Huippu-urheilujärjestelmien kv.
viitekehys
Jari Lämsä
KIHU – Kilpa- ja huippu-urheilun
tutkimuskeskus
Strateginen huippu-urheilu
• Huippu-urheilu on kaupallistunut, mutta myös
valtiot panostavat entistä enemmän huippuurheiluun
• Menestystä haetaan strategisella panostuksella
kansalliseen urheilujärjestelmään
• Kilpailijoiden kehitys keskeistä - ei oman maan
historia.
Strategisen huippuurheilujärjestelmän tunnusmerkkejä
Kansallinen huippuurheiluorganisaatio ja
johtamisjärjestelmä
Pitkän tähtäimen
suunnittelu & selkeät
tavoitteet
Riittävä resursointi
&
priorisoidut valinnat
Valmennuskeskusverkosto
STRATEGINEN
HUIPPU-URHEILUJÄRJESTELMÄ
Tieteellisen
tutkimuksen
hyödyntäminen
Pitkäjänteinen
urheilijoiden kehitys
(dual career)
Systemaattinen
valmennuksen
kehitystyö ja
valmentajuuden
arvostus
Lahjakkuuksien
identifiointi ja
kehittäminen
STRATEGISTEN HUIPPUURHEILUJÄRJESTELMIEN
LEVIÄMINEN
20101990Suomi
19801950Aikaisemmat
esikuvat
-Neuvostoliitto ja
DDR sekä muut
Itä-Euroopan
satelliitit
Valtavirta:
Ensimmäiset
länsimaat
-Australia,
Kanada,
Norja, Tanska
- Espanja,
Uusi-Seelanti,
Etelä-Korea,
Iso-Britannia,
Hollanti,
Kiina, Qatar,
Japani…
”SPORT POLICY FACTORS LEADING TO INTERN. SPORTING SUCCESS”
•
•
•
•
14+1 kansakuntaa
96 kriittistä menestystekijää (750 mittaria)
3000 sivua analyysiä maiden järjestelmistä
Kyselyt: 3142 huippu-urheilijaa, 1376 huippuvalmentajaa,
241 huippu-urheilujohtajaa
Pilarimalli
• Panos
Huippu-urheiluun kohdennetut
taloudelliset panostukset (valtio)
• Prosessit
– Pilari 2.
–
–
–
–
–
–
–
Pilari 3.
Pilari 4.
Pilari 5.
Pilari 6.
Pilari 7.
Pilari 8.
Pilari 9.
• Tulos
Huippu-urheiluohjelmien rakenne ja
organisointi
Harrastaminen
Lahjakkuuksien identifiointi & kehittäminen
Huippu-urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen
Harjoitteluolosuhteet
Ammattivalmennus ja valmentajuus
Kv. ja kansallinen kilpailutoiminta
Tutkimus
Huippu-urheilumenestys (Olympialajit)
Huippu-urheilun arvostus:
media & sponsorointi
TULOKSET
Pilari 9.
Pilari 5.
Tutkimus
Urheilijan tuki
uralla ja uran jälkeen
Pilari 7.
Valmennus &
valmennuksen kehittäminen
PROSESSIT
Lajiliitot
Pilari 8.
Kv. + kans. kilpailutoiminta
Pilari 4.
Lahjakkuuksien identifiointi &
kehittäminen
Pilari 6.
Harjoitteluolosuhteet
Pilari 3.
Perusta &
osallistuminen
Pilari 1.
Taloudellinen tuki
PANOSTUS
Pilari 2.
Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi:
Muokattu lähteestä De Bosscher et al. 2006)
integroitu ohjelmapolitiikka
Urheilijan polku
PANOSTUS
Kriittiset menestystekijät (96 kpl)
• Huippu-urheilun kansallinen taloudellinen tuki; kansalliset rahapelit,
valtion budjetti sekä katto-organisaatio/Olympiakomitea
• Systemaattisen lahjakkuuksien valintaprosessin avulla pyritään
tunnistamaan potentiaalisia huippu-urheilijoita lajin harrastajajoukon
ulkopuolelta
• On olemassa koordinoitu huippu-urheilijoiden tukiohjelma, joka
sisältää uraneuvonnan, laillisen neuvonnan, mediavalmennuksen,
valmennuksen tuen , harjoittelu- ja kilpailutuen , tieteellisen tuen
(voima, kuormittuminen, ravinto, psyykkinen valmennus),
urheilulääketieteellinen tuki.
