Metsäkoneasentaja
Tampereen seudun ammattiopisto Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsäalan perustutkinto 180 osp Metsäkoneasennuksen osaamisala Metsäkoneasentaja Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 17.5.2010, 7.11.2013 Ammatillisen koulutuksen johtaja 23.6.2015 § 122 Voimassa 1.8.2015 alkaen Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Sisällys Johdanto ............................................................................................................................................................ 4 1 Metsäalan perustutkinto ja muodostuminen................................................................................................. 5 1.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle................................................................................................... 5 1.2 Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti ............................................................................... 6 1.3 Suuntautumisvaihtoehdon valinta .......................................................................................................... 7 1.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita ................................................................................................ 7 1.5 Arviointi ................................................................................................................................................. 10 2 Ammatilliset tutkinnon osat ......................................................................................................................... 11 2.1 Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp ..................................................................................................... 11 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen .................. 15 2.2 (2.4.1) Metsäkoneiden huolto 35 osp ................................................................................................... 20 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen .................. 23 2.2 (2.4.2) Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp ................................................................ 30 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen .................. 33 2.3 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ......................................................................................................... 37 2.3.1 (2.6.16) Koneellinen puunkorjuu 20 osp (Kuru) ............................................................................. 37 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen .................. 39 3 Yhteiset tutkinnon osat ................................................................................................................................ 43 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat................................................................................................................ 44 4.1 Paikallisesti tarjottavat vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp........................................................ 44 4.1.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia .......................................... 44 4.1.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia ............ 44 4.1.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja ....................................................................................... 44 4.1.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja......................................... 44 4.2 (2.6.14) Metsäkoneen käyttö 10 osp..................................................................................................... 45 4.3 (2.6.15) Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp ............................................................................... 51 4.4 (2.6.13) Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp ................................................................................... 57 4.4 (2.7.1) Työkoneiden käyttö ja huolto 15 osp......................................................................................... 62 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat ....................................................................................... 69 2 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja 5.1 (2.6.25) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp ........................................................................ 69 6 Perehdyttämissuunnitelma .......................................................................................................................... 74 Liite 1 ............................................................................................................................................................... 75 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU ...................................................................................................................... 75 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset ....................................................... 75 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ................................................................................. 76 2.2 Alan osaamistarpeet .............................................................................................................................. 76 2.2.1 Metsäkoneala ................................................................................................................................. 78 2.2.2 Puuenergian korjuu ........................................................................................................................ 79 2.3 Tredun metsäkoneasentajien koulutusta järjestävän Ylöjärven Valon toiminta-alueen metsäalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa...................................................................................... 79 2.3.1 Pirkanmaa ....................................................................................................................................... 79 2.4 Metsäalan perustutkinnon ja metsäkoneasentajan osaamisalan tavoitteet ........................................ 81 3 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Johdanto Tampereen seudun ammattiopiston antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (koulutuksen järjestäjän yhteinen osa ja nuorten koulutuksen yhteinen osa) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman yhteisten tutkinnon osien opetuksen järjestämisestä. Opetuksen suunnittelu ja toteutus perustuu osaamisen kasvuun. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. 4 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja 1 Metsäalan perustutkinto ja muodostuminen Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (perustutkintoa yksilölliset laajentavat tutkinnon osat). 1.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Metsäalan perustutkintotutkinto Metsäkoneasennuksen osaamisala Metsäkoneasentaja 135 osp Ammatilliset tutkinnon osat. Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osp, yrittäjyysosaamisen hankkimista vähintään 8 osp 30 osp Kaikille pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 30 osp Metsien hoito ja puunkorjuu, Metsänhoitotyöt Puunhankinta Metsäluonnonhoito Työturvallisuus ja ensiapu 2.4 Metsäkoneasennuksen osaamisalan, metsäkoneasentaja, pakolliset tutkinnon osat, 85 osp 2.4.1 35 osp Metsäkoneiden huolto Hydrauliikka perusteet Sähkötekniikka perusteet Konetekniikan perusteet Metsäkoneiden huolto TOP 2.4.2 50 osp Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt Hydrauliikan komponentit ja järjestelmät Sähkötekniikka Konetekniikka Moottoritekniikka Materiaalioppi, hitsaus ja levytyöt Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt TOP 2.6 Valinnaiset tutkinnon osat 20 osp 2.6.16 20 osp Koneellinen puunkorjuu Yhteiset tutkinnon osat 5 opiskeluvuosi 1 2 3 30 8 15 6 1 35 10 8 7 10 50 5 4 5 3 3 30 10 10 4 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja 35 osp Aikaisemmin suoritetut lukio-opinnot + Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta 10 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Metsänparannuskoneen käyttö 2.6.19 15 osp Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia Turvetuotanto, näyttö 8 (Kannus ja Ähtäri) 2.6.14 10 osp Metsäkoneen käyttö Näyttö 3 2.6.15 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö Näyttö 4 2.7.1 15 osp 2.6.29 2-10 osp Työkoneiden käyttö ja huolto (logist.) Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja KV-vaihto 2.6.13 10 5. Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat 2.6.25 5 osp 180 osp yhteensä Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 1.2 Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tässä tutkinnossa opiskelija voi edetä mm. seuraavanlaisten vaihtoehtojen mukaan: 6 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Metsäkoneasentaja Kaikille pakolliset tutkinnon osat: osaamisala-opinnot: Valinnaiset tutkinnon osat: Vapaasti valittavat tutkinnon osat Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden huolto 35 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp 20 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 1.3 Suuntautumisvaihtoehdon valinta Metsäkoneasentajan ammatillisia tutkinnonosia ovat: Metsäkoneiden huolto, Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt, valinnainen tutkinnon osa sekä vapaasti valittava tutkinnonosa. Tutkintoon kuuluvat valinnaiset tutkinnon osat tukevat ammatillista suuntautumista Opiskelija voi valita tutkinnon osia myös muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös muita ammatillisia tutkinnonosia työssäoppimalla. 1.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Vuosisuunnittelu Tredun Valon toimipisteen metsäkoneasentajan opintojen järjestäminen aikataulutetaan vuosittain tarkistettavana ja hyväksyttävänä vuosisuunnitelmana, jossa määritellään tutkinnon osien ajoitus sekä tarvittavat/käytössä olevat resurssit. Varusteet ja maksut Opintonsa aloittavat opiskelijat saavat panttia vastaan metsurin turvavarusteet oppilaitoksen puolesta käyttöönsä. Koneopetuksen alkaessa oppilaitos hankkii opiskelijalle työasun, turvakengät sekä huomioliivit. Kevyemmän työpuvun opiskelija hankkii itse. Henkilökohtaisten työvaatteiden 7 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja pesu on mahdollista koulun pesutuvan pesukoneilla. Huoltotöihin on varattuna haalareita, jotka huolletaan oppilaitoksen puolesta. Oppilaitos järjestää opiskelijoille ensiapu, työturva-, tieturva- ja tulityökorttikoulutukset, joista opiskelijat maksavat viranomaismaksut. Luonnon hoidosta annetaan luonnonhoitotutkintoa vastaavan tason koulutus. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa luonnonhoitotutkinnon, niin opiskelija vastaa myös siihen liittyvistä kustannuksista. Opintojen järjestäminen Metsätien toimipisteen metsäkoneasentaja koulutuksessa pyritään maksimoimaan käytännöntyön opetusta. Metsäkoneasentajakoulutus suoritaan kahdessa vuodessa, sillä edellytyksenä koulutukseen pääsyllä on ollut suoritetut lukio-opinnot. Yhteisistä tutkinnon osista on kuitenkin suoritettava Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen, Työelämätaidot sekä Yrittäjyys ja yritystoiminta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot kulkevat läpivirtaavina koulutuksen sisällössä. Avaintaitona kestävä kehitys tulee esille jokaisella opintojaksolla, ja sen oppimista arvioidaan niiltä osin, mitä kestävän kehityksen huomioiminen edellyttää kyseisellä jaksolla, esim. asianmukainen jätteiden käsittely metsätyömaalla. Kestävä kehitys ilmenee metsätalouden jokaisessa työvaiheessa kestävän metsätalouden toteuttamisena. Metsien käsittelyä säätelevät erilaiset lait ja asetukset sekä metsäsertifiointikriteerit (PEFC, FSC). Kestävää metsätaloutta harjoitettaessa noudatetaan lisäksi myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapion luomia Hyvän metsän hoidon suosituksia. Metsäalan luonnonhoitotutkinto on osana kestävän kehityksen mukaista koulutusta. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) osaaminen on myös yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Metsäkoneiden tvt-tekniikaan liittyy elektronisia vianetsintä tai diagnosoivia järjestelmiä, jotka ovat osana metsäkoneen hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmiä. Opiskelijan on osattava tehdä näiden järjestelmien avulla ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt, antureiden testaukset sekä asentaa ja päivittää sujuvasti järjestelmän ohjelmat. Opetuksessa hyödynnetään Tampereen kaupungin verkko-oppimisalusta Moodlea ja Lisäksi opiskelijoita ohjataan etsimään ammattialaa koskevaa tietoa verkosta. Yrittäjyydellä tarkoitetaan opiskelijan yrittäjämäistä tapaa tehdä työtä sekä ymmärrystä oman alan liiketoiminnasta. Elinikäisten oppimisen avaintaitojen arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti sisäisen yrittäjyyden omaksuminen. Yrittäjyyttä on sisällytetty opintoihin 8 osp (taulukko alla). Opiskelijat opiskelevat esimerkiksi kustannuslaskentaa, joka luo perustiedon kustannusrakenteesta, jolloin opiskelija voi arvioida oman työnsä tuottavuutta. Metsäkoneasentajien työn opetus toteutetaan aidoissa työympäristöissä, jolloin opiskelijoita ohjataan työskentelemään yrittäjämäisesti tuottavuus huomioiden. 8 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Opintojakso Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden huolto 30 osp Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp Metsäkoneen käyttö 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp Opintojakson laajuus / josta yrittäjyyden osuus Työn perustana olevan tiedonhallinta 3. Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Puukauppa ja metsänkasvatuksen taloudelliset tavoitteet. Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat. Oman palkan laskeminen. TES Oma-aloitteisuus ja ahkeruus. Aloitekyky. Oman työn arviointi ja Päätöksenteko, Vuorovaikutustaidot 1 osp Ymmärtää metsäkoneiden huollon tärkeyden metsäkoneyrityksen kokonaistaloudellisuuden ja käyttöasteen kannalta ja ymmärtää korjauksissa suoritettavat työ – ja varaosahankinnan kokonaistaloudellisesti ajatellen 1 osp 3 osp Jakson alussa simulaattoriopetuksen myötä metsäkoneen taloudellisen käytön perusteet. 1 osp Jakson alussa perehdytään energiapuun mittauksen ja varastoinnin vaikutuksista kustannuksiin. 1 osp 9 Arviointi Opetusmenetelmä Tutkintokohtaisen Luokkaopetus opetussuunnitelman Toiminnalliset mekriteerit netelmät maastossa, Kustannusten laskentaa Tutkintokohtaisen Luokkaopetus Kusopetussuunnitelman tannusten laskentaa kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Kustannuslaskenta Simulaattoriopetus Kustannusten laskentaa Tutkintokohtaisen Yritysvierailu Kusopetussuunnitelman tannusten laskentaa kriteerit Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Koneellinen puunkorjuu 20 osp Turvetuotanto 10 ov Työehtosopimuksen sisältö Puunkorjuutyön kokonaisuuden hallinta sekä työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen. Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen Vuorovaikutus ja yhteistyö 2 osp 1 osp Tutkintokohtaisen Teoriaopetus. Toiopetussuunnitelman minnalliset opetuskriteerit menetelmät harjoittelutyömailla. Vierailut puunjalostuslaitoksissa. Simulaattoriopetus. Kustannusten laskentaa. Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Metsänparannuskoneen 1 osp Tutkintokohtaisen käyttö 10 osp opetussuunnitelman kriteerit Yhteiset tutkinnon osat Yrittäjyys ja yritystoiminta Tutkintokohtaisen 2 osp opetussuunnitelman kriteerit Kustannusten laskentaa Kustannusten laskentaa Luokkaopetus Työssäoppiminen Työssäoppimisjakso (vähintään 30 osp) ajoittuu pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheeseen, kolmannelle lukuvuodelle (jaksot 2 - 4). Työssäoppimispaikan opiskelija hankki itse. Top-ohjaaja sopii työpaikkaohjaajan (yrittäjän tai hänen työntekijän) työssäoppimisjakson koulutuksellisista tavoitteista. Sekä neuvoo käytänteet ja hyväksyy työssäoppimispaikan. Top-sopimus tehdään aina paikan päällä kolmikantaisesti (opiskelija, yrittäjän edustaja, opettaja). Työssäoppimispaikalla tehdään käyntejä tarvittaessa. Yhteydenpito hoidetaan muuten puhelimitse. Ulkomaanvaihdot Oppilaitoksella on metsäalan kumppanuuskouluja ulkomailla. Tämä mahdollistaa molemminpuolisen opiskelija- ja asiantuntijavaihdon. Metsäalan opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä vaihtoon toisen lukuvuoden keväällä. Tavoitteena on lisätä entisestään kansainvälistä opiskelijavaihtoa Saksaan (kumppanuuskoulu Ala-Saksin liittotasavallassa Seesen-Münchehofissa, Nds. Forstliches Bildungszentrum), Ranskaan (kumppanuuskoulu La Bastide des Jourdansissa, Centrie Forestire de la region PACA) ja Hollantiin (kumppanuuskoulu Wellessä, AOC de Groene. 1.5 Arviointi Oppimisen ja osaamisen arviointia suorittavat kyseisen tutkinnonosan opetukseen osallistuneet opettajat. Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Osaaminen arvioidaan tutkinnonosan näytöllä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla, joista on maininta tutkinnonosien kuvauksissa. Näytön annettuaan opiskelija arvioi 10 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja ennen arviointi keskustelua oman suorituksensa arviointi lomakkeisiin. Arvioinnit kootaan yhteen tutkinnon osien päättyessä pidettävässä arviointipalaverissa. 2 Ammatilliset tutkinnon osat Eri tutkinnon osien opetuksen järjestäminen osaamisperusteisesti: 2.1 Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä tekee metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Metsänhoitotyöt 6 osp Metsänhoitotöiden tekeminen (metsänviljely, taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus) Metsän luontainen kehitys Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus Puulajivalinta Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen Puunhankinta 15 osp Puuston mittaus ja arviointi Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Puukauppa 11 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat Työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta Metsäluonnonhoito 6 osp Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely Riistan elinympäristöjen huomioiminen Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen Työturvallisuus ja ensiapu 3 osp Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Lainsäädännön ja ohjeiden perusteet Ensiapu Puunkorjuun työturvallisuus, suojavarusteet ja – välineet Konetyön työturvallisuus OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Opettajien työskentely oppitunnilla on tasa-arvoista, eikä ennakkoon sovittuja rooleja tai tehtäviä ole. Tiimiopettajuus vaatii opettajilta harjaantumista sekä luottamusta itseen ja omaan osaamiseen. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. 12 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja 13 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan ensiapu, työturvallisuus, metsänhoitotyöt ja luonnonhoito (merkitty punaisella arviointikriteerit taulukossa). Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelija voi osallistua tutkinnon osan opiskeluun ilman aiempaa kokemusta metsäalalta. 14 Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Näytön numero 1 Tutkinnon osa Ryhmätunnus Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettaja hyväksyvät. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Näytön toteutustapa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla puunkorjuuleimikon. Lisäksi opiskelija tai tutkinnon suorittaja viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättää opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko opetuksen ajan. Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Työturvallisuus, Ensiapu, Metsänhoitotyöt, Puunhankinta Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27–29§). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 15 16 Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Puuston mittaus ja arviointi Metsänhoitotöiden tekeminen Kasvinsuojelumenetelmien ja –aineiden valinta ja käyttäminen Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu Estetiikan huomioiminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja mittaa ja arvioi ohjattumittaa ja arvioi lähes na töihinsä liittyvän itsenäisesti töihinsä liitpuuston yleisesti käytös- tyvän puuston yleisesti sä olevien mittaus- ja käytössä olevien mitarviointivälineiden avulla taus- ja arviointivälineiden avulla viljelee ohjattuna metviljelee itsenäisesti ja sänuudistuskohteen huolellisesti annettuja ohjeita noudattaen metsänuudistus kohteen ja käyttää oikeaa siementai taimiainesta hoitaa ohjattuna taimihoitaa taimikoita sekä koita, sekä hoitaa ja hoitaa ja kunnostaa nuokunnostaa nuoria metsiä ria metsiä tyypillisillä työkohteilla itsenäisesti ja huolellisesti sekä annettuja ohjeita noudattaen tutkinnon suorittajalla tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainkasvinsuojeluainelaisääsäädännön mukainen dännön mukainen tutkinto tutkinto tekee ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa ohjattuna huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet sekä vaaratekijät leimikolla tekee lähes itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa huomioon lähes itsenäisesti eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla 16 Kiitettävä K3 mittaa ja arvioi itsenäisesti ja huolellisesti töihinsä liittyvän puuston yleisesti käytössä olevien mittaus- ja arviointivälineiden avulla viljelee itsenäisesti ja huolellisesti metsänuudistuskohteen ja käyttää oikeaa siemen- tai taimiainesta hoitaa itsenäisesti ja huolellisesti taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä annettuja ohjeita noudattaen tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsää ädännön mukainen tutkinto tekee itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa itsenäisesti huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luontoja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla 17 Aloitekyky Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen hyödyntää osittain metsäsuunnitelman tietoja sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut hyödyntää keskeisiltä osilta metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuu- kaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee omaaloitteisesti, on pääosin ahkera ja motivoitunut tunnistaa maakunnan yleisimmät metsämarjat ja joitakin kauppasieniä. ottaa työssään huomioon ohjattuna metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset Oman työn arviointi arvioi ohjattuna omaa työtään ja kehittymistään tunnistaa maakunnan metsämarjat ja tärkeimmät kauppasienet ottaa työssään huomioon lähes itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnonarvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi omaa työtään ja kehittymistään annettujen kriteerien mukaisesti Päätösten teko tekee päätökset oikein ja etenee loogisesti usein toistuvissa työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Kestävä kehitys Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa osittain työympäristöön sekä työmenetelmiin ja välineisiin liittyvät vaaratekijät käyttää metsätyövälineitä ohjattuna työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa hyväksyt- tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät käyttää metsätyövälineitä lähes itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja 17 hyödyntää tarvittavia metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee oma aloitteisesti, on ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava tunnistaa hyvin maakunnanmetsämarjat ja kauppasienet ottaa työssään huomioon itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi monipuolisesti työsuoritustaan ja kehittymistään kriteerien mukaisesti tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Kiitettävä K3 tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön sekä työmenetelmiin ja – välineisiin liittyvät vaarat käyttää metsätyövälineitä itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa huolellises- 18 tävästi työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet. kunnostaa ohjeen mukaisesti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet huolellisesti. ti ja laadukkaasti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsän luontainen kehitys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Kiitettävä K3 - kuvailee ohjattuna metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee osittain metsäluonnon ekologian perusteet - kuvailee keskeisimmät metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee pääosin metsäluonnon ekologian perusteet - kuvailee metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee perusteellisesti metsäluonnon ekologian perusteet Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus - tunnistaa osittain kivennäismaiden maalajit sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja keskeiset taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa ohjattuna kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit - tunnistaa yleisimmät kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämis-mahdollisuudet - tunnistaa lähes itsenäisesti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit - tunnistaa hyvin kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa itsenäisesti ja luotettavasti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus - tunnistaa toimintaalueen tavallisimmat opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen keskeiset piirteet ja ilmentäjäkasvit - tunnistaa toimintaalueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit - tunnistaa ja tuntee toiminta-alueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tunnistaa arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit Puulajivalinta - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa ohjattuna niiden käyttömahdollisuudet - perustelee ohjattuna työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa hyväksyttävällä tavalla niiden rakenteen, ominaisuudet ja keskeisimmät käyttömahdollisuudet - perustelee pääosin työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsän- - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa perusteellisesti niiden rakenteen, ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet - perustelee monipuolisesti ja luotettavasti työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsän-hoidon 18 19 hoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen - tunnistaa ohjattuna puuston eri kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitys-vaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat - luettelee osittain puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää ohjattuna tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee osittain myös muiden keskeisten metsäalan toimijoiden aseman metsäalan toimintakentässä Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat kertoo ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat Puukauppa kuvailee ohjattuna puukauppamuodot Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely kuvailee osittain metsänuudistamisen ja – kasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo pääosin metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, - tunnistaa selväpiirteiset kehitysluokat ja tietää hyväksyttävällä tavalla kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - tietää tärkeimmät puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää lähes itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita metsäsektorilla - tunnistaa kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet kertoo sekä perustelee pääosin leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee keskeisiltä osilta puukauppamuodot ja perustelee pääosin niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee hyväksyttävällä tavalla metsänuudistamisen ja -kasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä kertoo sekä perustelee monipuolisesti leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee perusteellisesti puukauppamuodot ja perustelee niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee perusteellisesti metsänuudistamisen ja metsänkasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä 19 - tietää perusteellisesti ja laajasti puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita ja kehityssuuntia metsäsektorilla 20 Riistan elinympäristöjen huomioiminen sekä puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee osittain maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa ohjattuna ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Ensiapu Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö keskeisimmät puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa lähes itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii monipuolisesti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja pukeutuu työ- ja sääolo- pukeutuu työ- ja sääolosuhteiden mukaisesti suhteiden mukaisesti käyttää henkilökohtaisia käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita suojavarusteita tekee työn niin, että siitä tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville työmaalla liikkuville ja toimii oikein onnettomuustilanteissa puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii tehokkaasti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa sekä analysoi ja käyttää sitä monipuolisesti. Kiitettävä K3 pukeutuu työ- ja sääolosuhteiden mukaisesti käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa osaa antaa perusensiavun osaa tehdä tapaturman vaatimat ilmoitukset keskustelee ohjattuna toiminnastaan. keskustelee omaaloitteisesti toiminnastaan. keskustelee itsenäisesti toiminnastaan ja omaa hyvät kuuntelutaidot. 2.2 (2.4.1) Metsäkoneiden huolto 35 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa määritellä koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttö- ja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita määritellä korjaustarpeen metsäkoneiden toimintakaavioiden, mittausten ja vianhakuohjelmien avulla 20 21 tehdä hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tehdä komponenttien korjauksen tai vaihdon tehdä järjestelmän huollot ja korjaukset tehdä vianmääritykset, huollot ja korjaustyöt, hydrauliikan- ja sähköjärjestelmän sekä voimansiirron ja moottorin osalta metsätyömaalla tehdä nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen tehdä moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tehdä hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt sekä antureiden testauksen käsitellä huoltojätteet tehdä yhden nykyaikaisen harvesterin hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmän säädöt ja ohjelmien asennukset sekä testata koneen toimivuuden lukea ja tulkita teknistä kirjallisuutta myös kansainvälisellä kielellä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Hydrauliikka perusteet 10 osp hydraulijärjestelmien tunteminen hydrauliikan vianmääritys, huolto ja korjaus vian etsintä työturvallisuus Sähkötekniikka perusteet 8 osp sähkötekniikan tunteminen sähköjärjestelmän vianmääritys, huolto ja korjaus mittaus- ja ohjausjärjestelmien hallinta vianetsintäohjelmien käyttö diagnosointijärjestelmien tunteminen vian etsintä työturvallisuus Konetekniikka perusteet 7 osp moottorin tunteminen polttomoottoreiden vianmääritys ja huolto varusteiden ja lisälaitteiden vianmääritys, huolto ja korjaus poltto- ja voiteluaineiden käyttö voimansiirron ja jarrujärjestelmien tunteminen vian etsintä työturvallisuus Metsäkoneiden huolto TOP 10 osp 21 22 OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Opettajien työskentely oppitunnilla on tasa-arvoista, eikä ennakkoon sovittuja rooleja tai tehtäviä ole. Tiimiopettajuus vaatii opettajilta harjaantumista sekä luottamusta itseen ja omaan osaamiseen. