Eläinten hyvinvoinnin valvontaohje
Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 1 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Tämä ohje on tarkoitettu niille aluehallintovirastojen (AVI) läänineläinlääkäreille, jotka tekevät täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvontaa. Tämä asiakirja on luonteeltaan ohje, eikä se siten sisällä oikeudellisesti sitovia määräyksiä. Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Tässä ohjeessa on sekä suoria lainauksia eläinsuojelulainsäädännöstä että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Tulkinnat on tässä ohjeessa merkitty kursiivilla. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Eviran näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa. Sisällys Sisällys .......................................................................................................................................... 1 1. Johdanto .............................................................................................................................. 2 2. Tarkastuksen perusteet ........................................................................................................ 2 3. Tilakäynnillä valvottavat asiat ............................................................................................... 3 3.1. Valvottavat eläinlajit .......................................................................................................... 3 3.2. Valvontaviranomainen ...................................................................................................... 4 3.3. Valvonnan kohteena olevat tilat ........................................................................................ 4 4. Hallinnollinen tarkastus......................................................................................................... 6 5. Ilmoittaminen ........................................................................................................................ 6 6. Valvonnan käytännön suorittaminen ..................................................................................... 7 6.1. Valvontakäynti, pöytäkirjojen täyttäminen sekä valvontatietojen kirjaaminen Eliteen ............ 7 7. Laiminlyönnin arvioiminen (indikaattorin arvioiminen) ........................................................... 8 8. Esimerkkejä laajuuden, vakavuuden ja jatkuvuuden arvioimiseksi eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa ................................................................................................................................. 8 9. LIITTEET ............................................................................................................................ 10 LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA ...................................................................... 10 LIITE B SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA ................................................................ 21 LIITE C KANOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA.......................................................................... 31 LIITE D LAMPAIDEN HYVINVOINNIN VALVONTA ...................................................................... 40 LIITE E VUOHIEN HYVINVOINNIN VALVONTA .......................................................................... 45 LIITE F MUIDEN TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA ....................................... 50 Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 2 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 1. Johdanto Tuotantoeläinten eläinsuojeluvaatimuksia on valvottu vuodesta 2007 osana maataloustukien täydentäviä ehtoja. Eläinten hyvinvointia koskevassa täydentävien ehtojen tilavalvonnassa valvotaan täyttyvätkö valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta (7/2015) annetut tietyt tuotantoeläinten pidolle asetetut eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset. Täydentävien ehtojen valvonnan hyvinvointivaatimusten noudattaminen koskee siis jo olemassa olevia hyvinvointisäädösten vaatimuksia eikä tuo tuotantoeläinten pidolle uusia vaatimuksia. Otantaan perustuvien täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin tarkastusten yhteydessä tehdään myös eläinsuojelulain 48 §:n mukaisia otantaan perustuvia eläinsuojelutarkastuksia. Myös täydentävien ehtojen sisämarkkinakaupan ja tuonnin valvontoja, kiellettyjen aineiden käyttöä tuotantoeläimille sekä tilojen rehuhygieniaa ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotantohygieniaa koskevia tarkastuksia voidaan tehdä samalla käynnillä. Tavoitteena on, että täydentävien ehtojen valvontakäyntejä kohdistuu samalle tilalle mahdollisimman vähän. 2. Tarkastuksen perusteet Tarkastus perustuu sekä eläinten hyvinvointisäädöksiin että täydentävien ehtojen valvonnan yleisiin vaatimuksiin, jotka on esitelty Eviran ohjeessa Yleistä täydentävien ehtojen valvonnasta ja laiminlyöntien arvioinnista (jäljempänä yleisohje). Valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta 7/2015 (jäljempänä Vna 7/2015) tarkoitetun valvonnan tulee kattaa kaikki tämän asetuksen liitteessä 3 mainittujen kansallisten säännösten vaatimukset 1.1.2016 alkaen. Neuvoston direktiiveissä tuotantoeläinten suojelusta (98/58/EY) ja sikojen (2008/120/EY), vasikoiden (2008/119/EY) sekä munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (1999/74/EY) on säädetty näiden eläinten pidolle lajikohtaisia vähimmäisvaatimuksia. Eläinlajikohtaiset direktiivit on kansallisesti täytäntöön pantu seuraavilla valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) antamilla laeilla ja asetuksilla: Eläinsuojelulaki 247/96 (ESL) muutoksineen Eläinsuojeluasetus 396/96 (ESA) muutoksineen Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta (Vna 629/2012, muut.) MMM asetus sikojen pidolle asetettavia eläinsuojeluvaatimuksista (14/EEO/2002) niiltä osin kuin Vna:n 629/2012 siirtymäsäännöksissä viitataan kumottuun asetukseen Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 592/2010 Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta 673/2010 (muut. 376/2011) Valtioneuvoston asetus lampaiden suojelusta 587/2010 Valtioneuvoston asetus vuohien suojelusta 589/2010 Valtioneuvoston asetus tarhattavien peurojen suojelusta 590/2010 Valtioneuvoston asetus strutsieläinten suojelusta 676/2010 Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 3 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010 Valtioneuvoston asetus biisonien suojelusta 591/2010 Valtioneuvoston asetus ankkojen ja hanhien suojelusta 675/2010 Valtioneuvoston asetus kalkkunoiden suojelusta 677/2010 Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta Vna 1084/2011 3. Tilakäynnillä valvottavat asiat Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 sekä asetuksen liitteen 3 mukaan täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonnassa on tarkastettava täyttyvätkö tietyt nautojen pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset →LIITE A täyttyvätkö tietyt sikojen pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset → LIITE B täyttyvätkö tietyt munivien kanojen pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset → LIITE C täyttyvätkö tietyt lampaiden pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset → LIITE D täyttyvätkö tietyt vuohien pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset → LIITE E täyttyvätkö tietyt muiden tuotantoeläinten pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset → LIITE F Eläinten pidossa on aina noudatettava eläinsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Jos eläinten hyvinvointia koskevassa valvonnassa havaitaan, että eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä on rikottu, eläinsuojeluviranomaisen on ryhdyttävä eläinsuojelulain 42 §:n tai 44 §:n mukaisiin toimenpiteisiin. Näissä tilanteissa on aina myös harkittava, vaatiiko tapaus valvonnan laajentamisen täydentävien ehtojen valvonnaksi (3.3.2). Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteen 3 mukaan eläinten hyvinvointia koskeva täydentävien ehtojen valvonta kohdistuu valittuihin avainkohtiin eli ns. indikaattoreihin. Nämä indikaattorit on selvitetty yksityiskohtaisesti tämän ohjeen liitteissä A-F. Lisäksi asetuksen 7/2015 taustamuistiossa on vuoden 2015 vaatimuksia koskevia tarkennuksia (siirtymäaika). 3.1. Valvottavat eläinlajit Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 sekä asetuksen liitteen 3 mukaan täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonnassa valvotaan seuraavat eläinlajit. naudat siat munivat kanat lampaat vuohet hevoset Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 4 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta biisonit tarhatut peurat strutsieläimet ankat, myskisorsat ja hanhet kalkkunat turkiseläimet 3.2. Valvontaviranomainen Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 ja eläinsuojelulain mukaisia toimivaltaisia tarkastuksia tekeviä valvontaviranomaisia eläinten hyvinvoinnin täydentävien ehtojen valvonnassa ovat aluehallintovirastot eli käytännössä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit (jäljempänä tarkastaja). Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo tarkastusten toteutumista. Tarkastusmatkat voidaan tehdä yksin tai yhdessä esimerkiksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) rehuvalvontoja tekevän tarkastajan kanssa. Näin eläintiloilla tehtäviä muiden täydentävien ehtojen ehdonalojen tarkastuksia pyritään mahdollisimman paljon yhdistämään. Myös tarkastusmatkojen yhdistäminen mahdollisuuksien mukaan eläinten hyvinvointikorvausten vaatimuksia valvovien tarkastajien kanssa on suositeltavaa. Eläinten hyvinvointia koskevan ns. laajennetun valvonnan tekee läänineläinlääkäri hallinnollisena tarkastuksena virkaeläinlääkärin eläinsuojelutarkastuspöytäkirjan ja sen liitteiden perusteella. Mikäli pöytäkirjan perusteella ei voida arvioida laiminlyönnin suuruutta, tekee läänineläinlääkäri laajennustarkastuksen paikan päällä. Maksajavirasto/ELY-keskus tekee tilakohtaisen yhteenvedon/päätöksen kaikista täydentävien ehtojen valvonnoista mukaan lukien myös eläinten hyvinvoinnin valvonnat. 3.3. Valvonnan kohteena olevat tilat Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta toteutetaan: 1. otantaan kuuluvilla kotieläintiloilla, ja 2. tiloilla, joilla ESL:n mukaisissa tarkastuksissa on todettu valtioneuvoston asetuksessa 7/2015 säädettyjen ja oheisessa ohjeessa esitettyjen eläinten hyvinvointivaatimusten laiminlyöntejä. 3.3.1. Otantaan kuuluvat tilat Nautojen, sikojen, munivien kanojen, lampaiden ja vuohien osalta tehdään täydentävien ehtojen hyvinvointivalvonta sekä otantaan perustuva eläinsuojelutarkastus samoille tiloille. Otantatilojen valvonnat on suoritettava valvontavuoden loppuun mennessä ja seuraamukset tulee kohdistaa aina siihen vuoteen, jolloin kyseinen havainto tehdään. Mikäli tilalla, joka on valittu otantaan yhden tämän ohjeen liitteen A-E mukaisen eläinlajin osalta, pidetään myös muita liitteiden A-F eläimiä, tarkastuskäynnillä Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 5 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta valvotaan myös nämä muut eläinlajit. Esimerkiksi, jos kyseessä on eläinten hyvinvoinnin nautaotokseen kuuluva tila, se on merkitty havaintopöytäkirjan etusivulle. Jos tilalla on muita eläinlajeja, siellä tarkastetaan kaikki liitteiden A, B, C, D, E ja F mukaiset eläinlajit eli myös esim. siat ja kalkkunat eläinlajikohtaisten valvontaindikaattorien mukaan. Näin toimitaan myös, jos otantaan on valittu broileritila ja siellä on muita tuotantoeläimiä. Tarvittaessa tehdään aina normaali eläinsuojelupäätös toimenpiteineen. Otantaan kuuluvat tilat on tallennettu Eliteen omille ajonumeroille. Esimerkki 1. Vaikka kyseessä on nautatilaotantaan perustuva tarkastus, mutta tilalla on myös sikoja, munintakanoja ja hevosia, tehdään täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointitarkastus myös näille eläimille. Esimerkki 2. Jos broileritila on valittu tuotantohygienian valvontaotantaan, mutta tilalla on sikoja, valvotaan myös sikojen hyvinvointi. 3.3.2. Otannan ulkopuoliset tilat (valvonnan laajentaminen) Tiloilla, joilla eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä havaitaan tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä laiminlyöntejä, täydentävien ehtojen valvonta on laajennettava kaikkiin tilalla oleviin tuotantoeläimiin, jotka on mainittu valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3 sekä tämän ohjeen liitteissä A-F. Tällaisia tarkastusotoksen ulkopuolelle jääviä kohteita ovat maatilat, joilla ESL 39 §:n (epäilyyn perustuvat tarkastukset) ja 48 §:n (esim. otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset) mukaisissa tarkastuksissa on todettu em. asetuksessa säädettyjen eläinten hyvinvointivaatimusten rikkomuksia. Eläinsuojelutarkastuksen laajentuessa täydentävien ehtojen valvonnaksi tarkastetaan kaikki tilan tuotantoeläimet tämän ohjeen liitteissä A-F mainittujen indikaattoreiden osalta. Näin ollen täydentävien ehtojen valvonnasta rajataan pois ne eläinsuojelulainsäädännön vastaiset teot, joita ei ole valittu hyvinvointi-indikaattoreiksi (kuvattu tarkemmin ohjeen liitteissä A-F). Jos indikaattoreita on rikottu, toimitaan siis sekä eläinsuojelulain että valtioneuvoston asetuksen 7/2015 edellyttämällä tavalla huomioiden kuitenkin siirtymäajat. Muussa tapauksessa toimitaan eläinsuojelulain edellyttämällä tavalla. Mikäli täydentävien ehtojen tarkastus suoritetaan yhteydessä, tarkastaja tarkastaa vaaditut asiat ja laatii: eläinsuojelutarkastuksen tarkastuskertomuksen eläinsuojelutarkastuksen päätöslomakkeen eläinlajikohtaisen eläinsuojelutarkastuslomakkeen, mikäli valvonta koskee nautoja, sikoja, lampaita, vuohia, ankkoja, hanhia, munintakanoja tai turkiseläimiä täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan liitteineen (ml. kuulemiskirje) Eläinlajikohtainen tarkastuslomake toimii liiteasiakirjana (tarkastuslista), jonka tavoitteena on antaa läänineläinlääkärille riittävästi tietoa hallinnollisen tarkastuksen ja arvioinnin perusteeksi. Muiden tuotantoeläinten ( LIITE F) eläinsuojelutarkastuksissa voidaan laiminlyönnin kuvausta tarkentaa eläinsuojelupäätökseen. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 6 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4. Hallinnollinen tarkastus Hallinnollinen tarkastus on ohjeistettu Eviran täydentävien ehtojen yleisohjeessa. Hallinnollista tarkastusta varten tarkastajan tulee täyttää ko. tarkastukseen liittyvät asiakirjat huolellisesti (tarkastuskertomus liitteineen, eläinsuojelupäätös, ja ko. eläinlajia koskeva eläinsuojelutarkastuslomake) ja toimittaa paperit nopeasti, mieluiten kahden viikon kuluessa alueen aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto täyttää täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan ilman tilalle tehtävää fyysistä tarkastusta ja arvioi laiminlyönnin sekä antaa ehdotuksen seuraamusprosentiksi. Mikäli laiminlyöntiä ei voida arvioida pöytäkirjan perusteella, läänineläinlääkäri tekee tarkastuksen paikan päällä. 