3243
17,3
1237
38,1
6,61
T avoite
2020
20020
Ennuste
2020
4340
21,7
11671
58,3
4009
20,0
1603
40,0
8,01
3
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
1.2 TYÖ LLISYYS (Tilastoke skus, työssäkäyntitilasto)
Vuosi
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Asukasluku
17609
17763
17975
18142
18286
18481
18588
Toimiala
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous
339
326
314
317
294
279
TYÖ PAIKAT 31.12. (041, Toimialaluokitus 2008, TO L 2008)
B Kaivostoiminta ja louhinta
C T eollisuus
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta
Työpaikat, kpl
12
11
12
13
13
13
1079
1030
1040
1047
1036
927
9
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
24
F Rakentaminen
9
3
6
8
9
27
26
26
28
25
423
387
409
449
457
429
G T ukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
454
515
494
616
585
618
H Kuljetus ja varastointi
233
244
377
406
418
434
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
215
228
209
215
230
212
J Informaatio ja viestintä
14
17
13
12
14
26
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
38
44
34
37
37
30
L Kiinteistöalan toiminta
35
40
31
32
28
31
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
178
202
174
204
180
189
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
216
224
241
268
310
302
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
340
339
287
230
145
167
P Koulutus
395
406
389
427
403
420
Q T erveys- ja sosiaalipalvelut
1023
1020
1046
1041
1108
1088
R T aiteet, viihde ja virkistys
43
48
42
44
49
51
S Muu palvelutoiminta
134
132
134
125
126
129
T Kotitalouksien toiminta työnantajina; eriyttämätön toiminta omaan käyttöön
3
3
3
4
5
7
U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta
0
0
0
0
0
0
94
5301
66
5318
96
5374
101
5620
111
5585
122
5508
X T oimiala tuntematon
YHTEENSÄ
Työlline n työvoima, he nkilöä
TYÖ LLINEN TYÖ VO IMA 31.12. (042, Toi mialaluokitus 2008,TO L 2008)
Toimiala
2007
2008
2009
2010
2011
2012
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous
345
341
321
315
301
296
B Kaivostoiminta ja louhinta
C T eollisuus
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta
35
34
19
24
24
23
1649
1600
1510
1487
1423
1369
19
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
47
F Rakentaminen
20
35
34
39
40
49
51
43
49
50
659
684
655
680
715
669
G T ukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
721
762
752
772
814
800
H Kuljetus ja varastointi
375
385
368
382
392
389
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
245
249
236
244
273
254
J Informaatio ja viestintä
162
154
174
186
182
175
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
73
79
75
76
79
78
L Kiinteistöalan toiminta
65
77
66
75
67
68
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
359
355
320
358
366
371
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
372
362
370
379
407
418
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
435
442
349
370
376
362
P Koulutus
476
498
492
531
542
574
Q T erveys- ja sosiaalipalvelut
1157
1192
1244
1251
1312
1291
R T aiteet, viihde ja virkistys
74
75
78
79
70
79
S Muu palvelutoiminta
176
193
211
197
203
190
T Kotitalouksien toiminta työnantajina; eriyttämätön toiminta omaan käyttöön
2
3
4
3
3
8
U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta
0
0
0
0
0
0
96
7542
66
7620
97
7427
101
7587
111
7748
122
7626
X T oimiala tuntematon
YHTEENSÄ
TYÖ VO IMATILASTO 31.12. (010 Väe stö / työllisyys)
2013
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
17609
17763
17975
18142
18286
18481
18588
T yövoima, henkilöä
8349
8422
8454
8561
8664
8678
8622
T yölliset, henkilöä
7542
7620
7427
7587
7748
7626
7381
T yöttömät, henkilöä
807
802
1027
974
916
1052
1241
T yövoiman ulkopuolella, henkilöä
9260
9341
9521
9581
9622
9803
9966
T yövoima / asukasluku %
T yöpaikat / työllinen työvoima %
47,41
70,29
47,41
69,79
47,03
72,36
47,19
74,07
47,38
72,08
46,96
72,23
46,38
0,00
Asukasluku
Talousarvio 2016
4
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Laukaan kunnan asukasmäärä vuoden 2014 tilaston perusteella on 18.709. Asukkaita
kuntakeskuksena toimivassa kirkonkylässä on 5.391, Leppävedellä 3.271, Lievestuoreella 2.541 ja
Vihtavuoressa 2.209 asukasta. Haja-asutusalueella laukaalaisia asuu 5.210.
Laukaan väestö kasvaa. Vuoden 2016 talousarviossa väestön määräksi on arvioitu 19.009 henkilöä
ja väestömäärän kasvuksi 150 henkilöä. Väestön kasvu johtuu voitollisesta muuttoliikkeestä sekä
keskimääräistä
korkeammasta
syntyvyydestä
(luonnollinen
väestönlisäys).
Laukaan
väestönrakenne on nuorekas ja tasapainoinen. Vuonna 2014 ikäryhmään 0-14 vuotiaat kuului 22,6
% laukaalaisista, ikäryhmään 15 - 64 vuotiaat 60,1 % laukaalaisista ja ikäryhmää yli 65 vuotiaat 17,3
% laukaalaisista. Yli 65 vuotiaista joka kolmas on vanhempi kuin 75 vuotta. Väestön koulutustaso
on noussut nopeammin kuin kunnissa keskimäärin. Laukaassa on paljon keskiasteen ja erityisesti
ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Väestön pääasiallinen toiminta kuvaa väestön taloudellisen
toiminnan laatua. Sen perusteella väestö jaetaan työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella
oleviin. Vuonna 2013 Laukaassa oli 8.622 työvoimaan kuuluvaa asukasta. Koko väestöstä heidän
osuutensa oli 46 %.
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Laukaassa oli 5.508 työpaikkaa vuonna 2012.
Toimialoja oli luokiteltu yhteensä 22, joista palvelusektori työllisti eniten, yli 3.500 henkilöä.
Toimialoista mm. teollisuus tarjosi yli 1.000 työpaikkaa, tukku- ja vähittäiskauppa 618, kuljetus ja
varastointi 434 ja rakentaminen 429. Vaikka palvelusektori tarjoaa enemmistön kunnan työpaikoista
(65 %), on jalostuksella (30 %) ja alkutuotannolla (5 %) vielä suurempi merkitys kun Suomen
kunnissa keskimäärin.
Elinkeinotoiminnan kehittämisen tavoitteet Laukaan kunnassa on päätetty kunnanvaltuuston
hyväksymässä elinkeinostrategiassa. Kunnan tavoitteena on lisätä yritysten investointihalukkuutta
kehittämällä yhdyskuntarakennetta ja huomioimalla muut yritystoimintaa edistävät tekijät.
1.2 Talousarvion sääntöperusta
Kuntalain 65 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle
seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on
hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi).
Talousarviovuosi
on
taloussuunnitelman
ensimmäinen
vuosi.
Laukaan
kunnassa
taloussuunnitelmakausi on kolme vuotta, josta ensimmäinen vuosi on sitova talousarvio.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka
ovat valtuuston nähden sitovia eriä. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset
kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava
talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena
suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos
taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on
päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan
valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Uudessa kuntalaissa, joka on tullut voimaan
1.5.2015, on tiukennettu alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevia määräyksiä siten, että kunnan
taseessa olevat alijäämät on katettava neljän vuoden kuluessa tai muuten kunta joutuu
arviointimenettelyn piiriin. Samalla kattamisvelvollisuus on ulotettu koskemaan myös kuntayhtymiä.
Laukaan kunnan kertyneet alijäämät tulee olla katettu viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä.
Laukaan kunnan taseessa oli kertyneitä alijäämiä -1,2 miljoonaa euroa vuoden 2014
Talousarvio 2016
5
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
tilinpäätöksessä. Vuoden 2016 talousarvio on ylijäämäinen ja kertyneet alijäämät saadaan talouden
seurantatietojen perusteella katettua jo vuoden 2015 tilinpäätöksessä.
Lisäksi uudessa kuntalaissa on muutettu erityisen heikossa asemassa olevan kunnan
arviontikriteeristöä siten, että arviointikriteeristö perustuu kuntakonsernin tunnuslukuihin vuodesta
2015 alkaen siirtymäajalla. Arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kuntakonsernin taseessa
on kertyneitä alijäämiä vähintään -1000 euroa asukasta kohden tai jos seuraavat neljä raja-arvoa
täyttyvät kahtena vuotena peräkkäinen: kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen, kunnan
tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttia korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu
keskimääräinen tuloveroprosentti, asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää
kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla ja kuntakonsernin
suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä Laukaan
kuntakonsernissa oli kertyneitä alijäämiä -304 euroa asukasta kohden, eli kuntakonsernin
alijäämäehto ei täyttynyt. Neljästä arviointikriteeristön raja-arvosta täyttyi yksi eli kuntakonsernin
suhteellinen velkaantuneisuus oli yli 50 prosenttia. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu
arviointikriteeristön tunnuslukujen täyttyminen 2009-2014.
KUNTALAIN TUNNUSLUKUJEN MUKAISET RAJA-ARVOT:
TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014
1. Kuntakonsernin yli-/Alijäämä, €/asukas
-273
-214
-236
-374
-380
-304
1. Kuntakonsernin vuosikate, M€
7,8
2. Kunnan tuloveroprosentti
19,5
3. Kuntakonsernin lainakanta, €/asukas
3 273
4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaatuneisuus 64,4
7,2
19,5
3 407
64,9
6,0
20,0
3 595
72,5
4,3
20,25
4 070
70,8
5,4
20,5
4 663
75,5
9,4
20,5
5 042
82,4
Painotettu tulovero % keskiarvo
Ero keskiarvoon, yksikköä
Konsernin lainakanta €/asukas keskiarvo
Ero keskiarvoon, %
Asukasmäärä
18,97
0,53
4 568
-25 %
18 142
19,16
0,84
4 724
-24 %
18 286
19,25
1,00
5 027
-19 %
18 481
19,38
1,12
5 538
-16 %
18 588
19,74
0,76
6 000
-16 %
18 709
18,59
0,91
4 248
-23 %
17 975
Uusilla k riteereillä arviointi tehdään vuonna 2017, k un vuoden 2016 ja 2015 tilinpäätöstiedot on k äytettävissä
1.3 Yleinen taloudellinen tilanne
Suomen talouden tilanne on vakava. Bruttokansantuote on supistunut kolmena viime vuonna,
työttömyysaste kasvaa, työttömyysjaksot pitenevät ja Suomi ei ole päässyt mukaan kansainväliseen
talouden kasvuun. Lisäksi väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvun edellytyksiä sekä
kasvattaa julkisia menoja. Julkinen talous on syvästi alijäämäinen. Julkisen talouden velka on
kasvanut nopeasti ja se ylittää 60 prosenttia suhteessa BKT:seen kuluvana vuonna.
Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena peräkkäin. Kuluvana vuonna talous ei
juurikaan kasva, sillä BKT:n kasvuennuste on 0,2 %. Suomen BKT:n taso on tällä hetkellä vuoden
2006 tasolla. Vuoden 2016 talouden kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti
investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on hankalaa ja niiden ajoittumiseen liittyy
riskitekijöitä. Tästä johtuen vuoden 2016 kasvuennusteeseen liittyy riskejä alaspäin. Yksityisen
kulutuksen kasvu hidastuu kuluvasta vuodesta johtuen reaalitulojen heikosta kehityksestä. Vuoden
2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Talouskasvun odotetaan pysyvän hitaana myös
keskipitkällä aikavälillä, sillä vuosina 2018 ja 2019 kasvu jää reiluun prosenttiin.
Työllisten määrän arvioidaan olevan 0,7 % edellisvuotta alempi ja työttömyysasteen
vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 % kuluvana vuonna. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja
rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Työttömyysasteen ei kuitenkaan arvioida enää
heikkenevän vuoden 2016 aikana ja työllisten lukumäärän ennustetaan kääntyvän hienoiseen
Talousarvio 2016
6
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
nousuun suhdannetilanteen kohenemisen myötä. Kuluttajahinnat laskevat 0,1 % vuonna 2015.
Kuluttajahintojen nousu kiihtyy ensi vuodesta alkaen, mutta nousu pysyy maltillisena.
Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen ja
rakenteellisen epätasapainon vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Vuoden 2016 valtion
budjetissa tulojen arvioidaan olevan 49,1 miljardia euroa ja menojen 54,1 miljardia euroa. Alijäämän
arvioidaan olevan 5,0 miljardia euroa. Huomionarvoista on se, että valtiontalouden tulojen ja
menojen epätasapaino on vuonna 2019 edelleen 4,0 miljardia euroa. Valtionvelan määrä vuoden
2016 lopussa nousee noin 106 miljardiin euroon, mikä on noin 50 prosenttia suhteessa
bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2019 valtionvelan arvioidaan kasvavan noin 120 miljardiin
euroon. Suomen julkisyhteisöjen yhteenlaskettu alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen (vakaus- ja
kasvusopimus) määrittelemän kolmen prosentin viitearvon vuonna 2014. Tämä raja ylittynee myös
kuluvana vuonna. Julkisyhteisöjen velka ylittää perussopimuksessa määritellyn 60 prosentin rajan
tänä vuonna, ja velkakriteeri rikkoutuu vuodesta 2016 eteenpäin. Euroopan komissio arvioi
kesäkuussa 2015, että liiallisen alijäämän menettelyn käynnistäminen ei Suomen osalta ole
perusteltua alijäämä- ja velkakriteerien täyttymisestä huolimatta. Seuraavissa graafeissa on kuvattu
muutama keskeinen yleistä talouskehitystä kuvaava tunnusluku:
1.4 Kuntatalouden kehitysnäkymät ja valtion budjetin vaikutukset vuodelle 2016
Kuntataloutta on leimannut viime vuodet taloudellisen liikkumavaran heikkeneminen, mihin ovat
vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden
tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä
Talousarvio 2016
7
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Muutoksista johtuen kunnat ja kuntayhtymät ovat viime
vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstietojen
2014 mukaan kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 2,9 mrd. euroa ja se vahvistui noin 180
milj. euroa edellisvuodesta. Kunnissa vuosikate kattoi poistoista 107 prosenttia ja kuntayhtymissä
116 prosenttia. Kuntatalous oli siten 0,3 mrd. euroa ylijäämäinen ilman satunnaisia eriä.
Toiminnan ja investointien rahavirran kehityksen perusteella kuntien ja kuntayhtymien tulorahoitus
ei ole viime vuosina riittänyt investointien rahoittamiseen. Tulovirran riittämättömyys investointien
rahoitukseen ja samanaikaisesti korkealla pysynyt investointitarve on johtanut kuntien lainakannan
nopeaan kasvuun. Kuntien lainakanta on kasvanut vuodesta 2002 lähtien nopeasti lähes 2,5 kertaiseksi ja se oli vuoden 2014 lopussa noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 16,0 miljardia euroa,
josta kuntien osuus on 14,8 miljardia euroa. Suomen kunnista ylijäämäisiä vuoden 2014
tilinpäätöstietojen mukaan oli 242 kuntaa ja alijäämäisiä 59 kuntaa. Alijäämäisistä kunnista 16
kunnalla alijäämää oli yli 500 euroa asukasta kohden.
Heikosta rahoituksellisesta tasapainosta johtuen kunnat ovat joutuneet sopeutustoimien lisäksi
kiristämään kuntalaisten verotusta. Vuodelle 2014 tuloveroprosenttia korotti 156 kuntaa ja
kiinteistöveroa 90 kuntaa. Korotusten seurauksena keskimääräinen asukasluvulla painotettu
kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuodelle 2015
tuloveroprosenttia korotti 98 kuntaa ja kiinteistöveroa 114 kuntaa. Vuonna 2015 keskimääräinen
asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti on 19,84 prosenttia. Keski-Suomen kunnissa
asukasluvulla painotettu tuloveroprosentti on 20,47 %. Yhteensä 131 kunnassa tuloveroprosentti on
vuonna 2015 vähintään 21,00 prosenttia ja 25 kunnassa vähintään 22,00 prosenttia. Yleisin
tuloveroprosentti on 20,50 prosenttia, joka on 55 kunnassa.
Toimintaympäristöön liittyvien muutostekijöiden myötä monen kunnan elinvoiman näkymät
heikkenevät lähitulevaisuudessa. Väestörakenteen muutos lisää kuntien menoja, investointitarpeita
ja lisää alueellista eriytymistä. Pitkittynyt taantuma on myös heikentämässä kuntatalouden tilaa ja
lisäämässä työttömyydenhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Kuntien toimintaympäristön muutokset
liittyvät myös kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin sekä kuntien mahdollisuuksiin vastata tulevaisuuden
muuttuviin palvelutarpeisiin. Valtion tavoittelemat kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen
liittyvät toimenpiteet eivät ole tuottaneet tulosta ja viime vuosina kuntien tehtävien ja velvoitteiden
määrä on kasvanut. Kunnilla on kesällä 2015 valmistuneen kartoituksen mukaan yli 600 lakisääteistä
tehtävää sekä lähes 980 niihin liittyvää velvoitetta. Euroopan laajuinen pakolaiskriisi vaikuttaa myös
Suomen kuntiin turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa voimakkaasti. Pakolaiskriisin ja
turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen on vaikea tässä
vaiheessa arvioida. Laukaan kunnassa pakolaiskriisiin ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun
varaudutaan mm. päivittämällä kotouttamissuunnitelma vuoden 2016 aikana.
Eduskuntavaalit käytiin 19.4.2015 ja vaalien jälkeen Suomen hallituksen muodostivat keskusta,
kokoomus ja perussuomalaiset. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta julkaistiin
27.5.2015. Hallitusohjelmaan perustuva hallituksen talousarvioesitys 2016 sekä julkisen talouden
suunnitelma julkaistiin 28.9.2015. Talousarvioesityksen talouspolitiikan päälinjana on nostaa
Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110.000 henkilöllä vaalikauden loppuun
mennessä. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen pysäytetään vaalikauden loppuun
mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. Erityisenä haasteena on kymmenen
miljardin euron kestävyysvaje, josta neljä miljardia hallitus on päättänyt kattaa säästöillä, noin neljä
miljardia rakenteellisilla uudistuksilla ja loput kilpailukykyä parantavilla toimilla, joihin kuuluvat
kustannuskilpailukyvyn parantaminen, palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen. Päätökset
kestävyysvajeen kattamisesta on tarkoitus tehdä vaalikauden aikana. Hallitusohjelman (2015-2019)
Talousarvio 2016
8
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
ja valtion budjettiesityksen 2016 merkittävimmät vaikutukset Laukaan kunnan talouden ja toiminnan
näkökulmasta ovat seuraavat:
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja aluehallinnon uudistaminen
• Sote-uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Sen
tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hallita paremmin julkisen talouden
kustannuksia.
• Sote-uudistuksen valmistelu etenee siten, että lokakuun 2015 aikana hallitus päättää
itsehallintoalueiden määrästä. Itsehallintoalueet järjestävät tulevaisuudessa kaikki sotepalvelut. Vuoden 2015 loppuun mennessä tehdään linjaukset ICT:n ja rakennusinvestointien
ohjauksesta sekä itsehallintoalueilla järjestettävien vaalien periaatteista. Sote-järjestämislaki
on tarkoitus saada voimaan heinäkuussa 2017, ja järjestämisvastuu siirtyy itsehallintoalueille
vuoden 2019 alusta.
• Sote-uudistuksen ohella tavoitteena on uudistaa aluehallintoa sovittamalla yhteen valtion
aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä
valtion, alueiden ja kuntien välillä.
Kuntien tehtävien ja kustannuksien karsiminen 1 Mrd. eurolla
• Hallitus on päättänyt karsia hallitusohjelmassa kuntien kustannuksia miljardilla eurolla
vähentämällä lakisääteisiä tehtäviä sekä tehtävien toteuttamista ohjaavia velvoitteita.
Velvoitteita ovat esimerkiksi erilaiset suunnitelmat, yhteistyövelvoitteet, henkilöstömitoitukset
tai kelpoisuudet. Suosituksista ohjauskeinona on tarkoitus luopua.
• Samalla tavoitteena on edistää kunnissa kokeilukulttuuria ja kannustaa kuntia uudenlaisiin
toimintatapoihin, jotka lainsäädäntö jo mahdollistaa. Hallitus valmistelee myös kuntien
kokeiluja varten tarvittavaa pysyväisluonteista lainsäädäntöä.
• Aikataulun mukaisesti yksityiskohtaiset esitykset miljardin tavoitteen saavuttamiseksi
tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Säästöarvioiden kokonaiskuva ja aikataulu
valmistuu kehysriiheen maaliskuussa 2016 ja esitykset tulevat voimaan tapauskohtaisesti
2016 alkaen. Vuoden 2016 talousarvioon toimilla ei ole suurta vaikutusta.
• Hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella 2015-2019.
Hallitus sitoutuu pitämään voimassa 100 prosentin valtionosuudet turvaavan lain. Mikäli
valtionosuuksia leikataan, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa.
Kustannuskilpailukykyä ja muutosturvaa parantavat toimet
• Hallitus on tehnyt esityksen toimista yksikkötyökustannusten alentamiseksi viidellä
prosentilla ja työntekijöiden muutosturvan vahvistamiseksi. Toimenpiteiden on tarkoitus tulla
voimaan seuraavan työehtosopimuskauden alkaessa, eli 1.2.2017. Toimenpiteillä ei ole
merkitystä vuoden 2016 talousarvioon, mutta toteutuessaan ne pienentäisivät vuonna 2017
Laukaan kunnan henkilöstömenoja suuruusluokaltaan 1,0-1,5 miljoonaa euroa. Toimenpiteet
alentaisivat myös kuntayhtymien ja yksityisten palvelujen kustannuksia, jonka vaikutukset
Laukaan kunnan taloudelliseen tilanteeseen ovat saman suuruiset. Mahdolliset muutokset
pienentävät myös olennaisesti julkisen sektorin verotuloja.
Julkisten talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma
• Uuden kuntalain myötä peruspalveluohjelmamenettely on korvattu kuntatalousohjelmalla.
Julkisen talouden suunnitelmaan perustuva kuntatalousohjelma sisältää päivitetyn kuvan
kuntatalouden tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Ohjelma valmistellaan valtion ja kuntien
välisessä neuvottelumenettelyssä, jossa kuntia edustaa Suomen Kuntaliitto. Julkisen
talouden
suunnitelma
sisältää
valtiontalouden
kehyspäätöksen
lisäksi
mm.
rahoitusasematavoitteet ja kuntatalouden menorajoitteen. Valtiontalouden kehyspäätös luo
Talousarvio 2016
9
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
sitovan nelivuotisen kehyksen. Suunnitelmassa hallitus on asettanut hallituskaudelle 20152019 seuraavat rahoitusasematavoitteet:
- valtiontalouden alijäämä on korkeintaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon
- kuntatalouden alijäämä on korkeintaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon
- työeläkerahastojen ylijäämä on noin 1 % suhteessa kokonaistuotantoon
- muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema on tasapainossa
- menorajoite, eli valtion toimenpiteistä kuntatalouteen aiheutuvien menojen
muutoksen vähimmäismäärä, vuoteen 2019 mennessä on -540 miljoonaa euroa.
Veroperuste- ja valtionosuusjärjestelmän muutokset sekä maksukorotukset
• Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla
korottamalla työtulovähennystä 450 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Myös muita pienempiä
veroperustetarkistuksia tehdään, kuten ansiotuloverotuksen ansiotasomuutosta vastaava
tarkistus. Veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja 262 miljoonaa euroa, joka
kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Laukaan kunnan osuus tästä on 0,7
miljoonaa euroa.
• Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus päättyy vuoden
2015 lopussa ja seurakuntien yhteisövero-osuuden siirtyminen valtiolle vuoden 2016 alusta
kasvattavat valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Määräaikaisen korotuksen päättyminen
vähentää kuntien yhteisöveron tuottoa 258 miljoonaa euroa, josta Laukaan kunnan osuus on
noin 0,2 miljoonaa euroa.
• Kiinteistöverojen ylärajoja korotetaan 1.1.2016 alkaen ja alarajoja 1.1.2017 alkaen.
• Peruspalvelujen valtionosuutta pienentävät aiempien kehyspäätösten mukaiset leikkaukset,
jotka ovat vuonna 2016 yhteensä 40 miljoonaa euroa, eli 7,40 euroa asukasta kohden, ja
vuonna 2017 yhteensä 50 miljoonaa euroa, eli 9,20 euroa asukasta kohden. Lisäksi vuonna
2016 jädytetään indeksikorotukset, jotka pienentävät valtionosuuksia noin 40 miljoonaa
euroa.
• Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia
310 miljoonaa euroa vuonna 2016, josta Laukaan kunnan osuus on noin 1,2 miljoonaa euroa.
Kustannustenjaon tarkistus tehtiin viimeksi neljä vuotta sitten, mutta jatkossa uuden
valtionosuuslain mukaisesti tarkistus tehdään vuosittain.
• Vuodelle 2016 valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotus, joka
lisäisi kuntien maksutuottoja 150 miljoonaa euroa. Lisäksi 1.8.2016 alkaen on tarkoitus
korottaa päivähoitomaksuja ja ajantasaistaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan
maksuja, jotka lisäisivät kuntien maksutuottaja 80 miljoonaa euroa vuositasolla. Lakiesitys
maksukorotuksista/maksuluokkien muutoksista julkaistaan keväällä 2016. Laukaan kunnan
talousarviossa 2016 maksutuloarvioissa korotuksien vaikutukset on huomioitu
varovaisuuden periaatteella.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja päivähoidon mitoitus
• Subjektiivista päivähoito-oikeutta muutetaan 1.8.2016 alkaen siten, että jokaisella lapsella on
oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa esiopetukseen asti. Kokopäiväiseen
varhaiskasvatukseen olisi oikeus, mikäli lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ,
opiskelu, yrittäjyys tai omassa työssä oleminen sitä edellyttäisi. Lisäksi
varhaiskasvatuksessa kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta muutetaan
1:7:stä 1:8:aan 1.8.2016 lähtien. Muutoksien taloudellisia vaikutuksia ei ole otettu vuoden
2016 talousarvioon, vaan arviot taloudellisista vaikutuksista tehdään syksyllä 2016.
Kärkihankkeiden rahoitus
• Hallitus on päättänyt 1,6 miljardin euron kertaluonteisista panostuksista kärkihankkeisiin ja
korjausvelan pienentämiseen vuosina 2016—2018. Kärkihankerahoitus kohdennetaan
työllisyyteen ja kilpailukykyyn 170 miljoonaa euroa, osaamiseen ja koulutukseen 300
miljoonaa euroa, terveyteen ja hyvinvointiin 130 miljoonaa euroa, biotalouteen ja puhtaisiin
Talousarvio 2016
10
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
ratkaisuihin 300 miljoonaa euroa sekä digitalisaatioon ja toimintatapojen muutokseen 100
miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kärkihankerahoitusta käytetään noin 220 miljoonaa euroa ja
korjausvelan pienentämiseen 100 miljoonaa euroa. Kärkihankkeet rahoitetaan pääosin
osinkotuloilla ja valtion osakeomistusten myynnillä. Rahoituksesta 330 miljoonaa euroa
katetaan kehyksissä olleen Pisararadan rahoituksen purkamisella.
Valtion budjettiesityksen vaikutukset Laukaan kunnan talouteen on pääosin huomioitu vuoden 2016
talousarviossa, lukuun ottamatta subjektiivista päivähoito-oikeutta ja päivähoidon mitoitusta
koskevia muutoksia.
1.5 Laukaan kunnan strategia
Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian 2020 valtuustokaudelle
kokouksessaan 27.1.2014 § 1. Kuntastrategian lähtökohdat ja pääpainopisteet ovat:
•
•
•
•
2013-2016
Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa
Monipuolisen hyvän asumisen Laukaa
Palvelujen Laukaa
Taloudestaan huolehtiva Laukaa
Kuntastrategian tavoitteen mukaisesti Laukaan kunnan talous on tasapainoinen, ja se turvaa
kuntalaisten palvelujen saannin ja mahdollistaa kunnan toiminnan kehittämisen. Kuntastategiassa
valtuustokauden taloudellisiksi tavoitteiksi asetettiin: Vuosikate kattaa vähintään poistot, kunnan
taseessa ei ole kumulatiivista alijäämää, kunnan taseessa on 5-10 miljoonan euron puskuri,
investointien tulorahoitus on enemmän kuin 50 % ja taloudellinen omavaraisuusaste on yli 50 %.
Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksissä kuntastrategian tavoitteet toteutuivat alla olevan taulukon
mukaisesti. Talousarvio on laadittu siten, että kuntastrategian taloudelliset tavoitteet täyttyisivät
vähintään
60
prosenttisesti
vuoden
2016
tilinpäätöksessä ja 80 prosenttisesti
taloussuunnittelukauden aikana.
Taloudestaan huolehtiva Laukaa
Johtamiskohde
Kunnan vuosikate
Kunnan tase
Tavoite valtuustokaudelle
Vuosikate kattaa vähintään
Kunnan taseessa ei ole
kumulatiivista alijäämää
Kunnan taseessa on 5-10
miljoonan euron puskuri
Investoinnit
Investointien tulorahoitus on
enemmän kuin 50 %
Kunnan omavaraisuusaste Kunnan taloudellinen
omavaraisuusaste on yli 50 %
TP 2013 TP 2014 TPE 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018
24,8 % 133,4 %
-2,7 M€
-1,2 M€
-2,7 M€
-1,2 M€
10,2 %
38,0 %
31,2 %
26,3 %
1.6 Talouden tasapainottamisohjelma ja talousarvion pääpainopistealueet
Vuoden 2014 talousarvioon otettiin talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2016.
Tasapainottamisohjelman tavoitteeksi asetettiin katkaista 10 vuotta kestänyt alijäämäkierre ja
tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapainolla tarkoitettiin sitä, että
taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty vuoden 2016
tilinpäätöksessä. Tämän hetken seurantatietojen perusteella alijäämä saadaan katetuksi tavoitetta
nopeammin jo vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Velkaantumisvauhti saadaan hallintaan vuosien 20162017 aikana ja velkaantuminen pysäytetään vuonna 2018.
Talousarvio 2016
11
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Vuosien 2014 ja 2015 talousarvioihin on sisältynyt yhteensä 6,5 miljoonan euron sopeutukset
vuositasolla. Sopeutuksesta puolet on tehty supistamalla palveluja ja tehostamalla organisaatiota ja
puolet maksuja ja veroja korottamalla. Osa sopeutuspäätöksien säästöistä realisoituu tulevina
vuosina, kun päätöksiä toimeenpannaan. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu siten, että
palvelutuotantoon ei tehdä olennaisia lisäleikkauksia. Vuoden 2016 aikana kehitetään organisaatiota
ja toimintatapoja ja toimeenpannaan jo päätettyjä uudistuksia. Vuoden 2016 talousarvion
pääpainopisteet ovat:
1. Kunnan kasvu- ja kehityspanostukset sekä elinvoimaisuuden edistäminen
Kunnan taloudellinen tilanne on kohentunut vuosien 2014 ja 2015 aikana siten, että akuutti
taloudellinen tilanne on saatu korjattua. Kertyneet alijäämät saadaan talousennusteiden mukaisesti
katettua vuoden 2015 tilinpäätöksessä ja tulorahoituksella pystytään rahoittamaan juoksevat
käyttötalouden menot, rahoituskulut ja lähes 50 % investoinneista. Tämän vuoksi vuoden 2016
talousarvion keskeisimmäksi painopistealueeksi nostetaan kunnan kasvu- ja kehityspanostukset
sekä elinvoimaisuuden edistäminen. Kunnan elinkeinostrategia hyväksyttiin vuoden 2014 aikana ja
Jykes Oy:n sekä Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n toiminta uudistettiin vuoden 2015 aikana. Vuoden 2016
aikana painopistealueena on siirtyminen strategian tekemisestä strategiseen tekemiseen, jolla
luodaan edellytyksiä kunnan kasvulle, kehittymiselle ja tasapainoiselle taloudelle pitkällä aikavälillä.
Kunnan tulorahoituksesta verotulot muodostavat 60 %, minkä vuoksi työllisyydellä ja yrityksien
tuloksentekokyvyllä on merkittävä vaikutus kunnan taloudelliselle menestymiselle. Samalla
lisääntynyt työttömyys aiheuttaa kustannuksia kunnan taloudelle ja heikentää kuntalaisten
hyvinvointia. Laukaan kunnan asukasmäärä on kasvanut 2000-luvun aikana 2.200 asukkaalla ja
työpaikkamäärä 800 työpaikalla. Pitkän aikavälin kasvu- ja kehityspanostuksilla halutaan jatkaa ja
edelleen vahvistaa kunnan kasvua ja kehittymistä heikossa yleistaloudellisesta tilanteesta
huolimatta ja luoda parempia taloudellisia toimintaedellytyksiä tulevaisuuteen. Tämän teeman alla
vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät keskeisimmät toimenpiteet ovat:
•
•
•
•
•
•
•
•
Maantie 637 ja Keskustien risteykseen toteutetaan kiertoliittymä vuoden 2016 aikana.
Investointia varten vuoden 2016 talousarvioon on varattu 0,5 miljoonaa euroa.
Kiertoliittymällä parannetaan kirkonkylän keskustan liikenteen sujuvuutta ja tulevan kaupan
suuryksikön asiakas- ja tavaraliikennettä.
Lievestuoreen keskustan kehittämissuunnitelman valmistelu käynnistetään ja Lievestuoreen
Liisan tien yritystontit esirakennetaan.
Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n rahoitus vuoden 2016 talousarviossa on 96.000 euroa, joka
kohdennetaan paikallisen elinkeinoelämän ja kunta/yritys yhteistyön tukemiseen.
