Laukaan kylien kehittäminen

Sari Anttonen
Laukaan kylien kehittäminen
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Insinööri (AMK)
Maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelma
Insinöörityö
26.3.2015
Tiivistelmä
Tekijä
Otsikko
Sari Anttonen
Laukaan kylien kehittäminen
Sivumäärä
Aika
33 sivua
26.3.2015
Tutkinto
insinööri (AMK)
Koulutusohjelma
maanmittaustekniikka
Suuntautumisvaihtoehto
Ohjaajat
lehtori Juhani Nippala
kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt
Tämän insinöörityön aiheena on Laukaan kylien kehittäminen. Nykytilanteessa
muuttoliikenne suuntautuu kaupunkeihin sekä niiden läheisyydessä oleviin taajamiin.
Tämä johtaa hiljalleen siihen, että maaseudut autioituvat. Työn tavoitteena on löytää
keinoja, joilla Laukaan maalaiskylät säilyttäisivät elinvoimaisuutensa ja pysyisivät asuttuina
tulevaisuudessakin.
Tässä työssä tutkitaan eri kaavoituksen ja suunnittelun keinoja kehittää kyliä. Työssä
tutkitaan Laukaan kyliä koskevat kaavat ja strategiat ja sitä, kuinka kylät on huomioitu
niissä. Laukaan kunnan tiukka talous huomioiden työssä on otettu huomioon myös
kuntataloutta. Laukaan kylien kyläyhdistysten yhteyshenkilöille on laitettu sähköpostilla
kysely, jossa on kyselty keinoja Laukaan kylien kehittämiseen ja mielipiteitä
kyläsuunnitelmista.
Parhaat keinot kylien kehittämiseen on kyläläisillä itsellään kyläyhdistysten kautta.
Kyläsuunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen pitää kylät elinvoimaisina ja aktiivisina.
Kuntatasolla paras keino kylien kehittämiseen on oikeusvaikutteisilla kyläyleiskaavoilla,
joilla voidaan ohjata asutusta kyläkeskusten läheisyyteen ja tukea näin olemassa olevia
palveluita, kuten kyläkouluja. Kyselyssä tuli ilmi, että kyläläiset kaipaisivat enemmän
vuorovaikutusta muihin kyliin ja kuntaan päin. Kyläiltojen säännöllisellä järjestämisellä
parin vuoden välein vuorovaikutusta saataisiin lisättyä.
Avainsanat
kylä, kehittäminen, Laukaa
Abstract
Author
Title
Sari Anttonen
Development of villages in Laukaa
Number of Pages
Date
33 pages
26 March 2015
Degree
Bachelor of Engineering
Degree Programme
Land Surveying
Specialisation option
Instructors
Juhani Nippala, Senior Lecturer
Mari Holmstedt, Director of urban planning
The purpose of this Bachelor´s thesis was to find methods for the villages of Laukaa to
develop in order to save their vitality and to stop them from being deserted due to the
modern trend of migration into the cities and urban areas around them.
Different ways of development villages by city planning and strategic planning were examined for the thesis. Province plan, general plan, strategic plans and village plans were
studied to establish how they take the villages in Laukaa into consideration. Also, the
economy of the municipality was looked into. A questionnaire was sent to village associations to find out their opinion about the development of villages.
It was found out that the villagers themselves through the associations have the best ways
to develop the villages. When village plans are made and executed, the village stays active. General plans are an effective way to steer settlement close to the village centre, as
well as to support existing services, such as the village school. However, the questionnaire
showed a wish for more interaction with other villages and the municipality. It would be
advisable to have regular meetings once every couple of years to enhance this interaction.
Keywords
village, development, Laukaa
Sisällys
1
Johdanto
1
2
Laukaa
2
2.1
Yleistä Laukaasta
2
2.2
Laukaan kylät
3
2.3
Laukaan kyläkoulut
5
2.3.1
Koulujen historiaa
6
2.3.2
Koulujen tulevaisuus
7
3
4
Kylien kehittämisen tarve sekä kylien kehittämistapoja
8
3.1
Tarpeet kylien kehittämiselle ja suunnittelulle
8
3.2
Laukaan kunnan kylien kehittämisinto
9
3.3
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet
9
3.4
Maakuntakaavoitus
10
3.5
Kyläyleiskaavoitus
10
3.6
Strateginen suunnittelu
11
3.7
Kyläsuunnitelmat
11
Kuntatalous
12
4.1
12
Haja-asutuksen kustannukset verrattuna taajamiin
4.2 Koulujen lakkauttamisen tai säilyttämisen perusteet ja lakkautusten tuomat
säästöt
13
5
Kaavoitus ja Laukaan kylien huomioiminen niissä
15
5.1
Keski-Suomen maakuntakaava
15
5.2
Strateginen suunnittelu Jyväskylän seudulla
18
5.3
Laukaan kuntastrategia
20
5.4
Laukaan maankäytön rakennemalli
20
5.5
Yleiskaavoitus Laukaassa
22
5.6
Laukaan kylien kyläsuunnitelmat
25
6
Leader-toiminta
25
7
Kysely kyläyhdistyksille Laukaan kylien kehittämisestä
27
8
Esimerkkejä kylien ja kunnan välisestä vuorovaikutuksesta
28
8.1
28
Laukaan kunnan ja kyläläisten kyläillat
9
8.2
Ilomantsin kyläkierros
28
8.3
Vihreä väylä
29
Johtopäätöksiä Laukaan kylien kehittämiseen
30
9.1
Kyläyhdistykset ja aktiiviset kyläläiset
30
9.1.1
Kyläsuunnitelmat
30
9.1.2
Hankkeet
31
9.2
Kunta kylien kehittäjänä
32
9.3
Kyläillat
32
Lähteet
34
1
1
Johdanto
Laukaa on laaja, lähes 19 000 asukkaan kunta Jyväskylän naapurissa. Jyväskylän
läheinen sijainti on hyödyksi kunnalle, ja asukasmäärä on ollut tasaisessa nousussa.
Asukasmäärän nousua on odotettavissa tulevaisuudessakin. Laukaan tiheimmin
asuttuja paikkoja ovat neljä taajamaa, mutta Laukaan laajuuden vuoksi kunnassa on
myös monia pieniä maalaiskyliä. Uudisrakentamisesta 40 % suuntautuu taajamien
ulkopuolelle.
Nykytrendi
on
sellainen,
että
asutus
suuntautuu
kaupunkeihin
sekä
niiden
lähiympäristöön. Tällöin maaseudut autioituvat hiljalleen ja kylien elinvoimaisuus
vähenee, sekä vähäiset jäljellä olevat palvelut kyliltä katoavat. Monella kylällä ainoa
palvelu on toimiva kyläkoulu. Kuntien tiukan talouden vuoksi useita kyläkouluja on
lakkautusuhan alla tai lakkautettuna säästöjen toivossa.
Itselläni Valkolan kylästä kotoisin olevana mieleeni nousi kysymys, kuinka kyliä voisi
kehittää niin, että palvelut saadaan säilymään ja kylät säilyttävät elinvoimaisuutensa?
Kuinka maankäytön suunnittelulla voidaan kehittää nimenomaan kyliä? Tämän työn
tavoitteena
on
löytää
keinoja,
joilla
kylien
elinvoimaisuutta
voidaan
tukea.
Kyläyhdistysten ideoita kylien kehittämiseen huomioidaan vapaamuotoisen kyselyn
kautta. Myös kysymys kyläkoulujen lakkauttamisesta säästöjen tuojana herättää usein
epäluuloja. Työssä tutkitaan hieman kyläkoulujen lakkauttamisen perusteluita ja niiden
tuomia säästöjä. Työn tarkoituksena on innostaa sekä kyläläisiä että kuntaa aktiiviseen
toimintaan kylien kehittämisessä.
Työssä tutkin kaikki kaavoituksen tasot sekä Laukaan kylien huomioimisen niissä.
Maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta pyrin löytämään keinoja, joilla kunta voisi
parhaiten kehittää kyliä sekä hallita taajamien ulkopuolelle syntyvää uudisrakentamista.
Tutkin työssä myös kyläsuunnitelmien tärkeyttä kylien kehittämisessä.
2
2
2.1
Laukaa
Yleistä Laukaasta
Laukaan kunta sijaitsee Keski-Suomessa
Keski
Jyväskylän koillispuolella,
koillispuolella kuten kuvasta 1
näkyy.. Laukaa on laaja kunta, jonka tiheimmin
tiheimmin asuttuja paikkoja ovat Kirkonkylän,
K
Leppäveden, Lievestuoreen ja Vihtavuoren taajamat. Taajamien sijainti näkyy kuvassa
1. Laukaan asukasmäärä
sukasmäärä on kasvanut vakaasti
vaka
ja on tällä hetkellä noin 18 700. [1]
Kuva 1.. Laukaan taajamat ja kylät
kylä [24].
3
Yleisilmeeltään Laukaa on maaseutupitäjä. Kirkonkylällä ja Lievestuoreella on eniten
kaupallisia ja julkishallinnollisia palveluita. Nopeasti kasvavalla Leppävedellä on mm.
päiväkoti ja ala-aste. Vihtavuoressa päiväkodin ja ala-asteen lisäksi on myös ylä-aste.
Kerrostaloja on Laukaan kolmessa taajamassa Kirkonkylällä, Vihtavuoressa ja
Lievestuoreella. Kerrostaloalueita ympäröivät viihtyisät rivitalo- ja omakotitaloalueet.
Merkittävä
osa
omakotitaloista
rakennetaan
Laukaassa
nykyäänkin
laajoille
maaseutualueille, joilla asuu joka kolmas kuntalainen. [5] Laukaan uudesta
asuinrakennuskannasta 40 prosenttia sijoittuu taajamien ulkopuolelle [9].
