HYVINKÄÄN SAIRAALAN LEIKKAUSOSASTON HANKESELVITYS
Hallitus 1.6.2015, LIITE 7 HYVINKÄÄN SAIRAALAN LEIKKAUSOSASTON HANKESELVITYS 30.4.2015 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................ 4 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 5 1 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET ............................................................................................ 6 Leikkausyksikön tilojen nykytila .......................................................................................... 6 Leikkausyksikön toiminnan yleiskuvaus, nykytila ............................................................ 7 2 LISÄRAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN TOIMINNAN NYKYTILANNE ................................13 Potilaiden tulotapa .................................................................................................................13 2.1. Leikkaustoimintojen nykytila ...................................................................................................14 Ortopedia ja käsikirurgia, nykytila ....................................................................................14 Gastroenterologinen-, endokriininen- ja yleiskirurgia, nykytila ......................................15 Urologia, nykytila ...............................................................................................................15 Plastiikka-, rintarauhas- ja verisuonikirurgia, nykytila ....................................................16 Lasten kirurgia, nykytila ....................................................................................................16 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, nykytila ............................................................................16 Naistentaudit ja synnytys, nykytila ...................................................................................16 Erikoislääkärikoulutus leikkausalueella ...........................................................................17 Anestesiologian nykytila .......................................................................................................17 Polikliininen kirurgia (Poki), nykytila ..................................................................................17 Heräämötoiminnan nykytila ..................................................................................................17 Tukipalvelut, nykytila .............................................................................................................18 Puhtaanapitopalvelut ja välinehuolto, nykytila ................................................................18 Kuvantaminen ja laboratoriotoiminnot, nykytila ..............................................................18 Lääkehuolto, nykytila ........................................................................................................19 Ravitsemuspalvelut, nykytila ............................................................................................19 ICT, nykytila .......................................................................................................................19 Vaatehuolto, nykytila.........................................................................................................20 Varastotoiminnot, nykytila ................................................................................................20 Logistiikka, nykytila ...............................................................................................................20 2.6.1. Potilaat ja omaiset, nykytila...................................................................................................20 Henkilökunta, nykytila .......................................................................................................22 Sängyt, nykytila .................................................................................................................22 Yhteydet kantasairaalaan .................................................................................................22 3 LEIKKAUSTOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET, HENKILÖSTÖ JA KUSTANNUKSET 2019 – 2027 .......................................................................................................................................................23 2 Leikkaustoimintojen kehittämistarpeet ..............................................................................23 Ortopedia ja käsikirurgia, kehittämistarpeet....................................................................24 Gastroenterologinen-, ja endokriininen- ja yleiskirurgia, kehittämistarpeet .................25 Urologia, kehittämistarpeet...............................................................................................25 Plastiikka-, rintarauhas- ja laskimokirurgia, kehittämistarpeet ......................................25 Lasten kirurgia, kehittämistarpeet....................................................................................25 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, kehittämistarpeet ............................................................26 Naistentaudit ja synnytykset, kehittämistarpeet .............................................................26 Tiloihin liittyvät kehittämistarpeet .......................................................................................26 Polikliinisen kirurgian (Poki) kehittämistarpeet................................................................27 Tukipalveluiden kehittämistarpeet ......................................................................................27 Puhtaanapitopalvelut ja välinehuolto, kehittämistarpeet................................................27 Kuvantaminen ja laboratoriopalvelut, kehittämistarpeet ................................................28 Lääkehuolto, kehittämistarpeet ........................................................................................28 Ravitsemuspalvelut, kehittämistarpeet............................................................................28 ICT, kehittämistarpeet.......................................................................................................28 Vaatehuolto, kehittämistarpeet ........................................................................................29 Varastotoiminnat, kehittämistarpeet ................................................................................29 Logistiikka ................................................................................................................................30 Potilaat ja omaiset .............................................................................................................30 Henkilökunta ......................................................................................................................30 Henkilöstö ................................................................................................................................30 4 HANKKEEN RISKIARVIO ..............................................................................................................31 Strategiset riskit ......................................................................................................................31 Operatiiviset, palvelutuotannon, talouden ja tiedonhallinnan riskit .............................31 Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit ..............................................32 5 ASEMAKAAVA, LAAJENNUKSEN SIJOITTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELYT ............33 6 TILAOHJELMA ................................................................................................................................33 7 UUDISRAKENNUKSEN LAAJUUS, KUSTANNUSARVIO JA AIKATAULU SEKÄ TOIMINTAKULUVAIKUTUS ..................................................................................................................36 Uudisrakennuksen laajuus, kustannusarvio, aikataulu ja väistötarve .........................36 Hankkeen vaikutus toimintakuluihin ja suoritteisiin sekä asetettavat tuottavuustavoitteet...........................................................................................................................37 LIITE 1 ......................................................................................................................................................39 LIITE 2 ......................................................................................................................................................40 LIITE 3 ......................................................................................................................................................41 3 TIIVISTELMÄ Hyvinkään sairaala toimii usean eri erikoisalan ympärivuorokautisena päivystävänä ja synnytyksiä hoitavana keskussairaalatyyppisenä sairaalana sovitulla työnjaolla HYKSin kanssa. Alueella on väestöä 187 000. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 11,2 %. Väestöennusteisiin perustuva leikkaustoimenpidemäärän ennustetaan kasvavan noin 18 % vuoteen 2027 mennessä. Yli 75- vuotiaiden osuus tulee kaksinkertaistumaan. Leikkaustoimenpiteitä on noin 7300, lisäksi tehdään noin 3500 anestesiatoimenpidettä (vuosi 2014). Päiväkirurgian osuus leikkaustoimenpiteistä on ollut noin 60 %. Päivystysleikkauksia on kaikista leikkauksista ollut noin 20 %. Leikkaukseen tulevista potilaista 95 % tulee Leikon kautta. Leikkauksia tehdään ortopedian, traumatologian, käsikirurgian, gastroenterologisen kirurgian, urologian, plastiikka- ja rintarauhaskirurgian, laskimokirurgian, endokriinisen kirurgian, lastenkirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Hyvinkään sairaala on rakennettu vuonna 1975. Leikkausyksikön rakennusinvestointi on välttämätön, koska yksikön tilat ovat huonokuntoiset, eivätkä vastaa nykyaikaisen leikkausyksikön sairaala-, laite- ja taloteknisiä vaateita. Työterveyslaitoksen selvityksissä on todettu rakenteisiin ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. Rakentaminen mahdollistaa myös tiettyjen prosessien kehittämisen esimerkiksi heräämötoiminta, Poki-toiminta ja hoitologistikko-toiminta. Investoinnin kautta varaudutaan myös kasvavan väestön tarpeisiin. Teknisten selvitysten mukaan leikkaustoimintaa voimakkaasti ja pitkäkestoisesti supistavan korjausrakentamisen sijaan on taloudellisempaa investoida uusien tilojen rakentamiseen. Hankkeessa rakennetaan 10 leikkaussalia ja heräämötilat yhteen kerrokseen yht. 1735 hym2 nykyisen Leiko tilojen yhteyteen. Lisäksi T-kerros jää osin raakatilaksi. Kantasairaalan yhteyksien parantamiseksi, etenkin hätäsektio tilanteissa, tarvitaan myös potilashissi ja kulkutunneli toisen kerroksen synnytyssaleista leikkausosaston sektiosaliin. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 17 milj. €. Uusien leikkaussalien on tarkoitus valmistua vuonna 2019. Hyvinkään sairaalan leikkaussalihankkeen kustannustehokkaat palvelut alueen väestölle. ydintavoite 4 on varmistaa laadukkaat ja JOHDANTO Hyvinkään sairaala vastaa valtaosasta alueensa kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon palveluista. Alueen kasvavan, tällä hetkellä yli 187 300 asukkaan tarpeisiin on sairaalassa kattava lääketieteen erikoisalojen valikoima. Alueen väestömäärän ennustetaan kasvavan lähes viidenneksellä vuoteen 2027 mennessä. Viimeisimpiin väestöennusteisiin perustuvien laskelmien mukaan ennakoidaan alueella noin 18 % leikkaustoimenpiteiden määrän kasvu vuoteen 2027 mennessä. Kasvua on kaikissa ikäryhmissä, mutta suhteellisesti suurinta kasvu on eniten palveluja käyttävien yli 75-vuotiaiden ryhmässä, jossa ennustetaan leikkausten määrän kaksinkertaistuvan vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2014 yli 75-vuotiaiden toimenpiteitä oli 809 kpl ja vuonna 2027 on arvioitu toimenpiteitä olevan 1759. Sairaalan yleissuunnitelman mukaisesti Hyvinkään sairaalan rooli tulee jatkossakin olemaan päivystävä ja synnytyksiä hoitava keskussairaalatyyppinen yksikkö, jonka vastuisiin ei ole tiedossa erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana oleellisia muutoksia. Hyvinkään sairaalan leikkaus- ja anestesiatoiminnalla turvataan operatiiviset palvelut kaikille sairaalan erikoisaloille kaikkein vaativinta leikkaustoimintaa lukuun ottamatta. Näiltä osin palvelut järjestetään HUS-alueen linjausten mukaisesti HYKSin toimintana. Hyvinkään sairaalassa leikkauksia tehdään ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian, gastroenterologisen kirurgian, urologian, plastiikka- ja rintarauhaskirurgian, laskimokirurgian, endokriinisen kirurgian, lastenkirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Uuden leikkausyksikön valmistuttua on tarkoituksena alueen kuntien toiveesta toteuttaa yleisanestesiaa vaativa (perustason) hammashoito esim. lasten, vanhusten, monisairaiden, pelkäävien ja kehitysvammaisten kohdalla (n. 150 potilasta / vuosi vuonna 2014). Tällä hetkellä anestesiaa vaativa hammashoito on ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta. Leikkaus- ja anestesiapalvelujen saatavuus turvataan ympärivuorokautisesti. Vuosittain sairaalassa tehdään noin 7300 leikkausta ja tarjotaan anestesiapalvelut noin 3700 muulle anestesiaa vaativalle toimenpiteelle. Potilaita on kaikista ikäryhmistä ja leikkaustoimenpiteet ovat pääosin suunniteltuja. Päivystysleikkausten osuus kaikesta leikkaustoiminnasta on noin 20 %. Lisäksi leikkauksia tehdään polikliinisina toimenpiteinä kirurgian ja gynekologian erikoisaloilla, vuonna 2014 oli yhteensä noin 400 tällaista polikliinistä toimenpidettä. Sairaalassa on vuonna 2011 tehty sairaalan yleissuunnitelma, joka sisältää sairaalan toimintojen kehittämiselle, palvelujen kysynnän muutosennusteille ja kiinteistön korjaustarpeille perustuvan ehdotuksen sairaalan rakennushankeohjelmaksi. Sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla on ollut edustus työryhmässä. Hyvinkään sairaalan yleissuunnitelma hyväksyttiin HUS-hallituksessa 21.11.2011. Tämän hankeselvityksen tarkoituksena on osoittaa, miten suunnitteilla olevan rakennushankkeen avulla voidaan turvata alueelliset keskussairaalatyyppiset tehokkaat, alueen väestön tarpeisiin vastaavat leikkaus- ja anestesiapalvelut myös tulevaisuudessa. Rakennushankkeen tarkoituksena on turvata leikkaustoiminnan keskeytymättömyys ja turvallisuus, potilaiden hoidon saaminen ja hoitotakuun toteutuminen. 5 1 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET Leikkausyksikön tilojen nykytila Nykyiset leikkaussalitilat ovat rakennusteknisesti huonokuntoiset, nykyaikaisiin leikkaussalitoimintoihin ahtaat ja useisiin pieniin tiloihin pirstoutuneina ne tukevat huonosti nykyaikaisia, tehokkaita toimintamalleja. Niissä ei pystytä turvaamaan nykyisen kaltaisia eikä tulevien vuosien kasvavia palvelujen tarpeita. Leikkaussaleja on kolmetoista. Niistä seitsemän on rakennettu 1970 - 1980 luvuilla. Ne ovat pinnoiltaan, sähkö- ja kaasuvedoiltaan alkuperäisessä kunnossa. Kaksi leikkaussalia on saneerattu ja kolme rakennettu 2000-luvun alussa, yksi leikkaussali vuonna 2008. LVI-, sähkönjako-, tele-, sairaalakaasu- ja lämmitysjärjestelmä sekä vesi- ja viemäriverkosto ovat huonokuntoisia ja uusimisen tarpeessa. Työterveyslaitoksen selvityksessä yksikössä on todettu rakenteisiin ja ilmanvaihtoon liittyvä sisäilmaongelma ja osalla henkilökunnasta on lisääntynyttä hengitystieoireilua. Välttämättömimmät korjaustoimenpiteet on tehty, mutta tilanteen pysyvästi korjaamiseksi tarvitaan uudisrakentamista. Leikkaussalit ovat nykyaikaiseen leikkaustoimintaan pieniä, pinta-alaltaan keskimäärin 40 m2 (32– 46 m2). Niiden ilmastointi, lämpötila- ja kosteusolosuhteet eivät ole hallittavissa nykyvaatimusten mukaisesti. Puutteellinen ilmastointi lisää infektioriskiä. Tämän ennaltaehkäisemiseksi on jouduttu tekemään leikkaussalien käyttöön liittyviä sisäisiä järjestelyjä, jotka ovat vaikuttaneet muun muassa potilassiirtoliikenteeseen. Järjestelyjen vuoksi yksikön sisäiset ja osittain myös muihin yksiköihin tehtävät potilaiden siirtomatkat ovat pidentyneet. Esimerkiksi nukutettujen potilaiden pitkät siirtomatkat leikkaussalista heräämöön lisäävät haittatapahtumariskiä. Yksikön heräämötilat ovat kolmessa eri paikassa, mikä sitoo heräämövaiheen hoitoon henkilökuntaa huomattavassa määrin. Leikkaussaleihin välittömästi liittyvät varastotilat ovat riittämättömät ja pirstoutuneina useisiin pieniin tiloihin (14 kpl), mikä vaikeuttaa taloudellista varaston hallintaa. Se myös johtaa välineistön säilytykseen ahtaissa käytävätiloissa, mikä on riski sekä paloturvallisuuden että (huomattavan kalliiden) laitteiden toimintakunnossa säilymisen kannalta. Tällä hetkellä riskinä ovat sairaala-, talo- tai laitetekniikan pettämisestä johtuvat suunnittelemattomat ja äkilliset toimintakatkokset. Tärkeänä tavoitteena on potilashoidon saatavuuden turvaamisen lisäksi turvata asianmukaiset työskentelytilat ja työterveys. Tilasuunnittelussa tulee huomioida leikkaussalien yleiskäytettävyys keskussairaalatyyppiseen operatiiviseen toimintaan. Lisäksi on tarkoituksenmukaista yhdistää heräämötilat, jolloin myös henkilöstövoimavaroja voidaan kohdentaa nykyistä tehokkaammin. Teknisissä selvityksissä on todettu, että leikkaustoimintaa voimakkaasti ja pitkäkestoisesti supistavan korjausrakentamisen sijaan on taloudellisempaa investoida tilojen uudisrakentamiseen. Tämä toteutetaan nykyiset leikkaussalit osittain korvaavilla uusilla tiloilla ja yhden leikkaussalin lisäyksellä sekä heräämö- ja keskeisten oheistilojen keskittämisellä. Näin saadaan nykyaikaisia prosesseja tukevat tilat, joissa voidaan toteuttaa potilaiden kannalta asiakaslähtöisiä ja mahdollisimman kevyitä toimintamalleja. Uusien tilojen mahdollistamat sujuvat prosessit ja tukipalvelut varmistavat, että myös henkilöstövoimavarat voidaan keskittää potilashoidon kannalta keskeiseen työhön. Katkeamattomien palvelujen varmistaminen edellyttää, että rakennusinvestointi ajoitetaan ja suunnitellaan siten, ettei sairaalan toiminta keskeydy ja tulevien vuosien kasvaviin tarpeisiin ehditään varautua. Uudisrakentamiseen painottuvalla toteutuksella tämä mahdollistuu parhaiten. 6 Leikkausyksikön toiminnan yleiskuvaus, nykytila Hyvinkään sairaalan leikkausosasto toimii 24/7 periaatteella. Sairaalan leikkaus- ja anestesiayksikössä on kolmetoista leikkaussalia. Vuosittain niissä tehdään noin 7300 leikkausta. HUSissa leikkaussalikapasiteetin käyttöä ohjataan ja seurataan tietojärjestelmään kirjattavan saliajan perusteella. Leikkaussaliajalla tarkoitetaan aikaa, jonka potilas on sisällä leikkaussalissa. Leikkausaika tai toimenpideaika puolestaan kuvaa leikkauksen kestoa. Leikkaussaliajan tavoitteeksi ja salimitoituksen perusteeksi HUSissa on otettu noin 1 000 leikkaussalitunnin tavoite/vuosi päiväkirurgiatyyppisessä toiminnassa ja noin 1 400 tunnin tavoite muissa leikkauksissa/sali. Luvut kuvaavat säännöllisen työajan (virka-ajan) toimintaa sekä elektiivisten että päivystysleikkausten osalta. Hyvinkään sairaalassa virka-ajan salituntimäärä on lisätyönä muinakin aikoina tehdyt leikkaukset mukaan lukien ollut viime vuosina 12 000 – 13 000 tuntia. Potilaita on kaikista ikäryhmistä ja leikkaustoimenpiteet ovat Päivystysleikkausten osuus kaikesta leikkaustoiminnasta on noin 20 %. pääosin suunniteltuja. Leikkausmäärät (elektiivinen ja päivystys) vuosina 2010–2014 elektiivinen päivystys yhteensä 2010 6038 1416 7454 2011 6146 1488 7634 2012 6427 1453 7880 2013 5907 1629 7536 2014 5761 1591 7352 Taulukko 1. Leikkausmäärät eriteltynä elektiivisiin ja päivystysleikkauksiin vuosia 2010–2014 Leikkauksia tehdään ortopedian (sisältää traumatologian), käsikirurgian, gastroenterologian, urologian, plastiikka- ja rintarauhaskirurgian, verisuonikirurgian, endokriinisenkirurgian, lasten kirurgian, korva- nenä- ja kurkkutautien sekä synnytysten ja naistentautien erikoisaloilla. Erikoisalakohtaiset toimenpidemäärät ovat pysyneet stabiileina vuosina 2010–2014. Kuva 1. 7 Kuva 1. Leikkaussalitoimenpiteet erikoisaloittain vuosina 2010–2014 Yleisimmät toimenpiteet ja niiden käyttämä leikkaussaliaika on kuvattu taulukossa 2. 2013 20 yleisintä leikkaustoimenpidettä v. 2013 ja 2014 sekä saliajan Lkm Saliajan kesto kesto min Sappirakon poisto vatsaontelon tähystyksessä 244 32 203 Keisarileikkaus kohdunsolan eli istmuksen läpi 247 19 412 Polven tekonivel ilman lumpio-osaa, liukuproteesi, 206 24 907 molemminpuolinen Nivustyrän korjaus keinoaineella, molemminpuolinen 205 24 093 Keskihermon vapautus 213 11 068 Umpilisäkkeen poisto vatsaontelon tähystyksessä 117 13 392 Ilmastointiputken asettaminen, tympanostomia, laser 182 4 049 Eturauhasen höyläys virtsaputken kautta 91 11 141 Nielurisaleikkaus, nenän ja nenänielun tähystys 137 7 386 Isovarpaan tyvinivelen luudutus, muu varvasnivelen 75 9 066 muovausleikkaus Lonkan kokotekonivel, tavallinen, sementitön, polven tekonivel ilman 143 16 023 lumpio-osaa, liukuproteesi Laskimon suonensisäinen hoito, v. saphena magna 104 10 669 Umpilisäkkeen poisto 110 10 718 Polven nivelkierukan poisto tähystyksessä, osittain 146 12 934 molemminpuolinen Poskiontelon ja seulalokeroiden aukaisu tähystyksessä, fess 99 7 436 8 2014 Lkm Saliajan kesto min 276 37 259 268 20 742 226 28 780 189 174 145 135 134 125 115 24 102 10 231 16 363 3 365 15 855 7 495 15 519 111 13 166 111 105 98 11 041 10 522 8 597 96 7 538 Nilkkamurtuman sisäinen kiinnitysleikkaus, osteosynteesi, luu- ja 143 luukalvosiirteet Rintarauhasen osan poisto, segmentti, molemminpuolinen 77 Kitarisaleikkaus ja tärykalvopisto 75 Kohdun muutoksen poisto kohduntähystyksessä 59 Olkalisäkkeen avarrus tähystyksessä 75 18 506 94 12 702 15 884 3 562 4 277 8 497 92 92 75 73 14 779 4 948 5 595 8 880 Taulukko 2. 20 yleisintä leikkaustoimenpidettä vuonna 2013 ja 2014 ja niiden vaatima leikkaussaliaika Päiväkirurgian osuus suunnitellusta leikkaustoiminnasta on kasvanut tasaisesti ollen vuonna 2014 noin 58 % elektiivisestä leikkaustoiminnasta ja noin 46 % kaikesta leikkaustoiminnasta. Päiväkirurgisesti on viime vuosina siirretty tehtäviksi uusia toimenpideryhmiä, erityisesti olkapääkirurgian osalta ja myös rintarauhaskirurgian osalta. Vuonna 2014 osa päiväkirurgisesta lyhytkestoisista leikkauksista siirrettiin ajanvarauspoliklinikalla tehtäviksi toimenpiteiksi mikä hieman laski leikkaussalitoimenpiteiden päiväkirurgian osuutta. Taulukko 3. Päiväkirurgian osuus leikkauksista vuosina 2010 - 2014 2010 päiväkirurgian osuus 49 % elektiivisestä päiväkirurgian 40 % osuus kaikista 2011 2012 2013 2014 53 % 55 % 61 % 58 % 42 % 45 % 48 % 46 % Taulukko 3. Päiväkirurgian osuus leikkauksista vuosina 2010–2014. Toimintaprofiilin vähittäin muuttuessa raskaamman kirurgian suuntaan, on leikkausosastolla viime vuosina tapahtunut leikkaussaliajan ja leikkausajan kokonais- ja keskimääräisen keston kasvu sekä elektiivisessä (taulukko 4) että päivystysleikkaustoiminnassa (taulukko 5). Leikkaussalien elektiivinen käyttö (kaikkina aikoina) kaikki erikoisalat Vuosi Potilastapausten Saliaika lkm (h) Saliajan Toimenpiteen Toimenpiteen ka kesto yht. (h) keston ka 2010 2011* 2012** 2013 2014 6038 6146 6427 5907 5761 1,81 1,76 1,8 1,81 1,89 10 915 10 810 11 554 10 684 10 896 6 196 6 081 6 562 6 088 6 226 9 1,03 0,99 1,02 1,03 1,08 *sisältää vuonna 2011 tehdyt lisätyöleikkaukset, yhteensä 203 leikkausta **sisältää vuonna 2012 tehdyt lisätyöleikkaukset, yhteensä 40 leikkausta. Kaikki lisätyöleikkaukset on tehty virka-ajan ulkopuolella. Taulukko 4. Elektiivisten leikkausten keston muutos vuosina 2010–2014 Erityisesti päivystysleikkausten kokonaiskesto on kasvanut, vuodesta 2012 19,8 % ja vuodesta 2010 32,9 %. Leikkaussalien päivystys käyttö (kaikkina aikoina), kaikki erikoisalat Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 Potilastapausten lkm 1416 1488 1453 1629 1591 Saliaika 2 514 2 792 2 759 3 163 3 201 Saliajan ka 1,78 1,88 1,9 1,94 2,01 Toimenpiteen kesto yht. 1 382 1 533 1 532 1 765 1 836 Toimenpiteen keston ka 0,98 1,03 1,05 1,08 1,15 Taulukko 5. Päivystysleikkausten kestoaika vuosina 2010–2014 Arkisin virka-aikana, jolloin leikkaussalitilat ovat aktiivisimmin käytössä, ovat lyhytkestoisen kirurgian osuuden vähitellen pienentyessä sekä kokonaissaliaika että -toimenpideaika viime vuosina hienoisesti kasvaneet samanaikaisesti kun potilasmäärä on hieman