TILINPÄÄTÖS 2013 - Riihimäen kaupunki
TILINPÄÄTÖS 2013 Riihimäen kaupunki Konserni- ja hallintopalvelut Kalevankatu 1 11100 Riihimäki KV:n hyväksymä 9.6.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 I TOIMINTAKERTOMUS 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus 1.2. Kaupungin hallinto 1.3. Yleinen ja oman alueen kehitys 1.4. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 1.6. Kaupungin henkilöstö 1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista asioista 1.8. Ympäristötekijät 1 2 5 6 7 7 8 9 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 10 3. TILIKAUDEN TULOS, TOIMINNAN RAHOITUS JA RAHOITUSASEMA 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 3.2. Toiminnan rahoitus Tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden tunnusluvut 14 15 4. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA, TALOUS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1. Riihimäkikonserni ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 4.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja konsernitavoitteiden toteutuminen 4.3. Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä 4.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 4.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 23 23 39 40 43 5. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 48 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. Strategisten tavoitteiden toteutuminen 2. Tuloslaskelman toteutuminen 3. Rahoituslaskelman toteutuminen 4. Käyttötalouden toteutuminen 5. Investointien toteutuminen 6. Toimintakatsaukset, toiminnalliset tavoitteet ja käyttötalousosan toteutuminen hallintokunnittain 7. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 118 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 121 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 129 V RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 143 VI ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 153 VII LIITTEET 157 49 52 54 58 63 69 I TOIMINTAKERTOMUS 1 Tilinpäätös 2013 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Riihimäen kaupungin yleinen kehitys vuonna 2013 oli tyydyttävällä tasolla. Se näkyy muun muassa väestönkasvuna, yksityisinä investointeina sekä yleisenä vireytenä. Merkittävin teollinen investointipäätös oli tänä vuonna liikkeelle lähtevä Valion mittava investointi Riihimäelle. Riihimäen suhteellinen kehitys oli edelleen kehittyvimpien seutukuntien tasoa. Tilanne pääosin selittyy Riihimäen sijainnilla ja saavutettavuudella sekä sillä systemaattisella kehittämistyöllä, jota Riihimäen kaupunki on vuosien ajan tehnyt. Riihimäen kaupungin talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen pysäyttäminen oli yksi keskeinen vuoden 2013 tavoite. Tulos näiltä osin oli tyydyttävä, mitä osaltaan kertoo noin 3,7 miljoonan euron ylijäämä. Toimintamenot kasvoivat noin 4,7 %, mikä on korkeintaan tyydyttävää tasoa. Kasvu saisi olla korkeintaan 3,5 %. Ongelmana edelleen oli sosiaali- ja terveystoimen suhteellisen voimakas menokasvu. Kaupungin lainakanta on kuluneen viiden vuoden aikana pysytellyt noin 100 miljoonan euron tasolla. Tällöin suhteellinen velkamäärä on myös ollut noin 3 500 euroa/asukas vuosittain. Vuoden 2013 aikana kaupungin velkamäärä kasvoi noin 13 miljoonaa euroa. Kaupungin velkamäärään sisältyy noin 17 miljoonaa euroa jäteveden puhdistamon investointiin liittyviä antolainoja ja Riihimäen Kaukolämpöyhtiön osakkeiden ostoon liittyvä rahoitus. Kyseessä oleva noin 17 miljoonan euron velkamäärä käytännössä tulee hoidettua Riihimäen Veden omalla tulorahoituksella ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n kaupungille maksamilla ylimääräisillä osingoilla. Riihimäen kaupungin talouden tasapainottaminen ja sitä kautta velan määrän saaminen selkeästi laskevalle uralle ovat keskeisiä tavoitteita. Se onnistuu ainoastaan riittävillä toiminnan rakenteellisilla muutoksilla. Tässä yhteydessä uuden sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen rakenteellisilla järjestelyillä ja toiminnan tehostamisella on aivan keskeinen rooli. Mittavin säästöpotentiaali on käytännössä sosiaali- ja terveystoimen alueella. Ilman näitä toimenpiteitä talouden tervehdyttäminen ei käytännössä tule onnistumaan. Kuluva vuosi on siten Riihimäen kaupungin osalta haasteellista toiminnan ja talouden kehittämisen aikaa. Siinä tarvitaan kaikkien osapuolten aitoa yhteistyötä. Seppo Keskiruokanen Kaupunginjohtaja 2 Tilinpäätös 2013 Riihimäen kaupungin hallinto 1.2.1. Riihimäen kaupungin hallinto-organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO Tarkastuslautakunta Edustajat kuntayhtymissä Keskusvaalilautakunta KAUPUNGINHALLITUS Sisäinen tarkastus Hallintokeskus KAUPUNGINJOHTAJA Hallintojohtaja Tekniikan ja ympäristön toimiala Perusturvakeskus Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kasvatus- ja opetuskeskus Kasvatus- ja opetuslautakunta Tekninen keskus Ympäristökeskus Kulttuuri- ja vapaaaikakeskus Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Vesihuoltoliikelaitos 3 Tilinpäätös 2013 1.2.2. Riihimäkikonserni ja alakonsernit 2013 (määräysvalta) Tytäryhteisöt I Osakeyhtiöt Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy konserni 100 %: * Riihimäen Messut Oy 99 % * First Round Oy 51,5 % * Kiinteistö Oy Riihimäen Kynttilätie 17 65 % Riihimäen Kotikulma Oy konserni 100 %: * Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy 100 % Riihimäen Linja-autoasema Oy 100 % Riihimäen Teatteri Oy 100 % Riihimäen Kaukolämpö Oy 90 %* * käsitellään tilinpäätöksessä 2013 yhteisyhteisönä RHL-Data Oy 56,43 % Kiinteistöosakeyhtiöt Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalo 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli 88,12 % Kiinteistö Oy Paimenpolku 2 51 % Kiinteistö Oy Riihenperä 50,63 % Osakkuusyhteisöt I Osakeyhtiöt YritysVoimala Oy 31,6 % Hyria koulutus Oy 25,12 % Kaartjärven Vesihuolto Oy 25 % Ilves-halli Oy 24,88 % Kiinteistöosakeyhtiöt Kiinteistö Oy Ritylä 50 % Kiinteistö Oy Riihenmetsä 40 % Kiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4 31,14 % Asunto-osakeyhtiöt Asunto Oy Riihimäen Riihenkatto 42,28 % Asunto Oy Riihimäen Tarmoke 37,56 % Asunto Oy Telluksentienoo 26,23 % Kuntayhtymät I Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 64,26 % Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky 20,50 % Hämeen maakuntaliitto ky 16,94 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 16,18 % Eteva ky 0,94 % Hämeen päihdehuollon ky 5,54 % 4 Tilinpäätös 2013 1.2.3. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet Kansallinen kokoomus Sosiaalidemokraattinen puolue Vasemmistoliitto Perussuomalaiset Suomen Kristillisdemokraatit Suomen Keskusta Vihreä liitto Sitoutumattomat 11 10 7 5 4 3 2 1 Kaupunginvaltuusto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Heimonen Kai Tolvanen Kirsti Jokinen Sari Pekonen Aino-Kaisa Jäsenet Aittola Eija Andersson-Bohren Titta Bitter Riku Hautala Hanna Heikkinen Jari Heimonen Kai Hirviniemi Erja Hirviniemi Rauli Höök Jorma Immonen Anne Jokinen Sari Katila Jorma Lahtinen Kerttu Lahtinen Petri Lammi Mirja Lehtonen Kari-Veli Leskenmaa Kirsti Levänen Jarmo Liimatainen Matti Lund Mikko Mattila Petri Mäkelä Pertti Mämmelä Tiina Mäntymaa Terhi Nahkuri Miia Nummela Esko Ojaniemi Sirkka Ovaskainen Mauno Pekonen Aino-Kaisa Portin Ismo Pullinen Kalevi Ranta Juha Räsänen Esteri Räsänen Päivi Räty Tommi Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Takala Riitta Tarkkonen Marja Tolvanen Kirsti Tuominen Marko Vilkman Kari Yrjölä Janne Özgün Derya 1.2.4. Kaupunginhallitus Jäsen Räty Tommi, puheenjohtaja Takala Riitta, varapuheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Koskimäki Antti Aittola Eija Bitter Riku Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Ovaskainen Mauno Lahtinen Kerttu Pullinen Kalevi Hirviniemi Erja Nahkuri Miia Katila Jorma Tarkkonen Marja Heikkinen Jari Lahtinen Raila Paajanen Risto Yrjölä Janne Auvinen Maija 5 Tilinpäätös 2013 1.2.5. Tilintarkastaja Tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator Oy. 1.2.6. Muut toimielimet Lautakunnat, kaupungin edustajat kuntayhtymien ylimmissä toimielimissä ja toimikunnat on esitetty tilinpäätöksen liitteenä. 1.3. Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 kuntien yhteenlaskettu tulos oli 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta 600 miljoonaa euroa. Näin siitä huolimatta, että valtionosuuksia leikattiin vuonna 2013 yli 800 milj.euroa. Tulokseen vaikutti verotuksen kertaluonteisten tuloerien lisäksi kuntien tiukka taloudenpito ja toimintojen tehostaminen. Toimintakulujen kasvu puolittui. KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan 400 milj.euroa toteutui henkilöstösäästöinä. Osaltaan positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä kuitenkaan tuo lisää rahaa kunnille. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa. Vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Kuntien osalta tulorahoitus ei ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli 15,6 miljardia euroa ja kasvoi 13 % edellisestä vuodesta. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2.553 euroa/asukas. Talousalueen kehitys Ennakkotietojen mukaan Kanta-Hämeen asukasluku oli vuoden vaihteessa 175.513 asukasta. Väestönkasvu oli Kanta-Hämeessä 58 henkeä. Riihimäen seudun asukasluku kasvoi 70 asukkaalla ja oli vuoden lopussa 46.481 asukasta. Hämeenlinnan seudun asukasluku kasvoi 204 asukkaalla ja Forssan seudun laski 223 asukkaalla. Työttömyys laski kaikissa Hämeen seutukunnissa. Maakunnan työttömyysaste oli työvoimahallinnon mukaan 11,7 %, mikä on 1,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Riihimäen seudulla työttömyysaste oli 10,9 %. Hämeenlinnan seudun työttömyysaste oli 11,2 % ja Forssan seudun 14,1 %. Riihimäen kaupungin kehitys Ennakkotietojen mukaan Riihimäen kaupungin asukasluku kasvoi 103 hengellä ja oli vuoden lopussa 29.318 asukasta. Kaupungin asukasluku kasvoi edellisestä vuodesta 0,4 prosenttia. Työvoimahallinnon tilastojen mukaan Riihimäen työttömyysaste oli vuonna 2013 keskimäärin 10,9 % ja koko maan keskimäärin 11,3 %. Edellisen vuoden vastaavat luvut olivat 9,5 % ja 9,4 %. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan koko maan työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,97 %. Riihimäellä oli vuoden 2013 aikana työttömiä keskimäärin 1.582 henkilöä. Joulukuussa 2013 työttömänä oli 1.811 henkilöä. Rakennus- yms. lupia myönnettiin 295 kpl (vuonna 2012 354 kpl). Lupien sisältämä asuntojen lukumäärä oli yhteensä 99 kpl (vuonna 2012 197 kpl), joista pientaloissa oli 27 kpl, rivitaloissa 30 kpl ja kerrostaloissa 42 kpl. Asuntoja valmistui yhteensä 195 kpl (vuonna 2012 112 kpl). 6 Tilinpäätös 2013 1.4. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuusto käynnisti vuonna 2012 kaupungin hallinto- ja johtamisjärjestelmän kehittämistyön. Kehittämistyön tavoitteena on selkeyttää hallinto- ja johtamisjärjestelmää sekä tehostaa palveluprosesseja ja saada sitä kautta aikaan taloudellisia säästöjä. Asian valmistelu jatkui vuonna 2013. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2014 voimaan tulevan hallinto-organisaation johtosäännöt 9.12.2013. Uusi organisaatio perustuu kolmeen toimialaan, jotka ovat sosiaali- ja terveystoimiala, sivistystoimiala sekä tekniikan ja ympäristön toimiala. Vesihuoltoliikelaitos toimii sisäisenä liikelaitoksena kaupunginhallituksen alaisuudessa. Hallintokeskus muutetaan konserni- ja hallintopalvelukeskukseksi. Kaupunginvaltuusto päätti 19.8.2013 perua 21.3.2011 tehdyn päätöksen Riihimäen kaupungin eroamisesta Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatiota kehitetään muodostamalla kaupungin organisaatioon uusi sosiaali- ja terveystoimiala. Maan hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut kuntauudistuksen toteutettavaksi koko maassa. Kuntauudistuksen toteuttamista tukeva kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013. Kaupunginvaltuusto päätti 30.9.2013 kuntaliitosselvityksen käynnistämisestä. Kaupunginvaltuusto nimesi kuntarakennelain selvitysvelvollisuuteen viitaten kuntarakennekumppaneikseen Hausjärven ja Lopen kunnat. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Janakkalan kunta ja Hyvinkään kaupunki nimetään Riihimäen kaupungin selvityskumppaneiksi, jos kyseiset tahot ovat itse halukkaita selvittämään kuntarakennetta Riihimäen kaupungin kanssa. Kuntarakenneselvitys, jossa mukana ovat Riihimäen kaupunki sekä Hausjärven ja Lopen kunnat käynnistettiin joulukuussa 11.12.2013 yhteisellä valtuustoseminaarilla. Kaupunginvaltuusto päätti 4.3.2013 perustaa Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema-nimisen yhtiön uuden paloaseman toteuttamista varten. Samoin kaupunginvaltuusto päätti 4.3.2013 perustaa Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli-nimisen yhtiön Peltosaaren jäähallihankkeen toteuttamista varten. Molemmat rakennushankkeet on käynnistetty vuoden 2013 aikana. Kaupunginvaltuusto päätti 11.11.2013 lunastaa Fortum Oyj:ltä tämän omistamat 50 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n osakkeista. Kauppahinta oli 8,8 milj.euroa. Kaupan jälkeen kaupunki omistaa 90 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n osakkeista ja yhtiö itse omistaa osakkeista loput 10 %. Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen jätevedenpuhdistamon peruskorjaushanke aloitettiin vuonna 2013. Kysymyksessä on mittava hanke, peruskorjauksen kustannusarvio on 20 milj.euroa. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Riihimäen kaupungin sekä Hausjärven ja Lopen kuntien yhdyskuntajätevesiä sekä alueella muodostuvia teollisuusjätevesiä. Saneeraustyö valmistuu vuonna 2014. Kaupunginvaltuusto päätti 13.1.2014 § 6 kiinteistön myymisestä Valio Oy:lle. Kauppahinta 3,7 milj.euroa ja siitä saatava myyntivoitto, 2,8 milj.euroa, sisältyy tulona vuoden 2014 talousarvioon. Koska kiinteistön hallintaoikeus siirtyi ostajalle jo vuoden 2013 lopussa, on myynti kirjattu vuoden 2013 tuloksi. Kaupunginvaltuusto päätti 11.11.2013 elinkeinotonttien myymisestä Etelä-Mattilan alueelta 2,5 milj.euron kauppahinnasta. Päätöksestä on valitettu ja kaupunginhallitus päätti, että valtuuston päätöstä ei panna täytäntöön. Tämä vaikutti vuoden 2013 tilinpäätöksen tulokseen. Kaupan myyntivoittoa, 2,4 milj.euroa, ei kirjattu vuoden 2013 tuloksi, kuten talousarviossa oli ennakoitu. Myös kauppaan liittyvän lainan takauspäätöksestä on valitettu. Kaupunginvaltuuston päätöksestä 16.1.2012 koskien Kalmun osayleiskaavaa on valitettu. Asia on käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ns. asvalttikartelli-oikeudenkäynnissä Lemminkäinen Oyj:ltä Riihimäen kaupungin vaatimuksena on runsaan 0,8 milj.euron korvausvaatimus. Riihimäen kaupunki maksoi vuonna 2013 vuokra-asuntorahastosta investointiavustuksia Riihimäen Kotikulma Oy:lle 0,3 milj.euroa. Vastaava summa on kirjattu rahastojen vähennykseksi. Kaupunki myi vuoden aikana 13 asuntoa vuokra-asuntostrategian mukaisesti. Näiden asuntojen myyntivoitot myyntikuluilla vähennet- 7 Tilinpäätös 2013 tyinä, 0,7 milj.euroa, on siirretty vuokra-asuntorahastoon. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä myyntivoittoja, 137.749,49 euroa, ei siirretty vuokra-asuntorahastoon. Virhe on korjattu vuoden 2013 tilinpäätöksessä vähentämällä vastaavalla summalla edellisten vuosien ylijäämiä. Vuokra-asuntorahaston pääoma oli vuoden lopussa 1,4 milj.euroa. Tilinpäätöksessä on purettu As Oy Riihimäen Tarmokkeen osakkeisiin kohdistuvaa arvonkorotusta siinä suhteessa kuin asuntoja on myyty vuoden 2013 aikana. 1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin rahoituspohja on heikko. Vuonna 2010 valtuuston päättämät talouden tervehdyttämistoimet eivät ole riittäviä eivätkä ole vahvistaneet rahoituspohjaa, mikä on todettu jo useana vuonna. Uusiin rahoituspohjan vahvistamiseen liittyviä suunnitelmia ei ole tehty. Riihimäen kaupungin kuten muidenkin kuntien kannalta ratkaisevaa on, mitä konkreettisia ratkaisuja maan hallitus tekee kunta- ja palvelurakenteista ja kuntien velvoitteiden purkamisesta. Maan hallituksen hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmää uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Tavoitteena on, että uusi valtionosuuslainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Mikäli uudistus toteutuu, Riihimäen kaupungin valtionosuudet vähenevät ennakkolaskelmien mukaan 85 euroa/asukas eli n. 2,5 milj.euroa. Erityinen uhka kaupungin taloudelle on sosiaalipalveluiden menojen erittäin voimakas kasvu ja terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämäisyys. Sosiaalipalvelujen menot kasvoivat vuonna 2012 6,8 % ja vuonna 2013 9,8 %. Terveydenhuollon kuntayhtymät, joissa kaupunki on mukana, ovat olleet vuosia alijäämäisiä. Kuntayhtymiin kuuluvat kunnat eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin alijäämien kattamiseksi. Vuoden 2013 lopussa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kertyneet alijäämät olivat 4,9 milj.euroa, josta Riihimäen kaupungin osuus oli 3,2 milj.euroa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kertyneet alijäämät olivat 24,2 milj.euroa ja tästä Riihimäen kaupungin osuus oli 3,9 euroa. Yhteensä kaupungin osuus alijäämistä oli 7,1 milj.euroa. Kaupungin investoinnit ovat olleet menneinä vuosina suuria. Vuosina 2006 - 2008 kaupungin asukasluku kasvoi lähes 2 % vuodessa. Asukasluvun voimakas kasvu on vaatinut uusia palvelutilainvestointeja. Myös peruskorjaustarpeet ovat vaatineet mittavia investointeja. Tästä syystä kaupungin lainakanta on suuri. Suhteellinen velkaantuneisuus on 75 %. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhennykset on maksettu ottamalla uutta velkaa. Vaikka asukasluvun kehitys on palautunut aiempien vuosien tasolle, eivät investointitarpeet ole laskeneet. Vaikka toiminnan kannalta investoinnit ovat olleet tarpeellisia ja perusteltuja, ne ovat olleet taloudelliseen kantokykyyn nähden liian suuria. Ratkaisevaa velkaisuuden pysähdyttämisessä on se, että tulevat investoinnit mitoitetaan ja ajoitetaan riittävän pitkälle aikajänteelle yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan. Kaupunginvaltuusto päätti korottaa vuonna 2014 tuloveroprosenttia 0,75 % -yksiköllä 20,50 %:iin. Samalla valtuusto päätti, että korotuksesta 0,25 % käytetään lainakannan vähentämiseen. Samoin kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2014 talousarviota hyväksyessään, että kaupunginhallitus laatii kaupungin velkakannan lyhentämisohjelman ja esittää sen valtuustolle hyväksyttäväksi, ennen kuin vuoden 2015 veroprosentti hyväksytään. 1.6. Kaupungin henkilöstö Kaupungin palkkamenot olivat 67 milj.euroa ja nettomenot 66 milj.euroa sairausvakuutuskorvaukset ja työllistämistukitulot huomioon ottaen. Henkilöstömenot kasvoivat edellisestä vuodesta 4 prosenttia. Palkkakustannukset olivat 2.240 euroa/asukas. 8 Tilinpäätös 2013 Henkilöstö 31.12.2013 Vakinaiset Hallintokeskus 35 Perusturvakeskus 299 Kasvatus- ja opetuskeskus x) 644 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus 56 Tekninen keskus 194 Yhteensä 1 228 Vesihuoltoliikelaitos 26 Yhteensä 1 254 *) Sivutoimiset tuntiopettajat eivät ole mukana Määräaikaiset 4 105 149 22 14 294 1 295 Työllistetyt ja oppisopimussuhteiset 1 9 13 5 4 32 32 Yhteensä 40 413 806 83 212 1 554 27 1 581 Yhteensä ilman työllistettyjä ja oppisopimussuhteisia 39 404 793 78 208 1 522 27 1 549 1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit Kaupungin merkittävin toiminnallinen riski on kaupungin heikko rahoituspohja ja velkaantuneisuus sekä terveydenhuollon kuntayhtymien kertyneet alijäämät. Näitä ja muita riskejä on käsitelty tarkemmin edellä kohdassa ”Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä”. Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013 vuoden 2012 tilinpäätöksen. Valtuuston päätöksestä on valitettu mm. sillä perusteella, että tilinpäätös on lainvastaisesti laadittu käyttäen poistojärjestelmää, joka on valituksen vuoksi ollut vailla lainvoimaa. Myös kaupunginvaltuuston 28.8.2012 päätöksestä koskien suunnitelmapoistojen perusteita on valitettu. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt tämän valituksen 29.1.2014. Valittaja on ilmoittanut valittaneensa asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Riihimäen kaupunki on vastaajana tai vastapuolena Hämeenlinnan kaupungin, Hyvinkään kaupungin, Hausjärven sekä yhden yksityishenkilön kanssa kolmessa lastensuojeluasiaa koskevassa hallintoriita-asiassa ja yhdessä vammaishuollon kustannusten korvausasiassa. Näissä muut kunnat ja asiakas katsovat, että kustannukset kuuluvat Riihimäen kaupungille. Euromääräiset vaatimukset Riihimäen kaupungilta ovat noin 0,4 milj.euroa minkä lisäksi huostaanottokustannusten korvausta koskeva vaatimus, jossa korvaussumma ei ole arvioitu, voi toteutuessaan olla huomattava. Riihimäen kaupunki on kiistänyt vaatimukset. Henkilöstöön liittyvät keskeiset tavoitteet osaamisen, saatavuuden ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi on kirjattu henkilöstöstrategiaan ja sen toimintasuunnitelmaan. Henkilöstön työturvallisuuden parantamiseksi on laadittu työsuojelun toimintaohjelma ja työkyvyn tukemiseksi työterveydenhuollon toimintasuunnitelma, joita päivitetään säännöllisesti. Henkilökunnan vaihtuvuuden kasvuun on varauduttu rekrytointi- ja perehdyttämiskäytäntöjä kehittämällä ja pitämällä yllä hyvää työnantajamainetta. Kirjanpidon, maksuliikenteen, palkkalaskennan, keskitetyt hankintapalvelut sekä tietohallinnon hoitaa sopimuksen perusteella kuntien omistama RHL-Data Oy. Tietojärjestelmien hallintaa ja käyttöä on kehitetty kouluttamalla ja ohjeistamalla henkilöstöä sekä parantamalla edelleen laitekantaa. Rahoitusriskit Kaupungin lainamäärä on suuri. Lainat on kotimaisilta rahoituslaitoksilta otettuja, joten niihin ei kohdistu valuuttariskejä. Lainasalkku on hajautettu siten, että salkusta noin puolet on vaihtuvakorkoisia ja puolet kiinteäkorkoisia lainoja. Lainojen keskikorko oli vuoden lopussa 1,47 % 9 Tilinpäätös 2013 Vahinkoriskit Kaupungilla oli vuonna 2013 lähes kaiken kaupungin toiminnan kattava vakuutussopimus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa. Vahinkoriskien kannalta merkittävimmät sopimukseen sisältyvät vakuutukset olivat lakisääteinen ja vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, vahinko-, omaisuus- ja keskeytysvakuutus sekä toiminnan vakuutus. Lisäksi vakuutussopimukseen sisältyivät ajoneuvovakuutukset. Kaupunki maksoi vuonna 2013 vakuutusmaksuja yhteensä n. 0,5 milj.euroa. Lukumääräisesti sattui työtapaturmavahinkoja 129, tapaturma- ja matkavahinkoja 112, omaisuusvahinkoja 6, vastuuvahinkoja 14 ja liikennevahinkoja 2 tapausta, joista yhtiö suoritti korvauksia n. 0,3 milj.euroa. Edellä esitetyt maksut ja korvaukset on esitetty ilman arvonlisäveroa. 1.8. Ympäristötekijät Vuonna 2012 vireille tuli Retkiojantien varressa sijaitsevan kaupungin omistaman ja ulkopuoliselle vuokraaman alueen maaperän pilaantuneisuuden selvittämistarve. Alueen maaperätutkimukset tehtiin keväällä 2013, puhdistamistarvetta ei todettu. Tehdaskylänkadun asemakaavamuutokseen liittyen tutkittiin maaperän pilaantumista kaupungin omistamalla maa-alueella. Alueella todettiin lievää maaperän pilaantumista öljyhiilivedyillä. Asia on huomioitava, mikäli alueen käyttötarkoitus muuttuu tai alueella tehdään kaivutöitä. Pilaantuneen pohjaveden seuranta jatkui entisellä Neste Oy:n jakeluasemalla Valtakadulla. Pohjaveden pilaantuneisuus saattaa rajoittaa kaupungin omistaman tontin käyttöä asumiseen. Pohjaveden seuranta jatkuu 2014 ja Hämeen Ely-keskus tulee päättämään tulosten perusteella tarvittavista jatkotoimista. Herajoella kaupungin omistamalla maa-alueella todettiin vuonna 2012 merkittävä luvaton kaatopaikka, alue siivottiin vuoden 2013 aikana. Vireille tuli myös toinen roskaantunut kohde Lempivaaran leirintäalueen läheisyydessä. Alue siivottiin vuoden 2013 aikana. Riihimäen Lasi Oy:n entisen kaatopaikan osalta kaupunki on saanut Hämeen ELY -keskukselta lausunnon tarvittavista toimenpiteistä. Riihimäen kaupungilta edellytetään kaatopaikka-alueen kunnostustarpeen arviointia riskinarviointeineen. Toistaiseksi arviointia ja lisätutkimuksia ei ole tehty. Vanhan kutomon maaperän puhdistamista vietiin eteenpäin 2013 TANKKI -hankkeen avulla. Tehdyissä lisätutkimuksissa todettiin maaperän pilaantumisen olevan vähäistä eikä kunnostustarvetta ole. Lasilantien asuinkäyttöön kaavoitetulla alueella todettiin maaperän pilaantuminen vuonna 2013 ja maaperä puhdistettiin loppuvuodesta 2013. Kaupunki edistää ympäristöasioiden huomioon ottamista omassa toiminnassaan kaikki hallinnon alat kattavan ympäristöjärjestelmätyön avulla. Järjestelmän ytimenä on valtuustokausittain tarkistettava ympäristöpolitiikka. Voimassa oleva ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.1.2014. Riihimäkikonsernin tytäryhteisöt ovat mukana ympäristöjärjestelmätyössä. Kaupunki laatii vuosittain erillisen ympäristöraportin. Raportissa tarkastellaan ympäristöpolitiikan toteutumista hallintokuntien toimenpiteiden ja kehitystä kuvaavien mittareiden avulla. Ympäristötilinpäätösosiossa tarkastellaan ympäristötuottoja, -kuluja, -investointeja sekä ympäristötaloudellisia tunnuslukuja. Merkittävimmät ympäristöpanostukset kohdistuivat vesi- ja viemäriverkostoon sekä katuvalojen uusimiseen. Energiatehokkuussopimuksen mukaiset säästötavoitteet on saavutettu hyvin ja ylitetty tavoitteet mm. kiinteistöjen lämmityksen osalta (n. 14 %), energiatehokkuussopimuksen mukainen välitavoite vuodelle 2013 oli 7 %. Energiatehokkuutta on parannettu mm. Herajoen koululla uusimalla päärakennuksen iv-kone ja säätämällä tilojen ilmamääriä, liittämällä Petsamon monitoimitalo ja Päivätoimintakeskus rakennusautomaatioon sekä uusimalla Haapahuhdan koulun käyttövesiputkisto. Uimahalli on mukana Aaltoyliopiston LEKO-hankkeessa, jonka tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen. Vuonna 2013 työyksiköiden ympäristöohjelmat painottuivat kaupungin yhteisiin ympäristönäkökohtiin eli energian-, veden ja paperin säästöön, jätehuoltoon, kaupunkirakenteen kehittämiseen, verkostojen saneeraamiseen ja täydentämiseen, liikenteen haittojen pienentämiseen sekä ympäristö-kasvatukseen. Kaupungin ilmastostrategian 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” sekä energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman toteutusta jatkettiin. 10 Tilinpäätös 2013 Ympäristöjärjestelmää ja kaupungin tekemää ympäristötyötä esitellään tarkemmin Riihimäen kaupungin ympäristöraportissa 2013. 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Riihimäen kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Riihimäen kaupungin sisäisen valvonnan selonteon pohjana ovat toimialojen selonteot, jotka on käsitelty asianomaisissa lautakunnassa sekä tarkastusta ja arviointia suorittavien tahojen toiminnassa esille tulleet seikat. Lisäksi on otettu huomioon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoituskyselyn kokonaistulokset. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoituskysely kuului tilintarkastajan tarkastusvuoden 2013 ohjelmaan ja on tehty yhteistyössä kaupungin sisäisen tarkastuksen kanssa. Kysely kohdistettiin kaupungin tasolla 99 johtavalle tai itsenäiselle työntekijälle. Vastausprosentti oli 68 %. Johtamisen ja hallinnon järjestäminen Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin toimintaa. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset toimielimet, luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 kuntalakimuutosten edellyttämät muutokset kaupungin hallintosääntöön 9.12.2013 ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet 3.3.2014. Muut tarvittavat toimenpiteet tehdään vuoden 2014 kuluessa. Maaliskuussa 2013 järjestettiin kaupungin johtaville viranhaltijoille ja kaupunginhallituksen jäsenille koulutus, jonka teemoja olivat kuntalain uudet riskienhallinnan ja valvonnan säännökset, sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuntakonsernissa, johtamiseen integroidun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen kuntakonsernissa ja konserniohjaus ja -valvonta sekä hyvä hallintotapa. Kaupungin uuteen hallinto-organisaatioon liittyen kaikki johtosäännöt on uusittu tai päivitetty niin, että ne ovat tulleet voimaan aikavälillä 1.1.2013 - 11.3.2014. Toiminnan edellyttämät delegointipäätökset tehdään ja pidetään ajan tasalla. Voimassaolevien talousohjeiden mukaan kaupungin toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava niin, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Riihimäen kaupunginhallitus hyväksyi ensimmäisen kerran erillisen sisäisen valvonnan yleisohjeen vuonna 2006. Ohjetta päivitettiin vuonna 2011 ja tullaan päivittämään vuoden 2014 kuluessa ottaen huomioon kuntalain muutokset. Palvelutuotannon kehittämisohjelmassa, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.6.2013, määritetään pääpiirteittäin, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kuntalaisille eri toimialoilla tuottamaan. Riihimäen kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohje on hyväksytty 13.11.2006. Hankintaohjeet, jotka on hyväksytty 27.9.2010, ohjaavat omaisuuden hankintaa ja hallinnointia. Sopimusasiakirjat tallennetaan toimialoilla Tdoc -järjestelmään. Sopimusten tekoa ei ole keskitetysti ohjeistettu, mutta ohjeistus on tarkoitus laatia kuluvan vuoden aikana. Kaupungin toimintoja koskevat ohjeet ja säännöt löytyvät keskitetysti kaupungin intranetistä ja asetuskokoelmat -tiedostokansiosta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoituskyselyn tulosten mukaan johtamisen ja hallinnon järjestämisen koetaan kokonaisuutena olevan hyvällä tasolla. Ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön analysointia toteutetaan tulosten perusteella tyydyttävästi. 11 Tilinpäätös 2013 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Sosiaalihuollon lakisääteisten tehtävien (mm. toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelu) palvelutakuuaikojen määräajoissa ei ole aina pysytty. Syyksi on kerrottu se, että asioita käsitteleviä työntekijöitä on liian vähän. Tilintarkastaja on todennut, että sosiaalipalveluiden ostopalveluiden kilpailuttamisessa on merkittäviä puutteita. Samoin sopimustoiminnan parantamisesta on annettu suositus. Asiassa on ryhdytty toimenpiteisiin tilanteen kuntoon saattamiseksi. Vireillä on yhdeksän oikeudenkäyntiä, joissa kaupunki on vastaajana tai vastapuolena. Vaatimuksilla on huomattava varallisuusarvo tai asialla on muuten huomattavaa merkitystä. Tavoitteiden toteutumisen seuranta, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi Kaupungin toimintaa ja resurssien käyttöä ohjataan kaupunginvaltuuston talousarviossa asettamilla strategisilla, toiminnallisilla ja taloudellisilla tavoitteilla. Tavoitteet luovat perustan toiminnan sekä toiminnan tuloksellisuuden arvioinnille. Säännöllisesti käytävissä kehityskeskusteluissa selkiytetään työntekijöille oman organisaation toiminnan perustarkoitus, arvot ja tavoitteet sekä käydään yhdessä esimiehen kanssa läpi, mitä em. asiat käytännössä tarkoittavat kunkin työntekijän omassa työssä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoituskyselyn vastausten perusteella kehityskeskustelut toteutuivat erinomaisesti, mutta niitä ei kuitenkaan ole käyty 100 prosenttisesti. Tavoitteiden toteutumista ja resurssien käyttöä on seurattu toimielintasolla pääsääntöisesti vähintäänkin osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. Kaupunginhallitukselle talousarvion toteutuminen raportoidaan kuukausittain. Raportointi sisältää ennusteen talousarvion toteutumiseksi. Vuoden 2014 alusta alkaen kaupunginvaltuustolle taloudesta raportoidaan neljännesvuosittain kuntalain kriisikunta -kriteeristön mukaisesti. Viranhaltijat seuraavat tavoitteiden toteutumista ja määrärahojen käyttöä ja poikkeamiin pyritään reagoimaan nopeasti. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutuminen vuonna 2013 on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden ja niiden toteuman olennaiset poikkeamat selityksineen sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin toimialan kohdalla. Vuoden 2013 yhtenä kaupunkitasoisena kehittämiskohteena oli kustannuslaskennan kehittäminen. Käyttöön otetun Kuntamaisema -mallin ensimmäiset raportit saatiin joulukuussa. Kustannuslaskennan kehittäminen toivotulle raportointitasolle vie pari vuotta. Malli pakottaa puuttumaan juuri niihin toimintoihin, jotka poikkeavat vertailukuntien kustannustasosta. Henkilöstön jaksamiseen liittyvän työn yhtenä kehittämiskohteena vuonna 2013 olivat ikääntyvät työntekijät. Ikäohjelmaan liittyen koottiin lähellä eläkeikää olevista ryhmä, joka valmisteli ohjeistusta eläkkeellelähtötilanteisiin, niin esimiehen kuin työntekijän kannalta. Yli 55 -vuotiaille työntekijöille on suunnattu IkäKipinä toimintaa liikunnan tukemiseksi. Lisäksi on otettu käyttöön yli 55 -vuotiaiden tehostetut terveystarkastukset, joihin työntekijät kutsutaan sekä ikäpainotteiset kehityskeskustelut. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain arviointikertomuksen, jossa se arvioi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Pohjatietoa kerätään kokoustyöskentelyssä ja tilintarkastajan raportoinnin avulla. Sisäisestä tarkastuksesta on oma selonteko jäljempänä. 12 Tilinpäätös 2013 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoituskyselyn tulosten perusteella tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta on toiminut osittain hyvin, osittain tyydyttävästi. Heikoimmin toimivana tavoitteiden asetannan ja toteutumisen seurannan osa-alueella nähtiin strategian laadinnan yhteydessä suoritettavat vaikutusten ja riskien arvioinnit. Tiedonvälitys ja raportointi Kaupungilla on käytössään pääsääntöisesti hyvin toimivat sisäiset ja ulkoiset tiedotus- ja raportointikanavat ja -menettelyt, jotka mahdollistavat sen, että kaupungin johto, henkilöstö ja sidosryhmät saavat oikeaaikaisesti olennaista ja käyttökelpoista tietoa toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Oikea, riittävä ja luotettava tieto on välttämätöntä päätöksenteossa ja toiminnan arvioinnissa. Asianhallintajärjestelmän (KuntaToimisto) kaikkia käytettävissä olevia osioita ei edelleenkään käytetä hallintokunnissa ohjeiden täysin mukaisesti ja tehokkaasti. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallintatyöryhmä valmisteli vuoden 2011 aikana riskienhallintapolitiikan, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 7.11.2011. Vuoden 2014 alusta riskienhallinnan koordinoinnin vastuu siirtyi kaupunginlakimieheltä hallintojohtajalle. Riskienhallintapolitiikka päivitetään vuonna 2014. Kaupungin riskienhallintapolitiikan tavoitteena on luoda systemaattiset ja kokonaisvaltaiset toimintaperiaatteet kaupungin riskienhallinnan toimivuuden varmistamiseksi. Politiikassa määritellään riskienhallinnalle asetetut tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kuvataan riskienhallinnan toteuttamisen organisoinnin periaatteet ja vastuut. Asiakirjassa tarkastellaan myös riskienhallinnan seurannan ja raportoinnin käytäntöjä. Riskienhallinnan kytkeminen sisäiseen valvontaan on teoreettisesti esillä riskienhallintapolitiikassa, samoin kuin yleisten toimintaohjeiden luominen henkilöstölle. Vuoden 2013 kehittämiskohteena oli riskienhallintapolitiikkaan liittyvän ohjeistuksen valmistelu ja riskienhallinnan jalkauttaminen, jotka eivät juuri edenneet vuoden 2013 kuluessa. Työ jatkuu vuoden 2014 aikana hallintojohtajan vetovastuulla. Kaupungin riskikartoituksia on tehty vuosina 2002 ja 2008. Kaupungin vakuutuksista tehty sopimus oli voimassa vuoden 2013 loppuun. Uusi kilpailutus ja siihen liittyvät riskienkartoitukset tapahtuivat vuoden 2013 aikana. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoituskyselyn tulosten perusteella toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa on onnistuttu vuonna 2013 tyydyttävästi. Riskienhallinnan eri osaalueiden on katsottu toimivan osin hyvin, osin tyydyttävästi. Heikoimmin toimivaksi osa-alueeksi on koettu riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vuonna 2013 ja kehittämiskohteet Yhteenvetona toimialojen selontekojen pohjalta voidaan sanoa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on ollut pääsääntöisesti hyvällä, osin tyydyttävällä tasolla. Selkeitä puutteita on ollut sosiaalipalvelujen kilpailuttamisessa ja sopimustoiminnassa. Yleisesti ottaen valvontajärjestelmä toimii ja hyvän hallintotavan keskeiset elementit ovat tiedossa ja niitä noudatetaan. Kehittämistoimenpiteitä tehdään aktiivisesti osana normaalia toimintaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoituskyselyn mukaan eri osa-alueiden kokonaiskeskiarvo nousee Riihimäen kaupungin arviointiasteikolla välttävä, tyydyttävä, hyvä tai erinomainen arvioiden, juuri ja juuri hyvän tasolle. Se tarkoittaa, että sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Toisaalta kyselyn vastausten perusteella voidaan päätellä, että sisäinen valvonta ei kuitenkaan aina perustu systemaattiseen riskien tun- 13 Tilinpäätös 2013 nistamiseen, arviointiin ja hallintaan. Tästä johtuen on mahdollista, että sisäinen valvonta ei aina riittävästi turvaa riskien hallintaa ja toiminnan tuloksellisuutta. Toimialakohtaiset kehittämiskohteet on esitetty toimialojen omissa selonteoissa. Kehittämistyön toteutumisesta toimialat raportoivat ao. toimielimelle seuraavan vuoden selonteon yhteydessä. Kaupunkitasoisena kehittämiskohteita ovat jatkossakin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamiseen ja jalkauttamiseen liittyvät tehtävät. Jalkauttamisessa tulee korostaa tehtyjen toimenpiteiden dokumentointia. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäistä tarkastusta tehdään toiminnallisesti kaupunginjohtajan alaisuudessa. Sisäinen tarkastus on osa kaupungin ohjaus- ja valvontajärjestelmää ja avustaa kaupungin johtoa sen toteuttaessa hallinnon ja talouden hoidon valvontavelvollisuuttaan. Sisäinen tarkastaja toimii myös tarkastuslautakunnan valmistelijana ja pöytäkirjanpitäjänä sekä riskienhallintatyöryhmän sihteerinä. Sisäistä tarkastusta suoritetaan kaupunginhallituksen 21.3.2005 hyväksymän Sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja vuosittain hyväksytyn työohjelman mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen kohteena voivat olla rajoituksetta sekä kaupungin että sen määräysvallassa olevien yhteisöjen toiminnot ja yksiköt. Tehtäviin kuuluu vuosittain toistuvia ja erikseen päätettyjä tarkastus- ja konsultointitehtäviä. Sisäisen tarkastuksen toimintaohje uudistetaan kevään 2014 kuluessa. Sisäistä tarkastusta kehitetään jatkossa sisäisen tarkastuksen kansainvälisten ammattistandardien mukaisesti. Sisäinen tarkastaja toimi talousjohtajan vuorotteluvapaan sijaisena 1.4.2012 - 26.3.2013 eikä vuoden 2013 kuluessa suoritettu erikseen päätettyjä tarkastustehtäviä. 14 Tilinpäätös 2013 3. TILIKAUDEN TULOS, TOIMINNAN RAHOITUS JA RAHOITUSASEMA 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilinpäätös sisältää Riihimäen kaupungin ja erilliskirjanpitoon kuuluvan Riihimäen kaupungin vesihuoltoliikelaitoksen tilinpäätöksen. Tilinpäätös on 3,7 euroa ylijäämäinen. Kaupungin tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta on 0,2 milj. euroa alijäämäinen ja vesihuoltoliikelaitoksen tulos 3,9 milj.euroa ylijäämäinen. Toimintatuotot olivat 29,9 milj.euroa ja ne kasvoivat 7,5 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut olivat 171,1 milj.euroa ja ne kasvoivat 4,7 %. Toimintakate, 141,2 milj.euroa, kasvoi 4,1 %. Verorahoitus (=verotulot + valtionosuudet) kasvoi 5,3 %. Toimintatuotoilla katettiin 17 % toimintakuluista. Verotuloja kertyi 115,1 milj. euroa ja ne kasvoivat 7 % edellisestä vuodesta. Kaupungin tuloveroprosentti oli 19,75 %. Kiinteistöveroprosentit olivat seuraavat: yleinen kiinteistövero 1,25 %, vakituiset asunnot 0,45 %, muut asunnot 0,80 %, yleinen kiinteistövero 0 %, rakentamattomat tontit 3,00 % ja voimalaitoksen rakennukset ja rakennelmat 2,75 %. Valtionosuudet olivat 37,7 milj.euroa ja ne kasvoivat 0,7 % edellisestä vuodesta. Vuosikate oli 10,4 milj.euroa eli 355 euroa/asukas. Vuosikatteella katettiin 164 % poistoista. 15 Tilinpäätös 2013 Vuosikate % poistoista Rmk + Vhl 180 160 140 120 100 80 60 40 20 - 164 101 113 88 39 2009 2010 2011 2012 2013 3.2. Toiminnan rahoitus Kaupungin rahoitusasema on heikko. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on viideltä viime vuodelta 42,6 milj.euroa negatiivinen. Vuosikatteella pystyttiin rahoittamaan 36 % nettoinvestoinneista. Lainojen lyhennyksiä vuosikatteella ei pystytä kattamaan, mikä tarkoittaa sitä, että kaupunki ottaa uutta lainaa vanhojen lainojen lyhentämistä varten. Kaupungin maksuvalmius on erittäin heikko. Kassan riittävyys oli vuoden lopussa alle yhden päivän eli tunnusluvulla mitattuna vain 0,4 päivää. Maksuvalmiutta hoidetaan jatkuvasti kassalainoilla. Kaupungin lainakanta on erittäin korkea ja omavaraisuus on heikko. Lainanhoitokate oli 0,4. Tunnusluku kertoo lainanhoitokyvystä. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 – 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. 16 Tilinpäätös 2013 Lainakanta kasvoi 13 milj.euroa ja oli vuoden lopussa 115,7 milj.euroa. Tästä kaupungin varsinaisen palvelutoiminnan osuus oli 106,2 milj.euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen osuus 9,5 milj.euroa. Lainamäärä oli asukasta kohti 3..946 euroa/asukas, josta kaupungin osuus 3.623 euroa/asukas ja vesihuoltoliikelaitoksen osuus 323. euroa/asukas. Koska kaupungin lainakanta on korkea, omavaraisuus on heikko. Omavaraisuusaste oli 37 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 75 %. Lainakanta Milj.€ Rmk + Vhl 120,0 115,7 115,0 110,0 105,0 100,0 102,7 102,4 97,6 97,1 95,0 90,0 85,0 2009 2010 2011 2012 2013 Lainat euroa/asukas rmk + Vhl 4 000 3 900 3 800 3 700 3 600 3 500 3 400 3 300 3 200 3 100 3 000 3 945 3 554 3 397 2009 3 514 3 363 2010 2011 2012 2013 17 Tilinpäätös 2013 YHTEENVETO KOKONAISTULOISTA JA -MENOISTA 2013 TULOT Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Yhteensä 1.000 € 29 891 115 068 37 677 34 581 4 353 553 5 390 1 42 000 226 841 - MENOT Toiminta Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät - pakollisten varausten lisäys+/vähennys- pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Yhteensä Kokonaistulot 226,8 Milj.euroa 1% 19% 13% Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet 17% Lainat 51% Rahoitus- ja muut tulot Kokonaismenot 231,6 Milj.euroa -13% -13% Toimintamenot Investoinnit Rahoitus- ja muut menot -74% 1.000 € - 171 112 1 724 9 40 2 - 29 783 - 26 478 2 490 - 231 634 18 Tilinpäätös 2013 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Toimintatuotot/toimintakulut % = Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) x 100 * Tunnusluku kertoo kuinka monta prosenttia toimintakuluista rahoitetaan toimintatuotoilla. Vuosikate * Tuloslaskelman välitulos ”vuosikate” osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate % poistoista = Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset * Kun tunnusluvun arvo on 100 %, kunnan tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointien omahankintamenoa (= investoinnit – rahoitusosuudet). Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate/kaupungin asukasluku 31.12. * Tunnuslukua käytetään tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasluvulla. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä = Rahoituslaskelman välitulos ”Toiminnan ja investointien rahavirta” on jo itsessään tunnusluku, jonka positiivinen määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhentämiseen ja kassan vahvistamiseen. Investointien tulorahoitus = Vuosikate/Investointien omahankintameno x 100 * Tunnusluku kerto, kuinka paljon investointien omahankintamenosta (= investoinnit - rahoitusosuudet) on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainan lyhennykset) * Tunnusluku kertoo lainanhoitokyvyn eli tulorahoituksen riittävyyden lainojen lyhennysten ja korkojen maksuun. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 – 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys = 365 x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella * Tunnusluku kuvaa maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla Omavaraisuusaste % = 100 x (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / Koko pääoma – Saadut ennakot) * Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvä tavoitetaso on 70 %. Jos tunnusluvun arvo on 50 % tai alle, se tarkoittaa että kunnalla on merkittävä velkarasite, Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot * Käyttötuloilla tarkoitetaan tässä toimintatuloja + verotuloja + valtionosuuksia. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan ”käyttötuloista” tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. On parempi kuin edellinen tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien (=käyttöomaisuuden) ikä, arvostus ja poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) * Tunnusluku kertoo, paljonko on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana tai alijäämää katettavana. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) / asukas = (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / asukasluku 31.12. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) * Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat euroa/asukas = Lainakanta / asukasluku 31.12. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset * Lainasaamisilla tarkoitetaan kunnan myöntämiä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen rahoittamiseen 19 Tilinpäätös 2013 TULOSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS 2013 2012 Muutos % 10 603 7 215 3 275 3 906 4 892 29 891 10 874 6 620 3 359 4 018 2 941 27 812 -2,5 9,0 -2,5 -2,8 66,3 7,5 - 50 662 - 49 099 3,2 - 12 907 - 3 031 - 66 599 - 80 571 - 8 356 - 11 983 - 3 037 565 - 171 112 - 12 504 - 2 858 - 64 461 - 75 991 - 8 181 - 11 104 - 3 089 669 - 163 494 3,2 6,1 3,3 6,0 2,1 7,9 -1,7 -15,5 4,7 TOIMINTAKATE - 141 221 - 135 682 4,1 Verotulot Valtionosuudet 115 068 37 677 107 591 37 404 6,9 0,7 34 581 1 724 9 1 118 95 642 2 226 8 1 497 -64,2 -9,5 -22,6 12,5 -25,3 7 816 33,1 - 6 929 6 929 -8,3 -8,3 - 15 15 -100,0 -100,0 4 053 872 364,8 47 420 47 300 0,0 -240,0 3 679 1 219 201,8 17 164 355 29 318 17 113 268 29 215 1 000 € Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut - VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 10 406 - Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 6 354 6 354 - TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Vuosikate €/asukas Asukasmäärä - - 20 Tilinpäätös 2013 RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS 1 000 € Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 2013 2012 -4 391 6 015 7 816 -15 -2 156 5 645 33,1 -100,0 103,7 6,6 -29 783 553 5 390 -23 841 -13 744 882 2 227 -10 636 116,7 -37,3 142,0 124,2 -17 825 -4 990 257,2 1 1 1 1 0,0 0,0 42 000 -26 478 -2 490 13 032 23 400 -21 848 3 500 5 052 79,5 21,2 -171,1 158,0 12 -100,0 18 7 -2 593 -182 -2 750 71 -8 -575 3 961 3 448 -74,6 -187,5 351,0 -104,6 -179,8 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 10 283 8 513 20,8 Rahavarojen muutos -7 543 3 522 -314,2 257 7 800 -7 543 7 800 4 277 3 522 -42 557 36 0,4 0,4 29 318 -49 640 61 0,4 14 29 215 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 10 406 Muutos % Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1.000 € Investointien tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassan riittävyys pv Asukasmäärä 21 Tilinpäätös 2013 TASE, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS 1000 € 2013 2012 205 218 423 46 210 256 18 824 76 945 33 049 1 401 206 15 060 19 029 68 984 31 390 1 440 206 11 614 145 484 132 664 62 441 29 62 469 53 711 29 53 741 208 376 186 661 222 498 720 234 498 732 424 424 432 432 512 3 143 3 654 343 3 691 4 034 2 542 2 989 63 2 057 740 5 849 9 883 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 661 4 619 8 822 12 476 - - 257 7 800 13 157 18 115 222 254 205 506 22 Tilinpäätös 2013 1000 € 2013 2012 67 551 2 473 1 366 6 876 3 679 81 946 67 551 2 593 808 5 795 1 219 77 967 1 332 1 332 1 378 1 378 146 143 289 197 131 328 221 689 96 1 006 234 679 88 1 001 82356 2750 4 201 89 307 70 249 4 125 4 278 78 653 29 203 1 375 35 5 984 1 119 10 659 48 375 137 682 26 903 1 375 29 6 850 1 037 9 985 46 179 124 832 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 222 254 205 506 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli+/alijäämä-, 1 000 € Kertynyt yli+/alijäämä-, €/asukas Lainakanta 31.12. 1 000 € Lainakanta €/asukas Lainasaamiset Asukasmäärä 37 75 10 555 360 115 684 3 946 29 29 318 39 72 7 014 240 102 652 3 514 29 29 215 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 23 Tilinpäätös 2013 4. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA, TALOUS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1. Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Riihimäkikonserni on esitetty sivulla 2. Vuonna 2013 konserniin kuului 12 tytäryhteisöä, 10 osakkuusyhteisöä ja 6 kuntayhtymää eli yhteensä 28 yhteisöä. Yhteisö 1. Tytäryhteisöt * Osakeyhtiöt * Kiinteistö ja asuntoyhtiöt 2. Osakkuusyhteisöt 3. Kuntayhtymät Yhteensä Yhdistelty kpl 6 6 10 6 28 Kaupunginvaltuusto päätti 4.3.2013 perustaa Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema-nimisen yhtiön uuden paloaseman toteuttamista varten. Samoin kaupunginvaltuusto päätti 4.3.2013 perustaa Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli-nimisen yhtiön Peltosaaren jäähallihankkeen toteuttamista varten. Riihimäen kaupunki omistaa 100 % molempien yhtiöiden osakekannasta. Kaupunginvaltuusto päätti 11.11.2013 lunastaa Fortum Oyj:ltä tämän omistamat 50 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n osakkeista. Kaupan jälkeen kaupunki omistaa 90 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n osakkeista ja yhtiö itse omistaa loput 10 %. Koska kauppa tapahtui vuoden 2013 lopussa, Kaukolämpö Oy on käsitelty konsernitilinpäätöksessä yhteisyhteisönä. Janakkalan kunnan tultua Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän omistajaksi Riihimäen kaupungin omistusosuus laski seuraavissa yhteisöissä: RHL-Data Oy 56,51% (2012 56,43 %), Kiinteistö Oy Museokatu 4 31,14 % (2012 31,23 %), Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 64,26 % (65,13 %). Asunto Oy Riihenkaton osakkeita myytiin vuonna ja kaupungin omistusoikeus yhtiöstä laski 53,22 %:sta 42,28 %:iin. Yhtiöstä tuli kaupungin osakkuusyhteisö. Asunto Oy Riihimäen Tarmokkeen osakkeita myytiin vuonna 2013 ja kaupungin omistusosuus yhtiöstä laski 43,72 %:sta 37,56 %:iin. 4.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja konsernitavoitteiden toteutuminen Kaupungin toimintakertomuksessa tulee tehdä selkoa konsernin kannalta tärkeistä tapahtumista, vaikka ne olisivat sattuneet tilinkauden päätyttyäkin. Toimintakertomukseen on otettava selostus merkittävien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan tuloksen ja rahoitusaseman kehittymisestä sekä niiden toimintaan liittyvistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Merkittävimmiltä konserniyhteisöiltä on pyydetty selonteot ne esitetään seuraavassa yhteisöjen antamien selontekojen mukaisesti. Konserniohjeiden mukaan kaupunginvaltuusto määrittelee valtuustokausittain kuntayhtymille, merkittäville tytär- ja osakkuusyhteisöilleen sekä toiminnallisesti merkittäville muille yhteisöille yksityiskohtaiset omistajapoliittiset linjaukset. Linjaukset tarkistetaan vuosittain. Yhteisön ao. toimielin määrittelee linjausten perusteella yhteisöille vuosittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 24 Tilinpäätös 2013 4.2.1. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy Olennaista toiminnassa ja taloudessa Keskeinen tavoite vuonna 2013 on ollut Valion uuden investoinnin toteutumisen varmistaminen, ja se onkin loppuvuonna saatu käytännössä varmistettua. Merkittävimpiä yhtiön hankkimia uusia yrityksiä Riihimäelle 2013 oli Biltema. Uudet tulijat ovat piristäneet katukuvaa erityisesti keskustassa ja Merkoksen alueella. Yhtiö osallistui Ekokemin ja Muovix Oy:n liiketoimintakaupan järjestelyihin sekä media-alan yhtiöiden, Hyrian ja Hamkin studioyhteistyösopimuksen tekoon. Yhtiö ideoi kiinteistöhankkeen toteutusmallin Kimmo Ranssi Oy :n mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutoimintaa jatkavalle Inkilänhovi ry:lle. Yhtiön tulosta rasittaneiden hankkeiden ja Kiinteistö Oy Riihimäen Veturin fuusion vaikutuksesta huolimatta emoyhtiön tulos ennen veroja parani ja oli yksi yhtiön parhaita kautta aikojen. RTOY-konsernin tulos heikkeni tappiolle erityisesti Riihimäen Messut Oy:n mutta myös toisen tytäryhtiön Kiinteistö Oy Riihimäen Kynttilätie 17:sta huonojen tulosten johdosta. Riihimäen Messujen osalta huonoon tulokseen vaikutti Outdoortapahtuman aiheuttama tappio, ja Kiint Oy Riihimäen Kynttilätie 17:n osalta Bantra Oy:n konkurssin aiheuttamat luottotappiokirjaukset Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n tulee edistää uusien ja olemassa olevien yritysten kehittymistä ja edesauttaa innovatiivisten yritysten saamista kaupunkiin. Yhtiön tulee myös vahvistaa rooliaan laajentamalla toimintaaluetta kysyntää vastaavasti. Toiminnassa tulee kiinnittää huomio kiinteistökannan kuntoon, toimivuuteen ja arvon säilyttämiseen. Lisäksi yhtiön tulee toiminnassaan ottaa huomioon riskienhallinta. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Toimitiloja on vuokrattu ja tarjottu lukuisille yrityksille. Useille yrityksille on pystytty järjestämään uudet entistä paremmat toimitilat. Merkittävimpiä yhtiön hankkimia uusia sijoittujia Riihimäelle olivat Biltema (n. 20 työpaikkaa), Cafe Laurell Oy, Tilitalli Oy, Riihenaika ja Furnitureworld. Uudet toimitilat on löydetty ja vuokrattu myös mm. Taloon.comille, Kierrätyskeskukselle, Riihimäen Kotikulmalle, Suomen Lähikaupalle, Sitalle, Swanheart Design (Wall+):lle, Patenttitoimisto Leitzingerille, Suomen Tuotekehitysyhdistykselle, Omasali Oy:lle, SunFortelle, Studio Black Pearlille, Gladikselle, Terapiasaarelle, Pikku-Liisalle, Pitopalvelu Susan Kuroselle, Trimmaamo Koirankarvalle ja Kauneuspiste Ruusalle. Tytäryhtiömme First Round Oy on tarjonnut laadukkaita yrityshautomopalveluita nimellä FRC Yrityskiihdyttämö. Hautomossa olevien yritysten määrä on kasvanut vuoden loppuun mennessä kolmesta seitsemään, ja toimintaan on vuokrattu isommat tilat Voimalasta. Yrityksille on saatu ELY-keskuksen kehittämisavustusta. Yhtiö on lisäksi vuokrannut toimitiloja alkavista yrityksistä SunFortelle, Terapiasaarelle ja Pikku-Liisalle sekä kasvaville nuorille alkaville yrityksille, Taloon.com, Omasali Oy ja Swanheart Design Oy. FRC Yrityskiihdyttämö on alkanut houkutella Riihimäelle alkavia innovatiivisia yrityksiä etenkin Uudenmaan suunnasta, ja kiihdyttämössä toimii nyt useita yrityksiä, jotka ovat siirtyneet Riihimäelle liittyäkseen FRCyrityskiihdyttämöön. Myös näkymät positiiviseen kehitykseen ovat olemassa, koska Uudenmaan ELY-keskus on lopettamassa hautomoyritysten rahoittamisen, mutta rahoitus jatkuu Hämeen Ely-keskuksen toimialueella. Yritysten houkuttelu on jatkunut aktiivisena, neuvotteluja käydään parhaillaan useiden yritysten siirtymisestä Riihimäelle. Aktiivisesti kontaktoituja yrityksiä on satoja. Yhteydenotot on kirjattu tietojärjestelmiin ja toiminta on kehitetty järjestelmälliseksi. 25 Tilinpäätös 2013 Yhtiö on vahvistanut rooliaan seutukunnallisen markkinoinnin alueella, jossa yhtiö toimi osatoteuttajana Häme markkinointi 2013 hankkeessa, toteuttaen seudun ja osin myös Janakkalan yhteismarkkinointia. Yhtiö koordinoi Hämeenlinnan-Riihimäen seutujen kuntajohtajien toimeksiannosta selvitystä yhteistyön kehittämisestä alueen elinkeinotoimijoiden kesken. Yhtiön toimitusjohtaja on puheenjohtajana Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntaliitoshankkeen elinvoimaisuus-työryhmässä. Kiinteistökantaa on pidetty kunnossa hoitosuunnitelman mukaisesti. Yrityskäyttö on pysynyt ennallaan. Tämä tavoite on huomioitu erityisesti alentamalla yhtiön velkamäärää ja edellyttämällä uudishankkeissa vähintään 25 % omarahoitusosuutta. Yhtiön taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi positiiviseen suuntaan. Omavaraisuusaste on noussut vuoden 2005 lopun 20,88 %:sta 31.12.2012 75,73 %:iin ja vuoden 2013 aikana ylittänyt jo 80 prosenttia. Vastaavasti yhtiön nettovelkaantumisaste on laskenut vuoden 2005 lopun huolestuttavasta 372 %:sta alle kymmenesosaan, 26 %:iin. Yhtiön tase onkin nyt hyvässä kunnossa, ja yhtiön luottokelpoisuus on erinomainen. 4.2.2. Riihimäen Kotikulma Oy Olennaista toiminnassa ja taloudessa Toimissaan Riihimäen Kotikulma Oy on noudattanut Riihimäen kaupunginvaltuuston vahvistamia omistajapoliittisia linjauksia ja konserniohjeita. Erityisesti yhtiön toimintaa ovat ohjanneet kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä vuokra-asuntostrategia sekä hallituksen itsensä laatima BSC-tasoinen toiminta/kehittämissuunnitelma. Tässä suunnitelmassa strategisiksi tavoitteiksi on merkitty 1.omistajaohjauksen noudattaminen 2.yhtiön talouden turvaaminen 3.yhtiön omistamien kiinteistöjen teknisen kunnon ylläpito 4.kiinteistöjen arvon säilymisen turvaaminen 5.vuokra-asumisen kokonaisvaltainen kehittäminen. Yhtiön talouden toteutumisen ohjauksen välineenä on vahvistetun talousarvion lisäksi ollut taloudellinen PTS. Hallitus seuraa talouden kehittymistä, toteutumista ja kassavirtaa kokouksissaan. Hallitus toteaa, että yhtiön taloudellinen tilanne on pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna eikä näköpiirissä ole mitään sellaista joka aiheuttaisi huomattavaa muutosta yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Yhtiön talouden toteutumiseen merkittävällä tavalla vaikuttava asuntojen käyttöaste oli v. 2013 edellistä vuotta hieman parempi ollen kokovuoden osalta 96,93 %, joten voidaan todeta, että asetettu tavoite 97 %:n käyttöaste saavutettiin. Kertomusvuoden lopussa yhtiön rakennuksissa tyhjiä asuntoja oli yht. 24 kpl, joista huoneistokorjauksen vuoksi vuokraamattomina oli 9 asuntoa. Asuntojen hyvästä käyttöasteesta päätellen on asuntojen vuokran suuruus, joka keskimäärin oli 11,10 €/m2/kk, ja asuntojen laatutaso kilpailukykyinen muiden paikkakunnalla vuorattavana oleviin vuokra-asuntoihin. Yhtiön hallituksen määrittelemä, huoneistokoosta riippumaton, 250 euron vuokravakuuden suuruus on myös osoittautunut käyttökelpoiseksi ratkaisuksi niin yhtiön kuin myös asukkaan näkökulmasta. Maan yleinen heikko taloudellinen tilanne on edelleenkin vaikuttamassa asukkaiden vuokranmaksukykyyn. Vuokrasaatavien määrä, yht. 237 725,22 €, ylittää n. 0,3 % -yksiköllä yhtiön asettaman 2,5 %:n tavoitteen. Vuokrasaatavien suhteellinen osuus on kuitenkin onnistuttu alentamaan verrattuna edellisiin vuosiin niin yhtiön, perusturvan, asuntoimen ja velkaneuvonnan kanssa tehdyn vuokranmaksun häiriötilanteita ennakoivan yhteistyön ansiosta kuin myös yhtiön perintätoimistona toimivan Intrum Justitia Oy:n toiminnan tehostumisen myötä. Yhtiön talous on pääpiirteissään toteutunut vahvistetun talousarvion mukaisesti. Vuokratulokertymä on ollut 291 570,52 euroa arvioitua suurempi johtuen mm. arvioitua paremmasta käyttöasteesta. Yhtiön kiinteistöjen kunnossapidon työkaluksi vuoden 2007 aikana laadittu tekninen PTS on kertomusvuonna tarkennettu vuosi- 26 Tilinpäätös 2013 en 2013 ja 2014 investointien osalta sekä muuten ajantasaistettu vuosille 2013 - 2018. Vuoden 2013 aikana ei toteutettu mittavia peruskorjaus eikä uudisrakennushankkeita. Toteutetut hankkeet olivat pääasiassa kiinteistöjen huolto- ja ylläpitokorjauksia. Vuoden 2013 korjaushankkeet on toteutettu osin pankkilainalla ja osin vuokra-asuntorahastosta saadulla avustuksella sekä vuokratuloilla. Peruskorjausluontoisten hankkeiden kustannusten kattamiseen on myös saatu valtion korjausavustuksia. Vuokra-asumisen kokonaisvaltaisen kehittämisen tavoitetta yhtiö on toteuttanut mm. vuokraasuntostrategiassa mainituin toimenpitein ja osallistumalla erityisesti Peltosaaren kaupungin osan ja sen asumisen kehittämisen projekteihin. Asumisen kehittämiseksi yhtiö on yhdessä VTT:n kanssa toteuttanut ARA:n tilaaman tutkimus- ja kehittämishankkeen suorasähkölämmitteisen asuinkerrostalon muuttamisen kaukolämmitystaloksi. Hanke toteutettiin yhtiön talossa 3, os. Otavankatu 4. Hankkeesta on julkaistu VTT raportti ”VTT-CR-85170-13” pvm. 16.12.2013. Riihimäen Kotikulma Oy:n tavoitteena on edelleenkin lisätä valmiuksiaan hoitaa ja kehittää yhtiötä omistajaohjauksen mukaisesti niin, että se pystyy tarjoamaan kilpailukykyistä ja kustannukset optimoivaa vuokraasumista riihimäkeläisille. Yhtiön pääasiallinen tulonlähde on asukkailta perittävät vuokrat. Hallituksen tavoitteena on, että vuokransuuruutta tulevina vuosina korotettaisiin ainoastaan yleisen hoitokulujen kustannustason nousun puitteissa. Yhtiön talouteen suuresti vaikuttavaan kiinteistöjen peruskorjausten toteuttamiseen, korjauskulujen hallintaan ja korjausvelan kattamiseen ei yhtiö ole löytänyt kokonaisvaltaista, vuokria kohtuuttomasti korottamatonta, ratkaisua. Tämän ratkaisun löytämiseksi yhtiö tekee jatkuvaa yhteistyötä omistajatahon kanssa ja seuraa valtiovallan edesottamuksia kiinteistöjen korjaustoiminnan elvyttämiseksi. Yhtiö on kertomusvuonna työstänyt v.2008 vahvistettua vuokra-asuntostrategiaa vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vuokra-asuttamisen ja -asumisen tarpeita mm. määrittelemällä toimenpiteitä taloudellisen tilanteen korjaamiseksi nykyistä vakaammalle pohjalle. Vuokra-asuntostrategia on osa vuoden 2013 aikana laadittua kaupungin asuntostrategiaa ja se saataneen valmiiksi vuoden 2014 alkupuoliskolla. Vaikka yhtiö toteuttaa kiinteistöissään mahdollisuuksiensa mukaan perus- ja muita korjaustoimenpiteitä on odotettavissa, että yhtiön kiinteistöjä tällä hetkellä rasittava noin 30 milj. euron korjausvelka entisestään kasvaa ja kiinteistöjen kunto ja arvo laskee sekä asuttavuus huononee. Yhtiön hallitus toivoo, että valtiovalta löytäisi nykyistä paremman ja toimivamman ratkaisun asuinkiinteistöjen korjausten rahoittamiseen ja yhtiöissä jo olevien velkojen hoitamiseen. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi osittaisella lainojen anteeksiannolla ja nykyistä akordi-menettelyä uudistamalla. Lisäksi yhtiön hallitus odottaa nykyisten valtion korkotukilaina- ja luovutus- ja käyttörajoitusehtojen muuttumista enemmän tätä päivää vastaavaksi. Yhtiön hallitus arvio, ettei yhtiö selviydy lähitulevaisuudessa edessä olevista kiinteistöjensä peruskorjauksien rahoittamisesta ilman edellä mainittuja valtion toimenpiteitä tai omistajan mittavia pääomapanostuksia. Mahdollisesti lähitulevaisuudessa Peltosaaren alueelta poistuvien tai muuten yhtiön omistuksesta poistuvien vuokra-asuntojen korvaamiseksi on hallitus todennut, että yhden – kahden kerrostalo uudisrakennushankkeen käynnistyminen tullee piakkoin ajankohtaiseksi. Hallitus on kartoittanut mahdollisuutta uudisrakentamiselle tutkimalla mm. nykyisen toimitilan omistajan Elisa Oyj:n Maisterinkatu 9-11 tontin käyttömahdollisuutta uudisrakentamiseen. Myös kaupungin edustajien kanssa on käyty alustavia neuvotteluja uuden vuokratalon sijoittumisesta kaupungin keskusta-alueelle. Hallituksen mukaan yhtiön tulevaan kehitykseen ja jopa yhtiön koko toimintaan vaikuttaa aivan olennaisesti Peltosaaren alueen yleissuunnitelman toteuttamisen laajuus ja ajoittuminen. Hallitus arvioi, että Peltosaaren yleissuunnitelman toteuttamisen taloudelliset ym. riskit ja epävarmuustekijät (mm. ARA:n ja rahoittajien suh- 27 Tilinpäätös 2013 tautuminen hankkeen toteuttamiseen) ovat niin mittavat, että ne tulee pääpiirteissään selvittää samanaikaisesti Peltosaaren yleissuunnittelun kanssa. Alustavasti edellä mainittuja asioita onkin selvitetty Peltosaarihankkeen teknis-taloudellissa työryhmässä. Edellä olevasta huolimatta hallitus arvio, että vuoden 2014 tulos asettunee vuoden 2013 tasolle. Riihimäen Kotikulma Oy toimii omakustannusperiaatteella eikä siten toiminnan tavoitteena ole voiton tuottaminen. Yhtiön toiminnan tulos tilikaudella oli laaditun jälkilaskelman mukaan hoitovuokran osalta alijäämäinen ja pääomavuokran osalta ylijäämäinen, kokonaisylijäämä kasvoi tilikaudella n. 275 000 €. Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella 2,3 milj.€, josta investointeihin käytettiin 0,97 milj. €. Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksuun käytettiin 1,3 milj.€., lainoja nostettiin tilikaudella 260 000 €, yhtiön velkaantumisaste tilikaudella pieneni 2,9 % eli 1,04 milj.€, pitkäaikaiset velat tilikauden päättyessä olivat 34,2 milj. €. Rahavarojen kokonaismuutos tilikaudella oli 294 698 €. Yhtiön toiminnan tavoitteena on tuottaa asunnontarvitsijoille hyväkuntoisia vuokra-asuntoja kilpailukykyisellä hinnalla. Toimintaan liittyviä riskejä yhtiössä ovat odottamattomat muutokset käyttöasteessa, luottotappioiden määrän ja korkotason nousu, mitkä aiheuttavat suoraan korotuspaineita vuokriin ja sitä kautta vuokrien kilpailukykyyn vuokra-asuntomarkkinoilla. Käyttöasteen 1 prosenttiyksikön laskun vaikutus keskimääräisellä neliövuokralla laskettuna liikevaihtoon on noin 90 000 € vuodessa (0,11 €/m²/kk). Koron nousun vaikutus 1 prosenttiyksiköllä on 370 000 € vuodessa (0,47 €/m²/kk). Maan yleinen talouden kehitys osaltaan vaikuttaa työpaikkojen pysymiseen paikkakunnalla, asukkaiden vuokranmaksukykyyn ja yhtiön luottotappioiden määrään. Yhtiön haasteena on suuri velkaisuusaste ja kiinteistöjen korjausvelan määrä. Kiinteistöjen korjausvelan arvioidaan olevan n. 30 milj. €. Vuokratuotoilla katetaan vuosittain vain huoltokorjauksista aiheutuvat kustannuksia, peruskorjaukset rahoitetaan lainoituksella ja osittain kaupungin peruskorjauksia varten perustamasta rahastosta. Riskien hallinnan keinot painottuvat kiinteistöomaisuuden vakuutuksiin, lainojen korkoriskien hajauttamiseen ja tiukkaan taloudenpitoon sisältäen kokonaistaloudelliset hankinnat, energiansäästötoimenpiteet ja ammattitaitoisen hoitohenkilöstön. Kiinteistöjen kunnon ja arvon säilyttämiseen pyritään oikea-aikaisilla peruskorjauksilla. Kiinteistöjen arvon säilyttämiseen, korjausvelan lyhentämiseen ja velkaisuusasteen hallintaan pyritään löytämään ratkaisuja seuraamalla aktiivisesti rahoitusmarkkinoiden kehitystä, mahdollisista uusista valtakunnallisista rahoitusmalleista sekä omistajan panostuksen lisäämisestä. Mahdollisuutena ja yhtiön riskejä vähentävänä seikkana voidaan pitää uusien työpaikkojen keskittämistä Riihimäelle ja ennusteiden mukaista väestön kasvua. Peltosaari-projektiin liittyvä vuokra-asuntojen väheneminen Peltosaaren alueelta asettaa vaatimuksia uusien asuntojen rakentamiseen. Yhtiön on osaltaan pystyttävä vastaamaan tulevaan kysyntään tarjoamalla kilpailutuksen avulla rakennuskustannuksiltaan kohtuullisia tämän päivän laatutasovaatimusten täyttäviä vuokra-asuntoja kysytyille alueille. Väestö työssäkäyntialueella tulisi saada kiinnostumaan Riihimäestä ja viihtymään paikkakunnalla. Riittävä asuntotarjonta edesauttaa osaltaan myös kaupungin talouden kehitystä. Tämä edellyttää kaikkien kaupunkikonserniin kuuluvien yhteistyötä. Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Kaupunginvaltuuston vuonna 2008 hyväksymän vuokra-asunto-strategian mukaan Riihimäen Kotikulma Oy:n tulee tarjota riihimäkeläisille asunnontarvitsijoille hyväkuntoisia vuokra-asuntoja kilpailukykyisellä vuokratasolla. Tämän toteutumista seurataan vuosittain. Lisäksi yhtiön tulee jatkaa talouden tervehdyttämistoimenpiteitä siten, että tarpeelliset peruskorjaustoimenpiteet on mahdollista toteuttaa. Yhtiön toiminnallisiksi tavoitteiksi vuosille 2013 – 2014 asetetaan edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi: - yhtiön vuokra-asuntojen käyttöasteen pysyminen hyvänä eli vähintään noin 97 %:ssa - välivuokrausmenettelyn käyttöönotto kaupungin asuttamien erityisryhmien osalta vuokrarästien pienenemiseksi - aravarajoituksista vapaan asuntokannan mahdollinen myynti ja/tai käyttötarkoituksen muutos perusparannusten rahoittamiseksi 28 Tilinpäätös 2013 - talouden ja toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu, jonka vuoksi hallituksella tulee laatia tasapainotettu taloussuunnitelma vähintään viidelle vuodelle sekä investointisuunnitelma vuokra-asuntostrategian päivittäminen yhdessä kaupungin asuntotoimen kanssa Peltosaari-projektiin tulosten huomioon ottamien yhtiön toiminnan suunnittelussa Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Yhtiöllä on ollut tarjota vuokra-asuntoja niitä hakeville, aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta; pienistä asunnoista kaupungin keskusta-alueella on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Vuokrattavien asuntojen kunto on pyritty pitämään tyydyttävällä tasolla muuttojen yhteydessä suoritettavien huoneistoremonttien avulla. Yhtiön kiinteistöjen teknistä ylläpitoa ja korjaustoimintaa ohjaamaan on tehty vuokra-asuntostrategian laatimisvaiheessa tekninen-PTS. Tämän pitkäntähtäimensuunnitelman pohjalta yhtiö tarkentaa vuosittain toteutettavat investoinnit. Hankkeet rahoitetaan yhtiön omin varoin, korjausavustuksin ja korkotuetuilla tai normaaleilla pankkilainoilla sekä kaupungin vuokra-asuntorahastosta saatavin avustuksin. Yhtiön asuntojen vuokrataso on pyritty pitämään kilpailukykyisenä. Tiukalla talouden pidolla asuntojen keskivuokra on voitu pitää 11,10 €/m2/kk suuruisena. Tämä vuokra vastaa paikkakunnan vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräistä vuokratasoa etenkin, kun siihen sisältyy yleensä vapaarahoitteisissa asunnoissa erikseen perittävät vesimaksut. Peltosaaren alueen taloissa vuokraan sisältyy myös asunnoissa käytettävän taloussähkön kustannukset. Yhtiön asuntojen kilpailukykyä on parantanut myös huoneistokoosta riippumaton, muuttokynnystä alentava 250 euron vuokravakuuden suuruus. Yhtiö on budjetin laatimisen yhteydessä tasannut eri vuokranmaksuyksiköiden kesken pääomavuokran osuutta niin, että se vastaisi kunkin yksikön vuokranmaksukykyä ja kunkin talon asumisen laatua ja käyttöarvoa. Yhtiön talouden toteutumiseen merkittävällä tavalla vaikuttava asuntojen käyttöaste oli v. 2013 96,93 %, joten asetettu käyttöastetavoite (97 %) käytännössä saavutettiin kun huomioidaan, että käyttöaste- %:n määrittelyssä on mukana myös mm. huoneistoremonttien vuoksi tyhjillään olleet huoneistot. Vuoden 2013 lopussa tyhjillään oli 24 huoneistoa ja niistä yhdeksän oli korjauksen alaisina. Asuntojen käyttöaste on saatu nostetuksi yhtiön uudistuneen asukasvalinnan myötä ja sillä, että vuokra on paikkakunnan tasoon ja kaupungissa tarjoilla olevan vuokra-asuntokannan laadun kanssa kilpailukykyinen. Taloutensa tervehdyttämiseksi yhtiö on julkisen kilpailutuksen kautta sopinut kiinteistöjensä korjaustoiminnan rakennus- ja LVIS-töiden. Osittain uusin sopimuksin on päästy aiempaa edukkaimpiin korjauskustannuksiin ja vuokransuuruuteen vaikuttavat korjauskulut ovat pysyneet talousarvion määrittelemissä rajoissa. Yhtiön kiinteistöjen remonttikuluja on ollut keventämässä kaupungin vuokra-asuntorahastosta maksama korjausinvestointien rahoittamiseen suunnattu avustus, joka vuonna 2013 oli yht. 300 000 €. Ilman tätä avustusta olisi osa yhtiön investointiluontoisista korjaustöistä jäänyt toteuttamatta. Kiinteistöjen huolto- ja hoitokustannusten kasvu on myös pysynyt hallinnassa, sillä pääosan em. töistä suorittaa yhtiön omistuksessa oleva Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy omakustannushintaan. Myös vuonna 2012 suoritettu valtiokonttorin lainojen konvertointi edukkaammaksi ”markkinakorkoiseksi lainaksi” on osoittautunut oikeaksi toimenpiteeksi. Lainanhoitokulujen on todettu tämän toimenpiteen seurauksena laskeneen hieman yli 300 000 euroa. Yhtiö on laatinut vuoteen 2016 ulottuvan BSC-tasoisen toimintasuunnitelman. Tässä suunnitelmassa on vuokra-asuntostrategiassa mainituille ja yhtiön toteutusvastuulla oleville toimenpiteille nimetty vastuutahot, toteuttamisaikataulut tavoitteineen. 29 Tilinpäätös 2013 Suunnitelman strategisiksi tavoitteiksi on merkitty: 1. omistajaohjauksen noudattaminen 2. yhtiön talouden tervehdyttäminen 3. yhtiön omistamien kiinteistöjen teknisen kunnon ylläpito 4. kiinteistöjen arvon säilymisen turvaaminen 5. vuokra-asumisen kokonaisvaltainen kehittäminen. Toimintasuunnitelma on toteutunut olemassa oleviin resursseihin ja olosuhteisiin nähden tyydyttävästi. mm. Peltosaari-projektin tulosten hyödyntäminen on suunnittelussa huomioituna, joskin toteutus aikatauluja joudutaan muuttamaan projektin toteutuma-aikataulua vastaavaksi. Yhtiöllä on myös käytössä talouden tervehdyttämisen välineenä vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä ajantasaistettava, tavanomaisiin vuokratuloihin ja hoito- ja pääomamenoihin pohjautuva, taloudellinen PTS. Vuonna 2008 kaupungin valtuuston vahvistaman vuokra-asuntostrategian ajantasaistamistyö on yhtiön osalta saatettu loppuun vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on, että se julkistetaan osana koko kaupungin asuttamisenstrategiaa käsittelevässä asiakirjassa vuoden 2014 aikana. Päivitetyssä strategiassa on mainittuna välivuokrausmenettelyn käyttöönottoa, mutta menettelyn käyttöönotto vaatii mm. kaupungin perusturvan hyväksynnän. 4.2.3. Riihimäen Teatteri Oy Olennaista toiminnassa ja taloudessa Riihimäen Teatteri Oy:n tulos ja rahoitusasema ovat vuonna 2013 kehittyneet myönteisesti. Yhtiö on maksanut kassavelkansa Riihimäen kaupungille kokonaisuudessaan ja käteisvarat ovat kehittyneet suotuisasti. Talousarviot rakennetaan myös tulevaisuudessa realistiselle pohjalle. Sairauslomien aiheuttamiin ennalta arvaamattomiin lisäkustannuksiin ja teatteriteknisten laitteiden yllättäviin rikkoontumisiin pyritään varautumaan talousarvioprosessin aikana. Suuri haaste on julkisen rahoituksen kehittyminen. Riihimäen Teatterin päärahoittajat ovat Riihimäen kaupunki ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Mikäli julkinen rahoitus pienenee, teatteri pienentää toimintaansa vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilökunnan osa-aikaistamisia ja irtisanomisia. Vakituisen henkilökunnan palkat muodostavat suuren osan Riihimäen Teatterin kiinteistä kustannuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jäädyttänyt Teatteri- ja orkesterilain piirissä olevien ammattiteattereiden avustukset. Tämä tarkoittaa sitä, että käytettävissä olevat resurssit pienenevät inflaation myötä joka vuosi. Toiminta tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin. Tämä haastaa Riihimäen Teatterin pohtimaan erilaisia tuotannollisia tapoja suhteessa Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Riihimäen Kaupungin asettamiin toiminnan tavoitteisiin. Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Riihimäen Teatteri Oy:ssä toimitaan niin, että talous on vakaa ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen. Riihimäen Teatteri Oy:n tehtävänä on tarjota kuntalaisille laadukasta teatteria ja osana Riihimäen monipuolista kulttuuritarjontaa tukea kaupungin positiivista imagoa. Teatterin tulee kehittää yhteistyötä alueen muiden kulttuuri-, sivistys- ja kasvatustoimijoiden sekä teattereiden kanssa. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Riihimäen Teatterin talous on vakaa. Kassavelka Riihimäen kaupungille on maksettu kokonaan vuonna 2013. Kassavirtaongelmia ei ole. Riihimäen Teatteri tarjosi vuonna 2013 kuntalaisille runsaasti monipuolista 30 Tilinpäätös 2013 ja laadukasta teatteria. Yleisöpalaute ja tiedotusvälineiden antamat kritiikit olivat myönteisiä. Riihimäen Teatteri markkinoi aktiivisesti toimintaansa Riihimäen ulkopuolella ja tuki näin kaupungin positiivista imagoa. Riihimäen Teatteri toimi vuonna 2013 yhteystyössä muun muassa Riihimäen Nuorisoteatterin, Varsin Iloisen Teatterin, ARS Häme -tapahtuman, Etelä-Hämeen tanssiopiston, alueen päiväkotien ja koulujen, kirjaston ja hoitokotien kanssa. 