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan tulityö ja työturva (kortit) Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelija voi osallistua tutkinnon osan opiskeluun ilman aiempaa kokemusta alalta 22 23 Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus Metsäkoneiden huolto 30 osp XXXXXX Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen Näytön toteutustapa Opiskelija suorittaa näytön sillä metsäkonemerkillä/tyypillä, jonka käyttöön hän on saanut koulutuksen. Näyttö tai tutkintotilaisuus suoritetaan työmaaoloissa. Opiskelija tai tutkinnonsuorittaja määrittelee koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttö ja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita. Lisäksi hän määrittelee korjaustarpeen. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioimista, ammattietiikkaa, oppimista ja ongelmanratkaisua, vuorovaikutus ja yhteistyötaitoja arvioidaan jatkuvalla seurannalla koko tutkinnonosan ajan. Näytössä arvioitava osaaminen Ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa voidaan yhdistää metsäkoneiden huollon sekä kunnossapito-, ja korjaustöiden näyttö siltä osin kun se on näytön toteutuksen ja työelämän kannalta luontevaa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Näytön arvioijat: Opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27–29§). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa xx.xx.xxxx. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa xx.xx.xxxx. Voimassa xx.xx.xxxx. jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 23 24 Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Diagnosointi Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee hyväksyttävästi tekee pääosin itsenäivianetsintää käyttäen sesti vianetsintää käythyväkseen hydrauliikan täen hyväkseen hydkäyttö- ja sähkökaavioi- rauliikan käyttö- ja sähta, elektronisia vianetkökaavioita, elektronisia sintä tai diagnosoivia vianetsintä tai diagnojärjestelmiä, sekä hysoivia järjestelmiä, sekä väksyttävästi soveltaa pyrkii soveltamaan testestauksiin tauksiin vianpuolitusmenetelmiä vianpuolitusmenetelmiä Hydrauliikan käyttö tekee hyväksyttävästi hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien yleisimmät vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee helpoimmat komponenttien korjaukset tai vaihdot tekee pääosin itsenäisesti hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee pääosin itsenäisesti komponenttien korjauksen tai vaihdon tekee hyväksyttävästi järjestelmän huollot ja korjaukset tekee pääosin itsenäisesti järjestelmän huollot ja korjaukset, noudattaen puhtautta ja työturvallisuutta tekee pääosin itsenäisesti sähköjärjestelmän ja erilaisten elektronisten komponenttien vianmääritykset, käyttäen hyväkseen yleismittaria ja vianetsintäjärjestelmiä tekee pääosin itsenäisesti nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen, käyttäen hyväkseen vianetsintäjärjes24 telmää ja erilaisia mit- Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Sähkötekniikan käyttö Polttomoottorien käyttö tekee hyväksyttävästi sähköjärjestelmän ja erilaisten elektronisten komponenttien vianmääritykset käyttäen hyväkseen yleismittaria. Ohjattuna käyttää vianetsintäjärjestelmiä tekee hyväksyttävästi nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen Kiitettävä K3 tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten vianetsintää käyttäen hyväkseen hydrauliikan käyttö- ja sähkökaavioita, elektronisia vianetsintä tai diagnosoivia järjestelmiä, sekä soveltaa testauksiin perusteellisesti vianpuolitusmenetelmiä tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee itsenäisesti ja sujuvasti komponenttien korjauksen tai vaihdon tekee itsenäisesti ja sujuvasti järjestelmän huollot ja korjaukset, noudattaen puhtautta ja työturvallisuutta tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten sähköjärjestelmän ja erilaisten elektronisten komponenttien vianmääritykset, käyttäen hyväkseen yleismittaria ja vianetsintäjärjestelmiä tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen, käyttäen hyväkseen vianetsintäjärjes- 25 tauksia Varusteiden ja lisälaitteiden käyttö Viestintätilanteiden hallinta. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Kielitaito Viestintä ja mediaosaaminen käyttää ohjattuna vianetsintäjärjestelmiä ja erilaisia mittauksia tekee hyväksyttävästi moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee hyväksyttävästi koneen lisälämmityslaitteen ja keskusvoitelujärjestelmän vianetsinnän, huollon ja korjauksen tekee moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee pääosin itsenäisesti koneen lisälämmityslaitteen ja keskusvoitelujärjestelmän vianetsinnän, huollon ja korjauksen viestii asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myös kansainvälisessä työympäristössä ja keskustelee pääosin ammatin terminologiaa käyttäen viestii asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myös kansainvälisessä työympäristössä ja keskustelee hyväksyttävästi ammatin terminologiaa käyttäen tulkitsee hyväksyttävästi lukee ja tulkitsee päävieraskielistä teknistä osin oikein vieraskielistä kirjallisuutta teknistä kirjallisuutta 25 telmää ja erilaisia mittauksia tekee oikein ja sujuvasti moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten koneen lisälämmityslaitteen ja keskusvoitelujärjestelmän vianetsinnän, huollon ja korjauksen viestii asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myös kansainvälisessä työympäristössä ja keskustelee perusteellisesti ja ymmärrettävästi ammatin terminologiaa käyttäen lukee ja ymmärtää vieraskielistä teknistä kirjallisuutta 26 Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmien käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen tekee ohjattuna hallinta-mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt sekä antureiden testauksen Sähkö/ painemittaukset käyttää ja lukee hyväksyttävästi resistanssin-, jännite- virran- ja paineidenmittaukseen käytettäviä mittareita Poltto- ja voiteluaineiden käyttö Kestävä kehitys Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee pääosin itsenäisesti hallinta-, mittausja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt, antureiden testauksen sekä pääosin itsenäisesti asentaa ja päivittää järjestelmän ohjelmat käyttää ja lukee pääosin oikein sekä turvallisesti resistanssin-, jännitteen-virran- ja paineidenmittaukseen käytettäviä mittareita tekee itsenäisesti ja oikein hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt, antureiden testauksen sekä asentaa ja päivittää sujuvasti järjestelmän ohjelmat käyttää ja lukee oikein sekä turvallisesti resistanssin-, jännitteen-, virran- ja paineidenmittaukseen käytettäviä mittareita valitsee tavallisimmat huolto- tai voitelukohteeseen soveltuvat aineet valitsee pääosin itsenäisesti kulloiseenkin huolto- tai voitelukohteeseen soveltuvan aineet valitsee itsenäisesti kulloiseenkin huolto tai voitelukohteeseen soveltuvat aineet erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin tekee työn hyväksyttävästi, ohjeita noudattaen erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin tekee työn lähes itsenäisesti ja pääosin huolellisesti sekä ohjeita noudattaen erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin tekee työn itsenäisesti ja huolellisesti sekä ohjeita noudattaen Tietokoneet ja resurssienhallinta hallitsee hyväksyttävästi tietokoneen peruskäytön hallitsee pääosin tietokoneen peruskäytön ja resurssienhallinnan hallitsee sujuvasti tietokoneen peruskäytön ja resurssienhallinnan Vianetsintäohjelmien käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen käyttää ohjattuna koneessa olevia vianetsintäohjelmia käyttää osittain koneessa olevia vianetsintäohjelmia. käyttää itsenäisesti koneessa olevia vianetsintäohjelmia Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen 26 27 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Diagnosointi Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Hydrauliikan käyttö tietää hyväksyttävästi hydrauliikan keskeisimmät matematiikan ja fysiikan luonnonlait sekä käytetyt suureet ja yksiköt tietää hydrauliikan piirrosmerkit ja tulkitsee kaaviota ja ohjattuna muodostaa kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta Matematiikan ja luonnontieteiden soveltaminen tietää hyväksyttävästi metsäkoneisiin liittyvät sähkö- ja hydrauliikan käyttöjärjestelmien toiminnan kokonaisuuden tietää hyväksyttävästi metsäkoneissa käytettävien hydraulijärjestelmän komponenttien toimintaperiaatteet Voimansiirron hyväksikäyttö Vianetsintä tietää hyväksyttävästi paine-/virtamittauksen periaatteen tietää hyväksyttävästi voimansiirron ja hydraulisten jarrujärjestelmien osat ja toimintaperiaatteet. soveltava hyväksyttävästi oppimaansa tietopohjaa kulloisenkin oireen mukaiseen vianmäärityksen tietää pääosin metsäkoneisiin liittyvät automaatiorakenteet sekä sähköja hydrauliikan käyttöjärjestelmien toiminnan kokonaisuuden Kiitettävä K3 tietää perusteellisesti metsäkoneisiin liittyvät automaatiorakenteet sekä sähkö- ja hydrauliikan käyttöjärjestelmien toiminnan kokonaisuuden tietää pääosin hydraulii- tietää perusteellisesti kan keskeisimmät mahydrauliikan keskeisimtematiikan ja fysiikan mät matematiikan ja luonnonlait sekä käytefysiikan luonnonlait tyt suureet ja yksiköt sekä käytetyt suureet ja yksiköt tietää hydrauliikan tietää perusteellisesti piirrosmerkit ja tunnishydrauliikan piirrosmertaa ne koneesta sekä kit ja tunnistaa ne kotulkitsee kaaviota ja neesta sekä tulkitsee muodostaa lähes oikein kaaviota ja muodostaa kokonaiskuvan oikein kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta järjestelmän toiminnasta tietää pääosin metsäko- tietää perusteellisesti neissa käytettävien hyd- metsäkoneissa käytettäraulijärjestelmän komvien hydraulijärjestelponenttien rakenteet, män komponenttien ominaisuudet rakenteet, ominaisuudet ja toimintaperiaatteet ja toimintaperiaatteet tietää lähes oikein paine- tietää perusteellisesti /virtamittauksen paine-/virtamittauksen periaatteen periaatteen tietää pääosin voimantietää perusteellisesti siirron ja hydraulisten voimansiirron ja hydjarrujärjestelmien perus- raulisten jarrujärjestelrakenteet osat ja toimin- mien perusrakenteet taperiaatteet. osat ja toimintaperiaatteet. soveltava pääosin itsesoveltava itsenäisesti ja näisesti oppimaansa perusteellisesti oppitietopohjaa kulloisenkin maansa tietopohjaa kuloireen mukaiseen vianloisenkin oireen mukaimäärityksen seen vianmäärityksen 27 28 Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Kiitettävä K3 suhtautuu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään toimii osittain terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon tärkeimmät turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta osaa itsenäisesti kehittää monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa osaa hyödyntää teknisiä työvälineet turvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon ottaa työssään huomioon välttämättömimmät työturvallisuuteen liittyvät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, poistaa ja vie huoltoon vialliset ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset 28 29 ottaa oman työn suunnittelussa huomioon merkittävimmät turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä osaa hyödyntää teknisiäturvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon Oppiminen ja ongelmanratkaisu toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi osaa itsenäisesti kehittää monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat ottaa työssään huomioon työturvallisuuteen liittyvät välttämättömät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset ratkaisee yleisimmät ongelmat ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset soveltaa ohjattuna työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa soveltaa työssään yleensä laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa ratkaisee yleisimmät ongelmat ja arvioi ongelmiin johtaneita syitä 29 osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset ratkaisee yleisimmät ongelmat välttää ongelmien toistumisen muuttamalla toimintaansa soveltaa työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa 30 Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja muuttaa tarvittaessa omaa toimintaansa toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä huomioiden muiden mielipiteet pystyy käsittelemään saamansa palautteen 2.2 (2.4.2) Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: tehdä metsäkoneen 1000–2000 tunnin määräaikaishuollon ja siihen liittyvät tehtävät irrottaa, kunnostaa, asentaa ja säätää moottoriin, voimansiirron hyväksikäyttöön, hydrauliikan käyttö- ja sähköjärjestelmään kuuluvan komponentin tehdä metsäkoneiden huoltoon ja korjaukseen liittyviä töitä tehdä koneen korjaushitsauksia puikko- ja Mig-menetelmällä tehdä hitsausvarusteiden huoltoon ja varastointiin sekä palo- ja työturvallisuuteen liittyvät ohjeistuksen mukaiset työt tehdä yksinkertaisia, mitoitettuja teknisiä piirustuksia tietokonepohjaisella piirustusohjelmalla ja käsin piirtämällä työskennellä asiakaslähtöisesti ja mieltää metsäkoneasentajan työn asiakaspalveluksi lukea ja tulkita teknistä kirjallisuutta ja kommunikoida myös kansainvälisellä kielellä käyttää huollossa ja korjauksessa käytettäviä työ- ja mittavälineitä käsitellä huoltojätteet. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Hydrauliikka komponentit ja järjestelmät 5 osp Piirrosmerkit, komponentit ja kaavionluku Komponenttien toiminnat Hydraulijärjestelmät työturvallisuus 30 31 Sähkötekniikka 4 osp Piirrosmerkit, komponentit ja kaavionluku Sähkökomponentit Diagnostiikka työturvallisuus Konetekniikka 5 osp Työn suunnittelu ja kunnossapito, huolto- ja korjaustyöt Työn ja palvelun hinnoittelu Työ- ja mittavälineiden käyttö Konepiirustuksen tunteminen Mekaniikan tunteminen Öljyjen ja muiden jätteiden käsittely Työ ja lisälaitteet työturvallisuus Moottoritekniikka 3osp Dieselmoottorin toiminta ja rakenne Materiaalioppi, hitsaus ja levytyöt 3 osp Hitsauksen tunteminen Materiaalien ominaisuudet Rakenteiden korjaus Hitsaus työturvallisuus Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt TOP 30 osp OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Opettajien työskentely oppitunnilla on tasa-arvoista, eikä ennakkoon sovittuja rooleja tai tehtäviä ole. Tiimiopettajuus vaatii opettajilta harjaantumista sekä luottamusta itseen ja omaan osaamiseen. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan 31 32 suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan Putkistopassi Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelija on oltava suoritettuna Metsäkoneiden huolto tutkinnonosa. 