1. No category

METSÄ TEHON TIEDOTUS
218
M ETSÄTEHO REPORT
SÄILYTYS: 1
A L US TAV I A
JA
T U T K I MU K S I A
OHUTPAPERIPUIDEN
PINO-TEHO
K 0 I V U -,
H A V U-
KUORINNASTA
-KUORIMAKONEELLA
Preliminary Studies on the Barki.ng of Birch, Softwood
and Small-Sized Pulpwood
by
a Pino- Teho Barker
Jaakko Salminen
Ilmestynyt myös Pienpuualan Toimikunnan tiedotuksena n : o 99
HELSINKI 1964
(
s
i
s ä 1 1
y
s
Sivu
Tiivistelmä
••••••••••••••• •• •••••ooooooo
3
Pino-Teho -kuorimakoneen rakenne
Tutkimusaineisto
.........................
4
Tu tkimustulok:set
··············6·········
5
5
Työmaa-ajan rakenne ja menekki •••••••
Tuotos •••••••••••••••••••••••••••e•• •
5
8
8
Kuorinnan laatu ja kuorimishukka •••••
11
Kuorintakustannukset ••••••••••••••••••••
11
Loppupäätelmiä
•••••••••••••••·~··•••••••
12
Summa r y
(in English) •••••••••••••
14
Syöttönopeus
••••••••••••••••••••••••~
- 3 -
T i i v i s t e 1 mä
Pino- Teho on n. 200 kg painava, traktorikäyttöinen, jatkuvasyöttöinen, siirrettävä kutterikuorimakone . Kuorintaelimenä on
puun pintaa myötäilevä, jousikuormitettu moniteräkutteri.
Syöttölaitteena on ruuvikierukka, jonka päällä kuorittava pölkky siirtyy pyörien eteenpäin. Kone on tarkoitettu 1 ••• 3 m pitkän ja 7 .. .
35 cm paksun puun puolipuhtaaksi kuor intaan .
Metsäteho suoritti kesällä 1963
Metsäliiton SellulooRa Oy:n
työmailla tutkimuksia tuoreiden havu- ja koivupaperipuiden puolipuhtaaksi kuorinnasta Pino- Teholla . Työryhmä oli kaksimiehinen .
Työmaa-ajan rakenne ja menekki on esitetty taulukossa 1 (s . 6) .
Syöttönopeus ja tuotos sekä niiden riippuvuus puiden paksuudesta
nähdään kuvassa 5 (s . 9). Tutkimuksessa saatu keskimääräinen, 20
%:n lepoaikaa vastaava tuotos oli 2 m kuusella 5 . 3 kuorell.p-m~~
2.2 m männyllä 4 . 6 kuorell . p- m3jh ja 2 . 2 m koivulla 4 · 9 kuorell .
p- m3jh . Yksityisten urakoitsijoiden kuorinnoissa tuotos on ollut
tuoreita havupuita kuorittaessa 6 ••• 7 kuorell . p- m3jh .
Kuorinnan laatua voidaan n . 2 m havupaperipuiden osalta pitää
riittävän hyvänä, mutta koivupaperipuiden osalta huonompana . Myöskään ohutpuiden osalta kuorinnan laatu ei ole ollut tyydyttävä .
Tutkimusten mukaan Pino- Teho I -kuorimakone soveltuu siten parhaiten n . 2 m havupaperipuiden puolipuhtaaksi kuorintaan. Sen sijaan koivulle ja ohutpuille se ei ole suositeltava .
Halvan hankintahintansa vuoksi Pino-Teho soveltunee reikäroottorikoneita paremmin olosuhteisiin,
joissa kuoritaan vuosittain
suhteellisen vähäisin puutavaramääriä . Muihin puolipuhtaaksi kuo1
ri~iin kuorimakone is iin vertaava kannat tavuuslask.elma
Lhe!IliD.l.n ..
esitetään
1
.'
.. •
·.·
- 4-
Suuritehoisten ja kalliiden, siirrettävien paperipuiden
neiden
rinnalle on pyritty rakentamaan
käyttöön soveltuvia,
myös
kuoriiDako-
halvempia, vähäisempään
traktorikäyttöisiä kuorimakoneita .
