Taustaraportti 1 – Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto

FInZEB – Lähes nollaenergiarakentamisen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Taustaraportti 1 – Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
Optiplan Oy
Y-tunnus 0775337-1
www.optiplan.fi
Puh. 010 507 6000
Helsinki
Mannerheimintie 105
PL 48, 00281 Helsinki
Turku
Helsinginkatu 15
PL 124, 20101 Turku
Tampere
Åkerlundinkatu 11 C
PL 431, 33101 Tampere
Oulu
Uusikatu 35
90100 Oulu
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
2 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
YHTEENVETO
FInZEB-hankkeessa tutkittiin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU)
mukaista kustannusoptimaalista tapaa saavuttaa lähes nollaenergiataso. Tässä selvityksessä tutkittiin lähes nollaenergiatavoitteeseen pääsemiseen liittyvien rakennus- ja
taloteknisten vaihtoehtojen elinkaarikustannuksia.
Elinkaarikustannukset laskettiin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (244/2012)
mukaisesti kokonaiskustannuksena, jonka pohjalta ratkaisuille määriteltiin nettonykyarvot valitulla tarkastelujaksolla.
Lähes nollaenergiatavoitteen saavuttamiseksi niin asuinkerrostalon kuin toimistorakennuksenkin kannalta elinkaarikustannuksiltaan edullisimmiksi ratkaisuiksi osoittautuivat ilmanvaihdon lämmön talteenoton vuosihyötysuhteisiin, ikkunoihin, kylmäsiltojen
ja ilmavuodon vähentämiseen, valaistukseen, tarpeenmukaiseen valaistukseen ja ilmanvaihtoon sekä lämmönjakelun hyötysuhteen parantamiseen liittyvät ratkaisut.
Elinkaaritarkasteluiden perusteella havaittiin, että asuinkerrostalossa kustannusoptimaalinen taso sijoittuu suhteellisen lähelle nykyistä määräystasoa. Sen sijaan toimistorakennuksen osalta nykyinen määräystaso on puolestaan melko kaukana kustannusoptimaalisesta tasosta.
.
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
3 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
SISÄLTÖ
YHTEENVETO ....................................................................................................................................2
SISÄLTÖ .............................................................................................................................................3
1
JOHDANTO .................................................................................................................................4
2
LASKENTAMENETELMÄ ............................................................................................................6
3
LÄHTÖTIEDOT ............................................................................................................................7
4
TULOKSET ..................................................................................................................................9
4.1
Asuinkerrostalo ......................................................................................................................9
4.2
Toimistorakennus ................................................................................................................12
4.3
Herkkyystarkastelu ..............................................................................................................16
5
JOHTOPÄÄTÖKSET..................................................................................................................20
6
LIITTEET....................................................................................................................................21
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
4 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
1
JOHDANTO
FInZEB-hankkeen Loppuraportin (Sisältö ja tulokset) lisäksi hankkeessa on laadittu
useita teknisiä raportteja, jotka julkaistaan hankkeen www-sivuilla osana Taustaraporttia.
Tämä on Taustaraportin osa 1, Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto.
Taustaraportti koostuu seuraavista osaraporteista:
1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
Optiplan Oy
2
Pientalojen kustannuslaskenta ja E-luku
Insinööritoimisto Vesitaito
Oy
3
Kustannuslaskenta – koulut ja päiväkodit
Granlund Oy
4
Energiaa säästävät tekniset ratkaisut
Granlund Oy
5
Laskentasäännöt
Granlund Oy
6
Aurinkosähkötarkastelut
Granlund Oy
7
Tulevaisuuden sää ja sisälämpötilatarkastelut
Granlund Oy
8
Pilottikohteiden kokemuksia
Granlund Oy
9
Energiantuotantoketjut – aineistoselvitys
Granlund Oy
10
Valaistuksen laadullisten tekijöiden ja energialaskennan määrittely FInZEB-hankkeelle
Tampereen ammattikorkeakoulu
Rakennusten lähes nollanenergia -direktiivin mukaan lähes nollaenergiatason määrittämisessä noudatetaan kustannusoptimaalisuuden periaatetta (244/2012), jolla tarkoitetaan sitä, että kyseiseen kustannusoptimaaliseen tasoon tulee päästä elinkaarikustannuksiltaan edullisilla toimenpiteillä ja niiden yhdistelmillä. Kustannusoptimaalisuutta
tarkasteltaessa huomioidaan investointien nykyarvojen mukainen kokonaiskustannus,
jossa mukana ovat koko elinkaaren aikaiset säästöt ja menot.
Kustannuslaskennan tavoitteina oli selvittää yksittäisten energiaa säästävien ratkaisujen osalta kustannusvaikutus koko elinkaaren ajalta, investoinnin takaisinmaksuaika ja
investoinnin sisäinen korkokanta. Herkkyystarkasteluilla selvitettiin lisäksi laskentamääreiden (laskentakoron sekä energian hinnannousun) vaikutus saatuihin tuloksiin.
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
5 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Yksittäisten ratkaisujen perusteella muodostettiin toimenpidepaketteja, joiden osalta
verrattiin pakettien kustannusoptimaalisuutta ja määritettiin kustannusoptimaalinen taso.