32 33 Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp xxxxxx Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettajat hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä metsäkoneen 1000–2000 tunnin määräaikaishuoltoon liittyvät tehtävät työmaaoloissa. Hän irrottaa, kunnostaa, asentaa ja säätää moottoriin, voimansiirtoon, hydrauliikkaan ja sähköjärjestelmään kuuluvan komponentin ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla työelämää vastaavat olosuhteet. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Asiakaspalvelua, aloitekykyä ja yrittäjyyttä, huolellisuutta ja ohjeiden noudattamista, omaaloitteisuutta ja ahkeruutta, itsearviointia sekä päätösten tekemistä. Sekä Elinikäisen oppimisen avaintaitoja arvioidaan jatkuvalla seurannalla koko tutkinnon osan ajan. Mahdollinen tutkinnon osaan liittyvä opinnäytetyö vaikuttaa tutkinnon osan arvosanaan. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27–29§). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa xx.xx.xxxx. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa xx.xx.xxxx. Voimassa xx.xx.xxxx jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 33 34 Osaamisen arviointi Arvioinnin Kohde 1. Työprosessien hallinta Työn suunnittelu ja kunnossapito, huolto- ja korjaustyöt Arviointikriteerit Tyydyttävä 1 Hyvä 2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee hyväksyttävästi tekee pääosin itsenäimetsäkoneiden ja niisesti metsäkoneiden ja den työ- ja lisälaitteiniiden työ- ja lisälaitden huolto ja korjausteiden huolto ja kortöitä, edeten rutiinijaustöitä, edeten työtyötehtävässä tarkoitehtävässä tarkoituktuksenmukaisesti senmukaisesti Mekaniikka Matematiikan ja luonnontieteiden soveltaminen tekee rakenteidenkorjaustyöt ottaen huomioon ohjattuna lujuusopilliset peruskuormitukset ja - laskelmat tekee yleisimmät koneen korjaushitsaukset yhdellä menetelmällä ottaen huomioon välttämättömimmät paloja työturvallisuusohjeet Hitsaus Konepiirustus Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen tekee ohjattuna yksinkertaisia, mitoitettuja teknisiä piirustuksia tietokonepohjaisella piirustusohjelmalla ja käsin piirtämällä Asiakaspalvelu Aloitekyky ja yrittäjyys työskentelee hyväksyttävästi asiakaslähtöisesti Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita Oma-aloitteisuus ja ahkeruus tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut arvioi osittain Itsearviointi Kiitettävä 3 tekee itsenäisesti ja sujuvasti metsäkoneiden ja niiden työ- ja lisälaitteiden huolto ja korjaustöitä, edeten työtehtävässä tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti sekä kustannustietoisesti tekee rakenteidenkor- tekee rakenteidenkorjaustyöt ottaen huojaustyöt ottaa huomimioon pääasiassa itse- oon itsenäisesti lunäisesti lujuusopilliset juusopilliset perusperuskuormitukset ja - kuormitukset ja laskelmat laskelmat tekee pääosin itsenäitekee itsenäisesti ja sesti koneen koroikein koneen korjaushitsauksia, niin jaushitsauksia, niin puikko- kuin Migpuikko- kuin Migmenetelmällä menetelmällä ottaen huomioon palo- ottaen huomioon paloja työturvallisuus ohja työturvallisuus ohjeet jeet tekee pääosin itsenäitekee itsenäisesti sesti yksinkertaisia, yksinkertaisia, oikein mitoitettuja teknisiä mitoitettuja teknisiä piirustuksia tietokone- piirustuksia tietokonepohjaisella piirustusoh- pohjaisella piirustusohjelmalla ja käsin piirjelmalla ja käsin piirtämällä tämällä työskentelee pääosin työskentelee asiakasasiakaslähtöisesti lähtöisesti tiedostaen asentajan työn asiakaspalveluksi tekee työt huolellisesti tekee työt aina huolelja noudattaa annettuja lisesti ja laadukkaasti ohjeita sekä noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja ahkera, motivoitunut motivoitunut sekä työtään arvostava arvioi hyväksyttävällä arvioi monipuolisesti 34 35 työsuoristustaan Päätösten tekeminen tekee päätökset oikein ja etenee loogisesti usein toistuvissa työtehtävissä tavalla työsuoritustaan ja kehittymistään ja perusteellisesti työsuoritustaan ja kehittymistään tekee pääosin oikeat tekee päätökset nopepäätökset ja etenee asti ja oikein sekä eteloogisesti työtehtävissä nee loogisesti työtehtävissä Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työ- ja mittavälineiden käyttö Arviointikriteerit Tyydyttävä 1 Hyvä 2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Kiitettävä 3 käyttää oikein yleisimpiä huollossa ja korjauksessa käytettäviä työ- ja mittavälineitä käyttää itsenäisesti, oikein ja sujuvasti huollossa ja korjauksessa käytettäviä työja mittavälineitä Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Hitsaus Arviointikriteerit Tyydyttävä 1 Hyvä 2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää hyväksyttävästi tietää pääosin puikko-, puikko-, kaasu- ja Mig- kaasu- ja Mig- hitsaukhitsauksen perusteet sen perusteet ja ja hitsausmenetelmät hitsausmenetelmät sekä hitsausvarusteisekä hitsausvarusteiden huoltoon ja varas- den huoltoon ja varastointiin sekä palo- ja tointiin sekä palo- ja työturvallisuuteen työturvallisuuteen liittyvät ohjeistukset liittyvät ohjeistukset tietää hyväksyttävästi tietää pääosin konekonepiirustuksen piirustuksen standarstandardin ja din ja piirustustekniipiirustustekniikan kan periaatteet ja tulperiaatteet ja piirtää kitsee, lukea ja piirtää yksinkertaisia yksinkertaisia rakennepiirustuksia rakennepiirustuksia Konepiirustus Mekaniikan käyttö Matematiikan ja luonnontieteiden soveltaminen tietää hyväksyttävästi mekaniikan suurejärjestelmän, liikeopin, dynamiikan ja statiikan perusteet Kunnossapito, huolto- ja tietää hyväksyttävästi työkoneiden toimin- käyttää pääosin itsenäisesti sekä oikein huollossa ja korjauksessa käytettäviä työja mittavälineitä Kiitettävä 3 tietää puikko-, kaasuja Mig- hitsauksen perusteet ja hitsausmenetelmät sekä hitsausvarusteiden huoltoon ja varastointiin sekä palo- ja työturvallisuuteen liittyvät ohjeistukset tietää konepiirustuksen standardin ja piirustustekniikan periaatteet ja tulkitsee, lukea ja piirtää perusteellisesti yksinkertaisia rakennepiirustuksia tietää pääosin mekatietää mekaniikan niikan suurejärjestelsuurejärjestelmän, män, liikeopin, dynaliikeopin, dynamiikan miikan ja statiikan ja statiikan perusteet perusteet ja joitakin ja niiden soveltamisniiden soveltamistapo- tapoja jokapäiväiseen ja työhön tietää pääosin tietää työkoneiden työkoneiden toimintoimintaympäristön, 35 36 korjaustyöt taympäristön sekä huolto- ja korjaustoiminnan vaatimat toimintatavat tietää hyväksyttävästi varaosien hankintaan liittyvät menettelytavat Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Vuorovaikutus ja yhteistyö Terveys, turvallisuus ja työkyky taympäristön, huoltoja korjaustoiminnan sekä asiakkaiden vaatimat toimintatavat tietää pääosin varaosien ja tarvikkeiden hankinnan sekä toimituksen erilaiset menettelytavat Arviointikriteerit Tyydyttävä 1 Hyvä 2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii hyväksyttävästi toimii asiallisesti asiakaspalvelutilanteissa tavallisissa asiakaspalvelutilanteissa keskustelee ohjattuna keskustelee omatoiminnastaan ja aloitteisesti toiminnastekemistään ratkaisuista taan ja tekemistään ratkaisuista huolto- ja korjaustoiminnan sekä asiakkaiden vaatimat toimintatavat tietää varaosien ja tarvikkeiden hankinnan sekä toimituksen erilaiset menettelytavat Kiitettävä 3 toimii asiallisesti ja luontevasti asiakaspalvelutilanteissa keskustelee omaaloitteisesti ja luontevasti toiminnastaan ja tekemistään ratkaisuista sekä perustelee luotettavasti ratkaisunsa seuraa alan kehittymistä seuraa alan kehittymistä seuraa systemaattisesti erilaisista medioista erilaisista medioista ja alan- ja ammatin kehittää omaa kehittymistä erilaisista ammattitaitoaan medioista ja kehittää aktiivisesti omaa ammattitaitoaan huolehtii ohjattuna huolehtii lähes itsenäihuolehtii itsenäisesti ja työkohtaisista suojavasesti työkohtaisista suo- esimerkillisesti työkohrusteista, sekä noudatjavarusteista, sekä nou- taisista suojavarusteistaa turvallisuusohjeita ja dattaa turvallisuusohjei- ta, sekä noudattaa turmääräyksiä ta ja määräyksiä vallisuusohjeita ja määräyksiä tunnistaa tärkeimmät tunnistaa ja ottaa huotunnistaa ja ottaa huotyöympäristöön sekä mioon pääosin työymmioon perusteellisesti työmenetelmiin ja päristöön sekä työmetyöympäristöön sekä välineisiin liittyvät netelmiin ja - välineisiin työmenetelmiin ja - vävaaratekijät, ja tekee liittyvät vaaratekijät, ja lineisiin liittyvät vaaravaaratilanteiden vaatitekee vaaratilanteiden tekijät, ja tekee viipy36 37 Ammattietiikka mat ilmoitukset vaatimat ilmoitukset noudattaa työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä noudattaa työyhteisön sääntöjä sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä hyväksyy alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen suhtautuu alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen myönteisesti mättä vaaratilanteiden vaatimat toimenpiteet. noudattaa työyhteisön sääntöjä ja sovittuja toimintamalleja sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä edistää alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista 2.3 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 2.3.1 (2.6.16) Koneellinen puunkorjuu 20 osp (Kuru) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella puutavaran korjuun tehdä puunkorjuuta vähintään yhdellä konetyypillä vastaanottaa ja lähettää työmaa- ym. tiedot tiedonsiirtojärjestelmää hyväksi käyttäen varmistaa käyttämiensä koneiden ja laitteiden toimintakunnon sekä tekee päivittäiset huollot ja tarkistukset ottaa huomioon puutavaran valmistusta koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet toimittaa työssä syntyvät jätteet niille kuuluville paikoille ja ylläpitää työpaikan yleistä siisteyttä ottaa työssään huomioon turvallisuuden, terveyden ja ergonomian vaatimukset. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Koneellinen puunkorjuu 20 osp Puunkorjuun suunnittelu Puunkorjuutyön kokonaisuuden hallinta Korjuuohjeiden noudattaminen Työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen Koneellinen puutavaran korjuu Puutavaralajien mitta ja laatuvaatimusten noudattaminen Metsänkäsittelyohjeiden noudattaminen Puutavaran varastoiminen Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen 37 38 Elinikäisen oppimisen avaintaidot OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Opettajien työskentely oppitunnilla on tasa-arvoista, eikä ennakkoon sovittuja rooleja tai tehtäviä ole. Tiimiopettajuus vaatii opettajilta harjaantumista sekä luottamusta itseen ja omaan osaamiseen. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. (Ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti Vaadittava ennakko-osaaminen: Tutkinnon osan aloitus on integroitu osaksi Metsienhoito ja puunkorjuu sekä Metsäkoneiden huolto tutkinnon osia. 38 39 Näytön numero 5 Tutkinnon osa Ryhmätunnus Koneellinen puunkorjuu 20 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettajat hyväksyvät Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan Tehtävien arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute kunnossapidon osalta Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Näytön toteutustapa Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytössä opiskelija tekee puunkorjuutyömaalle koneellisesti puutavaraa valmistavan koneen korjuusuunnitelman korjuuohjeiden mukaisesti ja suorittaa korjuuta suunnitelmansa, sekä laatu- ja korjuuohjeiden mukaisesti käyttäen kohteelle soveltuvaa työmenetelmää. Näytön arvosanan muodostuminen: Näytössä arvioitava osaaminen Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättää opettaja Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työn opetuksen ajan. Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27–29§). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 39 Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Puunkorjuun suunnittelu Puunkorjuutyön kokonaisuuden hallinta sekä työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee korjuun suunnittelee korjuun työmaaohjeiden mukairutiininomaisesti työsesti maaohjeiden mukaan hyödyntää välttämättömiä tiedonsiirtosovelluksia tekee työn korjuusuunnitelman mukaisesti hakee tiedonsiirrosta työmaaohjeet ja kartat toimii usein omaaloitteisesti ja ahkerasti toimii oma-aloitteisesti ja on ahkera tekee työn siten, että hänestä johtuvia korjuuvaurioita tulee korkeintaan laatuohjeessa hyväksyttävä määrä katkoo ja lajittelee yleisimmät puutavaralajit niiden tärkeimpienmittaja laatuvaatimusten mukaisesti arvioi työjäljestään hyvää ja kehitettävää. tekee työn siten, että hänestä johtuvat korjuuvauriot ovat vähäisiä tekee työn korjuusuunnitelman mukaisesti katkoo ja lajittelee yleisimmät puutavaralajit pääosin niiden mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti seuraa ja arvioi omaa työn tulostaan ja työtapojaan sekä arvioi niiden vaikutuksia puutavaran laatuun. Kiitettävä K3 suunnittelee korjuun rutiininomaisesti ohjeiden mukaan ja tarvittaessa pystyy soveltamaan ohjeita erilaisilla kohteilla hyödyntää koneessa olevaa tietojärjestelmää korjuun suunnittelussa tekee työn korjuusuunnitelman mukaisesti. Muuttaa työjärjestystä tarvittaessa toimii oma-aloitteisesti ja on ahkera sekä työtään kehittävä tekee työnsä itsenäisesti ja vastuullisesti alusta loppuun tekee työn siten, että hänestä johtuvat korjuuvauriot ovat yksittäisiä katkoo ja lajittelee yleisimmät puutavaralajit niiden mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti seuraa ja arvioi työn tulostaan ja työtapojaan sekä arvioi työn tuloksen ja työtavan vaikutuksia työn tuottavuuteen ja puutavaran laatuun pyrkii kehittämään työnsä tuottavuutta ja laatua. Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Koneellinen puutavaran korjuu Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen Puutavaran varastoiminen Jätteiden käsitteleminen Laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminnan huomioon ottaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja varustelee ja säätää koneen keskeisimmät toiminnot siten, että sillä voidaan työskennellä hallitusti korjaa puutavaraa koneellisesti laatu- ja korjuuohjeiden mukaisesti käyttäen kohteelle soveltuvaa työmenetelmää sekä käsittelee konetta hallitusti varustelee ja säätää koneen siten, että sillä voidaan työskennellä joustavasti Kiitettävä K3 varustelee ja säätää koneen siten, että sillä voidaan työskennellä taloudellisesti ja tehokkaasti korjaa puutavaraa kokorjaa puutavaraa koneellisesti laatu- ja korneellisesti laatu- ja korjuuohjeiden mukaisesti juuohjeiden mukaisesti käyttäen kohteelle sokäyttäen kohteelle soveltuvaa työmenetelmää veltuvaa työmenetelmää ja konetta sujuvasti ja konetta joustavasti sekä taloudellisuus- ja tehokkuusperiaatteen mukaisesti huolehtii koneiden ja ylläpitää koneiden ja ylläpitää koneiden toilaitteiden toimintakunlaitteiden toimintakunmintakuntoa ennanosta toa ja arvioi mahdolliskoivasti ja arvioi mahdolten korjausten kiireellilisten korjausten kiireelsyyden lisyyden tunnistaa yleisimmät tunnistaa ja korjaa yleitunnistaa ja korjaa yleitoimintahäiriöt ja viat simmät toimintahäiriöt simmät toimintahäiriöt sekä korjaa ne ohjattuna ja viat sekä etenee viaja viat sekä etenee järnetsinnässä järjestelmäl- jestelmällisesti vianetlisesti ohjattuna sinnässä tunnistaa vaaralliset tunnistaa vaaralliset tunnistaa vaaralliset huolto ja korjaustyöt, huolto ja korjaustyöt, huolto ja korjaustyöt, joita ei saa tehdä yksin joita ei saa tehdä yksin joita ei saa tehdä yksin (Vna 749/2001) (Vna 749/2001) (Vna 749/2001) tekee jatkokuljetuskeltekee jatkokuljetuskeltekee jatkokuljetuskelpoiset varastomuodospoiset varastomuodospoiset varastomuodostelmat telmat telmat varastoi puutavaran varastoi puutavaran varastoi puutavaran siten, että sen laatu ei siten, että sen laatu ei siten, että sen laatu ei oleellisesti heikkene oleellisesti heikkene oleellisesti heikkene varastossa varastossa varastossa varastoi puutavaran siten, että sen tehokas jatkokäsittely on mahdollista erottelee työssään syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin huolehtii työpaikan yleisestä siisteydestä. 