2.2
Laukaan kylät
Laukaan kunnan kylillä on aktiivisesti toimivia kyläseuroja ja -toimikuntia. Suurimmalla
osalla seuroista ja toimikunnista on aktiivisesti ylläpidetyt internetsivut, tai he käyttävät
tiedottamiseen yhdistyksen tai toimikunnnan omia facebook-sivuja. Laukaassa toimivat
seuraavat kyläseurat ja -toimikunnat:
- Hohon kyläseura ry
- Kuusan Kipinä kyläseura ry
- Kyläseura Kuhaset ry
- Lankamaan kylä
- Laukaan paviljongin kyläyhdistys ry
- Laukaan pohjoinen kyläseura ry
- Laukaan Tarvaalan kyläseura ry
- Leinolan kyläyhdistys ry
- Leppäveden kyläyhdistys ry
- Metsolahden kylätoimikunta ry
- Savio-Puttola kylätoimikunta
- Vehniän kyläyhdistys ry
- Vihtaset ry
- Vihtavuoren kyläyhdistys ry
- Vuonteen seudun kyläyhdistys ry
- Äijälän kyläseura Ry. [1]
Yhteistä monille Laukaan kylille ovat kauniit maisemat sekä vesistöjen läheisyys. Tämä
mahdollistaa mm. maatilamatkailuyrityksille hyvät mahdollisuudet. Laukaan kylien
palveluita on esitelty kuvassa 2. Maatilamatkailuyrityksiä on Kuusan kylällä ja Äijälässä.
4
joituspaikkoja ja mökkejä on myös Leppävedellä,
Leppävedell , Kuhankoskella
Kuhankoskell ja Tarvaalassa.
Majoituspaikkoja
Historiallisia kohteita
ta ovat Saraakallion kalliomaalaukset ja Kirkkoniemi Tarvaalan
kylällä
ä sekä luonnon muovaamat
muovaa
Hitonhauta Valkolassa ja Hyyppäänvuori
Hyyppä
Puttolassa.
Ratsutiloja on mm. Kuusassa, Valkolassa ja Leppävedellä.
Leppävedell Kioski toimii Kuusassa ja
baari/kyläkauppa Tarvaalassa. Savion kylällä on tanssilava, jossa järjestetään kesäisin
tansseja. Ulkoilureittejä
lureittejä Laukaassa on runsaasti,
runsaasti ja talvella latuverkostot ovat kattavat.
Osa ulkoilureitistöistä
ä ja luontopoluista näkyy kuvassa vaalean ja tumman ruskeana
viivana. Lisäksi Lievestuoreella on uusia ulkoilureittejä sekä kylillä talvisin latuja,
latuja jotka
eivät näy kuvassa. [25]
Kuva 2.. Laukaan kylillä toimivia palveluita ja luontokohteita [25].
5
2.3
Laukaan kyläkoulut
Peruskoulut ovat tärkeä edellytys sille, että lapsiperheet voivat asua kylällä. Laukaassa
on kyläkouluja taajamien ulkopuolella yhteensä 9. Ne sijaitsevat Äijälässä, Haapalassa,
Kuusassa, Valkolassa, Vehniällä, Kuhaniemellä, Tarvaalassa, Vuonteella ja Saviolla.
Kaikki Laukaan peruskoulut ja niiden sijainnit näkyvät kuvassa 3. Haapalan koulu
palvelee Haapalan, Haapasuon, Lankamaan, Leinolan, Tervatehtaan, Vatian ja Viitalan
kylien oppilaita. Savion koulun oppilaat tulevat kouluun pääasiassa Savion, Puttolan ja
Metsolahden kyliltä. [1]
Kuva 3. Laukaan peruskoulut [1].
6
2.3.1
Koulujen historiaa
Laukaan
kuntakokous
päätti
perustaa
vuonna
1869
Laukaan
ensimmäisen
peruskoulun, joka aloitti toiminnan seuraavana vuonna. Syyskautena vuonna 1955
peruskouluja oli 24 sekä kaksi jatkokoulua. Jatkokoulut sijaitsivat Leppävedellä ja
Lievestuoreella.
Peruskoulut
sijaitsivat
Haapalassa,
Hoholla,
Kirkonkylällä,
Kuhaniemellä, Kuusassa (1910), Kärkkäällä, Leinolassa, Leppävedellä (1903),
Lievestuoreella (1900), Mannilassa, Metsolahdella, Oksalassa (1921), Palvajärvellä,
Puttolassa,
Rajajärvellä,
Saarilammilla,
Saviolla
(1905),
Simunassa
(1906),
Tarvaalassa, Torikassa, Valkolassa, Vehniällä (1869), Vihtavuoressa ja Äijälässä
(1907). Suluissa olevat vuosiluvut ovat koulujen perustamisvuodet. [12, s. 196, 197.]
Kuvassa 4 esiintyvä Vuonteen koulu on entiseltä nimeltään Oksalan koulu, ja
koulurakennus on valmistunut vuonna 1937. Koulupiiri Oksalan kylälle on perustettu
kuitenkin jo vuonna 1921. [17] Vanhoissa koulurakennuksissa on toimiva koulu yhä
nykyäänkin Valkolassa, Vuonteella (entinen Oksalan koulu), Tarvaalassa, Äijälässä ja
Haapalassa.
Kuva 4. Vuonteen koulu on perustettu vuonna 1937 [1].
7
2.3.2
Koulujen tulevaisuus
Laukaan kunnanvaltuusto päätti vuoden 2013 lopulla periaatelinjauksena vuodelle
2014, että kaikkien koulujen toiminta kartoitetaan ja koulutus järjestellään uudelleen.
Linjauksella pyrittiin tehostamaan kustannuksia, ja tavoitteena oli päästä 300 000 euron
vuosittaiseen säästöön. Kasvun ja oppimisen lautakunta perusti asiaa valmistelemaan
työryhmän. Työryhmä linjasi työtään siten, että tarkastelun kohteena ovat kaikki alle
120 oppilaan koulut. Työryhmä kutsui koolle tammikuussa 2014 viisi kyläiltaa.
Työryhmä sai paljon erilaisia kommentteja, lausuntoja ja vetoomuksia, joissa
pääsääntöisesti puolustettiin kyläkouluja. [13]
Laukaan kunnan oppilasmäärä on viime vuosina kasvanut ja kasvaa ennusteen
mukaan edelleen noin 30–40 oppilaan verran vuosittain. Oppilasmäärän lisäyksestä
suurin osa sijoittuu Leppäveden, Vihtavuoren ja Kirkonkylän taajamiin. Myös
kyläkoulujen oppilasmäärä on kasvamassa suurimmassa osassa kouluja, ainoastaan
Valkolan koulussa oppilasmäärä on vähenemään päin. [13]
Kouluverkkotyöryhmä laati kolme toimintamallia: nykyisen kouluverkon säilyttävä malli,
talouden tasapainottamismalli ja maaseutua ja kyliä tukeva aluekoulumalli. Nykyisen
kouluverkon säilyttävässä mallissa muutoksia kouluverkkoon ei tehdä. Talouden
tasapainottamismallissa kyläkouluja lakkautetaan neljä, ja sillä säästyisi n. 470 000
euroa. Maaseutua ja kyliä tukeva aluekoulumalli lakkauttaa kaksi kyläkoulua, joiden
oppilaat siirtyvät lähimmän kylän kouluun. Aluekoulumallin oppilasmäärä kasvaa
vuosittain. Tämän vuoksi malli tarvitsee investoinnin, mutta sen kustannus säästetään
lakkautettavien koulujen edessä olevista peruskorjauksista. Aluekoulumalli säästää
käyttötalouden menoja vuositasolla n. 190 000 euroa. Lisäksi Valkolan koulun
tilannetta katsotaan tulevaisuudessa uudelleen. [13]
Kunnanhallituksen kokouksessa 10.3.2014 kunnanhallitus päätti hyväksyä kasvun ja
oppimisen lautakunnan ehdotuksen, joka oli aluekoulumallin toteutus. Tulevaisuuden
kouluissa tulee olla niin paljon oppilaita, että tarvitaan kolme opetusryhmää.
Aluekoulumalli toteutetaan siten, että Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulujen toiminta
päättyy 1.8.2015 alkaen. Näiden koulujen koulualueet yhdistetään aluekouluksi
Vuonteelle. Metsolahden ja Simunan suunnan oppilaiden lähikouluksi osoitetaan
Lievestuoreen koulu. Valkolan koulun tulevaisuus selvitetään vuoden 2015 aikana ja
8
viimeistään vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä, mikäli oppilaiden määrä
jatkaa laskuaan ja opetusryhmiä joudutaan vähentämään kahteen syksyllä 2016. [13]
3
3.1
Kylien kehittämisen tarve sekä kylien kehittämistapoja
Tarpeet kylien kehittämiselle ja suunnittelulle
Nykytilanteessa maaseudut autioituvat, ja asutus suuntautuu kaupunkeihin ja niiden
lähiympäristöön. Tämä johtaa hiljalleen siihen, että kylien elinvoimaisuus vähenee, ja
lopulta kaikki palvelut sekä suurin osa kylän asukkaista katoaa tai muuttaa pois.
Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, että maaseutu ja kylät säilyttävät
elinvoimaisuutensa, sekä siihen, ettei kaupunkien ympärille muodostu paljoa haitallista
lieveasutusta. [2, s. 10.]
Kaavoituslainsäädäntö tarjoaa keinot ohjata maaseutujen asutusta olemassa oleviin
kyläkeskuksiin.
Asutuksen
ohjaaminen
parantaa
palveluiden
säilyvyyttä
sekä
mahdollistaa infrarakentamisen alueelle. Maaseudun kaavoituksen tavoitteita on myös
elinkeinojen tukeminen sekä erilaisten ympäristöjen arvojen säilyttäminen sekä
ympäristöhaittojen ehkäiseminen. [2, s. 10.]
Tarve Laukaan kylien kehittämiselle tulee myös siitä, että kyläläiset sekä maaseudun
asukkaat ovat huolissaan kylien tulevaisuudesta. Jorma Kyppö sekä MTK-Laukaa ja
MTK-Lievestuore omissa mielipiteissään Laukaa-Konnevesi–lehdessä 19.12.2013
ilmaisevat huolensa kylien elinvoimaisuudesta kunnan supistaessa kouluverkostoa.
