1. No category

SISÄLLYSLUETTELO
Kaitaan lukion käytänteet ........................................................................... 14
Wilma lukio opintojen suunnittelussa ja seuraamisessa .............................. 14
Oppikirjat ja välineet ............................................................................. 15
Koeviikko, pohjatunnit ja palautepäivä ..................................................... 15
Lisäaika koeviikon kokeissa +30 min ....................................................... 15
Palautepäivän aikataulu ......................................................................... 16
Uusintakuulustelut ................................................................................. 17
Itsenäinen opiskelu................................................................................ 17
Etenemiseste ........................................................................................ 18
Poissaolot ............................................................................................. 18
Arviointi ................................................................................................... 19
Muualla suoritetut opinnot ...................................................................... 21
Lukion oppimäärä ja päättötodistus ......................................................... 21
Kurssien valintajärjestys opintovuosittain....................................................... 22
Kurssien määrä/ valmistumisajankohta ........................................................ 23
Ylioppilastutkinto ....................................................................................... 24
Abin muistilista 2015-2016 ..................................................................... 26
Opinto-ohjaus ........................................................................................... 28
Tutortoiminta ........................................................................................ 28
Opiskelijahuoltopalvelut ............................................................................. 29
Opintoetuudet ........................................................................................... 31
Lukion kurssit ........................................................................................... 33
Opintopolut ja suoritusjärjestykset .............................................................. 82
Lukion sidosryhmät.................................................................................... 87
Muistiinpanoja ........................................................................................... 88
LU KU VU O DEN
A I K A T A U L U T
Koulu on auki koulutyöpäivinä klo 7:30 - 15:30 (perjantaisin 7:30 - 15:00)
Ryhmänohjaustuokio on keskiviikkoisin klo 13:00 - 13:15
JAKSOT
JA KOEVIIKOT
1. jakso 12.8.2015 - 2.10.2015
koeviikko pe 25.9.- pe 2.10.
2. jakso 5.10.2015 - 27.11.2015 koeviikko pe 20.11. - pe 27.11.
3. jakso 30.11.2015 - 5.2.2016
koeviikko pe 29.1. - pe 5.2.
4. jakso 8.2.2016 - 8.4.2016
koeviikko to 31.3. - pe 8.4.
5. jakso 11.4.2016 -4.6.2016
koeviikko ke 25.5. - to 2.6.
PALAUTEPÄIVÄ on koeviikon jälkeinen tiistai klo 8:00 - 12:30
UUSINTAKUULUSTELUT
ti 18.8.2015 klo 16:00 - 19:00 (hylätyt, korotukset,itsenäiset)
Ilmoittautuminen viimeistään pe 14.8.
ti 20.10.2015 klo 16:00 - 19:00 (1.jakson/päättöarv.korotus)
Ilmoittautuminen viimeistään pe 9.10.
ti 8.12.2015 klo 16:00 - 19:00 (2.jakson)
Ilmoittautuminen viimeistään pe 4.12.
ti 16.2.2016 klo 16:00 - 19:00(3.jakson/hylätyt,korotukset,itsenäiset)
Ilmoittautuminen viimeistään pe 12.2.
ti 19.4.2016 klo 16:00 - 19:00 (4.jakson+yo-kirjoittajille)
Ilmoittautuminen viimeistään pe 15.4.
ke 8.6.2016 klo 9:00 - 12:00 (5.jakson)
Ilmoittautuminen viimeistään pe 3.6.
TYÖAJAT
JA
LOM AT
Syyslukukausi
ke 12.8.2015 - pe 18.12.2015
Kevätlukukausi
to 7.1.2016 - la 4.6.2016
Syysloma
ma 12.10.2015 - pe 16.10.2015
Joululoma
ma 21.12.2015 - ke 6.1.2016
Talviloma
ma 22.2.2016 - pe 26.2.2016
Poissaoloanomus sekä muut lomakkeet löytyvät osoitteesta
www.kaitaanlukio.fi
2
HYVÄ
OPISKELIJA
Tervetuloa aloittamaan lukio-opintosi Kaitaan lukioon. Valitsemasi oppilaitos on
perinteinen espoolainen lukio, joka on perustettu vuonna 1966. Aloitamme nyt
siis toimintamme 50. Vuoden! Kaitaan lukio tarjoaa opiskelijoilleen viihtyisän, turvallisen ja välittävän opiskeluympäristön, jossa opiskelija saa laajan yleissivistyksen jatko-opintojen pohjaksi. Opiskelu lukiossa vaatii opiskelijalta aktiivista otetta
omaan opiskeluun. Oppiminen syntyy vuorovaikutuksessa opettajan ja opiskelijan
kanssa, mutta päävastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään. Lukeminen, kotitehtävien tekeminen ja aktiivinen osallistuminen opetukseen takaavat parhaat
mahdollisuudet lukio-opintojen menestykselliseen suorittamiseen. Käytä siis lukioaikasi oman itsesi parhaaksi ja ole valmis työn tekoon, se kannattaa.
Kaitaan lukiossa tavoitteena on, että opiskelija voi suoriutua lukio-opinnoistaan
kolmessa vuodessa. Ensimmäisenä lukuvuonna suoritetaan noin 30 kurssia. Mahdollisten opintojen pidentäjien kanssa tehdään pidentämissuunnitelma toisena
opiskeluvuotena. Pidentämiseen tarvitaan aina perusteet, joita voivat olla mm.
todettu oppimisvaikeus, terveydentila, huipputason urheilu- tai kulttuuriharrastus
tai erityisen laaja ylioppilaskirjoitusohjelma. Opintojen pidentäminen vaatii aina
huoltajan kuulemista asiassa.
Lukio-opiskelu edellyttää nuorelta vastuullisuutta ja omatoimisuutta. Toisilla on
näitä valmiuksia valmiina ja toiset oppivat niitä lukion aikana. Ryhmänohjaajat ja
aineenopettajat tukevat näiden valmiuksien kehittämistä ja vanhempien tuki ja
kiinnostus opintoja kohtaan ovat edelleenkin tärkeitä. Kaitaan lukion henkilökunta
toimii yhteistyössä vanhempien kanssa nuoren parhaaksi. Utelias ja myönteinen
asenne opiskelua kohtaan ovat avaimet opinnoissa menestymiseen.
Toivotan kaikille opiskelijoille opiskeluintoa sekä menestystä opinnossa!
Harri Henttonen
lukion rehtori
Leea Sivula
3
TOIMINTAKALENTERI
1. JAKSO 12.8.-2.10.2015
Vko
ma
ti
ke
to
pe
10.8.
11.8.
12.8.
13.8.
14.8.
Lukuvuosi alkaa
33
17.8.
34
18.8.
Lukiseulat
19.8.
20.8.
21.8.
26.8.
27.8.
28.8.
1.vuoden opiskelijoiden vanhempainilta
3.9.
Ryhmäytyspäivä 1lk
Uusinta 16.00
24.8.
Abi-info syksyn
35 YO-tutkintoon osallistuville 9.45
25.8.
31.8.
1.9.
2.9.
7.9.
YO-kuuntelu
BB, BA 8.30
AMK- ja yliopisto
haku alkaa
8.9.
YO-kuuntelu
EA 8.30
9.9.
YO-kuuntelu
SC PC
EC
10.9.
11.9.
YO AI tekstitaito
9.00
14.9.
YO reaali 9.00
PS,FF,HI,FY,BI
15.9.
16.9.
YO 9.00
EA
17.9.
18.9.
YO
BB, BA 9.00
21.9.
YO AI essee 9.00
+suomi toisena k.
22.9.
23.9.
YO M,N 9.00
24.9.
29.9.
Pohjatunti 9-10
KOE 1 palkki
10.15 -13
30.9
Pohjatunti 9-10
KOE 4 palkki
10.15 - 13
1.10.
Pohjatunti 9-10
KOE 5 palkki
10.15 - 13
36
37
38
39
AMK- ja yliopisto
haku päättyy
28.9.
YO EC,PC,FC,SC
9.00
40
Pohjatunti 9-10
KOE 3 palkki 10.15 -13
4
4.9.
Valokuvaus
25.9.
26.9.
YO reaali 9.00
UE,ET,YH,KE,GE,
TE
KOEVIIKKO Pohjatunti 9-10
ALKAA
KOE 6.palkki
Pohjatunti 9-10
10.15 -13
KOE 7 palkki
10.15 -13
2.10.
Pohjatunti 9-10
KOE 2 palkki
10.15 - 13
KURSSITARJOTIN
JAKSO 1
MA
TI
KE
TO
PE
2
7
4
7
1
3
5
2
5
4
5
4
3
2
6
6
1
6
1
7
8
YT
8
3
8
8.15 - 9.30
9.45 - 11.00
11.10 - 13.00
13.15 - 14.30
14.45 - 16.00
5
2. JAKSO 5.10.- 27.11.2015
vko
41
42
ma
ti
ke
to
pe
5.10.
6.10.
PALAUTEPÄIVÄ
klo 8.30-12
7.10.
8.10.
9.10.
Ilmoittautuminen
päättöarvosanan
korotustenttiin opettajalle
2.JAKSO
ALKAA
12.10.
SYYSLOMA
13.10.
SYYSLOMA
4.10.
SYYSLOMA
15.10.
SYYSLOMA
Uusintaan ilmoitt.päättyy
16.10.
SYYSLOMA
19.10.
20.10.
1.jakson UUSINTA
Syksyn abeilla viim.
mahd. suor.puuttuva
kurssi
Päättöarvosanan korotusmahdollisuus
21.10.
22.10.
23.10.
26.10.
27.10.
28.10.
29.10..
Abi-info
kevään YOtutk.osallistuville
Ilmoitt.kevään
YO-tutkintoon alk
30.10.
43
44
2.11.
3.11.
4.11.
2.ja3.vuoden opiskelijoiden vanhempainilta
5.11.
9.11.
10.11.
11.11.
12.11.
16.11.
17.11.
18.11.
19.11.
23.11.
24.11.
25.11.
26.11.
Pohjatunti 9-10
KOE 3 palkki
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 5 palkki
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 2 palkki
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 1 palkki
10.15-13
6.11.
13.11.
45
46
47
48
6
20.11.
21.11.
KOEVIIKKO
ALKAA
Pohjatunti 9-10
Pohjatunti 9-10
KOE 7 palkkii
KOE 6 palkki
10.15-13
10.15-13
Ilmoitt kevään YOtutkintoon päättyy
27.11.
Pohjatunti 9-10
KOE 4 palkki
10.15-13
.
KURSSITARJOTIN
JAKSO 2
MA
TI
KE
TO
PE
2
7
4
7
1
3
5
2
5
4
5
4
3
2
6
6
1
6
1
7
8
YT
8
3
8
8.15 - 9.30
9.45 - 11.00
11.10 - 13.00
13.15 - 14.30
14.45 - 16.00
7
3. JAKSO 30.11.2015 - 5.2.2016
ma
ti
ke
to
pe
30.11.
3. JAKSO
ALKAA
1.12.
PALAUTEPÄIVÄ
klo 8.30 - 12
2.12.
3.12.
4.12.
Itsenäisyys- ja
syksyn ylioppilasjuhla 12.00-13.00
9.12.
10.12.
11.12.
16.12.
17.12.
18.12.
49
7.12.
Syksyn yo-kokeisiin
osallistuneiden ilmoitt.
kevään YO-tutkintoon
päättyy
8.12.
UUSINTA 16.00
50
14.12.
15.12.
51
Joulukirkko
52
JOULULOMA 21.12.2015 –6.1.2016
4.1.
5.1.
Loppiainen
6.1.
11.1.
12.1.
13.1.
Abi-info 9.45
1
7.1.
Kevätlukukausi
alkaa lukujärjestyksen mukaisesti
14.1.
15.1.
22.1.
18.1.
19.1.
20.1.
2.asteen koulutus-tapahtuma
Tapiolassa 1720
21.1.
25.1.
26.1.
27.1.
28.1.
2
8.1.
3
4
5
1.2.
2.2.
3.2
4.2.
Pohjatunti 9-10
KOE 1 palkki
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 5 palkki
10.15.-13
Pohjatunti 9-10
KOE 2 palkki
10.15.-13
Pohjatunti 9-10
KOE 6 palkki
10.15.-13
8
29.1.
KOEVIIKKO
ALKAA
30.1.
Pohjatunti 9-10
KOE 3 palkki
10.15 - 13
Pohjatunti 9-10
KOE 4 palkki
10.15-13
5.2.
Pohjatunti 9-10
KOE 7 palkki
10.15-13
KURSSITARJOTIN
JAKSO 3
MA
TI
KE
TO
PE
2
7
4
7
1
3
5
2
5
4
5
4
3
2
6
6
1
6
1
7
8
YT
8
3
8
8.15 - 9.30
9.45 - 11.00
11.10 - 13.00
13.15 - 14.30
14.45 - 16.00
9
4. JAKSO 8.2.- 8.4.2016
ma
ti
ke
to
pe
8.2.
4.JAKSO ALKAA
9.2.
PALAUTEPÄIVÄ
8.30 -12
10.2.
11.2.
12.2.
YO A tekstitaito
9.00
6
15.2.
16.2.
17.2.
YO-kuuntelu
EA+muut pitkät kielet
8.30
YO-kuuntelu
BB, BA
8.30
YO-kuuntelu
lyhyet kielet
8.30
18.2.
Penkkaripäivä
Abi-aamiainen
ruokala 8.30-9.00
Abishow
sali 9-10
Ajelu lähtee 10.20
Ilmoittautuminen uusintaan 15.00 menn
19.2.
Wanhojen päivä
Wanhojen kahvila
galleriassa 9-12
Wanhojen coctail7
tilaisuus 9.30-10
3. jakson uusinta
Tanssiesitys koululle
16.00
Wanhat tanssit ilta12.15-13.30
1. hylätyt
VANHOJEN
esitys vanhemmille
haku ammatillisiin
TANSSI
oppilaitoksiin alkaa 2. korotukset
kahvitus 17.45-18.30
3. itsenäiset
HARJOITUKSET tanssi 18.30-20.00
TALVILOMA 22. - 26.2.2016
8
29.2.
1.3
2.3.
3.3.
4.3.
7.3.
8.3.
9.3.
10.3.
11.3.
9
10
11
haku ammatillisiin
oppilaitoksiin päättyy
14.3.
YO AI essee 9.00
+suomi toisena k.
15.3.
16.3.
YO reaali 9.00
UE,ET,YH,KE,GE,
TE
17.3.
18.3
YO EA 9.00
+muut pitkät kielet
21.3.
YO BB, BA 9.00
22.3.
23.3.
YO N, M 9.00
24.3.
25.3.
PITKÄPERJANTAI
VAPAA
12
VAPAA
28.3.
29.3.
2.PÄÄSIÄISPÄIVÄ
13
VAPAA
14
4.4.
Pohjatunti 9-10
KOE 3 palkki
10.15-13
5.4.
Pohjatunti 9-10
KOE 4 palkki
10.15-13
30.3.
31.3.
1.4.
YO reaali 9.00 KOEVIIKKO ALKAA YO lyhyet kielet 9.00
PS,FF,HI,FY,BI
Pohjatunti 9-10
Pohjatunti 9-10
KOE 7 palkki
KOE 1 palkki
10.15-13
10.15-13
6.4.
Pohjatunti 9-10
KOE 2 palkki
10.15-13
10
7.4.
Pohjatunti 9-10
KOE 6 palkki
10.15-13
8.4.
Pohjatunti 9-10
KOE 5 palkki
10.15-13
KURSSITARJOTIN
JAKSO 4
MA
TI
KE
TO
PE
2
7
4
7
1
3
5
2
5
4
5
4
3
2
6
6
1
6
1
7
8
YT
8
3
8
8.15 - 9.30
9.45 - 11.00
11.10 - 13.00
13.15 - 14.30
14.45 - 16.00
11
5. JAKSO 11.4.- 4.6.2016
ma
ti
11.4.
12.4.
5.JAKSO ALKAA PALAUTEPÄIVÄ
15
8.30 - 12
ke
to
pe
13.4.
14.4.
15.4.
18.4.
19.4.
4. jakson uusintakuulustelu
klo 16.00
20.4.
21.4.
22.4.
25.4.
26.4.
27.4.
28.4.
29.4.
2.5.
3.5.
4.5.
Abi-info syksyn
YO-tutkintoon
osallistuville 9.45
5.5.
6.5.
16
17
18
HELATORSTAI
VAPAA
V AP AA
12.5.
13.5.
9.5.
10.5.
Ilmoittautuminen
syksyn YOtutkintoon alkaa
11.5.
16.5.
17.5.
18.5.
19.5.
20.5.
23.5.
24.5.
25.5.
KOEVIIKKO
ALKAA
Pohjatunti 9-10
KOE 2 palkki
10.15-13
26.5.
27.5.
Pohjatunti 9-10
KOE 1 palkki
10.15-13
Pohjatunti 9-10
KOE 3 palkki
10.15-13
19
20
21
30.5.
Pohjatunti 9-10
KOE 5 palkki
10.15-13
31.5.
Pohjatunti 9-10
KOE 7 palkki
10.15-13
1.6.
Pohjatunti 9-10
KOE 4 palkki
10.15-13
2.6.
Pohjatunti 9-10
KOE 6 palkki
10.15-13
3.6.
4.6.
PALAUTEPÄIVÄ
YO-juhla
8.30-12.00
ja lukuvuoden
päätösjuhla
22
Ilmoittautuminen
syksyn YOtutkintoon päättyy
12
Ilmoittautuminen Kesäkuun uu8.6. uusintaan
sinta 8.6.
klo 9.00
KURSSITARJOTIN
JAKSO 5
MA
TI
KE
TO
PE
2
7
4
7
1
3
5
2
5
4
5
4
3
2
6
6
1
6
1
7
8
YT
8
3
8
8.15 - 9.30
9.45 - 11.00
11.10 - 13.00
13.15 - 14.30
14.45 - 16.00
13
K
A I T A A N
L U K I O N
K Ä Y T Ä N T E E T
Lukion oppimäärä on vähintään 75 kurssia, näistä 47 - 51 kurssia on pakollisia
opintoja, 10 syventäviä ja loput opiskelijan vapaasti valitsemia syventäviä ja soveltavia kursseja. Lukion oppimäärä on suunniteltu suoritettavaksi kolmessa vuodessa. Kolmen vuoden opiskeluaika edellyttää kuuden kurssin suorittamista kussakin jaksossa. Opiskeluajan pidentäminen edellyttää hyväksyttäviä perusteita
sekä huoltajan kuulemista.
Lukion koko oppimäärä on suoritettu, kun kaikkien opinto-ohjelmaan kuuluvien
aineiden oppimäärät on suoritettu hyväksytysti. Suositus lukion kurssien suorittamiseksi kolmen lukuvuoden aikana on esitetty sivulla 22. Lukio-opintojen suorittaminen edellyttää opiskelijalta opintojen suunnittelua ja seuraamista koko lukio-opintojen ajan. Opinto-ohjelmien ja kurssivalintojen tekoon opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja neuvontaa opinto-ohjaajalta ja opettajilta.
Opintojen etenemistä ja kurssien kertymistä opiskelija sekä hänen huoltajansa
voivat seurata jaettavista jaksotodistuksista sekä Wilmasta. Ryhmänohjaaja ja
opiskelija yhdessä seuraavat opintojen kertymistä lukuvuoden aikana. Ryhmänohjaaja on yhteydessä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajaan, mikäli opintomenestys antaa siihen aihetta.
Lukion aloittavat opiskelijat saavat ensimmäiselle jaksolle valmiin lukujärjestyksen, jossa on valmiina 5 - 6 pakollista kurssia. Tulevia jaksoja koskevat suunnitelmat ja valinnat tehdään opinto-ohjaajan ja tutorien ohjauksessa ensimmäisen
jakson opinto-ohjauskurssin aikana. Myös ryhmänohjaaja sekä aineenopettajat
auttavat opintojen suunnittelussa ja valintojen tekemisessä.