Näistä ovat
meillä tunnetuimmat kutterikonetyyppiset Bark-Lasse ja Veikko II
sekä
pari vuotta sitten ilmaantunut Pino- Teho I.
Pino-Teho I
-kuorimakoneen käytöstä koivu- , havu- ja ohutpaperipui-
den kuorintaan Metsäteho suoritti kesällä 1963 tutkimuksia Metsäliiton
Selluloosa Oy gn työmailla
liittyvät
Viitasaarella ja Karstulassa .
Metsätehon Pienpuualan Toimikunnan
Tutkimukset
rahoittamana
suoritta-
maan , koivu- ja ohutpaperipuiden koneellista kuorintaa koskevaan
tut-
kimussarjaan .
P i n o - T e h o
k o n e e n
Pino-Teho I
- k u o r i ma r a k e n n e
on n . 200 kg painava ,
pyörätraktorin nostolaitteeseen
asennettava, pyörätraktorikäyttöinen ja jatkuvasyöttöinen, siirrettävä
kutterikuorimakone .
Kilorintaelimenä on puun pintaa myötäilevä, jousi-
kuormitettu moniteräkutteri, jonka sivuilla olevilla levyillä säädetään
kilorintasyvyyttä ja siten kilorinnan laatua.
Syöttölaitteena on ruuvi-
kierukka, jonka päällä kuorittava pölkky siirtyy kierukan
yläpuolella
olevan hammastangon tukemana eteenpäin pyörien akselinsa ympäri kutteria vasten .
Pölkym syöttönopeutta säädetään kaarevalla ohjausterällä ,
siten että ohuempi pölkky kulkee nopeammin kuin paksumpi
pölkky~
Kuo-
rijäte putoaa kutterin alla olevaan kuoripuhaltimeen, joka heittää sen
{
- 5 -
s ivummalle.
Syötön helpottamiseksi koneessa on
~~rineen.
tovarret
Uloimmassa syöttökaar essa
helpo ttavat rullat.
Konetta siirrettäessä
syöttö- ja vastaanoton
pölkyn pyörimi stä
syöttö- ja vastaanottovar-
ret nostetaan ylös.
Kone on ta:r-h:c ;_t e ttu
·j • • • 3
m pitkän ja 7 • •• 35 cm paksun puun
puoli-
puhtaaksi ku orin·~ac-u:l <
T u t k i mu s a i n e i s t o
Tutkimusainejsto lcerättiin touko- kesäkuussa 1963 Metsäliiton Selluloosa
Oy~n
ri ttij.n
Viitasaarella ja Kar stulassa olevilta
työmail~
joilla kuo-
2m kuusi-- , 2m ohut-, 2.2 m mänty- ja 2 . 2 m koivupaperipuita
puolipuh taiksi.
?uu·G oli pir.ottu
1. 4 • .• 2 . 2 m korkeisiin pinoihin, ja
ne olivat J.ao.dul t~an tuorei lia ja sulia .,
Työryhmässä oli kaks i miestä toi s en toimiessa syöttäjänä
vastaano ttaj~~a .
täen konetta
ja toisen
Puut kuorittiin pinosta pinoon tai ristikkoon
j 2.. tkuva3"!;~
pitkin pinon viertä.
Voimakoneena oli
siirValmet
359 D tai Valmet 361 D -dieseltraktori.
Tutkimus Viitasaarell~ kä s itti kaikkiaan
175 p- m3, j osta 54 p-m3 oli
koivuao
Toisella koneella työskenneltiin Karstulassa , missä oli ehditty kuoria ,~ain 30 :r-m3 , kun k one särkyi ja tutkimus oli. lopetettava.
Tu t k i mu s t u l o k s e t
Työmaa--ajan rakenne ,j a. _mepekk~
Viitasaarella kerätyn
a~_ne is ton
mukaan laskettu työmaa-ajan keski-
määräinen rakenne j c. menekki on esitetty taulukossa 1.