• Urheilijoilla on vapaa pääsy (fulltime access) huippuurheiluolosuhteisiin
SPLISS -osallistujat
SPLISS 2.0 (2010-2015):
– WAL, FLA, SWI, NED, JPN, DEN, POR, NIR, FIN,
SPA, AUS, BRA, FRA, CAN, EST, KOR
TUTKIMUKSESSA MUKANA OLLEET KANSAKUNNAT VOITTIVAT V. 2009-2012:
• 23 % jaossa olleista kesäolympialajien olympia- ja MM-mitaleista
• 37 % jaossa olleista talviolympialajien olympia- ja MM-mitaleista
• Niissä asuu kuitenkin vain 8 % maapallon väestöstä
KESÄ
TALVI
RAHOITUS
ORGANISOINTI
HARRASTAMIN
EN
LAHJAKKUUS
HUIPPU
OLOSUHTEET
VALMENTAJAT
KILPAILUT
TUTKIMUS
4,3 %
4,4%
FRA*
69
37
52
51
66
72
80
55
60
60
4,1
1,2
AUS
60
64
54
52
76
66
69
48
90
64
3,9
2
JPN
61
58
33
48
67
74
60
78
75
62
2,4
6,6
KOR*
70
47
38
54
54
55
59
57
59
55
1,8
4,8
NED
45
69
62
73
77
65
62
54
53
62
1,7
0
SPA
56
50
33
59
76
74
56
67
37
56
1,5
12,3
CAN
55
58
43
25
65
63
73
62
68
57
1,4
0
BRA
66
38
35
20
38
33
27
57
28
38
0,7
0,1
DEN
28
53
71
66
63
49
48
63
47
54
0,6
3,2
SWI
45
58
62
75
58
61
68
44
49
58
0,3
2,5
FIN
36
47
50
53
70
43
56
65
53
52
0,25
0
NIR
30
42
42
44
63
60
52
40
31
45
0,2
0,1
EST*
26
34
ET
64
34
56
34
48
38
42
0,2
0,2
FLA
41
48
48
76
66
47
52
45
52
53
0,2
0
WAL
33
36
34
63
54
37
38
36
23
39
0,15
0
POR
25
34
41
47
49
48
52
52
35
43
K.A.
Korrelaatio menestykseen
Kesä (r2)
Talvi (r2)
N
P1. Taloudellinen tuki
0.909**
0.588 *
16
P2. Organisointi
0.720**
0.685**
14
P3. Harrastaminen
0.049
0.267
13
P4. Lahjakkuus
-0.148
0.237
13
P5. Tuki uralla
0.483
0.322
14
P6. Olosuhteet
0.704**
0.354
14
P7. Valmentajat
0.606*
0.779**
13
P8. Kv ja kans. Kilpailut
0.577*
0271
13
P9. Tutkimus
0.710**
0.784**
14
**p<0.01; *p<0.05
FIN
DEN
Rahoitus
80
Tutkimus
70
60
Organisointi
50
40
30
20
Kilpailut
Harrastaminen
10
0
Valmentajat
Lahjakkuus
Olosuhteet
Tuki huipulla
FIN
NED
Rahoitus
80
Tutkimus
70
60
Organisointi
50
40
30
20
Kilpailut
Harrastaminen
10
0
Valmentajat
Lahjakkuus
Olosuhteet
Tuki huipulla
FIN
AUS
Rahoitus
Tutkimus
Kilpailut
Valmentajat
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Organisointi
Harrastaminen
Lahjakkuus
Olosuhteet
Tuki huipulla
PILLARIT 1&2: Taloudellinen tuki & ohjelmien rakenne ja organisointi
Huippu-urheilun kokonaismenot
2001-2012
Huippu-urheilun kokonaismenot
2001-2012
Huippu-urheilun rahoitus vr
liikunnan rahoitus 2010
100 %
90 %
20
34
80 %
38
44
48
60
70 %
62
66
70
70
70
60 %
83
86
86
88
17
14
14
12
FLA
FIN
BRA
WAL
50 %
40 %
80
66
30 %
62
56
52
40
20 %
38
34
30
30
30
10 %
0%
CAN
AUS
JPN
ESP
KOR
FRA
SUI
N-IRL
Huippu-Urheilu
DEN
Liikunta
POR
NED
Huippu-urheilusta vastaava
organisaatio
AUS BRA CAN DEN FIN FRA JPN NED KOR POR ESP SUI NIR FLA WAL
Kansallisia huippuurheiluorganisaatiota 1
, kpl
Kansallisen
K
koordinaation taso
K=korkea
Ko=kohtalainen
M=matala
2
1
1
2
1
3
1
1
1
1
2
2
5
3
M
K
K
M
K
Ko
K
K
K
K
M
M
Ko Ko
Huippu-urheiluhenkilöstö
HUOM! AINEISTO VUODELTA 2010
WA
AUS BRA CAN DEN ESP FIN FLA FRA IRL JPN KOR NED POR SUI L
Huippuurheiluhenkilöstö
220 ± 15 NA
katto-organisaatio
(PT)
Lajiliittokonsultaatio
45
NA NA
(päätehtävä)
40 ± 33
6
8
162
20
40
140
27
0
14
3
17
2
NA
18
NA
ET
NA
5
NA
5
NA
NA
PILARIT 3&4: LIIKUNNAN HARRASTAMINEN & LAHJAKKUUDEN
IDENTIFIOINTI JA KEHITTÄMINEN
Harrastaminen &
lahjakkuus
• HEIKKO YHTEYS HUIPPU-URHEILUMENESTYKSEEN
• HYVÄT PISTEET (HARRASTAMINEN): DEN, NED, SWI
• HYVÄT PISTEET (LAHJAKKUUS): FLA, NED, SPA, DEN
• On varmasti vaikutusta pitkällä tähtäimellä, mutta ovatko
huippu-urheiluohjelmien ensisijaisia panostuskohteita?