Lukiossa jo opiskelevat tekevät huhtikuussa kurssivalintansa seuraavaa lukuvuotta varten. Kurssien osallistujamäärät sekä toteuttamismahdollisuus tarkastetaan
toukokuussa, jonka jälkeen opiskelijat saavat tiedon siitä, toteutuvatko kaikki
heidän valintansa seuraavana lukuvuonna. Tarvittavista muutoksista informoidaan opiskelijoita. Opiskelija vastaa itse valintojen syöttämisestä Wilmaan.
WILMA
LUK IO OP INTOJ EN S UUNNITTELUSS A J A
S E UR A A MIS ES SA
Wilma on lukion oppilashallinto-ohjelman etäkäyttöliittymä opiskelijoille, heidän
huoltajilleen ja lukion henkilökunnalle. Wilman avulla opiskelija ja alle 18vuotiaan opiskelijan huoltajat voivat seurata opintosuorituksia ja kurssivalintoja.
Wilmasta voi tulostaa lukujärjestyksen sekä jaksotodistuksen. Wilman avulla
opiskelija, ryhmänohjaaja ja huoltaja voivat seurata opiskelijan poissaoloja. Alle
18- vuotiaan huoltaja selvittää poissaolot Wilmaan.
Opiskelija voi suunnitella ja tallentaa opintojaan koskevia tietoja Wilman opintosuunnitelmalomakkeelle. Lomakkeella opiskelija voi muun muassa ennakoida ja
seurata oman kurssimääränsä kerääntymistä koko opiskeluaikansa. Lomakkeelle
14
voi myös tallentaa suunnitelmiansa muualla suoritettavista kursseista sekä keskeytyneistä ja hylätyistä kursseista, mikäli ne edellyttävät opiskelijalta kurssin
uudelleen suorittamista tai täydentämistä. Ylioppilastutkinnon hajauttamissuunnitelma ja suoritusajankohdat tulee tallentaa lomakkeelle. Lomakkeelle tallennettuja tietoja hyödynnetään lukiossa opiskelijan ohjauksessa.
OPPIKIRJAT
JA VÄLINEET
Lukiolainen hankkii itse oppikirjat ja muut opiskeluvälineet ennen kurssin alkua.
Oppikirjat tulee olla mukana jo kurssin ensimmäisellä oppitunnilla. Oppaassa on
luettelo käytettävistä oppikirjoista.
Lukiolaisilta kerätään koko lukioajan kattava 10 euron koepaperimaksu. Kuvataidekursseista peritään kaikki käytettävät materiaalit ja välineet kattava 10 euron
kurssikohtainen materiaalimaksu. Maksutosite näytetään kurssin opettajalle kahden viikon kuluessa kurssin alkamisesta.
KOEV IIK K O,
POHJATUNNIT JA PALAUTEPÄIVÄ
Lukiossa lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon, joiden ajankohdat selviävät toimintapäivyristä. Jokaisessa jaksossa on erilainen lukujärjestys, joka syntyy opiskelijan tekemien valintojen pohjalta. Oppitunnit järjestetään pääsääntöisesti kello
8.15 - 16 ja työpajatunnit kello 14.45 - 16.30 (kurssitarjottimen tuntinumero 8).
Jakson lopussa järjestetään koeviikko. Kokeet pidetään päivittäin kello 10.15 13.15. Kokeesta voi poistua aikaisintaan kello 11.45. Koeviikolla ennen jokaista
koetta järjestetään kokeeseen valmistava pohjatunti kello 9 – 9.45. Pohjatunnin
tarkoituksena on koota opiskeltu aines yhteen ja luoda opiskelijalle oppimisen
kannalta merkittäviä oppimiskokonaisuuksia. Koeviikon jälkeen järjestetään palautepäivä, jolloin pidetään 25 minuutin mittaiset palautetuokiot. Palautepäivän
oppitunnit ovat osa kurssisuoritusta ja opiskelijan oppimisen kannalta erittäin tärkeitä tilaisuuksia.
Sairastumiset ja kokeesta pois jääminen
Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakokeeseen ja jättää saapumatta, ei hän
tämän jälkeen voi enää ilmoittautua saman kokeen uusintaan. Sairastapauksissa
opiskelijan on otettava ennen koetta yhteyttä aineenopettajaan peruuttaakseen
ilmoittautumisen.
LISÄAIKA
K OE V IIK ON K OK E IS SA
+30
MIN
Lisäaikaan oikeutettuja ovat sellaiset opiskelijat, joilla on erityisopettajan tai
muun asiantuntijan toteama tarve lisäaikaan. Lisäajan tarve tulee kartoittaa tapaamisessa erityisopettajan kanssa. Apulaisrehtori vahvistaa lisäajan käyttöoikeuden.
Lisäaikaa myönnetään harkinnan ja tarpeen mukaan niihin kokeisiin, joissa siitä
on todellista hyötyä opiskelijalle. OPISKELIJAN VASTUULLA on huolehtia siitä, että
apulaisrehtorilla on tieto lisäajan käytöstä viikkoa ennen koeviikkoa.
15
ERI TYIS OPETTAJA
Erityisopettaja kartoittaa mahdollisia lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia
ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Lukiseula tehdään kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille.
Erityisopettaja kutsuu opiskelijoita haastatteluun ja mahdolliseen tarkempaan yksilölliseen lukitestiin seulatulosten perusteella. Oppimiseen liittyvissä erityisvaikeuksissa on mahdollista saada yksilöohjausta ja tukea.
Päävastuu lukitestaukseen osallistumisesta ja erityisjärjestelyjen hakemisesta on
opiskelijalla ja huoltajalla. Rehtori neuvoo erityisjärjestelyjen hakemisessa. Tarkempia menettelyohjeita kannattaa kysyä lukion erityisopettajalta, rehtorilta tai
opinto-ohjaajalta.
Lisätietoja erityisjärjestelyistä ylioppilaskirjoituksissa löytyy sivulta
www.ylioppilastutkinto.fi.
Lukion erityisopettaja Päivi Kamula 046-8772835
PA L A UT E P Ä IV Ä N
A IK A TA ULU
Tarkasta palautepäivän ajankohta ja järjestys wilmasta
8.tunti no
klo 8.00
7 tunti no
klo 8:30
6 tunti no
klo 9:00
5 tunti no
klo 9:30
4 tunti no
klo 10:00
3 tunti no
klo 10:30
2 tunti no
klo 11:00
1 tunti no
klo 11:30
RO-tuokio
klo 12:00
ruokailu
klo 12:15
Laura Markkanen
16
UUSINTAKUULUSTELUT
Ilmoittautuminen
Uusintakokeisiin ilmoittaudutaan Wilmassa palautepäivän jälkeen. Tarkemmat aikataulut löytyvät tämän oppaan alusta ja Wilmasta. Ilmoittautuminen tehdään
Tentit-toiminnolla, mikäli kurssi on ollut edellisessä jaksossa. Jos uusittavaa kurssia ei ole Tentit-listassa, ilmoittautuminen tehdään Wilma-viestillä aineenopettajalle.
Opiskelija voi uusia YHDEN KERRAN hylätyn tai hyväksytyn kokeen. Koe suositellaan uusittavaksi heti seuraavassa uusinnassa. Koe tulee uusia saman lukuvuoden
aikana, kun kurssille on osallistuttu (tai elokuun uusinnassa seuraavan lukuvuonna). Tämän jälkeen koetta ei voi uusia vaan kurssi on käytävä uudestaan.
Jos opiskelija on ollut sairaana koeviikolla, on hänen suoritettava puuttuva koe
heti seuraavassa uusinnassa.
Sairastumiset ja kokeesta pois jääminen
Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakokeeseen ja jättää saapumatta, ei hän
tämän jälkeen voi enää ilmoittautua saman kokeen uusintaan. Sairastapauksissa
opiskelijan on otettava ennen koetta yhteyttä aineenopettajaan peruuttaakseen
ilmoittautumisen.
ITSENÄINEN
OPISKELU
Opiskeluvalmiuksien kehittämiseksi opiskelijan on hyvä suorittaa kursseja myös
itsenäisesti. Opiskelijan oikeudesta kurssin itsenäiseen suorittamiseen päättää
opettaja.
Opiskelijan sopii opettajan kanssa itsenäisestä opiskelusta koeviikolla ennen kurssin alkua, jolloin hän saa ohjeet ja tehtävät kurssin suorittamiseksi. Opiskelijan
tulee täyttää itsenäisen kurssin suorittamisen ilmoittautumislomake.
Itsenäisesti opiskellun kurssin koe suoritetaan koeviikolla tai uusintakuulustelussa ja siitä sovitaan aina erikseen opettajan kanssa. Mikäli itsenäisesti
opiskeltu kurssi hylätään myös uusintakuulustelussa, koko kurssi on suoritettava
uudestaan sen opetukseen osallistumalla.
Kunkin aineen ensimmäisen kurssin voi suorittaa itsenäisesti ainoastaan poikkeustapauksissa. Itsenäisesti ei voi suorittaa aiemmin hylättyä tai keskeytettyä
kurssia. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa.
Taito- ja taideaineita ei voi suorittaa itsenäisesti.
17
ETENEMISESTE
Etenemisesteellä tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija ei voi osallistua oppiaineen kurssille siitä syystä, että hänellä on liikaa aikaisempia hylättyjä arvosanoja
oppiaineessa. Etenemiseste riippuu oppiaineesta ja oppiaineen valtakunnallisten
pakollisten ja syventävien kurssien määrästä ja liittyy oppiaineen oppimäärän
päättöarviointiin ja siihen, kuinka paljon opiskelijan opintosuunnitelmaan kuuluu
kyseisen aineen kursseja.
Pääsääntönä on, että mikäli opiskelijalla on äidinkielessä, englannin kielessä, lyhyessä tai pitkässä matematiikassa kaksi hylättyä arvosanaa, hän saa jatkaa aineen seuraavan kurssin opiskelua. Muiden oppiaineiden kohdalla kaksi hylättyä
arvosanaa aiheuttavat etenemisesteen aineen opiskelussa. Opiskelijan on ensin
korotettava toinen hylätyistä, ennen kuin hän voi osallistua oppiaineen seuraavalle kurssille.
POISS AOLOT
Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole siitä
myönnetty vapautusta. Opiskelija voi siis olla pois koulusta vain saatuaan siihen
luvan tai sairastuttuaan. Lupa poissaoloon on anottava lomakkeella, wilman kautta tai sähköpostilla. Ryhmänohjaaja voi hyväksyttävästä syystä antaa poissaololuvan 1-5 päiväksi. Pidemmäksi ajaksi lupaa on anottava rehtorilta hyvissä ajoin.
Aiheettomia (luvattomia) poissaoloja ei saa olla. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen ja aiheettomat poissaolot voivat estää kurssin arvioimisen. Myös hyväksyttävästä syystä johtuvat liialliset poissaolot voivat olla esteenä kurssin arvioimiselle. Tällöin kurssisuoritus merkitään keskeytyneeksi (K).
Kaitaan lukiossa käytetään sähköistä Wilma-poissaolojärjestelmää. Wilman avulla
huoltajat voivat seurata ja selvittää alaikäisen opiskelijan poissaoloja. Täysiikäinen opiskelija selvittää poissaolonsa itse. Poissaolot tulee selvittää viikoittain siten, että edellisen viikon poissaolot on selvitetty seuraavana maanantaina. Selvittämättömistä poissaoloista johtuen opettaja ei voi arvioida kurssia.
Eevi Laitinen
18
Linnea Lyytikäinen
A
R V I O I N T I
KUR S S IS UOR IT UK SEN
ARVIOINTI
Jokaisen oppiaineen oppimäärä koostuu kursseista. Kurssin laajuus on 38 oppituntia. Jokainen kurssi muodostaa oman arvioitavan kokonaisuutensa. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeerisesti. Numeroarvioinnissa käytetään asteikkoa 4 – 10. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Koulukohtaiset syventävät tai soveltavat kurssit arvioidaan joko numeerisesti tai S
(suoritettu) tai H (hylätty) merkinnällä. Arviointitapa on kirjattu lukion opetussuunnitelmaan ja se selvitetään kurssin alussa.
Kurssi on suoritettu vasta, kun siihen liittyvät, arviointiin tarvittavat työt ja osatehtävät on tehty. Mikäli arviointiperusteena olevia töitä tai osatehtäviä puuttuu
voi opettaja perustellusta syystä antaa mahdollisuuden täydentää suoritusta. Tällöin jaksotodistukseen tulee merkintä P (puutteita). Opettaja voi antaa aikaa
enintään palautepäivään asti puuttuvien suoritusten täydentämiseen. Mikäli opiskelija ei täydennä puuttuvia suorituksia määräaikaan mennessä, kurssi arvioidaan
keskeytyneeksi.
Kurssi voidaan jättää arvioimatta liiallisten poissaolojen vuoksi (myös sairauspoissaolot), jolloin arvosanan tilalle merkitään K (keskeytynyt). Tällöin kurssi on
opiskeltava uudelleen.
Jakson ensimmäisellä tunnilla selvitetään kurssin tavoitteet, sisällöt, työtavat, arviointikriteerit sekä arviointitapa. Kurssiarvioinnissa toteutetaan seuraavia periaatteita. Kurssin arvioinnin tulee olla kokonaisvaltaista. Opiskelijoita ei arvioida
ainoastaan suhteessa toisiinsa vaan aina myös suhteessa omaan edistymiseensä
kurssin aikana. Arviointiin vaikuttavat kurssikoesuoritus, kurssilla annettujen tehtävien suorittaminen, kurssin alussa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja
jatkuva näyttö. Jatkuvaan näyttöön kuuluu aktiivinen osallistuminen opetukseen
ja itsenäisten työtehtävien suorittaminen. Jakson päätyttyä opiskelija saa jaksotodistuksen, joka on nähtävillä myös Wilmassa.
19
OPPIAINEEN
K OK O OPPIMÄÄRÄN ARV IOINTI
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan oman suunnitelmansa mukaan suorittamista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä
soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset
oppimäärät. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen
valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Edellä
mainituissa opinnoissa opiskelijalla saa olla hylättyjä arvosanoja enintään seuraavasti.
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja
joista voi olla hylättyjä
kurssiarvosanoja
enintään
1 – 2 kurssia
0
3 – 5 kurssia
1
6 – 8 kurssia
2
9 kurssia tai enemmän
3
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa.
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelija on suorittanut vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelija on
suorittanut niissä enintään kaksi kurssia.
Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa aineen oppimäärän päättöarvosanaa
tenttimällä suorittamansa aineen oppimäärä. Päättöarvosanan korotustenttiin ilmoittaudutaan aineenopettajalle jaksokalenterin mukaisina päivinä. Päättöarvioinnin yhteydessä aineenopettajalla on myös mahdollisuus harkinnanvaraiseen
päättöarvosanan korottamiseen, mikäli opiskelija on osoittanut opintojensa päättövaiheessa kurssiarvosanojen keskiarvoa parempaa osaamista.
20
MUUALLA
SUORITETUT OPINNOT
Opiskelijalla on oikeus hyväksilukea muualla suoritetut opinnot, jotka tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Muualla
suoritetut opinnot hyväksiluetaan sisältöjen vertailun pohjalta ja tarvittaessa arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää lisänäyttöä. Hyväksiluvusta päättää
rehtori.
Muissa lukioissa suoritetut kurssit hyväksytään sellaisenaan. Espoon yhteistarjottimelta suoritetut opinnot hyväksiluetaan saman oppiaineen kursseihin tai muihin
opintoihin. Todistukset muualla suoritetuista kursseista toimitetaan lukion kansliaan. Opiskelijan kannattaa varmistaa etukäteen, voidaanko kurssi hyväksyä hänen opinto-ohjelmaansa. Asiasta päättää rehtori. Tällöin hänen on etukäteen tehtävä selkoa kurssin tavoitteista, sisällöstä, arviointiperusteista ja opettajan pätevyydestä. Ulkomaillakin suoritettuja opiskeluita voidaan lukea hyväksi lukioopintoihin.
LUKION
OPPIMÄÄRÄ JA PÄÄTTÖTODISTUS
Opiskelija saa lukion päättötodistuksen, kun hän on suorittanut lukion oppimäärän, vähintään 75 kurssia. Lukion oppimäärään tulee sisältyä pakolliset lukiokurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia. Koulukohtaista syventävistä ja soveltavista kursseista lukion oppimäärään voidaan lukea ainoastaan hyväksytysti suoritetut kurssit.
Lukion päättötodistus on edellytys ylioppilastodistuksen saamiselle. Saadakseen
ylioppilastutkintotodistuksen keväällä lukion oppimäärä tulee olla suoritettuna
huhtikuun loppuun mennessä. Syksyllä valmistuvilla lukion oppimäärä tulee olla
suoritettuna lokakuun loppuun mennessä. Edellä mainituista ajoista voidaan poiketa ainoastaan sopimalla asiasta rehtorin ja aineenopettajan kanssa.
M A TEMA TI IK A N P I TK ÄN OP PI MÄ ÄR Ä N V AI HTA MI N EN
LY H YE EN OP P IM ÄÄ R ÄÄ N
Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeksi oppimääräksi missä tahansa
opiskelun vaiheessa. Vaihtamista varten opiskelijan tulee keskustella asiasta sekä
pitkän matematiikan opettajan että opinto-ohjaajan kanssa. Jo suoritetut pitkän
matematiikan kurssit korvaavat suorituksina seuraavasti lyhyen matematiikan
kursseja.
MA01
MA03
MA08
MA07
MA06
=
=
=
=
=
NB01
NB02
NB03
NB04
NB05
Pitkän matematiikan arvosana siirretään lyhyen matematiikan arvosanaksi. Pitkän
matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit, joita ei ole käytetty korvaamaan lyhyen matematiikan kursseja, hyväksiluetaan opiskelijan suorituksiin lyhyen matematiikan soveltavina kursseina. Mitään suoritettua kurssia ei voi poistaa.
Opiskelijalla on oikeus yhden kerran korottaa pitkän matematiikan kurssiarvosanoilla korvattuja lyhyen matematiikan arvosanoja osallistumalla lyhyen matematiikan kurssikokeeseen.
21
KURSSIEN VALINTAJÄRJESTYS OPINTOVUOSITTAIN
LUKION
OPPIAINEET
SUOSITELTAVAT
1. VUODEN VALINNAT
PAKOLLISET
KURSSIT
ÄIDINKIELI
1 2 3
S2
12
SYV/SOV
KURSSIT
11
SUOSITELTAVAT
2. VUODEN VALINNAT
PAKOLLISET
KURSSIT
SYV/SOV
KURSSIT
SUOSITELTAVAT
3. VUODEN VALINNAT
PAKOLLISET
KURSSIT
8 11
4 5 6
3 4
SYV/SOV
KURSSIT
MUUT KURSSIT
8 9 10 11
5 6
A-KIELI
*ENGLANTI
1 2 3
*SAKSA
1 2 3
0
7, 8
4 5 6
7 8 9
7 8
4 5 6
B1-KIELI
*RUOTSI
0
1 2 3
6
4 5
6 7 8
D3-KIELI
*RANSKA
1 2 3
4 5 6
*SAKSA
1 2 3
4 5 6
7 8
*ESPANJA
1 2 3
4 5 6
7 8
MATEMATIIKKA
*PITKÄ
14 1 2 3 5
4 6 7 8 9
*LYHYT
BIOLOGIA
1 2 35
1
4 5 6
2
MAANTIETO
1,2
FYSIIKKA
1
KEMIA
11 12
10
13 15 16
3 4 56
7 8 9
3 4 56
7
2
3 4 5
3 4 5
6
2 3
1
4 5 6
7 8
9
1
2, 7
1
2 3 7
4 5
6
USKONTO EV.LUT.
1
4
2
5
3
6
7
USKONTO ORTD.