Kuorin t a.--aika s i så.l t ää s ekä.
vars~.naisen
syötettäes s ä syntyvä t lyhyet väli a.ja t.
kuorinta- ajan että pölkkyä
Taulukko
Table 1
Työmaa-ajan keskimääräinen rakenne ja menekki kuorellista p-m 3 kohti 2m kuusi-, 2.2 m mänty- ja
2.2 m koivupaperipuita puolipuhtaiksi kuorittaessa. Pölkkyjen keskimääräinen, kuorellinen keskiläpimitta on 13 cm. Puut kuorittiin pinosta pinoon. ~;öryhmä; 2 miestä.
The structure and expenditure of working- site time , per piled cu.m.incl.bark, when barking 2- metre
spruce , 2. 2-metre pine and 2. 2-metre birch pulpwood by a Pino-Teho barker. Middle diameter of logs
outside bark was on an average 13 cm. The logs were barked from pile to pile. Work team: 2 me~
Työmb.a-aika
Työvaihe
Phase of Work
Kuorinta - Barking
2 m kuusipaperipuu
spruce pulpwood
-
Worki~g-site
mäntypaperipuu
22
• m p~ne
·
pu 1pwoo d
%
min/p-m3
min./ piled
ou. m.
6 . 29
69 . 1
mirVp-m3
min./piled
cu.m .
time
koivupaperipuu
2 2
• m birch pulpwood
fo
min/p-m3
min./ piled
cu . m.
%
7.45
70.8
6. 90
70. 3
Pää- ja aluspuiden teko
Making the end poles
and foundation timber
0 . 42
4 .6
0.38
3.6
o. 38
3.9
Pinon laotus
Discharging the pile
0 . 02
0. 2
0.02
0.2
0.02
0.2
Työn suunnittelu - Planning of the work
0.05
0. 5
0.05
0. 5
0.05
0. 5
Koneen siirto - Moving the machine
0.32
3.5
o. 29
2.8
0 .29
3. 0
Koneen huolto - Machine maintenance
1. 17
12.9
1. 36
12. 9
1. 27
12 . 9
Koneen korjaus - Machine repair
0.36
4. 0
0.42
4.0
0.39
4.0
Hukkatyö - Unproductive work
0 .05
0. 5
0.05
0.5
0.05
0.5
Lepo - Rest
0.43
4.7
0 . 50
4. 7
0.46
4.7
~
_190.0
10.52
100 . 0
9.8 1
100. 0
TYömaa-aika
-
Working-site time
0'\
-7-
Kuva 1. P ino-Teho 1 - kuorimakone. -
Valok. Metsätyö O y.
Fig. 1.
Photo Metsätyö Oy.
The Pino· Teho l barker.
Kuva 2. Paperipuiden kuorintaa Pino-Teholla. teho.
Valok. Metsä-
Fig. 2. Barking of pulpwood by the Pino-Teho. Metsäteho.
Photo
Kuva 3. Pino-Teho 1 - kuorimakoneella kuorietua 2 m kuusipaperipuuta. - Valok. Metsäteho.
Fig. 3. 2-m. spruce pulpwood barked by the Pino-T eho l .
Photo Metsäteho.
Kuva 4. Pino-Teho 1 - kuorimakoneella kuorietua 2.2 m koivupaperipuuta. - Valok. Metsäteho.
Fig. 4. 2.2-m. birch pulpwood barked by the Pino-Teho l barker.
- Photo Metsäteho.
- 8 -
Koneen
siirtoaika
sisältää
vain kuoriiDakoneen siirtämisen pitkin
pinon v ier tä ja pinolta toiselle saman työmaan puitteissa. Koneen kertasiirtomatkan pituus pitkin pinoa oli keskimäärin 2 m.
Kuorimakoneen huoltoajasta kului 24% polttoaineen täydennykseen ja
voiteluun , 72
% terien
teroitukseen ja huolto on sekä 4% mullrin töihin.