Kustannusarvioiden laatimisessa vertailtavina toteutustapoina käytettiin nykyisin käytössä olevia ratkaisumalleja, kuten betonirakenteita, villaeristystä sekä papueristeistä
tasakattoa.
Kohteet, joissa ratkaisuja tarkasteltiin, olivat tarkasteluajankohdalle tyypilliset 5kerroksinen toimistorakennus sekä 4-5 kerroksinen ja kahden porrashuoneen asuinkerrostalo.
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
6 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
2
LASKENTAMENETELMÄ
Laskentamenetelmänä käytettiin EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin
(244/2012) mukaista kokonaiskustannuksiin (elinkaarikustannuksiin) perustuvaa tarkastelua. Tässä tarkastelussa huomioitiin kaikki elinkaaren aikana syntyvät kustannukset, minkä perusteella ratkaisuille määriteltiin nettonykyarvot valitulla tarkastelujaksolla.
Laskenta tehtiin Excel-pohjaisella laskentatyökalulla seuraavan kaavan mukaisesti:
𝜏
𝐶𝑔 (𝜏) = 𝐶1 + ∑ [∑ (𝐶𝑎,𝑖 (𝑗) × 𝑅𝑑 (𝑖) + 𝐸𝑎,𝑖 (𝑗) × 𝑅𝑒 (𝑖))]
𝑗
𝑖=1
𝑗𝑜𝑠𝑠𝑎
𝜏 𝑜𝑛 𝑙𝑎𝑠𝑘𝑒𝑛𝑡𝑎𝑗𝑎𝑘𝑠𝑜
𝐶𝑔 (𝜏) 𝑜𝑛 𝑙𝑎𝑠𝑘𝑒𝑛𝑡𝑎𝑗𝑎𝑘𝑠𝑜𝑛 𝑘𝑜𝑘𝑜𝑛𝑎𝑖𝑠𝑘𝑢𝑠𝑡𝑎𝑛𝑛𝑢𝑘𝑠𝑒𝑡 (𝑎𝑙𝑢𝑠𝑠𝑎 𝜏0 )
𝐶1 𝑜𝑛 𝑟𝑎𝑡𝑘𝑎𝑖𝑠𝑢𝑛 𝑡𝑎𝑖 𝑡𝑜𝑖𝑚𝑒𝑛𝑝𝑖𝑑𝑒𝑝𝑎𝑘𝑒𝑡𝑖𝑛 𝑗 𝑖𝑛𝑣𝑒𝑠𝑡𝑜𝑖𝑛𝑡𝑖𝑘𝑢𝑠𝑡𝑎𝑛𝑛𝑢𝑘𝑠𝑒𝑡
𝐶𝑎,𝑖 (𝑗) 𝑜𝑛 𝑟𝑎𝑡𝑘𝑎𝑖𝑠𝑢𝑛 𝑡𝑎𝑖 𝑡𝑜𝑖𝑚𝑒𝑛𝑝𝑖𝑑𝑒𝑝𝑎𝑘𝑒𝑡𝑖𝑛 𝑗 𝑦𝑙𝑙ä𝑝𝑖𝑡𝑜- 𝑗𝑎 𝑘𝑜𝑟𝑗𝑎𝑢𝑠𝑘𝑢𝑠𝑡𝑎𝑛𝑛𝑢𝑘𝑠𝑒𝑡 𝑣𝑢𝑜𝑛𝑛𝑎 𝑖
𝑅𝑑 (𝑖) 𝑜𝑛 𝑑𝑖𝑠𝑘𝑜𝑛𝑡𝑡𝑜𝑘𝑜𝑟𝑘𝑜𝑜𝑛 𝑟 𝑝𝑒𝑟𝑢𝑠𝑡𝑢𝑣𝑎 𝑣𝑢𝑜𝑑𝑒𝑛 𝑖 𝑑𝑖𝑠𝑘𝑜𝑛𝑡𝑡𝑎𝑢𝑠𝑡𝑒𝑘𝑖𝑗ä, 𝑗𝑜𝑘𝑎 𝑙𝑎𝑠𝑘𝑒𝑡𝑎𝑎𝑛
𝑠𝑒𝑢𝑟𝑎𝑎𝑣𝑎𝑠𝑡𝑖:
𝑝
𝑅𝑑 (𝑝) = (
1
𝑟 ) , 𝑗𝑜𝑠𝑠𝑎 𝑝 𝑜𝑛 𝑣𝑢𝑜𝑠𝑖𝑒𝑛 𝑙𝑢𝑘𝑢𝑚ää𝑟ä 𝑗𝑎 𝑟 𝑟𝑒𝑎𝑎𝑙𝑖𝑛𝑒𝑛 𝑙𝑎𝑠𝑘𝑒𝑛𝑡𝑎𝑘𝑜𝑟𝑘𝑜
1 + 100
𝐸𝑎,𝑖 (𝑗) 𝑜𝑛 𝑟𝑎𝑡𝑘𝑎𝑖𝑠𝑢𝑛 𝑡𝑎𝑖 𝑡𝑜𝑖𝑚𝑒𝑛𝑝𝑖𝑑𝑒𝑝𝑎𝑘𝑒𝑡𝑖𝑛 𝑗 𝑣𝑢𝑜𝑡𝑢𝑖𝑠𝑒𝑡 𝑒𝑛𝑒𝑟𝑔𝑖𝑎𝑘𝑢𝑠𝑡𝑎𝑛𝑛𝑢𝑘𝑠𝑒𝑡 𝑣𝑢𝑜𝑛𝑛𝑎 𝑖
𝑅𝑒 (𝑖) 𝑜𝑛 𝑑𝑖𝑠𝑘𝑜𝑛𝑡𝑡𝑜𝑘𝑜𝑟𝑘𝑜𝑜𝑛 𝑠 𝑝𝑒𝑟𝑢𝑠𝑡𝑢𝑣𝑎 𝑣𝑢𝑜𝑑𝑒𝑛 𝑖 𝑑𝑖𝑠𝑘𝑜𝑛𝑡𝑡𝑎𝑢𝑠𝑡𝑒𝑘𝑖𝑗ä, 𝑗𝑜𝑘𝑎 𝑙𝑎𝑠𝑘𝑒𝑡𝑎𝑎𝑛
𝑠𝑒𝑢𝑟𝑎𝑎𝑣𝑎𝑠𝑡𝑖:
𝑅𝑒 (𝑝) = (1 +
𝑠 𝑝
) , 𝑗𝑜𝑠𝑠𝑎 𝑝 𝑜𝑛 𝑣𝑢𝑜𝑠𝑖𝑒𝑛 𝑙𝑢𝑘𝑢𝑚ää𝑟ä 𝑗𝑎 𝑠 𝑒𝑛𝑒𝑟𝑔𝑖𝑎𝑛 ℎ𝑖𝑛𝑛𝑎𝑛 𝑛𝑜𝑢𝑠𝑢
100
Laskennassa huomioitiin seuraavat elinkaaren aikana syntyvät kustannukset:
-
investointikustannus
-
energiakustannukset (sähkö, lämpö ja jäähdytys)
ylläpitokustannukset
korjaus- ja uusimiskustannukset
-
energianhinnan nousu
laskentakorko
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
7 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
3
LÄHTÖTIEDOT
Kustannuslaskennassa käsiteltävät energiaa säästävät ratkaisuvaihtoehdot on määritelty jo aiemmin FInZEB-hankkeen aikana ja niitä hyödynnettiin sellaisenaan tässä tarkastelussa. Poikkeuksena tästä on kuitenkin asuinkerrostalon ilmanvaihtojärjestelmien
vertailut, jossa vertailtiin vain keskitettyjä ja hajautettuja järjestelmiä keskenään. Koska
järjestelmät eroavat toisistaan niin oleellisesti, ei järjestelmien ristiinvertailu ollut järkevää. Erittely tarkastelluista vaihtoehdoista löytyy kappaleesta 4 Tulokset.
Elinkaarikustannusten laskennassa investointi- sekä korjaus- ja ylläpitokustannuksia
arvioitiin käyttäen apuna tietoja toteutuneista kohteista, tuotetoimittajien tarjouksia tai
budjettihinta-arvioita sekä arviohetkellä (10/2014) voimassa olleita hinnastoja. Tämän
lisäksi kysyttiin asiantuntijoiden arvioita. Energiakustannuksissa hyödynnettiin Granlund Oy:n kyseisiin kohteisiin tekemiä energialaskelmia. Kaikki kustannukset on ilmoitettu arvonlisäverottomina.
Sähköenergian hintoina käytettiin Tilastokeskuksen ”Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin”
-tilaston 07/13 - 06/14 aikaista keskihintaa, siten että asuinkerrostalolle käytettiin T5luokkaa (alle 20 MWh/a) ja toimistolle T6:ta (20 - 499 MWh/a). Lisäksi asuinkerrostalon kylpyhuoneiden mukavuuslattialämmityksen tapauksessa käytettiin asuinhuoneistolle sopivaa hintaa, joka muodostettiin luokkien K1 (kerrostalohuoneisto, 2000 kWh/a)
ja K2 (pientalo 5000 kWh/a) keskiarvosta. Tilaston hinnat sisältävät energian, siirron
sekä sähköveron ja ALV:n. Saadusta keskihinnasta poistettiin arvonlisävero, koska
kaikki muutkin kustannukset olivat ALV 0 %. Sähkön hinnaksi asuinkerrostalolle saatiin
95,29 €/MWh, toimistorakennukselle 88,30 €/MWh ja asuinhuoneistolle 133,47
€/MWh. Tilastossa ei ole eritelty sähkön energia- ja perusmaksua, joten käytetyt hinnat
ovat kokonaishintoja, jotka sisältävät sähkönkäytön perusmaksut. Perusmaksun osuus
sähkön kokonaishinnasta on hyvin pieni ja lisäksi sen osuus verrattuna kaukolämmön
perusmaksuun on oleellisesti pienempi. Joten sähkön perusmaksu ei muodosta oleellista kustannustekijää.
Lämpöenergian hintoina käytettiin Energiateollisuus ry:n ”Kaukolämmön hinta
1.7.2014 alkaen” -tilaston energiamäärillä painotettua keskihintaa, josta poistettiin arvonlisäveron osuus. Asuinkerrostalolle energian hintana (sisältäen perusmaksun
osuuden) käytettiin II-luokkaa (150 - 600 MWh/a) 61,56 €/MWh ja toimistorakennukselle (sisältäen perusmaksun osuuden) III-luokkaa (yli 600 MWh/a) 56,89 €/MWh. Kaukolämmön painotettu keskihinta pelkän energiamaksun osalta on kyseisen tilaston mukaan 48,73 €/MWh. Tätä käytettiin aurinkolämpöön liittyvissä tarkasteluissa, koska au-
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
8 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
rinkolämpö vähentää lämmitystarvetta, mutta ei vaikuta kaukolämpöliittymän tehoon ja
siten perusmaksuun. Muissa tarkasteluissa käytettiin hintaa, jossa perusmaksu on
mukana, koska se kompensoi lämmitystehon alennuksesta syntyviä säästöjä, joita ei
erikseen huomioitu investointikustannuksia arvioitaessa.
Energian hinnan nousun oletettiin olevan perustapauksessa 2 % vuodessa, mikä on
yleisesti elinkaaritarkasteluissa käytetty oletus. Lisäksi herkkyystarkasteluissa tutkittiin
tapausta, jossa energian vuosittainen hinnan nousu oli 4 %. Laskentakorkona käytettiin perustapauksessa 4 %:a. Herkkyystarkastelulla tutkittiin lisäksi korkojen 0 %, 2 %
ja 6 % vaikutusta. Kaikki hinnan muutokset ja korot ovat reaalisia. Tarkastelujaksona
käytettiin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti asuinkerrostalon osalta