41 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Puutavaralajien mitta ja laatuvaatimusten noudattaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa huomioon yleisim- ottaa huomioon yleisimpien puutavaralajien pien puutavaralajien mitat ja tärkeimmät mitat ja laatuvaatimuklaatuvaatimukset set Metsänkäsittelyohjeiden noudattaminen toimii metsänkäsittelyohjeiden mukaisesti. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa huomioon työn terveys- ja turvallisuusriskit työskentelemällä siten, että siitä ei aiheudu vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville tekee työtä ergonomiottaa huomioon erityiottaa huomioon erityisesti oikein, työsuojelusesti työmaan ja työn sesti työmaan ja työn ja työturvallisuusohjeita vaaratekijät ja tarvittavaaratekijät ja tarvittaja määräyksiä noudatta- essa ilmoittaa niistä essa ilmoittaa niistä en käyttää ja huoltaa koneita ja laitteita turvallisesti tietää käytössään olevien koneiden, laitteiden ja työympäristön aiheuttamat suurimmat työturvallisuusriskit työskentelee ergonomisesti. ilmaisee itseään ymmär- ilmaisee itseään ymmär- ilmaisee itseään selkeäsrettävästi sekä ottaa rettävästi sekä noudatti erilaisissa vuorovaikuvastaan annettuja ohjei- taa annettuja ohjeita tustilanteissa sekä nouta dattaa tarkasti annettuja ohjeita ja niiden perusteita ja kehittää yhteistyötaitojaan Vuorovaikutus ja yhteistyö soveltaa metsänkäsittelyohjeita käsiteltävälle kohteelle. 42 Kiitettävä K3 ottaa huomioon yleisimpien puutavaralajien mitat ja laatuvaatimukset hyödyntää käytössä olevat katkontavaihtoehdot optimaalisesti soveltaa metsänkäsittelyohjeita metsän tuottaminen ja metsänomistajan tavoitteet huomioiden. Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) 3 Yhteiset tutkinnon osat Ylioppilaspohjaisen metsäkoneasentajan yhteiset tutkinnon osat toetutuvat seuraavasti. Suoritusajankohta Tutkinnon osa/ Osa-alue 1.v. 2.v. 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (8osp+ 3osp) 3.1.1 Äidinkieli 5 osp Äidinkieli 1, 3 osp Äidinkieli 2, 2 osp 3.1.2 Toinen kotimainen 1 osp 3.1.3 Vieras kieli 2 osp Valinnaiset 3 osp 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (6osp+3osp) 3.2.1 Matematiikka 3 osp 3.2.2 Fysiikka ja kemia 2 osp Fysiikka 1 osp Kemia 1 osp 3.2.3 TVT ja sen hyödyntäminen 1 osp Valinnaiset 3 osp 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (5osp+3osp) 1 3.3.1. Yhteiskuntataidot 1 osp 3.3.2. Työelämätaidot 1 osp 1 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 1osp 1 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp Liikunta 1 osp Terveystieto 1 osp Valinnaiset 3 osp 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1–3.3.4 Yhteisten tutkinnon osien ja/tai osa-alueiden toteuttaminen 43 3.v. Erityistä Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat Vapaasti valittavista opinnoista opiskelija voi halutessaan antaa näytön, jonka arvosana kirjataan näyttötodistukseen ja alaviitteeseen merkintä vapaasti valittavista opinnoista annetusta näytöstä. 4.1 Paikallisesti tarjottavat vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. (Arviointi T1-K3 tai Hyväksytty) Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla seuraavia: 4.1.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä työssä hankittua osaamista. Mikäli tutkinnon osaa ei ole määritelty tutkinnoin perusteissa, se nimetään työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta ja siihen laaditaan ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. (Arviointi T1-K3) 4.1.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään osaamispisteet. Lisäksi määritellään kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. (Arviointi T1-K3) 4.1.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita tai lukioopintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. (Arviointi T1-K3) 4.1.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia antavia, ammatillista kehittymistä tai ammatin vaihtamista tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään sekä niille määritellään osaamispisteet. Lisäksi määritellään kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. (Arviointi Hyväksytty) 44 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) 4.1.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa voi olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Tämä tutkinnon osa nimetään sekä tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat määritellään Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. (Arviointi Hyväksytty) Verkostokoulujen tarjonta määräytyy paikallisista resursseista ja mahdollisuuksista samoin periaattein kuin Metsätiellä Kurussa. Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin liittyvästä osaamisen tunnustamisesta on olemassa Tredun yhteiset ohjeet. Opiskelija voi oman lukujärjestyksensä puitteissa valita opintojaksoja myös toisesta toimipisteestä. Tredun Metsäkoneenkuljettajan osaamisalaan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin tarjotaan paikallisesti (Metsätie 1) seuraavia tutkinnon osia tai osasuorituksia niistä. 4.2 (2.6.14) Metsäkoneen käyttö 10 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja tehdä puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti tehdä metsäkoneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyviä töitä, kuljettajakohtaisia säätöjä sekä koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyviä usein toistuvia töitä metsätyömaalla noudattaa eri työvaiheissa työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja -ohjeita, sekä ottaa huomioon työssään ympäristöhoidon säädökset ja muut vaatimukset metsässä tehdä keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat asentaa ja käyttää työssä tarvittavia metsäkoneen lisävarusteita käyttää koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Työelämälähtöiset toimintakokonaisuudet ja arvioinnin kohteet Metsäkoneen käyttö 10 osp Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Talousmetsän käsittely ja kestävä kehitys Korjuun laadun seuranta 45 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Koneellinen puutavaran metsäkuljetus Päivittäiset huollot Lisälaitteiden ja varusteiden käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyväksikäyttö Työturvallisuus ja ergonomiaosaaminen OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Opettajien työskentely oppitunnilla on tasa-arvoista, eikä ennakkoon sovittuja rooleja tai tehtäviä ole. Tiimiopettajuus vaatii opettajilta harjaantumista sekä luottamusta itseen ja omaan osaamiseen. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. (Ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti Vaadittava ennakko-osaaminen: Tutkinnon osan aloitus on integroitu osaksi Metsienhoito ja puunkorjuu sekä Metsäkoneiden huolto tutkinnon osia. 46 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 3 Metsäkoneen Käyttö 10 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan. Näytön toteutustapa Opiskelija suunnittelee ja tekee puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti metsätyömaalla. Lisäksi hän tekee koneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyvät työt, kuljettajakohtaiset säädöt sekä koneen käyttökunnon ylläpitoon liittyvät usein toistuvat työt. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute kunnossapidon osalta. Tuottavuutta arvioidaan kuormaa/tunti periaatteella näyttöaineiston mukaan. Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättää opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työn opetuksen ajan. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27–29§). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 24.9.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 7.11.2013. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 47 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna puun- tekee hyväksyttävästi korjuutyömaan hakpuunkorjuutyömaan kuu- tai kuljetussuun- hakkuu- tai kuljetusnitelman, jossa ympä- suunnitelman, jossa ristönhoito, koneelliympäristönhoito, konen puunkorjuu ja neellinen puunkorjuu puunhankinnan logisja puunhankinnan lotinen ketju on sovitet- gistinen ketju on sovitu yhteen tettu yhteen Koneellinen puutavaran valmistus tai metsäkuljetus hallitsee ajoittain ohjattuna yhden puutavaran valmistuskoneen tai metsätraktorin käyttötekniikan ja keskeisimmät käyttöajanmukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käsittelee metsäkonetta hyväksyttävästi helpoissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään ohjattuna puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa työn laadun hallitsee hyväksyttävästi yhden puutavaran valmistuskoneen tai metsätraktorin käyttötekniikan ja keskeisimmät käyttöajanmukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käsittelee metsäkonetta hallitusti sekä taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti normaaleissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään hyväksyttävästi puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa työn laadun Talousmetsän käsittely noudattaa työssään ja kestävä kehitys ohjattuna talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita, sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen; kuten polttoaine- ja öljyva- noudattaa työssään hyväksyttävästi talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita, sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen; kuten polttoaine- ja 48 Kiitettävä K3 tekee itsenäisesti laadukkaan puunkorjuutyömaan hakkuu- tai kuljetussuunnitelman, jossa ympäristönhoito, koneellinen puunkorjuu ja puunhankinnan logistinen ketju on sovitettu perusteellisesti yhteen hallitsee itsenäisesti yhdenpuutavaran valmistuskoneen tai metsätraktorinkäyttötekniikan ja keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käsittelee metsäkonetta sujuvasti ja hallitusti sekä taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti erilaisissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa perusteellisesti työn laadun noudattaa työssään itsenäisesti talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita, sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen; kuten polttoaine- ja öljyva- Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) hinkojen syntymisen öljyvahinkojen syntymisen Kustannusten ja kannattavuuden laskenta tietää osittain työn kustannusrakenteen ja arvio osittain tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tietää pääosin työn kustannusrakenteen ja arvioi tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita Oma-aloitteisuus ja ahkeruus tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Lisälaitteiden ja varusteiden käyttö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Työmenetelmin soveltaminen Tietoteknisten järjestelmien käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyväksikäyttö Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta hinkojen syntymisen tietää perusteellisesti työn kustannusrakenteen ja arvioi realistisesti tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt huolellisesti tekee työt aina huolelja noudattaa annettuja lisesti ja laadukkaasti ohjeita sekä noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja mo- ahkera, motivoitunut tivoitunut sekä työtään arvostava. käyttää ohjattuna lisälaitteita ja varusteita käyttää hyväksyttävästi lisälaitteita ja varusteita hallitsee vähintään hallitsee hyväksyttäyhden työmenetelmän västi työmenetelmät ja soveltaa sitä usein ja soveltaa niitä nortoistuviin työtilanteimaaleihin työtilanteisiin siin käyttää ohjattuna käyttää hyväksyttäväsmetsäkoneen tietoko- ti metsäkoneen tietonetta sekä keskeisimkonetta sekä keskeipiä toimintoja ohjaavia simpiä toimintoja ohja tiedonsiirtoon liitty- jaavia ja tiedonsiirtoon viä tietotekniikan soliittyviä tietotekniikan velluksia sovelluksia hyödyntää työssään hyödyntää työssään ohjattuna metsäkohyväksyttävästi metneen ohjauksen auto- säkoneen ohjauksen matiikkatasoja. automatiikkatasoja Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 49 Kiitettävä K3 käyttää itsenäisesti lisälaitteita ja varusteita hallitsee perusteellisesti työmenetelmät ja soveltaa niitä erilaisiin työtilanteisiin käyttää itsenäisesti metsäkoneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja. Kiitettävä K3 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Korjuun laadun seuranta valmistaa ja/tai lajittelee ohjattuna puutavaran mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti, sekä noudattaa tärkeimpiä puutavaran varastoinnin ohjeita. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädök- työturvallisuussäädöksiä, - määräyksiä ja siä, -määräyksiä ja ohjeita ohjeita käyttää työhön tarkoi- käyttää asianmukaista tettuja suojavarusteita suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa huomioon tärkeimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset Vuorovaikutus ja yhteistyö käyttää metsäkonetta työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa valmistaa ja/tai lajittelee puutavaran hyväksyttävästi mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti, sekä noudattaa puutavaran varastoinnin ohjeita. tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkonetta työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa sopeuttaen tarvittaessa omaa toimintaansa 50 valmistaa ja/tai lajittelee itsenäisesti puutavaran mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti, sekä noudattaa täsmällisesti puutavaran varastoinnin ohjeita. Kiitettävä K3 noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja ohjeita käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkonetta työturvallisesti ja ergonomisesti oikein toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä. Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) 4.3 (2.6.15) Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: valmistaa tai lähikuljettaa energiapuuta vähintään yhdellä energiapuun korjuuketjun kalustoon kuuluvalla koneella metsätyömaalla tehdä koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyviä usein toistuvia töitä käyttää työssä tarvittavia metsäkoneen lisävarusteita käyttää metsäkoneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia käyttää yleisimpiä energiapuun korjuussa käytettäviä menetelmiä selostaa korjuun taloudelliset, metsänhoidolliset ja ympäristövaikutukset tunnistaa energiapuun korjuun asettamat vaatimukset puunkorjuun eri vaiheissa tehdä koneeseen keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp Työn suunnittelu ja toteutus Mitta- ja laatuvaatimukset Kuormainvaakan käyttö Työmenetelmien hallinta Työn laatuseuranta Työkoneiden käyttö ja kunnossapito Tietoteknisten järjestelmien käyttö Työturvallisuus ja ergonomia Elinikäisen oppimisen avaintaidot OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Opettajien työskentely oppitunnilla on tasa-arvoista, eikä ennakkoon sovittuja rooleja tai tehtäviä ole. Tiimiopettajuus vaatii opettajilta harjaantumista sekä luottamusta itseen ja omaan osaamiseen. 