1
4
2
5
3
ELÄMÄN.KATS ET
3
1
FILOSOFIA
1
1
2 3 4 7
3 47
5
HISTORIA
1 2
3 4
5
5 6
7
YHTEISKUNTAOPPI
1
2
3 4
3 4
6
PSYKOLOGIA
1
3 4 7
5
8
MUSIIKKI
12
2 tai
3
3
KUVATAIDE
1
2 tai
3 4 5
345
KUVATAIDELINJA
1 2 3 4
7 5 15 8
TIETOTEKNIIKKA
1
TERVEYSTIETO
1
MEDIADIPL.KURSSI
5
2
2 6
1
3 8
3 4
12 6
12
2
346
3
1
23
1 jatkuu
2
ME01
3
1 jatkuu
ME01
Pakolliset kurssit on tummennettu, syventävät alleviivattu
ja koulukohtaiset (syventävät tai soveltavat) kursivoitu
22
6 7 8 10 11
12 14 18 21
6 10 11 12
14
18 tai 21
12 6
LIIKUNTA
OPINTO-OHJAUS
3
2
ME01
MDK
KURSSIEN MÄÄR Ä/
VALMISTUMIS AJ ANKOH TA
1. VUOSIKURSSI
2. VUOSIKURSSI
3. VUOSIKURSSI
JAKS
O
3. KEVÄT
4. SYKSY
4. KEVÄT
1
6
5
5
2
12
10
9
3
18
15
13
4
24
20
17
5
30
25
21
1
36
30
25
2
42
35
29
3
48
40
33
4
54
45
38
5
60
50
42
1
65
55
46
2
70
60
50
3
75
65
54
4
yo-kirj
yo-kirj
58
5
72
63
1
75
67
4. VUOSIKURSSI
2
71
3
75
4
yo-kirj
5
23
OMA
KERTYMÄ
Y
L I O P P I L A S T U T K I N T O
Yo-tutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto, joka järjestetään kaksi kertaa
vuodessa. Syksyn tutkintoon ilmoittaudutaan viimeistään 5.6 mennessä ja kevään
tutkintoon 23.11 mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu henkilökohtaisesti joko
opinto-ohjaajalle tai rehtorille. Tutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää
osallistumista koko tutkintoon eikä vain erillisiin kokeisiin.
Pakollisten kokeiden määrä on neljä. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille
yhteinen. Tutkinnon muut pakolliset kokeet valitaan seuraavista neljästä kokeesta:
toisen kotimaisen kielen koe
vieraan kielen koe
matematiikan koe
ainereaalikoe
Tutkintoon tulee sisällyttää yksi A-tason koe (A-kieli tai pitkä matematiikka). Tutkintoon voi sisällyttää haluamansa määrän ylimääräisiä kokeita.
Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Koepäivien
järjestys voi vaihdella. Eri aineiden kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle seuraavasti:
samana koepäivänä
samana koepäivänä
psykologia
uskonto (ev. lut. / ortod.)
filosofia
elämänkatsomustieto
historia
yhteiskuntaoppi
fysiikka
kemia
biologia
maantiede
terveystieto
24
Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Yo-tutkintoon ilmoittaudutaan wilmassa ja vahvistetaan
rehtorille tai opinto-ohjaajalle. Tutkintoon osallistuville opiskelijoille lukio järjestää
kaksi erillistä abi-info tilaisuutta, joiden ajankohdat ovat jaksokalenterissa. Tutkinto on suoritettava kolmen perättäisen tutkintokerran aikana, esim. kevätsyksy-kevät.
Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kaksi kertaa seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen uusimisessa ei ole aikarajaa. Hyväksytyn kokeen voi uusia kerran ilman aikarajaa.
Kokelas on itse vastuussa siitä, että osallistuu abi-infoihin ja on selvillä ylioppilastutkintoon liittyvistä määräyksistä ja yo-tutkinnon suoritusohjeista. Lisätietoja
www.ylioppilastutkinto.fi
Ennen tutkinnon kirjallisiin kokeisiin osallistumista opiskelijalla tulee olla opiskeltuna ko. tutkintoaineen pakolliset kurssit. Menestyminen ylioppilaskirjoituksissa
edellyttää kuitenkin myös syventävien kurssien hyvää hallintaa.
Ylioppilastutkinnon kirjalliset kokeet alkavat kello 9.00. Kokelaiden tulee olla tutkintotilan aulassa viimeistään kello 8.30. Ylioppilastutkinnon kuuntelukokeiden
ajat löytyvät wilmasta kirjoitusten tiedotteista.
YLI OPPI LAS KI RJ OI TUK SII N V A LMIS TAU TU MI NEN
Kokelas, joka lukion päättövuonna kolmannen jakson loppuun mennessä on suorittanut lukion oppimäärän voi keskittyä täysipainoisesti ylioppilastutkintoon valmistautumiseen. Ennen tutkinnon kirjallisia kokeita järjestetään tutkintoon kuuluvissa aineissa yo-valmennusta, jossa kerrataan ja syvennetään opiskeltuja kokonaisuuksia. Yo-valmennusryhmiin ilmoittaudutaan ilmoitustaululla oleviin listoihin.
Preliminääri on ylioppilaskokeeseen valmistava harjoituskoe. Preliminäärit järjestetään äidinkielessä ja matematiikassa. Preliminäärissä kartoittetaan opiskelijan
tieto- ja taitotaso sekä ajan käytön hallinta ylioppilaskoetilanteessa. Preliminääri
arvioidaan kuten ylioppilaskoe. Preliminäärit järjestetään pääsääntöisesti ennen
talvilomaa.
Opiskelijan tulee suunnitella, tallentaa ja päivittää ylioppilaskirjoitussuunnitelma ja suoritusajankohdat wilman opintosuunnitelmalomakkeelle. Näiden tietojen ajantasaus on edellytys ylioppilastutkinnon ilmoittautumiselle.
Lomakkeet löytyvät opiskelijan etusivun vasemman puoleisesta valikosta. Opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon ilmoittautumisajankohtana yo-lomakkeelle,
jonka jälkeen hän vahvistaa ilmoittautumisensa rehtorille tai opinto-ohjaajalle.
Vasta sitten ilmoittautuminen lähtee ylioppilastutkintolautakuntaan.
25
ABIN
MUISTILIS TA
2015-2016
ELO-S YYS KUU
ma 24.8.
abi-info syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuville klo 11.10
ma 7.9.-ke 9.9.
Ylioppilaskirjoitusten kuullunymmärtämiskokeet klo 8.30
pe 11.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 14.9.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 16.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 18.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 21.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi toisena kielenä
ke 23.9.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.9.
uskonto, et, yhteiskuntaoppi, kemia maantiede, terveystieto
ma 28.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
LOK AKU U
pe 9.10.
ilmoittautuminen aineen oppimäärän päättöarvosanan korotustenttiin kansliaan
ti 20.10.
syksyllä valmistuvilla viimeinen mahdollisuus suorittaa puuttuvan kurssin koe ja viimeinen mahdollisuus korottaa päättöarvosanaa
to 29.10.
Abi-info kevään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuville klo 8.30
to 29.10.
Aalto- ja Helsingin yliopiston Koe kampus -päivä abeille
to 29.10.
3. vuoden opiskelijoiden vanhempainilta
pe 30.10.
syksyllä valmistuvien 75 kurssia suoritettuna ja arvosteltuna,
opiskelijan ilmoitettava kirjallisesti kansliaan, mikäli ei halua
nimeään julkaistavan ylioppilaiden luettelossa
pe 30.10.
yhteydenotto viimeistään erityisopettajaan mahdollisen lukilausunnon saamiseksi kevään yo-kirjoituksiin
MARRASKUU
ma 2.11.
rehtori ilmoittaa syksyn YO-tutkinnon osalta ylioppilastutkintolautakunnalle opiskelijat, jotka eivät saa päättötodistusta
pe 20.11.
ilmoittautuminen kevään yo-kokeisiin päättyy, ylioppilastutkinnon tulokset tulevat viimeistään YTL:stä
JOU LU KUU
ma 30.11.
syksyn yo-kokeisiin osallistuneiden viimeinen ilmoittautumispäivä kevään yo-kokeisiin
ti-ke 1.-2.12.
Studia-messut
26
pe 5.12.
syksyn ylioppilasjuhla ja itsenäisyyspäivän juhla
TAMMIKUU
ke 13.1.
Abi-info II kevään yo-kirjoituksiin osallistuville
HELMIKUU
pe 12.2.
äidinkieli, tekstitaidon yo-koe
ma 15.2.- 17.2.
Ylioppilaskirjoitusten kuullunymmärtämiskokeet klo 8.30
to 18.2.
penkkarit klo 9-10, abiaaminen klo 8.30. lukuloma alkaa
ma 29.2.alk.
yo-valmennuksia (kuulustelutilaisuuksia)
M A A LI SKU U
ma 14.3.
äidinkieli, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 16.3.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia,
maantiede, terveystieto
pe 18.3.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
ma 21.3.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 23.3.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
ke 30.3.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 1.4.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
HU HTI KUU
ti 5.4.
yhteydenotto viimeistään erityisopettajaan mahdollisen lukilausunnon saamiseksi syksyn yo-kirjoituksiin
pe 8.4.
ilmoittautuminen aineen oppimäärän päättöarvosanan korotustenttiin kansliaan
ti 19.4.
uusintakoe, keväällä valmistuvilla viimeinen mahdollisuus
suorittaa puuttuvan kurssin koe ja korottaa päättöarvosanaa
ke 27.4.
keväällä valmistuvien 75 kurssia suoritettuna ja arvosteltuna,
opiskelijan ilmoitettava kirjallisesti kansliaan, mikäli ei halua
nimeään julkaistavan ylioppilaiden luettelossa
TOUKOKUU
ke 4.5.
abi-info syksyn ylioppilaskokeisiin osallistuville klo 11.10, ilmoittautuminen syksyn yo-kokeisiin alkaa
pe 6.5.
rehtorille ilmoitettava, mikäli ei halua jotakin koetta kompensoitavaksi
pe 20.5.
ylioppilastutkinnon tulokset tulevat viimeistään YTL:stä
to 2.6.
ilmoittautuminen syksyn yo-kokeisiin päättyy
la 4.6.
Ylioppilasjuhla ja lukuvuoden päätösjuhla klo 11.00
27
O
P I N T O
-
O H J A U S
Opinto-ohjauksen tehtävä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia
siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee
siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.
Opiskelijan ohjaukseen lukio-opintojen aikana osallistuvat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, rehtori ja opettajat. Opiskelija osallistuu ohjaukseen opintoohjauksen luokkatunneilla, ryhmänohjaustuokioissa, info-tilaisuuksissa, pienryhmäohjauksessa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa. Ryhmänohjaaja on lukiolaisen lähiohjaaja, joka seuraa mm. opiskelijan opintojen etenemistä sekä hyvinvointia ja tiedottaa opintoihin liittyvistä asioista. Opiskelijat tapaavat ryhmänohjaajansa keskiviikkoisin klo 13 ryhmänohjaustuokiossa. Aineenopettajat ohjaavat oman oppiaineensa opiskelussa ja perehdyttävät opiskelijat ylioppilastutkinnon kannalta olennaisiin asioihin omassa aineessaan.
Opinto-ohjaajan puoleen voi kääntyä kaikissa opintojen suunnitteluun, kurssivalintoihin, ylioppilastutkintoon, jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä
kysymyksissä. Opinto-ohjaajan työhuoneen ovesta voi nähdä opinto-ohjaajan
viikko-ohjelman. Opinto-ohjaaja järjestää lukiolaisille myös pienryhmäohjausta,
josta tiedotetaan lukuvuosien aikana.
Lukio-opintoihin kuuluu yksi valtakunnallinen pakollinen opinto-ohjauksen kurssi
(OP01), joka suoritetaan osallistumalla oppitunneille kolmen lukiovuoden aikana.
Ensimmäisenä lukiovuotena oppitunteja on ensimmäisessä jaksossa. Toisena lukiovuotena oppitunteja on neljännessä jaksossa ja kolmantena lukuvuotena toisessa jaksossa.
TUTORTOIMINTA
Opiskelijatutor on toisen vuoden opiskelija, joka on perehtynyt luokattoman lukion käytäntöihin ja haluaa opastaa uusia lukiolaisia heidän aloittaessaan opintojaan. Tutorit vaikuttavat omalla toiminnallaan ja esimerkillään kouluyhteisön viihtyisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Uudet opiskelijat voivat kysyä tutoreilta neuvoa
opintoihin ja koulun toimintaan liittyen. Tutorit osallistuvat myös vanhempainiltoihin, avoimiin oviin ja muihin koulun tapahtumiin sekä käyvät peruskouluissa
kertomassa lukio-opiskelusta. Tutoropiskelijat valitaan kevätlukukaudella ja heitä
koulutetaan tehtäväänsä. Tutorit saavat vuoden tutortoiminnasta kurssin ja erillisen todistuksen osallistumisestaan toimintaan. Tutorohjaajana toimii opintoohjaaja.
Lukuvuoden 2015-2016 tutorit ovat:
1A
1B
1C
1D
Roosa Hiltunen, Pauliina Kukkonen, Karoliina Syvälahti, Vesa Valli
Elsi Eronen, Hanna Hausalo, Teemu Kanniainen, Benjamin Lönnqvist
Eevi Järvinen, Miika Muukkonen, Jasmin Sartovuo
Eija El-Sousi, Amanda Hakalax, Mathilda Mikkola, Moritz Varama
28
O
P I S K E L I J A H U O L T O P A L V E L U T
OPISKELUHUOLTO
Opiskeluhuollon tavoitteena on opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan
opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää
toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona.
Lisäksi opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltotyössä luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan
on ensisijaisen tärkeää.
Opiskelijoilla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden
sairaanhoitopalveluja. Espoon suomenkielinen opetustoimi järjestää kuraattori- ja
psykologipalvelut oppilaitosten ja opiskelijoiden käyttöön. Sosiaali- ja terveystoimi järjestää oppilaitosten opiskeluterveydenhuoltopalvelut. Lääkäripalveluista
vastaa Espoon terveyspalvelut.
LUKI OKU RAATTORI
Kuraattorin luo voi hakeutua terveydenhoitajan, lukiopsykologin tai lukion opetushenkilökunnan ohjaamana. Myös opiskelija itse tai hänen vanhempansa voivat
ottaa suoraan yhteyttä kuraattoriin joko puhelimitse tai Wilma-viestillä.
Lukiokuraattoriin kannattaa olla yhteydessä silloin kun
- opiskelumotivaatio on hukassa, koulunkäynti ei kiinnosta
- on ongelmia kaverisuhteissa
- on vaikeuksia sopeutua ryhmään, on ulkopuolinen tai yksinäinen olo
- kokee tai on kokenut kiusaamista
- on vaikeuksia kotona, ristiriitoja vanhempien tai sisarusten kanssa
- omassa elämänhallinnassa on pulmia tai asioita, jotka mietityttävät
- tarvitsee tietoa asumiseen, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa
- haluaa kuuntelijaa ja aikuisen tukea
LUKI OPS YK OLOG I
Lukiopsykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia hyvinvointiin, opiskeluun ja
elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on opiskelijoiden myönteisen
nuoruusiän kehityksen, toimintakyvyn ja mielenterveyden tukeminen. Lukiopsykologin vastaanotolle hakeutumisen syinä voivat olla esim. väsymys, stressi, ahdistuneisuus, jännittäminen, masennus tai äkilliset elämänmuutos- ja kriisitilanteet. Myös ihmissuhteisiin, opintojen sujumiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvistä huolista voi olla tarpeen keskustella lukiopsykologin kanssa.
Lukiopsykologin vastaanotolla järjestettävät yksilölliset tapaamiset ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia. Käyntimäärät ja niiden toteuttamistapa sovitaan yksilöllisesti. Tapaamiset järjestetään työpäivän aikana ja tarvittaessa
lukiopsykologi kirjoittaa opiskelijalle poissaolotodistuksen oppitunnin ajaksi. Opiskelija voi hakeutua vastaanotolle itse tai esim. huoltajan, terveydenhoitajan,
ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan suosittelemana.
29
Lukiopsykologi kirjaa asiakastiedot asiakastietojärjestelmä AURAan (rekisteriseloste
on
nähtävillä Espoon
kaupungin
internet-sivuilla
osoitteessa
www.espoo.fi/suko sekä psykologin vastaanottotilassa). Rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä.
Psykologi Pirketta Hietanen toimii Kaitaan, Espoonlahden ja Olarin lukioiden lukiopsykologina. Vastaanotto tapahtuu pääsääntöisesti ko. oppilaitoksissa. Tapaamisia voidaan järjestää myös Tapiolassa osoitteessa Itätuulentie 2B. Ajan voi varata psykologilta puhelimitse/tekstiviestillä (050-3671769) tai sähköpostitse ([email protected]).
K OU LU- JA OPI SK ELU TERV EYD ENHU OLTO
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on koululaisille ja opiskelijoille järjestettävä lakisääteinen palvelu, johon sisältyy lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen sekä
terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen. Lisäksi palveluun sisältyy koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koulu- ja opiskeluyhteisön
hyvinvoinnin edistäminen.
Toimintaa toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja huoltajien, terveydenhuollon,
oppilas- ja opiskelijahuollon sekä opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa
Terveydenhoitaja on tavattavissa Kaitaalla pääsääntöisesti ma - to klo 8.15 - 16,
pe klo 10.30 - 14 p. 046 – 8771672. Lisäksi voi tavoitella wilman ja sähköpostin
[email protected] välityksellä.
Nea Pulkkinen
30
O
P I N T O E T U U D E T
OPINTOTUKI:OPIN TORAHA,ASUMISLISÄ,OPIN TO LAINA
KELAn opintotuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat 17 vuoden ikä ja
päätoiminen opiskelu (75 kurssia lukiossa)
opinnoissa edistyminen (väh 10 kurssia tai 2 yo-tutkintoa/lukukausi)
tuen tarve (vanhempien tulot alle 41810e, jos yli 61000 e ei tukea ja
tältä väliltä vähennettynä)
HUOM ! Oppilaitos seuraa opintojen edistymistä ja ilmoittaa KELAan mikäli eivät
edisty, tuki keskeytetään.
Opintotukihakemuksen voit tehdä verkossa KELAn sivuilla tai paperiversiona ja
jättää sen koulusihteerille.
Tukea ei makseta takautuvasti vaan sen kuukauden aikana on jätettävä hakemus
mistä lähtien tukea haluaa. Hae tukea ajoissa, vaikka etukäteen! Lisätietoja koulusihteeriltä ja kelan sivuilta www.kela.fi.
M A TKA KORTTI OPIS K ELI JA -A LEN NU KS ELLA
Pääkaupunkiseudun (Hki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, K-nummi) sisäiseen ja seutuliikenteeseen. Opiskelija asuu vakituisesti pääkaupunkiseudulla, on
täyttänyt 17 vuotta, opiskelee lukiossa. Täytä HSL:n alennuslippuhakemus ja
tuo koulusihteerille leimattavaksi.
Matkakortti hankitaan yhteispalvelupisteestä, mukana valokuvallinen henkilötodistus (passi, ajokortti, Kela-kortti, virallinen hlökortti), ja alennuslippuhakemuslomake täytettynä oppilaitoksen leimalla ja allekirjoituksella varustettuna. Matkakorttiin voi ladata sitten alennettuja kausi- ja arvolippuja. Alennus
on voimassa 1.8.2015 - 31.7.2016, syksyllä opintonsa päättävillä saman vuoden
joulukuun loppuun. Alennusoikeus on uusittava vuosittain palvelupisteessä. Alennuslippuhakemuksia on käytävällä lomakelokerikossa 2 krs tai kansliassa.
K OU LU MA TKA TU KI
Koulumatkatukea voi hakea opiskelija, jos hänen yhdensuuntainen koulumatkansa on vähintään 10 km
ja kustannuksien on oltava yli 54 e/kk. Hakulomakkeita ja ostotodistuksia saa KELAn paikallistoimistosta
ja kansliasta. Opiskelijan on hakemuksen lisäksi täytettävä ostotodistus, joka täydennetään oppilaitoksessa lipunostokertojen määrällä ja ostoajankohdalla.
Ostotodistuksella opiskelija voi ostaa linja-auto- tai junalippuja koulumatkatuella
alennettuun hintaan. Lisätietoja Kelan kotisivuilta internetistä www.kela.fi ja koulusihteeriltä.