5. Ilmoittaminen Jos eläinsuojelutarkastuksen tekevä viranomainen on muu kuin aluehallintovirasto tai täydentävien ehtojen valvontaa tekevä virkaeläinlääkäri, tämän on tehtävä säännösten noudattamatta jättämisestä ilmoitus aluehallintovirastoon, joka suorittaa täydentäviä ehtoja koskevan tarkastuksen. Käytännössä niissä tilanteissa, joissa eläinsuojelusäädösten vastaista toimintaa havaitsevana viranomaisena on poliisi tai kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija, on kyseinen viranomainen yhteydessä asiasta kunnaneläinlääkäriin. Usein kunnaneläinlääkäri kutsutaan paikalle arvioimaan eläinten kuntoa ja tekemään asiassa eläinsuojelupäätös. Tällöin kunnaneläinlääkärin tulee ilmoittaa säännösten noudattamatta jättämisestä aluehallintovirastoon. Esimerkki 3. Kunnaneläinlääkäri tekee epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen ja havaitsee karjun karsinan liian ahtaaksi. Lisäksi osalla sioista ei ole vettä jatkuvasti saatavilla. Tällöin kunnaneläinlääkäri tekee normaalin eläinsuojelupäätöksen. Eläinsuojelupäätökseen ja sen liitteeseen tulee kuvata laiminlyönti mahdollisimman tarkasti. Suositeltavaa on, että eläinsuojelupäätöksen ja sen liitteen lisäksi täytetään eläinlajikohtainen eläinsuojelutarkastuslomake, mikä liitetään päätökseen. Eläinsuojelupäätös liitteineen sekä mahdollinen eläinlajikohtainen eläinsuojelutarkastuslomake toimitetaan aluehallintovirastoon mahdollisimman nopeasti, mieluiten heti tarkastuksen jälkeen. Kunnaneläinlääkärin tulee kertoa tuottajalle, että kyseisistä rikkeistä voi aiheutua tukiseuraamuksia. Läänineläinlääkäri täyttää täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan liitteineen (ml. kuulemiskirje) ja tekee hallinnollisen päätöksen kunnaneläinlääkärin lähettämän eläinsuojelupäätöksen ja sen liitteiden pohjalta. Aluehallintovirasto huolehtii tulosten tallentamisesta Elite-sovellukseen. Maksajavirasto päättää tukiseuraamuksista. Esimerkki 4. Kunnaneläinlääkäri tekee epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen lypsykarjatilalle. Tilakäynnillä hän havaitsee, että parressa olevat lypsylehmät eivät mahdu makuulle. Kunnaneläinlääkäri tekee eläinsuojelupäätöksen ja toimittaa tarvittavat asiakirjat aluehallintovirastoon, missä tehdään hallinnollinen täydentävien ehtojen tarkastus. Läänineläinlääkärin työtä helpottaa, jos kunnaneläinlääkäri merkitsee liitteeseen samalla tiedon tilalla mahdollisesti olevista muista tuotantoeläimistä. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 7 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Jos tilalla on muita tuotantoeläimiä, joihin valvonta tulee laajentaa ja josta ei kunnaneläinlääkärin eläinsuojelupäätöksessä ole riittäviä tietoja, läänineläinlääkäri tekee tilakäynnin. Tällöin hän tarkastaa lypsylehmien lisäksi, ovatko tilalla olevien muiden tuotantoeläinten (esim. siat, lampaat ja hanhet) olosuhteet liitteissä A-F lueteltujen hyvinvointi-indikaattoreiden osalta kunnossa ja täyttää täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan sekä huolehtii tulosten tallentamisesta Elite-sovellukseen. Läänineläinlääkärin tulisi ilmoittaa täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonnassa havaituista puutteista ELY-keskuksen eläinvalvontavastaavalle ja valvontapäällikölle mahdollista eläinten hyvinvointituen valvontaa varten. Lisäksi myös muista kuin täydentävien ehtojen laiminlyöntitapauksista tulisi ilmoittaa ELY-keskuksen eläinvalvojille mahdollista eläinten hyvinvointituen valvontaa varten. 6. Valvonnan käytännön suorittaminen Tilakäynnille tarkastaja tarvitsee täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan liitteineen sekä täyttöohjeen eläinsuojelutarkastuskertomus- ja päätöslomakkeet liitteineen sekä valvonnan laajentumistapauksissa ko. eläinlajia (naudat, siat, lampaat, vuohet ja munintakanat) koskevan eläinsuojelutarkastuspöytäkirjan ja ohjeen tarkastuskertomus- ja päätöslomakkeet liitteineen tarvittaessa täydentävien ehtojen tarkastuksen lomakkeet Lisäksi käytettävissä tulee olla mittanauha tai laseretäisyysmitta sekä mahdolliset muut välineet vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (esimerkiksi lux-mittari). Näiden lisäksi tarvitaan laskin sekä mahdollisuuksien mukaan myös kamera/puhelimen kamera. 6.1. Valvontakäynti, pöytäkirjojen täyttäminen sekä valvontatietojen kirjaaminen Eliteen Tilatarkastuksesta laaditaan täydentävien ehtojen havaintopöytäkirja (liitteineen), jonka täyttäminen on ohjeistettu Eviran yleisohjeessa. Havaintopöytäkirjaan on esitäytetty tilan tiedot, valvontakäynnin peruste sekä valvottavat indikaattoriryhmät. Lisäksi havaintopöytäkirjaan tulostuu automaattisesti tiedot mahdollisista Eviran täydentävien ehtojen valvonnoista, jotka ovat kohdistuneet valvottavaan tilaan kahden edeltävän valvontavuoden aikana. Valvonta kohdistuu eläinlajikohtaisiin avainkohtiin eli indikaattoreihin. Jos tilalla ei ole tarkastushetkellä eläimiä, merkitään asia ”valvojan lisätiedot” -kohtaan. Esimerkiksi, tilalla ei ole tarkastushetkellä tuotantokatkoksesta tai eläinten pidon lopettamisesta johtuen täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointiotantaan valittua eläinlajia eikä muita tämän ohjeen liitteiden A-F mukaisia valvottavia eläinlajeja. Sen sijaan tilalla voidaan tehdä muita täydentävien ehtojen valvontoja, kuten esim. broilereiden vierasainevalvonta. Tällöin merkitään havaintopöytäkirjaan indikaattoriryhmän 10 (eläinten hyvinvointi) kohdalle ”ei koske tilaa”, mutta pöytäkirja täytetään muiden ehdonalojen osalta Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 8 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta (esim. indikaattoriryhmä 1). Mikäli tilalla ei voida tehdä muidenkaan ehdonalojen valvontoja, merkitään pöytäkirjaan ”tilaa ei valvota”. Asia kirjataan tarkemmin kohtaan ”valvojan lisätiedot”. Jos sikojen pito on lopetettu tai tilalla on tuotantokatkos, mutta tilalla on muita tämän ohjeen liitteiden A tai F mukaisia valvottavia eläinlajeja, näille eläimille tehdään eläinten hyvinvoinnin valvonta. Sikojen osalta havaintopöytäkirjaan merkitään tällöin ”ei koske tilaa”. Muiden eläinten osalta rastitetaan eläinlaji(t) ja kirjataan asia tarkemmin kohtaan ”valvojan lisätiedot”. Jos tilalla ei ole mitään näistä eläimistä, ei eläinten hyvinvointitarkastusta tehdä ja lomakkeeseen merkitään ”ei valvota”. Jos tilalla havaitaan eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä, viranomaisen on ryhdyttävä ESL 42 §:n tai 44 §:n mukaisiin toimenpiteisiin. 7. Laiminlyönnin arvioiminen (indikaattorin arvioiminen) Laiminlyönnin arvioiminen on ohjeistettu Eviran ohjeessa 15703/08 Yleistä täydentävien ehtojen valvonnasta ja laiminlyöntien arvioinnista. Laiminlyöntiä määriteltäessä on arvioitava, kuinka merkittäviä seurauksia kyseinen laiminlyönti on aiheuttanut eläinten hyvinvoinnille ja kuinka kauan tilanne on jatkunut. Esimerkiksi vähäisen laiminlyönnin tulee olla eläinten hyvinvoinnin kannalta vähäinen ja lyhytaikainen. Tällöin laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto arvioidaan nollaksi. Laiminlyöntitapauksissa tilalle annetaan määräaika, jonka kuluessa asia on korjattava. Tarkastaja arvioi määräajan tapauskohtaisesti huomioiden laiminlyönnin merkityksen eläinten hyvinvoinnille sekä sen missä ajassa kyseinen puute on mahdollista korjata (esim. tilan rakenteiden korjaukset). Määräaika voi vaihdella välittömästi korjattavasta 3 kuukauteen. Tarkemmat ohjeet eläinten hyvinvoinnin indikaattorien arvioimisesta on kuvattu liitteissä A-F. 8. Esimerkkejä laajuuden, vakavuuden ja jatkuvuuden arvioimiseksi eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa Säännösten noudattamatta jättämisen ”laajuus” Jos 100 vasikan kasvattamossa on yksi tai kaksi tilapäisesti märkää yksittäiskarsinaa, kyseessä voi olla laajuudeltaan erittäin vähäinen laiminlyönti laiminlyönnin laajuus 0 Jos 100 vasikan kasvattamossa on muutama tilapäisesti märkä yksittäiskarsina, kyseessä voi olla laajuudeltaan vähäinen laiminlyönti laiminlyönnin laajuus 1 Mikäli tilan kolmesta vasikkakarsinasta kaksi on tilapäisesti märkiä, kyseessä voi olla tavanomainen laiminlyönti laiminlyönnin laajuus 3 Jos 1000 eläimen lihasikalassa eläimille ei ole tarjolla lainkaan virikemateriaalia, kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä laiminlyönnin laajuus 5 Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 9 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Säännösten noudattamatta jättämisen ”vakavuus” Jos vasikan karsina on tilapäisesti märkä, mutta eläin on kuiva ja puhdas ja tilanne korjataan välittömästi tarkastuksen yhteydessä, kyseessä voi olla vakavuudeltaan erittäin vähäinen laiminlyönti laiminlyönnin vakavuus 0 Jos sairaalla vasikalla ei ole jatkuvasti saatavilla puhdasta vettä, kyseessä voi olla eläinten hyvinvoinnin kannalta tavanomainen laiminlyönti laiminlyönnin vakavuus 3 Jos tilan eläinten ruokkimisen tai juottamisen laiminlyöminen on ilmeistä ja tapahtunut suhteellisen pitkällä ajanjaksolla, kyseessä voi olla eläinten hyvinvoinnin kannalta vakava laiminlyönti laiminlyönnin vakavuus 5 Säännösten noudattamatta jättämisen ”kesto” Kestoa arvioitaessa tulee huomioida, kuinka kauan tilanne on ennen tarkastushetkeä kestänyt ja mahdollisesti tulee kestämään. Jos alle 2 viikon ikäisellä vasikalla ei tarkastushetkellä ole riittävän hyvin kuivitettua makuupaikkaa sekä on ilmeistä, ettei tilanne ole jatkunut pitkään, mutta asia korjataan välittömästi tarkastuksen yhteydessä, kyseessä voi olla jatkuvuudeltaan vähäinen laiminlyönti laiminlyönnin kesto 0. Jos tarkastaja perustellusti määrää havaitun laiminlyönnin korjattavaksi suhteellisen pitkän määräajan kuluessa (esim. häkkien rakenteissa havaittu puute korjattava viimeistään uuden kanaerän saavuttua), kyseessä voi olla tavanomaista pysyvämpi laiminlyönti laiminlyönnin kesto 5. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 10 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 9. LIITTEET LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonnassa valvottavat asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3. Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä ole kuvattu tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia eläinsuojeluvalvontaa. A 1 Mitä valvotaan Täydentävien ehtojen nautojen hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia: 4.1. Hyvinvointi: Naudat yli 6 kk (Neuvoston direktiivi 98/58/EY) 4.1.1 Eläinsuojan lattiaa ja kuivikkeiden käyttöä koskevat vaatimukset täyttyvät 4.1.2 Eläinsuojan ilmanvaihdolle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.3 Eläinsuojan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.5 Juotolle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.6 Parrelle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.7 Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät 4.1.8 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2. Hyvinvointi: Vasikat (nauta alle 6 kk) (Neuvoston direktiivi 2008/119/EY) 4.2.1 Eläinsuojan lattiaa ja kuivikkeiden käyttöä koskevat vaatimukset täyttyvät 4.2.2 Eläinsuojan ilmanvaihdolle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.3 Eläinsuojan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.6 Vasikoita ei pidetä kytkettyinä 4.2.7 Yli 8 viikon ikäisiä vasikoita pidetään ryhmäkarsinoissa 4.2.8 Vasikan pitopaikalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.9 Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät 4.2.10 Vasikat tarkastetaan vähintään kaksi kertaa päivässä 4.2.11 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset täyttyvät A 2 Säädöspohja Oheiseen selitysosaan A 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka sisältävät täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan kohtiin liittyvät vaatimukset. Numerointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan numerointiin. Säädöksistä käytetään seuraavia lyhennyksiä: Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 11 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta ESL Eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F 1) ESA Eläinsuojeluasetus (396/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F 2) Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta (Lakikirjan F 20) Vna 592/2010 , A 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi Alla on lueteltu esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna arvioidessaan laiminlyönnin seuraamusprosenttia. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää Eviran yleisohjetta. 4.1 NAUDAT YLI 6 KK 4.1.1. Naudan pitopaikan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. (ESL 4 §; ESA 1 §, 3 §, 4 §; Vna 592/2010 4 §) Makuualustaa voitaisiin pitää kuivana, mikäli esimerkiksi alustalla vähintään 10 sek. polvillaan olevan henkilön polvet eivät kastu. 4.1.2. Eläinsuojan ilmanvaihto Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva. (ESL 4 §; ESA 2 §, Vna 592/2010 5 §) Mikäli tarkastaja arvioi ilman laadun eläimille haitallisen huonoksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. 4.1.3. Eläinsuojan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) Jos esimerkiksi 30 naudan tilalla valaistus on riittämätöntä yksittäisten eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimatonta eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Kuitenkin jos tilanne voidaan korjata tarkastuksen yhteydessä esim. lamppu vaihtamalla, voidaan se merkitä kunnossa olevaksi. Laiminlyönnistä voidaan antaa myös Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 12 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus, jolloin asian kuntoon saattamiselle annetaan määräaika. Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen riittämättömäksi eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimattomaksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen eläimille haitallisen vähäiseksi, ehdotus seuraamusprosentiksi on vähintään 5 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi valaistuksen arvioinnin tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. tukena olisi 4.1.4. Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Naudalle annettavan rehun on oltava ravintoainekoostumukseltaan sille sopivaa. Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, pihatossa olevien kaikkien nautojen on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Pihatossa ruokintapöydän reunan pituuden on oltava täysikasvuista nautaa kohden vähintään 70 cm ja nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden vähintään 40 cm. Jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydän reunan pituuden on oltava vähintään 40 cm täysikasvuista nautaa kohden ja vähintään 30 cm nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua. Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- astiat. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 592/2010 6 §, 9 § ja 13 §) Pääsääntöisesti tämän indikaattorin yhteydessä vähäisen laiminlyönnin käyttö ei ole mahdollista. Kuitenkin, esimerkiksi jos pihaton ruokintapöydän reunan pituusvaatimukset alittuvat niukasti ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos pihaton ruokintapöydän reunan pituusvaatimukset alittuvat hyvin lievästi, esimerkiksi 20 naudan pihatossa ruokintapöydän pituus riittäisi 19 eläimelle ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1-3). Mikäli tilan nautojen ruokintaa on laiminlyöty osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden nautojen ruokintaa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila. 4.1.5. Juotolle asetetut vaatimukset Nautojen on saatava riittävästi hyvälaatuista juomaa. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 13 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä. Esimerkki: Lypsylehmiä 1-10 11-20 21-30 31-40 Jne. Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään 1 2 3 4 Muita kuin lypsylehmiä 10 11 20 21 30 40 41 Jne. Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään 1 2 2 2 2 2 3 Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset juoma-astiat. Juoma-astioiden on oltava lämmitettäviä tai juoman tulee pysyä muutoin sulana ja sopivan lämpöisenä. Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina eivätkä virtsa ja ulosteet saa liata juomavettä. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 592/2010 6 §, ja 13 §) Pääsääntöisesti tämän indikaattorin yhteydessä vähäisen laiminlyönnin käyttö ei ole mahdollista. Kuitenkin, esimerkiksi jos juoma-astioiden lukumäärä jää vain hieman alle vaaditun ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Mikäli juoma-astioiden lukumäärä jää vain hieman alle vaaditun eikä tilanne ole jatkunut pitkään ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Mikäli tilan nautojen juottoa on laiminlyöty osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden nautojen juottoa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila/kunto . 