Kuorimakoneen korjauksista osa
~uuu
kiilahihnojen katkeamisista,
kuoren tukkeutumisesta kone - elimiin ym . syistä .
Näihin kuuluivat vain
sella i set k orjaukset 1 jotka vo itiin suorittaa työmaalla.
sisälly työmaa- ajan ulkopuolella suoritetut korjaukset,
Niihin eivät
joita aiheut-
tivat kulmavaihteen särkyminen ym . syyt .
Taulukossa
on
kuorinnasta riippumattomat osa-ajat tasoitettu kai-
kille puulajeille samoiksi, joten työmaa- ajat ovat keskenään vertailukelpoisia .
Taulukon mukaan kului työmaa-ajasta
pää-
69 ••• 71
ja aluspuiden tekoon, pinon laotukseen
3 ~·· 4% koneen siirtoon, n. 17% sen huoltoon
hukkatyöhön sekä 4 .7 % lepoon .
%ku orintaan,
ja
työn
ja
suunnitteluun ,
korjauksiin,
0 . 5%
Koko työmaa- ajan mukaan laskettuna oli
2 . 2 m männyn kuorinta 15.5 % ja 2.2 m koivun 7.7 % hitaampaa
kuin 2m
kuusen kuorinta.
Karstulassa kului kahden miehen työryhmäl tä 2m kuusipaperipuun kuo rinnassa
72 % työmaa- ajasta kuorintaan, 5 . 1 % aputöihin jasiirtoihin,
15.2 %huoltoon ja korjaukseen sekä 7•7 % lepoon.
Syöttönopeus
Keskimääräinen syöttönopeus oli 13 cm paksun kuusen ja männyn kuorinnassa likimain sama eli 12 . 8 m/min, mutta k oivun kuorinnassa 11. 2 m
/min .
Syöttönopeuden riippuvuus pölkyn paksuudesta nähdään ~sa 5 .
Tuotos
Keskimääräinen tuotos kuorellisina p- m3 ginä oli 2 m tuoreiden, kes keltä 13 cm paksujen kuusipaperipuiden puolipuhtaaksi kuorinnassa 7 . 0
..Q
~
~20
.
,..c
SYÖTTÖNOPNJS
Faeding Spe ed
rl
~
g
·g ''"!
'13- s.
Koivupaperipuut
Hardwood
::l
...
()
'Ö'Ö
Havupaperipuut
Softwood
<ll <ll
<llrl
p.
·ri
en P.
b.O ...
S::..P
•ri
::l
-o<ll..P
P<1C
&6
1 1
cn..Q
::l ............
<Dl"'"\
P.S
0
s::
:o
..p
1
p.
•
•f'o ~
<ll
2 m kuusipaperipuu
2 m. spruce~
pulpwood
~
2. 2 m mäntypaperipuu
2. 2. pine
pulpwood
~
\ 2 .2 m.koivu-
~
~
~
paper~puu
TUOTOS
Ou.tput
»H
C/) ;)
"'
\0
'L____,_ ____ _l ---- ____ _j_
- - _____
L -------
~-
- ---- L
--'
1
--•
2. 2 m. birch
pulpwood
1
-
L-
1
J
,-----.-- · - - -r-- - ---r----------.-----.-----.----.----~----,---~---.-----~------,
L
__
1
r-~~
21
11
7
9
13
19
15
17
Pölkyn kuorellinen keskiläpimitta- Middle diameter of log outside bark, cm
Kuva 5. Syöttönopeuden ja 20 %:n lepoaikaa vastaavan tuotoksen riippuvuus pölkyn kuorellisesta keskiläpimitasta Pino-TehoI -kuorimakoneella 2m kuusta, 2.2 m
mäntyä ja 2.2 m koivua kuorittaessa.
Fig. 5. Dependence of feeding speed and output a]Jowing for a 20 per cent rest
time, on the middle diameter of log outside bark when barking 2-m. spruce, 2.2-m.
pine and 2.2-m. birch by the Pino-Teho I barker.