Pohjois-Kuhajärven eli Kuhamäen asemakaava hyväksytään vuoden 2016 aikana. Kaava
mahdollistaa Vihtavuoren taajamaan luovutettavaksi kymmeniä omakotitalotontteja, joista
muutama tontti on omarantainen.
Kunnan tavoitteena on saada Kuhankosken alueen maakauppa toteutettua vuoden 2015
aikana. Vuonna 2016 alueelle laaditaan MasterPlan -suunnitelma alueen kehittämiseksi.
Kehitetään Laukaan vetovoimaisuutta panostamalla puistoihin ja yleisiin alueisiin
aikaisempaa enemmän. Leppäveden koulun liikuntakentän parannukseen varataan 80.000
euroa. Investoinnilla parannetaan koululaisten ja alueen asukkaiden liikuntamahdollisuuksia.
Ekokoulun investoinnin aloittamista varten vuoden 2016 talousarvioesitykseen on varattu 2,8
miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusarvio on 5,9 miljoonaa euroa. Valtuusto ratkaisee
investoinnin syksyn 2015 aikana. Hankesuunnitelma on valtuuston käsittelyssä 19.10.2015.
Pakolaiskriisiin ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun varaudutaan mm. päivittämällä
kotouttamissuunnitelma vuoden 2016 aikana.
Talousarvio 2016
12
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2. Organisaation ja toimintatapojen uudistaminen
Organisaation ja toimintatapojen uudistaminen nostetaan keskeiseksi pääpainopistealueeksi
vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Organisaatiota ja toimintatapoja kehittämällä
luodaan toimintaedellytyksiä, joilla pystytään vastaamaan muuttuneeseen toimintaympäristöön
siten, että kuntalaisten palvelut ovat kokonaisvaltaisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita.
Organisaation ja toimintatapojen uudistaminen on keskeistä, jotta vähentyvät resurssit saadaan
kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla asiakasrajapintaan ennaltaehkäisevällä tavalla. Tämän
teeman alla vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät keskeisimmät toimenpiteet ovat:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistaminen valmistellaan vuoden 2016 loppuun
mennessä kunnanhallituksen 13.4.2015 § 91 tekemän päätöksen mukaisesti.
Perustetaan keskitetty työllistämisyksikkö 1.1.2016 alkaen vapaa-aikatoimen tulosyksikköön.
Keskitetyllä
työllistämisyksiköllä
parannetaan
käytettävissä
olevien
resurssien
kohdentamista työllistämiseen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana työllistämisyksikölle
laaditaan toimintasuunnitelma.
Laukaan Vesihuolto Oy:n toiminta alkaa 1.1.2016. Yhtiön ensimmäisen toimintavuoden
aikana yhtiön hallinto ja toiminta vakiinnutetaan.
Vanhuspalveluissa laaditaan järjestämissuunnitelma kevään 2016 aikana, jossa arvioidaan
toiminnan nykytilaa ja asetetaan tavoitteet palvelurakenteelle.
Päivähoidon hallintorakenteita uudistetaan kolmen päiväkodin johtajan malliin (Laukaan
kirkonkylä – Leppävesi ja Vihtavuori – Lievestuore).
Nuorisovaltuuston toiminta vakiinnutetaan vuoden 2016 aikana.
Vuoden 2016 aikana hankitaan ja otetaan käyttöön uusi kuntarekisteri- ja
paikkatietojärjestelmä. Järjestelmällä tuotetaan ajantasaista ja luotettavaa aineistoa kunnan,
sidosryhmien ja kuntalaisten käyttöön. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköisen
palvelutarjonnan kehittämisen.
Energiainvestointeihin varataan 0,2 miljoonaa euroa, joilla öljylämmityskohteiden
lämmitysjärjestelmät uudistetaan. Investoinneilla vähennetään hiilijalanjälkeä ja kiinteistöjen
ylläpitokustannuksia.
Lahjoitusrahastoista tehdään kartoitus ja sen perusteella päätetään rahastojen jatko tai
lakkauttaminen sekä varojen käyttökohde kevään 2016 aikana. Laukaan kunnassa on
yhteensä 9 lahjoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu pääoma on 30.000 euroa. Rahastojen
säännöt ja toiminta ovat osittain vanhentuneet ja rahastojen pääomat eivät hyödytä tällä
hetkellä rahastojen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Rahastojen pääomat ovat niin pienet, että
korkotuotot eivät riitä kaikkien rahastojen osalta kattamaan hallinnoinnista aiheutuvia
kustannuksia.
Laukaan kuntakonsernin muodostavat Laukaan kunta ja sen kolme tytäryhteisöä. Tämän lisäksi
konsernitilinpäätökseen yhdistellään kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt, eli yhtiöt, joissa kunnan
omistusosuus on 20 % - 50 %. Yhteisöjä, joissa kunnan omistusosuus on alle 20 %, ei yhdistellä
konsernitilinpäätökseen ja ne eivät siten ole mukana kuntakonsernia koskevissa tunnusluvuissa.
Osana vuoden 2016 talousarviota tehdään periaatepäätös, että kunnan konsernirakennetta
kehitetään ja tarpeettomista omistuksista luovutaan johtamisen kehittämiseksi. Seuraavassa
kaaviossa on kuvattu Laukaan kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja konsernitilinpäätökseen
yhdisteltävät yhteisöjen salkutus kolmeen ryhmään: 1. strategisesti merkittävät yhteisöt, 2.
kuntayhtymät ja 3. osakkuusyhteisöt, joilla ei ole kunnalle enää strategisista merkitystä. Näissä
yhteisöissä omistusosuudesta luopuminen selvitetään ja luopumisesta neuvotellaan eri toimijoiden
kanssa. Jokaisesta osakeomistuksen myymisestä tehdään erillinen päätös.
Talousarvio 2016
13
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
3. Tiukan talous- ja henkilöstöpolitiikan jatkaminen tasapainottamisohjelmassa asetettujen
tavoitteiden mukaisesti
Käyttötalouden sopeuttaminen koskettaa kaikkia osastoja ja palveluita, mutta suhteellisesti eniten
hallintoa. Käyttötalouden sopeuttamisella tarkoitetaan ensisijaisesti toimintakulujen supistamista,
mutta myös joitakin asiakasmaksujen korotuksia. Lakimuutoksia vastaavat korotukset on tehty
maksuihin ja laissa määritellyt maksut peritään enimmäismääräisinä. Tiukan talous- ja
henkilöstöpolitiikan keskeisimpänä tavoitteena on, että kuntalaisten verorasitusta ei lisätä
taloussuunnittelukauden aikana. Myös investointiohjelma on uudelleen aikataulutettu siten, että
vuosien 2016-2017 aikana investointien tulorahoitusprosentti nostetaan yli 50 prosentin ja
velkaantuminen pysäytetään taloussuunnittelukauden loppuun mennessä. Tämän teeman alla
vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät keskeisimmät toimenpiteet ovat:
•
•
•
Vakituisen henkilöstön poistumaa hyödynnetään tehtävänkuvia uudistamalla erityisesti
hallinnollisissa tehtävissä. Erityisesti lyhytaikaisten sijaisten käyttöä rajataan ja muita
määräaikaisia tehtäviä ei jatketa kuin erityisperustein. Kannustuskäytäntöä palkattomiin
vapaisiin jatketaan. Työajan tehokasta käyttöä parannetaan: vuoden 2015 lopulla siirrytään
yleistyöaikaan mm. kotipalvelussa, ruokapalvelukeskuksessa ja perhetyössä. Monissa
yksiköissä siirrytään työajan ulkopuoliseen ruokailutaukoon.
Hankintatoimintoja kehitetään edelleen vuoden 2016 aikana. Hankintatoimea kehittämällä
savutetaan taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Mm. kunnan vakuutukset on kilpailutettu
vuoden 2015 aikana ja ne keskitetään 1.1.2016 alkaen Pohjola vakuutukseen. Myös asiointija palveluliikenne sekä ateria- ja päiväkeskuskuljetukset kilpailutetaan syksyn 2015 aikana ja
uudet sopimukset tulevat voimaan 2016. Vuoden 2016 aikana kilpailutetaan koulukuljetukset
ja uudet sopimukset tulevat voimaankesästä 2016 alkaen. Hankintafoorumi järjestetään
3.12.2015.
Kiinteistöstä luopumisen strategiaa toteutetaan kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti.
Tämä keventää kunnan taserakennetta ja supistaa kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia 0,5
miljoonaa euroa/vuosi.
Talousarvio 2016
14
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Lautakuntakohtaisessa osuudessa on tarkemmin
pääpainopistealueet ja toiminnalliset muutokset.
kuvattu
kunkin
osaston
toiminnan
1.7 Laukaan kunnan talouden kokonaisuus pääpiirteissään
Taloudelliset tavoitteet vuoden 2016 talousarviossa ovat seuraavat:
•
•
•
vuosikate on 5,8 miljoonaa euroa ja se kattaa suunnitelman mukaiset poistot yli 100 %.
tilikauden tulos on + 0,8 miljoonaa euroa ja kertyneet ylijäämät 9,3 miljoonaa euroa.
investointien omahankintameno on 14,7 miljoonaa euroa ja rahoitusosuudet huomioituna
13,6 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti nostetaan vuosien 2016 ja 2017
aikana yli 50 prosentin ja lainakannan kasvu pysäytetään vuonna 2018.
Vuoden 2016 talousarviossa käyttötalouden loppusumma eli toimintakate on 96,4 miljoonaa euroa.
Se on 4,9 miljoonaa euroa (5,4 %) enemmän kuin vuoden 2015 muutetussa talousarviossa.
Toimintakulut kasvavat kuluvasta vuodesta 2,9 miljoonaa euroa (2,4 %). Toimintakulujen kasvusta
0,5 miljoonaa euroa selittyy lisääntyneiden tilojen ylläpitokustannuksista ja poistoista, 0,4 miljoonaa
euroa vuodelle 2016 varatuista kiinteistöjen purkukustannuksista, 0,35 miljoonaa euroa
työehtosopimuksien mukaisista korotuksista ja 0,25 miljoonaa euroa inflaatiosta ja
indeksikorotuksista. Muutoin toimintakulujen kasvu on vastaamista väestömäärän ja palvelutarpeen
kasvuun sekä ikärakenteessa ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toimintatulot
puolestaan vähenevät -2,1 miljoonaa euroa (-7,7 %) kuluvasta vuodesta johtuen pääosin
vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä.
Kunnanvaltuusto on 25.5.2015 § 18 päättänyt yhtiöittää vesihuoltolaitoksen kunnan 100 prosenttisesti omistamaksi tytäryhteisöksi 1.1.2016 alkaen. Yhtiöittämisellä on seuraavia vaikutuksia
kunnan talouteen, jotka on huomioitu talousarviossa ja jotka on huomioitava vertaillessa vuosien
2016 ja 2015 taloudellisia tunnuslukuja:
- Satunnainen tulo vuoden 2015 tilinpäätökseen 10,5 miljoonaa euroa
- Toimintatulot vähentyvät 2,6 miljoonaa euroa
- Toimintakulut vähentyvät 1,4 miljoonaa euroa
- Toimintakate heikkenee 1,2 miljoonaa euroa
- Korkotulot lisääntyvät 0,38 miljoonaa euroa
- Muut rahoitustuotot ja –menot vähentyvät 0,25 miljoonaa euroa
- Suunnitelman mukaiset poistot vähentyvät 0,75 miljoonaa euroa
- Kunnallistekniset vuosi-investoinnit vähentyvät 1,5 miljoonaa euroa/vuosi nettona
- Lievestuoreen jätevesiratkaisu ja muut vuotuisen investointitarpeen ylittävät investoinnit
siirtyy yhtiön toteutettavaksi.
Vuodelle 2016 investointien bruttomenot ovat yhteensä 14,7 miljoonaa euroa ja investointeihin
arvioidaan saatavan kunnan ulkopuolisia rahoitusosuuksia/myyntituloja 1,1 miljoonaa euroa, jolloin
nettoinvestoinnit ovat 13,6 miljoonaa euroa. Investointitaso on noin 750 euroa asukasta kohden.
Investointien määrä laskee kuluvan vuoden tasosta suunnitellusti 5,0 miljoonaa euroa.
Investointitaso lasketaan alle 10 miljoonan euron tason taloussuunnitelmavuosina 2017 ja 2018.
Vuonna 2016 Laukaan kunta velkaantuu investointiohjelman läpiviemiseksi 6,4 miljoonaa euroa,
vuonna 2017 enää 2,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 Laukaan kunnan lainakannan kasvu on
pysäytetty.
Talonrakennuksen investointien määrärahat vuodelle 2016 ovat noin 9 miljoonaa euroa. Suurimmat
talonrakennusinvestoinnit ovat Koti-Kuuselan uudisrakennus (3,0 M€), Ekokoulu, Vuonteen
aluekoulu ja päiväkoti -kiinteistö (2,8 M€), kehitysvammaisten ohjatun asumisyksikön uudisrakennus
Talousarvio 2016
15
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
(0,9 M€) ja leppäveden koulun peruskorjaus 60 -paikkaiseksi päiväkodiksi (0,8 M€). Vuoden 2016
talousarviossa on varattu 2,7 miljoonaa euroa liikennealueiden, puistojen ja yleisten alueiden
investointeihin. Liikennealue ja puisto -investoinnit on yhdistetty yhdeksi määrärahaksi. Raakamaan
hankintaa varten on varattu 0,7 miljoonaa euroa maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Irtaimen
omaisuuden hankintoihin on varattu 0,7 miljoonaa euroa, joka koostuu lähinnä ICT –
laitehankinnoista ja valmistuvien kiinteistöjen kalustamisesta. Mustankorkea Oy:n osakkeiden ostoa
varten vuoden 2016 talousarvioon on varattu 1,1 miljoonaa euroa, mikäli osakkeiden ostopäätös saa
lainvoiman vuoden 2016 aikana.
Investoinneista johtuen Laukaan kunnan lainamäärä kasvaa vuoden 2016 aikana 6,4 miljoonaa
euroa ja lainakanta tulee olemaan vuoden 2016 lopussa yhteensä 83,0 miljoonaa euroa eli 4.367
euroa asukasta kohden. Laukaan kunnan lainakannassa on mukana Laukaan vuokrakodeille
välitetty antolaina. Ilman Laukaan vuokrakodit Oy:lle välitettyä rahoitusta kunnan lainakanta olisi
74,5 miljoonaa euroa eli noin 3.900 euroa asukasta kohden.
Kunnan väestönkasvu on ollut voimakasta läpi 2000-luvun. Laukaan kunnan väkiluku on kasvanut
kuluneella vuosituhannella 2.200 henkilöllä ja työpaikkamäärä 800 työpaikalla. Vuoden 2016
talousarviossa Laukaan väkiluvun on arvioitu olevan vuoden lopussa 19.009 henkeä ja kasvu
edellisestä vuodesta on 150 henkeä.
Seuraavissa graafeissa on kuvattu keskeisten talouden tunnuslukujen kehitys miljoonina euroina
vuosina 2002-2018. Vuosien 2002-2014 luvut perustuvat toteutuneisiin tilinpäätöstietoihin, vuoden
2015 luvut muutettuun talousarvioon ja vuosien 2016-2018 luvut talousarvioon ja
taloussuunnitelmaan.
Laukaan kunnan vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenojen kehitys.
Talousarvio 2016
16
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Laukaan kunnan tilikauden tuloksen ja kertyneiden yli-/alijäämien kehitys.
Laukaan kunnan lainakannan muutos vuodessa ja lainakannan määrä vuoden lopussa.
Talousarvio 2016
17
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
1.7.1 Verotulot
Verotuloilla on merkittävä vaikutus talouden kannalta, sillä kunnan tulopohjasta 60 % kertyy
verotuloista. Talousarvio vuodelle 2016 ja vuosien 2017–2018 taloussuunnitelma on laadittu vuonna
2015 käytettävissä olevilla tulo- ja kiinteistöveroprosenteilla, eli kuntalaisten verorasitusta ei lisätä
taloussuunnittelukauden aikana. Vuoden 2015 veroratkaisun yhteydessä todettiin, että tehtävä
veroratkaisu koskettaa koko vaalikautta ja sillä kompensoidaan puolet valtionosuusleikkauksista.
Tuloveroprosentti vuonna 2016 on näin ollen 21,50 % ja vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit säilyvät
vuoden 2015 tasolla. Efektiivinen tuloveroprosentti vuonna 2016 on 15,45 %. Seuraavassa
taulukossa on kuvattu verotuloarvio verolajeittain.
VEROTULOARVIO TA 2016
TILIVUOSI
Muutos
TA 2015
TA 2016
€
%
58 080
59 300
1 220
2,1 %
Yhteis övero
2 048
1 800
-248
-12,1 %
Kiinteis tövero
4 622
4 700
78
1,7 %
64 750
65 800
1 050
1,6 %
Verolaji
Kunnallis vero
VEROTULOKSI KIRJATTAVA
Kunnallisveron tuotoksi arvioidaan vuonna 2016 yhteensä 59,3 miljoonaa euroa.
Kunnallisverotulojen kasvu on siten 1,2 miljoonaa euroa eli 2,1 % edellisestä vuodesta.
Työtulovähennyksen korottaminen ja muut veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja 262
miljoonaa euroa, joka kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämän vaikutus Laukaan
kunnan taloudessa on noin 0,7 miljoonaa euroa.
Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 1,8 miljoonaa euroa ja tuotto pienenee edellisestä vuodesta 0,2
miljoonaa euroa (-12,8 %). Tämä johtuu siitä, että aiempien päätösten mukaisesti kuntien jakoosuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen
johdosta 258 miljoonaa alhaisemmaksi koko valtakunnan tasolla. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle
2016 on 30,92 %, kun sen vuonna 2015 oli 36,36 %. Kunta saa tämän osuuden kunnan alueella
toimivien yrityksien yhteisöveron tuotosta. Mikäli yritys toimii useammalla paikkakunnalla, niin
yhteisöveron tuoton kuntaosuus jaetaan henkilöstömäärän mukaisessa suhteessa eri kunnille.
Vuonna 2016 kunnalle tilitetään puolet vuosina 2014 ja 2015 maksetuista yhteisöveroista.
Yhteisöverokanta on 20 prosenttia yhtiön verotettavasta tilikauden tuloksesta.
Kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu 1.1.2016 alkaen seuraavasti:
1. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää
korotetaan siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää
vakituisten
asuinrakennusten
enimmäismäärää
korkeampi
nykyisen
0,6
prosenttiyksikön sijasta.
2. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää
esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin.
3. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään
korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin.
Talousarvio 2016
18
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Ja edelleen 1.1.2017 alkaen seuraavasti:
1. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli korotetaan 0,80—1,55 prosentista
0,86—1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37—0,80
prosentista 0,39—0,90 prosenttiin.
Kiinteistöveron tuotoksi on vuonna 2016 arvioitu yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuoton
kasvu 1,3 % johtuu uusista kiinteistöistä ja kiinteistöjen verotusarvojen tarkistuksista. Seuraavassa
taulukossa on kuvattu kiinteistöveron vaihteluväli kiinteistöveromuutoksien jälkeen,
kiinteistöveroprosentti, kiinteistöveron tuotto kiinteistöverolajeittain ja sen suhteellinen osuus koko
kiinteistöveron tuotosta.
KIINTEISTÖVERON VAIHTELUVÄLI JA KIINTEISTÖVERO 2016
Väli 2016-2017 Vero 2016 Tuotto, € Osuus, %
Yleinen kiinteistövero
0,86 - 1,80
1,10
1 990 000
42,3 %
Vakituisen asunnon kiinteistövero
0,39 - 0,90
0,60
2 220 000
47,2 %
Muun asuinrakennuksen kiinteistövero
0,60 - 1,90
1,20
280 000
6,0 %
Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero
1,00 - 4,00
3,00
20 000
0,4 %
Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero
0,00 - 1,35
1,10
190 000
4,0 %
Voimalaitoksen kiinteistövero
0,60 - 3,10
2,85
0
0,0 %
YHTEENSÄ
4 700 000
100,0 %
Kunnanvaltuusto tekee vuoden 2016 veroratkaisun kokouksessaan 9.11.2015.
1.7.2 Valtionosuudet
Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettu 1.1.2015 alkaen eduskunnan päättämän uuden
valtionosuuslain mukaisesti. Uudistuksessa järjestelmästä poistettiin erilliset valtionosuusperusteet,
jotka koskivat yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia
kustannuksia, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen
perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita. Samalla määräytymisperusteiden
lukumäärää vähennettiin 45:stä ja järjestelmästä poistettiin päällekkäisyyksiä. Peruspalvelujen
valtionosuuksissa on nykyään 8 määräytymisperustetta (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste,
kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja koulutustausta) ja lisäosissa 3
määräytymisperustetta (syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualue ja työpaikkaomavaraisuus). Uuden
järjestelmän laskennalliset kustannukset määräytyvät 95 prosenttisesti ikärakenteen ja
sairastavuuden perusteella.
Lisaksi uudistuksessa korotetaan verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja 100
prosenttiin. Toisin sanoen kunta saa tasauslisää, kun sen verotulot (kunnallisvero ja yhteisövero)
asukasta kohden ovat matalammat, kuin maassa keskimäärin ja maksaa tasausvähennystä, kun
sen verotulot ovat suuremmat kuin maassa keskimäärin. Tasauslisäksi otettiin 80 prosenttia
tasausrajan ja kunnan asukaskohtaisen laskennallisen verotulon (kunnan verotulo ja yhteisöveron
tuotto) erotuksesta. Tasausvähennystä muutettiin niin, että se on 30 prosenttia tasausrajan
ylittävästä euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla, joka muunnetaan
prosenttiyksiköiksi. Tasausjärjestelmän uudistamisessa valtionosuusjärjestelmän painopistettä
siirretään peruspalvelujen valtionosuudesta tasausjärjestelmään 670 miljoonaa euroa. Merkittävä
uudistus on myös se, että kustannustenjaon tarkistus tehdään uuden lain mukaan vuosittain
vuodesta 2016 alkaen.
Talousarvio 2016
19
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä
kustannusten jakoa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 25,52 %
vuonna 2016. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 74,48 %. Opetus- ja
kulttuuriministeriön
rahoittaman
lukiokoulutuksen
ja
ammatillisen
peruskoulutuksen
valtionosuusprosentti on 28,91 % ja kuntien rahoitusosuus on 71,09 %. Vapaan sivistystyön
koulutuksessa valtionosuusprosentti on 57 % ja kunnan omarahoitusosuus 43 %.
Valtionosuusjärjestelmään
perustuva
valtionrahoitus
on
kunnille
yleiskatteellista
korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka kohdentamisesta kunnan sisällä päättää kunta itse. Kuntien
valtionavut ovat vuonna 2016 noin 11 miljardia euroa ja vuosina 2017 - 2019 noin 10,5 miljardia
euroa.
Valtionosuuksien arvioinnissa on huomioitava se, että verotuloja ja valtionosuuksia pitää tarkastella
kokonaisuutena. Tämä johtuu siitä, että hallitusohjelman mukaisesti verotuksessa tehtävät
vähennykset
ja
niistä
aiheutuvat
kuntien
verotulomenetykset
kompensoidaan
valtionosuusjärjestelmän avulla. Vuosien 2016—2019 osalta on oletettu, että kaikki kunnallisveron
tuottoon
vaikuttavat
veroperustemuutokset
kompensoidaan
kunnille
nettomääräisinä
valtionosuusjärjestelmän kautta aikaisempaan tapaan. Vuonna 2016 veromenetysten kompensaatio
lisää kuntien valtionosuuksia 262 miljoonaa euroa, josta Laukaan kunnan osuus on 0,7 miljoonaa
euroa.
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia 310
miljoonaa euroa vuonna 2016, josta Laukaan kunnan osuus on noin 1,2 miljoonaa euroa.
Kustannustenjaon tarkistus tehtiin viimeksi neljä vuotta sitten, mutta jatkossa uuden valtionosuuslain
mukaisesti tarkistus tehdään vuosittain.
Laukaan kunnan valtionosuuksien kasvua pienentävät merkittävästi valtiontalouden sopeutustoimet.
Valtionosuuksiin tehtävistä leikkauksista on päätetty hallitusohjelmassa sekä vuosien 2012, 2013 ja
2014 kehysriihien yhteydessä. Päätetyt valtionosuusleikkaukset tulevat voimaan asteittain vuosina
2012-2017 ja ne pienentävät kuntasektorin valtionosuuksia yhteensä 1,5 miljardia euroa eli 15 %.
Kun kaikki päätetyt asteittain toteutettavat valtionosuusleikkaukset ovat voimassa vuonna 2017, niin
Laukaan kunta menettää valtionosuuksia 5,3 miljoonaa euroa vuositasolla. Leikkaukset kohdistuivat
suurimmillaan vuosiin 2012 sekä 2014 ja 2015. Valtionosuusleikkaukset ovat vuonna 2016 yhteensä
40 miljoonaa euroa, eli 7,40 euroa asukasta kohden, ja vuonna 2017 yhteensä 50 miljoonaa euroa,
eli 9,20 euroa asukasta kohden. Leikkauksen lisäksi peruspalveluiden valtionosuuksien
indeksikorotus on jäädytetty vuodelle 2016.
Laukaan kunnan valtionosuuksia korottaa vuosittain asukasluvun kasvu, ikärakenteen muutos,
valtionosuuslain mukaiset indeksikorotukset, ja laajentuneisiin tehtäviin liittyvät lisäykset.
Valtionosuusperusteissa
tapahtuvat
muutokset
on
huomioitu
talousarvion
2016
valtionosuusarviossa. Valtionosuusarvio vuodelle 2016 on 35,8 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien
kasvuksi arvioidaan 2,9 miljoonaa euroa (8,8 %). Ilman kustannustenjaon tarkistusta,
verovähennysten kompensaatiota ja verotuloihin perustuvan tasauksen kasvua valtionosuuksien
kasvu olisi 0,45 miljoonaa euroa (1,4 %).
Talousarvio 2016
20
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
VALTIONOSUUDET (1000 €)
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Verotuloihin perustuva tasaus
Järjestelmämuutostasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet
YHTEENSÄ
muutos ed. vuosi, €
TP 2012
29 415,7
6 514,0
-78,4
-3 915,8
31 935,5
TP 2013
29 946,2
6 459,1
-78,4
-3 833,4
32 493,5
558,0
TP 2014 TA/M 2015
30 225,6 26 888,3
6 217,1
9 365,1
-78,4
-78,4
-3 970,2 -3 203,7
32 394,1 32 971,2
-99,3
577,1
Kustannustenjaon tarkistus vuosilta 2012-2015
Verovähennysten 262 M€ kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta
Verotuloihin perustuvan tasauksen kasvu
Valtionosuuksien kasvu ilman edellä mainittuja eriä
TA 2016
29 248,1
9 911,3
-78,4
-3 203,7
35 877,3
2 906,1
1 200,0
700,0
550,0
456,1
Muutos 2016/2015
€
%
2 359,8
8,8 %
546,2
5,8 %
0,0
0,0 %
0,0
0,0 %
2 906,1
8,8 %
1,4 %
Vuodesta 2017 lähtien valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 1,0 % - 1,5 % vuosittain, sillä
päätöksien mukaisesti valtionosuusleikkaukset eivät ole yhtä suuria kuin vuosina 2014 ja 2015 ja
vuodesta 2016 alkaen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain. Seuraavassa graafissa on
kuvattu
valtionosuuksien
kehitys
miljoonina
euroina
vuosina
2002-2018.
Laukaan kunnan valtionosuuksien kehitys 2002-2018
1.7.3 Rahoitustulot- ja menot
Rahoitustulot- ja menot koostuvat korkotuloista, muista rahoitustuloista, korkomenoista ja muista
rahoitusmenoista. Korkotuloiksi on arvioitu 610.000 euroa, josta 380.000 euroa muodostuu Laukaan
Vesihuolto Oy:ltä perittävistä korkotuloista, 220.000 Laukaan Vuokrakodit Oy:ltä perittävistä
korkotuloista ja 10.000 euroa talletustilin korkotuloista. Muiksi rahoitustuloiksi arvioidaan 150.000
euroa, joka muodostuu osinko-, pääomanpalautus- ja kuntayhtymien peruspääoman korkotuloista
sekä takausmaksuista.
Talousarvio 2016
21
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Korkomenoarvio on 300.000 euroa ja se perustuu talousarvion mukaiseen lainakannan kasvuun ja
kuntatalousohjelman mukaiseen arvioon maltillisesta korkokehityksestä. Muihin rahoitusmenoihin
on varattu 10.000 euroa, johon kirjataan mm. viivästyskorot yms. vähäiset rahoituserät.
1.7.4 Suunnitelman mukaiset poistot
Suunnitelman mukaiset poistot vuodelle 2015 perustuvat valtuuston 9.9.2014 § 55 hyväksymään
poistosuunnitelman perusteisiin. Suunnitelman mukaiset poistot ovat vuoden 2016 talousarviossa
5,0 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot kasvavat taloussuunnitelmakaudella lähes 0,5
miljoonaa euroa vuodessa johtuen laajasta investointiohjelmasta. Taloussuunnitelmassa on
varauduttu suunnitelman mukaisten poistojen kasvuun. Vuodelle 2016 suunnitelman mukaisien
poistojen taso alenee edellisestä vuodesta johtuen vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä ja sen taseerien/poistojen siirtymisestä yhtiön talouteen sekä vuoden 2015 tilinpäätöksessä tehtävistä
lisäpoistoista.
1.7.5 Antolainauksen muutokset
Vuoden 2016 talousarvio ei sisällä antolainsaamisten lisäyksiä. Antolainasaamisten vähennykset
ovat yhteensä 785.000 euroa. Tästä pääosa koostuu valtuuston 28.4.2014 § 83 päättämästä
Laukaan kunnan ja Laukaan vuokrakodit Oy:n välisestä rahoitusjärjestelystä, jossa kunnan
myöntämällä 10,0 miljoonan euron antolainalla konvertoitiin Laukaan Vuokrakoti Oy:n valtiokonttorin
lainoja. Velkakirjan mukaisesti yhtiö lyhentää lainaa vuoden 2016 aikana 595.000 euroa. Vuoden
2016 lopussa antolainan saldo on 8,5 miljoonaa euroa, eli 450 euroa asukasta kohden. Lisäksi
vuoden 2016 talousarvion sisältyy Jyväskylän seudun puhdistamo Oy:n osakaskuntalainojen
takaisinmaksu osana Nenäinniemen puhdistamon saneeraus- ja laajennusinvestointia, joka on
188.000 euroa. Muut antolainasaamisten lyhennykset ovat Laukaan asumispalvelusäätiön lainan
lyhennyksiä tai Jyväsriihen Leader -ohjelman välirahoituksen takaisinmaksuja.
1.7.6 Lainakannan muutokset
Lainakannan muutokseksi arvioidaan vuonna 2016 yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Lainakanta on
siten vuoden lopussa 83,0 miljoonaa euroa eli 4.367 euroa asukasta kohden. Ilman Laukaan
vuokrakodit Oy:lle välitettyä rahoitusta kunnan lainakanta olisi 74,5 miljoonaa euroa eli noin 3.900
euroa asukasta kohden.
1.8 Henkilöstö, henkilöstömäärä ja vakanssien täyttöluvat
Kunnassa on hyväksytty henkilöstöstrategia KV 26.5.2014 ja henkilöstöohje KH 2.6.2014, joita
noudatetaan henkilöstösuunnittelussa ja rekrytoinnissa.
Tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa jatketaan myös vuonna 2016 talouden tasapainottamisohjelmassa
2014-2016 asetettujen suuntaviivojen mukaisesti. Vakituisen henkilöstön poistumaa hyödynnetään
palvelurakenteen ja tuotantotapojen muutoksissa. Tehtäväkuvaukset päivitetään aina vakanssien
vapautuessa organisaation tarpeita vastaaviksi. Sijaisia
palkataan vain perusteellisen
tarveharkinnan jälkeen talousarviossa varatun määrähan puitteissa. Erityisesti lyhytaikaisten alle 3
päivän sijaisten käyttöä rajataan. Muita määräaikaisia tehtäviä jatketaan vain perustelluissa
poikkeustilanteissa. Kannustuskäytäntöä palkattomiin vapaisiin jatketaan.
Laukaan kunnan henkilöstömäärä on vähentynyt vuosien 2014 ja 2015 aikana. Henkilöstön
vähentämistä jatketaan henkilöstösuunnitelman mukaisesti henkilöstön poistumaa hyödyntäen.
Vakinaisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmaisten tulee vuonna 2016 olemaan 781 ja
erityyppisiä määräaikaisia n. 75 ( sairaus- ja äitiyslomansijaiset, vuosiloman sijaiset sekä muut
määräaikaiset) .
Talousarvio 2016
22
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Kunnan henkilöstöä vähentää 6,5 henkilötyövuoden siirtyminen vesilaitosyhtiöön. Henkilöstömäärää
kasvattaa toimintakeskuksen 4 erityisavustajan siirtyminen kunnan palvelukseen, mikä vähentää
vastaavasti vammaisten taloudellisen tuen määrää. Muu henkilöstön lisäys tulee pääasiassa
sosiaalipalvelujen ( 3 ) ja vanhusten palvelujen (4) henkilöstön kasvusta. Kunnan vakinaisen
henkilöstön määrä kasvaa kokonaisuudessaan noin 3 henkilötyövuodella.