31
AUTOKOULUKURSSIT
Autokoulukursseja on lukuvuonna kaiken kaikkiaan yhteensä viisi.
Uusi kurssi alkaa aina uuden jakson alussa, jonka tarkemmasta ajankohdasta tiedotetaan hyvissä ajoin Wilman kautta ja lukion ilmoitustaululla.
Kurssit alkavat info- ja ilmoittautumistilaisuudella, jossa saa lisätietoa kursseista.
Teoriatunnit on sijoitettu lukujärjestykseen siten, että ne eivät häiritse koulun
käyntiä. Samoin ajotunnit on sijoitettu oppilaan lukujärjestykseen sopiviksi. (ennen koulua, koulun jälkeen, hyppytunneille, lomien ajaksi)
Autokoulun voi aloittaa 17 vuotiaana. Suositus aloitusajankohta on noin puoli
vuotta ennen 18 vuoden ikää.
Linnea Lyytikäinen
32
L
U K I O N
ÄIDINKIELI
V
JA KIRJALLISUUS
A L T A K U N N A L L I S E T
AI01
K U R S S I T
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
K I ELI , TEKS TIT JA V U OR OV AI KU TU S
Tutustutaan eri tekstilajeihin. Totutellaan ilmaisemaan itseään ryhmässsä ja esittämään perusteltuja näkemyksiä. Tutkitaan, miten oma ja tekstin konteksti vaikuttavat ilmaisuun. Kurssi valmentaa omaksumaan perustaitoja, joita tarvitaan
äidinkielen lukio-opinnoissa. Houkutellaan opiskelijaa kasvattamaan yleissivistystään ja kulttuurista lukutaitoaan eli omaksumaan utelias asenne elämänilmiöitä
kohtaan.
AI02
TEKS TI EN RAKENTEI TA JA MERKI TYKS IÄ
Opitaan tuottamaan jäsenneltyä tekstiä, sekä kirjoitettua että puhuttua. Tutkitaan, mikä tekee tekstistä vaikuttavan ja kiinnostavan. Opetellaan käyttämään
tarkoituksenmukaisia tekstuaalisia keinoja. Tarkastellaan lähemmin tekstin osia:
sanavalintoja, lauseenmuodostusta ja kappalejakoa. Totutellaan rakentamaan
tekstiä esim. kysymysten ja miellekarttojen avulla.
AI03
K I RJ A LLI SUU D E N K EI N OJ A J A TU LK IN TAA
Syvennytään kaunokirjallisuuteen ja kirjoitetaan omia fiktiivisiä tekstejä. Opetellaan tulkitsemaan kaunokirjallisuutta, sen konnotaatioita ja merkitystasoja. Eritellään kerrontatekniikkaa: tunnistetaan mm. aihe, kerronta, kuvaus, kertoja ja
henkilöt, aikasuhteet, näkökulma, motiivi, symboli ja tematiikka fiktiivisestä tekstistä. Opiskellaan kirjallisuuden tulkinnan vaatimaa asioiden käsitteellistämistä.
AI04
TEKS TI T JA VAI KU TTAMINEN
Luetaan, eritellään ja kirjoitetaan argumentoivia tekstejä. Havainnoidaan, miten
mediaesitysten ideologia rakentuu mm. mainonnassa ja muissa eri medioiden
vaikuttamaan pyrkivissä tekstityypeissä. Harjoitellaan argumentointitapoja ja retorisia keinoja sekä harjoitetaan lähdekritiikkiä. Rohkaistutaan, toivottavasti, ilmaisemaan omat näkemykset perustellusti ja erittelemään muiden näkemysten
kestävyyttä.
AI05
T EKS TI, TYYLI J A K ONTEKS TI
Tutustutaan eri-ikäisiin ja erityylisiin kaunokirjallisiin ja asiateksteihin. Hiotaan
omaa tyyliä. Eritellään kulttuurin kontekstin ja oman kontekstin vaikutusta näkökulmiin ja aatemaailmaan. Tutustutaan syvemmin esseistiseen tyyliin ja ilmaisuun. Opitaan kokoamaan aineistoa omassa kirjoitusprosessissa, muokkaamaan
ja hiomaan tekstiä. Tutustutaan eurooppalaisen kirjallisuuden virtauksiin.
AI06
K I ELI , K IR JA LLIS UUS J A I D ENTI TEETTI
Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden ja suomen kielen kehityksen vaiheisiin. Havainnoidaan, miten kieli ja kirjallisuus rakentavat suomalaista identiteettiä. Pohditaan oman identiteetin rakentumista suomalaisen ja eurooppalaisen
33
kulttuurin näkökulmista. Opiskellaan tekstitaidon vastausten ja esseiden kirjoittamista, kuten muillakin kursseilla.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
AI07 PU HEVIESTI NNÄN TAITOJEN SYV ENTÄMINEN
Opiskellaan eri puhetilanteissa vaikuttamista perehtymällä niiden ominaispiirteisiin. Hiotaan esiintymisvalmiuksia mm. puheen pidossa, neuvotteluissa, kokouksissa ja keskusteluissa. Pohditaan, mistä puheviestinnän vaikuttavuus syntyy.
Tulkitaan nonverbaaleja viestejä. Opitaan rakentamaan tilanteeseen sopivaa vuorovaikutusta.
AI08 TEKS TITAI TOJEN SYV ENTÄMI NEN
Hiotaan ja syvennetään tekstin analysoimisen ja kirjoittamisen taitoja. Kurssi antaa valmiuksia varsinkin ylioppilaskirjoitusten tekstitaidon kokeeseen. Opitaan tietoisesti rakentamaan tiivis teksti. Kiinnitetään huomiota tekstin ideointiin, suunnitteluun, näkökulman valintaan, jäsentelyyn, muokkaamiseen, tyylin hiontaan,
otsikointiin ja ulkoasun viimeistelyyn. Kirjoitetaan tekstitaidon kokeen vastaustekstejä ja analysoidaan niitä. Suositellaan jokaiselle!
AI09 KIRJOITTAMINEN JA NYKYKU LTTUU RI
Terästetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Perehdytään ajankohtaisiin kielen,
kirjallisuuden ja viestinnän teemoihin. Kiinnitetään huomiota tekstin näkökulman
valintaan, ajattelun itsenäisyyteen ja ilmaisun omaäänisyyteen. Kurssi valmentaa erityisesti ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Kirjoitetaan esseitä. Suositellaan jokaiselle!
K
O U L U K O H T A I S E T
AI10
S Y V E N T Ä V Ä T
K U R S S I T
K I RJ A L LI SUU D E N TU L KI N N AN S Y V EN T ÄM I N EN
Syvennetään kaunokirjallisuuden erittelyn valmiuksia. Äidinkielen ja kirjallisuuden
ylioppilaskokeessa on aineistoina kirjallisuutta, jota tulee eritellä. Kurssi palvelee
ylioppilaskokeeseen valmistautuvia ja kirjallisuudesta muutoinkin kiinnostuneita.
Opettelemme analysoimaan kirjallisuutta eri lukutapoja hyödyntäen. Kertaamme
kaunokirjallisuuden tutkimuksen terminologiaa ja sovellamme sitä tekstien tulkintaan ja erittelyyn. Luemme romaaneja, runoja ja näytelmiä. Arviointi asteikolla 410.
AI11
KIELENHU OLLON KURSS I
Kurssilla opiskellaan kirjoittamaan oikeakielisyysnormien mukaista asiasuomea.
Käydään läpi lukiolaisten tavallisimmat ja vähän harvinaisemmatkin tekstien virhetyypit oikeakielisyysharjoituksin. Erityisesti kurssista on hyötyä ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville, jotka haluavat karsia virheet teksteistään. Kurssi on
suositeltavaa suorittaa 2 vuoden keväällä. Arviointi asteikolla 4-10.
34
ENGLANTI (A-KIELI)
V
A L T A K U N N A L L I S E T
EA01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
N UORI JA HÄNEN MAAILMANSA
Aihepiirit ja viestintäharjoitukset liittyvät jokapäiväiseen elämään. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Perusrakenteiden vahvistamista.
EA02
V I ES TI NTÄ JA VA PAA- AIKA
Aihepiirit ja viestintäharjoitukset liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kurssilla
harjoitellaan puheviestintää monipuolisesti ja pidetään lyhyt suullinen esitys.
Viestinnällisten tehtävien avulla harjoitellaan kirjoittamistaitoja ja laajennetaan
rakenteiden osaamista.
EA03
OPISKELU JA TYÖ
Aihepiirit ja viestintätilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Kirjallisena tuotoksena on
oman CV:n ja työhakemuksen laatiminen ja suullisena harjoituksena on työhaastattelutilanne.
EA04 YHTEISKU NTA JA YMPÄRÖIVA MAAILMA
Aihepiirit ja viestintäharjoitukset käsittelevät yhteiskuntaa ja elämän peruskysymyksiä, sanastoteemoina rikollisuus, maailman uskonnot, asuminen ja avioliitto.
Aihepiirejä harjoitellaan monipuolisesti suullisten ja kirjallisten harjoitusten avulla.
Kurssilla hiotaan akateemisia kirjoittamisen ja lukemisen taitoja.
EA05 KU LTTUU RI
Aihepiirit ja viestintäharjoitukset liittyvät monipuolisesti kulttuuriteemoihin, kuten
elokuvaan, teatteriin, musiikkiin, kirjallisuuteen ja kuvataiteisiin. Aihepiirejä harjoitellaan suullisten ja kirjallisten harjoitusten avulla. Kurssilla luetaan englanninkielinen romaani ja kirjoitetaan kirja-analyysi.
EA06 TI ED E, TALOU S JA TEK NII KK A
Aihepiirit ja viestintäharjoitukset liittyvät tieteeseen, tekniikkaan, viestintään ja
talouselämään. Kurssilla tehdään monipuolisesti suullisia ja kirjallisia harjoituksia.
Kurssin sanasto ja rakenteet ovat keskeisiä ylioppilaskirjoitusten kannalta.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
Englannin ylioppilaskirjoitukset pohjautuvat pakollisten kurssien ohella kursseihin
EA7 ja EA8
EA07 LU ONTO JA KES TÄVÄ KEHI TYS
Aihepiirit ja viestintätilanteet käsittelevät luontoa ja kestävää kehitystä, erityispainoalueina kierrätys, energiatalous, ruoka ja maanviljely. Harjoitellaan puheen
pitämistä ja tehdään ylioppilaskokeen kuunteluharjoituksia. Kurssia suositellaan
A-englannin ylioppilaskokeeseen osallistuville.
35
E A 08 S UU LLI S EN V I ES TI NNÄ N KU RSS I
Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Keskustelun ja muun viestintäharjoittelun pohjana käytetään sekä kansainvälisiä ja
kotimaisia uutisia että aiempien kurssien teemoja. Kurssin harjoitukset valmentavat myös ylioppilaskokeeseen. Keskeistä kurssilla on aktiivinen ja toisia huomioiva osallistuminen keskusteluun. Kurssin arviointikriteereihin sisältyy myös
suullinen esitys. Kurssin päätteeksi pidetään suullinen koe, josta saa erillisen todistuksen.
K
O U L U K O H T A I N E N
S Y V E N T Ä V Ä
K UR S S I
EA09 ABIKURSSI
Kurssilla harjoitellaan englannin ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä, hiotaan
mm. kirjoitelman kirjoittamista. Kielioppia kerrataan monipuolisesti käyttäen
kurssin alussa jaettavaa monistevihkoa. Kurssi on tarkoitettu niille, jotka ovat
suorittaneet vähintään pakolliset kurssit. Arvosteluasteikko 4-10.
K
O U L U K O H T A I N E N
S O V E L T A V A
K UR S S I
EA00 PERUSASIOIDEN KERTAU S
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joiden peruskoulun päättöarvosana on
heikko. Osa opiskelijoista ohjataan kurssille heti lukio-opintojen alussa. Kurssilla
kerrataan perusasioita ja helpotetaan näin siirtymistä lukion englannin oppimäärään. Arviointi asteikolla 4-10.
36
RUOTSI (B-KIELI)
V
A L T A K U N N A L L I S E T
BB01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
K OU LU J A V AP A A-A IK A
Kurssin aihepiireinä ovat vapaa-aika ja perhe, koulu sekä harrastukset. Kurssilla
panostetaan suulliseen kielitaitoon ja lyhyiden viestien kirjoittamiseen ja oppimistrategioiden kehittämiseen.
BB02
ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA
Toisen kurssin aiheina ovat Tukholma ja Pohjoismaat, ruoka ja asuminen, työ ja
rahankäyttö, terveys ja kännykänkäyttö. Kurssin aikana harjoitellaan lyhyiden
viestien ymmärtämistä ja kirjoittamista sekä kehitetään edelleen suullisen viestinnän strategioita.
BB03
S UOMI, POH J OI SM AA T J A EUROOP PA
Aihepiireinä ovat Suomi, Ahvenanmaa sekä suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita ja kirjoittamistaitoa kirjoittamalla erilaisia viestejä.
B B0 4 ELÄMÄÄ YHDESSÄ JA ERIKSEEN
Kurssin teemoja ovat ihmissuhteet, sukupolvien ja kulttuurien välinen kohtaaminen sekä elämänkatsomukset. Kurssilla saat vinkkejä kirjoitelmien laatimiseen
sekä erilaisiin keskustelutilanteisiin.
B B0 5 E LIN YM PÄ RI S T ÖM M E
Kurssin aiheina ovat muuttuva elin- ja työympäristö, joukkoviestimet ja luonto.
Kurssilla harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita, tiivistelmän laatimista
ja kehitetään keskustelutaitoja.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
B B0 6 PU HU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN
Kurssin aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja kertauksena muiden kurssien aihepiirit. Suulliset ja kirjalliset harjoitukset valmentavat arkielämän
tarpeisiin ja ylioppilaskokeen tehtäviin. Kurssin arviointi perustuu suullisen kielitaidon kurssikokeeseen ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Sekä suullinen koe
että koko kurssi arvioidaan asteikolla 4-10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.
B B0 7 YH TEI NEN M AA I LM A JA K A NS AI NV Ä LI S TYMINEN
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt, kansainvälisyys, opiskelu, työelämä ja
yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kurssilla harjoitellaan yo-kokeen osa-alueita ja
kerrataan aikaisempien kurssien rakenteita.
37
K O U L UK O H T A I N E N
BB08
S Y V E N T Ä V Ä
K U R S S I
RU OTS I N AB IKU RS SI
Kurssilla treenataan yo-kirjoitusten osa-alueita; kerrataan ruotsin kielen rakenteita
ja sanastoa, harjoitellaan erityyppisiä kirjoitelmia ja kuuntelustrategioita. Kurssi on
suunnattu yo-kirjoituksiin valmistuville opiskelijoille. Arviointi asteikolla 4-10.
K
O U L U K O H T A I N E N
BB00
S O V E L T A V A
K UR S S I
PERUSASIOIDEN KERTAUSKURSSI
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joiden peruskoulun päättöarvosana on
heikko. Osa opiskelijoista ohjataan kurssille opintojen alkuvaiheessa. Kurssilla
pääset paikkaamaan puutteita perusasioissa ja hyvään alkuun ruotsin opinnoissasi. Arviointi asteikolla 4-10.
Janica Nurmi
38
RANSKA (D–KIELI)
Yläkoulussa ranskaa B2-kielenä opiskelleet voivat suorittaa tasokokeen 1. kurssin
alussa. Mikäli opiskelija tarvitsee tai haluaa kertausta, hän jatkaa 1. kurssista
eteenpäin. Muussa tapauksessa hän voi tulla mukaan viimeistään 3. kurssille.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
FD01
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
HYV ÄÄ PÄIV ÄÄ , HAU SK A TU TUS TU A
Kurssilla tutustutaan eri maiden nuoriin, jotka opiskelevat Toulousissa Etelä Ranskassa. Opitaan selviytymään yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa ja rakenteina opitaan lukusanat, verbejä preesensissä ja perfektissä.
FD02
N ÄI N A SI A T H OI TU VA T
Kurssilla tutustutaan Pariisin nähtävyyksiin. Ollaan ravintolassa ja ostoksilla. Rakenteista opitaan mm. refleksiiviverbejä ja imperatiivi.
FD03
VAPAA- AIKA JA HARRASTU KSET
Kurssilla käsitellään ranskalaista ruokakulttuuria, musiikkia ja urheilua. Rakenteina mm. imperfekti ja adverbit.
FDO 4 M EILLÄ JA MUUALLA
Kurssilla tutustutaan elämään Suomessa ja ranskankielisissä maissa. Kieliopissa
keskitytään futuuriin ja konditionaaliin.
FD05 ENNEN JA NYT
Kurssilla käsitellään historiallisia aiheita linkittäen ne Ranskaan tai ranskankieliseen maahan. Rakenteina: subjunktiivi ja passé simple.
FD0 6 OPISK ELU JA TU LEV AI SUU D ENSUU NNI TELMA T
Kurssilla aiheena koulu ja myöhempi opiskelu sekä työelämä.
FD07
KU LTTUU RI
Kieliopista opitaan passiivi ja menneen ajan konditionaali. Teemana on ranskankielisen maailman kulttuuri.
FD08
YHTEINEN MAAPALLOMME
Kurssilla aiheina ympäristö ja luonnonsuojelu. Kerrataan vanhoja kielioppiasioita
ja uutena asiana passé simple.
K
O U L U K O H T A I N E N
FD09
S Y V E N T Ä V Ä
K UR S S I
RANSKAN ABIKURSSI
Kurssille voivat osallistua kaikki vähintään 6 kurssia opiskelleet opiskelijat. Oppimateriaalina käytetään erilaisia yo-tehtäviä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
39
SAKSA (A-KIELI)
V
A L T A K U N N A L L I S E T
SA01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
N UORI JA HÄNEN MAAILMANSA
Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita ja vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit
ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin.
SA02
V I ES TI NÄ JA VA PAA -AIK A
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Aihepiireinä vapaa-aika, harrastukset ja palvelut.
SA03
OPISKELU JA TYÖ
Kurssilla harjoitellaan muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja
käyttämistä. Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja
kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää.
S A0 4 YH TEI SKU NTA J A YM PÄ R ÖIV Ä M A AI LMA
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla.
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit.
Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
S A0 5 KU LTTU URI
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Kulttuuri-identiteetti, kulttuurien
tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden
käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat sovitusta aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
S A0 6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan
lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen vahvistamalla tekstin ymmärtämisen, kuullunymmärtämisen, kirjallisen tuottamisen,
aihepiirien sanaston hallintaa ja suullista kielitaitoa. Kurssit arvioidaan asteikolla
4-10.
S A0 7 LU ONTO JA KES TÄV Ä KEHI TYS
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
40
S A0 8 SUU LLIS EN VI ES TI NNÄN KU RSSI
Kurssilla harjoitellaan suullisen kielen käyttöä. Harjoittelun pohjana ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssikoe on kokonaan tai osittain suullinen. Kurssiarvosanan lisäksi opiskelijat saavat erillisen todistuksen
päättötodistuksen liitteenä.
K
O U L U K O H T A I N E N
S Y V E N T Ä V Ä
K UR S S I
SA09 SAKSAN ABIKURSSI
Kurssilla kerrataan kielioppia ja sanastoa sekä harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten
eri osa-alueita. Tavoitteena on vahvistaa koko oppiaineen monipuolista hallintaa.
SAKSA (D-KIELI)
Yläkoulussa saksaa B2- kielenä lukeneet voivat tehdä tasokokeen 1. kurssin alussa. Mikäli opiskelija tarvitsee kertausta, hän jatkaa 1. kurssista eteenpäin. Muussa tapauksessa hän voi aloittaa halutessaan viimeistään 3. kurssista.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
SD01
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
HYV ÄÄ PÄIV ÄÄ , HAU SK A TU TUS TU A
Käsitellään saksalaisen nuoren koulunkäyntiä, harrastuksia, perhe-elämää sekä
lomanviettoa. Kieliopista opitaan mm. verbien preesens, artikkelit sekä substantiivien yksikkö ja monikko.