4.1.6. Parrelle asetetut vaatimukset Parren on oltava niin pitkä ja leveä, että nauta voi seistä ja maata tasaisella alueella. Kytkettynä pidettävän lehmän, hiehon ja sonnin parren etummaisen puoliskon on oltava kiinteäpohjainen. (ESL 4 §; ESA 1 §, 3 §; Vna 592/2010 8 §) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 14 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Mikäli tarkastaja arvioi parren koon naudalle riittämättömäksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1- 3 (laajuus 1-3, vakavuus 1-3, kesto 1-3) 4.1.7. Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. Ulkotarhassa ja laitumella olevilla naudoilla on oltava mahdollisuus päästä riittävään suojaan epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Jos naudat eivät pääse vapaasti siirtymään suojaan, nautojen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että naudat pääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta. Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue, johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeita on vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy riittävän kuivana eikä pääse jäätymään. Arvioinnissa voi käyttää apuna Eviran ohjetta nautojen ympärivuotinen ulkokasvatus (Dno 8462/0559/2009). (ESL 4 §; ESA 1 §, 7 §; Vna 592/2010 10 §) Mikäli tarkastaja arvion mukaan pitopaikka ei tarjoa riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä vastaan, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) 4.1.8 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtiminen Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. Ulkotarhassa olevien eläinten eristämistä ja hoitoa varten on oltava asianmukaiset tilat. (ESL 5 §; ESA 7§, 11 §) Jos tarkastajan arvion mukaan yksittäisen lievästi sairaan ryhmäkarsinassa olevan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, mutta tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos yksittäisiä lievästi sairaita eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa vaikka tarkastajan arvion mukaan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 15 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole huolehdittu asianmukaisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5). Mikäli tilan useiden eläinten laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto ja sen mahdollisesti kokema kärsimys, kipu ja tuska . 4.2 VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) 4.2.1. Naudan pitopaikan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Alle 2 viikon ikäisillä vasikoilla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka. (ESL 4 §; ESA 1 §, 3 §, 4 §; Vna 592/2010 4 § ja 7 §) Jos 100 vasikan kasvattamossa on tilapäisesti märkänä enintään 1-2 % karsinoista ja tilanne korjataan tarkastuksen yhteydessä, kyseessä voi olla vähäinen laiminlyönti ja pöytäkirjaan voidaan merkitä Kunnossa. Mikäli muutama karsina on märkänä, mutta eläimet ovat puhtaita, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Mikäli laiminlyönti on pitkäaikaista (eläimet likaisia) tai koskee useita karsinoita, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3). Mikäli tilan kolmesta vasikkakarsinasta kaksi on tilapäisesti märkiä, kyseessä voi olla tavanomainen laiminlyönti, jolloin ehdotus seuraamusprosentiksi on 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 0-3). Kuitenkin, jos eläinten havaitaan olevan likaisia, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 tai 5 eläinten likaisuudesta riippuen. Jos vasikalla havaitaan lantapanssari, ehdotus seuraamusprosentiksi on 5 (laajuus 3, vakavuus 5, pysyvyys 3). Makuualustaa voitaisiin pitää kuivana, mikäli esimerkiksi alustalla vähintään 10 sek. polvillaan olevan henkilön polvet eivät kastu. 4.2.2. Eläinsuojan ilmanvaihto Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva. (ESL 4 §; ESA 2 §, Vna 592/2010 5 §) Mikäli tarkastaja arvioi ilman laadun eläimille haitallisen huonoksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. 4.2.3. Eläinsuojan valaistus Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 16 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) Jos esimerkiksi 30 naudan tilalla valaistus on riittämätöntä yksittäisten eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimatonta eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Kuitenkin jos tilanne voidaan korjata tarkastuksen yhteydessä esim. lamppu vaihtamalla, voidaan se merkitä kunnossa olevaksi. Laiminlyönnistä voidaan antaa myös varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus, jolloin asian kuntoon saattamiselle annetaan määräaika. Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen riittämättömäksi eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimattomaksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen eläimille haitallisen vähäiseksi, ehdotus seuraamusprosentiksi on vähintään 5 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi valaistuksen arvioinnin tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. tukena olisi 4.2.4. Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Naudalle annettavan rehun on oltava koostumukseltaan sille sopivaa. Vasikat on ruokittava vähintään kaksi kertaa päivässä. Vasikan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen, kuitenkin viimeistään kuuden tunnin kuluessa syntymästä. Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, pihatossa olevien kaikkien nautojen on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua. Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- astiat. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 592/2010 9 §, 13 § ja 14 §) Pääsääntöisesti tämän indikaattorin yhteydessä vähäisen laiminlyönnin käyttö ei ole mahdollista. Mikäli tilan vasikoiden ruokintaa on laiminlyöty pienellä osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden vasikoiden ruokintaa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 17 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.2.5. Juotolle asetetut vaatimukset Vasikoiden saatavilla on oltava riittävästi hyvänlaatuista juomaa. Vasikat on juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Kuitenkin kaikkien vasikoiden saatavilla on kuumalla säällä oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Pihatossa muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä. Esimerkki: Muita kuin lypsylehmiä 10 11 20 21 30 40 41 Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään 1 2 2 2 2 2 3 Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset juoma-astiat. Juoma-astioiden on oltava lämmitettäviä tai juoman tulee pysyä muutoin sulana ja sopivan lämpöisenä. Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina eivätkä virtsa ja ulosteet saa liata juomavettä. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 592/2010 6 §, 13 §) Pääsääntöisesti tämän indikaattorin yhteydessä vähäisen laiminlyönnin käyttö ei ole mahdollista. Kuitenkin, jos juoma-astioiden lukumäärä jää vain hieman alle vaaditun ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos kuumalla säällä / sairailla vasikoilla ei ole jatkuvasti saatavilla puhdasta vettä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan vasikoiden juottoa on laiminlyöty pienellä osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden vasikoiden juottoa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila/kunto. Säätä voitaisiin pitää kuumana esimerkiksi lämpötilan ylittäessä hellerajan (25 oC). Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 18 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.2.6. Vasikkaa ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti eläimen ruokkimisen tai hoitamisen ajan. Tilapäinen kytkeminen saa kestää enintään tunnin (ESL 3 §; ESA 1 §, Vna 592/2010 12 §). Jos tilalla pidetään yhtä tai kahta vasikkaa kytkettynä, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä välittömästi karsinaan, merkitään pöytäkirjaan Kunnossa. Jos laiminlyönti korjataan annetussa määräajassa (enintään 2 vk), laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus. Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida kytkettyjen vasikoiden suhteellinen osuus, miten kauan tilanne on jatkunut (kesto) sekä kytkemisen mahdollisesti eläimelle aiheuttamat vammat kuten hiertymät. Jos laiminlyönti koskee useita eläimiä, ehdotus seuraamusprosentiksi on 3-5 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 1-3). 4.2.7. Yli 8 viikon ikäisiä vasikoita pidetään ryhmäkarsinoissa Yli 8 viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä. Tällainen voi olla esimerkiksi vasikan sairaus tai sen huomattava alikehittyneisyys. Mikäli yli 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa vedoten eläinlääketieteelliseen syyhyn, tarkempi selvitys syystä on kirjoitettava kohtaan lisätietoja. (ESL 3 §, 4 §; Vna 592/2010 7 §) Jos tilalla pidetään yhtä tai kahta tervettä yli 8 viikon ikäistä vasikkaa yksittäiskarsinassa, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä välittömästi ryhmäkarsinaan, voidaan pöytäkirjaan merkitä Kunnossa. Jos laiminlyönti korjataan annetussa määräajassa (enintään 2 vk), laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus. Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida yksittäiskarsinassa pidettyjen vasikoiden suhteellinen osuus sekä se miten kauan tilanne on jatkunut (pysyvyys). Mikäli laiminlyönti koskee useampia eläimiä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 1-3). Jos tilalla on vain kytkettyjä vasikoita ja/tai > 8 vk:n ikäisiä vasikoita yksittäiskarsinoissa eikä lainkaan ryhmäkarsinoita, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla (laajuus 5, vakavuus 3, kesto 5). 4.2.8. Vasikan pitopaikalle asetetut vaatimukset Jos alle 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät. Mikäli vasikkaa pidetään umpiseinäisessä karsinassa vedoten eläinlääkinnälliseen syyhyn, tarkempi selvitys syystä on kirjoitettava kohtaan lisätietoja. Vasikan yksittäiskarsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä. Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoiden käytettävissä Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 19 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta olevan tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle. Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle 150 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 m2, yli 150 kg:n, mutta kuitenkin alle 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 m2 ja yli 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 m2. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 592/2010 7 §) Samassa karsinassa pidettävien eläinten käytettävissä oleva lattiapinta-ala tulee aina mitata ja laskea. Mikäli enintään kahdessa ryhmäkarsinassa on vasikkaa kohden tilaa alle 1,5 m2, mutta kuitenkin vähintään 1,4 m2 ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan pöytäkirjaan merkitä Kunnossa. Jos laiminlyönti korjataan annetussa määräajassa (enintään 2 vk), laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus. Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida miten kauan tilanne on mahdollisesti jatkunut (pysyvyys). Mikäli yhdessäkin ryhmäkarsinassa on vasikkaa kohti tilaa 1,2-1,4 m2 tai tätä lievempiä tilavaatimusten alituksia on useammassa kuin yhdessä ryhmäkarsinassa, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3, laiminlyönnin laajuudesta riippuen. Mikäli ryhmäkarsinassa on vasikkaa kohti tilaa alle 1,2 m2, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 5, laiminlyönnin laajuudesta riippuen. Mikäli ns. vasikkaigluissa eläinten käytettävissä on iglun yhteydessä oleva jaloitteluaitaus, käytettävissä olevaan alaan mitataan sekä iglun että jaloitteluaitauksen pinta-ala. Kuitenkin, jos eläin suljetaan esim. kylmän sään tai muun syyn vuoksi iglun sisään, lasketaan pinta-alaksi vain iglun lattiapinta-ala. 4.2.9. Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. Ulkotarhassa ja laitumella olevilla naudoilla on oltava mahdollisuus päästä riittävään suojaan epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Jos naudat eivät pääse vapaasti siirtymään suojaan, nautojen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että naudat pääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta. Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue, johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeita on vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy riittävän kuivana eikä pääse jäätymään. Arvioinnissa voi käyttää apuna Eviran ohjetta nautojen ympärivuotinen ulkokasvatus (Dno 8462/0559/2009). (ESL 4 §; ESA 1 §, 7 §; Vna 592/2010 10 §) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 20 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Mikäli tarkastaja arvion mukaan pitopaikka ei tarjoa riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä vastaan, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) 4.2.10. Vasikat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä Vasikat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä. (ESL 5 §; ESA 10 §; Vna 592/2010 11 §) Mikäli yksittäisiä vasikoita tarkastetaan harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä, mutta suurin osa tilan vasikoista tarkastetaan kahdesti päivässä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Mikäli kaikki tilan vasikat tarkastetaan harvemmin kuin kahdesti päivässä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 1-5, kesto 1-5). 4.2.11. Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtiminen Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. Ulkotarhassa olevien eläinten eristämistä ja hoitoa varten on oltava asianmukaiset tilat. (ESL 5 §; ESA 7§, 11 §) Jos tarkastajan arvion mukaan yksittäisen lievästi sairaan ryhmäkarsinassa olevan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, mutta tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos yksittäisiä lievästi sairaita eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa vaikka tarkastajan arvion mukaan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1) Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole huolehdittu asianmukaisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5). Mikäli tilan useiden eläinten laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto ja sen mahdollisesti kokema kärsimys, kipu ja tuska . Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 21 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta LIITE B SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen sikojen hyvinvointivalvonnassa valvottavat asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3. Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä ole kuvattu tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia eläinsuojeluvalvontaa. Sikojen hyvinvoinnin täydentävien ehtojen valvonnassa tulee kiinnittää huomiota säännösten siirtymäaikoihin. Eräissä valtioneuvoston asetuksen (629/2012) säännöksissä, joissa on annettu siirtymäaikoja, sovelletaan edelleen kumotun valtioneuvoston asetuksen (14/EEO/2002) vaatimuksia. B 1 Mitä valvotaan Täydentävien ehtojen sikojen hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan, onko tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia: 4.3. Hyvinvointi: Siat (Neuvoston direktiivi 2008/120/EY) 4.3.1 Sikoja ei pidetä kytkettyinä 4.3.2 Emakoiden ja ensikoiden pidolle kääntymisen estävissä häkeissä sekä sikojen ryhmissä pidolle annetut vaatimukset täyttyvät 4.3.3 Sikojen sosiaaliselle kanssakäymiselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.3.4 Sikalan ilmanvaihto ja ilmanvaihdon laitteiston toimivuuden varmistaminen häiriötilanteissa on asianmukaista 4.3.5 Sikalan valaistukselle asetettuja vaatimuksia on noudatettu 4.3.6 Sikalan melutasolle asetettuja vaatimuksia on noudatettu 4.3.7 Tilalla kastroidaan karjuporsaita ainoastaan alle 8 päivän ikäisinä 4.3.8 Porsituskarsinoille ja porsitushäkeille, emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinoille asetetut vaatimukset täyttyvät 4.3.9 Karjun karsinalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.3.10 Sioilla on käytettävissään riittävästi materiaalia, jolla ne voivat tyydyttää lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan 4.3.11 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.3.12 Yli 2 viikon ikäisten sikojen saatavilla on jatkuvasti raikasta juomavettä 4.3.13 Sikalan ryhmäkarsinoiden betoniset rakolattiat ovat vaatimusten mukaiset 4.3.14 Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät 4.3.15 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset täyttyvät B 2 Säädöspohja Oheiseen selitysosaan B 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten sekä tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta annetut kohdat, jotka sisältävät täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan kohtiin liittyvät määräykset. Numerointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan numerointiin. Säädöksistä käytetään seuraavia lyhennyksiä: ESL Eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F 1) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 22 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta ESA Vna 629/2012 MMMa 14/EEO/2002 Eläinsuojeluasetus (396/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F 2) Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta Maa- ja metsätalousministeriön asetus sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (Lakikirjan F 19) niiltä osin kuin Vna:n 629/2012 siirtymäsäännöksissä viitataan kumottuun asetukseen (14/EEO/2002) B 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi Alla on lueteltu esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna arvioidessaan laiminlyönnin seuraamusprosenttia. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää Eviran yleisohjetta. 4.3 SIAT 4.3.1. Sikoja ei pidetä kytkyeellä kytkettyinä paikalleen (ESL 6 §; Vna 629/2012) Jos yksi sika on kytkyellä kytketty, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä välittömästi karsinaan, asia voidaan merkitä kunnossa olevaksi. Mikäli useita sikoja pidetään kytkettyinä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3-5 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 13). Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida kytkettyjen sikojen suhteellinen osuus, miten kauan tilanne on jatkunut (kesto) sekä kytkemisen mahdollisesti eläimelle aiheuttamat vammat kuten hiertymät. 4.3.2. Emakoiden ja ensikoiden pidolle kääntymisen estävissä häkeissä sekä sikojen ryhmissä pidolle annetut vaatimukset Sikoja on pidettävä ryhmässä, jollei ryhmästä erottamiseen ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä. Syyn poistuttua sika on sijoitettava takaisin ryhmään. Emakko tai ensikko saadaan kuitenkin pitää erillään ryhmästä aikana, joka alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua porsimista seuraavasta astutuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tiineyteen. Lisäksi karjua saadaan pitää yksittäiskarsinassa, jossa se voi kääntyä ympäri. Jos sika joudutaan eläinlääketieteellisestä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvästä syystä erottamaan ryhmästä, sen on voitava kääntyä yksittäiskarsinassaan helposti ympäri, jollei eläinlääketieteellisestä syystä muuta johdu. ESL 5 §, 4 §; ESA 1 §; Vna 629/2012 3 §. Jos yksittäinen emakko/ensikko on ollut yksittäiskarsinassa lyhytaikaisesti ilman hyväksyttävää syytä, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä ryhmäkarsinaan, asia voidaan merkitä kunnossa olevaksi. Mikäli laiminlyönti koskee useita emakoita/ensikoita, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3-5 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 13). Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida ryhmästä erotettujen sikojen suhteellinen osuus sekä miten kauan tilanne on jatkunut (kesto). Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 23 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.3.3. Sikojen sosiaaliselle kanssakäymiselle asetetut vaatimukset Sikojen on pitopaikassaan voitava nähdä muita sikoja ja niillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Emakoita ja ensikoita voidaan pitää viikon ajan ennen odotettua porsimista ja porsimisen ajan siten, ettei niillä ole näköyhteyttä muihin sikoihin. Karjun on pitopaikassaan voitava haistaa, kuulla ja nähdä muita sikoja. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 629/2012 4 §, 11 §) Mikäli karju ei pitopaikassaan voi haistaa, kuulla ja nähdä muita sikoja, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1-3 (laajuus 0-1, vakavuus 1-3, kesto 1-3). 4.3.4. Eläinsuojan ilmanvaihto Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva. Mikäli tarkastaja arvioi ilman laadun eläimille haitallisen huonoksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. Jos eläinten terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, eläinsuojassa on oltava mahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on tällöin oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. (ESL 4 §; ESA 2 §; Vna 629/2012 6 §) Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, josta eläinten terveys ja hyvinvointi on riippuvainen, on esimerkiksi täysin koneellinen järjestelmä, jossa sekä poisto- että korvausilman vaihto toimii koneellisesti. Eläinten terveys ja hyvinvointi voi olla riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä myös pitopaikoissa, joiden ilmanvaihto on vain osittain koneellistettu. Tuolloin tarkastaja voi arvioida ilmavaihdon riittävyyttä aistinvaraisesti sekä selvittämällä ilman tulo- tai poistoaukkojen riittävyyttä ja toimivuutta (esim. ”talouspaperitesti”). Ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä on oltava vaikka varavoima käynnistyisi automaattisesti sähkökatkoksen aikana. Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus. Jos ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä puuttuu, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3). Mikäli hälytysjärjestelmän toimivuutta ei ole testattu säännöllisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 24 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.3.5. Sikalan valaistukselle asetetut vaatimukset Valaistuksen on oltava sioille sopiva ja riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen. Valaistuksen voimakkuuden on oltava sikojen pitopaikassa vähintään 40 luksia ainakin 8 tunnin ajan päivässä. ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §; Vna 629/2012 6 §. Tarvittaessa valon voimakkuus mitataan luksimittarilla. Tällöin mittaus tulisi tehdä useasta kohtaa ja laskea tulosten keskiarvo. Mitattaessa laitteen mittauspisteen tulisi osoittaa ylöspäin (ei lattiaan). Mikäli mittausten keskiarvo jää hieman alle 40 luxin ja tilanne korjataan viimeistään 2 vk:n määräajan kuluessa (esimerkiksi lamppujen suojukset puhdistamalla), laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus. Mikäli mittausten keskiarvo jää selvästi alle 40 luksin ehdotus seuraamusprosentiksi on vähintään 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tarkastaja arvioi valon voimakkuuden eläimille haitallisen vähäiseksi, ehdotus seuraamusprosentiksi on vähintään 5 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) 4.3.6. Sikalan melutasolle asetetut vaatimukset Siat eivät saa jatkuvasti olla alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. (ESL 4 §; ESA 2 §; Vna 629/2012 6 §) Mikäli tarkastaja arvioi melun eläimille haitallisen kovaksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi melun voimakkuuden arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. 4.3.7. Tilalla kastroidaan karjuporsaita ainoastaan alle 8 päivän ikäisinä Enintään 7 päivän ikäisen sian kastrointi on sallittu avoimella leikkausmenetelmällä kudoksia repimättä ja sellaisen henkilön suorittamana, jolla on riittävät tiedot toimenpiteen suoritustekniikasta sekä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Yli 7 päivän ikäisen porsaan saa kastroida ainoastaan eläinlääkäri käyttäen asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä. (ESL 7; ESA 23 §) Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole mahdollista.. Jos tilalla kastroidaan hieman yli 7 päivän ikäisiä (esimerkiksi 7-10 pv) karjuporsaita ilman kivun lievitystä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 0-1, vakavuus 3, pysyvyys 3). Mikäli toiminta on laajamittaista koskien useita pahnueita (laajuus 5) tai porsaat ovat merkittävästi yli 7 päivän ikäisiä (esimerkiksi yli 10 pv) (vakavuus 5), ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 25 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.3.8. Porsituskarsinoille ja porsitushäkeille sekä emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinoille asetetut vaatimukset Porsituskarsinassa tai -häkissä emakon takana on oltava riittävästi esteetöntä tilaa porsimista varten. Porsituskarsinan tai -häkin on oltava sellainen, että emakko voi imettää porsaitaan vaikeuksitta. Jos emakko voi liikkua porsituskarsinassa vapaasti, on karsina varustettava porsaita emakolta suojaavilla rakenteilla. Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johon kaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Lisäksi pikkuporsaille on tarvittaessa oltava asianmukainen lämmitin. Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinassa on oltava esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa emakkoa kohden vähintään 2,25 m² ja ensikkoa kohden vähintään 1,64 m². Tästä lattian kokonaispinta-alasta vähintään 1,3 m² emakkoa ja vähintään 0,95 m² ensikkoa kohden on oltava yhtenäistä kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on: enintään 15 % pinta-alasta1 (1.1.2013 toiminnassa olleet sikalat, joita ei peruskorjattu) tai enintään 10 % pinta-alasta1 (31.12.2012 jälkeen peruskorjatut ja uudet sikalat). Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimen ryhmässä, eläinten käytettävissä olevan esteettömän lattian kokonaispinta-alan on oltava 10 % suurempi kuin eläinryhmän tarvitsema laskennallinen pinta-ala osoittaa. Vähintään 40 eläimen ryhmässä pidettävien eläinten käytettävissä olevaa esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa voidaan pienentää 10 %. Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan seinämien pituuden on oltava yli 2,8 metriä. Jos ryhmäkarsinassa pidetään alle kuuden eläimen ryhmää, karsinan seinämien pituuden on kuitenkin oltava yli 2,4 metriä. (ESL 3 §, 4 §; ESA 1 §, 3 §; Vna 629/2012 9 §; 10 §) Esteetön pinta-ala Esteettömällä lattiapinta-alalla tarkoitetaan alaa, jolla eläin voi seistä ja liikkua esteettä. Sellaisia lattiakohtia, joissa syöttö- tai juottolaitteet tai muut rakenteet estävät alla olevan lattia-alan käyttämisen, ei lueta mukaan lattian pinta-alaan. Esimerkiksi, vaikka emakon pää mahtuu kaukalon alle, ei tilaa lasketa käytettävissä olevan esteettömän lattian kokonaispinta-alaan, koska eläimen pitää mahtua kokonaan tilaan. 1 1.1.2013 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen. Kuitenkin 31.12.2012 jälkeen peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä ko. vaatimukset, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 26 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Uusissa tai 31.12.2012 jälkeen peruskorjatuissa sikaloissa esteettömään lattian kokonaispinta-alaan ei lasketa mukaan ruokinta- tai makuuhäkkien alla olevaa lattiaalaa 2. 1.1.2013 toiminnassa olleissa sikaloissa2 esteettömään lattian kokonaispinta-alaan luetaan mukaan ruokintahäkki- ja makuuparsijärjestelmien makuualue, jossa eläin voi myös syödä ja juoda. Tällöin eläimillä tulee kuitenkin aina halutessaan olla mahdollisuus päästä makuu- ja ruokinta-alueelta yhteiselle liikkumis- ja ulostamisalueelle. Mikäli yhdessä tai kahdessa ryhmäkarsinassa on ylitäyttöä ja tilanne voidaan korjata välittömästi, merkitään pöytäkirjaan Kunnossa. Jos tilanne korjataan viimeistään 2 vk:n määräajan kuluessa, laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus. Mikäli ylitäyttöä havaitaan useammassa kuin kahdessa karsinassa ja tilanne korjataan välittömästi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, pysyvyys 1). Jos tilannetta ei kyetä välittömästi korjaamaan, ehdotus seuraamusprosentiksi on 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Tällöin tilanne arvioidaan suhteutettuna tilan kokonaiseläinmäärään. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 629/2012, 9 §, 10, 11 §) 4.3.9. Karjun karsina Karjulla on oltava käytettävissään esteetöntä lattiapinta-alaa vähintään 6 m2. Tästä alasta vähintään 4 m2 on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.2 Jos karsinaa käytetään myös astutukseen, esteetöntä lattiapinta-alaa on oltava vähintään 10 m2. Mikäli astutukseen käytettävän karsinan pinta-ala on alle 10 m2, mutta karsina voidaan astutuksen ajaksi, esim. väliseinä poistamalla, laajentaa lantakäytävälle, voidaan lantakäytävän osuus laskea esteettömäksi pinta-alaksi. Tällöin kuitenkin lantakäytävän rako- tai ritilälattian rakojen osuus saa olla: o enintään 15 % (1.1.2013 toiminnassa olleet sikalat, joita ei peruskorjattu) tai o 2 enintään 10 % (31.12.2012 jälkeen peruskorjatut ja uudet sikalat) karsinan pinta-alasta. Mikäli karsinan pinta-ala on enintään 0.5 m2 alle vaaditun ja tilanne korjataan välittömästi tarkastuksen yhteydessä, merkitään tapaus Kunnossa 1.1.2013 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen. Kuitenkin 31.12.2012 jälkeen peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä ko. vaatimukset, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 27 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta olevaksi. Laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus, mikäli se korjataan 2 vk:n määräajan sisällä. Mikäli tilannetta ei korjata määräajan täytyttyä, seuraamusprosentiksi ehdotetaan 3:a (laajuus 1-3, vakavuus 3, pysyvyys 1-3). Samassa karsinassa pidettävien eläinten vaatima lattiapinta-ala tulee mitata ja laskea. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 629/2012 5 §, 11 §) 4.3.10. Sioilla on käytettävissään riittävästi materiaalia, jolla ne voivat tyydyttää lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan Sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä sellaista materiaalia, joka ei vaaranna eläinten terveyttä ja jonka avulla siat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten tonkimista ja tutkimista. (ESL 3 §; Vna 629/2012 13 §) Sopivana tonkimis- ja tutkimismateriaalina voidaan pitää esimerkiksi olkea, heinää, puuta, sahajauhoa, turvetta tms. Kutterinpurua, turvetta, olkea tms. tulee olla niin paljon, että siat voivat muodostaa materiaalista pieniä kasoja. Mikäli em. ei ole mahdollista (esim. lannanpoistojärjestelmän tukkeutumisen vuoksi) sioilla tullisi olla jatkuvasti tutkimismateriaalia (”leluja”), kuten esimerkiksi puupalikoita, köysiä, palloja, ketjuja yms.), joita tulisi vaihdella mahdollisimman usein. Tämän lisäksi sioille tulisi tarjota vähintään kaksi kertaa päivässä olkea, heinää, sanomalehtiä, tms. manipuloitavaa materiaalia, mikä tyydyttää sian pureskelu- ja tonkimistarvetta. Käytettävissä heinähäkki, jossa jatkuvasti heinää olkea tms. Ei voida antaa määräaikaa. Jos esim. 2000 eläimen lihasikalassa (n. 160 karsinaa) noin 2 %:ssa karsinoista (n. 3 karsinaa) puuttuu virikemateriaalia, mutta tilanne korjataan tarkastuksen yhteydessä Kunnossa. Jos esim. 500 eläimen lihasikalassa (n. 40 karsinaa) noin 1-2 karsinasta puuttuu virikemateriaali, mutta tilanne korjataan tarkastuksen yhteydessä Kunnossa. Jos sikalassa on tarjolla jatkuvasti esim. leluja, mutta olkea tms. pureskeltavaa ja manipuloitavaa ei ole tarjolla riittävästi (esim. olkea jaetaan silloin tällöin tai <2 x pv:ssä) ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). .Jos tutkimismateriaalia (”leluja”) ei ole jatkuvasti käytössä, mutta olkea tms. jaetaan 2-3 x vrk:ssa ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 3-5). .Jos sioille ei ole tarjolla lainkaan tutkimis- tai tonkimismateriaalia, kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 3-5, kesto 3-5). Laiminlyönnin vakavuutta arvioidessa huomioidaan myös virikemateriaalin puutteen aiheuttamat seuraukset, kuten hännänpurennan yleisyys sikalassa. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 28 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.3.11. Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Siat on ruokittava vähintään kerran päivässä. Rehun on oltava sioille sopivaa ja riittävän energiapitoista. Jos sikoja pidetään ryhmässä ja rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, eikä käytössä ole automaattista, siat yksittäin ruokkivaa ruokintalaitetta, ryhmän kaikkien sikojen on voitava ruokinta-aikana syödä yhtä aikaa. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 629/2012 15 §;) Automaattisella ruokintalaitteella tarkoitetaan tässä sellaista automaattista ruokintalaitetta, jonka avulla jaetaan jokaiselle eläimelle riittävästi rehua siten, että siitä ei synny tarpeetonta kilpailua. Jatkuvasti tarjolla tarkoittaa, että eläinten saatavilla on rehua 24 h vuorokaudessa. Pääsääntöisesti varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole mahdollista. Kuitenkin, mikäli ryhmässä pidettävät siat eivät mahdu syömään yhtä aikaa, eikä rehua ole jatkuvasti tarjolla, mutta tilanne voidaan korjata tarkastuksen yhteydessä esim. muutamia eläimiä siirtämällä, voidaan harkita tilanteen merkitsemistä kunnossa olevaksi. Mikäli ryhmässä pidettävät siat eivät mahdu syömään yhtä aikaa, eikä rehua ole jatkuvasti tarjolla ja laiminlyönti koskee 1-2 % karsinoista, ehdotus seuraamusprosentiksi on 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). laiminlyönti on ilmeinen ja havaittavissa useissa karsinoissa, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3-5 (laajuus 3-5, vakavuus 35, kesto 3-5). Jos sikojen ruokintaa on laiminlyöty selvästi ja pidemmän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3-5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti eläinten ravitsemustila huomioiden. 4.3.12. Juottamiselle asetetut vaatimukset Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 629/2012 15 §) Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole tämän indikaattorin yhteydessä mahdollista Vaatimus ei täyty osalla tilan yli kahden viikon ikäisistä sioista ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Vaatimus ei täyty suurimmalla osalla yli kahden viikon ikäisistä sioista ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 1-5). Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 29 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.3.13. Sikalan ryhmäkarsinoiden betoniset rakolattiat Ryhmäkarsinan betonisen rakolattian on täytettävä seuraavat vaatimukset: Sikaryhmä Raon leveys tai reiän halkaisija enintään (mm) Palkin leveys vähintään (mm) Pikkuporsas 11 50 Vieroitettu porsas 14 50 Kasvatus- ja lihasika 18 80 Emakko ja ensikko 20 80 Lattian raon tai reiän halkaisijassa sekä palkin leveydessä hyväksytään mittapoikkeamat, jotka ovat eurooppalaisen standardin EN 12737:2004+A1:2007 (Betonivalmisosat. Maatalouden rakolattiaelementit, SFS-EN 12737:2004+A1:2007) mukaiset. (ESL 4 §; ESA 1 §, 3 §; Vna 629/2012 5 §, liite 1) Mikäli tarkastaja arvioi betonisten rakolattioiden puutteiden aiheuttavan eläimille haittaa, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) 4.3.14. Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §, Vna 629/2012 12 §,) Mikäli tarkastaja arvion mukaan pitopaikka ei tarjoa riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä vastaan, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) 4.3.15. Sairaat ja vahingoittuneet eläimet Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 30 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Jos tarkastajan arvion mukaan yksittäisen lievästi sairaan ryhmäkarsinassa olevan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, mutta tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos yksittäisiä lievästi sairaita eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa vaikka tarkastajan arvion mukaan eläinten tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1) Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole huolehdittu asianmukaisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5). Mikäli tilan useiden eläinten laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto ja sen mahdollisesti kokema kärsimys, kipu ja tuska . Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 31 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta LIITE C KANOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen kanojen hyvinvointivalvonnassa valvottavat asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3. Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä ole kuvattu tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia eläinsuojeluvalvontaa. C 1 Mitä valvotaan Täydentävien ehtojen munivia kanoja koskevassa hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia: 4.4 Hyvinvointi: Munivat kanat (Neuvoston direktiivi 98/58/EY) 4.4.1 Varusteltujen häkkien mitoista ja kanatiheyksistä annettuja vaatimuksia on noudatettu 4.4.2 Varusteltujen häkkien pesää, ortta ja pehkualuetta koskevat vaatimukset täyttyvät 4.4.3 Kaksi- tai useampikerroksisen pitojärjestelmän ominaisuuksia koskevia vaatimuksia on noudatettu 4.4.4 Avokanaloiden mitoista ja kanatiheyksistä annettuja vaatimuksia on noudatettu 4.4.5 Avokanaloiden pesää, ortta ja pehkualuetta koskevat vaatimukset täyttyvät 4.4.6 Vähintään 350 kanan avokanaloille asetettuja lisävaatimuksia on noudatettu 4.4.7 Kanalan ilmanvaihto ja ilmanvaihdon laitteiston toimivuuden varmistaminen häiriötilanteissa on asianmukaista 4.4.8 Kanalan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.4.9 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.4.10 Juottamiselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.4.11. Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät 4.4.12 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset täyttyvät Munivalla kanalla tarkoitetaan munintakypsää kanaa, jota pidetään elintarvikkeiksi tarkoitettujen munien tuotantoa varten. Pesä on erillinen munimiseen tarkoitettu tila, jonka pohja ei ole kanojen kanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa. Tarkastukset tulisi pyrkiä ajoittamaan pääsääntöisesti munintakauden loppupuolelle, viikosta 35 alkaen. C 2 Säädöspohja Oheiseen selitysosaan C 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka sisältävät täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan kohtiin liittyvät määräykset. Nu- Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 32 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta merointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan numerointiin. Säädöksistä käytetään seuraavia lyhennyksiä: ESL ESA Vna 673/2010 Eläinsuojelulaki 247/1996 (Lakikirjan F 1) Eläinsuojeluasetus (396/1996) (Lakikirjan F 2) Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta (F 22) C 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi Alla on lueteltu kursiivilla esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna arvioidessaan laiminlyönnin seuraamusprosenttia. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää Eviran yleisohjetta. 4.4 Munivat kanat 4.4.1 Varusteltujen häkkien käytöstä, mitoista ja kanatiheyksistä annetut vaatimukset Kutakin häkissä pidettävää kanaa kohden on oltava tilaa vähintään 750 cm², josta käytettävissä olevaa alaa on oltava kanaa kohden vähintään 600 cm². Häkin korkeuden on oltava vähintään 20 cm niissä osissa häkkiä, jotka eivät ole käytettävissä olevaa alaa. Häkin kokonaispinta-alan on kuitenkin oltava vähintään 2 000 cm². (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 673/2010 11 §) Käytettävissä olevalla alalla tarkoitetaan vähintään 30 cm leveää aluetta, jonka kaltevuus on enintään 14 % ja jonka esteetön korkeus on vähintään 45 cm. Pesiä ei lueta mukaan käytettävissä olevaan alaan. (Vna 673/2010 2 §) Pehkualue lasketaan käytettävissä olevaan alaan, mikäli edellä mainitut kriteerit käytettävissä olevasta alasta täyttyvät. Myös pehku, jonka päälle muninnan ajaksi lasketaan suojakehikko, jonka tarkoitus on estää munimista pesän ulkopuolelle, lasketaan käytettävissä olevaan alaan. Mikäli suojaa käytetään estämään kanojen pääsyä pehkuille muulloin kuin muninta-aikana, pehkualue vähennetään eläimen käytettävissä olevasta alueesta. Mittauksen suorittaminen Tila kanaa kohden lasketaan seuraavasti: Mitataan häkin syvyys etuseinästä takaseinään sekä häkin leveys ja kerrotaan tulokset keskenään. Saatu pinta-ala jaetaan häkissä olevien kanojen määrällä. Käytettävissä oleva tila kanaa kohden lasketaan seuraavasti: Alue, jolla häkin korkeus on 45 cm (lev ≥ 30 cm, kaltevuus ≤ 14 %), lasketaan mittaamalla häkin syvyys etuseinästä kohtaan, jossa häkin korkeus on 45 cm ja kertomalla tämä leveydellä. Saatu pinta-ala jaetaan häkissä olevien kanojen määrällä. Pohjan kaltevuus prosentteina lasketaan seuraavasti: Mitataan häkin korkein ja matalin kohta. Vähennetään matalin kohta korkeimmasta ja jaetaan häkin syvyydellä x 100. Häkin syvyys mitataan horisontaalisesti eli vaakatasossa. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 33 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Häkin kokonaispinta-alaan voidaan laskea enintään 7 cm varvaspellin alle jäävästä pinta-alasta, jos kanan varpaat mahtuvat pellin alle. Kanalan eläinmäärän arvioiminen Kanalan maksimikapasiteetti lasketaan kertomalla häkkien lukumäärä häkin käytettävissä olevalla pinta-alalla (m2) ja jakamalla tulos luvulla 0,06 m². Tilan eläinmäärä voidaan laskea tilalle tuotujen ja tilalla kirjanpidon mukaan kuolleiden kanojen lukumäärien erotuksena. Mikäli tilan kanojen lukumäärä ylittää laskennallisen maksimikapasiteetin, eivät kanoille asetetut vähimmäistilavaatimukset täyty. Jos kanalassa on laskennallisesti < 3 % verran ylitäyttöä ehdotus seuraamusprosentiksi on 1. Mikäli kanalassa on laskennallisesti 3-6 % verran ylitäyttöä ehdotus seuraamusprosentiksi on 3. Mikäli kanalassa on huomattavaa ylitäyttöä, ehdotus seuraamusprosentiksi on 5. Tällöin tarkastaja arvioi tilanteen, huomioiden muun muassa, onko kyseessä munintakauden alku vai loppu sekä eläinten yleisen kunnon. Mikäli yksittäisissä häkeissä on satunnaisesti ylitäyttöä (esim. karanneita eläimiä on laitettu väärään häkkiin) ja tilanne voidaan korjata heti, merkitään pöytäkirjaan Kunnossa. Ruokintakourun reunan pituuden on täysikasvuista kanaa kohden oltava vähintään 12 cm. Häkissä on oltava asianmukainen, kanaryhmälle sopiva juottolaite. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kunkin kanan ulottuvilla on oltava vähintään kaksi nippaa tai kuppia. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 673/2010 11 §) Jos ruokintakourun reunan pituus on täysikasvuista kanaa kohden alle 12 mutta yli 10 cm, ehdotus seuraamusprosentiksi on 1. Jos ruokintakourun reunan pituus on täysikasvuista kanaa kohden alle 10 cm muutamissa häkeissä, ehdotus seuraamusprosentiksi on 3. Mikäli laiminlyönti vaikuttaa järjestelmälliseltä ja ruokintakourun reunan pituus on alle 10 cm suurimmassa osassa häkeistä ehdotus seuraamusprosentiksi on 5. Jos useassa häkissä kanan ulottuvilla on vain yksi juomanippa tai –kuppi, ehdotus seuraamusprosentiksi on 3. Kuitenkin, mikäli juomalaitteita ei ole riittävästi 1-2 häkissä, mutta tilanne korjataan tarkastuksen yhteydessä (esim. kanoja vähentämällä), merkitään pöytäkirjaan Kunnossa. Jos suurimmalla osalla kanoista ei ole asianmukaista juomalaitetta, kyseessä on laaja ja vakava useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä ehdotus seuraamusprosentiksi on 5. Tällöin tahallisuus tulee arvioida huolellisesti. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 34 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.4.2 Varusteltujen häkkien pesää, ortta ja pehkualuetta koskevat vaatimukset Kanojen käytettävissä on oltava pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä asianmukaisia orsia, joiden pituuden on oltava vähintään 15 cm kanaa kohden. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaiset, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta. (ESL 4 §; Vna 673/2010 11 §) Pesä on erillinen munimiseen tarkoitettu tila, jonka pohja ei ole kanojen kanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa. Pesän tulee olla erillinen, esimerkiksi verhoilla eristetty tila, jota kana todella pystyy käyttämään pesänä. Ruokintakourun reunaa ei lasketa orreksi Häkkirivien välillä on oltava vähintään 90 cm leveä käytävä. Alimman häkkikerroksen on oltava vähintään 35 cm korkeudella lattiasta. (ESL 5 §; ESA 1; Vna 673/2010 11 §) Jos orren pituus kanaa kohden on alle 15 mutta yli 13 cm, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1. Jos orren pituus kanaa kohden on alle 13 cm, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Jos orsi puuttuu osasta häkkejä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3, mutta jos orsi puuttuu lähes kaikista häkeistä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5. Jos pesä puuttuu osasta häkkejä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3, mutta jos pesä puuttuu lähes kaikista häkeistä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5. Jos kanalan pesien pohja on metalliverkkoa, jonka kanssa kanat joutuvat suoraan kosketuksiin ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Kuitenkin, jos pesän suojamatto puuttuu tai esimerkiksi metalliverkkojen muovitus on kulunut vain muutamasta häkistä kanalan muiden pesäpohjien ollessa kunnossa, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1. Mikäli tarkastuksessa ei voida osoittaa, että pehkumateriaalia on käytetty riittävästi, vaikka häkkeihin on varattu paikka pehkujen annolle ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Mikäli kanoille ei ole järjestetty lainkaan mahdollisuutta käyttää pehkuja (esim. pehkuille ei ole varattu erillistä tilaa), kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5. 4.4.3 Kaksi- tai useampikerroksisen pitojärjestelmän ominaisuuksia koskevat vaatimukset Kaksi- tai useampikerroksisen kanojen pitojärjestelmän on oltava sellainen, että jokainen kerros voidaan tarkastaa suoraan ja vaivatta. Päällekkäin sijoitettavat Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 35 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta kerrokset on rakennettava ja sijoitettava siten, että kanojen ulosteet eivät putoa alempiin kerroksiin. (ESL 5 §; ESA 1 §; Vna 673/2010 3 §) Mikäli kanojen ulosteet putoavat alempiin kerroksiin mahdollistaen alempana olevien kanojen sotkeentumisen eritteisiin ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Mikäli tilanne koskee suurinta osaa tilan kanoista, kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5. 4.4.4 Avokanaloiden mitoista ja eläintiheyksistä annetut vaatimukset Avokanalassa saa olla enintään 9 kanaa käytettävissä olevan alan neliömetriä kohden. (Arviointia varten, kts. 9.3.1, Kanalan eläinmäärän arvioiminen) Kerroslattiakanalassa lattian pinta-ala mitataan horisontaalisesti eli vaakatasossa. Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta tai rehusta ei synny tarpeetonta kilpailua. Jos kanojen ruokintaan käytetään ruokintakouruja, niiden reunan pituuden on kanaa kohden oltava vähintään 10 cm. Jos kanojen ruokintaan käytetään pyöröruokkijoita, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään 4 cm. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 673/2010 12 §) Jos ruokintakourun reunan pituus on kanaa kohden alle 10 mutta yli 8.5 cm ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan pöytäkirjaan merkitä Kunnossa. Mikäli asiaa ei voida korjata heti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1. Jos ruokintakourun reunan pituus on kanaa kohden alle 8.5 cm, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Mikäli suurimmalla osalla tilan kanoista on selvästi vaikeuksia mahtua ruokintakouruille, kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5. Jos pyöröruokkijan reunan pituus on kanaa kohden alle 4 mutta yli 3.5 cm, ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan pöytäkirjaan merkitä Kunnossa. Mikäli asiaa ei voida korjata heti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1. Mikäli reunan pituus on kanaa kohden alle 3.5 cm, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Mikäli suurimmalla osalla tilan kanoista on selvästi vaikeuksia mahtua ruokkijalle, kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 5, pysyvyys 3-5). Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisia vesikouruja, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään 2,5 cm. Jos kanojen juottoon käytetään pyöröjuottolaitteita, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään 1 cm. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kutakin alkavaa 10 kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi nippa tai kuppi siten, että kunkin kanan ulottuvilla on vähintään kaksi nippaa tai kuppia. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 673/2010 12 §) Jos juomakourun reunan pituus on kanaa kohden alle 2.5 mutta yli 2 cm, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1. Jos juomakourun reunan pituus on kanaa kohden alle 2 cm, ehdotus seuraamusprosentiksi voi Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 36 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta olla 3. Mikäli suurimmalla osalla tilan kanoista on selvästi vaikeuksia mahtua juomakouruille, kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä ehdotus seuraamusprosentiksi on 5. Jos kutakin alkavaa 10 kanan ryhmää kohden vähemmän kuin yksi juomanippa tai –kuppi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Jos suurimmalla osalla kanoista ei ole asianmukaista juomalaitetta, kyseessä on laaja ja vakava useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä ehdotus seuraamusprosentiksi on 5. Tällöin tahallisuus tulee arvioida huolellisesti. 4.4.5 Avokanaloiden pesää, ortta ja pehkualuetta koskevat vaatimukset Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nokkimista ja kuopimista varten. Avokanaloissa kanojen pääsy pehkualueelle voidaan tarvittaessa opetustarkoituksessa estää noin kahden viikon ajan nuorten munintaansa aloittelevien kanojen tultua kanalaan. Jos kanojen käytettävissä ei ole pehkua nokkimista ja kuopimista varten ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa varten. Jokaista alkavaa seitsemän kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden vähintään 1 m². Pesä on erillinen munimiseen tarkoitettu tila, jonka pohja ei ole kanojen kanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa. Pesän tulee olla erillinen, esimerkiksi verhoilla eristetty tila, jota kana todella pystyy käyttämään pesänä. Mikäli tilaa on käytössä alle 1 m², mutta yli 0.9 m² jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1. Mikäli pesätilaa on käytössä < 0.9 m² jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Kanalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituuden lintua kohden on oltava vähintään 15 cm. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaisia, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä kulmia. (Arviointia varten, kts. 4.4.2) (ESL 4 §; Vna 673/2010 12 §) Ruokintakourun reunaa ei lasketa orreksi 4.4.6 Vähintään 350 kanan avokanalat – lisävaatimukset Kanaa kohden on oltava vähintään 250 cm2 pehkulla varustettua aluetta, ja vähintään yhden kolmasosan lattian pinta-alasta on oltava varustettu pehkulla. Orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, ja orsien välisen vaakasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vähintään 30 cm sekä etäisyyden seinästä vähintään 20 cm. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 37 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Sellaisessa kanalassa, jossa kanat voivat liikkua vapaasti eri tasojen välillä, saa päällekkäisiä tasoja olla enintään neljä. Tasojen välisen esteettömän korkeuden on oltava vähintään 45 cm. Jos kanoilla on mahdollisuus päästä ulos, ulkotilaan on johdettava useita vähintään 35 cm korkuisia ja vähintään 40 cm levyisiä ulosmenoaukkoja. Ulosmenoaukot on sijoitettava rakennuksen koko pituudelle, ja niiden yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään 2 metriä jokaista 1000 kanan ryhmää kohden. Tarhassa on oltava mahdollisuus päästä suojaan epäsuotuisilta sääoloilta ja petoeläimiltä. (ESL 4 §; ESA 1; Vna 673/2010 13 §) Arviointia varten, kts. kohta 4.4.5 4.4.7 Eläinsuojan ilmanvaihto Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville kanoille sopiva. Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. Mikäli tarkastaja arvioi ilman laadun eläimille haitallisen huonoksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Jos eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltava mahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aikana. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolaitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. (ESL 5 §; ESA 4 §; Vna 673/2010 4 §) Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, josta eläinten terveys ja hyvinvointi on riippuvainen, on esimerkiksi täysin koneellinen järjestelmä, jossa sekä poisto- että korvausilman vaihto toimii koneellisesti. Eläinten terveys ja hyvinvointi voi olla riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä myös pitopaikoissa, joiden ilmanvaihto on vain osittain koneellistettu. Tuolloin tarkastaja voi arvioida ilmavaihdon riittävyyttä aistinvaraisesti sekä selvittämällä ilman tulo- tai poistoaukkojen riittävyyttä ja toimivuutta (esim. ”talouspaperitesti”). Ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä on oltava vaikka varavoima käynnistyisi automaattisesti sähkökatkoksen aikana. Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus. Jos ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä puuttuu, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3). Mikäli hälytysjärjestelmän toimivuutta ei ole testattu säännöllisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 38 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.4.8 Kanalan valaistus Kanalassa on valaistusrytmin oltava sellainen, että vuorokaudessa on riittävän pitkä yhtäjaksoinen pimeä aika. (ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §; Vna 673/2010 4 §) Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole tämän indikaattorin yhteydessä ole mahdollista. Jos kanalassa ei käytetä valaistusrytmiä siten, että vuorokauteen sisällytetään riittävän pitkä yhtäjaksoinen pimeä aika ja riittävän pitkä yhtäjaksoinen valoisa aika, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Riittävän pitkänä yhtäjaksoisena pimeänä aikana voitaisiin pitää esimerkiksi 8 tuntia. 4.4.9 Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Kanojen saatavilla on oltava riittävästi rehua. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 673/2010 9 §) Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole tämän indikaattorin yhteydessä ole mahdollista. Jos laiminlyönti on ilmeinen ja havaittavissa useissa häkeissä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3-5 tilanteen vakavuudesta riippuen. Jos kanojen ruokintaa on laiminlyöty selvästi, ehdotus seuraamusprosentiksi on 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3-5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti. 4.4.10 Juottamiselle asetetut vaatimukset Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. Kanojen saatavilla on oltava jatkuvasti juomavettä. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 673/2010 9 §) Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole tämän indikaattorin yhteydessä ole mahdollista. Jos laiminlyönti on ilmeinen ja havaittavissa useissa häkeissä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3-5 tilanteen vakavuudesta riippuen. Jos kanojen juottoa on laiminlyöty selvästi, ehdotus seuraamusprosentiksi on 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3-5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti. 4.4.11 Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §, Vna 673/2010 6 §) Mikäli tarkastaja arvion mukaan pitopaikka ei tarjoa riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä vastaan, ehdotus seu- Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 39 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta raamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) 4.4.12 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtiminen Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §) Mikäli tarkastaja arvioi, ettei yksittäisestä sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole huolehdittu asianmukaisesti, mutta tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole huolehdittu asianmukaisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5). Mikäli laiminlyönti koskee suurta osaa tilan eläimistä ja tilanne on jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto ja niiden mahdollisesti kokema kärsimys, kipu ja tuska. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 40 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta LIITE D LAMPAIDEN HYVINVOINNIN VALVONTA Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen lampaiden hyvinvointivalvonnassa valvottavat asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3. Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä ole kuvattu tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia eläinsuojeluvalvontaa. D 1 Mitä valvotaan Täydentävien ehtojen lampaita koskevassa hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia: 4.5 Hyvinvointi: Lampaat (Neuvoston direktiivi 98/58/EY) 4.5.1 Lampaita ei pidetä kytkettyinä 4.5.2 Eläinsuojan ilmanvaihdolle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.5.3 Eläinsuojan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.5.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.5.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.5.6 Lampaiden pidolle asetetut tilavaatimukset täyttyvät 4.5.7 Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät 4.5.8 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset täyttyvät D 2 Säädöspohja Oheiseen selitysosaan D 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka sisältävät täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan kohtiin liittyvät määräykset. Numerointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan numerointiin. Säädöksistä käytetään seuraavia lyhennyksiä: ESL ESA Vna 587/2010 Eläinsuojelulaki 247/1996 (Lakikirjan F 1) Eläinsuojeluasetus (396/1996) (Lakikirjan F 2) Valtioneuvoston asetus lampaiden suojelusta (F 16) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 41 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta D 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi Alla on lueteltu kursiivilla esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna arvioidessaan laiminlyönnin seuraamusprosenttia. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää Eviran yleisohjetta. 4.5 Lampaat 4. 5.1 Lammasta ei saa pitää kytkettynä kuin lyhytaikaisesti eläimen ruokkimisen, lypsyn tai muun hoitamisen ajan. (ESL 6 §; ESA 15 §; Vna 587/2010 11 §) Lyhytaikaisena kytkemisenä voitaisiin pitää korkeintaan tuntia. Jos tilalla pidetään yhtä tai kahta lammasta kytkettynä, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä välittömästi karsinaan, merkitään pöytäkirjaan Kunnossa. Laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus, mikäli se korjataan 2 vk:n määräajan sisällä. Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida kytkettyjen lampaiden suhteellinen osuus, miten kauan tilanne on jatkunut (pysyvyys) sekä kytkemisen mahdollisesti eläimelle aiheuttamat vammat kuten hiertymät. Jos laiminlyönti koskee useita eläimiä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 35 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 1-3). 4.5.2 Eläinsuojan ilmanvaihto Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. (ESL 4; ESA 2 §; Vna 587/2010 7 §). Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. Mikäli tarkastaja arvioi ilman laadun eläimille haitallisen huonoksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). 4.5.3 Eläinsuojan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) Jos valaistus on riittämätöntä yksittäisten eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimatonta eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Kuitenkin jos tilanne voidaan korjata tarkastuksen yhteydessä esim. lamppu vaihtamalla, voidaan se merkitä kunnossa olevaksi. Laiminlyönnistä voidaan antaa myös varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus, jolloin asian kuntoon saattamiselle annetaan määräaika. Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen riittämättömäksi eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimattomaksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5). Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 42 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen eläimille haitallisen vähäiseksi, ehdotus seuraamusprosentiksi on vähintään 5 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5). Aistinvaraisen arvion lisäksi valaistuksen arvioinnin tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. tukena olisi 4.5.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Lampaalle annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Jos rehua ei ole lampaille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden lammasta kohden on oltava vähintään 35 senttimetriä suoraa ruokintahäkkiä käytettäessä ja vähintään 20 senttimetriä ympyränmuotoista ruokintahäkkiä käytettäessä. Suoraa ruokintahäkkiä käytettäessä ruokintahäkin reunan pituuden tiinettä uuhta kohden on kuitenkin oltava vähintään 45 senttimetriä. Jos rehua on jatkuvasti tarjolla, ruokintahäkin reunan pituuden lammasta kohden on oltava vähintään 17 senttimetriä. Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karitsan saatavilla on oltava ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 587/2010 12 §) Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole tämän indikaattorin yhteydessä mahdollista. Vaatimus ei täyty osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden lampaiden ruokintaa on laiminlyöty selvästi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3-5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila 4.5.