Vuoden 2016 talousarviossa henkilöstömenot sivukuluineen ovat 39,9 miljoonaa euroa kun ne
vuoden 2013 tilinpäätöksessä olivat 40,2 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 linpäätöksessä 39,1
miljoonaa euroa . Virka- ja työehtosopimuksien mukaiset korotukset lisäävät henkilöstömenoja ensi
vuonna n. 0,5 %. Seuraavassa taulukossa on kuvattu osastoittain ja pääosin tulosyksiköittäin
vuodelle 2016 suunniteltu henkilöstöresurssi henkilötyövuosina. Vuoden 2016 aikana
henkilöstösuunnitelmia päivitetään aina tehtävän vapautuessa talouden tasapainottamisohjelman
mukaisesti.
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUOSINA VUONNA 2016
Vakinaiset
Sijaiset
32,40
7,00
10,20
7,00
1,00
7,20
0,00
0,00
PERUSTURVALAUTAKUNTA
Hallinto
Sosiaalipalvelut
Vanhusten palvelut
172,25
2,20
50,55
119,50
14,90
5,25
1,50
13,40
4,25
1,00
KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA
Hallinto/koulutsto
Päivähoito
Esiopetus
Perusopetus
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Erityisopetus
Lukio
404,41
3,00
7,48
Lautakunta/
tulosyksikkö
KUNNANHALLITUS
Keskushallinto
Taloushallinto
Henkilöstöhallinto
Elinkeinotoimi
Maaseutuhallinto
7,00
156,15
5,06
169,00
1,50
50,40
15,30
3,00
3,48
3,00
1,00
VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA
Kirjastopalvelut
Vapaa-aikatoimi
Kansalaisopisto
32,91
11,71
15,80
5,40
0,00
KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA
Kaavoitus
Rakennusvalvonta
Ympäristötoimi
15,07
8,42
4,10
2,55
0,00
Talousarvio 2016
Muut
määräaikaiset
39,23
30,23
9,00
0,00
23
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA
10,75
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Hallinto ja suunnittelu
Tilapalvelut
Yhdyskuntatekniset palvelut
Puhtauspalvelut
Ruokapalvelu
113,69
7,50
23,00
16,00
22,98
36,11
Yhdyskuntatekn. Investoinnit
Tilapalvelun investoinnit
4,90
3,20
Yhteensä
781,48
3,60
1,78
0,78
1,00
1,85
1,75
21,50
53,74
Viran tai toimen tullessa avoimeksi sen täyttäminen tulee valmistella tarkoin yhteistyössä ao.
hallintokunnan ja henkilöstöhallinnon kesken. Vakanssia ei välttämättä täytetä samalla nimikkeellä
ja tehtävillä kuin aiemmin, vaan henkilöstörakennetta muutetaan työyhteisön todellisia tarpeita
vastaavaksi.
Vakanssien täyttölupa
Ennen vakanssien täyttämistä on saatava täyttölupa. Täyttöluvan saamiseksi noudatetaan
seuraavia periaatteita:
Avoimeksi tullut vakinainen virka tai toimi
Kun tehtävä täytetään toistaiseksi, luvan antaa kunnanhallitus. Esitys kunnanhallitukselle tulee tehdä
lautakunnan käsittelyn kautta. Valmistelu suoritetaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa.
Tällöin tehtävänkuvaus ja ehdot tarkistetaan. Päivitetään viran/toimen perustietolomake.
Poikkeus: jos kyseisen tehtävän tarve ja em. selvitykset on tehty alle 12 kuukautta ennen esityksen
tekoa ja tehtävässä ja työyksikön toiminnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia,
kunnanhallituksen täyttölupaa ei tarvita.Tällöin vakanssin täyttämisessä tarvittavan harkinnan tekee
vakinaisen henkilön valinnan suorittava esimies (yksi yli yhden). Esimiehen tulee kirjoittaa
rekrytointipäätökseen tämä perustelu.
Kun on perustellut syyt täyttää vakinainen avoimeksi tullut tehtävä määräaikaisesti rajatuksi ajaksi
(muutostilanne, toiminnan uudelleenarviointi, joiden johdosta ei ole varmuutta pysyvästä tarpeesta
tai tehtävän lopullisesta tehtäväkuvasta), esimiehen tulee hankkia ratkaisulle oman esimiehensä ja
henkilöstöjohtajan puolto, jonka kirjaa rekrytointipäätökseen .
Määräaikaiset tehtävät
Kun tehtävä on luonteeltaan määräaikainen (esim. vakinaisen henkilön sijaisuus tai
projektiluonteinen tehtävä), luvan antaa valinnan suorittavan henkilön lähin esimies saatuaan
henkilöstöjohtajan puollon asialle. Täytön edellytyksenä on, että tarvittava henkilöstöresurssi on
varattu talousarvioon. Usein toistuvissa välttämättömissä rutiininomaisissa tilanteissa tätä lupaa ei
tarvita. Tällaisia ovat esim. tilanteet, joissa hoitohenkilöstöön kuuluvan sairastuttua on välttämätöntä
palkata sijainen, jotta riittävä hoito turvataan. Näitä toistuvia tilanteita varten tulee olla sovittuna
Talousarvio 2016
24
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
rekrytoinnin periaatteet ylemmän esimiehen ja henkilöstöjohtajan kanssa (sijaisten ottamisen
periaatteet).
1.9 Taloussuunnitteluprosessi
Vuoden 2016 talousarvio on laadittu vuoden 2014 tilinpäätöksen, vuoden 2015
talousarviomuutosten ja taloussuunnitelmakautta koskevien talousennusteiden perusteella.
Kunnanhallitus antoi talousarviokehyksen 1.6.2015 § 143. Lautakunnat valmistelivat
talousarviokehyksen mukaiset talousarvioesitykset 25.9.2015 mennessä. Vuodelle 2015 tehtävät
talousarviomuutokset päätetään kunnanvaltuuston kokouksessa 19.10.2015 ja kunnanjohtajan
talousarvioesitys julkaistaan. Kunnanjohtajan talousarvioesityksestä käydään valtuustossa
lähetekeskustelu 9.11.2015 ja samalla päätetään vuoden 2016 veroprosenteista.
Lähetekeskustelussa
esitetyt
valtuustoryhmien
kannanotot
huomioidaan
talousarvion
jatkovalmistelussa. Kunnanhallitus tekee talousarvioesityksensä kunnanvaltuustolle 23.11.2015 ja
talousarvio hyväksytään kunnanvaltuuston kokouksessa 7.12.2015. Talousarvion hyväksymisen
jälkeen lautakunnat vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat tammikuun loppuun
mennessä, jotka perustuvat talousarvion määrärahoihin.
1.9.1 Muutokset suhteessa talousarviokehykseen ja lautakuntien talousarvioesityksiin
Valtion budjettiesityksen ja julkisen talouden suunnitelman (julkaistu 28.9.2015) perusteella taloutta
koskevia ennusteita on voitu täsmentää ja korjata suhteessa kesäkuussa 1.6.2015 annettuun
talousarviokehykseen. Seuraavassa on yhteenveto olennaisista muutoksista/poikkeamista
suhteessa kehykseen ja lautakuntien esityksiin:
•
•
•
•
•
Talousarviokehyksen antamisen jälkeen kunta-alan pääsopijajärjestöt saavuttivat
neuvottelutuloksen 26.6.2015 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson 1.1.2016–
31.1.2017 palkkaratkaisusta. Palkkaratkaisun kustannusvaikutus on koko kuntasektorilla
0,59 prosenttia, mutta vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja
palkkatasoista. Neuvottelutuloksen mukaan palkankorotukset ovat ensi vuonna 16 euroa,
mutta kuitenkin vähintään 0,43 % (yli 3.755 euroa kuussa tienaavat). Sopimuskorotukset
tehdään vuoden 2016 alussa. Lisäksi työntekijän ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksua
korotetaan 0,50 prosentilla. Laukaan kunnalle tämä tarkoittaa työttömyysvakuutusmaksun
korottamista nykyisestä 3,15 prosentista 3,65 prosenttiin. Palkkaratkaisu lisää kunnan
henkilöstömenoja 100.000 euroa/vuodessa ja henkilöstösivukuluja 150.000 euroa/vuodessa
suhteessa talousarviokehykseen. Palkkaratkaisu lisää kunnan henkilöstömenoja kaikkiaan
noin 350.000 euroa edellisestä vuodesta. Työttömyysvakuutusmaksun korotus on huomioitu
talousarviossa.
Keskitetty
työllistämisyksikkö on
perustettu
vapaa-aikatoimen tulosalueeseen.
Työllistämisyksikköön on siirretty toiminnot ja resurssit sosiaalipalveluiden (työmarkkinatuen
kuntaosuus, kuntouttava työtoiminta ja palveluohjaus) ja kunnanhallituksen (palkkatuki ja
kuntalisä) määrärahoista. Siirrot vähentävät sosiaalipalveluiden määrärahan toimintakatetta
950.000 euroa, kunnanhallituksen määrärahan toimintakatetta 500.000 euroa ja vastaavasti
lisäävät vapaa-aikatoimen määrärahan toimintakatetta 1.450.000. Siirrot on
kustannusneutraaleja koko kunnan tasolla.
Verotuloennuste ja valtionosuusarviota on päivitetty valtion talousarvioesityksen mukaisesti.
Valtionosuusarviota on korotettu 1,7 miljoonaa euroa ja verotuloarviota alennettu 1,1
miljoonaa euroa. Olennaisin syy muutokseen on valtion budjetissa päätetyt
verovähennykset, jotka kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta.
Pelastuslaitoksen maksuosuus on täsmennetty vastaamaan pelastuslaitoksen johtokunnan
talousarviopäätöstä. Pelastuslaitoksen maksuosuutta on pienennetty -20.000 euroa
lautakunnan esityksestä.
Sisäisiä eriä on täsmennetty ruokapalveluiden osalta liittyen Koti-Kuuselan väistöön.
Talousarvio 2016
25
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
•
•
•
•
Suunnitelman mukaiset poistot on täsmennetty ja ne ovat 0,25 miljoonaa euroa vähemmän
kuin talousarviokehyksessä, johtuen vuoden 2015 tilinpäätöksessä tehtävistä lisäpoistoista.
Teknisen lautakunnan talousarvioesitys ylitti talousarvion laadintaohjeen 0,5 miljoonaa
euroa. Poikkeama johtuu pääosin varautumisesta kiinteistöjen purkuun vuoden 2016
talousarviossa. Lisäksi vesilaitoksen yhtiöittämiseen liittyvien eläkemenoperusteisien
maksujen määrää ja kirjaamista on täsmennetty ja valmistuneiden kiinteistöjen takuuajan
toimenpiteet kirjataan jatkossa käyttötalouden menoiksi, kun ne aikaisemmin on kirjattu
investointiosaan.
Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan talousarvioesitys poikkesi tulojen osalta talousarvion
laadintaohjeesta 0,3 miljoonaa euroa. Tämä johtuu maan myyntituottojen ja
metsähakkuutulojen arvioinnista alaspäin.
Kasvun- ja oppimisen lautakunnan talousarvioesitys poikkesi talousarvion laadintaohjeesta
0,3 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksessa on varauduttu lapsimäärän kasvuun
päivähoitopalveluissa 40-50 lapsella. Perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa saman verran.
1.10 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta
Talousarvio koostuu kolmesta osasta 1. yleisperusteluosa, 2. käyttötalousosa ja 3. investointiosa.
Yleisperusteluosassa on kuvattu yleiset talouden kehitysnäkymät, Laukaan kunnan talouden
pääpiirteet, tasapainottamisohjelman sisältö, kuntakonsernille asetetut tavoitteet sekä yleiset
määräykset taloussuunnitteluprosessista. Käyttötalousosassa on kuvattu määrärahoittain
taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä yleisperusteluna kuvattu sanallisesti keskeiset tekijät
toiminnasta. Investointiosaan on koottu vuodelle 2016 sitovat investointimäärärahat kohteittain sekä
esitetty ohjeellinen viiden vuoden investointisuunnitelma. Taloussuunnitelmavuodet eivät ole
valtuustoon nähden sitovia eriä.
Talousarviossa sitovia eriä ovat määrärahojen toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli
toimintakate. Investointiosassa sitovia eriä ovat investointimenot ja –tulot investointikohteittain.
Lisäksi sitovia eriä ovat seuraavat tuloslaskelman rivit: verotulot, valtionosuudet, rahoituserät,
suunnitelman mukaiset poistot ja tilikauden tulos sekä rahoituslaskelmassa antolainojen lisäys,
antolainojen vähennys sekä lainakannan muutokset.
Muita valtuuston nähden sitovia eriä ovat toiminnalliset tavoitteet. Palvelukohtaiset toiminnalliset
tavoitteet on korostettu tekstikehyksin jokaisen hallintokunnan kohdalla. Toiminnalliset tavoitteet
ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten
todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita.
Muut talousarviokirjan osiot, kuten sanalliset kuvaukset, tunnusluvut, graafit jne. ovat luonteeltaan
yleisperustelua, joilla kuvataan palveluiden ja toiminnan pääpiirteitä ja kehitystä. Ne eivät ole sitovia
eriä.
Talousarvion
toteutumista
seurataan
raportointiaikataulun
mukaisesti
annettavilla
kuukausiraporteilla. Tilinpäätöksessä tehdään selko talousarviossa asetettujen taloudellisten ja
toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta kirjanpitolautakunnan antamien yleisohjeiden
mukaisesti.
1.11 Talousarvioon tehtävät muutokset ja käyttösuunnitelman hyväksyminen
Valtuustolle tehtävä talousarviomuutos esitetään valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisella
määrärahatasolla (menot/tulot/toimintakate) talousarvion valmisteluaikataulun mukaisesti.
Lautakunnan on talousarviomuutosesityksessä selvitettävä, miksi tavoitteen saavuttamiseen
varattuun määrärahaan tai tuloarvioon esitetään muutosta. Talousarvioon tehtäviä muutoksia on
Talousarvio 2016
26
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
pyrittävä välttämään kohdentamalla toimintamenoja ja -tuloja määrärahan
käyttösuunnitelmamuutoksilla, jotta kunnan talouden kokonaisuus olisi ennustettavaa.
sisällä
Lautakunnat vahvistavat käyttösuunnitelmat talousarvioon perustuen tulospaikkatasolla tulo- ja
menolajeittain. Lautakunnat voivat vuoden aikana tehdä käyttösuunnitelmaan muutoksia valtuuston
hyväksymien määrärahojen puitteissa. Käyttösuunnitelmat hyväksytään tammikuun loppuun
mennessä.
Tilivelvolliset viranhaltijat voivat vuoden aikana tehdä viranhaltijapäätöksellä
taloussuunnitelmaan lautakunnan vahvistaman käyttösuunnitelman puitteissa.
muutoksia
1.12 Kuntakonserni ja kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet
Kuntakonserni on määritelty kuntalaissa kirjanpitolain konsernimääritelmän mukaisesti. Kuntalain 16
a § mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta on
kunnan tytäryhteisö. Kunnalla katsotaan olevan määräysvalta toisessa yhteisössä, kun sillä on
1) enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta
äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen,
yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen
2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen
verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin
seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö.
Kunta kirjanpitolain mukaisineen tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Laukaan
kuntakonserni muodostuu Laukaan kunnasta, Laukaan vesihuolto Oy:stä (100 %) Laukaan
vuokrakodit Oy:stä (100 %) ja Laukaan kehitysyhtiö Oy:stä (96,69 %).
Laukaan Vesihuolto Oy
Vesihuoltolaitoksen toiminnot siirtyvät valtuuston päätöksen 25.5.2015 § 18 mukaisesti 1.1.2016
alkaen Laukaan Vesihuolto Oy:n hoidettaviksi. Vesihuoltoyhtiö toimittaa asiakkailleen hyvää
talousvettä ja huolehtii asiakkaiden viemärivesien poisjohtamisesta ja käsittelystä. Hyvä palvelutaso
tuotetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla, liiketaloudellisesti kannattavasti ja kohtuullisin
kustannuksin.
Toiminta-ajatuksen
mukaan
vesihuoltoyhtiön
ydintehtäviin
kuuluvat
vesihuoltotoiminnan strateginen johtaminen ja kehittäminen sekä asiakassuhteet ja palvelujen
hinnoittelu. Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi ydintehtäviin kuuluvat myös vesihuoltoverkostojen
pitkäaikainen hallinta, vedenhankinnasta, -käsittelystä ja jäteveden poisjohtamisesta sekä
Lievestuoreen alueen jätevesien käsittelystä huolehtiminen. Laukaan Vesihuolto Oy tekee
yhteistyötä JS-Puhdistamo Oy:n kanssa jätevesien puhdistamisen osalta ja Jyväskylän Energia Oy:n
kanssa jätevesien johtamisen osalta.
Laukaan Vesihuolto Oy:n tavoitteet vuodelle 2016:
•
•
•
Laukaan Vesihuolto Oy:n toiminnan ja hallinnon käynnistäminen ja toimintatapojen
laatiminen yhtiön ensimmäisen toimintavuoden aikana.
Vesihuollon palvelut tuotetaan taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.
Kuntalaisilta perittävillä maksutuotoilla katetaan varsinaisen toiminnan lisäksi poistot ja
pääomakulut. Vesihuoltoyhtiön ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, mutta tuloksen tulee olla
pitkällä aikavälillä positiivinen.
Talousarvio 2016
27
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
•
•
Laitoksen omaisuuden arvo ja käyttökunto ylläpidetään jatkuvan korjauksen periaatteella ja
peruskorjaustoiminnalla.
Toiminnassa otetaan huomioon energiatehokkuus kunnan hyväksymän strategian
mukaisesti.
Laukaan Kehitysyhtiö Oy
Kunnanhallitus on hyväksynyt 13.4.2015 § 90 Laukaan Kehitysyhtiö Oy:lle uuden
toimintasuunnitelman, jonka mukaisesti yhtiö toimii kunnan omistamana kehitysyhtiönä toteuttaen
kunnan elinkeinopolitiikkaa elinkeinostrategiassa määriteltyjä tavoitteiden mukaisesti. Kunta ostaa
Laukaan Kehitysyhtiö Oy:ltä palveluita elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi kunnan
talousarviossa määritellyllä summalla, joka vuoden 2016 talousarviossa on 96.000 euroa. Yhtiön
ulkopuolinen
rahoitus
perustuu
osaomistuksen
tuottoihin,
osallistumismaksuihin,
hankerahoitukseen, asiantuntijapalveluiden myyntiin jne. Osaomistajuusmalleissa yhtiö toteuttaa
exit-strategiaa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on kunnanjohtaja ja hallituksen jäseninä on kunnan
luottamushenkilöedustaja sekä neljä paikallista elinkeinoelämän edustajaa suurimmilta toimialoilta.
Yhtiön hallituksen toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti kaksi vuotta.
Laukaan Kehitysyhtiön tavoitteet vuodelle 2016:
•
•
•
Yhtiön hallitus laati yhtiölle strategian, jonka toimenpiteillä toteutetaan kunnan
elinkeinostrategiassa ja toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita.
Yhtiön toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa pitkällä aikavälillä taloudellista voittoa, vaan
kohdentaa resurssit Laukaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantamiseen.
Yhtiön tavoitteena on kehittää kiinteistön omistus- ja osaomistusmallia siten, että kunnan
vuotuista toimintarahoitusta voidaan jatkossa supistaa.
Laukaan Vuokrakodit Oy
Laukaan Vuokrakodit Oy käsittää 51 kohdetta, joissa on 699 asuntoa. Vuokratalokohteita on kunnan
neljässä taajamassa. Yhtiön toimialana on hallinnoida, vuokrata ja rakennuttaa vuokra-asuntoja
sekä vastata niiden ylläpidosta ja arvon säilymisestä. Tavoitteena on vastata kunnan vuokraasuntokysyntään taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.
Yhtiön talouden tavoitteet vuodelle 2016 (suluissa vuosi 2014):
• liikevaihto, tavoite 5,2 miljoonaa euroa (5,0 milj. euroa)
• omavaraisuusaste, tavoite 2,5 % (1,5 %)
• vieras pääoma, tavoite enintään 620 e/m2 (677 e/m2)
• käyttöaste, tavoite 97 % (95,23 %)
• vuokrasaamisten osuus liikevaihdosta, tavoite alle 1,7 % (1,9 %)
• asukasvaihtuvuus, tavoite alle 25 % (25,9 %)
• uudistuotannon osalta tavoitteena rakentaa tavoitteena rakentaa uustuotantoa kysynnän
mukaan ja samalla luopua kohteista, joilla on heikko kysyntä.
Erityisesti suurien tyhjien asuntojen määrä on kasvanut ja käyttöaste on laskemassa alle 95 %.
Yhtiölle on 1.9 lähtien myönnetty lupa vuokrata enintään 30 asuntoa Äänekosken biotuotetehtaan
rakentajien tarpeisiin vuoden 2017 loppuun asti.
Talousarvio 2016
28
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
1.13 Eritysmääräyksiä
Hallintosäännön 43 § mukaisesti kunnanvaltuusto vahvistaa talousarviossa poistolaskennan
pohjaksi pienhankintarajan, eli hankintamenon määrän jonka alittavia hankintoja ei aktivoida
taseeseen vaan kirjataan tilikauden käyttötalouden kuluksi. Hankintarajaksi vahvistetaan 10.000
euroa ilman arvonlisäveroa.
Kustannusten vyörytystä käytetään keskitetysti hoidettujen palvelujen kustannusten oikeaan
kohdentamiseen. Sen tarkoituksena on antaa kustannuksista oikea kuva. Vyörytyksellä ei ole
vaikutusta määrärahoihin, koska vyörytyserät käsitellään laskennallisissa erissä. Toiminta on
toimittajahallintokunnan budjetoitava ja yksin se vastaa määrärahan riittävyydestä. Vyörytettävät
kustannukset siirretään pääsääntöisesti kerran vuodessa.
Käteiskassan alitilittäjäoikeuden antaa osastopäällikkö. Päätöksessä on todettava:
•
•
•
•
Kassan vastuunalainen hoitaja,
Pohjakassan suuruus,
Käteisen rahan enimmäismäärä,
Onko oikeus käyttää tuloja menojen suorittamiseen
Lisäksi alitilittäjälle on annettava ohjeet, miten tilitys laaditaan, käteisvarat säilytetään ja toimitetaan
kunnan pankkitilille sekä miten menetellään kassanhoitajan vaihtuessa. Kopio päätöksestä tulee
toimittaa taloushallintoon. Alitilittäjän suorittamassa käteisperinnässä käytetään juoksevalla
numerolla varustettuja kuitteja tai kassakonekuittia.
Ostolaskujen sähköisessä käsittelyssä keskeistä on laskun asiatarkastus ja hyväksyminen.
Asiatarkastaja tarkastaa laskun oikeellisuuden (lasku on tilauksen ja tavaran tai palvelun toimituksen
mukainen). Asiatarkastaja tarkastaa, että vastaanottomerkintä on tehty esim. lähetyslistaan.
Vastaanottaja myös tiliöi laskun. Myös hyväksyjä voi tiliöidä laskun. Hyväksyjä vahvistaa tositteen
oikeellisuuden ja vastaa määrärahan riittävyydestä. Asiatarkastusta tai hyväksymistä varten
saapunut lasku on käsiteltävä viipymättä.
Pro Economica -taloudenohjausjärjestelmän käyttöoikeuksia haetaan talousjohtajalta esimiehen
allekirjoittamalla tilauslomakkeella. Tositteiden hyväksyjät ja heidän sijaisensa määrää lautakunta
enintään toimikaudekseen.
Pankkitilien käyttövaltuudet hyväksyy hallintosäännön mukaisesti talousjohtaja.
Talousarvio 2016
29
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2 KÄYTTÖTALOUSOSA
Yhteenveto talousarvion 2016 käyttötaloudesta.
TOIMINTAKULUT 2013 - 2016
TP 2013
1 000 euroa
Keskushallinto
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Kunnanhallitus
Perusturvalautakunta
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Vanhusten palvelut
Hallinto ja lautakunta
Kasvun ja oppimisen lautakunta
Varhaiskasvatus
Peruskoulutus
Toiseen asteen koulutus
Vapaa-ajan lautakunta
Kirjastotoimi
Vapaa-aikatoimi
Aikuiskasvatus
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta
Maankäyttö
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
Ympäristöterveyslautakunta
Ympäristöterveysdenhuolto
Tekninen lautakunta
Tekninen hallinto ja suunnittelu
Tilapalvelut
Yhdyskuntatekn. palvelut
Vesihuoltolaitos
Tukipalvelut
YHTEENSÄ
TP 2014
TA/M2015
TA2016
Muutos 2015-2016
euroa
6 490,6
0,1
25,8
6 464,7
55 291,8
11 532,3
30 721,5
12 821,8
216,2
33 294,3
10 968,7
20 809,3
1 516,3
4 904,5
1 004,5
3 178,0
722,0
1 177,1
781,7
264,7
130,6
881,6
881,6
14 399,5
2 133,8
4 870,9
2 079,2
1 419,8
3 895,8
116 439,3
6 116,7
24,9
17,7
6 074,1
54 482,3
11 451,5
30 308,6
12 516,9
205,3
33 398,6
10 917,2
20 972,2
1 509,3
4 333,1
940,2
2 682,8
710,1
1 078,3
700,2
261,8
116,2
917,2
917,2
15 449,9
2 297,2
6 215,7
1 922,9
1 436,9
3 577,3
115 776,2
6 084,4
20,0
31,2
6 033,1
55 878,8
11 899,2
30 407,8
13 368,0
203,8
33 804,3
11 352,6
20 977,0
1 474,7
4 415,0
945,4
2 771,9
697,7
1 204,0
768,5
281,4
154,1
897,0
897,0
16 289,0
2 524,8
6 256,5
2 060,4
1 457,4
3 989,8
118 572,5
5 134,1
0,0
32,8
5 101,3
56 461,4
11 607,6
30 916,0
13 744,2
193,5
35 168,5
11 824,0
21 899,0
1 445,5
6 671,7
976,4
5 012,3
683,0
1 206,2
800,0
256,4
149,9
883,0
883,0
15 907,1
2 696,9
6 938,5
2 221,0
0,0
4 050,6
121 431,8
%
-950,3
-15,6 %
-20,0
-100,0 %
1,6
5,0 %
-931,9
-15,4 %
582,6
1,0 %
-291,7
-2,5 %
508,2
1,7 %
376,3
2,8 %
-10,2
-5,0 %
1 364,2
4,0 %
471,4
4,2 %
922,0
4,4 %
-29,2
-2,0 %
2 256,7
51,1 %
30,9
3,3 %
2 240,4
80,8 %
-14,7
-2,1 %
2,2
0,2 %
31,5
4,1 %
-25,0
-8,9 %
-4,3
-2,8 %
-14,1
-1,6 %
-14,1
-1,6 %
-381,9
-2,3 %
172,1
6,8 %
682,0
10,9 %
160,6
7,8 %
-1 457,4
-100,0 %
60,8
1,5 %
2 859,3
2,4 %
Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi.
Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun.
Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon.
Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon.
Vesihuolto yhtiöitetään 1.1.2016.
Keskitetty työllistämisyksikkö perustetaan vapaa-aikatoimeen 1.1.2016.
Talousarvio 2016
30
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
TOIMINTATULOT 2013 - 2016
TP 2013
1 000 euroa
Keskushallinto
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Kunnanhallitus
Perusturvalautakunta
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Vanhusten palvelut
Hallinto ja lautakunta
Kasvun ja oppimisen lautakunta
Varhaiskasvatus
Peruskoulutus
Toiseen asteen koulutus
Vapaa-ajan lautakunta
Kirjastotoimi
Vapaa-aikatoimi
Aikuiskasvatus
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta
Maankäyttö
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
Ympäristöterveyslautakunta
Ympäristöterveysdenhuolto
Tekninen lautakunta
Tekninen hallinto ja suunnittelu
Tilapalvelut
Yhdyskuntatekn. palvelut
Vesihuoltolaitos
Tukipalvelut
YHTEENSÄ
TP 2014
TA/M2015
TA2016
Muutos 2015-2016
euroa
2 430,1
0,0
0,0
2 430,1
3 461,1
1 208,8
0,0
2 251,1
1,2
2 123,6
1 236,3
797,9
89,3
1 121,1
25,6
937,9
157,6
1 719,5
1 442,7
267,8
9,0
565,7
565,7
13 244,2
75,9
7 036,9
849,8
2 465,5
2 816,1
24 665,3
2 373,5
27,3
0,0
2 346,2
3 540,6
1 088,4
0,0
2 448,2
4,0
2 162,7
1 358,9
727,8
76,0
1 148,1
24,1
979,4
144,6
2 056,1
1 781,4
260,4
14,3
479,2
479,2
14 981,8
74,6
7 425,6
863,1
2 599,0
4 019,5
26 742,1
1 941,9
26,0
0,0
1 915,9
3 874,5
1 330,3
0,0
2 542,7
1,5
2 132,3
1 384,3
684,5
63,5
881,2
24,1
716,7
140,5
1 783,5
1 488,5
270,0
25,0
486,0
486,0
16 040,9
30,0
8 462,0
847,6
2 639,1
4 062,2
27 140,3
1 619,6
0,0
0,0
1 619,6
3 744,5
1 089,9
0,0
2 653,1
1,4
2 223,5
1 467,9
716,6
39,0
1 543,0
24,1
1 376,9
142,0
1 533,5
1 233,5
270,0
30,0
470,0
470,0
13 925,4
186,2
8 796,2
871,6
0,0
4 071,4
25 059,5
%
-322,3
-16,6 %
-26,0
-100,0 %
0,0
0,0 %
-296,3
-15,5 %
-130,0
-3,4 %
-240,4
-18,1 %
0,0
0,0 %
110,5
4,3 %
-0,1
-6,7 %
91,2
4,3 %
83,6
6,0 %
32,1
4,7 %
-24,5
-38,6 %
661,7
75,1 %
0,0
0,0 %
660,2
92,1 %
1,6
1,1 %
-250,0
-14,0 %
-255,0
-17,1 %
0,0
0,0 %
5,0
20,0 %
-16,0
-3,3 %
-16,0
-3,3 %
-2 115,5
-13,2 %
156,2
520,8 %
334,2
3,9 %
24,0
2,8 %
-2 639,1
-100,0 %
9,2
0,2 %
-2 080,8
-7,7 %
Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi.
Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun.
Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon.
Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon.
Vesihuolto yhtiöitetään 1.1.2016.
Keskitetty työllistämisyksikkö perustetaan vapaa-aikatoimeen 1.1.2016.
Talousarvio 2016
31
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
TOIMINTAKATE 2013-2016
TP 2013
1 000 euroa
Keskushallinto
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Kunnanhallitus
Perusturvalautakunta
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Vanhusten palvelut
Hallinto ja lautakunta
Kasvun ja oppimisen lautakunta
Varhaiskasvatus
Peruskoulutus
Toiseen asteen koulutus
Vapaa-ajan lautakunta
Kirjastotoimi
Vapaa-aikatoimi
Aikuiskasvatus
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta
Maankäyttö
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
Ympäristöterveyslautakunta
Ympäristöterveysdenhuolto
Tekninen lautakunta
Tekninen hallinto ja suunnittelu
Tilapalvelut
Yhdyskuntatekn. palvelut
Vesihuoltolaitos
Tukipalvelut
YHTEENSÄ
TP 2014
TA/M2015
Muutos 2015-2016
euroa
-4 060,5
-0,1
-25,8
-4 034,6
-51 830,7
-10 323,5
-30 721,5
-10 570,7
-215,0
-31 170,7
-9 732,4
-20 011,3
-1 427,0
-3 783,4
-978,9
-2 240,1
-564,4
542,4
661,0
3,1
-121,7
-315,9
-315,9
-1 155,3
-2 057,9
2 166,0
-1 229,4
1 045,7
-1 079,7
-91 774,0
-3 743,3
2,4
-17,7
-3 727,9
-50 941,7
-10 363,1
-30 308,6
-10 068,7
-201,3
-31 235,9
-9 558,2
-20 244,4
-1 433,3
-3 185,0
-916,2
-1 703,4
-565,5
977,9
1 081,2
-1,5
-101,9
-438,0
-438,0
-468,2
-2 222,5
1 210,0
-1 059,9
1 162,1
442,2
-89 034,1
Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi.
Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun.
Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon.
Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon.
Vesihuolto yhtiöitetään 1.1.2016.
Keskitetty työllistämisyksikkö perustetaan vapaa-aikatoimeen 1.1.2016.