51 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. (Ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti Vaadittava ennakko-osaaminen: Metsienhoito ja puunkorjuu tutkinnonosa suoritettu 52 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 4 Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla ja tekemällä energiapuun valmistamista tai lähikuljetusta koneellisesti energiapuun korjuutyömaalla. Hän tekee koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyvät usein toistuvat työt. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute kunnossapidon osalta. Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättää opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työn opetuksen ajan. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27– 29§). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 53 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu ja toteutus Työkoneiden käyttö ja kunnossapito Työn laatuseuranta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna työtekee hyväksyttävästi maakohtaisen suunni- työmaakohtaisen telman energiapuun suunnitelman enerkorjuukohteelle, ottaa giapuun korjuukohhuomioon metsän- ja teelle, ottaa huomioon ympäristönhoidolliset metsän- ja ympärisnäkökohdat. Korjaa tönhoidolliset näköenergiapuuta ohjattu- kohdat. Korjaa enerna suunnitelman mugiapuuta suunnitelkaisesti man mukaisesti hallitsee ajoittain ohhallitsee hyväksyttäjattuna yhden enervästi yhden energiagiapuu-korjuukoneen puu-korjuukoneen ja ja sen varusteiden sen varusteiden käytkäyttötekniikan ja tötekniikan ja kunnoskunnossapidon sapidon työskentelee koneella työskentelee koneella hyväksyttävästi heltaloudellisuus ja tepoissa olosuhteissa hokkuusperiaatteiden mukaisesti helpoissa olosuhteissa noudattaa työssään noudattaa työssään ohjattuna työn laaohjattuna työn laadunhallintaohjeita, dunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään seuraa työjälkeään sekä arvioi ja/tai mitsekä arvioi ja/tai mittaa työn laadun taa työn laadun Talousmetsän käsittely noudattaa työssään ja kestävä kehitys ohjattuna metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita Kustannusten ja kantietää osittain työn nattavuuden laskenta kustannusrakenteen, Aloitekyky ja yrittäjyys arvioi ohjattuna tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta noudattaa työssään hyväksyttävästi metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita tietää hyväksyttävästi työn kustannusrakenteen ja arvioi tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta Huolellisuus ja ohjei- tekee työt huolellisesti tekee työt ja noudat- 54 Kiitettävä K3 tekee itsenäisesti työmaakohtaisen suunnitelman energiapuun korjuukohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat. Korjaa energiapuuta suunnitelman mukaisesti hallitsee perusteellisesti yhden energiapuu-korjuukoneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon työskentelee koneella taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti normaaleissa olosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti työn laadunhallintaohjeita. Seuraa ja kehittää työjälkeään, arvioi ja/tai mittaa perusteellisesti työn laadun noudattaa työssään itsenäisesti metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita tietää perusteellisesti työn kustannusrakenteen ja arvioi realistisesti tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt aina huolel- Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) den noudattaminen taa annettuja ohjeita Oma-aloitteisuus ja ahkeruus tekee rutiinityöt oma aloitteisesti ja on pääosin motivoitunut Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja sten järjestelmien käyttö Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Energiapuun korjuu hallitsee vähintään yhden työmenetelmän ja soveltaa sitä usein toistuviin työtilanteisiin käyttää ohjattuna koneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään ohjattuna koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja ja noudattaa annettuja lisesti ja laadukkaasti ohjeita sekä noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja mo- ahkera, motivoitunut tivoitunut. sekä työtään arvostava. hallitsee hyväksyttävästi yleisimmät työmenetelmät ja soveltaa niitä normaaliin työtilanteeseen käyttää hyväksyttävästi koneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään hyväksyttävästi koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää yleisimmät tietää yleisimmät energiapuun korjuuenergiapuun korjuumenetelmät ja menetelmät ja koneet. Tunnistaa oh- koneet. Tunnistaa hyjattuna korjuun metväksyttävästi korjuun sänhoidolliset ja ymmetsänhoidolliset ja päristövaikutukset ympäristövaikutukset sekä energiapuun kor- sekä energiapuun korjuun edellytykset met- juun edellytykset metsän eri kehitysvaiheis- sän eri kehitysvaiheissa sa 55 Kiitettävä K3 hallitsee käytettävät työmenetelmät ja soveltaa niitä normaaliin työtilanteeseen käyttää itsenäisesti koneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja. Kiitettävä K3 tietää ajanmukaiset energiapuun korjuumenetelmät ja koneet. Tunnistaa luotettavasti korjuun metsänhoidolliset ja ympäristövaikutukset sekä energiapuun korjuun edellytykset metsän eri kehitysvaiheissa Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Mitta- ja laatuvaatimukset tietää ohjattuna tärkeimmät energiayksiköt ja bioenergian lajitteet sekä metsästä korjattavan bioenergian yleisimmät mitta- ja laatuvaatimukset Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädök- työturvallisuussäädöksiä, - määräyksiä ja siä, -määräyksiä ja ohjeita ohjeita käyttää työhön tarkoi- käyttää asianmukaista tettuja suojavarusteita suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita Oppiminen ja ongelmanratkaisu taidot ottaa huomioon tärkeimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein tietää hyväksyttävästi tärkeimmät energiayksiköt, bioenergian lajitteet ja käyttömuodot sekä metsästä korjattavan bioenergian yleisimmät mitta- ja laatuvaatimukset. tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein 56 tietää tärkeimmät energiayksiköt, bioenergian lajitteet ja käyttömuodot sekä metsästä korjattavan bioenergian yleisimmät mitta ja laatuvaatimukset. Kiitettävä K3 noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja ohjeita käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja ergonomisesti oikein Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) 4.4 (2.6.13) Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa toimia yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen kuljettajana suunnitella ja tehdä yhden metsänparannustyölajin työtä metsänparannustyömaalla pitää metsänparannuskoneen käyttökunnossa käyttää konetta ja tehdä usein toistuvat käyttöajan mukaiset huollot sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käyttää työssä tarvittavia metsänparannuskoneen lisävarusteita käyttää keskeisimpiä koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp Työn suunnittelu ja toteutus Työkoneiden käyttö ja kunnossapito Työn laatuseuranta Metsän- ja ympäristönhoitotyöt Työmenetelmien soveltaminen Tietoteknisten järjestelmien käyttö Työohjeiden tunteminen ja soveltaminen OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Opettajien työskentely oppitunnilla on tasa-arvoista, eikä ennakkoon sovittuja rooleja tai tehtäviä ole. Tiimiopettajuus vaatii opettajilta harjaantumista sekä luottamusta itseen ja omaan osaamiseen. 57 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. (Ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti Vaadittava ennakko-osaaminen: opiskelijalla tulee olla opintojaksoja Metsäkoneiden huolto tutkinnon osasta. 58 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 10 Metsänparannuskoneen Käyttö 10 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa laatimalla kohteelle työsuunnitelman, tekemällä yhtä metsänparannustyölajin mukaista työtä metsänparannustyömaalla ja pitämällä käyttämänsä koneen käyttökunnossa. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute kunnossapidon osalta. Kustannus ja kannattavuuslaskenta Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättää opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työssäoppimisen ajan. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27–29§). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 24.9.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 7.11.2013. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 59 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Osaamisen arviointi Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Opiskelija Hyvä H2 Opiskelija Kiitettävä K3 Opiskelija tekee ohjattuna työmaakohtaisen suunnitelman metsänparannuskohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat, sekä toteuttaa työn suunnitelmaa noudattaen. tekee hyväksyttävästi työmaakohtaisen suunnitelman metsänparannuskohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat, sekä toteuttaa työn suunnitelmaa noudattaen. tekee itsenäisesti työmaakohtaisen suunnitelman metsänparannuskohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat, sekä toteuttaa työn suunnitelmaa noudattaen. hallitsee ajoittain ohjattuna yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon. työskentelee koneella hyväksyttävästi helpoissa olosuhteissa. hallitsee hyväksyttävästi yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon. työskentelee koneella tehokkuusja taloudellisuusperiaatteiden mukaisesti normaaleissa olosuhteissa. hallitsee perusteellisesti yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon. työskentelee koneella tehokkuusja taloudellisuusperiaatteiden mukaisesti vaihtelevissa olosuhteissa. Työn laatuseuranta noudattaa työssään ohjattuna työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja/tai mittaa työn laadun. noudattaa työssään hyväksyttävästi työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja/tai mittaa työn laadun. Metsän- ja ympäristönhoitotyöt noudattaa työssään ohjattuna metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. noudattaa työssään hyväksyttävästi metsänja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. noudattaa työssään itsenäisesti työn laadunhallintaohjeita, seuraa ja kehittää työjälkeään, sekä arvioi ja/tai mittaa perusteellisesti työn laadun. noudattaa työssään itsenäisesti metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. tietää osittain työn kustannusrakenteen, arvioi ohjattuna tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta. tietää hyväksyttävästi työn kustannusrakenteen ja arvioi tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta. tietää perusteellisesti työn kustannusrakenteen ja arvioi realistisesti tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta. 1. Työprosessien hallinta Työn suunnittelu ja toteutus Työkoneiden käyttö ja kunnossapito Kestävä kehitys Kustannus ja kannattavuuslaskenta Aloitekyky ja yrittäjyys 60 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita. Oma-aloitteisuus ja tekee rutiinityöt omaahkeruus aloitteisesti ja on pääosin motivoitunut. Arvioinnin kohteet tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita. on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja motivoitunut. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Opiskelija tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita. on oma-aloitteinen, ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava. Hyvä H2 Opiskelija Kiitettävä K3 Opiskelija hallitsee hyväksyttävästi työmenetelmät ja soveltaa niitä normaaleihin työtilanteisiin. käyttää hyväksyttävästi koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia. Hyödyntää työssään hyväksyttävästi koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja. hallitsee perusteellisesti työmenetelmät ja soveltaa niitä erilaisiin työtilanteisiin. tuntee ja soveltaa ohjattuna työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön tuntee ja soveltaa hyväksyttävästi työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön tuntee ja soveltaa itsenäisesti työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. käyttää työhön tarkoi- noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. käyttää asianmukaista noudattaa työturvallisuussäädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaa- 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien sovel- hallitsee vähintään taminen yhden työmenetelmän hyväksyttävästi ja soveltaa sitä usein toistuviin työtilanteisiin. Tietoteknisten järjeskäyttää ohjattuna kotelmien käyttö neen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon Teknologian ja tietoliittyviä tietotekniikan tekniikan hyödyntämi- sovelluksia. nen Hyödyntää työssään ohjattuna koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja käyttää itsenäisesti koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia. Hyödyntää työssään itsenäisesti koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työohjeiden tunteminen ja soveltaminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Työturvallisuussäädösten-määräysten ja - 61 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) ohjeiden noudattaminen tettuja suojavarusteita. ottaa huomioon osittain työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset. käyttää konetta työturvallisesti ja osittain ergonomisesti ikein. suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita. tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset. käyttää konetta työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein. tetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita. ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset. käyttää konetta työturvallisesti ja ergonomisesti oikein. 4.4 (2.7.1) Työkoneiden käyttö ja huolto 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tarkistaa käyttämänsä työkoneen käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden sekä tehdä tarvittavat toimenpiteet suorittaa päivittäiset huoltotoimet ja tehdä koneen ylläpitohuoltotöitä käyttöohjeen mukaisesti sekä huolehtia koneen siisteydestä ja puhtaudesta valita ja kiinnittää työkoneen varusteet työtehtävän mukaisesti tehdä työkoneella perustehtäviä ja ottaa huomioon muuttuvien olosuhteiden asettamat vaatimukset tehtävän aikana yleisimpien ajettavien työkoneiden (kaivukoneet, kuormaajat, traktorit ja kuljetusvälineet) käytön perusasiat työskennellä taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja noudattaa työturvallisuusohjeita suorittaa noston kuormauslaitteella turvallisia menetelmiä käyttäen toimia merkinantajana nostoissa määrittää taakan painon ottaa huomioon kuormattavan kohteen kantavuuden lajitella huollossa syntyvät jätteet ja työtehtävässä esiin tulevat kierrätyskelpoiset materiaalit. Lisäksi opiskelija tai tutkinnon suorittaja suorittaa T-luokan ajokortin. 62 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Opettajien työskentely oppitunnilla on tasa-arvoista, eikä ennakkoon sovittuja rooleja tai tehtäviä ole. Tiimiopettajuus vaatii opettajilta harjaantumista sekä luottamusta itseen ja omaan osaamiseen. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. (Ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti Vaadittava ennakko-osaaminen: opiskelijalla tulee olla opintojaksoja suoritettuna metsäkoneiden huolto tutkinnon osasta. 