turku - pori -yhteysvälin kehittämisselvitys loppuraportti - ELY
TURKU - PORI -YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS LOPPURAPORTTI 2015 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 1 2 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti TIIVISTELMÄ Lähtökohdat ja tavoitteet Tämän Turku - Pori -kehittämisselvityksen tarkoituksena on ollut tutkia ja laatia kehittämispolku valtatien Turku - Pori - Porin Söörmarkku -välin kehittämiselle. Kehittämisselvityksessä tarkastellaan Turku - Pori -yhteysväliä valtatien infrastruktuuriin liittyvien toimenpiteiden kannalta Nousiaisista, rakenteilla olevan moottoritien päätepisteestä, Porin Söörmarkkuun, valtatien 8 ja valtatien 23 liittymään. Palvelutasotavoitteita ja käyttäjiä sen sijaan tarkastellaan koko osuudella Turusta Porin Söörmarkkuun. Työ on jatkoa marras-tammikuussa 2014-2015 Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen järjestämälle esisuunnittelukilpailulle, jossa haettiin uudenlaisia ratkaisuja yhteysvälin kehittämiselle. Selvityksen päätavoitteena on ollut määrittää seuraavan kymmenen vuoden 2016-2015 aikana edistettävät hankkeet. Nämä sisältävät infrastruktuuriin liittyviä toimenpiteitä ja maankäytön kehittämiseen, äly- ja sähköisen liikenteen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tähtääviä toimia. teysvälillä taajamajaksoina toimivat Turku-Mynämäki, Unaja-Eurajoki, Luvia-Söörmarkku sekä Laitila pistemäisenä taajamakohteena. Maaseutujaksoilla autoliikenteen nopeustasotavoitteena on 100 km/h (poikkeustapauksessa 80 km/h), mikä mahdollistaa nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen yhteydet kaupunkiseutujen välillä. Maaseutujaksoilla maankäytön kasvu on hillittyä. Yhteysvälin maaseutujaksoja ovat Mynämäki-Laitila, Laitila-Unaja ja Eurajoki-Luvia. Työssä laadittiin vaikuttavuustarkastelut niistä infrastruktuurin parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä, jotka on esitetty aikaisemmissa suunnitelmissa tai esisuunnittelukilpailussa ja jotka jossain määrin nähdään toteutumisen osalta potentiaalisena. Toimenpiteiden vaikutuksia tarkasteltiin suhteessa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. Tavoitteille määriteltiin mittarit ja vaikutuksen suuruudelle arviointiperusteet kolmiportaisella asteikolla.Vaikutuksen merkittävyyteen vaikuttaa lisäksi kunkin tavoitteen painoarvo sekä toimenpiteen kustannukset. Kehittämisselvityksen lähtökohtana on toiminut kilpailun voittanut Rambollin HOTPOT-työ sekä kolme muuta kilpailutyötä. Lähtökohtana ovat toimineet myös aikaisemmat suunnitelmat, selvitykset ja tarkastelut sekä yhteysväliä koskevat maankäyttösuunnitelmat ja kaavat. Samanaikaisesti kehittämisselvityksen laadinnan kanssa on erillisselvityksessä tutkittu valtatien 8 Laitilan kohdan maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Vaikuttavuustarkasteluissa korostuvat erityisesti taajamajaksoilla tehtävät, eri näkökulmista positiivisia vaikutuksia tuottavat hankkeet. Aiemmista Turku-Pori -yhteysvälin tarkasteluista poiketen ohituskaistaosuudet saivat erityisesti maaseutujaksoilla vain vähän vaikutuksia, sillä ne parantavat vain sujuvuuteen ja nopeustasoon liittyviä mittareita. Työn alkuvaiheessa, toukokuussa 2015, pidettiin myös kuntaseminaari, jossa selvitettiin eri sidosryhmien näkemyksiä yhteysvälin palvelutasotavoitteista ja kehittämistarpeista. Yhteysvälin palvelutasotavoitteet pohjautuvat esisuunnittelukilpailuun. Tavoitteet käsittävät sekä liikenneturvallisuuteen, kuljetuksiin, ympäristöön ja maankäyttöön, ilman henkilöautoa tehtäviin matkoihin että henkilöautoihin liittyvät tavoitteet. Palvelutasotavoitteita tarkennettiin tässä työssä siten, että ne määritettiin erikseen valtatien taajamaja maaseutujaksoille. Lisäksi tavoitteiden painoarvoja muokattiin vastaamaan paremmin sidosryhmien näkemyksiä ja muutokset kohdistettiin erilaisina maaseutu- ja taajamajaksoille. Selvityksen perusteella vuosina 2016-2025 esitetään toteutettavan yhteensä noin 49,5 miljoonalla eurolla valtatien 8 infrastruktuurin parantamistoimenpiteitä. Turku - Pori -yhteysvälihanke sai rahoitusta vuoden 2012 eduskunnalle annetussa hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa. Hankkeeseen kuuluvat toimenpiteet ovat osittain jo rakenteilla (Raisio - Nousiainen -moottoritie ja Isomäen risteyssilta Porissa). Myös Niittymaan liittymäjärjestelyt ja Hangassuon ohituskaistat Luvian ja Porin välillä ovat toteutumassa yhteysvälihankkeessa. Edellä mainittujen lisäksi Mynämäen pohjoisen liittymän porrastus sekä Kämpän liittymän porrastus Eurajoella ovat todennäköisesti mahtumassa yhteysvälihankkeen kustannusraamiin. Luostarinkylän eritasoliittymä Raumalla on saanut erillisrahoitusta ja toteutuu samassa yhteydessä yhteysvälihankkeen toimenpiteiden kanssa. - Porissa valtatien 2 kanssa yhteinen osuus valtatiestä 8 (Musa - Käppärä) parannetaan nelikaistaiseksi tieksi. Menetelmät Kehittämisselvityksessä on analysoitu yhteysvälin eri jaksojen palvelutasopuutteita suhteessa jakson nykyiseen maankäyttöön ja sen kehittämismahdollisuuksiin. Toimenpidevaihtoehtoja autoliikenteen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä äly- ja sähköisen liikenteen osalta on peilattu eri jaksojen palvelutasotavoitteisiin. Taajamajaksoilla autoliikenteen nopeustasotavoitteena on 80 km/h. Taajamajaksot välittävät erityisesti kaupunkiseutujen liikennettä. Taajamajaksojen maankäyttö kasvaa ja tiivistyy, joten ne ovat potentiaalisia myös joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Yh- 10 vuoden ajanjaksolle esitettävät toimenpiteet Älyliikenteen palveluilla ja sovelluksilla voidaan vaikuttaa yksilöiden liikkumistapoihin ja -valintoihin. Myös sähköiseen liikenteeseen liittyvät palvelut ovat viime vuosina kehittyneet – sekä sähköisten ajoneuvojen määrä että latauspisteiden määrä on selkeässä kasvussa. Yhteysvälille valittiin tässä selvityksessä äly- ja sähköisen liikenteen kehittämiskohteeksi ”kolmen ässän” yhdistelmä, johon lukeutuvat sähköpyöräily, sähköautoilu ja sähköinen saavutettavuus. Turku - Pori -yhteysvälillä ”Sähköpyöräillen pysäkille” -teeman alle lukeutuva kehittämishanke voi koostua koko matkaketjun tarkastelusta tietyllä pilottialueella. Sähköautoilun osalta pikalatausasemien tilanne on yhteysvälillä jo hyvä, sillä pikalatausmahdollisuuksia on Turussa, Raisiossa, Laitilassa, Raumalla ja Porissa. Näiden lisäksi myös kaupunkialueiden latausverkostoa tulee kehittää systemaattisesti. Yritysten sähköinen saavutettavuus edellyttää ajantasaista tietoa yritysten tuotteista ja palveluista, sijainnista ja yhteystiedoista. Sähköisen saavutettavuuden edistämiseksi esitetään kuntien elinkeinotoimien ja yrityspalveluiden toteuttamana teemahankkeena yritysten sähköisen saavutettavuuden parantamisen kokonaisuutta. Joukkoliikenteen osalta potentiaali keskittyy erityisesti Turun kaupunkiseudulle sekä Rauman ja Porin väliseen liikenteeseen. Muualla joukkoliikenteen käyttö Turun ja Söörmarkun välillä on nykyisin melko vähäistä eikä kehityksessä uskota tapahtuvan merkittävää muutosta. Joukkoliikenteen palvelutason osalta tavoitellaan välillä Mynämäki - Masku - Turku keskitasoa, välillä Rauma - Laitila - Mynämäki - Turku peruspalvelutasoa ja välillä Rauma - Pori keskitasoa. Tulevaisuudessa markkinaehtoisen liikenteen rooli etenkin pitkämatkaisessa yhteysvälin päästä päähän liikennöinnissä tullee lisääntymään. Nopea pitkämatkainen liikenne ei yleensä poikkea taajamien keskustoissa, mikä lisää tarvetta kehittää valtatien varren pysäkkejä ja varusteluja. Infrastruktuurin parantamiseen tähtäävät toimenpiteet: - Söörmarkun (vt 8 ja vt 23) vilkas kolmihaarainen liittymä parannetaan eritasoliittymäksi. Söörmarkun eritasoliittymän parantamista on tarkasteltu Hyvälä - Söörmarkku -aluevaraussuunnitelman yhteydessä, mutta sen parantamistarve on koko hanketta kiireellisempi liikenneturvallisuuden ja raskaan liikenteen häiriöttömyyden kannalta. - Eurajoen kohdalla toteutetaan eritasoliittymä ja siihen liittyvät toimenpiteet. Valtatien linjaus siirtyy länteen mahdollistaen Eurajoen keskustan täydentymisen sekä uusien työpaikka- ja palvelualueiden toteutumisen vanhan valtatielinjauksen varteen. - Valtatien 8 Laitilan kohdan kehittäminen toteuttamalla kiertoeritasoliittymä kantatien 43 ja valtatien 8 liittymään sekä risteyssilta Kaukolantien ja Erik Sorolaisen tien liittymään. Maankäyttöä kehitetään siten, että keskustan olemassa olevat palvelut kytkeytyvät kehitettävien paikallisten katuyhteyksien myötä uuteen maankäyttöön. Eritasoliittymän yhteyteen kehitetään joukkoliikenteen laatupysäkki, jossa pysäkin palvelut voidaan nivoa osaksi keskustan toimintoja. Mynämäellä toteutetaan liittymäjärjestelyitä (liittymien porrastamisia). Edellä kuvattujen suurten toimenpiteiden lisäksi varaudutaan toteuttamaan pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä noin kahdella miljoonalla eurolla, jalankulun sekä pyöräilyn hankkeita noin kahdella miljoonalla eurolla sekä joukkoliikenteen pysäkkien parantamisia noin miljoonalla eurolla. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 3 ALKUSANAT Valtatie 8 Turun ja Porin välillä on tavaraliikenteen merkittävä väylä Länsi-Suomessa. Sen merkitystä korostavat ratayhteyden puuttuminen ja tien varrella sijaitsevat viisi vientisatamaa.Tieosuuden turvallisuuden, sujuvuuden ja toimivuuden parantamiseksi on hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa 2012 tehty 100 miljoonan euron kehyspäätös Turku-Pori yhteysvälihankkeelle. Vuonna 2012 tehtiin uuden liikennepolitiikan mukainen uudelleenarviointi, jossa tutkittiin hankkeen keventämismahdollisuuksia. Uudelleenarvioinnin tulosten perusteella on muodostettu ensimmäinen vaihe toteutettavasta hankkeesta. Rakentumassa ovat parhaillaan Raisio-Nousiainen moottoritie, Isomäen risteyssilta Porissa, Luostarinkylän eritasoliittymä Raumalla, Niittymaan liittymäjärjestelyt sekä Hangassuon ohituskaistat. Suunnitelluista toimenpiteistä jää kuitenkin vielä toteutumatta useita merkittäviä turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia toimenpiteitä. Vuodenvaihteessa 2014-2015 Liikennevirasto järjesti yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa esisuunnittelukilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää uusia ratkaisuja yhteysvälin kehittämiselle ja testata palvelutasolähtöistä suunnittelun hankintaa. Neljä osallistumishakemusten perusteella valikoitunutta kilpailijaa jätti nimettöminä kilpailutyönsä, jotka tuomaristo arvioi tietyin annetuin kriteerein. Kilpailun lähtökohtina toimivat etukäteen muodostetut palvelutasotavoitteet, joihin kaivattiin monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäviä ratkaisuja. Ramboll Finland Oy sai voitokkaalla HOTPOT-kilpailutyöllään mahdollisuuden jatkaa Turku-Pori –käytävän esisuunnittelua. Tässä kehittämisselvityksessä raportoidaan kilpailun jatkotyön tuloksia. Kehittämisselvityksen tarkoituksena on määrittää valtatiellä 8 Nousiaisten ja Söörmarkun välillä seuraavan kymmenen vuoden aikana edistettävät toimenpiteet. Mukana ovat niin infrastruktuurin parantamiseen kuin joukkoliikenteeseen, liikkuminen palveluna -kokonaisuuteen kuin älyliikenteeseenkin liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteet ottavat huomioon maankäytön ja elinkeinoelämän tulevat tarpeet ja tavoitteena on ollut löytää eri sidosryhmien yhteisesti hyväksymä kokonaisuus. Selvityksen laatiminen alkoi huhtikuussa 2015. Laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut DI Riikka Salli. Työryhmän muut jäsenet vastuualueineen ovat olleet: Projektisihteeri Maankäyttö Tiesuunnittelu Joukkoliikenne Älyliikenne ja rahoitus Vaikutukset Graafinen suunnittelu Vuorovaikutus Laadunvarmistus 4 DI Leena Manelius DI Pasi Rajala / DI Saija Miettinen Ins. (AMK) Sari Kirvesniemi DI Reijo Vaarala KTM, FM Sini Kahilaniemi DI Jukka Ristikartano / DI Kimmo Heikkilä Ark. yo Mikko Peltonen FM Hanna Herkkola Ins. Jouni Lehtomaa Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Työtä on ohjannut Liikenneviraston, maakuntaliittojen ja ELY-keskuksen edustajista sekä esisuunnittelukilpailuvaiheen sihteerikonsultista koostunut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet: Matti Kiljunen Antti Kärki Matti Vehviläinen Laura Leppänen Päivi Liuska-Kankaanpää Jukka Peura Mervi Karhula Heikki Metsäranta Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Satakuntaliitto Liikennevirasto Liikennevirasto Strafica Tämän lisäksi suunnittelutyötä kommentoimassa ovat olleet Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta Tiina Myllymäki, Markus Kivelä, Raimo Järvinen, Jaakko Klang ja Piritta Keto. Esisuunnittelutyön alussa, heti kilpailuvaiheen jälkeen, järjestettiin Turku-Pori kasitien kuntaseminaari, johon kutsuttiin ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja liittojen edustajien lisäksi yhteysvälin kuntia ja elinkeinoelämän edustajia. SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Toimintaympäristö 1.2. Esisuunnittelukilpailun satoa 1.3. Palvelutasotavoitteet 6 6 6 7 2. TOIMENPIDE- JA SUUNNITELMATILANNE 2.1. Päätetyt hankkeet (ns. vertailuverkko) 2.2. Aiemmat suunnitelmat 2.3. Pienet toimenpiteet 10 10 10 11 3. TUTKITUT TOIMENPITEET JA NIIDEN KYTKEYTYMINEN MAANKÄYTTÖÖN 3.1. Taajamajaksot 3.1.1. Turku-Mynämäki 3.1.2. Laitila 3.1.3. Unaja-Eurajoki 3.1.4. Luvia-Söörmarkku 3.2. Maaseutujaksot 12 12 12 13 14 16 18 4. ÄLY-, SÄHKÖINEN JA JOUKKOLIIKENNE 4.1. Äly- ja sähköisen liikenteen tilannekuva 4.2. Joukkoliikenteen tilannekuva 20 20 21 5. VAIKUTUKSET 5.1. Vaikutustarkastelujen perusteet 5.2. Vaikutusten arviointi 5.3. Yhteenveto vaikutuksista 22 22 25 26 6. TURKU-PORI KEHITTÄMINEN (eli valitut toimenpiteet) 6.1. Äly- ja sähköisen liikenteen pilotit 6.2. Pilottikohteiden rahoituskanavat 6.3. Toimenpiteet 10 vuoden aikana 6.4. Pidemmän tähtäimen toimenpiteet 6.5. Kustannukset ja vastuut 27 27 27 28 29 29 7. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 30 LIITE 1 31 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 5 1. LÄHTÖKOHDAT TAULUKKO 1: KILPAILUTÖISTÄ JATKOTARKASTELUUN POIMITTUJA RATKAISUJA. 1.1.Toimintaympäristö Liikennevirasto on viime vuosina kehittänyt palvelutasoajatteluun perustuvaa päätieverkon kehittämistä, jossa yhteysväleille määritetään palvelutasotavoitteet merkittävimpien tarpeiden sekä alueellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden perusteella. Näihin tavoitteisiin pyritään vastaamaan priorisoimalla niitä puutteita, joita tavoitteisiin nähden esiintyy. Asiakaskeskeisyydellä ja uudella tavalla ajattelulla pyritään uudistamaan perinteistä tie- ja liikennesuunnittelun toimintakenttää. Päätöksiä tullaan tekemään entistä enemmän ratkaisujen tehokkuuden perusteella. Suurten kehittämisinvestointien sijaan painopiste siirtyy pieniin ja kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin ja monipuolisen keinovalikoiman käyttöön. Liikkumisen ja liikenteen uusia palveluita kehitetään monipuolisesti uusien toimintatapojen luomiseksi. Kehittämisinvestointien rahoitus muuttuu monipuolisemmaksi ja hyötyjien edellytetään osallistuvan kustannuksiin aiempaa enemmän. Liikennevirasto on koonnut näkemyksen liikenneolosuhteiden ja -palveluiden kehittämisestä Liikenne kohti tulevaa -internetsivuston alle. Tulevina vuosina korostetaan perusväylänpitoa, kunnossapidon tarvelähtöistä priorisointia, digitalisaation tietotarpeisiin varautumista ja sen hyödyntämistä palveluiden tuotannossa, kaupungistumiskehityksen huomioimista sekä asiakastarpeita ja toimenpiteiden kustannustehokkuutta. Painotukset näkyvät muun muassa siinä, että kuluvan hallituskauden hallitusohjelmassa painotusta on siirretty yhä enemmän korjausvelan kasvua vähentäviin, elinkeinoelämän kilpailukykyä parantaviin sekä innovatiivisiin, uusia palveluita mahdollistaviin liikennehankkeisiin. Maankäytön, asumisen, liikkumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän (MALPE) muodostamaa kokonaisuutta tarkastellaan etenkin kasvukeskuksissa. Kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edistäminen edellyttää toimivaa kokonaisuutta, jossa MALPE-yhteistyö ylittää kunta- ja hallintorajat. PORI asukasluku: 83 500 Tässä kehittämisselvityksessä tarkasteltavalle Turun ja Porin Söörmarkun väliselle osuudelle sijoittuu yhteensä yksitoista kuntaa: Turku, Raisio, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Laitila, Pyhäranta, Rauma, Eurajoki, Luvia ja Pori sekä näiden taajamia (kuva 1). EURAJOKI asukasluku: 5 800 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Jessöör Raskaan liikenteen tauko- ja lepopaikat Liittymäkohtaiset toimenpideluonnokset Älyteknologian palvelut ja sovellukset Novum Vias Infrastruktuurin parantamistoimenpiteitä Meri Pieniä turvallisuustoimenpiteitä Kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteitä Joukkoliikenteen parantamistoimenpiteitä Palvelutasoanalyysi RAUMA asukasluku: 39 600 1.2. Esisuunnittelukilpailun satoa Vuoden 2014 loppupuolella järjestetyssä Turku - Pori -esisuunnittelukilpailussa palautettiin neljä kilpailutyötä: HOTPOT, Jeessöör, Novum Vias ja Meri. Tähän kehittämisselvitykseen valittiin jatkotyöstöön parhaat ratkaisuehdotukset kilpailutöistä (taulukko 1). PYHÄRANTA asukasluku: 2 200 HOTPOT-työssä käytettyjä vaikutustarkastelun menetelmiä ja prosessia sovellettiin ja kehitettiin eteenpäin myös tässä jatkotyössä. Infrastruktuurin parantamiseen liittyviä keventämistarpeita ja -ratkaisuja tarkasteltiin muun muassa Laitilan kohdalla. Kilpailutyössä keskeisenä teemana olleet joukkoliikenteen laatupysäkit otettiin mukaan ja niiden laatukriteerejä sekä sijoittumista yhteysvälillä tarkennettiin. LAITILA asukasluku: 8 400 MYNÄMÄKI asukasluku: 8 000 NOUSIAINEN asukasluku: 4 900 MASKU asukasluku: 10 000 RUSKO asukasluku: 5 900 RAISIO asukasluku: 24 800 TURKU asukasluku: 180 500 Kuva 1: Valtatien 8 varrella sijaitsevat kunnat ja niiden suurimmat taajamat. 6 Joukkoliikenteen laatupysäkit Kevennettyjä infrastruktuuritoimenpiteitä Vaikuttavuustarkastelujen menetelmät ja prosessi LUVIA asukasluku: 3 400 Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien kannalta valtatie 8 Turun ja Porin välillä on päätieverkon keskeisimpiä kehitettäviä osia. Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ korostaa valtatien 8 merkitystä erityisesti Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin seutujen teollisuudelle sekä satamien työvoiman liikkumiselle ja kuljetuksille. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa valtatie 8 on priorisoitu kärkihankkeeksi. Molempien maakuntaliittojen hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyy valtatien 8 kehittäminen toisen vaiheen toimenpiteillä nyt rakenteilla olevien osuuksien jatkona. Maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmissa on esitetty liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ja -linjauksia, joista tätä kehittämisselvitystä ohjaavat palvelutasotavoitteet on johdettu. Molempien maakuntien tavoitteistossa korostuvat sujuvat kuljetukset, kilpailukykyiset satamat sekä elinkeinoelämän tarpeiden tukeminen. Henkilöliikenteessä tavoitellaan nopeita, alle tunnin työssäkäyntiyhteyksiä maakunnan sisällä sekä kilpailukykyisempiä joukkoliikenneyhteyksiä maakuntien välillä. Maankäytön kannalta tavoitellaan uutta maankäyttöä alueille, joilla arjen toiminnot ovat kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä saavutettavissa. HOTPOT Jessöör otti kilpailuehdotuksessaan kantaa raskaan liikenteen tauko- ja lepopaikkoihin ja ne kytkettiin mukaan myös tähän jatkotyöhön. Jessöörin toimenpide-ehdotukset liittymäkohtaisesta parantamisesta käytiin läpi ja kehittämiskelpoisia toimenpiteitä sisällytettiin osin myös jatkotyön aikana tarkasteltaviin toimenpiteisiin. Älyteknologian palvelut ja sovellukset otettiin mukaan myös jatkotyön yhdeksi teemaksi. Novum Viasin infrastruktuurin parantamistoimenpiteet käytiin jatkotyön alussa läpi ja niitä sisällytettiin mukaan tarkasteltaviin toimenpiteisiin. Meri-työssä oli kuvattu kattavasti pieniä turvallisuustoimenpiteitä, kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteitä sekä joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä, jotka käytiin läpi ja otettiin suunnittelussa huomioon. Myös jatkotyöhön sisällytettiin pienten toimenpiteiden osio. Meri-työn palvelutasoanalyysin avulla täydennettiin analyysiä yhteysvälin keskeisistä puutteista ja niiden priorisoinnista. Analyysia käytettiin apuna suunnittelussa ja raportoinnissa. TAULUKKO 2: VALTATIEN 8 KEHITTÄMISEN PALVELUTASOTAVOITTEET JA NIIDEN PAINOARVOT KILPAILUVAIHEESSA. PAINOARVO PALVELUTASOTAVOITTEET Liikenneturvallisuus 30 % 1. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä siten, että kuolemien määrä vähenee 50 % vuoteen 2020 mennessä. Kuljetukset 25 % 2. Tiekuljetukset sujuvat valtatiellä nykyistä tasaisemmalla nopeudella. 3. Kaikkien häiriöiden määrä ja niiden aiheuttama haitta yhteysvälillä vähenevät nykyisestä. Ympäristö ja maankäyttö 15 % 4. Yhteysvälin ratkaisut luovat edellytyksiä maankäytön kehittämiselle siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kaavoituksen tavoitteita sekä yhteysvälin palvelutasotavoitteita. TAULUKKO 3: TÄSSÄ KEHITTÄMISSELVITYKSESSÄ TEHDYT MUUTOKSET PALVELUTASOTAVOITTEIDEN PAINOARVOIHIN MAASEUTU- JA TAAJAMAJAKSOILLA. KILPAILUVAIHEEN PAINOARVOT (%) Liikenneturvallisuus 30 % Kuljetukset 25 % Ympäristö ja maankäyttö 15 % Ilman henkilöautoa tehtävät matkat 15 % Henkilöautomatkat 15 % MUUTOS TAAJAMAJAKSO MAASEUTUJAKSO 5. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet ja houkuttelevuus paranevat nykyisestä siellä, missä on tarve ja kysyntää. 6. Liikenteen melusta kärsivien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 20 % vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2003 tasosta). 7. Pohja- ja pintavesien pilaantumisriski vähenee nykyisestä. Ilman henkilöautoa tehtävät matkat 15 % Henkilöautomatkat 15 % 8. Alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila–Rauma, Rauma–Pori–Söörmarkku) on mahdollisuus tarjota nykyistä nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä. 9. Turun ja Porin välillä on mahdollisuus tarjota nykyistä kilpailukykyisempiä joukkoliikennepalveluja. 10. Henkilöautoliikenteen matka-ajat alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila–Rauma, Rauma–Pori– Söörmarkku) eivät heikkene nykytasosta. 11. Liikennevirran sujuvuus taajamien ulkopuolella on jatkuvasti vähintään palvelutasoluokkaa C (taajamien ulkopuolella) tai D (kaupunkialueilla Turku, Rauma, Pori). Sitä huonompi sujuvuus sallitaan 1–2 kertaa viikossa (<100 tuntia vuodessa). YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ LIIKENNETURVALLISUUS KULJETUKSET • • • • • • • • • • Ikääntyvälle väestölle palveluiden saatavuus on tärkeää Laajeneva yhdyskuntarakenne pidentää matkoja Kävely ja pyöräily taajamien sisällä ei houkuttele Pysäkeille pääsy on vaikeaa ja vaarallista Joukkoliikennettä ei käytetä vaikka kulkijoita olisi Liikenteen kasvu lisää melusta ja päästöistä kärsiviä Suojaamattomat pohjavesialueet ja onnettomuudet ovat ympäristöriski • • Yhteysvälin onnettomuustiheys on keskimääräistä suurempi Taajamien tasoliittymät ovat vaarallisia Ohituspaikkoja puuttuu • Valoliittymä Laitilassa pysäyttää rekat Ajonopeudet vaihtelevat Rauman ja Porin välillä Valtatie 8 on keskeinen erikoiskuljetusreitti MATKAT ILMAN HENKILÖAUTOA MATKAT HENKILÖAUTOLLA • • • Joukkoliikenteen matka-ajat eivät ole kilpailukykyisiä autoliikenteen kanssa työmatka- ja asiointivyöhykkeillä. Joukkoliikennepysäkkien laatutaso ei houkuttele bussilla kulkemiseen Henkilöauton matka-aika kasvaa ja liikenteen ruuhkautuminen lisääntyy Nousiainen - Söörmarkku -välillä, jos liikenne kasvaa ennustetusti ja toimenpiteitä ei tehdä. Kuva 2: Palvelutasopuutteet 1.3. Palvelutasotavoitteet Turku-Pori esisuunnittelukilpailussa osallistujajoukkueille annettiin yksitoista tuomariston muodostamaa palvelutasotavoitetta, joihin suunnitelmalla tuli vastata (taulukko 2). Kilpailuvaiheen palvelutasotavoitteet ovat toimineet myös tämän työn tavoitteina, mutta niiden painoarvoja on tarkennettu. Palvelutasopuutteet suhteessa palvelutasotavoitteisiin on esitetty kuvassa 2. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 7 Tämän kehittämisselvityksen alkuvaiheessa, 5.5.2015 järjestetyssä kuntaseminaarissa, käsiteltiin yhteysvälin kuntien kanssa palvelutasotavoitteita ja niiden painoarvoja. Joukkoliikenteen painoarvoa oltiin valmiita laskemaan ja vastaavasti kuljetusten ja maankäytön painoarvoa lisäämään. 13 600 (9 %) Taajamajakso Maaseutujakso 16 700 (10 %) 11 600 (10 %) Painoarvoja muutettiin vastaamaan paremmin sidosryhmien näkemyksiä ja muutokset kohdistettiin erilaisina maaseutu- ja taajamajaksoille (taulukko 3). Jaksot on esitetty kuvassa 3. Kuljetusten sekä ympäristön ja maankäytön painoarvoa kasvatettiin taajamajaksoilla. Joukkoliikenteen painoarvoa laskettiin maaseutujaksoilla ja henkilöautomatkojen painoarvoa laskettiin taajamajaksoilla. 8 900 (11 %) 6 300 (14 %) Tavoitteet ja niiden painoarvot vaikuttavat toimenpiteiden valintaan vaikuttavuuden kautta.Vaikutusten arvioinnin perusteista on kerrottu kappaleessa 5.1. Taajamajaksoilla on nopeustasotavoitteena 80 km/h. Jaksojen muutoskohdissa tienkäyttäjälle välittyy tuntuma erilaiseen ympäristöön saapumisesta ja nopeustason muutoksesta liittymätyyppien, liikenneympäristön tai poikkileikkauksen kautta.Valtatie välittää taajamajaksoilla kaupunkiseutujen liikennettä, jonka ennustetaan maankäytön tehostuessa kasvavan. Taajamajaksoilla joukkoliikenteen kehittämisellä nähdään olevan potentiaalia. Myös maankäyttö kasvaa ja tiivistyy nykyisten taajamien yhteyteen. Jaksot palvelevat enemmän lyhyt- kuin pitkämatkaista liikennettä. Maaseutujaksoilla nopeustavoitteena on 100 km/h (poikkeustapauksissa 80 km/h), mikä mahdollistaa nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen yhteydet kaupunkiseutujen välillä. Maaseutujaksoilla maankäytön kasvu on hillittyä. Jaksot palvelevat etenkin pitkämatkaista liikennettä. Yhteysvälin asiakkailla eli käyttäjillä on erilaisia liikkumisen tarpeita. Käyttäjäryhmissä näkyvät sekä seudullinen että paikallinen näkökulma, henkilöliikenne ja kuljetukset (kuva 4). Väestörakenteen muuttuessa erityisesti kaupunkiseutujen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. 10 300 (10 %) 7 900 (13 %) 6 600 (11 %) 7 400 (11 %) 6 900 (11 %) 6 100 (11 %) 9 400 (10 %) 13 000 (8 %) 23 700 (6 %) Kuva 3: Maaseutu- ja taajamajaksot, valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vuonna 2014 ja raskaan liikenteen osuus. 8 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Kuva 4: Käyttäjä- ja alueprofiilit. Kuva 5: Raumalla valtateiden 8 ja 12 risteämiskohdassa liikkuu paljon kuljetuksia. Kuva 7: Maaseutujaksoilla valtatie 8 kulkee keskellä peltoja ja metsiä. Kuva 6: Porin kohdalla valtatie 8 on vilkas työmatkaliikenteen käyttämä väylä. Kuva 8: Laitilassa valtatie 8 halkoo taajamarakennetta. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 9 2. TOIMENPIDE- JA SUUNNITELMATILANNE 2.1. Päätetyt hankkeet (ns. vertailuverkko) 2.2. Aiemmat suunnitelmat Turku - Pori -yhteysvälihanke on esitetty vuoden 2012 eduskunnalle annetussa hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa. Hankkeeseen kuuluvat toimenpiteet, Isomäen risteyssilta Porissa ja Raisio - Nousiainen -moottoritie, ovat jo rakenteilla. Myös Niittymaan liittymäjärjestelyt ja Hangassuon ohituskaistat Luvian ja Porin välillä ovat toteutumassa yhteysvälihankkeessa. Edellä mainittujen lisäksi Mynämäen pohjoisen liittymän porrastus sekä Kämpän liittymän porrastus Eurajoella ovat todennäköisesti mahtumassa yhteysvälihankkeen kustannusraamiin. Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat -raportissa vuodelta 2007 on esitetty Turun ja Söörmarkun välille tavoitetilaksi seuraavaa: Isomäen risteyssilta • • • • Luostarinkylän eritasoliittymä Raumalla on saanut erillisrahoitusta ja toteutuu samassa yhteydessä yhteysvälihankkeen toimenpiteiden kanssa. Edellä mainitut toteutumassa olevat kohteet on tässä kehittämisselvityksessä otettu huomioon vaikuttavuustarkasteluissa. Yksittäisten toimenpiteiden tai toimenpidekokonaisuuksien vaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa nykyistä liikenneverkkoa on täydennetty jo toteutumassa olevilla toimenpiteillä. Tätä liikenneverkkoa kutsutaan niin sanotuksi vertailuverkoksi. Niittymaan liittymäjärjestelyt Hangassuon ohituskaistat Kämpän liittymän porrastus • Turku - Mynämäki -moottoritie Unaja - Eurajoki ja Luvia - Pori kapea nelikaistainen tie Pori - Söörmarkku osittain uuteen paikkaan toteutettu nelikaistainen eritasoliittymin varustettu tie Mynämäki - Unaja ja Eurajoki - Luvia eritasoliittymin varustettu 2+1-kaistainen keskikaidetie Laitilan ja Rauman keskustojen kohdalla kaksikaistainen päätie. Aikaisemmin esitetty tavoitetila ei ole enää ajantasainen ja Liikennevirasto on päivittämässä pääteiden kehittämiseen liittyviä linjauksia. Tämän selvityksen aikajänteellä (seuraavat kymmenen vuotta) vuonna 2007 määritellyn tavoitetilan toteutuminen on epärealistista. Luostarinkylän eritasoliittymä Turku - Pori -yhteysvälillä on laadittu tarkemmat suunnitelmat seuraavista ohituskaistaosuuksista: • • • • Myös seuraavia muita tarkempia suunnitelmia on tehty: Mynämäen pohjoisen liittymän porrastus • Raisio-Nousiainen moottoritie • • • • Kuva 9: Vertailuverkon toimenpiteet. 10 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat välillä Nousiainen - Mynämäki (Vt 8 parantaminen rakentamalla Nousiaisten-Kurjenmäen ohituskaistat, tiesuunnitelmaa päivitetään) Mynämäen ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteella välillä Eurajoki - Luvia (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen Mynämäen keskustan kohdalla ja ohituskaistojen rakentaminen välillä Mynämäki - Kivikylä) Nästin ohituskaistan jatkaminen ja uuden rakentaminen välillä Eurajoki - Luvia (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen rakentamalla ohituskaistat välillä Nästi Kovero) Peränkylän ohituskaistat välillä Eurajoki - Luvia (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen välillä Kämpän liittymä - Peränkylä). Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen Mynämäen keskustan kohdalla ja ohituskaistojen rakentaminen välillä Mynämäki Kivikylä, tie- ja rakennussuunnitelma) Laitilan kohdan parantaminen (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen Laitilan keskustan kohdalla, tiesuunnitelma, ei hyväksytty) Eurajoen ohitustie (Vt 8 parantaminen Eurajoen ohikulkutie, yleissuunnitelma, hyväksymiskäsittelyssä) Hyvelä-Söörmarkku nelikaistainen ohitustie (Vt 8 parantaminen välillä Hyvelä Söörmarkku, aluevaraussuunnitelma) Unajan liittymäjärjestelyt (Vt 8 Turku-Pori yhteysvälin parantaminen välillä Pyhärannantie-Koijärventie, tie- ja rakennussuunnitelma) 2.3. Pienet toimenpiteet Kilpailutöistä, aiemmista suunnitelmista sekä maastokäynnin perusteella on poimittu yhteysvälin tärkeimpiä liikenneturvallisuutta parantavia ja pieniä toimenpiteitä. Toimenpiteet on esitetty tässä yhteydessä omana kokonaisuutenaan eikä niitä ole arvioitu vaikuttavuuden kannalta.Toimenpiteet kustannusarvioineen on esitetty taulukossa 4. TAULUKKO 4: LIIKENNETURVALLISUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET. Karjarannantien eritasoliittymän liittymiskaista Valtatien 2 ja 8 liittymien parantaminen Niittymaa – Hankreeti jalankulku- ja pyörätie Luvian liittymäjärjestelyt Luvian kohdalla on tarvetta liittymäporrastuksille, sillä alueella sijaitsee kaksi nelihaaraliittymää. Eurajoen pohjoispuolella Lauhtuntien kohdalla on myös vaarallinen nelihaaraliittymä. Raumalla valtatien 12 ja 8 eritasoliittymästä puuttuu valtatieltä 12 valtatielle 8 liityttäessä liittymiskaistat, mikä aiheuttaa muun muassa kuljetuksille häiriötä. Satamakuljetuksilla on vaikeuksia liittyä valtatien 12 vilkkaaseen liikennevirtaan, mikä on siirtänyt kuljetuksia osin katuverkolle. Eritasoliittymän parantamista on suunniteltu kaksivaiheisesti. Laitilan ja Rauman kohdalle sijoittuvien Unajan ja Ihoden pienten taajamien kohdilla on liikenneturvallisuuden kannalta parantamistarpeita. Kyseisiä taajamakohtia on käsitelty myös myöhemmin raportissa vaihtoehtotarkastelujen yhteydessä. Lauhtuntien liittymän parantaminen Valtatien 12 ja 8 liittymän parantaminen Lapijoen alikulkukäytävä Sorkan pt – Lapijoki jalankulku- ja pyörätie Unajan liittymäjärjestelyt Ihoden liittymäjärjestelyt Laitilan pohjoispuolella Untamalan kylä sijoittuu valtatien varteen. Untamalan kohdalla liittymissä on pieniä parantamistarpeita liikenneturvallisuuden kannalta. Myös Laitilan keskustan eteläpuolella on tarvetta pienille liittymäparannuksille. Untamalan liittymäjärjestelyt Mynämäen ja Laitilan välillä Juvan sekä Nästin kohdalla on pieniä liittymien parannustarpeita, kuten kanavointeja ja väistötiloja. Mynämäellä on laadittu liittymien parannuksista tie- ja rakennussuunnitelma Mahliontien ja Munatanhuantien välillä, mutta Roukkulin liittymä ei sisälly tähän suunnitelmaan. Yhteysvälin tärkeimpiä, taajamajaksoille sijoittuvia jalankulun ja pyöräilyn toimenpiteitä ovat: - Mynämäen alikulkukäytävä, mt 12403 liittymä, Mynämäki - Karhuhallin alikulkukäytävä, Pori - Lapijoen alikulkukäytävä, Eurajoki - Niittymaa - Hankreeti jalankulku- ja pyörätie (2,7 km), Pori - Sorkan pt - Lapijoki jalankulku- ja pyörätie (1,6 km), Rauma/Eurajoki. Juva - Nästi -liittymäjärjestelyt Mynämäen alikulkukäytävä Roukkulin liittymän kanavointi Yhteysvälillä on myös muita alikulku- ja yhteystarpeita olemassa, mutta ne joko sijoittuvat maaseutujaksoille tai sisältyvät jo muihin, laajempiin hankkeisiin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen meluntorjunnan kärkihanke on Härkämäki-Huhko meluesteet, jotka sijoittuvat Turun ja Raision kaupunkien alueille. KUSTANNUSARVIO MAKU 150, 2005=100 Karhuhallin alikulkukäytävä Porissa sekä Laanin eritasoliittymässä että eteläisemmässä Ruutukuopan eritasoliittymässä puuttuu liittymiskaistat valtatien 2 suunnasta tultaessa. Laanin eritasoliittymän pohjoispuolella, Karjarannantieltä, puuttuu niin ikään liittymiskaistat. TOIMENPITEEN NIMI JA KUVAUS Härkämäki - Huhko -meluesteet SUUNNITELMATILANNE Toteutetaan Karjarannantien eritasoliittymän kohdalle liittymiskaista valtatielle 8 pohjoisen suuntaan. 1,5 M€ Porin kaupungin suunnittelu käynnissä Valtatien 8 ja 2 ramppien parantaminen Porissa: Toteutetaan liittymiskaista eritasoliittymään valtatielle 8 ja eritasoliittymän rampin tasossa sijaitseva kävely- ja pyöräily väylä korvataan alikulkukäytävällä. Toteutetaan liittymiskaista pohjoisen suuntaan valtatielle 8 Laanin eritasoliittymässä. 2 kohdetta yhteensä 1,4 M€ Ei suunnitelmia Karhuhallin alikulkukäytävä, Pori 0,4 M€ Ei suunnitelmia Niittymaa-Hankreeti jalankulku- ja pyörätie (2,7 km), Pori 0,8 M€ Tie- ja rakennussuunnitelma Luvian liittymäjärjestelyt; Toteutetaan kahden nelihaaraliittymän muuttaminen porrastetuiksi liittymiksi. 0,4 M€ Ei suunnitelmia Lauhtuntien liittymän parantaminen, Eurajoki. 0,2 M€ Ei suunnitelmia Lapijoen alikulkukäytävä, Eurajoki 0,4 M€ Ei suunnitelmia Sorkan paikallistie - Lapijoki jalankulku- ja pyörätie (1,6 km), Rauma/Eurajoki 0,5 M€ Tie- ja rakennussuunnitelma Valtatien 12 ja 8 liittymän parantaminen Raumalla: Eritasoliittymään toteutetaan puuttuvat liittymiskaistat valtatielle 8 molempiin suuntiin. Liikennevalot (1.vaihe) 0,2 Liittymiskaistat (2. vaihe) 1,0 Suunnittelu käynnissä Unajan liittymäjärjestelyt Sisältyy luvussa 3 esitettyihin vaihtoehtotarkasteluihin Ihoden liittymäjärjestelyt Sisältyy luvussa 3 esitettyihin vaihtoehtotarkasteluihin Untamalan liittymäjärjestelyt: Valtatien ja maantien 12488 sekä valtatien ja Torikantien liittymien kanavointi. Osa yksityisteiden liittymistä valtatielle katkaistaan ja yhteydet korvataan rinnakkaistiejärjestelyillä. 0,6 M€ Ei suunnitelmia Juva-Nästi liittymäjärjestelyt; Kivikyläntien porrastus, Limokorventien porrastus, Lemmintien porrastus 1,2 M€ Ei suunnitelmia lukuunottamatta Kivikyläntien porrastusta (esitetty Mynämäen ohituskaistat trs-yhteydessä) Mynämäen alikulkukäytävä, mt 12403 liittymä, Mynämäki 0,4 M€ Ei suunnitelmia Mynämäki, Roukkulin liittymän kanavointi 0,2 M€ Ei suunnitelmia Härkämäki-Huhko meluesteet, Turku ja Raisio 3 M€ Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2016 Kuva 10: Pienet toimenpiteet. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 11 3. TUTKITUT TOIMENPITEET JA NIIDEN KYTKEYTYMINEN MAANKÄYTTÖÖN 3.1. Taajamajaksot 3.1.1.Turku-Mynämäki Turku-Mynämäki taajamajaksolle sijoittuvat Turun, Raision, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kuntien taajamakeskukset. Tässä selvityksessä tarkastellaan tarkemmin yhteysväliä Nousiaisten ja Mynämäen välillä sekä Mynämäen keskustan kohdalla. Turusta Nousiaisiin sijoittuvaa valtatien 8 jaksoa parannetaan parhaillaan. Turun seudun kasvu on lisännyt liikennemääriä aiheuttaen moottoritietarpeen. Parantamisen yhteydessä Turku-Pori –yhteysväliltä poistuu korkean onnettomuusriskin jakso, jolla on paljon vaarallisia liittymiä. Moottoritiejakso päättyy Nousiaisten keskustan kohdalle. TAULUKKO 5: TAAJAMAJAKSON TURKU-MYNÄMÄKI TUTKITUT TOIMENPITEET. TOIMENPITEEN NIMI Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt Mynämäki Mynämäen keskusta ja sen ympäristön maankäyttö rajautuvat pääasiassa valtatien 8 länsipuolelle. Valtatien itäpuoliset alueet ovat lähinnä pientaloaluetta. Mynämäen keskustan ja asemanseudun osayleiskaavan maankäyttövaraukset edellyttävät valtatielle turvallisempia poikittaisia järjestelyjä. Mynämäen kohdalla suurena ongelmana on nykytilanteessa valtatien 8, Kirkkokadun ja Yläneentien nelihaaraliittymä, jossa on tapahtunut paljon henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Kyseisen liittymän porrastamisen on oletettu sisältyvän vertailuverkon toimenpiteisiin. 0,5 M€ Tie- ja rakennussuunnitelma MAKU 150, 2005=100 Mynämäen kohdalla liittymien porrastuksia KAAVOITUSTILANNE Mynämäen etl Mynämäen poh5 M€ joisen liittymän muuttaminen porrastetusta eritasoliittymäksi Ei suunnitelmia Eritasoliittymä Mynämäen keskusta-Asemanseutu osayleiskaavassa sekä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa NousiainenKurjenmäki ohituskaistat Ohituskaistapari Nousiaisten pohjoispuolelle Tie- ja rakennussuunnitelma (päivitettävänä) Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa osoitettu nelikaistatie Nousiaisten pohjoispuolella on laadittu Nousiainen-Kurjenmäki ohituskaistojen toteuttamisesta tie- ja rakennussuunnitelma, jota parhaillaan päivitetään. Ohituskaistat on otettu mukaan tarkasteluun. Nousiainen - Mynämäki -väli on maaseutumaisen asumisen aluetta, mutta Turun kaupunkiseudulle suuntautuvan liikkumisen ja joukkoliikenteen tavoitteiden vuoksi se on luokiteltu taajamajaksoksi. Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa välillä on yksi eritasoliittymävaraus sekä teollisuustoimintojen kohdevaraus tien länsipuolella. Nousiaisissa on voimassa hyväksytty rakenneosayleiskaava. SUUNNITTELUTILANNE Mynämäki P. porrastus aiemmin toteutettu Nousiainen-Mynämäki Moottoritien jatkaminen Nousiaisista pohjoiseen Mynämäelle saakka on ollut esillä aiemmissa suunnitelmissa. Myös Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa väli Nousiainen-Mynämäki on osoitettu uutena moottoritienä. Jaksolla onkin suuri riski joutua onnettomuuteen ja liikennemäärä on suuri. Autoliikenteen palvelutaso on nykyisin luokassa D ja se laskee ennusteiden mukaan kymmenen vuoden aikana lähelle E:tä. Moottoritieosuuden toteutuksen aikajänne jää kuitenkin tämän suunnitelman aikajänteen ulkopuolelle, joten se on jätetty tarkemman tarkastelun ulkopuolelle. KUSTANNUSARVIO 6,5 M€ Mynämäen etl Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt Nousiainen Kurjenmäki ohituskaistat Kuva 12: Ote Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta välillä Turku - Mynämäki. Valtatien 8 parantamisesta Mynämäen kohdalla on laadittu tie- ja rakennussuunnitelma. Suunnitelma sisältää liittymäjärjestelyjen parantamisen keskustan kohdalla sekä Mynämäen pohjoispuolella sijaitsevien nykyisten ohituskaistojen varustamisen keskikaiteella. Ohituskaistat sijoittuvat maaseutujaksolle ja niitä käsitellään kappaleessa 3.2. Mynämäen keskustan ja asemanseudun osayleiskaavassa sekä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on esitetty kaksi eritasoliittymää Mynämäen keskustan kohdalle. Pohjoisempi eritasoliittymä sijaitsee Kirkkokadun ja Yläneentien liittymässä ja eteläisempi Roukkulin työpaikka- ja teollisuusalueiden yhteydessä. Molempiin eritasoliittymiin liittyy maankäytön kehittämisen paineita valtatien itäpuolella. Pohjoisemman eritasoliittymän kohdalla valtatien itäpuolisia alueita ei kuitenkaan ole vahvistettu muuten lainvoimaisessa Mynämäen keskustan ja asemanseudun osayleiskaavassa. Valtatien itäpuoleisten alueiden kehittyminen ei ole mahdollista pelkän porrastetun liittymän kautta, vaan maankäytön kehittyminen edellyttää eritasoliittymän toteuttamista. Eteläisen eritasoliittymän itäpuolelle on merkitty työpaikka- ja teollisuusalueiden reservialueita, jotka voidaan toteuttaa vasta Roukkulin eritasoliittymän toteutuksen jälkeen. 12 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Kuva 11: Taajamajakson Turku-Mynämäki tutkitut toimenpiteet. Eteläisemmän Roukkulin eritasoliittymän aikajänne sijoittuu tämän suunnitelman tarkasteluajankohdan ulkopuolelle ja on siten jätetty tarkastelusta ulkopuolelle. Mynämäellä tarkasteltavina vaihtoehtoina ovat Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt sekä eritasoliittymän toteuttaminen. Taulukkoon 5 ja kuvaan 11 on koottu taajamajakson Turku-Mynämäki tutkittavat toimenpiteet. Kuva 13: Ote Mynämäen keskusta - Asemanseutu -osayleiskaavasta. 3.1.2. Laitila Laitilan keskusta sijoittuu valtatien 8 ja kantatien 43 risteyskohtaan. Keskusta levittyy sekä valtatien että kantatien molemmin puolin. Kantatie 43 Harjavallasta Uudenkaupungin suuntaan on vilkas henkilöliikenteen ja kuljetusten käyttämä väylä, jonka liikennemäärät Laitilan kohdalla ovat valtatietä suurempia. Kantatien sekä valtatien liittymä on yksi lounaisen Suomen vilkkaimmista erikoiskuljetusten solmukohdista rannikon satamien läheisyyden vuoksi. Kantatielle johtavat kokoojakatutyyppiset väylät toimivat turvallisina yhteyksinä, vaikka Turkuun tai Poriin suuntautuva raskas liikenne siirtyisi käyttämään näitä väyliä. Kiertoeritasoliittymä on kaupunkikuvallisesti parempi ratkaisu kuin tiesuunnitelman mukainen eritasoliittymäratkaisu. Kaupunkikuvan kannalta ylittävät risteyssillat kytkevät alikulkuja paremmin valtatien puolet toisiinsa. Valtatien tasauksen laskeminen parantaa tilannetta melun kannalta. Laitilan taajaman kohdalla riski joutua onnettomuuteen on yhteysvälin suurimpia. Kantatien 43 liikennevalo-ohjatun liittymän lisäksi toinen vaarallinen tasoliittymä sijaitsee pohjoisemmassa, Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien ja valtatien 8 liittymässä. Valo-ohjattu liittymä ja 60 km/h nopeusrajoitus aiheuttaa sekä kantatiellä että valtatiellä liikkuville kuljetuksille pysähdyksiä ja kiihdytyksiä. Pohjoisemmasta liittymästä liittyy alueen tuotantolaitoksista paljon kuljetuksia päätien liikennevirtaan ja siitä kulkee valtatien poikki runsaasti kaupungin sisäistä liikennettä. Kantatien liittymän eteläpuolella on tarpeita turvallisille jalankulun ja pyöräilyn poikittaisille yhteyksille. TAULUKKO 6: LAITILAN KOHDAN TUTKITUT TOIMENPITEET TOIMENPITEEN NIMI KUSTAN- SUUNNITTELU- KAAVOITUSNUSARVIO TILANNE TILANNE Laitilan yksi etl Kt 43 liittymään + rampit pohj. kiertoeritasoKaukolantieltä liittymä ja Kaukolantielle vain pohjoisen suunnan rampit. 25 M€ Laitilan kaksi etl:ää, TS-ratkaisu 32 M€ MAKU 150, 2005=100 Tiesuunnitelman mukaiset kaksi eritasoliittymää (23 M€ ilman Kaukolantien liittymän pohjoisen suunnan ramppeja) Liikenteellinen selvitys Yksi eritasoliittymä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa Tiesuunnitelma, ei hyväksytty Kaksi eritasoliittymää Laitilan keskustan ja sen ympäristön osayleiskaavassa sekä voimassa olevassa maakuntakaavassa Valtatien 8 parantamisesta Laitilan keskustan kohdalla on vuonna 2012 laadittu tiesuunnitelma. Tiesuunnitelma perustuu vuonna 2009 valmistuneeseen liikenteelliseen selvitykseen sekä tätä edeltävään yleissuunnitelmaan. Tiesuunnitelmassa on esitetty kahden eritasoliittymän toteuttamista Laitilaan valtatielle 8. Eritasoliittymät sijoittuvat kantatien 43 sekä Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien liittymien kohdille. Tämän lisäksi tiesuunnitelma sisältää kolme risteyssiltaa tai alikulkua sekä rinnakkaisten teiden järjestelyjä. Laitilan keskustan ja sen ympäristön osayleiskaava perustuu tiesuunnitelmaan, jota ei ole hyväksytty Liikennevirastossa. Osayleiskaavasta on jätetty vahvistamatta Meijerin alue, koska Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus) on valittanut kaavasta. Meijerin alueen vähittäiskauppojen suuryksikköjen merkinnät on jätetty pois myös Varsinais-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta. Vahvistamatta jättämistä on perusteltu sillä, että keskustatoimintojen alueen ja vähittäiskaupan suuryksiköiden ei haluta laajentuvan valtatien eteläpuolelle. Valtatien 8 suunnittelutilanteen keskeneräisyys on jo vuosien ajan estänyt Laitilan kaavoituksen etenemistä ja alueen kehittymistä. LAITILAN YKSI ETL + RAMPIT POHJ. Kuva 15: Ote Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta Laitilan kohdalla. Laitilan keskustan liikennejärjestelyjä ja maankäyttöä on tutkittu tämän suunnitelman yhteydessä erillisessä selvityksessä.Vaihtoehtoina Laitilan kohdalla ovat: a) Kiertoeritasoliittymän toteuttaminen kantatien 43 liittymään ja Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien liittymään tulee tilanvaraus pohjoisen suunnan rampeille. b) Kahden eritasoliittymän toteuttaminen; kantatien 43 sekä Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien liittymään. Risteyssilta ja tilanvaraus pohjoisen suunnan rampeille LAITILAN KAKSI ETL:ÄÄ, TS-RATKAISU Kiertoeritasoliittymä Eritasoliittymä Tämän lisäksi on tutkittu vaiheittain rakentamisen mahdollisuutta pohjoisessa eritasoliittymässä. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan toteuttaa vain risteyssilta ja rampit pohjoisen suuntaan vasta myöhemmin (kuva 14). Selvityksen perusteella voidaan todeta, että liikenne toimii verkollisesti myös yhden eritasoliittymän ja risteyssillan vaihtoehdossa. Kiertoeritasoliittymän toteuttamisella saavutetaan uusia maankäyttöalueita valtatien ja kantatien liittymässä aikaisemmin laadittuun tiesuunnitelmaan verrattuna. Eritasoliittymän läheisyyteen voidaan keskittää kaupan alueita ja palveluita. Tiivistä sekä monipuolista keskustatoimintojen aluetta voidaan sijoittaa myös valtatien eteläpuolelle, mikäli valtatien eri puolia yhdistävien sisäisten liikenneyhteyksien toimivuudesta huolehditaan. Eritasoliittymä Kuva 14: Laitilan kohdan strateginen maankäyttösuunnitelma keskustan kehittämisestä ja tutkitut toimenpiteet Kuva 16: Ote Laitilan keskustan ja sen ympäristön osayleiskaavasta. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 13 3.1.3.Unaja-Eurajoki Unaja-Rauma Taajamajaksolla Unajan ja Rauman välillä liikennemäärä on Unajan eteläpuolista maaseutujaksoa selvästi korkeampi. Liikennemäärän ennustetaan kymmenen vuoden kuluessa kasvavan nykytilanteen 9 000 ajoneuvosta noin 10 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Rauman ja Unajan välillä liikenteellinen palvelutaso on D-luokassa ja putoaa ennustetilanteessa D:n ylärajalle. TAULUKKO 7: TAAJAMAJAKSON UNAJA-EURAJOKI TUTKITUT TOIMENPITEET. TOIMENPITEEN NIMI KUSTANSUUNNITTELUNUSARVIO TILANNE KAAVOITUSTILANNE MAKU 150, 2005=100 Rauman kaupunki kehittää parhaillaan rakentuvaan Luostarinkylän eritasoliittymään tukeutuvaa maankäyttöä. Raumalla on vireillä yleiskaava 2025. Yleiskaavassa Lakarin logistiikka- ja teollisuusalue tukeutuu Luostarinkylän eritasoliittymään. Eurajoen etl toimenpiteineen Yleissuunnitelman mukainen eritasoliittymä ja valtatien uusi linjaus 17 M€ Yleissuunnitelma, hyväksymiskäsittelyssä Satakunnan maakuntakaavassa ja Eurajoen keskustan osayleiskaavassa Unajan ja Rauman välillä on nauhamaisesti asuinrakennuksia lähinnä rinnakkaistien 12641 varressa, joitakin myös vt8 varressa. Muilta osin väli on maaseutua. Alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Rauman ja Eurajoen välillä on nykyisin kaksi ohituskaistaa: Luostarinkylän ohituskaista ja Impivaaran ohituskaista. Rauma-Eurajoki väli on esitetty Satakunnan maakuntakaavassa nelikaistatienä. Olkiluodon uusi yhteys 13,5 M€ Satakunnan maakuntakaavassa on Unajan ja Rauman välinen osuus esitetty nelikaistatienä. Nelikaistatien ja eritasoliittymän toteutusten aikajänne sijoittuu tämän suunnitelman tarkasteluajankohdan ulkopuolelle ja ne on siten jätetty tästä tarkastelusta ulkopuolelle. Unajan ja Rauman välille on tutkittu yhden ohituskaistaparin toteuttamista Unajan pohjoispuolelle. Tässä selvityksessä on tutkittu seuraavia toimenpiteitä: Eurajoen etl toimenpiteineen, Rauman ja Eurajoen välinen nelikaistatie sekä yksi uusi ohituskaistapari Lapijoen ja Eurajoen välille. Olkiluodon ydinvoimalan toinen yhteys, joka kytkeytyy päätieverkkoon Luostarinkylän eritasoliittymän kautta Rauman kaupungin suunnitelmaluonnos, TVO:n esisuunnitelma Tullaan esittämään Rauman yleiskaavassa, Eurajoen puolella ei kaavaa. 5 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakuntakaavassa Unaja Eurajoen keskusta rajautuu valtatien 8 itäpuolelle. Nykyinen tasoliittymä Eurajoen kohdalla on liikenneturvallisuuden ja toimivuuden kannalta ongelmallinen ja Eurajoen taajaman kohdalla riski joutua onnettomuuteen on suuri. Eurajoki alittaa valtatien keskustan kohdalla ja rajoittaa liittymän parantamismahdollisuuksia. Valtatien tasaus aiheuttaa keskustan kohdalla ongelmia raskaalle liikenteelle ja erityisesti Turun suuntaan raskaiden ajoneuvojen nopeudet laskevat ylämäessä. Nykyisen maankäytön sijoittuessa lähelle valtatietä meluongelmiakin on vaikea ratkaista. Olkiluodon etl Olkiluodon liittymän parantaminen eritasoliittymäksi Rauma-Eurajo- Nelikaistatie Rauman ja Eurajoki 2+2 en välillä. Sisältää ohituskaistaparin täydentämisen ja uutta nelikaistatietä 23 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Unaja kuuluu Rauman kaupunkiin ja sisältyy vireillä olevaan Voiluoto-Anttila-Unaja osayleiskaava-alueeseen. Unajan kohdalla paikallinen liikenne on useammassa kohdassa ohjattu eritasoon, mutta tarvetta on edelleen yhteyksien parantamiselle. Osayleiskaavassa maankäytön tiivistämistä on esitetty hajautetusti olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Maankäytön kasvu taajamassa on kuitenkin vähäistä. Osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa Unajan liikenneselvityksessä sekä valmiissa tie- ja rakennussuunnitelmassa on esitetty yhdystien 1960 (Pyhärannantie) liittymän kanavointia, liittymien katkaisuja, rinnakkaistiestöä sekä alikulku. Liikenneturvallisuuden parantaminen etenkin yt1960 liittymässä helpottaisi maankäytön kehittymistä nykyisissä puitteissa. Satakunnan maakuntakaavassa sekä Voiluoto-Anttila-Unaja osayleiskaavaluonnoksessa on varauduttu myös eritasoliittymään, jonne yhdystie 1960 käännetään. Samalla nykyinen yt 1960 liittymä esitetään katkaistavaksi. Eurajoki Eurajoen keskustaa koskee Eurajoen keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty, mutta ei oikeusvaikutteinen. Eurajoelle on laadittu vuonna 2010 yleissuunnitelma ohitustien toteuttamisesta valtatien 8 nykyisen linjauksen länsipuolelle noin kolmen kilometrin matkalla. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisut perustuvat ohitustien toteuttamiseen. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa keskustaan noin 450 asukkaan lisäys seuraavan vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tavoite on tiivistää kuntakeskusta ja hillitä yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä vastata siirtotyöntekijöiden yhä kasvavaan määrään. Myös Eurajoen elinkeinoelämän vetovoimaisuus ja kehittyminen vaativat riittävää työpaikkarakentamisen tonttivarantoa. Keskustaan kaivataan myös lisää yksityisille palveluille varattuja alueita. Uudella liittymällä ei ole merkittävää vaikutusta nykyisen taajamarakenteen kannalta, sillä taajaman eteläpuolinen alue on hyvin mäkistä ja maakuntakaavassa se onkin merkitty arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi, joka itsessään rajoittaa alueen hyödyntämistä rakentamiseen. Potentiaali jääkin lähinnä uuden tien länsipäähän, tai työpaikkarakentamiseen uuden tien eteläpuolelle. Myöskään kaavoissa ei ole varauduttu muutoksiin aluevarauksin. Eurajoen eritasoliittymän toteuttaminen antaisi nykyiselle keskustarakenteelle laajenemismahdollisuuden. Samalla se mahdollistaisi kauppa-, palvelu- ja työpaikkarakentamista puskuriksi valtatien ja asumisen väliin. Ohitustie on osoitettu myös maakuntakaavassa. Unajan kohdalla on tässä työssä tutkittu liittymäparannusten toteuttamista. Eurajoella Olkiluodon ydinvoimalaitos ja sen rakentamistyöt edellyttävät toimivia ja turvallisia liikennejärjestelyjä. Olkiluodontien nykyisestä valtatieliittymästä liittyminen liikennevirtaan on hankalaa. Olkiluodon ydinvoimalan rakenteilla olevien uusien reaktoreiden ja turvallisuusmääräysten vuoksi on tarve kehittää voimalalle johtavia reittejä. Vaihtoehtona on joko kehittää Olkiluotoon kulkevaa nykyistä reittiä eritasoliittymänä tai toteuttaa uusi yhteys, joka kytkee Olkiluodon Raumalla Pohjoiskehän Rauma-Eurajoki Rauman kohdalla maankäytön kehittämisen painopistealueet ja valtatien merkittävimmät parantamistarpeet sijoittuvat Rauman ja Eurajoen väliselle osuudelle, jossa 14 on vilkas liikenne, paljon kuljetuksia ja tapahtuu runsaasti onnettomuuksia. Eurajoen, Lapijoen ja Rauman välillä kulkee paljon paikallista liikennettä, jolla on yhteyspuutteita rinnakkaistiestön tai turvallisten jalankulun ja pyöräilyn reittien osalta. Rauman ja Eurajoen välillä liikenteellinen palvelutaso on nykyisin luokassa C, mutta ennustetilanteessa putoaa jopa E:hen. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Olkiluodon yhteydet Lapijoki-Eurajoki ohituskaistat Lapijoen ja Eurajoen välille 2+2 osuus noin 2 km matkalla 3 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Unaja-Rauma ohituskaistat Unajan pohjoispuolelle 2+2 ohituskaistapari noin 2 km matkalla 4 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Unajan liittymäparannus Mt 1960 liittymän kanavointi, liittymien katkaisuja sekä rinnakkaistiestöä 2 M€ Tie- ja rakennussuunnitelma Osayleiskaava vireillä kautta Luostarinkylän eritasoliittymään. Uusi yhteys tullaan esittämään Rauman yleiskaava 2025 -luonnoksessa. Maakuntakaavassa on osoitettu yhteystarve Olkiluodon ja valtatien 8 välille. Uusi yhteys siirtäisi raskaan liikenteen uudelle tielle, mikä helpottaa maankäytön kehittymistä kyläalueilla, joiden läpi nykyinen yhteys kulkee. Olkiluodon eritasoliittymän yhteyteen ei ole maakuntakaavassa esitetty merkittävää maankäyttöä. Liittymän parantaminen ei muuta merkittävästi maankäytön kehittämismahdollisuuksia. Lapijoki-Eurajoki ohituskaistat Eurajoen etl toimenpiteineen Olkiluodon uusi yhteys Olkiluodon etl Rauma-Eurajoki 2+2 kaistaa Unaja-Rauma ohituskaistat Unajan liittymäparannus Kuva 18: Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Ihoden liittymäjärjestelyt Ihoden etl Kuva 20: Ote Eurajoen keskustan osayleiskaavaehdotuksesta. Kuva 17: Unaja-Eurajoki taajamajakson tutkitut toimenpiteet. Kuva 19: Ote Rauman yleiskaava2025 –alustavasta visiosta. Kuva 21: Ote Voiluoto-Anttila-Unaja osayleiskaavaluonnoksesta. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 15 3.1.4.Luvia-Söörmarkku Luvia Luvia-Pori Luvian keskusta sijoittuu valtatien 8 länsipuolelle. Keskusta kytkeytyy nykyisin valtatiehen 8 pääasiassa kahden yhdystien 2640 liittymän (Yhdystie ja Kirkkotie) kautta. Keskustan kohdalla valtatien 8 itäpuolella on Luvian sahan alue, jolle on oma liittymänsä. Sahan kohdalla sijaitsee myös Löytyn risteyssilta, jonka kautta keskustan ja Sahan välinen liikenne kulkee. Sahan liittymän eteläpuolella on nykyisin nelihaarainen tasoliittymä. Luvian taajama sijoittuu valtatien länsipuolelle ja sitä ympäröivät melko laajat peltoalueet. Taajamalle ei ole merkittäviä laajentumissuunnitelmia. Luvia-Pori väli on pitkältä matkalta alavaa, soistuvaa metsäaluetta, jossa on muutama kylä, yksittäisiä asuinrakennuksia, molempien taajamien läheisyydessä peltoja, pieniä teollisuusalueita, moottoriajorata ja kaatopaikka. Porin keskustalla on kasvupainetta. Porin eteläpuolella on Luvialle saakka vilkas valtatiejakso, jolla tapahtuu paljon onnettomuuksia ja liikkuu runsaasti raskasta liikennettä. Rinnakkaisyhteyksien puuttumisen vuoksi Porin eteläpuolella liikkuu valtatiellä 8 myös paljon mopoautoja. Eteläpuolen turvallisuustilanteeseen tulee kuitenkin parannusta, kun käynnissä olevan yhteysvälihankkeen toimenpiteet, Hangassuon ohituskaistaosuudet, Niittymaan liittymäjärjestelyt sekä Isomäen risteyssilta liikennejärjestelyineen, on toteutettu. Autoliikenteen palvelutaso on nykytilanteessa luokassa D, mutta laskee toimenpiteistä huolimatta ennustetilanteessa luokkaan E. Porin eteläpuolella on tarpeita eritasoliittymien toteuttamiselle.Valtatien 11 Porin eteläinen ohitus on esitetty Satakunnan maakuntakaavassa ja Porin kantakaupungin yleiskaavassa vuodelta 2007. Kaava on oikeusvaikutteinen. Valtatien 11 linjaus liittyy valtatiehen 8 Tuorsniementien kohdalla. Valtateiden eritasoliittymästä ei kuitenkaan ole laadittu tarkempaa suunnitelmaa. Eritasoliittymän ja valtatien 11 jatkeen toteutuminen ajoittuu tämän suunnitelman aikajännettä pidemmälle, joten se on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Maakuntakaavassa ja Porin kantakaupungin yleiskaavassa on esitetty Porin kaupungin sisäisen kokoojakatuyhteyden, Länsiväylän, liittyminen eritasoliittymällä valtatiehen 8 Tiiliruukin alueen kohdalla. Isomäen risteyssillan toteuttaminen ja läheisen Yläruukintien liittymän sulkeminen lisäävät Alaruukintien ja Tiiliruukin liittymän kautta kulkevaa liikennettä. Tiiliruukin eritasoliittymä on sisällytetty tarkasteltavaan hankejoukkoon. Eritasoliittymät niihin liittyvine uusine väylineen avaavat uusia mahdollisuuksia liittymän ympäristön maankäytön kehittymiselle. Porissa valtatie 8 liittyy valtatiehen 2 keskustan läheisyydessä ja erkanee siitä jälleen pohjoiseen valtatien 2 jatkuessa kohti satamaa. Keskustan kohdalla liikkuu paljon kuljetuksia, jotka suuntautuvat satamiin tai ovat läpikulkumatkalla. Kaksikaistaisen tieosuuden liikennemäärä on noin 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja sen ennustetaan nousevan kymmenessä vuodessa lähes 20 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Palvelutaso osuudella on jo nykytilanteessa luokassa F. Valtatieltä kantautuva melu ja rinnakkaistiestön puuttuessa asuntoalueiden läpiajoliikenne aiheuttavat haittoja alueen asukkaille. Valtatien 2 varrella on myös jalankulun ja pyöräilyn verkon yhteyspuutteita. Valtatien 2 ja valtatien 8 nelikaistaistaminen Luvian ja Porin välillä on esitetty Satakunnan maakuntakaavassa, mutta kummastakaan ei ole laadittu tarkempia suunnitelmia. Porin kaupunki suunnittelee ehdotusvaiheessa olevaan Käppärä-Musa asemakaavan muutokseen liittyvää uutta rinnakkaistietä ja ramppeja valtatiellä 2 ja 8. Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu nelikaistaistamista maakuntakaavan mukaisille osuuksille Luvia-Pori-välille sekä Porin keskustan kohdalla valtatielle 2.Vaikutustarkasteluissa on tutkittu valtatielle 2 ainoastaan nelikaistaistamisen vaikutuksia. Vaikka Luvian kohdalla on suuri onnettomuusriski, ei valtatien 8 parantamiseksi ole laadittu suunnitelmia. Tarve pienille turvallisuustoimenpiteille on kuitenkin olemassa (kappale 2.2). Myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä valtatien poikki on tarve parantaa. Parantunut liikenneturvallisuus voi hieman helpottaa maankäytön kehittymistä, merkittäviä maankäytön muutoksia ei kuitenkaan ole suunnitteilla. Luvian keskustan osayleiskaavassa ja Satakunnan maakuntakaavassa on esitetty Luvian kohdalle kahta eritasoliittymää, josta pohjoisempi sijoittuisi Yhdystien liittymään ja eteläisempi Kirkkotien liittymään. TAULUKKO 8: LUVIA-SÖÖRMARKKU -VÄLIN TUTKITUT TOIMENPITEET. TOIMENPITEEN NIMI KUSTANNUS- SUUNNITTELUTILANNE ARVIO MAKU 150, 2005=100 KAAVOITUSTILANNE Vt 8 ja vt 23 etl Söörmarkun liittymän aluevaraussuunnitelman mukainen ratkaisu 5,5 M€ Suunniteltu Hyvelä-Söörmarkku aluevaraussuunnitelmassa Vt 8 ja vt 23 kl Söörmarkun liittymän kiertoliittymä 1,1 M€ Tutkittu Hyvelä-Söörmarkku aluevaraussuunnitelmassa Hyvelä Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu Uuteen maastokäy40,5 M€ tävään nelikaistatie, eritasoliittymät (2kpl, Söörmarkun liittymä ei sisälly tähän) Aluevaraussuunnitelma Satakunnan maakuntakaavassa ja Noormarkku-Toukari osayleiskaavassa Satakunnan maakuntakaavassa ja Noormarkku-Toukari osayleiskaavassa Hyvelä Söörmarkku, välivaiheen kevyt par. Hyvelän liittymään 1,5 M€ kiertoliittymä, muut maantieliittymät kanavoidaan (Söörmarkun liittymä ei sisälly tähän) Ei suunniteltu Eritasoliittymillä on ennen kaikkea liikenteellinen merkitys, mutta ei merkittäviä uusia maankäyttövaikutuksia tai mahdollisuuksia. Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Eteläisen eritasoliittymän toteutuksen aikajänne sijoittuu tämän suunnitelman tarkasteluajankohdan ulkopuolelle ja on siten jätetty tarkastelusta ulkopuolelle. Pohjoisemman eritasoliittymän toteutusta on tutkittu. Laani - Hyvelä 2+2kaistaa Nelikaistatie välillä valtatie 2 - Hyvelän liittymä 15 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Pori-Söörmarkku Musa - Käppärä 2+2kaistaa 3,5 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Porin ja Söörmarkun välillä liikennemäärät ovat korkeat ja palvelutaso on nykyisin luokassa D. Liikenteen kasvaessa palvelutasoluokka putoaa E:hen ja tien välityskyky uhkaa loppua. Toimenpiteitä valtatien parantamiseksi tarvitaan. Nelikaistatie valtatien 2 kanssa yhteisellä osuudella, ei sisällä uusia eritasoliittymiä Tiiliruukin etl Uusi eritasoliittymä 5 M€ Porin eteläpuolelle Alaruukintien kohdalle. Kytkeytyy Porin katuverkolla Länsiväylän jatkeeseen. Ei suunniteltu Satakunnan maakuntakaavassa ja Porin kantakaupungin osayleiskaavassa Luvia - Pori 2+2-kaistaa Nelikaistatie Luvian ja Porin välille 24 Ei suunniteltu Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Luvian etl Eritasoliittymä Luvian pohjoiseen liittymään. Sahan yhteydet eritasoliittymään 5 Ei suunniteltu Kaksi eritasoliittymää Luvian keskustan osayleiskaavassa ja Satakunnan maakuntakaavassa Aluevaraussuunnitelma valtatien 8 linjauksen siirrosta Hyvelä - Söörmarkku -välillä on valmistunut 2012. Uuteen maastokäytävään on jo rakennettu ilmajohto. Noormarkku Toukari osayleiskaava on hyväksytty, mutta ei ole vielä saanut lainvoimaa. Kaava perustuu uuteen, aluevaraussuunnitelman mukaiseen valtatielinjaukseen. Myös Porin kantakaupungin yleiskaava perustuu aluevaraussuunnitelman mukaisiin ratkaisuihin. Maankäytön suunnitelmiin on sisällytetty teollisuusaluevarauksia uuden ja vanhan tielinjan välille sekä Hyvelän liittymän ympärille. Maankäytön kehittyminen edellyttää välin parantamista. Tapauksessa, jossa valtatietä siirretään, muuttuu nykyinen tie maankäyttöväyläksi. Nykyisen tien varrella ja eritasoliittyminen ympäristöissä on erityisiä, kaavoissa osoitettuja maankäytön, erityisesti työpaikka-alueiden kehittämismahdollisuuksia. Maankäytön kehittymisen kannalta on tarpeen tarkastella myös välivaiheen ratkaisuja ennen uuden linjauksen toteutumista, joten tarkasteltavina toimenpiteinä ovat sekä aluevaraussuunnitelman mukainen ratkaisu että välivaiheen kevyt parantaminen. Kevyeen parantamiseen sisältyy Hyvelän liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi ja muiden maantieliittymien kanavointi. Suunniteltu raskaan liikenteen läpiajokielto Porin keskustan kautta valtatielle 11 lisää osaltaan Hyvelän liittymän liikennettä Valajankadun suunnasta, mikä lisää tarvetta liittymän parantamiselle. Liittymässä on myös alikulkutarve jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Söörmarkun liittymä on kahden valtatien (vt 8 ja vt 23) välinen vaarallinen kolmihaaraliittymä. Valtatietä 23 käyttävien kuljetusten ja Porin suuntaan kulkevien henkilöautojen on vaikea liittyä valtatien 8 liikennevirtaan. Noormarkusta ja Söörmarkusta on runsaasti pendelöintiliikennettä Porin suuntaan. Hyvelä-Söörmarkku aluevaraussuunnitelman yhteydessä tutkittiin sekä kiertoliittymän että eritasoliittymän toteuttamista liittymään. Söörmarkun liittymän liikennettä ja parantamistarvetta lisäävät Porin Tahkoluodon öljyja kemikaalisatamaan vuoden 2016 aikana toteutumassa oleva nesteytetyn maakaasun terminaali. Myös valtatien 23 oikaisua on suunniteltu Söörmarkun pohjoispuolella helpottamaan Tahkoluotoon kulkua pohjoisen suunnasta. Söörmarkun liittymän toteuttamista on tässä työssä tarkasteltu erillään välin Hyvelä-Söörmarkku parantamisesta. Hyvelä - Söörmarkku -hankkeen lisäksi Porin ja Söörmarkun välillä on tarkasteltu välin Laani - Hyvelä parantamista nelikaistatieksi. 16 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Hyvelä-Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu Vt 8 ja vt 23 etl Vt 8 ja vt 23 kl Laani-Hyvelä 2+2 kaistaa Hyvelä-Söörmarkku, välivaiheen kevyt par Musa-Käppärä 2+2 kaistaa Alaruukin etl Luvia-Pori 2+2 kaistaa Kuva 23: Ote Satakunnan maakuntakaavasta välillä Luvia-Söörmarkku. Kuva 25: Ote Noormarkku-Toukari osayleiskaavaehdotuksesta. Kuva 24: Ote Porin kantakaupungin osayleiskaavasta. Kuva 26: Ote Luvian keskustan osayleiskaavasta. Luvian etl Peränkylän ohituskaistat Kuva 22: Luvia-Söörmarkku taajamajakson tutkitut toimenpiteet. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 17 3.2. Maaseutujaksot Maaseutujaksoina yhteysvälillä toimivat välit Mynämäki - Unaja sekä Eurajoki - Luvia (Laitila toimii pistemäisenä taajamakohtana välillä Mynämäki - Unaja). Mynämäki - Unaja Mynämäen ja Unajan välinen maaseutujakso on Laitilaa lukuun ottamatta yhteysvälin harvimmin asuttuja ja liikennemäärät ovat sillä alhaisimmillaan. Palvelutaso on Mynämäen ja Laitilan välillä nykyisin C-luokassa ja täyttää siten asetetut palvelutasotavoitteet. Ennustetilanteessa palvelutaso heikentyy eikä tavoitetta enää saavuteta. Laitilan ja Unajan välillä palvelutasotavoitteet eivät täyty nykytilanteessakaan. Mynämäki - Laitila -väli on huomattavan harvaan asuttu.Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan luonnoksessa alueelle ei myöskään esitetä muutoksia. Laitilan ja Unajan välillä, valtatien läheisyydessä, on muutamia kyliä, joista suurimpana taajamana Ihode. Laitilan ja Untamalan väliä hallitsee laajat peltoalueet. Ihode Ihode on maaseutujaksolle Mynämäki - Unaja sijoittuva yksittäinen taajamakohta, joka ei tässä selvityksessä kuitenkaan noussut taajamajaksoksi maankäytön ja joukkoliikenteen heikomman potentiaalin kannalta. Ihoden taajama kuuluu Pyhärannan kuntaan. Sen maankäyttö kytkeytyy nykyisin valtatiehen usean nelihaaraisen tasoliittymän kautta. Liittyvien teiden liikennemäärät ovat kuitenkin vähäisiä. Ihodessa on vireillä osayleiskaava. Osayleiskaavatyön aikana on tarkasteltu liittymäjärjestelyjä ja eritasoliittymien sijoittumista. Ihoden osayleiskaavan liikenneselvityksen (2014) mukaan ensimmäisessä vaiheessa pyritään vähentämään liittymiä ja porrastamaan nelihaaraliittymiä, mikä edellyttää myös rinnakkaistiestön kehittämistä. Liikenneselvityksessä on esitetty lopputilanteessa kaksi eritasoliittymää, joista pohjoisempi sijoittuisi Ihoden kylätien ja joen eteläpuolelle sekä eteläisempi Varhokyläntien liittymän eteläpuolelle. Eritasoliittymien toteuttaminen mahdollistaisi tasoliittymien poistamisen myöhemmässä vaiheessa. Osayleiskaavaluonnoksessa liittymävarauksen yhteyteen on tehty uusia teollisuusalueen varauksia. Sekä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa että voimassa olevassa maakuntakaavassa on Ihoden kohdalle esitetty vain yksi eritasoliittymä.Varsinais-Suomen voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu yhteystarve Rohdaisten eli Pyhärannan kuntakeskuksen sekä Ihoden välillä, mutta yhteys tullee poistumaan uudesta maakuntakaavasta. Parantuvat yhteydet ja liikenneturvallisuus luovat edellytyksiä taajaman kehittämiselle kaavojen tavoitteiden mukaisesti. Ihoden kohdalla on tarkasteltu vaihtoehtoina liittymäjärjestelyjen parantamista ja yhtä eritasoliittymää. Eurajoki-Luvia Eurajoen pohjoispuolella Eurajoen ja Luvian välisellä maaseutujaksolla liikennemäärä las- 18 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti TAULUKKO 9: MAASEUTUJAKSOJEN TUTKITUT TOIMENPITEET. TOIMENPITEEN NIMI KUSTANUSARVIO SUUNNITTELUTILANNE KAAVOITUSTILANNE MAKU 150, 2005=100 Peränkylän ohituskaistat Ohituskaistapari Eurajoen ja Luvian välille (2,4+2,6 km) 9,5 M€ Tie- ja rakennussuunnitelma Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu merkittävästi parannettava valtatie Ihoden liittymäjärjestelyt Rinnakkaistiejärjestelyt, liittymien sulkemisia, liittymien porrastuksia (2 kpl) 3,5 M€ Osayleiskaavan liikenneselvitys Osayleiskaava vireillä Ihoden etl Eritasoliittymä Ihodeen joen eteläpuolelle 5 M€ Osayleiskaavan liikenneselvitys Yksi eritasoliittymä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa Laitila - Untamala -ohituskaistat 2+2 ohituskaista- 4 M€ pari Laitila-Untamala välille, pohjavesisuojauksia noin 2 km matkalla Ei suunniteltu Nästin ohituskaistat Ohituskaistapari Laitilan eteläpuolelle, pohjavesialueella (3+2,4 km), nykyisin noin 0,7 km ohituskaistaa 13 M€ Tie- ja rakennussuunnitelma Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteella (sis. rinnakkaistiet, pohjavesisuojauksen täydentäminen, riista-aidat ja valaistus) 6,5 M€ Mynämäen ohituskaistat Peränkylän ohituskaistat Ihoden liittymäjärjestelyt, Ihoden etl Laitila - Untamala -ohituskaistat Nästin ohituskaistat Tie- ja rakennussuunnitelma Mynämäen ohituskaistat kee jopa 6000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Jakson liikenteellinen palvelutaso on nykyisin luokassa C täyttäen asetetut palvelutasotavoitteet, mutta ennustetilanteessa putoaa D:hen. Sujuvuuden puutteet eivät kuitenkaan ole yhtä merkittäviä kuin muilla jaksoilla. Reilun kymmenen kilometrin osuus Eurajoelta pohjoiseen on lähestulkoon asumaton. Maasto on pääosin melko alavaa metsää, peltoa ja suota. Luvian eteläpuolella on maaseutumaista asutusta. Ohituskaista- ja nelikaistaosuudet Maaseutujaksojen ohituskaistat perustuvat pääosin jo suunniteltuihin ohituskaistaosuuksiin, mutta mukana on myös yksittäinen uusi ohituskaista Laitilan pohjoispuolelle. Maaseutujaksoille ei tässä työssä ole tutkittu nelikaistaosuuksia. Kuva 27: Maaseutujaksoilla tutkitut toimenpiteet. Kuva 30: Ihodessa on nykysin useita vilkkaita nelihaaraliittymiä. Kuva 29: Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta Ihoden kohdalla. Kuva 28: Ote Ihoden osayleiskaavaluonnoksesta. Kuva 31: Eurajoen ja Luvian välisellä maaseutujaksolla liikkuu runsaasti raskasta liikennettä. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 19 4. ÄLY-, SÄHKÖINEN JA JOUKKOLIIKENNE 4.1. Äly- ja sähköisen liikenteen tilannekuva Suomi on älyliikenteen johtavia maita. Älykäs liikennejärjestelmä pohjautuu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen toimivamman liikenneympäristön luomiseksi. Älyliikenteen palveluilla ja sovelluksilla voidaan vaikuttaa yksilöiden valintojen suuntautumiseen ja sitä kautta mahdollisesti ohjata sitä myös yhteiskunnan toivomaan suuntaan. Tavoitteena on kokonaisvaltaisesti turvallisempi, sujuvampi, taloudellisempi sekä ympäristöystävällisempi liikkuminen. Lisäksi on todettu, että yksi potentiaalisimmista älyliikennejärjestelmien ensivaiheen omaksujaryhmistä ovat sähköautoilijat. Myös sähköinen liikenne on viime vuosina saanut jalansijaa Suomessa. Sekä ajoneuvo- että latauspistemäärät ovat selkeässä kasvussa. Vuonna 2010 julkaistun älyliikennedirektiivin sisältö painottuu seuraaviin aiheisiin: 1) eri kulkutapoja yhdistävät matkustajainformaatiopalvelut 2) ajantasaiset liikennetietopalvelut 3) liikenneturvallisuus 4) automaattinen hätäpuhelujärjestelmä eCall sekä 5) raskaiden ajoneuvojen pysäköinti- ja paikanvarauspalvelut. Suomen valtakunnallisessa älyliikennestrategiassa huomioidaan myös näiden teemojen edistäminen. Tällä hetkellä myös digitalisaatio ja automaattiliikenne on voimakkaassa nosteessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Automaation kehittymisessä hyödynnetään olemassa olevia ja kehitteillä olevia kuljettajien tukijärjestelmiä, anturiteknologiaa sekä erilaisia ajoneuvojen tietoliikennetoiminnallisuuksia yhdistämällä ne tehokkaimmalla tavalla. Liikenteen automatisaatio on noussut yhä vahvempaan rooliin ainakin pilotointi- ja testauskohteena sekä täysin uudenlaisten, liikennejärjestelmää tehokkaammin hyödyntävien liikkumisratkaisuiden mahdollistajana. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa Liikenteen älykkään automaation edistämissuunnitelmassa painotetaan testausekosysteemin rakentamista ja kokeiluja erilaisissa liikenneympäristöissä, nopeiden ja toimintavarmojen kiinteiden ja langattomien yhteyksien rakentumista liikenneväylien varteen sekä sääntelyn helpottamista automaattiseen liikenteeseen liittyen.Vuoden 2015 loppuun mennessä on valmistumassa myös automaattiliikenteen toimenpideohjelma vuosille 2016–2020, jossa priorisoidaan toimenpiteitä alan edistämiseksi Suomessa. TAULUKKO 10: ÄLY- JA SÄHKÖISEN LIIKENTEEN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET TURKU - PORI -YHTEYSVÄLILLÄ ERI NÄKÖKULMISTA. KEHITTÄMISTOIMET KANSAINVÄLISET JA VALTAKUNNALLISET SEUDULLISET KAUPUNKIKOHTAISET LIIKENTEEN SUJUVUUS - eCallin käyttöönotto - Sujuvuustietojen (hyödyntämisen) kehittäminen - - - - Avoimien datalähteiden julkistaminen kaupungeissa liikenteen osalta (mahdollistaa palvelukehityksen) - Liikenteen (poikkeus)tilanteista kertovat infotaulut pääväylillä LIIKENNESUORITTEEN JA -PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN - - - - Latausverkoston kehittämistarkastelu vt 8:n yhteysvälin osalta - - - ÄLYKÄS MAKSAMINEN - Mobiilimaksamisen kehittäminen -“Mobiiliseutulippu” - Matkakortti (sis. eri liikkumismuodot, opiskelijatunniste, pankkikortti?) MUUT - Mobility as a Service (MaaS) –kehitys (operaattori, Tekes-hankkeet) - MaaSin seudulliset pilotit -Joukkoliikenne-etuudet -Hälytysajoneuvoetuudet - Laatupysäkit (aikataulutiedot, sujuvuustiedot, liityntäpysäköinti jne.) SUMP – Sustainable Urban Mobility Plan Jakamistalouden kehittäminen (yhteiskäyttöautot, kimppakyydit jne.) Sähköisen liikenteen edistäminen (EVE-ohjelma, TEMin energiatuet) TPS LUKKO ÄSSÄT matkailu i information LUOTIBUSSI Taulukkoon 10 on koottu esimerkkejä Turku - Pori -yhteysväliä koskevista äly- ja sähköisen liikenteen kehittämismahdollisuuksista. Kehittämistoimet voivat liittyä esimerkiksi liikenteen sujuvuuteen, liikennesuoritteen ja päästöjen vähentämiseen tai älykkääseen maksamiseen. Erilaisia hankkeita voidaan toteuttaa kansainvälisellä tai valtakunnallisella, seudullisella sekä kaupunkikohtaisella tasolla. TURKU-PORI AIKATAULUT Kuva 32: Sähköautojen latauspiste. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Kimppakyytipalvelupilotit ja yhteiskäyttöautopilotit (kaupungin sisäiset/kaupungin alueella toimivat julkiset) Sähköautojen latauspisteiden yleissuunnitelmat ja tyyppikuvat kaupungeittain Sähköistymisen kolmikantaprojekti (saavutettavuus, pyöräily, autot&lataus) HELIPOSTI Sähköinen liikenne on muutaman viime vuoden aikana levittäytynyt latausverkoston osalta koko Suomeen. Myös kansallinen latausoperaattori on luotu useiden energiayhtiöiden toimesta. Latausoperaattori tarjoaa käyttäjäystävällistä ja sujuvaa latauspalvelua ympäri Suomen riippumatta sähkön myyjästä. Ajoneuvokanta on jo ylittänyt 1000 autoa ja kasvu on ollut lähtötilanteeseen nähden merkittävää. Niin latausinfrastruktuurin kuin ajoneuvojen hankintaa tuetaan ministeriötasolta energiatuen kautta merkittävästi ainakin toistaiseksi. Varmaa on, että alati kiristyvät päästövähennystavoitteet ohjaavat ajoneuvokantaa kohti puhtaampia vaihtoehtoja ja sähköautot ovat tärkeä osa tätä kehitystä, joten siihen tulee varautua. 20 Vt 8 yhteysväli eCall testauksen pilottialueeksi Sujuvuustiedon automaattinen analysointi ja sen käyttö poikkeustilanteiden tunnistuksessa Reaaliaikaisen liikennetilanteen jakamisen ja tiedonkeruun pilotoiminen esim. Waze- tai muun yhteisöllisen sovelluksen avulla TARJOUKSET 4.2. Joukkoliikenteen tilannekuva Joukkoliikenteen potentiaalinen käyttö Turun ja Söörmarkun välillä rajoittuu Turun kaupunkiseudulle sekä Rauman ja Porin väliseen liikenteeseen. Muualla joukkoliikenteen käyttö Turun ja Söörmarkun välillä on nykyisin melko vähäistä eikä kehityksessä uskota tapahtuvan merkittävää muutosta. Matkustajamäärät ja joukkoliikenteen potentiaali ovat suurimpia taajamajaksoilla Turku-Mynämäki, Unaja-Eurajoki ja Luvia-Söörmarkku. Suurimpia syitä joukkoliikenteen olosuhteisiin yhteysvälillä ovat: • • • Pitkämatkainen Turku-Pori välinen pikavuoroliikenne jakautuu kolmelle reitille (Turku-Säkylä-Eura-Harjavalta-Pori, Turku-Rauma-Pori, Turku-Huittinen-Pori), joista valtatie 8 on yksi reitti. Pikavuoroliikennettä täydentää muutama vakioliikenteen vuoro, mutta ne eivät nopeudessaan kilpaile henkilöauton käytön kanssa. Joukkoliikenteen kannalta merkittävin työmatkapendelöinti rajoittuu Turun, Porin ja Rauman kaupunkiseutujen ympärille, mikä ei tue koko yhteysvälille korkeatasoisen joukkoliikenteen palvelutason muodostumista. Valtatien 8 pikavuoropysäkit eivät tue sujuvien matkaketjujen muodostumista. Pysäkit saavutetaan verrattain hyvin kävellen, mutta muiden kulkumuotojen yhteentoimivuutta joukkoliikenteen kanssa ei tueta. Pysäkeiltä puuttuvat muun muassa polkupyörien pysäköintimahdollisuudet eivätkä autojen saatto- tai liityntäliikenneyhteydet ole toimivia. • Pikavuoroliikennettä hidastaa Raumalla poikkeaminen kaupungin keskustaan linja-autoasemalle.Vakiovuoroliikenne toimii samoin myös Mynämäellä ja Laitilassa. • Saatavilla olevassa pysäkki- ja aikataulutiedossa on puutteita. Tarvetta on kehittää erityisesti mobiilipalveluita. • Eurajoen ja Söörmarkun kohdilla bussit liikennöivät valtatien 8 sijaan muilla reiteillä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella alustavat valtatien 8 palvelutasotavoitteet vuosina 2016-2020 ovat kuntien välillä seuraavat: • Mynämäki-Masku-Turku – keskitaso (mahdollisesti jopa houkutteleva taso) • Rauma-Laitila-Mynämäki-Turku – peruspalvelutaso • Rauma-Pori – keskitaso. Tulevaisuudessa markkinaehtoisen liikenteen rooli etenkin pitkämatkaisessa yhteysvälin päästä päähän liikennöinnissä tullee lisääntymään. Nopea pitkämatkainen liikenne ei yleensä poikkea taajamien keskustoissa, mikä lisää tarvetta kehittää valtatien varren pysäkkejä ja varusteluja. Suurimmissa kaupungeissa Raumalla, Porissa ja Turussa käydään edelleen keskustojen linja-autoasemilla eikä tarvetta ole edelleenkään kehittää valtateiden varsille pysäkkejä. Markkinaehtoisen liikenteen lisääntyessä hajanaisuus informaatiopalveluiden saatavuudessa kasvaa. Aikataulutietojen keskittäminen yhteen paikkaan edellyttää valtakunnallisia toimia. Raisio-Nousiainen moottoritiehankkeen suunnittelun yhteydessä laadittiin arvio joukkoliikenteen eri kehittämistoimien vaikutuksesta valtatien 8 liikennemääriin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden arvioitiin olevan noin 10 prosenttia. Eri edistämistoimien yhteisvaikutuksen arvioitiin olevan enintään 50 prosentin kasvu joukkoliikenteen matkamäärissä, mikä tarkoittaisi noin 15 prosentin kulkutapaosuutta. Jos kasvun oletetaan olevan kokonaan peräisin henkilöautoliikenteestä, voisi Raision ja Nousiaisten välinen autoliikenne vähentyä enintään 700-1000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Prosentuaalisesti valtatien 8 liikenne vähenisi maksimissaan 5-7 prosenttia, mikä vastaisi liikenteen toteutunutta kasvua noin 5 vuoden ajalta. Joukkoliikenteen edistäminen 30 vuoden aikana sen sijaan kustantaisi yhteensä 30-50 miljoonaa euroa. Em. tarkastelussa todettiin matkamäärän 50 prosentin kasvun edellyttävän joukkoliikenteen vuorotarjonnan lisäksi merkittäviä panostuksia lippujärjestelmiin ja lipunhintoihin sekä yhdyskuntarakenteen ja maankäytön tiivistämistä. Toisaalta tarpeet väylän välityskyvyn ja liittymien parantamiseksi eivät kuitenkaan poistuisi. Koko Turku-Pori yhteysvälillä joukkoliikenteen potentiaalia tutkittiin keskusten välisillä työmatkoilla YKR-aineiston perusteella (kuva 24). Keskusten välisiä matkoja tarkasteltiin 3-5 kilometrin säteellä pienemmistä keskuksista ja 10 kilometrin säteellä Turusta ja Porista.Yhteysvälin poikkileikkauksessa päivittäin pendelöivien henkilöiden lukumäärä muutettiin henkilöautomatkoiksi olettamalla henkilöauton kulkutapaosuudeksi noin 90 prosenttia ja auton keskimääräisen kuormitusasteen olevan 1,15 henkilöä/ajoneuvo. Joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin voimakkaasti panostamalla joukkoliikennematkojen oletettiin kasvavan Raisio-Nousiainen –välin tarkastelujen mukaisesti 50 prosenttia. Joukkoliikenteen nykyinen matkamäärä arvioitiin valtakunnallisen liikennemallin perusteella. Edellä kuvatuilla oletuksilla valtatien 8 liikennemäärä vähenisi 250-500 ajoneuvolla vuorokaudessa. JOUKKOLIIKENTEEN POTENTIAALI KESKUSTEN VÄLISILLÄ TYÖMATKOILLA Turku Masku Nousiainen Mynämäki Työmatkat yhteensä Laitila Joukkoliikenteen potentiaali (joukkoliikenteen käyttö kasvaa 50 %) Ihode Unaja Rauma YKR-työmatkat tarkasteltu keskusten ympärillä 3-5 km säteellä pienemmistä keskuksista ja 10 km säteellä Turusta ja Porista. Eurajoki Luvia Pori Söörm+Noorm 0 4000 8000 12000 16000 Henkilöautoa / vrk Kuva 33: Arvio joukkoliikenteen potentiaalista keskusten välisillä työmatkoilla. Koko Pori-Turku -jaksolle ei valtatielle 8 tulla esittämään palvelutasovaatimuksia.Työmatkapendelöinti, työmatkalippujen käyttö tai toisen asteen opiskelijoiden opiskelupaikkojen vastaanottaminen eivät perustele valtatielle 8 korkeaa joukkoliikenteen palvelutasoa päästä päähän liikenteelle. Seudullisten toimivaltaisten viranomaisten omassa liikenteessä (valtatiellä 8 Turun sisäinen, Turku-Raisio väli ja Porin sisäinen liikenne) palvelutasotavoitteet voivat olla korkeammat. Kuva 34: Linja-autopysäkki Luvialla. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 21 5. VAIKUTUKSET 5.1. Vaikutustarkastelujen perusteet Infrastruktuurin parantamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia on tarkasteltu suhteessa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. Tavoitteista ja niihin liittyvistä painotuksista on kerrottu enemmän kappaleessa 1.3. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty mittarit ja vaikutuksen suuruudelle arviointiperusteet kolmiportaisella asteikolla.Vaikutusten mittarit ja vaikutuksen suuruuden arviointiperusteet on esitetty taulukossa 13. Osa mittareista on laskettavissa IVAR- ja TARVA-ohjelmistoilla, mutta osa perustuu asiantuntija-arviointiin. IVAR- ja TARVA-ohjelmistoilla on tutkittu toimenpiteiden vaikutuksia vertailuverkkoon nähden vuoden 2025 ja 2035 liikenne-ennusteella. Vertailuverkkoon sisältyvät, toteutuvaksi oletettavat toimenpiteet on esitetty kuvassa 3. Vaikuttavuudet on tutkittu seuraavien mittareiden suhteen: • liikennekuolemien vähenemä • heva-onnettomuuksien vähenemä • kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen matka-ajan vähenemä • palvelutaso: ruuhkasuoritteen osuuden vähenemä. Myös tavoitteiden painoarvot (taulukko 11) vaikuttavat vaikutusten arviointiin. Niiden perusteella määritellään, kuinka merkittävä on toimenpiteen vaikutus kuhunkin tavoitteeseen. Vaikutuksen merkittävyyden arviointi tehtiin taulukon 12 mukaan. Vaikutukset on tutkittu taulukossa 14 esitetyistä toimenpiteistä. Vaikuttavuudella tarkoitetaan yksittäisen toimenpiteen vaikutusta koko tarkasteltavan osuuden parhaaseen mahdolliseen saavutettavissa olevaan tilanteeseen verrattuna. Saavutettava matka-aikojen lyhenemä, liikenneturvallisuuden paraneminen, ruuhkasuoritteen vähenemä on laskettu prosenttiosuutena parhaasta mahdollisesta saavutettavissa olevasta tilanteesta. Vaikuttavuudet kustannusten suhteen eli kustannustehokkaat vaikuttavuudet tarkoittavat sitä, että kustannuksiin nähden tehokkain toimenpide saa tarkastelussa arvon yksi ja muiden kustannustehokas vaikuttavuus skaalataan parhaan toimenpiteen suhteen, jolloin muut toimenpiteet saavat arvoja nollan ja yhden välillä. TAULUKKO 11: YKSITTÄISEN TAVOITTEEN PAINOARVO MAASEUTU- JA TAAJAMAJAKSOILLA. KILPAILUVAIHE Yksittäisen tavoitteen painoarvo TAVOITTEIDEN TEEMA Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Vaikutuksen suuruus TAAJAMAJAKSO MAASEUTUJAKSO Yksittäisen tavoitteen painoarvo Yksittäisen tavoitteen painoarvo suuri keskisuuri pieni suuri kohtalainen vähäinen Liikenneturvallisuus Kuljetukset Ympäristö ja maankäyttö Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu palvelutasotavoitteiden mukaan muodostettujen mittarien perusteella: Ilman henkilöautoa tehtävät matkat Liikenneturvallisuus Toimenpiteiden kustannustehokas vaikuttavuus liikennekuolemien vähenemiseen on laskettu IVAR- ja TARVA-ohjelmistoilla. Turvallisuusvaikutuksen suuruutta on verrattu suhteessa muihin toimenpiteisiin ja kustannuksiin. Henkilöautomatkat Suuri Kohtalainen Vähäinen Teemoittaiset PAINOARVOT taajama- ja maaseutujaksoilla • • • • • Liikenneturvallisuus Kuljetukset Ympäristö ja maankäyttö Ilman henkilöautoa tehtävät matkat Henkilöautomatkat Yksittäisen tavoitteen painoarvo SUURI - KOHTALAINEN - VÄHÄINEN II palvelutasotavoitetta ja mittaria Vaikutuksen suuruus SUURI - KESKISUURI - PIENI VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS Kuva 35: Vaikutusten arviointiprosessi 22 TAULUKKO 12: VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI. Kuljetukset Toimenpiteiden vaikutukset nopeustasoon on arvioitu asiantuntija-arviona toimenpiteen tyypin perusteella. Häiriötilanteiden määrä riippuu voimakkaasti onnettomuuksien määrästä. Toimenpiteiden vaikutuksia häiriötilanteisiin on laskettu kustannustehokkaana vaikuttavuutena henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemiseen IVAR- ja TARVA-ohjelmistoilla. Onnettomuuksien vähenemisen suuruutta on verrattu suhteessa muihin toimenpiteisiin ja kustannuksiin. Ympäristö ja maankäyttö Toimenpiteiden vaikutuksen suuruus keskeisten taajamakohtien maankäytön kehittymisedellytyksiin, kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edistämiseen on tarkasteltu asiantuntija-arviona liityntäliikenteen, jakeluliikenteen ja joukkoliikenteen kannalta. Toimenpiteiden vaikutuksia melulle altistuvien määrään on arvioitu asiantuntija-arviona sen perusteella sijoittuuko toimenpide harvaan tai tiheään asutun taajaman kohdalle ja millaiset mahdollisuudet toimenpiteellä on vähentää melulle altistuvia asukkaita. Toimenpiteiden vaikutuksia pohjavesiin on arvioitu liikenne- ja pohjavesialueisiin liittyvien paikkatietokantojen perusteella asiantuntija-arviona. Ilman autoa tehtävät matkat Toimenpiteiden kustannustehokasta vaikuttavuutta raskaan liikenteen matka-aikaan on arvioitu IVAR-ohjelmistolla. Matka-ajan paranemista on verrattu suhteessa muihin toimenpiteisiin ja kustannuksiin. Toimenpiteiden vaikutuksia joukkoliikenteen kilpailukykyyn on arvioitu asiantuntija-arviona niiden mahdollistamien pysäkkijärjestelyjen parantamisen perustella. Henkilöautomatkat Toimenpiteiden kustannustehokasta vaikuttavuutta kevyiden ajoneuvojen matka-aikaan ja sujuvuuteen on tarkasteltu IVAR-ohjelmistolla. Sujuvuutta on arvioitu ruuhkasuoritteen vähenemän perusteella. Sujuvuuden ja matka-ajan paranemista on verrattu suhteessa muihin toimenpiteisiin ja kustannuksiin. TAULUKKO 13: TAVOITTEISIIN LIITTYVÄT MITTARIT JA VAIKUTUSTEN SUURUUDEN ARVIOINTIPERUSTEET. TAVOITE MITTARI SUURI KESKISUURI PIENI Liikenneturvallisuus 1. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä siten, että kuolemien määrä vähenee 50 % vuoteen 2020 mennessä. Kuolemien vähenemän kustannustehokas vaikuttavuus vähentää merkittävästi kuolemia suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo yli 0,3) vähentää kohtalaisesti kuolemia suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo 0,1-0,3) vähentää vain vähän tai ei lainkaan kuolemia suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo alle 0,1) Kuljetukset 2. Tiekuljetukset sujuvat valtatiellä nykyistä tasaisemmalla nopeudella. Nopeustason tasaisuus suuret ajonopeuksia tasoittavat toimenpiteet esim. nelikaistaistus, ohituskaistat, valoliittymän muuttaminen eritasoliittymäksi pienet ajonopeuksia tasoittavat turvallisuustoimenpiteet tai eritasoliittymät ei vaikutusta kuljetusten nopeustasoon tai negatiivinen vaikutus 3. Kaikkien häiriöiden määrä ja niiden aiheuttama haitta yhteysvälillä vähenevät nykyisestä. Heva-vähenemän kustannustehokas vaikuttavuus vähentää merkittävästi heva-onnettomuuksia (vaikuttavuusarvo yli 0,3) vähentää kohtalaisesti heva-onnettomuuksia (vaikuttavuusarvo 0,1-0,3) vähentää vähän tai ei lainkaan heva-onnettomuuksia (vaikuttavuusarvo alle 0,1) 4. Yhteysvälin ratkaisut luovat edellytyksiä maankäytön kehittämiselle siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kaavoituksen tavoitteita sekä yhteysvälin palvelutasotavoitteita. Maankäytön kehittymisen edellytykset taajamien yhteydessä tehtävät, maankäytön tarpeita merkittävästi tukevat parantamistoimet taajamien ulkopuolella tehtävät, maankäytön tarpeita tukevat parantamistoimet tai taajamien yhteydessä maankäytön tarpeita jonkin verran tukevat parantamistoimet ei vaikutusta maankäyttöön tai negatiivinen vaikutus 5. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet ja houkuttelevuus paranevat nykyisestä siellä, missä on tarve ja kysyntää. Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edellytykset taajamien yhteydessä tehtävät parantamistoimet, jotka merkittävästi vähentävät estevaikutusta pienet parantamistoimet esim. yksittäiset poikittaiset yhteydet pysäkeille ei vaikutusta kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edellytyksiin tai negatiivinen vaikutus 6. Liikenteen melusta kärsivien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 20 % vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2003 tasosta). Melulle altistuvien määrä suuri kohde tiiviisti asutussa taajamassa pieni kohde tiiviisti asutussa taajamassa tai suuri kohde harvaan asutun taajaman kohdalla haja-asutusalueelle sijoittuva toimenpide 7. Pohja- ja pintavesien pilaantumisriski vähenee nykyisestä. Pohjavesien pilaantumisriski toimenpide sijoittuu suojaamattomalle pohjavesialueelle toimenpide sijoittuu suojatulle pohjavesialueelle tai suojaamattoman pohjavesialueen läheisyyteen toimenpide ei sijoitu pohjavesialueelle tai sen läheisyyteen 8. Alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila– Rauma, Rauma–Pori–Söörmarkku) on mahdollisuus tarjota nykyistä nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä. Matka-ajan lyhenemisen kustannustehokas vaikuttavuus vähentää merkittävästi raskaan liikenteen matka-aikaa suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo yli 0,3) vähentää kohtalaisesti raskaan liikenteen matka-aikaa suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo 0,1-0,3) vähentää vain vähän tai ei lainkaan raskaan liikenteen matka-aikaa suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo alle 0,1) tai negatiivinen vaikutus. 