Talousarvio 2016
TA2016
-4 142,4
6,0
-31,2
-4 117,2
-52 004,3
-10 568,9
-30 407,8
-10 825,3
-202,3
-31 672,0
-9 968,4
-20 292,5
-1 411,2
-3 533,8
-921,3
-2 055,2
-557,2
579,5
720,0
-11,4
-129,1
-411,0
-411,0
-248,1
-2 494,8
2 205,5
-1 212,8
1 181,7
72,4
-91 432,2
-3 514,5
0,0
-32,8
-3 481,7
-52 716,9
-10 517,7
-30 916,0
-11 091,1
-192,1
-32 945,0
-10 356,1
-21 182,4
-1 406,5
-5 128,7
-952,3
-3 635,4
-541,0
327,3
433,5
13,6
-119,9
-413,0
-413,0
-1 981,6
-2 510,7
1 857,7
-1 349,4
0,0
20,8
-96 372,4
%
628,0
84,8 %
-6,0
0,0 %
-1,6
105,0 %
635,6
84,6 %
-712,6
101,4 %
51,3
99,5 %
-508,2
101,7 %
-265,8
102,5 %
10,1
95,0 %
-1 272,9
104,0 %
-387,7
103,9 %
-889,9
104,4 %
4,7
99,7 %
-1 594,9
145,1 %
-30,9
103,4 %
-1 580,2
176,9 %
16,2
97,1 %
-252,2
56,5 %
-286,5
60,2 %
25,0
-119,1 %
9,3
92,8 %
-1,9
100,5 %
-1,9
100,5 %
-1 733,6
798,8 %
-15,8
100,6 %
-347,8
84,2 %
-136,6
111,3 %
-1 181,7
0,0 %
-51,6
28,7 %
-4 940,1
105,4 %
-95 254,5 Kehys
-1 117,8 Ero
32
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.1. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:
TALOUS
1 000 euroa
TP 2014
TA/M 2015
TA 2016 Muutos 2015 - 2016
euroa
%
Kunnanhallitus
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Toimintatulot
2 346,2
27,3
0,0
2 373,5
1 915,9
26,0
0,0
1 941,9
1 619,6
0,0
0,0
1 619,6
-296,3
-15,5 %
-26,0
0,0
-322,3
-100,0 %
0,0 %
-16,6 %
Kunnanhallitus
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Toimintamenot
6 074,1
24,9
17,7
6 116,7
6 033,1
20,0
31,2
6 084,4
5 101,3
0,0
32,8
5 134,1
-931,9
-20,0
1,6
-950,3
-15,4 %
-100,0 %
5,0 %
-15,6 %
Kunnanhallitus
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Toimintakate
-3 727,9
2,4
-17,7
-3 743,3
-4 117,2
6,0
-31,2
-4 142,4
-3 481,7
0,0
-32,8
-3 514,5
635,6
-6,0
-1,6
628,0
-15,4 %
-100,0 %
5,0 %
-15,2 %
Kunnanhallituksen talousarvion kokonaisuus
Kunnanhallituksen alaiset toiminnot ja talous muodostuvat viidestä tulosyksiköstä seuraavasti:
keskushallinto, elinkeinotoimi, taloushallinto, henkilöstöhallinto sekä maataloustoimi. Tulosyksiköt
muodostavat kunnan kanslia nimisen osaston. Kunnanhallituksen talousarvion kokonaisuudessa
esitetään
määrärahat
myös
keskusvaalilautakunnalle
sekä
tarkastuslautakunnalle.
Kunnanhallituksen toimintatulot pienenevät vuoden 2014 tasosta 322.300 euroa. Tulojen muutokset
johtuvat pääosin ICT-yksikön sisäisten veloituksien muutoksista sekä työllisyysasioiden siirrosta
vapaa-ajan lautakuntaan. Toimintakulut ovat 5.134.100 euroa ja ne ovat miljoona euroa pienemmät
kuin vuoden 2015 talousarviossa. Kunnanhallituksen toimintakate on vuoden 2016 talousarviossa
yhteensä -3,5 miljoonaa euroa eli 628.000 euroa (-15,2 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Keskushallinto
Keskushallinnon talousarvio sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja sen alaiset toimikunnat
kuten veteraaniasiain neuvottelukunnan, vanhusneuvoston ja uutena nuorisovaltuuston. Lisäksi
keskushallinnon talousarvioon sisältyy yleishallinnollisia palveluja tuottava keskushallinnon
tulosyksikkö.
Talousarvio 2016
33
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Kunnanvaltuusto
Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Perustana ovat kuntalain mukaiset
tavoitteet huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Kunnanvaltuusto
vahvistaa sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista.
Kunnanvaltuusto vahvistaa myös kuntakonsernin tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset
tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet.
Kunnanvaltuusto kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa ja järjestää tarvittaessa koulutuspohjaisia
miniseminaareja kokouksiensa yhteyteen. Kunnanvaltuuston talousarviossa suurin menoerä on
henkilöstökulut, jotka muodostuvat kokouksiin liittyvistä palkkioista sivukuluineen. Muita merkittäviä
kuluja ovat kokouksiin liittyvät matkakorvaukset, tilavuokrat, tarjoilut ja kokousmateriaalit. Vuodelle
2016 valtuuston toiminnan ja toimintakulujen ennakoidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla.
Toimintakulut valtuuston osalta ovat 70.000 euroa vuodessa.
Kunnanhallitus
Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten
valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus seuraa ja valvoo
lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Kunnanhallitus kokoontuu keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa, paitsi heinäkuussa, jolloin se ei
kokoonnu.
Kunnanhallituksen talousarvio sisältää toimielimen toimintakuluja sekä koko kuntaan yhteisesti
vaikuttavia kulueriä. Vuonna 2016 kunnanhallituksen toimintakulut ovat arviolta 710.000 euroa.
Vuodelle 2016 kunnanhallituksen toimintakulujen ennakoidaan nousevan n. 20.000 euroa vuoden
2015 tasosta.
Kunnanhallituksen
talousarviossa
merkittävän
osan
kuluista
muodostavat
kunnan
yhteistoimintaosuudet, joita ovat Keski-Suomen liiton ja Kuntaliiton jäsenmaksut, niiden arvioidaan
olevan vuonna 2016 yhteensä 280.000 euroa. Kunnanhallituksen henkilöstökuluihin sisältyy mm.
kunnanjohtajan henkilöstökulut, kunnanhallituksen kokouksiin liittyvät palkkiot sivukuluineen ja
eläkemenoperusteisia kuluja, yhteensä ne ovat 197.000 euroa. Kunnan viestintämateriaalin sisällön
ja laadun päivittäminen jatkuu vuonna 2016, joten viestintään ja painotuotteisiin varatut määrärahat
pidetään ennallaan. Lisäksi varataan 10.000 euroa enemmän määrärahaa erilaisten
asiantuntijapalveluiden ostoon kuin vuonna 2015.
Vanhusneuvosto, veteraaniasiain neuvottelukunta ja nuorisovaltuusto
Toimikuntiin on varattu määrärahat kokouksiin liittyviin kustannuksiin sekä veteraaniasiain
neuvottelukunnan budjettiin on varattu määräraha rintamatunnuksen omaavien sotaveteraanien
siivousapuun. Näiden toimikuntien toiminnan arvioidaan jatkuvan edellisen vuoden tasolla.
Nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa syksyllä 2015 ja vuodelle 2016 sen toimintaan varataan 3.000
euron määräraha.
Keskushallinto
Keskushallinnon tulosyksikkö tuottaa kunnalle yleishallinnollisia palveluja kuten valmistelee
kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätöksentekoa ja vastaa näiden päätösten
toimeenpanosta.
Tämän
lisäksi
kunnan
neuvontapalvelut,
keskusarkistopalvelut,
Talousarvio 2016
34
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
asianhallintapalvelut sekä osallistuminen yhteiskuntasuhteiden hoitoon kuuluu keskushallinnon
tulosyksikölle. Keskushallinnossa työskentelee 6 henkilöä.
Vuonna 2016 keskushallinnon toimintojen volyymin arvioidaan pysyvän ennallaan. Keskushallinnon
toimintojen kehittämistä jatketaan ja yleishallinnollisia tukipalveluja pyritään tuottamaan tehokkaasti
ja asiakaslähtöisesti. Keskushallinnon tulosyksikön toimintakulut ovat vuonna 2016 yhteensä
408.000 euroa. Pääosin kopiointituloista koostuvan toimintatuottojen arvioidaan olevan 15.000
euroa ja toimintakate on 393.000 euroa.
Elinkeinotoimi
Elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä on luoda kuntaan suotuisat olosuhteet asumiseen,
työskentelyyn ja yrittämiseen. Elinkeinopolitiikan onnistumisella on kunnan talouden pitkän aikavälin
kestävän kehityksen ja palvelujärjestelmän rahoituksen näkökulmasta merkittävä rooli.
Elinkeinopolitiikan onnistuminen näkyy suotuisana väestö- ja työpaikkakehityksenä, yrityskannan
kehityksenä sekä kunnan veropohjan kasvuna.
Elinkeinotoimen menokohtaan yhteistoimintaosuudet kirjataan Jykes Oy:n kuntarahaosuus 422.500
euroa. Jykesin omistaja kunnat ovat sopineen vuodelle 2016 Jykesin kuntaraha osuuksien
suuruudesta niin, että Laukaan kunnan rahoitusosuus pienenee vuodesta 2015 kaikkiaan 20
prosenttia eli 124.150 euroa. Laukaan Kehitysyhtiö Oy:ltä ostettavia elinkeinopalveluja kirjataan
yhteistoiminta osuuksiin 96 000 euroa. Lisäksi menokohdassa on varauduttu ohjelmakauden
mukanaan tuomien uusien hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Menokohdassa avustukset yhteisöille on JyväsRiihi ry:n kuntarahoitusosuus. JyväsRiihi ry on
yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys. Sen tavoitteena on aktivoida ja innostaa toimintaalueensa asukkaita ja yhteisöjä omaehtoiseen alueensa kehittämiseen. Sen toiminta-alueeseen
kuuluvat Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet. Kehittämisyhdistyksellä on
oltava Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä kehittämisohjelma, jonka perusteella se voi
myöntää LEADER-rahoitusta toiminta-alueensa yhteisöjen tai mikroyritysten kehittämis- ja
investointihankkeisiin. Kehittämisyhdistyksen kehittämisohjelman hyväksyminen edellyttää toimintaalueen kuntien kuntarahoitussitoumusta. Laukaan osuus Jyväsriihen rahoituksesta perustuu
maaseudulla asuvan väestön perusteella.
Laukaan Kehitysyhtiö Oy entinen Lievestuoreen Teollisuuskylä Oy perustettiin 1983 ja se oli
aikoinaan Suomen ensimmäinen nykymuotoinen kunnallinen kehitysyhtiö. Vuonna 1998 yhtiö
rekisteröitiin nimellä Laukaan Kehitysyhtiö Oy. Laukaan Kehitysyhtiö Oy osakemäärä on 9.600
osaketta ja Laukaan kunnan omistusosuus on 96,69 %. Vuoden 2015 aikana Laukaan Kehitysyhtiö
Oy:lle on laadittu uusi toimintasuunnitelma ja yhtiön toiminta on käynnistynyt uudessa muodossaan.
Yhtiö mahdollistaa osaltaan kunnan elinkeinostrategiassa määriteltyjen toimenpiteiden
toteuttamista. Kunta ostaa yhtiön palveluita elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhtiön
ulkopuolinen rahoitus perustuu osaomistuksen tuottoihin, osallistumismaksuihin, vuokratuottoihin,
hankerahoitukseen, asiantuntijapalveluiden myyntiin.
Taloushallinto
Taloushallinnon tulosyksikön tehtävän on huolehtia kunnan:
•
•
•
talousarvion laadinnasta ja taloussuunnittelusta
taloudenohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista
kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta
Talousarvio 2016
35
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
•
•
•
•
maksuliikenteen hoidosta ja rahoituksesta
laskennan kehittämistä
tietojärjestelmäpalveluista
hankintojen ohjauksesta ja vakuutuksista
Taloushallinnon tulosyksikön talousarvio sisältää kaksi tulospaikkaa: taloushallinto ja ict-yksikkö.
Vuoden 2016 talousarviossa taloushallinto tulosyksikön toimintatuotot ovat 915.230 euroa ja
toimintakulut 1.445.180 euroa. Toimintakate on -529.950 euroa.
Taloushallinnon toimintatuotot muodostuvat sisäisesti veloitettavien tietotekniikkalaitteiden
laitekohtaisista vuokrista sekä muista myyntituotoista, jotka ovat vuonna 2016 yhteensä 909.000
euroa. ICT-yksikön talousarvio on laadittu siten, että toimintatuotot kattavat toimintakulut ja poistot
edellisvuosien investoinneista. Investointimenoihin kirjataan yli 10 000 euron investoinnit, kuten
tietoliikenneverkon rakentaminen ja vuosittaiset työasema-, kopiokone- ja matkapuhelinhankinnat.
Vuoden 2016 talousarvio on laadittu vuoteen 2015 verrattuna siten, että sisäiset ICT-kulut kasvavat
koko kunnan tasolla noin 1 %. Suoritehinnat pysyvät vuoden 2015 tasolla, mutta kasvu johtuu
laitemäärän kasvusta. Sisäisten ICT-palvelujen laskutus tapahtuu kuukausittain. Kuitenkin siten, että
laitemääriin tulevat muutokset huomioidaan neljä kertaan vuodessa. Yksikkökohtaisesti hinnat
vaihtelevat laitemäärien mukaisesti. ICT-yksikössä työskentelee 4,2 vakituista työntekijää.
Tietohallintosuunnittelijan on irtisanoutunut syksyllä 2015 toisen työnantajan palvelukseen
siirtymisen johdosta. Tietohallintosuunnittelijan tehtävää ei toistaiseksi täytetä.
Taloushallinnon toimintakuluista suurin osa muodostuu vakituisen henkilöstön palkkakuluista sekä
palveluiden ostoista. Taloushallinnon yksikössä työskentelee 4 taloushallinnon vakituista henkilöä
talousjohtajan alaisuudessa. Palveluiden ostoihin kirjataan merkittävimpänä eränä Laukaan osuus
verohallinnolle maksettavista verotuskustannuksista. Laukaan kunnan osuus verotuskustannuksista
vuonna 2016 on noin 450.000 euroa. Muut palvelujen ostot muodostuvat lähinnä tietojärjestelmien
ylläpito- ja lisenssimaksuista. Taloushallinnossa otetaan vuoden 2016 alusta käyttöön sisäinen
pankki ja konsernitili kunnanhallituksen päättämien ohjeiden mukaisesti. Sisäisellä pankilla ja
konsernitilillä tehostetaan kuntakonsernin päivittäistä kassanhallintaa ja lyhytaikaista rahoitusta.
Taloushallinnon tulospaikalla työskentelee myös hankinta- ja kehittämispäällikkö, jonka tehtävänä
on hankintaperiaatteiden ja -linjausten valmistelu kunnan yleisten kehittämislinjojen mukaisesti,
hankinta-asioiden kouluttaminen, ohjeistaminen ja koordinointi sekä keskitetyistä hankinnoista
huolehtiminen. Hankintatoimintojen edelleen kehittäminen, hankintaohjeistuksen päivittäminen ja
hankintojen sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönotto ovat keskeisiä kehittämiskohteita
vuodelle 2016.
Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuoden 2015 aikana ja ne tullaan keskittämään Pohjola
Vakuutukseen 1.1.2016 alkaen. Kilpailutuksen kautta kunnan vakuutusmaksut tulevat pienenemään
ja vakuutusturva paranee. Vuoden 2016 aikana kehitetään kunnan sisäisiä käytäntöjä
vakuutusasioihin.
Henkilöstöhallinto
Henkilöstöhallinnon tulosyksikön toiminnat koostuvat henkilöstötoimistosta, työterveyshuollosta,
henkilöstöpalveluista, nuorten kesätöistä ja yhteistoiminnasta.
Talousarvio 2016
36
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Henkilöstötoimisto
Henkilöstötoimiston menokohtaan on budjetoitu henkilöstöhallinnon vakituisen henkilöstön
henkilöstö- ja toimintakulut.
Henkilöstöpalvelut
Menokohtaan on budjetoitu KT Kuntatyönantajien maksuosuus, työsuojeluorganisaation,
luottamusmiesjärjestelmän, yhteisen henkilöstökoulutuksen, henkilöstön muistamisen ja
työhyvinvointitoiminnan kulut. Vuosi 2016 toimitaan vuoden 2015 tasolla. Monista vapaaehtoisista
henkilöstöpalveluista luovuttiin vuoden 2015 alussa. Parkonniemen kesänviettopaikan käyttöä
jatketaan toistaiseksi. Liikunta- ja kulttuurisetelit palautetaan vuoden 2014 tasolle (100
euroa/työntekijä). Henkilöstön muistamislahjojen arvo pidetään edelleen vuoden 2002 tasolla.
Työterveyshuolto
Työterveyspalvelut koostuvat lakisääteisestä työterveyshuollosta ja työterveyspainotteisesta
sairaanhoidosta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma hyväksytään kunnan yhteistyöryhmässä
vuoden alussa.
Työterveyshuollon palvelut ostetaan vuonna 2016 Työterveys Aalto -liikelaitokselta.
Työterveyshuollon järjestämisen tapa ja eri vaihtoehdot tulevat laajasti uudelleen tarkasteltavaksi,
koska Työterveys Aalto joutuu yhtiöittämään toimintansa vuoden 2016 loppuun mennessä kuntalain
muutoksesta johtuen. Tämän asian selvittäminen on aloitettu vuoden 2015 aikana.
Nuorten kesätyöt
Nuorten kesätöiden järjestämiseen on varattu edellisvuoden suuruinen määräraha. Sillä työllistetään
60 nuorta 1-2 viikon työsuhteisiin mm. ruohonleikkaukseen ja leiriohjaajiksi.
Yhteistyöryhmä
Yhteistyöryhmän toimintaan on varattu edellisvuoden suuruinen määräraha. Yhteistyöryhmä toimii
myös kunnan työsuojelutoimikuntana.
Maaseututoimi
Maaseututoimen tulosyksikkö vastaa seudullisesti Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Luhangan,
Muuramen, Toivakan, Uuraisten ja Laukaan maaseutuelinkeinohallinnon viranomaistehtävistä.
Toimintakulut katetaan kuntien maksuosuuksilla. Maksuosuudet määräytyvät edeltävän vuoden
kuntien aktiivitilojen määrien perusteella.
Keskusvaalilautakunta
Keskusvaalilautakunta toimii vaaliviranomaisena ja vastaa vaaleihin liittyvistä järjestelyistä Laukaan
kunnassa. Vuonna 2016 ei ole valtakunnallisia vaaleja, eikä kunnallisia vaaleja, joten
keskusvaalilautakunnalle ei varata erikseen määrärahoja toimintamenoihin.
Talousarvio 2016
37
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Tarkastuslautakunta
Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden
tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla
valtuutettuja.
Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta
koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen
tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.
Tarkastuslautakunnan määrärahaan varatut toimintakulut muodostuvat tarkastuslautakunnan
toiminnasta ja tilintarkastusyhteisön (KPMG Oy) sopimuksen mukaisesta laskutuksesta. Laukaan
kunnanvaltuusto on 14.9.2015 päättänyt käyttää hankintasopimuksen optiovuodet 2016–2017
talouden ja hallinnon tarkastuksesta sekä tarkastuslautakunnan avustavista tehtävistä KPMG:n
kanssa.
Talousarvio 2016
38
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Avustukset, yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut:
Avustukset ja jäsenmaksut, Kunnanhallitus
TP 2014 TA/M 2015
TA 2016
Avustukset, yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut
915 699
959 685
908 985
Muutos
€
%
-50 700
-5,3 %
Avustukset yhteisöille
TeliaSonera Finland Oyj, Laajakaista
Jyväsriihi ry
Työllistämisen kuntalisä yhteisöille
Sotainvalidien Veljesliitto, Laukaan osasto
Sotainvalidien Veljesliitto, Lievestuoreen osasto
Kyläyhdistysavustukset (100 euroa/yhdistys)
Muut avustukset
167 450
100 000
46 500
18 000
640
210
1 600
500
125 700
24 250
46 500
50 000
640
210
1 600
2 500
101 450
0
46 500
50 000
640
210
1 600
2 500
-24 250
-24 250
0
0
0
0
0
0
-19,3 %
-100,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut
Laukaan Kehitysyhtiö Oy
Jyvässeudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy
Keski-Suomen Liitto
Suomen Kuntaliitto
Kunnallinen työmarkkinalaitos
Nelostie E75 ry
Suomen vesitieyhdistys ry
Pro ysitie yhdistys ry
Keski-Suomen Kylät ry
Suomen keksijäin Keskuslitto ry
Maanpuolustuskiltojen liitto ry
748 249
0
453 651
223 744
58 303
11 534
372
280
200
100
40
25
833 985
0
546 650
215 500
59 000
11 800
390
280
200
100
40
25
807 535
96 000
422 500
216 000
60 000
12 000
390
280
200
100
40
25
-26 450
96 000
-124 150
500
1 000
200
0
0
0
0
0
0
-3,2 %
100,0 %
-22,7 %
0,2 %
1,7 %
1,7 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Teliasonera Finland Oyj on valittu Laukaan kunnan alueella laajakaista kaikille -verkkohankkeen
toteuttajaksi ja julkisen tuen saajaksi. Valtioneuvoston käynnistämässä Laajakaista kaikille
hankkeessa on ollut tavoitteena taata kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä nopeaan
tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Hankkeen rahoitus on jakautunut valtion, kunnan
ja verkko-operaattorin kesken. Hanke on päättynyt Laukaan kunnan osalta vuoden 2014 loppuun
mennessä.
JyväsRiihi ry on vuonna 2000 perustettu yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys. JyväsRiihi
ry on yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys. Sen tavoitteena on aktivoida ja innostaa
toiminta-alueensa asukkaita ja yhteisöjä omaehtoiseen alueensa kehittämiseen. Sen toimintaalueeseen kuuluvat Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet. Laukaan osuus
Jyväsriihen rahoituksesta perustuu maaseudulla asuvan väestön määrään. Vuoden 2015
rahoitusosuuden kasvu vuodesta 2014 johtuu ohjelmakauden muutoksesta. Vuoden 2016
rahoitusosuus pysyy vuoden 2015 tasolla.
Sotainvalidien veljesliiton Laukaan ja Lievestuoreen osastot tukevat ja avustavat sotiemme
veteraanien arjessa pärjäämistä ja jaksamista. Osastojen toiminnan avustukset säilytetään vuonna
2016 vuoden 2015 tasolla.
Talousarvio 2016
39
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Kyläyhdistysavustuksia on maksettu 16 kyläyhteisölle 100 euroa yhdistystä kohden. Kyläavustusten
tarkoituksena on tukea kyläyhdistysten toimintaa. Maksetun avustuksen kriteerinä on ollut toiminnan
ulkoinen aktiivisuus.
Muut avustukset menokohtaan on varattu 2.500 euroa mahdollisia pieniä ja talousarviovuoden
aikana esiin tulevia ennakoimattomia avustustarpeita varten.
Laukaan Kehitysyhtiö Oy:lle on hyväksytty KH 13.4.2015 § 90 uusi toimintasuunnitelma, jonka
mukaisesti yhtiö toimii kunnan omistamana kehitysyhtiönä toteuttaen kunnan elinkeinopolitiikkaa
elinkeinostrategiassa määriteltyjä tavoitteiden mukaisesti. Kunta ostaa Laukaan Kehitysyhtiö Oy:ltä
palveluita elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi kunnan talousarviossa määritellyllä
summalla, joka vuoden 2016 talousarviossa on 96.000 euroa.
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on vuonna 1996 perustettu Jyväskylän, Laukaan,
Muuramen ja Uuraisten omistama elinkeinopalveluita omistajilleen tuottava yhtiö. Yhtiön tehtävänä
on kehittää yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä Jyväskylän seudulla ja edistää
elinkeinoelämän ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa. Laukaan kunnan omistusosuus yhtiöstä on
12,8 %. Laukaan kunnanvaltuusto on 31.3.2015 § 9 tehnyt päätöksen Jykes Oy:n roolin
tarkentamisesta ja elinkeinopalvelusopimuksesta vuosille 2016–2018. Tilaajakunta maksaa
korvauksena Jykesille sopimuksessa määritellyistä palveluista vuosina 2016–2018 enintään
422.500 € /vuosi, kuitenkin niin, että rahoituksen tasoa tarkastellaan vuoden 2018 talousarvion
laadinnan yhteydessä.
Keski-Suomen liiton jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisenä kalenterivuonna toimitetussa
kunnallisverotuksessa jäsenkuntien kertyneiden ansiotulo- ja yhteisöverojen suhteessa. Vuodelle
2015 maakuntavaltuuston 6.6.2014/8 päätöksen mukaisesti kuntien maksuosuuksia alennetaan
yhteensä 3 % -yksikköä vuoden 2014 tasosta ja vuosien 2015-2017 jäsenkuntien maksuosuudet
ovat yhteensä 3.299.940 euroa, josta Laukaan kunnan osuus on 218.000 euroa (6,6 %).
Jäsenmaksu sisältää kehittämisrahaston osuuden 49.000 euroa.
Suomen kuntaliitto on kuntien yhteisenä edunvalvojana ja kehittäjänä toimiva yhdistys. Kuntaliiton
tehtäviin kuuluu edunvalvonta, kehittämis- ja tutkimushankkeen ja asiantuntijapalvelut. Laukaan
kunnan jäsenmaksuksi on ensi vuodelle arvioitu 60.000 euroa. Yhdistyksen valtuusto vahvistaa
jäsenmaksun suuruuden ja se perustuu kunnan asukaslukuun ja kunnallisveron määrään.
Kunnallinen
työmarkkinalaitos
edustaa
kuntatyönantajia
valtakunnallisissa
työmarkkinaneuvotteluissa ja sopii valtakunnalliset kuntien henkilöstöä koskevat virka- ja
työehtosopimukset. Se antaa kunnille asiantuntija- apua työlainsäädännön ja sopimusten
soveltamisessa. Laukaan kunnan maksuosuudeksi ensi vuoden budjetissa on arvioitu 12.000 euroa.
Nelostie E75 ry pyrkii vaikuttamaan päättäjiin Nelostien kehittämiseksi. Yhdistyksen harjoittaman
edunvalvontatyön keskeisimmät tavoitteet kohdistuvat tällä hetkellä Oulun ja Kemin sekä Jyväskylän
ja Oulun välisten tieosuuksien merkittävään parantamiseen ja Vaajakosken pullonkaulakohdan
poistamiseen. Laukaan kunnan edustaja on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan varajäsen.
Suomen Vesitieyhdistyksen tavoitteena on vesiliikenteen ja sen toimintaedellytysten edistäminen,
kehittäminen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä rannikolla että sisävesillä.
Yhdistyksessä on mukana 25 kuntajäsentä.
Talousarvio 2016
40
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Pro ysitie ry edistää Valtatie 9:n liittyvää edunvalvontaan. Yhdistyksen hallituksessa on pääasiassa
kuntien ja kaupunkien edustajia. Laukaan kunnalla on jäsen yhdistyksen hallituksessa.
Keski-Suomen Kylät ry on kylien ja asukasyhdistysten yhteenliittymä. Yhdistys vastaa 23
keskisuomalaisen kunnan kylä- ja asukasyhdistysten edunvalvonnasta, koulutuksista,
kylärekisteristä ja neuvonnasta. Laukaan kunta on ry:n kannatusjäsen.
Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry on suomalaisten keksijäyhdistysten valtakunnallinen
keskusjärjestö. Liiton tarkoituksena on keksijöiden ja keksintötoimintaa edistävien yhdistysten
valtakunnallisena keskusjärjestönä mm. tukea suomalaisia keksijöitä, edistää ja kehittää
keksintötoimintaa, toimia jäsentensä aatteellisena ja ammatillisena yhdyssiteenä ja edistää
keksijöiden yhteistoimintaa sekä keksintöjen hyödyntämisen yleisiä edellytyksiä. Laukaan kunta on
jäsen yhdistyksessä elinkeinotoimen kautta.
Maanpuolustuskiltojen liitto ry ylläpitää ja kasvattaa kansalaisten maanpuolustustahtoa, levittää
maanpuolustustietoutta sekä osallistuu vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutuksen ja sen
kehittämiseen. Laukaan kunnan edustaja on kutsuttuna jäsenenä liitossa.
Talousarvio 2016
41
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.2 Perusturvalautakunta
Perusturvalautakunta
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:
TALOUS
1 000 euroa
TP 2014
TA/M 2015
TA 2016 Muutos 2015 - 2016
euroa
%
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Vanhusten palvelut
Hallinto ja lautakunta
Toimintatulot
1 088,4
0,0
2 448,2
4,0
3 540,6
1 330,3
0,0
2 542,7
1,5
3 874,5
1 089,9
0,0
2 653,1
1,4
3 744,5
-240,4
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Vanhusten palvelut
Hallinto ja lautakunta
Toimintamenot
11 451,5
30 308,6
12 516,9
205,3
54 482,3
11 899,2
30 407,8
13 368,0
203,8
55 878,8
11 607,6
30 916,0
13 744,2
193,5
56 461,4
-291,7
508,2
376,3
-10,2
582,6
-2,5 %
1,7 %
2,8 %
-5,0 %
1,0 %
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Vanhusten palvelut
Hallinto ja lautakunta
Toimintakate
-10 363,1
-30 308,6
-10 068,7
-201,3
-50 941,7
-10 568,9
-30 407,8
-10 825,3
-202,3
-52 004,3
-10 517,7
-30 916,0
-11 091,1
-192,1
-52 716,9
51,3
-508,2
-265,8
10,1
-712,6
-0,5 %
1,7 %
2,5 %
-5,0 %
1,4 %
-18,1 %
0,0 #JAKO/0!
110,5
4,3 %
-0,1
-6,7 %
-130,0
-3,4 %
Toiminnalliset tavoitteet:
1. Kuntalainen saa sosiaalityön palvelut mahdollisimman joustavasti ilman viiveitä:
Lastensuojelussa määräajat toteutuvat ja lastensuojeluilmoitukset käsitellään määräajoissa.
Selvitystyöt valmistuvat lakisääteisessä ajassa eikä niissä tule viivytyksiä.
Kattava sosiaalipäivystys on järjestetty.
Sosiaalityön työmenetelmät ja tiimit uudistetaan, vammaisten työtoiminnassa avustajajärjestelmää
kehitetään toimivammaksi.
Perhetyön resursseja lisätään.
2. Asiakastyön koordinointi ja suunnitelmallisuus toteutuvat; palvelutarpeen arviointityö tehdään
laadukkaasti ja asiakassuunnitelmat ovat ajan tasalla.
3. Kehitysvammaisten asumistaso nostetaan nykyaikaiselle tasolle vuosina 2015 – 2017 ja
vammaisten perhehoidon laadullisella ja määrällisellä kehittämisellä tuotetaan asiakkaille heidän
tarvitsemaansa palvelua lähipalveluna kotikunnassa tai lähialueella.
4. Vanhuspalvelujen palvelujen prosessien ja – organisaation toiminta arvioidaan ja uudistetaan.
Palvelustrategia uudistetaan liittämällä se Laukaan vanhuspalvelujen järjestämissuunnitelmaan
2016–2025. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä Sote 2020 - hankkeen, seututerveyskeskuksen,
kunnan eri hallintokuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken.
Talousarvio 2016
42
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
5. Vanhusten palveluissa painopistettä siirretään edelleen ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan
toimintaan ja kotihoitoon:
Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä otetaan kattavasti käyttöön ja toimintaa tehostetaan
pilotoimalla järjestelmään integroitava sähköinen ovenavaus -toiminto.
Koti- ja omaishoitoa tukevia lyhytaikaispaikkoja lisätään Koti-Kuuselan uudisrakennuksen myötä.
6. Koti-Kuuselan vanha osa korvataan uudisrakennuksella ja rakentaminen käynnistyy purkutyöllä
maaliskuussa 2016. Selvitetään mahdollisuus muuttaa osa Koti-Kuuselan pitkäaikaishoidon
paikoista palveluasumiseksi.
Toiminnalliset muutokset:
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta enintään 19
itsehallintoalueelle, joita johtavat vaaleilla valitut valtuustot; seuraavassa vaiheessa pyritään
järjestelmän yksikanavaiseen rahoitukseen ja kolmannessa vaiheessa selvitetään asiakkaiden
valinnanvapauden turvaavan mallin edellytykset ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset. ERVA-alueet
säilyvät. Mahdolliset lakimuutokset selvitetään vaalikauden loppuun mennessä. Uudistukseen
sisällytetään kustannuksen tehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä (SOTEbudjettikehys).
Vaalikauden kärkihankkeiden toteutukseen liittyy mm. seuraavia toimenpiteitä:
- Käynnistetään kuntien/kuntayhtymien kanssa yhteistyössä palvelusetelijärjestelmän
laajentamiseen tähtäävä kokeilu. Kokeiluun osallistuvat kunnat/kuntayhtymät tarjoavat
palveluissaan kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön
- Toteutetaan perustulokokeilu
- Toimeenpannaan terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit
yhteistyössä järjestöjen kanssa.
- Käynnistetään kansallinen mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävä
ohjelma
- Toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
- Tehdään selvitys yksinelävien asemasta yhteiskunnassa
- Tehostetaan päihdekuntoutuksen vaikuttavuutta
- Selkeytetään sosiaaliturvajärjestelmää osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja
edistäväksi
- Kuntien vastuu kasvaa etenkin pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta. Kuntien ja TEkeskusten työnjako muuttuu – kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat työttömät ja heidän
sosiaalinen kuntoutuksensa jäävät kuntien vastuulle.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan vuodelle 2016, lakiesitys
maksukorotuksista/maksuluokkien muutoksista julkaistaan keväällä 2016. Laukaassa sosiaalija terveyspalvelumaksut peritään enimmäismääräisinä.
Talousarvio 2016
43
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.2.1 Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut
Toiminta-ajatus:
Sosiaalipalvelujen tulosyksikön tehtävänä ja tavoitteena on turvata kuntalaisille perustuslain
mukainen oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon.
Painopistealueet:
Sosiaalityön ja vammaisten palvelujen painopistettä siirretään
ennaltaehkäiseviin ja itsenäistä suoriutumista tukeviin peruspalveluihin.
korjaavista
palveluista
Toiminnan kuvaus:
Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Vahvalla
sosiaalityöllä voidaan varmistaa se, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset saavat
tarvitsemansa avun ja tuen. Sosiaalityön asiakkailla on usein erityisesti työllistymiseen,
toimeentuloon, kuntoutumiseen ja muuhun hyvinvoinnin ja osallistumiseen edistämiseen liittyviä
tarpeita ja työlle on ominaista laajamittainen verkostotyöskentely muiden toimijoiden kanssa.