SD02
N ÄI N A SI A T H OI TU VA T
Opitaan kertomaan tunteista ja pyytämään anteeksi. Tutustutaan saksalaiseen
ruokakulttuuriin, matkustamiseen saksalaisissa maissa ja opitaan sairaussanastoa. Uusina kielioppiasioina käydään mm. omistuspronominit sekä persoonapronominien ja substantiivien akkusatiivi.
SD03
V APAA- AIKA JA HARRASTU KSET
Tutustutaan saksalaiseen asumiseen, perhe- ja muiden juhlien viettoon sekä saksalaiseen kulttuuriin. Kieliopissa uusia asioita ovat mm. sein ja haben-verbien imperfekti, perfekti ja sivulausesekä datiivi.
S D04 M EI LLÄ JA MUU A LLA
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede ja historia, saadaan tietoa esim. Wienistä ja Berliinistä. Käsitellään ihmisen
elinympäristöä maalla ja kaupungissa. Uusina kielioppiasioina opitaan mm. prepositioita ja genetiivi.
41
Martina Palin
SD05 ENNEN JA NYT
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Saadaan tietoa tekniikasta ja luonnontieteistä. Opitaan ilmaisemaan ajatuksia mm. eläin- ja ympäristönsuojelusta. Uusina rakenteina opiskellaan mm.
imperfekti, -isi-muodot, adjektiivin taivutus ja vertailu.
S D06 O PI SK ELU JA TU LEV AI SUU D ENSUU NNI TELMA T
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä
nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Opitaan ottamaan kantaa ja väittelemään
mm. ihmissuhteista, aikuistumisesta, työstä ja tulevaisuudesta. Uusina kielioppiasioina käsitellään mm. infinitiivi, futuuri ja imperatiivi.
SD07
KOTIMAANI
Opitaan kertomaan Suomesta, suomalaisesta elämänmuodosta ja nähtävyyksistä.
Käsitellään myös aihetta saksalaisuus sekä tutustutaan saksalaisiin taiteilijoihin ja
taidehistoriaan. Kieliopista kerrataan substantiivit, adjektiivit ja pronominit.
SD08
M INU N MAAILMA NI
Opitaan kertomaan opiskelusta ja ammatinvalinnasta sekä vaativampia rakenteita
käyttäen myös vapaa-ajasta. Tutustutaan saksan kielen ominaispiirteisiin, saksalaiseen lehdistöön ja kirjallisuuteen. Kieliopista kerrataan mm. verbit, prepositiot,
lukusanat, konjunktiot ja sanajärjestys.
K
O U L U K O H T A I N E N
S Y V E N T Ä V Ä
K UR S S I
SD09 ABIKURSSI
Saksan täydennyskurssi. Kurssilla kerrataan tärkeimpiä kielioppiasioita sekä sanastoa ja harjoitellaan erityisesti yo-kirjoitusten eri osa-alueita. Arviointi asteikolla 410.
42
ESPANJA (D-KIELI)
V
A L T A K U N N A L L I S E T
PD01
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
¡ BU ENOS DÍAS!
Kurssilla on päätavoitteena espanjan kielen arkipäivän pragmaattisten tilanteiden
(esittäytyminen, tervehtiminen, ravintolatilanteet) puheviestinnän perushallinta,
jonka edellytyksiin kuuluu eritoten ääntämisen ja intonaation sekä oikeinkirjoituksen alustava hallinta.
PD02
¿ A LG O MÁ S? A RK E A J A VI IK O NLOPP UJ A ES PA NJA KSI
Kurssin aihepiirejä ovat lisäksi suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään
liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa.
PD03
TIEMPO LIB RE
Kurssilla opetellaan liikkumaan kaupunkiympäristössä espanjaksi ja kertomaan
kotitöistä, lomailusta, televisiosta jne. espanjaksi.
PD04
E N FI NLANDI A Y EN LOS PAÍ SES HIS PANOHAB LANTES
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
P D0 5 A N T ES Y A HO R A
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
PD0 6 ¿QU É VAMOS A HACER EN EL FU TURO?
Kurssin tavoitteena on kerrata syventävien kurssien keskeisintä sanastoa ja kielioppisisältöä. Kurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuudensuunnitelmiin.
PD0 7 NU ES TRA CU LTU RA
Kurssilla jatketaan espanjan kieliopin ja sanaston kertausta. Tavoitteena on valmentautua ylioppilaskirjoituksiin, mutta myös opiskella lisää rakenteita ja sanastoa. Teemana kulttuuriaiheet.
PD0 8 YHTEINEN MAAPALLOMME
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset
tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
43
MATEMATIIKAN
V
PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
A L T A K U N N A L L I S E T
MA01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
FUNKTIOT JA YHTÄLÖT
Yhtälön ratkaiseminen. Prosenttilaskenta. Potenssifunktio. Verrannollisuus. Potenssiyhtälön ratkaiseminen. Juuret ja murtopotenssi. Eksponenttifunktio
MA02
POLYNOMIFU NKTIOT
Polynomien tulo ja binomikaavat. Polynomifunktio. Toisen ja korkeamman asteen
polynomiyhtälöitä. Toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen. Toisen
asteen polynomin jakaminen tekijöihin. Polynomiepäyhtälön ratkaiseminen
MA03
G E OM E TR IA
Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus. Pythagoraan lause. Suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Sini- ja kosinilause. Ympyrän osien ja siihen
liittyvien suorien geometria. Kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen
MA04
ANA LYYTTI NEN GEOMETRIA
Pistejoukon yhtälö. Suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt. Itseisarvoyhtälön ja
epäyhtälön ratkaiseminen. Yhtälöryhmän ratkaiseminen. Pisteen etäisyys suorasta
MA05 V EKTORIT
Vektoreiden perusominaisuudet. Vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku sekä vektorin kertominen luvulla. Koordinaatiston vektoreiden pistetulo.Yhdensuuntaisuus
ja kohtisuoruus. Suorien esittäminen vektoreiden avulla. Kaksi- ja kolmiulotteisen
koordinaatiston pisteet. Etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.
MA06 TODENNÄKÖIS YYS JA TI LAS TOT
Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma. Jakauman tunnusluvut. Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys. Kombinatoriikka. Todennäköisyyksien laskusäännöt.
Diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma. Diskreetin jakauman odotusarvo.
Normaalijakauma
M A07 DERIV AATTA
Rationaaliyhtälö ja –epäyhtälö. Funktion raja-arvo. Jatkuvuus ja derivaatta. Polynomifunktion derivoiminen. Funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen. Polynomifunktion kulun tutkiminen. Ääriarvojen määrittäminen
ILLE L APPALAINEn
MVA
08 JUU RI- JA LOG ARI TMIFU NKTI OT
Juurifunktiot ja –yhtälöt. Eksponenttifunktiot ja –yhtälöt. Logaritmifunktiot ja –
yhtälöt. Yhdistetyn funktion derivaatta. Käänteisfunktio. Juuri-, eksponentti- ja
logaritmifunktioiden derivaatat ja ääriarvotehtävät.
MA09 TRIG ONOMETRIS ET FU NKTIOT JA LUKU JONOT
Suunnattu kulma ja radiaani. Trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen. Trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen
funktioiden derivaatat ja ääriarvotehtävät. Lukujonot. Aritmeettinen jono ja
summa. Geometrinen jono ja summa
44
M A10 INTEG RAALILASK ENTA
Integraalifunktio. Alkeisfunktioiden integraalifunktiot. Määrätty integraali. Pintaalan ja tilavuuden laskeminen.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
MA11 LUKU TEORIA JA LOGIIKKA
Lauseen formalisointi. Lauseen totuusarvot. Totuustaulukot. Tautologia. Kvanttorit. Suora, käänteinen ja ristiriitatodistus. Induktiotodistus. Alkuluvut. Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö. Eukleideen algoritmi. Diofantoksen yhtälö. Kokonaislukujen kongruenssi.
M A12 NU MEERISIA JA ALG EBRALLISIA MENETELMIÄ
Kompleksiluvut. Polynomien jaollisuus ja jakoalgoritmi. Yhtälön numeerinen ratkaiseminen Newtonin menetelmällä ja kiintopistementelmällä. Numeerinen derivointi. Numeerinen integrointi puolisuunnikassäännöllä ja Simpsonin menetelmällä.
M A 13 DI FF ER ENTI A A LI- JA I N TEG RA A LI LAS K ENNA N
J ATK OKU RS SI
Osamurtohajotelma. Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen. Rajaarvokäsitteen laajennuksia. Asymptootit. Jatkuvien ja derivoituvien funktioiden
yleisiä ominaisuuksia. Funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä.
Sarjat. Murtolausekkeen integrointi. Epäoleelliset integraalit.
K
O U L U K O H T A I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K U R S S I T
M A14 JOHDANTOKURSS I
Murtoluvut. Potenssi. Polynomit. Muistikaavat. Murtolausekkeet. Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö. Prosenttilaskenta. Arviointi asteikolla 4-10.
MA15 ABIKURSSI
YO-kirjoituksiin valmentautumista. Syvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opiskeltuja taitoja. Kertaustehtäviä ja ylioppilastehtäviä. Arviointi asteikolla
4-10.
K
O U L U K O H T A I N E N
S O V E L T A V A
K UR S S I
M A16 TA LOU SM A TEM A TI IK KA
Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.
Arviointi asteikolla 4-10. Kurssi on yhteinen lyhyen matematiikan NB07 - kurssin
kanssa.
45
MATEMATIIKAN
V
LYHYT OPPIMÄÄRÄ
A L T A K U N N A L L I S E T
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
NB01 LAUSEKKEET JA YHTÄLÖT
Reaalilukujen laskutoimitusten kertausta. Potenssit ja polynomit. Ensimmäisen ja
toisen asteen lausekkeet ja yhtälöt. Prosentit. Juuret.
N B0 2 G EOMETRI A
Suorakulmaisen kolmion trigonometriaa. Pythagoraan lause. Kuvioiden ja kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia. Yhdenmuotoisuus. Jana koordinaatistossa.
N B0 3 MATEMAATTISIA MALLEJA I
Funktioiden peruskäsitteet. Funktiolajeja: lineaarinen -, toisen asteen -, verrannollisuus-, eksponentti- ja potenssifunktio. Murtopotenssit, potenssiyhtälöitä.
Funktioiden soveltamista ongelmanratkaisuun. Eksponenttiyhtälön ratkaiseminen
logaritmien avulla.
N B0 4 MATEMAATTINEN ANALYYSI
Polynomifunktion muutosnopeus ja derivaatta. Polynomifunktion kulun tutkiminen, suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen. Paikalliset ääriarvot ja niiden sovelluksia.
N B0 5 TILAS TOT JA TODENNÄKÖIS YYS
Frekvenssit ja keskiluvut luokittelemattomalle ja luokitellulle aineistolle. Tilastojen
kuvaajia. Todennäköisyyden käsite, summa- ja tuloperiaate. Kombinaatiot. Binomijakauma, normaalijakauma.
N B0 6 MATEMAATTISIA MALLEJA II
Yhtälöparit ja lineaariset yhtälöryhmät. Tasoalueet. Lineaarinen optimointi. Aritmeettiset ja geometriset lukujonot. Eksponentiaalinen kasvu, talousmatematiikan
sovelluksia.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
N B0 7 TALOUSMATEMATIIKKA
Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina- ja verotuslaskelmia. Talousmatematiikan tehtävien ratkaisemista lukujonojen avulla.
Kurssi on yhteinen pitkän matematiikan kurssin MA16 kanssa.
N B0 8 MATEMAATTISIA MALLEJA III
Trigonometrian kertausta ja syventämistä. Vektorilaskennan perusteet. Tehtävien
ratkaisujen muotoilemista, laskimen käyttöä ym. ylioppilastehtäviin vastaamiseen
valmentavaa.
46
K
O U L U K O H T A I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K U R S S I T
N B0 0 STARTTIKURSSI
Kurssilla kerrataan ja täydennetään peruskoulun oppisisältöjä. Kurssi arvioidaan
numeroin 4-10. Arvosanan on oltava hyväksytty, jotta kurssin voi lukea mukaan
päättötodistuksen kurssikertymään.
NB09 KERTAUSKURSSI
Kurssin suorittaminen on välttämätön ehto hyvälle menestymiselle ylioppilaskirjoituksissa. Kerrataan pakollisten kurssien sisältöjä. Käydään läpi kokoavia tehtäviä ja ylioppilaskirjoitustehtäviä. Kurssi arvioidaan numeroin 4-10. Arvosanan
on oltava hyväksytty,jotta kurssin voi lukea mukaan päättötodistuksen kurssikertymään.
Maria McBreen
47
FYSIIKKA
V
A L T A K U N N A L L I S E T
FY01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
FYS IIKKA LUONNONTIETEENÄ
Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset. Energian, erityisesti säteilyn sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa. Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
FY02
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
LÄMPÖ
Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen. Paine ja hydrostaatinen paine.
Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia. Mekaaninen energia työ, teho ja hyötysuhde. Lämpöopin pääsäännöt, Sisäenergia ja energiavarat.
FY03 AALLOT
Jaksolliset ilmiöt, aaltoliikkeen periaatteet sovellutuksineen.
FY0 4 LII KK EEN LA IT
Liike, Newtonin lait ja säilymislait.
FY05 PYÖRIMINEN JA GRAVITAATIO
Gravitaatio sekä pyörimisliike.
FY06 SÄHKÖ
Sähkökenttä , Jännite, vastukset, kondensaattorit sekä virtapiirit.
FY07
S ÄHKÖMAG NETISMI
Tutustutaan magnetismiin, sähkömagneettiseen induktioon ja vaihtovirtaan sekä
niihin liittyvään teoriaan ja sovelluksiin.
FY08
AINE JA SÄTEILY
Sähkömagneettinen säteily, röntgensäteily, mustan kappaleen säteily, valosähköilmiö.
K
O U L U K O H T A I N E N
FY09
S Y V E N T Ä V Ä
K UR S S I
FYSIIKAN ABIKURSSI
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritettaan osaksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
48
KEMIA
V
A L T A K U N N A L L I N E N
P A K O L L I N E N
K UR S S I
K E 01 I H MI S EN JA E LI NYM PÄ RI S TÖN K EMI A
Kurssilla käsitellään lähinnä orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia
happi- ja typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja reaktioita. Opiskellaan
myös niissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus. Lisäksi opitaan suureet ainemäärä
ja konsentraatio sekä liuosten valmistaminen.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
KE02 KEMIA N MIKROMAAILMA
Kurssilla paneudutaan aineen rakenteeseen sekä jaksollisen järjestelmän rakentumisperiaatteisiin ja systematiikkaan. Erityisesti pohditaan miten aineen rakenne
vaikuttaa aineen ominaisuuksiin.
K E 03 REA K TI OT J A ENERGI A
Kurssilla käsitellään erilaisia kemiallisia reaktioita, niihin vaikuttavia tekijöitä ja
niissä esiintyviä energian muutoksia. Opitaan kirjoittamaan tasapainotettu reaktioyhtälö ja siihen liittyviä laskuja.
K E 04 M ETA LLI T J A MA TER IA A LI T
Kurssilla käsitellään metallien ominaisuuksia, niiden kemiaa ja käyttökohteita. Lisäksi esitellään tärkeimpien epämetallien kemiaa. Kursiiin kuuluvat myös tärkeänä osana erilaiset hapettumis- ja pelkistymisreaktiot ja niiden sovellukset, kuten
elektrolyysi.
KE05 REAKTI OT JA TAS APAINO
Kurssilla käsitellään tasapainoreaktioita (esim. happo-emästasapaino) ja tasapainon muuttumista, opetellaan pH-laskuja sekä liukoisuus ja liukoisuustasapaino
käsitteet. Tutustutaan myös tasapainoon liittyviin graafisiin esityksiin.
K
O U L U K O H T A I N E N
S Y V E N T Ä V Ä
K UR S S I
KE06 KEMIAN ABIKURSSI
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritetaan osaksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista
suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi
suoritusmerkinnällä.
KE08 O RG AANISEN KEMIAN KURSSI
Kurssilla perehdytään orgaanisten yhdisteiden systemaattiseen nimeämiseen, eri
yhdisteryhmien reaktioihin sekä isomerialajeihin. Tutustutaan myös synteettisten
polymeerien sekä biomolekyylien kuten hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien ja
DNA:n kemiallisiin rakenteisiin. Kurssin pohjatiedoiksi riittää KE 01 ja se on erityisen suositeltava kaikille, jotka aikovat kirjoittaa kemian yo-kirjoituksissa. Arviointi
numeroin 4-10.
49
K
O U L U K O H T A I N E N
S O V E L T A V A
K UR S S I
KE07 KEMIAN TYÖKURSSI
Kurssilla tutustutaan käytännön laboratoriotyöskentelyyn tekemällä 6-10 erilaista
työtä kemian eri osa-alueilta. Töistä tehdään työselostukset. Kurssin aikana pyritään tekemään myös tutustumiskäyntejä mm. Yliopiston kemianlaitokselle. Edeltävät kurssit: KE01. Kurssi on erittäin suositeltava myös niille, jotka aikovat kirjoittaa kemian yo-kirjoituksissa. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Evgenia Sorokina
50
BIOLOGIA
V
A L T A K U N N A L L I S E T
BI01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
ELIÖMAAILMA
Kurssilla perehdytään eliömaailmaan kokonaisuutena (elämän tunnusmerkit ja
edellytykset, eliökunnat, luonnon monimuotoisuus), evoluutioon (mekanismit,
eliökunnan kehitysvaiheet, lajinkehitysteoriat) sekä luonnon toimintaan kokonaisuutena (populaatiot,eliöiden väliset suhteet, ekosysteemin rakenne ja toiminta).
B I 02 S OLU J A PERI NNÖLLIS YYS
Kurssilla opiskellaan biologiaa solutasolla sekä perinnöllisyyden perusteita. Perehdytään solujen rakenteeseen, kemialliseen rakenteeseen, energiatalouteen ja aineenvaihduntaan sekä putkilokasvien rakenteeseen ja aineiden kuljetukseen.
Opiskellaan DNA:n rakennetta sekä periytymistä solu-ja yksilötasolla, sekä geenien toimintaa ja ilmenemistä yksilön ominaisuuksina. Lopuksi tutustutaan perinnöllisyyden yleisiin lainalaisuuksiin risteytystehtävien kautta.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
BI03
S
Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
YMPÄRISTÖEKOLOGIA
Kurssilla opiskellaan ekologian perusteita sekä ihmisen vaikutusta luontoon. Aiheita ovat biodiversiteetti ja sen vähenemisen syyt ja seuraukset, Suomen erilaiset ekosysteemit, ympäristön muuttuminen ja ympäristöongelmat sekä kestävä
kehitys. Tavoitteena on syventää ihmistoiminnan syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä luonnossa mm. tekemällä pienmuotoinen tutkimus lähiluonnossa.
BI04
IH MI S EN BI OLOGI A
Kurssilla tutustutaan ihmiselimistön rakenteeseen ja toimintaan. Opiskeltavia aiheita ovat kudokset, elimet ja elimistöt, elintoimintojen säätelyjärjestelmät sekä
elimistön sopeutuminen ja puolustautuminen mikrobeilta. Lisäksi perehdytään lisääntymiseen, yksilönkehitykseen ja ihmislajin kehitykseen. Rakenteita tutkitaan
itse preparoimalla ja mikroskopoimalla, sekä muilla toiminnallisilla tavoilla. Kurssin aiheet ovat keskeisiä esim. lääketieteen, terveydenhoitoalojen, psykologian ja
biokemian aloille suuntautuville.
BI05
B I OTEK NOLOGI A
Kurssilla perehdytään biologisen tiedon nykyaikaisiin soveltamistapoihin. Syvennytään solun hienorakenteeseen, geenien rakenteeseen, toimintaan ja säätelyyn,
sekä tutustutaan geeniteknologian perusmenetelmiin, geenitutkimukseen ja geenitekniikan lainsäädäntöön. Opiskellaan mikrobien rakenteita, toimintaa sekä lisääntymistapoja,kasvi- ja eläinjalostusta sekä bioteknologian käyttöä eri teollisuudenaloilla. Kurssilla tehdään mikrobeihin ja DNA:han liittyvät laboratoriotyöt,
sekä pyritään vierailemaan geeniteknologian laboratoriossa.