- 10 -
p-m3/h tehollisena työaikana,
6.6 p- m3/h 4.7 %gn lepoaikaa vastaavana
5.3 p- m3/h 20 %g n lepoai kaa vastaavana työmaa- aikana. Vastaavanlaisten 2.2 m mäntypaper i pui den kuorintatuotos oli 6. 1
p-m3jh tehollisena työaikana, 5·7 p- m3/h 4.7 %:n lepoaikaa vastaavana
työmaa- aikana ja
työmaa- aikana ja 4. 6 p- m3/h
na.
20 %gn lepoai kaa vastaavana
työmaa- aika-
Tuoreiden 2 . 2 m koivupaperipuiden kuorinnan vastaavat
olivat 6.5 p- m3 jh,
6.1 p- m3/h
tuotokset
ja 4· 9 p- m3/h.
20 %:n lepoajan osuutta vastaavan tuotoksen riippuvuus
suudesta nähdään kuvassa 5 (s . 9).
pölkyn pak-
Siitä to<letaan, että tuotos piene-
nee pölkyn koon pienentyessä.
7 cm:n kes-
Ohutpuiden 20 %:n lepoaikaa vastaava kuorintatuotos oli
kiläpimittais ten 2m kuusipaperipuiden osalta 2.2 kuorell.p- m1hja 2~2
m mäntypaperipuiden osalta 1.8 kuorell.p- m3jh .
Karstulan tutkimuksen mukaan tuotos 2m kuusipaperipuiden kuorinnassa,
joiden koko oli 53 jm/kuorell . p- m3 , oli 6. 9 kuorell.p- m3/h tehollisena
työaikana, 6. 4 kuorell . p- m3/h 7.7 %:n lepoaikaa vastaavana työmaa- aikana ja 5.5 kuorell . p-m3/h 20 %:n lepoaikaa vastaavana työmaa- aikana.
Työtehoseuran tietojen mukaan kuorintatuotos
on ollut
yksityisten
urakoitsijoiden kuorinnoissa 2 m kuusipaperipuilla kesällä keskimäärin
6 ••• 7 p- m3/h ja talvella keskimäärin
päästy korkeampiinkin tuotoksiin.
5 p- m3/h.
Tuotokset
Tilapäisesti
ovat
siis
lienee
olleet samaa
luokkaa kuin tämän tutkimukset osoittamat .
Kuivan tai jäätyneen puun kuorinta on mahdollista, mikäli kuorintaja syöttölaitteet ovat sitä silmällä pitäen
säädetyt
ja
teroitetut .
Tuotos on tällöin tietenkin alhaisempi kuin tuoreen puun kuorinnassa.
Pino-Teho
-kuorimakoneen kuorinta- ja syöttöperiaatteesta
johtuen
puiden lenkous, mutkaisuus, koroisuus ja oksaisuus sekä epäpyöreys hidastavat kuorintaa .
Tällä seikalla on meikäläisissä olosuhteissa suu-
ri merkitys paitsi latvatavaran ennen kaikkea koivun kuorinnassa, jonka muotoviat ovat usein suuria.
Kuorintaa hidastaa myös se, että
puista jää muotovikojen vuoksi kokonaan kuorimatta .
Niinpä
osa
tutkimus-
kohteessa kaikki havupuut pystyttiin kuorimaan, mutta koivuista jäi n .
4 %kuorimatta .
Näiden kuorinta tapahtui jälkeenpäin käsin.
Käsinkuorintaa varten kuorintatyöryhmään on joskus tapana lisätäko~ mies .
'
.
-
11 -
Kuorinnan laatu ja kuorimishukka
Kuori nnan laatu ja kuorimishukka riippuvat ratkaisevasti
ja syöttöelimien säädöstä ja teroituksesta.
kilorinta-
Näin on asia etenkin kui-
van ja jäätyneen kuoren osalta4 Muotoviat, kuten oksaisuus, koroisuus,
lenkous, mutkaisuus ja epäpyöreys, huonontavat kuorinnan laatua,
niin
että pahimmissa tapauksissa
Kuo-
on
turvauduttava käsinkuorintaan .
rinnan laatua voidaan parantaa myös syöttönopeutta alentamalla .