Perhekohtaisessa sosiaalityössä pääpaino on lasten sosiaalisen turvallisuuden varmistamisessa ja
vanhemmuuden tuessa.
Sosiaalipalvelujen tulosyksikön palveluja ovat aikuis- ja perhesosiaalityö, lastensuojelun sosiaalityö,
vammaisten palvelut, päihdehuolto ja lastenvalvojan tehtävät.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki on tuonut asiakkaille uusia subjektiivisia oikeuksia ja
kunnille uusia tehtäviä. Lain tarkoitus on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää sitä kautta korjaavien
toimenpiteiden tarvetta. Lain yhtenä päämääränä on tarpeenmukaisten, riittävien ja laadukkaiden
sosiaalipalveluiden saaminen yhdenvertaisin perustein. Asiakaskeskeisyys on lain yksi
keskeisimmistä periaatteista. Asiakaskeskeisyydessä on kyse sosiaalihuollon toiminnan
arvoperustasta, jonka mukaan jokainen asiakas kohdataan ihmisarvoisena yksilönä.
Asiakaskeskeisyyden keskeinen ominaisuus on, että palveluja järjestetään asiakkaan tarpeista
lähtien mahdollisimman toimivasti.
Sosiaalityössä on käynnistetty uudet tiimirakenteet 1.8.2015, jotta kuntalaisten tuen tarpeisiin
pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Tiimijaossa on pyritty vahvistamaan sosiaalityön
sisällä mahdollisuuksia mahdollisimman varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluun. Uutena
työmuotona on käynnistetty sosiaalityön päivystys joka arkipäivä klo 10.00 – 11.00, jolloin
sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja ottaa vastaan asiakkaita ilman ajanvarausta kiireellisissä
tilanteissa. Aikuis- ja perhesosiaalityössä työskentelee kolme sosiaalityöntekijää, yksi
sosiaaliohjaaja ja kolme etuuskäsittelijää, joista yksi on määräaikainen. Lastensuojelutiimissä on
neljä sosiaalityöntekijää ja yksi määräaikainen sosiaaliohjaaja. Sosiaaliohjaaja ottaa vastaan kaikki
lapsia koskevat ilmoitukset mukaan lukien sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset ja palvelutarpeen
arvioinnin pyynnöt.
Perhetyötä voi saada uuden sosiaalihuoltolain myötä myös ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Lapsiperheiden kotipalvelua tarjotaan entiseen tapaan, kysyntään on pääsääntöisesti pystytty
Talousarvio 2016
44
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
vastaamaan. Perhetyön resursseja lisätään. Lastensuojelun perhetyössä korostuu asiakkaan oikeus
intensiiviseen perhetyöhön. Perhetyössä täytyykin oman toiminnan lisäksi varautua tehostetun
perhetyön ostamiseen. Sosiaalinen kuntoutus on uuden sosiaalihuoltolain mukainen uusi
toimintamuoto. Sosiaalisen kuntoutuksen hanke on käynnistynyt ja jatkuu 31.3.2018 asti.
Sosiaaliohjauksen merkitys on kasvanut ja usein palveluja hakevat henkilöt tarvitsevat yhä
useammin henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa käytettävissä olevista palveluista.
Sosiaaliohjausta on lähdetty kehittämään vuonna 2015 ja tämä kehittämistyö jatkuu. Sosiaalityön
tulospaikan toiminta, henkilöstö ja hallinto siirtyvät loppuvuoden 2015 aikana Kuntalasta
virastotaloon Arwidssonintielle.
Vammaispalveluiden sisällöllinen kehittämistyö jatkuu edelleen ja talousarviossa esitetään uuden
vakituisen sosiaaliohjaajan viran perustamista. Asiakasmäärä on tällä hetkellä liian suuri yhden
työntekijän hoidettavaksi.
Työllisyysasioiden hoito keskitetään ja perustetaan keskitetty työllistämisyksikkö 1.1.2016 alkaen
vapaa-aikatoimen tulosyksikköön.
Valtakunnalliseen kehitysvammaisten asumisen ohjelmaan (KEHAS) vuosille 2010–2015 liittyvän
kohteen rakentaminen alkaa keväällä 2016. Uusi ohjatun asumisen ryhmäkoti rakennetaan
Jokiniemeen nykyisen Jokelan ryhmäkodin paikalle. Jokelan ryhmäkoti puretaan touko-kesäkuussa.
Uuteen kiinteistöön tulee 12 asuntoa ja koti 13 asukkaalle. Muutto ja toiminta käynnistyvät
toukokuussa 2017. Samanaikaisesti Mäkelän ryhmäkodin toiminta päättyy. Ryhmäkodin paikkaluku
nousee nykyisestä seitsemästä 13:en ja yksilölliseen asumisen tukeen tarvittava henkilöstölisäys on
kaksi työntekijää. Asuntorahasto on myöntänyt hankkeelle ehdollisen varauksen erityisryhmien
investointiavustukseen 375.000 euroa ja vuokra-asuntojen rakentamiseen korkotukilainaa
1.125.000 euroa.
Toimintakeskuksessa käyvien vaikeavammaisten henkilökohtaisia avustajia varten perustetaan
toimet siten, että avustajat kuuluvat toimintakeskuksen henkilöstöön ja työnjohdon alle. Tarvittavien
toimien määrä on neljä henkilöä. Suunnitelma toteutetaan ilman määrärahalisäystä, vastaava varaus
poistetaan vaikeavammaisten taloudellisista tukitoimista.
Vammaisten perhehoidon laadullisella ja määrällisellä kehittämisellä tuotetaan muun muassa
lapsiperheille heidän tarvitsemaansa palvelua lähipalveluna kotikunnassa tai välittömässä
läheisyydessä. Perhehoidon kehitystyötä jatketaan osallistumalla aktiivisesti maakunnalliseen
kehittämishankkeeseen.
Osallistutaan aktiivisesti ja vaikuttavasti SOTE 2020- hankkeeseen ja uuden sosiaalihuollon
asiakaskirjalain toimeenpanohankkeeseen vuosina 2015 – 2018.
Talousarvio 2016
45
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Graafit:
Toimeentulotuen menot ja perustoimeentulotukeen saatu valtion avustus
1400000
1308791
1289849
1281494
1245090
1300000
1250000
1200000
1000000
800000
600000
562626
523890
530903
498686
556300
520000
400000
200000
0
2011
Toimeentulotuki, avustukset kotitalouksille/€
2012
2013
2014TP
2015TA
Toimeentulotuki, valtion avustus/€
2016ES
Vaikeavammaisten taloudelliset tukitoimet/€
1750000
1690000
1683300
1700000
1650000
1599471
1600000
1548915
1550000
1500000
1450000
1449100
1434757
1400000
1350000
1300000
2011
Talousarvio 2016
2012
2013
2014TP
2015TA
2016ES
46
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Tunnusluvut:
TP
2014
Lapsia ja nuoria sijaishuollossa 31.12. (perhehoito, 15
laitoshoito ja ammatilliset perhekodit)
Lapsia ja nuoria lastensuojelun avohuollon asiakkaina 223
TA
2015
21
TA
2016
21
TS
2017
20
TS
2018
19
215
200
200
200
Toimeentulotuen saajia, ruokakunnat
730
700
300
300
Kunnan
tuottamat
kehitysvammaisten 15
palveluasumispaikat
Ostetut kehitysvammaisten palveluasumispaikat
26
22
22
27
27
27
26
26
26
Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan asiakkaat 47
oma toiminta
Ostetun työ- ja päivätoiminnan asiakkaat
13
47
52
50
50
16
14
15
15
571
2.2.2 Terveyspalvelut
Terveyspalvelut
Toiminnan kuvaus:
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon perustehtävänä on:
1. Tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja
vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi.
2. Sairaala, jossa annetaan potilaiden tarvitsema tutkimus, hoito ja kuntoutus
kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti.
Perusterveydenhuollon palvelut laukaalaisille tuottaa sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos KeskiSuomen seututerveyskeskus.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Erikoissairaanhoito:
1. Avohoitoa kehitetään edelleen ja vastaavasti vuodeosastohoidon tarvetta vähennetään ja
hoitoaikoja lyhennetään.
2. Jokilaakson sairaalasta ostettujen palvelujen kotiutus omaksi toiminnaksi toteutetaan vuonna
2016 täysimääräisesti.
3. Päivystystoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon päivystysasetuksen edellyttämät
toiminnan muutokset.
4. Paljon palveluja käyttävien potilaiden hoidon suunnitteluun ja toteutukseen pyritään
löytämään uusia toimintatapoja.
5. Kotisairaalatoiminta käynnistetään Jyväskylän yhteistoiminta-alueella. Kotisairaalatoimintaa
liittyy läheisesti palliatiivisen poliklinikan ja saattohoidon toiminta.
6. Liikelaitos Caterinan ja Kylän Kattauksen toiminnot sekä Kahvio Paussin (Keski-Suomen
sairaalakahviot Oy) kahvilatoiminnot yhdistetään vuonna 2016. Organisaatiojärjestelyistä
huolimatta ruokapalvelut tuotetaan sairaanhoitopiirin yksiköille entiseen tapaan
Perusterveydenhuolto:
Talousarvio 2016
47
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Laukaassa kasvavana kuntana on lisääntyvää tarvetta terveydenhuollon avohoidon palveluissa.
Lakisääteiset omaishoitajien, ikäihmisten ja työttömien terveystarkastukset on hoidettu lähinnä
projekteissa ja näitä tehtäviä varten esityksessä on varauduttu uuden terveydenhoitajan vakanssin
perustamiseen. Suun terveydenhuoltoon esitetään uutta suuhygienistin toimea, jonka kustannukset
katetaan pääosin lisääntyvinä asiakasmaksutuloina. Vastaanottotoimintaan perustetaan uusi
lääkärin virka ja tämän osalta määrärahat ovat olleet jo viime vuonna talousarviossa sijaiskuluina.
Laitoshoidon osalta Laukaan sairaalan osaston henkilökunnan määrä arvioidaan uudelleen ja jos
mitoituksen mukaan on mahdollista, avohoidon hoitohenkilöstön lisäresurssitarve saadaan täytetyksi
laitoshoidosta irtoavalla resurssilla. Henkilöstömitoitus tarkistetaan seututerveyskeskuksen kaikissa
sairaaloissa uusien sairaansijamäärien päätösten yhteydessä.
Asiakasmaksut nousevat vuoden 2016 alusta, mutta korotustaso on vielä valtakunnan tasolla
päättämättä, talousarvioesityksessä on päädytty 8-9 % nousuun.
Talous:
Erikoissairaanhoito:
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin esitys Laukaan kunnalle vuoden 2016 talousarvioksi on 19.815.000
euroa, missä on kasvua vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 3,6 %.
Sairaanhoitotoiminnan hoitopalvelujen myyntitulot jäsenkunnille ovat + 0,5 % vuoden 2015
muutettua talousarviota suuremmat ja suunnitelman mukaan muutos vuoden 2014 toteumasta on
1,9 %.
Vuoden 2014 tilinpäätöksessä sairaanhoitopiirin kumulatiivinen alijäämä oli 15,8 milj. euroa.
Suunnitteluohjeen
mukaisesti
taloussuunnitelmaan
sisältyy
alijäämän
kattaminen
suunnitelmakauden aikana vuosittain 3 miljoonan euron tulostavoitteella. Vuoden 2016 tulostavoite
3 miljoonaa euroa sisältyy hoitopalvelujen hintoihin, ja osaltaan vaikuttaa hintojen
vertailukelpoisuutta kuluvaan vuoteen.
Perusterveydenhuolto:
Keski-Suomen seututerveyskeskus esittää vuoden 2016 talousarvioksi Laukaan kunnan osalta
10.141.620 euroa, missä on kasvua vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 1,9 %. Esitys voi vielä
tarkentua muun muassa laitoshoidon osalta.
2.2.3 Vanhusten palvelut
Vanhusten palvelut
Toiminta-ajatus:
Vanhusten palvelujen tulosyksikkö tukee ikääntyneiden kuntalaisten kykyä elää arvokasta ja
omatoimista elämää itsenäisesti ja toimintakykyisenä omassa kodissa tai kodinomaisessa
asumisyksikössä.
Silloin kun kotona asuminen ei ole enää inhimillisesti mahdollista eikä ikääntynyt asukas ole
sairaalahoidon tarpeessa, hän on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin.
Ikääntyneiden laitoshoitoa vähennetään ja sitä tarjotaan vain, jos sille on lääketieteelliset perusteet
tai jos se on muusta syystä ikääntyneen henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta
perusteltua.
Talousarvio 2016
48
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Painopistealueet:
Toiminnan painopisteenä on varautuminen iäkkäiden ihmisten määrän ja palvelutarpeen kasvuun.
Palvelujen tuotantorakenne uudistetaan siten, että palvelut tukevat nykyistä enemmän ikäihmisten
omatoimisuutta ja kotona selviämistä. Ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työtä tehostetaan sekä
kotona ja kodinomaisissa oloissa asumisen osuutta lisätään ja vastaavasti ympärivuorokautisen
hoivan ja hoidon tarvetta vähennetään.
Toiminnan kuvaus:
Vanhuspalveluihin kuuluvat ennaltaehkäisevä työ, omaishoito, tukipalvelut, perhehoito, kotihoito ja
ympärivuorokautinen asuminen ja hoito. Palvelut tuotetaan lähipalveluina. Vanhuspalvelujen
painopisteenä on kansallisten linjausten mukaisesti ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden terveyden ja
hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä kotona asumista tukevat palvelut.
Laukaan ikäihmisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä niin, että yli 75vuotiainen määrä yli kaksinkertaistuu ja samassa ajassa 85-vuotiaiden määrä lähes
kolminkertaistuu. Jo kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2025, yli 75-vuotiaita laukaalaisia on 720
henkeä enemmän kuin nyt. Koska ikä on muistisairauden riskitekijä, ennusteiden mukaisesti
keskivaikea tai vaikea muistisairaus esiintyy näissä ikäryhmissä noin joka neljännellä henkilöllä.
Nykyinen palvelurakenne painottuu ympärivuorokautiseen hoitoon kotona asumista tukevien
palvelujen ja omaishoidon kustannuksella. Jos Laukaassa vanhuspalvelujen palvelurakenne säilyisi
nykyisellään, olisi Laukaaseen lisättävä vuoteen 2025 mennessä 235 ympärivuorokautisen hoidon
paikkaa. Investointina varovastikin arvioiden tämä tarkoittaisi noin 20 miljoonaa euroa ja yli 10
miljoonan euron käyttötalouskustannusten lisäystä vuodessa sekä 150 lisähoitajan tarvetta.
Valtakunnallisestikin haasteena on sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys kasvavaan
palvelutarpeeseen nähden, sillä vuoteen 2030 mennessä nykyisestä sote-henkilöstöstä on siirtynyt
eläkkeelle runsaat puolet. Mm. näillä perusteilla on syytä tarkastella vanhuspalvelujen
palvelurakennetta ja tehdä suunnitelma palvelujen järjestämisestä voimassa olevien
palvelusuositusten mukaiseksi.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Vanhuspalvelujen toimintatapoja, palveluprosesseja ja – organisaatiota uudistetaan. Vuoden 2016
aikana tehdään Laukaan kunnan vanhuspalvelujen porrastettu järjestämissuunnitelma vuosille
2016–2020-2025 huomioon ottaen vanhuspalvelulain linjaukset, tulevien vuosien ikärakenteen
muutokset sekä kansallisen palvelurakennesuosituksen mukainen palvelujen painopisteen
asteittainen siirto laitospainotteisuudesta enemmän kotona asumista tukevaan palveluun.
Järjestämissuunnitelma tulee sisältämään nykyisen ”Kotona kaiken paras” -vanhuspalvelujen
toimintaohjelman 2008–2015 päivityksen, joka on siten osa järjestämissuunnitelmaa.
Järjestämissuunnitelmassa kartoitetaan vanhuspalvelujen nykytila ja tehdään mm. tavoitteellinen
strateginen valinta siitä, kuinka iso osa laukaalaisista ikäihmisistä asuu kotona.
Palvelurakennesuosituksen mukaan tavoiteltavaa on, että 93 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona
vuonna 2025. Laukaassa vastaava luku on tällä hetkellä 87 %. Lisäksi vanhuspalvelujen
järjestämissuunnitelmaan kirjataan kotona asumista tukevat palvelut, niiden tavoiteltava osuus
palvelutarjonnasta ja tavoitetilan toteuttamissuunnitelma realistisella aikataululla vuoteen 2025
mennessä.
Koska järjestämissuunnitelman tekeminen vaatii vanhuspalvelujen tuntemisen lisäksi hyvää
paikallista tuntemusta, se tehdään vanhuspalvelujen omana työnä. Tehtävään irrotetaan
Talousarvio 2016
49
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
hankekoordinaattori ja hänelle palkataan määräaikainen sijainen. Järjestämissuunnitelman tekoon
osallistuvat kaikki vanhuspalvelujen esimiehet. Henkilöstö pidetään tiiviisti valmistelussa mukana.
Järjestämissuunnitelma laaditaan yhteistyössä Sote 2020-hankkeen, seututerveyskeskuksen ja
muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lievestuoreen ryhmäkoti muutetaan asteittain tehostetuksi palveluasumiseksi; sinne palkataan
kaksi uutta lähihoitajaa 1.5. ja 1.10.2016 ja siirretään Koti-Kuuselasta vapautuva laitosapulaisen
vakanssi. Ennakoivan työn, kotihoidon ja ryhmäkodin henkilöstö osallistuu vuoden aikana laajaan
lääkehoidon ja osaamisen varmistamisen koulutukseen. Sisältönä ovat mm. lääkemuodot,
antotavat, lääkkeiden säilyttäminen, käsittely ja hävittäminen, lääkelaskujen harjoittelua ja kipu- ja
saattohoidon lääkkeet sekä hoitotyössä ”kuolevan hoitaminen ja omaisten kohtaaminen”.
Kotihoidon Vihtavuori-Leppävesi alueen kilpailutus toteutettiin kesällä 2014. Yksityinen palvelujen
tuottaja on hoitanut alueen kotihoidon palvelut vuoden 2015 alusta. Sopimus kattaa vuoden 2016
ja sisältää option vuodelle 2017. Päätös siitä, käytetäänkö optiota, tehdään kesällä 2016.
KVTES: n jaksotyöaikamääräykset muuttuivat 1.6.2015. Kotihoito siirtyy yleistyöaikaan KVTS:n
soveltamiseen liittyvän valtakunnallisen muutoksen vuoksi. Merkittävin muutos työntekijän
näkökulmasta on työsuojelullinen; vähintään 30 min ruokatauko on työntekijän omaa aikaa ja sitä ei
lueta työaikaan.
Koti-Kuuselan vanha osa puretaan ja tilalle rakennetaan uudisrakennus, joka valmistuu syksyllä
2017. Väistötilana toimii 28 asukkaalle terveyskeskuksen osasto, viisi pitkäaikaishoidon paikkaa ja
viisi lyhytaikaisen hoidon paikkaa järjestetään palveluseteleillä tai ostetaan yksityisiltä
palvelutuottajilta. Uudisrakennuksen valmistuttua ympärivuorokautisten paikkojen määrä vähenee
merkittävästi ja koti- ja omaishoitoa tukevaa lyhytaikaishoitoa lisätään. Uudisrakennuksen
rakentamisen ratkaisuissa tavoitellaan kaikin keinoin kodinomaista asumisympäristöä pihaalueineen. Selvitetään myös mahdollisuus muuttaa osa pitkäaikaishoidon laitospaikoista
palveluasumisen paikoiksi.
Graafit:
Yli 75-vuotiaat Laukaassa (Tilastokeskus)
3500
3000
2741
2455
2500
2082
2000
1500
2878
1336
1364
1425
1421
1474
1506
1585
1343
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
1000
500
0
Talousarvio 2016
2025
2030
2035
2040
50
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Vanhusten palvelut: kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon kustannukset
€/vuosi
12000000
10000000
8000000
2693548
2615400
2709330
2408112
2533554
2727889
3110589
3224331
3304225
4100571
4434450
4810630
2768083
2809804
2800357
2662231
2664180
2631760
2011
2012
2013
2014TP
2015TA
2016ES
6000000
4000000
2000000
0
Kotihoito
Palveluasuminen, ostettu, palvelusetelit ja oma toiminta
Laitoshoito
Tunnusluvut:
SUORITTEET
Kotihoitoa vuoden aikana saaneet, kaikki
asiakkaat
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
760
933
933
109 990
114 138
118 338
Tukipalveluasiakkaat
409
363
433
457
481
Omaishoidon tuella hoidettuja vuodessa
121
65
65
65
65
Päivätoiminnan asiakkaat, koko vuosi
178
118
222
245
268
Vanhusten palveluasumisen asiakkaat
125
109+2
132
132
132
1 738
8 760
7 040
7 040
7 040
223
730
704
704
704
Kotihoito, kaikki käynnit
Ryhmäkodin (24 paikkaa) hoitopäivät, joista
lyhytaikaiset hoitopäivät
Koti-Kuuselan (68 paikkaa) hoitopäivät, joista
Lyhytaikaiset hoitopäivät
24 248
22 995
2 464
1 825
936
TS 2017
122 538 126 738
24
24 248 248*)
2 464
939
24 248*)
0*)
0*)
*) Koti-Kuuselan uudisrakentaminen, lyhytaikaishoitopaikat eivät ole käytössä
Talousarvio 2016
51
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.2.4 Hallinto ja lautakunta
Hallinto ja lautakunta
Toiminnan kuvaus:
Perusturvalautakunnan hallinnon ja lautakunnan menoihin on varattu määrärahat lautakunnan
kuluihin, henkilöstö- ja käyttömenot hallintohenkilöstölle (2,2 htv). Perusturvalautakunta kokoontuu
joka 10 – 11 kertaa vuodessa, elokuussa pidetään koko päivän kestävä talousarvioseminaari.
Perusturvalautakunnan talousarviossa on myös sotiemme veteraanien kuntoutuksen ja avustuksiin
varattu kunnan määräraha 3.000 €, jonka käytöstä hallintosihteeri päättää veteraaniasiain
neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Hallintosihteeri hoitaa myös valtiokonttorin
kuntoutusmäärärahalla tehtävään kuntoutustoimintaan liittyvät tehtävät yhteistyössä Keski-Suomen
seututerveyskeskuksen kanssa.
Myös vammaisneuvoston toimintamäärärahat sisältyvät tähän kustannuspaikkaan.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Nykyisen lautakunnan toimintakausi on vuodet 2015 - 2016.
Talousarvio 2016
52
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.3 Kasvun ja oppimisen lautakunta
Kasvun ja oppimisen lautakunta
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:
TALOUS
1 000 euroa
TP 2014
TA/M 2015
TA 2016
Muutos 2014 - 2015
euroa
%
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Toisen asteen koulutus
Toimintatulot
1 358,9
727,8
76,0
2 162,7
1 384,3
684,5
63,5
2 132,3
1 467,9
716,6
39,0
2 223,5
83,6
6,0 %
32,1
-24,5
91,2
4,7 %
-38,6 %
4,3 %
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Toisen aseteen koulutus
Toimintamenot
10 917,2
20 972,2
1 509,3
33 398,6
11 352,6
20 977,0
1 474,7
33 804,3
11 824,0
21 899,0
1 445,5
35 168,5
471,4
922,0
-29,2
1 364,2
4,2 %
4,4 %
-2,0 %
4,0 %
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Toisen asteen koulutus
Toimintakate
-9 558,2
-20 244,4
-1 433,3
-31 235,9
-9 968,4
-20 292,5
-1 411,2
-31 672,0
-10 356,1
-21 182,4
-1 406,5
-32 945,0
-387,7
3,9 %
4,4 %
-0,3 %
4,0 %
-889,9
4,7
-1 272,9
Toiminnalliset tavoitteet:
Varhaiskasvatus
1. Päivähoidon palvelun piirissä on 1098 lasta, joka on 52,8 % kaikista 0-6 vuotiaista.
Kunnallisessa päivähoidossa on 642 lasta (58,7 %), yksityisissä päivähoitopalveluissa 465 lasta
(42.3 %). Tavoitteena on, että kunnalliset päivähoitopaikat ovat täynnä.
2. Lakisääteistä kotihoidon tukea maksetaan 602 lapsesta kuukaudessa (29 % kaikista 0-6
vuotiaista).
3. Varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan kaikille lapsille yhdessä vanhempien kanssa.
Tavoitteena on huomioida lasten yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset päivähoidon
järjestämisessä kasvatuskumppanuuden hengessä.
4. Päivähoidon hallintorakenteita uudistetaan kolmen päiväkodin johtajan malliin (Laukaan
kirkonkylä – Leppävesi ja Vihtavuori – Lievestuore).
Perusopetus
1. Peruskouluissa annetaan opetusta 4524 tuntia viikossa (1,84 h/oppilas).
2. Laskennallinen opetusryhmien koko on alakouluissa 16,5 oppilasta ja yläkouluissa 18,0
oppilasta.
3. Erityisopetusta mukaan luettuna vammaisten lasten opetus, alkuluokka ja joustavan
perusopetuksen ryhmät annetaan 640 viikkotuntia.
4. Tukiopetusta annetaan 52 viikkotuntia ja koulukerhotoimintaan käytetään 40 viikkotuntia.
5. Peruskouluissa valmistaudutaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon 1.8.2016 alkaen.
Tämän vuoksi kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia laaditaan lukuvuoden 2015-2016
Talousarvio 2016
53
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
aikana, siten, että perusopetuksen opetussuunnitelma on valmis hyväksyttäväksi keväällä 2016.
Samaan aikaan 1.8.2016 peruskouluissa otetaan käyttöön uusi tuntijako kasvun ja oppimisen
lautakunnan päätöksen (22.9.2015) mukaisesti.
6. Jatketaan oppilashuollon kokonaisvaltaista ja moniammatillista kehittämistyötä osana
uudistunutta lainsäädäntöä.
7. Perusopetuksen kehittämistoiminnan painopisteenä ovat tieto- ja viestintätekniikka ja uudet
oppimisympäristöt, kerhotoiminta sekä esi- ja perusopetuksen oppimaan oppimisen vahvistaminen
ja oppimismotivaation kasvattaminen.
8. Koulutilojen suunnittelu ja toteutus yhdessä tilapalvelun kanssa.
Toisen asteen koulutus
1. Laukaan lukiossa annetaan opetusta 290 kurssia viikossa (1,48 h/opiskelija).
2. Valmistaudutaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin sekä toteuttamalla vaadittavat tekniset ratkaisut
että jatkamalla sähköisten oppimisympäristöjen monimuotoisen käytön kehittämistä.
3. Laaditaan uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon mukainen paikallinen opetussuunnitelma, jota
tehdessä tehdään yhteistyötä muiden Keski-Suomen lukioiden kanssa.
2.3.1 Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus
Toiminnan kuvaus:
Lasten päivähoitopalvelujen tehtävänä on järjestää monipuolisia ja laadukkaita lasten
varhaiskasvatuspalveluita siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kun perheiden tarve
edellyttää. Päivähoitopalvelut järjestetään lasten varhaiskasvatuksesta annetun lain ja
päivähoitoasetuksen mukaisesti.
Kunnallisia päiväkoteja Laukaassa on seitsemän, yksityisiä päiväkoteja kuusi ja yksi
ostopalvelupäiväkoti. Kerhotoimintaa järjestetään yksityisesti Kirkonkylällä ja Vihtavuoressa.
Kunnallisia perhepäivähoitajia on yhteensä 66 ja yksityisiä perhepäivähoitajia 19. Esiopetusta
järjestetään yhdeksässä päiväkodissa. Yksityistä päivähoitoa tuetaan palvelurahalla.
Päivähoitoa järjestetään koko- ja osapäivähoitona huomioiden perheen hoidon tarpeen määrä. Iltaja vuorohoitoa järjestetään asiakkaille tarpeen mukaan ostopalvelupäiväkodissa ja yksityisessä
päiväkodissa. Päivähoito tarjoaa myös yksittäistä tilapäistä hoitoa korkeintaan viisi päivää
kuukaudessa niille perheille, jotka eivät tarvitse vakituista päivähoitopaikkaa. Päivähoidon
seudullinen yhteistyö lähikuntien kanssa mahdollistaa joustavien päivähoitopalveluiden käytön yli
kuntarajojen.
Päivähoidon vastuualueeseen kuuluu myös lasten kotihoidon tuki. Tukea maksetaan perheelle,
jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tuen maksatuksen hoitaa
KELA.
Päivähoidon toimintaa ohjaavat varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen lisäksi kunnan oma
varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma. Kaikki päivähoitoyksiköt ovat laatineet omat
yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, joissa kuvataan yksikön arvopohjaa, käytäntöjä ja
toimintaa arjessa. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma
Talousarvio 2016
54
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Sen tavoitteena on huomioida lapsen yksilöllisyys ja
vanhempien
näkemykset
päivähoidon
toiminnan
järjestämisessä.
Lapsen
varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Päivähoidon tehtävänä on myös vastata
erityistä tukea tarvitsevien päivähoitolasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Päivähoidon toiminnallisiin muutoksiin vaikuttaa päivähoitoikäisten lasten määrän kasvu ja arvioitua
kasvua vastaavat järjestelyt lähelle palvelujen käyttäjiä kunnan eri alueilla. Päivähoitopaikkojen
järjestelyissä kunnallisten päivähoitopaikkojen määrä hieman vähenee ja vastaavasti yksityinen
päivähoito kasvaa. Yksityiseen päivähoidon palvelurahaan ja ostopalveluihin on esitetty 366.000
euron lisäystä vuoden 2016 talousarvioon, jolloin uusia yksityisisiä hoitopaikkoja saadaan
järjestettyä Laukaan kirkonkylälle, Leppävedelle ja Lievestuoreelle.
Kirkonkylällä Rauhalan päiväkodin uusi rakennus Laulupuu aloittaa toimintansa 1.11.2015. Uusi
päiväkoti lisää kirkonkylän yksityisten hoitopaikkojen määrää 56:lla. Kirkonkylän ja Pohjois-Laukaan
perhepäivähoidon varahoito keskittyy 1.11.2015 alkaen Rauhalinnan tiloihin. Päiväkoti Satumökki ja
ryhmäperhepäiväkoti Puustelli lakkauttivat toimintansa 30.6.2015.
Leppäveden päiväkodin muutoshanke valmistuu syksyllä 2016. Hanke lisää Leppäveden kunnallisia
päiväkotipaikkoja 21:llä ja samalla perhepäivähoidon varahoito saa asianmukaiset tilat päiväkodin
yhteyteen. Talousarviossa on myös varauduttu suunnitteilla olevaan 64 paikkaiseen yksityiseen
päiväkotiin, jonka on arvioitu aloittavan toimintansa syksyllä 2016. Molemmat suunnitelmat lisäävät
päiväkotipaikkojen saatavuutta alueella. Arvioitu lisäys on huomioitu neljän määräaikaisten
perhepäivähoitajien määrän vähenemisenä.
Lievestuoreella on aloittanut toimintansa yksi yksityinen ja yksi kunnallinen ryhmäperhepäiväkoti.
Järjestelyt tuovat n. 18 paikan lisäyksen alueelle.
Subjektiivista päivähoito-oikeutta suunnitellaan muutettavaksi 1.8.2016 alkaen siten, että jokaisella
lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen
lapsella olisi oikeus vanhempien työn tai opiskelun vuoksi. Kerhotoiminnan toivotaan olevan yksi
vaihtoehto niille lapsille, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Yksityisen
kerhotoiminnan laajentamiseen on varauduttu talousarviossa Leppäveden ja Lievestuoreen alueille,
mikäli toiminnalle löytyvät asianmukaiset tilat.
Päivähoidossa on käynnistynyt kokeilu päivähoitomaksujen hyvityksestä koulujen loma-aikoina
ajalle 1.9.2015-31.8.2016. Hyvityspäivien taloudellisia vaikutuksia päivähoitomaksuihin, henkilöstön
resursointiin ja asiakastyytyväisyyteen seurataan kokeilun aikana
Talousarvio 2016
55
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Graafit:
Kotihoidontuki
1 380 586
2011
1
1 435 719
2012
2
1 522 803
3
2013
Kotihoidontuki Vuosi
1 620 000
1 570 000
4
2014
1 550 000
2016
2015
5
6
Kotihoidontuki Euroa
Tunnusluvut
Tunnusluvut
0-6 vuotiaat lapset kunnassa.
Kuntarekisteri –Effica tietojärjestelmä
Lapsia päivähoidossa yhteensä *
TP 2014
TA 2015
TA 2016
2024
2001
2078
972
1057
1098
53,7 %
52,8 %
52,8 %
-
% 0-6 vuotiaista
-
kunnallisessa päivähoidossa
616
663
642
-
yksityisessä ostopalveluissa
53
62
58
-
palvelurahalla
303
332
398
Päivähoidon esiopetus
-
kunnallisessa esiopetuksessa
98
104
97
-
yksityisessä ostopalvelussa
12
10
15
-
palvelurahalla esiopetuksessa
10
47
70
Kerhotoiminta 2-5v, palveluraha
115
110
130
Lasten kotihoidon tuki, lapsia 31.12
550
596
602
*Lapsia päivähoidossa yhteensä ei sisällä kerhotoiminnan lapsia.