4.2.4. RHL Data Oy (tytäryhteisö) Olennaista toiminnassa ja taloudessa Yhtiön omistuksessa ei tapahtunut muutoksia. Riihimäen kaupungin omistusosuus on 50 %. Muut omistajat ovat Hausjärven kunta 20 %, Lopen kunta 20 % sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 10 %. Yhtiön toiminta on kaikkien toiminta-alueiden (tietohallinto- ja IT-palvelut, talous-hallinnon palvelut, henkilöstöhallinnon palvelut sekä hankintapalvelut) osalta toimintatavaltaan vakiintunutta, eikä toiminnan laajuudessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yhtiö tuottaa palveluita vain omistajilleen. Vakiintuneesta toiminnasta johtuen yhtiön liikevaihto kasvoi vain vähän. Liikevaihto oli 2.703.000 e, kun se vuonna 2012 oli 2.676.000 e. Laskutus Riihimäen kaupungilta oli liikevaihdosta n. 63 %. Liikevaihdosta oman työn myynnin osuus oli vuonna 2013 1.864.000 e (vuonna 2012 1.825.000 e). Palveluiden tuottamiseksi ostettujen tuotteiden ja palveluiden, koostuen pääosin tietojärjestelmistä ja niihin liittyvistä palveluista sekä tietoliikenteestä, kokonaisarvo pieneni hieman ollen vuonna 2013 837.000 e, kun se oli vuotta aiemmin 847.000 e. Yhtiön omakustannuspohjaisen toiminnan tulos vuonna 2013 oli 3.116 euroa. Yhtiön toiminnan suunniteltu rahoitus perustuu asiakasomistajien kanssa tehtyihin pitkäaikaisiin sopimuksiin ja niiden pohjalta vuosittain sovittavaan toiminnan laajuuteen. Yhtiöllä ei ole lyhyt- eikä pitkäaikaista lainaa. Myöskään suunnitelmia lainarahoitusta vaativaan toiminnan laajentamiseen tai muuttamiseen ei ole. Talouden epävarmuustekijät ovat pienet, koska sekä tulot että menot ovat hyvin ennakoituja. Yhtiön tulorahoitus perustuu omistaja-asiakkaiden kanssa tehtyihin pitkäaikaisiin sopimuksiin ja menot vastaavasti järjestelmä- ja palvelutoimittajien kanssa tehtyihin myös pitkäaikaisiin sopimuksiin. Toiminnan jatkuvuus varmistetaan toisaalta edellä mainituin pitkäaikaisin sopimuksin ja toisaalta oman henkilökunnan osaamisen ja määrän pitämisellä sellaisella tasolla, etteivät ennakoitavissa olevat poikkeamat normaalitilanteesta aiheuta toiminnan keskeytymistä. Kunta- ja sote-rakenteen muutos saattaa asettaa yhtiön uuteen asemaan, mutta seudullinen toimintamalli tarjoaa hyvät mahdollisuudet toiminnan jatkamiseen uudessa rakenteessa, erityisesti, jos muutokset ovat seudullisia. Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset RHL Data Oy huolehtii siitä, että käyttöön tulevat tietojenkäyttöratkaisut vastaavat tietohallintolain edellyttämää kokonaisarkkitehtuurikehitystä ja edistävät palvelu- ja hallintotehtävien tietojenkäsittelyn tehokasta suorittamista. ICT-ratkaisujen valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytettävyyteen ja toimintavarmuuteen. RHL- Data Oy suorittaa kaupungin henkilökunnan ja luottamushenkilöiden palkan- ja palkkioiden laskennan ja maksatuksen sekä taloushallinnon tehtävät sovitun työnjaon mukaisesti kustannustietoisesti ja mahdollisimman virheettömästi. Palkanlaskennan ja taloushallintopalvelujen tulee tarjota asiantuntevaa ja joustavaa palvelua Riihimäen kaupungin organisaatiolle. Palvelun toimivuutta seurataan säännöllisesti. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelmiston (Populus) sekä taloushallinnon ohjelmistojen ominaisuuksia ja toimivuutta kehitetään tiiviissä yhteistyössä palvelun toimittajien ja käyttäjien kanssa vastaamaan muuttuvia tarpeita. Hankintapalvelujen tehtäväalue seuraa lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehittymistä ja tuottaa asiantuntevia hankintapalveluja hallintokunnille. Hankintapalvelujen tulee auttaa hallintokuntia erityisesti palveluhan- 31 Tilinpäätös 2013 kintojen suorittamisessa ja tällöin neuvoa hankintayksiköitä käyttämään hinnan ohella myös laadullisia vertailuperusteita. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Kokonaisarkkitehtuurinäkemyksen vahvistamiseksi on kaupungin kaikista suunnitelmallisesti käyttöön otetuista järjestelmistä, sovelluksista, ohjelmistoista ja IT-palveluista koottu yhteenveto, joka on kaikkien käyttäjätahojen käytettävissä uusia hankintoja tehtäessä. Kaikki tietohallintoon liittyvät hankinta-asiat on käsitelty kaupungin tietohallintotyöryhmässä hankinnan tekijän esille nostamana ja RHL-Data on ollut mukana valmistelemassa ja toteuttamassakin kaikkia merkittäviä hankintoja ja käyttöönottoja. Seudullisen yhteistyön varmistamiseksi asiat on valmisteltu myös tietohallinnon neuvottelukuntaan käsiteltäviksi. Asioita on valmisteltu kuuteen kaupungin tietohallintotyöryhmän kokoukseen ja neljään seudun tietohallinnon neuvottelukunnan kokoukseen. Yhteydenpito asiakastahoihin seuranta- ja kehittämisasioissa on jatkuvaa ja säännöllistä. Taloushallinnon seurantapalavereita pidettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti kunkin toimialan (sivistys, tekninen, perusturva) sekä vesihuoltoliikelaitoksen edustajien kanssa kaksi kertaa vuoden aikana. Hallintokeskuksen kanssa seurantaan kuuluvaa keskustelua käydään viikoittain. Henkilöstö-/palkkahallinnon seurantakäytännöksi ovat vakiintuneet palaverit ns. Populus-tiimin kanssa, jossa edustettuina ovat kaikki hallintokunnat ja hallintokeskus. Palavereita pidettiin kaksi vuoden aikana. Yhteydenpitoa järjestelmätoimittaja CGI:n suuntaan seurantapalavereissa ja myös muuten esille nousseissa kehittämisasioissa tapahtuu vähintään kerran kuukaudessa sekä talous- että henkilöstöhallinnon osalta. Palvelut on tuotettu sovitun tehtäväjaon mukaisesti, mutta siten joustavasti, että tapauskohtainen, yksittäinen poikkeaminen yhteisesti sovitusta ei pysäytä prosessia. Mikäli muutokset toiminnassa edellyttävät pysyvää tehtäväjaon muuttamista, käsitellään asia palvelukeskusasiakkaiden yhteisessä seudun talousja henkilöstöhallinnon neuvottelukunnassa. Kaikkia asiakkaita koskevia kehittämisasioita valmisteltiin neljään neuvottelukunnan kokoukseen. Palveluiden tuotteistamistyö on aloitettu asiakaskohtaisen palvelurajapinnan mahdollistamiseksi nykyisen asiakkaiden yhteisen ja yhtenäisen rajapinnan sijasta. Vuoden 2013 alussa hankintapalveluiden resurssitilanne arvioitiin uudelleen ja toimintatapaa suunnattiin siten, että entistä aktiivisemmin pystytään osallistuman hankintayksiköiden avustamiseen tarjouspyyntöjen määrittelyssä, jolloin laadullisten tekijöiden sisällyttämiseen tarjousten vertailussa vaihtoehtoisilla tavoilla voidaan panostaa aiempaan paremmin. Samalla hakeuduttiin edelleen aktiivisesti yhteistyöhön yhteishankintayksiköinä toimivien KL-Kuntahankinnat Oy:n ja KuntaPro Oy:n kanssa. Yhtiö osti keväällä KuntaPROn osakkeita hankinta-asiantuntijan palveluiden käytön edellyttämän määrän. Vuoden lopulla päädyttiin uuden hankinta-asiantuntijan rekrytointiin hankintaresurssien ja -osaamisen lisäämiseksi. 4.2.5. Riihimäen Kaukolämpö Oy Olennaista toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2012 lopussa oma pääoma oli 2,4 M€. Keväällä 2013 yhtiö jakoi osinkoa 0,9 M€. Loppuvuonna 2013 yhtiön jakokelpoisilla varoilla lunastettiin omia osakkeita 10 kpl hintaan 2,2 M€. Vuoden 2013 tulos oli 1,2 M€ ja jakokelpoinen vapaa oma pääoma vuoden lopussa 0,5 M€. Joissain suunnitelmissa oli, että yhtiö tulouttaisi vuoden 2013 tuloksesta osinkoa kaupungille 1,4 M€. Osakekauppa päätettiin lopulta tehdä niin, että yhtiö osti 2,2 M€:lla 10 kpl omia osakkeitaan. Näin Riihimäen kaupungin lainanotto vastaavasti aleni. Osakkeiden osto 2,2 M€ ja osinko 0,4 M€ yhdessä nostavat tuloutuksen 2,6 M€:on. Osakkeiden ostoa varten yhtiö otti Riihimäen Seudun Osuuspankista lainaa 2,2 M€. Lainan vakuutena on yhtiön määräaikaistalletuksilla olevat kassavarat 1,8 M€. Lainan takaisinmaksu on kuluvan vuoden aikana, kahdessa erässä, kesäkuun lopussa 1,1 M€ ja joulukuun lopussa 1,1 M€. Vuoden 2014 tuloksesta lainan takaisinmaksuun tarvitaan 0,4 M€. Hallitus esittää, että yhtiö maksaisi osinkoa 0,4 M€. Hallituksen käsityksen mukaan osingon maksu ei vaaranna yhtiön maksukykyä. 32 Tilinpäätös 2013 Vuoden 2014 alussa yhtiö korotti energiamaksua 4,8 %, 42,0 €/MWh > 44,0 €/MWh ja perusmaksuja korotettiin 3,0 %. Korotusvaikutus lämmönmyynnin keskihintaan on noin 4,4 %. Yli 90 % tarvittavasta lämmöstä hankitaan voimassa olevien lämmön toimitussopimusten perusteella ja alle 10 % tuotetaan omilla lämpökeskuksilla. Kaukolämpö- ja maakaasuverkoston investoinnit ovat noin 1,2 M€ ja liittymismaksutuotot noin 0,2 M€. Investoinnit katetaan tulorahoituksella. Suurimmat riskit suunniteltuun tulokseen pääsemiseksi liittyvät Ekokemin toimitusvarmuuteen ja mahdollisiin pitkiin poikkeuksellisiin pakkasjaksoihin. Vuonna 2014 yhtiön budjetoitu liikevaihto on 11,7 M€ ja alkuvuoden näkymien perusteella ei näköpiirissä ole mitään esteitä budjetoituun tulokseen pääsemiseksi, (liikevoitto 1,7 M€). Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Riihimäen Kaukolämpö Oy:lle asetettavia tavoitteita ohjaa yhtiöjärjestyksen lisäksi osakkaiden välinen yhteistoimintasopimus, jonka mukaan yhtiön tulee: - toimia liiketaloudellisin ja ekologisin periaattein - tarjota alueilla, joilla se on taloudellisesti perusteltua, kilpailukykyinen lämmitysenergiavaihtoehto kiinteistöille - vahvistaa kaupungin osaamisperustaa energiapolitiikassa ja energia-alaan liittyvissä kysymyksissä - jakaa osinkoa osakkailleen taloudellisen tilanteen sallimissa rajoissa Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Yhtiön toimintaa ohjasi hallituksen vahvistama budjetti- ja tariffipolitiikka ja niillä luotiin perusta liiketaloudelliselle toiminnalle ja edulliselle lämmön hinnalle. Vuonna 2013 94,7 % tarvittavasta lämpöenergiasta hankittiin paikallisilta yrityksiltä, jotka tuottavat lämpöä jätteiden ja bioenergian avulla. Yhtiö tarjosi jokaiselle kaukolämpö- tai maakaasuputkiston läheisyydessä olevalle kiinteistölle kaukolämmitys- tai maakaasuperusteisen energiavaihtoehdon. Vuoden 2013 lopulla Riihimäen kaupunki hankki yhtiön omistukseensa. Tällä hetkellä yhtiön harjoittama energiapolitiikka ja kaukolämpöratkaisut ovat kaupungin edustajien päätettävissä. Yhtiön tulostaso ja osinkomäärä ovat edellisvuosien tasolla. 4.2.6. YritysVoimala Oy Olennaista toiminnassa ja taloudessa Yhtiön liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikaudella 0,7 milj.euroa. Yhtiön tulos oli n. 31.000 voitollinen. Yhtiössä on tehty vuoden 2013 budjettiseurannan perusteella säästötoimia sekä ulkoista varainhankintaa, joiden onnistumisen perusteella yhtiön budjetti toteutui positiivisena. Tilikauden 2014 arvioidaan toteutuvan budjetoidun kaltaisena, koska yhtiön toiminta on nyt vakiintunut. Yhtiön rahoitusasema on vakaa eikä näkyvissä ole riskejä eikä epävarmuustekijöitä. Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset YritysVoimala Oy:n tulee osaltaan edistää Riihimäen ja koko talousalueen elinkeinoelämän kehittymistä, ensisijaisesti yritysten perusneuvonnan kehittämisen keinoin. Yhtiön tulee kehittää toiminnan ja talouden sekä siihen liittyvän rahoituksen suunnittelua. Yhtiön tulee myös asettaa selkeitä tavoitteita ja mittareita toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Osakaskuntien maksuosuudet voivat kasvaa enintään 2 % vuonna 2013. 33 Tilinpäätös 2013 Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 YritysVoimala on kehittänyt perusneuvontaa kahden yritysneuvojan voimin kouluttautumalla yrityselämän ajankohtaisiin asioihin. Perusneuvonnassa pyritään pitämään asiakkaiden odotusaika palveluun alle 14 vuorokaudessa. Kahdella neuvojalla uskotaan pystyttävän vastaamaan tähän tavoitteeseen vuoden 2014 loppuun asti, olkoonkin että tämänhetkisen maailman talouden tilanteen takia työmäärä on kasvanut merkittävästi aiempaan verrattuna. Jos työmäärä pysyy vuoden 2013 tasolla jatkossakin, tulee vuoden 2014 osalta harkittavaksi yhden uuden yritysneuvojan palkkaaminen YritysVoimalaan. Vuoden 2013 aikana palveluja kehitettiin edelleen hyödyntämällä ELY-keskusten ja Yritys-Suomi -verkoston tarjoamia palveluita osana perusneuvontaa. Vahvasti esillä ollut tällainen palvelu on mm. omistajanvaihdos ja sukupolvenvaihdosklinikka. Osana palvelun kehittämistä YritysVoimala pyrkii toimimaan kumppanina hankkeissa, joissa tuotetaan yritysten perusneuvontaa tai sitä suoraan tukevia palveluita siten, että YritysVoimala voi saada hankkeista ulkopuolista lisärahoitusta toiminnalleen. Perusneuvonnassa pyritään selkiyttämään asiakasyrityksen tarpeet ja tarjoamaan asiakkaalle työkaluja ja ratkaisuja tarpeidensa tyydyttämiseksi. Tarvittaessa asiakas ohjataan yksityiskohtaisempien palveluiden piiriin. Perusneuvonta on yrityksille maksutonta ja pyrkimyksenä on, että yksittäisen asiakkaan neuvontaan ei taustatöineen käytettäisi yli 7 tuntia. Yrityshautomotoimintaa jatkettiin vuonna 2013 Yritysvoimalassa niin, että se ei vähentänyt YritysVoimalan henkilöstö- eikä muita resursseja ja se toteutettiin kustannusneutraalisti niin, että jokainen toimintaan osallistuva kunta kustantaa omien yritystensä hautomotoimintaan liittyvät kustannukset. Jokainen kunta tekee myös päätöksen hautomotoimintaan osallistumisesta erikseen. Yhtiön hallitus on asettanut vuodeksi 2013 yhtiölle tavoitteet ja mittarit, jotka mittaavat toiminnan tehokkuutta sekä asiakastyytyväisyyttä. Tavoitteet ja niiden toteumat on esitetty toimintakertomuksessa. Yhtiön hallintoa kehitettiin edelleen vuoden 2013 aikana parantamalla asiakkuuden hallintajärjestelmän (CRM) raportointia yhdessä ohjelmistotoimittajan kanssa. Taloussuunnittelu on aikataulutettu yhtiön johtamisen ja kuntien/omistajien tarpeita vastaavaksi. Talousarvion informatiivisuutta on lisätty. Yhtiön rahoitussuunnittelua ja projektien hallinnan vaikutusten huomioonottamista taloussuunnitteluun on kehitetty yhdessä tilitoimiston kanssa. Talouden osalta yhtiö on sidottu osakassopimuksen mukaiseen kuntarahan enimmäismäärään (500.000 euroa) korjattuna indeksillä. Yritys on saanut ensimmäisinä toimintavuosinaan jonkin verran ulkopuolista rahoitusta myös perusneuvonnan toteuttamiseen. 4.2.7. Hyria Koulutus Oy Olennaista toiminnassa ja taloudessa Hyria koulutus Oy on neljän täyden tilivuoden aikana vakiinnuttanut sekä toiminnallisen että taloudellisen tuloksen sille asetettuun tavoitteeseen. Yhtiön tulokset kestävät hyvin vertailun valtakunnan parhaisiin koulutuksenjärjestäjiin. Tästä osoituksena on mm. merkittävä koulutuksen lisäpaikkojen saaminen usean vuoden ajan sekä tuloksellisuuteen perustuvan rahoituksen kasvu. Tilikauden 2013 voitto oli n. 1,6 meur ja käyttökate n. 3,7 meur. Taloudellisen tuloksen arvioidaan säilyvän vuosien 2012 ja 2013 kaltaisena vaikka koulutuksen rahoitusjärjestelmään tulisi rahoittajan vuosille 2015 ja 2016 esittämiä muutoksia. Hyrian rahoitusasema on vahvistunut neljän vuoden aikana n. 6,3 meur. Kassan vahvistuminen on vuotuisesti 40 - 49 %. Maksuvalmius v. 2013 lopussa 74 pv. Yhtiöllä on lainoja 31.12.2013 n. 2,3 meur, jotka siirtyivät aiemmilta koulutuksenjärjestäjiltä (Raol, Hrakk). Lainojen takaisinmaksu suunnitellussa ajassa ei tuota yhtiölle ongelmia. 34 Tilinpäätös 2013 Valtaosa Hyrian toiminnasta ja varoista on sidottu oppilaitosrakennuksiin. Toiminta on myös henkistä pääomaa eli osaamista ja henkilösidonnaisia kvalifikaatioita vaativaa. Tästä syystä suurimmat riskit talouden riskien ohella ovat rakennuksiin tai laitteisiin liittyviä vahinkoriskejä ja henkilö- tai tietoriskejä. Hyrian toiminnan kannalta merkittävimmät riskit liittyivät toiminnan häiriöttömään jatkumiseen (asiakasnäkökulmasta) muutosprosessista huolimatta. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole mitään niin merkittäviä riskejä, jotka olisivat uhka Hyrian toiminnalle. Riskeihin varautumista täydentää vakuutusjärjestelmä, jonka kattavuus tarkistetaan yhdessä vakuutusalan konsultointiyrityksen kanssa vuosittain. Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Osakeyhtiön tulee toteuttaa järjestämislupiensa mukaista ammatillista koulutusta, työ- ja elinkeinoelämän kehittämistehtävää sekä toimia kiinteässä yhteistyössä talousalueen elinkeinoelämän, lukioiden ja korkeaasteen koulutuksen järjestäjien. Koulutusta tulee kehittää kummallakin paikkakunnalla monialaisesti siten, että nuorten koulutusalojen aloituspaikkatarjonnan sukupuolijakautuman vinoutumat korjataan. Riihimäen toimipisteessä tulee lukuvuoden 2013 – 2014 alusta alkaen vuosittain käynnistää vähintään yksi lähihoitajakoulutusryhmä. Lisäksi nuorten koulutuksessa osakeyhtiön tulee huolehtia yhteistyössä muiden talousalueen toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa, että - perusopetuksen päättävän ikäluokan kaikille oppilaille voidaan osoittaa mielekäs jatkokoulutuspaikka - opiskelijoiden opintoja negatiivista keskeyttämistä ehkäisevät opiskelijaohjaus ja oppilashuollolliset palvelut järjestetään tehokkaasti - ammatillisen koulutuksen opiskelijoille turvataan mahdollisuus joustavasti valita toisen asteen yleissivistävän opetuksen kursseja ja opintokokonaisuuksia sekä hyväksi luettavia korkea-asteen opintoja Lisäksi osakeyhtiön tehtävänä on koulutuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittämistehtävänsä kautta ehkäistä syrjäytymistä, edistää kaupungin elinkeinoelämän monipuolistumista sekä uusien yritysten syntymistä kaupunkiin. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Kaikilla Riihimäen seudun ammatillisiin opintoihin pyrkivillä nuorilla on ollut mahdollisuus päästä toisen asteen ammatillisiin opintoihin tai nivelvaiheopintoihin. Hyria on panostanut erityisesti opiskelujen keskeyttämisen vähentämiseen. Tätä varten palkattiin kesällä viisi ammatillista ohjaajaa, jotka tukevat keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita oman ammattialansa näkökulmasta. Tällä Nova-starttitoiminnana on päästy hyviin tuloksiin opintojen edistymisessä. Epäsopivan koulutuksen valinneet opiskelijat on pystytty ohjaamaan Hyrian muille aloille ilman, että heidän on tarvinnut erota oppilaitoksesta. Opiskelijat ovat voineet valita opintoja alueen lukioista sekä ammattikorkeakoulusta. Valintojen joustavuutta on kehitetty yhdessä Riihimäen lukioiden kanssa. Hyrialla on lukuisia pedagogiikkaa ja työelämää kehittäviä hankkeita. Niiden avulla on kehitetty uusia käytänteitä liittyen maahanmuuttajiin, työttömiin nuoriin ja yrityksiin. Samalla on parannettu Hyrian pedagogiikkaa ja toteutettu yrittäjyyskoulutuksia. Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. Mosaiikki, Paikantaja, Stude co., FRC+, TAITAMO. Hyria on toteuttanut Riihimäen seudun yrityksille yhteistoiminnassa TE-toimistojen sekä Yritysvoimala Oy:n Tutka-hankkeen kanssa lukuisia koulutuksia ja kehittämishankkeita "yhden palveluluukun" periaatteella. 35 Tilinpäätös 2013 Hyrian hallituksen hyväksymän koulutusstrategian mukaisesti Hyria käynnistää nuorten lähihoitajakoulutuksen Riihimäellä alkaen syksyllä 2014. Tämän lisäksi Riihimäen tyttövaltaista koulutusta vahvistetaan aloittamalla parturi-kampaaja- ja kosmetologikoulutus Riihimäellä syksystä 2014. 4.2.8. Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Oppilaitoksen tulee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä turvata Riihimäen yksikön elinvoimaisuus, tiivistää koulutuksen mitoituksen ja toteutuksen yhteistyötä Hyvinkään - Riihimäen toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Kuntayhtymän on ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten turvaamiseksi jatkettava FUAS -yhteistyötä. Tässä yhteistyössä on huolehdittava FUAS -liittoumaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen koulutusalojen profiloinnista toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi kuntayhtymän tehtävä on oman tutkimus ja kehittämistoiminnan kautta edistää kaupungin positiivista imagoa, kaupungin elinkeinoelämän monipuolistumista sekä uusien yritysten syntymistä kaupunkiintulossa. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Valtioneuvoston myönsi Hämeen ammattikorkeakoululle toimiluvan vuoden 2013 lopussa. Päätös toimiluvasta noudattaa HAMKin hakemusta sisältäen kaikki haetut koulutusvastuut. HAMKin Riihimäen yksikköä on kehitetty vahvaksi alueen elinkeinoelämää palvelevaksi tekniikan yksiköksi. Valtakunnalliset aloituspaikkojen vähennykset eivät ole vaikuttaneet Riihimäen yksikköön vuonna 2013. Riihimäen yksikössä tutkinnon suorittaneita vuonna 2013 oli edellisvuosia enemmän ja merkittävä osa opinnäytetöistä on tehty talousalueelle. Aikuiskoulutuksen volyymi on säilynyt suurena huolimatta siihen kohdistuneista vähennyspaineista. Aikuiskoulutus toimii merkittävänä alueen elinkeinoelämän henkilöstön kehittäjänä, mitä tukee myös lisääntynyt täydennyskoulutustarjonta. Erilaisten harjoitus- ja projektitöiden kautta opiskelijat ovat osallistuneet alueen ja sen elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Hyrian ja lukion kanssa on jatkettu toimia, jotka tähtäävät joustavaan siirtymiseen oppilaitoksesta toiseen. Syksyllä 2013 tarjottiin lukion kanssa vastavuoroisesti opintojaksoja, ja näin laajennettiin tarjontaa tekemättä päällekkäisiä toteutuksia. HAMK on strategiansa mukaisesti sitoutunut toimimaan osana FUAS-liittoumaa. FUAS-yhteistyö on näkynyt Hyvinkään–Riihimäen talousalueella mm. HAMKin ja Laurean yhteisinä kesäopintoina sekä hankeyhteistyönä, johon myös alueen elinkeinotoimijat ja yritykset ovat osallistuneet. StudeCo - ja FRC+ -hankkeisiin on osallistunut myös Hyria. Hankkeet ovat olleet osa tutkimus- ja kehitystoimintaa, jota on entistä enemmän integroitu opetukseen ja näin aktivoitu opiskelijoiden, henkilökunnan ja elinkeinoelämän yhteistyötä. HAMKin läsnäolo alueella on aluevaikuttavuuden perusta. Vuoden 2013 aikana vahvistettiin opetusta tukevien tutkimusyksiköiden ’Ohutlevykeskus’ ja ’Arjen palveluiden ja teollisuuden digitalisaatio’ toimintaa. Tutkimusyksiköiden läsnäolo tulee näkymään edellisvuosia vahvemmin Riihimäen yksikössä. Vuonna 2013 Riihimäellä toteutettu vetokoneinvestointi vahvistaa Ohutlevykeskuksen toimintaa alueella. Riihimäen yksikön tilat ovat asianmukaiset ja niiden täyttöaste on hyvä. Kesällä 2013 Suomen Ympäristöopisto Sykli muutti HAMKin tiloihin, mikä luo hyvät puitteet yhteistyölle. 4.2.9. Terveydenhuolto 4.2.9.1. Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Sairaanhoitopiiri lopettaa Riihimäen yksikössä erikoissairaanhoidon päivystyksen 1.10.2012 lukien. Kuntayhtymän on tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa huolehdittava siitä, että päivystysvastuun siirto sairaanhoitopiiriltä perusterveydenhuoltoon saadaan toteutettua turvallisesti. Lisäksi kuntayhtymän on varmis- 36 Tilinpäätös 2013 tettava edellytykset käynnistää yleislääkäritasoinen yöpäivystys 1.10.2012 lukien tehtyjen päätösten mukaisesti. Kuntayhtymän on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Riihimäen seudun tulevaisuuden terveydenhuollon palvelurakennetta ja vietävä uudistusta määrätietoisesti eteenpäin. Riihimäen kaupunki pitää tarpeellisena, että terveyskeskuksen kuntayhtymä käynnistää tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa kattavan seudullisen selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta ja -rakenteesta ja toimintojen keskittämisestä. Tavoitteena tulee olla palveluverkon järkiperäistäminen. Kuntayhtymän taloustilanne on edelleen huolestuttava. Talouden tervehdyttämissuunnitelman täytäntöönpanoa on jatkettava määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. Kuntayhtymän alijäämäkierre on pyrittävä katkaisemaan kaikin mahdollisin keinoin. Kuntayhtymässä tulee panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja perusterveydenhuollon laatuun ja toimintaan erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi. Kuntayhtymän perussopimusta uudistetaan kuntalaskutusperusteiden osalta kuluvan vuoden aikana. Kuntayhtymän on varmistettava, että uusien laskutusperusteiden ottaminen käytäntöön vuoden 2013 alusta sujuu ilman ongelmia. Riihimäen seudun psykiatrian avohoitoa tulee edelleen kehittää tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja mielenterveyden toimijoiden kanssa. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja perusturvan työnjakoa tulee edelleen kehittää hoitoketjujen toimivuuden parantamiseksi. Erityisesti psykiatrisessa hoidossa / mielenterveyspalveluissa työnjaon kehittämistä ja sen mukaista palvelujen resursointia tulee jatkaa toimivan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Päivystysyksikön toiminta on vakiintunutta. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä erikoissairaanhoidon, pelastuslaitoksen sekä potilasosastojen kanssa. Yhtymähallitus päätti kokouksessaan 9.1.2013 (§ 4) että perusterveydenhuollon päivystys toimii Riihimäellä klo 8 - 22 ja yöpäivystys ostetaan Hämeenlinnasta klo 22 - 8. Riihimäen kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa 7.1.2013 kokouksessa. Yhtymähallitus hyväksyi Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakennevision loppuraportin kokouksessaan 21.8.2013 (§ 144). Jäsenkunnat sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ovat antaneet loppuraportista lausunnot, jotka käsiteltiin 16.10.2013 (§ 179). Palvelurakennevision valmistelua jatketaan tila-, vastaanottopalveluiden sekä päihde- ja mielenterveyspalveluita kehittävissä työryhmissä. Terveyskeskus osallistuu jäsenkuntien kuntarakenneselvityksen tekoon. Terveyden edistämisen yksikön (neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon) toiminta on valtakunnallisten suositusten mukaista. Päivystysyksikön sekä akuuttiosaston toiminnan on todettu säästävän erikoissairaanhoidon kustannuksia. Terveyskeskus päivittää psykiatrian kiireettömän hoidon porrastusta yhdessä erikoissairaanhoidon, perusturvan sekä kolmannen sektorin kanssa. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistämistä suunnitellaan yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa. Lopen ja Hausjärven kunnat osallistuvat suunnitteluun. Potilaan oikea-aikaiseen ja viiveettömään siirtymiseen hoidon eri portaissa on kiinnitetty huomiota. Hoitoa on pyritty keskittämään ja kohdentamaan potilaiden tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi siirtoviivepäivät ja -maksut vähentyivät Riihimäen osalta noin 14 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntayhtymän yhtymähallitus hyväksyi 13.2.2013 (25 §) kuntayhtymän talouden sopeuttamistoimet vuodelle 2013. Toimenpideohjelma sisälsi 13 kohtaa talouden sopeuttamiseksi. Loppuvuodelle yhtymähallitus päätti 37 Tilinpäätös 2013 18.9.2013 (165 §) vielä erillisinä säästötoimina yhden osaston sulkemisesta marras-joulukuuksi sekä Riihimäen vastaanottotoiminnan supistamisesta joulukuuksi. Tämän lisäksi kuntayhtymän jäsenkuntien talousjohtajista sekä Riihimäen hallintojohtajasta ja kuntayhtymän yhtymäjohtajasta koostuva työryhmä laati toimenpidesuosituslistan kuntayhtymän talouden seurantajärjestelmän parantamiseksi. Kuntayhtymässä on otettu käyttöön uusi tuotteistukseen perustuva kuntalaskutusjärjestelmä. Kuntayhtymän taloushallintoa vahvistettiin syksyllä 2013 controllerilla, jonka tehtävänä on kuntayhtymän talouden seurannan kehittäminen sekä tuotteistustietojen hyödyntäminen ja samalla myös kuntalaskutusperusteiden oikeellisuuden varmistaminen. 4.2.9.2. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Kuntayhtymän on kiinnitettävä huomiota tasapainoisen talousarvion laatimiseen ja erityisesti talouden jatkuvaan seurantaan. Talousennusteiden oikeellisuuteen ja luotettavuuteen on panostettava, ja mahdollisiin poikkeamiin talousarviosta on reagoitava ripeästi. Sairaanhoitopiirin menojen kasvuprosentti ei voi olla suurempi kuin perusturvatoimessa ja perusterveydenhuollossa. Olemassa olevien tilojen tulee olla maksimaalisessa käytössä koko sairaanhoitopiirissä ennen kuin uusia rakennusinvestointeja toteutetaan. Palvelutuotannon näkökulmasta on välttämätöntä, että sairaanhoitopiiri käynnistää analyysin terveydenhuoltolain säätämän valinnanvapauden laajenemisen merkityksestä sairaanhoitopiirin palvelujen kysyntään ja tarjontaan ja pyrkii arvioimaan uudistuksen merkityksen sairaanhoitopiirin toimintaan. Sairaanhoitopiirin on varmistettava uudelle yhtymäjohtajalle riittävät edellytykset sujuvalle tehtävien siirrolle. Sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisessä on tärkeää seurata kuntarakenneuudistuksen etenemistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennekehitystä ja analysoida sairaanhoitopiirin toiminnan mahdolliset muutostarpeet. Perusterveydenhuollon yksikön suunnittelussa ja toiminnan käynnistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä terveyskeskusten kanssa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä yhtymävaltuustossa vielä kuluvan vuoden aikana. KHKS:n Riihimäen yksikön leikkaussalin säilyminen toimintakykyisenä on varmistettava myös jatkossa. Leikkaussalikapasiteetti hyödynnetään täysimääräisesti. Riihimäen yksikön leikkaustoimintaa tulee pyrkiä tehostamaan kuntayhtymän strategian mukaisesti esimerkiksi kehittämällä Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköiden välistä työnjakoa ja erikoistumista erityisesti ortopedian osalta. KHKS:n Riihimäen yksikön toimintaa kehitetään vähintään nykytasoisena niin ajanvaraus-, vuodeosastokuin leikkaussalitoiminnan osalta. Erityisesti erikoislääkärivastaanottojen lisäämiselle olisi tarvetta. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja perusturvan työnjakoa tulee edelleen kehittää hoitoketjujen toimivuuden parantamiseksi. Riihimäen yksikön ja perusterveydenhuollon päivystysten järjestämisessä on tehtävä yhteistyötä. Sairaanhoitopiirin on tiedotettava riittävässä laajuudessa ensihoidon muutoksista ja resurssilisäyksistä Riihimäen seudulla 1.10.2012 lukien. 38 Tilinpäätös 2013 Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi joulukuussa 2013 talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 2017. Taloussuunnitelmaan sisältyy suunnitelma sairaanhoitopiirin alijäämien kattamisesta lähivuosina. Valtuusto hyväksyi myös ponnen talousseurantaa koskien. Talouden tasapainottaminen 2012 - 2017 Kuntamaksut Kasvu% 2012 2013 2014 2015 2016 2017 162 750 000 169 000 000 177 450 000 186 322 000 194 706 000 202 494 000 1,87 3,84 5,00 5,00 4,50 4,00 Tulos -7 202 000 -7 191 000 -2 265 000 3 013 000 7 731 000 11 780 000 Nettotulos 169 952 000 176 191 000 179 715 000 183 309 000 186 975 000 190 714 000 Kumul.alij. -14 640 000 -21 831 000 -24 096 000 -21 083 000 -13 352 000 -1 572 000 Kuntamaksut ilman ensihoitoa Tulos 2013 = alustavan tulon mukainen, alkuperäiset kumat +4,74 % Tulos 2014 alkaen = kuntamaksut – nettotulos Nettotulos = kuntamaksuilla rahoitettava määrä Nettotuloksen laskennassa kustannusnousu 2014 alkaen +2%/vuosi 1,6 milj. euron alijäämällä kuntayhtymän kassa on plussalla Sairaanhoitopiiri on mukana Kanta-Hämeen sote-selvityksessä, josta valmistui THL:n, Hämeen liiton ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhteinen raportti kesäkuussa 2013. Sote-selvitystä on jatkettu edelleen syksyn 2013 aikana, samoin vuonna 2014. Tässä yhteydessä linjataan myös sairaanhoitopiirin mahdollisia muutostarpeita. Perusterveydenhuollon yksikkö on perustettu ja ylihoitaja aloitti toimintansa tammikuussa sekä ylilääkäri kesäkuussa 2013. Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja linjannut yksikön tavoitteita. Ohjausryhmässä on edustus kaikilta SHP:n seutukunnilta. Riihimäen yksikön päiväkirurgian toimintaa tehostetaan siten, että kolmen salin leikkaussalikapasiteetti on täysimääräisessä käytössä. Tästä on annettu sairaanhoitopiirin tiedote 23.12.2013. Riihimäen yksikön poliklinikka- ja endoskopiatilojen uudistamisesta on tehty suunnitelma, joka sisältyy kuluvan vuoden talousarvioon. RMK seudun kuntien esityksestä suunnitelman käynnistämisestä käydään kuitenkin vielä neuvotteluja. Vuodeosastotoimintojen uudelleen järjestelyt ovat myös valmistelussa RMK yksikössä sekä tilatyöryhmässä, jossa on myös RSTKKY:n edustaja. 4.2.10. Hämeen maakuntaliitto ky Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Hämeen maakuntaliiton tulee tukea Riihimäen myönteistä kehittymistä aluekeskuksena sekä maakunnan suunnitelmia ja edunvalvontaa hoitaessaan ottaa huomioon Riihimäen seudun asumisen ja yrityselämän muuttuvat tarpeet. Kuntien maksuosuudet voivat kasvaa enintään 2 % vuonna 2013. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Vuonna 2013 Hämeen liiton toiminnassa ja edunvalvonnassa kärkihankkeina olivat pääradan välityskyvyn parantaminen, kantatie 54:n parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden edistäminen välillä Loppi–Hausjärvi 39 Tilinpäätös 2013 erityisesti Riihimäen pohjoisen liittymän järjestelyjen osalta ja kiireellisimpänä toteutukseen ajettavana ollut VT3:n Aro-lammin liittymän aikaansaaminen. Toisen vaihemaakuntakaavan valmistelua on viety Riihimäen seudun osalta eteenpäin hyvässä yhteistyössä Riihimäen kaupungin edustajien kanssa. Lähtökohtana on ollut edelleen vahvistaa Riihimäen hyvää saavutettavuutta ja luoda edellytyksiä kaupungin maankäytön ja elinkeinoelämän myönteiselle kehittymiselle. Maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen I -vaihe saatiin päätökseen alkuvuonna 2013 ja hankkeen II -vaihe jatkoi työtä siitä eteenpäin. Tavoitteena on turvata koko maakunnan alueella toimivat ja tarkoituksenmukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja yhteistyössä valmistellen kehittämissuunnitelmassa päädyttiin seutukunnittaisiin perustason sote-alueisiin, joista Riihimäen seutu olisi yksi perustason alue. Hämeen kesäyliopisto järjesti koulutusta Riihimäellä: Kesäyliopisto on vastannut avoimen yliopistoopetuksesta yhteistyössä Riihimäen kansalaisopiston kanssa: kasvatustiede, erityispedagogiikka, sosiaalityö, taidehistoria ja draamakasvatus. Lisäksi on toteutettu Pedagogisen johtamisen koulutus, Ikääntyvien yliopistotoimintaa, abiturientti- ja kirjoittajakursseja. Maakunnallinen markkinointihanke lisäsi omalta osaltaan Riihimäen matkailullista vetovoimaa. Kuntien maksuosuuksien kasvu pidettiin 2 %:ssa, joka toteutettiin Hämeen liiton toiminnan edelleen tehostamisella ja tehtävien priorisoinnilla. 4.2.11. Riihimäen Kesäkonsertit Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Riihimäen Kesäkonserttien tulee tukea Riihimäen kulttuurikaupunki-imagoa korkeatasoisen kamarimusiikkitapahtuman tuottajana. Lisäksi Riihimäen Kesäkonserttien tulee vahvistaa talouttaan lisäämällä ulkopuolista rahoitusosuutta ja kasvattamalla kävijämääriä. Konserttien keskeisenä järjestämispaikkana on Suomen lasimuseo. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 32. toimintavuotenamme konsertteja oli yhteensä 17, joista kaikille ilmaisia viisi ja kaupungin päivähoitolapsille suunnattuja kaksi ja palvelutalokonsertteja kaksi. Konsertit olivat korkeatasoisia ja ne olivat hyvin esillä eteläsuomalaisissa lehdissä juttuina ja maksettuina ilmoituksina. Tiedotus onnistui erittäin hyvin ja leikekirja täyttyi paksulla nipulla lehtileikkeitä. Ulkopuolinen rahoitusosuus laski noin 10 %, Fortumin lopetettua Kesäkonserttien tukemisen uuden strategiansa mukaisesti. Kävijämäärissä tehtiin viimevuosien ennätys, 3 000 kävijää. Konserttien keskeisenä järjestämispaikkana oli Suomen lasimuseo. 4.3. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Riihimäkikonsernin haaste on palvelutarjonnan turvaaminen kaupunkilaisille korkeasta velkamäärästä huolimatta. Vuokra-asuntoyhtiöiden peruskorjaustarpeet ovat mittavat. Etenkin Riihimäen Kotikulma Oy:n peruskorjaustarpeet ovat merkittävät ja samaan aikaan yhtiöllä on suuret velkavastuut. Kaupungin vuokraasuntorahaston rahoituksella yhtiö on tehnyt vain välttämättömiä peruskorjauksia. Ilman näitä avustuksia peruskorjauksia ei yhtiön mukaan olisi tehty. Yhtiö on omalta osaltaan ajantasaistanut kaupungin valtuuston vahvistaman vuokra-asuntostrategian vuoden 2013 aikana. Strategian käsittely kaupungin toimielimissä odottaa Riihimäen kaupungin asuttamisenstrategian valmistumista. 40 Tilinpäätös 2013 Konsernin lainat olivat vuonna 2013 166,7 milj.euroa eli 5.686 euroa/asukas. Lainamäärä kasvoi 14,5 milj.euroa edellisestä vuodesta. Lainojen kasvu johtui pääasiassa Riihimäen kaupungin ottamien lainojen lisäyksestä. Lainoista 115,7 milj.euroa on Riihimäen kaupungin ottamia lainoja ja 51 milj.euroa konserniyhteisöiden lainoja. Konsernin lainamäärä tulee kasvamaan myös tulevana vuonna. Riihimäen kaupunki perusti vuonna 2013 kaksi uutta kiinteistöyhtiötä uuden Paloaseman rakentamisen ja Jäähallin laajennus- ja peruskorjausrakentamisen toteuttamiseksi. Yhtiöt rahoittavat rakentamisen lainarahoituksella. Näihin kohteisiin otetaan tehtyjen päätösten mukaan lainoja yhteensä 11 milj.euroa, josta pääosa nostetaan vuonna 2014. 4.