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. Viikon ikäisestä alkaen karitsan saatavilla on oltava puhdasta vettä. Lampaiden juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 43 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 587/2010 12 §) Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole tämän indikaattorin yhteydessä mahdollista Vaatimus ei täyty osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden lampaiden juottoa on laiminlyöty selvästi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 5, pysyvyys 3-5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto. 4.5.6 Lampaiden pidolle asetettavat tilavaatimukset Lampaita ryhmässä pidettäessä pitopaikan lattiapinta-alan, ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta, on oltava lammasta kohden vähintään: Lampaiden keskimääräinen paino/eläin (kg) Täytepohjalattia (m2/eläin) Ritilälattia (m2/eläin) Rakolattia (m2/eläin) Karitsa alle 15 0,25 0,25 - Karitsa 30 0,50 0,50 - Karitsa yli 30 0,75 0,75 - Lammas 55 1,0 0,8 0,8 Lammas 75 1,4 1,0 1,0 Tiine uuhi 55 1,3 1,1 1,1 Tiine uuhi 75 1,7 1,3 1.3 Jos lammasta pidetään yksittäiskarsinassa, on karsinan oltava kooltaan vähintään 1,4 m2 ja muodoltaan sellainen, että lammas pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. (ESL 4 §; ESA 1; Vna 587/2010 4 §) 4.5.7 Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §) Mikäli tarkastaja arvion mukaan pitopaikka ei tarjoa riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä vastaan, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 44 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.5.8 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtiminen Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §) Jos tarkastajan arvion mukaan yksittäisen lievästi sairaan ryhmäkarsinassa olevan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, mutta tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos yksittäisiä lievästi sairaita eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa vaikka tarkastajan arvion mukaan olevan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1) Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole huolehdittu asianmukaisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5). Mikäli tilan useiden eläinten laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto ja sen mahdollisesti kokema kärsimys, kipu ja tuska . Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 45 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta LIITE E VUOHIEN HYVINVOINNIN VALVONTA Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen vuohien hyvinvointivalvonnassa valvottavat asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3. Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä ole kuvattu tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia eläinsuojeluvalvontaa. E 1 Mitä valvotaan Täydentävien ehtojen vuohia koskevassa hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia: 4.6 Hyvinvointi: Vuohet (Neuvoston direktiivi 98/58/EY) 4.6.1 Vuohia ei pidetä kytkettyinä 4.6.2 Eläinsuojan ilmanvaihdolle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.6.3 Eläinsuojan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.6.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.6.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.6.6 Vuohien pidolle asetetut tilavaatimukset täyttyvät 4.6.7. Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät 4.6.8 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset täyttyvät E 2 Säädöspohja Oheiseen selitysosaan E 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka sisältävät täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan kohtiin liittyvät määräykset. Numerointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan numerointiin. Säädöksistä käytetään seuraavia lyhennyksiä: ESL ESA Vna 589/2010 Eläinsuojelulaki 247/1996 (Lakikirjan F 1) Eläinsuojeluasetus (396/1996) (Lakikirjan F 2) Valtioneuvoston asetus vuohien suojelusta (Lakikirjan F 17) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 46 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta E 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi Alla on lueteltu kursiivilla esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna arvioidessaan laiminlyönnin seuraamusprosenttia. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää Eviran yleisohjetta. 4.6 Vuohet 4.6.1 Vuohta ei saa pitää kytkettynä kuin lyhytaikaisesti eläimen ruokkimisen, lypsyn tai muun hoitamisen ajan. (ESL 6 §; ESA 15 §; Vna 589/2010 10 §) Lyhytaikaisena kytkemisenä voitaisiin pitää korkeintaan tuntia. Jos tilalla pidetään yhtä tai kahta vuohta kytkettynä, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä välittömästi karsinaan, merkitään pöytäkirjaan Kunnossa. Laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus, mikäli se korjataan 2 vk:n määräajan sisällä. Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida kytkettyjen lampaiden suhteellinen osuus, miten kauan tilanne on jatkunut (kesto) sekä kytkemisen mahdollisesti eläimelle aiheuttamat vammat kuten hiertymät. Jos laiminlyönti koskee useita eläimiä, ehdotus seuraamusprosentiksi on 35 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 1-3). 4.6.2 Eläinsuojan ilmanvaihto Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. (ESL 4 §; ESA 2 §; Vna 589/2010 7 §). Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. Mikäli tarkastaja arvioi ilman laadun eläimille haitallisen huonoksi, ehdotus seuraamusprosentiksi on 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3) 4.6.3 Eläinsuojan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) Jos valaistus on riittämätöntä yksittäisten eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimatonta eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Kuitenkin jos tilanne voidaan korjata tarkastuksen yhteydessä esim. lamppu vaihtamalla, voidaan se merkitä kunnossa olevaksi. Laiminlyönnistä voidaan antaa myös varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus, jolloin asian kuntoon saattamiselle annetaan määräaika. Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen riittämättömäksi eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimattomaksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 47 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.6.4 Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen eläimille haitallisen vähäiseksi, ehdotus seuraamusprosentiksi on vähintään 5 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Aistinvaraisen arvion lisäksi valaistuksen arvioinnin tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. tukena olisi Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Vuohelle annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Jos rehua ei ole vuohille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden kiliä kohden on oltava vähintään 20 cm, nuorvuohta kohden vähintään 33 cm, täysikasvuista vuohta kohden vähintään 40 cm ja tiinettä kuttua kohden vähintään 45 cm. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua. (ESL 5; ESA 9 §; Vna 589/2010 11 §) 4.6.5 Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole tämän indikaattorin yhteydessä mahdollista. Vaatimus ei täyty osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden vuohien ruokintaa on laiminlyöty selvästi, ehdotus seuraamusprosentiksi on 5 (laajuus 5, vakavuus 5, pysyvyys 3-5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila. Juottamiselle asetetut vaatimukset Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. Juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata juomavettä eikä vesi saa päästä jäätymään. Lypsettävien kuttujen saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. (ESL 5; ESA 9 §; Vna 589/2010 11 §) Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole tämän indikaattorin yhteydessä mahdollista. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 48 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.6.6 Vaatimus ei täyty osalla tilan eläimistä ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3). Mikäli tilan useiden vuohien juottoa on laiminlyöty selvästi, ehdotus seuraamusprosentiksi on 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3-5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto. Vuohien pidolle asetettavat tilavaatimukset Vuohia ryhmässä pidettäessä pitopaikan lattiapinta-alan, ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta, on vuohta kohden oltava vähintään: Ikäluokka Kili Nuorvuohi Vuohi Täytepohja (m2/eläin) 0,25 0,5 1,20 Ritilälattia (m2/eläin) 0,25 0,5 1,0 Rakolattia (m2/eläin) 0,5 1,0 Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, on karsinan oltava kooltaan vähintään 1,4 m2 ja muodoltaan sellainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. (ESL 4 §; ESA 1; Vna 589/2010 4 §) 4.6.7 Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §) 4.6.8 Mikäli tarkastaja arvion mukaan pitopaikka ei tarjoa riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä vastaan, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5) Sairaat ja vahingoittuneet eläimet Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §) Jos tarkastajan arvion mukaan yksittäisen lievästi sairaan ryhmäkarsinassa olevan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, mutta tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi. Jos yksittäisiä lievästi sairaita eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa vaikka tarkastajan arvion mukaan eläinten tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 49 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1) Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole huolehdittu asianmukaisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5). Mikäli tilan useita eläimiä on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto ja sen mahdollisesti kokema kärsimys, kipu ja tuska. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 50 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta LIITE F MUIDEN TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen tuotantoeläinten hyvinvointivalvonnassa valvottavat asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3. Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä ole kuvattu tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia eläinsuojeluvalvontaa. Liitteen F eläinlajien vaatimusten noudattamisen arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin liitteiden A-E ohjeistusta. F 1 Mitä valvotaan Täydentävien ehtojen tuotantoeläinten hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko tilalla noudatettu valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3 annettuja seuraavien eläinlajien eläinlajikohtaisia vaatimuksia: hevoset biisonit tarhatut peurat strutsieläimet ankat, myskisorsat ja hanhet kalkkunat turkiseläimet 4.7 Hyvinvointi: Muut tuotantoeläimet (Neuvoston direktiivi 98/58/EY) 4.7.1 Pitopaikan tilavaatimukset täyttyvät 4.7.2 Pitopaikan olosuhteille asetetut vaatimukset täyttyvät 4.7.3 Pitopaikan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.7.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.7.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset täyttyvät 4.7.6. Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät 4.7.7 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset täyttyvät F 2 Säädöspohja Oheiseen selitysosaan on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka sisältävät täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonnassa tarkastettavat määräykset. Numerointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan numerointiin. Kursiivilla on kirjattu esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna arvioidessaan laiminlyönnin seuraamusprosenttia. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää Eviran yleisohjetta. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 51 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Hevoset Tässä ohjeessa hevosella tarkoitetaan hevosta, ponia, aasia ja muuta vastaavaa kavioeläintä. Täydentävien ehtojen hyvinvoinnin valvonnassa hevosta pidetään lähtökohtaisesti tuotantoeläimenä. Kuitenkin erityisissä poikkeustapauksissa hevosta voidaan perustelluista syistä pitää muuna kuin tuotantoeläimenä. Tällaisena voitaisiin pitää esimerkiksi hevosta, joka hevospassissa on merkitty pysyvästi elintarvikeketjuun kelpaamattomaksi. Täydentävien ehtojen hevosia koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat seuraavat asiat: 4.7.1. Pitopaikan tilavaatimukset a) yksittäiskarsinan tilavaatimukset Hevosen yksittäiskarsinassa on oltava tilaa vähintään: Hevosen säkäkorkeus (m) Karsinan pinta-ala (m²) Enintään 1,08 4,0 Yli 1,08 mutta enintään 1,30 5,0 Yli 1,30 mutta enintään 1,40 6,0 Yli 1,40 mutta enintään 1,48 7,0 Yli 1,48 mutta enintään 1,60 8,0 Yli 1,60 9,0 Edellä olevan taulukon tilavaatimuksia ei sovelleta silloin, kun kyseessä on hevosen tilapäinen ja lyhytaikainen säilyttäminen kilpailu-, näyttely- tai muun vastaavan matkan aikana. b) ryhmässä pidettävien hevosten tilavaatimukset Ryhmäkarsinassa pidettävillä hevosilla on oltava tilaa kutakin siellä pidettävää hevosta kohden vähintään: Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 52 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Täysikasvuinen hevonen Yksittäiskarsinan pinta-ala* 12 - 24 kk ikäinen nuori hevonen 75 % yksittäiskarsinan pinta-alasta* Alle 12 kk ikäinen varsa 50 % yksittäiskarsinan pinta-alasta* (*) Edellä liitteen 1 kohdassa olevan taulukon mukainen yksittäiskarsinan pinta-ala. Hevospihatossa sellaisessa makuuhallissa, jossa hevosia ei ruokita, on oltava tilaa kutakin siellä pidettävää hevosta kohden vähintään: Täysikasvuinen hevonen 80 % yksittäiskarsinan pinta-alasta* 12 - 24 kk ikäinen nuori hevonen 60 % yksittäiskarsinan pinta-alasta* Alle 12 kk ikäinen varsa 40 % yksittäiskarsinan pinta-alasta* (*) Edellä liitteen 1 kohdassa olevan taulukon mukainen yksittäiskarsinan pinta-ala. Silloin, kun hevosia pidetään ryhmässä, jokaista alkavaa 10 hevosen ryhmää kohden on oltava käytettävissä sairaskarsina tai muu asianmukainen, tarvittaessa lämmitettävä, tila hevosten ryhmästä erottamista ja hoitoa varten. varsomiskarsinaa koskisivat ryhmässä pidettävien hevosten ryhmäkarsinan vähimmäiskokovaatimukset c) pilttuun tilavaatimukset Pilttuun leveyden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus lisättynä 10 cm:llä ja pilttuun pituuden vähintään hevosen pituus lisättynä 25 cm:llä. Vierekkäisten pilttuiden väliseinän kiinteän osan korkeuden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna luvulla 0,9. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 588/2010 5 §) 4.7.2. Pitopaikan olosuhteet Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan ja valaistuksen on oltava eläinsuojassa pidettävälle hevoselle sopivat. Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. Jos eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltava mahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aikana. Koneellisesti toimivassa laitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 53 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta (ESL 4 §; ESA 2 §; Vna 588/2010 4 §) 4.7.3. Pitopaikan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) 4.7.4. Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Eläimen terveydelle tiettävästi vaarallisen juoman antaminen hoidossa olevalle eläimelle on kiellettyä. Hevoselle annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 588/2010 9 §) 4.7.5. Juottamiselle asetetut vaatimukset Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 588/2010 9 §) 4.7.6. Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §, Vna 588/2010 6 §) 4.7.7. Sairaat ja vahingoittuneet eläimet Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §) Biisonit Tässä ohjeessa biisonilla tarkoitetaan amerikanbiisonia. Täydentävien ehtojen biisoneita koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat seuraavat asiat: 4.7.1.Pitopaikan tilavaatimukset Biisonien lukumäärän on oltava sopivassa suhteessa tarhan kokoon, maastoon ja kasvillisuuteen. Kutakin alkavaa kolmen täysikasvuisen eläimen ryhmää kohden tarhassa on oltava tilaa vähintään yksi hehtaari. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 591/2010 2 §) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 54 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.7.2. Pitopaikan olosuhteet Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia. Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua. (ESL 4 §; ESA 2; ESA 2 § 1 mom.) 4.7.3. Pitopaikan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) 4.7.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Biisonien ruokinta on järjestettävä siten, että samassa ryhmässä liikkuvat eläimet voivat syödä samanaikaisesti. Sosiaalisessa arvoasteikossa ylempänä oleva biisoni ei saa päästä hallitsemaan koko ruokinta-aluetta. Tarhan jokaisella biisonilla on oltava mahdollisuus rauhalliseen syömiseen. Biisoneille annettavan rehun on oltava sopivan ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Biisonien saatavilla on oltava päivittäin riittävästi korsirehua. Biisonien ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia. Biisonien rehu ei saa tarpeettomasti likaantua. Biisonien ruokinta-astiat on pidettävä puhtaina. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 591/2010 5 §) 4.7.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. Biisonien saatavilla on oltava päivittäin riittävästi juomavettä. Biisonien juottoastiat on pidettävä puhtaina. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 591/2010 5 §) 4.7.6 Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §, Vna 591/2010 2 §) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 55 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.7.7 Sairaat ja vahingoittuneet eläimet Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §) Peurat Tässä ohjeessa peuralla tarkoitetaan valkohäntäpeuraa, kuusipeuraa, metsäpeuraa, metsäkaurista, japaninpeuraa ja saksanhirveä. Täydentävien ehtojen peuroja koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat seuraavat asiat: 4.7.1 Pitopaikan tilavaatimukset Peuratarhan maaston, kasvillisuuden ja maapohjan on oltava peurojen tarhaukseen sopiva. Peuratarhan pinta-alasta vähintään 10 % on oltava metsää tai pensaikkoa. Peurojen lukumäärän on oltava sopivassa suhteessa tarhan kokoon, maastoon ja kasvillisuuteen. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 590/2010 3 §) 4.7.2 Pitopaikan olosuhteet Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia. (ESL 4 §; ESA 2; ESA 2 § 1 mom., lukuun ottamatta melua) 4.7.3 Pitopaikan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) 4.7.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Peurojen ruokinta on järjestettävä siten, että samassa ryhmässä liikkuvat eläimet voivat syödä samanaikaisesti. Sosiaalisessa arvoasteikossa ylempänä oleva peura ei saa päästä hallitsemaan koko ruokinta-aluetta. Tarhan jokaisella peuralla on oltava mahdollisuus rauhalliseen syömiseen. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 56 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Peurojen lisäruokinnassa on vältettävä ravinnon koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia. Peurojen rehu ei saa tarpeettomasti likaantua. Peurojen ruokinta-astiat on pidettävä puhtaina. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 590/2010 6 §) 4.7.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. Peurojen juottoastiat on pidettävä puhtaina. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 590/2010 6 §) 4.7.6 Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §) 4.7.7 Sairaat ja vahingoittuneet eläimet Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §) Strutsieläimet Tässä ohjeessa strutsieläimellä tarkoitetaan strutsia, emua ja amerikannandua (tavallinen rhea). Täydentävien ehtojen strutsieläimiä koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat seuraavat asiat: Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 57 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.7.1.Pitopaikan tilavaatimukset Strutsien pidossa on noudatettava vähintään seuraavia tilavaatimuksia: Tarha Linnun ikä Ryhmän koko Karsinan Vähimmäispint Kokonaispinta2 enintään pinta-ala (m2) a-ala/lintu (m/ ala (m2) lintujen lkm) vähintään vähintään alle 4 päivää 40 1 40 5 10/1 100 401) 15 10 – 40/1 100-10003) 30 800/3 1000 30 1000/3 1000 30 2000/3 1000 yli 4 päivää - 3 viikkoa yli 3 viikkoa - 6 kuukautta yli 6 kuukautta - 1 vuosi yli 1 vuosi sukukypsyysikä täysikasvuinen 2) 1) Edellyttäen, että strutsinpoikaset ovat keskimäärin samankokoisia. 2) Jos useampaa kuin yhtä siitosryhmää pidetään samalla alueella, on erityisen tärkeää, että linnuilla on riittävästi suojaa ja lisätilaa välttää toisiaan sekä, että ryhmät voidaan tarvittaessa erottaa toisistaan. 3) Tila on suhteutettava linnun ikään. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 58 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Emu Emujen pidossa on noudatettava vähintään seuraavia tilavaatimuksia: Tarha Linnun ikä alle 4 päivää yli 4 päivää -3 viikkoa yli 3 viikkoa -6 kuukautta Ryhmän koko enintään Karsinan pinta-ala Vähimmäispinta-ala (m2) vähintään (m2/lintujen lkm) Kokonaispintaala (m2) vähintään 40 1 40 5 5 75 10 20 100 - 500 20 150 500 20 200 500 30 250 500 1) 40 3) yli 6 kuukautta 1 vuosi yli 1 vuosi sukukypsyysikä täysikasvuinen 2) 1+1 1) Edellyttäen, että emunpoikaset ovat keskimäärin samankokoisia. 2) Jos useampaa kuin yhtä siitosryhmää pidetään samalla alueella, on erityisen tärkeää, että linnuilla on riittävästi suojaa ja lisätilaa välttää toisiaan sekä, että ryhmät voidaan tarvittaessa erottaa toisistaan. 3) Tila on suhteutettava linnun ikään. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 59 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Rhea Rheojen pidossa on noudatettava vähintään seuraavia tilavaatimuksia: Tarha Linnun ikä alle 4 päivää yli 4 päivää- 3 viikkoa yli 3 viikkoa -6 kuukautta Linturyhmän koko enintään Karsinan Vähimmäispint Kokonaispintapinta-ala (m2) a-ala ala (m2) 2 vähintään (m /lintujen vähintään lkm) 40 1 40 5 5 75 10 20 100 - 500 20 150 500 20 200 500 30 250 500 1) 40 yli 6 kuukautta - 1 vuosi yli 1 vuosi sukukypsyysikä 3) täysikasvuinen 2) 1+1 1) Edellyttäen, että rheanpoikaset ovat keskimäärin samankokoisia. 2) Jos useampaa kuin yhtä siitosryhmää pidetään samalla alueella, on erityisen tärkeää, että linnuilla on riittävästi suojaa ja lisätilaa välttää toisiaan sekä, että ryhmät voidaan tarvittaessa erottaa toisistaan. 3) Tila on suhteutettava linnun ikään. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 676/2010 7 §, liitteen 1-3 kohdat) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 60 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.7.2 Pitopaikan olosuhteet Eläinsuojan on tarjottava strutsieläimille suoja epäsuotuisilta sääolosuhteilta kuten pakkaselta, lumelta, jäältä, tuulelta, sateelta ja loskalta. Eläinsuojan on oltava vedoton ja kuiva. Sen lämpötilan, ilmanvaihdon ja valaistuksen on oltava siellä pidettäville eläimille sopiva. Sähköjohdot on sijoitettava siten, että ne ovat lintujen ulottumattomissa. (ESL 4 §; ESA 2; Vna 676/2010 6 §) Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. 4.7.3 Pitopaikan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) 4.7.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Strutsieläimille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Ruokinnassa erityistä huomiota on kiinnitettävä ravinnon koostumukseen, jotta vältetään nivel- ja luustovaurioiden syntyminen. Strutsieläinten saatavilla on oltava niille sopivaa karkeaa ja tuoretta rehua jo poikasiästä lähtien. Alle kolmen kuukauden ikäisten poikasten saatavilla on oltava jatkuvasti rehua. Ruokinnassa on vältettävä äkillisiä ruokinnanmuutoksia. Yli viiden päivän ikäisten strutsieläinten saatavilla on oltava pieniä määriä sopivan kokoista soraa tai pieniä kiviä ruuansulatusta varten. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 676/2010 10 §) 4.7.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. Eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti juomavettä. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 676/2010 10 §) 4.7.8 Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §, Vna 676/2010 6 §) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 61 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.7.9 Sairaat ja vahingoittuneet eläimet Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §) Ankat, myskisorsat ja hanhet Täydentävien ehtojen ankkoja, myskisorsat mukaan lukien, ja hanhia koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat seuraavat asiat: 4.7.1 Pitopaikan tilavaatimukset Lihantuotantoa varten pidettävien yli neljän viikon ikäisten ankkojen pitopaikassa saa olla ankkoja enintään 16 kg/m². Jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan, pitopaikassa saa olla ankkoja enintään 20 kg/m². Lihantuotantoa varten pidettävien yli neljän viikon ikäisten hanhien pitopaikassa saa olla hanhia enintään 14 kg/m². Jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan, pitopaikassa saa olla hanhia enintään 18 kg/m². Siitokseen käytettävien ankkojen pitopaikassa on oltava tilaa jokaista ankkaa kohden vähintään 0,5 m². Jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan, pitopaikassa on oltava tilaa jokaista ankkaa kohden vähintään 0,25 m². Siitokseen käytettävien hanhien pitopaikassa on oltava tilaa jokaista hanhea kohden vähintään 1 m². Jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan, pitopaikassa on oltava tilaa jokaista hanhea kohden vähintään 0,5 m². (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 675/2010 4 §) 4.7.2 Pitopaikan olosuhteet Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. Jos eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, lintujen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltava mahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aikana. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolaitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. (ESL 4; ESA 2 §; Vna 675/2010 5 §) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 62 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.7.3 Pitopaikan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) 4.7.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Ankalle ja hanhelle annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Lintujen ruokintaan tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet eivät saa liata rehua. (ESL5 §; ESA 9§; Vna 675/2010 10 §) 4.7.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. Lintujen saatavilla on oltava riittävästi juomavettä. Lintujen juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet eivät saa liata juomavettä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lintujen juomapaikkojen sekä muiden vesiastioiden ympäristön pitämiseen riittävän kuivana. (ESL5 §; ESA 9§; Vna 675/2010 10 §) 4.7.6. Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §, Vna 675/2010 7 §) 4.7.7. Sairaat ja vahingoittuneet eläimet Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 63 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Kalkkunat Täydentävien ehtojen kalkkunoita koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat seuraavat asiat: 4.7.1 Pitopaikan tilavaatimukset Samassa tilassa pidettävän kalkkunaryhmän koon on oltava sopivassa suhteessa lintujen ikään, kokoon, sukupuoleen ja käytettävissä olevaan tilaan. Kalkkunoiden on pitopaikassa pystyttävä seisomaan normaalissa asennossa, kääntymään, räpyttelemään, sukimaan, toteuttamaan kalkkunoille tyypillisiä sosiaalisia käyttäytymismuotoja ja pakenemaan muita kalkkunoita. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 677/2010 4 §) 4.7.2 Pitopaikan olosuhteet Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville kalkkunoille sopiva. Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita. Jos eläinten terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, eläinsuojassa on oltava mahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. (ESL 4 §; ESA 2 §; Vna 677/2010 5 §) 4.7.3 Pitopaikan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) 4.7.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Kalkkunoiden saatavilla on oltava riittävästi ravintoainekoostumukseltaan niille sopivaa rehua. Ruokintalaitteiden korkeutta on säädettävä kalkkunoiden kasvun mukaan siten, että kaikki kalkkunat voivat vaikeuksitta syödä. Tarvittaessa rehun kulutusta on pystyttävä seuraamaan. Ruokintapaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että rehusta ei synny tarpeetonta kilpailua. Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 64 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta Kalkkunoiden ruokintaan tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet eivät saa liata rehua. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 677/2010 10 §) 4.7.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. Kalkkunoiden saatavilla on oltava jatkuvasti juomavettä. Juottolaitteiden korkeutta on säädettävä kalkkunoiden kasvun mukaan siten, että kaikki kalkkunat voivat vaikeuksitta juoda. Juomaveden kulutusta on pystyttävä seuraamaan. Juottopaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta ei synny tarpeetonta kilpailua. Kalkkunoiden juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet eivät saa liata juomavettä. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 677/2010 10 §) 4.7.6 Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §, Vna 677/2010 7 §) 4.7.7 Sairaat ja vahingoittuneet eläimet Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §) Turkiseläimet Tässä ohjeessa tarkoitetaan turkiseläimellä turkisten tuottamiseksi tai muuta vastaavaa tuotantotarkoitusta varten tarhattavaa minkkiä, hilleriä, kettua (sinikettu, hopeakettu ja punakettu), sinsillaa ja rämemajavaa. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös supikoiran ja soopelin tarhauksessa. Täydentävien ehtojen turkiseläimiä koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat seuraavat asiat: Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 65 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.7.1 Pitopaikan tilavaatimukset Minkki ja hilleri Minkin ja hillerin häkissä on oltava tilaa vähintään: Pinta-ala (cm²) (ilman pesäkoppia) Täysikasvuinen eläin 2550 Emo pentueen kanssa 2550 Kaksi vieroitettua pentua* 2550 *Jos häkissä pidetään useampaa kuin kahta vieroitettua pentua, on lisätilaa oltava kutakin seuraavaa pentua kohden vähintään 850 cm². Häkin leveyden on oltava vähintään 30 cm ja pituuden ilman pesäkoppia vähintään 70 cm. Häkin korkeuden on oltava vähintään 45 cm. Kettu Ketun häkissä on oltava tilaa vähintään: Pinta-ala (m²) Täysikasvuinen eläin 0,8 Emo pentueen kanssa 2,0 Kaksi vieroitettua pentua* 1,2 *Jos häkissä pidetään useampaa kuin kahta vieroitettua pentua, on lisätilaa oltava kutakin seuraavan pentua kohden vähintään 0,5 m². Häkin leveyden on oltava vähintään 75 cm ja pituuden vähintään 100 cm. Häkin korkeuden on oltava vähintään 70 cm. Rämemajava Rämemajavan pitopaikassa on oltava tilaa vähintään: Pinta-ala (m²) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 66 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta (ilman vesiallasta) Täysikasvuinen eläin 1,0 Emo pentueen kanssa 2,0 Vieroitettu pentu 0,5 Pitopaikan kokonaispinta-alan on oltava kuitenkin vähintään 2 m². Pitopaikan lattiasta vähintään 70 % on oltava kiinteäpohjaista. Rämemajavan pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava asianmukainen vesiallas ja kiinteäpohjainen jaloittelualue. Sinsilla Pitopaikan lattiasta vähintään 25 % on oltava kiinteäpohjaista. Sinsillalla on oltava pitopaikassaan mahdollisuus päivittäisiin hiekkakylpyihin. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 1084/2011 7 § 3 ja 4 mom., liite 1). 4.7.2 Pitopaikan olosuhteet Pitopaikan on tarjottava turkiseläimille riittävä suoja epäsuotuisia sääolosuhteita kuten haitallista kylmyyttä, kuumuutta, tuulta ja sadetta vastaan. Turkiseläinten pitopaikka, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. (ESL 1 §; ESA 2; Vna 1084/2011 4 § 1 mom. 3. virke, 2 mom.) 4.7.3 Pitopaikan valaistus Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §) 4.7.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Turkiseläimille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 1084/2011 11 §) Sivu/sivut Ohje / versio Käyttöönotto 67 / 67 15701/08 27.2.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta 4.7.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. Eläinten saatavilla on oltava päivittäin riittävästi puhdasta vettä. Eläinten juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata juomavettä. 4.7.6 Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §, Vna 1084/2011 4 §) 4.7.7 Sairaat ja vahingoittuneet eläimet Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava erilleen muista eläimistä. (ESL 5 §; ESA 11 §)
© Copyright 2024