laskenut. Kuva 2. Potilasmäärä, saliaika ja toimenpideaika. Arkipäivien virka-aika vuosina 2010-2014 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2010 2011 2012 2013 2014 potilasmäärä 6586 6902 7066 6714 6571 saliaika tuntia yhteensä 12013 12353 12917 12411 12666 leikkausaika tuntia yhteensä 6822 6944 7352 7090 7257 Akselin otsikko Kuva 2. Virka-aikainen potilasmäärä, saliaika ja toimenpideaika vuosina 2010–2014 10 Edellä kuvatusta virka-ajan tuotoksesta päivystysleikkausten osuus on selkeästi vuosien aikana kasvanut. Tämän on osaltaan mahdollistanut vuonna 2011 käyttöön otettu arkipäivien päivystyssali, joka on varattu ortopedisille ja traumatologisille päivystysleikkauksille. Kuva 3. Kuva 3. Päivystyspotilasmäärä, sali- ja toimenpideaika virka-aikana vuosina 2010–2014 Kirurgisten päivystysleikkausten odotusajat nykytilanteessa ovat tarpeettoman suuret ja tavoitteena on saada myös niissä potilaiden odotusaikoja edelleen lyhennettyä. Tavoitteena on ollut päivystysleikkausten toteuttaminen päivä- ja ilta-aikaisesti, yöllä vain välttämättömät hoitaen. Päiväaikainen leikkaussalikapasiteetti ei kuitenkaan ole mahdollistanut riittävässä määrin muun kuin ortopedisen päivystyssalin ja hätäkeisarinleikkausten osalta systemaattisen toiminnan. Hätävalmius ja -tilaresurssi on olemassa olevilla salimäärillä varmistettava kaikissa tilanteissa. Leikkaussalien käyttöä osaltaan rajoittaa niiden soveltumattomuus kaikkeen toimintaan (pinta-ala ja muut olosuhteet). Päiväaikaiselle päivystysleikkaustoiminnalle tarvitaan edelleen lisäkapasiteettia, jotta kiireellistä leikkausta odottavien potilaiden odotusaikoja voidaan lyhentää. Ikäryhmittäin tarkasteltuna leikkausmäärät ovat viime vuosina hieman laskeneet, ikäryhmässä 16– 64 vuotta (kuva 3). Samanaikaisesti kuitenkin ikäryhmän käyttämä saliaika on pysynyt samalla tasolla (kuva 4). Muissa ikäryhmissä toimenpidemäärät ja käytetty saliaika ovat viime vuosien aikana pysyneet samana tai nousseet hieman. 11 Leikkaussalitoimenpiteet ikäryhmittäin vuosina 2010-2014 6000 tmp-määrä 5000 4000 3000 2000 1000 0 2010 2011 2012 2013 2014 0-15 v 705 821 822 766 732 16-64 v 4933 4843 5037 4713 4499 65-74 v 1108 1190 1223 1295 1293 75+ 708 780 798 762 828 Kuva 4. Leikkaussalitoimenpiteet ikäryhmittäin vuosina 2010–2014. salitunnit Leikkaussaliaika yhteensä ikäryhmittäin vuosina 2010-2014 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2010 2011 2012 2013 2014 0-15 v 708 825 824 751 803 16-64 v 8716 8466 9043 8603 8507 65-74 v 2442 2566 2690 2830 2931 75+ 1563 1745 1762 1662 1855 Kuva 5. Leikkaussaliaika ikäryhmittäin vuosina 2010–2014. Taulukko 6 kuvaa sitä, miten salit ovat eri erikoisalojen käytössä % ja salien ka. käytössä olevien salien määrä (kpl) päivässä eri erikoisaloilla. Ortopedia ja traumatologian osuus salien käytöstä on suurin 35,8 %. 12 Leikkaussalien käytön osuudet erikoisaloilla saleja 4 viikon jaksossa Orto ja trauma 86 Gastrokirurgia 44 Urologia 22 Plastiikka ja yleiskirurgia 40 Gyne 22 KNK 20 Lapset 6 % 35,8 18,3 9,2 saleja keskim viikossa 21,5 11 5,5 saleja keskim päivässä 4,3 2,2 1,1 16,6 9,2 8,3 2,5 10 5,5 5 1,5 2 1,1 1 0,3 Taulukko 6. Leikkaussalien käytön osuudet (%) eri erikoisaloilla Muu palvelutuotanto Leikkaustoiminnan lisäksi leikkaus- ja anestesiayksikkö antaa anestesiapalveluja muille yksiköille. Vuonna 2014 tehtiin noin 3700 muuta kuin leikkausanestesiaa vaativaa toimenpidettä, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2013. Suurin ryhmä on synnytyskivun lievittämiseen tarkoitetut epiduraalipuudutukset, jotka hoidetaan synnytysosaston tiloissa. Osa muista toimenpiteistä tehdään heräämötiloissa tai ne edellyttävät toimenpiteen jälkeistä heräämöhoitoa. 2 LISÄRAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN TOIMINNAN NYKYTILANNE Potilaiden tulotapa Valtaosa leikkaukseen saapuvista potilaista tulee leikkauspäivänä sairaalaan Leiko-yksikön kautta. Toiminta on vähitellen laajentunut siten, että kaikista leikkauspotilaista vajaa 80 % ja elektiiviseen leikkaukseen tulevista potilaista 95 % tulee Leikon kautta. Päivystysleikkaukseen tulevista potilaista valtaosa odottaa leikkaukseen pääsyä vuodeosastolla, 61 % vuonna 2014. Osa potilaista siirretään leikkaussaliin suoraan päivystyspoliklinikalta, 21 % vuonna 2014. Leiko-yksikön kautta tulevat päivystyspotilaat, 18 % vuonna 2014, ovat kiireellisyydeltään ja voinniltaan sellaisia, että voivat odottaa leikkaukseen pääsyä kotona. Tavoitteena on tehostaa päivystyspotilaiden hoitoa siten, että potilaat siirtyvät lisääntyvästi suoraan päivystyksestä leikkaussaliin, eivätkä enää odottamaan leikkausta osastolle tai kotiin. Potilaan leikkauksen jälkeinen jatkohoito ei ole Leiko-tulotavasta riippuvainen, vaan voi olla leikkauksen ja heräämöhoidon jälkeen vuodeosastolla, tehovalvonnassa tai kotona. 13 Leikkaukseen tulleiden potilaiden tulotapa vuosina 20102014 9000 8000 Potilasmäärä 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 leiko (sis päikir) päivystys vuodeosasto pkl yhteensä 2010 5779 278 1391 6 7454 2011 5938 302 1390 4 7634 2012 6154 381 1339 6 7880 2013 5828 416 1285 7 7536 2014 5732 371 1242 7 7352 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 6. Potilaiden tulotapa leikkaukseen vuosina 2010–2014 Leikon yhteydessä toimii myös koko leikkaustoimintaa palveleva hoidonvaraus- ja preoperatiivinen poliklinikkatoiminta. Preoperatiivisella poliklinikalla käyvät vain terveydentilaltaan kaikkein sairaimmat potilaat. Käynnit preoperatiivisella anestesiapoliklinikalla perustuvat määrättyihin kriteereihin, joita ovat mm. liitännäissairaudet ja ikä, jolloin kävijäryhmän koko kasvaa väestöennusteen mukaisesti. Vastaanottojen määrä on vähitellen noussut ollen vuonna 2014 1831 lääkärin vastaanottokäyntiä (lisäys 15,3 % vuoteen 2013). Pääsääntöisesti potilas tapaa samalla käynnillä anestesialääkärin ja sairaanhoitajan, osassa käynneistä myös operatöörin. Vastaanottokäyntien lisäksi preoperatiivisella poliklinikalla tehdään paperikonsultaatioita (vuonna 2014 301 kertaa). Preoperatiivisen vastaanoton potilaat käyvät ennen vastaanottoa tarvittavissa laboratorio- ja röntgentutkimuksissa kantasairaalan puolella. Muut elektiiviset leikkauspotilaat käyvät pääsääntöisesti preoperatiivisissa tutkimuksissa omassa kunnassaan. 2.1. Leikkaustoimintojen nykytila Ortopedia ja käsikirurgia, nykytila Hyvinkään sairaalan ortopedia tarjoaa perusortopediset palvelut alueella. Vaativimmat leikkaukset on keskitetty HYKSin sairaaloihin (tekonivelten uusintaleikkaukset, vaativa selkäkirurgia sekä 14 monivammat). Leikkauksia on ollut viime vuosina noin 2200 - 2350 / vuosi, ja yhdessä käsikirurgian kanssa ortopedia muodostaa kolmasosan sairaalan leikkausmäärästä. Raskaampien leikkausten määrä on noussut, polven ja lonkan tekonivelten määrä on lisääntynyt 10 v vuodessa noin 200 potilaalla olleen nyt noin 500 potilasta/vuosi. Olkapää ja polven tähystyskirurgia on vakiintunutta toimintaa. Selkäleikkauksia tehdään vaihtelevasti n 100 -150 / vuosi. Erityistarvikkeita on paljon käytössä. Traumatologian, selkäkirurgian, sekä jalkateräkirurgian saleissa käytetään lähes päivittäin läpivalolaitteita, sekä toimenpiteestä riippuen useita leikkauskoreja (instrumentteja). Olkakirurgia on nykyään tähystyskirurgiaa, jolloin salissa on skopiatorni sekä tarvittavat huuhtelunesteiden isokokoiset imulaitteet. Päivittäiseen käyttöön otetun traumasalin myötä traumaleikkaukset pyritään tekemään päiväaikana. Ruuhka-aikana (liukkaat kelit) kapasiteetti on riittämätön, muuna aikana sopiva. Suurin osa ortopedisistä potilaista tulee Leikon kautta. Päiväkirurgisesti kotiutuu potilaista n 40 - 45 %. Sinällään ortopediset potilaat eivät eroa merkittävästi pre-ja postoperatiivisistä muista kirurgian alan potilaista. Gastroenterologinen-, endokriininen- ja yleiskirurgia, nykytila Hyvinkään sairaalassa toteutetaan alueen väestön vatsaelinsairauksien kirurgisten tautien hoitoa. Lisäksi endokriinisen kirurgian osalta kilpirauhaskirurgia käsittää hyvänlaatuiset ja rajoittuneen syövän leikkaukset. Osittain yleiskirurgiaan kuuluvaa pehmytosien kirurgiaa toteutetaan vatsaelinkirurgien ja yleiskirurgien toimesta. Vatsaelinkirurgit hoitavat päivystyksenä myös lasten vastaavat leikkaukset. Työnjako vatsaelinalueen kirurgiassa toteutetaan valtakunnallisten ja HYKS alueen kanssa sovittujen käytänteiden mukaan, jolloin maksansiirto ja munuaisensiirtotoiminta kokonaisuudessa on keskitetty HYKSiin. Suoliston alueen syöpäkirurgia toteutetaan Hyvinkäällä. Gastroenterologinen elektiivinen kirurgia kattaa suuren määrän erilaisia vatsan elinten sairauksia; mm. sappi- ja suoliston alueen kirurgiaa, tyrä- anaali- ja peräsuolikirurgiaa. Leikkausta edeltävä ja täydentävä tähystystutkimukset ja lantiopohjatoiminta toteutetaan endoskopiapoliklinikalla, jolloin vain marginaalinen osa tähystyksistä tehdään leikkaussaleissa. Tyrä-, suolisto- ja gynekologisissa leikkauksissa käytetään paljon tähystystekniikoita, joissa vatsaontelon kaasuntäyttö ja siihen liittyvät turvallisuusseikat ja monitorien käytettävyys ovat tärkeitä. Vatsan alueen sairauksien päivystyskirurgia kattaa ympärivuorokautisen leikkaustoiminnan, jolloin yöaikaan tehdään vain peritoniittipotilaiden leikkaukset ja muut päivystysleikkaukset toteutetaan päivä- ja ilta-aikaan. Urologia, nykytila Hyvinkään sairaala vastaa alueen perusurologiasta. Vaativimman tason leikkaukset, kuten virtsarakon poistot, tehdään sovitun työnjaon mukaisesti HYKSin klinikoissa. Väestön ikääntymisen myötä toimenpidemäärät kasvavat tulevaisuudessa. Noin 60 % toimenpiteistä on ollut virtsateiden kautta tapahtuvia tähystystoimenpiteitä. Urologiset tähystystoimenpiteet ovat keskimäärin lyhytkestoisia, joten toimenpiteitä pystytään tekemään 3-4 kpl / pv. Eturauhasten poistoleikkaukset ja munuaiskirurgia vievät enemmän aikaa, mutta useimmiten näiden leikkausten jälkeen salissa 15 tehdään jokin lyhempikestoinen urologinen toimenpide. Urologisessa salissa tarvitaan ns. voimavirta laser-laite. Plastiikka-, rintarauhas- ja verisuonikirurgia, nykytila Hyvinkään sairaala vastaa sairaanhoitoalueen perusplastiikkakirurgiasta. Vaativat mikrokirurgiset leikkaukset kuten kasvojen alueen vaativat leikkaukset ja suuret palovammat on keskitetty HYKSiin. Plastiikkakirurgian leikkauksia on noin 350 / vuosi. Leikkausten tyyppi vaihtelee infektio- ja haavaleikkauksista paikallispuudutustoimenpiteisiin. Haavapotilaat ovat usein eristystä tarvitsevia monisairaita potilaita ja heidän leikkausvalmistelunsa ovat pitkäkestoisia ja vaativia. Suurin osa potilaista tulee Leikon kautta ja noin 25 % kotiutuu päiväkirurgisesti. Rintasyöpä ja muita rintarauhasen leikkauksia tehdään vuodessa runsas 200. Kaikki hyvänlaatuisen muutoksen poistossa olleet potilaat kotiutuvat päiväkirurgisesti. Syöpäleikkauspotilaista noin 25 % kotiutuu samana päivänä. Hyvinkäällä tehdään laskimokirurgiaa. Leikkauksia on noin 150 / vuosi, yleensä 2-3 leikkausta samassa salissa päivän aikana. Jokseenkin kaikki leikkaukset tehdään laserilla, joka vaatii erityisinstrumentaation ja suojauksen. Lasten kirurgia, nykytila Hyvinkään sairaalassa leikataan kirurgista hoitoa vaativia alle 16-vuotiaita potilaita. Tavallisimpia hoidonaiheita ovat esimerkiksi nivus- ja muut tyrät, piilokivekset, lasten murtumat, erilaiset synnynnäiset sekä myöhemmät sairauden tai tapaturman aiheuttamat rakennepoikkeavuudet ja virheasennot. Tähystystutkimukset joudutaan lapsille tekemään nukutuksessa. Lapsille (alle 16 vuotta) tehdään noin 350 nukutuksen vaativaa toimenpidettä vuodessa. Lasten päivystysleikkauksia tehdään sekä virka-aikaan, että virka-ajan ulkopuolella. Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, nykytila Korva-, nenä- ja kurkkutautien vastuualueen leikkaustoiminta Hyvinkään sairaalassa koostuu pääosin nenän sivuontelo-, risa- ja korvien putkitus -kirurgiasta. Nämä toimenpiteet muodostivat vuonna 2014 noin 70 % kaikista toimenpiteistä. Tämän lisäksi leikkaussalissa tehdään nenän väliseinäleikkauksia, nenäkuorikoiden ja nielun muovauksia, kurkunpään ja korvien mikroskooppisia tutkimuksia, näytteiden ottoa ja muutosten poistoja sekä pienessä määrin erilaisten epämuotoisuuksien, kuten hörökorvien korjauksia pään ja kaulan alueella. Toiminta on lähes täysin ennalta suunniteltua eli päivystystoimenpiteitä ei tehdä. Toimenpiteistä 80 % tehdään yleisanestesiassa ja loput 20 % paikallispuudutuksessa. Alle 10 % potilaista viipyy ensimmäisen leikkauksen jälkeisen yön osastoseurannassa yleensä uniapnean eli unen aikaisen veren happiosapaineen alhaisuuden vuoksi. Vastuualueen leikkauksia tehdään vuodessa noin 700. Naistentaudit ja synnytys, nykytila Naistentaudeilla toiminta on pääsääntöisesti elektiivistä, päivystyskirurgian osuuden ollessa noin 16 %. Gynekologisen syövän hoito ja sen myötä raskain naistentautikirurgia on keskitetty HYKS Naistensairaalaan. Päiväkirurgiaan on siirtynyt muun muassa virtsankarkailun nauhaleikkauksia, laskeumatoimenpiteitä, hysteroskooppisia ja kohduntyhjennystoimenpiteitä. 16 Kohdunpoistojen määrät ovat nousussa. Vaativia laskeumaleikkauksia on noin 45 / vuosi, joista noin 10 on tullut leikkaukseen lähetteellä Porvoon sairaalasta. Tähystystekniikka on yleinen leikkaustapa monessa gynekologisessa toimenpiteessä. Synnytysten toimenpiteistä valtaosan muodostavat keisarileikkaukset, joiden määrä on 297. Operatiivisesta toiminnasta n 65 % on päivystysluonteista, jonka kiireellisyysaste on korkea (suurin osa toimenpiteistä pitäisi tehdä 2 tunnin sisällä). Kolmasosa operaatioista on yöaikaan. Hätätoimenpiteitä tehdään vuosittain noin 20 kpl. Kiireellisiä synnytykseen liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi istukan käsin irrotus, repeämien ompelu ja merkittävien verenvuotojen tyrehdytys. Nämä potilaat kuljetetaan synnytyssalista leikkaussaliin toimenpidettä varten. Erikoislääkärikoulutus leikkausalueella Hyvinkään sairaalassa toteutetaan Helsingin yliopiston kirurgian-, gynekologian ja anestesiologian erikoistumiseen kuuluvaa erikoislääkärikoulutusta. Koulutus vaikuttaa merkittävästi leikkaussalien käyttöön. Koulutettava on ensin mukana leikkauksissa, nukutuksissa tai puudutuksissa. Alkuvaiheen jälkeen opiskelija siirtyy tekemään ohjatusti toimenpiteitä ja lopulta tekee leikkauksia tai nukutuksia seniorin valvoessa tilannetta. Leikkaukset ja anestesiologiset toimenpiteet kestävät pidempään kuin yliopistovaiheessa olevien erikoistuvien tai jo erikoislääkäreiden tekemät. Salien käytön kannalta päivittäin koulututusta annetaan 4- 8 erikoistuvalle ja tämä vaikuttaa päivittäiseen salien käyttöön. Leikkaustoimenpiteiden laskennallisiin määriin ja tilojen vaatimuksiin koulutuksella on iso merkitys. Anestesiologian nykytila Sairaalan anestesiologien vastuulla on leikkaustoiminnan lisäksi sairaalan elvytys- ja muiden erittäin sairaiden potilaiden akuutit hoitotapahtumat osastoilla mukaan lukien vastasyntyneiden virvoittelut synnytysosastolla. Vakiintunutta muuta toimintaa ovat synnyttäjien kivunhoito ja tehostetun valvontaosaston potilaiden hoito. Leikkausyksikön alueella on preanestesiapoliklinikka ja muualla sairaalassa toimii anestesiologian kipupoliklinikka. Anestesiologien palveluja tarvitaan myös kuvantamisen ja endoskopian yksiköissä. Polikliininen kirurgia (Poki), nykytila Polikliinisellä kirurgialla (Poki) tarkoitetaan poliklinikkatoimintana tehtäviä vaativampia paikallispuudutustoimenpiteitä, esimerkiksi rannekanavan avauksia, miesten sterilisaatioita, ihosyöpäleikkauksia, gynekologisia toimenpiteitä ja korva-, nenä- ja kurkkutoimenpiteitä. Pokitoiminnassa päiväkirurgista toimenpidettä ei tehdä enää leikkaussalissa. Poki toiminta vapauttaa leikkaussaliresurssia vaativampien päiväkirurgisten potilaiden hoitoon. Toimenpiteitä tehdään keskimäärin 8 kpl / Poki-päivä erillisessä Poki-toimenpidetilassa tai poliklinikalla. Heräämötoiminnan nykytila Heräämötilat sijaitsevat leikkaustoiminnan alueella kolmessa eri paikassa etäällä toisistaan. Henkilöstön käyttö ei ole optimaalista, vaan jokainen heräämö sitoo oman henkilökunnan. Aikuispotilaiden hoitoon pääasiallisesti käytettävät tilat ovat kahdessa pisteessä eri puolilla leikkausosastoa (A ja B heräämö). Heräämöjen käyttö on jaettu kulkureittien mukaan siten, että 17 toisessa hoidetaan pääasiallisesti vuodeosastolle tai tehovalvontaan jatkohoitoon meneviä potilaita ja toisessa pääasiallisesti samana päivänä kotiin lähteviä potilaita. Heräämössä hoidetaan myös muualla kuin leikkausosastolla (esimerkiksi endoskopiayksikkö, röntgen) tehtyjen anestesiaa vaativien toimenpiteiden jälkivalvonta. Lisäksi tehdään anestesiaa vaativia toimenpiteitä, esimerkiksi sydämen rytminsiirtoja. Vähäisessä määrin potilaat voivat myös odottaa heräämössä leikkaussaliin pääsyä, jos heille on tarpeen asettaa puudutuskatetri tai keskuslaskimokatetri tai jos on tarpeen korjata neste- ja elektrolyyttitasapainoa tai antaa verensiirtoja. Aikuisten heräämöissä on yhteensä 24 valvontapaikkaa. Jokaisella paikalla on valvontamonitori, lisähappi- ja paineilmapiste sekä imulaite. B heräämön välittömässä yhteydessä on kakkosvaiheen heräämö (II-vaihe), jossa on istumapaikka noin kymmenelle potilaalle ja pieni keittiöpiste välipalojen säilytykseen. Hoitajat seuraavat B heräämön II-vaiheessa potilaita kunnes potilaan vointi mahdollistaa kotiutuksen. Potilaan leikkauksen jälkihoito ja kotiutusohjaus toteutetaan pääosin samassa tilassa. Kolmannessa heräämössä on kaksi vierekkäistä pientä huonetilaa, joita käytetään lapsipotilaiden hoitoon ennen ja jälkeen leikkauksen. Huoneiden välillä ei ole kulkuyhteyttä. Toisessa huoneessa on neljä välittömän valvonnan heräämöpaikkaa, jotka on varustettu valvontamonitorilla, lisähapella ja imulla. Leikkauksen jälkeinen välittömän heräämisen valvontaa jatketaan toisessa huoneessa (niin sanottu lasten II vaihe), jonne lapsi siirretään vanhempien kanssa. Samassa tilassa voi olla myös toimenpiteeseen pääsyä odottavia lapsia. Heräämötiloja käytetään joustavasti potilaiden hoitoon, vaikka etäisyydet ovat pitkiä. Heräämöjen porrastetun sulkeutumisen vuoksi potilaita joudutaan siirtämään heräämöstä toiseen. Tukipalvelut, nykytila Puhtaanapitopalvelut ja välinehuolto, nykytila HUS-Desiko liikelaitos tuottaa leikkausyksikölle korkean hygieniatason tilojen puhtaanapito- ja muita laitoshuoltopalveluja, välineiden puhdistamis-, desinfektio- ja sterilointipalveluja sekä valmiita desinfioituja tai steriloituja välinepakkauksia. Hoitologistikkopalveluita ei tällä hetkellä ole. Leikkaussalien alueella on kaksi laitoshuollon likaista tilaa. Jätehuoneita on kaksi, joista HUSLogistiikka kuljettaa jätteet T-kerroksen jätehuoneeseen. HUS-Desiko tuottaa välinehuoltopalvelut leikkausosastolle. Välinehuoltokeskus sijaitsee Tkerroksessa, josta on leikkausosastolle yhteys kahdella hissillä (puhdas ja likainen). Steriloituja leikkauskoreja ja säilytyslaatikoita kuljetetaan välinehuollosta leikkausosastolle suuria määriä (19086 kpl vuonna 2014), ka. 80 koria / päivä avovaunuissa. Steriloituja yksittäispakattuja instrumentteja/välinepakkauksia kuljetetaan leikkausosastolle (46973 kpl - 2014), ka. 200 / päivä. Vastaava määrä lähtee välinehuoltokeskukseen huollettavaksi likaisella hissillä. Päivystysaikana hoitajat tekevät instrumenttien ensihuollon leikkausosastolla tai endoskopiapoliklinikalla (taipuisat skoopit). Leikkausosaston välinehuoltohuoneessa on pesu/desinfektiokoneita, kuivauskaappi, höyryautoklaavi yhdelle korille. Kuvantaminen ja laboratoriotoiminnot, nykytila 18 HUS-Kuvantaminen tuottaa kuvantamisen palveluja Hyvinkään sairaalaan. Kirurgian suurimmat kuvantamisen tutkimusmäärät ovat ortopedian (9961 kpl/vuonna 2014) gastroenterologian (4162/vuonna 2014) ja urologian (1931 kpl/vuonna 2014) erikoisaloilla. Leikkausyksikön palvelut ovat murto-osa näistä. Leikkausalueen radiologiset laitteet ovat leikkaus- ja anestesiayksikön laitteita. Leikkausosaston toimenpiteissä läpivalaisulaitteella tai skopiakameralla otetut kuvat tallennetaan sähköisiin järjestelmiin. Tarvittaessa potilas kuvataan leikkausosastolla (tavallisimmin heräämössä) liikuteltavalla kuvantamislaitteella. HUSLAB tuottaa laboratoriopalvelut leikkausyksikköön. HUSLABin palvelut Hyvinkään sairaalassa ovat näytteenottopalveluja, kliininen kemian ja hematologian palveluja, kliininen farmakologian, kliinisen mikrobiologian ja patologian palveluja. Pääosa elektiivisten leikkauspotilaiden näytteenotosta ja tutkimuksista on tehty ennen potilaan tuloa leikkausyksiköön. Osasta potilaista otetaan näytteitä vielä leikkausosastolla. Vieritestauksia tehdään leikkausosaston henkilökunnan toimesta esimerkiksi verikaasuanalyysit. Verensiirrot ja verikeskustoiminta toteutetaan HUSLABin Hyvinkään sairaalan laboratorion verikeskuksesta. Patologia jääleiketoiminta ja muut tutkimukset analysoidaan pääosin Hyvinkään sairaalan patologian laboratoriossa, osin Meilahdessa. Lääkehuolto, nykytila Lääkkeet ja liuokset tilataan HUS-apteekista. Lääkekuljetukset tapahtuvat sisätunnelin kautta leikkausyksikköön, josta ne puretaan leikkausyksikön lääkehuoneen kaappeihin ja liuosvarastoon. Hyvinkään sairaalassa käytettävät potilaskohtaiset solunsalpaajalääkeannokset saatetaan käyttökuntoon HYKSin solunsalpaajalaboratoriossa ja kuljetetaan Hyvinkään sairaalaan. Ravitsemuspalvelut, nykytila Ravitsemuspalveluja toimittaa leikkausosastolle Hyvinkään Ravitsemuspalvelut Oy. Lähinnä kyse on potilaille annettavista pienistä välipaloista heräämössä. Yleensä heräämöstä kotiutuvat potilaat saavat kevyen välipalan, leipää, jugurttia, maitoa, teetä yms. ennen kotiutumista. ICT, nykytila Leikkaus ja anestesiayksikkö on rakennettu vuonna 1975, jolloin nykymuotoista teknologiaa ei vielä ollut käytettävissä. Nykyisin käytössä oleva ICT on valtaosin jouduttu rakentamaan jälkeenpäin vanhoihin leikkausosaston tiloihin. Nykyteknologiaa ei ole päästy hyödyntämään riittävässä määrin tilojen ongelmista. Nykytoiminnan puutteita ovat mm. hoitajakutsujärjestelmän sekä eriasteisten turvajärjestelmien puuttuminen (esim. kameravalvontajärjestelmä). Puhelinliikenteen toimivuus on paikoin epävarmaa katvealueista johtuen. Tukiasemia on lisätty, mutta ne eivät kata koko yksikköä. Leikkaussaleissa ei ole tällä hetkellä keskusradiota, vaan niihin on ostettu irrallisia, huonosti kuuluvia cd-radiosoittimia. 19 Sähköinen kuvantallennus on käytössä. Sähköistä anestesiatietojärjestelmää ei ole käytössä. ICTlaitteet ovat tilaa vievää ja nykyisiä saleja ei ole suunniteltu tätä tilantarvetta ajatellen. Pyöräjalustaiset liikuteltavat tietokonetelineet ja kiinteät, epäkäytännölliset tietokonepöydät vievät tilaa muulta toiminnalta. Vaatehuolto, nykytila Uudenmaan Sairaalapesula sijaitsee Keravalla. Pesula toimittaa pyykit lastauslaiturialueelle. Sairaalassa HUS-logistiikka kuljettaa pyykit leikkausosastolle. sairaalan Potilaat vaihtavat päälleen sairaalan vaatteet Leikon pukutiloissa. Päiväkirurgisten potilaiden vaatteet jäävät pukutilojen lukittuihin kaappeihin. Osastolle jatkohoitoon siirtyvien potilaiden omat vaatteet viedään potilaan mukana osastolle. Sairaalan potilasvaatteet ovat rullakoissa käytävällä / Leikon pukuhuoneiden hyllyissä. Leikkaustason tekstiilit sijaitsevat kärryissä käytävällä. Laitoshuolto huolehtii hyllyjen täyttämisestä. Henkilökunnan puhtaat vaatteet ovat lähellä henkilökunnan parkkipaikan puoleista ulko-ovea sijaitsevassa varastossa. Laitoshuolto huolehtii varaston täydentämisestä. Varastotoiminnot, nykytila HUS-Logistiikka vastaa saapuvan ja lähtevän tavaran toimituksesta leikkausosastolle. Toimintaa varten on erilaisia varasto- ja kuljetustiloja. HUS-Logistiikka kuljettaa tarvikkeita, pyykkejä ja jätteitä. Hoitotarvikkeet tilataan HUS-Logistiikalta hyödyntäen täyttöpalvelua. Toimistotarvike-varasto on koko alueen yhteinen ja sijaitsee tunnelikerroksessa. Myös saleissa on erilaisia kaappeja, joissa vaihteleva sisältö. Lisäksi tarvikkeita on anestesia-, salivalvojan ja heräämön liikuteltavissa pöydissä. Salien väliköissä/edustalla on lisäksi isot varastot leikkaustakkeja, hanskoja, maskeja yms. Erilaisia varastoja on 14. Ne sijaitsevat hajallaan pitkin leikkaustoiminnan aluetta. Steriilien instrumenttien varastoja on 3 (yhteensä 228 m2) joista 1 sijaitsee välinehuoltokeskuksessa. Instrumenttikorimäärä on 441, ja näistä säilytyslaatikoita on 158. Tehdassteriilien tarvikkeiden varastoja on 2 (yhteensä 42 m2), sekalaisia keskusvarastotavaroita sisältäviä varastoja 2 kpl (yhtensä 79 m2), anestesiatarvikevarastoja 3 kpl (yhteensä 33 m2) + heräämön ”käsivarasto”, laitevarastot 4 kpl (yhteensä 102 m2). Yhteensä varastotilaa on 361 m2. Tähystystornit sijaitsevat käytävillä tai saleissa, jossa ne vievät paljon tilaa. Oikean välineistön löytämiseen kuluu päivittäin ylimääräistä aikaa. Leikkausyksikössä on HUS-Logistiikan täyttöpalvelu, jota voidaan varastojen pienestä koosta ja suuresta määrästä johtuen hyödyntää vain osittain. Logistiikka, nykytila 2.6.1. Potilaat ja omaiset, nykytila Siirtyminen leikkaussaliin 20 Valtaosa (noin 80 %) potilaista siirtyy leikkaussaliin Leikosta kävellen hoitajan saattamana. Kulku saleihin on tällä hetkellä sujuvaa, joskin kävelymatka saleihin 8 ja 9 on melko pitkä. Pyörätuolia tai sänkypaaria käytetään tarvittaessa. Leikon kautta tulee 75 % lapsipotilaista. Vuodeosaston kautta tulee lapsipotilaista 12 % ja päivystyksestä 6,5 %. Leikon kautta tulevilla lapsipotilailla on oma odotustila, joka toimii samalla IIvaiheen heräämönä. Kantasairaalan vuodeosastoilta ja päivystyspoliklinikalta tulevat potilaat tuodaan sängyillä. Pitkien etäisyyksien vuoksi matkaan kuluu aikaa ja siirto sitoo ainakin yhden sairaanhoitajan. Odotusviiveen minimoimiseksi yhtä heräämöä on käytetty enenevästi holdingtilana (= tila, jossa potilaat otetaan ennen toimenpidettä valmistelua varten leikkausalueelle). Leikkausosastolla on oltava jatkuva valmius hätä- ja kiireellisten sektiopotilaiden hoitamiseksi. Vuosittain leikkaussalissa tehdään 150–170 0-2 h kiireellisyydellä tulevaa synnytysten erikoisalaan kuuluvaa toimenpidettä, joista valtaosa on sektioita. Näistä vuosittain noin 20 on hätäsektioita. Aika hätäsektiopäätöksen tekemisestä vauvan ulossaamiseen vaikuttaa olennaisesti vauvan ja joissain tapauksissa myös äidin selviämiseen ja on sen vuoksi tapahduttava minuuteissa. Sektioiden lisäksi kiireellisinä / hätätoimenpiteinä hoidetaan leikkaussalissa vuodessa noin 50 synnytyselinten repeämää tai muita vuoto-ongelmia. Synnytysosasto sijaitsee kantasairaalan 2. kerroksessa. Sektiovalmius on nyt salissa 1, joka sijaitsee lähellä leikkausosaston pääovea, hissiaulaa ja heräämöä. Siirtyminen leikkaussalista heräämöön Leikkaussalien ilmastointiin ja paineistukseen liittyvät ongelmat johtivat siihen, että salit 11 – 13 varattiin ortopedisiin toimenpiteisiin. Osa näistä potilaista siirtyy jatkohoitoon vuodeosastolle ja heidät siirretään toimenpiteen jälkeen A-heräämöön pitkän ja monimutkaisen reitin kautta. Vastaavasti lukuisia päiväkirurgisia potilaita siirretään päivittäin yksikön toiselta puolelta heräämöön. Pitkät siirtomatkat lisäävät riskejä ja hidastavat toimintaa. Suurin logistinen ongelma lapsipotilaiden hoidossa on, että lasten heräämö sijaitsee kaukana lasten toimenpiteisiin käytetyistä saleista. Siirtomatkojen lisäksi ongelma on se, että lasten anestesiaa salissa hoitava lääkäri on etäällä lasten heräämössä anestesiasta toipuvista potilaista. Siirtyminen heräämöstä osastolle tai kotiin A-heräämö sijaitsee lähellä leikkausosaston pääovea ja sieltä yhteys kantasairaalaan on sujuva, joskin matka lasten vuodeosastolle on pitkä. B-heräämöstä siirtyy vuodeosastolle yksittäisiä potilaita, joiden kotiuttaminen ei onnistu suunnitelmien mukaan. Kulkuyhteys on monimutkainen. Molemmat heräämöt ovat lähellä Leikoa kotitutumista ajatellen. Eristyspotilaat Leikkaussalialueella ei ole kunnollista eristystilaa. Heräämöissä on vain kosketuseristysmahdollisuus. Tämän vuoksi eristystä vaativia potilaita valvotaan leikkaussaleissa ennen siirtoa vuodeosastolle (tai kotiin). Omaiset Omaiset käyttävät Leikon pääovea tai II heräämön lähettyvillä olevaa ovea. Omaisille ei ole kulkureittiä esimerkiksi kantasairaalan kahvioon sisäkautta, vaan kahvioon päästäkseen on kuljettava ulkokautta. Omaisille ei ole Leiko-aulan lisäksi muuta odotustilaa. Lapsipotilaiden vanhemmille ja Leiko-potilaiden omaisille ei ole virkistäytymistilaa. Henkilökunta Leiko-aulasta poistuu klo 15. Lasten II-vaiheen heräämö toimii päiväkirurgisten lasten vanhempien 21 odotustilana. Lasten II-vaiheen heräämöön kuljetaan ulkoa B-leikkausosaston läpi. Sektioäitien mahdollisuus aloittaa imetys ei ole ollut mahdollista rauhallisen tilan puuttumisen vuoksi. Henkilökunta, nykytila Leikkausosastolla työskentelee päivittäin noin 100 henkilöä (hoitohenkilöstö, sihteerit, anestesialääkärit, operatöörit, laitos- ja välinehuoltajat). Henkilökunnan taukotilat sijaitsevat T- ja Pkerroksissa. P-kerroksen pieni taukotila on päivittäin tehokkaassa käytössä, koska se on lähellä leikkaustoimintaa. Henkilöstöä liikkuu runsaasti leikkausosastolla ja kantasairaalassa. Operatöörit tapaavat potilaat ennen leikkausta Leikon tiloissa. Ennen leikkauksien alkamista lääkärit kiertävät osastolla aiemmin leikattuja potilaita. Nopean kierron jälkeen operatöörit siirtyvät takaisin leikkausosastolle leikkaamaan. Leikkauksen jälkeen lääkärit palaavat vielä vuodeosastolle sanelemaan ja huolehtimaan kotiutuvien potilaiden hoidon dokumentoinnista ja tarvittavien asiakirjojen esimerkiksi reseptien ja lääkärin todistusten kirjoittamisesta. Hoitohenkilökunta ja anestesiologit valmistelevat potilaan. Operatöörit ovat myös konsultteina potilaiden valmisteluvaiheessa tai opettavat erikoistuvia lääkäreitä. Sängyt, nykytila Sänkyjä kuljetetaan päivittäin leikkausyksikössä ja ne vievät paljon tilaa. Vahtimestari kuljettaa vuodeosastoilta (os. 4 ja os. 2) leikkausosastolle noin 30 sänkyä / päivä vuodeosastolle siirtyviä potilaita varten. Päiväkirurgisten potilaiden sänkyjä säilytetään B-heräämössä, mistä vahtimestari siirtää niitä päivän mittaan leikkaussalien ovelle. Ylimääräisiä sänkyjä säilytetään käytävillä ja lasten erikokoisia sänkyjä lisäksi varastossa. Yhteydet kantasairaalaan Leikkausyksikkö on sairaalan P-kerroksessa. Vuodeosastoille ja päivystykseen on yhteys nykyisen leikkausosaston pääoven läheisyydessä olevilla hisseillä. Leikkausyksikön oven kautta on sujuva yhteys saleihin 1-10 ja A-heräämöön. Salit 11 - 13 ja B-heräämö sijaitsevat yksikön ovelta katsottuna pitkien ja mutkikkaiden käytävien päässä. Vaikka leikkausosastolta ei ole suoraa potilasreittiä Tevalle, kulkuyhteys saleihin 1-10 leikkausosaston oven kautta on sujuva. Lastentautien vuodeosasto on etäällä leikkausosastosta. Leikosta on T-kerroksen kautta käytäväyhteys kantasairaalaan. Reitillä on kulunvalvonnan alaisia suljettuja ovia ja kaksi hissiä sekä henkilökunnan iso taukotila. Yhteys ei sovellu potilasliikenteeseen ilman, että henkilökunta saattaa. Sujuvuuden vuoksi leikkaussalialueen läpi kulkevat päivittäin esimerkiksi näytteenottajat (Leikoon) ja fysioterapeutit (B-heräämöön). 22 3 LEIKKAUSTOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET, HENKILÖSTÖ JA KUSTANNUKSET 2019 – 2027 Leikkaustoimintojen kehittämistarpeet Väestöennusteen mukaan suurin väestökasvu tulee tapahtumaan ikäryhmässä 75+, jonka osuuden ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2027. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen koko asukasmäärä kasvaa jaksolla 2014 – 2025 9,6 %:lla ja vuoteen 2030 mennessä 13,2 %:lla. 10 000 9 000 8 000 7 167 7 258 7 351 7 437 7 524 7 618 7 714 7 803 7 900 8 005 8 121 8 247 8 335 8 429 8 546 8 673 8 811 8 903 8 999 9 100 9 205 9 314 9 384 9 456 9 530 9 605 9 682 Kuvassa 7 on NHG:n keväällä 2015 laatimassa selvityksessä laskettu Hyvinkään sairaalan leikkauspotilaiden lukumääräennuste. Ennusteessa on arvioitu potilasmäärän kasvu ikäryhmittäin suoraan väestömuutoksen perusteella. Laskelma ei ota huomioon mahdollisia sairastavuuden, hoitomenetelmien tai hoidollisten prosessien muutoksia, jotka saattavat tuoda leikkaussaleihin kokonaan uusia potilasryhmiä tai korvata osan nykyisistä leikkaussaleissa tehtävistä toimenpiteistä muilla hoidoilla ja siten vähentää salitarvetta. NHG:n laskelman mukaan leikkaustoimenpiteiden määrä kasvaa 2014 – 2027 lähes 18 %:lla. 7 000 6 000 75 + 65 - 74 5 000 45 - 64 4 000 15 - 44 0 - 14 3 000 2 000 1 000 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 0 Kuva 7. Toimenpiteiden lukumäärä ikäryhmittäin kasvaa samassa suhteessa ikäryhmän koon kanssa. Mallia on korjattu lisääntyvien terveiden elinvuosien suhteen (2 % / 10 vuotta) Ikäryhmäkohtaisen leikkaussaliajan käytön ja nykyisten hoitokäytäntöjen mukaisesti laskettu säännöllisen työajan saliaikaennuste on esitetty kuvassa 8 soveltaen edellä todettuja ulkopuolisen konsultin laskentaperusteita. Vuoden 2014 yhteensä 12 666 tunnin saliaika kasvaa suoraan väestömuutoksen mukaan laskettuna vuoteen 2020 mennessä noin 13 600 tunniksi ja vuoteen 2027 mennessä 14 900 tunniksi. 23 Kuva 8. Virka-ajan saliaikaennuste (saliaikatunnit) vuodesta 2014 vuoteen 2027 Rakennushankkeessa huomioidaan, että nykyisistä leikkaussaleista jää käyttöön neljä salia, 10–13, joista leikkaussali numero 10 soveltuu hyvin kevyempää anestesiaa vaativien potilaiden hoitoon sijaintinsa vuoksi. Sali 10 sijaitsee etäämpänä muusta salikokonaisuudesta, mutta on Leikon välittömässä läheisyydessä. Hyvinkään sairaalan leikkaustoimenpiteiden palvelutarjonta on laaja. Monenlaisista eri leikkauksista johtuen leikkaussalien optimaalinen käyttö on haastavaa; leikkaukset vaativat erilaisia välineitä ja toimenpiteiden kesto on vaihteleva, myös operatöörit ajoittain vaihtuvat leikkausten välillä. Lisäksi joitain suunniteltujen palveluiden kasvua ei ole tässä vaiheessa pystytty ennustamaan esim. anestesiassa suoritettavien hammashoitojen tuleva määrä. Leikkaustoiminnan monialaisuus edellyttää päivystävässä sairaalassa laajan erilaisten leikkausten kokonaisuuden rakentamista tehden näin salien optimaalisen käytön haasteelliseksi. Lisäksi päiväkirurgian osuus on noin puolet kaikista toimenpiteistä vaikuttaen saliaikaan. Näistä syistä arvioidaan yhden salin tuottavan noin 1100 salituntia / vuosi, jolloin salitarve tulee olemaan laskennallisesti 13 salia vuonna 2027. Koska hätäsektioita varten tulee varata yksi leikkaussali, tulee kokonaissalitarpeeksi 14 salia. Kun huomioidaan leikkaustoimenpiteiden monimuotoisuus, ikärakenteen muutos ja toimenpidemäärien kasvuennuste vuoteen 2027, kasvaa tarvittava salimäärä yhdellä nykyisestä. Leikkaussalien kokonaismäärä on siten hankeselvityksessä laskettu olevan 14. Yksi saleista varataan sektioita varten ja lisäksi kahteen saliin pyritään keskittämään päivystysleikkauksia (kova ja pehmyt). Muut leikkaussalit varataan elektiivistä leikkaustoimintaa varten. Ortopedia ja käsikirurgia, kehittämistarpeet Väestön vanheneminen myötä on myös odotettavissa esim. lonkkamurtumamäärien sekä tekonivelleikkausten määrien lisääntymistä. Joidenkin arvioiden mukaan lisäys olisi jopa 50 %, mutta 24 todennäköisesti lisäys on pienempi johtuen siitä, että väestön terveydentila on parempi kuin aikaisemmin. Kaiken kaikkiaan leikkausmäärät tulevat nousemaan väestön kasvun suhteessa. Käsikirurgiset pienemmät leikkaukset (canalis carpi lähinnä) ovat jo suurelta osin siirtyneet Pokikirurgiaksi. Sairaalassa 2015 keväällä aloittavan käsikirurgin toimenpiteet kohdistuvat HYKS:stä takaisin Hyvinkäälle hoidettaviksi tuleviin potilaisiin ja alueen väestön operatiivisiin käsimurtumapotilaisiin. Nämä toimenpiteet tuleva lisääntymään vuodesta 2014 väestön kasvun suhteessa. Gastroenterologinen-, ja endokriininen- ja yleiskirurgia, kehittämistarpeet Väestön vanheneminen tulee erityisesti vaikuttamaan vatsaelinkirurgisiin potilaisiin. Potilaiden eliniän noustessa riski altistua uudelle vatsanalueen leikkaukselle jo vuosikymmeniä aiemmin toteutetun leikkauksen jälkeen kasvaa, jolloin mm. tyräkirurgian tarve kasvaa, mihin vaikuttaa myös väestön lihavuuden lisääntyminen. Syöpätautien tiedetään lisääntyvän merkittävästi tulevina vuosina ja lisäys kohdistuu erityisesti suoliston alueen syöpiin. Näiden vuoksi myös päivystyskirurgian osuus lisääntyy, kun monet ongelmat em. oireisiin ja komplikaatioihin liittyen tulevat akuutisti esille. Leikkaustoimintaan vaikuttaa toisaalta lisääntyvä teknologia, joka mahdollistaa potilaslähtöisesti potilaiden leikkaamisen tähystysmenetelmillä aiheuttaen kuitenkin saliajan lisääntymistä valmistelujen osalta. Päiväkirurgian osuus koko leikkaustoiminnasta ei enää lisäänny, koska toimintamallit näiltä osin jo toteutuvat. Urologia, kehittämistarpeet Päiväkirurgisten potilaiden osuus urologiassa on ollut suhteellisen matala, esim. vuonna 2014 osuus oli noin 25 %. Osuutta voidaan nostaa muun muassa eturauhaspotilaiden osalta. Toisaalta merkittävä osa urologisista potilaista, lähinnä virtsarakkotähystyspotilaat, on kotiutettavissa seuraavana päivänä. Plastiikka-, rintarauhas- ja laskimokirurgia, kehittämistarpeet Plastiikkakirurgian leikkausmäärät tulevat kasvamaan. Väestön ikääntyminen ja aikuistyypin diabeteksen yleistyminen lisäävät haavapotilaiden leikkausten määrää. Ihosyöpien lisääntyminen lisää plastiikkakirurgian tarvetta. Hyvinkään sairaala vastaa oman alueen rintasyöpäkirurgiasta. Rintasyöpäpotilaiden määrä lisääntyy väestömäärän mukaan ja HUS-alueen päivittyvä työnjako voi sitä lisätä. Uusintaleikkausten määrä kasvaa. Noin 30 % potilaista kotiutuu päiväkirurgisesti ja toiset 30 % voi kotiutua vuorokauden sisällä ja vain 30 -40 % tarvitsee vuodeosastohoitoa. Laskimokirurgian ennustetaan pysyvän ennallaan. Lasten kirurgia, kehittämistarpeet Lasten määrän lisäys tulee vastaavasti hiukan kasvattamaan leikkaushoidon tarvetta. Lasten murtumien hoidossa kirurgiset vaihtoehdot ovat yleistyneen viime vuosina. Vuosittaisten toimenpiteiden määrään ei odoteta suurta kasvua. 