Molemmissa mielipiteissä tuodaan ilmi huoli maaseutumaisen Laukaan vetovoimasta
asuinpaikkana sekä maaseudun elinvoimaisuudesta. Kouluverkon supistaminen
aiheuttaa huolta asukkaissa, ja he pelkäävät kylien kuolevan. Kyläkoulu on monessa
maaseutukylässä ainoa saatavilla oleva palvelu, ja kun silläkin palvelulla on uhka
kadota, huoli kylän elinvoimaisuudesta kasvaa ja Laukaan vetovoima asuinpaikkana
heikkenee. Jorma Kyppö kirjoittaa, että kylät ovat Laukaan juuret ja ilman kyliä Laukaa
on juureton. Hänen mukaansa kyläkoulujen lakkauttamisesta tulevat säästöt ovat
kyseenalaisia, sillä pienille lapsille ikävien koulukyytien lisäksi on huomioitava myös
koko kylän elinvoimaisuus. Lisäksi hän painottaa, että kylän asukkaat maksavat
kunnalle samat verot, kuin hyvien palveluiden lähellä äärellä asuvat kuntalaiset. Myös
kyläläisillä tulisi olla oikeus saada kunnalta jokin palvelu tätä vastaan, ja hän toivoo,
9
että
se
olisi
oma
koulu.
MTK-Laukaa
ja
MTK-Lievestuore
lisäksi
omassa
mielipiteessään muistuttaa, että kylien kasvaminen on edullista kunnalle, koska
kyläläiset hoitavat omalla kustannuksellaan infraa. Mielipiteessä otetaan huomioon,
että koulu, kylä ja lähiyhteisö toimivat usein hyvässä yhteistyössä, mikä tuo turvaa
asukkaille iästä riippumatta. [3]
3.2
Laukaan kunnan kylien kehittämisinto
Laukaan kunnalla on intressit kehittää kyliä kaavoituksen keinoin, sillä merkittävä osa
uudisrakentamisesta kohdistuu taajamien ulkopuolelle. Yleisten, valtakunnallisten
linjausten mukaan taajamien ulkopuolinen rakentaminen tulisi ohjata kyläkeskuksiin.
Kaavoitus helpottaa myös esimerkiksi ympäristöarvojen huomioonottamista ja
maanomistajien tasapuolista kohtelua, joita on vaikeampi ottaa huomioon yksittäisillä
rakentamisluvilla. [9]
3.3
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
1. toimiva aluerakenne
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Yksi valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista on toimiva aluerakenne. Tavoitteena
on
edistää
kaupunkien
ja
maaseudun
vuorovaikutusta
sekä
kyläverkostojen
kehittämistä. Harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään huomiota
jo olevassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun
toiminnan monipuolistamiseen. Alueiden käytössä huomioidaan maaseudun tarve
saada uusia pysyviä asukkaita. [4, s. 9.]
10
Erityistavoitteena maakunnan suunnittelussa on maaseudun yhdyskuntarakenteen
sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden selvitys. Toimenpiteillä
edistetään olemassa olevien palveluiden saatavuutta, rakenteiden hyödyntämistä,
maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä.
[4, s. 9.]
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elämän laatu on yksi alueiden käyttötavoitteista.
Tavoitteena maaseudun ja kylien osalta pidetään alueidenkäytön suunnittelussa sitä,
että maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnataan
tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. [4, s.11.]
3.4
Maakuntakaavoitus
Maakuntakaava on useissa kylissä ja maaseudulla ainoa oikeusvaikutteinen kaava.
Maakuntakaavoituksessa voidaan tehdä kyliä koskevia strategisia tavoitteita, kuten
kylien
suunnitelmallinen
kehittäminen
tai
matkailussa
luonnon
vetovoiman
hyödyntäminen virkistys- tai muussa yritystoiminnassa. Maakuntakaavassa voidaan
tuoda esiin ne kylät, joissa kulttuuriympäristön, asumisen ja loma-asumisen
ohjaamiseksi edellytetään maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavalla voidaan
osoittaa myös muita kyliin vaikuttavia kehittämisperiaatteita, kuten maaseudun
kehittämisen
kohdealueita,
matkailun
ja
virkistyksen
kohdealueita
sekä
viheryhteystarpeita. [2, s. 46, 47.]
3.5
Kyläyleiskaavoitus
Vuonna 2009 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollisti yleiskaavan
käytön rakennusluvan perusteena sellaisille kyläalueille, joilla rakentamisen paine ei
ole merkittävä. Rakennusluvan erityiset edellytykset olemassa olevaa asutusta
täydentävän,
enintään
kaksiasuntoisen
harjoittamisen
kannalta
tarpeellisen
asuinrakennuksen
rakennuksen
osalta
on
tai
maatalouden
tällöin
selvitetty
yleiskaavassa. Uudella lailla pyrittiin helpottamaan pienimuotoista asuntorakentamista
kylien yhteyteen ja vahvistamaan näin ollen maaseudun kyliä ja asumista niissä.
Samassa yhteydessä lailla pyrittiin siihen, ettei haja-asutusalueille
ohjaamatonta rakentamista eikä näin ollen yhdyskunta hajautuisi. [2, s. 19.]
syntyisi
11
3.6
Strateginen suunnittelu
Kunnat tekevät itsestään sekä yhteistyönä toisten kuntien kanssa kylien kehittämiseen
vaikuttavaa strategista tavoitteenasettelua sekä maankäytön suunnittelua, joista
esimerkkinä kuntien yhteiset kehityskuva- ja rakennemallityöt. Näiden töiden osana
voidaan
pohtia
kylien
roolia
kaupunkiseudulla
sekä
periaatteita
kylä-
ja
hajarakentamiselle. [2, s. 48.]
Seutuyhteistyötä voidaan tehdä myös eri osapuolien, kuten kunnan elinkeinoelämän ja
oppilaitosten yhteistyönä. Tällöin tavoitteena on yleensä maaseudun ja kylien
elinvoiman kehittäminen yhdistelemällä eri osa-alueiden tavoitteita, kuten palvelujen
tuotantoon sekä rakennustoimintaan ja ympäristön hoitoon liittyviä tavoitteita. [2, s. 48.]
3.7
Kyläsuunnitelmat
Kyläsuunnitelmat
ovat
kylien
vapaamuotoista
maankäytön
suunnittelua.
Kyläsuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta ne voivat innostaa asiaan
sitoutuneita toimimaan alueen kehittämiseksi. [2, s. 53.]
Kyläsuunnitelmat ovat usein kyläläisten itsensä tekemiä, tai kyläläiset ovat tehneet sen
yhdessä kehittämishankkeen ja sen asiantuntijoiden kanssa. Kyläsuunnitelmassa
esitetään kyläläisten yhteinen tahtotila ja näkemys kylän tulevaisuudesta sekä sen
kehittämistarpeet ja toimenpiteet kehityksen saavuttamiseksi. Kyläsuunnitelmissa
selostetaan usein kylän historiaa sekä muita olosuhteita. [2, s. 53.]
Kyläsuunnitelmat
ovat
usein
toiminnallisia
suunnitelmia.
Kyläsuunnitelmissa
suunnitellaan myös maankäyttöä, ja kyläsuunnitelma saattaa sisältää epävirallisen
maankäyttösuunnitelman,
rakennuspaikkakartoituksia
maisemasuunnitelman. [2, s. 53.]
ja
ympäristönhoito-
tai
12
4
Kuntatalous
4.1
Haja-asutuksen kustannukset verrattuna taajamiin
Yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja kunnalle aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin
vaikuttavat ratkaisevasti eri toimintojen sijoittuminen, mm. asumisen luonne ja sijainti.
Liikkumisesta eri tahoille aiheutuvat kustannukset ja liikenteen päästöt synnyttävät
merkittäviä eroja. [11, s. 2.] Noin 70–90 % kuntataloudellisista kustannuksista kertyy
pitkällä aikavälillä kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvista menoista. Ero
täydentävien ja hajarakentamisen välillä näkyy selvimmin opetuspalveluissa ja
vanhusten
kotipalveluissa.
Kuljetuskustannukset
ovat
pääosin
syy
tähän,
ja
koulukuljetuksista aiheutuvien kustannusten kannalta oleellista on se, voidaanko
kuljetukset järjestää joukkoliikenteellä vai tarvitaanko taksikuljetuksia. [11, s. 4.]
Kunnan omistaman maan kaavoittamisesta on useita hyötyjä. Maankäyttötavoitteiden
toteuttaminen on helpompaa kaavoitettaessa omaa maata, yhdyskuntarakennetta
voidaan ohjata hallitusti ja saada näin säästöjä, sekä infra-rakentamisen kustannukset
voidaan
sisällyttää
tonttien
hintaan.
Kunta
ei
useinkaan
hanki
maata
hajarakentamiseen, jolloin myös tontinmyyntitulot jäävät saamatta. Näin ollen
hajarakentamisen kokonaistulokertymä ja kuntatalouden nettovaikutus on taajamaa
täydentävää aluetta ja taajamasta irrallaan olevaa aluetta heikompi. [11, s. 5.]
Täydentävä rakentaminen tuo kunnalle tuloja, mutta hajarakentaminen ei tuo [11, s. 6].
Syyt aluetyyppien kuntataloudellisten kustannusten ratkaiseviin eroihin ovat palvelut ja
niihin
liittyvät
kuljetukset,
tie-,
katu-
ja
vesihuoltoverkon
rakentamis-
ja
kunnossapitokustannukset sekä tontinmyyntitulojen puuttuminen haja-rakentamisessa.
Valtion, kunnan ja asukkaan kustannukset yhteensä taajamaa täydentävältä alueelta
on 57 miljoona euroa, taajamasta irrallaan olevalla alueella 67 miljoonaa euroa ja hajaasutusalueella 87 miljoonaa euroa. Kustannukset on laskettu käyttäen hyödyksi noin
500 asukkaan alueen pitkälle ajanjaksolle lasketut menot pääomitettuna 30 vuodelle 5
%:n korkokannalla. [11, s. 8.]
Tavoitteeksi kunnissa tulisi asettaa toimiva seutu, liikenteen vähentäminen sekä
yhdyskuntataloudellisia kustannuksia vähentävä täydennysrakentaminen. Kuntien
välisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä kunnallisten palvelujen
13
tuottamisessa ja vähentää yhdessä kunnassa tehtävien ratkaisujen taloudellisia
seurausvaikutuksia
ympäröivissä
kunnissa
Tällaisia
voi
syntyä
esimerkiksi
liikenneverkon rakentamis- ja kunnossapitotoimista, jos asuminen, työpaikat ja palvelut
keskittyvät paljolti eri kuntiin. Yhteistyöllä myös liikenteen kasvua on helpompi hillitä,
kun asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista suunnitellaan ja toteutetaan
seudullisesti. [11, s. 8.]