30 vuotta ja toimistorakennuksen osalta 20 vuotta.
Alla olevaan Taulukkoon 1 on koottu yhteenveto käytetyistä laskentaparametreista.
Taulukko 1: Kustannuslaskennan laskentaparametrit
Tarkastelujakso
Toimisto
Asuinkerrostalo
20
30
a
a
Diskonttokorko
4
%
Energian hinnan nousu
2
%/a
Sähkön hinta
Toimisto
Asuinkerrostalo
- huoneisto
Kaukolämmön hinta
Toimisto
Asuinkerrostalo
Energiamaksu
Alv 0 %
88,30
95,29
133,47
€/MWh
€/MWh
€/MWh
Alv 0 %
56,89
61,56
48,73
€/MWh
€/MWh
€/MWh
Tarkastellut kohteet olivat seuraavat:
Asuinkerrostalo: 3336 brm², lämmitetty nettoala 2977 m², E-luku 129 kWh/m²;
Toimistorakennus: 6316 brm², lämmitetty nettoala 6203 m², E-luku 168 kWh/m².
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
9 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
4
TULOKSET
Suuren asuinkerrostalon ja pienen toimistorakennuksen elinkaarikustannukset laskettiin edellä kuvatulla tavalla ja edellä olevien reunaehtojen mukaan. Tässä luvussa esitetään laskelmien päätulokset ja tunnusluvut. Laskelmien yksityiskohtaisemmat tulokset ovat liitteessä 2.
4.1 Asuinkerrostalo
Asuinkerrostalon tapauksessa tutkittiin Taulukossa 2 esitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja.
Taulukossa on esitettynä kullekin ratkaisulle neliökohtainen (rakennuksen nettopintaala) kokonaiskustannus, E-lukuvaikutus sekä takaisinmaksuaika perustapauksessa.
Negatiivinen neliökohtainen kokonaiskustannus kuvastaa sitä, että kyseisen ratkaisun
yhteenlasketut investointi-, käyttö- ja kunnossapito- sekä energiakustannukset ovat 30
vuoden aikana negatiiviset, eli investointi tuottamat tulot ovat suuremmat kuin siitä aiheutuvat menot. Vaikutus E-lukuun -sarakkeen negatiiviset arvot kuvastavat sitä, kuinka paljon kukin ratkaisu pienentää E-lukua verrattuna perustapaukseen. Takaisinmaksuaika on vuosissa ja kuvastaa sitä kuinka nopeasti kuhunkin investointiin liittyvät tulot
vastaavat siihen kuluneita menoja, eli käytännössä, minkä käyttövuoden jälkeen investointi alkaa tuottaa voittoa.
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
10 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Taulukko 2 Asuinkerrostalo, ratkaisut
Kokonaiskustannukset
(30v), €/m²
Vaikutus
E-lukuun,
kWh/m²
Takaisinmaksuaika, a
LTO-vuosihyötysuhde 78 % (asuntokohtaiset koneet)
-4,3
-7,0
14
LTO-vuosihyötysuhde 65 % (keskitetty ilmanvaihto)
-4,0
-2,8
8
Ikkuna U=0,8 W/m²K; g=39,4 %
-1,3
-1,8
17
Ikkuna U=0,6 W/m²K; g=24,3 %
-1,7
-4,1
23
Kylmäsillat -25 %
-0,4
-0,4
13
Valaistus minimi 9 W/m²
-3,5
-0,8
12
Lämmönjakelun hyötysuhde maksimi 95 %
-0,6
-1,8
24
LTO lämpimästä käyttövedestä 50 %
4,1
-14,1
56
Ilmanvaihdon SFP normaali 1,6 kW/(m³/s)
3,5
-2,6
yli 60
Ilmanvaihdon SFP minimi 1,5 kW/(m³/s)
8,4
-3,1
yli 60
Vaipan passiivirakenteet
17,8
-2,8
yli 60
Passiivirakenteet, seinät U=0,14 W/(m²K)
5,8
-1,5
yli 60
Passiivirakenteet, alapohja U=0,1 W/(m²K)
3,4
-1,1
yli 60
Passiivirakenteet, yläpohja U=0,07 W/(m²K)
7,7
-0,7
yli 60
Aurinkosähkö, 26 m²
2,5
-3,0
yli 60
Aurinkolämpö, 62 m²
11,7
-11,3
yli 60
Mukavuuslattialämmitys kph:ssa vesikiertoisena
0,0
-2,1
31
Ratkaisu
Taloudellisessa mielessä 30 vuoden aikana kokonaiskustannuksiltaan negatiiviset ratkaisut ovat kannattavimmat. Näitä ovat ilmanvaihdon lämmön talteenotto (LTO) vuosihyötysuhteisiin, ikkunoihin, kylmäsiltojen vähentämiseen, valaistukseen sekä
lämmönjakelun hyötysuhteen parantamiseen liittyvät ratkaisut.
Ratkaisuvaihtoehdoista E-lukua eniten pienentäviä ovat ilmanvaihdon LTOvuosihyötysuhde 78 %, LTO lämpimästä käyttövedestä (50 %) sekä aurinkolämpö.
Vähiten E-lukua pienensivät kylmäsiltojen vähentäminen, valaistus sekä passiivirakenteisiin liittyvät ratkaisut.
Taloudellisesti edullisimmista ratkaisuista, joiden 30 vuoden kokonaiskustannukset olivat negatiiviset, muodostettiin neljä energiansäästövaikutuksiltaan tehokasta ja elinkaarikustannuksiltaan edullista toimenpidepakettia, joihin lisättiin myös passiivirakenteita sekä aurinkosähköä ja lämpöä. Asuinkerrostalon osalta tarkasteltujen toimenpi-
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
11 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
depakettien sisältö on esitetty Taulukossa 3 ja paketteihin liittyvät tunnusluvut Taulukossa 4.
Taulukko 3 Asuinkerrostalo, toimenpidepakettien sisältö
Ratkaisut
LTO-vuosihyötysuhde maksimi 78 % (asuntokohtaiset koneet)
LTO-vuosihyötysuhde maksimi 65 % (keskitetty
ilmanvaihto)
Ikkuna U=0,8 W/m²K; g=39,4 %
1
2
X
X
X
3
4
X
X
X
Ikkuna U=0,6 W/m²K; g=24,3 %
X
X
Kylmäsillat -25 %
X
X
X
X
Valaistus minimi 9 W/m2
X
X
X
X
Lämmönjakelun vuosihyötysuhde 95 %
X
X
X
X
Taulukossa 3 ratkaisut ovat vasemmanpuoleisessa sarakkeessa ja numeroidut sarakkeet edustavat toimenpidepaketteja 1-4.
Taulukko 4 Asuinkerrostalo, toimenpidepaketit
Kokonaiskustannukset
(30v), €/m²
Vaikutus
E-lukuun,
kWh/m²
Takaisinmaksuaika, a
Toimenpidepaketti1
-9,8
-13,0
14
Toimenpidepaketti1 + passiivirakenne
8,7
-16,0
37
4
-26,0
36
Toimenpidepaketti2
-9,9
-15,0
20
Toimenpidepaketti3
-6,4
-12,0
21
Toimenpidepaketti3 + passiivirakenne
11,8
-15,0
yli 60
6,8
-25,0
47
-6,5
-15,0
23
Paketit
Toimenpidepaketti1 + aurinkosähkö ja -lämpö
T
Toimenpidepaketti3 + aurinkosähkö ja -lämpö
a
Toimenpidepaketti4
u
Taulukosta 4 havaitaan, että toimenpidepaketeilla 1 ja 2 on pienimmät, eniten negatiiviset, kokonaiskustannukset 30 vuoden ajalla. Suurimmat vaikutukset E-lukuun on niillä paketeilla, joissa on mukana aurinkosähköä ja -lämpöä. Lyhyin takaisinmaksuaika
on paketilla 1.
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
12 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Tarkasteltavan asuinkerrostalon kokonaiskustannuksia havainnollistettiin arvioimalla