– Suuret maat heikot pisteet
– Huippu-urheilijoiden kyselyssä huomio lajiliitolta keskimäärin 17
vuoden iässä (n=2423 TOP 16 huippu-urheilijaa)
– Harrastamisdata heikkoa
PILARI 5: HUIPPU-URHEILIJAN URAN TUKEMINEN
Huippu-urheilu
• Tarjota urheilijoille mahdollisuudet ja resurssit, jotta he
voivat harjoitella ja kilpailla kuin ammattilaiset
• Kaikki maat panostavat tähän!
• Kysely 48 % TOP16 urheilijoista ei saavuta em.
tavoitetta
World class athletes:
136
Elite athletes:
298
Apurahaurheilijat &
HUY:n tukiurheilijat
Team Danmark athletes: 543
Team Danmark’s
talented athletes
51
TANSKA
SUOMI
PILLARIT 6,7,8&9: OLOSUHTEET, VALMENNUS, KILPAILUT JA TUTKIMUS
Valmennuskeskukset
AUS
BRA CAN
DEN
ESP FIN
FLA
FRA
JPN
1
1
KOR NED NIR
POR SUI
WA
L
Keskitetyt kansalliset valmennuskeskukset
A
1
B
7
2
3
C
2
6
6
9
1+1
4
2
3
3
Hajautetut, alueelliset valmennuskeskukset
D
E
8
18
18
X
15
16
13
X
3
22
X
X
X
A=Yksi kansallinen keskus
B=Alueellisesti hajautetut kansalliset valmennuskeskukset (monilajiset,
ainoastaan huippu-urheilu,laji keskitetty yhteen keskukseen)
C= Alueellisesti hajautetut kansalliset lajikohtaiset valmennuskeskukset (myös liikunta)
D= Alueellinen valmennuskeskus (saman lajin urh. eri keskuksissa, HU, kans. Koordinaatio)
E= Alueellinen valmennuskeskus (normaalit urheilupaikat, liikunta)
ASIANTUNTIJAPALVELUT
”Asiantuntijapalvelujen saatavuus urheilijoiden pääasiallisessa harjoituspaikassa”
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
AUS
KOR
ESP
CAN
WAL
NIR
FIN
Huippu-urheilijat
n = 1266
JPN
POR
EST
Urheilujohtajat
n = 137
SWI
BRA
DEN
FLA
K.A.
Valmentajilla riittävästi aikaa,
jotta voivat kehittää urheilijoita…
80
70
60
50
40
30
20
10
0
JPN
JPN
KOR
KOR
FLA
FLA
NED
NED
CAN
CAN
WAL
WAL
BRA
BRA
DEN
DEN
SWI
POR
AUS
EST
SWI
POR
AUS
EST
ESP
ESP
NIR
NIR
FIN
FIN
YHTEENVETO TULOKSISTA
Keskeiset tulokset
• Suomella melkein strateginen huippuurheilujärjestelmä
– Ministeriön ja HUY:n työnjako (NPM)
– Orastava kansallinen koordinaatio (HUY, VAKE,
KIHU, AKATEMIAT)
– Lajien vapaus vs kontrolli
– Urheilijoiden ja valmentajien osallistaminen
• Lyhyen tähtäimen ja pitkän tähtäimen huippuurheilun kehitystyö
• SPLISS ei löytänyt vastausta priorisointiin (AUS
vr FRA)
Lopuksi
”Ei parhaiden käytäntöjen kopiointia
vaan keskeisten periaatteiden
omaksumista ja soveltamista omaan
järjestelmään ja huippuurheilukulttuuriin”
Huippu-urheilun asemointi
Keskitetty huippu-urheilu
NOR
DEN
Valtio-ohjaus
Järjestöohjaus
SWE
FIN
Hajautunut huippu-urheilu
Ryhmäkeskustelu
1. Mitkä ovat urheilujärjestelmämme
vahvuuksia?
2. Missä asioissa (urheilujärjestelmässä)
voisimme olla vielä parempia?