Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys Jari Lämsä KIHU – Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Strateginen huippu-urheilu • Huippu-urheilu on kaupallistunut, mutta myös valtiot panostavat entistä enemmän huippuurheiluun • Menestystä haetaan strategisella panostuksella kansalliseen urheilujärjestelmään • Kilpailijoiden kehitys keskeistä - ei oman maan historia. Strategisen huippuurheilujärjestelmän tunnusmerkkejä Kansallinen huippuurheiluorganisaatio ja johtamisjärjestelmä Pitkän tähtäimen suunnittelu & selkeät tavoitteet Riittävä resursointi & priorisoidut valinnat Valmennuskeskusverkosto STRATEGINEN HUIPPU-URHEILUJÄRJESTELMÄ Tieteellisen tutkimuksen hyödyntäminen Pitkäjänteinen urheilijoiden kehitys (dual career) Systemaattinen valmennuksen kehitystyö ja valmentajuuden arvostus Lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen STRATEGISTEN HUIPPUURHEILUJÄRJESTELMIEN LEVIÄMINEN 20101990Suomi 19801950Aikaisemmat esikuvat -Neuvostoliitto ja DDR sekä muut Itä-Euroopan satelliitit Valtavirta: Ensimmäiset länsimaat -Australia, Kanada, Norja, Tanska - Espanja, Uusi-Seelanti, Etelä-Korea, Iso-Britannia, Hollanti, Kiina, Qatar, Japani… ”SPORT POLICY FACTORS LEADING TO INTERN. SPORTING SUCCESS” • • • • 14+1 kansakuntaa 96 kriittistä menestystekijää (750 mittaria) 3000 sivua analyysiä maiden järjestelmistä Kyselyt: 3142 huippu-urheilijaa, 1376 huippuvalmentajaa, 241 huippu-urheilujohtajaa Pilarimalli • Panos Huippu-urheiluun kohdennetut taloudelliset panostukset (valtio) • Prosessit – Pilari 2. – – – – – – – Pilari 3. Pilari 4. Pilari 5. Pilari 6. Pilari 7. Pilari 8. Pilari 9. • Tulos Huippu-urheiluohjelmien rakenne ja organisointi Harrastaminen Lahjakkuuksien identifiointi & kehittäminen Huippu-urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Harjoitteluolosuhteet Ammattivalmennus ja valmentajuus Kv. ja kansallinen kilpailutoiminta Tutkimus Huippu-urheilumenestys (Olympialajit) Huippu-urheilun arvostus: media & sponsorointi TULOKSET Pilari 9. Pilari 5. Tutkimus Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Pilari 7. Valmennus & valmennuksen kehittäminen PROSESSIT Lajiliitot Pilari 8. Kv. + kans. kilpailutoiminta Pilari 4. Lahjakkuuksien identifiointi & kehittäminen Pilari 6. Harjoitteluolosuhteet Pilari 3. Perusta & osallistuminen Pilari 1. Taloudellinen tuki PANOSTUS Pilari 2. Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi: Muokattu lähteestä De Bosscher et al. 2006) integroitu ohjelmapolitiikka Urheilijan polku PANOSTUS Kriittiset menestystekijät (96 kpl) • Huippu-urheilun kansallinen taloudellinen tuki; kansalliset rahapelit, valtion budjetti sekä katto-organisaatio/Olympiakomitea • Systemaattisen lahjakkuuksien valintaprosessin avulla pyritään tunnistamaan potentiaalisia huippu-urheilijoita lajin harrastajajoukon ulkopuolelta • On olemassa koordinoitu huippu-urheilijoiden tukiohjelma, joka sisältää uraneuvonnan, laillisen neuvonnan, mediavalmennuksen, valmennuksen tuen , harjoittelu- ja kilpailutuen , tieteellisen tuen (voima, kuormittuminen, ravinto, psyykkinen valmennus), urheilulääketieteellinen tuki. • Urheilijoilla on vapaa pääsy (fulltime access) huippuurheiluolosuhteisiin SPLISS -osallistujat SPLISS 2.0 (2010-2015): – WAL, FLA, SWI, NED, JPN, DEN, POR, NIR, FIN, SPA, AUS, BRA, FRA, CAN, EST, KOR TUTKIMUKSESSA MUKANA OLLEET KANSAKUNNAT VOITTIVAT V. 2009-2012: • 23 % jaossa olleista kesäolympialajien olympia- ja MM-mitaleista • 37 % jaossa olleista talviolympialajien olympia- ja MM-mitaleista • Niissä asuu kuitenkin vain 8 % maapallon väestöstä KESÄ TALVI RAHOITUS ORGANISOINTI HARRASTAMIN EN LAHJAKKUUS HUIPPU OLOSUHTEET VALMENTAJAT KILPAILUT TUTKIMUS 4,3 % 4,4% FRA* 69 37 52 51 66 72 80 55 60 60 4,1 1,2 AUS 60 64 54 52 76 66 69 48 90 64 3,9 2 JPN 61 58 33 48 67 74 60 78 75 62 2,4 6,6 KOR* 70 47 38 54 54 55 59 57 59 55 1,8 4,8 NED 45 69 62 73 77 65 62 54 53 62 1,7 0 SPA 56 50 33 59 76 74 56 67 37 56 1,5 12,3 CAN 55 58 43 25 65 63 73 62 68 57 1,4 0 BRA 66 38 35 20 38 33 27 57 28 38 0,7 0,1 DEN 28 53 71 66 63 49 48 63 47 54 0,6 3,2 SWI 45 58 62 75 58 61 68 44 49 58 0,3 2,5 FIN 36 47 50 53 70 43 56 65 53 52 0,25 0 NIR 30 42 42 44 63 60 52 40 31 45 0,2 0,1 EST* 26 34 ET 64 34 56 34 48 38 42 0,2 0,2 FLA 41 48 48 76 66 47 52 45 52 53 0,2 0 WAL 33 36 34 63 54 37 38 36 23 39 0,15 0 POR 25 34 41 47 49 48 52 52 35 43 K.A. Korrelaatio menestykseen Kesä (r2) Talvi (r2) N P1. Taloudellinen tuki 0.909** 0.588 * 16 P2. Organisointi 0.720** 0.685** 14 P3. Harrastaminen 0.049 0.267 13 P4. Lahjakkuus -0.148 0.237 13 P5. Tuki uralla 0.483 0.322 14 P6. Olosuhteet 0.704** 0.354 14 P7. Valmentajat 0.606* 0.779** 13 P8. Kv ja kans. Kilpailut 0.577* 0271 13 P9. Tutkimus 0.710** 0.784** 14 **p<0.01; *p<0.05 FIN DEN Rahoitus 80 Tutkimus 70 60 Organisointi 50 40 30 20 Kilpailut Harrastaminen 10 0 Valmentajat Lahjakkuus Olosuhteet Tuki huipulla FIN NED Rahoitus 80 Tutkimus 70 60 Organisointi 50 40 30 20 Kilpailut Harrastaminen 10 0 Valmentajat Lahjakkuus Olosuhteet Tuki huipulla FIN AUS Rahoitus Tutkimus Kilpailut Valmentajat 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Organisointi Harrastaminen Lahjakkuus Olosuhteet Tuki huipulla PILLARIT 1&2: Taloudellinen tuki & ohjelmien rakenne ja organisointi Huippu-urheilun kokonaismenot 2001-2012 Huippu-urheilun kokonaismenot 2001-2012 Huippu-urheilun rahoitus vr liikunnan rahoitus 2010 100 % 90 % 20 34 80 % 38 44 48 60 70 % 62 66 70 70 70 60 % 83 86 86 88 17 14 14 12 FLA FIN BRA WAL 50 % 40 % 80 66 30 % 62 56 52 40 20 % 38 34 30 30 30 10 % 0% CAN AUS JPN ESP KOR FRA SUI N-IRL Huippu-Urheilu DEN Liikunta POR NED Huippu-urheilusta vastaava organisaatio AUS BRA CAN DEN FIN FRA JPN NED KOR POR ESP SUI NIR FLA WAL Kansallisia huippuurheiluorganisaatiota 1 , kpl Kansallisen K koordinaation taso K=korkea Ko=kohtalainen M=matala 2 1 1 2 1 3 1 1 1 1 2 2 5 3 M K K M K Ko K K K K M M Ko Ko Huippu-urheiluhenkilöstö HUOM! AINEISTO VUODELTA 2010 WA AUS BRA CAN DEN ESP FIN FLA FRA IRL JPN KOR NED POR SUI L Huippuurheiluhenkilöstö 220 ± 15 NA katto-organisaatio (PT) Lajiliittokonsultaatio 45 NA NA (päätehtävä) 40 ± 33 6 8 162 20 40 140 27 0 14 3 17 2 NA 18 NA ET NA 5 NA 5 NA NA PILARIT 3&4: LIIKUNNAN HARRASTAMINEN & LAHJAKKUUDEN IDENTIFIOINTI JA KEHITTÄMINEN Harrastaminen & lahjakkuus • HEIKKO YHTEYS HUIPPU-URHEILUMENESTYKSEEN • HYVÄT PISTEET (HARRASTAMINEN): DEN, NED, SWI • HYVÄT PISTEET (LAHJAKKUUS): FLA, NED, SPA, DEN • On varmasti vaikutusta pitkällä tähtäimellä, mutta ovatko huippu-urheiluohjelmien ensisijaisia panostuskohteita? – Suuret maat heikot pisteet – Huippu-urheilijoiden kyselyssä huomio lajiliitolta keskimäärin 17 vuoden iässä (n=2423 TOP 16 huippu-urheilijaa) – Harrastamisdata heikkoa PILARI 5: HUIPPU-URHEILIJAN URAN TUKEMINEN Huippu-urheilu • Tarjota urheilijoille mahdollisuudet ja resurssit, jotta he voivat harjoitella ja kilpailla kuin ammattilaiset • Kaikki maat panostavat tähän! • Kysely 48 % TOP16 urheilijoista ei saavuta em. tavoitetta World class athletes: 136 Elite athletes: 298 Apurahaurheilijat & HUY:n tukiurheilijat Team Danmark athletes: 543 Team Danmark’s talented athletes 51 TANSKA SUOMI PILLARIT 6,7,8&9: OLOSUHTEET, VALMENNUS, KILPAILUT JA TUTKIMUS Valmennuskeskukset AUS BRA CAN DEN ESP FIN FLA FRA JPN 1 1 KOR NED NIR POR SUI WA L Keskitetyt kansalliset valmennuskeskukset A 1 B 7 2 3 C 2 6 6 9 1+1 4 2 3 3 Hajautetut, alueelliset valmennuskeskukset D E 8 18 18 X 15 16 13 X 3 22 X X X A=Yksi kansallinen keskus B=Alueellisesti hajautetut kansalliset valmennuskeskukset (monilajiset, ainoastaan huippu-urheilu,laji keskitetty yhteen keskukseen) C= Alueellisesti hajautetut kansalliset lajikohtaiset valmennuskeskukset (myös liikunta) D= Alueellinen valmennuskeskus (saman lajin urh. eri keskuksissa, HU, kans. Koordinaatio) E= Alueellinen valmennuskeskus (normaalit urheilupaikat, liikunta) ASIANTUNTIJAPALVELUT ”Asiantuntijapalvelujen saatavuus urheilijoiden pääasiallisessa harjoituspaikassa” 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 AUS KOR ESP CAN WAL NIR FIN Huippu-urheilijat n = 1266 JPN POR EST Urheilujohtajat n = 137 SWI BRA DEN FLA K.A. Valmentajilla riittävästi aikaa, jotta voivat kehittää urheilijoita… 80 70 60 50 40 30 20 10 0 JPN JPN KOR KOR FLA FLA NED NED CAN CAN WAL WAL BRA BRA DEN DEN SWI POR AUS EST SWI POR AUS EST ESP ESP NIR NIR FIN FIN YHTEENVETO TULOKSISTA Keskeiset tulokset • Suomella melkein strateginen huippuurheilujärjestelmä – Ministeriön ja HUY:n työnjako (NPM) – Orastava kansallinen koordinaatio (HUY, VAKE, KIHU, AKATEMIAT) – Lajien vapaus vs kontrolli – Urheilijoiden ja valmentajien osallistaminen • Lyhyen tähtäimen ja pitkän tähtäimen huippuurheilun kehitystyö • SPLISS ei löytänyt vastausta priorisointiin (AUS vr FRA) Lopuksi ”Ei parhaiden käytäntöjen kopiointia vaan keskeisten periaatteiden omaksumista ja soveltamista omaan järjestelmään ja huippuurheilukulttuuriin” Huippu-urheilun asemointi Keskitetty huippu-urheilu NOR DEN Valtio-ohjaus Järjestöohjaus SWE FIN Hajautunut huippu-urheilu Ryhmäkeskustelu 1. Mitkä ovat urheilujärjestelmämme vahvuuksia? 2. Missä asioissa (urheilujärjestelmässä) voisimme olla vielä parempia?
© Copyright 2024