vastaavilla laajuustiedoilla olevan ja tavanomaisesti toteutetun asuinkerrostalon rakentamiskustannukset sekä käyttö- ja kunnossapitokustannukset (30 vuotta) ilman energiakustannuksia. Tähän lisättiin tarkasteltaviin toimenpidepaketteihin liittyvät investointikustannukset, käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä energiakustannukset. Lisäksi saadut kokonaiskustannukset muunnettiin lämmitetyn nettoalan mukaisiksi neliökustannuksiksi.
Kokonaiskustannus €/m²
Toimenpidepakettien (TP) kokonaiskustannuksia, 30 vuoden ajalla, on havainnollistettu kuvassa 1, jossa pystyakseli kuvastaa rakennuksen hyötyneliöihin suhteutettuja
kustannuksia ja vaaka-akseli E-lukua. Pylväiden väreistä ylempi, vaalean vihreä, kuvastaa neliökohtaisia energiakustannuksia ja tummempi käyttö- ja kunnossapitokustannuksia. Näiden lisäksi alimaisena ovat investointikustannukset, jotka eivät kuvassa
näy. Huomioitavaa kuvassa 1 on se, että esitysteknisistä syistä pystyakselin arvot alkavat 2200 €/m²-kohdasta.
E-luku
E-luku
Kuva 1 Asuinkerrostalo, neliökohtaiset kokonaiskustannukset ja E-luku
Tehdyn tarkastelun ja kuvan 1 perusteella asuinkerrostalossa kustannusoptimaalinen
taso on E-luvulla tarkasteluna noin 115 kWh/m²,a. Tarkastellut toimenpidepaketit (il-
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
13 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
man aurinkoenergiaa ja passiivirakenteita) sijoittuvat kaikkinensa hyvin lähellä tätä arvoa.
4.2 Toimistorakennus
Toimistorakennuksen osalta tutkittiin Taulukossa 5 olevia ratkaisuja:
Taulukko 5 Toimistorakennus, ratkaisut
Kokonaiskustannukset
(20v), €/m²
Vaikutus
E-lukuun,
kWh/m²
Takaisinmaksuaika, a
LTO vuosihyötysuhde 72 %
-20
-25,5
2
LTO vuosihyötysuhde 81 %
-44
-32,8
2
Ikkuna U=0,8 W/m²K; g=39,4 %
-1
-5,0
14
Ikkuna U=0,6 W/m²K; g=24,3 %
-1
-8,2
19
Ikkuna U=0,45 W/m²K; g=24,3 %
4
-10,0
30
Kylmäsillat -25 %
1
-0,3
20
Valaistus minimi 7 W/m²
-7
-14,3
6
Lämmönjakelun hyötysuhde maksimi 95 %
1
-1,5
38
LTO lämpimästä käyttövedestä 50 %
6
-2,5
yli 60
Ilmanvaihdon SFP normaali 1,6 kW/(m³/s)
2
-1,8
yli 60
Ilmanvaihdon SFP minimi 1,5 kW/(m³/s)
2
-3,1
51
Tarpeenmukainen ilmanvaihto (0.7l/s/m²)
-18
-34,4
6
Tarpeenmukainen valaistus
-7
-13,0
4
Vaipan passiivirakenteet
21
-2,3
yli 60
Passiivirakenteet, ulkoseinät U=0,14 W/(m²K)
8
-0,9
yli 60
Passiivirakenteet, alapohja U=0,1 W/(m²K)
4
-1,2
yli 60
Passiivirakenteet, yläpohja U=0,07 W/(m²K)
9
-0,3
yli 60
Ilmavuoto minimi N50=0,6 1/h
-2
-3,6
12
Aurinkosähkö, 310 m²
12
-10,2
yli 60
Aurinkolämpö, 23 m²
3
-2,1
yli 60
Ratkaisu
Ratkaisuista pienimmät kokonaiskustannukset 20 vuoden ajalla ovat ilmanvaihdon
LTO:lla, valaistuksella sekä tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla ja valaistuksella. Näiden
lisäksi negatiivinen 20 vuoden kokonaiskustannus on myös ikkunoilla (U=0.8 ja U=0.6)
sekä ilmavuodon vähentämisen eli rakennuksen tiiveyttä parantavilla toimilla.
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
14 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
E-lukuvaikutuksen osalta Taulukon 5 ratkaisuista eniten E-lukua pienentävät ilmanvaihdon LTO vuosihyötysuhteella 81 % sekä tarpeenmukainen ilmanvaihto. Myös LTO
vuosihyötysuhteella 72 %, ikkunoilla, valaistuksella ja sen ohjauksella sekä aurinkosähköllä on suuri E-lukua pienentävä vaikutus.
Taulukossa 5 olevista ratkaisuista lyhyimmät takaisinmaksuajat ovat ilmanvaihdon
LTO vuosihyötysuhteilla 72 % ja 81 %, valaistuksella sekä tarpeenmukaisella ilmanvaihdon ja valaistuksen ohjaamisella. Yli tai lähes 60 vuoden takaisinmaksuajat ovat
puolestaan lämpimän käyttöveden LTO:lla, ilmanvaihdon SFP:n parantamisen toimenpiteillä, passiivirakenteilla sekä aurinkosähköllä ja -lämmöllä.
Taulukossa 5 olevista ratkaisuista muodostettiin toimenpidepaketteja samalla tavalla
kuin edellä suuren asuinkerrostalon tapauksessa: Paketit muodostettiin 20 vuoden kokonaiskustannusten pohjalta, jolloin niiden runko muodostui ilmanvaihdon LTOvuosihyötysuhteista (joko 72 % tai 81 %), ikkunoista (U=0.8 tai U=0.6), valaistuksesta,
ilmavuodosta sekä tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta ja valaistuksesta. Näiden lisäksi
paketteihin sisällytettiin kylmäsiltojen pienentämisen toimenpiteet, koska niiden takaisinmaksuaika on 20 vuotta. Kuten edellä, paketteihin liitettiin myös passiivirakenteita sekä aurinkosähköä ja -lämpöä. Toimistorakennuksen toimenpidepakettien sisältö
on esitetty Taulukossa 6 ja niihin liittyvät tunnusluvut Taulukossa 7.
Taulukko 6 Toimistorakennus, toimenpidepakettien sisältö
Ratkaisut
1
2
LTO-vuosihyötysuhde maksimi 72 %
X
X
LTO-vuosihyötysuhde maksimi 81 %
Ikkuna U=0,8 W/m²K; g=39,4 %
X
Ikkuna U=0,6 W/m²K; g=24,3 %
3
4
X
X
X
X
X
Ilmavuoto n50 = 0,6 1/h
X
X
X
X
Kylmäsillat -25 %
X
X
X
X
Valaistus minimi 9 W/m2
X
X
X
X
Tarpeenmukainen ilmanvaihto
X
X
X
X
Tarpeenmukainen valaistus
X
X
X
X
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
15 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Taulukko 7 Toimistorakennus, toimenpidepaketit
Kokonaiskustannukset
(20v), €/m²
Vaikutus
E-lukuun,
kWh/m²
Takaisinmaksuaika, a
Toimenpidepaketti1
-49
-78,0
6
Toimenpidepaketti1 + passiivirakenne
-28
-80,0
11
Toimenpidepaketti1 + aurinkosähkö ja -lämpö
-34
-90,0
10
Toimenpidepaketti2
-47
-82,0
7
Toimenpidepaketti3
-51
-81,0
6
Toimenpidepaketti3 + passiivirakenne
-30
-83,0
11
Toimenpidepaketti3 + aurinkosähkö ja -lämpö
-36
-93,0
10
Toimenpidepaketti4
-49
-85,0
7
Paketit
Toimenpidepaketeista pienin neliökohtainen kokonaiskustannus 20 vuoden ajalla on