51
Norma Pöyry
Silja Markkanen
KOU LUK OH TA ISET
BI06
SYV ENTÄVÄ T KU RSSI T
B I OLOGI AA TU T KI EN
Kurssilla tutkitaan eliöitä, niiden elintoimintoja sekä rakenteita laboratoriotöiden
avulla. Tutkimuskohteita ovat erilaiset mikrobit sekä kasvit ja eläimet. Töistä
kirjoitetaan arvioitavat työselostukset. Kurssilla pyritään myös vierailemaan
biotieteellisessä tutkimuslaitoksessa, sekä perehtymään alan ajankohtaiseen
tutkimukseen. Järjestetään joka toinen lukuvuosi. Arviointi suoritusmerkinnällä.
(Ei järjestetä lv. 2015 – 16).
BI07
B I OLOGI A N AB IKU R SSI
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritetaan puoliksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput suoritetaan tekemällä annetut tehtävät. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä.
Arviointi suoritusmerkinnällä.
BI09
ITÄMER EN EKOLOGI AA
Kurssilla perehdytään Itämeren ominaisuuksiin ja eliöstöön omakohtaisesti tutkimalla. Kurssi pidetään biologisella asemalla kolmen päivän mittaisena intensiivikurssina (pe-su). Kurssilla tehdään ryhmittäin pienimuotoiset ekologiset tutkimukset. Näiden tuloksista kootaan posterit , ja ne esitellään yhteisessä tutkimusseminaarissa. Tutkimusaiheina ovat mm. Itämeren plankton ja hydrografia, rakkolevävyöhykkeen eliöstö sekä pohjaeläimistö.
Opiskelijat pääsevät kurssilla tutustumaan ja käyttämään erilaisia meriekologian
tutkimusvälineitä ja menetelmiä niin luonnossa kuin laboratoriossakin. Näytteitä
otetaan tutkimusaluksesta ja soutuveneistä käsin, ja niitä tutkitaan ja analysoidaan niin ulkoilmaolosuhteissa kuin laboratorossakin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
52
MAANTIEDE
V
A L T A K U N N A L L I S E T
GE01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
S ININEN PLANEETTA
Kurssilla opiskellaan luonnonmaantiedettä. Aiheita ovat maan planetaarisuus ja
siihen liittyvät ilmiöt, sekä ilmakehän, vesikehän ja kivikehän rakenne, toiminta ja
vuorovaikutus. Kurssilla opitaan myös soveltamaan opittua tietoa analysoimalla
luonnonmaisemien syntyä ja kehitystä.
GE02 IHMI NEN JA YMPÄRI S TÖ
Kurssilla opiskellaan kulttuurimaantiedettä eli luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta. Opiskeltavia aiheita ovat väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, kaupunkien rakenne, ravinnontuotanto, teollisuuden raaka-aineet, energianlähteet, teollisuus, liikenneverkot, globalisaatio ja aluesuunnittelu.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
GE03
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
RISKIEN MAAILMA
Kurssi syventää pakollisten kurssien teemoja, jotka koskevat maapalloon kohdistuvia katastrofeja. Tutustutaan luonnon omaan toimintaan liittyviin riskeihin, ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyviin ympäristöriskeihin sekä ihmiskunnan riskeihin. Pohditaan riskien esiintymistä alueellisesti.
GE04
ALU ETU TKIMUS
Kurssin alussa perehdytään kartografian perusteisiin, ja opitaan tulkitsemaan erilaisia karttoja. Opiskelemme myös paikkatietojärjestelmien perusteita ja sovelluksia. Pääpaino kurssilla on oman aluetutkimuksen teossa, jonka tekemisessä sovelletaan maantieteessä hankittuja taitoja (erilaiset kartat, diagrammit, taulukot,
lähdeaineisto, tutkielman rakenne).
Pinja Nuoramo
K OU LU KOH TAI NEN SYV ENTÄV Ä KU RS SI
G E06 MA ANTI ETEEN ABIKURSS I
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritetaan puoliksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista suoritetaan tekemällä annetut tehtävät. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron
eri päivinä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
53
USKONTO
V
A L T A K U N N A L L I S E T
UE01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
U SKONNON LU ONNE JA MERKI TYS
Tutustut uskontoon ilmiönä ja uskonnon tieteelliseen tutkimukseen, suuriin maailmanuskontoihin ja uskonnon vaikutuksiin ajattelussa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Saat myös perustietoa Raamatun synnystä, sisällöstä ja tulkinnasta sekä
ajankohtaisesta Raamattuun liittyvästä keskustelusta.
UE02
KI RK K O, KU LTTUURI JA YHTEISKU NTA
Tutustut, miten kristinusko on eri aikoina vaikuttanut kulttuuriin ja millaisia vaikutuksia ympäröivällä kulttuurilla on ollut kristinuskolle. Tutustut kristinuskon poliittisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin eurooppalaisessa kulttuurissa sekä ymmärrät ja
osaat analysoida nykyisten tuntemiesi kristillisten perinteiden syntyä ja ominaislaatua.
UE03
IH MI S EN ELÄM Ä J A ETII KK A
Tutustut erilaisiin eettisiin järjestelmiin ja opit pohtimaan moraalin syvintä olemusta. Opit argumentoimaan omia mielipiteitäsi ja pohtimaan erilaisiin arkielämän kysymyksiin liittyviä eettisiä ongelmia.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
UE04
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
U SKONTOJEN MAAILMAT
Tutustut suurten maailmanuskontojen sisällölliseen monimuotoisuuteen ja erityispiirteisiin, uskonnoissa ilmeneviin tapoihin, ajatteluun ja vaikutukseen ympäröivässä kulttuurissa. Tutustut myös luonnonkansojen uskontojen yleisiin erityispiirteisiin.
UE05
MIHIN SU OMALAINEN USKOO?
Tutustut suomalaiseen uskonnollisuuteen ja siitä käytyyn ajankohtaiseen keskusteluun sekä Suomen uskonnollisiin liikkeisiin ja uskonnon vaikutuksiin kulttuurielämän eri alueilla.
K
O U L U K O H T A I N E N
UE07
S Y V E N T Ä V Ä
K UR S S I
U SK ONNON ABI KU RS SI
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritettaan osaksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arvostelu suoritusmerkinnällä.
54
Elias Pitkänen
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
V
A L T A K U N N A L L I S E T
ET01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
HYV Ä E LÄ MÄ
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää
elämää. (järj.seur.kerran 16-17)
ET02
MAAILMANKUVA
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten
instituutioiden merkityksen pohtimiseen yksilön maailmankuvan hahmottumisessa.
ET03
YKSI LÖ JA YHTEI S Ö
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. (järj.seur.kerran 17-18)
55
FILOSOFIA
V
A L T A K U N N A L L I N E N
FF01
P A K O L L I N E N
K UR S S I
JOHD ATUS FI LOSOFI S EEN AJATTELUU N
Mitä filosofia on ja mitä merkitystä sillä on? Filosofian peruskurssilla tutustutaan
filosofian perusteisiin ja perinteisiin osa-alueisiin. Samalla harjoitellaan hieman
ajattelun taitoja.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
FF02
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
FI LOS OFI NEN ETII KK A
Tarkastellaan hyvän elämän lähtökohtia ja edellytyksiä filosofisen etiikan näkökulmasta. Tutustutaan klassisiin etiikan teorioihin ja harjoitetaan soveltavaa etiikkaa pohtimalla muun muassa ihmisen ja ympäristön suhdetta.
FF03
TI EDON JA TOD ELLISUU D EN FI LOS OFI A
Mitä on tieto? Mitä ihminen voi tietää? Kurssilla pohditaan tieto-opin peruskysymyksiä ja tarkastellaan inhimillisen tiedon merkitystä. Luodaan myös katsaus tieteen etiikkaan.
FF04
YHTEIS KU NTAF I LOS OF IA
Yhteiskuntafilosofian peruskäsitteet ja ongelmat. Tarkastellaan muun muassa millainen on hyvä yhteiskunta, yksilön ja yhteisön välistä suhdetta ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Tutustutaan myös klassisiin valtio-utopioihin.
K O U L UK O H T A I N E N
FF05
S Y V E N T Ä V Ä
K U R S S I
FILOSOFIAN ABIKURSSI
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritettaan osaksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista suotetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi
suoritusmerkinnällä.
FF07
FILOSOFIAN OPINTOPIIRI
Kurssi toteutetaan niin sanotun fenomenologisen filosofian hengessä, jossa tarkoituksena on lähteä liikkeelle opiskelijoita askarruttavista filosofisista kysymyksistä. Kurssin opettaja ei siis anna käsiteltäviä aiheita etukäteen, vaan teemat rakentuvat kurssin aikana opiskelijoiden omista motiiveista lähtien.
Kurssin aikana opiskelija perehtyy tarkemmin johonkin filosofian osa-alueeseen
tai ajattelijaan, ja tekee kiinnostuksensa kohteesta seminaarityyppisen tutkielman. Kurssin kuluessa käydään tehtyjä tutkielmia yhdessä läpi harjoitellen samalla filosofisen dialogin ja argumentaation taitoja.
Kurssi kestää ajallisesti kaksi ensimmäistä jaksoa. Tapaamiskerrat sovitaan kurssin alussa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. (Ei järj. 15-16)
56
PSYKOLOGIA
V
A L T A K U N N A L L I N E N
PS01
P A K O L L I N E N
K UR S S I
P S YYK KI NEN TOI MI NTA , OPPI MI NEN JA VU OROVAI KU TU S
Tutustut psykologiaan tieteenä ja sen sovellusalueisiin yhteiskunnassa. Saat myös
tärkeää oppimisenpsykologista tietoa, joka auttaa sinua taitavien opiskelustrategioiden kehittämisessä. Opit tarkastelemaan myös sosiaalisen vuorovaikutuksen
perusteita ja ryhmädynamiikkaa.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
PS02
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
IH MI S EN PS YYKKI NEN K EHI TYS
Tutustut kehityspsykologiseen tutkimukseen ja ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa tapahtuvaan kehitykseen vauvasta vaariin. Kurssilla saat tietoa terveen psyykkisen kehityksen edellytyksistä, kehityksen monimuotoisuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa kehitykseen.
PS 03 I HMIS EN TI EDONKÄ SI TTELYN PERUS TEET
Tutustut havaitsemisen, oppimisen, muistin, ajattelun, ongelmanratkaisun lainalaisuuksiin ja taitavan oppimisen strategioihin sekä aivoihin psyykkisten toimintojen tyyssijana.
PS 04 M OTI VA ATI O, TU NTEET JA ÄLYK ÄS TOI MI NTA
Tutustut tunteiden ja motivaatioiden psykologiaan, tunteiden tutkimukseen ja erilaisiin tunne- ja motivaatioteorioihin, jotka selittävät tunteiden ja motivaatioiden syntyä.
P S 05 P E RS O O N A L LI SUUS JA MI E L E N TE RV E Y S
Tutustut persoonallisuuden sekä terveen ja sairaan mielen määrittelyn kysymyksiin.
K
O U L U K O H T A I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K U R S S I T
PS 06 ROOLIT, V I ES TI T J A V ETOV OI M A
Tutustut sosiaalisen vaikuttamisen keinoihin, vuorovaikutustaitojen perusteisiin
sekä manipulaation vaikutuksiin. Keskeisiä teemoja ovat mm. ryhmät, roolit, attraktio, asenteiden tutkimus ja sosiaalisen havainnoinnin peruslainalaisuudet. Arvostelu asteikolla 4-10.
PS 07 M EDIAPSYKOLOG IA
Tutustut kurssilla mediapsykologiaan tieteenä, median vaikutusten syntymekanismeihin ja psykologisiin vaikutusmekanismeihin, vaikutusten erilaisiin teorioihin
ja informaationkäsittelyn psykologiaan. Mediasuhdetta tarkastellaan myös persoonallisuuden rakentamisen, samastumisen, identiteettityön, roolien, minäihanteiden ja virtuaalitodellisuuden näkökulmasta. Arvostelu asteikolla 4-10.
PS 08 PS YK OLOG IA N A BI KURSS I
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritettaan osaksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arvostelu suoritusmerkinnällä.
57
HISTORIA
V
A L T A K U N N A L L I S E T
HI01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
I HMI NEN, YM PÄ RI S TÖ JA K U LTTUU RI
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Kurssi johdattaa historiatieteen menetelmiin ja seuraa ihmiskunnan historiaa maanviljelyn käyttöönotosta globalisaatioon.
HI02
E U ROOPPA LA INEN I HMI NEN
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä.
HI03
KANS AINVÄLIS ET SU HTEET
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja
muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssi esittelee kansainvälisen politiikan
nykytilaan johtaneita kehityskulkuja.
HI04
S UO M EN H IS T OR IA N K Ä ÄN NE K OH T IA
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
HI05
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
S U OMEN V A IHEET ES IHI S TORI AS TA
AU TONOMIANAIKAAN
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 eli
aikaa, jolloin Suomi oli osa Ruotsia sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Kurssi luo
pohjan Suomen historian käännekohtia -kurssin opiskelulle. Suositellaan suoritettavaksi ennen HI04 kurssia. Kurssi johdattelee kurssilaisen Porvoon valtiopäivistä
nykyiseen Suomeen.
HI 0 6 KU LTTUU RI EN K OHTA A MI NEN
Kurssi esittelee Euroopan ulkopuolisen maailman historiaa. Kurssilla tarkastellaan
valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä
kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Näitä ovat
esim. islamilainen maailma ja Japani.
K
O U L U K O H T A I N E N
S Y V E N T Ä V Ä
K UR S S I
HI07 HISTORIAN ABIKURSSI
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritettaan osaksi itsenäisesti tekemällä yo-kokeisiin harjoittavia tehtäviä. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija
voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit
ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
58
YHTEISKUNTAOPPI
V
A L T A K U N N A L L I S E T
YH01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
YHTEIS KU NTATI ETO
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy
suomalaisen yhteiskunnan analyysiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan
perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Tarkasteluun voidaan myös ottaa ihmisoikeudet ja turvallisuus tämän päivän yhteiskunnassa.
YH02
T A LOU S TI ETO
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se käsittelee
mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtion näkökulmasta. Kurssilla käydään laajasti läpi yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Talouselämään tutustutaan erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
YH03
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
K A NS A LAIS EN LAKI TI ETO
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.
Kurssilla käydään läpi oikeustapauksia ja tutustutaan käräjäoikeuden toimintaan.
YH04
E U R OOPPA LA ISUU S J A EU ROOPA N U NI ONI
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun.
Mikko Piira
59
K
O U L U K O H T A I S E T
YH05
S Y V E N T Ä V Ä T
K U R S S I T
PU NAIS ESTA VI IV AS TA PEU KU TTAMI SEEN.
K A NS A LAIS VA IKU TTAMIS EN TAU S TA , TEORI A J A
K Ä Y TÄ NTÖ
Kurssi yhdistää yhteiskuntaopin ja historian näkökulmat. Tarkoituksena on tarjota
opiskelijoille poikkileikkaus kansalaisvaikuttamisen historiaan, teoriaan ja käytäntöön nykypäivänä. Käytännön osio toteutuu opiskelijoiden käytännön harjoituksissa sekä vierailuilla koulun ulkopuolella ja kansalaisjärjestöjen vierailuina koulussa. Kurssi pyrkii lisäämään opiskelijoiden aktiivisuutta ja mielenkiintoa kansalaistoimintaa kohtaan. Kurssi hyödyntää Fronter-ympäristöä korostetusti.
YH06
YHTEIS KU NTA OPI N A BI KURSS I
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritettaan osaksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
TERVEYSTIETO
V
A L T A K U N N A L L I N E N
TE01
P A K O L L I N E N
K UR S S I
TERVEYDEN PERUSTEET
Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine. Kurssin tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
TE02
NU ORET
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
, TERV EYS JA ARKI ELÄMÄ
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta.
TE03
TERVEYS JA TU TKI MUS
Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin.
K
O U L U K O H T A I N E N
TE05
S Y V E N T Ä V Ä
K UR S S I
TERVEYS TI ED ON A BI KU RSS I
Kurssi on tarkoitettu reaaliaineiden yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssi suoritettaan osaksi itsenäisesti. Lähiopetusta on noin puolet kurssista ja loput kurssista suoritetaan itsenäisesti. Opiskelija voi osallistua samanaikaisesti kahdelle kertauskurssille, jolloin lähiopetustunnit ovat saman tuntinumeron eri päivinä. Arviointi suoritusmerkinnällä.
60
KUVATAIDE
Opetuksesta vastaavat päätoimisten kuvataideopettajien lisäksi taiteilijaopettajat.
Opetukseen sisältyy luokkatyöskentelyn lisäksi koulun ulkopuolisten tahojen
kanssa yhteistyössä toteutettavia projekteja, museo- ja näyttelykäyntejä sekä
oppilastöiden näyttelyjä.
K
UV A T A I D E L I N J A N
P E R US K U R S S I T
E NS I MM Ä I S ENÄ OPI S K ELU V U ONNA OPI S K ELTAV A T
P ER U S K U R S S I T : KU01, KU02, KU03, KU04, KU11
T OISENA OPISK ELUVU ONNA OPISK ELTAV AT
PERUSKU RSS IT : KU05 ja vähintään kaksi kursseista:
KU07, KU08, KU15
K OLM A NT ENA OP I S K E LU V U ONNA TEH D Ä Ä N P Ä Ä T TÖTY Ö : KU21 tai KU18
V
A L T A K U N N A L L I S E T
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
KU01 M I NÄ, KUVA JA KULTTU URI
Kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotojen ja merkitysten tarkastelua. Oman kuvallisen ilmaisun taitojen kehittämistä; väriopin ja sommittelun sovelluksia. Kuvien sisällöllisen tulkinnan menetelmiä. Kuvallisia harjoituksia vaihtelevin tekniikoin sekä kirjallisia tehtäviä.
K U 02 YM P ÄR IS T Ö, P AIK KA JA TI LA
Perehdytään ympäristön suunnittelun, arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteisiin. Kuvallisia harjoituksia, havainnekuvien ja kolmiulotteisten mallien tekemistä
tila- ja tuotesuunnittelusta. Luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua. Harjoitellaan oman työprosessin esittämistapoja. Kuvallisia tehtäviä vaihtelevin materiaalein, tekniikoin ja välinein.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
KU03 M EDI A J A KUV I EN VI ES TIT
Sisältönä kuvaviestintä. Harjoitustehtäviä mediakuvien tarkastelusta, digitaalisesta kuvasta ja graafisen suunnittelun perusteista. Yksilötöitä ja ryhmissä työstettäviä harjoituksia ajankohtaisista mediailmiöistä vaihtelevin tekniikoin ja välinein.
KU04
T A I TEEN K UVI S TA OM II N KU VI IN
Länsimaisen kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti.
Kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa. Kuvien tarkastelua, keskustelua, kuvallisia tehtäviä. Kurssin aikana opiskelija kokoaa kurssin sisällöstä taidehistorian kirjan.
KU05 N YKYTAI TEEN TYÖPAJA
Kurssilla tarkastellaan nykytaiteen taustalla olevia ilmiöitä ja taidekäsityksiä sekä
taiteen ja kulttuurin välistä vuorovaikutusta. Etsitään omakohtaisia työtapoja ja
harjoitellaan prosessinomaista työskentelyä ja sen esittelyä. Tehdään nykytaiteeseen liittyviä näyttelykäyntejä ja oma nykytaiteen keinoin toteutettu työprojekti.
61
Milla Vass
K
O U L U K O H T A I S E T
KU07
S Y V E N T Ä V Ä T
K U R S S I T
VALOKUVAUS 1
Perehdytään kameran toimintaan, valokuvailmaisuun ja kuvien tulkintaan. Erilaisten valokuvien tarkastelua ja analysointia. Omaan elämään liittyviä valokuvaustehtäviä. Arviointi asteikolla 4-10.