9. Turun ja Porin välillä on mahdollisuus tarjota nykyistä kilpailukykyisempiä joukkoliikennepalveluja. Joukkoliikenteen kilpailukykyä parantavat pysäkkijärjestelyt parantaa merkittävästi pysäkkien laatua ja syöttöyhteyksiä pienet pysäkkiparannukset ei vaikutusta pysäkkien laatuun tai syöttöyhteyksiin tai negatiivinen vaikutus 10. Henkilöautoliikenteen matka-ajat alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila–Rauma, Rauma–Pori–Söörmarkku) eivät heikkene nykytasosta. Matka-ajan lyhenemisen kustannustehokas vaikuttavuus vähentää merkittävästi kevyiden ajoneuvojen matka-aikaa suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo yli 0,3) vähentää kohtalaisesti kevyiden ajoneuvojen matka-aikaa suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo 0,1-0,3) vähentää vain vähän tai ei lainkaan kevyiden ajoneuvojen matka-aikaa suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo alle 0,1) 11. Liikennevirran sujuvuus taajamien ulkopuolella on jatkuvasti vähintään palvelutasoluokkaa C (taajamien ulkopuolella) tai D (kaupunkialueilla Turku, Rauma, Pori). Sitä huonompi sujuvuus sallitaan 1–2 kertaa viikossa (<100 tuntia vuodessa). Sujuvuuden paranemisen kustannustehokas vaikuttavuus vähentää merkittävästi ruuhkasuoritteen osuutta suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo yli 0,3) vähentää kohtalaisesti ruuhkasuoritteen osuutta suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo 0,1-0,3) vähentää vain vähän tai ei lainkaan ruuhkasuoritteen osuutta suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo alle 0,1) Ympäristö ja maankäyttö Ilman henkilöautoa tehtävät matkat Henkilöautomatkat Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 23 TAULUKKO 14: YHTEENVETO TUTKITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ. Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu Vt 8 ja vt 23 etl Vt 8 ja vt 23 kl Laani - Hyvelä 2+2-kaistaa Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat Olkiluodon uusi yhteys Hyvelä - Söörmarkku, välivaiheen kevyt par Musa - Käppärä 2+2-kaistaa Olkiluodon etl Tiiliruukin etl Laitila - Untamala -ohituskaistat Eurajoen etl toimenpiteineen Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa Laitilan 1 etl + rampit pohj. Kaukolantieltä Laitilan 2 etl:ää, ts-ratkaisu Nästin ohituskaistat Luvia - Pori 2+2-kaistaa Unaja - Rauma -ohituskaistat Unajan liittymäparannus Mynämäen etl Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt Luvian etl Mynämäen ohituskaistat Ihoden liittymäjärjestelyt Ihoden etl Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat Peränkylän ohituskaistat 24 KUSTANNUKSET TOIMENPIDE KUSTANNUKSET TOIMENPIDE Vt 8 ja vt 23 etl - Söörmarkun liittymän aluevaraussuunnitelman mukainen ratkaisu 5,5 M€ Eurajoen etl toimenpiteineen - Yleissuunnitelman mukainen ohitustie uudella linjauksella 17 M€ Vt 8 ja vt 23 kl - Söörmarkun liittymän kiertoliittymä 1,1 M€ Olkiluodon uusi yhteys - Olkiluodon ydinvoimalan toinen yhteys, joka kytkeytyy päätieverkkoon Luostarinkylän eritasoliittymän kautta 13,5 M€ Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu - Uuteen maastokäytävään nelikaistatie, eritasoliittymät (2kpl, Söörmarkun liittymä ei sisälly) 40,5 M€ Olkiluodon etl - Olkiluodon liittymän parantaminen eritasoliittymäksi 5 M€ Hyvelä - Söörmarkku, välivaiheen kevyt par. - Hyvelän liittymään kiertoliittymä, muut maantiet kanavoidaan 1,5 M€ Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa - Nelikaistatie Rauman ja Eurajoen välillä - Sisältää ohituskaistaparin täydentämisen ja uutta nelikaistatietä 23 M€ Laani - Hyvelä 2+2-kaistaa - Nelikaistatie välillä valtatie 2 - Hyvelän liittymä 15 M€ Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat - Lapijoen ja Eurajoen välille 2+2-ohituskaistapari noin 2 km matkalla 3 M€ Musa - Käppärä 2+2-kaistaa - Nelikaistatie valtatien 2 kanssa yhteisellä osuudella, ei sisällä uusia eritasoliittymiä 3,5 M€ Unaja - Rauma -ohituskaistat - Unajan pohjoispuolelle 2+2-ohituskaistapari noin 2 km matkalla 4 M€ Tiiliruukin etl - Uusi eritasoliittymä Porin eteläpuolelle Alaruukintien kohdalle - Kytkeytyy Porin katuverkolla Länsiväylän jatkeeseen 5 M€ Unajan liittymäparannus - Mt 1960 liittymän kanavointi, liittymien katkaisuja sekä rinnakkaistiestöä 2 M€ Luvia - Pori 2+2-kaistaa - Nelikaistatie Luvian ja Porin välille 24 M€ Ihoden liittymäjärjestelyt - Rinnakkaistiejärjestelyt, liittymien sulkemisia, liittymien porrastuksia (2 kpl) 3,5 M€ Luvian etl - Eritasoliittymä Luvian pohjoiseen liittymään - Sahan yhteydet eritasoliittymään 5 M€ Ihoden etl - Eritasoliittymä Ihodeen joen eteläpuolelle 5 M€ Peränkylän ohituskaistat - Ohituskaistapari Eurajoen ja Luvian välille (2,4+2,6 km) 9,5 M€ Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti TOIMENPIDE KUSTANNUKSET Laitila - Untamala -ohituskaistat - 2+2 ohituskaistapari Laitila-Untamala välille, pohjavesisuojauksia noin 2 km matkalla 6 M€ Laitilan 1 etl + rampit pohj. Kaukolantieltä - Kt 43 liittymään kiertoeritasoliittymä ja Kaukolantielle pohjoisen suunnan rampit 25 M€ Laitilan 2 etl:ää, ts-ratkaisu - Tiesuunnitelman mukaiset kaksi eritasoliittymää 32 M€ Nästin ohituskaistat - Ohituskaistapari Laitilan eteläpuolelle, pohjavesialueella (3+2,4 km), nykyisin noin 0,7 km ohituskaistaa 13 M€ Mynämäen ohituskaistat - Mynämäen pohjoispuolen ohituskaistojen (1,7+1,8 km) täydentäminen keskikaiteella, liittymien porrastuksia sekä pohjavesisuojauksia 6,5 M€ Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt - Liittymäparannuksia Mynämäen taajaman kohdalla 0,5 M€ Mynämäen etl - Mynämäen pohjoisen liittymän muuttaminen porrastetusta liittymästä eritasoliittymäksi 5 M€ Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat - Ohituskaistapari Nousiaisten pohjoispuolelle 6,5 M€ 5.2.Vaikutusten arviointi Liikenteen kustannustehokkaat vaikuttavuudet Infrastruktuurin parantamistoimenpiteiden vaikutuksia tutkittiin suhteessa palvelutasotavoitteisiin. Osa tavoitteista on mitattavissa perinteisillä liikenteen arviointimenetelmillä. Näitä tavoitteita ovat häiriöttömyys (henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet), liikenneturvallisuus (liikennekuolemat), matka-ajan lyheneminen sekä liikenteellinen palvelutaso (ruuhkasuoritteen väheneminen).Tarkasteluvuotena on ollut vuosi 2025. Kuvassa 24 on esitetty tarkasteltujen toimenpiteiden kustannustehokkaat vaikuttavuudet suhteessa näihin mitattaviin suureisiin. Häiriöttömyyttä eli henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia vähentää kustannuksiin nähden tehokkaimmin: • Vt 8 ja vt 23 kiertoliittymä • Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt • Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat • Hyvelä - Söörmarkku välivaiheen kevyt parantaminen • Vt 8 ja vt 23 etl Liikenneturvallisuutta eli liikennekuolemia vähentää toimenpiteistä kustannuksiin nähden tehokkaimmin: • Vt 8 ja vt 23 kiertoliittymä • Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt • Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat • Vt 8 ja vt 23 etl • Hyvelä - Söörmarkku välivaiheen kevyt parantaminen Kevyiden ajoneuvojen matka-aikaa vähentää kustannuksiin nähden tehokkaimmin: • Vt 8 ja vt 23 kiertoliittymä • Musa - Käppärä 2+2-kaistaa • Luvia - Pori 2+2-kaistaa • Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa • Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat Raskaan liikenteen matka-aikaa vähentää kustannuksiin nähden tehokkaimmin: • Musa - Käppärä 2+2-kaistaa • Luvia - Pori 2+2-kaistaa • Vt 8 ja vt 23 etl • Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat • Laani - Hyvelä 2+2-kaistaa Liikenteellistä palvelutasoa eli ruuhkasuoritetta vähentää kustannuksiin nähden tehokkaimmin: • Musa - Käppärä 2+2-kaistaa • Olkiluodon uusi yhteys • Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat • Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat • Luvia - Pori 2+2-kaistaa Kustannuksiin nähden vähiten tehokkaita toimenpiteitä usean eri mittarin suhteen ovat Nästin ohituskaistat, Mynämäen ohituskaistat, Ihoden eritasoliittymä ja liittymäjärjestelyt sekä Tiiliruukin eritasoliittymä. Muut vaikutukset Muihin tavoitteisiin liittyviä vaikutuksia tarkasteltiin asiantuntija-arviona. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Vt 8 ja vt 23 etl Vt 8 ja vt 23 kl Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu (poisl. vt 8 ja vt 23 etl) Hyvelä - Söörmarkku, välivaiheen kevyt par. Nopeustason tasaisuuteen voidaan vaikuttaa useimmilla toimenpiteillä. Eniten vaikutusta on valo-ohjatun liittymän poistamisella Laitilan kohdalla, ohituskaista- ja nelikaistaosuuksilla sekä liittymien parantamisella, jolloin nopeusrajoitusta liittymän kohdalla voidaan nostaa. Maankäytön kehittymisen edellytyksiä parantavat eniten taajamajaksoilla tehtävät toimenpiteet: Hyvelä - Söörmarkku -välin parantaminen aluevaraussuunnitelman mukaisesti, Musa - Käppärä 2+2-kaistaa, Tiiliruukin eritasoliittymä, Eurajoen eritasoliittymä toimenpiteineen, Laitilan kohdan toimenpiteet sekä Mynämäen eritasoliittymä. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä parantavat parhaiten laatupysäkkien kohdille toteutettavat toimenpiteet, jotka vähentävät valtatien estevaikutusta ja joiden yhteydessä myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä voidaan parantaa. Näitä toimenpiteitä ovat Luvian eritasoliittymä, Eurajoen eritasoliittymä toimenpiteineen, Laitilan kohdan toimenpiteet sekä Mynämäen eritasoliittymä. Laani - Hyvelä 2+2-kaistaa Musa-Käppärä 2+2-kaistaa Tiiliruukin etl Luvia-Pori 2+2-kaistaa Luvian etl Peränkylän ohituskaistat Eurajoen etl toimenpiteineen Olkiluodon uusi yhteys Olkiluodon etl Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa Liikennemelulle altistuvien määrää ja pohjavesiriskiä vähentävät eniten taajamien kohdille toteutettavat Musa - Käppärä 2+2-kaistaa, Eurajoen eritasoliittymä toimenpiteineen ja Laitilan kohdan toimenpiteet sekä suojaamattomalle pohjavesialueelle sijoittuva Laitila - Untamala -ohituskaistat. Joukkoliikenteen matka-aikaa vähentävät parhaiten samat toimenpiteet vaikuttavat eniten raskaan liikenteen matka-aikaan. Joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan parantaa erityisesti laatupysäkkien kohdilla tehtävillä toimenpiteillä Luvialla, Eurajoella, Laitilassa ja Mynämäellä. Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat Unaja - Rauma -ohituskaistat Unajan liittymäparannus Hvj-onnettomuuksien vähenemä Ihoden liittymäjärjestelyt Ihoden etl Liikennekuolemien vähenemä Laitila - Untamala -ohituskaistat Matka-ajan vähenemä (kevyet ajoneuvot) Laitilan 1 etl + rampit pohj. Kaukolantieltä Laitilan 2 etl:ää, ts-ratkaisu Ruuhkasuoritteen vähenemä Nästin ohituskaistat Mynämäen ohituskaistat Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt Mynämäen etl Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat Kuva 36: Kustannustehokkaat vaikuttavuudet. Välin Hyvelä - Söörmarkku välivaiheen kevyellä parantamisella saavutetaan turvallisuuden paranemisen suhteen parempi vaikuttavuus kuin aluevaraussuunnitelman mukaisella ratkaisulla. Matka-ajan ja sujuvuuden paraneminen on sen sijaan tehokkaampaa uudella linjauksella. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 25 5.3.Yhteenveto vaikutuksista TAULUKKO 15: VAIKUTUSTEN YHTEENVETO, KUN VAIKUTUSTEN PAINOARVO JA SUURUUS ON HUOMIOITU. Vaikutustarkastelujen tulokset on koostettu yhteen taulukossa 15. Tulokset kuvaavat tilannetta, kun vaikutusten painoarvo ja suuruus on huomioitu. Painoarvoista ja niiden vaikutuksista vaikutusarviointiin on kerrottu enemmän kappaleessa 5.1. Kahdeksan parhaimmat vaikutukset saanutta toimenpidettä ovat: VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS Kuljetukset Liikenneturvallisuus TOIMENPIDE Kuolemien vähenemän kustannustehokas Nopeustason tasaisuus vaikuttavuus • • • • • • • • Mynämäen etl Musa - Käppärä 2+2-kaistaa Eurajoen etl toimenpiteineen Laitilan 1 etl + rampit pohj. Kaukolantieltä Laitilan 2 etl:ää, ts-ratkaisu Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu Luvian etl Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt. Vähiten vaikutuksia tavoitteisiin nähden saivat Peränkylän, Nästin ja Mynämäen ohituskaistat, Olkiluodon uusi yhteys sekä Ihoden kohdan eritasoliittymä ja liittymäjärjestelyt. Toimenpiteissä korostuvat erityisesti taajamajaksoilla tehtävät monipuolisesti eri näkökulmista positiivisia vaikutuksia tuottavat hankkeet. Aiemmista Turku - Pori yhteysvälin tarkasteluista poiketen ohituskaistaosuudet saivat erityisesti maaseutujaksoilla vain vähän vaikutuksia, sillä ne parantavat vain sujuvuuteen ja nopeustasoon liittyviä mittareita. Tehdyt muutokset palvelutasotavoitteiden painoarvoihin (ks. taulukko 3) vaikuttivat jonkin verran hankkeiden vaikutusten yhteenvetoon. Osa toimenpiteistä pysyi edelleen kiireellisimpien toimenpiteiden listalla, esimerkiksi Mynämäen eritasoliittymä, Eurajoen etl toimenpiteineen, Musa - Käppärä -nelikaistaistus sekä Laitilan kohta, mutta osa putosi selkeästi alemmas kuin alkuperäisillä palvelutasotavoitteiden painoarvoilla. Painoarvojen muutokset vahvistivat joukkoliikenteen, kuljetusten sekä maankäytön ja ympäristön merkitystä taajamajaksoilla. Taajamajaksoille sijoittuvat joukkoliikennettä, maankäyttöä ja ympäristöä palvelevat toimenpiteet, kuten Hyvelä - Söörmarkku nelikaistaistus sekä Luvian eritasoliittymän toimenpiteet, ovat näillä osuuksilla tehokkaimpia toimenpiteitä. Sen sijaan yksittäiset, vain valtatien 8 kapasiteettia parantavat nelikaistaistukset sekä ohituskaistat Porin ja Rauman kohdalla eivät taajamaosuuksilla sijoitu vaihtoehdoissa kärkipäähän. 26 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Ympäristö ja maankäyttö Heva-vähenemän Maankäytön Kävelyn ja pyöräilyn kustannustehokas kehittymisen sekä joukkoliikenteen vaikuttavuus edellytykset edellytykset Ilman autoa tehtävät matkat Henkilöautomatkat Matka-ajan Joukkoliikenteen Matka-ajan Sujuvuuden Melulle altistuvien Pohjavesien lyhenemisen kilpailukykyä lyhenemisen paranemisen määrä pilaantumisriski kustannustehokas parantavat kustannustehokas kustannustehokas vaikuttavuus pysäkkijärjestelyt vaikuttavuus vaikuttavuus Vt 8 ja vt 23 etl 6 9 6 4 2 4 2 6 4 3 1 Vt 8 ja vt 23 kl 9 3 9 4 2 4 2 6 4 3 2 3 9 3 6 4 4 2 6 4 3 1 Hyvelä - Söörmarkku, välivaiheen kevyt par. 6 3 6 4 2 2 2 6 2 2 1 Laani - Hyvelä 2+2-kaistaa 3 9 3 2 2 4 4 6 2 3 2 Musa-Käppärä 2+2-kaistaa 6 9 6 6 2 6 4 6 2 3 3 Tiiliruukin etl 3 6 3 6 2 4 2 2 4 1 1 Luvia - Pori 2+2-kaistaa 6 9 6 2 2 4 2 6 4 3 2 Luvian etl 3 6 6 4 6 4 2 4 6 2 1 Peränkylän ohituskaistat 3 6 2 1 1 1 2 3 1 6 2 Eurajoen etl toimenpiteineen 3 9 3 6 6 6 2 6 6 3 1 Olkiluodon uusi yhteys 3 3 3 4 2 2 2 2 2 1 2 Olkiluodon etl 6 6 6 2 2 4 2 4 4 1 1 Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa 6 9 6 2 2 4 2 6 4 3 2 Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat 6 9 9 2 2 2 2 6 2 3 3 Unaja - Rauma -ohituskaistat 6 9 6 2 2 2 2 6 2 3 2 Unajan liittymäparannus 6 3 6 2 4 2 2 2 4 1 1 Ihoden liittymäjärjestelyt 3 2 2 2 2 2 1 1 2 2 2 Ihoden etl 3 4 2 2 2 2 1 1 2 2 2 Laitila - Untamala -ohituskaistat 6 6 4 1 1 1 3 3 1 6 2 Laitilan 1 etl + rampit pohj. Kaukolantieltä 3 9 3 6 6 6 4 4 6 2 1 Laitilan 2 etl:ää, ts-ratkaisu 3 9 3 6 6 6 4 4 6 2 1 Nästin ohituskaistat 3 6 2 1 1 1 2 1 1 2 2 Mynämäen ohituskaistat 3 6 2 1 1 1 2 1 1 2 2 Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt 9 3 9 2 4 4 4 6 4 2 1 Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu (poisl. vt 8 ja vt 23 etl) Mynämäen etl 6 6 6 6 6 4 4 6 6 3 1 Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat 6 9 6 2 2 2 2 6 2 3 2 9 suuri merkittävyys 4 kohtalainen merkittävyys 2 pieni merkittävyys 6. TURKU-PORI KEHITTÄMINEN (eli valitut toimenpiteet) 6.1. Äly- ja sähköisen liikenteen pilotit Sähköautoilu Sähköinen saavutettavuus Turku-Pori yhteysvälille valittiin tässä selvityksessä äly- ja sähköisen liikenteen kehittämiskohteeksi ”kolmen ässän” yhdistelmä, johon lukeutuvat sähköpyöräily, sähköautoilu ja sähköinen saavutettavuus. Vuonna 2015 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko -suunnitelmassa esitetään arvio sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittymisestä tulevina vuosina. Kansallisessa selvityksessä esitetään, että vuosina 2014–2016 Suomen 20 suurimmassa kaupungissa rautatieasemilla, lentoasemilla sekä satamissa tulee olla latauspisteitä. Seuraavassa vaiheessa vuosina 2017–2019 latausverkoston tulisi ulottua kaikkiin yli 10 000 asukkaan kaupunkeihin ja kuntiin. Yritysten sähköinen saavutettavuus edellyttää ajantasaista tietoa yritysten tuotteista ja palveluista, sijainnista sekä yhteystiedoista. Yrityksille on hyödyksi saada palvelunsa sijainti sähköisiin karttapalveluihin, jotta muut palvelut voivat hyödyntää sijaintitietoa. Eduksi saavutettavuuden parantamiselle on, että tiedot linkitetään sosiaaliseen mediaan, jolloin niitä on mahdollisuus jakaa ja esimerkiksi ”tykkäyksillä” saavuttaa laajempaa huomiota. Kuvitukset tai muut yritykseen tai liikeideaan liittyvät havainnollistamiset, videot tai kilpailut parantavat huomion herättämisen mahdollisuuksia. Sähköisen saavutettavuuden paraneminen helpottaa paikannuspalveluiden toimintaa ja logistiikkaa. Sähköautoilun, sähköpyöräilyn ja sähköisen saavutettavuuden ”kolmikannasta” olisi mahdollista rakentaa kiinnostava kehittämishankekokonaisuus Turku-Pori -yhteysvälille. Sähköpyöräillen pysäkille Valtakunnantasolla viisaan liikkumisen ja liikkuminen palveluna -konseptin