25 Päivystyspotilaiden hoidon osalta kiireellisyyden ”liikennevalojärjestelmä” tulee vahvistumaan ja päiväaikaisen kirurgian hyödyt voidaan ottaa täysipainoisesti käyttöön asianmukaisilla tilaratkaisuilla Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, kehittämistarpeet Korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkausmäärän arvioidaan olevan noin 700 potilasta / vuosi. Leikkausmäärät yleisimmän 10 leikkaustyypin osalta säilynevät varsin vakiona, kuten myös yleisanestesia-/paikallispuudutusleikkausten suhde sekä päiväkirurgisten potilaiden suuri osuus ja vaihtotehokkuuden suuri merkitys. Naistentaudit ja synnytykset, kehittämistarpeet Gynekologisen kirurgian osuus tulee kasvamaan väestön kasvun mukaan. Kohdunpoistotarve pysynee lähivuosina ennallaan. Vanhempien naisten ikäryhmä kasvaa ja odotettavissa on virtsankarkailun ja laskeumien aiheuttaman palvelutarpeen kasvu. Synnytysten määrä on noussut noin 160:lla vuoteen 2012 verrattuna (1685 -> 1847) pääosin HYKS naistensairaalan remontin takia. Tämä on luonnollisesti merkinnyt myös synnytystoimenpiteiden määrän kasvua. Remontin arvellaan valmistuvan alkuvuodesta 2017, jolloin synnytystoiminnan voi ennustaa hieman laskevan. HUS-alueen muut muutokset voivat vaikuttaa kuitenkin päinvastaiseen suuntaan jolloin toiminta pysyy ennallaan tai jopa hieman nousee. Potilasturvallisuus synnytystoiminnassa edellyttää, että leikkaussaliin on tarvittaessa nopea ja ongelmaton pääsy, tähän varaudutaan uuden hissiyhteyden ja kulkutunnelin avulla. Vauva- ja perhemyönteisyys huomioidaan sektiovauvojen varhaisen lähikontaktin mahdollistamisella ja perheiden osallistumismahdollisuudella jo heräämöalueella. Tiloihin liittyvät kehittämistarpeet Sujuva leikkaus- ja anestesiatoiminta edellyttää tehokkaita prosesseja. Tilaratkaisuilla varmistetaan toimintojen ja henkilöstön optimaaliset olosuhteet tehokkaaseen toimintaan. Leikkaussalien sijainti ja toiminnallinen yhteys tukitoimintoihin, heräämö-, Leiko- ja kanta-sairaalan tiloihin huomioidaan tukemaan hoitoprosesseja. Tehokas toiminta edellyttää standardikokoisia, muuntojoustavia leikkaussaleja (55 m2), jotka täyttävät laajan leikkauspalvelupakettien tarpeet mahdollisimman kattavasti. Erilaisiin leikkauksiin varaudutaan hoitologistikkomallin mukaisesti toimittamalla leikkauksessa tarvittava välineistö etukäteen leikkaussaleihin tarvikemoduuleissa. Hoitologistikkomalli mahdollistaa leikkaussalien ja henkilökunnan optimaalisen käytön vähentämällä turhaa instrumenttien ja tavaroiden liikuttelua. Siirreltävät tarvikemoduulit lisäävät leikkaussalien monikäyttöisyyttä ja lisäävät siten saliajan käytön tehokkuutta. Leikkaussalien mallin, koon ja muiden ominaisuuksien tulee tukea leikkaussalien käyttöä mahdollisimman monella erikoisalalla. Kattokeskukset, kirjaamisvarret, monitorit ja leikkausvalaisimet tulee olla helposti liikuteltavia ja niiden sijainti suunnitellaan huolella. Ohjauskeskuksen sijoittuminen ja valaistuksen ohjaus tulisi olla mahdollisimman ergonomista. Leikkaustason tulee mahdollistaa potilaan asennon säätäminen monipuolisesti. Ilmastointi- ja muut tekniset- ja turvallisuusratkaisut tukevat tulevia moderneja hoitomalleja huomioiden infektioiden vaateet ja erityisen korkeaa hygieniaa vaativien leikkausten toteutuksen. Heräämöalueelle yhdistetään kaikki postoperatiiviset prosessit ja osa preoperatiivisista toiminnoista mm. lasten- ja anestesian preoperatiiviset valmistelut. Tehtyyn selvitykseen (NHG 2015) perustuen 26 välittömän heräämövalvonnan tarpeisiin varataan kaksikymmentäneljä potilasvalvontapaikkaa, joissa on tarvittava elintoimintojen monitorointi, lisähapen antomahdollisuus, paineilmapiste ja imulaitevalmius. Toisen vaiheen heräämöhoitoa varten tarvitaan yksitoista (osa eriytettynä lapsille vanhempineen) paikkaa istuvia potilaita varten. Näin suunnitellen tilat soveltuvat myös ympärivuorokautiseen käyttöön ja heräämöstä kotiuttamiseen joko samana tai leikkauksen jälkeisenä päivänä (23 h toiminta). Päiväkirurgisen toiminnan toteuttaminen osana heräämön toimintoja perustuu prosessiin, jossa I- ja II- heräämöalueiden raja on muunneltavissa tarpeen mukaan. Heräämöalueen tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja mahdollistaa kaikkien heräämöpotilaiden valvonta. Alueella tulee olla valmius hoitaa välitöntä postoperatiivista hoitoa tarvitsevia heräämöpotilasta. Toisaalta tiloissa tulee olla mahdollisuus helposti siirrettävillä liukuseinillä huomioida erilaista yksityisyyttä tai eristämisolosuhteita vaativien potilaiden ja omaisten tarpeet. Tilojen tulee olla valoisat ja turvalliset. Synnytystoiminnan kiireellisiä tilanteita varten rakennetaan hissi ja kulkuyhteys kantasairaalan 2kerroksen synnytysosaston tiloista leikkausyksiköön. Kulkuyhteys voidaan myöhemmissä projekteissa ulottaa kantasairaalan muihin kerroksiin kuten päivystykseen ja vuodeosastoille. Yhteyden laajentaminen parantaa leikkausyksikön, tehostetun valvonnan, vuodeosastojen ja päivystyksen kulkuyhteyksiä. Polikliinisen kirurgian (Poki) kehittämistarpeet Poki-toiminta tulee vakiintumaan vuoden 2014 tasosta vuosien 2015 -2016 aikana toimintojen koordinoinnin myötä. Vuonna 2014 Poki-toimenpiteitä tehtiin 215 kpl ja vuonna 2015 tehdään noin 400 kpl. Tämän jälkeen toimenpiteet lisääntyvät väestön kasvun suhteessa. Päiväkirurgisten potilaiden siirtyminen Poki-toimintaan vapauttaa leikkaussaliaikaa marginaalisesti, koska lyhytkestoisimmat toimenpiteet poistuvat leikkaussaleista korvautuen pidempikestoisilla päiväkirurgisilla potilailla. Leikkausyksikön alueelta, josta toiminnot siirtyvät uuteen hankkeessa kuvattuun yksiköön, voisi käyttää osan tiloista Poki – toimintaan. Pokin läheisyys leikkausyksiköön ja sairaalan toimenpiteiden (myös tavallisten kirurgisten poliklinikkatoimenpiteiden) keskittämisellä yhteen paikkaan voidaan saada tehostettua prosesseja ja koulutusta. Poki-tilojen suunnittelu ei kuulu tähän leikkaussalihankkeeseen, mutta tulee huomioida sairaalan kokonaisuudessa. Tukipalveluiden kehittämistarpeet Puhtaanapitopalvelut ja välinehuolto, kehittämistarpeet Hyvinkään sairaalan leikkausyksikössä pilotoidaan hoitologistikko toimintaa, joka sisältää sekä välinehuolto- että varastopalvelut. Tavoitteena on, että hoitologistikko kokoaa toimenpidekohtaiset moduulit kokoamispisteessä, josta on suora yhteys varastoihin. Sujuvan toiminnan turvaamiseksi tilojen tulee sijaita leikkaussalien läheisyydessä. Leikkausosastolle suunnitellaan välinehuoltotila, jossa pestään, desinfioidaan, pakataan ja steriloidaan se päivystysvälineistö, jota ei lähetetä välinehuoltokeskukseen huollettavaksi. Hyvinkään sairaalan välinehuolto järjestetään pääsääntöisesti keskitetyn toimintamallin mukaan. Hissit ja sujuva kulkureitti leikkausosaston ja välinehuoltokeskuksen välillä säilytetään. 27 Leikkausyksikön alle tehdään myös tilavaraus välinehuollolle. Nykyisen välinehuollon tilat (T-kerros) eivät enää vastaa välinehuollon nykyvaateita sairaala-, laite- ja taloteknisten ongelmien vuoksi. Alueen kolme kuntaa toivovat HUSin välinehuollon toimijan tuottavan heille välinehuollon palvelut, tästä syystä tarvitaan myös lisää tilaa. Logistisesti leikkausyksikön alakerta on sopivin paikka välinehuollolle, myös sairaalasta kuntiin lähtevien kuljetusten näkökulmasta. Tilavaraus tehdään, mutta välinehuollon investointihanke on oma hanke, joka toteutetaan myöhemmin. Tähän hankkeeseen ei välinehuoltoa sisällytetä, koska vuoden 2016 alusta välinehuollon palvelujen tuottaja vaihtunee. Mikäli välinehuolto ei toteudu jostain syystä leikkausyksikön alakertaan, suunnitellaan ko. tilat väliaikaisiin parakkeihin sijoittuneiden yksiköiden käyttöön. Kuvantaminen ja laboratoriopalvelut, kehittämistarpeet Tähän hankkeeseen ei liity HUSLABin näytteenottoon tai tutkimuksiin liittyviä tilatarpeita. Leikkausosastolla otettavia tutkimuksia tai vieritestauksena tehtäviin tutkimuksiin tarvitaan näytteenottotilaa leikkausosastolla. HUS-kuvantaminen tuottamat tietokone- ja magneettitutkimusmäärät ovat kasvussa. Turvallisen toiminnan kannalta on tärkeätä ottaa huomioon tarve kuljettaa MRI-tutkimusta varten sedatoituja lapsia tutkimushuoneesta heräämöön. MRI-toiminta potilaan kuljetuksineen tulee olla sujuvaa, jotta kallis kuvauslaitteisto saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Lääkehuolto, kehittämistarpeet HUS-Apteekki tuottaa lääkehuollon palvelut leikkausyksiköille. Lääkkeet ja liuokset tilataan HUSApteekista. Lääkekuljetukset tapahtuvat sisätunnelin kautta leikkausyksikköön, josta ne puretaan leikkausyksikön lääkehuoneen kaappeihin ja liuosvarastoon. Hyvinkään leikkaussalihankkeessa varaudutaan infuusioiden valmistamiseen leikkaussalien yhteydessä olevassa lääkehuoneessa, joka varustetaan biologisella suojakaapilla. Hyvinkään leikkaussalien käyttämät infuusionesteet kuljetetaan trukeilla nykyisen logistiikan alakerrasta HUSApteekin uusista tiloista/nykyisestä apteekin toimipisteestä nesterullakoilla leikkaussalien läheisyydessä olevaan varastoon, josta täyttö saleihin ja heräämöön. HUS-Apteekin suosittelema palvelu leikkaussaleille on lääketyöntekijän ja osastofarmaseutinpalvelu. Lääketyöntekijä huolehtii esimerkiksi leikkaussaleihin tarvittavat infuusionesteet (infuusionestetäyttöpalvelu). Osastofarmaseuttipalveluna olisi esim. tiettyjen infuusioiden sekoittaminen (lääkelaimennus palvelu). Putkipostille tehdään varaus rakennushankkeeseen. Tulevaisuudessa putkipostilla voidaan kuljettaa näytteitä, osa lääkkeistä, veriä, instrumentteja yms. Ravitsemuspalvelut, kehittämistarpeet Ruoka toimitetaan leikkausosastolle alakerran tunneleita myöden. Uuden leikkaussalien heräämön yhteyteen rakennetaan tila, jossa on mahdollista valmistaa ja säilyttää pieniä välipaloja heräämöstä kotiutuville potilaille. Potilaskeittiö varustetaan mikrolla, jääkaapilla, kahvin- ja vedenkeittimillä sekä astianpesukoneella ja säilytyskaapeilla. Välipaloina tarjottavien aterioiden sisältö tarkennetaan keskuskeittiön ja leikkaussalihenkilöstön kesken myöhemmin. ICT, kehittämistarpeet 28 Hankkeessa ICT-järjestelmien tarve on ennustettu pääosin nykyisen kehityksen pohjalta, mutta vielä hankesuunnitteluvaiheessa suunnitelmia varaudutaan teknologian osalta tarkentamaan ja suunnittelemaan tiloja mahdollisimman muunneltaviksi. ICT ratkaisuilla mahdollistetaan digitaalisen tiedon käsittely, tallennus ja mahdollisesti kuvasiirto opetustarkoituksessa. Tulevaisuudessa kuvien siirtely ja hallinta tapahtuu IP-pohjaisesti. Lääkintälaitteiden paikantamiseen wlan-tekniikalla tulee varautua. Yleiskuulutusjärjestelmän kattaa koko alueen. Hoitajakutsujärjestelmä ulottuu heräämöön, kaikkiin wc-tiloihin ja Leikon alueelle, huomioiden potilaille myös lattian rajaan asennettavat ryömintäpainikkeet. Työntekijöitä ja potilaita hyödyttävä