paketilla 3. Muilla paketeilla (1,2 ja 4) on vain hieman suuremmat kokonaiskustannukset. Suurin E-lukuvaikutus on niillä paketeilla, joissa on mukana aurinkosähkö ja lämpö. Takaisinmaksuajoissa kaikilla paketeilla ilman passiivirakenteita tai aurinkosähköä ja -lämpöä takaisinmaksuaika on lyhyt. Passiivirakenteiden tai energiantuotannon tapauksissa takaisinmaksuaika on hieman pidempi.
Toimistorakennuksen toimenpidepaketteihin liittyvät kokonaisneliökustannukset muodostettiin vastaavalla tavalla kuin asuinkerrostalon tapauksessa.
Toimenpidepakettien (TP) kokonaiskustannuksia, 20 vuoden ajalla, on havainnollistettu kuvassa 2, jossa pystyakseli kuvastaa rakennuksen hyötyneliöihin suhteutettuja
kustannuksia ja vaaka-akseli E-lukua. Pylväiden väreistä vaalean vihreä kuvastaa neliökohtaisia energiakustannuksia ja tummempi käyttö- ja kunnossapitokustannuksia.
Näiden lisäksi alimaisena ovat investointikustannukset, jotka eivät kuvassa näy. Huomioitavaa kuvassa 2 on se, että esitysteknisistä syistä pystyakselin arvot alkavat 1800
€/m²-kohdasta.
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
16 (21)
Kokonaiskustannus €/m²
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
E-luku
Kuva 2 Toimistorakennus, neliökohtaiset kokonaiskustannukset ja E-luku
Tehdyn tarkastelun ja kuvan 2 perusteella asuinkerrostalossa kustannusoptimaalinen
taso on E-luvulla tarkasteluna noin 88 kWh/m²,a. Tarkastellut toimenpidepaketit (ilman
aurinkoenergiaa ja passiivirakenteita) sijoittuvat kaikkinensa hyvin lähellä tätä arvoa.
4.3 Herkkyystarkastelu
Herkkyystarkastelun tarkoituksena oli havainnollistaa sitä, kuinka herkkiä laskennan
tulokset olivat laskennassa käytettyjen parametrien muutoksille. Herkkyystarkastelu
tehtiin muuttamalla energian hinnan nousua perustapauksesta neljään prosenttiin (2 %
 4 %) sekä muuttamalla laskentakorkoa perustapauksen neljästä prosentista (4 % 
0 %, 2 %, 6 %). Asuinkerrostalon tapauksessa herkkyystarkastelun tulokset on esitetty
kuvassa 3:
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
17 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Takaisinmaksuaika, vuotta
60
50
40
30
20
10
0
Kuva 3 Asuinkerrostalon ratkaisujen herkkyystarkastelu
Kuvassa 3 harmaa neljäkäs kuvastaa perustapauksen takaisinmaksuaikaa ja musta
jana herkkyystarkastelun suurinta ja pienintä arvoa. Pienin arvo, eli lyhyin takaisinmaksuaika, saavutetaan 4 %:n energian hinnan nousulla sekä 0 %:n laskentakorolla.
Vastaavasti pisin takaisinmaksuaika aiheutuu 2 %:n energian hinnan nousulla sekä 6
%:n laskentakorolla. Mikäli ratkaisun takaisinmaksuaika on yli 60 vuotta, näkyy siitä
Kuvassa 3 vain pienintä takaisinmaksuaikaa kuvastavan mustan janan alaosa.
Asuinkerrostalon toimenpidepaketteja koskeva herkkyystarkastelu on esitetty kuvassa
4:
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
18 (21)
Takaisinmaksuaika, vuotta
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
60
50
40
30
20
10
0
Kuva 4 Asuinkerrostalon toimenpidepakettien herkkyystarkastelu
Vastaavasti toimistorakennuksen herkkyystarkastelun tulokset on esitetty kuvassa 5:
Takaisinmaksuaika, vuotta
60
50
40
30
20
10
0
Kuva 5 Toimistorakennuksen ratkaisujen herkkyystarkastelu
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
19 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Takaisinmaksuaika, vuotta
Toimistorakennuksen toimenpidepakettien herkkyystarkastelun tulokset ovat kuvassa
6:
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Kuva 6 Toimistorakennuksen toimenpidepakettien herkkyystarkastelu
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
20 (21)
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
5
JOHTOPÄÄTÖKSET
Tehtyjen tarkastelujen perusteella asuinkerrostalossa kustannusoptimaalinen taso sijoittuu suhteellisen lähelle nykyistä määräystasoa. Käytännössä suurin osa ratkaisuista, jotka johtavat kustannusoptimaaliseen tasoon ovat jo nyt käytössä yksittäisten ratkaisujen osalta. Merkittävästi E-lukua parantavista ratkaisuista aurinkoenergian hyödyntäminen sekä lämmöntalteenotto jätevedestä osoittautuivat kannattamattomiksi.
Järjestelmien investointikustannusten alentuessa ja energian hinnan noustessa nämä
tarjoavat kuitenkin potentiaalisen tavan parantaa E-lukua suhteellisen merkittävästikin.
Toimistorakennuksen osalta nykyinen määräystaso puolestaan on suhteellisen kaukana kustannusoptimaalisesta tasosta. Tulosten perusteella tehokkaimmin E-lukua parantavat ratkaisut ja toisaalta myös kustannuksia eniten säästävät ratkaisut ovat ilmanvaihdon lämmöntalteenoton tehostaminen, energiatehokas valaistus sekä ilmanvaihdon ja valaistuksen tarpeenmukainen ohjaus. Nämä kaikki sekä muut kustannusoptimaalisuuden täyttävät ratkaisut ovat jo nykypäivänkin käytössä ainakin yksittäisinä
ratkaisuina. E-lukua tehokkaimmin laskevista ratkaisuista ainoastaan aurinkosähkö jäi
kannattamattomaksi.
Sekä asuinkerrostalon että toimistorakennuksen herkkyystarkasteluiden perusteella
havaitaan, kustannusoptimaaliseen tasoon johtavat ratkaisut pysyvät pääosin kannattavina, eli takaisinmaksuajaltaan järkevinä, vaikka laskentaparametrit (energian hinnan
nousu sekä laskentakorko) olisivatkin kaikista epäedullisimmat. Vastaavasti loput ratkaisuista eivät muuttuisi kannattaviksi, vaikka laskentaparametrit olisivat kaikista edullisimmat (energian hinnan nousu 4 % ja laskentakorko 0 %).
FInZEB
Taustaraportti 1
Kustannuslaskenta – asuinkerrostalo ja toimisto
20.3.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
6
LIITTEET
LIITE 1: Kustannusten muodostuminen
LIITE 2: Tulostaulukot
21 (21)
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
1 (11)
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
ASUINKERROSTALO
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, hajautettu