yhä merkittävämpänä osatekijänä nähdään olevan pyöräilyn sähköistyminen. Liikenneviraston vuonna 2014 laaditussa selvityksessä on arvioitu että Suomessa sähköpyörillä voidaan korvata valtakunnantasolla alle 30 kilometrin pituisilla matkoilla jopa 184 000 henkilöautomatkaa sen lisäksi, että sähköpyörällä on merkittävä potentiaali liityntäliikenteessä osana muita kulkutapoja. Sähköpyöräilyn lisääntyminen vähentäisi koko maassa arviolta neljä prosenttia liikenteen CO2-päästöjä. Turku-Pori -yhteysvälillä on tällä hetkellä muutamia latausasemia. Pikalatausasemien osalta sähköisen liikenteen palvelutaso on yhteysvälillä hyvä, sillä pikalatausmahdollisuuksia on nykytilanteessa Turussa, Raisiossa, Laitilassa, Raumalla ja Porissa. Nämä luovat hyvän pohjan sähköisen liikenteen edistämiselle yhteysvälillä. Kattava latausinfrastruktuuri vaikuttaa niin sähköisen liikenteen näkyvyyteen kuluttajarajapintaan kuin kyseisen käyttövoiman houkuttelevuuteen yleisesti. Pikalataus mahdollistaa sähköautoilijalle entistä enemmän ajokilometrejä vuorokaudessa. Pääasiallisesti lataaminen tapahtuu kuitenkin työpäivän ja asioinnin yhteydessä sekä kotona. Tästä johtuen myös kaupunkialueilla tulee latausverkostoa kehittää systemaattisesti. Turku-Pori yhteysvälillä ”Sähköpyöräillen pysäkille” -teeman alle lukeutuva kehittämishanke voisi koostua koko matkaketjun tarkastelusta tietyllä pilottialueella. liityntäyhteyksien ja väylien laatutaso pysäkki-infrastruktuurin laatutaso ja varustelu laatupysäkeillä informaatiopalvelut matkan aikana yhteiskäyttö/vuokrapyörät matkan loppupäässä tietoisuuden lisääminen itse kulkuvälineestä. KAHVILA PYÖRÄNVUOKRAUS 6.2. Pilottikohteiden rahoituskanavat Niin Suomessa kuin EU:n kautta on mahdollista hakea rahoitusta erilaisiin hankekokonaisuuksiin. Usein parhaimpaan lopputuloksen pääsee, kun hankekokonaisuuden lähtökohdat ja tavoitteet on suunniteltu hyvin etukäteen ja sen jälkeen selvitetään, mistä rahoitusta voisi saada. Mahdollisten rahoittajien kanssa on hyvä käydä laajempaakin vuoropuhelua hyvissä ajoin. EU-rahoituskanavat voivat vaatia laajempaa yhteistyötä ja valmiita kontakteja useisiin eri maihin, koska usein vaatimuksena on vähintään kolmen eri maan osallistuminen hankkeeseen. Yksityiselle sektorille vaihtoehtoja on enemmän kuin julkisille ja vaatimukset voivat erota merkittävästikin. Tällä hetkellä erityisesti kaupunkien osallistumista EU-hankkeisiin suositellaan voimakkaasti. Esimerkiksi matkalla kotiovelta Mynämäeltä työpaikalle Turkuun voidaan tunnistaa erilaisia sähköpyöräilyyn liittyviä tarpeita: • • • • • Sähköisen saavutettavuuden edistämiseksi esitetään kuntien elinkeinotoimien ja yrityspalveluiden toteuttavana käynnistettäväksi teemahankkeeksi yritysten sähköisen saavutettavuuden parantamisen kokonaisuutta. Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin suunnatusta ohjeistuksesta tai neuvonnasta, miten yritys voi parantaa sähköistä saavutettavuuttaan ja siten edistää yrityksiä koskevan tiedon digitalisointia. PYÖRÄPARKKI LÄMMIN ODOTUSTILA PORIIN Kansallisia rahoituslähteitä julkisorganisaatioille voivat olla esimerkiksi maakuntaliitot, ministeriöt ja Liikennevirasto sekä Tekes. Maakuntaliittojen rahoitusinstrumenteissa on tietyt hakuajat ja rahoitusta suunnataan kunkin liiton strategiassa määriteltyihin kehittämisen painopisteisiin, joihin tässä selvityksessä esiin nousseet teemat osuvat hyvin. Ministeriöiden kautta voi tällä hetkellä saada energiatukea esimerkiksi latausinfrastruktuurin rakentamiseen sekä sähköautojen hankintaan. Tuen jatkuminen vuoden 2015 jälkeen on kuitenkin vielä avoinna. Myös joukkoliikenteen kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen on mahdollista saada rahoitusta Liikenneviraston kautta. Nämä eivät ole jatkuvia hakuja, joten hakuajat vaihtelevat.Viime aikoina kunnat ovat aktivoituneet myös yhteistyöhön Tekesin kanssa erityisesti mm. Huippuostajat -ohjelman kautta. Innovatiiviset hankintamenettelyt sopivat hyvin mm. älykkään ja sähköisen liikenteen kehittämiseen. Tekesillä on pääasiassa jatkuva haku, joten prosessi kannattaa käynnistää ohjelmapäällikön kanssa käytävän keskustelun kautta. Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin erilaisia rahoituskanavia äly- ja sähköiseen liikenteen hankkeille. TURKUUN Kuva 37: Laadukas joukkoliikennepysäkki Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 27 6.3. Toimenpiteet 10 vuoden aikana TAULUKKO 16: YHTEYSVÄLIN LAATUPYSÄKIT. Infraan liittyvät toimenpiteet LAATUPYSÄKKI JA SEN LUOKITUS HUOMIOITAVAA Selvityksen ja tehtyjen tarkastelujen perusteella seuraavan kymmenen vuoden aikana vuosina 2015-2025 esitetään toteutettavan valtatien 8 parantamiseen liittyen infrastruktuuriin liittyviä toimenpiteitä yhteensä noin 49,5 miljoonalla eurolla. Porin matkakeskus - keskeinen kuntapysäkki - Yhteysvälin suuntaisen pitkämatkaisen liikenteen päätepiste - Kustannukset eivät kohdistu yhteysvälin kehittämiseen Luvia - solmupysäkki - Toteutus ennen eritasoliittymän rakentamista - Oheispalveluiden toteuttaminen mahdollista huoltoaseman yhteyteen - Kustannus pysäkkiparille 0,2 miljoonaa euroa Eurajoki - solmupysäkki - Toteutus ohitustien rakentamisen yhteydessä - Kustannus pysäkkiparille 0,2 miljoonaa euroa Rauma, linja-autoasema - keskeinen kuntapysäkki - Kaukoliikenne poikkeaa myös jatkossa Rauman linja-autoasemalla - Kustannukset eivät kohdistu yhteysvälin kehittämiseen Laitila - solmupysäkki - Toteutus eteläisen eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä - Oheispalveluiden toteuttaminen mahdollista keskustan palveluihin tukeutuen - Kustannus pysäkkiparille 0,2 miljoonaa euroa Porissa valtatien 2 kanssa yhteinen osuus valtatiestä 8 parannetaan nelikaistaiseksi tieksi. Kustannusarvioon ja vaikutustarkasteluihin sisällytettiin vain tien nelikaistaistaminen. Nelikaistaistuksen yhteydessä voidaan toteuttaa myös maankäytön tarpeista aiheutuva uusi suuntaisliittymä ja rinnakkaiskatuyhteys. Nelikaistaistaminen valtatien 2 ruuhkautuneella osuudella parantaa merkittävästi myös valtatien 8 välityskykyä. Mynämäki - solmupysäkki - Osa vuoroista poikkeaa edelleen keskustassa, koska Mynämäki toimii Turun suunnan vakiovuoroliikenteen päätepysäkkinä - Valtatien varren pysäkkiä kehitetään Mynämäen pohjoisen liitty- män parantamisen tai eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä - Oheispalveluiden toteuttaminen mahdollista keskustan palveluihin tukeutuen - Kustannus pysäkkiparille 0,2 miljoonaa euroa Laitilan kohdan toimenpiteet 23 miljoonaa euroa Nousiainen - solmupysäkki - Eritasoliittymän yhteydessä - Tarvittaessa täydennetään moottoritiehankkeen Raisio - Nousiainen yhteydessä toteutettua ratkaisua. Masku - kuntapysäkki - Eritasoliittymän yhteydessä - Tarvittaessa täydennetään moottoritiehankkeen Raisio - Nousiainen yhteydessä toteutettua ratkaisua. Maskun Humikkala - solmupysäkki - Eritasoliittymän yhteydessä - Tarvittaessa täydennetään moottoritiehankkeen Raisio - Nousiainen yhteydessä toteutettua ratkaisua. Turun matkakeskus - keskeinen kuntapysäkki - Yhteysvälin suuntaisen pitkämatkaisen liikenteen päätepiste - Kustannukset eivät kohdistu yhteysvälin kehittämiseen Söörmarkun eritasoliittymä (vt 8 ja vt 23 etl), 5,5 miljoonaa euroa Valtatien 8 ja 23 liittymässä nykyinen vilkas kolmihaarainen liittymä parannetaan eritasoliittymäksi. Söörmarkun eritasoliittymän parantamista on tarkasteltu Hyvelä Söörmarkku -aluevaraussuunnitelman yhteydessä, mutta sen parantamistarve on koko hanketta kiireellisempi liikenneturvallisuuden ja raskaan liikenteen häiriöttömyyden kannalta. Musa-Käppärä 2+2 kaistaa, 3,5 miljoonaa euroa Laitilassa toteutetaan kiertoeritasoliittymä kantatien 43 ja valtatien 8 liittymään nykyisen liikennevalo-ohjatun nelihaaraliittymän sijaan. Pohjoisempaan Kaukolantien ja Erik Sorolaisen tien liittymään toteutetaan risteyssilta. Pohjoisen suunnan rampit (2 M€) voidaan tarvittaessa toteuttaa myöhemmin. Valtatien 8 parantaminen kytkeytyy Laitilan keskustan maankäytön kehittymisen mahdollisuuksiin. Kt 43 ja vt 8 liittymän parantaminen kiertoeritasoliittymänä mahdollistaa keskustan maankäytön tiivistymisen. Laitilan joukkoliikenteen laatupysäkki sijoittuu eritasoliittymän yhteyteen, jossa laatupysäkin palvelut voidaan kytkeä osaksi keskustan toimintoja ja ympäristöstä muodostaa kaupunkimainen ja houkutteleva. Eurajoen etl toimenpiteineen, 17 miljoonaa euroa Eurajoen etl toimenpiteineen siirtää valtatien 8 nykyisen linjauksen noin 250 metriä länteen Eurajoen keskustan kohdalla noin 3,5 kilometrin matkalla. Eurajoen keskusta kytkeytyy valtatiehen yhden eritasoliittymän kautta. Toimenpiteiden toteuttaminen mahdollistaa Eurajoen keskustan täydentymisen sekä uusien työpaikka- ja palvelualueiden toteutumisen vanhan valtatielinjauksen varteen. Mynämäen liittymäjärjestelyt, 0,5 miljoonaa euroa Mynämäen nelihaaraliittymien porrastaminen parantaa liittymien liikenneturvallisuutta. Myös valtatien sujuvuus paranee kanavointien johdosta. Valittujen toimenpiteiden joukosta valikoituivat pois hyvistä kokonaisvaikutuksista huolimatta Mynämäen eritasoliittymä sekä Luvian eritasoliittymä. Mynämäen kohdan tilanne paranee jo lähivuosina toteutettavan Kirkkokadun/Yläneentien liittymäporrastuksen sekä 10 vuoden toimenpiteisiin sisältyvien Mynämäen pienten liittymäparannusten myö- 28 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti kon kehittäminen tapahtuu yhteistyössä yksityisten toimijoiden esimerkiksi huoltamoiden kanssa. Huoltamoilla voidaan tarjota ympärivuorokautisesti palveluita. Mynämäen ja Eurajoen kohdilla nykyisiä palvelualueita kehitetään. Laitilassa eritasoliittymän yhteydessä mahdollisesti rakentuva liikennepalveluasema mahdollistaa uuden raskaan liikenteen palvelualueen kehittymisen. Laatupysäkit Seuraavassa on kerrottu tarkemmin, minkälaista laatutasoa yhteysvälin laatupysäkeillä tavoitellaan. Taulukossa 16 on esitetty yhteysvälin laatupysäkit sekä niiden parantamisajankohta. Pysäkkiparantamisien kustannusarvio on yhteensä 0,8 M€. Keskeinen kuntapysäkki Musa-Käppärä 2+2 kaistaa Söörmarkun eritasoliittymä (vt 8 ja vt 23 etl) Kuntapysäkki Solmupysäkki Porin matkakeskus Luvian laatupysäkki Eurajoen etl toimenpiteineen Rauman laatupysäkki Eurajoen laatupysäkki Laitilan laatupysäkki Laitilan kohdan toimenpiteet tä. Luvian tasoliittymä karsiutui 10 vuoden toimenpidelistan ulkopuolelle, koska Luvian eritasoliittymällä on merkitystä erityisesti joukkoliikenteen kannalta, mutta laatupysäkkiä voidaan parantaa myös erillisenä hankkeena eritasoliittymää toteuttamatta.Valtateiden 8 ja 23 liittymään toteutettavalla Söörmarkun eritasoliittymällä sen sijaan saavutetaan palvelutasotavoitteiden suhteen monipuolisemmin kustannustehokkaita vaikutuksia. Mynämäen laatupysäkki Mynämäen liittymäjärjestelyt Pienet toimenpiteet Nousiaisten laatupysäkki Edellä kuvattujen suurten toimenpiteiden lisäksi varaudutaan toteuttamaan pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä noin kahdella miljoonalla eurolla ja jalankulun sekä pyöräilyn hankkeita noin kahdella miljoonalla eurolla. Näistä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 2.1. Pienten toimenpiteiden kiireellisyysjärjestystä tulee jatkosuunnittelussa selvittää erikseen. Masku, Humikkalan laatupysäkki Turun matkakeskus Raskaan liikenteen palvelualueet Valtatien 8 levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittämissuunnitelman mukaan palvelualueita tulisi olla Turku - Pori -yhteysvälillä noin 50 kilometrin välein. Palvelualuever- Maskun laatupysäkki Kuva 38: Valitut toimenpiteet ja pysäkit. Keskeinen kuntapysäkki Odottelun mukavuus varmistetaan varustamalla pysäkki lämpimällä odotustilalla, katoksella, istumapaikoilla, roskakoreilla ja wc-tiloilla. Pysäkillä tarjotaan ajantasaista aikataulutietoa ja pysäkiltä on mahdollista ostaa lippuja. Pysäkin yhteyteen järjestetään autoille liityntäpysäköintiä varten alue sekä polkupyörille turvallinen, valvottu ja katoksellinen säilytystila. Pysäkkien tulee olla kävellen ja pyöräillen saavutettavissa kaikkina vuodenaikoina ja talvihoito on korkeatasoista. Saattoliikennettä varten järjestetään oma pysäköimisalue. Pysäkin sosiaalinen turvallisuus varmistetaan valaistuksella ja esteettömyys korottamalla pysäkkialue. Pysäkille järjestetään oheispalveluita, esimerkiksi pakettien noutopiste, kioskipalvelut ja pyöräkeskus vuokraus/yhteiskäyttöpyörineen. TAULUKKO 17: PALVELUTASOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SEURAAVAN KYMMENEN VUODEN AIKANA SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN MYÖTÄ. TEEMA PALVELUTASOTAVOITTEET 10 VUODEN AIKANA SAAVUTETTAVA PALVELUTASO Liikenneturvallisuus 1. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä siten, että kuolemien määrä vähenee 50 % vuoteen 2020 mennessä. Kuolemien määrä vähenee 2025 mennessä vuoden 2013 tilanteesta, vaikka liikennemäärä kasvaa. Kuljetukset 2. Tiekuljetukset sujuvat valtatiellä nykyistä tasaisemmalla nopeudella. Vilkkaiden tasoliittymien muuttaminen eritasoliittymiksi ja tasoliittymien poistaminen tasoittaa ajonopeuksia koko yhteysvälillä. Liittymäparannukset mahdollistavat nopeustason 80 km/h myös useimpien taajamien kohdalla. 3. Kaikkien häiriöiden määrä ja niiden aiheuttama haitta yhteysvälillä vähenevät nykyisestä. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät nykyisestä, mikä vähentää niistä aiheutuvia häiriöitä. 4. Yhteysvälin ratkaisut luovat edellytyksiä maankäytön kehittämiselle siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kaavoituksen tavoitteita sekä yhteysvälin palvelutasotavoitteita. Maankäytön tiivistäminen ja täydentäminen nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen Mynämäen, Laitilan ja Eurajoen taajamien sekä Porissa Musa - Käppärä kohdalla parantaa joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuutta sekä sosiaalista tasa-arvoisuutta, vähentää liikkumistarvetta ja säästää investointi- ja käyttökustannuksia. 5. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet ja houkuttelevuus paranevat nykyisestä siellä, missä on tarve ja kysyntää. Laatupysäkkien yhteydessä toteutetaan joukkoliikenteen pysäkkien ja liityntäyhteyksien parannustoimenpiteitä, jotka lisäävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta kuntarajat ylittävässä pendelöinnissä. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet paranevat taajamissa. Äly- ja sähköisen liikenteen pilottikohteet kehittävät kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita yhteysvälillä. 6. Liikenteen melusta kärsivien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 20 % vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2003 tasosta). Taajamien kohdille toteutettavat hankkeet mahdollistavat melusuojauksen parantamisen Mynämäellä, Laitilassa, Eurajoella ja Porissa. 7. Pohja- ja pintavesien pilaantumisriski vähenee nykyisestä. Liikenneturvallisuuden paraneminen vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä koko yhteysvälillä. Parantamistoimien yhteydessä voidaan parantaa pohjavesisuojauksia pohjavesialueiden läheisyydessä hulevesien hallinnalla. 8. Alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila– Rauma, Rauma–Pori–Söörmarkku) on mahdollisuus tarjota nykyistä nopeampia joukkoliiken-neyhteyksiä. Infratoimenpiteet lyhentävät joukkoliikenteen matka-aikaa nykyisestä Rauma-Söörmarkku ja Laitila-Rauma -väleillä. Harvennettu laatupysäkkien määrä nopeuttaa pitkämatkaista joukkoliikennettä. Liityntäyhteyksien parantaminen laatupysäkkien yhteydessä nopeuttaa myös liityntämatkojen tekemistä. 9. Turun ja Porin välillä on mahdollisuus tarjota nykyistä kilpailukykyisempiä joukkoliikennepalveluja. Laatupysäkkien toteuttaminen parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. 10. Henkilöautoliikenteen matka-ajat alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila–Rauma, Rauma–Pori–Söörmarkku) eivät heikkene nykytasosta. Laitila-Rauma -välillä matka-aika vuonna 2025 ei käytännössä eroa nykyisestä (vuosi 2013), laskennallisesti matka-ajan kasvu on alle 15 sekuntia. Rauma - Söörmarkku- välillä matka-aika lyhenee nykyisestä noin 40 sekuntia, Raisio - Laitila -välillä noin 2,2 minuuttia 11. Liikennevirran sujuvuus taajamien ulkopuolella on jatkuvasti vähintään palvelutasoluokkaa C (taajamien ulkopuolella) tai D (kaupunkialueilla Turku, Rauma, Pori). Sitä huonompi sujuvuus sallitaan 1–2 kertaa viikossa (<100 tuntia vuodessa). Tavoite täyttyy vain Raisio-Nousiainen -välillä sekä osittain Mynämäen ja Laitilan välisellä osuudella. Tavoite ei myöskään nykytilanteessa täyty kuin osalla yhteysväliä. Kuntapysäkki Odottelun mukavuus varmistetaan varustamalla pysäkki katoksella, istumapaikoilla ja roskakoreilla. Pysäkillä tarjotaan ajantasaista aikataulutietoa. Pysäkin yhteyteen on järjestetty autoille liityntäpysäköintiä varten alue sekä polkupyörille turvallinen, valvottu ja katoksellinen säilytystila. Pysäkkien tulee olla kävellen ja pyöräillen saavutettavissa kaikkina vuodenaikoina ja talvihoito on korkeatasoista. Saattoliikennettä varten järjestetään oma pysäköimisalueensa. Pysäkin sosiaalinen turvallisuus varmistetaan valaistuksella ja esteettömyys korottamalla pysäkkialue. Oheispalveluita toteutetaan tapauskohtaisesti. Ympäristö ja maankäyttö Solmupysäkki Odottelun mukavuus varmistetaan varustamalla pysäkki katoksella, istumapaikoilla, roskakoreilla ja wc-tiloilla. Pysäkillä tarjotaan paperista aikataulutietoa. Pysäkin yhteyteen on järjestetty autoille liityntäpysäköintiä varten alue sekä polkupyörille turvallinen, valvottu ja katoksellinen säilytystila. Pysäkkien tulee olla kävellen ja pyöräillen saavutettavissa kaikkina vuodenaikoina ja talvihoito on korkeatasoista. Saattoliikennettä varten järjestetään oma pysäköimisalueensa. Pysäkin sosiaalinen turvallisuus varmistetaan valaistuksella ja esteettömyys korottamalla pysäkkialue. Oheispalveluita toteutetaan tapauskohtaisesti. 