KU08
KERAMIIKKA 1
Opiskellaan saven käsittelyn perustekniikat, materiaaliin liittyvät tekniset haasteet ja keskeiset koristelumenetelmät. Materiaaleina lähinnä matalan polton puna- ja valkosavet, engobevärit ja kirkas lasite. Tavoitteena kolmiulotteisten isohkojen rakenteiden hallinta. Työt poltetaan keramiikkauunissa. Arviointi asteikolla
4-10.
KU11
DI GI TA ALI NEN KU VA NKÄ SI TTELY
Kuvien luonti ja muunteleminen Photoshop –kuvankäsittelyohjelmalla. Sisältönä
mm; käyttöliittymän osien hallinta, digitaalisten kuvien värien muuntelu ja korjailu, työkalujen ominaisuudet, tasojen avulla työskentely, erilaiset tiedosto- ja tallennusmuodot ja niiden käyttö. Arviointi asteikolla 4-10.
KU15
M A A LA US
Saadaan tietoa öljyvärien sekoittamisesta, maalausmateriaaleista ja -välineistä
sekä syvennetään väriopin tietoutta. Öljyvärimaalauksen pohjustaminen. Harjoitellaan maalaamisen sisällöllisten ja ilmaisullisten merkitysten luomista ja oman
työskentelyn arviointia. Arviointi asteikolla 4-10.
62
K
A I K I L L E
V
A L T A K U N N A L L I S E T
Y H T E I S E T
K U V A T A I D E K U R S S I T
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
KU01 M I NÄ, KUVA JA KULTTU URI
Kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotojen ja merkitysten tarkastelua. Oman kuvallisen ilmaisun taitojen kehittämistä; väriopin ja sommittelun sovelluksia. Kuvien sisällöllisen tulkinnan menetelmiä. Kuvallisia harjoituksia vaihtelevin tekniikoin sekä kirjallisia tehtäviä.
K U 02 YM P ÄR IS T Ö, P AIK KA JA TI LA
Perehdytään ympäristön suunnittelun, arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteisiin. Kuvallisia harjoituksia, havainnekuvien ja kolmiulotteisten mallien tekemistä
tila- ja tuotesuunnittelusta. Luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua. Harjoitellaan oman työprosessin esittämistapoja. Kuvallisia tehtäviä vaihtelevin materiaalein, tekniikoin ja välinein.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
KU03 M EDI A J A KUV I EN VI ES TIT
Sisältönä kuvaviestintä. Harjoitustehtäviä mediakuvien tarkastelusta, digitaalisesta kuvasta ja graafisen suunnittelun perusteista. Yksilötöitä ja ryhmissä työstettäviä harjoituksia ajankohtaisista mediailmiöistä vaihtelevin tekniikoin ja välinein.
KU04
T A I TEEN K UVI S TA OM II N KU VI IN
Länsimaisen kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti.
Kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa. Kuvien tarkastelua, keskustelua, kuvallisia tehtäviä. Kurssin aikana opiskelija kokoaa kurssin sisällöstä taidehistorian kirjan.
KU05 N YKYTAI TEEN TYÖPAJA
Kurssilla tarkastellaan nykytaiteen taustalla olevia ilmiöitä ja taidekäsityksiä sekä
taiteen ja kulttuurin välistä vuorovaikutusta. Etsitään omakohtaisia työtapoja ja
harjoitellaan prosessinomaista työskentelyä ja sen esittelyä. Tehdään nykytaiteeseen liittyviä näyttelykäyntejä ja oma nykytaiteen keinoin toteutettu työprojekti.
K
O U L U K O H T A I S E T
KU06
S Y V E N T Ä V Ä T
K U R S S I T
TEKSTIILITAIDE
Opiskelija saa perustiedot kankaiden koristelu- ja värjäystekniikoista, käytettävistä materiaaleista sekä osaa soveltaa niitä käyttötekstiileihin ja taideteoksiin.
Kuumavahabatiikkia silkille, erilaisia painanta- ja kuvansiirtomenetelmiä ja kankaan solmubatiikkivärjäystä kylmäreaktiivivärein. Arviointi asteikolla 4-10.(ei järj.
lv15-16)
KU07
VALOKUVAUS 1
Perehdytään kameran toimintaan, valokuvailmaisuun ja kuvien tulkintaan. Erilaisten valokuvien tarkastelua ja analysointia. Omaan elämään liittyviä valokuvaustehtäviä. Arviointi asteikolla 4-10.
63
KU08
KERAMIIKKA 1
Opiskellaan saven käsittelyn perustekniikat, materiaaliin liittyvät tekniset haasteet ja keskeiset koristelumenetelmät. Materiaaleina lähinnä matalan polton puna- ja valkosavet, engobevärit ja kirkas lasite. Tavoitteena kolmiulotteisten isohkojen rakenteiden hallinta. Työt poltetaan keramiikkauunissa. Arviointi asteikolla
4-10.
KU09
TAIDEG RAFI IK KA
Taidegrafiikka on erilaisten painolaattojen avulla tehtävien kuvien tuottamistapa.
Opitaan kuivaneulatekniikka sekä monimuotoinen ja kokeileva kartonkigrafiikka.
Opetellaan grafiikan vedostamista, vedosmerkinnät ja saadaan tietoa graafikon
työstä ja grafiikan materiaaleista. Arviointi asteikolla 4-10. (ei järj. lv 15-16)
KU10
V ID EO JA ELOKU VA
Tutustutaan elokuvakerronnan keinoihin ja videotekniikkaan. Harjoitellaan kuvakokojen ja -kulmien, rajausten ja leikkausten käyttöä sekä äänen liitämistä videoon. Kuvataan ja editoidaan digitaalisesti ryhmissä lyhytfilmi tai musiikkivideo.
Arviointi asteikolla 4-10. (ei järj. lv 15-16)
KU11
DI GI TA ALI NEN KU VA NKÄ SI TTELY
Kuvien luonti ja muunteleminen Photoshop –kuvankäsittelyohjelmalla. Sisältönä
mm; käyttöliittymän osien hallinta, digitaalisten kuvien värien muuntelu ja korjailu, työkalujen ominaisuudet, tasojen avulla työskentely, erilaiset tiedosto- ja tallennusmuodot ja niiden käyttö. Arviointi asteikolla 4-10.
KU12
K Ä YTTÖG RAF II KA N TYÖK A LU T
Graafisen suunnittelun perusteet. Sommittelu, typografia, kuvan ja tekstin yhdistäminen, taitto, mainonta. Harjoituksia eri tekniikoita ja välineitä hyödyntäen. Erilaisten julkaisujen, esitteiden ja ilmoitusten sekä käyttögrafiikan tuottaminen Indesign taitto-ohjelmalla. Arviointi asteikolla 4-10. (ei järj. lv15-16)
KU 1 3 KU VANV EIS TO
Harjoitellaan ideointia, tilan ja erilaisten muotojen hahmottamista annettuun
teemaan ja työskentelyyn sopivia materiaaleja sekä tutkivia työtapoja käyttäen.
Tuotoksena kolmiulotteinen teos. Veistoksen materiaaleina voivat olla esim. kipsi,
rautalanka, puu sekä erilaiset tarkoitukseen sopivat sekamateriaalit. Arviointi asteikolla 4-10. (Ei järjestetä lv15-16)
KU14 PIIRTÄMISEN TAITO
Kurssin tavoitteena on kehittää sekä kuvakerronnan, että piirtämisen taitoa. Harjoitellaan muodon ja mittasuhteiden ja perspektiivin kuvaamistapoja ja tutkitaan
eri piirtimien ja paperilaatujen ilmaisullisia mahdollisuuksia. Opetellaan myös ihmisen piirtämistä. Arviointi asteikolla 4-10.
KU15
M A A LA US
Saadaan tietoa öljyvärien sekoittamisesta, maalausmateriaaleista ja -välineistä
sekä syvennetään väriopin tietoutta. Öljyvärimaalauksen pohjustaminen. Harjoitellaan maalaamisen sisällöllisten ja ilmaisullisten merkitysten luomista ja oman
työskentelyn arviointia. Arviointi asteikolla 4-10.
64
K U 16 3 D- M A LLI N TA MI N EN J A TU LOS TUS
Kurssilla opiskellaan 3D- tulostamisessa tarvittavia mallintamisohjelmia. Tutustumme orgaaniseen ja geometriseen suunnitteluun, sekä skannaamiseen perustuviin ohjelmiin. Käytettävät ohjelmat: Sculptris, 123D Catch, Tinkercad. Kokeilemme mallien tulostamista ja tarvittaessa voimme myös tilata 3D-tulosteita nettipalvelujen kautta. Arviointi asteikolla 4-10.
K U 17 K ERAA MI NEN TUOTESUU NNI TTELU
Syvennetään tietoutta keramiikan työtavoista ja materiaaleista. Tehdään taide- ja
käyttöesineitä sekä mahdollisuuksien mukaan pieni esinesarja valusavimuotin
avulla. Opetellaan värillisten lasitteiden käyttöä sekä dreijausta. Arviointi asteikolla 4-10. (Ei järjestetä lv15-16)
KU20
VALOKUVAUS 2
Valokuvauksen jatkokurssi. Syvennetään omaa valokuvailmaisua tuottamalla kuvasarja ja portfolio, jossa tulkitaan kuvia ja työskentelyprosessia. Kurssiin sisältyy
näyttelykäynti. Arviointi asteikolla 4-10. (Ei järjestetä lv15-16)
K
O U L U K O H T A I N E N
KU18
S O V E L T A V A
K UR S S I
K UV ATAI TEEN LOPPUTYÖKU RSS I
Laajahko opinnäytetyö joltakin opiskelijan valitsemalta kuvataiteen alueelta. Työ
koostuu opiskelijan ideoimasta taiteellisesta tuotoksesta ja siihen liittyvästä työprosessia kuvaavasta portfoliosta tavoitteinneen, luonnoksineen, kirjallisine työnkuvauksineen ja itsearviointeineen. Opiskelija osoittaa taiteentuntemustaan portfoliossa. Opiskelijalla on oltava vähintään neljä kuvataidekurssia suoritettuna
ennen lopputyötä. Arviointi asteikolla 4-10.
V
A L T A K U N N A L L I N E N
KU21
S O V E L T A V A
K U R S S I
K UV A TA I TEEN D I PLOM IKU RS SI
Kurssin aikana tehdään valtakunnallisten ohjeiden ja tehtävänantojen mukainen
opinnäytetyö. Tehtävävaihtoehdot ja ohjeistus ovat nähtävillä kevätlukukauden lopussaosoitteessa http://www.edu.fi/lukiodiplomit/kuvataiteen_lukiodiplomi.
Syyslukukauden alussa järjestetään infotilaisuus, johon kutsutaan diplomi- ja lopputyökurssin valinneet opiskelijat. Diplomi koostuu taiteellisesta tuotoksesta sekä
portfoliosta, jonka kautta opiskelija kuvaa työprosessiaan ja osoittaa taiteen tuntemustaan. Työn arvioivat ohjaava opettaja ja ulkopuolinen arvioija. Kurssi arvioidaan
arvosanoilla 1-5 ja sen suorittamisesta saa valtakunnallisen lukiodiplomitodistuksen. Päättötodistuksessa kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opiskelijalla täytyy olla vähintään neljä kuvataidekurssia suoritettuna ennen kurssille ilmoittautumista. Lisäksi kurssin alkaessa on oltava alustavat työsuunnitelmat. Suunnitteluun liittyvät ohjeet jaetaan infotilaisuudessa.
65
MUSIIKKI
V
A L T A K U N N A L L I S E T
MU01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
M USIIKKI JA MINÄ
Opiskelija tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä, tulkitsijana ja kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Opiskelija tutustuu paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen
ilmaisun välineenä. Syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön
musisoinnin avulla.
MU02
M ONIÄÄNI NEN SU O MI
Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisällöt edustavat eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
MU03
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
OVET AUKI MUSIIKILLE
Laajentaa opiskelijan musiikillisen tuntemuksen kenttää ja tutustuttaa hänet vieraisiin musiikkikulttuureihin. Opiskelija oppii arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta
ja erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse
oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikin
lajeihin tai musiikkikulttuureihin.
M U 04 MU SI IK KI VI ES TII JA V AI KU T TA A
Tutustutaan musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja
mediassa, esim. elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä. Tutkitaan musiikin suhdetta tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Perehdytään erilaisiin tapoihin käyttää musiikkia esimerkiksi elokuvassa, näyttämöteoksissa, joukkoviestimissä ja internetissä. Sisältöjä tarkastellaan sekä olemassa olevan että itse tuotetun materiaalin avulla. (Ei järj. lv. 2015-16)
Viktoria Loikkanen
66
LIIKUNTA
V
A L T A K U N N A L L I S E T
LI01
P A K O L L I S E T
K U R S S I T
T A I TO A J A KU N T OA : P E RU S LI IKU N TA 1
Kurssilla liikutaan monipuolisesti , yksin tai ryhmässä, liikkumisesta nauttien, aktiivisen elämäntavan ja koulussa jaksamisen edistämiseksi. Kurssilla syvennetään
peruskoulusta tuttujen liikuntalajien perustaitoja. Lajeina ovat erilaiset sisä- ja
ulkopallolajit, voimistelu ja tanssillinen liikunta, uinti sekä ulkoliikuntalajit vuodenaika huomioon ottaen.
LI02
L I IKU N TA A YH D ESS Ä J A ER IKS E EN :P E RU S LII KU N TA 2
Kurssilla jatketaan LIO1: n tavoin perusliikuntataitojen syventämistä. Lisäksi sovitaan yhdessä mahdollisesta uudesta lajista, johon on mahdollista tutustua koulun ulkopuolisissa liikuntapaikoissa, kuten keila- tai tennishallissa tai esim golfradalla.
V
A L T A K U N N A L L I S E T
LI03
S Y V E N T Ä V Ä T
K UR S S I T
V I RKI S TY LII KU N NA STA: PA LLOI LU 1
Kurssilla edistetään opiskelijan jaksamista ja opiskeluvireyttä rentouttavien ja
elämyksellisten pelikokemusten kautta. Sisältö tarkentuu kurssilaisten toiveiden
mukaisesti joko yhdestä tai useammasta ulko- tai sisäpallolajista.
LI04
YHDES SÄ LIIKKU EN: VANHAT TANSSIT
Kurssilla harjoitellaan erilaisia seura- ja vanhojentansseja esityskokonaisuudeksi,
joka esitetään yleisölle koulun Wanhojen päivänä mahdollisen orkesterin säestyksellä.
LI05
KU NTOLII KU NTA : O MA FYYS I NEN KU NTO
Kurssin tavoitteena on oman, säännöllisen liikunnan tehostaminen jatkuvan liikunnan merkityksen oivaltaminen. Opiskelija laatii henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman, joka tarkistetaan yhdessä opettajan kanssa ja toteutetaan kurssilla.
Suunnitelma voi olla joko yksilöurheilua tai joukkueurheilua. Kurssilla voidaan
hyödyntää koulun kuntosalia.
K
O U L U K O H T A I S E T
LI06
S O V E L T A V A T
K U R S S I T
P A LLOI LLEN: PA LLOI LU 2
Kurssilla edistetään opiskelijoiden yhteisiä liikuntamahdollisuuksia ja fyysistä kuntoa. Sisältö voi olla joko yksi tai useampi palloilulaji, joka sovitaan yhteisesti
kurssin valitsevien opiskelijoiden kesken seuraavista palloilulajeista: lentopallo,
koripallo, jalkapallo, sisäjalkapallo, salibandy ja/tai pesäpallo. Opiskelijat voivat
muodostaa kilparyhmiä koulujenvälisiin otteluihin. Arvostellaan asteikolla 4-10.
LI07
T A NS SI A, TANSS IA , TA NS SIA
Suomalaisten lavatanssien tavallisimmat tanssit ovat valssi, tango, foksi ja fusku
(suomal. versio jivestä ). Näiden tanssien alkeet opetellaan kurssilla paria vaihtaen ja kurssilaisten toivomusten mukaisesti. Kurssi soveltuu valmistavaksi kurssiksi ennen vanhojen tansseja tai täydentäväksi kurssiksi vanhojen tanssien jälkeen.
Pojille opetetaan myös daamin viemistä. Opiskelijat voivat tehdä oman koreografian, joka esitetään vanhojen tansseissa. Kurssi arvostellaan numerolla 4-10.
67
LI08
L A SK ETTELUK UR SSI
Kaitaan lukio tekee 3 päivän laskettelumatkan (vkolla 11 tai 12) Vuokattiin tai
Himokselle. Kurssi on omakustanteinen ja laskettelun opetusta järjestetään tarvittaessa. Matka maksaa n 400-450 € sisältäen matkan, majoituksen, ruoan ja 3
pv laskettelulipun. Kurssi toteutuu, jos osallistujia on vähintään 20. Kurssi arvostellaan S-merkinnällä. (Ei järj. lv. 15-16)
Liikunnan kurssien uudelleen suorittaminen: liikunnan pakollisista kursseista ei
saa uudelleen suoritettaessa kurssimerkintää. Syventävien ja soveltavien kurssien
suorittamisesta voi saada uudelleen merkinnän. Etusijalla kurssille osallistumisessa ovat kuitenkin ensimmäistä kertaa kurssia suorittavat.
LI03 = LI08
LI04 = LI09
LI05 = LI10
LI06 = LI11
Taru Sällinen
TIETOTEKNIIKKA
K
O U L U K O H T A I S E T
AT01
S O V E L T A V A T
K U R S S I T
TI ETOTEKNI IKAN PERUS TEET
Kurssilla edistetään opiskelijan valmiuksia käyttää tietokonetta työvälineenä.
Windows standardiohjelmat: erilaiset tekstinkäsittelytoiminnot Microsoft Word ohjelmassa, Excel -taulukkolaskentaohjelman perusteet ja esitysgrafiikan tuottaminen kuvankäsittelyohjelmalla. Tiedonhallinta, tiedostotyypit, Internet, sähköposti ja pilvipalvelut. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
AT02
O H J E LM O IN TI
Ohjelmoinnin yleiset periaatteet. Ehto - ja toistorakenteet. Funktiot. Arviointi suoritusmerkinnällä.
AT03
V ERKKOS IVU JEN TU OTTAMINEN
Näyttävien ja toimivien verkkosivustoja tuottaminen. julkaiseminen ja ylläpitäminen
Dreamweaver –ohjelmalla. Arviointi suoritusmerkinnällä. (Ei järjestetä lv. 201516)
68
AT06
DI GI TA A LI NEN ANIMOINTI
Vektoripohjaisen ja vuorovaikutteisen grafiikan ja animaation tuottaminen Flashohjelmalla. Arviointi suoritusmerkinnällä.
KANSAINVÄLISYYS
K
O U L U K O H T A I N E N
KV01
JA YHTEISTYÖ
S O V E L T A V A
K UR S S I
K A NS AI NVÄ LIS YYS J A YHTEI S TYÖ
Opiskelijat, jotka osallistuvat kansainväliseen toimintaan kuten ulkomaille suuntautuviin matkoihin tai jotka toimivat isäntäperheenä ulkomaalaisille vaihtoopiskelijoille, saavat toiminnastaan kurssin. Arviointi suoritusmerkinnällä.
Milla Vass
69
OPINTO-OHJAUS
V
A L T A K U N N A L L I N E N
OP01
P A K O L L I N E N
K UR S S I
K OU LU TU S, TYÖ JA TU LEV AI SUU S
Kurssilla käsitellään opiskelua lukiossa, ylioppilastutkintoa sekä jatko-opiskelua
lukion jälkeen. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan lukio-opintojen suorittamista kunakin lukuvuotena sekä antaa opiskelijalle riittävästi sellaisia tietoja ja
taitoja, joita hän tarvitsee tehdäkseen suunnitelmia lukion jälkeiselle ajalle. Kurssi
suoritetaan osallistumalla oppitunneille kolmen lukuvuoden aikana.