4.2
Sami
Koulujen lakkauttamisen tai säilyttämisen perusteet ja lakkautusten tuomat
säästöt
Tantarimäen
tutkimus
kehittämiskeskukselle
tutki
vuonna
2011
Turun
tapaustutkimuksena
yliopiston
kyläkoulujen
koulutus-
ja
lakkauttamista
Korpilahdella, Kurikassa, Lammilla, Siilinjärvellä, Sysmässä ja Urjalassa. Mitä
lakkautuksesta opimme? -tutkimuksessa tutkittiin kyläkoulun lakkauttamisen perusteita,
prosessia, säästöjä ja vaikutuksia.
Koulujen lakkauttamiseen on useita syitä. Lakkautuksen taustalta löytyy usein
syntyvyys ja oppilasmäärien aleneminen, maan sisäinen muuttoliike, liikenne- ja
viestintäteknologian
kehittyminen,
koulujärjestelmän
kehittyminen,
taloudelliset
perusteet, tehokkuusajattelu, säännös- ja lakimuutokset, hallintokulttuurin muutokset,
opetuksen laatu, kouluyksikön koko, koulun rakentaminen, toimintojen keskittyminen
sekä taantumat. Useissa kunnissa lakkautusta edeltää kouluverkkoselvitys tai kunnan
talouden tasapainottamisohjelma. [14, s. 10.]
Koulut voivat kuitenkin myös säilyä. Säilyttämistä tukevia asioita ovat olleet pääasiassa
asukasaktiivisuus,
kylätoiminta
ja
maallemuutto,
sekä
opetukseen
liittyvät
säännösmuutokset, opetussuunnitelmat, vaihtoehtopedagogiat ja pieniä kouluja
puoltava opetuksen laatuajattelu. Koulu voi säilyä myös lakkauttamista puoltavien
näkökulmien kumoutuessa, hallintamenettelyä seuranneen valituksen myötä tai kunnan
kyläkouluja puoltavalla linjauksella. Myös maaseutupolitiikalla edistetään kyläkoulujen
asiaa. [14, s. 10.]
Säästöä koulujen lakkauttamisella voidaan saada. Selkeitä taloudellisia säästöjä
koulun lakkauttamisesta tuovat opettajien ja muun henkilökunnan palkkauskulujen
väheneminen. Lisääntyneet koulukuljetukset ovat puolestaan lakkautuksesta johtuva
merkittävin lisääntyvä kustannus. Koulun lakkauttaminen vaikuttaa valtiolta saatavaan
14
opetustoimen
valtionosuuteen
riippuen
oppilaiden
tulevasta
sijoituskoulusta.
Koulukäytöstä vapautuvien kiinteistöjen hoito tai mahdollinen myynti ovat myös asioita,
jotka tulee huomioida ennalta. Jos koulu saadaan myydyksi heti, säästöt ovat
suuremmat. [14, s. 18.]
18
Koulujen lakkauttamisten tuomien säästöjen arvioiminen jälkikäteen on haastavaa.
Tantarimäen tutkimuksessa koulujen lakkauttamisen ja/tai yhdistämisen taloudellisia
vaikutuksia
arvioitiin
vertaamalla
kunnan
tilinpäätöksen
mukaisia
op
opetuksen
kokonaiskustannuksia ennen ja jälkeen yhdistämisen. Jälkiarvio tehtiin neljä vuotta
säästöarvion
n tekemisen jälkeen. Tutkimuksen kohdekuntien osalta kertasäästöä
lakkautuksilla saatiin,
in, mutta keskimäärin
kesk
kolmannes vähemmän kuin alun perin
säästöä arvioitiin saatavan.
saatavan Taulukossa 1 on esitetty jokaisen tutkimuskoulun arvioitu
säästö sekä sen vertailu siihen,
s
mitä kunta esitti säästöarvioksi. Kuntien välillä eroa oli
kuitenkin siinä, saatiinko säästöt täysimittaisena tai mitä säästöille tapahtui ajan
kuluessa. Koulujen uudelleen järjestelyn ennakoimattomat tai yllättävät kulut voivat
syödä säästöjä huomattavasti,
huomattavasti, kokonaan tai lisäkuluja aiheuttaen. Tutkimuksessa
havaittiin, että lisähenkilöstön
lisähenkilöst tarve vaikuttaa henkilöstömenoihin,
oihin, kiinteistön säilyminen
kunnan omistuksessa ylläpitää kiinteistökuluja, opetusryhmien ja erityisopetuksen
erityisopet
määrän kasvu vaikuttaa menoihin,
oihin, koulukuljetusten lisääntyminen kasvattaa menoja,
muuttunut tai kompromissiin perustuva kouluverkkoratkaisu vaikuttaa säästöarvioon
sekä
oppilaiden
siirtyminen
naapurikuntaan
aiheutti
valtionosuusmenetyksiä.
Alkuperäisestä suunnitelmasta tai aikataulusta
aika
poikkeava
eava lakkautusprosessi aiheuttaa
mitä todennäköisemmin
min lisäkustannuksia. [14, s. 85,
85 88.]
Taulukko 1. Arvio toteutuneista säästöistä ja vertailu säästöarvioon [14].
15
Siihen
säästetäänkö
kouluja
lakkauttamalla,
ei
ole
yksiselitteistä
vastausta.
Kustannuspaikkakohtaisia kuluja koskevien säästöjen toteutuessa säästöä saadaan.
Talkootyö jää yleensä arvottamatta koulujen kokonaistaloudesta puhuttaessa. Kunnan
tai koulun taloutta ei voi rakentaa talkootyön varaan, mutta sen merkitys voi kuitenkin
olla taloudellisesti merkittävä. Vapaaehtoistyön rahallisen arvon on tutkitusti todettu
olevan huomattava, mikä korostaa vapaaehtoistyön merkitystä yhteiskunnassa.
Tietoisella toiminnalla ja yhteistyöllä tämän joka tapauksessa toteutuvan tukimuodon
kokonaistaloudellisuus tulisi paremmin esille. Kunnan ja kyläyhdistyksen kesken
voitaisiin esimerkiksi tehdä selkeitä sopimuksia talkoilla hoidettavista ylläpito- tai muista
mahdollisista töistä. [14, s. 96.]
5
5.1
Kaavoitus ja Laukaan kylien huomioiminen niissä
Keski-Suomen maakuntakaava
Keski-Suomen maakuntakaava on saanut lainvoiman 10.12.2009. Laukaata koskevat
määräykset ja suunnittelutarpeet näkyvät maakuntakaavakartassa kuvassa 5.
Maakuntakaavassa on huomioitu pääasiassa tietä 637 (Jyväskylä—Laukaa—Suolahtitie) ympäröivät alueet sekä Lievestuore. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta
(ruskea nuoli) on kirkonkylältä Vihtavuoreen sekä Vihtavuoresta Leppäveden suuntaan
tietä 637 mukaillen. Aluekohtaisena suunnittelumääräyksenä maakuntakaavassa
määrätään säilyttämään Leppäveden maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman
ominaispiirteet. [6]
16
Kuva 5. Ote Keski-Suomen
Suomen maakuntakaavakartasta Laukaan kunnan kohdalta [6].
Maaseutukyliä
yliä maakuntakaavassa on huomioitu useammassa kohtaa arvokkaina
perinnemaisemina sekä muinaismuistokohteina sekä maakunnallisesti arvokkaina
rakennettuina kulttuuriympäristöinä (kuvassa
(
5 näkyvät vaaleat ja ruskeat neliöt sekä
siniset
ympyrät).
Näitä
kohteita
suunniteltaessa
muinaismuistokohteiden
istokohteiden maankäyttösuunnitelmat
arvojen
tulee
säilyä
ja
on lähetettävä Museovirastoon
lausuntoa varten.
en. Valkolan kylän Vatialla, Leppävedellä, Lankamaalla ja Saviolla on
huomioitu maakunnallisesti arvokas maisema-alue
maisema
(vaalean
n sininen viivoitus, jossa
kirjain m), jonka suunnittelussa
suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen
maisema
kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Ilmakuvassa (kuvassa 6)
6 Leppäveden
17
a maisema-alueessa
maisema alueessa näkyy uusi ja vanha koulurakennus sekä peltopelto
arvokkaasta
aukioita. [6]
Kuva 6. Arvokasta maisemaa Leppävedeltä [16, s. 1].
Maakunnallisesti
maakuntakaavassa
arvokkaat
on
listattu
rakennetut
kunnittain.
kulttuuriympäristöt
Kulttuuriympäristön
Keski
Keski-Suomen
koko
vaihtelee
talosta/pihapiiristä suurempiin aluekokonaisuuksiin.
aluekokonaisu
Maakuntakaavalla
aavalla ohjataan
ohjat
kuntia
turvaamaan
maankäytössään
arvokkaiden
kulttuuriympäristö
kulttuuriympäristöjen
säilyminen.
Maakuntakaavan tavoitteena on edistää arvokkaiden kulttuuriympäristöjen
kulttuuriympäristöj rakenteita ja
kylä- ja kaupunkikuvan säilymistä. Elinkelpoinen
Elinkelpoinen maaseutu tukee rakennusperinnön
rakennuspe
säilymistä,
toisaalta
kulttuuriympäristön
vaaliminen
edistää
maaseudun
tuotantorakenteiden säilymistä, maaseutuasumisen kehittymistä ja uusien elinkeinojen
syntymistä. Laukaasta kulttuuriympäristöjen suurempina aluekokonaisuuksina on
mainittu mm. Leinolan
inolan kylämiljöö, Oksalankylä, Savio ja Vatian tilan aluekokonaisuus.
[6]
18
5.2
Strateginen suunnittelu Jyväskylän seudulla
Jyväskylän seudun kunnat ovat yhdessä tehneet rakennemallin, jolla ohjataan seudun
kuntien ja seudun yhteistä maankäytön suunnittelua. Sen tavoitteena on ohjata seudun
väestönkasvua ja siihen liittyvää uutta maankäyttöä hallitusti. Rakennemallilla on pyritty
vahvistamaan
erityisesti
maakunnan
ydintä
Jämsä—Jyväskylä—Äänekoski-
kehittämisvyöhykettä. Tämän ohella maankäyttöä on ohjattu erityisesti joukkoliikenteen
vahvoille
toiminta-alueille
siten,
että
nykyisen
maankäytön
vahvoja
joukkoliikennekäytäviä on pyritty vahvistamaan ja laajentamaan. [8, s. 2, 4.]