6.4. Pidemmän tähtäimen toimenpiteet Ilman henkilöautoa tehtävät matkat Pidemmän tähtäimen toimenpiteet ajoittuvat vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. Tämän suunnitelman tarkastelujen perusteella kiireellisimpiä toimenpiteitä näistä ovat: - Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu (poisl. vt 8 ja vt 23 etl), 40,5 miljoonaa euroa - Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa, 23 miljoonaa euroa - Luvia - Pori 2+2-kaistaa, 24 miljoonaa euroa - Luvian etl, 5 miljoonaa euroa - Mynämäen etl, 5 miljoonaa euroa - Laitila - Unaja -ohituskaistat, 6 miljoonaa euroa - Härkämäki - Huhko meluesteet, 3 miljoonaa euroa. Henkilöautomatkat Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 29 7. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Kehittämisselvityksessä on tutkittu monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäen Turku Pori -yhteysvälin parantamista seuraavan kymmenvuotiskauden 2016 - 2025 aikana.Yhteysvälille määritellyt palvelutasotavoitteet sisältävät liikenneturvallisuuteen, kuljetusten sujuvuuteen, ympäristöön, maankäyttöön, liikkumiseen ilman henkilöautoa sekä henkilöauton kanssa tehtävien matkojen sujuvuuteen liittyviä tavoitteita. Palvelutasotavoitteet pohjautuvat vuodenvaihteessa 2014 - 2015 Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen järjestämään esisuunnittelukilpailuun, jonka voittanut kilpailutyö sekä kolme muuta työtä ovat toimineet yhtenä kehittämisselvityksen lähtökohdista. Kilpailutöissä esitettyjä ideoita jalostettiin eteenpäin ja niitä vertailtiin keskenään samoilla kriteereillä. Jo kilpailuvaiheessa vahvasti mukana ollut maankäytön näkökulma sisältyi myös kehittämisselvitykseen. Infrastruktuurin parantamista tarkasteltiin maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen kannalta. Turku-Pori yhteysvälin palvelutasopuutteet kohdistuvat ennen kaikkea liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Valtatie 8 on Suomen keskeisimpiä kuljetusväyliä. Kuljetusten ennakoitavuutta heikentää ja kuljetuskustannuksia sekä matka-aikaa kasvattavat erityisesti nopeustason muutokset tai pysähtymiset, jotka aiheutuvat ruuhkautumisesta tai liittymäjärjestelyistä. Maankäytön osalta yhteysvälillä on tarve kytkeä paremmin yhteen liittymä- ja maankäyttöratkaisut, muun muassa Laitilassa, Eurajoella sekä Porissa. Valtatien kehittämisen viivästyminen on myös osittain haitannut kuntien maankäyttöä. Valtatien puutteellisista ratkaisuista aiheutuu lisäksi melu- ja ympäristöhaittoja. Joukkoliikenteen pysäkkiratkaisut ovat puutteelliset myös siellä, missä joukkoliikenteellä olisi potentiaalia. Työssä tutkittiin vaikuttavuustarkasteluin, mitkä infrastruktuuriin liittyvät toimenpiteet on kustannustehokkainta toteuttaa asetettujen palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteysvälin eri jaksoille määritettiin tavoiteltava joukkoliikenteen palvelutaso sekä kehitettävät joukkoliikenteen solmukohdat. Lisäksi työssä arvioitiin, miten äly- ja sähköisen liikenteen ratkaisuilla voidaan tehostaa nykyisen infrastruktuurin käyttöä, parantaa liikkumisen edellytyksiä sekä lisätä yritysten sähköistä saavutettavuutta. Yhteysvälillä seuraavalla kymmenvuotiskaudella ensisijaisesti kehitettävät kohteet ovat Söörmarkun eritasoliittymä (vt 8 ja vt 23 etl), Porin Musa - Käppärä -välin nelikaistaistaminen, Eurajoen eritasoliittymä toimenpiteineen, Laitilan kohdan toimenpiteet sekä Mynämäen liittymäjärjestelyt. Edellä mainittujen vilkkaiden tasoliittymien muuttaminen eritasoliittymiksi ja tasoliittymien poistaminen tasoittaa ajonopeuksia. Liittymäparannukset mahdollistavat autoliikenteen 80 km/h nopeustason myös useimpien taajamien kohdalla. Sujuvuuden paraneminen lyhentää sekä henkilöautojen, kuljetusten että joukkoliikenteen matka-aikaa. Eritasoliittymät mahdollistavat myös maankäytön, jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien sekä joukkoliikenteen laatupysäkkien kehittämisen. Laatupysäkkien ohella on mahdollista kehittää myös ympäröivää maankäyttöä ja erilaisia liikkumisen palveluita, kuten liityntäpysäköintiä ja raskaan liikenteen taukopaikkoja. Toimenpiteet parantavat yhteysvälin olosuhteita elinkeinoelämän näkökulmasta. Söörmarkun liittymän parantaminen sujuvoittaa kuljetusyhteyksiä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Musa - Käppärä -välin nelikaistaistaminen parantaa Porin seudun satamien saavutettavuutta kuljetusten näkökulmasta sekä alueen työssäkäyntiyhteyksiä. Maankäytön ja etenkin elinkeinoelämän kehittymisen edellytykset paranevat, kun Laitilan kohdan ratkaisut selkiytyvät ja kaavoitustyö voi edetä. Liikennevaloliittymän poistuminen sujuvoittaa kuljetuksia. Eurajoen keskustan rakenne voi kehittyä kaupan, palveluiden ja työpaikkojen kannalta eritasoliittymän ja siihen liittyvien toimenpiteiden ansiosta. Mynämäen liittymäparannukset parantavat sekä valtatien että siihen liittyvien teiden turvallisuutta. 30 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Edellä mainittujen toimenpiteiden alustava kustannusarvio on 49,5 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi kehitetään liikenneturvallisuutta, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita sekä joukkoliikenteen laatupysäkkejä yhteensä noin 5 miljoonalla eurolla. Söörmarkun liittymän parantamista on tutkittu Hyvelä - Söörmarkku -aluevaraussuunnitelmassa. Eritasoliittymän tilanvaraukset on otettu huomioon osayleiskaavassa, joten hanketta voitaneen viedä eteenpäin tiesuunnitelmana. Porin Musa - Käppärä -välin nelikaistaistamisen todettiin parantavan oleellisesti valtatien liikenteellistä välityskykyä, vähentävän onnettomuusriskiä sekä parantavan maankäytön kehittymisen edellytyksiä. Nelikaistaistamisesta voidaan käynnistää suoraan tiesuunnitelman laatiminen ja samassa yhteydessä tutkia tarkemmin kyseessä olevaan kohtaan liittyviä eritaso- ja rinnakkaistiejärjestelyjä. Maankäytön ja liikenneratkaisujen samanaikainen suunnittelu on keskeistä, jotta valtatien ratkaisusta saadaan mahdollisimman hyvin maankäyttöä palveleva. Kunkin kehittämiskohteen osalta on tarpeen muodostaa maankäytön ja liikennejärjestelmäratkaisun ”paketti”, jossa näkyy sekä maankäytön että liikennejärjestelmän pitkän tähtäimen strategia että sen vaiheittain kehittämisen askeleet. Eurajoen kohdan parantamisesta on vuonna 2010 laadittu yleissuunnitelma. Osayleiskaavan saatua lainvoiman voidaan yleissuunnitelma lähettää hyväksyttäväksi ja käynnistää sen jälkeen tiesuunnitelman laatiminen. Jatkosuunnittelussa voidaan tutkia ratkaisun mahdollista vaiheittain toteuttamista. Laitilan kohdasta on vuonna 2012 laadittu tiesuunnitelma, jota ei kuitenkaan ole hyväksytty. Tämän työn yhteydessä laaditussa erillisselvityksessä on tutkittu vaihtoehtoja tiesuunnitelman mukaiselle ratkaisulle. Lisäksi on tutkittu sitä, miten tieratkaisut kytkeytyvät ja hyödyttävät parhaiten Laitilan katujärjestelyiden, maankäytön sekä joukkoliikenteen kehittämistä. Erillisselvityksessä esitetään Laitilan kohdalla toteutettavan kevennettyä ratkaisua, jossa kantatien 43 ja valtatien 8 liittymä parannetaan kiertoeritasoliittymäksi ja pohjoisempi liittymä toteutetaan risteyssiltana. Ratkaisua voidaan tarvittaessa myöhemmin täydentää pohjoisen suunnan rampeilla. Ratkaisu mahdollistaa vaiheittain toteuttamisen, maankäytön kehittämisen eritasoliittymän yhteydessä sekä kaupunkikuvallisesti paremman kokonaisuuden. Selvityksen valmistumisen jälkeen tulee tiesuunnitelma päivittää. Samoin maankäytön suunnitelmien päivittäminen tulee ajankohtaiseksi. Mynämäen liittymäparantamisista on laadittu tie- ja rakennussuunnitelma vuonna 2012. Laitilan ja Eurajoen kehittämishankkeiden yhteydessä parannetaan myös joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyitä. Erillisinä kohteina parannetaan Luvian sekä Mynämäen solmupysäkkejä ja niihin liittyviä oheispalveluita. Pysäkkialueiden palveluiden, liityntäpysäköinnin ja liityntäyhteyksien tarpeet on otettava jatkosuunnittelussa sekä maankäytön suunnittelussa huomioon. Liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä osaan on laadittu tie- ja rakennussuunnitelmia ja osassa on suunnittelu parhaillaan käynnissä. Osa toimenpiteistä on lisäksi sellaisia, että ne edellyttävät tarkempaa suunnittelua. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen määrittäminen edellyttää erillisen selvityksen käynnistämistä. Yhteysvälillä on sekä valtatien pitkittäiseen sekä poikittaiseen liikkumiseen liittyviä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien sekä eritasojärjestelyjen tarpeita. Näistä tärkeimpiä ovat alikulkukäytävät Mynämäellä (mt 12403), Porissa (Karhuhalli) ja Eurajoella (Lapijoki) sekä Niittymaan sekä Hankreetin välinen jalankulku- ja pyörätie Porissa ja Sorkan sekä Lapijoen välinen jalankulku- ja pyörätie Raumalla sekä Eurajoella. 10 vuoden aikajännettä pidemmällä tähtäimellä edistettävistä hankkeista kiireellisimpiä ovat Hyvelä - Söörmarkku -välin nelikaistaistatie, Luvian ja Mynämäen eritasoliittymät, Rauma - Eurajoki -nelikaistatie, Luvia - Pori -nelikaistatie, Laitila - Unaja -ohituskaistojen rakentaminen sekä Härkämäki - Huhko -välin meluesteet. Jatkosuunnittelussa on tarkistettava ratkaisut parhaillaan päivitettävänä olevien pääteiden kehittämisen tavoitteiden ja periaatteiden mukaiseksi, muun muassa kiertoliittymien osalta. Kehittämisselvityksessä on esitetty yhteysvälille ”kolmen ässän” pilottikokonaisuutta, johon sisältyy sekä sähköpyöräilyn, sähköautoilun että yritysten sähköisen saavutettavuuden parantaminen. Pilottikokonaisuuden edistäminen edellyttää eri toimijoiden yhteystyötä ja siihen on mahdollista hakea rahoitusta esimerkiksi liittojen, ministeriön, Liikenneviraston, Tekesin tai EU:n rahoitusohjelmista. LIITE 1 TEEMA SÄHKÖINEN SAAVUTETTAVUUS SÄHKÖAUTOT, LATAUSVERKOSTO JA SÄHKÖPYÖRÄILY ÄLYLIIKENNE Maakunnan kehittämisraha Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) (ks. kuvaus edellä) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) (ks. kuvaus edellä) Kuntien ja kaupunkiseutujen kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tukeva T&K-rahoitus Joukkoliikenteen valtionavustukset RAHOITUSKANAVIA Maakuntaliitot Maakuntaliitot myöntävät rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Liitot järjestävät hakuihin liittyviä infotilaisuuksia ja esimerkiksi Satakuntaa koskeva EAKR-haku (12.6–1.10.2015) on juuri käynnissä. Hakuprosessi kannattaa aloittaa keskustelulla ja projektiaihion esittelyllä maakuntaliitossa. Vuoropuhelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja sisältöä suunnata yhteisten tavoitteiden mukaisiksi. Kunnat voivat toimia hakijana. Haku tapahtuu EURA2014 -järjestelmän kautta. • Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) • • • • Ministeriöt (LVM,TEM), Liikennevirasto Ministeriöt ja Liikennevirasto rahoittavat hankkeita erilaisten avustusten ja tukien kautta. Avoinna olevista ja tulevista hauista kannattaa kysyä lisätietoja suoraan esimerkiksi Liikennevirastosta nimetyiltä yhteyshenkilöiltä, sillä hakuajat voivat vaihdella ja toisiin rahoitusmekanismeihin on jatkuva haku. Hakukelpoisuudesta kannattaa myös aloittaa keskustelut hyvissä ajoin. Kunnat voivat toimia hakijoina. Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita sekä sosiaalisia innovaatioita Parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta Keskeiset painopisteet pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Vähähiilisen talouden edistäminen Rahoitettavat hankkeet perustuvat maakuntaliittojen strategioissa määriteltyihin kehittämisen painopisteisiin • • • • • suhteellisen pieniä kokonaisuuksia (v. 2015 jaettava summa oli 112 000 € 4-8 hakijalle), hakijan omarahoitusosuus vähintään 25 % rahoitusta ei makseta suoraan kunnalle tms. vaan palveluntoimittajalle v. 2015 haussa mainittiin sähköpyörät ei myönnetä rahoitusta jos on saatu liikkumisen ohjauksen valtionavustusta hakuprosessia koordinoi Motiva TEM-energiatuki • • • Tulee hakea v.2015 loppuun mennessä, jatkuminen toistaiseksi epävarma Yritysten ja julkisorganisaatioiden sähköautojen leasing-hankinnan tukeminen Latausinfrastruktuurin rakentamisen tuki (35 % kaikista kustannuksista) yrityksille ja julkisorganisaatioille • • Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki, keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki, alueellisen ja paikallisen liikenteen tuki eriytettyinä Voidaan myöntää palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen järjestämiseen, hinnanalennuksiin, joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin (kutsuohjaus, palvelulinjojen perustaminen, matkapalvelukeskuksen perustaminen, informaatiojärjestelmän kehittäminen, matkakeskusten suunnittelu), joukkoliikenteen suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin sekä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen ja kehittämiseen Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset ks. edellä Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset • • • Tavoitteena yksin omalla autolla tehtävien matkojen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvattaminen Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät ja muut yleishyödylliset yhteisöt (tai nämä yhdessä) Avustus on enintään 75 % hyväksytyistä kustannuksista Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 31 TEEMA SÄHKÖINEN SAAVUTETTAVUUS SÄHKÖAUTOT, LATAUSVERKOSTO JA SÄHKÖPYÖRÄILY ÄLYLIIKENNE Innovaatiorahoituskeskus Tekes Fiksu kaupunki –ohjelma EVE-ohjelma (Electric Vehicle Systems) MaaS-yhteisohjelma Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja. Lisäksi julkisten palvelujen tuottajat kuten kaupungit ja kunnat voivat Tekesin rahoituksen avulla kehittää laadukkaampia palveluita, organisaation johtamista ja julkisten hankintojen toteuttamista. Tekesillä on pääosin jatkuva rahoitushaku, mutta joihinkin voi olla myös tietyt hakuajat. • • • • • RAHOITUSKANAVIA • Fiksu kaupunki -ohjelma toteutetaan vuosina 2013–2017 ja ohjelman kokonaisrahoitus on noin 100 miljoonaa euroa Haetaan ideoita, jotka tuovat älykkäitä ratkaisuja kaupunkien tarpeisiin, ja joilla on kansainvälistä markkinapotentiaalia Kesto 2011–2015 Tavoitteena on kehittää sähköisiin ajoneuvoihin, latausinfrastruktuuriin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittymistä Fiksu kaupunki -ohjelma • ks. kuvaus edellä Huippuostajat Tekesillä on käynnissä erilaisia ohjelmia, joiden alla rahoitusta voidaan myöntää. Rahoitushakuun liittyen vuoropuhelu tulee aloittaa keskustelulla ohjelmapäällikön kanssa ja hän voi neuvoa prosessissa eteenpäin. Tekes voi rahoittaa julkisten hankintojen suunnittelua, kun tähtäimessä on palvelun ja toiminnan merkittävä uudistaminen. Rahoitus on näissä tyypillisesti 50 %. 32 • • • EU-rahoitusohjelmat Horisontti 2020 –puiteohjelma EU-rahoitusohjelmia on hyvin laaja kirjo ja kaikissa on omat erityispiirteensä.Yleisesti ottaen kuitenkin hankkeet ovat laajahkoja kokonaisuuksia, joissa eri maista tulevat partnerit (vähintään kolmesta eri maasta) edistävät tietyn rahoitushaun agendan teemoja. Rahoitusmekanismien tavoitteet vaihtelevat yleisemmästä tiedon levittämisestä teknologioiden kehittämiseen ja lähelle uusien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista. Parhaillaan käynnissä oleva Horizon 2020-puiteohjelma on laaja kokonaisuus, jossa rahoitushakuja aukeaa tasaisesti seuraavien viiden vuoden aikana eri teemoihin liittyen (mm. liikenne, energia). Puiteohjelman rahoitus on erittäin kilpailtua ja vain erittäin vahvat konsortiot saavat rahoitusta.Yleensä kaupungit ovat näissä partnereina mukana tai muulla tavalla hyötyjinä esim. yritysten kumppaneina. • Hakuprosessit riippuvat täysin rahoitusohjelmasta. Prosessi voi olla yksi- tai kaksivaiheinen. Hakemukset ovat tavallisesti ensivaiheessa hyvin tiiviitä kuvauksia tavoitteista ja osallistuvista tahoista (esim. 15 sivua). Mikäli hanke pääsee toiselle kierrokselle arvioinnin jälkeen, tulee hakemusta laajentaa ja täsmentää. Myös rahoitusprosentit vaihtelevat huomattavasti, mutta yleisesti ottaen hankkeet ovat osa-rahoitettuja eli omarahoitusta tulee olla mukana myös. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Tekesin ja LVMn yhteisohjelma Tavoitteena kehittää avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille • Puiteohjelman yhteiskunnalliset haasteet –osiossa useita mahdollisia rahoituskokonaisuuksia Komissiosta saadun viimeisimmän tiedon mukaan vuoden 2016–2017 työohjelma julkaistaan ja ensimmäiset haut avataan lokakuun 13. päivä 2015. Sähköistä saavutettavuutta on mahdollisuus kehittää kuntien elinkeinotoimen neuvonnan avulla sekä yhdessä yrittäjäpalveluiden kanssa. Tavoitteena on nykyisten sähköisten kanavien (kartta-alustat, hakupalvelut jne.) kattavampi hyödyntäminen. Esimerkkinä Salon kaupungin ”Yritysten sähköisen saavutettavuuden ABC”, joka tuotettiin ”Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää” -hankkeessa (2015). Kesto 2013–2016 Tavoitteena uusien innovaatioiden synnyttäminen fiksujen hankintojen ja markkinoiden kehittämisen avulla Erityispainopisteenä julkisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen Horisontti 2020 –puiteohjelma ks. edellä Horisontti 2020 –puiteohjelma ks. edellä IEE-ohjelma (Intelligent Energy Europe) Interreg Central Baltic Programme 2014–2020 –ohjelma • • • • • Ohjelma tarjoaa kestävien energiaprojektien rahoitusta liittyen mm. rakennusten energiatehokkuuteen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, taajamaliikenteeseen yms. (esim. sähköinen liikenne) Tavoitteena on edistää mm. tiedon tuottamista ja jakoa, kokemusten vaihtoa sekä paikallisviranomaisten sekä alueiden ja paikallisten yhteistyökumppanien verkostoitumista. Rahastosta ei tueta teknologian kehittämishankkeita ja hakijaryhmässä on oltava tahoja vähintään kolmesta EY-maasta Projektiesimerkki: EMOBILITY WORKS European Energy efficiency Fund (EEEF) • • Ohjelmasta rahoitetaan uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja puhtaan kaupunkiliikenteen hankkeita Ei hakuaikoja ja suunnattu erityisesti julkisen sektorin toimijoille. • • • Rahoittaa yhteistyöprojekteja keskisen Itämeren alueella (Suomi,Viro, Latvia, Ruotsi) Kärkiteemana ”Well connected region” ja sen alla ”Improved transport flows of people and goods ” Varsinais-Suomen liitto toimii Central Baltic 2014–2020 –ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena. Suomessa valtion vastinrahaa myöntää Varsinais-Suomen liitto
© Copyright 2024