Perustapaus, LTO vuosihyötysuhde 69 %
o Asuntokohtaiset vastavirtakennoiset
(myös yhteisissä tiloissa)
o Sähköinen jälkilämmitys

LTO vuosihyötysuhde 78 %
o Käytetään pyöriväkennoisia IV-koneita
o Sähköinen jälkilämmitys
o Lisäkustannus noin 380 € / IV-kone

Kokonaislisäkustannus noin 13 400 €; 5 €/m²
o IV-koneita yhteensä 35 kpl
ilmanvaihdon
lämmöntalteenottokoneet
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, keskitetty

Perustapaus, LTO vuosihyötysuhde 57%
o Keskitetty ilmanvaihtoratkaisu
o Yhteiset tilat erillispoistolla
o Kaukolämmöllä toimiva jälkilämmitys

LTO vuosihyötysuhde 65 %
o Keskitetty ilmanvaihtoratkaisu
o Yhteiset tilat lämmöntalteenoton piirissä
o Kaukolämmöllä toimiva jälkilämmitys
o Lisäkustannukset tulevat yhteisten tilojen LTO:sta, noin 5 000 €; 2 €/m²
 Lämmöntalteenottokoneet
 Tulokanavisto
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
2 (11)
Ikkunoiden U-arvot

Ikkunoiden pinta-ala 331 m²

Perustapauksessa U-arvo 1,0 ja g-arvo 0,47

U-arvo 0,8 ja g-arvo 0,39
o Lisäkustannus 21 €/ikkuna-m²

U-arvo 0,6 ja g-arvo 0,24
o Lisäkustannus 58 €/ikkuna-m²
Kylmäsillat

Arvioitu parempana työn laatuna aukkojen kohdalta

Kustannukseksi arvioitu 1 €/jm  1 300 €
Valaistus

LED:jä hyödynnetään seuraavissa tiloissa kiinteissä valaisimissa
o Eteinen, kylpyhuone, WC, keittiö, porrashuone, varasto

LED:ien lisäkustannus
o Edellä esitettyjen tilojen osalta noin 20 €/m²
o Koko rakennuksen osalta noin 6 €/m²

Käyttökustannukset
o Loisteputket uusitaan 6 vuoden välein

Korjauskustannukset
o LED- ja loisteputkivalaisimet uusitaan kokonaisuudessaan 15 vuoden välein
Lämmönjakelun hyötysuhde

Nousujohtojen eristäminen noin 9 000 €; 3 €/m²
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
3 (11)
LTO lämpimästä käyttövedestä

Arvioitu toteutettavan säilöllä, johon käyttövesi varastoidaan ja josta lämpö otetaan talteen lämpöpumpun avulla

Kustannus noin 36 000 €; 12 €/m²
Ilmanvaihdon ominaissähkötehokkuus (SFP)

Perustapauksessa SFP on 2,0 kW/m³/s

SFP 1,6 kW/m³/s (huoneistokohtaiset koneet)
o Kokoa suuremmat IV-koneet
o Kustannus noin 560 €/IV-kone

SFP 1,5 kW/m³/s (huoneistokohtaiset koneet)
o Suuremmat ja laadukkaammat IV-koneet
o Kustannus noin 1 030 €/IV-kone

Keskitetyssä ratkaisussa kokonaiskustannusvaikutus samaa suuruusluokkaa johtuen
suurentuneesta IV-konehuoneesta ja suurentuneista runkokanavista
Ulkoseinän lisäeristäminen

Perustapauksena 0,17 W/m²K

Lisäeristämisellä 0,14 W/m²K
o Eristettä lisää 50 mm
o Eristeen hinta noin 6,1 €/seinä-m²

Lisähinta yhteensä 26 100 €; 9 €/m²
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Alapohjan lisäeristäminen

Perustapauksena tuulettuva alapohja 0,16 W/m²K

Lisäeristämisellä 0,10 W/m²K
o Eristettä lisää 175 mm
o Eristeen hinta noin 17 €/lattia-m²