Tutkimuksessa
kuoriutumisasteen
kuorinnan laatua arvosteltiin pölkkyjen vaippapinnan
mukaan.
Viitasaarella kuoriutuminen vaihteli
2m
tuoreen kuusen osalta ra j oissa 90 ••• 98% ollen keskimäärin 94 %, 2 .2 m
tuoreen männyn osalta raJo1ssa 85 ••• 97% ollen keskimäärin 92% ja 2.2
m tuoreen koivun osalta rajoissa 80
0
••
96% ollen keskimäärin 88 %. Nain
puolet koivuun jääneestä kuoresta oli tuohikuorta .
Keskiläpimitaltaan
7 ••• 10 cm paksujen kuusiohutpuiden osalta kuoriutuminen
joissa 30 ••• 90% ollen keskimäärin 77 %.
vaihteli
ra-
Niiden kuoriutuminen oli siis
verrattain huonoa .
Pinomittainen kuorimishukka oli 2m tuoreella kuusella 9 . 6%,
tuoreella männyllä 6 . 8
%,
2. 2 m
2 . 2 m tuoreella koivulla 15 . 4 % ja 2 m tuo-
reilla kuusiohutpuilla 11 . 4 %.
Koska kuoriutuminen oli useissa
tapa-
uksissa huonoa, ei näiden lukujen perusteella voida päätellä mitään.
Kuorinnan laatua on yleisesti katsoen pidettävä
la saatua huonompana .
reikäroo~ikoneil­
Tämän seikan käytännöllinen merkitys r.lippuu kui-
tenkin kilorinnalle asetettavista laatuvaatimuksista,
tavaran jatkokä-
sittelystä ym . tekijöistä.
Ku o r i n t a k u s t a n n u k s e t
Kuorintakustannusten laskemista vaikeuttavat koneen uutuudesta johtuva riittävän pitkäaikaisten käyttötilastojen puute ja
töönoton alkuvaiheessa monin paikoin sattuneet,
tävät särkymiset .
koneen
käyt-
epätavallisilla pidet-
- 12 -
Koska Pino- Teho
soveltuu lähinnä 2m havupuun kuorintaan ,
tannuksetkin arvioitu vain tälle tavaralajille , seuraavasti .
on kus Poltto -
nesteen (kaasuöljyn) kulutus on tutkimuksen mukaan
p-m3
n . 0 . 3 1/kuor ell.
vastaavien kustannusten ollessa - g09/ kuorell . p- m3 • Jos kuor ima-
koneen korjaus - , kunnossapito- ja varaosakustannukset ovat -:2o ••• - g40
/kuorell . p- m3 , voima- ja vetokoneena käytetyn pyörätraktor in konekustannukset ilman polttoneste- ja työpalkkakustannuksia 3g50/työmaatunti,
sosiaalikulut 20
korko 8
%palkoista ,
kuoriiDakoneen nykyisen pääoman, 3 640: -,
%ja
kuoletusikä 5 vgn aikana 1 000 tuntia vuodessa sekä kuorintataksa ristikointilisineen 2g75/kuorell . p- m3 , olisi kahden miehen
työryhmän kuorintatuotoksen ristikoimisineen oltava vähi ntään 5p-~/h ,
jotta kuorijat pääsisivä t 20 •• • 23 markan miespä i väansioon.
Tuotoksen
noustessa myös ansiot n ousevat .
Koska Pino- Tehoon tullaan myyjän ilmoituksen mukaan
tekemään~n­
tahintaa nostavia parannuksia, suor i tetaan myöhemmi n tarkemp i a vertailevia kustannuslaskelrnia.
L o p p u p ä ä t e l mi ä
Suoritettujen
alustaviksi,
tutk imusten
Pino- Teho I
torikäyttöisenä koneena
taaksi kuorintaan .
mukaan ,
jotka jä ivät monestakin syystä
-kuorimakone soveltuu siirrettävänä,
trak-
n. 2 m tavallisten havupaperipuiden puolipuh-
Koivupaperipuiden kuorinnas sa kone
sen
sijaan ei
koivun runsaiden muotovikojen vuoksi ole osoittautunut ainakaan
sesti tyydyttäväksi,
le.
eikä valmistajatehdaskaan sitä siihen
Myöskään ohut- ja latvapaper i pu iden kuorintaan se
ei
ylei-
suositteole suosi-
teltava .