kameravalvontajärjestelmä ulotetaan laajalti uusiin tiloihin. Kamerat sekä käytäville ja taukotiloihin asennettavat leikkausalitoiminnan ohjausjärjestelmän (nyt Opera) monitorit hyödyttävät päivän toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Leikkaussaleissa on mahdollisuus erilaisten kuvien (esim. rtg-, läpivalaisu- ja tähystyskuvat) taltiointiin, siirtoon ja arkistointiin. Meneillään olevan toimenpiteen reaaliaikainen videoseuranta (esim. keltainen sali, monitoimitila tms.) on mahdollista. Leikkausten videotaltioinnin mahdollisuus tukee opetussairaalatoimintaa. Tele- ja tiedonsiirtojärjestelmien tukee käytössä olevia ohjelmistoja ja tietojärjestelmiä. Sähköisen anestesiatietojärjestelmän käyttöönottoon tulee varautua. Keskusradio tms. tulee olla kaikissa leikkaussaleissa ja heräämöissä. Kulunvalvonta- ja työnajan seurantapisteitä tarvitaan riittävästi. Uudisosan kaikki tilat tulee suojata osoitteellisella paloilmoitinjärjestelmällä. Infonäyttöjä tulee asentaa riittävästi. Vaatehuolto, kehittämistarpeet Pesulapalveluihin ei ole tiedossa muutoksia. Uusi lastauslaituri- ja jätepiha alue riittävät kattamaan myös leikkaussalihankkeen tarpeet. Puhtaat vaatteet kuljetetaan rullakoilla lastauslaiturilta leikkausyksiköön HUS-Logistiikan toimesta tunneleita myöden. Pyykkejä ei siirretä hyllyille, vaan ne ovat rullakoissa liinavaatehuoneessa. Sairaalanmäelle on suunnitteilla pyykki- ja jätekuilut. Likapyykki tulee menemään pyykkikuilua myöden lastauslaituri- ja jätepiha-alueelle. Mikäli pyykki- ja jätekuilujen rakentaminen siirtyy, myös likapyykki kuljetetaan rullakoissa lastauslaituri- ja jätepiha-alueelle. Varastotoiminnat, kehittämistarpeet HUS-Logistiikka vastaa saapuvan tavaran toimituksesta yksiköihin. Varastotilat sijoitetaan leikkausosastolle siten, että ne tukevat ydintoimintaa. HUS-Logistiikka huolehtii leikkausosaston käsivarastojen hallinnasta, ostotilauksista, kierrätyksestä, hyllytyksistä ja muista logistisista tehtävistä. Keskusvaraston, steriilivaraston ja lääkevaraston välittömään läheisyyteen sijoitetaan toimenpidekohtaisten vaunujen kokoamistila, josta valmiit toimenpidevaunut toimitetaan suoraan leikkaussaleihin. Varastotilojen suunnittelussa huomioidaan yksikön päivystyksellinen luonne. Tavaroiden ja laitteiden varastoinnissa ryhmitellään kokonaisuudet niin, että ne tukevat leikkausosaston toimintaa mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti. Hyvinkään sairaanhoitoalueelle on suunnitteilla jäte- ja pyykkikuilu. Jäte- ja pyykkikuilu tulisi sijaita riittävän ison jätehuoneen yhteydessä. Mikäli jäte- ja pyykkikuilun rakentaminen siirtyy myöhempään ajankohtaan, kuljettaa HUS-logistiikka pyykit ja jätteet tunnelien kautta jätepihalle, kuten nykyään. 29 Sänkyjä liikutellaan runsaasti leikkaussalialueella. Sängyille varataan tilaa leikkaussalien läheisyydestä. Lasten tarpeisiin varaudutaan erikokoisilla sängyillä. Varsinaiseen sänkyvarastoon ei varauduta. Logistiikka Potilaat ja omaiset Tavoitteena on tehostaa päivystyspotilaiden hoitoa siten, että potilaat siirtyvät lisääntyvästi suoraan päivystyksestä leikkaussaliin, eivätkä enää odottamaan leikkausta osastolle tai kotiin. Potilaiden kulku leikkausalueelle toteutuu pääosin Leikon sisääntulon kautta. Vuodeosastolta tulevien potilaiden kuljetusreitti leikkaussaleihin ja heräämöön tulisi olla mahdollisimman esteetön ja nopeakulkuinen ja häiritä mahdollisemman vähän leikkausalueen toimintaa. Leikkausyksikön logistiikassa on tärkeää yhteys päivystysalueelta. Potilaiden siirtoa päivystyksestä vuodeosastolle odottamaan leikkaukseen pääsyä vähennetään tehostamalla päivystyspotilaan leikkausprosessia. Monisairaiden potilaiden siirto isojen leikkausten jälkeen tehostetun valvonnan yksikköön lisääntyy postoperatiivisesti. Hankkeessa rakennettavan sektiopotilaiden hissiyhteyden laajentaminen myöhemmissä rakennushankkeissa päivystykseen ja kantasairaalan vuodeosastoille parantaisi merkittävästi yhteyksiä vuodeosastojen, päivystyksen, leikkaussalien ja tehostetun valvonnan osaston välillä. Suunnitteilla on myös kulkureitti kantasairaalan kahviosta Leikoon ja heräämöalueelle. Leikkaussaleihin tulee olla lyhyt ja sujuva yhteys Leikosta. Heräämöstä tulee olla myös lyhyt ja esteetön reitti kotiutuville potilaille sekä pukuhuoneisiin, että ulko-ovelle. Henkilökunta Operatöörien optimaalinen yhteys kantasairaalan vuodeosastoille ja päivystysalueelle on tärkeää sujuvan työprosessin varmistamiseksi. Leikkaustoiminnan päivittäisjohtamiseen tarkoitetun tila sijaitsee uusien leikkaussalien ja heräämötilojen välittömässä läheisyydessä. Tila on vastaava hoitajan, anestesialääkärin ja trauma- ja pehmytpäivystystoimintaa johtavan kirurgian käytössä. Anestesialääkäreiden ja kirurgien kansliatilojen tulee sijaita ydintoiminnan läheisyydessä (sisältä-vät sanelutilat, ATK-tilat ja tiimitilat). Hoidonvaraajille ja lähiesimiehille varataan tarkoituksenmukaiset tilat Leikon alueelta. Ydintoimintojen läheisyyteen tulee henkilökunnalle yhteinen taukotila. Kerrosta alempana sijaitsee varsinainen taukohuone työpaikkaruokailua ja muuta kokoontumista varten. Henkilöstö Leikkaustoimintojen alueella työskentelee päivittäin eri erikoisalojen lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa yhtensä noin 140. Operatöörejä on yhteensä 50–60 henkilöä, heistä noin puolet kirurgian eri erikoisaloilta ja vaihdellen päivittäisen suunnitelman mukaan muiden erikoisalojen lääkäreitä, gynekologeja, korva-nenäkurkkutautien ja lastenkirurgian erikoisalojen lääkäreitä. Anestesiologeja alueella on 17. Lääkärihenkilökunnan määrä riippuu alueen erikoisalakohtaisista ja poliklinikoiden päivystys ja vuodeosastotoimintojen toteutusmallista leikkaustoimintojen lisäksi. 30 Henkilökuntamäärässä on leikkaus- ja anestesiayksikön vakanssien lisäksi mukana myös Leikoon, preoperatiiviselle poliklinikalle ja hoidonvaraukseen kohdennettu vakanssimäärä. Henkilökuntavakansseja on seuraavasti (31.12.2014); sairaanhoitajia 84,5, lääkintävahtimestareita / lähihoitajia 3, vuosilomavakansseja on 7. Päivittäin leikkaustoiminnan alueella työskentelee myös toimistosihteeri, vahtimestari ja Leikon osastosihteerit. Rakennushankkeen myötä toiminnan lisäystä voidaan tämän hetkisen arvion mukaan kompensoida siten, että heräämöjen yhdistämisestä saatava hoitohenkilökuntaresurssien vapautuminen kohdennetaan leikkaussalityöhön. 4 HANKKEEN RISKIARVIO Strategiset riskit Rakennushanke perustuu Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensisijaiseen tehtävään tuottaa alueellisesti keskitettyjä palveluja Keski-Uudenmaan kuntien väestölle yhdessä sovitulla ja kehittyvällä työnjaolla piiritasoisesti keskitettyjä palveluja tuottavan HYKSin ja alueellisia lähipalveluja tuottavien terveyskeskusten kanssa. Rakennushankkeen lähtökohta on, että sairaalan profiili palveluntuottajana leikkaustoiminnan osalta säilyy vuonna 2011 valmistuneen sairaalan yleissuunnitelman ja muiden voimassa olevien HUS-tason linjausten mukaisena. SOTE-ratkaisut nostavat esiin erilaisia mahdollisuuksia, joista ei ole tässä hankkeen vaiheessa tarkempaa tietoa tai linjauksia. Toisaalta leikkaustoiminta ja siihen nivoutuva heräämötoiminta ovat erikoissairaanhoidon ydintehtäviä, eikä tässä vaiheessa, kun päivystysasetus on voimassa, ole näköpiirissä suuria hankkeen tarvetta kyseenalaistavia seikkoja. Monipuolisesti toisiaan tukevat eri erikoisalat ja kehittyvä alueellinen yhteispäivystys luovat pohjan laaja-alaisen ja päivystävän sairaalan luonteelle. Toiminnasta voidaan erottaa joitakin yksittäisiä sellaisia toimintoja, joita voidaan toisaalta toteuttaa jossain määrin HYKSin yksiköissä, mutta toiminnallisesti HYKSiin on jo hankeen selvitysvaiheessa keskitetty sellaiset leikkaukset, joiden keskittämisestä on erityisluonteen tai vaativuustason vuoksi hyötyä. Toisaalta terveydenhuollon yksityiset palvelun tuottajat voivat osaltaan tuottaa samoja toimintoja kuin Hyvinkään sairaalan leikkaus- ja anestesiayksikössä tuotetaan. Mikäli SOTE ratkaisu luo edellytykset vahvistuvalle yksityistoiminnalle, voi osa tuotetuista elektiivisistä leikkauksista tällaisessa tilanteessa siirtyä. Toisaalta sairaalan vahva yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa tehokkaiden potilasprosessien myötä on antanut pohjan tehokkaan ja potilaslähtöisen toiminnan toteuttamiseen ja edelleen kehittämiseen. Lisääntyvän vanhusväestön ja monisairaiden potilaiden leikkaushoidon siirtyminen yksityiselle tuottajalle ei arvion mukaan vaikuta todennäköiseltä. KeskiUudenmaan lähialueilta on mahdollista syntyä julkisrahoitteista palvelukysyntää, riippuen pohjoisessa, idässä ja lännessä olevien kuntien lähisairaaloiden kehityksestä. Muun kuin kunnallisen rahoituksen kautta tulevan palvelukysynnän merkitys arvioidaan minimaaliseksi suunnittelukaudella. Potilaiden huomioiminen ja toimintojen toteuttaminen potilaslähtöisesti ja virtaviivaisesti on leikkausja heräämöalueen osalta kuitenkin oleellinen asia, joka tulee huomioida hankkeen prosessi tukevien tilojen suunnittelussa, jolloin näillä toimin voidaan arvioida strategiset riskit melko vähäisiksi. Operatiiviset, palvelutuotannon, talouden ja tiedonhallinnan riskit 31 Leikkaussalien ja yhtenäisten heräämötilojen rakentaminen perustuu keskussairaalamallilla toimivan sairaalan palvelutuotannon toteuttamiseen tarvittavan leikkauskapasiteetin arvioon. Koska leikkausalueella tuotetaan monen eri kirurgian erikoisalan, gynekologian ja korva-nenäkurkkutautien sekä synnytystoimintaan liittyviä toimenpiteitä, on riskinä tulevaisuuden kysyntää ennustettaessa, että jonkun tai joidenkin osa-alueiden arviot eivät osu oikeaan. Toisaalta riskinä on myös tilanne hankkeen suunnitteluvaiheen nykytilan kartoitukseen perustuvissa arvioissa, että hoitotakuun puolen vuoden sisällä tuotettava leikkaustoiminta olisi toteutettavissa suoraan nykyisellä toiminnan toteutuksen tahdilla. Hoitotakuun toteutuessa alle 6 kuukauden, mutta ollessaan arviovaiheessa noin 4-5 kuukautta, voi riskinä olla liian optimistinen arvio hoitotakuun toteutusmahdollisuuksista tulevaisuudessa. Hankkeen leikkaussalimäärän yliarviointiin on mahdollisuus perustuessaan yksittäisten erikoisalojen erillisinä asiantuntija-arvioina, mutta toisaalta selvitystyöryhmä on arvioinut, että väestönmäärän kasvuennusteiden mukaan tehty kysyntäarvio on tässä vaiheessa hyvä mitoituksen laskennan pohja ja tällöin ylimitoituksen riski on vähäinen. Yksittäisten erikoisalojen mahdolliset vähentävät muutokset eivät muuta hankkeen kokonaiskysyntäpohjaa, koska mm. hoitotakuun nykytilan muutos parempaan täyttää mahdollisen yksittäisen erikoisalan muutoksen. Tällaisessa tilanteessa potilaiden hoidonsaatavuus nopeutuu. Leikkaussalitoiminnan tehostaminen toimintoja edelleen muuttamalla potilaslähtöisemmiksi ja uusien modernien mallien käyttöönottaminen yhtenäisissä heräämötiloissa on leikkaustoiminnan hankkeen onnistumisen kannalta oleellisia tekijöitä. Riskinä on toimintamuutosten läpivienti, jolloin leikkaussalikapasiteetti on sekä elektiivisen että päivystystoiminnan osalta oltava riittävän tehokas vastaamaan arvioituun palvelutarpeeseen. Virtaviivainen preoperatiivinen Leiko-toiminta antaa henkilöstölle mahdollisuutta ja uskoa toteuttaa uusia isojakin toimintamuutoksia. Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit Merkittävin sekä strateginen että toiminnallinen riski on hankkeen viivästyminen. Hyvinkään akuuttisairaalan yksi ydintoiminnoista on leikkaus- ja anestesiologia. Alueen asukkaiden elektiivinenja päivystysdiagnostiikka sekä leikkaus- ja synnytystoiminta tukeutuvat eri erikoisalojen osaajien muodostamaan kokonaisuuteen. Mikäli leikkaussalien rakentamishanke viivästyy, voi vanhojen salien käyttö tulla mahdottomaksi ja koko sairaalan toiminta vaikeutuu. Sairaalan toimintojen laajan kokonaisuuden näkökulmasta logistisesti hyvin sijaitsevat, käyttökuntoiset leikkaussalit ovat välttämättömiä ja leikkaustoiminnan keskiössä olevat operatöörit ja anestesiologit sairaalan muidenkin toimintojen osalta keskeisiä henkilöitä. Hankkeen viivästyminen on arvioitu merkittäväksi riskiksi. Henkilöstöön liittyvät riskit painottuvat osaavan henkilöstön saatavuuteen, koska leikkaus- ja anestesiologian alueella edellytetään hoito- ja lääkärihenkilökunnalta pitkää koulutusta ja perehdytystä edellyttävää erityisosaamista. Henkilökunnan sitoutuminen on yleensä Hyvinkään alueella ollut hyvää, mutta useampien erikoislääkäreiden lähestyvä eläköityminen ja toisaalta nuoremman henkilöstön perhevapaat vaikuttavat henkilöstön riittävyyteen ja tuovat rekrytointihaasteen. Toimintojen muutokset sekä ammattiryhmien että työyksiköiden kehittyvän työnjaon uudet mahdollisuudet edellyttävät hyvää henkilöstöjohtamista hyvin hallitulla ja johdetulla työn suunnittelulla ja johdolla voidaan tasata sekä työn kuormitusta että toiminnan vaihtelua näin voidaan henkilöstöön liittyvää kohtalaisen suurta riskiä hallita. 