Lisähinta 16 400 €; 6 €/m²
Yläpohjan lisäeristäminen

Perustapauksena yläpohja 0,09 W/m²K

Lisäeristämisellä 0,07 W/m²K
o Papua noin 320 mm lisää
o Pavun lisähinta noin 23 €/m²

Lisähinta 26 700 €; 9 €/m²
Aurinkolämpö

Keräinala hyvin tuottavilla (noin 450 kWh/m²) keräimillä noin 105 m²

Investointikustannus noin 62 000 €; 21 €/m²

Käyttökustannukset noin 620 €/a

Korjauskustannukset 20 vuoden välein noin 31 000 €
4 (11)
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Aurinkosähkö

Aurinkosähköjärjestelmän kustannus on 2,5 €/W

Investointikustannus noin 9 750 €; 3 €/m²

Järjestelmä sisältää seuraavat osakokonaisuudet
o Paneelit
o Invertterit
o Kattoasennustelineet tasakatolle
o Kaapelit ym. tarvikkeet
o Asennus

Käyttökustannukset noin 150 €/a

Korjauskustannukset 25 vuoden välein noin 4 900 €
Vesikiertoinen lattialämmitys

Lattialämmityspiirin kustannus
o Sähköinen noin 6800 € (25 €/m², jää pois)
o Vesikiertoinen noin 10 336 € (38 €/m², tulee tilalle)

Vesikiertoisen lattialämmityksen nousujohtojen kustannus noin 6 300 €

Kustannusvaikutus yhteensä 9 800 €; 3 €/m²
5 (11)
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
TOIMISTORAKENNUS
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto

Perustapaus, LTO vuosihyötysuhde 45 %
o Levylämmönsiirtimet
o Kaukolämmöllä toimiva jälkilämmitys

LTO vuosihyötysuhde 72 %
o Käytetään pyöriväkennoisia IV-koneita toimistotiloissa
o Muissa tiloissa levylämmönsiirtimet
o Lisäkustannus noin 13 300 €

LTO vuosihyötysuhde 81 %
o Käytetään hygroskooppisia pyöriväkennoisia IV-koneita toimistotiloissa
o Muissa tiloissa levylämmönsiirtimet
o Lisäkustannus noin 25 600 €
Ikkunoiden U-arvot

Ikkunoiden pinta-ala
o MSE 677 m²
o Kiinteä 459 m²

Perustapauksessa U-arvo 1,0 ja g-arvo 0,47

U-arvo 0,8 ja g-arvo 0,39
o Lisäkustannus 21 €/MSE-ikkuna-m²
o Lisäkustannus 7 €/kiinteä-ikkuna-m²

U-arvo 0,6 ja g-arvo 0,24
o Lisäkustannus 58 €/ikkuna-m²
o Lisäkustannus 33 €/kiinteä-ikkuna-m²

U-arvo 0,45 ja g-arvo 0,24
o Kaikki ikkunat kiinteitä
o Lisäkustannus 90 €/kiinteä-ikkuna-m²
6 (11)
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
7 (11)
Kylmäsillat

Arvioitu parempana työn laatuna aukkojen kohdalta

Kustannukseksi arvioitu 1 €/jm  2 490 €
Valaistus

LED:jä hyödynnetään kaikissa tiloissa

LED:ien lisäkustannus noin 6 €/m²

Käyttökustannukset
o Loisteputket uusitaan 6 vuoden välein

Korjauskustannukset
o LED- ja loisteputkivalaisimet uusitaan kokonaisuudessaan 15 vuoden välein
Lämmönjakelun hyötysuhde

Nousujohtojen eristäminen noin 19 000 €; 3 €/m²
LTO lämpimästä käyttövedestä

Arvioitu toteutettavan säilöllä, johon käyttövesi
varastoidaan ja josta lämpö otetaan talteen
lämpöpumpun avulla

Kustannus noin 31 500 €; 12 €/m²
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Ilmanvaihdon ominaissähkötehokkuus (SFP)

Perustapauksessa SFP on 1,75 kW/m³/s

SFP 1,6 kW/m³/s
o
o
o
o

Kokoa suuremmat kanavat
IV-koneiden muutokset
Rakennustekniset työt (12 % suurempi IV-konehuone)
Kokonaiskustannukset noin 21 900 €
SFP 1,5 kW/m³/s
o Kokoa suuremmat kanavat
o IV-koneiden muutokset
o Rakennustekniset työt (19 % suurempi IV-konehuone)
o Kokonaiskustannukset noin 30 800 €
8 (11)
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Tarpeenmukainen ilmanvaihto

CO2- ja lämpötila-antureita noin 300 kpl

IV-säätöpeltejä noin 50 kpl

Kustannus noin 85 300 €; 14 €/m²

Järjestelmän uusiminen 15 vuoden välein
Tarpeenmukainen valaistus

Läsnäoloanturi tilan yhdessä valaisimessa
o Esim. toimistohuoneessa vain toisessa valaisimessa on anturi
o Valaisimet yhdistetään keskenään

Lisäkustannus tarpeenmukaisesta ohjauksesta noin 13 400 €; 2 €/m²
o Liiketunnistimien hinta valaisimessa 30 €/kpl
o Valaisimien väliset johdotukset 4 500 €
o Automatiikkatyöt 2 000 €
Ulkoseinän lisäeristäminen

Perustapauksena 0,17 W/m²K

Lisäeristämisellä 0,14 W/m²K

Eristettä lisää 50 mm

Eristeen hinta noin 6,1 €/seinä-m²

Lisähinta 56 900 €; 9 €/m²
9 (11)
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Alapohjan lisäeristäminen

Perustapauksena tuulettuva alapohja 0,16 W/m²K

Lisäeristämisellä 0,10 W/m²K
o Eristettä lisää 175 mm
o Eristeen hinta noin 16 €/lattia-m²

Lisähinta 32 500 €; 5 €/m²
Yläpohjan lisäeristäminen

Perustapauksena yläpohja 0,09 W/m²K

Lisäeristämisellä 0,07 W/m²K
o Papua noin 320 mm lisää
o Pavun lisähinta noin 23 €/m²

Lisähinta 59 200 €; 10 €/m²
Ilmavuoto

n50 = 0,6

Aukkojen tiivistys

Elementti- ja ontelolaattasaumojen tiivistys

Tiiveysmittaus ja lämpökamerakuvaus

Kustannus noin 19 000 €; 3 €/m²
10 (11)
FInZEB
LIITE 1 – Kustannusten muodostuminen
15.1.2015 Teemu Salonen, Joonas Ryynänen
Aurinkolämpö

Keräinala hyvin tuottavilla (noin 450 kWh/m²) keräimillä noin 40 m²

Investointikustannus noin 27 500 €; 4 €/m²

Käyttökustannukset noin 550 €/a

Korjauskustannukset 20 vuoden välein noin 13 750 €
Aurinkosähkö

Aurinkosähköjärjestelmän kustannus on 2,5 €/W

Järjestelmän teho noin 46,5 kWp

Investointikustannus noin 116 300 €; 19 €/m²

Järjestelmä sisältää seuraavat osakokonaisuudet
o Paneelit
o Invertterit
o Kattoasennustelineet tasakatolle
o Kaapelit ym. tarvikkeet
o Asennus