63 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus Ooooooooooo Työkoneiden käyttö ja huolto 15 osp xxxxxxx Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimis- Päivittäisiin huolto- ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät arvioidaan jatprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). kuvalla seurannalla metsäjaksoilla. Arvioinnit kootaan oppilaan näyttöOpiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti lomakkeeseen. kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettajat Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorimukainen mahdollisuus tutustua koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö tuksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuannetaan. ten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien Näytön toteutustapa avulla. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiNäytön arvosanan muodostuminen: osaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä työkoneen Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. käyttöön liittyvää työtä valitulle konetyypille tyypillisessä työympäris- Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, tössä. ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättää opettaja Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai tutkintoalan osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työssäoppimisen ajan. Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Työturvaosaaminen, Tulityöosaaminen ja Tieturva 1 -osaaminen (S) Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27–29§). 64 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa xx.xx.xxxx. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa xx.xx.xxxx. Voimassa xx.xx.xxxx jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 65 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suorittaa omaa työtään suoriutuu itsenäisesti ohjeiden mukaisesti annetusta tehtävästä Kiitettävä K3 Työn kokonaisuuden hallinta suorittaa logistiikkaalan perustehtävät annettujen ohjeiden mukaan suoriutuu logistiikkaalan prosessista vastuullisesti ja turvallisesti sekä arvioi ja kehittää toimintaansa Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työkoneen käyttökelpoisuus ja turvallisuustarkastus noudattaa työsuunnitelmaa itsenäisesti sekä arvioi ja kehittää toimintaansa suorittaa logistiikka-alan keskeiset tehtävät itsenäisesti ohjeiden mukaan ja osoittaa toiminnallaan ottavansa huomioon muut työyhteisönsä jäsenet sekä työympäristön toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii ja kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Kiitettävä K3 tarkastaa ohjatusti työkoneen käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden tekee itsenäisesti käyttökelpoisuustarkastuksen ja korjata havaitsemansa virheet täydentää nestemäärät ohjeiden mukaan puhdistaa koneen ja suorittaa ennakoivaa huoltoa ohjattuna tarkastaa työkoneen käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden käyttöohjekirjaa apuna käyttäen täydentää nestemäärät käyttöohjeen mukaisesti sekä huomaa selvät viat tai poikkeamat puhdistaa koneen ja suorittaa ennakoivaa huoltoa annettujen ohjeiden mukaan 66 tunnistaa tehtävän suorittamisen estävät viat sekä tarkastaa työkoneen ja varusteet tehtävän suorituksen jälkeen huolehtii koneen puhdistamisesta ja ennakoivan huollon suorittamisesta olosuhteiden Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) mukaan Työvälineiden valinta, työkoneen varustelu ja työkoneella työskentely vaihtaa ja käyttää koneen työlaitteita ohjattuna tekee työkoneella ohjatusti yksinkertaisia työtehtäviä helpoissa olosuhteissa Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ohjekirjojen käyttö Arviointikriteerit vaihtaa ja käyttää koneen työlaitteita annettujen ohjeiden mukaan sekä pyrkii toimimaan siten, että koneelle tai varusteille ei aiheudu vahinkoja tekee työkoneella yksinkertaisia tehtäviä ohjeiden mukaisesti pyrkien esteettisesti hyvään lopputulokseen. vaihtaa, säätää ja käyttää koneen työlaitteita työvaiheiden mukaan tekee työkoneella yksinkertaisia tehtäviä itsenäisesti sekä pyrkii esteettisesti hyvään lopputulokseen. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Kiitettävä K3 paikantaa päivittäiset voitelukohteet käyttöohjekirjan avulla paikantaa voitelu- ja huoltokohteet käyttöohjekirjan avulla Työkoneita ja niiden käyttöä koskeva lainsäädäntö ja määräykset tuntee kuljettajaa ja työkoneen liikennekelpoisuutta koskevat määräykset tuntee työkoneen kuljettamista koskevan lainsäädännön Työkoneen varusteet ja lisälaitteet pystyy ohjattuna valitsemaan oikeat työlaitteet tehtävää varten. valitsee oikeat työlaitteet ja varusteet työtehtävää varten. paikantaa voitelu- ja huoltokohteet sekä valitsee tarvittavat aineet ja materiaalit käyttöohjekirjan avulla tuntee työkoneen kuljettamista koskeva lainsäädännön ja suorittaa tarvittaessa työkoneen kuljettamiseen tarvittavan ajo-oikeuden (T-kortti) valitsee ominaisuuksiltaan soveltuvimman työkoneen ja työlaitteet tehtävän suorittamista varten. 67 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä Oppiminen ja ongelmanratkaisu määrittää taakan painon ja kuormauskohteen kantavuuden ohjattuna Itsearviointi arvioi ohjattuna omaa työtään Kiitettävä K3 vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet määrittää taakan painon ja kuormauskohteen kantavuuden ohjeiden mukaan havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi omaa työtään. 68 arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön määrittää taakan painon ja kuormauskohteen kantavuuden sekä ajoneuvoa kuormattaessa suurimman sallitun kuorman itsenäisesti arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat 5.1 (2.6.25) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. 69 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Vaadittava ennakko-osaaminen: opiskelija suorittaa tämän tutkinnon osan metsäkoneiden kunnossapito ja korjaustyöt näytön yhteydessä, joten kaikki aiemmin tarjotut tutkinnon osat on oltava suoritettuna. 70 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 11 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimis- Arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot palautprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Hän teet. perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sään- Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida töihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiaky- ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaasymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet tomisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettateuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla vien menetelmien avulla. Näytön toteutustapa Näytön arvosanan muodostuminen: Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiPerustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. osaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Opiskelija analysoi oman Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Amtyöpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättää mattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun opettaja ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Näytössä arvioitava osaaminen Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikasloppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä opsa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa pimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työn paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. opetuksen ajan. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27–29§). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa xx.xx.2015. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa xx.xx.2015. Voimassa xx.xx.xxxx. jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 71 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valmistelee ohjattuna valmistelee annettujen työssäoppimisen ja ohjeiden mukaan ammattiosaamisen työssäoppimisen ja näytön ammattiosaamisen suunnitelmia näytön suunnitelmia Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ajoittaista ohjausta Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Opiskelijan ohjaaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelijan arviointi vastaanottaa ja antaa ohjattuna palautetta työtehtävistä sekä itsearvioi ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan. perehdyttää ohjattuna muita opiskelijoita tekee annetut tehtävät omatoimisesti. perehdyttää ohjeiden mukaisesti muita opiskelijoita ja käy ohjauskeskusteluja Kiitettävä K3 valmistelee itsenäisesti ja aloitteellisesti työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmaa etenee työssään sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan. Kiitettävä K3 perehdyttää muita opiskelijoita, toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa ja sovittelee näkemyseroja vastaanottaa ja antaa käy rakentavia palautetta työtehtävis- palautekeskusteluja tä ja sekä itsearvioi työssäoppiitsearvioi työssäoppimisen misen ja ja ammattiosaamisen ammattiosaamisen näytöt sovittujen näytöt arvioinnin kohteiden ja ennalta sovittujen arkriteereiden mukaan. vioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan. 72 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen Opetussuunnitelmien tunteminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja esittelee joitakin esittelee alansa työ- ja alansa työ- ja koulutusmahdollisuukkoulutusmahdollisuuk- sia sia Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja arvioi työhönsä arvioi työhönsä liittyvät liittyvät työturvallisuusriskit työturvallisuusriskit sekä toimii sekä toimii työturvallisuusohjeityöturvallisuusohjeiden mukaisesti. den mukaisesti. tunnistaa ohjattuna työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen. tunnistaa ohjeiden mukaisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen. 73 Kiitettävä K3 esittelee itsenäisesti ja monipuolisesti alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia tunnistaa itsenäisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen. Kiitettävä K3 arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii ja ohjaa myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) 6 Perehdyttämissuunnitelma Suunnitelma opetussuunnitelmaan perehdyttämisestä Kuka tekee KAJ KP OPS-vastaava tiimivastaavat RO opettaja TOP-ohjaaja Opiskelija Mitä tekee Milloin tekee Ops-prosessin aikana Tiedottaa opettajille ja Ops-prosessin aikana neuvottelukunnalle. Tiedottaa opettajia Ops-prosessin aikana Esittelevät tutkinnon Ops-prosessin aikana osan tavoitteet, arvija jokaisen tutkinnonointikriteerit ja opeosan alussa tusmenetelmät. Varmistavat, että ops on jokaisen opettajan työkalu opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa Ohjaa opiskelijaa tieOhjatessaan opiskelidostamaan tutkinnon- jaa työtehtävissään. osien arviointikriteerit ja tavoitteet. Vertaa oppimista ja Ohjatessaan opiskeliosaamista perusteijaa työtehtävissään. siin. Avaa ja selittää topTop-sopimusta tehpaikassa tutkinnon dessään. osan tavoitteet ja arviointikriteerit. Perehtyy tutkinnon Työtehtävissään jatosien tavoitteisiin ja kuvasti opintojen aiarviointikriteeristöön. kana Arvioi omaa suoritustaan. 74 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Liite 1 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston metsäalan perustutkinnon metsäkoneasentajan osaamisalan opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen määräyksen 67/011/2014 (13.11.2014) ”Metsäalan perustutkinnon perusteet 2014” pohjalta. Niissä painotetaan sekä laaja-alaista osaamista että työelämälähtöisyyttä, joihin pyritään mm. työssäoppimisella. Metsäalan perustutkinto sisältää metsätalouden, metsäkoneenkuljetuksen, metsäkoneasennuksen ja metsäenergian tuotannon osaamisalat. Tampereen seudun ammattiopisto järjestää metsäkoneasentaja- ja metsäkoneenkuljettajakoulutusta. Tampereen seudun ammattiopisto toteuttaa nuorisoasteen metsäkoneasentajan osaamisalaa Ylöjärven Valossa Pallotiellä ja metsäkoneenkuljettajan osaamisalaa Metsätie 1 Kurussa. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voidaan yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Metsäalan perustutkinnon metsäkoneasennuksen osaamisalan tutkinnon rakenne on esitetty kappaleessa 1 Metsäalan perustutkinto ja muodostuminen, opetuksen järjestäminen ja opintojen eteneminen. Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja, jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät yhteisten tutkinnon osien tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Metsäkoneasentajan ammattiosaamista on kuvattu tarkemmin kappaleessa 2.4 Metsäalan perustutkinnon ja metsäkoneasentajan osaamisalan tavoitteet. Uusia metsäalan ammattilaisia tarvitaan, sillä Suomen talous nojaa edelleen, toimintaympäristön rajuista muutoksista huolimatta, vahvasti metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Maamme nettovientituloista yli kolmannes tulee metsäteollisuudesta. Osuus on suurempi kuin missään muussa maassa. Jos lukuun sisällytetään koko metsäklusterin kokonaisnettoviennin arvo, kohoaa prosenttiosuus jo lähelle 50 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on yli 20 miljardia euroa. Vaikka metsää hyödyntävä tuotanto on kasvanut monikymmenkertaiseksi, 75 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) metsää on enemmän kuin koskaan ja sen kasvu on suurempi kuin koskaan. Sen vuoksi kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi yli 10 miljoonalla kuutiometrillä. Suomi elää edelleenkin metsästä. 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Terveydelliset vaarat ja kuormitukset metsäalan koulutuksessa ja työssä edellyttävät henkilöltä normaalia fyysistä kuntoa ja psyykkistä terveyttä. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: insuliinihoitoinen diabetes epilepsia tai muut tasapainoelimistön sairaudet ja toimintahäiriöt sellainen näön tai kuulon heikkous, jota ei voida korjata apuvälineillä sydän- ja verenkiertoelinten sairaus fyysisen kuormituksen sietoa ja ulkotyössä selviytymistä rajoittava hengityselinten sairaus tuki- ja liikuntaelimistön sairaus munuaissairaudet psyykkinen sairaus, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus 2.2 Alan osaamistarpeet Metsäsektorin koulutus muodostaa pienen osan koko valtakunnan koulutusjärjestelmästä. Esimerkiksi alalla suoritetut tutkinnot ovat vuositasolla vain 2–3 % koko eri asteiden tutkintojen määrästä. Kysymys on kuitenkin koulutuksen osalta erikoisalasta, jonka kokonaismerkitys on Suomessa nyt ja myös tulevaisuudessa erittäin keskeinen ja tärkeä. Suomen metsäala elää yhtä historiansa syvintä murrosta. Suomen painopaperimarkkinoiden kiristynyt kilpailu ja ylituotanto Euroopassa ovat heikentäneet metsäteollisuutemme kilpailukykyä. Tuotantoa Suomessa on ollut sopeutettava ja tehtävä investoinnit lähelle markkinoita. Tilalle kotimaassa tarvitaan uusia innovaatioita ja tuotteita. Rakennemuutos koskee kaikkia alan toimijoita ja organisaatioita. Sen onnistuminen edellyttää myös valtionhallinnon pitkäjänteistä panostusta. Metsäalalle on laadittu useita ohjelmia ja strategioita, joiden tehtävänä on seurata ja ennakoida alan muutoksia ja koordinoida toimenpiteitä. Metsäsektorin tulevaisuusnäkymiä tarkastelevaa materiaalia on tuotettu myös eri työvoima- ja osaamistarveselvityksissä. Alan toimijoilta vaaditaan muutosherkkyyttä. Metsäsektorin uudet haasteet asettavat uusia vaatimuksia alan koulutukselle. 