Korkean kuorintatuotoksen ja hyvän konekuorinnan
kanna~uden
saa-
vuttaminen edellyttävät kuori joilta koneen hyvää tuntemusta, niin että
se pystytään pitämään hyvässä kunnossa etenkin kutterin
ja syöttökie-
rukan teroituksen osalta.
Pino-Tehon ja vastaavanlaisten kuorimakoneiden varjopuolina
reikä-
roottorikone isiin verrattuina ovat niiden h itaampi syöttönopeus ja vä-
- 13 -
häisempi automaattisuus sekä näistä aiheutuvat pienempi tuotos ja huonompi ihmistyön tuottavuuso
Lisäksi kuorinnan laatu on yleensä reikä-
roottorikoneilla saatua huonompi.
Pino-Tehon etuna sen sijaan on sen suhteellisen halpa
hankintahin-
ta, joten voisi odottaa sen käytön tulevan reikäroottorikoneiden käyttöä kannattavammaksi, milloin vuosittain kuorittavat puutavaramäärätovat
verrattain vähäiset.
Näiden konetyyppien välinen ero, mitä
vuuteen tulee, riipvuu ratkaisevimmin tuntituotoksesta ja
tannusten suuruudesta.
kannattakorjauskus-
Kannattavuusverta ilu esitetään tietojen
teellisuuden vuoksi vasta myöhemmin o
Pino-Teholla
yleensä noudatettu samaa kuorintataksaa kuin muillakin
kuorivilla koneilla kuorittaessa .
puut-
kuorittaessa
on
puolipuhtaaksi
- 14 -
Studies
P r e 1 i mi n a r y
B i r c h,
f
0
Pulpwood
S o f t w o o d
t h e
a n d
B a r k i n g
S ma 1 1 - S i z e d
P i n o - T e h o
a
b y
o n
B a r k e r
Jaak..'co Salminen
By
SUMMARY
The Pino-Teho is a tractor-ope rated, continuous feed, mobile cutter
barker
which we ighs c. 200 kg.
multi- b l ade
cu tter
which
The barking organ is a spring-loaded
conforms to the surface of the wood.
The
feeding device is a s crew spiral along whi ch the log moves with a spinning motion.
The machine i s designed for the barking of 1 •• c3 m. long
7••• 35 cm. thick logs .
and
In summer 1963,
Metsäteho conducted studies
Metsäliiton Selluloosa Oy
on the barking of green softwood
pulpwood by the Pino- Teho .
structure
(p . 6) .
on the work sites of
and birch
The working team consisted of 2 men .
and expenditure of working-site time are shown
The feeding speed and output
in
The
Table 1
and their correlation with log
5 (p . 9) . The average output, allowing
for a 20 per aent rest time, was 5.3 piled cu.m.incl.bark/h. for 2- m.
spruce, 4. 6 piled cu . m. incl.bark/h . for 2 . 2- m. pine and 4· 9 piled cu.
thickness
are shown
in Fig .
m.in cl.bark/h. for 2.2- m. birch .
In
barking
by private contractors
the output for green softwood logs was 6 ••• 7 piled cu.m ./h&
The QUality of barking can be considered adeQuate for c. 2- m. softwood pulpwood,
but poorer for birch pulpwood.
The Quality of barking
was not satisfactory for small- s ized logs.
According to the studies , the Pino-Teho I barker is thus most suitable
for the barking of c. 2- m. softwood pulpwood .
It is not recom-
mended for the barking of birch and small-sized timber .
Because of its low price ,
than
the Pino-Teho
ring barkers in conditions
is
perhaps more suitable
where relatively small QUantities of
timber are barked annually . A comparative profitability calcula tionfar
other barking machines will be published later,