Talousarvio 2016
56
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.3.2 Perusopetus
Perusopetus
Toiminnan kuvaus:
Peruskoulut luovat yhdessä kotien kanssa vankan perustan lasten ja nuorten kehittymiselle yksilöiksi
ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antavat heille hyvät perusvalmiudet jatko-opinnoille. Edistämme
yhdessä vanhempien kanssa oppilaiden oppimista ja hyvinvointia.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Perusopetuksen v. 2016 talousarvion toimintakate on 21.182.400 euroa, joka on 889.900 euroa (4,4
%) enemmän kuin v. 2015. Keväällä 2016 suunnitellaan perusopetuksen tuntikehys, jolloin
ratkaistaan myös lv. 2016–2017 opetusryhmien määrät sekä muut opetusresurssit. Valtion
erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen on käytettävissä 123.000 euroa v. 2016, joka on
noin 50 % vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Tästä syystä johtuen opetusryhmien
keskimääräinen koko mahdollisesti nousee tai opetuksen jakotunteja on vähemmän käytettävissä.
Sijaisten ottamisessa noudatetaan edelleen tarkkaa harkintaa. Oppilaiden koulumatkaetuuden
perusteet säilyvät ennallaan (esiopetus, 1-2 lk: > 3 km ja muut oppilaat > 5 km). Oppilaiden
omavastuuosuutta koulumatkoissa pyritään kuitenkin lisäämään ja kuljetusreitit suunnittelemaan
mahdollisimman järkevästi.
Peruskoulun oppilasmäärän ennustetaan edelleen kasvavan tulevien vuosien aikana. Lievestuoreen
koulun uudisrakennuksen suunnittelu alkaa v. 2016. Lievestuoreen alueen oppilasmäärä kasvaa
erittäin paljon ja koulun oppilasmäärä nousee nykyisestä 281 oppilaasta 418 oppilaaseen seuraavan
kuuden vuoden aikana. Ennusteessa ei ole mukana muuttoliikenteen vaikutusta. Vihtavuoren koulun
hankesuunnitelma on valmisteilla ja Kirkonkylän koulun II vaiheen hankeuussuunnittelu käynnistyy
v. 2016. Valkolan koulun tulevaisuutta koskeva valmistelu on käynnissä. Vuonteen aluekoulun ja
päiväkodin (Ekokoulu-hanke) suunnittelu käynnistyy välittömästi, mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy
hankesuunnitelman ja tekee investointipäätöksen. Tavoitteena on, että Vuonteen aluekoulun ja
päiväkodin rakennustyöt aloittaan v. 2016 aikana.
Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt ja lukuvuoden 2015-2016 aikana laaditaan
kunta- ja koulukohtaisen opetussuunnitelmat eri oppiaineisiin. Uudet opetussuunnitelmat otetaan
vaiheittain käyttöön 1.8.2016 alkaen. Myös perusopetuksen uusi tuntijako otetaan käyttöön 1.8.2016
alkaen. Yksi opetuksen järjestämiseen liittyvä uudistus on, että ruotsin kielen opetus aloitetaan jo 6.
vuosiluokalta.
Talousarvio 2016
57
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Graafit:
Oppilasmäärä ennusteet v. 2014-2020
2 595
2 593
2 572
2 535
2 509
2 464
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
Tunnusluvut:
Oppilaskohtaiset kustannukset
TP2014
TA2015
TA2016
Perusopetuksen oppilasmäärä (syksyn
tilanne)
2447
2509
2526
Vuosiviikkotunnit (syksyn tilanne)
4509
4550
4540
131
131
140
5781
5392
5527
157
157
170
14 029
14029
14050
739
812
805
Koulukuljetuskustannukset euroa /
kuljetusoppilas
1824
1617
1540
Kiinteistömenot euroa / oppilas
1188
1379
1503
Ruokapalvelumenot euroa / oppilas
578
565
561
Vuosiviikkotuntien määrä
1,87
1,81
1,80
Kustannukset / vuosiviikkotuntia
4490
4068
4485
Perusopetuksen kustannukset
euroa/oppilas
7546
8011
8060
Esiopetuksen oppilaiden määrä
Esiopetuksen kustannukset
euroa/esiopetuksen oppilas
Iltapäivätoimintaan osallistuvien
oppilaiden lukumäärä
Iltapäivätoiminnan ohjaustuntien määrä
Kuljetusoppilaiden määrä
Talousarvio 2016
58
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.3.3 Toisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus
Toiminnan kuvaus:
Lukiokoulutuksen tehtävä on järjestää ja kehittää laadukasta toisen asteen opetusta Laukaan
kunnassa sekä jatkaa ja edistää toisen asteen koulutuksen yhteistyötä Keski-Suomessa. Lukion
toimintaa ohjaavat lukiolaki ja –asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä tuntijako ja
ylioppilastutkintoa koskevat säädökset.
Laukaan lukiolla on johtokunta, johon kuuluu huoltajien lisäksi henkilökunnan, opettajakunnan ja
opiskelijakunnan edustajat. Johtokunta hyväksyy toimintasuunnitelman ja opetussuunnitelman ja
käsittelee lukuvuoden toiminnan arvioinnin.
Laukaan lukiossa korostetaan yhteisöllisyyttä ja opiskelijan hyvinvoinnista huolehtimista, mikä on
valittu toiminnan painopisteeksi.
Opiskelijoita osallistetaan koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Opettajainkokouksissa
on edustus opiskelijakunnan hallituksesta, ja työryhmiin pyydetään opiskelijajäseniä. Aktiivista
vaikuttamista korostetaan myös nuorisovaltuuston myötä.
Uuden opiskeluhuoltosuunnitelman käyttökelpoisuutta testataan.
Opetuksen ja sen arvioinnin kehittäminen keskittyy sähköisiin oppimisympäristöihin ja sähköiseen
arviointiin ja niiden monipuoliseen ja laajaan käyttöönottoon. Monimuotoinen kansainvälinen toiminta
on osa lukion arkea.
Toisen asteen yhteistyötä tehdään sekä JAO:n että POKE:n kanssa. Työelämä ja yrittäjyys tuodaan
osaksi lukiolaisten opintoja opintojen ohjauksen sekä aineenopetuksen yhteydessä ja lisäksi
erillisinä teemapäivinä (Koulutus- ja työelämä –päivä; Yrittäjyyskasvatuspäivä).
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Uusi, syksyllä 2016 käyttöönotettava tuntijako on käynnistänyt sekä opetusjärjestelyjen että
opetussuunnitelmien suunnittelun. Lukiossa opiskelevat ja opettavat noudattavat kahta eri
opetussuunnitelmaa, mikä tuo haasteita toiminnan suunnitteluun, koska kyseessä on luokaton lukio.
Lisäksi ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköisiksi syksystä 2016 alkaen edellyttää sekä teknisiä
muutoksia että sisältöjen vahvaa suunnittelua. Edellä luetellut muutokset vaikuttavat lukiossa
kaikkeen toimintaan, mutta eniten sen johtamiseen. Päällekkäiset uudistukset edellyttävät
koulutuksiin osallistumista. ICT-kulut tulevat nousemaan hieman, mutta ovat kuitenkin kohtuullisella
tasolla. Tämä johtuu 37 Opetushallituksen hankerahoilla hankituista tietokoneista.
Opiskelijamäärät tulevat todennäköisesti pysymään samassa suuruusluokassa (tilastointiarvoina
195 – 205 opiskelijaa). Henkilöstömäärässä ei ole näkyvissä muutoksia.
Talousarvio 2016
59
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Graafit:
Toisen asteen kustannukset euroa / opiskelija
7 504
7 236
6 842
TP 2014
TA 2015
TA 2016
Tunnusluvut:
Opiskelijakohtaiset kustannukset
TP2014
TA2015
TA2016
Opiskelijamäärä (syksyn tilanne)
191
195
205
Opetustuntien määrä (syksyn
tilanne)
295
290
292
Opetustuntien määrä / opiskelija
1,54
1,48
1,42
Kiinteistömenot euroa/opiskelija
1018
996
948
Ruokapalvelumenot euroa/
opiskelija
511
598
575
Kustannukset euroa/oppilas
7504
7236
Talousarvio 2016
6842
60
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.4 Vapaa- ajan lautakunta
Vapaa-ajan lautakunta
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:
TALOUS
TP 2014
TA/M 2015
TA 2016
24,1
0,0
0,0 %
1 376,9
142,0
1 543,0
660,2
1,6
92,1 %
1,1 %
75,1 %
Muutos 2015-2016
euroa
%
Kirjastotoimi
Vapaa-aikatoimi
Aikuiskasvatus
Toimintatulot
24,1
979,4
144,6
1 148,1
24,1
716,7
140,5
881,2
Kirjastotoimi
Vapaa-aikatoimi
Aikuiskasvatus
Toimintamenot
940,2
2 682,8
710,1
4 333,1
945,4
2 771,9
697,7
4 415,0
5 012,3
683,0
6 671,7
2 256,7
3,3 %
80,8 %
-2,1 %
51,1 %
Kirjastotoimi
Vapaa-aikatoimi
Aikuiskasvatus
Toimintakate
-916,2
-1 703,4
-565,5
-3 185,0
-921,3
-2 055,2
-557,2
-3 533,8
-952,3
-3 635,4
-541,0
-5 128,7
-30,9
-1 580,2
16,2
-1 594,9
3,4 %
76,9 %
-2,9 %
45,1 %
976,4
661,7
30,9
2 240,4
-14,7
Toiminnalliset tavoitteet:
1. Kirjastotoimi: Toimipisteiden aukiolotunteja 5 100, lainausten määrä 295 000. Koululuokkien ja
muiden ryhmien opetustunteja 90 kertaa, osallistujia 1900 Tapahtumia 50, osallistujia 850.
2. Vapaa-aikatoimi: Liikuntatilojen käyttöaste 85-90 % aukiolo- ja käyttöaikana. Vattipajalla on 200
valmentautujaa vuodessa. Jaetaan 86 700 perus- ja kohdeavustuksia järjestöille.
3. Työllistämisyksikkö: Työllistämisyksikölle laaditaan toimintasuunnitelma. Palkkatuen käytöstä
tehdään suunnitelma yhdessä hallintokuntien edustajien kanssa.
4. Aikuiskasvatus, Kansalaisopisto: Valtionosuuteen oikeuttava opetus 6600 tuntia. Kurssilaisten
määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa on 3000. Taiteen perusopetus 640 tuntia ja
kurssilaisten määrä 190.
Vapaa-ajan lautakunnan alaisia toimintoja ovat kirjasto-, kansalaisopisto-, liikunta-, nuoriso-,
kulttuuri- ja työllisyystoimi. Toimintaa kuuluu myös liikunta-, nuoriso- ja kulttuurijärjestöjen
avustaminen.
Toiminta-ajatus: Vatti on energinen ja luova monialaisten vapaa-ajan- ja hyvinvointipalveluiden
ainutlaatuinen tuottaja. Vatti edistää tiedon, taidon ja toiminnan avulla elämänhallinnan, osallisuuden
ja yhteisöllisyyden kehittymistä ja ylläpitämistä.
Talousarvio 2016
61
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Painopistealueet:
1. Vapaa-ajan palvelut tuotetaan resurssien mukaan.
2. Kirjasto jatkaa e-aineistojen tarjoamista ja laajentaa tarjontaa yhdessä Keski-kirjastojen
kanssa, sekä opastaa asiakkaita e-aineistojen käyttöön.
3. Kirjasto jatkaa suunnitelmallista yhteistyötä koulujen kanssa.
4. Kirjasto tarjoaa tiloja laukaalaisten toimijoiden käyttöön ja järjestää tapahtumia kuntalaisille
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
5. Vapaa-aikatoimi kehittää yhteistyössä liikunta- ja urheiluseurojen, nuorisojärjestöjen,
kyläyhdistysten sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kuntalaisille ohjattua
vapaa-ajantoimintaa.
6. Kehitetään tilojen varaamista ja vapaiden vuorojen käyttöä.
7. Nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa
8. Kansalaisopistossa ylläpidetään kaikkien aineryhmien monipuolista kurssitarjontaa ja
lisätään nuorille suunnattuja kursseja. Käsityö – ja kuvataideaineiden tarjontaa
monipuolistetaan.
9. Kuntahenkilöstöä opisto palvelee järjestämällä laadukasta henkilöstökoulusta.
10. Työväylä hankkeen avulla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä laukaalaisia ja heitä autetaan
siirtymään yritysmaailman palvelukseen. Hanke päättyy 2017
11. ESR –hankkeet TiimiVoima ja Uutta Virtaa hankkeiden avulla kehitetään työttömien
palveluverkkoa ja ryhmäohjausta. Hankkeet tehdä yhdessä Äänekosken kaupunki ja
Konneveden kunnan kanssa
Seuraavassa on yhteenveto vapaa-ajan lautakunnan vuoden 2016 talousarvioon sisältyvistä
avustuksista ja avustusperiaatteista.
Avustukset:
Avustukset ja jäsenmaksut, Vapaa-ajan
lautakunta
Avustukset yhteisöille
Liikuntajärjestöt
perusavustus
kohdeavustus
yhteistoiminta
yksityiset
Nuorisojärjestöt
perusavustus
kohdeavustus
yhteistoiminta
Kulttuurijärjestöt
kohdeavustus
yksityiset
Erillisavustukset
Laukaan 4-H yhdistys
Lievestuoreen Setlementti
Talousarvio 2016
TP 2014
TA 2015
TA 2016
97 841
62 560
18 670
40 260
1 450
2 180
12 731
6 850
5 081
800
3 550
3 550
96 100
46 900
17 240
19 395
6 565
3 700
18 500
7 400
8 325
2 775
6 200
5 400
800
24 500
9 500
15 000
92 300
43 100
17 240
19 395
6 465
2 900
18 500
7 400
8 325
2 775
6 200
5 400
800
24 500
9 500
15 000
19 000
9 500
9 500
Muutos
€
%
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
28,9 %
0,0 %
0,0 %
62
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Jäsenmaksut
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Kansalaisopistojen liitto
Keski-Suomen Opistopiiri
250
1000
70
250
1000
70
0
0
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Liikuntajärjestöt
Perusavustus
Perusavustusta on saanut 19 liikuntajärjestöä. Avustus myönnetään alle 18 –vuotiaiden toiminnan
järjestämiseen edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tulevan vuoden toimintasuunnitelman
mukaan.
Kohdeavustus
Kohdeavustusta on saanut 15 liikuntajärjestöä. Avustus myönnetään alle 18 –vuotiaiden toiminnan
järjestämiseen. Kohdeavustus maksetaan jälkikäteen kerran vuodessa joulukuussa. Avustus on
jaettu kuuteen kokonaisuuteen.
Ohjaaja-avustus: Myönnetään seuroille tuntipalkkaisten valmentajien ja ohjaajien palkkaukseen.
Koulutusavustus: Koulutusavustusta myönnetään urheiluseuran omaan koulutustoimintaan sekä
piiri- tai keskusjärjestöjen tai muuhun koulutustoimintaan osallistumista varten, jonka katsotaan
avustavan liikuntatoimintaa. Koulusavustus maksetaan 100 % takaisin. Käytännöllä pyritään
seuroja tukemaan ammattimaisen valmentajan tai ohjaajan hankintaan
Toimitila-avustus: Muualta kunnan alueelta vuokratut tilat alle 18-vuotiaille korvataan harkinnan
mukaisesti, mikäli kunnan omistamissa tiloissa ei voi harjoittaa tarpeellista harjoitustoimintaa.
Kilpailujen vuokria ei korvata. Jäähallivuokria korvataan alle 18-vuotiaille järjestetystä toiminnasta.
Avustuksen piiriin ei kuulu uimamaksut, toimistovuokrat, kokoustilat, turnausmaksut, oman toimitilan
käyttökustannukset eikä siivouskulut sekä kunnan ulkopuolelta vuokratuista tilat. Vuokrat maksetaan
tositteiden mukaan.
Leiritoiminta-avustus: Leiritoiminta-avustusta myönnetään liikuntatoimintaa harjoittavan seuran
järjestämän liikuntatoiminnan tukemiseen. Leiritoimintaan jaettavat avustukset myönnetään
leirivuorokausien perusteella.
Toiminnan käynnistämisavustus: Tällaisia avustuksia ovat mm. uusien liikuntamuotojen kokeiluun
myönnettävä avustus, liikuntatutkimuksen suorittaminen, toimintaa palvelevan kaluston tai
välineistön hankkimisen avustaminen. Toiminnalla tulee olla edellytykset jatkuvuuteen
Kansainvälinen leiri- ja muu toiminta:
kansainvälisille leireille, retkille, kursseille ja niiden järjestämiseen.
avustusta voidaan myöntää myös harkinnallisesti muunlaiseen kansainväliseen toimintaan.
Yhteistoiminta-avustus:
Järjestön henkilö on esiintyjänä Vatin järjestämässä tilaisuudessa Laukaan kuntalaisille. Järjestöllä
on toiminta- tai esittelypiste Vatin järjestämässä tilaisuudessa. Yhteistoiminnassa järjestö ja Vatti
järjestää kaikille kuntalaisille suunnatun tapahtuman.
Yksityiset:
Nuorten urheilijoiden kannustusstipendit, jotka lautakunta myöntää hakemuksiin perustuen.
Talousarvio 2016
63
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Nuorisojärjestöt
Avustusten myöntämistavat ovat samat kuin liikuntajärjestöille myönnettävissä avustuksissa.
Avustusmuotoja ovat perus-, kohde- ja yhteistyöavustus.
Perusavustusta on saanut seitsemän nuorisojärjestöä ja kohdeavustusta on saanut neljä
nuorisojärjestöä
Kulttuurijärjestöt
Avustusta voivat hakea laukaalaiset järjestöt, yhteisöt, nuorisoryhmät ja yksityiset alle 29-vuotiaat
kuntalaiset. Avustus on kohdistettava alle 29-vuotiaiden toimintaan. Avustettavalle hankkeelle
edellytetään omarahoitteisuutta. Taloudellisesti voitollista toimintaa tai ammattimaista taiteenharjoittamista ei avusteta. Avustusta ei myönnetä materiaali- ja välinehankintoihin ilman erityisen
painavia perusteita. Avustusta ei myönnetä teatteri- ym. virkistysmatkoihin, ruokailukuluihin eikä
yksityisten harrastamisesta johtuviin matka- ja pääsylippukuluihin. Kulttuurijärjestöjen
kohdeavustusta on saanut kolme yhteisöä.
Erityisavustus
Erityisavustusta ovat saaneet 4-H yhdistys sekä Lievestuoreen setlementti kansalaisopistotoiminnan
järjestämiseen.
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Tuottaa työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen jäsen-, kehittämis- ja koulutuspalveluja.
Talousarvio 2016
64
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.4.1 Kirjastotoimi
Kirjastotoimi
Toiminnan kuvaus:
Laukaan kirjasto tarjoaa asiakkailleen kirjastoaineistoa, verkkopalveluita, kirjastotiloja ja henkilöstön
antamaa tietopalvelua ja opastusta. Kirjastolain mukaan kirjastopalveluiden tavoitteena on ”edistää
väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan
tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen
oppimiseen”. Palveluja tarjoaa pääkirjasto, kaksi lähikirjastoa ja kirjastoauto. On tärkeää, että
kirjastopalvelut ovat myös niiden kuntalaisten ulottuvilla, jotka ovat lähipalvelujen ja julkisen
liikenteen varassa. Keski-kirjastoverkon laajentumisen myötä toiminnallinen yhteistyö koskee kaikkia
Keski-Suomen kuntien kirjastoja. Samaa kirjastokorttia voi käyttää yli 50 kirjastossa.
Kirjastoaineistoa hankitaan ja lainataan tukemaan opiskelua ja harrastuksia sekä virkistystä ja
elämyksiä. Kirjastojen lehtisalit ja lukupaikat ovat ahkerassa käytössä. Kirjaston tilat toimivat myös
yhteisöllisenä kohtauspaikkana ja tiloissa kokoontuvat monet yhdistykset ja toimintaryhmät.
Kirjastoissa järjestetään tapahtumia yhdessä muiden toimijoiden kanssa; esimerkiksi pääkirjaston
Kirjastokahvila, Kulttuurikujeilut yhdessä vapaa-aikaohjaajien kanssa kaikissa toimipisteissä sekä
säännöllisesti järjestettävät satutuokiot.
Yhteistyö koulujen kanssa on suunnitelmallista: luokat saavat tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetusta
ja kirjaesittelyjä eli kirjavinkkausta. Näillä tuetaan hyvän lukutaidon oppimista, koulutyötä ja
lukuharrastusta. Hyvä lukutaito ja luetun ymmärtäminen kehittyy vain lukemalla. Kirjasto toimii myös
mediakasvattajana monilukutaitoa opeteltaessa. Kirjastoauto toimii kyläkoulujen koulukirjastona.
Koululuokat ja päiväkotiryhmät käyttävät kirjastoja myös aukioloaikojen ulkopuolella, joten
aukiolotuntien määrä ei täysin kuvaa toiminnan laajuutta.
Kirjaston verkkopalvelut ja laitteet antavat kuntalaisille mahdollisuuden sähköisten palvelujen
käyttöön, myös niille asukkaille, joilla ei ole itsellään laitteita ja verkkoyhteyksiä.
Talousarvio 2016
65
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
E-aineistojen tarjontaa lisätään yhdessä Keski-kirjastojen kanssa ja kirjasto opastaa asiakkaita
aktiivisesti monipuolisten e-aineistojen pariin.
Tunnusluvut:
Tunnusluku
Kirjastokäynnit
Aineiston lainat
Lainaajat
Lainat / asukas
Etäkäyttö
Koululuokkien ja ryhmien
opetustunnit
Osallistujat opetuksiin
Kirjastoaineisto, kpl
Vuosihankinta, kpl
Hankinta kpl / 1000 as
Bruttomenot / asukas
Aineistomenot / asukas
Lainat / henkilötyövuosi
Talousarvio 2016
TP 2014
160370
320846
6819
17,3
56572
134
TA 2015
150000
295000
6600
15,6
44000
90
TA 2016
150000
295000
6600
15,6
50000
90
2309
128923
4599
248
50,5
5,5
25403
1900
149500
5900
311
50,30
5,66
26451
1900
145000
5900
311
50,30
5,66
26451
66
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.4.2 Vapaa-aikatoimi
Vapaa-aikatoimi
Toiminnan kuvaus: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on järjestää liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja
työllisyyspalveluja. Tavoitteena on edistää vapaa-ajantoimintojen harjoittamista, harrastamista ja
edistää asukkaiden hyvinvointia, sekä edistää palvelujen saatavuutta ja lisätä vapaa-ajan palvelujen
käyttöä.
Liikuntapalvelujen perustehtävänä on luoda kuntalaisille liikuntaedellytyksiä ja siten edistää
kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Liikuntapalvelujen toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten
liikuntaedellytysten sekä seurojen toimintaedellytysten turvaamista.
Alle 18–vuotiaiden
liikuntaseuroissa harrastavien nuorten liikuntavuorot ovat maksuttomia.
Nuorisotilat ovat neljässä taajamassa. Tilat ovat avoinna pääsääntöisesti tiistaina, torstaina ja
sunnuntaina. Vähintään joka toinen perjantai pidetään nuorisokahvilaa. Pääosa kävijöistä ovat 1318-vuotiaita. Nuoria kohdataan myös yläkouluilla, etsivän nuorisotyön ympäristöissä, pienryhmissä
ja leireillä.
Kulttuuripalvelujen kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Järjestetään erilaisia tapahtumia yhdessä
koulujen kanssa kuten kulttuurikujeilut.
Keskistetty työllistämisyksikkö perustetaan 1.1.2016 alkaen vapaa-aikatoimen tulosalueeseen. Sen
johdolla tuotetaan työttömien aktivointiin, työelämävalmiuksien parantamiseen, palkkatuella
työllistämiseen sekä työllistämisen kuntalisiin liittyvät palvelut. Keskitetyllä työllistämisyksiköllä
tehostetaan käytettävissä olevien resurssien kohdentamista työllistämiseen. Ensimmäisen
toimintavuoden aikana työllistämisyksikölle laaditaan yksityiskohtaisempi toimintasuunnitelma.
Työllistämisyksikköön on siirretty toiminnot ja resurssit sosiaalipalveluiden (työmarkkinatuen
kuntaosuus, kuntouttava työtoiminta ja palveluohjaus) ja kunnanhallituksen (palkkatuki ja kuntalisä)
määrärahoista. Siirrot vähentävät sosiaalipalveluiden määrärahan toimintakatetta 950.000 euroa,
kunnanhallituksen määrärahan toimintakatetta 500.000 euroa ja vastaavasti lisäävät vapaaaikatoimen määrärahan toimintakatetta 1.450.000. Siirrot ovat kustannusneutraaleja koko kunnan
tasolla.
Kunta työllistää palkkatuella vuonna 2016 noin 35 henkilötyövuoden verran kunnan omaan
organisaatioon. Nettomeno tästä on 435 000 euroa. ESR- ym. projektien kautta tapahtuva
työllistäminen ja työvoiman aktivointi on siirretty vapaa-aikatoimen projektien talousarvioon. Vuoden
alussa tehdään yhdessä hallintokuntien edustajien kanssa suunnitelma palkkatuen käytöstä.
Toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Käytännön hallinnon tekee henkilöstöhallinto, jossa on
tähän erikoistunut palkkasihteeri.
Yrityksille ja yksityisille työnantajille Laukaan kunta maksaa 400 euroa/kuukausi/työntekijä suuruista
työllistämisen kuntalisää niiden työllistäessä laukaalaisia vähintään 300 päivää työttömyysetuutta
työttömyyden perusteella saaneita tai vajaakuntoisia palkkatukeen oikeuttavia henkilöitä. Kunta
maksaa järjestöille 400 euroa/henkilö/kuukausi suuruista kuntalisää niiden työllistäessä laukaalaisia
palkkatukeen oikeutettuja henkilöitä. Tuki on nostettu vuoden 2015 alussa 250 eurosta 400 euroon
kuukaudessa, koska palkkatuen muutos on heikentänyt myös järjestöjen työllistämismahdollisuutta.
Tuen korotuksella pyritään turvaamaan työllistämisen jatkuminen järjestöissä. Työllistämisen
kuntalisään on varattu 50.000 euroa vuoden 2016 talousarviossa.
Talousarvio 2016
67
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Työllisyyspalveluissa palveluja kehitetään ja uudistetaan lainsäädännön mukana. Haetaan
aktiivisesti rahoitusta erilaisiin työllistämistä tukeviin hankkeisiin. Vattipaja työllistää ja järjestää
osaltaan kuntouttavaa työtoimintaa niitä taritseville. Välillisesti tuotetaan palveluja Laukaan kunnan
muille yksiköille ja laukaalaisille.
Työmarkkinatukimaksut Kelalle/€
1000000
850000
900000
883150
800000
700000
612034
554266
600000
498043
500000
400000
368539
300000
200000
100000
0
2011
2012
2013
2014TP
2015TA
2016ES
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Liikuntapaikat
Ulkoilureiteillä valaistus pidettiin hiihtokaudella 2014-2015 vain iltaisin. Menettelyä jatketaan
hiihtokaudella 2015 -2016. Aamuisin valot ovat päällä ainoastaan Mustanvuoren ja Peurungan
alueen reiteillä. Valot sammuvat illalla klo 21.00. Ulkoilureittien valoja voidaan säätää kaukoohjauksella ja näin valojen palamista voidaan säädellä sään mukaan.
Liikuntatilat tulivat aikuisryhmille maksullisiksi vuonna 2015. Seurataan miten maksut vaikuttavat
harrastuneisuuteen sekä tilojen käyttöasteeseen.
Nuorisotoimi
Vihtavuoren vapaa-aikaohjaajan tointa ei täytetty vuonna 2014. Hänen tehtäviään on jaettu.
Kaikkien nuorisotalojen aukioloaikoja on supistettu sekä kerhotoimintaa on vähennetty.
Vattipaja
Keskitetty työllistämisyksikkö perustetaan 1.1.2016 alkaen.
ESR –hankkeet TiimiVoima ja Uutta Virtaa hankkeiden avulla kehitetään työttömien palveluverkkoa
ja ryhmäohjausta. Hankkeet tehdä yhdessä Äänekosken kaupunki ja Konneveden kunnan kanssa
Työväylä hankkeen avulla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä laukaalaisia ja heitä autetaan siirtymään
yritysmaailman palvelukseen. Hanke päättyy 2017.
Ongelmana on saada työllistämisvaroin työnsuunnittelijoita.
pitkäjännitteisen kehittämisen ja paja jakson opinnollistamisen.
Talousarvio 2016
Vaihtuva henkilöstö estää
68
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Vapaa-aikatoimen projekteihin on budjetoitu hankkeiden menot ja tulot. Tuloja ovat ELY:n ESR
osuus ja yhteistoimintakuntien maksuosuudet.
Projektien määrärahat kasvavat nettona
edellisvuosiin verrattuna 65.000 euroa, vastaava summa on vähennetty henkilöstöhallinnon
työllistämisen budjetista jossa aiemmin on ollut varaus ESR – ym. vastaaviin projekteihin
Tapahtumat
Keskitytään liikuntakultturikujeiluihin.
Talousarvio 2016
ja
kulttuuritapahtumien
järjestämisestä
Sararanta
Puskiiseen
sekä
69
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Tunnusluvut:
TP2014
TA 2015
TA 2016
15,8
15,8
15,8
Määräaikaiset (kovalla rahalla)
nuorisotalon kerho-ohjaajat,
iltavalvojat, latujen ajajat
40
30
30
Kesätyöntekijät, uimaopettajat,
leiri- ja urheiluohjaajat ja
ruohonleikkaajat
78
77
77
Järjestö avustukset/määrä
34
35
35
85.671
86.700
86.700
8841
7430
7430
671
600
600
2589
2310
2310
3000
3000
3000
6200
6650
6650
34375
23500
23500
239
225
225
9905
13500
13500
29114
32000
22000
225
250
200
Vapaa-ajan palvelut
Hallinto
Henkilökunta
Vakinaiset
Jaetut avustukset/euroa
Terveysliikunta
osallistuneet/määrä
Leireille osallistuneet/määrä
Uimakoululaiset, urheilu- ja
kerhotoiminta/käyntikerrat sekä
kyläillat ja järjestöpalaverit
Vapaa-ajan tilapalvelut
Liikuntasalit
käyttökerrat/viikko
Urheilukentät,
jääalueet
kyläkentät
ja
käyttökerrat/viikko
Kuntosalit
käyntikerrat/vuosi
Multamäen leirikeskus
käyttöpäivät/vuosi
Nuorisopalvelut
Vapaa-aikatalot
Käyttökerrat/nuorisotoiminta/vu
osi
Käyttökerrat, muut/vuosi
Vattipaja
Valmentautujien määrä
Talousarvio 2016
70
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.4.3 Aikuiskasvatus
Aikuiskasvatus
Toiminnan kuvaus:
Laukaan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa matalan kynnyksen
harrastus- ja oppimispaikkoja sosiaaliselle kasvulle ja itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja
fyysisen vireyden ylläpitämiseen eri puolilla Laukaata. Opiston tarkoituksena on vapaan sivistystyön
lain mukaisesti edistää toimialueensa asukkaiden kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, uusien
asioiden omaksumiseen sekä itsensä kehittämiseen tarjoamalla heille monipuolisia koulutus- ja
kulttuuripalveluja. Opisto järjestää myös tilauskoulutusta ja osallistuu erilaisiin koulutusta tukeviin
alueellisiin kehittämishankkeisiin.
Laukaan kansalaisopisto järjestää toiminta-alueensa asukkaiden tarpeisiin perustuvaa ja kaikkien
saatavilla olevaa monipuolista opetusta, joka luo mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja
kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painopiste on taide- ja taitoaineissa kuten käsityöt
ja kuvataiteet, musiikki, tanssi ja liikunta sekä teatteri-ilmaisu, musiikki. Lisäksi kansalaisopisto
järjestää alueensa koulutustarpeen mukaan monipuolisia ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä
opintoja, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviä tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä
kansainvälistymistä tukevia kieliopintoja. Opisto osallistuu myös ikääntyvien yliopiston luentojen
järjestämiseen yhteistyössä Äänekosken, Karstulan ja Saarijärven kansalaisopistojen kanssa sekä
verkkoluentojen osalta Jyväskylän kesäyliopiston kanssa. Kansalaisopisto tarjoaa lisäksi lasten ja
nuorten yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetuksen mukaista opetusta käsityössä,
kuvataiteessa ja teatteritaiteessa.
Kuntahenkilöstöä opisto palvelee järjestämällä henkilöstökoulutusta.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Kansalaisopiston talousarvio on 15 000
euroa pienempi kuin vuoden 2015 tarkistettu talousarvio, mikä johtuu Ala-Keiteleen Musiikkiopiston
maksuosuuden pienenemisestä. Kansalaisopiston toiminta on aloittanut syksystä 2015 alkaen
uusissa toimitiloissa, jotka ovat kalliimmat kuin edelliset. Kurssien minimiosallistujamäärä on
vakiinnutettu 8:aan opiskelijaan ja liikunnan 9:ään. Kurssimaksuja tarkistetaan. Kansalaisopiston
kokonaisopetustuntimäärä on vähentynyt, mikä vaikuttaa valtionosuuteen.