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Vuoden 2012 selonteon yhtenä pohjamateriaalina oli konsernivalvonnan asianmukaisuutta koskeva kysely, jonka tuloksen mukaan konsernivalvonta oli tyydyttävällä tasolla. Arviointi piti sisällään toimivallan, tehtävien ja vastuun määrittely nykytilan, omistaja- ja tavoiteohjauksen toimivuuden, konserniohjauksen ja valvonnan kehittyneisyyden sekä konserniyhteisöjen menettelytavat. Kehittämistoimenpiteenä todettiin, että konserniohje tulisi päivittää ottaen huomioon osakeyhtiölain ja kuntalain uudet valvonnan ja riskienhallinnan säännökset sekä esim. Suomen Kuntaliiton ”Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva suositus kuntakonsernissa”. Lisäksi katsottiin, että konsernijohdolle ja tytäryhteisöjen hallitusten jäsenille sekä toimitusjohtajille tulisi järjestää koulutusta. Koska vuoden 2013 kuluessa konserniohjeita ei ole päivitetty, on katsottu, että samanlaista kyselyä ei ole tarpeen tehdä uudelleen. Edellä mainitun vuoden 2012 kyselyn tulokset pätevät edelleen ja kehittämiskohteet ovat samoja. Vuotta 2013 koskevaa selontekoa varten tietoa nykytilasta on kerätty keskusteluissa valvontavastuussa olevien viranhaltijoiden kanssa ja tärkeimpien konserniyhteisöjen (tytäryhteisöt) toimitusjohtajien kanssa. Maaliskuussa 2013 järjestettiin kaupungin johtaville viranhaltijoille ja kaupunginhallituksen jäsenille koulutus ”Kuntalain uudet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset”. Koulutuksen teemoja olivat kuntalain uudet riskienhallinnan ja valvonnan säännökset, sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuntakonsernissa, johtamiseen integroidun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen kuntakonsernissa ja konserniohjaus ja -valvonta sekä hyvä hallintotapa. Suomen Kuntaliitto, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu ja FCG Oy järjestävät yhdessä Toimintakykyiset kuntakonsernit -konserniohjauksen ja riskienhallinnan kehittämisohjelman, johon osallistuu useita kaupunkeja. Riihimäen kaupunginhallitus päätti 23.9.2013, että Riihimäki osallistuu kehittämisohjelmaan, joka toteutetaan vuosina 2013 ja 2014. Kehittämisohjelman teemoja ovat konsernijohtaminen ja -ohjaus, kuntastrategia ja kuntalaislähtöinen omistajaohjaus ja hyvä johtamis- ja hallintotapa kuntakonsernissa. Marraskuussa 2013 järjestettiin ensimmäinen Riihimäen kuntakohtainen seminaari, johon osallistui kaupunginhallituksen jäseniä, tytäryhtiöiden toimitusjohtajia ja johtavia viranhaltijoita yhteensä 17. Toinen seminaari järjestetään 14.3.2014. Tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy:n tarkastusvuoden 2013 ohjelmassa oli mukana konsernivalvonnan tarkastus. Tilintarkastaja ei ole toimittanut tarkastuksen tuloksia vielä. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa Riihimäkikonsernin ohjaus perustuu kaupunginvaltuuston 13.11.2006 hyväksymiin omistajapoliittisiin linjauksiin ja konserniohjeisiin. Kaupungin omistajapolitiikkaa ohjaa ja sen perusteista päättää kaupunginvaltuusto. Toimielinten ja henkilöstön vastuut ja tehtävät omistajapolitiikassa on määritelty konserniohjeissa. Omistaja- 41 Tilinpäätös 2013 politiikan toteutuksen vastuu on kaupunginhallituksella, kaupunginjohtajalla, talousjohtajalla, toimialajohtajilla sekä kaupunkia eri yhteisöissä edustavilla henkilöillä. Konserniohjauksen ja -valvonnan perustana on konserniyhteisöjen hallitusten nimeäminen siten, että yhteys kaupungin operatiiviseen johtoon on kiinteä ja hallituksissa toimivat kaupungin edustajat tuntevat kaupungin strategiat ja toimintalinjat ja ohjaavat tätä kautta konsernin toimintaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Ohjeistuksen mukaan tytäryhteisöjen hallitukset nimitetään siten, että vähintään yksi hallituksen jäsenistä on kaupunginhallituksen jäsen. Kaupungin tavoitteena on, että myös kuntayhtymien hallituksissa vähintään yksi hallituksen jäsenistä on kaupunginhallituksen jäsen. Kaupungin tavoitteena on, että kuhunkin tytäryhteisön hallitukseen nimetään viranhaltija-asiantuntija, jolla on yhtiön hallituksessa läsnäolo ja puheoikeus. Kaupunki vaikuttaa siihen, että viranhaltija-asiantuntija nimitetään myös niihin kuntayhtymiin, joiden pääasiallinen toiminta on talousalueella. Vuonna 2013 kaupungin 12 tytäryhtiöstä yhden eli Riihimäen Teatteri Oy:n hallituksessa oli jäsenenä kaupunginhallituksen jäsen. Käytännössä viranhaltijoita oli hallitustyöskentelyssä mukana seitsemässä tytäryhtiössä. Kymmenestä osakkuusyhteisöstä kahden hallitustyöskentelyssä oli kaupungin viranhaltija mukana. Kuudesta kuntayhtymästä yhdessä oli hallituksen jäsenenä kaupunginhallituksen jäseniä. Konsernijohdon niin päättäessä tulee tytäryhteisön tilintarkastajaksi valita kaupungin tilintarkastaja. Kaupungin tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan suorittamassa valtuustokauden 2013 - 2016 tarkastuspalvelujen kilpailutuksessa olivat mukana myös kaupungin merkittävimmät tytäryhteisöt. Vuonna 2013 kaupungin tilintarkastaja toimi tilintarkastajana seuraavissa konserniyhteisöissä: Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy (konserni), Riihimäen Kotikulma Oy, Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy, Riihimäen Teatteri Oy, RHL-Data Oy, Riihimäen Linja-autoasema Oy, Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli, Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalo, Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema, Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli, Kiinteistö Oy Paimenpolku 2 ja Kiinteistö Oy Riihenperä. Konsernijohdon nimeämällä sisäisellä tarkastajalla on oikeus tarkastaa tytäryhteisön toimintaa haluamassaan laajuudessa. Vuoden 2013 aikana ei ole suoritettu konserniyhteisöihin kohdistuvaa sisäistä tarkastusta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden konserni- ja hallintopalvelukeskuksen johtosäännön 9.12.2013 kokouksessaan. Uusi johtosääntö tuli voimaan 1.1.2014. Konserni- ja hallintopalvelukeskus huolehtii mm. konserni- ja omistajaohjauksesta. Konserni- ja hallintopalvelukeskuksen päällikkönä toimiva hallintojohtaja vastaa kaupungin konserniohjauksesta ja omistajapolitiikan toteuttamisesta sekä huolehtii riskienhallinnan koordinoinnista. Konserniohjeen uudistustyö on aloitettu ja saatetaan päätökseen vuoden 2014 aikana. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Valtuustokauden 2013 – 2016 alkupuolella annettiin Riihimäen kaupungin edustajille (yhtiöiden hallitusten jäsenet, yhtiökokousedustajat, kuntayhtymien valtuustojen ja hallitusten jäsenet) omistajaohjaukseen liittyvä ohjeistus sekä kaupunginhallituksen antamat yksityiskohtaiset omistajapoliittiset linjaukset merkittävimmille konserniyhteisöille vuosille 2013 - 2014. Yksityiskohtaiset linjaukset perustuvat kaupunginvaltuuston toimikautensa alussa antamiin linjauksiin. Kaupunginhallituksen tehtävänä on antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallituksen antamaa ohjetta ei ole kaikissa tapauksissa noudatettu ja siitä syystä kaupunginhallitus antoi maaliskuussa 17.3.2009 § asiasta lisäohjeet. Ohjeiden noudattamisessa ei ole todettu merkittäviä puutteita vuonna 2013. 42 Tilinpäätös 2013 Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konserniohjeiden mukaan kaupunginvaltuusto määrittelee valtuustokausittain kuntayhtymille, merkittävimmille tytär- ja osakkuusyhteisöilleen sekä toiminnallisesti merkittäville muille yhteisöille yksityiskohtaiset omistajapoliittiset linjaukset. Linjaukset tarkistetaan vuosittain. Yhteisön ao. toimielin määrittelee linjausten perusteella yhteisöille vuosittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Konserniyhteisöt ovat päättäneet kaupungin antaminen omistajapoliittisten linjausten perusteella tavoitteet, jotka on käsitelty osana Riihimäen kaupungin vuoden 2013 talousarviota ja vuosien 2013 - 2015 taloussuunnitelmaa. Toimialajohtajien mukaan omistajapoliittisten linjausten perusteella asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu koko kaupunkikonsernin valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tarkastuslautakunta on haastatellut vuoden 2013 ohjelmansa mukaisesti RHL Data Oy:n, Riihimäen Kotikulma Oy:n, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n ja Riihimäen Teatteri Oy:n toimitusjohtajia ja hallitusten puheenjohtajistoa ja arvioi vuoden 2013 arviointikertomuksessa tarkemmin asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tytäryhtiöiden toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi, raportointi sekä keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö Tytäryhtiöiden toiminnan tuloksellisuutta seurataan raportoimalla yhtiöille asetettujen yksityiskohtaisten omistajapoliittisten linjausten ja niiden perusteella yhteisöjen asettamien tavoitteiden toteutuminen osana tilinpäätöstä. Yhteisöjen hallitusten työskentelyyn osallistuvat tuloksellisuuden seurantaan osana hallitustyöskentelyä kuin myös käytännön konserniohjauksen kautta. Taloudellista asemaa analysoidaan laatimalla tytär- että osakkuusyhteisöistä vuosittain tilinpäätösanalyysit, joissa analysoidaan yhteisöjen talouden kehitystä usealta vuodelta taloudellisten tunnuslukujen perusteella. Vuoden 2012 analyysit samoin kuin yhteenvedot kuntayhtymien talouden kehittymisestä on käsitelty kaupunginhallituksessa vuonna 2013. Vastaavat vuotta 2013 koskevat selvitykset käsitellään kaupunginhallituksessa kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Konserniohjeissa on ohjeet keskitetyistä konsernitoiminnoista ja -palveluista. Riihimäen kaupungin hankintaohjeet koskevat myös tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöjen tulee pyrkiä noudattamaan toiminnassaan soveltuvin osin kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteita. Omistajapoliittisten linjausten mukaisesti kaupunki ei pääsääntöisesti myönnä lainaa omistamilleen yhtiöille, mutta voi myöntää yhtiöiden lainarahoitukseen omavelkaisen takauksen ja avustaa rahoituksen järjestämisessä. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Voimassaolevien konserniohjeiden mukaan tytäryhteisö ei ole oikeutettu myöntämään toisen velasta takauksia tai muita sitoumuksia tai antamaan pantteja ellei konsernijohto toisin päätä. Riskienhallinnassa vahinkovastuu on tytäryhteisöllä, mutta riskienhallintaperiaatteista yleensä ja vakuutuspolitiikasta voi konsernijohto antaa ohjeita. Kuntalain muutos vuonna 2012 edellytti, että kaupunginvaltuusto tekee päätöksen kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntalakimuutosten edellyttämät muutokset kaupungin hallintosääntöön 9.12.2013 ja Riihimäen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet 3.3.2014. Muut tarvittavat toimenpiteet, mm. riskienhallintapolitiikan päivittäminen, tehdään vuoden 2014 kuluessa. Jatkossa kaikessa otetaan huomioon koko Riihimäkikonserni. Riihimäkikonsernin konserniohjauksesta ja omistajapolitiikan toteuttamisesta vastaa ja riskienhallinnan koordinoinnista huolehtii 1.1.2014 alkaen Riihimäen kaupungin hallintojohtaja. 43 Tilinpäätös 2013 4.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Riihimäkikonsernin toimintatuotot olivat 80,9 milj.euroa ja toimintakulut 227,9 milj.euroa. Toimintakate oli 145,9 milj.euroa. Toimintatuotot kasvoivat 3,9, toimintamenot 3,8 ja toimintakate 3,6 euroa edellisestä vuodesta. Toimintatuotoilla katettiin 36 % toimintakuluista. Vuosikatteella, joka oli 15,7 milj.euroa, katettiin 146 % poistoista. Tilikauden ylijäämä oli 4 milj.euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 26 %, mikä tarkoittaa sitä, että konsernilla on merkittävä velkarasite. Lainakanta kasvoi 14,5 milj.euroa edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopussa 166,7 milj.euroa. Lainoja oli 5.687 euroa/asukas. 44 Tilinpäätös 2013 4.5.1. KONSERNITULOSLASKELMA , RIIHIMÄKIKONSERNI -ilman sisäisiä eriä 2013 Toimintatuotot Myyntituotot 56 104 Maksutuotot 10 281 Tuet ja avustukset 4 248 Vuokratuotot 4 094 Muut toimintatuotot 6 200 Valmistus omaan käyttöön 9 80 935 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -84 917 Henkilösivukulut Eläkekulut -20 370 Muut henkilösivukulut -4 823 Henkilöstökulut yhteensä -110 111 Palvelujen ostot -70 674 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 313 Avustukset -11 024 Vuokrakulut -2 978 Muut toimintakulut -21 835 -227 934 2012 Muutos % 55 519 9 688 4 378 3 873 4 460 15 77 933 1,1 6,1 -3,0 5,7 39,0 -40,0 3,9 -83 502 1,7 -19 772 -4 663 -107 937 -66 450 -11 409 -10 136 -2 671 -20 969 -219 573 3,0 3,4 2,0 6,4 -0,8 8,8 11,5 4,1 3,8 1 281 864 48,3 TOIMINTAKATE -145 717 -140 775 3,5 Verotulot Valtionosuudet 115 068 48 691 107 591 48 810 6,9 -0,2 274 99 -2 472 -41 -2 139 350 188 -3 511 -26 -2 998 -21,7 -47,3 -29,6 57,7 -28,7 15 903 12 628 25,9 -10 791 89 -11 065 -9 -2,5 -1088,9 -10 702 -11 074 -3,4 5 -6 -1 237 -15 222 -97,9 -60,0 -100,5 5 201 1 776 192,8 73 -698 -427 46 -249 -74 307 8 -129,3 843,2 -239,1 475,0 4 195 1 768 137,3 36 147 542 29 318 36 114 432 29 215 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikaudella tuloutettu alipariarvo Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, €/asukas Asukasmäärä 45 Tilinpäätös 2013 4.5.2. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄKI KONSERNI 2013 2012 Muutos % 15 903 -1 -5 442 10 461 12 628 222 -2 680 10 170 25,9 -100,5 103,1 2,9 -39 560 553 11 304 -27 703 -21 072 945 4 106 -16 021 87,7 -41,5 175,3 72,9 -17 243 -5 852 194,7 -38 1 -37 -173 1 -172 -78,0 0,0 -78,5 47 329 -30 608 -2 231 14 490 52 824 -49 272 3 555 7 107 -10,4 -37,9 -162,8 103,9 -1 129 3 -1 -241 112 800,0 -101,2 28 -54 -2 061 234 -1 853 67 14 -1 930 4 532 2 683 -58,2 -485,7 6,8 -94,8 -169,1 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 11 474 9 376 22,4 Rahavarojen muutos -5 769 3 524 -263,7 9 701 15 470 -5 769 15 470 11 946 3 524 -34 331 379 41 0,7 12 -43 428 153 63 0,4 19 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainahoitokate Kassan riittävyys 46 Tilinpäätös 2013 4.5.3. KONSERNITASE, RIIHIMÄKIKONSERNI VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 2013 927 256 2 1 185 2012 1 067 236 1 303 21 979 137 752 33 646 3 994 318 20 477 22 235 128 781 31 984 4 221 270 16 572 218 166 204 063 24 312 190 568 25 070 16 028 191 530 16 750 567 662 1 229 585 650 1 236 941 17 9 18 986 888 18 8 20 933 3 987 3 143 3 7 132 4 547 3 721 4 8 272 4 130 498 2 330 6 277 13 235 4 418 525 1 828 3 272 18 315 1 207 209 1 188 189 9 492 15 281 276 705 258 070 47 Tilinpäätös 2013 VASTATTAVAA 2013 2012 67 551 5 620 1 366 -11 814 4 195 66 920 67 551 5 741 808 -12 360 1 768 63 509 486 523 2 182 3 834 6 017 2 257 3 136 5 393 146 825 971 197 809 1 006 567 887 96 1 550 585 855 88 1 528 127 123 2 884 17 4 311 134 336 113 754 4 368 17 4 321 122 460 35 274 32 699 1 447 437 9 327 2 482 17 458 66 426 200 761 1 448 270 10 207 2 529 16 497 63 651 186 111 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 276 705 258 070 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 € Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas Konsernin lainat, €/asukas Konsernin lainakanta 31.12, 1 000 € Konsernin lainasaamiset 31.12, 1 000 € Kunnan asukasmäärä 27 82 7 619 260 5 687 166 746 190 29 318 27 79 -10 592 -363 5 213 152 286 191 29 215 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUS POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 48 Tilinpäätös 2013 5. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan Eteläisen koulun ja Pohjoisen koulun perusparannuksiin kohdistuvat poistoeron vähennykset yhteensä 46.840,81 euroa puretaan Riihimäen kaupungin vuokra-asuntorahastosta 300.000 euroa Riihimäen Kotikulma Oy:lle myönnettyjen investointiavustusten rahoittamiseksi siirretään Riihimäen kaupungin vuokra-asuntorahastoon 720.208,88 euroa rahaston sääntöjen mukaisesti kirjataan tilikauden ylijäämä, 3.679.133,20 euroa, kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin. II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 49 Tilinpäätös 2013 1. RIIHIMÄKI STRATEGIAN 2015 TOTEUTUMINEN Kaupungin strategia määriteltiin vuonna 2009 hyödyntäen aiemmin tehtyä strategiaa. ARVOT: Kaupungin toimintaa ohjaavat perusarvot ovat - luovuus - oikeudenmukaisuus - turvallisuus - yhteistyökykyisyys ja -haluisuus - ympäristötietoisuus VISIO: ”Hyvän elämän Riihimäki” painottaa kuntalaisen näkökulmaa, jonka mukaan - Riihimäellä on turvallista, - Riihimäellä on viihtyisää, - Riihimäellä arkielämä on sujuvaa, - Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa, - Riihimäellä toimeentulo on turvattu Strategian vaikuttavuuden toteutuminen Strategialla tavoiteltavat tulokset ovat vaikutuksia kaupunkiin ja sen asukkaisiin. Vaikuttavuutta voidaan mitata mm. kuntalaisille osoitetuilla kyselyillä, joita Riihimäellä on tehty parin vuoden välein, vuosina 2007, 2009, 2011 ja 2013. Kuntalaiskysely muodostui aiempien vuosien tapaan pääosin visioon kytketyistä Hyvän elämän Riihimäki väitteistä eli kaupungin turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Lisäksi kysyttiin työssäkäyntimahdollisuuksista, imagosta ja verkkopalveluista. Kuntalaisten antamien vastausten perusteella on tapahtunut selkeää myönteistä muutosta erityisesti turvallisuuden, arkielämän sujuvuuden ja työssäkäyntimahdollisuuksien suhteen verrattuna edelliseen vuonna 2011 (suluissa) tehtyyn kyselyyn. Vastausten keskiarvot olivat turvallisuuden 3,55 (3,21), viihtyisyyden 3,39 (3,31), arkielämän sujuvuuden 3,76 (3,56), osallistumisen ja vaikuttamisen 2,91 (2,89), työssäkäyntimahdollisuuksien 3,97 (3,82) ja imagon 2,74 (2,75). Asian merkityksen suhteen vastaajat pitivät tärkeimpinä turvallisuutta, arkielämän sujuvuutta ja viihtyisyyttä ja vähiten tärkeänä imagoa ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Väittämien ohella kuntalaiset antoivat myös sanallista palautetta ja kehittämisehdotuksia, joista tehty kooste toimitetaan hallintokuntien käyttöön huomioitavaksi toiminnassa. Strategiset päämäärät ja niiden tavoitteiden toteutuminen Toisen arvioitavan kokonaisuuden muodostaa päämäärien toteutuminen, jota on arvioitu strategisten päämäärien saavuttamiseksi asetettujen tavoitteiden kautta. Näitä koskeva yksityiskohtaiset toteutumatiedot sisältyvät kunkin hallintokunnan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisraporttiin. 50 Tilinpäätös 2013 1. PÄÄMÄÄRÄ: TOIMIVAT PALVELUT a) Tavoite: Talouden tasapaino Kaupungin talouden tasapainoon saaminen edellyttää, että talouden tervehdyttämisen toimenpideohjelma toteutetaan. Tämä merkitsee sekä kustannustehokkuuden parantamista että tulopohjan vahvistamista. Samalla on huolehdittava omaisuuden arvon säilymisestä oikein ajoitetuilla ja kohdennetuilla kunnossapito-, ja korvausinvestoinneilla. Myös investoinnit ja kehittämispanostukset toteutetaan talouden tervehdyttämisen linjausten mukaan. Toteutuminen: Tavoite toteutui vain osittain. Talouden tervehdyttämisen toimenpideohjelmaa on soveltuvin osin noudatettu ja tulopohjaa on vahvistettu suunnitelmien mukaan maksuja ja taksoja korottamalla. Myös kustannustietoisuuden lisäämisen suhteen edettiin tavoitteiden suuntaan. Toimintamenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon verrattuna n. 1,9 milj. euroa, eli tavoite kustannusten kasvun hillinnän suhteen jäi toteutumatta erityisesti perusturvatoimessa. Investoinnit toteutuivat pääosin investointiohjelman mukaan. Kaupungin kokonaislainamäärä kasvoi n. 13 milj. euroa ja kassavarat hupenivat lähes nollaan mm. toteutumattomien tonttikauppojen, kaukolämmön osakkeiden oston ja vesihuoltoliikelaitoksen lainojen johdosta. b) Tavoite: Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Kaupungin palveluiden riittävyys ja laatu edellyttävät palveluverkon kehittämistä, jossa toimintatapojen uudistaminen, panostaminen ennaltaehkäisevään toimintaan ja alueyhteistyön kehittäminen ovat lähivuosina keskeisiä. Toteutuminen: Tavoite on pääosin toteutunut. Lastensuojelun ja vammaispalveluiden osalta asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet ennakoitua suuremman palvelutarpeen ja resurssipulan vuoksi. Teknisen toimen yhteispalvelupiste ei ole toteutunut. c) Tavoite: Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Kaupungin tulevaisuuden haasteet edellyttävät henkilöstön osaamisen, johtamisen ja tulosvastuullisuuden vahvistamista. Työyhteisöitä kannustetaan uudistumaan ja ottamaan käyttöön uusia moderneja työtapoja. Myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen edellyttää panostamista henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen, palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämiseen. Toteutuminen: Tähän tavoitteeseen kohdistetut toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Työterveyshuollon menot kasvoivat ennakoitua suuremmiksi, myös niiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden määrä kasvoi. Lisäksi eläkelaitokselle maksettavat varhaiseläkemenoperusteiset maksut alentuivat merkittävästi. d) Organisaation uudistaminen Kaupungin organisaatiouudistusta jatketaan vuoden 2013 aikana muodostamalla hallintokeskus ja kolme toimialaa (sivistys-, tekninen ja ympäristötoimiala, sekä sosiaali- ja terveystoimiala). Uudistusta valmistelee kaupunginvaltuuston 11.6.2012 päättämä työryhmä. Toteutuminen: Tavoite toteutui. Uudistusta valmisteli aluksi 11.6.2012 nimetty ryhmä. Keväällä 2013 kaupunginhallitus nimesi uuden kaikki poliittiset ryhmät kattavan työryhmän, jonka esityksen pohjalta organisaatiouudistus valmisteltiin. Kaikki johtosäännöt hyväksyttiin joulukuun valtuustossa. 51 Tilinpäätös 2013 2. PÄÄMÄÄRÄ: MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ a) Tavoite: Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Kaupungin myönteistä kehityskuvaa ja vetovoimaisuutta seutukeskuksena vahvistetaan kehittämällä mm. Peltosaarta osana kaupunkikeskustaa, panostamalla elinkeinopolitiikkaan ja suuntaamalla toimenpiteitä työttömyyden alentamiseen. Kaupungin vuosittainen väestön kasvun tavoite on 1,0 %. Kuntaliitos on mahdollisuus. Riihimäen seutukunnan muodostavat Loppi, Hausjärvi ja Riihimäki. Riihimäki kuuluu metropolialueeseen hyvien liikenneyhteyksien ja etelään suuntautuvan työssäkäynnin vuoksi. Näin ollen laajempikaan liitos ei ole uhka. Toteutuminen: Tavoite toteutui osittain. Peltosaaren kehittämistyö jatkui, kuntarakenneselvitys käynnistyi Riihimäen seudun kuntien kesken ja koulutoimen koulutustakuu toteutui. Kaupungin väestön kehitys ei toteutunut tavoitteen mukaan. Kaupungin väestömäärä oli vuoden 2013 lopussa 29 318, kasvua oli 103 asukasta eli 0,4 %. Työttömyyden alentamisen suhteen tavoitteet eivät toteutuneet. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi suunniteltua kuntouttavan kierrätyskeskustoiminnan laajentumista ei voitu toteuttaa tila-asioiden viiveiden vuoksi. Myöskään tonttien luovutuksissa ei päästy lamasta johtuen asetettuun tavoitteeseen. b) Tavoite: koulutus elinkeinoelämän tueksi Kattava ja monipuolinen ammatillisten ja muiden oppilaitosten koulutus- ja kehittämisosaaminen luo pohjaa yrityselämän menestymiselle ja samalla vahvistaa Riihimäen seudun ja koko talousalueen vetovoimaisuutta. Toteutuminen: Tavoite toteutui. Riihimäen lukioilla ja Hyria koulutus Oy:llä ovat vakiintuneet käytännöt toisen asteen koulutusyhteistyöstä, kustannusten jaosta ja laskutuksesta. Vuoden 2013 aikana hyväksyttiin Hyria koulutus Oy:n hallituksessa koulutuksen järjestäjän uusi koulutusstrategia. Strategia monipuolistaa Riihimäen toimipisteen nuorille suunnattua koulutustarjontaa sosiaali- ja terveysalan koulutuslaoilla syksystä 2014 alkaen. 3. PÄÄMÄÄRÄ: TALOUDELLINEN, TIIVIS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN YHDYSKUNTARAKENNE a) Tavoite: Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka Kaupunki varautuu kasvuun varmistamalla raakamaan riittävyyden asumisen tarpeisiin noin 10 vuodeksi. Yleiskaavatasoinen maankäytön suunnittelu ja tonttien luovutus edellyttävät panostusta. Maa- ja kaavoituspolitiikan lähtökohtana on tiivis ja kestävänkehityksen mukainen kaupunkiympäristö, jossa on huomioitu kaupunkiympäristön moni-ilmeisyyden ja viihtyvyyden ohella myös ajankohtaiset energiakysymykset. Toteutuminen: Tavoite toteutui osittain. Yleiskaavatyö eteni tavoitteiden mukaan, samoin ilmastostrategian toteutus, seuranta ja työn koordinointi. Raakamaata hankittiin vähäisessä määrin Kalmun alueelta. 52 Tilinpäätös 2013 2. TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN (Riihimäen kaupunki ilman vesihuoltoliikelaitosta, sisältää sisäiset erät) Tuloslaskelman toteutumisvertailu on esitetty sivulla 56. Toimintatuotot ja toimintakulut Toimintatuottoja kertyi 41,8 milj.euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 5,6 %. Toimintatuotot alittuivat 1,5 milj.euroa budjetoidusta. Omaisuuden myyntivoitot olivat 4,4 milj.euroa. Myyntivoitoista suurin tuloerä oli vuodelle 2014 budjetoitu, mutta jo vuonna 2013 toteutunut Valio Oy:lle myydystä tontista saatu myyntivoitto 2,8 milj.euroa. Tämä tulo kompensoi suurelta osin Etelä-Mattilan elinkeinotonteista saamatta jääneen tuloerän, 2,4 milj.euroa. Elinkeinotonttien myyntipäätöstä ei pantu täytäntöön päätöksestä tehdyn valituksen vuoksi. Teollisuus- ja asuntontteja myytiin ennakoitua vähemmän eikä Riihisalon ja Puhinniemen myynti toteutunut. Asunto-osakkeita myytiin 13 kpl ja näistä kertyi myyntivoittoja 0,7 milj.euroa. Nämä myyntivoitot eivät vaikuta tilikauden lopputulokseen, koska ne on siirretty tilinpäätöksessä vuokra-asuntorahaston sääntöjen mukaisesti vuokra-asuntorahastoon. Toimintakulut olivat 188,4 milj.euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 4,4 %. Alkuperäisessä talousarviossa menokasvuksi oli arvioitu 3,4 %. Toimintakulut toteutuivat kokonaisuutena muutetun talousarvion mukaisesti. Vuoden varrella valtuusto myönsi talousarvioon lisämäärärahoja 2,1 milj. euroa. Näistä suurin osa, 1,6 milj.euroa, myönnettiin perusturvalautakunnan menoihin. Tästä huolimatta perusturvalautakunnan menot ylittyivät muutetusta talousarviosta 0,4 milj.euroa. Tätä kuitenkin kompensoi muiden toimialojen menojen alittuminen. Toimintakate oli 146.6 milj.euroa ja kasvoi 4,1 % edellisestä vuodesta. Toimintakate oli 1,6 milj.euroa talousarviossa ennakoitua huonompi. Tuloslaskelman muita sitovia eriä valtuustoon nähden ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Verotulot Verotuloja kertyi 115 milj.euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 7 %. Vuoden varrella verotulojen ennakoitiin ylittyvän noin miljoona euroa budjetoidusta. Veroja kertyi kuitenkin lähes 2 milj.euroa budjetoitua enemmän. Ennakoitua parempi kunnallisverokertymä johtuu valtion ja kuntien välisen kunnallisveron jako-osuuden oikaisusta sekä verotilityslain muutoksesta. Jako-osuuden oikaisu oli kunnille positiivinen. Verotilityslain muutoksen seurauksena kunnallisverojen jäännösverojen ensimmäinen erä, joka on ennen tilitetty kunnille seuraavan vuoden tammikuussa, tilitettiin jo joulukuussa. Myös yhteisöverot ja kiinteistöverot ylittyivät budjetoidusta, mikä oli nähtävissä jo vuoden varrella. Verotuloista kunnallisveron osuus oli 87,5 %, yhteisöveron 5,6 % ja kiinteistöveron 8 %. Verotulot Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Ta 2013 99 504 000 6 050 000 7 530 000 113 084 000 Talousarviomuutokset - Ta 2013 +muutos 99 504 000 6 050 000 7 530 000 113 084 000 Tp 2013 100 716 971 6 484 395 7 866 862 115 068 228 Ero 1 212 971 434 395 336 862 1 984 228 Muutos-% 5,5 17,6 18,4 7,0 53 Tilinpäätös 2013 Tuloveron määräytymisen perusteet Tulovero-% 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ennuste 2013 Ennuste 18,00 18,50 18,50 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 Verotettava tulo Milj.euroa 358 376 406 438 444 447 470 486 501 Muutos-% 3,2 4,9 8,0 7,9 1,4 0,7 5,1 3,4 3,1 Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi 37,7 milj.euroa ja 0,2 milj.euroa talousarviossa ennakoitua vähemmän. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta 0,7 %. Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus ml. tasaukset Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä Ta 2013 - 41 417 000 3 542 000 37 875 000 TalousarvioTa 2013 muutokset +muutos 41 417 000 - 3 542 000 37 875 000 Muutos-% 0,5 7,1 - 1,3 Tp 2013 - Ero 41 353 899 3 677 049 37 676 850 - Muutos-% 63 101 135 049 198 150 - 0,3 3,5 0,7 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen netto alittui 0,6 milj.euroa budjetoidusta. Suuri osa lainoista nostettiin vuoden lopulla ja korkotaso oli alhainen. Rahoitustuotot ja -kulut Ta 2013 Korkotuotot * Vesihuoltoliikelaitos * Muut * Yhteensä Muut rahoitustuotot * Osingot ja osuuspääomien korot * Riihimäen Kaukolämpö Oy * Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy * Korvaus vesihuoltoliikelaitoksen peruspääomas * Muut * Yhteensä Talousarviomuutokset Ta 2013 +muutos Tp 2013 Ero 100 000 84 500 184 500 100 000 84 500 184 500 35 391 34 319 69 710 11 000 350 000 100 000 525 000 37 000 1 023 000 11 000 350 000 100 000 525 000 37 000 1 023 000 6 177 450 000 100 000 525 105 20 955 1 102 238 - 2 375 000 - 1 724 036 650 964 - 23 000 - 8 619 14 381 - 1 190 500 - 560 708 629 792 Korkokulut - 2 375 000 Muut rahoituskulut - 23 000 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä - 1 190 500 64 609 50 181 - 114 790 - 4 823 100 000 105 16 045 79 238 Rahastojen muutos Riihimäen kaupunki maksoi vuonna 2013 vuokra-asuntorahastosta investointiavustuksia Riihimäen Kotikulma Oy:lle 0,3 milj.euroa. Vastaava summa on kirjattu rahastojen vähennykseksi. Kaupunki myi vuoden aikana 13 asuntoa vuokra-asuntostrategian mukaisesti. Näiden asuntojen myyntivoitot myyntikuluilla vähennettyinä, 0,7 milj.euroa on siirretty vuokra-asuntorahastoon. 54 Tilinpäätös 2013 3. RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN (Riihimäen kaupunki ilman vesihuoltolaitosta) Rahoituslaskelman toteutuminen on esitetty sivulla 57. Rahoituslaskelman sitovia eriä valtuustoon nähden ovat antolainojen lisäys, antolainojen vähennys sekä lainakannan muutos. Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäykset ovat taseessa pysyvien vastaavien sijoitusten ryhmään kuuluvat antolainat. Näitä ovat mm. kunnan tytäryhteisöille ja muille kunnallisia palveluja tuottaville yhteisölle investointien rahoittamiseen myönnetyt lainat. Vuonna 2013 myönnettiin 8 milj.euron antolaina vesihuoltoliikelaitokselle jätevedenpuhdistamon peruskorjauksen rahoittamiseksi. Riihimäen Messut Oy:lle myönnettiin 200.000 euron pääomalaina maksuvalmiuden hoitamiseksi. Tämä laina ei kuulu kirjanpidollisesti antolainoihin, vaan se on kirjattu rahoituslaskelman eriin ”Muut maksuvalmiuden muutokset”. Tästä syystä laina ei näy rahoituslaskelman kohdassa ”Antolainasaamisten lisäys”. Antolainojen muutokset (1.000 euroa) Ta 2013 Antolainojen lisäykset * Antolainat yksityisille * Antolainat yhteisöille * Vesihuoltoliikelaitokselle * Muut Yhteensä Talousarviomuutokset Ta 2013 +muutos Tp 2013 3 500 000 200 000 4 500 000 40 000 200 000 8 000 000 3 540 000 4 700 000 8 240 000 200 000 8 000 000 18 006 8 218 006 492 000 492 000 492 289 492 289 40 000 Antolainojen vähennykset * Antolainat yksityisiltä * Antolainat yhteisöiltä * Vesihuoltoliikelaitokselta Yhteensä 492 000 492 000 Ero - - 40 000 18 006 21 994 289 289 Lainakannan muutos Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 42 milj.euroa ja lyhennettiin 26,5 milj.euroa. Kaupungilla oli maksuvalmiuden turvaamiseksi olevia kassalainoja vuoden lopussa miljoona euroa. Lainakannan muutos (1.000 euroa) Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikasiten lainojen vähennys Lyhyaikaisten lainojen muutos Yhteensä Ta 2013 - 28 503 300 25 730 000 2 773 300 Talousarvio muutokset 14 010 500 14 010 500 Ta 2013 +muutos 42 513 800 - 25 730 000 16 783 800 Tp 2013 42 000 000 - 26 477 980 - 2 490 000 13 032 020 Ero - 513 800 - 747 980 - 2 490 000 - 3 751 780 Lainoja oli vuoden lopussa 115,7 milj.euroa eli 3.946 euroa/asukas. Lainojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 13 noin milj.euroa. Lainakantaa on tarkemmin eritelty rahoituslaskelman lopussa sivulla 57. 55 Tilinpäätös 2013 Lainakanta Rmk + Vhl 140,0 115,7 120,0 97,1 100,0 102,4 97,6 102,7 82,1 80,0 60,0 57,5 40,0 20,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tp 2013 Lainat euroa/asukas Rmk + Vhl 4 500 3 945 4 000 3 397 3 500 2 000 3 363 3 514 2011 2012 2 876 3 000 2 500 3 554 2 051 1 500 1 000 500 2007 Vhl = Vesihuoltoliikelaitos 2008 2009 2010 Tp 2013 46 969 0 300 000 -1 927 679 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -2 274 648 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys-/vähennys Rahastojen lisäys-/vähennys+ TILIKAUDEN TULOS 0 15 000 5 515 477 Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot (+) Satunnaiset kulut (-) 3 255 829 -22,2 VUOSIKATE Muutos % 37 404 486 3,2 Valtionosuudet Muutos % -908 597 161 243 1 163 731 2 225 645 7 926 -17,6 107 590 627 95 431 417 6 646 225 5 512 985 3,7 Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Muutos % Rahoitustuotot - ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Muutos % -140 830 687 4,6 TOIMINTAKATE Muutos % 1 399 200 55 000 0 0 1 344 200 0 0 4 900 000 6 244 200 91,8 -1 190 500 184 500 1 023 000 2 375 000 23 000 31,0 37 875 000 1,3 113 084 000 99 504 000 7 530 000 6 050 000 5,1 -143 524 300 1,9 -341 700 55 000 0 0 -396 700 0 0 4 900 000 4 503 300 38,3 -1 190 500 184 500 1 023 000 2 375 000 23 000 31,0 37 875 000 1,3 113 084 000 99 504 000 7 530 000 6 050 000 5,1 -145 265 200 3,1 188 598 200 4,5 180 417 978 4,8 Toimintakulut Muutos % 186 520 000 3,4 43 333 000 9,5 42 995 700 8,6 39 587 291 5,9 Ta 2013 Toimintatuotot Muutos % Ta 2013 + muutos Tp 2012 Sisältää sisäiset erät TULOSLASKELMA -227 753 -420 209 46 841 145 615 0 0 5 424 108 5 569 723 71,1 -560 707 69 710 1 102 238 1 724 035 8 619 -38,3 37 676 850 0,7 115 068 228 100 716 971 7 866 862 6 484 395 7,0 -146 614 647 4,1 188 402 262 4,4 41 787 615 5,6 Tp 2013 113 947 -8 159 0 -420 209 542 315 0 0 524 108 1 066 423 629 793 -114 790 79 238 -650 965 -14 381 -198 150 1 984 228 1 212 971 336 862 434 395 -1 349 447 -195 938 -1 545 385 Ta 2013+m Ero vrt 67 85 0 0 -37 0 0 111 124 47 38 108 73 37 99 102 101 104 107 101 100 96 % Tot -1 626 953 -420 209 -8 159 -1 198 585 0 0 524 108 -674 477 629 793 -114 790 79 238 -650 965 -14 381 -198 150 1 984 228 1 212 971 336 862 434 395 -3 090 347 1 882 262 -1 208 085 Ta 2013 Ero vrt -88,2 -240,1 -0,3 -106,4 0,0 0,0 -1,7 71,1 -38,3 -56,8 -5,3 -22,5 8,7 0,7 7,0 5,5 18,4 17,6 4,1 4,4 5,6 vrt Tp 2012 Muutos% Tilinpäätös 2013 56 97 600 410 5 052 020 102 652 430 29 215 3 514 100 686 263 3 446 1 966 167 67 Lainakannan muutos Lainakanta 1.1. Nettomuutos Lainakanta 31.12. Asukasluku Lainakanta euroa/asukas Lainakannan erittely Riihimäen kaupunki * euroa/asukas Vesihuoltolaitos * euroa/asukas Tp 2012 3 522 499 RAHAVAROJEN MUUTOS LAINAERITTELY 10 175 927 4 619 675 101 561 185 3 431 4 974 625 168 103 762 510 2 773 300 106 535 810 29 600 3 599 Ta 2013 0 412 400 687 100 0 28 503 300 25 730 000 0 2 773 300 23 400 000 21 847 980 3 500 000 5 052 020 11 943 3 540 000 492 000 -3 048 000 -412 400 7 864 400 1 170 000 5 750 000 -944 400 6 244 200 0 5 712 200 532 000 Ta 2013 0 492 289 492 289 -6 653 428 10 846 757 882 070 2 226 663 -7 738 024 3 255 829 -15 000 2 156 233 1 084 596 Tp 2012 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Muut maksuvalmiuden muutokset Oman pääoman muutokset Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Yhteensä TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät RAHOITUSLASKELMA Sisältää sisäiset erät 111 071 684 3 752 9 474 626 320 103 762 510 16 783 800 120 546 310 29 600 4 073 Ta 2013 + muutos -1 473 700 9 722 900 687 100 0 42 513 800 25 730 000 0 16 783 800 8 240 000 492 000 -7 748 000 -11 196 600 17 007 700 1 270 000 5 750 000 -9 987 700 4 503 300 0 5 712 200 -1 208 900 Ta 2013 + muutos 106 209 825 3 623 9 474 625 323 102 652 430 13 032 020 115 684 450 29 318 3 946 Tp 2013 -7 542 697 1 935 637 -3 570 666 0 42 000 000 26 477 980 2 490 000 13 032 020 8 018 006 492 289 -7 525 718 -9 478 334 16 599 719 552 777 5 389 562 -10 657 380 5 569 723 0 4 390 677 1 179 046 Tp 2013 -6 068 997 -7 787 263 -4 257 766 0 -513 800 747 980 2 490 000 -3 751 780 -221 994 289 222 282 1 718 266 -407 981 -717 223 -360 438 -669 680 1 066 423 0 -1 321 523 2 387 946 Ero vrt Ta 2013+m 0 20 -520 0 99 103 0 78 97 100 97 85 98 44 94 107 124 0 77 -98 Tot % -7 542 697 1 523 237 -4 257 766 13 496 700 747 980 2 490 000 10 258 720 -314,1 -81,0 -177,3 -100,0 79,5 21,2 -28,9 158,0 0,0 -0,0 -1 628,7 42,5 -9 065 934 4 478 006 289 -4 477 718 53,0 -37,3 142,0 37,7 103,6 8,7 71,1 Muutos% vrt Tp 2012 8 735 319 -617 223 -360 438 -9 712 980 -674 477 0 -1 321 523 647 046 Ero vrt Ta 2013 Tilinpäätös 2013 57 132 086 85 375 46 711 62 154 62 154 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Menot Tulot Netto TARKASTUSLAUTAKUNTA Menot Tulot Netto KAUPUNGINHALLITUS Menot 59 504 851 Tulot 2 002 273 Netto 57 502 578 Yleinen johtaminen Menot 2 649 429 Tulot 738 359 Netto 1 911 070 Eu-hankkeet (netto) Menot 53 184 Tulot 45 Netto 53 139 Elinkeinoelämän edistäminen Menot 138 109 Tulot 7 943 Netto 130 166 Kulttuurin tukeminen Menot 750 000 Tulot Netto 750 000 134 043 134 043 59 833 135 2 087 646 57 745 489 180 417 977 39 587 290 140 830 687 Tp 2012 KAUPUNGINVALTUUSTO Menot Tulot Netto KESKUSHALLINTO Menot Tulot Netto KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Menot Tulot Netto KÄYTTÖTALOUSOSA 61 802 600 1 974 200 59 828 400 2 604 900 724 000 1 880 900 65 000 65 000 165 000 165 000 750 000 750 000 2 604 900 724 000 1 880 900 65 000 65 000 165 000 165 000 750 000 750 000 81 900 81 900 - 153 900 153 900 62 038 400 1 974 200 60 064 200 188 598 200 43 333 000 145 265 200 Ta 2013 +muutos 61 542 100 1 974 200 59 567 900 81 900 81 900 - 153 900 153 900 61 777 900 1 974 200 59 803 700 186 520 000 42 995 700 143 524 300 Ta 2013 750 000 750 000 143 896 143 896 63 863 63 863 2 791 816 799 749 1 992 067 61 595 986 2 026 678 59 569 308 89 359 89 359 174 174 161 586 161 586 61 847 105 2 026 678 59 820 427 188 402 265 41 787 615 146 614 650 Tp 2013 - - - - - - - - - 21 104 21 104 1 137 1 137 186 916 75 749 111 167 206 614 52 478 259 092 7 459 7 459 174 174 7 686 7 686 191 295 52 478 243 773 195 931 - 1 545 384 1 349 453 Ero vrt Ta 2013 +muutos 87 87 100 100 - 98 98 107 110 106 100 103 100 109 109 - 5 105 100 103 100 100 96 101 Tot % - - - - - 21 104 21 104 1 137 1 137 186 916 75 749 111 167 53 886 52 478 1 408 7 459 7 459 174 174 7 686 7 686 69 205 52 478 16 727 1 882 269 - 1 208 084 3 090 353 Ero vrt Ta 2013 - - - - - 4,2 10,5 20,1 100,0 20,2 5,4 8,3 4,2 3,5 1,2 3,6 43,8 43,8 99,9 99,6 20,5 20,5 3,4 2,9 3,6 4,4 5,6 4,1 Muutos % vrt Tp 2012 Tilinpäätös 2013 58 51 358 700 51 358 700 49 845 359 49 845 359 40 057 335 6 317 763 33 739 572 PERUSTURVALAUTAKUNTA Menot Tulot Netto Yhteispalvelut/Perusturva Menot Tulot Netto Sosiaalityö Menot Tulot Netto Vammaispalvelut Menot Tulot Netto Koti- ja vanhuspalvelut Menot Tulot Netto 4 744 100 792 200 3 951 900 4 738 649 893 583 3 845 066 575 500 575 500 12 858 200 2 286 