Jyväskylän seudun rakennemalli muodostuu kehittämisvyöhykkeistä, jotka näkyvät
Laukaata koskien otteessa rakennemallikartasta kuvassa 7. Eri kehittämisvyöhykkeet
osoitetaan eri väreillä:
- punainen, SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut)
- sininen, KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat)
- oranssi, FLOW (asuminen ja joukkoliikenne)
- vihreällä ympyrällä punainen tai oranssi keskus, GROW
(palvelukeskukset ja logistiset yhteydet sekä kuntapalvelukeskukset)
- vihreä ympyrä, SLOW (elävät kylät).
19
Kuva 7.. Ote rakennemallikartasta Laukaan kohdalta [8, s. 13].
FLOW-vyöhykettä
vyöhykettä pidetään kasvun kannalta keskeisimpänä vyöhykkeenä. FLOWFLOW
vyöhyke ulottuu Jyväskylästä Leppäveden ja Vihtavuoren kautta Laukaan keskustaan
maantietä 637 mukaillen. Vyöhykkeellä uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan
taajamien palvelujen kehittymistä
k
ja säilymistä. Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta
FLOW-vyöhykkeelle
vyöhykkeelle ohjataan hieman yli 50 % arvioidusta kokonaiskasvusta. Tästä
kokonaiskasvusta n. 30 % suunnataan nykyiseen taajamarakenteeseen rakennetta
tiivistämällä ja 70 % uusille alueille.
aluei
[8, s. 7, 8.]
SLOW-vyöhyke
vyöhyke muodostuu
muodostuu elävien ja elinvoimaisten kylien verkostosta, joissa
olemassa olevien palveluiden säilymistä tuetaan ohjaamalla rakentamista kylien
yhteyteen ja läheisyyteen. Vyöhykkeellä tarjotaan mahdollisuuksia väljälle ja
omatoimiselle
oimiselle kyläasumiselle, jonka vetovoimatekijänä on erityisesti vesien läheisyys.
Vyöhykkeen kylissä on vähintään yksi ympärivuotinen palvelu, kuten koulu tai kauppa.
20
Laukaasta rakennemallin tavoitteelliseen kyläverkostoon kuuluu Kuusa, Savio,
Tarvaala, Vehniä, Vuontee ja Äijälä. [8, s. 10.]
Haja-asumista pyritään Jyväskylän seudulla kehittämään niin, että se sisältää
vetovoimatekijöitä (esimerkiksi suuri tonttikoko) ja toisaalta velvoitteita mm. jätevesien,
vesihuollon ja kierrätystä koskien. Tavoitteena on, että hajarakentamista voitaisiin
ohjata kyläkeskusten tuntumaan eli SLOW-vyöhykkeelle. [8, s. 9.]
5.3
Laukaan kuntastrategia
Laukaan kunnan visio on Laukaa – sydäntä ja elinvoimaa. Sydämellä kuvataan
toiminnan perusajatusta eli tehtävää turvata kansalaisten hyvinvointi. Siinä yhdistyy
myös pyrkimys asukas- ja asiakaslähtöiseen tapaan tuottaa ja järjestää tarvittavat
palvelut. Elinvoimalla kuvataan toimintaa, jolla kunta pyrkii yhteisönä ja kuntana
kehittymään eteenpäin kohti parempaa tulevaisuutta. [18]
Laukaa on kuntastrategiassaan listannut neljä päälähtökohtaa:
-
Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa
-
Monipuolisen hyvän asumisen Laukaa
-
Palvelujen Laukaa
-
Taloudestaan huolehtiva Laukaa.
Laukaan strategisissa tavoitteissa huomioidaan asumiseen liittyvinä vetovoimatekijöinä
sijainti Jyväskylän seudulla, kehittyvät taajamat ja elävät maaseutukylät. [18]
5.4
Laukaan maankäytön rakennemalli
Laukaassa on käynnistetty koko kunnan kattavan rakennemallin laatiminen keväällä
2014.
Rakennemallin
laatimisella
pyritään
toteuttamaan
Laukaan
uuden
kuntastrategian tavoitteita, erityisesti monipuolista ja hyvää asumista. Rakennemallin
tavoitevuosi on 2030, jolloin kunnan asukasmäärä ylittää 30 000. [24]
Rakennemallilla muodostetaan Laukaan kunnan maankäytön kehittämisen suunta ja
esitetään painopisteet tulevalle maankäytön suunnittelulle, kaavoitukselle sekä muulle
kehittämiselle. Rakennemallia suunnitellaan vuorovaikutteisesti yhdessä päättäjien,
21
elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa. Suunnittelun apuna käytetään mm. kyselyitä
päättäjille sekä kyläiltoja kyläyhdistysten henkilöille. [24]
Rakennemallista on tehty kolme vaihtoehtoa, jotka esitellään yksinkertaistettuna
kuvassa 8. Mallien alle on listattu vertailut Jyväskylän seudun rakennemalliin. Kyliä on
huomioitu malleissa kehittyvinä
kehi
kyläalueina. Helminauha-mallissa
mallissa huomioidaan Kuusa.
Herneenpalko-mallissa
mallissa huomioidaan Vehniä, Kuusa, Vuontee ja Äijälä. JärvikolmioJärvikolmio
mallissa huomioidaan Kuusa, Tarvaala, Kuhanniemi, Vihtasilta, Vuontee ja Savio. [24]
Kuva 8.. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu Jyväskylän seudun rakennemalliin [24].
Rakennemalleista on arvioitu kunkin vaihtoehdon vahvuuksia ja heikkouksia ja
vaihtoehtoja on vertailtu. Tarkoituksena on löytää optimaalisin vaihtoehto, joka voi olla
myös vaihtoehtojen yhdistelmä. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu
suhteessa Jyväskylän seudun aluerakennemalliin, kuntatalouteen, elinkeinoelämän
kehittymisedellytyksiin, asumiseen ja sen vetovoimaan, liikkumiseen ja liikenteeseen,
virkistykseen, asukkaiden hyvinvointiin, aluealue ja yhdyskuntarakenteeseen sekä
kilpailukykyyn. Vertailun yhteenvetona vaihtoehto 2 Herneenpalko sai positiivisimmat
tulokset. Optimaalisin maankäytön ratkaisu valitaan vaihtoehtojen vertailun, vaikutusten
22
arvioinnin ja palautteen jälkeen ja asetetaan julkisesti nähtäville. Rakennemalli viedään
valtuuston hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2015. [24]
5.5
Yleiskaavoitus Laukaassa
Maaseudun kannalta keskeisin suunnitteluväline kuntatasolla on yleiskaavoitus [2, s.
24]. Laukaan monitaajamaisuus on haaste kasvavan kunnan kehittämiselle. Kunta on
päättänyt strategiassaan kehittää kasvua yhtenäisinä kokonaisuuksina pääteiden
suunnassa. Pääteitä ovat valtatiet 4 ja 9 sekä maantie 637. [18, s. 7.] Muilla alueilla,
joille kunta ei ole tehnyt tai tekemässä kyläyleiskaavaa, maankäytön kysymykset
ratkaistaan pääsääntöisesti suunnittelutarveratkaisuilla. [9]
Laukaan kunta on pyrkinyt laatimaan kyläyleiskaavan paineisilla kyläalueilla. Tällä
hetkellä
lainvoimaiset
kyläyleiskaavat
ovat
Kuhanniemen–Tarvaalan
ranta-
ja
kyläyleiskaava ja Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue II (Leppävesi–Vihtasilta).
Käynnissä olevia kaavoja ovat Vehniän kyläyleiskaava ja Peurunka–Valkolan
yleiskaava.
Vehniän
kylälle
on
laadittu
vuonna
1983
oikeusvaikutukseton
kyläyleiskaava. Käynnissä oleva kaava laaditaan Vehniän yleiskaavan tarkisteena, jolla
kokonaisuus saatetaan ajan tasalle. Peurunka–Valkolan yleiskaavalla etsitään alueelle
ensisijaisesti matkailun kehittämismahdollisuuksia Peurunkajärven ympärillä. Kaavalla
tutkitaan myös Valkolan alueen maankäyttöä. Kunnassa on valmisteltu Savio–
Vuonteen yleiskaavan aloitusta erilaisilla selvityksillä. Yleiskaavan tavoitteena on
olemassa olevien kyläkeskusten vahvistaminen ottaen huomioon vesiosuuskunnan
verkostot, kyläkoulut ja ympäristöarvot. Käynnissä olevat tai vireille tulevat kyliä
koskevat yleiskaavat näkyvät karttaotteessa kuvasta 9. Alueet ovat laajoja. [9; 15, s. 3
ja 4.]
Keski-Laukaan
yleiskaavan
kunnanvaltuustossa
osa-alue
toukokuussa
II
(Leppävesi–Vihtasilta)
2014.
Osa-alueen
on
kaava
hyväksytty
on
laadittu
kyläyleiskaavatyyppisenä Leppäveden ja Vihtavuoren taajamien väliselle tiiviin
kyläasutuksen alueelle. [15, s. 3.] Kyläyleiskaavan keskeisimpänä tavoitteena on
oikeusvaikutteinen yleiskaava, jolla rakennuslupia voidaan myöntää asumiseen kaavaalueen
kyläalueilla
toteutuskelpoista,
suoraan
yleiskaavan
maaseutumaista
ja
pohjalta.
eheää
Kaavalla
kylärakennetta
tavoitellaan
ja
viihtyisää
asuinympäristöä, joka houkuttaa alueelle uusia asukkaita. Alueen eteläosassa oleva
23
Leppäveden kyläalue on maakuntakaavassa mainittua arvokasta maisema-aluetta,
maisema
jonka
arvojen
säilyttäminen
on
keskeinen
lähtökohta
alueen
maankäytön
suunnittelussa. [16, s.
s 25, 32.]
Kuva 9. Ote vireillä olevista tai tulevista yleiskaavoista [15, s. 8].