76 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Sektorilla työskentelee noin 65 000 ja koko metsäklusterissa noin 200 000 henkilöä. Lisäksi puurakentaminen työllistää noin 75 000 ihmistä. Suomalainen yhteiskunta pitää koulutuksen merkitystä taloudellisessa kasvussa ja hyvinvoinnissa ratkaisevana. Muuttuva metsäala tarvitsee uudenlaista osaamista ja uusia rajapintoja on synty mässä. Eniten toiminnallisia ja koulutuksellisia yhteyksiä metsäalalla on tekniikan ja liikenteen alan kanssa. Metsäbiomassan energia- ja biopolttoainekäytön kasvu on nostanut erityisesti energiaalan merkittävästi esille. Metsäbiomassan energiakäytön mittavin lisäys tulevalla vuosikymmenellä tullee olemaan energialaitoksissa, jotka sähkön ja lämmön tuotannossaan korvaavat fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön metsätähteellä ja kuitupuulla. Kasvava metsäenergian käyttö näkyy muutoksina puumarkkinoilla. Markkinoille on tullut uusia toimijoita, jotka ovat erikoistuneet raaka-aineen hankintaan energiatuottajille. Suomen metsäsektorilla puun energiakäytöllä tulee jatkossa olemaan huomattava merkitys. Metsä- ja bioenergia-alalle tarvitaan uutta työvoimaa 1 300–1 800 henkilöä vuodessa. Arvio perustuu metsätyövoiman tarvelaskelmaan, Savotta 2015 (Strandström 2007). Lisätarve kohdistuu metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajiin sekä metsureihin. Laskelmien perustana ovat keskimääräinen (54 milj. m3) ja suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden (72 milj. m3) markkinahakkuutasot. Lisäksi laskelmissa on huomioitu energiapuun hankinnan lisääntyminen 8 milj. m3:iin vuoteen 2015 mennessä. Esitetyt luvut ovat yhdenmukaisia Kansallisen metsäohjelma 2015 kanssa. (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2008/Metsasektorin_koulutuksen_kehittaminen_Suomess a?lang=fi) Metsäalan perustutkintoa toteuttaa vuonna 2013 yhteensä 19 koulutuksen järjestäjää. Metsäkoneenkuljettajan osaamisalan järjestäminen edellyttää erillistä koulutuksen järjestämislupaa, jonka OKM on myöntänyt kahdeksalle koulutuksen järjestäjälle: Rovaniemi, Taivalkoski, Korsholma, Valtimo, Kuru, Jämsänkoski, Mikkeli ja Kullaa. OKM velvoittaa järjestämisluvan saaneet metsäkonekoulut tekemään yhteistyösopimuksia ns. kumppanuusoppilaitosten kanssa, jotta koulutustarjonta kattaisi tasaisesti koko maan. Ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti työelämän ja muuttuvan yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi. Ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja uudistetaan keskimäärin 4–5 vuoden välein. Tutkintojen uudistaminen käynnistyy työelämän, koulutustoimikunnan, tutkintotoimikunnan tai Opetushallituksen aloitteesta. Myös uusia ammatti- tai erikoisammattitutkintoja tulee tutkintorakenteeseen joka vuosi. Metsäalan koulutuksen kehittämiseksi on esitetty (Lautanen & Tanttu 2012) kahdeksan selvitystarvetta tai teknistä korjausehdotusta: - alan substanssiosaamisen tulevaisuustarpeiden kartoitus biotalouden tuomat muutokset metsäalan sisällä ja raja-pinoilla valtakunnallisen koordinaation edistäminen metsäsektorin koulutuksessa metsä-alan koulutuksen määrällisten tarpeiden (laskentaluvut) päivitys toisen asteen oppilaitosten tulevaisuussuuntautumisen ja koulutuksen laadun arviointi metsäkoneenkuljettajakoulutuksen satelliittimallin toimivuuden ripeä selvittäminen biotalouden eri koulutusorganisaatioiden tuottamien tutkintojen kokonaisvaltainen tarkastelu sekä perustutkintosuoritusten koulutusohjelmittainen erittelymahdollisuus Opetushallituksen rekisterissä. (http://www.oph.fi/download/143438_Metsaalan_laadullisen_ennakoinnin_selvitys.pdf ). 77 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) 2.2.1 Metsäkoneala Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Ne työllistävät yrittäjien lisäksi noin 4 500 – 5 000 koneenkuljettajaa aines- ja energiapuun korjuussa. Suomen kokonaishakkuista metsissä tehdään koneyritysten koneilla jo liki 100 prosenttia. Koneilla tehtävien hakkuiden määrä on 2000-luvulla vaihdellut 50 – 54 milj. m3 välillä kokonaishakkuumääristä riippuen. Puutavaran metsäkuljetusmäärä noin 52 – 57 milj. m3. Metsämaan muokkaus on täysin koneellistettu ja istutuksen koneellistamiseen panostetaan lähivuosina paljon. Raivaukseen ja taimikonhoitoon yritetään löytää kannattavia koneellisia ratkaisuja. Puunkorjuun liikevaihto on 2000-luvun puunkorjuumäärillä ja 2008 hintatasolla laskien noin 500– 550 miljoonaa euroa (sis. puunkorjuuta ja mm. muokkauksen). Noin 1000 koneyritystä tekee 90 prosenttia alan liikevaihdosta. Alan yritysten lukumäärä kaikkiaan on kuitenkin paljon suurempi, mutta lopun osuus kokonaistyömäärästä ja alan liikevaihdosta on pieni. Hakkuukoneita yrittäjät omistavat noin 2000 ja metsätraktoreita hieman enemmän, istutuskoneita on muutamia kymmeniä ja metsäkonepohjaisia maanmuokkauskoneita runsaat 100. Muokkauksessa käytetään myös kaivuripohjaisia koneita ainakin sama määrä. Puunkorjuukaluston arvo uushankintahinnoin on noin miljardi euroa. Ryhmänä metsäkonealan yrittäjät ovat merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa, bioenergian tuotannossa ja metsätaloudessa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat melko pieniä. Metsäkoneyritykset ovat tyypillisesti maaseudulla toimivia perheyrityksiä, joiden pääasiallinen myytävä palvelu on jalostukseen ja energiantuotantoon menevän puutavaran hakkuu ja metsäkuljetus. Lisäksi nostetaan energiatuotantoon tarkoitettuja kantoja ja korjataan hakkuusta jäänyttä latvusmassaa. Joillakin yrityksillä on myös metsän uudistamista edistävää maanmuokkaustoimintaa, koneellista kylvöä ja istutusta. Yritysten kalustoon kuuluu tyypillisesti hakkuukone ja metsätraktori sekä lisäksi tarvittavat huoltohalli ja -auto, koneiden siirtoauto ja muu välineistö. Uusien urakointimallien myötä yhä useammassa yrityksessä on kaivinkone kantojen nostoa, istutusta, maanmuokkausta ja pienimuotoisia maanrakennustöitä varten. Metsäkoneyritykset vastaavat lähes 100 prosenttisesti metsissä tehtävästä aines- ja energiapuun hakkuutyöstä ja metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Muokkaus uudistamista varten on myös 100 prosenttisesti koneellistettu. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Metsäkoneyritykset työllistävät omistajiensa lisäksi noin 4 500 – 5 000 koneenkuljettajaa. Yrittäjien työntekijöilleen maksama palkkasumma on yli 125 miljoonaa euroa vuodessa. Metsäkoneyrittäjältä ja -kuljettajalta vaaditaan monipuolisia taitoja. Hakkuukoneen ja parin metsätraktorin muodostamalla kokonaisuudella vuosittain käsitellyn puumäärän arvo rahassa vaihtelee paljon, mutta parhaimmillaan se voi olla useita miljoonia euroja. Koneenkuljettajalla on suuri vastuu tekemästään puutavarasta sekä hakkuun jälkeen jäävän metsän tilasta ja ympäristöstä laajemminkin. 78 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) 2.2.2 Puuenergian korjuu Metsähakkeella tarkoitetaan energiantuotantoon kohdistettua, haketettua tai murskattua puutavaraa, joka on peräisin uudistusalojen hakkuutähteistä ja kannoista, nuoren metsän energiaharvennuspuusta tai muista metsäpolttoaineista, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on polttoenergian tuottaminen. Suomessa korjattiin vuonna 2008 energiakäyttöön noin 4 milj. m3 metsähaketta, joka muodostuu pyöreästä energiapuusta, kannoista sekä uudistushakkuista saatavasta latvusmassasta. Tavoitteeksi on asetettu määrän kasvattaminen noin 12 milj. m3:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa metsäkoneyrittäjät ovat lähes kaikki mukana energiapuunkorjuussa. Lisäksi energiapuun hankinnassa on mukana haketus-/murskausyrityksiä ja kuljetusyrityksiä. Puuenergia-alalla koneyrittäjät tuottavat palveluita energiapuun hakkuisiin, kantojen nostoon ja latvusmassan (oksat ja latvat) korjuuseen, hakkeiden ja murskeiden tuotantoon sekä puupolttoaineiden ja puuenergian asiakastoimituksiin. Tavoitteena on kasvattaa metsähakkeen käyttö 12 milj. m3:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa merkittävää resurssien lisäämistä. Puuta käyttäviä lämpölaitoksia on rakenteilla ja suunnitteilla riittävästi tavoitemäärän saavuttamiseksi. Korjuumäärien kasvattaminen käyttöä vastaavalle tasolle tarjoaa koneyrittäjille merkittävästi liiketoimintamahdollisuuksia, mutta edellyttää melko suuria investointeja metsähakkeen korjuutekniikkaan. Metsähakkeen laajamittainen käyttö ja sen kehittäminen vaatii käytännössä turpeen yhteiskäyttöä mm. polttoteknisten etujen saavuttamiseksi, hankintateknisten ongelmien ratkaisemiseksi sekä biopolttoaineita käyttävien energialaitosinvestointien taloudellisen järkevyyden varmistamiseksi. Alan liiketoimintamallit hakevat kentällä vahvasti muotoaan. Kehityksen ja puupolttoaineiden materiaalivirtojen kasvun edellytyksenä ovat toimijoiden monensuuntainen ja monitasoinen verkostoituminen ja yhteistyö. (Koneyrittäjien liitto ry 2009.) 2.3 Tredun metsäkoneasentajien koulutusta järjestävän Ylöjärven Valon toimintaalueen metsäalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa 2.3.1 Pirkanmaa Yksityiset metsänomistajat omistavat Pirkanmaan noin miljoonasta metsähehtaarista noin 70 prosenttia. Yksityismetsätalouden kantorahatulot olivat vuonna 2010 Pirkanmaalla noin 118 miljoonaa euroa. Tästä tulosta sijoitetaan takaisin metsiin noin 15 – 20 prosenttia. Merkittävin investointierä on metsänuudistaminen, muita menoja ovat metsänhoito- ja metsänparannustyöt. Metsätalouden käyttökate on siis verrattain hyvä, keskimäärin hieman yli 80 prosenttia. Myös hakkuutyöstä saadut tulot jäävät pääasiassa Pirkanmaalle. Hakkuutavoitteesta on viiden viime vuoden aikana hakattu reilut ¾. Pirkanmaan metsäohjelman mukaan hakkuita voisi lisätä 20 %. Metsänhoidollisesti suurin huolenaihe on metsänhoitotöiden viivästyminen. Metsänomistajien tieto-taitoa omien metsiensä hoitoon tuleekin lisätä koulutuksella. Keskeisessä asemassa on myös talousmetsien käsittely monimuotoisuusnäkökohdat huomioon ottavalla tavalla. 79 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Pirkanmaan puuenergiaselvityksessä (2011) todetaan, että Pirkanmaalla on mahdollista korjata energiapuuta teknis-ekologisin kriteerein vuosittain 950 000 m3. Suurin potentiaali on latvus- ja oksamassassa, jonka vuotuinen suurin mahdollinen korjuumäärä on laskelmien mukaan 460 000 m3. Metsähakkeen työllisyysvaikutus vuoden 2010 käyttömäärään nähden on reilut 200 henkilötyövuotta. Metsähakkeen tuotannon arvonlisäyksen on laskettu vuonna 2015 olevan 13,3 miljoonaa euroa. Turvetuottajien arvioiden mukaan Pirkanmaan turvetuotantoala on nykyisin noin 2500 ha, josta ympäristöturpeen osuus on noin 400 ha. Tämä on arviointitavasta riippuen noin 1,3 – 3 % Pirkanmaan suoalasta ja 0,2 % Pirkanmaan maapinta-alasta. VTT on arvioinut Pirkanmaan turvetuotantoalaksi vuonna 2005 2200 hehtaaria (Flyktman 2005). Nykyisistä tuotantoalueista arvioidaan poistuvan vuoteen 2020 mennessä noin kaksi kolmasosaa. Vuotuinen poistuma on keskimäärin noin 120 ha. Turvetta tuotettiin vuonna 2004 Pirkanmaalla 620 GWh (Pirkanmaan liitto 2007). Vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on turvetuotantoalueiksi osoitettu jo tuotannossa olevia alueita ja sellaisia alueita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon. Alueita on 46 kpl ja niiden yhteinen pinta-ala on noin 5800 ha. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen aluevaraukset ovat todellisia tuotantoaloja suuremmat, maastotietokantaan merkityille turvetuotantoalueille niistä sijoittuu noin 3700 ha. http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/Kaavamateriaali/Pdf/Pirkan maanliitto_Turvetuotanto_Kaavaselostus_verkkoon.pdf Suurimpia metsänomistajia Pirkanmaalla ovat Metsähallitus, UPM ja Finsilva. Metsähallituksen hallinnassa Pirkanmaan alueella on 105 052 hehtaaria metsätalouden maata, sisältäen metsä-, kitu- ja joutomaan. Tästä 21 119 hehtaaria on luonnonsuojelualueita ja loppu metsätalouskäytössä. Pirkanmaalla on kaksi kansallispuistoa, Seitseminen ja Helvetinjärvi. Niitä hallinnoi Metsähallitus. Metsähallituksella on Seitsemisen kansallispuistossa luontokeskus, joka tarjoaa tietoa eteläisen Suomenselän metsä- ja suoluonnosta. Metsäalan koulutusta Pirkanmaalla järjestävät Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Tampereen seudun ammattiopiston Metsätien toimipiste Ylöjärven Kurussa. Metsäkoneasentaja koulutusta järjestetään Ylöjärvellä Valossa Pallotiellä. Merkittävä toimija lasten ja nuorten metsäneuvonnan toteuttajana maakunnassa on Hämeen 4H-piiri ja sen jäsenyhdistykset. Pirkanmaalla metsäntutkimusta edustavat Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon toimintayksikkö ja Helsingin Yliopiston Hyytiälän metsäasema. Puutuoteteollisuuden yrityksiä on Pirkanmaalla useita. Niemen Tehtaat Oy valmistaa kalusteita Sastamalassa. JPJ-Wood Oy Korkeakoskella sekä Kinnaskoski Oy Vilppulassa valmistavat sahatavaraa. Finnforest Oy:llä on saha Mänttä-Vilppulassa. Lisäksi se valmistaa Kolhossa painekyllästettyä puutavaraa. Kolhossa on myös Formica IKI Oy, joka valmistaa iki-levyjä. UPM:llä on saha Korkeakoskella. Maakunnassa on lisäksi lukuisia pienempiä yrityksiä sahoista puunjalostukseen. Metsähaketta lämmöksi tai sähköksi jalostavia erikokoisia laitoksia on useita. Pirkanmaan alueella toimii kahdeksan metsänhoitoyhdistystä (v. 2011). 80 Tampereen seudun ammattiopisto xx tutkinto, (yy osaamisala) Metsänhoito- ja hakkuutyöt koneellistuvat kustannusten kallistumisesta huolimatta. Osaavan suomalaisen metsurityövoiman käyttö ja määrä vähenee, mutta samalla ulkomaisen työvoiman käyttö lisääntyy. Syynä kehityssuuntaan on osaavan suomalaisen työvoiman saannin vaikeutuminen ja ulkomaisen työvoiman alempi hintataso. Kokonaisuutena metsurityövoiman käyttö on koneellistumisen takia kuitenkin laskusuunnassa. Myös metsänomistajien oman työn osuus on laskusuunnassa. Pirkanmaalla toimii noin 90 koneyritystä puunkorjuussa ja metsänparannustehtävissä. Metsäkonealan yrityksissä työllistyy yrittäjät mukaan lukien noin 300 henkilöä. Pirkanmaalla toimii myös kolmen eri metsäkonemerkin varaosa ja huolto toimipistettä sekä yksi metsäkoneita valmistava tehdas. Yksi pieniä työkoneita valmistava tehdas. Sekä useampia hydrauliikka-alan ja muuhun koneiden huoltoon keskittyviä yrityksiä. Merkittävä osa Tampereen seudun ammattiopiston metsäkoneasentajista sijoittuu työssäoppimisjaksoilla Pirkanmaalaisiin metsäkoneiden ja raskaankaluston huoltoon keskittyviin yrityksiin ja valmistuttuaan saavat myös työpaikan näistä yrityksistä. (http://www.metsakeskus.fi/fi_FI/c/document_library/get_file?uuid=198bb3dc-f2fb-404a-ba29c6cbed7e81f6&groupId=10156 ). 2.4 Metsäalan perustutkinnon ja metsäkoneasentajan osaamisalan tavoitteet Metsäalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet metsäalan eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Metsäkoneasennuksen osaamisalan suorittanut osaa metsäkoneiden toimintakaavioiden sekä mittaus- ja vianhakuohjelmien avulla määrittää viat sekä tehdä moottorin, voimansiirron, hydrauliikan sekä sähköjärjestelmän huolto- ja korjaustyöt.. Hän osaa säätää nykyaikaisen hakkuukoneen hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmän sekä asentaa niihin ohjelmat. Hän myös osaa testata metsäkoneen toimivuuden turvallisesti ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Hän osaa käyttää huolloissa ja korjauksissa käytettäviä yleisimpiä työ- ja mittavälineitä. Metsäkoneasentaja osaa käsitellä huollossa ja korjauksissa syntyviä jätteitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (Metsäalan perustutkinnon perusteet 2014) 81
© Copyright 2025