800 10 571 400 9 589 200 264 400 9 324 800 18 927 400 3 771 700 15 155 700 540 654 540 654 12 233 884 2 343 330 9 890 554 9 284 753 227 131 9 057 622 17 998 047 3 747 300 14 250 747 41 950 300 6 322 900 35 627 400 1 854 400 458 000 1 396 400 Ta 2013 1 330 121 362 342 967 779 Tp 2012 Työllisyyden hoito (netto) Menot Tulot Netto Hallintokeskus Menot Tulot Netto Terveydenhuolto Menot Tulot Netto KÄYTTÖTALOUSOSA 19 237 400 3 951 700 15 285 700 10 189 200 264 400 9 924 800 13 588 200 2 186 800 11 401 400 575 500 575 500 43 590 300 6 402 900 37 187 400 51 619 200 51 619 200 4 744 100 792 200 3 951 900 1 854 400 458 000 1 396 400 Ta 2013 +muutos 19 316 716 4 029 505 15 287 211 10 403 555 230 570 10 172 985 13 727 445 2 025 094 11 702 351 540 554 540 554 43 988 270 6 285 169 37 703 101 51 608 859 51 608 859 4 779 663 805 774 3 973 889 1 457 889 421 155 1 036 734 Tp 2013 - - - - - - - - 79 316 77 805 1 511 214 355 33 830 248 185 139 245 161 706 300 951 34 946 34 946 397 970 117 731 515 701 10 341 10 341 35 563 13 574 21 989 396 511 36 845 359 666 Ero vrt Ta 2013 +muutos 94 94 100 102 100 102 87 103 101 93 103 - 101 98 101 100 100 101 102 101 79 92 74 Tot % - - - - - - 389 316 257 805 131 511 814 355 33 830 848 185 869 245 261 706 1 130 951 34 946 34 946 2 037 970 37 731 2 075 701 250 159 250 159 35 563 13 574 21 989 396 511 36 845 359 666 Ero vrt Ta 2013 - - - - - 7,3 7,5 7,3 12,0 1,5 12,3 12,2 13,6 18,3 0,0 0,0 9,8 0,5 11,7 3,5 3,5 0,9 9,8 3,4 9,6 16,2 7,1 Muutos % vrt Tp 2012 Tilinpäätös 2013 59 918 100 61 700 856 400 18 801 400 2 866 200 15 935 200 21 648 800 976 100 20 672 700 4 237 300 273 400 3 963 900 2 247 100 554 400 1 692 700 798 000 253 600 544 400 172 200 35 500 136 700 1 276 900 265 300 1 011 600 1 627 600 66 900 1 560 700 18 801 400 2 866 200 15 935 200 21 444 000 758 900 20 685 100 4 231 500 264 500 3 967 000 2 284 600 581 100 1 703 500 805 700 279 300 526 400 165 200 35 500 129 700 1 313 700 266 300 1 047 400 1 619 700 65 700 1 554 000 53 318 100 8 700 900 44 617 200 Ta 2013 +muutos 921 400 65 000 856 400 53 140 400 8 443 600 44 696 800 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Menot 51 425 367 Tulot 8 348 208 Netto 43 077 159 Koulutuspalvelukeskus Menot 1 050 674 Tulot 133 472 Netto 917 202 Varhaiskasvatus Menot 18 250 634 Tulot 2 659 077 Netto 15 591 557 Perusopetus Menot 20 712 049 Tulot 924 832 Netto 19 787 217 Lukio-opetus Menot 3 991 182 Tulot 321 929 Netto 3 669 253 Vapaan sivistystyön koulutus: Menot 2 198 136 Tulot 566 399 Netto 1 631 737 Kansalaisopisto Menot 787 619 Tulot 250 486 Netto, määräraha 537 133 Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Menot 168 716 Tulot 35 981 Netto 132 735 Musiikkiopisto Menot 1 241 801 Tulot 279 932 Netto, määräraha 961 869 Kirjastotoimi Menot 1 568 984 Tulot 54 462 Netto 1 514 522 Ta 2013 Tp 2012 KÄYTTÖTALOUSOSA 1 602 110 54 239 1 547 871 1 218 885 271 488 947 397 181 234 40 982 140 252 842 975 261 361 581 614 2 243 092 573 832 1 669 260 4 217 114 299 839 3 917 275 21 744 690 886 273 20 858 417 18 722 274 2 796 596 15 925 678 934 484 62 070 872 414 53 207 230 8 622 828 44 584 402 Tp 2013 - - - - - - - - - - 25 490 12 661 12 829 58 015 6 188 64 203 9 034 5 482 3 552 44 975 7 761 37 214 4 006 19 431 23 437 20 186 26 439 46 625 95 890 89 827 185 717 79 126 69 604 9 522 16 384 370 16 014 110 866 78 071 32 795 Ero vrt Ta 2013 +muutos 98 81 99 95 102 94 105 115 103 106 103 107 100 104 99 100 110 99 100 91 101 100 98 100 102 101 102 100 99 100 Tot % - - - - - - - - - - 17 590 11 461 6 129 94 815 5 188 100 003 16 034 5 482 10 552 37 275 17 939 55 214 41 506 7 269 34 237 14 386 35 339 49 725 300 690 127 373 173 317 79 126 69 604 9 522 13 084 2 930 16 014 66 834 179 229 112 395 Ero vrt Ta 2013 - - - - - 2,1 0,4 2,2 1,8 3,0 1,5 7,4 13,9 5,7 7,0 4,3 8,3 2,0 1,3 2,3 5,7 6,9 6,8 5,0 4,2 5,4 2,6 5,2 2,1 11,1 53,5 4,9 3,5 3,3 3,5 Muutos % vrt Tp 2012 Tilinpäätös 2013 60 - 3 653 708 3 688 034 34 326 Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö yhteensä Menot 679 415 Tulot 75 101 Netto 604 314 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Menot 492 916 Tulot 4 605 Netto 488 311 Riihisalo (netto) Menot 186 499 Tulot 70 496 Netto, määräraha 116 003 Nuorisoyksikkö Menot 607 867 Tulot 43 230 Netto 564 637 Liikuntayksikkö Menot 4 034 504 Tulot 745 914 Netto 3 288 590 Suomen Lasimuseo (netto) Menot 989 483 Tulot 151 873 Netto, määräraha 837 610 Riihimäen kaupungit museot (netto) Menot 679 042 Tulot 25 772 Netto 653 270 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Menot 6 990 312 Tulot 1 041 890 Netto 5 948 422 Ruokapalvelut Menot Tulot Netto Tp 2012 - 518 700 1 500 517 200 174 400 85 800 88 600 659 000 46 300 612 700 3 741 700 633 300 3 108 400 988 300 177 000 811 300 713 400 43 600 669 800 518 700 1 500 517 200 174 400 85 800 88 600 659 000 46 300 612 700 3 741 700 633 300 3 108 400 988 300 177 000 811 300 713 400 43 600 669 800 6 795 500 987 500 5 808 000 693 100 87 300 605 800 - 3 837 800 3 902 200 64 400 Ta 2013 +muutos 693 100 87 300 605 800 6 795 500 987 500 5 808 000 3 837 800 3 842 200 4 400 Ta 2013 - 672 871 37 936 634 935 1 008 027 178 827 829 200 3 755 987 695 157 3 060 830 686 988 48 407 638 581 176 727 70 648 106 079 504 993 8 766 496 227 681 720 79 414 602 306 6 805 593 1 039 741 5 765 852 3 743 466 3 949 979 206 513 Tp 2013 - - - - - - - - - 40 529 5 664 34 865 19 727 1 827 17 900 14 287 61 857 47 570 27 988 2 107 25 881 2 327 15 152 17 479 13 707 7 266 20 973 11 380 7 886 3 494 10 093 52 241 42 148 94 334 47 779 142 113 Ero vrt Ta 2013 +muutos 94 87 95 102 101 102 100 110 98 104 105 104 101 82 120 97 584 96 98 91 99 100 105 99 98 101 321 Tot % - - - - - - - - - 40 529 5 664 34 865 19 727 1 827 17 900 14 287 61 857 47 570 27 988 2 107 25 881 2 327 15 152 17 479 13 707 7 266 20 973 11 380 7 886 3 494 10 093 52 241 42 148 94 334 107 779 202 113 Ero vrt Ta 2013 - - - - - - - - 0,9 47,2 2,8 1,9 17,7 1,0 6,9 6,8 6,9 13,0 12,0 13,1 5,2 0,2 8,6 2,5 90,4 1,6 0,3 5,7 0,3 2,6 0,2 3,1 2,5 7,1 501,6 Muutos % vrt Tp 2012 Tilinpäätös 2013 61 Hallintoyksikkö Menot Tulot Netto Kaavoitusyksikkö Menot Tulot Netto kartta- ja tonttiyksikkö Menot Tulot Netto Tilayksikkö Menot Tulot Netto Katu- ja puistoyksikkö Menot Tulot Netto Pelastustoiminta Menot Tulot Netto YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Menot Tulot Netto Rakennusvalvonta Menot Tulot Netto Ympäristönsuojelu Menot Tulot Netto 6 455 100 1 877 400 4 577 700 1 913 200 1 913 200 650 900 239 700 411 200 300 800 222 700 78 100 350 100 17 000 333 100 1 855 794 1 855 794 675 143 335 917 339 226 295 351 242 580 52 771 379 791 93 337 286 454 1 199 400 6 202 200 5 002 800 1 210 323 2 995 762 1 785 439 6 279 714 1 880 909 4 398 805 693 500 40 500 653 000 549 205 27 457 521 748 11 013 500 16 751 400 5 737 900 930 300 156 300 774 000 895 258 170 308 724 950 - 22 205 000 25 027 800 2 822 800 10 646 391 16 381 430 - 5 735 039 - - 21 436 685 21 455 866 19 181 350 100 17 000 333 100 300 800 222 700 78 100 650 900 239 700 411 200 1 913 200 1 913 200 6 455 100 1 877 400 4 577 700 11 013 500 16 751 400 5 737 900 - 1 199 400 6 202 200 5 002 800 693 500 40 500 653 000 930 300 156 300 774 000 22 205 000 25 027 800 2 822 800 Ta 2013 +muutos TEKNINEN LAUTAKUNTA Menot Tulot Netto Ta 2013 22 855 900 25 267 500 2 411 600 Tp 2012 TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA YHTEENSÄ Menot 22 111 828 22 855 900 Tulot 21 791 783 25 267 500 Netto 320 045 2 411 600 KÄYTTÖTALOUSOSA 349 855 13 298 336 557 324 459 162 549 161 910 674 314 175 847 498 467 1 897 720 1 897 720 6 779 065 1 941 874 4 837 191 10 507 374 16 396 723 - 5 889 349 - 1 141 426 5 084 068 3 942 642 655 106 47 447 607 659 899 062 167 240 731 822 21 879 753 23 637 352 1 757 599 22 554 067 23 813 199 1 259 132 Tp 2013 - - - - - - - - - - - 245 3 702 3 457 23 659 60 151 83 810 23 414 63 853 87 267 15 480 15 480 323 965 64 474 259 491 506 126 354 677 151 449 57 974 1 118 132 1 060 158 38 394 6 947 45 341 31 238 10 940 42 178 325 247 - 1 390 448 1 065 201 301 833 - 1 454 301 1 152 468 Ero vrt Ta 2013 +muutos 99 99 100 78 101 108 73 207 104 73 121 - 105 103 106 95 98 103 95 82 79 94 117 93 97 107 95 99 94 62 99 94 52 Tot % 38 394 6 947 45 341 - - - - - - - 245 3 702 3 457 23 659 60 151 83 810 23 414 63 853 87 267 15 480 15 480 323 965 64 474 259 491 506 126 354 677 151 449 57 974 - 1 118 132 1 060 158 - - 31 238 10 940 42 178 - 325 247 - 1 390 448 1 065 201 301 833 - 1 454 301 1 152 468 Ero vrt Ta 2013 - - - - - - - 7,9 85,8 17,5 9,9 33,0 206,8 0,1 47,7 46,9 2,3 2,3 8,0 3,2 10,0 1,3 0,1 2,7 5,7 69,7 120,8 19,3 72,8 16,5 0,4 1,8 0,9 2,1 10,2 9 063,2 2,0 9,3 493,4 Muutos % vrt Tp 2012 Tilinpäätös 2013 62 63 Tilinpäätös 2013 5. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Maa- ja vesialueet Maa-alueiden ostoon käytettiin talousarvioon varatut 0,7 milj.euroa. Maa-alueiden myyntitulot olivat 5,1 milj.euroa ja alittuivat 0,6 milj.euroa budjetoidusta. Osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien ostoihin oli varattu 8,8 milj.euroa ja määrärahoja käytettiin 9 milj.euroa. Riihimäen Kaukolämpöosakkeiden ostoon käytettiin 8,8 milj.euroa. Myytävien osakkeiden tuloarvioksi oli budjetoitu 0,6 milj. euroa ja toteutuneet tulot olivat 0,9 milj.euroa. Tilahankkeet Tilahankkeista suurimpana jatkuivat Harjunrinteen koulun perusparannustyöt. Koulun kalustamisen valmistuttua oppilaat pääsivät uusiin tiloihin hiihtoloman jälkeen 2013. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 12,5 milj. euroa. Tiilikadun kuntoutusyksikön rakentaminen aloitettiin elokuussa 2013. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 3,1 milj. euroa, johon saadaan ARA:n avustusta 1,5 milj. euroa. Vuonna 2013 hankkeeseen on käytetty rahaa 1,2 milj. euroa. Mäkikujan perhekodin toteutussuunnitelmat valmistuivat keväällä ja hanke laitettiin urakkalaskentaan syksyllä. Tarjouskilpailun urakkahinnat ylittivät talousarvioon varatun määrärahan ja hanke päätettiin keskeyttää. Kohde on suunniteltu uudelleen hivenen pienempänä ja on jälleen laskennassa. Patastenmäen puukoulun hankesuunnitelma valmistui syksyllä ja oli esittelyssä koulutuslautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa, joissa kyseinen hankesuunnitelma hylättiin. Uramon koulun oppilaat muuttivat kevättalvella entisen kauppaoppilaitoksen tiloihin evakkoon kosteus- ja homeongelmien takia. Uramon koulusta on valmistunut rakennuksen kuntoarvio sekä kuntotutkimukset rakennuksen tämän hetkisestä kunnosta. Paloaseman ja jäähallin rakentamista varten muodostettiin kiinteistöyhtiöt keväällä 2013. Uuden paloaseman rakentaminen aloitettiin elokuussa 2013 ja uuden jäähallin rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2013. Pienistä perusparannushankkeista voidaan mainita Lasitehtaan koulun julkisivujen ja vesikaton korjaustyöt, jonka kustannukset olivat 196 000 euroa. Eteläisen koulun keittiön muutostyöt ja lattiapinnoitteiden uusinta 94 000 euroa. Keskusurheilukentän pukusuojan rakentaminen aloitettiin syyskuussa 2013 ja kustannuksia kertyi 92 000 euroa. Kaupungin kutomon julkisivujen pintakäsittely ja vesikaton korjaustyöt valmistuivat lokakuussa ja kustannukset olivat 73 000 euroa. Muita pieniä perusparannushankkeita olivat mm. Peltosaaren päiväkodin sisätilojen pintaremontti, taidemuseon hälytysjärjestelmien uusinta, Petsamon monitoimitalon rakennusautomaation rakentaminen. Vesivahinkokorjauksia oli mm. Haapahuhdan koululla, Herajoen koululla ja Patastenmäen tiilikoululla. Suunnitteluvaiheessa olevia isompia kohteita olivat mm. kaupungintalon perusparannuksen valmistelu, Kontiontien hammashoitolan tilojen muuttaminen päiväkodin tiloiksi, Keskusurheilukentän uuden pukusuojarakennuksen suunnittelu, Uramon koulun ja Peltosaaren koulun kuntoarvioiden teettäminen konsulttityönä. Energian säästösopimukseen liittyviä toimenpiteinä tehtiin mm. energiakatselmukset Junailijankadun päiväkotiin ja palvelukeskukseen, Haapahuhdan- ja Karan kouluun sekä päivitettiin kiinteistöjen energiatodistukset. Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma on toteutunut eri hallintokuntien 64 Tilinpäätös 2013 ja Kotikulman toimesta suunnitelmien mukaisesti. Energian säästötavoitteet on saavutettu hyvin ja ylitetty tavoitteet mm. kiinteistöjen lämmityksen osalta. Energiasopimuksen mukainen välitavoite vuodelle 2013 oli 7 %. Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan hankkeita toteutettiin investointiohjelman mukaisesti. Parmalan alueen katujen viimeistelytyöt tehtiin valmiiksi. Katuverkon saneeraus- ja täydennyshankkeina toteutettiin Pohjolankadun–Joukolantien saneeraus, jonka yhteydessä rakennettiin myös kevyen liikenteen väylä kyseiselle osuudelle, lisäksi Männistöntien saneeraus valmistui. Kaarlonkadulle rakennettiin kevyenliikenteen väylä. Risteyksiä saneerattiin rakentamalla Istuinkiven kiertoliittymä. Katuvalaistuksen parantamisohjelmaa toteutettiin mm. Hirsimäen, Kumeran, Maantien ja Tienhaaran alueella. Vanhoja valaisimia uusittiin eripuolilla kaupunkia yleissuunnitelman mukaisesti. Uudelleen päällystystä toteutettiin mm. Pohjankorven, Huhtimon ja Hirsimäen kaupunginosissa. Asuntoalueiden päällystys- ja viimeistelytöitä toteutettiin Parmalan, Koivurannan, Uhkolan, Harjukylän sekä Metsäkorven alueella. Kustannusarvio, veroton Edellisten vuosien käyttö Ta 2013 2 200 000 550 000 1 650 000 2 600 000 1 300 000 1 300 000 11 800 000 2 070 000 9 730 000 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Tiilikadun kuntoutumisyksikkö Harjurinteen koulun perusparannus Menot Omaisuuden myynti Netto Mäkikujan perhekoti, laajennus / perusparannus TILAHANKKEET Osakkeet ja osuudet yhteensä Kaupunginhallitus Muut osakkeet ja osuudet Vuosi 2013 :Menoissa varaus osakkeiden ostoon ja tuloissa myytävien osakkeiden arvioitu luovutusarvo Menot Tulot Netto Menot Omaisuuden myynti Netto Yhteensä OSAKKEET JA OSUUDET Menot Tulot Netto Menot Omaisuuden myynti Netto Rakennukset Rakennukset RAKENNUKSET Yhteensä Tekninen lautakunta 10 802 996 1 600 000 9 202 996 113 000 113 000 35 323 35 323 - - 1 500 000 470 000 1 030 000 1 000 000 500 000 500 000 50 000 50 000 35 000 650 000 615 000 35 000 650 000 615 000 - - 700 000 5 100 000 - 4 400 000 Menot 700 000 Tulot 5 100 000 Netto - 4 400 000 Maa-alueiden ostoon ja lainhuudatus- ja erottamiskustannuksiin varatut määrärahat. Määräraha on sidottu lainanottoon. Maa-alueiden myyntituloissa on pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot koko luovutusarvon määräisenä. Hankintahinnan ylittävä eli myyntivoiton osuus on tuloina käyttötalousosassa kartta- ja tonttipalveluissa. MAA- JA VESIALUEET INVESTOINTIKOHDE - - 1 500 000 470 000 1 030 000 1 000 000 500 000 500 000 400 000 100 000 300 000 8 835 000 650 000 8 185 000 8 835 000 650 000 8 185 000 - - 700 000 5 100 000 4 400 000 700 000 5 100 000 4 400 000 TA 2013 +muutos - - 1 634 962 470 500 1 164 462 1 246 001 1 246 001 109 970 109 970 8 972 519 901 952 8 070 567 8 972 519 901 952 8 070 567 55 566 55 566 55 566 - 695 952 4 453 207 3 757 255 695 952 4 453 207 3 757 255 Tp 2013 - - - 134 962 500 134 462 246 001 500 000 746 001 59 970 59 970 8 937 519 251 952 8 685 567 8 937 519 251 952 8 685 567 55 566 55 566 55 566 55 566 4 048 646 793 642 745 4 048 646 793 642 745 Ero vrt Ta 2013 134 962 500 134 462 246 001 - 500 000 746 001 - 290 030 - 100 000 - 190 030 137 519 251 952 - 114 433 137 519 251 952 - 114 433 55 566 55 566 55 566 55 566 4 048 - 646 793 642 745 4 048 - 646 793 642 745 Ero vrt Ta 2012 +muutos 9 7 105 100 107 52 105 - Toteutunut kustannusarviosta % Tilinpäätös 2013 65 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Rahoitusosuudet Netto Perusparannukset/kulttuurija vapaa-aikalautakunta Haapahuhdan koulun lähiliikuntapaikka (60.000, tulot 25.000) liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien kunnostus 45.000 Perusparannukset/ tekninen lautakunta Kaikki tilahankkeet yhteensä 400 000 400 000 450 000 150 000 300 000 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Elinkeinoalueiden rakentaminen Katuvalaistuksen saneeraus energiatehokkaaksi Nykyisten elohopealamppujen vaihto EuP:n 2005/32 direktiivin edellyttämälle energiatehokkaammalle tasolle. - Menot Tulot Netto Uuden paloaseman liikenneyhteydet 1 250 000 1 250 000 3 560 000 1 020 000 2 540 000 - - Menot Tulot Netto 68 064 68 064 149 787 149 787 Kunnallistekniikan rakentaminen/tekla 3 900 000 975 000 2 925 000 800 000 50 000 750 000 3 300 000 750 000 2 550 000 Menot Tulot Netto Toisen jäähallin ja sosiaalitilojen rakentaminen Sisältää kylmälaitteiden ja vanhan jäähallin vesikaton uusimisen Toteutetaan perustettavan kaupungin omistaman erillisen osakeyhtiön kautta ja ehtona on valtionavustuksen saaminen KUNNALLISTEKNIIKKA 80 000 80 000 7 000 000 350 000 6 650 000 Menot Tulot Netto 50 000 50 000 Paloaseman rakentaminen Toteutetaan kiinteistöosakeyhtiömuotoisena hankkeena - 5 500 000 1 100 000 4 400 000 Menot Tulot Netto 80 000 80 000 Uramon koulun perusparannus 62 62 Ta 2013 800 000 800 000 Edellisten vuosien käyttö Menot Tulot Netto Kustannusarvio, veroton Patastenmäen puukoulu INVESTOINTIKOHDE 450 000 150 000 300 000 400 000 400 000 - 1 250 000 1 250 000 3 910 000 1 120 000 2 790 000 800 000 50 000 750 000 80 000 80 000 - - 50 000 50 000 80 000 80 000 TA 2013 +muutos - - - - 455 598 27 534 428 064 82 267 82 267 - 1 348 948 1 348 948 3 517 668 525 243 2 992 425 809 055 28 743 780 312 87 864 26 000 61 864 70 271 70 271 355 446 355 446 30 486 30 486 25 047 25 047 Tp 2013 - - - - - - - - - - - - - - 5 598 122 466 128 064 317 733 317 733 - 98 948 98 948 42 332 494 757 452 425 9 055 21 257 30 312 7 864 26 000 18 136 70 271 70 271 355 446 355 446 19 514 19 514 54 953 54 953 Ero vrt Ta 2013 5 598 - 122 466 128 064 - 317 733 - 317 733 - 98 948 98 948 - 392 332 - 594 757 202 425 9 055 - 21 257 30 312 7 864 26 000 - 18 136 - 70 271 - 70 271 - 355 446 - 355 446 - 19 514 - 19 514 - 54 953 - 54 953 Ero vrt Ta 2012 +muutos - - - - 0 0 3 3 1 1 3 3 12 3 15 - - - - Toteutunut kustannusarviosta % Tilinpäätös 2013 66 250 000 250 000 30 000 30 000 200 000 200 000 107 400 107 400 30 000 30 000 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Rahoitusosuudet Omaisuuden myynti Netto Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Aluepelastuslaitos Riihimäen kaupungin osuus 3,70 euroa/asukas Riihimäen teatterin investointiavustus Kalustohankinnat yhteensä INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ 60 000 60 000 Menot Tulot Netto Perusturvalautakunta 7 864 400 1 170 000 5 750 000 944 400 869 400 869 400 192 000 192 000 Menot Tulot Netto Kaupunginhallitus/ Hallinto- ja tukipalvelut KALUSTOHANKINNAT Menot Rahoitusosuudet Netto Kunnallistekniikka yhteensä 2 700 000 150 000 2 550 000 450 000 450 000 Menot Tulot Netto Asuntoalueiden viimeistelytyöt/ kadut ja puistot myös katujen päällystäminen Ta 2013 150 000 150 000 Edellisten vuosien käyttö Menot Tulot Netto Kustannusarvio, veroton Tonttituotanto Metsäkorven asuinalue, 2-vaihe 2013 INVESTOINTIKOHDE 17 007 700 1 270 000 5 750 000 9 987 700 862 700 862 700 30 000 30 000 107 400 107 400 200 000 200 000 30 000 30 000 243 300 243 300 60 000 60 000 192 000 192 000 2 700 000 150 000 2 550 000 450 000 450 000 150 000 150 000 TA 2013 +muutos 16 599 719 552 777 5 389 562 10 657 380 795 811 34 403 761 408 29 920 29 920 108 096 108 096 247 779 34 403 213 376 27 169 27 169 125 826 125 826 53 847 53 847 203 174 203 174 2 562 203 27 534 2 534 669 542 729 542 729 132 661 132 661 Tp 2013 - - - - - - - - - - - - - - 8 735 319 617 223 360 438 9 712 980 73 589 34 403 107 992 80 80 696 696 47 779 34 403 13 376 2 831 2 831 124 174 124 174 6 153 6 153 11 174 11 174 137 797 122 466 15 331 92 729 92 729 17 339 17 339 Ero vrt Ta 2013 6 153 6 153 80 80 696 696 47 779 34 403 13 376 2 831 2 831 - 407 981 - 717 223 - 360 438 669 680 - 66 889 34 403 - 101 292 - - - - - 117 474 - 117 474 - - 11 174 11 174 - 137 797 - 122 466 - 15 331 92 729 92 729 - 17 339 - 17 339 Ero vrt Ta 2012 +muutos Toteutunut kustannusarviosta % Tilinpäätös 2013 67 68 Tilinpäätös 2013 69 Tilinpäätös 2013 6. TOIMINTAKATSAUKSET, TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN HALLINTOKUNNITTAIN TOIMIELIN KESKUSHALLINTO TEHTÄVÄN KUVAUS Sisältää kaupunginvaltuuston, keskusvaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen alaisen toiminnan. TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp 2012 -59 833 135 2 087 646 -57 745 489 Ta 2013 -61 777 900 1 974 200 -59 803 700 Ta 2013 +muutos -62 038 400 1 974 200 -60 064 200 Ta 2013 401 000 20 700 703 000 0 849 500 1 974 200 Ta 2013 +muutos 401 000 20 700 703 000 0 849 500 1 974 200 Toteutuma Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Tp 2012 370 396 0 780 724 0 936 526 2 087 646 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut -4 154 500 -53 851 898 -147 447 -1 110 629 -383 410 -185 251 -59 833 135 -4 480 400 -55 404 700 -109 900 -1 134 900 -498 000 -150 000 -61 777 900 Toimintakate -57 745 489 -59 803 700 Menot Tulot Netto TULOSLASKELMA Toteutuma Ero Ta+m -toteuma -191 297 -52 478 -243 775 Tot % 100 103 100 381 143 300 688 364 0 956 871 2 026 678 Ero Ta+m -toteuma 19 857 20 400 14 636 0 -107 371 -52 478 Tot % 95 1 98 0 113 103 -4 480 400 -55 665 200 -109 900 -1 134 900 -498 000 -150 000 -62 038 400 -4 256 836 -55 825 638 -140 918 -1 108 340 -430 726 -84 645 -61 847 103 -223 564 160 438 31 018 -26 560 -67 274 -65 355 -191 297 95 100 128 98 86 56 100 -60 064 200 -59 820 425 -243 775 100 -61 847 103 2 026 678 -59 820 425 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Keskushallinnon menot alittuivat n.191.800 euroa ja tulot ylittyivät n. 52.500 euroa. Kaupunginvaltuuston menot ylittyivät n.7.700 euroa. Menojen ylittyminen aiheutui ansionmenetyskorvauksista ja eläkevakuutusmaksuista. Keskusvaalilautakunta: Vuonna 2013 ei ollut vaaleja. Tarkastuslautakunnan menojen ylittyminen johtuu pääosin luottamushenkilöpalkkioiden ylittymisestä. Alkuvuoden 2013 aikana toimivaltaisia tarkastuslautakuntia oli kaksi ja ne kokoontuivat ennakoitua useammin. Lisäksi uudessa tarkastuslautakunnassa on kaksi jäsentä enemmän kuin tarkastuslautakunnassa aikaisemmin on ollut. Valtuustokauden 2013 - 2016 tarkastuslautakunnan jäsenistä valtaosa oli uusia eikä haluttu rajoittaa kouluttautumista tarkastuslautakunnan tehtäväalueeseen. Kaupunginhallituksen alaisten vastuualueiden menot alittuivat yhteensä n. 206.600 euroa ja tulot ylittyivät n. 52.500 euroa. 70 Tilinpäätös 2013 Yleisen johtamisen menot ylittyivät n. 186.900 euroa. Menojen ylitys johtuu vakuutusten omavastuuosuuksien ylittymisestä (87.700 euroa), johon vaikuttivat Peltosaaren ja Herajoen koulujen vuotovahingot ja vahinkokehitykseen perustuvat vakuutusmaksujen korotukset. Menojen ylittymiseen vaikuttivat myös henkilöstömenojen kohdistamiset hallintokeskuksesta viestintään, kertaluonteiset rekrytointikustannukset sekä osakkeiden välityspalkkiot. Yleisen johtamisen vastuualueen tulot ylittyivät n. 75.700 euroa. Osakkeiden myyntivoittoja kertyi yhteensä 781.200 euroa eli n. 146.700 budjetoitua enemmän. Vastaavasti niitä pienensi vuoden 2012 tilinpäätökseen kirjatut, mutta vasta v. 2013 Riihimäen Teatteri Oy:lle luovutetut omaisuuserät (90.300 euroa). Tulot ylittyivät myös vakuutusten omavastuuosuuksien koulujen vuotovahinkojen vakuutuskorvaukset. Eu -hanketoiminnan menot toteutuivat budjetoidun mukaisesti. Elinkeinoelämän edistämisen menot alittuivat n. 21.100 euroa. YritysVoimala Oy:n maksuosuus sekä elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin varatut määrärahat alittuivat. Kulttuurin tukemisen, eli tuet Riihimäen Teatterille ja Riihimäen kesäkonserteille toteutuivat budjetoidun mukaisesti. Työllisyyden hoidon menot alittuivat 396.500 euroa. Kuntouttavan kierrätyskeskuksen toiminta ei käynnistynyt täysimääräisesti tila-asian viivästymisen vuoksi ja palkkatuella työllistettävien määrä jäi tavoitetta alhaisemmaksi mm. työsuhteiden keskeytymisten vuoksi. Työllisyyden hoidon tulot alittuivat yhteensä n. 36.800 euroa. Kuntouttavaan työtoimintaan saatavat asiakaskohtaiset valtionkorvaukset jäivät ennakoitua alhaisemmiksi ja myös palkkatuella työllistettyjen työllistämistukitulot alittuivat. Hallintokeskuksen menot ylittyivät yhteensä 35.600 euroa. Työterveydenhuoltomenot ylittyivät budjetoituun nähden merkittävästi, n. 294.000 euroa. RHL - Data Oy:lle maksettavat palvelukeskusmenot alittuivat n. 135.000 euroa. Menoja pienensivät myös henkilöstömenojen kohdistamiset yleisen johtamisen vastuualueelle viestintään. Hallintokeskuksen tulot ylittyivät n. 13.600 euroa. Tähän vaikuttivat pysäköinnin valvontatulojen, n. 32.700 euroa, ja työterveyshuoltoon saatavan Kelakorvauksen, n. 35.700 euroa, ylittymiset. Monistamon kopiointituotot ja posti- ja puhelinmaksut pienentyivät n. 51.600 euroa. Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteutuma Ero tot./ Ta 2013m Perusterveydenhuolto Terveyskeskus Sotaveteraanien hammashuolto Sotaveteraanien silmälasikorvaus RM-uinti Yhteensä -17 705 936 -4 849 -1 410 -779 -17 712 974 -18 787 500 -13 500 -5 100 -2 000 -18 808 100 -19 048 000 -13 500 -5 100 -2 000 -19 068 600 -19 073 498 -8 287 -611 -653 -19 083 049 -25 498 5 213 4 489 1 347 -14 449 Erikoissairaanhoito Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Jäsenmaksut Yhteensä -30 438 000 -355 000 -30 793 000 -30 412 000 -355 000 -30 767 000 -30 412 000 -355 000 -30 767 000 -30 419 000 -348 000 -30 767 000 -7 000 7 000 0 Jatkopaikkamaksut Hoitokoti Koivikko Ensihoito Erikoissairaanhoito yhteensä -18 000 -167 915 -504 000 -31 482 915 -140 000 -120 000 -861 100 -31 888 100 -140 000 -120 000 -861 100 -31 888 100 -15 505 -206 713 -848 921 -31 838 139 124 495 -86 713 12 179 49 961 -649 469 -662 500 -662 500 -687 671 -25 171 -49 845 358 -51 358 700 -51 619 200 -51 608 859 10 341 Kvtel-maksut Terveydenhuolto yhteensä 71 Tilinpäätös 2013 TUNNUSLUVUT Keskushallinto Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) TUNNUSLUVUT Tarkastuslautakunta Tp 2012 30,9 Tp 2012 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) TUNNUSLUVUT Yleinen johtaminen Ta 2013 +muutos 31,8 Ta 2013 0,1 Tp 2012 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) TUNNUSLUVUT Kulttuurin tukeminen Ta 2013 31,8 Ta 2013 +muutos 0,3 Ta 2013 0,3 Ta 2013 +muutos 4 4 4 Toteuma Tot % 31,8 Toteuma 100 Tot % 0,3 Toteuma 100 Tot % 5,5 138 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Riihimäen Teatteri Oy Kävijämäärä 19 287 14 000 14 000 18 848 135 Kesäkonsertit Konsertit Kuulijat 19 2 275 16 2 300 16 2 300 15 3000 94 130 TUNNUSLUVUT Työllisyyden hoito (netto) Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Muut tunnusluvut Työllistetyt Velvoitetyöllistetyt Oppisopimukset Työvuosia yhteensä Kesätyöpaikat Siviilipalveluksessa TUNNUSLUVUT Hallintokeskus Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 2 3 3 3 100 60 50 3 10 30 90 3 50 3 10 30 90 3 40 10 12 26 92 3 80 333 120 87 102 100 Ta 2013 +muutos Toteuma 11 25 88 3 Tp 2012 24,8 Ta 2013 24,5 24,5 23,0 Tot % 94 72 Tilinpäätös 2013 KAUPUNGINHALLITUS TOIMINTAKATSAUS Yleistä Vuonna 2012 käynnistyneen hallinto- ja johtamisjärjestelmää koskevan uudistuksen keskeiset päätökset tehtiin joulukuun 2013 valtuustossa. Keväällä 2013 asiaa valmistellut kaupunginhallituksen nimeämä työryhmä laati raportin, jonka mukaan hallintokeskuksesta muodostettiin Konserni- ja hallintopalvelukeskus 1.1.2014 alkaen. Uuden johtosäännön merkittävimmät tehtäväjakojen muutokset kohdistuivat konsernihallintoon, taloushallintoon ja kehittämistoimeen. Tietohallintoa kehitettiin tietohallintotyöryhmän koordinoimana vuotta 2013 koskevien suunnitelmien ja resurssien puitteissa. Merkittävimmät koko kaupunkia koskeva asiat olivat MS Office 2010 päivitykset sekä keväällä käyttöönotettu Exchange -sähköposti-/kalenteriohjelmisto. Kaupungin viestinnän kehittämistyö painottui verkkopalveluiden uudistamiseen. Internet-sivujen uudistamisesta tehtiin loppuvuonna 2013 suunnitelma kevään 2014 toteutettavaa verkkopalvelun kilpailutusta varten. Sisäisessä viestinnässä intranetin julkaisualusta päivitettiin ja valmistauduttiin rakenteelliseen uudistukseen, joka toteutetaan alkuvuodesta 2014. Markkinoinnissa käynnistettiin asumisen ja tonttien markkinointiyhteistyö Hausjärven ja Lopen kanssa. Riihimäen seutua esiteltiin sijoittumismahdollisuutena messuilla ja esitteissä. Lisäksi seutu osallistui Häme-markkinointiin Helsingin Sanomien liitteissä. Yhteistyö Hämeen liiton kanssa painottui liikenneasioita koskevaan edunvalvontaan. Näistä keskeisiä vuonna 2013 olivat rataverkon kehittäminen, Riihimäen asemalaitureiden uusiminen sekä valtatie 3:n Arolammin liittymän toteuttamiseen liittyvät asiat. Eu -hanketoiminta Vuosi 2013 oli 2007 - 2013 Eu -ohjelmakauden viimeinen vuosi, jonka hankkeet kuitenkin ulottuvat vuoden 2014 lopulle saakka. Vuosi 2013 oli myös uuden ohjelmakauden 2014 - 2020 valmisteluaikaa, jossa esillä olivat mm. toimintasuunnitelmat, vähenevä rahoitus ja sen jakautuminen eri toimintalinjoille. Vuonna 2013 kaupunki rahoitti Eu -hankkeita yhteensä n. 64.000 eurolla. Hankkeet kohdistuvat elinkeinoelämän edistämiseen, työllisyyden ja ympäristön tilan parantamiseen sekä osaamisen vahvistamiseen. Elinkeinoelämän edistämiseen liittyvistä hankkeista jatkui maaseudun elinvoimaisuutta ja pienimuotoista yrittäjyyttä tukeva Emo ry:n hallinnoima Leader toimintaryhmätyö. Osaamisen vahvistamiseen liittyvistä ESR hankkeista jatkuivat nuoriin kohdistuva Paikantaja -projekti sekä yritysten osaamisen kehittämiseen kohdentuva Tutka. Ympäristötilan parantamiseen tähtäävistä EAKR -hankkeista jatkuivat Tankki ja kansainvälinen vesiosaamiskeskus. Lisäksi kaupunki rahoitti Vanajavesikeskus -hanketta, jonka vuosien 2014 - 2017 jatkorahoitus on kohdistettu elinkeinoelämän vastuualueelle Vuonna 2013 kaupunginhallitus teki rahoituspäätökset Nuorisotakuun toteuttamishankkeesta, Illuusioiden Riihimäki -tapahtumahankkeesta, InnoRiihy -sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalvelujen kehittämishankkeesta sekä yrityselämään palvelevasta TrioPlus -hankkeesta. Näiden hankkeiden toteutusaika kohdistuu pääosin vuoteen 2014. Elinkeinoelämän edistäminen Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy jatkoi vuonna 2013 toimintaansa Riihimäen elinkeinopalvelujen koordinoijana sekä tilapalveluiden välittäjänä ja tuottajana. Lisäksi yhtiö koordinoi seudullista matkailumarkkinointia. Yhtiön asettamien tavoitteiden toteutuminen sisältyy konsernitavoitteiden toteutumisraporttiin. 73 Tilinpäätös 2013 Hyvinkään - Riihimäen seudun kuntien yhteinen elinkeinoyhtiö, YritysVoimala Oy tuotti yritysneuvontapalveluita ja hallinnoi edelleen myös Tutka -yritysten koulutushanketta. Kaupunki rahoitti lisäksi Teknologiakeskus Techvilla Oy:n hallinnoimaa Hyvinkään - Riihimäen seudun osaamiskeskusohjelmaa (OSKE). Osaamiskeskusohjelma tuotti tuotekehitys-, suunnittelu- ja logistiikkapalveluita alueen yrityksille. Ohjelmatyö suuntautui pääosin teknologia-alan yrityksille kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen parantamiseksi. Kulttuurin tukeminen Kaupungin avustus Riihimäen Teatteri Oy:lle vuonna 2013 oli 710.000 euroa ja Kesäkonserteille aiempien vuosien tapaan 40.000 euroa. Lisäksi kaupunki antoi Riihimäen Teatteri Oy:lle investointiavustusta 30.000 euroa. Riihimäen Teatterin ja Kesäkonserttien asettamien tavoitteiden toteutuminen sisältyvät konsernitavoitteiden toteutumisraporttiin. Työllisyyden hoito Kaupungin työllisyydenhoidossa panostettiin erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, yhteistyössä perusturvakeskuksen, TE- hallinnon, sekä muiden alueen toimijoiden kanssa. Kaupunki työllisti pitkäaikaistyöttömiä noin 26 henkilötyövuoden verran ja tarjosi oppisopimuspaikan 12 henkilölle, joista 4 oli alle 25-vuotiaita. 16 - 19 -vuotiaille koululaisille tarjottiin 92 kesätyöpaikkaa ja kuudelle riihimäkeläiselle yhdistykselle maksettiin työllistämislisää riihimäkeläisen työttömän työllistämiseen, yhteensä 7 250 euroa. Kaupunki osti Hyvinkään- Riihimäen ammattikoulutussäätiöltä 33 nuorten työpajapaikkaa, joka tarjosi työpajatoimintaa vuoden aikana yhteensä 138 riihimäkeläiselle nuorelle, käyttöasteen ollessa 91 %. Kaupungin kierrätyskeskus siirtyi 1.1.2013 ympäristötoimen alaisuudesta keskushallintoon osaksi työllisyydenhoitoa ja yhdistyi lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan kanssa yhdeksi toiminnoksi. Kierrätyskeskuksen muutto suurempiin tiloihin ei edennyt suunnitellusti, joten toiminta ei päässyt alkamaan täysimääräisenä (50 asiakasta). Kierrätyskeskus tarjosi kuitenkin vuoden aikana kuntouttavaa työtoimintaa 25 asiakkaalle, kasvatti kävijämääriään 10 % ja myyntiään miltei 22 % edellisvuotisesta. Määräaikainen työllisyyskoordinaattori jatkoi työllisyydenhoidon kehittämistä ja organisoimista. Työllisyydenhoidon linjauksista vastasi kaupunginjohtajan nimeämä Työllisyystyöryhmä. Hallintokeskus Henkilöstön työterveyshuolto Henkilöstön työterveydenhuoltopalvelut tuottaa Terveystalo Oy. Henkilön tyytyväisyys työterveyshuollon toimintaan on henkilöstökyselyn mukaan noussut merkittävästi. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus on kasvanut ja sen osuus oli 44,5 % kustannuksista. Työterveydenhuoltotoiminta toteutui toimintasuunnitelman mukaisesti ja mm. työpaikkaselvitysten määrä saatiin riittävälle tasolle. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 939 000 euroa vuonna 2013 ja nettomeno noin 590 000 euroa (Ta 280 000 e), joka on noin 370 e/työntekijä. Kustannusten hillitsemisestä on neuvoteltu vuoden mittaan useaan kertaan palvelun tuottajan kanssa ja tehty tarkennuksia palvelun sisältöön ja toimintatapoihin. Eri ikäisten työssä jaksamisen tukeminen ikäohjelman avulla Ikäohjelmaan liittyen koottiin lähellä eläkeikää olevista ryhmä, joka valmisteli ohjeistusta eläkkeellelähtötilanteisiin, niin esimiehen kuin työntekijän kannalta. Yli 55-vuotiaille työntekijöille on suunnattu IkäKipinätoimintaa liikunnan tukemiseksi. Lisäksi on otettu käyttöön yli 55-vuotiaiden tehostetut terveystarkastukset, joihin työntekijät kutsutaan sekä ikäpainotteiset kehityskeskustelut. Työuran alkupäässä olevia muistetaan uudella yhden päivä palkkiovapaalla 10-vuoden palveluksesta ja uusille työntekijöille jaetaan perehdytystilaisuuden yhteydessä Riihimäki-aiheinen tervetulolahja. 74 Tilinpäätös 2013 Syksyllä 2013 tehdyn henkilöstökyselyn mukaan työssä kuormittuminen on vähentynyt ja entistä harvempi työntekijä on kokenut työuupumusta. Myös työyhteisöjen ilmapiiri on parantunut. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat pysyneet lähes edellisen vuoden tasolla. Niitä oli 12,7 pv/hlö (12,6/2012). Ennen aikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat Varhe -maksut ovat pienentyneet merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna (- 190 700 e). Kustannuslaskennan kehittäminen Kaupungin kustannuslaskennan kehittämiseksi otettiin loppuvuoden 2013 aikana käyttöön kaikki kaupungin toiminnot käsittävä Kuntamaisema -malli. Kuntamaisema -mallin avulla kaupunki saa tiedot oman palvelutoimintansa suoritekustannuksista sekä samalla vertailutiedot muihin kuntiin. Mallin käyttöönotossa oli erityisesti sosiaali- ja terveystoimen resurssipulasta johtuvia ongelmia, mikä viivästytti mallin raporttien valmistumisen joulukuulle 2013. Raporttien pohjalta arvioidaan toimialakohtaisesti tulokset eli kuntavertailut, selvitetään syyt merkittävimpiin poikkeamiin vertailutiedoista ja samalla määritellään vuonna 2014 toteutettavat kehittämiskohteet ja niihin liittyvät tieto- ja tilastointitarpeet. Terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpideohjelman täytäntöönpanoa on jatkettu suunnitellusti. Kaupunginhallitus on käsitellyt perusturvatoimen ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän ensimmäisen seurantaraportin toimenpideohjelman toteutumisesta 12.8.2013 § 332. Seuraava seurantaraportti on määrä antaa kaupunginhallitukselle 31.3.2014 mennessä. Kaupunginhallitus asetti maaliskuussa 2013 terveyskeskukseen terveyskeskuksen kuntayhtymän talouden seurantaryhmän, jonka tehtävänä oli läpikäydä yhteistyössä terveyskeskuksen operatiivisen johdon kanssa nykyinen kuntayhtymän talouden seurantajärjestelmä, tunnistaa mahdolliset puutteet ja ongelmakohdat ja tehdä tarvittavat toimenpidesuositukset. Kaupunginhallitus on käsitellyt terveyskeskuksen kuntayhtymän ensimmäistä raporttia talouden seurantaryhmän toimenpidesuositusten tilanteesta kokouksessa 19.6.2013 § 310. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tilinpäätös vuodelta 2013 tulee olemaan talousarvioon verrattuna merkittävästi alijäämäinen (n. 10 miljoonaa euroa). Merkittävimmät ylitykset syntyvät ulkopuolisten sairaaloiden käytöstä, ostopalveluista, lääkekuluista ja jonojen puruista. Sairaanhoitopiiri on käynnistänyt useita selvityksiä (mm. ulkopuolisten sairaaloiden käyttö, tukipalvelut), joilla pyritään saamaan sairaanhoitopiirin talous tasapainoon. Vuoden 2013 lopussa sairaanhoitopiirin taseen kumulatiivinen alijäämä on noin 25 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 - 2018 on laadittu siten, että kuntayhtymän alijäämä tulisi katettua vuoteen 2018 mennessä. 75 Tilinpäätös 2013 KAUPUNGINHALLITUS Kehittämiskohteet 2013 - 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino Toimivien peruspalvelujen turvaaminen edellyttää, että kaupungin talous on tasapainossa ja velkaantuminen pysähtynyt ja että kokonaisvelkamäärä alkaa alentua. Tarkistettu talouden tervehdyttämisen toimenpideohjelma on pohjana vuoden 2013 talousarviossa ja myöhempien vuosien taloussuunnitelmissa. Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollossa valmistellaan parhaillaan monia toiminnan järjestämisen, organisoinnin ja toteuttamisen kannalta keskeisiä uudistuksia. Tällä hetkellä auki olevia kysymyksiä ovat kuntarakenteeseen liittyvät kysymykset, sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva palvelurakenne ja siihen liittyvä lainsäädäntö. Valtakunnallisten linjausten puuttuminen on tuonut sosiaali- ja terveydenhuollon kuntatason suunnitteluun epävarmuutta. Positiivista asiakaspalautetta saanut kaupungin tiedotuslehti julkaistaan kaksi kertaa vuoden 2013 aikana. Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Pätevän henkilötön saatavuuden turvaamiseksi kehitetään edelleen rekrytointiprosesseja ja -menetelmiä ja sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttöä laajennetaan myös lyhytaikaisten sijaisten hankintaan. Organisaatiossa ja työtavoissa tapahtuvat muutokset valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa ja muutostilanteisiin tarjotaan tuke ja valmennusta työskentelyn sujuvuuden, tuloksellisuuden ja henkilöstön jaksamisen turvaamiseksi. Henkilöstön työssä jatkamista tuetaan varhaisella puuttumisella työkykypulmiin ja pitkittyneisiin poissaoloihin tehokkaassa yhteistyössä työterveydenhuollon kanssa. Ikäohjelman avulla tarjotaan uusia keinoa erityisesti ikääntyneiden työssä jaksamiseen. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Kaupungin myönteistä kehityskuvaa ja vetovoimaisuutta vahvistetaan panostamalla elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan ja niitä koskevaan eri toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Suunnitelmavuosien keskeisen kaupunkirakenteeseen liittyvän kehittämiskohteen Peltosaaren kehitystyö jatkuu. Kaupungin markkinointityöryhmä suunnittelee kaupungin vuosittaiset markkinointitoimenpiteet markkinointibudjetin mahdollistamissa rajoissa. Työllisyyden hoidon painopistealueina ovat nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisy ja alentaminen. Alueellinen työpajatoiminta tarjoaa riihimäkeläisille nuorille 33 työpajapaikkaa ja lisäksi etsivää nuorisotyötä. Aikuisille on tarjolla Työmylly-hankkeessa 24 paikkaa. Kierrätyskeskus ja kuntouttava työtoiminta yhdistetään työllisyyden hoidon alaisuuteen. Uusi toiminta tarjoaa kattavamman kierrätyskeskustoiminnan ja 50 kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkaa. 76 Tilinpäätös 2013 Koulutus elinkeinoelämän tueksi Yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa jatketaan yrityselämän menestymisedellytysten vahvistamiseksi. Samalla parannetaan kaupungin vetovoimaisuutta seutukeskuksena. TALOUDELLINEN, TIIVIS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN YHDYSKUNTARAKENNE Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka Lähivuosien haasteena on edelleen saada riittävästi eli vähintään n. 10 vuoden tarvetta vastaava määrä raakamaata asumisen tarpeisiin. Maankäytön suunnittelu ja tonttien luovutus ovat myös lähivuosien kehittämiskohteina. Toiminnalliset tavoitteet 2013 Kehittämiskohteet 2013 – 2015 Talouden tasapaino Kustannustehokkuus Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Terveyspalvelut Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Pätevän työvoiman saatavuus Työssä jatkaminen Toiminnallinen tavoite 2013 Arviointimenetelmät / Mittarit Toteutuminen 1.1.-31.12.2013 Talouden tasapaino - kustannusten kasvun hillintä Talousarvion toimintamenojen ja -tulojen toteutuminen budjetoidun mukaisesti Kustannusten kasvun hillintä ei toteutunut, toimintamenot ylittyvät alkuperäiseen talousarvioon verrattuna n. 1,9 milj. euroa. - Palveluiden kustannuslaskentaa koskevan projektisuunnitelman laatiminen Suunnitelma valmis vuoden 2013 loppuun mennessä Kustannuslaskentaa koskeva tavoite toteutui Kuntamaisema -mallin käyttöönoton myötä. Ensimmäiset raportit valmistuivat joulukuussa. Terveyskeskuksen terveydenhuollon palvelurakenteen suunnitelman toteuttaminen Palvelupisteverkoston läpikäynti Ryks-selvitys Yhtymähallitus on perustanut tilatyöryhmän (mm. RYKS), vastaanottopalvelujen kehittämisryhmän ja mielenterveyspalveluita kehittävän työryhmän jatkovalmistelemaan terveydenhuollon palvelurakennetta. Kaikkiin avoinna oleviin vakinaisiin ja määräaikaisiin tehtäviin saadaan riittävästi hakijoita. Kuntarekryjärjestelmän käyttöä lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa laajennetaan. Avoimeksi tulevien lyhytaikaisten sijaisuuksien täyttöaste Ikäohjelmalla luodaan uusia työssä jatkamista tukevia käytäntöjä. Varhainen tuki ja puuttuminen pitkittyviin sairauspoissaoloihin toimii osa- Käytyjen varhaisen tuen keskustelujen määrä. Lähes kaikki haettavana olleet tehtävät on saatu täytettyä ensimmäisellä hakukerralla. Vanhuspalveluiden keskitetty sijaisvälitys on saanut täytettyä lyhytaikaisista sijaisuuksista 86 %. Keskitetty sijaisrekrytointi on käytössä vanhuspalvelujen lisäksi varhaiskasvatuksessa. Esimiehet ovat käyneet varhaisen tuen keskusteluja vuoden aikana 354 kertaa. Ikäohjelmaa on toteutettu suunnitelmallisesti. Työterveyden- 77 Tilinpäätös 2013 Kehittämiskohteet 2013 – 2015 Toiminnallinen tavoite 2013 na normaalia esimiestyötä tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Arviointimenetelmät / Mittarit Sairauspoissaolojen määrä. Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Elinkeinopolitiikka Tulopohjan vahvistaminen - Yritysten ja työpaikkojen lisääminen Väestön lisäys 1 % Työllisyyspolitiikka Toteutuminen 1.1.-31.12.2013 huollossa on ennaltaehkäisevien toimenpiteiden osuus kustannuksista (44,5 %) kasvanut. Varhaiseläkkeistä aiheutuvien varhe -maksujen määrä on vähentynyt merkittävästi (-190 700 e) edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökyselyn mukaan myös työssä kuormittuminen on vähentynyt. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on pysynyt lähes samalla tasolla (12,7 pv/hlö) kuin vuonna 2012 (12,6 pv/hlö). Työpaikkaomavaraisuus % Riihimäen työpaikkaomavaraisuus oli viimeisimmän eli 2010 tilaston mukaan 90,18 %. Tulokehitystilaston mukaan tulojen kasvu vähintään valtakunnan keskitasoa Vuoden 2012 tulokehitystilaston mukaan ennakonpidätyksenalaisten tulojen kasvu oli Riihimäellä 5,1 % (Koko maa 4,8 %) Väestön määrä 31.12. Kaupungin väestömäärä oli 31.12.2013 29.318 eli kasvua oli 0,4 % Vuoden aikana on alle 25vuotiaiden työttömyysaste noussut koko maassa 27 % kun nousu on ollut Riihimäellä 34 %. Nuorten työttömyysaste oli vuoden lopussa koko maassa 16,6 % kun se oli Riihimäellä 19,7 %. Vastavalmistuneiden nuorten työttömyys on kuitenkin laskenut Riihimäellä 13 % kun se on valtakunnassa noussut 24 %. Nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen alentaminen alueellista työpajatoimintaa kehittämällä. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste laskee valtakunnan keskitasoa voimakkaammin. Pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen vähentäminen erityisesti kuntouttavaa työtoimintaa lisäämällä Kuntouttavan työtoiminnan paikkamäärä kasvaa 20% vuodessa Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi koko maassa 25,3 % ja Riihimäellä 18 %. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on laskenut Riihimäellä 5,6 %. Kuntouttavan työtoiminnan paikkamäärä on pysynyt edellisen vuoden tasolla mm. Kierrätyskeskuksen tilaasioiden viivästymisestä johtuen. 78 Tilinpäätös 2013 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2013 Perusturvalautakunnan keskeinen tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja toimintakykyä. Tavoitteena oli mm. pysäyttää kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kasvu ja lisätä perhehoidon osuutta sijoitettujen lasten määrässä. Vammaispalveluissa tavoiteltiin kehitysvammaisten asumispalvelujen ja laitoshoidon kustannusten kasvun pysäyttämistä. Koti- ja vanhuspalvelujen tavoitteena oli edelleen tukea vanhusten kotona asumista. Perusturvatoimen nettomenojen kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna oli 11,8 %. Kaupunginvaltuusto myönsi lokakuussa perusturvalautakunnan talousarvioon yhteensä 1,5 milj. euron nettolisämäärärahan. Menojen kasvu etenkin sosiaalityön ja vammaispalvelujen tulosalueella oli kuitenkin niin voimakas, että tämäkään lisämääräraha ei riittänyt kun samanaikaisesti tuloja kertyi ennakoitua vähemmän. Muutetun talousarvion nettoylitys oli 516 000 euroa. Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus osana kuntarakenneuudistus on edennyt siten, että hallituksen esitys palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädettävästä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevasta laista (nk. järjestämislaki) annettiin joulukuussa. Sosiaalityö Sosiaalityön haasteita vuonna 2013 olivat erityisesti lastensuojelun tarpeen kasvu sekä työttömyyden ja syrjäytymisen lisääntymisestä aiheutuneet haitat. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä kasvoi edelleen. Ilmoituksia oli 839 vuonna 2013 kun vuonna 2012 vastaava lukumäärä oli 720 ja sitä edellisenä vuonna 612. Lastensuojelun kustannukset ovat asiakasmäärien kasvusta johtuen kasvaneet kaikkien sen toimintamuotojen osalta. Lastensuojelussa sijoitettujen lasten määrä kasvoi hälyttävästi. Sijoitettuja lapsia oli vuoden 2013 lopussa 92 (v. 2012: 79 lasta). Perhehoitoon sijoitettujen lasten lukumäärä on kasvanut ja vuoden lopussa kaikista sijoitetuista lapsista noin 54 % oli sijoitettuna perheeseen. Vuoden 2012 alusta perustettu Kanta-Hämeen yhteinen maakunnallinen perhehoitoyksikkö Kanerva on pystynyt vastaamaan hyvin varsinkin lasten kiireellisiin sijoitustarpeisiin. Osittain kasvaneista työpaineista ja pitkäaikaisesta rekrytointiongelmasta johtuen lastensuojelu joutui loppuvuodesta akuuttiin kriisiin. Tilanteen selvittämiseksi tilattiin ulkopuolinen selvitys sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien lukumäärä kasvoi hieman. Varsinaiset toimeentulotukimenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 %. Kasvu johtui pääasiassa edellä mainitusta kotitalouksien lukumäärän kasvusta. Riihimäellä pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Se on havaittavissa Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Vuonna 2013 Kelalle maksettiin kuukausittain puolet keskimäärin 362 pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta, kun vuotta aikaisemmin vastaava keskiarvo oli 320. Yhteensä Kelalle maksettavan osuuden kustannukset olivat viime vuonna 1,5 milj. euroa. Vuonna 2012 Kelalle maksettiin yhteensä 1,3 milj. euroa ja edellisenä vuonna 2011 yhteensä noin 1 milj. euroa. Riihimäen kaupungin oman lastensuojelulaitoksen Mäkikujan perhekodin rakennushanke on edennyt. Ensimmäinen urakkatarjousten jättöaika päättyi lokakuussa 2013. Urakkatarjouksiin perustuva uusi kustannusarvio ylitti kuitenkin olennaisesti kaupungin investointiosassa olevan kustannusarvion. Tästä johtuen tekninen lautakunta päätti keskeyttää Mäkikujan perhekodin rakennuttamisen hankinnan ja tarkistaa suunnitelmat uudelleen sekä käynnistää hankintakilpailun uusilla suunnitelmilla. 79 Tilinpäätös 2013 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun Tiilikadun kuntoutumisyksikön rakentaminen käynnistyi suunnitellusti loppuvuodesta 2013. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa, että Tiilikadun kuntoutusyksikön toiminta otetaan kaupungin omaksi toiminnaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpideohjelman mukaisesti sosiaalityön palvelualueella on valmisteltu Riihimäen kaupungin A-klinikan ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän mielenterveyspalvelujen sekä laajemminkin päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistämistä. Vammaispalvelut Vammaispalveluissa suurin osa palveluista on erityisen järjestämisvelvoitteen piirissä ja niihin on vaikeavammaisella subjektiivinen oikeus. Näitä palveluja ovat muun muassa palveluasuminen, kuljetuspalvelut, työ- ja päivätoiminta sekä henkilökohtainen apu. Kokonaisuutena arvioiden vammaispalvelujen asumispalvelujen tarve ja kustannukset lisääntyivät edellisestä vuodesta. Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve ja menot kasvoivat merkittävästi. Viime vuonna kehitysvammaisten asumispalveluja hankittiin ostopalveluna yhteensä 67 asiakkaalle. Lukumäärä on noussut merkittävästi verrattuna edellisiin vuosiin (60 asiakasta v. 2012). Edellä mainitusta johtuen kehitysvammaisten ostopalveluna hankittavien asumispalvelujen kustannukset nousivat merkittävästi vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden 2013 kustannukset olivat yhteensä noin 3,3 milj. euroa kun vuonna 2012 vastaavat kustannukset olivat noin 2,9 milj. euroa. Vaikeavammaisten asumispalveluissa asiakkaiden lukumäärä on kolmen vuoden aikajaksolla hieman vähentynyt. Viime vuonna asiakkaita oli yhteensä 66, kun edellisenä vuonna 2012 asiakkaita oli 67 ja vuonna 2011 yhteensä 70. Kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet asiakkaiden erityistarpeiden vuoksi. Vuoden 2013 osalta kustannuksia selittää myös yksittäisen asiakkaan osalta kahdelta vuodelta takautuvasti laskutettu kotikuntaosuus. Koti- ja vanhuspalvelut Kotiin vietävät palvelut Toimintavuosi 2013 oli sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpideohjelman mukaisen yhteisen kotihoidon tiivistä suunnittelua. Perusturvalautakunta ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky:n yhtymähallitus päättivät, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistyvät toiminnallisesti 1.1.2014. Yhdistymishankkeella on 3-vuotinen kehittämissuunnitelma, jota kehittämistyöryhmä työstää Hämeen ammattikorkeakoulun tuella. Syksyn aikana määriteltiin yhteiset kotihoidon kriteerit. Kotipalvelun henkilöstölle tehtiin henkilöstökartoitus, jossa kuultiin työntekijöiden toiveita ja kartoitettiin osaamista ja koulutustoiveita. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstölle järjestettiin kaksi henkilöstöfoorumia, joissa suunnitelmia esitettiin ja ryhdyttiin rakentamaan yhteistä kotihoitoa. Koti- ja vanhuspalvelut saivat lokakuussa yhteiset tilat Temppelikadulta entisen verotoimiston tiloista. Myös kotisairaanhoito muutti näihin tiloihin ja tiimit rakennettiin jo tulevan moniammatillisen tiimirakenteen mukaisiksi. Muutto kuudesta eri paikasta tapahtui portaittain lokakuun aikana. Temppelikadun toimipisteeseen avattiin marraskuussa palveluneuvonnan tiimin palvelupiste. Avopalveluiden toiminnanohjaajan työpanos suunnattiin kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Kotihoidon henkilöstölle toteutettiin asiakkaan arjen aktivointi –työpajoja. Vapaaehtoisille järjestettiin koulutusta ja ohjausta mm. vapaaehtoistyön peruskoulutus yhteistyössä seurakunnan kanssa, ulkoilukaverikoulutus yhteistyössä muistiyhdistyksen kanssa ja kuntosalikaverikoulutus yhteistyössä liikuntatoimen ja terveyskeskuksen fysioterapian kanssa. Vuoden aikana jatkettiin poikkihallinnollisena yhteistyönä kortteliliikuntatoimintaa yhdessä kerrostalossa ja aloitettiin toiminta kolmessa kerrostalossa. Toiminta aloitettiin kaupungin työntekijöiden toimesta ja siirrettiin vähitellen taloyhtiön vertaisohjaajille. 80 Tilinpäätös 2013 Omaishoitajille on järjestetty kaksi vertaistukiryhmää, toinen muistisairaiden omaishoitajille yhteistyössä Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen kanssa ja toinen lyhytaikaishoito-osasto Lyhteessä intervallihoidossa olevien asiakkaiden omaishoitajille. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu siirrettiin vanhuspalveluihin ja kuljetuspalvelumatkojen määrää nostettiin neljästä matkasta kahdeksaan yhdensuuntaiseen matkaan. Samalla mahdollistettiin kuljetuspalvelun käyttö terveydenhoitomatkoihin. Kuljetuspalvelun kysyntä kasvoi niin suureksi, että loppuvuodesta uusia asiakkaita ei voitu ottaa kuljetuspalvelun piiriin. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut Tehostetun palveluasumisen palvelusetelijärjestelmä suunniteltiin ja hyväksyttiin perusturvalautakunnassa. Palvelusetelikäytäntö tulee voimaan 1.1.2014. Hoivaosaston suunnittelua ei voitu aloittaa vuoden 2013 aikana, koska kotihoidon yhdistämiseen ja muuttoon liittyvät asiat priorisoitiin ensisijaisiksi. Suunnittelu- ja kehittämisresurssia kahden suuren kehittämishankkeen valmisteluun ei henkilöstöresurssin vähäisyyden vuoksi ollut. Avopalvelujen yöhoito (ns. yöpartiotoiminta) siirrettiin ostopalveluista omaksi toiminnaksi maaliskuun alusta. Lyhtyaikaishoidon kasvaneen kysynnän vuoksi asiakkaiden lyhytaikaishoidon viikon ja kahden pituisia jaksoja lyhennettiin yhdellä päivällä, jolloin saatiin järjestettyä hoitoa useammalle lisäämättä lyhytaikaishoitopaikkoja. Uranuskodin toinen lyhytaikaishoitopaikka otettiin pysyvän asumisen käyttöön. Tiivis yhteistyö terveyskeskuksen kanssa on viime vuosina pitänyt siirtoviivemaksut vähäisinä. Vuonna 2013 siirtoviivemaksuja maksettiin 31 päivältä. Muuta Vanhusten viikko oli lokakuussa vanhuspalvelujen ja yhteistyökumppaneiden voimannäyte ajankohtaisten teemojen ja vanhuspalvelujen tunnettavuuden lisäämiseksi. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa, samoin uusi laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Koti- ja vanhuspalvelujen talousarvio toteutui muutetun talousarvion mukaisena siten, että menoja oli 79 000 euroa enemmän, mutta vastaavasti tuloja kertyi 78 000 euroa enemmän. 81 Tilinpäätös 2013 TOIMIELIN: PERUSTURVALAUTAKUNTA a) Kehittämiskohteet vuosina 2013 - 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino Osallistutaan kaupungin talouden tervehdyttämiseen muuttamalla toimintaa toimenpideohjelman mukaisesti. Lisäksi vanhus-, vammais- ja sosiaalityön palveluissa vähennetään laitoshoitoa ja lisätään varhaista puuttumista, kotiin annettavia palveluja ja palveluasumista. Laadukkaat kustannustehokkaat palvelut Sosiaalityön palveluissa lisätään ennaltaehkäiseviä työmalleja muuttamalla lastensuojelun palvelurakennetta, kehittämällä varhaisen tuen malleja ja lastensuojelun alkuarviointiin keskittyvän alkuarviointiryhmän toimintaa sekä lisäämällä edelleen perhehoidon osuutta sijaishuollon sijoituksista. Vammaispalveluiden palvelurakennetta muutetaan avohoidon suuntaan tehostamalla palveluntarpeen arviointia. Mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten asumispalvelujen hankinta kilpailutetaan 2013. Uranuskodin ja kehitysvammaisten tukiasuntojen yhteistoimintaa kehitetään. Vanhuspalveluiden palvelurakenteen muuttamista avopalvelua suosivaksi jatketaan. Kotihoidon tehostamisen ja kuntouttavan työotteen vahvistamisen tavoitteena on lisätä vanhusten omatoimisuutta ja ehkäistä raskaimpiin hoitomuotoihin siirtymistä. Omaishoidon tukeminen ja lyhytaikaispaikkojen lisääminen helpottavat omaishoitajien jaksamista. Vuoden 2013 aikana ei jatketa Riihikodin laitospalvelujen purkamista, koska vanhainkotiin jonottaa terveyskeskuksesta edelleen paljon vanhuksia. Selvitetään mahdollisuutta perustaa terveyskeskuksen tiloihin hoivaosasto, jonka avulla hoitoketjun toimivuus paranisi. Palvelujen organisoinnissa lisätään vapaaehtoistyön mahdollisuuksia vaihtoehtoisten palvelujen tuottamisessa. Vanhusten asumispalvelujen ostopalvelut kilpailutetaan tai hankitaan palvelusetelien kautta jatkossa. Asiakasmaksujen määrittelyperusteet tarkistetaan syksyn 2012 aikana. Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Sosiaalialan ammatillisen henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehditaan vuosittain laaditun suunnitelmien mukaan. Merkittävä osa koulutuksesta tapahtuu sisäisenä koulutuksena ja muiden koulutusten rahoituksessa hyödynnetään erilaisia kaupungin ulkopuolisia rahoitusvaihtoehtoja. Sosiaalityön henkilökuntamitoitusta ja rakennetta korjataan niin, että sosiaalityö kykenee selviytymään lakisääteisistä tehtävistään. 82 Tilinpäätös 2013 b) Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 Kehittämiskohteet 2013 – 2015 Talouden tasapaino Taloudellisuus Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Palvelurakenteet Toiminnallinen tavoite 2013 Arviointimenetelmä / mittari Toteutuminen 1.1-31.12.2013 Sosiaalipalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Kustannukset/asukas alle maan keskiarvon. Huomioidaan myös sote- kokonaisuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat lähellä maan keskiarvoa. Sotemenot 3446 e/as. ja sosiaalipalvelut 1696 e/as. Vastaavat maan keskiarvot ovat 3445 e ja 1690 e (Sotkanet 2012) Sosiaalityö Tavoitteena kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän kasvun pysäyttäminen. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä ei ylitä 78 vuonna 2013. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 31.12.2013 yhteensä 92 riihimäkeläistä lasta tai nuorta. Tavoitetta ei saavutettu. Lisätään perhehoidon osuutta sijoitettujen lasten määrässä. Perhehoitoon sijoitettujen lasten osuuden nostaminen 60 %:iin kaikista sijoitetuista lapsista vuonna 2013. 31.12.2013 sijoitetuista lapsista 54 % oli perhehoidossa. Tavoitetta ei saavutettu vielä vuonna 2013. Asumispalveluiden ja laitoshoidon kustannukset eivät ylitä vuoden 2012 kustannuksia. Tavoitetta ei saavutettu asiakasmäärän kasvun vuoksi. Kehitysvammaisten asumispalveluiden hankinnan kilpailutus vuoden 2013 aikana. Tavoitetta ei saavutettu henkilöstövajeen vuoksi. Yli 75-vuotiaista 13,5 % saa säännöllistä kotihoitoa - 4,5 % saa omaishoidon tukea 5 % saa hoivaa/hoitoa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Vuonna 2013 sai säännöllistä kotihoitoa 11,4 %, omaishoidon tukea 4,2 % ja 4,2 % oli laitoshoidossa. Vammaispalvelut Kehitysvammaisten asumispalveluiden ja laitoshoidon kustannusten kasvun pysäyttäminen. Koti- ja vanhuspalvelut Palvelurakennetta muutetaan asteittain siten, että se tukee vanhusten kotona asumista STM:n laatusuositusten mukaisesti. 83 Tilinpäätös 2013 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TEHTÄVÄN KUVAUS Toimielin sisältää seuraavat tehtäväalueet: yhteispalvelut, sosiaalityö, vammaispalvelut ja koti- ja vanhuspalvelut TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp 2012 -40 057 336 6 317 763 -33 739 573 Ta 2013 -41 950 300 6 322 900 -35 627 400 Ta 2013 +muutos -43 590 300 6 402 900 -37 187 400 Ta 2013 798 900 3 376 000 1 517 000 415 500 215 500 6 322 900 Ta 2013 +muutos 660 200 3 493 000 1 605 700 428 500 215 500 6 402 900 Toteutuma Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Tp 2012 950 371 3 227 109 1 502 261 406 720 231 302 6 317 763 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut -15 566 139 -15 596 295 -495 525 -6 543 815 -1 731 070 -124 492 -40 057 336 -16 135 500 -16 258 600 -502 000 -7 124 900 -1 805 300 -124 000 -41 950 300 Toimintakate -33 739 573 -35 627 400 Menot Tulot Netto TULOSLASKELMA Toteutuma Ero Ta+m -toteuma 397 971 117 733 515 704 Tot % 101 98 101 727 645 3 484 142 1 467 565 422 400 183 415 6 285 167 Ero Ta+m -toteuma -67 445 8 858 138 135 6 100 32 085 117 733 Tot % 110 100 91 99 85 98 -16 180 500 -17 428 600 -502 000 -7 549 900 -1 805 300 -124 000 -43 590 300 -16 131 750 -17 963 849 -504 543 -7 422 793 -1 800 780 -164 556 -43 988 271 -48 750 535 249 2 543 -127 107 -4 520 40 556 397 971 100 103 101 98 100 133 101 -37 187 400 -37 703 104 515 704 101 -43 988 271 6 285 167 -37 703 104 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Sosiaalityön menot ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna noin 139 000 euroa. Ylityksen aiheuttavat sosiaalipalvelujen ostot, joista merkittävin menoerä on lastensuojelun laitospalvelujen menot noin 127 000 euroa. Myös sijaisperhekulut ylittyivät noin 113 000 euroa. Sosiaalityön tulot alittuivat noin 162 000 euroa johtuen siitä, että perustoimeentulotuen valtionosuus oli ennakoitua pienempi. Vammaispalvelujen menot ylittyvät muutettuun talousarvioon verrattuna noin 214 000 euroa. Suurin syy ylitykseen on sosiaalipalvelujen ostot. Menoista noin 338 000 johtuu kehitysvammaisten asumispalvelujen menojen kasvusta. Vaikeavammaisten asumispalveluissa suurin yksittäinen menoerä oli noin 142 000 euron lasku kotikuntalain mukaisista korvauksista kahden vuoden ajalta. Vammaispalveluiden asiakasmaksuja jäi toteutumatta noin 34 000 euroa. Koti- ja vanhuspalvelujen menot ylittyivät yhteensä 79 000 eurolla. Suurin ylitys 102 000 euroa tuli erilaisten palvelujen ostoista, joista suurin osa oli palveluasumisen ostoja. Muiden toimintakulujen 27 000 euron ylitys on lähinnä luottotappioita asiakasmaksuista, joita ei ole saatu perittyä. Henkilöstömenoista säästyi 81 000 euroa. 84 Tilinpäätös 2013 Tulot ylittyivät 77 800 euroa. Tulojen ylityksestä 52 000 euroa oli sotilasvammalain mukaisia korvauksia ja rintamaveteraanien avopalvelujen korvauksia. TUNNUSLUVUT Perusturvalautakunta Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 303,5 313,5 313,5 312,5 99,7% TUNNUSLUVUT Yhteispalvelut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 8 6 6 6 100 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 57 62,5*) 62,5*) 61,5*) 98,4 % 473 79 720 574 487 52 59 425 78 700 600 490 65 50 425 78 700 600 490 65 50 547 92 839 816 485 52 69 129 % 118 % 120 % 136 % 99 % 80 % 138 % 1 428 1 500 1 500 1504 100 % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) TUNNUSLUVUT Sosiaalityö Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Asiakkaat - lastensuojelun avohuolto - kodin ulkopuolelle sijoitetut 31.12. - lastensuojeluilmoitukset - perheneuvola - A-klinikka - päihdehuollon asumispalvelut - päihdehuollon katkaisu- ja laitoshoito Toimeentulotuki - kotitalouksia *) Mäkikujan perhekodin kaksi vakanssia pidetään toistaiseksi täyttämättä, koska paikkalukua on pienennetty. Perheneuvolan kaksi uutta vakanssia myönnetty käyttöön 1.8.2013. 85 Tilinpäätös 2013 TUNNUSLUVUT Vammaispalvelut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 20,5 22 22 22 100 % 1 1 1 0 11 60 15 74 15 74 67 91 % 67 62 62 66 106 % Kehitysvammapalvelut - asiakkaat laitoshoidossa 31.12. - asiakkaat asumispalveluissa 31.12. - oma toiminta - ostopalvelut Vaikeavammaisten palvelut - asiakkaat asumispalveluissa vuoden aikana Mielenterveyskuntoutujien palvelut - asiakkaat asumispalveluissa 31.12. Yhteiset palvelut vuoden aikana - kuljetustuki - omaishoidontuki, alle 65-vuotiaat - henkilökohtainen avustaja 32 25 25 33 132 % 513 56 89 525 50 80 525 50 80 497 56 106 95 % 112 % 133 % TUNNUSLUVUT Koti- Ja vanhuspalvelut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Hoitopäivät Riihikodissa - laitoshoito pitkäaikainen - laitoshoito lyhytaikainen - palveluasuminen, josta lyhytaikaisasuminen Hoitopäivät muu palveluasuminen - oma palveluasuminen (Uranus-, Toivo- ja Vienokoti) - ostettu palveluasuminen Asiakkaat 31.12.: - asumispalvelut/oma toiminta - asumispalvelut/ostettu - päivätoiminta/oma toiminta Osuus 75 vuotta täyttäneistä: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31.12. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. Omaishoidon tuen piirissä vuoden aikana 218 223 223 223 100 % 35 211 223 18 676 6 124 35 000 200 16 700 6 100 35 000 200 16 700 6 100 35 086 2 17 895 6005 100 % 1% 107 % 99 % 16352 47227 16200 48000 16200 48000 16009 51228 99 % 107 % 77 139 101 80 145 115 80 145 115 73 145 109 91 % 100 % 95 % 4,5 % 12,8 % 3,9 % 5% 13,5 % 4% 5,0 % 13,5 % 4% 4,2 % 11,4 % 4,2 % 86 Tilinpäätös 2013 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNNAN TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2013 Kasvatus- ja opetustoimen vuosi 2013 oli haasteellinen ja työn täytteinen. Uuden valtuustokauden alun haasteet, valtakunnalliset laki- ja normimuutokset, Uramon koulun ennakoimaton evakkosiirto, ennakoimaton kaupungin johtamisjärjestelmän muutoksen valmistelu, lähikuntien kanssa tehtävät yhteistyöselvitykset ja kaupungin muut kehittämistoimet ovat vaatineet henkilöstön venymistä organisaation kaikilla tasoilla. Vuoden aikana tehtyjen asiakas- ja henkilöstökyselyjen perusteella hallintokunnan tuottamat palvelut ovat erittäin kustannustehokkaita ja koetun laadun osalta hyvällä tasolla. Parannettavaa on kuitenkin kaikilla tulosalueilla. Yhteispalvelut Haasteellisin talous- ja toimintasuunnitelman ulkopuolinen kesken vuotta tullut tehtävä oli syksyllä käynnistynyt kaupungin johtamisjärjestelmän muutoksen valmistelutyö. Niukoista resursseista huolimatta työ saatiin toteutettua kaupunginhallituksen kesällä asettamassa aikataulussa. Hankerahoituksen määrä ja merkitys toimialan henkilöstöresurssien kohdentamisessa, toimintojen kehittämisessä ja henkilöstön täydennys-koulutuksessa kasvaa vuosi vuodelta. Riihimäen kaupungin kasvatus- ja opetustoimi on saanut vuodelle 2013 perustoimintojen kehittämiseen ja tuleviin lakimuutoksiin valmistautumiseen lähes 700 000 euroa hankerahoitusta. Kaupungin perusopetus- ja lukio-opetuspalveluissa on hankerahoituksen ansiosta keskimääräistä paremmat resurssit valmistautua tuleviin opetustoimen normimuutoksiin. Ulkopuolinen hankerahoitus on mahdollistanut toimintojen kehittämisen ja henkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen. Lisäksi hankerahoituksella on voitu lykätä opettajien virkojen perustamistarvetta. Hankerahoitusta on haettu vain sellaisille toimille, joiden kehittäminen olisi normimuutosten tai muiden uusien velvoitteiden vuoksi lähivuosina muutenkin pakko toteuttaa. Hankerahoituksen varjopuolena on, että usealle vuodelle ajoittuvat hankkeiden hallinnointi lisää toimialan hallintohenkilöstön työtaakkaa entisestään. Kasvatus- ja opetuslautakunnan yhteispalvelujen määräaikaisen henkilöstö- ja taloushallintosihteerin vakanssi loppui vuoden 2013 alkuun. Vakanssin puute ilmeni toimistohenkilöstön kuormittumisena ja säästövapaiksi siirtyneinä pitämättöminä lomapäivinä. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksessa kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi kunnallisen esiopetussuunnitelman päivityksen, kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman päivityksen ja selvityksen erityisvarhaiskasvatuksen toteuttamisesta. Suunnitelmilla pyritään kehittämään asiakaslähtöistä toimintakulttuuria ja vahvistamaan yhtenäistä koulupolkuajattelua lapsen kasvatus- ja opetuspalvelujen järjestämisessä. Varhaiskasvatuksen toimitilojen niukkuus tuo haasteita palvelujen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle. Keskeisimmät haasteet ovat sairaalan yhteydessä olevan päiväkodin vuokrasopimuksen päättyminen kesällä 2014, korvaavien tilojen löytyminen Petsamonkadun neljälle käyttöikänsä päähän tulevalle ryhmäperhepäiväkodille sekä Uramon koulun evakkoratkaisu. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen vuoden 2012 alusta toteutuneen yhdistymisen positiiviset vaikutukset alkoivat näkyä henkilöstöresurssin käytön ja palvelutuotannon tehostumisena. Varhaiskasvatus järjesti sisäisenä ostopalveluna kaikille alakouluille perusopetuksen avustajaresurssin. Tämän lisäksi varhaiskasvatus tuotti alakouluikäisten kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidon sekä koulun loma-aikoina kokopäivähoidon. Kehitysvammaisten lasten osalta kustannukset laskutetaan perusturvatoimelta. 87 Tilinpäätös 2013 Kesäajan supistettu kustannustehokkuutta lisännyt toiminta toteutettiin alueellisesti. Kesähoitoa tarjottiin 1.-2. luokan oppilaille kesäkuussa ja tuleville 1. luokan oppilaille elokuussa. Saloisten leirikeskuksessa järjestettiin kuusi viikon mittaista leiriä alakouluikäisille oppilaille. Marraskuussa järjestettiin varhaiskasvatuksen asiakaskyselykysely. Kyselyn tulosten perusteella voidaan arvioida, että asiakkaat ovat tyytyväisiä tulosalueen palveluihin. Perusopetus Perusopetuksen oppilasmäärä kasvoi ennusteiden mukaisesti syksyn tilastointipäivään mennessä 2 913 oppilaaseen. Uusimpien väestöennusteiden perusteella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana joka vuosi 40 - 70 oppilaalla. Voimakkaan oppilasmäärän kasvun vuoksi perusopetuksessa tarvitaan pikaisesti lisäopetustiloja sekä vuosittain uusia opettajien ja avustajien vakansseja. Tähän asti painetta on voitu helpottaa opetusryhmien pienentämiseen saaduilla hankerahoilla, joilla on voitu palkata perusopetukseen vuosittain 9 - 11 opettajaa. Perusopetustilojen puute on muodostumassa akuutiksi ongelmaksi pohjoisella ja itäisellä koulualueella. Patastenmäen puukoulun hankesuunnitelman palautuminen uudelleen valmisteluun ja Uramon koulun evakkoon siirtyminen tuovat haasteita oppilaaksiottoon tulevina vuosina. Varsinkin kun perusopetuksen vuoden 2010 eritystä tukea koskevien normimuutoksien heijastusvaikutukset alkoivat näkyä opetusryhmäkokojen pienenemisenä ja toimintamenojen kasvuna. Suurin toiminnallinen ennalta arvaamaton muutos perusopetuspalveluissa oli Uramon koulun siirtyminen sisäilmaongelmien vuoksi evakkoon kauppaoppilaitoksen entisiin tiloihin huhtikuun alussa. Kiinteistön käyttö päivähoito-, esiopetus- ja perusopetustiloina on haasteellista erityisesti piha-alueen osalta. Lisäksi Uramon koulun evakkoratkaisu on vaikeuttanut yläkoulujen taito- ja taideaineiden opetuksen järjestämistä ja koulujen välituntikäytänteitä. Perusopetuksen oppilaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestämiskäytänteitä on kehitetty koulukohtaisesti. Kaikille kouluille on koulutettu hankerahoituksella koulukohtaiset kolmiportaisen tuen tukihenkilöt (KOPO), jotka ohjaavat ja neuvovat opettajia kolmiportaisen tuen järjestämisessä ja asiakirjojen laatimisessa. Perusopetuslain mukaista lähikouluperiaatetta on kyetty vahvistamaan tarjoamalla 1. luokan aloittaville oppilaille koulupaikka oman asuinalueen koulusta. Tämä on lisännyt koulunkäyntiohjaajaresurssin tarvetta 2- ja 3-sarjaisilla alakouluilla hieman ennakoitua enemmän. Tällä on heijastusvaikutuksia myöhemmin yläkoulujen avustajaresurssitarpeeseen. Tieto- ja viestintäteknologian käytöstä opetustoimessa Riihimäellä saatiin ensimäistä kertaa luotettavaa vertailtavaa tietoa OPEKA-kyselyn avulla. Kyselyn mukaan Riihimäen kasvatus- ja opetustoimessa on valtakunnan tasoon verrattuna teknisesti hyvin varustellut tilat ja laitteiden käyttö on opettajille tuttua. Koulujen pedagoginen ja TVT-tuki on järjestetty paremmin kuin muualla. Opettajat saavat myös apua teknisiin ongelmiinsa. Toisaalta kysely osoitti, että valtakunnan tasoon verrattuna Riihimäellä TVT:n opetuskäyttöä rajoittavia tai estäviä tekijöitä ovat mm. opettajien puutteelliset tietotekniikan perustaidot, koulujen langattomien verkkojen vähäisyys, tietoliikenneyhteyksien toimimattomuus ja opettajien asennoituminen tieto- ja viestintäteknologiaa kohtaan. Lukiot Keväällä varmistui, että ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet otetaan käyttöön syksyllä 2016. Riihimäen lukiossa ja Riihimäen aikuislukiossa aloitettiin valmistautuminen sähköisen ylioppilastutkinnon vaatimuksiin laajentamalla langattoman verkon kattavuutta, hankkimalla työasemia opettajien henkilökohtaiseen käyttöön 88 Tilinpäätös 2013 sekä käynnistämällä yksittäisillä kursseilla pienimuotoisia opetuskokeiluja älypuhelinten, tablettitietokoneiden ja digitaalisten taulujen välillä. Syksyllä Riihimäen lukio sai 80 000 euron valtionavustuksen Kanta-Hämeen kolmen kunnan kuuden lukion Digi-Ope hankkeelle. Vuoden 2014 loppuun kestävässä hankkeessa kehitetään pedagogisia ratkaisuja, joilla pyritään levittämään sähköisiä opetus- ja oppimiskäytänteitä Hämeenlinnan, Janakkalan ja Riihimäen lukioissa. Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Kansalaisopiston osalta kesällä valmistui selvitystyö neljän kansalaisopiston (Hausjärven kansalaisopisto, Hyvinkään Opisto, Lopen Opisto ja Riihimäen kansalaisopisto) liittämiseksi yhteen siten, että yhdistynyt kansalaisopisto tulisi osaksi Hyria koulutus Oy:n hallintoa. Hanke ei edennyt, koska Hyvinkää irtisanoutui yhdistämishankkeesta syksyllä. Kirjasto Kirjaston kokonaislainaus ja kävijämäärä nousivat hieman edellisvuotisesta. Ratamo-kirjastojen aineistokierrossa Riihimäen kirjastosta on lainattu aineistoa muille kirjastoille huomattavasti enemmän kuin vastaanotettu (meiltä 11780 lainaa / meille 6859). Tilaisuuksia Parosen salissa on ollut ennätyksellisen paljon. Kirjaston järjestämien ”maailma on…” -hankkeen tilaisuuksien lisäksi mm. Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen muistikahvilatoiminta on kerännyt väkeä. Kevätkesällä kirjaston pihalla järjestetty ”kirjasto ihan pihalla” - tapahtumassa arvioitiin käyneen n. 1000 asiakasta. Vanhustenviikolla lokakuussa järjestetty seniorsurf-opetustapahtuma sai suosionsa vuoksi jatkoa marraskuussa, ja opetusta tullaan jatkamaan. Ratamo-yhteistyön toimintasuunnitelma päivitettiin syksyllä. Lehtisalin lehtilainauksia varten hankittiin maaliskuussa pieni lainausautomaatti ja musiikkiosaston ”muuntamoon” valokuvien käsittelyyn tarkoitettu diaskanneri. Hankintojen ansiosta voitiin lisätä lehtilukusalin aukioloaikaa nykyisillä henkilöstöresursseilla. Ruokapalvelut Keväällä tehdyssä laajassa ruokapalveluasiakaskyselyssä kouluruokaan oltiin varsin tyytyväisiä. Kouluarvosanoilla mitattuna kouluruuan yhteisarvosanaksi tuli 8+. Laitosruokailussa saatu yleisarvosanaa voi pitää erittäin hyvänä, koska kouluruokailussa ei voida huomioida lasten ja nuorten yksilöllisiä makumieltymyksiä. Ruokapalvelujen kysyntä kasvoi ennakoitua enemmän 48 687 suoritteella. Eniten kasvoivat peruskouluun toimitetut ateriat sekä esioppilaiden aamu- ja välipalamäärät. Ruokapalveluissa otettiin käyttöön Aromi-ohjelmistoon liittyvä Monitoimikeittiömyyntiosio. Varsinaiset toimipaikkakohtaiset tilaukset aloitetaan helmikuussa 2014. 89 Tilinpäätös 2013 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kehittämiskohteet 2013 - 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino Varhaiskasvatuksen yhdistämisen koulutoimeen ennakoidaan vähentävän talouden kasvupaineita keskipitkällä aikavälillä. Organisaatiomuutoksen tuoman henkilöstömäärän kasvun vuoksi toimialan hallinto- ja tukipalveluihin tarvitaan henkilöstöhallintosihteeri. Toimistohenkilöstöresurssin tarvetta tarkastellaan kokonaisuudessaan toimialan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Kansalaisopiston kurssitarjonta ja kurssimaksut vastaavat valtakunnallista keskitasoa. Talousarviovuonna jatketaan kansalaisopiston toiminnan keskittämistä peruskoulujen ja lukion tiloihin. Vuoden 2013 aikana tutkitaan talousalueen (Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi, Riihimäki) kansalaisopistojen yhdistämismahdollisuudet sekä palvelujen järjestämistapa. Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Taloussuunnitelmakauden aikana edelleen kehitetään asiakaslähtöistä toimintakulttuuria ja hallintoa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Tavoitteena on mm. vakiinnuttaa yhtenäinen–opinpolkuajattelu, jolloin varhaiskasvatuksen alkaessa tiedetään pääsääntöisesti lapsen tuleva esiopetuspaikka, alakoulu ja yläkoulu. Varhaiskasvatus tuottaa 1.1.2013 alkaen Peltosaaren koulun alakoulussa oppilaina olevien kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulujen loma-aikojen toiminnan. Nykyisin toiminnan järjestämisvastuu on vammaispalveluilla ja toimintaa järjestetään kahden hallintokunnan kesken. Toteuttamistavan muutoksella tavoitellaan prosessin sujuvuuden lisääntymistä ja tätä kautta kustannussäästöjä. Toiminnasta aiheutuneet kustannukset laskutetaan perusturvatoimen alaiselta vammaispalvelun tulosalueelta. Toimeenpannaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmamuutokset erityisopetuksen, oppilashuollon ja tietojen saannin osalta. Jatketaan yleistä, erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten palvelujärjestelmän ja siihen läheisesti liittyvän oppilashuollon tuottamistapojen muuttamista siten, että oppilas saa tarvitsemansa tukipalvelut entistä useammin lähikouluunsa. Muutetaan oppilaaksiottoa siten, että pidennetyn opetusvelvollisuuden oppilaat, lukuun ottamatta kehitysvammaisia oppilaita, on mahdollista sijoittaa oman alueensa lähikouluun. Kehitysvammaisten oppilaiden opetus tarjotaan keskitetysti Peltosaaren ja Harjunrinteen kouluissa. Taloussuunnitelmakauden aikana vakiinnutetaan kasvatus- ja opetustoimen sähköisen asiointijärjestelmän käyttö sekä kehitetään opetusteknologiapohjaista ajasta ja paikasta riippumatonta opettamista, oppimista sekä oppilaanohjausta. Lisäksi vuoden 2013 aikana kilpailutetaan ja päivitetään/vaihdetaan nykyinen vanhentunut perusopetuksen oppilashallinto-ohjelma vastamaan tämän päivän tarpeita. Aloitetaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen valmistelu sekä kasvatus- ja opetustoimen kehittämissuunnitelman laadintatyö talousarviovuoden aikana. Käynnistetään suunnittelu kaupungin ruokapalveluiden järjestämisestä Peltosaaren koulun remontin aikana. Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Tavoitteena on varmistaa toimialan henkilöstön osaamistaso siten, että mahdollistetaan osallistuminen täydennyskoulutukseen joka kolmas vuosi ja toisaalta velvoitetaan osallistumaan joka viides vuosi. 90 Tilinpäätös 2013 Varhaiskasvatuksen henkilöstön joustava ja yhtenäinen käyttö koulujen loma-aikoina tuo prosessiin joustoa, mahdollistaa työkierron ja -kokeilut ja mahdollistaa loma-aikojen palvelun kustannustehokkaan tuottamisen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaitoa lisätään järjestämällä henkilöstölle vuosittain kolme sisäistä koulutustilaisuutta. Perusopetuksen henkilöstön täydennyskoulutusta toteutetaan pääasiassa sisäisenä koulutuksena ja opetusministeriöltä saaduilla hankerahoituksilla. Painopisteet täydennyskoulutuksissa ovat: - opettajien arjen tietoyhteiskuntataidot sekä - sähköisen oppimisen ja opettamisen menetelmät. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa hyödynnetään lisäksi monipuolisesti opetusministeriön rahoittaman muiden järjestäjätahojen OSAAVA -hankerahoituksella toteutettavaa koulutusta. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Nuorisotyöttömyyttä pyritään ennalta ehkäisemään kehittämällä lasten ja nuorten perustason mielenterveysja tukipalveluja yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Aktiivisen elinkeinopolitiikan tukemiseksi Riihimäen lukiot kehittävät yhteistoimintamuotojaan alueen elinkeinoelämän kanssa sekä yhteistä opetustarjontaa talousalueen muiden toisen asteen ja korkean asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Kehitetään maahanmuuttajaoppilaiden opetuspalveluita yläkoulussa ja toisen asteen nivel-vaiheessa. Tuetaan ja vahvistetaan koulujen luovien pedagogisten ratkaisujen ja painotusten toimeenpanoa. Tuotetaan ajantasaisia ja kehittyviä kirjasto- ja tietopalveluja sekä aktiivista kulttuuritarjontaa kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Pidetään huolta kaupunkilaisten mahdollisuudesta tasavertaiseen tiedonsaantiin. Kehitetään kohdennettuja palveluja eri ikäryhmille, lapsille ja nuorille huolehtimalla päiväkotien, koulujen ja opiskelijoiden kirjastopalveluista sekä ikäihmisille tarjoamalla kirjaston kotipalvelua ja lukupiiri toimintaan vanhusten palvelulaitoksiin. 91 Tilinpäätös 2013 Toiminnalliset tavoitteet 2013 Kehittämiskohteet 2013 2015 Talouden tasapaino Varhaiskasvatuksen kustannusten nousun pysäyttäminen Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatuksen palvelutarjonta Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari Toteutuminen 1.1.-31.12.2013 Aloitetaan toimintojen tuotteistaminen Hoitopaikan hinta alle 60 suurimman kunnan keskiarvon Tuotteistaminen on aloitettu. Valtakunnalliset tilastot ovat saatavissa vasta vuodelta 2012. Vuoden 2012 toteutuman mukaan hoitopaikan hinta Riihimäellä oli 5 403 € / 06-v lasta kohden, 60 suurimman kunnan keskiarvo oli 6 380 €. Asukasta kohden hoitopaikan hinta Riihimäellä oli 450€/asukas, valtakunnallinen keskiarvo oli 498€/asukas. Hinta oli alle 60 suurimman kunnan keskiarvon. Kunnan omat varhaiskasvatuspalvelut ja esiopetuksen tarjonta täydentyvät suunnitelmallisesti yksityisen palvelutuottajan tarjoamilla palveluilla. Talousarvioon varatun lakisääteisen yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrärahan riittävyys. Talousarviossa vuodelle 2013 oli varauduttu siihen, että yksityistä hoitoa käyttää keskimäärin 150 lasta/kk. Toteutuma vuonna 2013 oli keskimäärin 162 lasta/kk. Yksityisen hoidon tukeen varatut määrärahat ylittyivät. Jatketaan erityisvarhaiskasvatuksen rakenteiden ja toimintojen kehittämistä sekä mallinnetaan lastensuojelun, perheneuvolan ja terveydenhoidon kanssa tehtävä rajapintayhteistyö. Kevään 2013 aikana laadittava selvitys tuodaan lautakunnan käsittelyyn viimeistään kesäkuussa. Näin mahdolliset toiminnalliset muutokset voidaan ottaa käyttöön 1.8.2013 alkaen. Lähikouluperiaatteen toteutuminen ja vahvistaminen 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille osoitetaan koulupaikka lähikouluperiaatteen mukaisesti koulualueen 2- tai 3sarjaisessa alakoulussa. Kehitysvammaisten oppilaiden opetus tarjotaan keskitetysti Peltosaaren ja Harjunrinteen kouluissa. Selvitys eritysvarhaiskasvatuksen rakenteista, rajapintayhteistyöstä ja kehittämisestä on käsitelty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 23.4.2013. 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevat muut kuin vammaisoppilaat on 100% sijoitettu oman alueensa 2- tai 3-sarjaiseen lähikouluun. 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevista muista kuin vammaisoppilaista on 95,5 % sijoitettu oman alueensa 2- tai 3sarjaiseen lähikouluun. 92 Tilinpäätös 2013 Määritellään perusopetuksen opetusryhmien enimmäisoppilasmäärät vastaamaan nykylainsäädäntöä: 2-sarjainen alakoulu (19+25 opp.) ja 3-sarjainen alakoulu (18+25+25 opp.). Koulun ja kodin yhteistyökäytänteiden kehittäminen ja koulujen sähköisten oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö Vakiinnutetaan sähköisen asioinnin käyttö sidosryhmäyhteistyössä ja opetuksessa sekä turvataan henkilöstön tarvitseman käytön tukipalvelujen saatavuus. Perusopetuksen luokista 96 % on varustettu nykyaikaisilla oppimisympäristöillä ja sähköisillä yhteyksillä. Perusopetuksen luokista 96 % on varustettu tietokoneella, dokumenttikameralla ja kosketustaululla. Haasteena on edelleen joidenkin koulujen hitaat tietoliikenneyhteydet sekä uutena haasteena opettajien ja huoltajien tietotekninen osaaminen. Perusopetuslain muutosten ja opetussuunnitelmien toimeenpano Järjestetään yleinen ja tehostettu tuki joustavasti kaikilla kouluilla ja erityinen tuki 2- ja 3-sarjaisilla alakouluilla sekä yläkouluilla. Perusopetuksessa on viiden vammaisopetuksen erityisopettajan vakanssin lisäksi yksi erityisopettajan vakanssi 92 oppilasta kohti. Perusopetuksessa on vammaisopetuksen erityisopettajavakanssien lisäksi yhtä erityisopettajaa kohti 96,2 oppilasta. Kehitetään oppilaan ja opintojen ohjauskäytänteitä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. 100 % peruskoulun päättäneen ikäluokan oppilaista sijoittunut perusopetuksen lisäopetukseen, toisen asteen jatko-opintoihin, oppisopimuskoulutukseen, työelämään, työpajatoimintaan, tai kuntoutukseen. Tavoite on saavutettu, mistä osoituksena on peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen koulutustakuun 100 % toteutuminen. Koulut kehittävät toimintaansa ja painotuksiaan omista vahvuuksistaan lähtien ja lähikouluperiaatteen mukaisesti. Esimerkiksi Harjunrinteen koulussa syvennetään musiikkipainotteisen opetuksen ja muiden oppiaineiden yhteistyötä sekä jatketaan liikuntapainotteisen koulupolun suunnittelua yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Koulukohtaiset toimeenpanosuunnitelmat ovat hyväksytty koulujen vuosisuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä lautakunnassa. Lukuvuoden 2013 2014 vuosisuunnitelmat, joihin koulukohtaiset toimeenpanosuunnitelmat sisältyvät, on hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa lokakuussa 2013. Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Nuorten osallisuuden vahvistaminen Koulujen omaleimaisuuden ja luovien pedagogisten ratkaisujen vahvistaminen 93 Tilinpäätös 2013 TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TEHTÄVÄN KUVAUS Toimielin sisältää seuraavat tulosalueet: yhteispalvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, lukio-opetus, taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö, kirjastotoimi ja ruokapalvelut TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp 2012 -51 425 366 8 348 208 -43 077 158 Ta 2013 -53 140 400 8 443 600 -44 696 800 Ta 2013 +muutos -53 318 100 8 700 900 -44 617 200 Ta 2013 4 406 900 2 699 700 486 000 197 000 654 000 8 443 600 Ta 2013 +muutos 4 446 600 2 674 700 724 600 201 000 654 000 8 700 900 Toteutuma Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Tp 2012 4 547 428 2 481 529 536 516 220 232 562 503 8 348 208 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut -31 931 595 -6 503 616 -2 525 351 -3 239 733 -7 104 854 -120 217 -51 425 366 -32 934 200 -6 891 700 -2 756 600 -3 191 900 -7 322 600 -43 400 -53 140 400 Toimintakate -43 077 158 -44 696 800 Menot Tulot Netto TULOSLASKELMA Toteutuma Ero Ta+m -toteuma -110 868 78 074 -32 794 Tot % 100 99 100 4 532 649 2 551 249 638 830 200 132 699 966 8 622 826 Ero Ta+m -toteuma -86 049 123 451 85 770 868 -45 966 78 074 Tot % 102 95 88 100 107 99 -33 093 700 -6 844 400 -2 747 100 -3 266 900 -7 322 600 -43 400 -53 318 100 -33 113 782 -6 835 102 -2 557 781 -3 240 211 -7 323 281 -137 075 -53 207 232 20 082 -9 298 -189 319 -26 689 681 93 675 -110 868 100 100 93 99 100 316 100 -44 617 200 -44 584 406 -32 794 100 -53 207 232 8 622 826 -44 584 406 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Kasvatus- ja opetuslautakunnan tuotot alittuivat 78 100 euroa ja menot 110 900 euroa. Yhteispalveluiden tulosalueella tulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintamenot ylittyivät yhteensä 16 400 euroa. Toimintamenoista henkilöstökulut ylittyivät 37 600 euroa johtuen yhteispalveluiden tulosalueelle kirjattujen koko toimialaa koskevien henkilösivukulujen (työttömyysvakuutus- ja KuEL-eläkeperusteinen maksu) ylityksestä. Henkilöstökulujen ylitystä katettiin säästämällä hankinnoissa. Varhaiskasvatuksen tulosalueella toimintatuotot alittuivat 69 600 euroa asiakasmaksutuottojen jäätyä arvioitua pienemmiksi päiväkotihoidossa, perhepäivähoidossa ja koululaisten kesäleirien osalta. Toimintakulut alittuivat yhteensä 79 100 euroa. Henkilöstökulut alittuivat 90 500 euroa johtuen mm. varhemaksujen toteutumisesta alle budjetoidun. Tulosalueelle kirjattiin budjetoimattomia luottotappioita 58 300 euroa. Tämä ei kuitenkaan johtanut toimintakulujen ylitykseen, sillä tulosalueella alitettiin hankintoihin ja avustuksiin varatut määrärahat 61 500 eurolla. Perusopetuksen tulosalueen toimintatuotot alittuivat 89 800 euroa johtuen valtionrahoitteisten hankkeiden jaksottumisesta seuraaville vuosille. Toimintakulujen osalta henkilöstökulut ylittyivät yhteensä 225 700 euroa. Ylitystä selittää osaltaan budjetoimaton lomapalkkavarauskirjaus (75 600 euroa). Henkilöstökulujen ylitystä pyrittiin kattamaan säästämällä muista menoista (aine- ja tarvikehankinnat). Toimintakulut ylittyivät yhteensä 95 900 euroa. 94 Tilinpäätös 2013 Lukio-opetuksen toimintatuotot ylittivät talousarvion 26 500 euroa. Ylitystä selittää mm. aikuislukion laskutus Hyria Koulutus Oy:ltä toisen asteen yhteistyöstä (kaupallis-tietotekninen ja turvallisuuslukio) ja vankilaopetuksesta. Toimintakulut alittuivat 20 200 euroa mm. aikuislukion henkilöstökulujen alituksesta johtuen. Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tulosalueen toimintatuotot ylittyivät 19 400 euroa. Toimintatuotot ylittyivät hieman tulosalueen kaikilla tehtäväalueilla (Kansalaisopisto, Lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Musiikkiopisto). Tulosalueen toimintakulut alittuivat yhteensä 4 000 euroa. Kansalaisopiston toimintakulut ylittyivät 45 000 euroa pääosin henkilöstökuluihin ja palvelujen ostoihin varattujen määrärahojen ylityksestä johtuen. Lasten ja nuorten kuvataidekoulun toimintakulut ylittyivät 9 000 euroa työpajaryhmien määrän lisäämisestä johtuen. Työpajaryhmien lisäys oli tarpeellista, jotta voitiin taata kaikille oppilaille päästötodistuksen vaatima tuntimäärä opetusta. Musiikkiopiston toimintakulut puolestaan alittuivat 58 000 euroa. Kirjastotoimen toimintatuotot alittuivat 12 700 euroa ja toimintakulut 25 500 euroa. Toimintakulujen alitus selittyy henkilöstökulujen alituksella. Henkilöstökuluissa syntyi säästöä mm. kun osa-aikaeläkkeellä olevien kirjastovirkailijoiden työajan vähennys korvattiin sisäisin järjestelyin ja oppisopimus- ja työllistämistukihenkilöstön voimin. Ruokapalveluiden toimintatuotot ylittyivät 47 800 euroa. Myyntituottoja lisäsivät keittiö Kontiossa päivätoiminnan lisääntynyt käyttö sekä keittiö Telluksessa peruskoulujen ateriamäärien kasvu. Myös koulujen aikuisruokailun määrä (kouluavustajat) sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ruokailut lisääntyivät. Suoritteita lisäsivät myös ateriatuotanto Hausjärven Monnin koululle sekä partiolaisten kesätapahtuma. Tulosalueen toimintakulut alittuivat 94 300 euroa. Henkilöstökulut alittuivat 45 100 euroa. Alitusta selittää budjetoimattomat sairausja tapaturmavakuutuskorvaukset, jotka ylittyivät 36 100 euroa. Uusi elintarvikkeiden hankintasopimus KL-kuntahankintojen kanssa toi säästöä, joten ateriamäärien lisääntymisestä huolimatta elintarvikemäärärahat alittivat budjetoidun 80 400 euroa. Palveluiden ostot ylittyivät 19 700 euroa johtuen Keittiö Telluksen keittiölaitteiden ikääntymisen aiheuttamasta laitteiden kunnossapitokuluista. TUNNUSLUVUT Kasvatus- Ja Opetuslautakunta Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) TUNNUSLUVUT Kasvatus- ja opetuskeskus Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) *sis. opetuspäällikön ja oppilashuollon vakanssit, jotka on vuodesta 2013 alkaen siirretty perusopetuksen tulosalueelle. Tp 2012 Ta 2013 673,32 Tp 2012 Ta 2013 +muutos 679,16 Ta 2013 17* 679,16 Ta 2013 +muutos 10 10 Toteuma 679,16 Toteuma 10 Tot % 100 Tot % 100 95 Tilinpäätös 2013 TUNNUSLUVUT Varhaiskasvatus Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Lapsia hoidossa 31.12.: kunnallinen päivähoito (sisältää päivähoitoon osallistuvat esiopetusikäiset lapset, ei avointa varhaiskasvatusta) yksityisen hoidon tuen piirissä lapsia keskimäärin/kk Lakisääteinen kotihoidon tuki (sisältää osittaisen hoidon tuen), lapsia keskimäärin/kk Riihimäki-lisän saajat/perheet keskimäärin/kk Lapsia esiopetuksessa 31.12. Lapsia iltapäivätoiminnassa 31.12. Kesäleirin oppilaat - euroa/oppilas netto (sisäisestä vuokrasta huomioitu leirien aikainen osuus) TUNNUSLUVUT Perusopetus Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Tp 2012 315,5 Ta 2013 314,5 Ta 2013 +muutos 314,5 Toteuma 314,5 Tot % 100 1 152 1 250 1 250 1 113 89 171 150 150 162 108 686 196 351 239 205 700 180 360 250 270 190 700 180 360 250 270 190 658 183 341 249 177 295 94 102 95 100 66 155 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 203,03 216,87 216,87 216,87 100 2 872 7 212 2 899 7 397 2 899 7 397 2 914 7 462 101 101 Peruskoulun oppilaat - euroa / oppilas TUNNUSLUVUT Lukio-Opetus Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 40,68 40,68 40,68 40,68 100 Riihimäen lukion opiskelijat * opiskelijamäärä laskentapäivien painotettuna keskiarvona - euroa/oppilas (brutto) Riihimäen lukion aineopiskelijat/ Ri-Hy toisen asteen yhteistyö 467* 500 500 481 96 6 650 6 474 6 474 6 822 105 58 65 65 51 78 176 179 165 200 165 200 169 181 102 91 61 39 50 40 50 40 52 25 104 63 Aikuislukion opiskelijat (varsinaiset) Aineopiskelijoita josta kaupallis-tietoteknisen lukion opiskelijoita ja turvallisuuslukion opiskelijoita ** opiskelijamäärä 20.1.2013 96 Tilinpäätös 2013 TUNNUSLUVUT Kansalaisopisto Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 5,0 4,5 4,5 4,75 106 Kansalaisopisto - opiskelijoita - euroa/opiskelija Opetustunteja 3 014 261 7 822 3 100 260 8 100 3 100 260 8 100 3 290 256 8 596 106 98 106 TUNNUSLUVUT Lasten Ja nuorten kuvataidekoulu Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 1 1 1 1,25 125 Kuvataidekoulu - opiskelijoita - euroa/opiskelija - opintoviikkoja 178 948 33 180 918 33 180 918 33 189 959 33 105 104 100 TUNNUSLUVUT Musiikkiopisto Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 15,5 16 16 15,5 97 Musiikkiopisto - opiskelijoita - euroa/opiskelija - opetustunteja 279 4 451 16 950 295 4 453 17 400 295 4 453 17 400 286 4 262 17 050 97 96 98 TUNNUSLUVUT Kirjasto Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 22 22 22 22 100 575 488 221 150* 2 856 54 590 000 230 000 2 750 56 590 000 230 000 2 750 56 578 000 223 000 2 720 55 98 97 99 98 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Lainaus Kävijät Aukiolotunnit/vuosi Euroa/asukas * kirjasto oli suljettu keväällä 2012 remontin vuoksi 2 viikkoa mikä vaikutti lainaus- ja kävijämääriin 97 Tilinpäätös 2013 TUNNUSLUVUT Ruokapalvelut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 53,61 53,61 53,61 53,61 100 1 298 729 2,81 1,09 1 281 800 2,99 1,21 1 281 800 2,99 1,21 1 330 487 2,81 1,10 104 94 91 ateriamäärät euroa/suorite elintarvikkeet euroa/suorite 98 Tilinpäätös 2013 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2013 Yleistä Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta osallistui kaupungin taloudelliseen tervehdyttämiseen sopeuttamalla oman toimintansa annettuihin taloudellisiin resursseihin. Yhteistyössä kasvatus- ja opetuspalvelujen kanssa valmistelimme yhteisen organisaatiomuutoksen joka hyväksyttiin valtuustossa 9.12.2013. Uusi sivistystoimi, johon kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto kuuluu, aloittaa 1.1.2014. Kulttuuri- ja matkailutoiminta Hyvinkään, Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kulttuuritoimijat kokoontuivat seutukunnallisessa kulttuuriyhteistyöryhmässä lähes kuukausittain. Kulttuuritoimi järjesti yhteistyössä eri tahojen kanssa kaupungin yleiset juhlat; ystävänpäiväjuhlan, Riihimäen pääsiäisen, kansallisen veteraanipäivän juhlan, Riihimäki-päivän tapahtumat, asematapahtuman, Art-Häme tapahtuma sekä itsenäisyyspäivän tilaisuudet. Riihisalon toimintaa leimasi epävarmuus toiminnan jatkumisesta, koska Riihisalo oli edelleen kaupungin myytävien kiinteistöjen kohteena. Nuorisotoiminta Nuorisokeskus Monarin toiminta täytti 25 vuotta ja sen kunniaksi järjestettiin mittava Taidetehdas -tapahtuma ja talossa otettiin käyttöön uutena palveluna äänitysstudio. Nuorisoyksikkö järjesti elokuussa jo seitsemännen kerran tuhansia ihmisiä kokoavan Beach Party -tapahtuman. Lisäksi on järjestetty lukuisia pienempiä tapahtumia mm. Nuori Kulttuuri Kanta-Hämeen aluetapahtuma sekä nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuus sekä erilaisia kerhoja, kursseja, leirejä ja retkiä. Matkakeskuksessa oleva nuorten tila Kolina on onnistuttu vakiinnuttamaan. Vuoden aikana kehitettiin koululaisten loma-aikoihin sijoittuvaa toiminnan mallia ja uusi toimintamalli oli kesällä testattavana. Myös liikkuvan nuorisotilan kokeilua jatkettiin kesärundin merkeissä. Nuorisotyön toimenpideohjelmaa valmistui ja työhön osallistui luottamushenkilöiden lisäksi koko työyksikön väki. Kansainvälisessä toiminnassa aloitettiin uusi YIA-projekti nuorten ryhmävaihdon merkeissä Skotlantiin. Henkilöstön hyvinvointiin ja työyksikön kehittämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Etsivän nuorisotyö jatkui tärkeänä osana erityisnuorisotyötä. Katupäivystystä kehitettiin ja sen määrää lisättiin. Nuorisotiedostussivusto Neuvola.info on lisännyt käyttäjämääriään tasaisesti. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti nuorisotoimen koordinoimana. Liikuntatoiminta Liikunnan lähipalvelukohteita kehitettiin rakentamalla Haapahuhdan lähiliikuntapaikka ja keskusurheilukentälle uusi huoltorakennus. Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli aloitti uuden harjoitusjäähallin rakentamisen Peltosaareen vanhan jäähallin läheisyyteen. Lisäksi Riutan frisbeegolfrataa laajennettiin 12-väyläiseksi. Liikuntayhdistysten kanssa yhteistyötä jatkettiin ja tiivistettiin. Terveysliikunnan tarjonta on edelleen lisääntynyt terveysliikuntakoordinaattorin työn myötä. Hankkeissa painottui terveyden edistäminen ja omaehtoinen liikunta. Hyvinvoiva lasten ja nuorten hanke käynnistyi kohderyhmänä erityisesti pienet lapset sekä nuoret. Myös syrjäytymistä ehkäisevä Sportti Startti jatkoi toimintaansa uusin toimintamallein. Sportti Startin tavoitteena on kotouttaa maahanmuuttajia liikunnan avulla. Viime vuona aloitettu kortteliliikunnan kokeilu laajentui vakiintuneeksi toimintatavaksi ikääntyneiden aktivoimiseksi useammassa taloyhtiössä. Uimala säilytti asemansa suosituimpana yksittäisenä liikuntapaikkana. Hyvinvointipiste jatkoi toimintaansa uimahallilla. Hyvinvointipiste on matalan kynnyksen neuvontapiste, josta kuntalaiset saavat maksuttomia ravinto- ja liikuntaneuvoja. Museotoiminta Suomen lasimuseon näyttelyohjelma toteutui suunnitellusti. Erikoisnäyttelyitä oli yhteensä kahdeksan, joista vuoden päänäyttely oli Tapio Wirkkala - Taidelasia ja hopeaa Kyösti Kakkosen kokoelmasta. Näyttelyssä oli esillä Tapio Wirkkalan Iittalalle suunnittelemaa taidelasia sekä Kultakeskukselle suunnittelemia taide- 99 Tilinpäätös 2013 esineitä. Suomen lasimuseon kansainväliset kiertonäyttelyt olivat esillä Japanissa, Itävallassa, Ranskassa ja Saksassa. Suomen lasimuseo osallistui jälleen vuonna 2013 kansalliseen TAKO-projektiin, joka on tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoiva ammatillisten museoiden yhteenliittymä. Riihimäen kaupunginmuseon näyttelyt toteutettiin suunnitelman mukaisesti: Museo liikuttaa -liikuntakasvatusta Riihimäellä, Kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttely ja Toteutumaton Riihimäki. Näyttelyihin liittyvien runsaiden oheistapahtumien lisäksi museo osallistui paikallisten tapahtumien järjestämiseen. 1.-31.3.2013 museossa suoritettiin kokoelmatyöhön liittyvä digitointiprojekti. Kaupunginmuseo osallistui edellisen vuoden tavoin kansalliseen TAKO-projektiin. Riihimäen taidemuseossa järjestettiin vuonna 2013 kolme näyttelyä: Kalikka Palikka ja Huojuva Torni – Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun ja Käsityökoulu Leijan juhlavuosinäyttely, Onni Oja – Maiseman mestari ja Elävää taidetta Häme! Hämeen aluetaidenäyttely sekä vitriininäyttely plooturahoista. Onni Ojan maalaustaidetta esittelevän näyttelyn yhteydessä julkaistiin ensimmäinen taidehistorialliseen tutkimukseen pohjautuva kirja taiteilijasta. Näyttelyihin liittyi opastuksia, työpajoja, vauvojen värikylpyjä sekä lanseerattiin taidetta ja yogaa yhdistävä ArtFlowYoga-kurssi. Museossa toteutettiin syyskaudella mittava turvallisuusremontti ja tilojen lukituksen uusiminen sekä kesällä kokoelmatyöhön liittyvä digitointiprojekti. 100 Tilinpäätös 2013 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Kehittämiskohteet 2013 – 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta osallistuu kaupungin talouden tervehdyttämiseen sopeuttamalla oma toiminta taloudellisiin resursseihin sekä tarkistamalla kaikkien yksiköiden perimät maksut. Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Nuorisotyössä kehitetään perusnuorisotyötä, erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön toimintamalleja ja panostetaan perustehtävää tukevaan monitoimijaiseen yhteistyöhön ja seudulliseen yhteistyöhön, jotka edistävät lasten ja nuorten palveluiden kehittymistä. Panostetaan terveyttä edistävään liikuntaan lisäämällä erityisesti lasten- ja nuorten (Lapset ja nuoret liikkeelle -hanke) liikuntapalveluita ja -mahdollisuuksia sekä ikäihmisten matalan kynnyksen liikkumismahdollisuutta perustamalla kortteliliikuntaryhmiä ja kouluttamalla vertaisohjaajia. Suomen Lasimuseon tavoitteena on laadukkaiden näyttelyjen ja museon kulttuuritarjonnan avulla saavuttaa lisää näkyvyyttä. Riihimäen kaupungin museoiden tavoitteena on perustehtävien lisäksi toteuttaa useita yhteistyöprojekteja muiden museoiden, kulttuuri- ja opetuslaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnalliset tavoitteet 2013 Kehittämiskohteet 2013 – 2015 Talouden tasapaino Taloudellisuus Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Nuorten palvelut Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari Toteutuminen 1.1.-31.12.2013 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja sen yksiköiden perimät maksut tarkistetaan. Budjettiseuranta ja uusien hinnastojen käyttöönotto. Lautakunnalle on raportoitu talouden toteuma kuukausittain. Uudet hinnastot otettu käyttöön 1.1.2013 Kino Sampon, Riihisalon, nuorisotilojen, uimalan sisääpääsymaksujen, kaupunginmuseon ja taidemuseon osalta. Loma-ajan toimintamallin luominen, tapahtumien määrän vähentäminen ja laadun lisääminen, katutyön kehittäminen, nuorisotilojen viihtyisyyden lisääminen, seudullisen yhteistoiminnan uudistaminen, lasten ja nuorten osallistumisen vahvistaminen ja monialaisen yhteistyön kehittäminen nuorten palveluissa. Palvelukyselyt Asiakasmäärät Palautejärjestelmät Ohjaus- ja palveluverkoston toiminta Uusi loma-ajan toimintamalli oli kesällä testattavana. Nuori Kulttuuri Kanta-Hämeen aluetapahtuman järjestettiin 9.3. Nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuus pidettiin 9.4.2013. Monarin sisämaalauksia on uudistettu yhdessä graffititaiteilijoiden kanssa. Ohjausja palveluverkostotyö- 101 Tilinpäätös 2013 Terveysliikunta Lisätään kuntalaisten terveydenedistämisaktiivisuutta sekä ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta ja liikuntaryhmiä heidän välittömässä elinpiirissään. Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä (TEAviisari) Kortteliliikuntaryhmät Vertaisohjaajat Suomen lasimuseo Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävien näyttelyiden tuottaminen ja esittäminen sekä konserttiohjelman toteuttaminen ja lisäksi näistä saavutettujen tulosten hyödyntäminen. Toteutettujen projektien lukumäärä, kävijät ja mitattu mediatilastointi. Riihimäen kaupungin museot Toteutetaan yhteistyöprojekteja. Osallistutaan paikallisten yleisötapahtumien järjestämiseen. Kävijämäärän kasvu. ryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Nuorten tila Kolina on vakiinnutettu ja siitä on muodostunut suosittu kohtaamispaikka, kävijöitä 6 449. Verkkopalvelu Neuvola. infossa 15 927 latausta, kävijämäärä on kasvanut. Beach Party järjestettiin 9.8., tapahtuma keräsi 2 700 osallistujaa. Jukolan nuorisotilaa on pintaremontoitu. Nuorisovaihtoryhmä vieraili Skotlannissa. Kouluyhteistyössä on edetty, nuorisotyöntekijöille on nimetty kummikoulut. Nuorisopalvelukysely on toteutettu. Uusia kortteliliikuntaryhmiä on perustettu (4) ja ne kokoontuvat säännöllisesti. Kuntosali- ja ulkoilukaverikoulutusta ikääntyville on järjestetty. Kävely- ja lihaskuntotestejä on järjestetty. Hyvinvointipiste on jatkanut toimintaansa kerran viikossa. Kävijätavoitteissa jäätiin n. 12 % alle odotusten. Kävijämäärä 1.1. 31.12.2013 oli 17 830. Näyttelyohjelma toteutui odotetulla tavalla ja tuloksin, julkaisumäärä samoin. Ulkomailla käynnissä olleet projektinäyttelyt (3): Recycling Design in Finnland (Saksa, Itävalta), Glass Design from Finland Land of Forests and Lakes (Japani, Saksa), Finnish Glass Art 2005– 2010 (Ranska). Ulkomaisten näyttelyiden osalta kävijämäärä oli yhteensä n. 150 000. Toteutettiin yhteistyöprojekteja ja museot osallistuivat paikallisten yleisötapahtumien järjestämisiin. Kävijämäärän kasvu. Molemmissa museoissa kävijämäärät kasvoivat. 102 Tilinpäätös 2013 Kaupunginmuseossa kävijämäärä (8565) toteutui yli tavoitteiden (1.582 kävijää enemmän kuin edellisvuonna). Taidemuseossa kävijöitä yhteensä 7887, joista maksaneita 2205 (ed. 5662, joista maksaneita 1667). Molemmissa museoissa toteutettiin näyttelyihin ja oheistapahtumiin liittyviä yhteistyöprojekteja paikallisten toimijoiden kanssa sekä museot osallistuivat paikallisten yleisötapahtumien järjestämisiin (esim. Museoiden Yö, Riihimäki-päivä, Asematapahtuma ja ArtHäme tapahtumat). Kaupunginmuseo oli myös yksi kaupungin pääsiäistapahtumien järjestäjistä. Kaupungin museot yksikkö järjesti lähiseutujen museoille syyskauden avajaiset. 103 Tilinpäätös 2013 TOIMIELIN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TEHTÄVÄN KUVAUS Toimielin sisältää seuraavat viisi tulosaluetta: hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö, nuorisoyksikkö, liikuntayksikkö, Suomen lasimuseo ja Riihimäen kaupungin museot (Riihimäen kaupunginmuseo ja Riihimäen taidemuseo) TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp 2012 -6 990 312 1 041 890 -5 948 422 Ta 2013 -6 795 500 987 500 -5 808 000 Ta 2013 +muutos -6 795 500 987 500 -5 808 000 Toteutuma Ta 2013 106 100 524 500 121 300 233 700 1 900 987 500 Ta 2013 +muutos 106 100 524 500 121 300 233 700 1 900 987 500 Toteutuma Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Tp 2012 67 102 499 661 162 852 296 892 15 383 1 041 890 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut -2 907 409 -812 863 -456 236 -184 195 -2 599 942 -29 667 -6 990 312 -2 833 400 -819 000 -439 300 -193 500 -2 481 300 -29 000 -6 795 500 Toimintakate -5 948 422 -5 808 000 Menot Tulot Netto TULOSLASKELMA Ero Ta+m -toteuma 10 092 -52 241 -42 149 Tot % 100 105 99 91 800 549 321 150 033 240 437 8 150 1 039 741 Ero Ta+m -toteuma 14 300 -24 821 -28 733 -6 737 -6 250 -52 241 Tot % 87 105 124 103 429 105 -2 833 400 -819 000 -439 300 -193 500 -2 481 300 -29 000 -6 795 500 -2 859 582 -797 020 -454 677 -192 611 -2 462 500 -39 202 -6 805 592 26 182 -21 980 15 377 -889 -18 800 10 202 10 092 101 97 104 100 99 135 100 -5 808 000 -5 765 851 -42 149 99 -6 805 592 1 039 741 -5 765 851 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan menot ylittyivät n. 10 100 euroa ja tulot ylittyivät n. 52 200 euroa. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen menot alittuivat n. 13 700 euroa. Säästö syntyi pääasiassa palvelujen ostoista. Tulot ylittyivät n. 7 300 euroa johtuen kaupungin Eu-hanketoiminnan omarahoituksen tulon kirjauksesta Illuusioiden Riihimäki -hankkeelle. Riihisalon nettobudjetti ylittyi 17 500 euroa. Ylitys johtuu pääasiassa tulojen alittumisesta, koska epävarmuus Riihisalon toiminnan jatkumisesta vähensi edelleen vuokratuottoja, menojen pysyessä entisellä tasolla. Nuorisoyksikön menot ylittyivät n. 28 000 euroa. Ylitys johtuu henkilöstökulujen (lähinnä jaksotettujen henkilöstökulujen kirjauksista) ja kansainvälisen toiminnan kuluista. Tulot ylittyivät n. 2 100 euroa johtuen yhteistyöhankkeista saaduista rahoituksista. Liikuntayksikön menot ylittyivät n. 14 300 euroa. Ylitys johtuu pääasiassa koneiden ja laitteiden korjauskustannuksista sekä varastetun omaisuuden tilalle hankitusta irtaimistosta. Tulot ylittyivät 61 900 euroa. Uimalan maksutuottoja ja liikuntatilojen vuokratuottoja kertyi arvioitua enemmän. 104 Tilinpäätös 2013 Suomen lasimuseon nettobudjetti ylittyi 17 900 euroa. Riihimäen kaupungin museoiden nettobudjetti alittui 34 900 euroa. Säästöjä syntyi henkilöstökuluista, koska avoinna pidossa käytettiin paljon harjoittelijoita ja työllistettyjä. Lisäksi säästöä syntyi, konservoitiin varatuista määrärahoista. TUNNUSLUVUT Kulttuuri- Ja vapaa-aikalautakunta Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 58,6 57,6 57,6 57,6 100 TUNNUSLUVUT Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 4 4 4 4 100 Kulttuuri- ja ym. tapahtumat 6 5 5 5 100 TUNNUSLUVUT Riihisalo Tp 2012 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Riihisalo - kausipaikat - majoitus vrk - saunat/h - tilauskävijät TUNNUSLUVUT Nuorisoyksikkö Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 2 2 2 2 100 63 752 651 1 310 75 1 000 800 1 200 75 1 000 800 1 200 60 830 619 684 80 83 77 57 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 6 6 6 6 100 Kävijät: - tilaisuudet ja tapahtumat - nuorisokeskus Monari - Peltosaaren nuorisotila - Jukolan nuorisotila - harrastekerhojen kävijät Nuorisovaltuuston kokousten lukumäärä 7 153 12 363 2 136 1 435 1 054 11 5 000 15 000 4 000 1 500 700 10 5 000 15 000 4 000 1 500 700 10 6 933 11 317 2 106 1 305 1 600 10 139 75 53 87 229 100 105 Tilinpäätös 2013 TUNNUSLUVUT Liikuntayksikkö Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Käyttäjät - jäähalli - Peltosaaren liikuntapuisto - urheilupuisto - urheilutalo Kävijät - uimahalli - maauimala Riutan laskettelurinteet - kausikortit - hissiliput Liikunnanohjausryhmät lkm - erityisliikunta - muu ohjattu liikunta TUNNUSLUVUT Suomen lasimuseo Tp 2012 TUNNUSLUVUT Riihimäen kaupungin museot Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Muut tunnusluvut Kävijät - Riihimäen kaupunginmuseo - Riihimäen taidemuseo, joista maksaneita Näyttelyt - Riihimäen kaupunginmuseo - Riihimäen taidemuseo Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 30,6 29,6 29,6 29,6 100 71 211 24 244 22 928 109 160 75 000 40 000 25 000 100 000 75 000 40 000 25 000 100 000 73 276 23 593 19 080 110 150 98 59 76 110 152 032 31 931 150 000 35 000 150 000 35 000 155 695 37 191 104 106 195 901 200 1 000 200 1 000 204 1 375 102 138 20 27 20 27 20 27 20 31 100 115 Tp 2012 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Kävijät Näyttelyt Tutkimukset Ta 2013 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 10 10 10 10 100 17 210 12 2 20 000 7 2 20 000 7 2 17 830 12 1 89 171 50 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 6 6 6 6 100 5 662 1 667 5 000 7 000 3 000 5 000 7 000 3 000 8 565 7 887 2 205 171 113 74 5 3 3 3 3 4 4 133 133 106 Tilinpäätös 2013 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TEHTÄVÄN KUVAUS Toimielin käsittää kaksi tulosaluetta: tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Teknisen lautakunnan tehtävänä on kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, teknisistä toiminnoista ja kaupungin asunto-olojen kehittämisestä huolehtiminen. Teknisen lautakunnan vastuualueet ovat: hallintoyksikkö, kaavoitusyksikkö, kartta- ja tonttiyksikkö, tilayksikkö, katu- ja puistoyksikkö sekä pelastustoiminta. Ympäristölautakunta hoitaa ympäristösuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä. Ympäristölautakunnan vastuualueet ovat: ympäristönsuojeluyksikkö ja rakennusvalvontayksikkö. TALOUSLUVUT Tp 2012 -22 111 828 21 791 784 -320 044 Ta 2013 -22 855 900 25 267 500 2 411 600 Ta 2013 +muutos -22 855 900 25 267 500 2 411 600 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Tp 2012 3 117 710 441 555 372 474 16 108 594 1 751 451 21 791 784 Ta 2013 3 043 700 393 500 354 100 16 375 700 5 100 500 25 267 500 Ta 2013 +muutos 3 043 700 393 500 354 100 16 375 700 5 100 500 25 267 500 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut -8 626 537 -5 581 645 -3 928 465 -26 346 -3 753 341 -195 494 -22 111 828 -9 079 300 -5 579 700 -4 129 600 -23 800 -3 984 700 -58 800 -22 855 900 -320 044 2 411 600 Menot Tulot Netto TULOSLASKELMA Toimintakate Toteutuma Ero Ta+m -toteuma -301 836 1 454 299 1 152 463 Tot % 99 94 52 2 940 002 669 354 334 031 16 145 819 3 723 995 23 813 201 Ero Ta+m -toteuma 103 698 -275 854 20 069 229 881 1 376 505 1 454 299 Tot % 97 170 94 99 73 94 -9 079 300 -5 579 700 -4 129 600 -23 800 -3 984 700 -58 800 -22 855 900 -8 883 670 -5 803 623 -4 065 244 -20 350 -3 647 197 -133 980 -22 554 064 -195 630 223 923 -64 356 -3 450 -337 503 75 180 -301 836 98 104 98 86 92 228 99 2 411 600 1 259 137 1 152 463 52 -22 554 064 23 813 201 1 259 137 Toteutuma MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotoista jäi noin 1,4 miljoonaa euroa saamatta. Kartta- ja tonttiyksikön toimintatuotoissa tonttimyynti ei ole vastannut odotuksia: Etelä-Mattilan merkittävän elinkeino-alueen tonttikauppojen viivästyminen myyntipäätöksestä tehdyn valituksen vuoksi tuotti 2,5 miljoonan euron vajeen. Puhinniemen ja Riihisalon myynti eivät toteutuneet, sen sijaan yksittäisenä suurena myyntituottona näkyy toimintatuloissa Valion kanssa tehdyt maakaupat. Maksutuotoissa odotukset ylittyvät yksittäisen, merkittävän sopimustuoton verran. Tilayksikön vuokratuotot pienenivät asuntojen vuokratuottojen osalta 151 000 euroa ja liiketilojen osalta noin 145 000 euroa. Liiketilojen vuokrien pieneneminen johtuu lähinnä Matkakeskuksen tilojen tyhjentymisestä ja Allinnan vuokrasopimuksen päättymisestä. 