Kuhanniemen–Tarvaalan
Tarvaalan rantaranta ja kyläyleiskaavan
yleiskaavan laatiminen on ollut mukana
Laukaan kunnan kaavoitusohjelmassa vuodesta 2006, johon se on otettu mukaan
Tarvaalan kylän aloitteesta. Kaavan tavoitteena on edistää
edistää alueen kehittymistä sekä
palveluiden,
veluiden, ensisijaisesti koulujen
koulujen säilyttämistä. Kaavalla pyritään myös hallitsemaan
asukasmäärän kasvua ja säilyttämään alueen maaseutumainen miljöö. Kaavassa on
rakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetty ns. emätilaperiaatteesta,
emätilaperiaatteesta, ja
maanomistajien
stajien tasapuolisesta kohtelusta noudattaen yleiskaavan mitoitusperusteita
kiinteistökohtaisesti. Kaavaotteesta kuvassa 10 näkee, kuinka Tarvaalan kylämaista
asutusta on pyritty tukemaan,
tukemaan sekä rakennusoikeutta on jaettu tasapuolisesti
tasapu
maanomistajien kesken. Kaavassa täysin punainen neliö tarkoittaa jo rakennettua
rakennusoikeutta ja punainen neliö,
neliö jonka keskellä on reikä tarkoittaa rakentamatonta
24
yleiskaava, jonka perusteella voidaan
rakennusoikeutta. Kaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava,
suoraan
myöntää
rakennuslupa.
Uusia
vakituiseen
asumiseen
tarkoitettuja
rakennuspaikkoja kaavassa on osoitettu 201 kappaletta. Koska ranta-alueet
ranta
ovat jo
melko tiheään rakennettuja,
rakennettu a, uusia lomarakennuspaikkoja kaavaan on osoitettu vähän.
[10, s. 4, 14, 21, 26.]
Kuva 10.. Ote Kuhanniemen–Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaavakarta
kartasta Tarvaalan kylän
kohdalta [10].
Tarvaalan kyläyhdistys on laatinut kyläsuunnitelman vuonna 2003, jossa on esitetty
maatilojen toimeentulon turvaamiseksi rinnakkaiselinkeinoksi mm. maatilamatkailua ja
siihen liittyviä palveluja. Kuhanniemen–Tarvaalan
Kuhanniem
ranta- ja kyläyleiskaavassa
kylä
on
osoitettu
Hartikan
pihapiirin
ympäristö
matkailupalvelujen
alueeksi,
jolla
25
mahdollistetaan elinkeinotoiminnan kehittäminen. Matkailupalvelujen alue näkyy kuvan
10 yläreunassa keltaisena alueena. [10, s. 27.]
5.6
Laukaan kylien kyläsuunnitelmat
Laukaassa on ajantasaiset kyläsuunnitelmat Kuhankosken, Tarvaalan, Vehniän,
Vihtasillan, Vihtavuoren ja Vuonteen kylillä. Nämä kylät ovat tehneet kyläsuunnitelmat
Kylä kiinnostaa -hankkeen yhteydessä vuosina 2011–2013. Valkolan kylälle ja Äijälään
on tehty kyläsuunnitelmat vuonna 2003 ja Saviolle vuonna 2005.
6
Leader-toiminta
Leader on maaseudun kehittämistyöhön luotu toimintatapa eli toimintaa, neuvontaa ja
rahoitusta paikkakunnan kehittämiseksi. Leader-ryhmät auttavat paikallisia ihmisiä ja
yhteisöjä
ideoiden
toteuttamisessa.
Leaderin
ajatuksena
on
paikallisen
asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä. Leader-rahoituksella
voidaan tukea mm. yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien
elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Näillä tavoin
lisätään maaseudun mahdollisuuksia ja vetovoimaa. [21]
Leader toiminta koostuu kolmesta osa-alueesta: Leader-rahoitus, Leader-neuvonta ja
Leader-toiminta. Leader-rahoituksessa paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja
yritysten ideoiden rahoittamisesta. Tuki muodostuu EU.n, valtion ja kuntien
rahoituksesta. Leader-neuvonnassa paikalliset Leader-ryhmät neuvovat ideoiden
kehittelyssä
ja
valmistelussa
hankkeiksi.
Leader-toiminnassa
Leader-ryhmät
kannustavat asukkaita kehittämään omaa elinympäristöään. Toimintaan voi osallistua
kuka tahansa. [21]
Laukaa kuuluu JyväsRiihi ry:n toiminta-alueeseen. Yhdistyksen tarkoituksena on
kannustaa Jyväskylän seudun asukkaita, yhteisöjä ja yrittäjiä yhteistyössä alueensa
kehittämiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseen. Toiminnan avulla lisätään
osaamista
ja
yrittäjyyttä
maaseutu-alueilla,
sekä
maaseudun
ja
kaupungin
vuorovaikutusta. Yhdistyksen toiminta on avointa kaikille maaseudun kehittämisestä
kiinnostuneille asukkaille ja yhteisöille. [22, s. 8.]
26
JyväsRiihi on tehnyt SWOT-analyysin
SWOT
toiminta-alueestaan,
staan, joka on esillä kuvassa 11.
11
Yhdistyksen toiminta--alue
alue kattaa kokonaisuudessaan Laukaan, Muuramen ja Uuraisten
kunnat sekä Jyväskylän maaseutualueet. Koko alueella on noin 100 kylää tai
asuinaluetta, joissa toimii yli 80 kyläyhdistystä. Maaseutualueella
Maaseutualueella kyläyhdistyksiä on
noin 50. [20, s. 3.]
Kuva 11.. Jyväsriihen tekemä SWOT-analyysi
SW
toiminta-alueestaan [21, s.
s 5].
JyväsRiihi
hi on tehnyt Yritteliäät Kylät -strategian vuosille 2014–2020.
2020. Strategian visio on
JyväsRiihen kylät ovat yrittelijäitä ja kannustavia.
kannustavia. Yrittäjien tuottamat lähipalvelut ja
elinkeinomahdollisuudet vahvistavat elinvoimaisuutta ja viihtyvyyttä. Kannustavissa
kylissä asukkaat ja yhteisöt kehittävät yhdessä palveluita ja ympäristön viihtyvyyttä.
Strategiassa on kolme pääteemaa:
1. Uudistuva yrittäjyys
2. Yhteisöllisyys ja yhteistyö
3. Ympäristö ja asumisviihtyvyys.
Painopisteinä alueen kehittämisessä on myös teemat lähitalous ja lähipalvelut,
aktiiviset nuoret, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus sekä kansainvälisyydellä
menestykseen.
Kaikessa
toiminnassa
JyväsRiihi
edistää
koko
Keski
Keski-Suomen
maaseudun kehittämisen kärjeksi
kärjeksi nostettua kokeilukulttuuria, etsii uusia toimintatapoja
ja perinteisiä rajoja ylittäviä yhteistyömuotoja. [22, s. 9.]
27
7
Kysely kyläyhdistyksille Laukaan kylien kehittämisestä
Lähetin kyläseurojen ja -toimikuntien puheenjohtajille tai sihteereille sähköpostilla
kyselyn. Kyselyssä kysyin kyläyhdistysten merkittävyydestä kylien kehittämisen
kannalta, kyläsuunnitelmien hyödyllisyydestä sekä siitä, mitä niillä on saatu aikaan ja
millä tavoin kyliä voisi kehittää edelleen. Lisäksi pyysin vapaasti kertomaan ajatuksia
kylien kehittämiselle erityisesti Laukaata koskien. Lähetin kyselyn 15 henkilölle ja sain
yhteensä 4 vastausta. Olen koonnut vastauksista tiivistelmät.
Kyläyhdistyksen merkittävyyttä kylän kannalta pidettiin tärkeänä. Kyläyhdistyksellä
saadaan
lisättyä
yhteisöllisyyttä,
kylän
tunnettavuutta
ja
viihtyisyyttä.
Usein
kyläyhdistys hoitaa järjestämisen ja tiedottamisen kylän yhteisiin tapahtumiin.
Kyläyhdistyksellä on tärkeä rooli myös kylän kehittäjänä yhdessä kyläläisten kanssa.
Kehitys kuitenkin edellyttää, että kylän ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita osallistumaan
yhdistystoimintaan. Kyläyhdistyksellä on merkittävä rooli myös maakunnan muihin
sidosryhmiin, kuten kuntaan ja muihin kyliin. Kyläyhdistys myös usein huolehtii
kyläläisten kokoontumispaikasta. Kehityshankkeet, joihin tarvitaan hankerahoitusta,
edellyttävät, että hankkeen hallinnointi tapahtuu järjestäytyneen toimielimen kautta.
Kyläsuunnitelmaa pidettiin hyödyllisenä. Kyläsuunnitelma on kylän kehittämisen
työkalu. Suunnitelmaan on kirjattu ja aikataulutettu ne yhdessä mietityt kehitysasiat,
joita on tarkoitus viedä eteenpäin. Useassa kylässä on tehty talkoovoimin ja
hankerahoituksen avulla kylän asukkaita palvelevia harrastuspaikkoja/viihdykkeitä sekä
järjestetty erilaisia tilaisuuksia. Kyläsuunnitelmalla näytetään jatkuvuutta mm. kuntaan
päin, ja se kertoo myös ulkopuolisille mahdollisille kylään muuttajille kylän
aktiivisuudesta. Kyläsuunnitelman mukainen monipuolinen toiminta johtaa kyläläisten
hyviin
keskinäisiin
kyläsuunnitelmat
väleihin
olisivat
ja
myös
viihtyvyyteen.
kunnan
Osassa
suunnitelmia.
kylissä
toivottiin,
että
Kylät
toivoivat,
että
kyläsuunnitelmat liitetään osaksi kunnan budjetti- ja kaavoitusprosessia.
Kylien edelleenkehittämiselle löytyisi keinoja jatkuvalla järjestöjen yhteistyöllä ja
yhteenliittymällä. Jos kyliä ei kehitetä edelleen sisältäpäin yhdessä kunnan kanssa,
kylät nuutuvat. Jollakin kylällä oli tapaamispaikan katoaminen huolena, ja kyläläiset
toivoivat kunnan lahjoittavan heille kokoontumispaikan, jotta toiminta voi jatkua
vilkkaana. Kyläkoulujen ja palveluiden säilymisestä kirjoitettiin useassa vastauksessa ja
niiden puolesta haluttiin taistella. Kyläkoulun lakkauttamisen myötä pelättiin koko kylän
28
lakastumisen
vuoksi.
Tonttikauppojen
lisäämisellä
kylien
väestöä
saataisiin
nuorennettua ja kylää pidettyä asuttuna.