Talousarvio 2016
71
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Tunnusluvut:
TUNNUSLUVUT
TP2014
TA 2015
TA 2016
Opetustuntien määrä
6680
6700
6600
Kurssilaisten määrä
3476
3400
3000
280
300
290
12
10
10
294028
(6562t)
304000
278000
Kansalaisopisto
Vaikuttavuusnäkökulma
Asiakasnäkökulma
Opintoryhmien määrä
Opiskelijamäärä/
opintoryhmä
Prosessinäkökulma
VO=valtionosuus
(valtionosuustunnit)
Käyttökustannukset/
opiskelija (VO huomioiden)
Kustannukset/oppitunti (VO
huomioiden)
109 (25)
57(13)
Taiteen perusopetus
Vaikuttavuusnäkökulma
Opetustuntien määrä
642
600
640
Kurssilaisten määrä
195
180
190
Opintoryhmien määrä
19
20
19
Opiskelijamäärä/
opintoryhmä
10
10
10
Asiakasnäkökulma
Prosessinäkökulma
Käyttökustannukset/
opiskelija
72
Kustannukset/oppitunti
22
Talousarvio 2016
72
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.5 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:
TALOUS
1 000 euroa
TP 2014
TA/M 2015
TA 2016 Muutos 2015 - 2016
euroa
%
Maankäyttö
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
Toimintatulot
1 781,4
260,4
14,3
2 056,1
1 488,5
270,0
25,0
1 783,5
1 233,5
270,0
30,0
1 533,5
-255,0
-17,1 %
0,0
5,0
-250,0
0,0 %
20,0 %
-14,0 %
Maankäyttö
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
Toimintamenot
700,2
261,8
116,2
1 078,3
768,5
281,4
154,1
1 204,0
800,0
256,4
149,9
1 206,2
31,5
-25,0
-4,3
2,2
4,1 %
-8,9 %
-2,8 %
0,2 %
Maankäyttö
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
Toimintakate
1 081,2
-1,5
-101,9
977,9
720,0
-11,4
-129,1
579,5
433,5
13,6
-119,9
327,3
-286,5
25,0
9,3
-252,2
-39,8 %
-219,1 %
-7,2 %
-43,5 %
Toiminnalliset tavoitteet:
Maankäyttö
1. Metsätiloja hoidetaan jatkuvasti metsäsuunnitelman ja metsänhoitokonsultin esitysten
mukaisesti. Tavoitteelliset hakkuutulot ovat 400 000 euroa. Aiempien vuosien
päätehakkuiden uudistamiseen käytetään 50.000 euroa ja muihin hoitotöihin 30.000
euroa. Näin ollen hoitokustannuksia on yhteensä 80.000 euroa.
2. Metsäomaisuuden tuottoa parannetaan investoimalla metsäautotieverkon
parantamiseen.
3. Maaomaisuuden myynnin tavoitteena on, että maanhankintaan kohdennetaan vuosittain
tonttien myynti- ja vuokratuloja vastaava määrä. Tontin myyntitulot ovat 350.000 euroa ja
vuokratulot 300.000 euroa.
4. Lievestuoreen Liisan tien yritystontit esirakennetaan.
5. Jyväskylän kaupungin alueella sijaitseva metsätila Heikkilä 179-412-7-45 tullaan
myymään vuosien 2016 ja 2017 aikana. Vuonna 2016 myydään tilan pohjoinen palsta,
jonka myyntiarvo on 40.000 euroa (metsätaloudellinen arvo).
6. Uusi kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmä otetaan käyttöön.
7. Kartta-aineistojen muutetaan valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään N2000.
8. Maankäytönsuunnittelun ja rakennusvalvonnan seudullista yhteistyötä selvitetään.
9. Lievestuoreen keskustan kehittämissuunnitelman valmistelu käynnistetään
10. Yleiskaavahankkeet:
- Kirkonkylän yleiskaava; kaavahankkeen valmisteluvaihe
- Keski-Laukaan pohjoisosa, osa-alue I; kaavaehdotus asetettu nähtäville
- Vehniän kylän eteläosan yleiskaava; kaavaehdotus asetettu nähtäville
Talousarvio 2016
73
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
- Leppävesijärven rantayleiskaavan numeeristaminen ja ajantasaistaminen;
kaavaluonnos asetettu nähtäville
11. Merkittävämmät asemakaavahankkeet
- Pohjois-Kuhajärven eli Kuhamäen asemakaava; hyväksytään kunnanvaltuustossa
- Aikalanmäen asemakaava; hyväksytään kunnanvaltuustossa
- Kirkonkylän sairaalanmäen asemakaava; kaavaluonnoksena asetettu nähtäville
Rakennusvalvonta
1.
2.
3.
4.
rakennuslupa-arkiston digitoinnin ja sähköistämisen käynnistäminen
sähköisen lupa-asioinnin käynnistäminen
rakennusjärjestyksen päivittäminen
rakennepoliittisen ohjelman johdosta käynnistetyt keskustelut ympäristökuntien kanssa
seudullisesta rakennusvalvontaorganisaatiosta jatkuvat
Ympäristönsuojelu
1. ympäristö- ja maa-ainesluvat valmistellaan niin, että kunnan lupakäsittely kestää
enintään 6 kuukautta.
2. luvat valmistellaan huolella siten, että päätöksiin liittyvä muutoksenhakutarve on
vähäistä.
3. lupapäätökset kestävät oikeudellisen tarkastelun muutoksenhakuelimissä.
4. valitusasioiden käsittely viivytyksettä
5. haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesihuollon neuvontaa jatketaan
6. vesi- ja viemärilaitosten toiminta-alueiden kiinteistöjen liittämistä verkostoihin jatketaan
7. ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen
8. ilmastonsuojelusuunnitelman päivittäminen valtuustokausittain
Toiminta-ajatus:
Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan toiminta-ajatuksena ja tavoitteena on kehittää kunnan
aluerakennetta ja maankäyttöä, huolehtia linjakkaasta maapolitiikasta sekä luvittaa ja valvoa lakien
ja asetusten puitteissa kunnan alueella tapahtuvaa rakentamista, maa-aineksen ottamista ja
ympäristöluvan varaista toimintaa. Palvelujen tuottamisessa kiinnitetään huomioita avoimeen ja
vuorovaikutteiseen suunnitteluprosessiin sekä asiakaslähtöiseen toimintatapaan.
Painopistealueet:
Maankäytön tulosyksikön toiminta painottuu vuonna 2016 käynnissä olevien yleis- ja
asemakaavahankkeiden eteenpäin viemiseen. Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelman
valmistuttua työtä jatketaan erilaisin suunnitteluprosessein, mm. kaavoituksella ja tie- ja
katusuunnittelulla. Lievestuoreen keskustan maankäytön suunnittelun tukemiseksi ja yleisilmeen
parantamiseksi valmistellaan keskustan kehityssuunnitelman käynnistämistä. Tavoitteena on
vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi.
Maaomaisuuden hoito painottuu maaomaisuuden isännöintiin, tonttien markkinointiin ja
luovutukseen, maanhankintaan ja asemakaavan toteuttamiseen (haltuunotot). Osastojen välistä
yhteistyötä parannetaan palveluverkon, yhdyskuntarakentamisen ja tonttien luovutuksen
yhteensovittamiseksi kuntatalouden kannalta järkevästi pitkällä aikajänteellä. Metsätilojen
painopisteet ovat laadukas ja oikea-aikainen metsänhoito sekä tasaiset puukauppatulot.
Metsäomaisuuden tuottoa parannetaan investoimalla metsäautotieverkon parantamiseen.
Talousarvio 2016
74
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Kartta-aineistojen ajantasaisuutta ja luotettavuutta parannetaan sekä otetaan käyttöön uusi
kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmä. Maanmittausinsinöörille tulee siirtymään maa-aineslupien
valvonta.
Rakennusvalvonnan tulosyksikön toiminnan painopisteenä on kehittää lupakäsittelyä ja valvontaa
joustavammaksi sekä aloittaa rakennuslupa-arkiston digitointi. Lisäksi sähköistä asiointia kehitetään.
Toiminnan painopisteenä on myös jatkuvasti uudistuva lainsäädäntö ja rakentamista koskevien
uudistuneiden asetusten aiheuttamat muutokset viranomaistyöhön, lupakäsittelyyn ja -valvontaan.
(Rakentamista koskevat asetukset uudistetaan vuoteen 2018 mennessä vuonna 2013 voimaan
tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaisesti.)
Ympäristönsuojelun tulosyksikön toiminnan painopistealueina ovat ympäristönsuojelulain ja asetuksen uudistusten sekä maa-aineslain uudistuksen täytäntöönpano.
Toiminnalliset muutokset:
Osastolla on otettu vuoden 2015 aikana käyttöön uusia toimintatapoja, joiden kehittäminen jatkuu
toimintakaudelle 2016. Uusi kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmä otetaan käyttöön ja sen myötä
toimintatapoja ja sähköistä palvelutarjontaa kehitetään ja tehostetaan.
Vuoden 2016 aikana selvitetään maankäytön suunnitteluun ja rakennusvalvontaan liittyvää
seudullista yhteistyötä.
Talousarvio 2016
75
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.5.1 Maankäyttö
Maankäyttö
Toiminnan kuvaus: Maankäytön suunnittelun tarkoituksena ja tavoitteena on suunnitella ja kehittää
alueiden käyttöä siten, että lain edellyttämät ja kunnan strategioissa maankäytölle esitetyt tavoitteet
täyttyvät. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen tonttivaranto sekä yritystoiminnalle
että asumiseen huomioiden elinkeinoelämän asettamat vaatimukset sekä viihtyisälle ja hyvälle
asuinympäristölle asetetut tavoitteet. Suunnitelmat perustuvat riittäviin selvityksiin, osallisten
kuulemiseen ja viranomaisyhteistyöhön, jolloin turvataan vuorovaikutteisuus, suunnittelun laatu,
prosessin sujuva eteneminen sekä hyväksymispäätösten pitävyys.
Maankäytön ohjaamiseksi valtuusto hyväksyy kaavoitusohjelman valtuustokauden alussa.
Kaavoitusohjelmalla linjataan laajempi-alaiset, strategisesti tärkeät
pitkän aikavälin
kaavoitushankkeet.
Vuosittain
laadittavassa,
kunnanhallituksessa
hyväksyttävässä
kaavoituskatsauksessa käsitellään vireillä olevat ja lyhyellä aikavälillä vireille tulevat
kaavoitushankkeet.
Raakamaata hankitaan kasvualueilta toimivan ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen sekä
kohtuuhintaisen tonttitarjonnan turvaamiseksi. Lisäksi maata hankitaan tarvittaessa asemakaavan
toteuttamiseksi (mm. yleiset alueet). Asemakaavoitettuja asunto- ja yritystontteja luovutetaan
rakentamiseen kysynnän ja palveluverkon riittävyyden mukaan. Yritystonttien myyntiä edistetään
tarvittaessa esirakentamalla.
Maaomaisuutta hallitaan kunnan omilla järjestelmillä ja rekistereillä (paikkatietojärjestelmä,
maaomaisuusrekisteri ja sopimushallinta) sekä Maanmittauslaitoksen ylläpitämillä rekistereillä
(kiinteistörekisteri sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri). Maanvuokralaskutus tehdään kaksi kertaa
vuodessa. Kunnan taseessa pidetään luetteloa maa- ja vesialueista, johon sisällytetään maa- ja
vesialueet, rakennetut ja rakentamattomat kiinteistöt sekä vesialueet. Tasearvo määräytyy hankintaarvon mukaan.
Metsätiloja hoidetaan laadukkaasti siten, että se edistää taloudellisten mahdollisuuksien
täysimääräistä ja suunnitelmallista hyödyntämistä. Metsäomaisuuden hoitoa hallitaan sähköisellä
metsäsuunnitelmalla, jota päivitetään reaaliajassa tehtyjen toimenpiteiden mukaan. Kunnan ja
Metsä Groupin välillä on tehty sopimus metsäomaisuuden hoidosta (voimassa 31.12.2018 saakka).
Sopimuksen mukaisesti Metsä Group tekee vuosittain esityksen tehtävistä hakkuista ja
metsänhoitotöistä kunnan tavoitteiden mukaisesti sekä tekee metsänhoitotyöt ja laskuttaa niistä
kuntaa.
Maastomittausyksikkö ylläpitää asemakaavan pohjakarttaa ja johtokarttaa sekä tuotetaan
laadukasta kartta- ja paikkatietoaineistoa kunnan eri yksiköiden, sidosryhmien ja kuntalaisten
käyttöön. Maastomittauksia ja tarvittavia maaperätutkimuksia tehdään kunnan omia tarpeita
(infrarakentaminen, kiinteistönmuodostus, kaavoitus), rakentamisen ohjaamista (rakennuspaikkojen
merkintä) ja maa-aineslupien valvontaa varten. Maastomittausyksikkö valvoo Laukaan ja
Konneveden kuntien alueella suoritettavia kaavoitusmittauksia ja hyväksyy asemakaavojen
pohjakartat. Työtilanteen salliessa, maastomittauspalveluita tarjotaan myös kuntalaisille ja
sidosryhmille, erillistä korvausta vastaan.
Talousarvio 2016
76
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Koko kunnan kattava maankäytön rakennemalli ja maapoliittinen ohjelma selkeyttää ja linjaa kunnan
maankäytölliset tavoitteet, toimintatavat ja resurssit pitkälle tulevaisuuteen. Linjausten pohjalta
jatketaan keskeisten alueiden maankäytön suunnittelua kaavoituksen keinoin, hankitaan
raakamaata tulevaisuuden maankäytön tarpeisiin sekä luvitetaan kyläalueiden ja haja-alueiden
rakentamista.
Kuntayhteistyön tarjoamista maankäytönsuunnittelun, rakennusvalvonnan ja maastomittausyksikön
osalta selvitetään. Muutamat kunnat ovat ilmaisseet kiinnostuksena yhteistyön kehittämiseen ja
ostopalveluiden hankkimiseen Laukaan kunnalta.
Uuden kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmän myötä kehitetään toimintaa ja työskentelytapoja
nykyaikaisemmaksi. Tavoitteena on ajantasainen ja luotettava aineisto, joka edellyttää, että
kuntarekisterien ylläpitoon liittyvät tehtävät tehdään reaaliajassa. Ensimmäisen vuoden tavoitteena
on saada perusrekisterit ja peruskartta-aineistot kuntoon, jonka jälkeen voidaan lähteä tuottamaan
ja kehittämään kattavampaa aineistoa.
Yritystonttien rakennettavuutta ja markkinointia edistetään esirakentamisella. Esirakentaminen
käsittää mm. pintamaiden poiston ja tasauksen kadun tasoon.
Jyväskylän kaupungin alueella sijaitseva metsätila Heikkilä 179-412-7-45 tullaan myymään vuosien
2016 ja 2017 aikana. Alueella on tehty vuoden 2015 aikana pääte- ja harvennushakkuita. Myynti
toteutetaan kahdessa osassa siten, että vuonna 2016 myydään tilan pohjoinen palsta, jonka
myyntiarvo on 40.000 euroa (metsätaloudellinen arvo). Muiden palstojen myynti toteutetaan, kun
Leppälahden kyläyleiskaava on saanut lainvoiman. Kyläyleiskaavan luonnoksessa tilalle on osoitettu
loma-asunnon rantarakennuspaikkoja. Eteläisten palstojen metsätaloudellinen arvo on 60 000
euroa. Rakennuspaikkojen arvo määritellään yleiskaavan lainvoimaistuttua.
Maa-aineslupien valvonta siirtyy rakennusvalvonnalta maankäyttöön maanmittausinsinöörille.
Talousarvio 2016
77
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Graafit:
1 600 000 €
1 400 000 €
1 200 000 €
1 000 000 €
800 000 €
600 000 €
400 000 €
200 000 €
0€
2005
2006
2007
2008
Maanmyyntitulot
2009
2010
Maanvuokratulot
2011
2012
2013
2014
Maanhankintamenot
Maaomaisuuden tulot (käyttötalous- ja investointitulot) ja menot vuosina 2005–2014.
Metsäomaisuuden tuotto
900000
800000
700000
600000
500000
400000
300000
200000
100000
0
-100000
2005
2006
2007
2008
Tulot
2009
2010
Menot (metsänhoito)
2011
2012
2013
2014
Tuotto
Metsäomaisuuden tuotto vuosina 2005–2014.
Talousarvio 2016
78
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Metsäomaisuuden menot (metsänhoito)
60000
50000
40000
30000
20000
10000
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Metsäomaisuuden menot (metsänhoito) vuosina 2005–2014.
Tunnusluvut:
TP 2014
TA 2015
TA 2016
87
110
60
1325
0
0
Maanhankintamenot, euroa
498 045
1 300 000
700 000
Maanmyyntitulot, euroa
539 494
650 000
350 000
Maanvuokratulot, euroa
296 626
290 000
300 000
Hakkuutulot, euroa
767 971
610 000
400 000
48 428
50 000
80 000
Hyväksytyt asemakaavat, ha
Hyväksytyt yleiskaavat, ha
Metsänhoitomenot, euroa
Talousarvio 2016
79
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.5.2 Rakennusvalvonta
Rakennusvalvonta
Toiminnan kuvaus: Rakennusvalvonnan tulosyksikkö ohjaa ja valvoo rakentamista. Se valvoo, että
annettua lainsäädäntöä ja sen ohella annettuja määräyksiä noudatetaan siten, että tuotetaan
terveellisiä, turvallisia ja ympäristöön sopivia rakennuksia.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Taloudellinen taantuma todennäköisesti vähentää entisestään rakentamista ja rakennuslupien
hakemista. Vapautuneita rakennusvalvonnan resursseja suunnataan digitointia valmisteleviin töihin
eli vanhimpien lupien osalta arkiston perkaamiseen ja arkistotiedon päivittämisellä Rahujärjestelmään niiltä osin, kun se on puutteellista. Laajennetaan rakennusvalvonnan arkiston
digitointia koskemaan myös vanhoja ennen 2015 myönnettyjä rakennuslupia. Sähköiseen lupaasiointiin siirtymistä valmistellaan.
Hyväksytyn
rakennepoliittisen
ohjelman
mukaisesti
kunnan
rakennusvalvontatoimen
asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi
ylikunnallisiksi yksiköiksi. Alustavien esiselvitysten tekeminen on aloitettu ja neuvottelut
seudullisesta rakennusvalvonta toimesta käynnistetään.
Graafit:
Laukaaseen valmistuneet uudet omakotitalot vuosina 2012-2014
Talousarvio 2016
80
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Tunnusluvut:
TP 2014
TA 2015
TA 2016
Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat, kpl
311
320
300
Muut luvat
25
25
25
Toimenpideilmoituspäätöksiä
109
110
110
Rakennuslupakatselmuksia
742
800
700
Maa-aineskatselmuksia
263
170
200
2.5.3 Ympäristönsuojelu
Ympäristönsuojelu
Toiminnan kuvaus: Ympäristönsuojelun tulosyksikkö valvoo ja edistää ympäristönsuojelua kunnan
alueella siten kuin ympäristönsuojeluun, luonnonsuojeluun, vesiensuojeluun ja naapurussuhdelakiin
liittyvät säädökset ja määräykset kunnan ympäristönsuojelunviranomaiselta edellyttävät.
Tavoitteena on kunnan asukkaille ja elinkeinoelämälle terveellinen, viihtyisä ja erilaisia
toimintamahdollisuuksia tarjoava elin- ja toimintaympäristö.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Maa-aineslupien valmistelutehtävät on
siirretty ympäristönsuojelun tulosyksikölle. Tällä mahdollistetaan maa-ainesluvan ja ympäristöluvan
rinnakkainen käsittely, joka parantaa asiakaspalvelua ja lupakäsittelyaikoja.
Tunnusluvut:
TP 2014
TA 2015
TA 2016
Ympäristölupapäätöksiä, kpl
6
6
7
YSL 60 §:n mukaisia ilmoituksia, kpl
7
10
10
Maa-aineslupapäätöksiä, kpl
-
-
12
Vesihuoltolain mukaisia vapautuspäätöksiä
liittymisvelvollisuudesta, kpl
0
10
10
Pakkotoimipäätöksiä YSL tai jätelain velvoitteiden
täyttämiseksi, kpl
-
4
4
Kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lausuntoja, kpl
55
25
30
(aiemmin rakennusvalvonnan tulosyksikössä)
Talousarvio 2016
81
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.6. Ympäristöterveyslautakunta
Ympäristöterveyslautakunta
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:
TALOUS
1 000 euroa
TP 2014
TA/M 2015
TA 2016 Muutos 2015 - 2016
euroa
%
Ympäristöterveydenhuolto
Toimintatulot
479,2
479,2
486,0
486,0
470,0
470,0
-16,0
-3,3 %
-16,0
-3,3 %
Ympäristöterveydenhuolto
Toimintamenot
917,2
917,2
897,0
897,0
883,0
883,0
-14,1
-14,1
-1,6 %
-1,6 %
Ympäristöterveydenhuolto
Toimintakate
-438,0
-438,0
-411,0
-411,0
-413,0
-413,0
-1,9
-1,9
0,5 %
0,5 %
Toiminnalliset tavoitteet:
Ympäristöterveyslautakunta tuottaa Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle
lakisääteiset toimialan viranomaispalvelut. Palvelujen tuottamisessa kiinnitetään erityistä huomiota
asiakaslähtöisyyteen ja taloudelliseen toimintatapaan. Lupa- ja valvontatoimet toteutetaan lakien ja
asetusten puitteissa niin, että ei synny tarpeetonta muutoksenhakua ja mahdollisissa
valitustapauksissa viranomaisen päätös kestää oikeudellisen tarkastelun. Palvelujen tuotannossa
toimitaan kunnanhallituksen antaman talousraamin puitteissa.
Toiminta-ajatus:
Ympäristöterveyslautakunta toimii lakisääteisenä Laukaan, Äänekosken ja Konneveden
yhteistoiminta-alueen terveydensuojelu-, elintarvikevalvonta-, kuluttajaturvallisuus-, eläinlääkintä-, ja
eläinsuojeluviranomaisena. Ympäristötoimen yksikön viranhaltijat toimittavat viranomaiselle
määrätyt lupa- valvonta- ja neuvontatehtävät taloudellisesti ja tehokkaasti.
Toiminnan kuvaus:
Terveysvalvonnan tehtävänä on ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin ja elinympäristön turvaaminen.
Toimintaa toteutetaan elintarvikelain, terveydensuojelulain tupakkalain sekä kuluttajaturvallisuuslain
nojalla ihmisten terveyttä uhkaavien vaaratekijöiden valvonnalla. Tavoitteena on vaaratekijöiden
poistaminen ja/tai minimoiminen.
Eläinlääkintähuollon tehtävänä on tuotantoeläinten, hevosten ja pieneläinten terveyden- ja
sairaudenhoito sekä viranomaistyöhön (tautivalvonta) liittyvä näytteenotto. Suureläinpäivystysvuorot
yhteensä 2/5; Laukaa 1/5 sekä Äänekoski ja Konnevesi 1/5 itäiseltä päivystysalueelta (Laukaa,
Äänekoski, Konnevesi, Kangasniemi, Uurainen ja Hankasalmi).
Talousarvio 2016
82
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Valvontaeläinlääkärin tehtävänä on alueen eläinsuojelusta huolehtiminen ja eläintautien
vastustaminen. Valvontaeläinlääkärin työtehtäviin kuuluu lisäksi elintarvikelain mukaisten
tarkastusten (laitokset, alkutuotanto) suorittaminen.
Tunnusluvut:
Terveysvalvonta, tarkastukset:
-
elintarvikevalvonta
terveydensuojeluvalvonta
kuluttajaturvallisuusvalvonta
tupakkavalvonta
300
350
60
40
Terveysvalvonta, näytteenotto:
-
elintarvike
talousvesi
uimavesi
muut TSL:n mukaiset
320
170
300
110
Eläinlääkintähuolto
Hoitokäyntimäärät
- pieneläimet
1700
- tuotantoeläimet ja hevoset
450
- terveydenhoitokäynnit
25
(=vuosittaiset käynnit tiloilla, jotka kuuluvat terveydenhuollon piiriin)
- päivystysmatkat
120
Valvontaeläinlääkäri
-
laitostarkastukset 30
maidontuotantotilat 15
eläinsuojelukäynnit 80
eläintautilainmukaiset tarkastukset ja näytteenotto 25
Talousarvio 2016
83
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.7. Tekninen lautakunta
Tekninen lautakunta
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:
TALOUS
1 000 euroa
TP 2014
TA/M 2015
TA 2016 Muutos 2015 - 2016
euroa
%
Tilapalvelut
Yhdyskuntatekniset palvelut
Tukipalvelut
Tekninen hallinto ja suunnittelu
Vesihuoltolaitos
Toimintatulot
7 425,64
8 462,0
8 796,2
334,2
3,9 %
863,1
4 019,5
74,6
2 599,0
14 981,8
847,6
4 062,2
30,0
2 639,1
16 040,9
871,6
4 071,4
186,2
0,0
13 925,4
24,0
2,8 %
9,2
156,2
0,0
-2 115,5
0,2 %
520,7 %
0,0 %
-13,2 %
Tilapalvelut
Yhdyskuntatekniset palvelut
Tukipalvelut
Tekninen hallinto ja suunnittelu
Vesihuoltolaitos
Toimintamenot
6 215,7
1 922,9
3 577,3
2 297,2
1 436,9
15 449,9
6 256,5
2 060,4
3 989,8
2 524,8
1 457,4
16 289,0
6 938,5
2 221,0
4 050,6
2 696,9
0,0
15 907,1
682,0
160,6
60,8
172,1
0,0
-381,9
10,9 %
7,8 %
1,5 %
6,8 %
0,0 %
-2,3 %
Tilapalvelut
Yhdyskuntatekniset palvelut
Tukipalvelut
Tekninen hallinto ja suunnittelu
Vesihuoltolaitos
Toimintakate
1210,0
-1 059,9
442,2
-2 222,5
1 162,1
-468,2
2 205,5
-1 212,8
72,4
-2 494,8
1 181,7
-248,1
1 857,7
-1 349,4
20,8
-2 510,7
0,0
-1 981,7
-347,8
-136,6
-51,6
-15,9
0,0
-1 733,6
-15,8 %
11,3 %
-71,3 %
0,6 %
0,0 %
698,7 %
Pelastuslaitos yhdistetty teknisen hallinnon ja suunnittelun tulosyksikköön.
Toiminnalliset tavoitteet:
Tilapalvelu:
1. Leppäveden päiväkodin ja Vihtavuoren yläkoulun A-siiven muutostöiden urakat valmistuvat
suunnitelman mukaisesti. Kehitysvammaisten ohjatun palveluasumisen hankkeen
rakentaminen aloitetaan. Ekokoulu-hankkeen rakentaminen aloitetaan, mikäli hankkeen
toteuttamisen edellytykset täyttyvät. Hankkeista raportoidaan päättäjille.
2. Energiainvestointeina toteutetaan öljylämmityskohteisiin lämmitysjärjestelmäuudistuksia.
Energiainvestointien jälkeen kohteiden energiatodistukset päivitetään vastaamaan
muuttunutta tilannetta.
3. Kunnossapidossa taloudelliset resurssit keskitetään välttämättömiin suoraan sisäilmaa
parantaviin tehtäviin.
4. Mitataan tilapalvelun asiakastyytyväisyyttä kyselyllä
5. Tunnuslukujen vertailtavuutta parannetaan
6. Tilapalvelun hallinnassa olevien kiinteistöjen korjausvelan määrä arvioidaan.
Talousarvio 2016
84
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Yhdyskuntatekniset palvelut:
1. Rakennetaan viisi uutta katua.
2. Kohdennetaan resursseja edellisvuoden tapaan katujen saneerauksiin.
3. Parannetaan katuvalaistusta energiatehokkaammalle tasolle Laukaan kirkonkylällä ja
Lievestuoreella
4. Kehitetään
Laukaan
sataman
vetovoimaisuutta
lisäämällä
laituripaikkoja
ja
puistorakentamista. Sataman alueen käytöstä laaditaan kokonaissuunnitelma.
5. Kehitetään Laukaan vetovoimaisuutta panostamalla puistoihin ja yleisiin alueisiin
aikaisempaa enemmän
Toiminta-ajatus:
Teknisen lautakunnan toiminta-ajatuksena ja tavoitteena on kehittää ja rakentaa kunnan infraa,
rakentaa ja ylläpitää laadukkaita toimitiloja eri hallintokuntien käyttöön, huolehtia toimivasta ja
turvallisesta vesihuollosta sekä tarjota ruoka- ja puhtauspalveluja kunnan eri toiminnoille. Palvelujen
tuottamisessa kiinnitetään huomioita suunnittelun ja rakentamisen laatuun sekä asiakaslähtöiseen
toimintatapaan.
Painopistealueet:
Yhdyskuntatekniikan yksikön painopiste on vuonna 2016 yhdyskuntatekniikan kunnossapidon
kehittämisessä.
Tilapalvelussa kunnossapitorahoja kohdistetaan pääasiallisesti sisäilmakorjauksiin.
Toiminnalliset muutokset:
Tekniseltä osastolla jatketaan tulevana vuonna uuden organisaatiomallin käyttöönottoa
yhdyskuntatekniikan tulosyksikössä. Vesihuoltolaitoksen toiminta siirtyy kunnan omistamalle
yhtiölle. Yhdyskuntatekniikan päällikkö toimii tulosyksikön päällikkönä yhdyskuntatekniikan
kunnossapidossa, yhdyskuntatekniikan rakentamisessa ja Laukaan Vesihuolto Oy:n
käyttöpäällikkönä. Tekninen johtaja toimii vesihuoltoyhtiön toimitusjohtajana vuoden alusta alkaen.
Yhdyskuntatekniikan henkilöstön tarkennetut toimenkuvat otetaan käyttöön. Yhdyskuntateknisissä
palveluissa panostetaan kunnossapidon kehittämiseen. Ympäristön viihtyisyyteen panostetaan
entistä enemmän.
Yksityistieavustusten jakoperusteet tarkistetaan vuoden 2015 aikana ja vuoden 2016 avustukset
jaetaan uusien perusteiden mukaan.
Tilapalvelun uudistettu toimintamalli ja henkilöstön tarkennetut toimenkuvat otetaan käyttöön.
Talousarvio 2016
85
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Avustukset:
Avustukset, tekninen lautakunta
TP 2014
Avustukset, yhteistoimintaosuudet ja
jäsenmaksut
1 997 636
Avustukset yhteisöille
Vesihuoltoavustukset
Yksityistieavustukset
Palvelu- ja asiointiliikenne
352 222
11 962
159 980
180 280
Yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut
Keski-Suomen Pelastuslaitos
Joukkoliikenne
1 645 414
1 467 228
178 186
TA 2015
TA 2016
2 220 920 2 269 237
426 300
100 000
160 000
166 300
Muutos
€
48 317
%
2,2
444 000
100 000
160 000
184 000
27 700
0
0
17 700
6,5
0,0
0,0
10,6
1 794 620 1 825 237
1 474 880 1 522 847
319 740
302 390
30 617
47 967
-17 350
1,7
3,3
-5,4
2.7.1 Tilapalvelut
Tilapalvelut
Toiminnan kuvaus:
Tilapalvelu rakentaa, ylläpitää ja vuokraa kuntapalvelujen tuottajille tiloja, jotka ovat
elinkaarikustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, rakentamismääräykset täyttäviä, turvallisia
sekä muuntojoustavia ja monikäyttöisiä. Ylläpitoon sisältyvät kiinteistönhoito ja –huolto,
kunnossapito sekä pienimuotoiset toiminnalliset muutostyöt. Tilapalvelun rakennuttamis- ja
suunnittelupalvelut tuottavat toimitiloja käyttäjähallintokunnille toiminnallisten ja teknisten
vaatimusten mukaisesti tehokkaasti ja taloudellisesti. Tilapalvelu pyrkii edistämään toimitilojen
käytön tehokkuutta.
Suurimpana muutoksena palveluverkossa on vuonna 2016 Tiituspohjan vanhan koulun
peruskorjaaminen Leppäveden päiväkodiksi sekä uuden koulun koko vuoden käyttö. Kyseinen
muutos lisää kasvun ja oppimisen lautakunnan tilakustannuksia noin 0,3 miljoonaa euroa vuodelle
2016. Perusturvalautakunnan osalta suurimpia muutoksia ovat Koti-Kuuselan vanhan osan purku ja
väistö terveysaseman 2. kerroksen tiloihin, Saran asuntojen käyttöönotto syksyllä 2015 sekä Jokelan
purkutöiden aloittaminen. Muutokset lisäävät perusturvalautakunnan alaisia vuokrakustannuksia
noin 0,1 euroa. Vapaa-ajan lautakunnan kiinteistöissä suurin muutos on Saralinnan kansalaisopiston
toimintojen siirtyminen entiseen Sararannan päiväkoti-kiinteistöön, kun Sararannan päiväkoti siirtyy
Musiikkikoulu Rauhalan uusin tiloihin syksyllä 2015.
Sisäinen vuokra koostuu kiinteistön ylläpito- ja pääomakustannuksista (uudisrakennuksessa
ylläpitovuokran osuus noin 25 % ja pääomavuokran 75 %). Ylläpitovuokra sisältää hallinnon,
kiinteistönhoidon, normaalin kunnossapidon, energiat sekä puhtauspalvelut läpilaskutuksena.
Vuodelle 2016 tilapalvelun sisäisiä vuokria ja tilapalvelun yksikköhintoja korotetaan keskimäärin
+2,1% vuoden 2015 tasosta. Vuoden 2016 keskimääräiset ylläpitokustannukset tulevat noin olleen
olemaan 7,06 €/hum2. Palvelutuotannon käytössä olevista kiinteistöistä luopuminen ja purkaminen
lisäävät kertaluonteisina erinä käyttötalouden menoja. Kyseiset erät huomioiden tilapalvelun
yksikköhinta nousee 7,79 €/hum2. Vuoden 2016 talousarviossa kiinteistömassaa arvioidaan olevan
69.570 hum2. Nettovähennystä edelliseen vuoteen kertyy 1.488 hum2.
Talousarvio 2016
86
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Kertaerät huomioiden tilapalvelun menot kasvavat 10,5 % ja toimintatuotot lisääntyvät 4,0 %. Lisäksi
menoja lisäävät kunnossapidon määrärahojen palauttaminen vuoden 2014 tasolle +200.000 €.