Käyttökustannukset noin 930 €/a

Korjauskustannukset 25 vuoden välein noin 58 100€
11 (11)
20.3.2015
LIITE 2
FinZEB
Kustannuslaskenta
Asuinkerrostalo
Investointikustannus
€/m²
Käyttö- ja
kunnossapitokustannuks
et (30 v) €/m²
Energiakustannukset
(30 v)
€/m²
Kokonaiskustannukset
€/m²
Vaikutus E-lukuun
kWh/m²
Takaisinmaksuaika
a
LTO-vuosihyötysuhde 78 % (asuntokohtaiset koneet)
5
0
-9
-4,3
-7,0
14
10
0,6
LTO-vuosihyötysuhde 65 % (keskitetty iv)
2
0
-6
-4,0
-2,8
8
17
0,6
Ikkuna U=0,8 W/m²K; g=39,4 %
2
0
-4
-1,3
-1,8
17
8
1,3
Ikkuna U=0,6 W/m²K; g=24,3 %
7
0
-8
-1,7
-4,1
23
6
1,6
Kylmäsillat -25 %
0
0
-1
-0,4
-0,4
13
10
1,0
Valaistus minimi 9 W/m²
6
-7
-3
-3,5
-0,8
12
7
7,7
Lämmönjakelun hyötysuhde maksimi 95 %
3
0
-4
-0,6
-1,8
24
5
1,7
LTO lämpimästä käyttövedestä 50 %
12
8
-16
4,1
-14,1
56
1
0,9
Ilmanvaihdon SFP normaali 1,6 kW/(m³/s)
7
0
-3
3,5
-2,6
yli 60
-0,5
2,6
Ilmanvaihdon SFP minimi 1,5 kW/(m³/s)
12
0
-4
8,4
-3,1
yli 60
-3
4,0
Vaipan passiivirakenteet
23
0
-5
17,8
-2,8
yli 60
-4
8,3
Passiivirakenteet, seinät U=0,14 W/(m²K)
9
0
-3
5,8
-1,5
yli 60
-3
5,7
Passiivirakenteet, alapohja U=0,1 W/(m²K)
6
0
-2
3,4
-1,1
yli 60
-2
4,9
Passiivirakenteet, yläpohja U=0,07 W/(m²K)
9
0
-1
7,7
-0,7
yli 60
-7
12,7
Aurinkosähkö, 26 m²
3
1
-2
2,5
-3,0
yli 60
-
1,1
Aurinkolämpö, 62 m²
21
8
-17
11,7
-11,3
yli 60
-0,2
1,9
Mukavuuslattialämmitys kph:ssa vesikiertoisena
3
0
-3
0,0
-2,1
31
4
1,6
Toimenpidepaketti1
17
-7
-19
-9,8
-13,0
14
8
1,3
Toimenpidepaketti1 + passiivirakenne
40
-7
-24
8,7
-16,0
37
2
2,5
Toimenpidepaketti1 + aurinkosähkö ja -lämpö
41
3
-39
4,0
-26,0
36
4
1,6
Toimenpidepaketti2
21
-7
-23
-9,9
-15,0
20
7
1,4
Toimenpidepaketti3
14
-7
-13
-6,4
-12,0
21
7
1,1
Toimenpidepaketti3 + passiivirakenne
37
-7
-18
11,8
-15,0
yli 60
1
2,5
Toimenpidepaketti3 + aurinkosähkö ja -lämpö
38
3
-34
6,8
-25,0
47
3
1,5
Toimenpidepaketti4
18
-7
-17
-6,5
-15,0
23
7
1,2
Ratkaisu
Sisäinen korkokanta Investoinnin tehokkuus
(30 v) %
(€/m²)/E-luku
Paketit
20.3.2015
LIITE 2
FinZEB
Kustannuslaskenta
Toimistorakennus
Investointikustannus
€/m²
Käyttö- ja
kunnossapitokustannuks
et (20 v) €/m²
Energiakustannukset
(20 v)
€/m²
Kokonaiskustannukset
€/m²
Vaikutus E-lukuun
kWh/m²
Takaisinmaksuaika
a
LTO vuosihyötysuhde 72 %
2
0
-22
-20
-25,5
2
66
0,1
LTO vuosihyötysuhde 81 %
4
0
-48
-44
-32,8
2
74
0,1
Ikkuna U=0,8 W/m²K; g=39,4 %
3
0
-4
-1
-5,0
14
8
0,6
Ikkuna U=0,6 W/m²K; g=24,3 %
9
0
-10
-1
-8,2
19
5
1,1
Ikkuna U=0,45 W/m²K; g=24,3 %
17
0
-12
4
-10,0
30
1
1,7
Kylmäsillat -25 %
0
0
0
0
-0,3
20
4
1,3
Valaistus minimi 7 W/m²
6
-4
-10
-7
-14,3
6
18
0,4
Lämmönjakelun hyötysuhde maksimi 95 %
3
0
-2
1
-1,5
38
-0,6
2,1
LTO lämpimästä käyttövedestä 50 %
5
3
-2
6
-2,5
yli 60
-
2,0
Ilmanvaihdon SFP normaali 1,6 kW/(m³/s)
4
0
-1
2
-1,8
yli 60
-4
2,0
Ilmanvaihdon SFP minimi 1,5 kW/(m³/s)
5
0
-2
2
-3,1
51
-2
1,6
Tarpeenmukainen ilmanvaihto (0.7l/s/m²)
14
9
-41
-18
-34,4
6
18
0,4
Tarpeenmukainen valaistus
2
1
-9
-7
-13,0
4
28
0,2
Vaipan passiivirakenteet
24
0
-3
21
-2,3
yli 60
-12
10,2
Passiivirakenteet, ulkoseinät U=0,14 W/(m²K)
9
0
-1
8
-0,9
yli 60
-11
9,7
Passiivirakenteet, alapohja U=0,1 W/(m²K)
5
0
-2
4
-1,2
yli 60
-6
4,4
Passiivirakenteet, yläpohja U=0,07 W/(m²K)
10
0
0
9
-0,3
yli 60
-18
27,7
Ilmavuoto minimi N50=0,6 1/h
3
0
-5
-2
-3,6
12
10
0,8
Aurinkosähkö, 310 m²
19
2
-9
12
-10,2
yli 60
-5
1,8
Aurinkolämpö, 23 m²
4
1
-2
3
-2,1
yli 60
-5
2,1
Toimenpidepaketti1
31
6
-86
-49
-78,0
6
20
0,4
Toimenpidepaketti1 + passiivirakenne
55
6
-89
-28
-80,0
11
10
0,7
Toimenpidepaketti1 + aurinkosähkö ja -lämpö
54
9
-97
-34
-90,0
10
11
0,6
Toimenpidepaketti2
37
6
-90
-47
-82,0
7
17
0,4
Toimenpidepaketti3
33
6
-90
-51
-81,0
6
19
0,4
Toimenpidepaketti3 + passiivirakenne
57
6
-93
-30
-83,0
11
10
0,7
Toimenpidepaketti3 + aurinkosähkö ja -lämpö
56
9
-101
-36
-93,0
10
10
0,6
Toimenpidepaketti4
39
6
-94
-49
-85,0
7
15
0,5
Ratkaisu
Sisäinen korkokanta Investoinnin tehokkuus
(20 v) %
(€/m²)/E-luku
Paketit