Useassa vastauksessa toivottiin enemmän kylien välistä yhteistyötä. Yhdessä useampi
kylä voisi tentata kunnan päättäjiä ja heidän tekemiä päätöksiä. Lisäksi kylien ääni
kunnan suuntaan haluttiin saada paremmin kuulumaan.
8
8.1
Esimerkkejä kylien ja kunnan välisestä vuorovaikutuksesta
Laukaan kunnan ja kyläläisten kyläillat
Laukaassa on pidetty kyläiltoja erilaisten hankkeiden yhteydessä. Kunnan ja kyläläisten
kyläiltoja pidettiin joulukuussa 2013 ja alkuvuodesta 2014 kouluverkkotyöryhmän
kutsuttaessa kyläläisiä iltoihin, joissa tarkoituksena oli keskustella kouluverkon
tulevaisuudesta ja esitellä Laukaan kunnan taloutta, kouluverkkotyön etenemistä ja
oppilasennusteita. Syksyllä 2014 pidettiin kyläilta ja maaliskuussa 2015 järjestetään
toinen kyläilta koskien Laukaan kunnan rakennemallia. JyväsRiihi Ry on vetänyt KeskiSuomen kylillä Kylä kiinnostaa -hankkeen vuosina 2010–2013. Hankkeen aikana
yhteisiä kyläiltoja kunnan ja kylien kesken pidettiin. [13; 19; 24.]
8.2
Ilomantsin kyläkierros
Kyläkierros on ilomantsilainen pilotti, jossa kylät kootaan 2–4 kylän ryhmissä
kehittämisiltoihin. Kierroksella käydään läpi ajankohtaisia kehittämistarpeita, ideoidaan
uusia hankkeita ja käydään vuoropuhelua muun muassa palveluiden järjestämisestä ja
kunnan vireillä olevista hankkeista. Kyläkierros on otettu käyttöön nykyään myös
muissa Pohjois-Karjalan kunnissa. [20]
Kyläkierrokset järjestetään yhteistyössä Ilomantsin kunnan, Maaseudun Sivistysliiton,
Vaara-Karjalan leaderin ja Porhjois-Karjalan Kylät ry:n kesken. Vuonna 2011
kyläkierrokset järjestettiin kahdeksalla eri kylällä, joihin osallistui yhteensä 18 kylää.
Tilaisuuksiin kutsuttiin perheitä ja yhdistyksiä eri kyliltä. Vuonna 2014 kyläkierrokset
järjestettiin yhteistyössä Vaara-Karjalan Leaderin kanssa ja niissä käytiin läpi edellisen
kyläkierroksen tuotokset ja mietittiin jatkotoimenpiteitä yhdessä kyläläisten kanssa. [20]
29
Kyläläiset ovat korjanneet monia asioita omissa kylissään mm. kunnan maksamien
investointi-
ja
toiminta-avustusten
avulla.
Pienenä
ongelmakohtana
on
ollut,
jaksetaanko kylissä tehdä suunniteltuja toimenpiteitä. [20]
8.3
Vihreä väylä
Vihreä väylä on ollut maaseudun seutubrändäyshanke Keski-Suomessa. Vihreän
väylän perustana on maantie 637 Jyväskylästä pohjoiseen. Kyseinen vanha päätie, eli
Vihreä väylä, yhdistää Konginkankaan, Sumiaisten ja Laukaan kirkonkylät. Vihreä
väylä -hanke on toiminut Äänekosken, Laukaan ja Konneveden kuntien alueella.
Laukaan kohdalla Vihreän väylän reitti näkyy kuvasta 2. Reitti kulkee Äijälän, Kuusan,
Kuhankosken, Vihtasillan ja Leppäveden kylien kautta. Hankkeen ajatuksena oli tuoda
kauniin maisematien potentiaali esiin mukavien kylien, hienojen luontokohteiden,
tapahtumien ja yritysten kautta. Hankkeen tavoitteena oli saada aikaan yhteinen
brändi, jonka alla kaikki alueen lukuisat pienet toimijat voivat toimia ja tehdä
markkinointiyhteistyötä. [7, s. 4, 7.]
Hanke toteutettiin vuosina 2010–2014, ja sen toteuttaja oli Ääneseudun kehitys Oy.
Hankesuunnitelmassa oli neljä tavoitetta:
1. Konginkankaan, Sumiaisten, Konneveden ja Laukaan välillä on arjessa
toimiva kyläyhdistysten, kotiseutuyhdistysten ym. yhteistyö.
2. Reitin varren kohteet on koottu kartalle (nettikartta/karttaesite).
3. Vihreällä väylällä on lähiseudulla tunnettu imago, brändi. Sillä on oma
aktiivisesti käytössä oleva ja ylläpidetty kotisivu.
4. Vihreä väylä -toimikunta on aktiivinen ja vastaa brändin ylläpidosta,
kuten kotisivujen ylläpidosta ja reitin näkymisestä kesätapahtumissa,
messuilla ym. [7, s. 3.]
Laukaan
kylistä
Kuusan
kyläseura
Kipinä
ry
oli
mukana
hankkeessa
aktiiviyhdistyksenä. Muita kyliä ja yhdistyksiä sekä aktiivisia yksityishenkilöitä oli
hankkeen toimissa mukana vaihdellen. Äijälän kylän kanssa hankkeeseen liittymisestä
neuvoteltiin pitkään, sillä se sijaitsee väylän kannalta oleellisessa paikassa. Äijälä ei
kuitenkaan lopulta liittynyt hankkeeseen. [7, s. 5.]
30
Hanke on toimintansa aikana lisännyt vuorovaikutusta kylien yhdistyksissä ja tuonut
Vihreän väylän kyliä yhteen. Hanke lisäsi alueen elinvoimaa. Vihreä väylä on merkitty
maakuntakaavaan vihreänä tienä. Vihreä väylä ry -yhdistys perustettiin hankkeen
lopuksi jatkamaan hankkeessa aloitettua työtä, eli Vihreän väylän brändäystä,
kotisivujen aktiivisena pitämistä ja väylän esilletuomista. Hankkeen aikana kylille ja
kunnille tuotettiin palvelukarttoja, joista esimerkkinä kuva 2 Laukaan kohdalta.
Tulevaisuudessa on ajatuksena saada Vihreästä väylästä aikaan vilkas matkailutie. [7,
s. 15.] Vihreän väylän kehittämiselle ollaan neuvottelemassa jatkohanketta. Laukaan
pienet matkailuyrittäjät olisivat todennäköisesti suurimpia hyötyjiä Vihreästä väylästä.
[23]
9
Johtopäätöksiä Laukaan kylien kehittämiseen
9.1
Kyläyhdistykset ja aktiiviset kyläläiset
Parhaat mahdollisuudet kylän kehittämiseen ja kylän elinvoimaisena pitämiseen on
kyläläisillä itsellään. Kylältä tulisi löytää innokkaita ja aktiivisia kyläläisiä, jotka vievät
asioita eteenpäin ja kehittävät kylää. Kylän aktiivisuudella on mahdollisuus säilyttää ja
saada kylälle palveluita. Esimerkiksi Valkolassa on vielä mahdollisuus säilyttää oma
kyläkoulu, kun sen säilymisen eteen taistellaan. Tärkeä asia koulun säilymisen
kannalta olisi uusien perheiden saaminen kylälle, jotta oppilasennusteet pysyisivät
ennallaan ja mieluiten lähtisivät nousuun.
Kylän aktiivisuus ulkopaikkakuntalaisille ja mahdollisille kylään muuttajille välittyy
parhaiten kylän omien kotisivujen tai sosiaalisen median kautta. Monella Laukaan
kylällä onkin hyvät aktiivisesti käytössä olevat sivut, kuten Lankamaalla ja Vuonteella.
Niille kylille, joilla ei kotisivuja tai muuta internet-kanavaa käytössään, kannattaisi
sellainen perustaa. Internet on hyvä tiedotusväylä tapahtumista myös nykyisille
asukkaille.
9.1.1
Kyläsuunnitelmat
Kyläsuunnitelmat koetaan hyödyllisinä. Niissä kyläläiset kirjaavat ylös kylän tilanteen,
sekä
kylän
tulevaisuuden
suunnitelmat.
Kuitenkaan
pelkän
kyläsuunnitelman
tekeminen ei riitä, vaan siihen kirjattuihin toimenpiteisiin täytyy panostaa myös
31
jatkossa, jotta kehitettävät asiat saadaan toteutetuksi. Kyläsuunnitelmien toteutuminen
vaatii kyläläisiltä aktiivisuutta ja usein myös talkootyötä. Palkintona aktiivisuudesta on
viihtyisä ja elävä kylä, jossa toiminta säilyy. Kyläsuunnitelmissa olisi hyvä suunnitella
hieman myös maankäyttöä ja tehdä rakennuspaikkakartoituksia. Tämä voisi houkutella
mahdollisia uusia perheitä kylälle, kun saataisiin helposti tietoa mahdollisesta
rakennuspaikasta kylällä.
Kyläsuunnitelmia tulisi päivittää tasaisin ajanvälein, esimerkiksi kahden vuoden välein.
Tässä ajanjaksossa kehitettäviä asioita kerkeäisi viedä eteenpäin, ja suunnitelmaa
päivittäessä voisi tarkistaa, mitä on saatu aikaan. Laukaassa esimerkiksi Valkolan,
Äijälän ja Savion suunnitelmat ovat yli kymmenen vuotta vanhoja, joten päivitys olisi
tarpeellinen.
Kyläsuunnitelmaa varten voi joko tehdä kyselyn jokaiselle taloudelle kylässä, ja sen
avulla löytää kylän vahvuudet sekä kehityskohteet. Näistä asioista voi kuitenkin
keskustella myös kylän yhteisissä kyläilloissa, ja tehdä kyläsuunnitelma keskustelujen
pohjalta. Kyläsuunnitelman jokainen kylä voi tehdä myös ilman erillistä hankkeen
tukea, sillä sen voi tehdä myös hyvin yksinkertaisenakin versiona.
Esimerkki, mitä yksinkertaisen kyläsuunnitelma voisi sisältää:
-
Kylän sijainti ja etäisyydet
-
Pieni kertomus kylän historiaa sekä nykytilanne (kylän palvelut,
asukasmäärät, yritykset, yhdistykset yms.)