Rakennusten purkamiseen esitetään varattavaksi +420.000 €. Kiinteistönhoidon määrärahat eivät
ole viime vuosina riittäneet kattamaan syntyneitä kustannuksia. Syinä ovat olleet osittainen
alibudjetointi, laitekannan teknistyminen sekä laiteviat. Kiinteistönhoidon palvelujen ostoa ja
laitehuoltoon varattua määrärahaa esitetään korotettavaksi +130.000 €:lla. Valmistuneiden
kohteiden takuuajan toimenpiteiden ja seurantamittauksien määräraha +70.000 € esitetään
kirjattavaksi investoinneista käyttötalouden kiinteistönhoidon menoiksi. Toimintatuottoja lisäävät
vuonna 2015 valmistuneiden kohteiden koko vuoden sisäiset vuokrat ja uuden paloaseman
suurempi vuokra.
Pääomavuokran osuus määräytyy tapauskohtaisesti poistosuunnitelmaan perustuvana tasapoistona vuosittain. Uusien kiinteistöjen poistojen aiheuttamat kustannusvaikutukset tilavuokriin ensi vuodelle on noin 0,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteydessä esitetään poistettavaksi
kertapoistona tarpeettomat käytöstä poistuvat rakennukset. Kertapoistojen vaikutus poistojen
määrään on huomioitu vuoden 2016 budjetissa. Sisäisessä laskutuksessa pääoman korko on 0 %.
Kunnan ulkopuolisille toimijoille vuokrattaessa pääoman korko määritellään tapauskohtaisesti ja se
on 2-4 %, jotta vuokrahinnoittelu vastaa markkinahintaa.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen
1. Tilapalvelun kunnossapidon määrärahaa korotetaan +200.000 eurolla viime vuodesta.
2. Päivitetään kiinteistökannan korjausvelka ja PTS-suunnitelmat vastaamaan muuttuneita
neliöitä.
3. Luovutaan palvelutuotantoon soveltumattomista, tarpeettomista kiinteistöistä ensisijaisesti
myymällä ja toissijaisesti purkamalla.
4. Vähentyneen hallintoresurssin, haasteellisten sisäilma-asioiden, vuoksi tilapalveluun
palkataan tekninen isännöitsijä. Tilapalvelun resurssi on hallintohenkilöstön eläköitymisen
myötä pienentynyt viime vuosina.
Kiinteistöistä luopumista purkamalla tehostetaan. Kiinteistöjen myynneistä ei oleteta saatavaksi
myyntivoittoa. Pinta-alaa lisäävänä, uutena kohteena, käyttöönotetaan ainoastaan Leppäveden
päiväkoti. Tuloissa on huomioitu terveyskeskuksen 2. kerroksen tilojen käyttöönotto Koti-Kuuselan
väistötiloiksi huhtikuun alusta alkaen. Toimintakatteella voidaan kattaa rakennusten poistot 67,7
%:sti.
Talousarvio 2016
87
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Graafit:
Sisäiset vuokrat v.2016
1%
1%
4%
3%
13 %
9%
69 %
KUNNANHALLITUS
PERUSTURVALAUTAKUNTA
KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA
VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA
KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA
YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tilapalvelun menot 2009-2016
8000000
7000000
6000000
€
5000000
4000000
3000000
2000000
1000000
0
Sarja1
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
4598995
4958522
5155094
5467569
4870900
6215680
6273820
6934820
Menot
Talousarvio 2016
88
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Tilamäärien kehitys kem2/asukas
4,65
4,60
4,55
4,50
4,45
4,40
4,35
4,30
4,25
4,20
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
Tunnusluvut:
TILAPALVELUN TUNNUSLUVUT
TALOUS
Tilapalvelun menot €
Tilapalvelun tulot €
Käyttökate €
Poistojen kattamisprosentti %
TP2014
TA2015
TA2016
6 215 678
7 425 637
1 209 959
60,4
6 273 820
8 461 010
2 187 190
100
6 934 820
8 796 200
1 861 380
67,7
7,02
1,52
0,81
0,13
1,87
1,07
1,62
6,91
1,24
0,64
0,20
2,10
1,13
1,61
7,79
1,25
0,91
0,21
2,21
1,65
1,55
57 593
8 024
94,8
60 019
9 463
97,8
58 465
10 438
99,0
TILOJEN KÄYTÖN TEHOKKUUS
Tilapalvelun hum2/asukas
Muiden hum2/asukas
3,70
0,17
3,77
0,17
3,66
0,18
INVESTOINNIT
Talonrakennusinvestoinnit M€
Talonrakennusinvestoinnit €/asukas
12,46
666
11,65
618
8,65
455
Energian kulutus Mwh
Tilapalvelun menot yhteensä €/hum2
- hallinto €/hum2/kk
- kiinteistönhoito €/hum2/kk
- ulkoalueet €/m2/kk
- energiat €/hum2/kk
- kunnossapito €/hum2/kk
- puhtauspalvelut €/hum2/kk
TILAMÄÄRÄT
sisäisesti vuokratut hum2
ulos vuokratut hum2
vuokrausaste %
Talousarvio 2016
89
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
2.7.2 Yhdyskuntatekniset palvelut
Yhdyskuntatekniset palvelut
Toiminnan kuvaus:
Yhdyskunta teknisten palveluiden toiminta koostuu asukkaita ja elinkeinoelämää palvelevan
liikenneturvallisen katuverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä kokonaistaloudellisesti
järkevällä tavalla ja palveluiden tuottamisesta kilpailukykyisesti ja laadukkaasti. Ylläpidetään
viihtyisää ja turvallista toimintaympäristöä kaikenikäisille kuntalaisille ja luodaan myönteistä
kuntakuvaa. Jätehuolto järjestetään kokonaistaloudellisesti edullisella tavalla. Yhdyskuntatekniset
palvelut tuottavat kunnan sisäisiä varastopalveluita edullisesti ja täydentävät urakoitsijoiden
tuottamia palveluita kunnan omalla konekalustolla sekä järjestää laadukkaita ja edullisia
satamapalveluita
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Kunnossapidossa otetaan käyttöön uusi organisaatiomalli
Tunnusluvut:
SUORITTEET
Puistot
Uimarannat
Yhteiskeräyspisteitä
Venepaikat
Veneilyväylät
Kadut
Valaistus
Yksityistie
TP 2014
170 ha
24 kpl
45 kpl
638 kpl
30 km
102 km
83 km
405 km
TA2015
170 ha
24 kpl
45 kpl
638 kpl
30 km
103 km
84 km
405 km
TA2016
180 ha
24 kpl
45 kpl
660 kpl
30 km
104 km
85 km
405 km
2.7.3 Tukipalvelut
Tukipalvelut
Toiminnan kuvaus:
Tukipalvelut tuottavat kunnan eri yksiköille sekä kunnan toimintaan liittyville ulkopuolisille asiakkaille
tilojen käyttötarkoituksen mukaisen puhtaustason sekä ravitsemussuosituksen mukaiset
ruokapalvelut.
Tukipalveluiden talousarvio on laadittu siten, että toimintatuotot kattavat toimintakulut, poistot ja
vyörytykset.
Puhtauspalveluista kunnan oman työn osuus 55 % ja ostopalvelun osuus 45 %.
Vuodelle 2016 ruokapalveluyksikön yksikköhintoja korotetaan 3 %. Ruokapalveluyksikön
hinnoittelun mukaisesti kaikissa samaan toimialaan kuuluvissa yksiköissä yksikköhinta on sama.
Talousarvio 2016
90
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Puhtaus- ja ruokapalveluiden yhteistyön lisääminen ja kehittäminen.
Siivottavat neliöt lisääntyvät uusien tilojen myötä.
Ruokapalvelussa otetaan Jamix-tuotannonohjausjärjestelmä laajemmin käyttöön ja samalla
kehitetään yksikkökohtaista hinnoittelua sekä ateriasuoritteiden laskentaa. Ruokapalvelun
ammattinimikkeiden päivittäminen.
Leppäveden päiväkodin keittiö sekä Vihtavuoren aluekeittiö muuttavat uusiin tiloihin.
Tunnusluvut:
TP 2014
TA2015
TA2016
____________________________________________________________________________
Ateriasuoritteet
Toimintakulut € / ateria
Siivottavat neliöt
Siivouksen hinta € / m2 / vuosi
922 615
961 000
976 000
2,58
2,67
2,72
52 652
53 584
54 117
27,57
27,44
25,59
2.7.4 Tekninen hallinto ja suunnittelu
Tekninen hallinto ja suunnittelu
Toiminnan kuvaus:
Tekninen hallinto ja suunnittelu:
Hallinto-, toimisto- ja suunnittelupalvelujen tuottaminen osaston eri yksiköille. Asiakaspalvelu
tekniseen toimialaan kuuluvissa asioissa.
Joukkoliikenne:
Kattavan ja kustannustehokkaan joukkoliikenteen järjestäminen Jyväskylän kaupunkiseudulla.
Kunnan sisäisen asiointiliikenteen järjestäminen.
Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:
Seudullisen joukkoliikenteen Laukaan osalle laskettavat kustannukset laskevat vuodesta 2015
kaikkiaan 5,4 % eli 17.350.
Kunnan maksama yhteistoimintaosuus koostuu Jyväskylän henkilökuljetusyksikön kustannuksista,
seudullisen asiakaspalvelupisteen, joukkoliikenteen viestintään ja markkinointiin sekä seudullisen
Talousarvio 2016
91
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
liikenteen hankintoihin ja projekteihin varattavista määrärahoista. Henkilökuljetusyksikön ja erillisiin
projekteihin liittyvät kustannukset jaetaan kuntien asukasluvun perusteella.
Seudullisen joukkoliikenteen kustannukset jaetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti
kuntalaisten matkustuksen (lipputulojen) suhteessa. Talousarvion valmistelussa lähtökohtana on
kuitenkin käytetty kuntien asukaslukua, koska lipputulojen osuuden jakautumista ei pystytä tässä
vaiheessa arvioimaan. Laukaan kunnan osuus liikenteen nettokustannuksista on laskettu alennetun
prosentin ( 5,0 %) mukaisesti, koska Jyväskylä – Peurunka (linja 41) välin liikenne on edelleen
siirtymäajan sopimusten mukaista liikennettä, josta ei makseta erillisiä korvauksia. Kunta maksaa
linjan liikenteessä käytetyistä seutulipuista lipputukea. Laukaan seutulippukuluiksi on vuodelle 2016
arvioitu 90.000 euroa ja kustannuksiin saatavan valtionavun määräksi on arvioitu 30.000 €.
Kunnan asiointi- ja palveluliikennettä ajetaan viidellä reitillä ( Vehniä, Pohjois-Laukaa, Tarvaala,
Vihtiälä ja Puttola – Lievestuore) kerran viikossa. Vuonna 2015 reittejä yhdistettiin ja ajokertoja
vähennettiin. Reiteillä on käyttäjiä 4-6 henkilö / matka.
Lievestuore – Laukaa –reittiä ajetaan arkisin kuusi vuoroa päivässä. Linjan kustannukset ovat noin
69.000 euroa vuodessa ja valtionavun osuus siitä tälle vuodelle on 45 %. Valtion tuen osuus tulee
supistumaan vuonna 2016 merkittävästi nykyisestä tasosta.
Tunnusluvut:
Asiointi- ja palveluliikenne
TP 2014
TA 2015
TA 2016
______________________________________________________________________________
Asiointireitit
Matkustajia / vuosi
Kustannukset e/vuosi
2 789
2 066
2 100
35 493
23 000
24 000
5 388
4 900
5 000
57 109
67 000
70 000
asiakasmaksujen jälkeen
Lievestuore – Laukaa –linja
Matkustajia / vuosi
Kustannukset e/vuosi
asiakasmaksujen jälkeen
Yksityistieasiat:
Yksityistieavustusten jakoperusteet tarkistetaan vuoden 2015 aikana ja vuoden 2016 avustukset
jaetaan uusien perusteiden mukaan.
Talousarvio 2016
92
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
3 INVESTOINTIOSA
3.1. Investointiohjelma 2016-2020
INVESTOINTIOHJELMA 2016-2020
KUNNANHALLITUS
Ict; tietoliikenneverkko, tietokoneet, puhelim et, kopiokoneet
Os akkeet, Mus tankorkea Oy
KUNNANHALLITUS
PERUSTURVALAUTAKUNTA
Sos iaalitoim is ton hälytys järjes telm ä
Saran as untojen avunpyyntöjärjes telm ä
Kehitys vam m ais ten ohjattu as um inen, kalus tus
PERUSTURVALAUTAKUNTA
KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA
Koulujen piha- ja leikkivälineet
Koulujen tieto- ja vies tintätekn. laitteet
Leppäveden koulun uudis rakennuks en kalus to
Leppäveden päiväkodin kalus to
Vihtavuoren päiväkodin kalus teuus innat
Vihtavuoren koulun laajennuks en kalus to
Ekokoulun kalus to
Lieves tuoreen koulun kalus to
Kk:n koulun laajennus II vaihe kalus to
KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA
VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA
Leppäveden koulun pienkentän kunnos tam inen
- rahoitus os uus
Vihtavuoren liikuntapuis ton tennis kentät
Leppäveden urheilupuis to
VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA
KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA
Maan os to
Maan m yynti
Kuntarekis teri- ja paikkatietojärjes telm ä
Mets äautoteiden kunnos tam inen
KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Perusturva, kiinteistöt:
Koti-Kuus elan uudis rakennus
Kehitys vam m ais ten ohjattu as um inen
Kasvu ja oppinen, kiinteistöt:
Leppäveden koulun perus korjaus päiväkodiks i
Tervam äen koulun tilojen m uutos päiväkotikäyttöön
Vihtavuoren yläkoulun A-s iiven m uutos työurakka
Vihtavuoren koulukes kus
Ekokoulu
- rahoitus os uus
Koulujen piha-alueiden kunnos tus
Kk:n koulun laajennus II vaihe
Pienet investoinnit:
Äijälän koulun perus tus ten kuivatus , piha-alue
Tervam äen koulun katos ten uudis tam inen
Kuus an koulun s okkelien kuivatuks en rakentam inen
Tekninen toimi, kiinteistöt:
Kuntalan s is äilm akorjauks et
Kuntalan perus korjaus /uudis rakennus
Energiainves toinnit
Vesihuoltolaitos:
Kunnallis teknis et inves toinnit
Kunnallis teknis ten palveluiden m yynti ves ihuolto Oy:lle
Yhdyskuntatekniikka:
Liikennealueet, puis tot ja yleis et alueet
TEKNINEN LAUTAKUNTA
2016
2017
2018
2019
2020
300 000
1 073 300
1 373 300
300 000
300 000
300 000
300 000
300 000
300 000
300 000
300 000
24 000
50 000
50 000
0
0
0
20 000
50 000
20 000
50 000
20 000
50 000
20 000
50 000
20 000
50 000
470 000
70 000
800 000
870 000
35 000
0
500 000
500 000
0
13 000
11 000
110 000
20 000
150 000
250 000
400 000
350 000
320 000
80 000
-20 000
35 000
60 000
700
-35
45
40
750
000
000
000
000
000
700 000
-75 000
700 000
-75 000
700 000
-75 000
700 000
-75 000
625 000
625 000
625 000
625 000
3 000 000
870 000
3 000 000
820 000
800 000
200 000
600 000
540 000
3 000 000
4 400 000
6 100 000
1 300 000
30 000
30 000
400 000
30 000
8 000 000
30 000
8 000 000
590 000
-590 000
600 000
-600 000
600 000
-600 000
600 000
-600 000
600 000
-600 000
2 710 000
11 010 000
1 000 000
8 390 000
2 800 000
-500 000
30 000
50 000
40 000
80 000
230 000
80 000
220 000
1 000 000
1 000 000
1 000 000
6 030 000 15 130 000 10 330 000
INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO
13 567 300
9 720 000
7 425 000 16 625 000 12 125 000
INVESTOINNIT YHTEENSÄ, BRUTTO
14 712 300 10 395 000
8 100 000 17 300 000 12 800 000
Lievestuoreen Laurink ylän k oulun investoinnin 2017-2018 rahoittam isessa pilotoidaan k iinteistöleasing -m allia.
Talousarvio 2016
93
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
3.2 Talonrakennusinvestoinnit vuonna 2016
3.2.1 Uudisrakennukset
Kehitysvammaisten palveluasuminen, ohjatun asumisen yksikkö
Kunnan nykyinen kehitysvammaisten palveluyksikkö Jokela on peruskorjauksen tarpeessa.
Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa 10.11.2014 § 112 hankesuunnitelman uuden ohjatun
asumisen yksikön rakentamisesta purettavan nykyisen Jokelan kiinteistön tilalle osoitteeseen
Yläniementie 29. Suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2015 - 2017.
Kokonaiskustannusarvio on 1,8 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2016 on budjetoitu 870.000 euroa.
Rakentaminen alkaa keväällä 2016 ja kohde valmistuu keväällä 2017.
Koti-Kuuselan uudisrakennus
Koti-Kuuselan uudisrakennuksen hankesuunnitelma on hyväksytty kunnanvaltuuston kokouksessa
8.9.2014 § 100. Suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2015 - 2017. Kokonaiskustannusarvio
on tarkentunut toteutussuunnittelun aikana ja se on 6,0 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2016 on
budjetoitu 3.050.000 euroa.
Lievestuoreen koulun (Laurinkylä) uudisrakennus
Lievestuoreen koulun uudisrakennuksen suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2016 – 2018.
Kokonaiskustannusarvio on 9,8 miljoonaa euroa. Laurinkylän koulun hankesuunnitelma on
hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.11.2013 § 64. Hankesuunnitelmaa tullaan päivittämään syksyn
2015 aikana tilamitoituksien ja rahoitusmallin osalta. Laurinkylän koulun investoinnin
toteuttamisessa/rahoittamisessa tullaan pilotoimaan kiinteistöleasing -rahoitusmallia.
Ekokoulu-konsepti kehityshanke
Perusopetuksen kouluverkkopäätös hyväksyttiin kunnanvaltuuston kokouksessa 24.3.2014 § 74.
Päätöksen mukaisesti Savion, Tarvaalan ja Vuonteen koulujen toiminta päättyy ja Vuonteelle
perustetaan uusi kylien yhteinen aluekoulu. Kunnanvaltuusto hyväksyi 10.11.2014 § 117 Vuonteen
aluekoulun hankesuunnitelman väliraportin, jonka mukaisesti aluekoulun suunnittelua jatkettiin
Ekokoulu-konseptin kehityshankkeeseen perustuen. Ekokoulun hankesuunnitelma on valmistunut ja
se käsitellään kunnanvaltuuston kokouksessa 19.10.2015. Vuonteen aluekoulun ja päiväkodin
tilaohjelma käsittää koulutilat 100 oppilaalle ja päiväkotitilat 36 lapselle. Rakennuksen
kokonaisbruttoala on 2.412 neliötä ja kustannusarvio 5,9 miljoonaa euroa (2.451 €/brm2). Vuoden
2016 talousarvioon on varattu hankkeen toteuttamista varten 2,8 miljoonaa euroa
hankesuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että rakennus on valmis kesällä 2017. Ulkopuolisia
rahoitusosuuksia on talousarviossa arvioitu saatavaksi 0,5 miljoonaa euroa.
3.2.2 Peruskorjaukset
Leppäveden koulun peruskorjaus päiväkodiksi
Leppäveden koulun uudisrakennuksen valmistuttua kesällä 2015 aloitettiin peruskorjaushanke
nykyisen koulun tilojen muuntamiseksi 60 -paikkaiseksi päiväkodiksi. Päiväkoti korvaa nykyisen
Leppäveden päiväkodin, jolloin vanhoista tiloista voidaan luopua. Muutto uusiin tiloihin tapahtuu
kesällä 2016. Suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2014 – 2016. Kokonaiskustannusarvio
on 2,0 miljoonaa, josta vuodelle 2016 on budjetoitu 1,2 miljoonaa.
Vihtavuoren yläkoulun A-siiven muutostyöt
Talousarvio 2016
94
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Vihtavuoren koulun oppilasmäärän ennustetaan kasvavan. Kasvuun varaudutaan tilojen
laajennuksella ja muutostöillä vuosien 2015 – 2016 aikana. Kokonaiskustannusarvio on 2,1
miljoonaa euroa, josta vuodelle 2016 on budjetoitu 600.000 euroa. Vihtavuoren koulun
hankesuunnitelmaa koulutilojen pitkäaikaisesta ratkaisusta laaditaan parhaillaan.
Äijälän koulu
Vuoden 2016 talousarvioon on varattu 50.000 euroa Äijälän koulun perustusten kuivatukseen ja
piha-alueiden kunnostamiseen.
Tervamäen koulu
Vuoden 2016 talousarvioon on varattu 40.000 euroa Tervamäen koulun katosten uudistamiseen.
Kuusan koulu
Kuusan koulun sokkelien kuivatusta ja kunnostustöitä varten varataan 80.000 euroa vuodelle 2016.
Kuntala
Kuntalan sisäilmakorjauksiin on vuodelle 2016 varattu 230.000 euroa.
Kuntalan peruskorjaus/uudisrakennus
Kuntalan peruskorjauksen/uudisrakennuksen hankesuunnitelman laatimiseksi vuodelle 2016 on
varattu 80.000 euroa. Hankesuunnittelun yhteydessä arvioidaan kunnan hallinnon tilantarve ja
vaihtoehtoiset tavat toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimitilat. Hankkeen toteuttamisen
määrärahavaraukset ja aikataulu täsmentyvät hankesuunnitelman hyväksymisen myötä.
Energiainvestoinnit
Vuodelle 2016 on budjetoitu 220.000 euroa energiainvestointeihin, joilla öljylämmityskohteiden
lämmitysjärjestelmiä uudistetaan. Investoinneilla vähennetään hiilijalanjälkeä ja kiinteistöjen
ylläpitokustannuksia.
3.3 Maanhankinta ja myynti vuonna 2016
Investointimenoissa on esitetty kaavoitus- ja rakennuslautakunnan osalta raakamaan hankinnan
määrärahavaraus. Maapolitiikan mukaiseen maanhankintaan on varattu vuoden 2016
talousarviossa 700.000 euroa. Maaomaisuuden myyntituloissa on esitetty tonttimyynnin tasearvo
35.000 euroa.
3.4 Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 2016
Kunnanhallitus
Kunnanhallituksen investointien talousarviossa esitetään vuosittain määrärahavaraus koko kunnan
keskitettyihin Ict-hankintoihin; tietoliikenneverkko, tietokoneet, puhelimet, kopiokoneet. Vuodelle
2016 on budjetoitu 300.000 euroa. ICT-hankintojen lisäksi kunnanhallituksen määrärahaan on
varattu 1,1 miljoonaa euroa Mustankorkea Oy:n osakkeiden hankintaan kunnanvaltuuston 30.3.2015
§ 10. Kunnanvaltuuston päätöksestä on tehty Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kaksi
kunnallisvalitusta ja siten päätöstä ei ole voitu toimeenpanna. Osakkeiden hankintaa varten on tehty
varaus talousarvioon, mikäli osakkeiden ostopäätös saa lainvoiman vuoden 2016 aikana.
Talousarvio 2016
95
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Perusturvalautakunnan osalta investointiosaan on varattu määrärahat sosiaalitoimiston
hälytysjärjestelmän hankintaa 13.000 euroa ja Saran asuntojen avunpyyntöjärjestelmän hankintaa
11.000 euroa varten.
Kasvun ja oppimisen lautakunta
Kasvun ja oppimisen lautakunnan investointien talousarviossa esitetään vuosittain määrärahat
koulujen piha- ja leikkivälineisiin sekä koulujen tieto- ja viestintäteknisten laitteiden hankintaa varten.
Vuodelle 2016 on varattu koulujen piha- ja leikkivälineisiin 20.000 euroa ja tieto- ja viestintäteknisiin
laitteisiin 50.000 euroa. Leppäveden päiväkodin ensikertaiseen kalustamiseen varataan 110.000
euroa, Vihtavuoren päiväkodin kalusteuusintoihin 20.000 euroa ja Vihtavuoren koulun laajennuksen
kalustoon 150.000 euroa.
Vapaa-ajan lautakunta
Leppäveden koulun liikuntakentän kunnostamiseen/parantamiseen on varattu 80.000 euroa ja
ulkopuoliseksi rahoitusosuudeksi arvioitu 20.000 euroa. (20 %). Investoinnilla parannetaan
koululaisten ja alueen asukkaiden liikuntamahdollisuuksia.
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta
Kaavoitusja
rakennuslautakunnan
talousarviossa
on
varattu
Kuntarekisterija
paikkatietojärjestelmän hankintaa varten 45.000 euroa. Järjestelmän myötä kehitetään toimintaa ja
työskentelytapoja nykyaikaisemmaksi sekä tuotetaan ajantasaista ja luotettavaa aineistoa kunnan,
sidosryhmien ja kuntalaisten tarpeisiin ja käyttöön. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköisen
palvelutarjonnan kehittämisen ja tehostamaisen.
Metsäautotieverkoston kunnostamiseen on varattu 40.000 euroa. Metsäautotieverkon
parantamisella kasvatetaan metsäomaisuuden välitöntä tuottoa. Laadukas tie-verkko mahdollistaa
helpomman ja tuottavamman tavan tehdä toimenpiteitä metsässä, koska päästään helpommin
käsiksi kohteisiin. Silloin mm. korjuu, varastointi ja puunajo helpottuvat.
3.5 Vesihuollon investoinnit vuonna 2016
Laukaan vesilaitos yhtiöitetään 1.1.2016 alkaen kunnan 100 % omistamaksi tytäryhtiöksi. Näin ollen
vesihuoltoa koskevien investointien rahoittaminen siirtyy perustettavan yhtiön vastuulle. Yhtiön
perustamispäätöksen yhteydessä KV 25.5.2015 § 18 on päätetty, että yhdyskuntatekniikan
rakentamisyksikkö jää edelleen kunnan toiminnaksi. Yhtiö tilaa vesihuoltoverkostojen
rakentamispalvelut kunnalta, jolloin yhdyskuntatekniikan ja vesihuoltoverkoston rakentamista
pystytään toteuttamaan yhtäaikaisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
Vesihuoltoverkoston rakentamista varten vuoden 2016 talousarvioon on varattu 590.00 euroa ja
vastaava määrä tuloksi, jonka kunta laskuttaa Laukaan Vesihuolto Oy:ltä.
3.6 Yhdyskuntatekniikan investoinnit vuonna 2016
Vuoden 2016 talousarviossa on varattu 2,7 miljoonaa euroa liikennealueiden, puistojen ja yleisten
alueiden investointeihin. Taulukossa on esitetty alustava suunnitelma, jonka tekninen lautakunta
täsmentää hallintosäännön mukaisesti käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2016
talousarvioon liikennealue ja puisto -investoinnit on yhdistetty yhdeksi määrärahaksi.
Talousarvio 2016
96
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT 2016
LIIKENNEALUEET yhteensä:
Kirkonkylä:
Kirkonkylän kevyen liikenteen väylät
Pienet katukorjaukset
Sadevesiviemärit
Katujen kuivatuksien parantaminen
Lypsytarhankujan päällystys
Pelloskujan jatkaminen ja kevyen liikenteen väylä
Pallotien saneeraus ja kevyen liikenteen väylä
Arvidssonintien saneeraus
Kantolan alue II
Jokiniemenranta
Rokkakankaantie
Honkarinteenkatu
Laajalahdentien kevyen liikenteen väylä
Rinnetien saneeraus
Pengertie, Juvosentie, sanaaraus ja päällystys
Vihtavuori:
Kevyen liikenteen väylät rakennus ja saneeraus
Pienet katukorjaukset
Sadevesiviemärit
Katujen kuivatuksien parantaminen
Ravitien saneeraus ja sadevesi
Leppävesi:
Kevyen liikenteen väylät rakennus ja saneeraus
Otsontien loppuosa
Pienet katukorjaukset
Sadevesiviemärit
Katujen kuivatuksien parantaminen
Majajärventien kevyen liikenteen väylä
Akselikatu, Rihlakuja
Lievestuore:
Kevyen liikenteen väylät rakennus ja saneeraus
Majajärventien kevyen liikenteen väylä
Pienet katukorjaukset
Sadevesiviemärit
Lievestuoreen Liisan tie
Yhteiset:
Viimeistelytyöt
Päällystystyöt
Aluevalaistus, erittelemätön
Liikenneturvallisuuden parantaminen
Talousarvio 2016
2 710 000
2 420 000
630 000
15 000
20 000
10 000
20 000
10 000
90 000
50 000
40 000
125 000
40 000
40 000
80 000
50 000
5 000
35 000
170 000
20 000
20 000
10 000
20 000
100 000
200 000
20 000
50 000
20 000
10 000
20 000
30 000
50 000
250 000
20 000
90 000
20 000
20 000
100 000
270 000
10 000
100 000
130 000
30 000
97
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
Ely:n hankkeiden Laukaan osuudet:
Kevyen liikenteen väylä Talonpojankatu - Laukkavirrantie (50 %)
Kantolantien muutos kaduksi (50 %)
Mt 637:n ja Keskustien kiertoliittymä (100 %)
900 000
250 000
150 000
500 000
PUISTOT JA MUUT YLEISET ALUEET yhteensä:
Puistot ja muut viheralueet, koko kunta
Kirkonkylän puistot
Vihtavuoren puistot
Leppäveden puistot
Lievestuoreen puistot
Laajalahden massa-altaat (Lievestuore)
Vene- ja uimalaiturit, rannat
Laukaan satama
Maankaatopaikka
390 000
20 000
20 000
20 000
20 000
20 000
150 000
30 000
80 000
30 000
Talousarvio 2016
98
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
4 TULOSLASKELMAOSA
Tuloslaskelma
Toimintatulot
TP 2014
TA/M 2015
TA 2016
TA 2017
TA 2018
0
0
0
0
26 742 071
27 140 270
25 059 470
Myyntitulot
11 699 581
11 460 070
8 791 240
Maksutulot
4 311 075
4 587 270
4 676 740
Tuet ja avustukset
2 455 949
1 936 220
2 171 750
Muut tulot
8 275 467
9 156 710
9 419 740
Toimintamenot
115 776 151 118 572 500 121 431 820
Henkilöstömenot
39 120 454
38 739 600
39 901 270
Palvelujen ostot
57 352 983
58 685 820
59 579 090
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
4 942 252
5 229 060
5 125 000
Avustukset
7 999 141
8 854 820
9 392 550
Muut menot
6 361 321
7 063 200
7 433 910
-89 034 080
-91 432 230
-96 372 350
-97 200 000
-98 200 000
Verotulot
61 025 804
64 750 000
65 800 000
67 060 000
68 270 000
Valtionosuudet
32 394 132
32 971 300
35 877 300
36 300 000
36 700 000
149 154
230 000
610 000
600 000
590 000
1 901 891
600 000
150 000
150 000
150 000
Korkomenot
119 247
150 000
300 000
500 000
700 000
Muut rahoitusmenot
257 607
250 000
10 000
10 000
10 000
6 060 045
6 719 070
5 754 950
6 400 000
6 800 000
5 424 000
4 950 000
5 400 000
5 800 000
Toimintakate
Rahoitustulot ja m enot:
Korkotulot
Muut rahoitustulot
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
4 544 520
Lisäpoistot
2 100 000
Satunnaiset erät
Satunnaiset tulot
Tilikauden tulos
Kertynyt yli-/alijäämä
Kertynyt yli-/alijäämä €/asukas
Toimintatuotot % toimintakuluista
Vuosikate euroa/asukas
Vuosikate % poistoista
Asukasmäärä vuoden lopussa
Talousarvio 2016
10 500 000
1 515 525
9 695 070
804 950
1 000 000
1 000 000
-1 217 505
8 477 565
9 282 515
10 282 515
11 282 515
-65
450
488
537
584
23 %
23 %
21 %
324
356
303
334
352
133,3 %
123,9 %
116,3 %
118,5 %
117,2 %
18709
18859
19009
19159
19311
99
Laukaan kunta
Kunnanjohtajan ehdotus
5 RAHOITUSOSA
Rahoituslaskelma
TP 2014
TA/M 2015
TA 2016
TA 2017
TA 2018
6 060 045
6 719 070
5 754 950
6 400 000
6 800 000
Kunnan toim inta
Tulorahoitus
Vuosikate
Satunnaiset erät
10 500 000
Investoinnit
Käyttöom aisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet inv.menoihin
Käyttöom:n myyntituotot
Vars. toiminta ja investoinnit netto
16 767 039
22 368 300
14 712 300
10 395 000
8 100 000
804 398
1 436 500
1 145 000
0
0
74 945
8 105 000
635 000
675 000
675 000
-9 827 651
4 392 270
-7 177 350
-3 320 000
-625 000
-10 057 718
-15 265 000
Rahoitustoim inta
Antolainauksen muutokset
Antolainojen lisäys
Antolainojen vähennys
Lainakannan muutokset
300 795
586 000
785 000
609 000
625 000
21 293 693
7 601 700
6 392 350
2 711 000
0
7 608 000
6 398 650
2 711 000
-6 300
-6 300
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-6 307
21 300 000
Oman pääoman muutokset
Vaikutus m aksuvalm iuteen
Lainakanta 31.12.
Lainakanta euroa/asukas
2 685 000
1 709 119
-30
0
0
0
69 018 921
76 620 621
83 012 971
85 723 971
85 723 971
3 689
4 063
4 367
4 474
4 439
Lainanhoitokate
49
44
20
14
11
Kassan riittävyys, pv
11
27
27
38,0 %
32,1 %
42,4 %
61,6 %
84,0 %
Investointien tulorahoitus %
Talousarvio 2016
100