32 Leikkaussali- ja heräämöhankkeen rahoitus-ja aikatauluriskit liittyvät HUS kokonaisuudessa sen hallintoelimien, lähinnä valtuuston valmiuteen hyväksyä Hyvinkään sairaalan ydintoimintojen perustana olevan hanke. Kyseessä on tämän HUS-hankkeen priorisointi ja päätöksenteko osana koko Uudenmaan alueen toimintojen kehittämistä. Työryhmä arvioi riskin melko suureksi. 5 ASEMAKAAVA, LAAJENNUKSEN SIJOITTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Asemakaava Hyvinkään sairaalatontin asemakaava on vuodelta 2012. Asemakaavassa sairaalatontti on merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Sairaalatontin rakennusoikeus on 100 000 m², josta 38 502 m² on käytetty. Kiinteistö OY Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakennuksen suunniteltu laajuus on 13 500 m². Hankkeen valmistumisen jälkeen käyttämätöntä rakennusoikeutta tontille jää 47 998 m². Asemakaava ei näin ollen aseta rajoituksia esitetylle rakennushankkeelle. Laajennuksen sijoittuminen ja kuvaus rakennuksesta Uudisrakennus esitetään suunniteltavaksi kaksikerroksisena laajennuksena nykyisen sairaalarakennuksen yhteyteen, Leiko-yksikön sisäänkäynnin luoteispuolelle. Tämä mahdollistaa sairaalatoiminnan logistiikan ja potilas- sekä henkilöliikenteen toimivuuden. Osittain maan alle sijoittuva alin kerros toteutetaan raakatilana ja varustetaan perusilmanvaihdolla ja -lämmityksellä. Lisäksi kerrokseen sijoitetaan sähkökeskukset ym. teknisiä tiloja. Ilmanvaihtokonehuoneet sijoitetaan rakennuksen ullakolle. Uudisrakennus liitetään sairaalan kaukolämpöverkkoon sekä viemäri- ja vesiliittymään. Rakennus varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Rakennusautomaatio- ja paloilmoitinjärjestelmät liitetään olemassa oleviin järjestelmiin. Ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan sekä jäähdytyksellä että lämmön talteenottojärjestelmällä. Hankkeella ei ole olennaisia lisääviä vaikutuksia olemassa oleviin sähkö- ja muihin teknisiin järjestelmiin. Hankkeeseen sisältyy lisäksi nykyisen rakennuksen vesikatolle rakennettava kaksikerroksinen kulkuputki sekä potilashissi. Liikennejärjestelyt Leiko-yksikön sisäänkäynnin ajoyhteyttä joudutaan hankkeen takia järjestelemään uudelleen. Tästä aiheutuvat kustannukset sisältyvät hankkeeseen. 6 TILAOHJELMA Leikkausosaston uudisrakennuksen tilatarpeet on esitetty alla olevassa alustavassa tilaohjelmassa (taulukko 7), josta näkyvät eri tilat ja niiden koot (hym2). Esitetty tilatarve vastaa tässä hankeselvityksessä esitettyjen toiminnallisten kokonaisuuksien ja toimintaprosessien edellyttämää laajuutta. 33 Alustavan tilaohjelman mukaisesti tiloihin sijoitetaan 10 leikkaussalin lisäksi toiminnalliseen kokonaisuuteen olennaisesti kuuluvat heräämö-, huolto-, varasto- ja toimistotilat. Tilojen sijoittelu tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa. 34 Alustava tilaohjelma Leikkausosasto kpl à m² 10 4 55 10 hym² m² yht. 550 40 valvomo 1 1.vaiheen heräämö / 24 paikkaa 24 2. vaiheen heräämö/ 8 paikkaa + 3 11 lapset (monikäyttöisiä) 30 9 6 30 216 66 Potilaskeittiö 1 40 40 Lab. työpiste Lääkehuone 1 1 10 30 10 30 Toimistotilat 3 Tilan nimi Käyttötarkoitus Leikkaussalit Käsienpesu, leikkaussalipukeutuminen Heräämö 140 toimintojen johto ja ohjaus Osastokanslia/leikkaustoim. päivittäisjohto 1 50 50 Henkilökunnan taukotila 1 30 30 sis. puhdas ja likainen huoltohuone sis. hoitologistikon työtilan steriilit instrumentit steriilit pakkausmateriaalit tehdassteriilitarvikkeet tehdaspuhdastavara lääkintälaitteet apuvälineet anestesiavälineet kulutustavara liinavaate liuos 1 1 200 250 200 250 Siivoushuone Jätehuone 4 1 6 2 10 15 3 5 40 15 18 10 1735 Huoltotilat/lähivarastot Muut varastot Laitoshuollon tilat WC / hk WC / inva YHTEENSÄ 35 Taulukko 7. Alustava tilaohjelma 7 UUDISRAKENNUKSEN LAAJUUS, TOIMINTAKULUVAIKUTUS KUSTANNUSARVIO JA AIKATAULU SEKÄ Uudisrakennuksen laajuus, kustannusarvio, aikataulu ja väistötarve Rakennushankkeen ehdotettu laajuus Hankkeen alustavan tilaohjelman mukainen hyötyala on 1735 hym². Hankeselvityksen alustavan tilaohjelman ja tiloille esitettyjen toiminnallisten vaatimusten perusteella on laadittu alustavat tilakaaviot uudisrakennusosasta. Tilakaavioiden avulla on varmistuttu tavoitteiden toteuttamismahdollisuudesta, esitetyn tilaryhmittelyn toiminnallisesta tehokkuudesta ja hahmotettu hankkeen laajuutta. Tilakaaviot ovat hankeselvityksen liitteinä. Kokonaislaajuus (brm²) tilakaavioiden mukaisessa ratkaisumallissa uudisrakennuksen osalla on 6746 m². Kokonaisalat jakaantuvat kerroksittain seuraavasti: T- (raakatila) ja P-kerroksessa (leikkausosasto) 2 385 m² kummassakin, ullakon IV-konehuone 1000 m². P-kerroksessa on lisäksi noin 540 m2 peruskorjattavaa tilaa. T-kerroksen peruskorjattavat tilat rajoittuvat uudisrakennuksen ja vanhan rakennuksen liittymäkohtiin. Hankkeen kustannusarvio Hankkeen kustannusarvio on 17 milj. euroa (alv 0 %), josta kulkuputki ja hissi muodostavat 1,1 milj. euron osuuden sekä raakatilaksi rakennettava alakerta 2,4 milj. euron osuuden. Hinnat on laskettu Uudenmaan alueen 2015 hintatasolla. Leikkausosaston uudistilan kustannusarviona on käytetty 4200 euroa/brm², sisältäen kiinteät sairaalalaitteet. Peruskorjattavan alueen hinta-arvio on 2500 euroa/brm² ja rakennettavan kellaritilan hinta-arvio 1000 euroa/brm². IV-konehuonetilojen hinta-arvio on 2200 euroa/brm². Hankkeen aikataulu Hankeselvitys valmistuu huhtikuun 2015 lopussa ja se esitetään osana investoinnin rahoituspäätöksen valmistelua HUSin hallitukselle touko-kesäkuussa 2015. Tavoitteena on saada investoinnista kuntayhtymän valtuuston hankekohtainen päätös kesäkuussa 2015. Hankesuunnittelu aloitetaan lomakauden jälkeen ja saadaan päätökseen keväällä 2016. Toteutussuunnittelu valmistuu 2016 loppuun mennessä. Rakentaminen ajoittuu vuosiin 2017 – 2019. Hankkeen edellyttämät väistötilat ja häiriöt työmaan aikana Uudisrakennusta tehtäessä ei erillisiä väistötiloja tarvita vaan väistöt voidaan toteuttaa osaston sisäisillä järjestelyillä. Osa nykyisistä autopaikoista jää uudisrakennuksen alle. Korvaavat paikat rakennetaan ennen uudisrakennuksen varsinaisten rakennustöiden käynnistymistä. Työmaanaikainen ajoyhteys Leiko-toiminnan pääovelle tulee ratkaista väliaikaisjärjestelyin. Toiminnassa olevalle leikkausosastolle aiheutuu rakennustöistä melu- ja tärinähaittoja. Sairaalan teknisiin järjestelmiin tulee lyhyitä käyttökatkoksia, kun uudisrakennuksen järjestelmiä liitetään niihin. 36 Hankkeen vaikutus tuottavuustavoitteet toimintakuluihin ja suoritteisiin sekä asetettavat Laskentatapa Laskelma leikkaussalihankkeen vaikutuksista vuotuisiin toimintakuluihin perustuu vuoden 2014 toteumaan. Laskelmissa on mukana leikkaus- ja anestesiayksikön toimintakulut ja tuotot. Henkilöstökulut sisältävät myös Leikon ja preoperatiivisen poliklinikan hoitohenkilöstön, koska nämä luvut eivät ole eroteltavissa pienempiin yksiköihin tietojärjestelmässä. Toimintakulujen muutos perustuu laskelmaan vuosien 2014 – 2027 välillä. Kulujen arvioinnissa on otettu huomioon toiminnan laajentuminen hankeselvityksessä esitettyjen ennusteiden mukaisesti. Toimintakulut Laskennan lähtötilanteen, eli vuoden 2014 toimintakulut leikkaus- ja anestesiayksikön osalta olivat n. 14,6 miljoonaa euroa. Toiminnan muutoksen ja suoritteiden kasvun myötä toimintakulujen odotetaan nousevan n. 1,1 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä ja 1,6 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Suurin muutos toimintakuluissa muodostuu tilakustannusten kasvusta. Leikkausosastoalueen sisäiset vuokrat kasvavat hankkeen valmistumisen jälkeen n. 443 t EUR vuodessa. Tämä määrä on nettoluku, koska osa nykyisistä leikkausosaston tiloista jää pois käytöstä odottamaan peruskorjausta uutta käyttötarkoitusta varten. Leikkaussalien liikuteltavia laitteita uusitaan vuosittain laiteinvestointeina tarpeen mukaisesti. Vuonna 2014 näiden laitteiden poistot olivat noin 600 000 €. Poistojen kasvun arvioidaan olevan noin 8,8 %. Hankkeen vaikutus toimintakuluihin ja tuottoihin - arvio vuoteen 2027 asti Tot Muutos 2014 Toimintatuotot 16 430 000 Ennuste 2014 - 2020 2020 1 539 000 17 969 000 Muutos eur Muutos % 2014 - 2027 2 074 534 2014 - 2027 Ennuste 2027 12,6 % 18 504 534 Henkilöstö 6 748 604 0 6 748 604 0 0,0 % 6 748 604 Palveluiden ostot 2 745 852 373 624 3 119 477 499 000 18,2 % 3 244 852 Aineet tarvikkeet ja tavarat 3 968 130 308 481 4 276 611 689 000 17,4 % 4 657 130 443 340 1 626 340 443 340 37,5 % 1 626 340 1 125 445 15 771 032 1 631 340 Vuokrat Toiminnan kulut yht. Poistot 1 183 000 14 645 586 605 000 22 990 627 990 53 240 11,1 % 16 276 926 8,8 % 658 240 Taulukko 8. Hankkeen vaikutus toimintakuluihin ja tuottoihin ennuste vuoteen 2027 Taulukon 8 luvut sisältävät tietojärjestelmäkustannuksiin 150 000 euron kasvun verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen. Leikkausosaston tietojärjestelmistä vastaa HUS-Tietohallinto, joka perustaa hanketta varten erillisen projektin. Sen kustannusten täsmentyessä em. kustannusvaikutus voidaan hankesuunnittelun yhteydessä arvioida tarkemmin. Investointi sisältää leikkausosastoon kuulumattomina tiloina uuden välinehuoltokeskuksen tilavarauksen ja synnyttäjien kiireellisiä leikkausosastolle siirtoja varten rakennettavan kulkuyhteyden. Niiden kustannukset nostavat Hyvinkään sairaalalta perittäviä sisäisiä vuokria lisäksi lähes 350 000 eurolla vuodessa. 37 Suoritteet ja asetettavat tuottavuustavoitteet Laskelmissa suoritteiden oletetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä n. 7,6 % ja vuoteen 2027 mennessä n. 17,6 %. Suoritteiden kasvun on arvioinut NHG laskelmissaan, jotka perustuvat potilasjärjestelmätoimittaja CGI:n poimintoihin. Suoritteiden kasvu on toimintakulujen kasvua suurempi, jolloin suoritteen hinta saadaan pidettyä ennallaan. Leikkaussali-investointiin ei sisälly henkilöstön lisäystarpeita. Heräämöjen yhdistämisestä saatava henkilöstön vapautuminen kohdennetaan kasvavaan leikkaussalitoimenpiteiden tarpeeseen. Investoinnin kautta mahdollistuva tuotannon lisäys kattaa siitä aiheutuvat kulut, koska henkilöstölisäyksiä ei tarvita. Investointi on välttämätön toiminnan jatkumisen varmistamiseksi ja tarpeen jotta olosuhteet leikkausyksikössä ovat nykyvaateiden mukaiset myös ilmastoinnin osalta sekä potilaille, että henkilöstölle. Uudisrakentaminen mahdollistaa myös leikkaussalitoimintojen jatkuvuuden rakentamisen aikana. Henkilöstön uudelleenkohdentamisen ja toimenpiteiden määrän kasvun johdosta toimenpiteiden keskihinnat eivät kasva nykyisestä. Toimenpiteiden määrää pystytään kasvattamaan nykyisillä toimintakuluilla tehostuvien salien käytön ja henkilöstön uudelleenkohdistamisesta johtuen. Salien käyttöä voidaan tehostaa hoitologistikko toiminnan ja geneeristen salien kautta; tarvittavat välineet sisältävä toimenpidemoduuli mahdollistaa leikkauksien teon vapaassa salissa nopeammin. Yhtenäisessä heräämössä potilaiden valvonta tehostuu, eikä se sido enää yhtä paljon henkilöstöä kuin kolme erillistä heräämöä omine henkilökuntineen. Vanhoista leikkausaleista Poki-toiminnalle vapautuvat tilat mahdollistavat kevyemmällä resurssoinnilla yksinkertaisempien toimenpiteiden suorittamisen, tällöin raskasta leikkaussaliaikaa jää niille toimenpiteille, jotka vaativat tehostetumpaa ympäristöä ja välineistöä henkilökuntineen. 38 LIITE 1 HySa leikkaussali, P-kerros 39 LIITE 2 HySa leikkaussali, katto 40 LIITE 3 HySa leikkaussali, T-kerros 41
© Copyright 2024