-
Tulevaisuus, eli minkälainen kylä on tulevaisuudessa ja mitä
palveluita siellä on
9.1.2
Vihreä
-
Kylän vahvuudet
-
Kylän kehityskohteet, ja toimenpiteet
-
Rakennuspaikkakartoitukset.
Hankkeet
väylä
-hanke
on
mahdollisesti
saamassa
jatkoa.
Hankkeessa
olisi
mahdollisuuksia kehittää monia Laukaan kyliä, jos kylät itse lähtevät hankkeeseen
mukaan. Vihreä väylä onnistuessaan tuo näkyvyyttä monille kylille ja lisää niiden
elinvoimaa, vaikkeivat ne olisikaan aivan reitin varrella. Tulevaisuudessa Vihreä väylä
32
saattaa myös lisätä elinkeinojen mahdollisuutta, jos Vihreästä väylästä syntyy
matkailureitti. Lisäksi hanke lisää kylien välistä vuorovaikutusta, jota moni kyläyhdistys
kaipaili lisää.
Useat hankerahoitukset vaativat rahallisen tuen saamiseksi rekisteröitynyttä yhdistystä.
Jotta kylä voi parhaiten hankkeiden kautta kehittää itseään, olisi kyläyhdistys saatava
kylälle
ja
kyläsuunnitelma
tehtävä.
Erilaisten
hankkeiden
rahoittajana
voi
mahdollisuuksien mukaan hyödyntää paikallista Leader-ryhmää JyväsRiihi ry:tä.
9.2
Kunta kylien kehittäjänä
Kuntatasolla olisi hyvä, jos kunta saisi tehtyä yleiskaavat koko kunnan kylämäisille
alueille. Yleiskaava on kuntatasolla paras keino kylien suunnitteluun ja kehittämiseen.
Tällä tavoin Laukaan suurta taajamien ulkopuolelle syntyvää hajarakentamista voidaan
ohjata
kyliin
ja
niiden
läheisyyteen.
Ohjaamalla
asutusta
koulujen
lähelle,
koulukuljetuksien tarve koululle vähenee. Usein koulu on kylän muunkin toiminnan
keskus, ja toimintojen läheisyys auttaa kylän elinvoimaisuuden säilyttämisessä.
Laukaan kunnalla on käynnissä monta yleiskaavaa, ja käynnistymässä lisäksi yksi.
Peurunka–Valkolan yleiskaavassa olisi hyvä tutkia Valkolan maankäyttöä, sekä tehdä
kaavasta samalla oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava, jolla tuettaisiin kyläkoulun
säilymistä. Käynnistymässä olevan Savio–Vuonteen yleiskaavan tarkoituksena onkin
kyläkeskuksien ja kyläkoulujen tukeminen.
Laukaan pohjoisosissa, kuten Haapalassa, Haapa-Vatialla, Äijälässä tai Lankamaalla
ei ole yleiskaavaa. Myös tämä alue kaipaisi kyläyleiskaavaa tukemaan olevissa olevia
kyläkouluja Haapalassa ja Äijälässä.
9.3
Kyläillat
Moni kyläyhdistys kaipasi lisää yhteistyötä kylien kesken sekä kunnan kanssa. Tähän
yhtenä
ratkaisuesimerkkinä
olisi
kyläkierros.
Tulevaisuudessa
järjestettäisiin
säännöllisesti kyläillat, joissa paikalla olisi muutama lähekkäinen kylä sekä kunnan
virkamiehiä/päättäjiä. Kunnan puolelta illoissa olisi hyvä olla paikalla ainakin
33
kaavoituspuolen virkamies. Mahdollisesti mukana kyläilloissa voisi olla myös JyväsRiihi
Ry
tuomassa
näkökulmaa
kylien
kehittämiseen
paikallisena
maaseudun
kehittämisyhdistyksenä. Kyläilloissa kunta ja kylät miettivät yhdessä kylän kehittämistä
sekä
tulevia
toimenpiteitä
ja
hankkeita.
Kyläiltojen
pohjalta
voitaisiin
tehdä
kyläsuunnitelmat, joissa olisi tällöin myös kunta mukana suunnittelemassa. Tällöin kylät
tuntisivat myös, että kunnan puolella heitä kuunnellaan ja vuorovaikutus on aitoa.
Kyläillat olisi hyvä järjestää esimerkiksi kahden vuoden välein. Tällöin suunnitelmien
toteuttamiselle iltojen välissä olisi tarpeeksi aikaa. Suunnitelmien toteutus olisi
pääasiassa kyläläisten käsissä ja heidän aktiivisuudestaan kiinni. Seuraavassa
kyläillassa katsotaan, mitä on saatu aikaan ja selvitetään uudet tulevaisuuden
kehityskohteet.
34
Lähteet
1
Laukaa. 2015. Verkkodokumentti. Laukaan kunta. <www.laukaa.fi>. Luettu
13.1.2015.
2
Kyläyleiskaavoitus, Opas kaavoittajille, kunnille ja kylille. 2012. Helsinki:
Ympäristöministeriö.
3
Kyppö, Jorma sekä MTK-Laukaa ja MTK-Lievestuore. Kuolleet kylät, juureton
kunta sekä Kylien vetovoima vaarassa. 19.12.2013. Laukaa-Konnevesi 51/2013,
s. 2.
4
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. 2000.
Helsinki. Valtioneuvoston päätös valtakunnalisten alueidenkäyttötavoitteiden
tarkistamisesta. 2008. Helsinki.
5
Laukaa. 2011. Verkkodokumentti. Jyväskylän seutu.
<www.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/laukaa>. Luettu 17.1.2014.
6
Keski-Suomen maakuntakaava. 2009. Verkkodokumentti. Keski-Suomen liitto.
<www.keskisuomi.fi/maakuntakaava>. Luettu 20.1.2014.
7
Vihreä väylä, seutubrändäystä keskisuomalaisittain. 2014. Loppuraportti.
Äänekoski: Ääneseudun kehitys Oy.
8
Jyväskylän seutu rakennemalli 20X0. 2011. Verkkodokumentti. Airix ympäristö
Oy.
<www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/Loppuraportti_hyvaksyttavaksi_07022011
.pdf>. Luettu 30.1.2015.
9
Holmstedt, Mari. 2014. Kaavoitusjohtaja, Laukaan kunta, Laukaa. Sähköposti
15.1.2014.
10
Kuhanniemen – Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava, Kanavareitin ja
Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavojen muutos. Kaavaselostus . 2011.
Verkkodokumentti. Laukaan valtuusto.
<www.laukaa.fi/upload/docs/kaavoitus/kuhaniemitarvaala_yleiskaavan_aavaselostus_lainvoimainen.pdf>. Luettu 9.2.2015.
11
Koski, Kimmo. 2008. Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne. Helsinki.
Ympäristöministeriö. Tiivistelmä 2010. Hajarakentamisen kuntataloudelliset
kustannukset. Vertailu täydennysrakentamiseen ja taajamasta irrallaan olevaan
alueeseen. Verkkodokumentti. LU-MAL -koordinaattori ja -suunnitteluavustaja.
<http://www.lansi.fi/KOKO/Liitetiedostot/MATERIAALIA/hajaasumisen%20kustannukset-kiteytys.pdf>. Luettu 9.2.2015.
35
12
Kolmen vesireitin sydämessä. 1956. Laukaa: Vanhan Laukaan kotiseutuyhdistys.
13
Laukaan perusopetuksen palveluverkko. Kasvun ja oppimisen lautakunta,
pöytäkirja 18.03.2014. 2014. Laukaa. Verkkodokumentti.
<http://laukaa02.hosting.documenta.fi/kokous/2014342-1.HTM>. Luettu
30.1.2015.
14
Tantarimäki, Sami. 2011. Mitä lakkautuksesta opimme? Verkkodokumentti. Turun
yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean julkaisuja B:2.
<www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69368/kylakoulukirjatantarimaki.pdf?sequence=1> Luettu 15.1.2015.
15
Kaavoituskatsaus. 2014. Verkkodokumentti. Laukaan kunta.
<www.laukaa.fi/upload/docs/kaavoitus/k_a_a_v_o_i_t_u_s_k_a_t_s_a_u_s__2_0
_1_4.pdf>. Luettu 28.1.2015.
16
Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa. Osa-alue II Leppävesi – Vihtasilta.
Kaavaselostus. 2014. Verkkodokumentti. Laukaan kunnanvaltuusto.
<www.laukaa.fi/upload/docs/kaavoitus/keski-laukaa_yk_pohjoisosa_osaalue_ii_selostus_lainvoimainen.pdf>. Luettu 9.2.2015.
17
Vuontee. 2013. Verkkodokumentti. Vuonteen kylä.
<www.vuontee.fi/KYL%C3%84.php>. Luettu 15.1.2015.
18
Laukaan kuntastrategia 2020 valtuustokaudelle 2013-2016. 2013.
Verkkodokumentti. Laukaa. <laukaa02.hosting.documenta.fi/kokous/2014309-71.PDF>. Luettu 28.1.2015.
19
Kylä kiinnostaa. Loppuraportti. 2013. Verkkodokumentti. JyväsRiihi ry.
<www.keskisuomenmaaseutu.fi/files/1179/Loppuraportti_Kylakiinnostaa.pdf>.
Luettu 10.1.2015.
20
Liimatta, Eija. 2015. Hankevastaava, Ilomantsin kunta, Ilomantsi. Sähköposti
14.1.2015.
21
Leader. 2015. Verkkodokumentti.<leadersuomi.fi>. Luettu 15.1.2015.
22
Yritteliäät kylät, paikallinen maaseutustrategia 2014-2020. 2014.
Verkkodokumentti. JyväsRiihi ry.
<www.keskisuomenmaaseutu.fi/files/992/Yritteliaat_kylat_valmis.pdf>. Luettu
9.2.2015.
23
Raatikainen, Outi. 2015. Projektinvetäjä, Vihreä väylä –hanke, Äänekoski.
Sähköposti 26.1.2015.
24
Laukaan rakennemalli. 2015. Verkkodokumentti. Sweco Ympäristö Oy.
<paikkatieto.airix.fi/tietopankki/laukaa>. Luettu 3.2.2015.
36
25
Luontokartta. 2014. Verkkodokumentti. Vihreä väylä.
<www.vihreavayla.fi/images/Kartat/Luontokartta_etel_A4.pdf>. Luettu 4.2.2015.