V
A L T A K U N N A L L I N E N
OP02
S Y V E N T Ä V Ä
K U R S S I
O PISK ELU, TYÖELÄ MÄ JA A M MA TI NVA LI N TA :
TYÖELÄMÄÄ ESPOOSSA
Kurssilla perehdytään lukion jälkeiseen koulutukseen, ammatteihin ja työelämään
kurssille osallistuvien opiskelijoiden tarpeita huomioon ottaen. Kurssin aikana keskustellaan kurssin teemoista, etsitään tietoa eri lähteistä ja toteutetaan vierailuja,
jotka liittyvät kurssin tavoitteisiin. Kurssi on hyödyllinen opiskelijalle, joka haluaa lisää valmiuksia tehdä valintoja ja päätöksiä omaa uraa/työelämää tai jatkokoulutuspaikkaa koskien.
K
O U L U K O H T A I N E N
OP03
S O V E L T A V A
K UR S S I
LÖYDÄ OMA OPPIMISTYYLISI
Kurssilla opiskellaan oman oppimisvaikeuden ja –tyylin tunnistamista sekä etsitään omia voimavaroja ja vahvuuksia. Tavoitteena on itselle sopivien opiskelutekniikoiden kokeilu ja löytäminen sekä positiivisen muutoksen aikaansaaminen
omassa työskentelyssä ja asenteessa. Kurssin kuluessa suoritetaan lukivaikeuden
arviointia yo–tutkintoa varten ja ohjataan opiskelija tarvittaviin tutkimuksiin.
Opiskelijat ohjautuvat kurssilla lukiseulan perusteella erityisopettajan ja opintoohjaajan toimesta. Arvostelu suoritusmerkinnällä.
OP04
TU TORKU RSS I
Kurssille osallistuvat opiskelijat kouluttautuvat vertaisohjaajan taidoissa sekä toimivat seuraavan lukuvuoden tutor-opiskelijoina lukiossa aloittaville opiskelijoille. Kurssin tavoitteena on lisätä kurssille osallistuvan itsetuntemusta, vuorovaikutus- ja
esiintymistaitoja sekä kehittää osallistujan vertaisohjaajataitoja. Koulutus toteutetaan 5. jakson aikana. Kurssin suorittaminen jatkuu seuraavan lukuvuotena tutortoimintana. Tutorin tehtäviä ovat mm. lukion aloittavien ohjaaminen opintoihin,
osallistuminen ryhmäytymispäivän järjestämiseen, lukio-opintojen esittely peruskoululaisille jne. Arvostelu suoritusmerkinnällä.
RO 01 RYHMÄNOHJAU SKU RS SI
Osallistuttuaan säännöllisesti koko lukion ajan ryhmänohjaukseen, opiskelija saa
opintojensa loppuvaiheessa ryhmänohjauksesta kurssin. Ensimmäisenä lukiovuotena ryhmänohjausta on kerran viikossa 15 min. sekä jokaisessa jaksossa yksi
ryhmänohjaustunti. Muina lukiovuosina ryhmänohjausta on yksi oppitunti jaksossa sekä palautepäivän ryhmänohjaus.
70
KAITAAN
L UKION OPPIKIRJAT
2015 – 2016
O
= Otava
E
= Edita
K
= Kustannus Oy
KK
= Kustannuskiila
SP
= Sanoma Pro
SKS
= Suomal.kirjall.seura
*Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Pakolliset kurssit:
AI01-11
Särmän Suomenkieli ja kirjallisuus -kirja tarvitaan kaikilla kursseilla, lisäksi:
AI01
Särmän tehtäväkirja 1
(O) Hellström-ym
AI02
Särmän tehtäväkirja 2
(O) Hellström-ym
AI03
Särmän tehtäväkirja 3
(O) Hellström-ym
AI04
Särmän tehtäväkirja 4
(O) Hellström-ym
AI05
Särmän tehtäväkirja 5
(O) Hellström-ym
AI06
Särmän tehtäväkirja 6
(O) Hellström-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
AI07
Särmän tehtäväkirja 7
(O) Hellström-ym
AI08
Särmän tehtäväkirja 8
(O) Hellström-ym
+ uusin Ylioppilastekstejä -teos
(SKS) ÄOL
Särmän tehtäväkirja 9
(O) Hellström-ym
AI09
Koulukohtaiset kurssit:
AI11
Särmän kielenhuollon vihko
(O) Hellström-ym
+ Kielikirja
(SP) Kouki-ym
71
ENGLANTI (A-KIELI)
Pakolliset kurssit:
EA01
Open road 1
(O) Karapalo-McWhirr-ym
EA02
Open road 2
(O) Karapalo-McWhirr-ym
EA03
Open road 3
(O) Karapalo-McWhirr-ym
EA04
Open road 4
(O) Karapalo-McWhirr-ym
EA05
Open road 5
(O) Karapalo-McWhirr-ym
EA06
Open road 6
(O) Karapalo-McWhirr-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
EA07
Open road 7
(O) Karapalo-McWhirr-ym
EA08
Open road 8
(O) Karapalo-McWhirr-ym
Koulukohtaiset kurssit:
EA00
Pre-fix
(SP) Lindholm-Nuutila-ym
RUOTSI (B-KIELI)
Pakolliset kurssit:
BB01
Precis 1
(SP) Appel-ym
BB02
Precis 2
(SP) Appel-ym
BB03
Precis 3
(SP) Appel-ym
BB04
Magnet 4
(SP) Bulut-ym
BB05
Magnet 5
(SP) Bulut-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
BB06
Galleri 6
(O) Blom-ym
BB07
Magnet 7
(SP) Bulut-ym
Koulukohtaiset kurssit:
BB08
Sovitaan erikseen
BB09
Sovitaan erikseen
BB10
Sovitaan erikseen
BB00
Signal
(SP) Fröjdman-ym
72
RANSKA (B-KIELI)
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
FD01-02
Escalier 1
(SP) Granath-ym
FD03-04
Escalier 2
(SP) Granath-ym
FD05-06
Escalier 3
(SP) Granath-ym
FD07-08
Escalier 4
(SP) Granath-ym
SAKSA (A-KIELI)
Pakolliset kurssit:
SA01
Genau 1
(SP) Honkavaara-ym
SA02
Genau 2
(SP) Honkavaara-ym
SA03
Genau 3
(SP) Honkavaara-ym
SA04
Genau 4
(SP) Honkavaara-ym
SA05
Genau 5
(SP) Honkavaara-ym
SA06
Genau 6
(SP) Honkavaara-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
SA07
Genau 7
(SP) Honkavaara-ym
SA08
Genau 8
(SP) Honkavaara-ym
SAKSA (B-KIELI)
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
SD01-02
Kurz und gut 1-2 Texte
(O) Kelkka-ym
SD01-02
Kurz und gut 1-2 Übungen
(O) Kelkka-ym
SD03
Kurz und gut 3 Texte und Ûbungen
(O) Kelkka-ym
SD04-06
Kurz und gut 4-6 Texte
(O) Kelkka-ym
SD04-06
Kurz und gut 4-6 Übungen
(O) Kelkka-ym
SD07-08
Kurz und gut 7-8 Texte + Abi-Bonus
(O) Pihkala-Posti-ym
SD07-08
Kurz und gut 7-8 Übungen + Abi-Bonus
(O) Pihkala-Posti-ym
73
ESPANJA (B-KIELI)
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
PD01-02
Dime! 1
(O) Conzález-ym
PD03-04
Dime! 2
(O) Conzález-ym
PD05-06
Dime! 3
(O) Conzález-ym
PD 07-08 Dime! 4
(O) Conzález-ym
MATEMATIIKKA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
Pakolliset kurssit:
MA01
Pyramidi 1 Funktiot ja yhtälöt
(SP) Kontkanen-ym
MA02
Pyramidi 2 Polynomifunktiot
(SP) Kontkanen-ym
MA03
Pyramidi 3 Geometria (uudistettu painos)
(SP) Kontkanen-ym
MA04
Pyramidi 4 Analyyttinen geometria
(SP) Kontkanen-ym
(uudistettu painos)
MA05
Pyramidi 5 Vektorit
(SP) Kontkanen-ym
(uudistettu painos)
MA06
Pyramidi 6 Tilastot ja todennäköisyys
(SP)Kontkanen-ym
(uudistettu painos)
MA07
Pyramidi 7 Derivaatta (uudistettu painos)
(SP) Kontkanen-ym
MA08
Pyramidi 8 Juuri- ja logaritmifunktiot
(SP) Kontkanen-ym
(uudistettu painos)
MA09
Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot
(uudistettu painos)
(SP) Kontkanen-ym
MA10
Pyramidi 10 Integraalilaskenta
(SP) Kontkanen-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
MA11
Lukion Calculus 6,
Lukuteoria ja logiikka
MA12
(O) Jäppinen -ym
Lukion Calculus 7,
Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
MA13
(O) Jäppinen -ym
Pyramidi 13,
Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi
74
(SP) Kontkanen-ym
Koulukohtaiset kurssit:
MA14
Linkki
Johdantokurssi lukion matematiikkaan
MA15
Pyramidi, Kertauskirja
MA16
Variaabeli 7
(O) Jäppinen –ym
(SP) Kontkanen-ym
Talousmatematiikka
(O) Hautajärvi-ym
MAOL-taulukot
Matematiikka - fysiikka - kemia
(O)
MATEMATIIKKA LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Pakolliset kurssit:
NB01
Variaabeli 1 Lausekkeet ja yhtälöt
(O) Hautajärvi-ym
NB02
Variaabeli 2 Geometria
(O) Hautajärvi-ym
NB03
Variaabeli 3 Matemaattisia malleja I
(O) Hautajärvi-ym
NB04
Variaabeli 4 Matemaattinen analyysi
(O) Hautajärvi-ym
NB05
Variaabeli 5 Tilastot ja todennäköisyys
(O) Hautajärvi-ym
NB06
Variaabeli 6 Matemaattisia malleja II
(O) Hautajärvi-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
NB07
Variaabeli 7 Talousmatematiikka
(O) Hautajärvi-ym
NB08
Variaabeli 8 Matemaattisia malleja III
(O) Hautajärvi-ym
Koulukohtaiset kurssit:
NB00
NB09
opettajan aineisto
joku ylioppilastehtäväkirja esim.
Lyhyen matematiikan ylioppilaskokeet
(SP) KangasahoMäkinen
MAOL-taulukot
Matematiikka - fysiikka - kemia
(O)
75
BIOLOGIA
Pakolliset kurssit:
BI01
Lukion biologia 1: Eliömaailma
(O) Kokkonen ym
BI02
Lukion biologia 2: Solu ja perinnöllisyys
(O) Kokkonen ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
BI03
BIOS 3: Ympäristöekologia
(SP) Happonen ym
BI04
BIOS 4: Ihmisen biologia
(SP) Happonen ym
BI05
BIOS 5: Bioteknologia
(SP) Happonen ym
Soveltavat kurssit:
BI06
Ei oppikirjaa
BI07
Oppikirja ilmoitetaan kurssilla
MAANTIETO (sähköiset versiot käyvät myös)
Pakolliset kurssit:
GE01
Manner: Sininen planeetta
(O) Brander ym
GE02
Manner: Yhteinen maailma
(O) Brander ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
GE03
Manner: Riskien maailma
(O) Brander ym
GE04
Manner: Aluetutkimus
(O) Brander ym
Soveltavat kurssit:
GE06
Oppikirja ilmoitetaan kurssilla
Karla Muuri
76
FYSIIKKA
Pakollinen kurssi:
FY01
Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä
(SP) Lehto-Havukainen-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
FY02
FY03
Fysiikka 2-3 Lämpö. Aallot
Fysiikka 2-3 Lämpö. Aallot
(SP) Lehto-Havukainen-ym
(SP) Lehto-Havukainen-ym
FY04
FY05
Fysiikka 4 Liikkeen lait
Fysiikka 5 Pyöriminen ja gravitaatio
(SP) Lehto-Havukainen-ym
(SP) Lehto-Havukainen-ym
FY06
FY07
Fysiikka 6 Sähkö
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi
(SP) Lehto-Havukainen-ym
(SP) Lehto-Havukainen-ym
FY08
Aine ja säteily
(SP) Lehto-Havukainen-ym
Koulukohtaiset kurssit:
FY09
Fysiikan kertauskurssi
(SP) Lehto-Havukainen-ym
FY10
Tähtitiede
(SP) Lehto-Havukainen-ym
MAOL-taulukot
Matematiikka - fysiikka - kemia
(O)
KEMIA
Pakollinen kurssi:
KE01
Mooli 1 (ISBN 978-951-1-23705-1) UUSI PAINOS !
Ihmisen ja elinympäristön kemia
(O) Lehtiniemi-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
KE02
Mooli 2 Kemian mikromaailma
(O) Lehtiniemi-ym
KE03
Mooli 3 Reaktiot ja energia
(O) Lehtiniemi-ym
KE04
Mooli 4 Metallit ja materiaalit
(O) Lehtiniemi-ym
KE05
Mooli 5 Reaktiot ja tasapaino
(O) Lehtiniemi-ym
77
Koulukohtainen kurssi:
KE06
Abi kemia
(O) Lehtiniemi-ym
KE08
Mooli 1 (Mooli 2 ja 3;eivät välttämättömiä)
(O) Lehtiniemi-ym
MAOL-taulukot
Matematiikka - fysiikka – kemia
(O)
USKONTO
Pakolliset kurssit:
UE01
Portti, lukion uskonto 1 kurssi
(O) Airaksinen-ym
UE02
Portti, lukion uskonto 2 kurssi
(O) Airaksinen-ym
UE03
Silta 3, Etiikka ja kirkon oppi
(SP) Hanki, Könni-ym (09)
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
UE04
THEO 4 – Pyhän perinteet
(O) Utriainen-ym
UE05
Portti, lukon uskonto V kurssi
(O) Airaksinen-ym
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
ET01
Dialogi 1 hyvästä elämästä
(SP) Tomperi -ym
ET02
Dialogi 2 tiedosta ja maailmankuvista
(SP) Tomperi-ym
ET03
Dialogi 3 yksilöstä ja yhteisöistä
(SP) Tomperi-ym
78
FILOSOFIA
Pakollinen kurssi:
FF01
Filo 1, johdatus filosofiseen ajatteluun
(SP) Hakala-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
FF02
Filo 2, filosofinen etiikka
(SP) Hakala-ym
FF03
Filo 3, tiedon ja todellisuuden filosofia
(SP) Hakala-ym
FF04
Filo 4, yhteiskuntafilosofia
(SP) Hakala-ym
PSYKOLOGIA
Pakollinen kurssi:
PS01
PS Lukion psykologia 1
(O) Karrasch-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
PS02
PS Lukion psykologia 2
(O) Karrasch-ym
PS03
PS Lukion psykologia 3
(O) Karrasch-ym
PS04
PS Lukion psykologia 4
(O) Karrasch-ym
PS05
PS Lukion psykologia 5
(O) Karrasch-ym
Koulukohtaiset kurssit:
PS06
PS Sosiaalipsykologia
PS07
Kirja ilmoitetaan kurssilla
(O) Järvinen-ym
79
HISTORIA
Pakolliset kurssit:
HI01
Forum I,
Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
HI02
Forum II,
Eurooppalainen ihminen
HI03
(O) Kohi-ym
Forum III,
Kansainväliset suhteet
HI04
(O) Kohi-ym
(O) Kohi-ym
Forum IV,
Suomen historian käännekohtia,
(O) Kohi-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
HI05
Forum V,
Suomi esihistoriasta autonomian aikaan
HI06
(O) Kohi-ym
Forum VI,
Kulttuurien kohtaaminen
(O) Kohi-ym
YHTEISKUNTAOPPI
Pakolliset kurssit:
YH01
Forum 1, Uusi Yhteiskuntatieto (uusi painos)
(O) Kohi-ym
YH02
Forum 2, Uusi Taloustieto (uusi painos)
(O) Kohi-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
YH03
Forum 3, Kansalaisen lakitieto
(O) Arola
YH04
Forum 4, Eurooppalaisuus ja euroopan unioni
(O) Liuskari –ym
YH05
ei oppikirjaa
80
Sabha Yusuf
MUSIIKKI
Ilana Pajari
Pakolliset kurssit:
MU01
Lukion musa 1
(SP) Juutilainen-ym
MU02
Lukion musa 2
(SP) Juutilainen-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
MU03-04
Oppikirja ilmoitetaan kurssilla
TERVEYSTIETO
Pakollinen kurssi:
TE01
Terve! 1
(SP) Reinikkala-ym
Valtakunnalliset syventävät kurssit:
TE02
Terve! 2
(SP) Fogelhom-ym
TE03
Terve! 3
(SP) Fogelholm-ym
TE05
Ei oppikirjaa
81
OPINT OPOL UT J A SUORITUS JÄRJ EST YKS ET
Ä I DI NK I ELI
E NG LA NTI
RU OTS I
RANSKA
SAKSA
82
ESPANJA
PITKÄ MATEMATIIKKA
LYHYT MATEMATIIKKA
FYSIIKKA
83
KEMIA
B I OLOGI A
M AANTIEDE
USKONTO
ET
Suoritusjärjestys vapaa
84
PSYKOLOGIA
YHTEISKU NTAOPPI
HI S TORIA
FILOSOFIA
TERVEYSTI ETO
85
KUV ATAIDELINJA
86
L
U K I O N
S I D O S R Y H M Ä T
JOHTOKUNTA
Johtokunta on Kaitaan koulun ja lukion hallintoelin, joka seuraa lukion toimintaa
ja päättää monista koulutyöhön liittyvistä käytännön asioista. Yhdeksänjäsenisessä johtokunnassa on yksi oppilasedustaja ja hänen varamiehensä kummastakin koulusta. Heidät valitaan lukuvuodeksi kerrallaan oppilaskuntien kokouksessa. Opettajia ja muuta henkilökuntaa edustaa johtokunnassa kaksi opettajajäsentä. Opiskelijat ja opettajat voivat kääntyä edustajiensa puoleen kaikissa
kouluntyöskentelyyn liittyvissä asioissa. Johtokunnan jäsenten nimet ja yhteystiedot ilmenevät alla olevasta tekstistä.
V A RS INAI S ET JÄ S ENET
Auli Lempinen, 050-3053146, [email protected]
Marissa Tammisalo, 045-6343604, [email protected]
Anne Lemberg, 050-5962044, [email protected]
V A RA JÄ S E NET
Kaisa Kokko, Kristiina Alho, Mehmed Yildiz
HENK I LÖKU NNA N JÄ S ENET
Erkki Heikkilä-Kyyhkynen
Aleksanteri Suvioja (varalla)
OPISKELIJAJÄSEN
Opiskelijajäsen valitaan lukuvuoden alussa.
OPPILASKUNTA
Sami Mustonen
Oppilaskunnan hallitukseen kuuluvat: Manaal Ismail, Ilmari Pyykönen, Antti
Suuronen, Viivi Keinonen, Oskari Keijonen, Jenna Björk, Teemu Kanniainen,
Amanda Hakalax, Vesa Valli, Jyri Lehikoinen sekä syksyllä valittavat uudet jäsenet. Oppilaskunnan ohjaajana lukuvuonna 2015 - 2016 toimii lehtori Eevamaija
Roininen.
KAITAAN KOTI JA KOULU-YHDISTYS
Kaitaan koti ja koulu-yhdistys r.y. on Kaitaan koulun ja lukion vanhempainyhdistys, joka toimii yhteistyössä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Kaikki
oppilaiden huoltajat ovat tervetulleita hallituksen kokouksiin sekä mukaan toimintaan! Lisätietoja Kaitaan koulun nettisivuilta www.espoo.fi/kaitaankoulu. Puheenjohtaja Anne Lemberg, [email protected].
87
M
U I S T I I N P A N O J A
88
M
U I S T I I N P A N O J A
89
Sabha Yusuf
O P I NT O- O PPA A N
T O I M I T U S K U N T A
Harri Henttonen
Berit Seppälä
Marjut Lindqvist
:
Ilpo Numminen
Heljä Renfors
Oppaan kannessa käytetty työ: Seda Amiri 2B
Kansi: Heljä Renfors.
90