107 Tilinpäätös 2013 Tilayksikön toimintakulut alittuivat n. 300 000 eurolla. Asuntojen myynnistä johtuvat vuokrakulut ovat pienentyneet. Liiketilojen vuokrakulut ovat laskeneet, koska kierrätys- ja pajatoiminnan tilojen vuokraaminen ei ole toteutunut toistaiseksi ja Matkakeskuksen hoitovastike on pienentynyt sekä osasta ryhmäkotien käytöstä on luovuttu. Vastaavasti vuokra-asuntostrategian mukaisesti myytyjen asunto-osakkeiden vuokrakulut ovat pienentyneet odotettua nopeammin, odotettua aktiivisemman asuntokaupan ansiosta. Henkilöstömenoissa on saatu säästöjä talkoovapaiden käytöstä ja siivoustoimessa, missä vapautuneita toimia ei ole välittömästi täytetty. Tilayksikössä määrärahojen ylityksiä on tapahtunut lähinnä palveluiden ostoissa, kiinteistönhoidossa ja rakennusten kunnossapidon osalta. Katu- ja puistoyksikölle varattuja määrärahoja ylitettiin Arolammin eritasoliittymän suunnitteluun liittyvien asiantuntijapalveluiden sekä joukkoliikenteen kuljetuspalveluista aiheutuneiden kustannusten osalta. Kaavoitus- ja hallintoyksiköiden osalta ei merkittäviä poikkeamia talousarvion toteutumisessa. Ympäristölautakunnan osalta lupamaksuista saatavat tulot eivät toteutuneet odotetusti. Myös menot ylittyivät hieman ennakoidusta mm. sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymisen johdosta (tablettien hankinnat), asiasta oli sovittu etukäteen teknisen lautakunnan kanssa, joka säästi vastaavan summan. Rakennusvalvonnan osalta menot ylittyivät johtavan viranhaltijan vaihdokseen liittyen (päällekkäinen työaika ja hakumenettelyjen menot). TUNNUSLUVUT Tekniikan Ja ympäristön Toimiala Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) TUNNUSLUVUT Tekninen lautakunta Tp 2012 Ta 2013 201,25 Ta 2013 +muutos 207 207 Toteuma 199,25 Tot % 96 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 191,25 199 199 190,25 95,6 TUNNUSLUVUT Hallintoyksikkö Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 7,25 8 8 7,25 81 TUNNUSLUVUT Kaavoitusyksikkö Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 7 8 8 8 100 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 108 Tilinpäätös 2013 TUNNUSLUVUT Kartta- Ja tonttiyksikkö Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 19 19 19 17 89 Tonttien luovutus Kiinteistötoimitukset 56 46 55 65 55 65 26 89 47 137 Tp 2012 Ta 2013 2013 +muutos Toteuma Tot % 94 98 98 96 98 Rakennusten kunnossapito €/m3/v Kiinteistönhoito €/m2/v Siivous €/m2/v 1,97 6,19 24 1,79 6,08 25,36 1,79 6,08 25,36 1,96 5,88 23,63 109 97 93 TUNNUSLUVUT Katu- ja puistoyksikkö Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 64 66 66 62 94 4 555 62,5 1 493 5 000 65 1 700 5 000 65 1 700 5664 59 1228 113 90,7 72,2 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 10 9 9 9 100 TUNNUSLUVUT Rakennusvalvonta Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat 5 354 5 350 5 350 4,6 295 92 84 TUNNUSLUVUT Ympäristönsuojelu Tp 2012 Ta 2013 Ta 2013 +muutos Toteuma Tot % 5 4 4 4,4 110 TUNNUSLUVUT Tilayksikkö Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Katukp euroa/red. katu-km Katuval.sähkö euroa/valopiste Viheralueet euroa/ha TUNNUSLUVUT Ympäristölautakunta Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 109 Tilinpäätös 2013 TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2013 Vuoden 2013 painopistealueita olivat asemanseudun ja kaupunkikeskustan kehittäminen ja sen katuverkon toimivuuden parantaminen, liikennemuotojen tasapuolisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen, viheralueiden kehittäminen, sekä riittävän tonttitarjonnan varmistaminen. Lisäksi merkittäviä kehittämiskohteita hallitun maa ja kaavoituspolitiikan toteuttamiseksi ovat olleet yleiskaavan perusselvitysten laatiminen, riittävän raakamaavarannon turvaaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen ja tehostaminen. Toimenpiteitä on tehty myös oman toiminnan tehostamiseksi ja tulopohjan vahvistamiseksi. Tulopohjaa on vahvistettu myymällä osakehuoneistoja ja kuluja alennettu pienentämällä energiakustannuksia. Tekniikan ja ympäristön uusi toimiala aloitti toimintansa 1.1.2013. Toiminnan kehittämiseen liittyen ydintoimintojen prosessikuvausten laatiminen aloitettiin ja henkilöstön tehtävänkuvien tarkistamista tehtiin tapauskohtaisesti. Talousarvion toiminnallisten tavoitteena oli kaupungilla luovuttaa 51 tonttia. Tavoitteesta jäätiin merkittävästi luovutusmäärien jäädessä erillispientalotonttien osalta 17 tonttiin (1 myynti, 12 vuokrausta, 4 aiemmin vuokratun tontin lunastusta), rivi- ja kerrostalotonttien osalta 5 rivitalotonttiin sekä elinkeinotonttien osalta 2 tontinmyyntiin sekä 3 osatontin luovutukseen. Kaavoitusohjelman kaupunkirakennetta tiivistäviä asemakaavan muutoskohteita oli vireillä ja valmistui vuoden aikana. Elinkeinoelämän kannalta merkittävä kaavahanke, Herajoen läntinen teollisuusalue hyväksyttiin KV:ssa 10.6.2013. Prisman laajennus-asemakaavan muutos hyväksyttiin KV:ssa 4.3.2013. Hämeenkatu 4042 asemakaavan muutos hyväksyttiin KV:ssa 10.6.2013. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala v. 2013 lopussa oli 2.469,9 ha. Yleiskaavatyön lähetekeskustelu ja -seminaari päättäjille pidettiin 4.3.2013. Yleiskaavan tavoiteseminaari päättäjille pidettiin 11.11.2013. Yleiskaavan OAS valmistui syksyllä ja oli KV:n käsittelyssä 11.11.2013. OAS:n esittelemiseksi pidettiin yleisötilaisuus. Syksyn aikana pidettiin yleiskaavan muita esittelytilaisuuksia sidosryhmille 4 kpl. Yleiskaavatyöryhmä kokoontui 5 kertaa ja ohjausryhmä kerran. Viranomaisneuvottelu ELY:n ja museoviraston kanssa pidettiin lokakuussa. Vuoden 2013 aikana valmistui 5 yleiskaavan perusselvitystä. Uusi yleiskaava-arkkitehdin virka täytettiin kesäkuussa. Asemanseudun kehittämisen ja keskusta-asumisen kannalta tärkeä Peltosaaren yleissuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi KH:ssa 11.3.2013. Peltosaari-projekti on kattanut useita eri hankkeita. Asumisen Uudistaminen hanke on päättynyt keväällä 2013. Nuoret Esiin hanke jatkaa ainakin 31.5.2014 saakka. Nuoret Esiin hankkeella tavoitellaan työllistymisen edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Toimintavuonna aloitti myös uusi SubUrban Lab hanke yhteistyössä mm. Tekesin ja VTT:n, Vinnovan ja IVTn=(Svenska Miljö Institutet) kanssa jatkuen 2015 vuoteen saakka. Sub Urban Lab -hankkeen tavoite on kylätalo-toimisto-talo -kokonaisuuden muodostaminen, energiateknologiset mahdollisuuksien ja -palvelujen selvittäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja asukkaiden energian säästö. Resursseina käytetty määräaikaisten projektipäällikön ja projektikoordinaattorin työpanosta sekä vakinaisesta henkilöstöstä, kaavoitusarkkitehdin ja kaavoituspäällikön työpanoksia. Puistometsä- ja metsäsuunnitelmat valmistuivat. Osallistuttiin Riihimäen kaupungin messuosaston suunnitteluun ja rakentamiseen Outdoor -messuilla. Leikkipuistoja saneerattiin Messu- ja Keskuspuistossa mm. aitaamalla leikkialueet. Ilvespuistoon istutettiin kotimaisia jalopuita ja pensaita etenkin päiväkotilaisten lähiopetuskohteen parantamiseksi. Muistomerkkiveturi Hv1 kuljetettiin varikolle kunnostettavaksi. Suotuisan kesän ja syksyn takia ryhmäkasvit ja auringonkukat menestyivät hyvin. Espanjansiruetanan hävittämiseen panostettiin mm. avo-ojia ruoppaamalla, harja-auton käytöllä kevyeen liikenteen päällystetyillä raiteilla sekä etanoiden keruulla niille varattuun jäteastiaan. Tekninen lautakunta vastaa rakennusinvestointien toteuttamisesta. Investointien toteutuminen on esitetty sivulla 65. 110 Tilinpäätös 2013 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kehittämiskohteet 2013 - 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino - Energiatehokkuuden parantaminen - Tulopohjan vahvistaminen Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta - Toiminnan tehostaminen - Asiakaslähtöisyys Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö - Henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittämisohjelma MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus - Asemanseudun ja kaupunkikeskustan kehittäminen - Riittävä tonttitarjonta - Liikennemuotojen tasapuolisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen - Viheralueiden kehittäminen TALOUDELLINEN, TIIVIS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN YHDYSKUNTARAKENNE Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka - Yleiskaavoitus - Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja tehostaminen - Riittävän raakamaavarannon turvaaminen 111 Tilinpäätös 2013 Toiminnalliset tavoitteet 2013 Kehittämiskohteet 2013 - 2015 Talouden tasapaino Energiatehokkuuden parantaminen Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari Toteutuminen 1.1.-31.12.2013 Energiakustannusten pienentäminen energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelman toimenpiteiden raportointi vuosiraportoinnin yhteydessä. Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu hyvin eri hallintokunnissa. Kaukolämmön normitettu kulutus on pienentynyt 13,0 %. Sähkön kulutus on pienentynyt 3,9 %. Käyttöveden kulutus on pienentynyt 10,3 %. Kaupungin kiinteistöistä neljään on tehty energiakatselmus ja toteutettu näissä mainitut kannattavat säästötoimenpiteet. Sopimuksen mukaisia energiakatselmuksia on tehty kiinteistöihin n. 80 % kiinteistökannasta. Energiasopimuksen mukainen välitavoite vuodelle 2013 oli 7 % ja tämä on saavutettu. Katuvalaistuksen yleissuunnitelmaa on toteutettu työohjelman puitteissa. Vanhoja elohopeavalaisimia on uusittu energiatehokkaammiksi 860 kpl. Taksojen tarkistus on tehty. Kiinteistöjen energian kulutusseuranta hallintokunnittain vuosittain. Tulopohjan vahvistaminen Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Toiminnan tehostaminen Asiakaslähtöisyys Taksojen tarkistaminen vastaamaan palvelujen tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Taksojen tarkistus kustannuskehityksen muutoksen mukaisesti. Realisoitavien kiinteistöjen ja osakkeiden myynti niiden vapauduttua vuokrakäytöstä. Bruttomyyntitavoite n. 300 000 euroa. Toteutuneet myynnit. Harjunrinne 5 (200.000 euroa) Projektiluonteisten rahoitusmahdollisuuksien selvitys ja käyttö hankkeisiin. Saatujen projektirahoituksien määrä. SubUrbanLab -hanke 100.000 euroa, rahoitus 50 %. Arolammin liittymän rahoitusmallihanke 60.000 euroa, rahoitus 67 % Tuotantotapaselvityksen mukaiset toimenpiteet suoritettu. Toteutuneet toimenpiteet. Yhteispalvelupisteen perustaminen. Toteutuneet palvelut yhdestä palvelupisteestä. Tehty yksiköiden sisäisenä kehittämistyönä. Kaivulupajärjestelmän ja katurekisterin käyttöönottoa on valmisteltu. Ei ole toteutunut, valmistelu käynnissä. 112 Tilinpäätös 2013 Kehittämiskohteet 2013 - 2015 Toiminnalliset tavoitteet 2013 Palautejärjestelmän laajentaminen Arviointimenetelmät / Mittari Palautemahdollisuuksien kattavuus. Toteutuminen 1.1.-31.12.2013 Selvitystyötä tehty, (Otakantaa.fi) Toiminnan prosessikuvaukset Valmiusaste Prosessikuvauksia on tehty osassa yksiköitä. Valmiusaste Osalle TS-sopimuksen piirissä olevia tehty TVA-työn yhteydessä. Valmiusaste Ei ole toteutunut. Peltosaaren maankäytön toteutussuunnitelmat valmiit. Valmiusaste Peltosaaren maankäyttösuunnitelma hyväksyttiin KH:ssa 1.3.2013. Keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma Valmiusaste Valmis Saneeraus km/vuosi Liikennemuotojen tasapuolisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen Kaupunkikeskustan katujen saneeraus Luovutetaan: 40 omakotitonttia 4 rivi- ja kerrostalotonttia 5 yritystonttia Kevyen liikenteen väylien suunnitelmallinen lisääminen vähintään 1 km/vuosi. Männistöntie, JoukolankatuPohjolankatu. Toteutuma: 17 omakotitonttia 5 rivi- ja kerrostalot. 5 yritystonttia Pohjolankatu–Joukolankatu 770 m Kaarlonkatu 350 m Saneerattujen risteysten lukumäärä Istuinkiven kiertoliittymä Viheralueiden kehittäminen Risteysliikenteen toimivuuden parantaminen, vähintään 1 risteys/vuosi. Puistojen rakentaminen eri ikäryhmille soveltuviksi. Puistojen lukumäärä. Keskuspuiston ja Riihimäen messupuiston leikkipaikat. Yleiskaavasuunnittelu käynnissä Valmiusaste. Työ on käynnissä, valmiusaste on 20 %. Yleiskaavan perusselvitysten tekeminen. Taajaman tiivistämiskohteita kaavoitusohjelmassa. Riittävyys. Tehty 5 yleiskaavan perusselvitystä. Aloitettu 7 kohdetta. Maanostot kaupungin laajentumis- ja tiivistämiskohteiden osalta. Ostetun maan määrä. Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittämisohjelma Tehtävänkuvien tarkistaminen Henkilöstön osaamiskartoitus Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Aseman seudun ja kaupunkikeskustan kehittäminen Riittävä tonttitarjonta Luovutettujen tonttien määrä Kevyen liikenteen väylien rakentaminen km /vuosi. Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka Yleiskaavoitus Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja tehostaminen Riittävän raakamaavarannon turvaaminen Aloitetut kaavoituskohteet / lukumäärä. 160 408 m² (14 kauppaa) 113 Tilinpäätös 2013 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2013 Tekniikan ja ympäristön toimiala aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Teknisen lautakunnan kanssa järjestettiin yhteisseminaari sekä kaksi yritysvierailua. Kierrätyskeskuksen toiminta siirtyi vuoden 2013 alussa ympäristölautakunnan alaisuudesta kaupungin kuntouttavan työpajatoiminnan yhteyteen. Viranomaisvalvonta Ympäristönsuojeluyksikössä otettiin käyttöön TeklaGis -pohjainen ympäristövalvontasovellus. Valvontatiedon tallentaminen järjestelmään aloitettiin, työ jatkuu vuonna 2014. Ympäristönsuojelun valvonta-asioista merkittävimmät liittyivät useisiin vireillä olleisiin ympäristölupiin sekä toimintojen rekisteröintiin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään sekä jätehuoltorekisteriin. Lautakunta päätti mm. Riihimäen Laatupinta Oy:n ympäristöluvan hakemiseen velvoittamisesta, Peltosaaren jakeluaseman lopettamismääräyksistä ja ympäristöluvan rauettamisesta, Kinturinmäen maankaatopaikan sulkemisesta, Hirvijärven leirikeskuksen jätevedenpuhdistamon tarkkailusta sekä huomautuksen antamisesta Lempivaaran leirintäalueelle. Jätelautakunnan ajankohtaisia asioita seurattiin ja annettiin lausunto kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelusta. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa tarkistettiin vuoden 2013 alussa. Ympäristölupien valvonnassa sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksessa jatkettiin yhteistyötä Hämeen ELY -keskuksen kanssa. Herajoen pohjavesialueen yritysten ympäristöriskejä kartoitettiin syksyllä 2013. Vuoden aikana selvitettiin myös Riihimäen yritysten sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) sekä akkujen ja paristojen keräyksen tilannetta. Siivoamiskehotuksia annettiin yhteensä 34 kpl, niiden noudattamisaste oli 85 %. Ympäristölautakunta osallistui kaikkiin merkittäviin kaavoitushankkeisiin. Lisäksi osallistuttiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen toimintaan ja projekteihin, öljysäiliöriskien pienentämiseen tähtäävään TANKKI –hankkeeseen sekä haja-asutusalueen jätevesineuvontahankkeeseen, jossa neuvontaa annettiin yli sadalle Paalijärven ja Hirvijärven rantakiinteistölle. Rakennus- yms. lupien määrä vuonna 2013 oli 295 kpl (v. 2012, 354 kpl). Lupien sisältämä asuntojen lukumäärä oli yhteensä 99 kpl (v. 2012, 197 kpl), joista pientaloissa oli 27 kpl, rivitaloissa 30 kpl ja kerrostaloissa 42 kpl. Ympäristölautakunta myönsi kolme isompaa rakennuslupaa (paloasema, jäähalli ja asuinkerrostalo). Asuntoja valmistui vuonna 2013 yhteensä 195 kpl (v. 2012 112 kpl). Viranomaiskatselmuksia suoritettiin yhteensä 1466 kpl, joista rakennusvalvonnan osuus oli noin 1250 kpl. Ympäristölautakunta selvitti Mikkolanlenkin hulevesiongelmaa ja asetti jäähallin käytölle rajoituksia sekä antoi mm. lausunnon yhdestä rakennusluvan valitusasiasta ja Janakkalan rakennusjärjestysehdotuksesta. Rakennustarkastus suoritti rakennetun ympäristön tarkastusta pohjoisen kaupungin alueella 31 kohteessa, joille oli annettu korjauskehotus edellisten vuosien aikana, 12 kohteen todettiin olevan kunnossa. Rakennusvalvonnan sähköiseen asiointiin liittyen lähdettiin mukaan ympäristöministeriön ylläpitämään lupapiste.fi pilottihankkeeseen. Luonnonsuojelu ja ympäristön tilan seuranta Riihimäen linnustoselvityksen laadinta tilattiin Kanta-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä, selvitys valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Luontotiedon tallentaminen ympäristövalvontasovellukseen aloitettiin. Olemassa olevien luontopolkujen taulut kunnostettiin ja luontopolkuesitteet uusittiin. Ympäristöntilaa seurattiin myös yritysten velvoitetarkkailujen avulla. Riihimäen ympäristöntilasta kertova raportti ”Riihimäen ympäristöntila 2012” julkaistiin. Tiedotus ja valistus Riihimäen, Lopen ja Hausjärven yhteinen Ekokaari-lehti ilmestyi kahtena numerona. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin aktiivisesti myös internet-sivujen ja lehdistötiedotteiden avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmätyön kehittämistä ja henkilöstön koulutusta jatkettiin. Ekotukihenkilö -toiminnan käynnistämisestä päätettiin 114 Tilinpäätös 2013 vuoden 2014 alusta alkaen. Kaupungin ympäristöpolitiikka päivitettiin ja toimitettiin kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupungin ympäristötyöstä julkaistiin 13:s ympäristöraportti. Ympäristönsuojeluyksikön koordinoimana jatkettiin hallintokuntien yhteistä roskaamisen vähenemiseen tähtäävää Siisti Riksu -kampanjaa sekä kuntalaisten ympäristötietoisuutta edistävää Ekoarki -työmuotoa. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui myös CO2-raportin päästöseurantaan. Riihimäen ilmastostrategian 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” toteutusta jatkettiin ympäristönsuojeluyksikön koordinoimana kaupungin ilmastoryhmässä. 115 Tilinpäätös 2013 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kehittämiskohteet 2013 - 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksoja tarkistetaan vähintään kustannuskehitystä vastaavasti. Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Tehokkaalla ja suunnitelmallisella ympäristövalvonnalla ja neuvonnalla sekä ajantasaisella ympäristöntilan seurannalla ennalta ehkäistään ympäristön kuormitusta ja tuotetaan ajantasaista tietoa Riihimäen ympäristöntilasta. Lähi vuosien tavoitteena on ulottaa suunnitelmallinen valvonta ja neuvonta kaikkiin vaarallisia jätteitä tuottaviin laitoksiin sekä pitää ympäristölupien ja -ilmoitusten käsittelyajat kohtuullisina. Valvontatiedon hallintaa parannetaan ottamalla ympäristövalvontasovellus tehokkaaseen käyttöön. Ympäristötietoisuutta edistetään sidosryhmäyhteistyön, kehittämishankkeiden sekä kaupungin ympäristöjärjestelmän ja ilmastostrategian avulla. Kierrätyskeskuksen toimintaa kehitetään mahdollisesti yhdistämällä toiminta jo vuoden 2013 alussa kaupungin kuntouttavaan työpajatoimintaan. Suunnitelmallisen rakennuslupahakemusten käsittelyn avulla pidetään lupien käsittelyajat kohtuullisina. Rakennusvalvonnassa toimintalinjana on edistää rakennetun ympäristön ja rakennushankkeiden toteutumista suunnitellusti ja kaupunkikuvan kannalta onnistuneesti asiantuntevan neuvonnan ja opastuksen avulla. Asiantunteva palvelu kuntalaisille turvataan huolehtimalla henkilöstön koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Ympäristönsuojelun toimistotehtävien ja arkistoinnin asianmukainen hoitaminen edellyttää myös jatkossa toimistosihteerin työpanosta. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Tehokkaalla valvonnalla ja neuvonnalla ennaltaehkäistään ympäristön pilaantumista ja roskaantumista. Kaupungin viihtyisyyttä ja siisteyttä pyritään lisäämään hallintokuntien yhteisellä ”Siisti Riksu” -kampanjalla. Ympäristöntilassa tapahtuvia muutoksia seurataan suunnitelmallisesti ja tuloksista tiedotetaan kaupunkilaisia. Myös Reilun kaupan kaupunki -arvonimen edellyttämää tiedotusta tehostetaan. Rakennuslupaneuvonnalla ja lupahakemusten käsittelyn ja rakennustyön aikaisen valvonnan yhteydessä edistetään energiatehokkaan rakentamistavan käyttämistä sekä hyvän, esteettömän ympäristön ja viihtyisän kaupunkikuvan syntymistä. TALOUDELLINEN (TIIVIS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN) YHDYSKUNTARAKENNE Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka Osallistutaan aktiivisesti kaavojen ja niihin liittyvien selvitysten laadintaan. Kaavoituksessa vaikutetaan ympäristönäkökohtien huomioimiseksi ja arvokkaiden luontokohteiden ja rakennettujen ympäristöjen säilymiseksi sekä hyvän kaupunkikuvan syntymiseksi. Myös hulevesien hallintaan kiinnitetään lisääntyvää huomiota niin kaavoituksessa kuin lupakäsittelyissä. 116 Tilinpäätös 2013 Ympäristöriskien pienentämiseksi osallistutaan öljysäiliöriskien hallintaan tähtäävään TANKKI-hankkeeseen ja tehostetaan pohjavesialueen riskitoimintojen valvontaa. Ympäristöriskien ja -vaikutusten arviointia tehostetaan myös kaupungin omassa toiminnassa osana ympäristöjärjestelmää. Tulevien vuosien haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja muutokseen varautumiseen, myös energian säästöön ja energiatehokkuuteen liittyvät asiat nousevat entistä enemmän esille kaikessa kaupungin toiminnassa. Yksiköiden ympäristövastaavia tuetaan ja koulutetaan ilmastoon ja energian säästöön liittyvissä asioissa. Ympäristönsuojeluyksikkö koordinoi kaupungin ilmastoryhmän toimintaa sekä ilmastostrategian toteutusta ja seurantaa. Rakennusvalvonnan neuvontatyössä opastetaan ja kannustetaan rakennusluvan hakijoita energiatehokkaiden rakenne- ja laiteratkaisujen käyttöön. Rakennuslupavaiheessa edellytetään, että hakemukseen liitetään määräysten mukaiset energiaselvitykset. Toiminnalliset tavoitteet 2013 Toiminnallisten tavoitteiden osalta kokonaisvastuu on rakennusvalvonnan osalta rakennustarkastajalla ja ympäristönsuojelun osalta ympäristönsuojelupäälliköllä. Kehittämiskohteet 2013 – 2015 Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Ympäristövalvonta ja neuvonta Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari Toteutuminen 1.1.-31.12.2013 Ympäristövalvontasovelluksen hyvä hallinta ja tehokas käyttö Ympäristövalvontasovelluksen käyttöaste Rakennuslupien käsittely Rakennuslupien käsittelyaikojen kohtuullisena pitäminen Käsittelyaikojen seuranta, viranhaltijan myöntämistä luvista 95 % käsitellään 5 viikossa Sovellusta on muokattu Riihimäelle soveltuvaksi ja henkilöstöä on koulutettu sovelluksen käyttöön. Sovellukseen on tallennettu vuonna 2013 vireille tulleet valvontaasiat. Olemassa olevan tiedon tallentaminen aloitettiin voimassa olevista ympäristöluvista, ilmoituksista ja päätöksistä. Myös luontotiedon tallentaminen on aloitettu. Aiemman valvontatiedon tallentaminen on vielä kesken, työtä tehdään resurssien puitteissa. Toteutunut. Rakennetun ja muun ympäristön valvonta, roskaantumisen ehkäisy Valvonnan yhteydessä annettujen kehotusten noudattamisaste 80 %, Siisti Riksu kampanjan toimenpiteet Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Viihtyisä kaupunkikuva Siivoamiskehotuksia on valvottu. Kehotusten noudattamisaste on ollut hieman ennakoitua parempi (85 %). Varsinaista ympäristökatselmusta ei tehty, vaan suoritettiin edellisvuosien korjattaviksi kehotettujen kohteiden jälkitarkastusta. 117 Tilinpäätös 2013 Kehittämiskohteet 2013 – 2015 Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari Toteutuminen 1.1.-31.12.2013 Siisti Riksu -kampanja on jatkunut mm. koulujen Tee Siisti Työ -kilpailulla. Ilmastostrategian toteutus ja seuranta, työn koordinointi Toteutumisen raportointi ympäristöraportissa Riihimäen ilmastostrategian 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” toteutusta ja seurantaa on jatkettu kaupungin ilmastoryhmässä ympäristönsuojeluyksikön koordinoimana. Vuoden 2012 toimenpiteiden toteutuminen on raportoitu vuoden 2012 ympäristöraportissa. Vuoden 2013 toimenpiteet raportoidaan kesäkuussa kaupungin valtuustolle jaettavassa ympäristöraportissa 2013. Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka Ilmastonmuutos Ympäristöhallintajärjestelmä Ympäristönsuojeluyksikkö koordinoi kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä. Ympäristöjärjestelmän koordinointiin ja raportointiin liittyvät menoerät sisältyvät ympäristölautakunnan talousarvioon. Työn tavoitteet sisältyvät ympäristölautakunnan kehittämiskohteisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. N B B N N 6 796 693 519 174 659 3 742 988 713 Kasvatus- ja opetuslautakunta Koulutuspalvelukeskus B Varhaiskasvatus B Perusasteen koulutus B Lukiokoulutus B Vapaan sivistystyö ja taiteen perusopetus - Kansalaisopisto N - Lasten ja nuorten kuvataidekoulu B - Musiikkiopisto N Kirjastotoimi B Ruokapalvelut B B 53 140 921 18 801 21 444 4 232 2 285 806 165 1 314 1 620 3 838 B B B B Perusturvalautakunta Yhteispalvelut Sosiaalityö Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö - Hallinto- kulttuuri- ja matkailuyksikkö - Riihisalo Nuorisotoiminta Liikuntapalvelut Suomen lasimuseo Riihimäen kaupungin museot 41 950 576 12 858 9 589 18 927 B N B B N B B B B B 186 520 61 778 154 82 61 542 2 605 65 165 750 1 854 4 744 51 359 Sito- Määrärahat vuus Ta 2013 KÄYTTÖTALOUSOSA Keskushallinto Valtuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus - Yleinen johtaminen - Eu-hankkeet - Elinkeinoelämän edistäminen - Kulttuurin tukeminen - Työllisyyden hoito - Hallintokeskus - Terveydenhuolto 1 000 Euroa - - - - 205 6 38 8 7 37 8 - 178 3 730 600 310 1 640 261 261 2 078 261 Ta m uutos 6 796 693 519 174 659 3 742 988 713 188 598 62 038 154 82 61 803 2 605 65 165 750 1 854 4 744 51 619 43 590 576 13 588 10 189 19 237 53 318 918 18 801 21 649 4 237 2 247 798 172 1 277 1 628 3 838 Ta 2013 +m uutos 6 806 682 505 177 687 3 756 1 008 673 53 207 934 18 722 21 745 4 217 2 243 843 181 1 219 1 602 3 743 43 988 541 13 727 10 404 19 317 188 402 61 847 162 89 61 596 2 792 64 144 750 1 458 4 780 51 609 Tot 2013 - - - - - - - - - - - - 10 11 14 2 28 14 20 41 111 16 79 96 20 4 45 9 58 25 94 398 35 139 214 79 196 191 8 7 207 187 1 21 397 36 10 Ero Tot/ Ta+m uutos 7. YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 988 87 2 86 46 633 177 44 8 444 65 2 866 759 265 581 279 36 266 66 3 842 6 323 2 287 264 3 772 1 974 724 458 792 - 42 996 1 974 - Tuloarviot Ta 2013 - - - - 80 - 217 9 27 26 1 1 60 257 3 100 180 - 337 - Ta m uutos 988 87 2 86 46 633 177 44 8 701 62 2 866 976 273 554 254 36 265 67 3 902 43 333 1 974 1 974 724 458 792 6 403 2 187 264 3 952 Ta 2013 +m uutos 1 040 79 9 71 48 695 179 38 8 623 62 2 797 886 300 574 261 41 271 54 3 950 6 285 2 025 231 4 030 41 788 2 027 2 027 800 0 421 806 - Tot 2013 - - - - - - - - - - 52 8 7 15 2 62 2 6 78 0 70 90 26 19 8 5 6 13 48 1 545 53 53 76 0 37 14 118 162 34 78 Ero Tot/ Ta+m uutos Tilinpäätös 2013 118 YHTEENSÄ RAHOITUSLASKELMASOSA Antolainauksen muutokset - Antolainasaamisten lisäykset - Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset - Pitkäaikaisten lainojen lisäys - Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset B B N B B B B B B B B B B TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot INVESTOINTIOSA Keskushallinto Perusturvalautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta B B B B B B B B 226 052 25 730 3 540 29 270 7 864 257 1 110 1 880 110 4 507 2 375 23 2 398 22 856 22 205 930 694 1 199 11 014 6 455 1 913 651 301 350 Sito- Määrärahat vuus Ta 2012 Tekniiikan ja ym päristön toim iala Tekninen lautakunta Hallintoyksikkö Kaavoitusyksikkö Kartta- ja tonttiyksikkö Tilayksikkö Katu- ja puistoyksikkö Pelastustoimi Ym äristölautakunta Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu 1 000 Euroa - 15 922 4 700 4 700 9 143 8 800 350 7 - - - Ta m uutos 247 260 3 596 241 974 26 478 2 490 8 018 40 582 16 544 9 206 1 410 1 816 45 4 068 1 724 9 1 733 22 554 21 880 899 655 1 141 10 507 6 779 1 898 674 324 350 Tot 2012 8 240 25 730 - 33 970 17 008 9 057 1 460 1 873 110 4 507 2 398 2 375 23 22 856 22 205 930 694 1 199 11 014 6 455 1 913 651 301 350 Ta 2012 +m uutos - - - - - - - - 2 797 3 596 4 122 222 748 464 149 50 57 65 440 665 651 14 302 325 31 38 58 506 324 15 23 24 0 Ero Tot/ Ta+m uutos 226 665 687 28 503 492 29 682 1 820 650 500 470 200 152 167 113 084 37 875 185 1 023 25 268 25 028 156 41 6 202 16 751 1 877 240 223 17 Tuloarviot Ta 2012 14 448 14 011 14 011 100 100 - - - Ta m uutos 241 112 687 492 42 514 - 43 693 1 920 650 600 470 200 152 167 113 084 37 875 185 1 023 - 25 268 25 028 156 41 6 202 16 751 1 877 240 223 17 Ta 2012 +m uutos 65 239 716 - 42 000 492 42 557 471 26 56 1 455 902 153 917 115 068 37 677 70 1 102 176 163 13 23 813 23 637 167 47 5 084 16 397 1 942 Tot 2012 - - - - - - - - - - - 0 514 623 1 396 - 1 136 465 252 600 1 26 144 1 751 1 984 198 115 79 - 1 454 1 390 11 7 1 118 355 64 64 60 4 Ero Tot/ Ta+m uutos Tilinpäätös 2013 119 120 Tilinpäätös 2013 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 121 Tilinpäätös 2013 TULOSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS -ilman sisäisiä eriä 2013 2012 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muutos % 10 602 836,29 7 214 567,01 3 275 198,50 3 905 523,54 4 892 480,25 29 890 605,59 10 874 316,80 6 619 888,59 3 359 340,72 4 017 736,63 2 940 707,83 27 811 990,57 - 50 661 768,31 - 49 099 331,23 3,2 - 12 906 805,82 - 3 030 702,10 - 66 599 276,23 - 80 570 753,65 - 8 356 422,23 - 11 983 260,85 - 3 037 240,70 565 028,41 - 171 111 982,07 - 12 504 075,41 - 2 857 500,09 - 64 460 906,73 - 75 990 882,76 - 8 180 569,50 - 11 103 938,90 - 3 088 809,95 669 088,36 - 163 494 196,20 3,2 6,1 3,3 6,0 2,1 7,9 1,7 15,6 4,7 TOIMINTAKATE - 141 221 376,48 - 135 682 205,63 4,1 Verotulot Valtionosuudet 115 068 227,54 37 676 850,00 107 590 626,92 37 404 486,00 7,0 0,7 34 318,70 580 813,00 1 724 035,21 8 724,49 1 117 628,00 94 884,55 642 457,47 2 225 644,61 8 271,71 1 496 574,30 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut - VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 10 406 073,06 - Satunnaiset erät Satunnaiset kulut TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Vuosikate €/asukas Asukasmäärä 6 353 571,79 6 353 571,79 - - - - 7 816 332,99 2,5 9,0 2,5 2,8 66,4 7,5 63,8 9,6 22,5 5,5 25,3 33,1 - 6 929 101,13 6 929 101,13 - 15 000,00 15 000,00 - 100,0 - 100,0 4 052 501,27 872 231,86 364,6 46 840,81 420 208,88 46 969,17 300 000,00 0,3 - 240,1 3 679 133,20 1 219 201,03 201,8 17 164 355 29 318 17 113 268 29 215 - TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) - - - 8,3 8,3 122 Tilinpäätös 2013 RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 2012 -4 390 676,77 6 015 396,29 7 816 332,99 -15 000,00 -2 156 232,81 5 645 100,18 33,13 -100,00 103,63 6,56 -29 783 016,55 552 777,01 5 389 562,08 -23 840 677,46 -13 744 294,85 882 070,00 2 226 662,55 -10 635 562,30 116,69 -37,33 142,05 124,16 -17 825 281,17 -4 990 462,12 257,19 746,76 746,76 746,76 746,76 0,00 0,00 42 000 000,00 -26 477 980,00 -2 490 000,00 13 032 020,00 23 400 000,00 -21 847 980,00 3 500 000,00 5 052 020,00 79,49 21,19 -171,14 157,96 0,00 11 942,50 -100,00 17 658,82 7 274,85 -2 593 109,04 -182 007,30 -2 750 182,67 70 735,19 -8 450,48 -574 726,81 3 960 692,65 3 448 250,55 -75,04 -186,09 351,19 -104,60 -179,76 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 10 282 584,09 8 512 959,81 20,79 Rahavarojen muutos -7 542 697,08 3 522 497,69 -314,13 257 295,17 7 799 992,25 -7 542 697,08 7 799 992,25 4 277 494,56 3 522 497,69 -42 556 828 36 0,4 0,4 29 318 -49 639 916 61 0,4 14,0 29 215 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 10 406 073,06 Muutos % TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassan riittävyys pv Asukasmäärä 123 Tilinpäätös 2013 TASE, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2013 2012 205 411,18 217 836,42 423 247,60 45 729,76 209 961,74 255 691,50 18 823 715,90 76 944 543,64 33 048 947,75 1 400 935,53 206 000,00 15 060 046,17 19 028 655,94 68 984 460,28 31 390 010,32 1 440 212,13 206 000,00 11 614 384,57 145 484 188,99 132 663 723,24 62 440 682,98 28 575,95 62 469 258,93 53 711 232,97 29 322,71 53 740 555,68 208 376 695,52 186 659 970,42 221 723,61 498 181,06 719 904,67 233 966,51 498 180,41 732 146,92 424 455,14 424 455,14 431 729,99 431 729,99 511 792,61 3 142 549,38 3 654 341,99 343 278,45 3 690 599,38 4 033 877,83 2 541 681,56 2 988 839,86 62 777,79 2 057 481,76 739 665,39 5 848 764,80 9 882 642,63 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 1 660 644,12 4 619 084,00 8 821 409,68 12 475 751,67 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ - 257 295,17 7 799 992,25 13 157 501,98 18 114 364,87 222 254 102,17 205 506 482,21 124 Tilinpäätös 2013 2013 2012 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 67 551 440,09 2 472 567,48 1 366 285,44 6 876 254,29 3 679 133,20 81 945 680,50 67 551 440,09 2 593 219,07 808 327,07 5 794 802,75 1 219 201,03 77 966 990,01 1 331 620,24 1 331 620,24 1 378 461,05 1 378 461,05 146 000,00 142 637,39 288 637,39 196 958,99 131 337,39 328 296,38 221 292,14 689 091,15 96 034,07 1 006 417,36 233 535,04 679 009,29 88 456,46 1 001 000,79 82 356 470,00 2 750 000,00 4 200 528,46 89 306 998,46 70 249 450,00 4 125 000,00 4 278 215,52 78 652 665,52 29 202 980,00 26 902 980,00 1 375 000,00 34 524,35 5 984 217,25 1 118 714,68 10 659 311,94 48 374 748,22 137 681 746,68 1 375 000,00 29 433,12 6 849 762,88 1 037 263,12 9 984 629,34 46 179 068,46 124 831 733,98 222 254 102,17 205 506 482,21 37 75 10 555 360 115 684 3 946 29 29 318 39 72 7 014 240 102 652 3 514 29 29 215 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli+/alijäämä- 1 000 € Kertynyt yli+/alijäämä- €/asukas Lainakanta 31.12. 1 000 € Lainakanta €/asukas Lainasaamiset Asukasmäärä 125 Tilinpäätös 2013 KONSERNITULOSLASKELMA , RIIHIMÄKIKONSERNI -ilman sisäisiä eriä 2013 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 2012 Muutos % 56 104 252,93 10 280 676,06 4 247 922,69 4 093 740,23 6 199 811,63 9 001,39 80 935 404,93 55 518 975,13 9 688 020,69 4 378 128,42 3 873 027,09 4 460 257,99 14 821,89 77 933 231,21 1,1 6,1 -3,0 5,7 39,0 -39,3 3,9 -84 917 166,12 -83 501 696,30 1,7 -20 370 324,81 -4 823 086,39 -110 110 577,32 -70 673 564,22 -11 313 417,00 -11 023 972,86 -2 978 148,44 -21 834 579,79 -227 934 259,63 -19 772 097,69 -4 663 048,03 -107 936 842,02 -66 450 322,86 -11 409 016,27 -10 136 493,95 -2 671 169,22 -20 968 747,70 -219 572 592,03 3,0 3,4 2,0 6,4 -0,8 8,8 11,5 4,1 3,8 1 281 484,23 864 002,07 48,3 TOIMINTAKATE -145 717 370,46 -140 775 358,75 3,5 Verotulot Valtionosuudet 115 068 227,54 48 690 994,09 107 590 626,92 48 810 443,81 7,0 -0,2 274 456,72 99 097,91 -2 471 539,99 -40 514,82 -2 138 500,17 350 299,52 188 313,27 -3 510 581,63 -25 551,78 -2 997 520,63 -21,7 -47,4 -29,6 58,6 -28,7 15 903 351,00 12 628 191,36 25,9 -10 791 387,42 89 368,98 -10 702 018,44 -11 064 962,00 -9 033,30 -87,64 -11 074 082,94 -2,5 -1089,3 -100,0 -3,4 4 979,60 -5 745,48 -765,88 236 587,45 -15 000,00 221 587,45 -97,9 -61,7 -100,3 5 200 566,67 1 775 695,87 192,9 73 267,34 -698 178,63 -426 510,55 46 140,03 -249 400,05 -73 610,93 306 818,49 8 100,34 -129,4 848,5 -239,0 469,6 4 195 284,85 1 767 603,73 137,3 36 147 542 29 318 35 114 432 29 215 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, €/asukas Asukasluku 126 Tilinpäätös 2013 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄKI KONSERNI 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 2012 Muutos % 15 903 351,00 -765,88 -5 441 761,53 10 460 823,58 12 628 191,36 221 587,45 -2 679 926,12 10 169 852,68 25,9 -100,3 103,1 2,9 -39 560 495,89 552 777,01 11 304 300,29 -27 703 418,60 -21 072 235,16 944 588,81 4 105 575,87 -16 022 070,48 87,7 -41,5 175,3 72,9 -17 242 595,02 -5 852 217,82 194,6 -37 917,86 746,76 -37 171,10 -172 721,61 746,76 -171 974,85 -78,0 0,0 -78,4 47 329 010,55 -31 134 271,03 -1 704 477,42 14 490 262,10 52 823 844,13 -49 271 769,81 3 555 393,35 7 107 467,67 -10,4 -36,8 -147,9 103,9 -1 129 413,43 3 025,17 -1 163,35 -241 316,06 96 982,9 -101,3 28 254,12 -54 215,98 -2 060 607,02 233 651,84 -1 852 917,04 66 501,79 14 450,06 -1 929 711,66 4 532 097,46 2 683 337,66 -57,5 -475,2 6,8 -94,8 -169,1 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 11 473 785,69 9 376 351,06 22,4 Rahavarojen muutos -5 768 809,33 3 524 133,27 -263,7 9 700 835,21 15 469 644,53 -5 768 809,33 15 469 644,53 11 945 511,26 3 524 133,27 -34 331 379 41 0,7 12 -43 428 153 63 0,4 19 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainahoitokate Kassan riittävyys 127 Tilinpäätös 2013 KONSERNITASE, RIIHIMÄKIKONSERNI VASTAAVAA 2013 2012 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 926 809,82 255 791,38 2 246,21 1 184 847,41 1 066 728,84 236 365,75 0,00 1 303 094,59 21 978 738,27 137 752 417,37 33 646 383,50 3 993 709,35 318 066,98 20 476 880,95 22 234 997,28 128 781 481,88 31 983 668,80 4 221 448,15 269 706,25 16 571 622,51 218 166 196,42 204 062 924,88 24 311 770,05 190 398,85 568 166,24 25 070 335,15 16 028 304,16 191 145,61 530 469,61 16 749 919,37 567 048,12 662 204,11 1 229 252,24 585 439,67 650 481,64 1 235 921,31 941 401,61 17 126,21 9 072,40 18 266,70 985 866,92 887 878,56 18 122,13 7 543,11 19 591,59 933 135,39 3 987 279,47 3 142 549,38 2 546,50 7 132 375,35 4 547 426,48 3 720 923,32 3 819,76 8 272 169,56 4 129 697,91 498 352,61 2 330 370,25 6 276 628,15 13 235 048,91 20 367 424,27 4 418 189,50 525 360,20 1 827 695,54 3 271 855,79 10 043 101,03 18 315 270,58 1 431,21 207 434,10 208 865,31 1 431,21 187 572,65 189 003,86 9 491 969,90 15 280 640,67 276 704 757,62 258 069 910,65 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 128 Tilinpäätös 2013 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUS POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli+/alijäämä- 1 000 € Kertynyt yli+/alijäämä- €/asukas Konsernin lainat €/asukas Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 € Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 € Kunnan asukasmäärä 2013 2012 67 551 440,09 5 620 440,77 1 366 285,43 -11 813 866,14 4 195 284,85 66 919 585,00 67 551 440,09 5 741 250,54 808 327,07 -12 359 563,38 1 767 603,73 63 509 058,04 485 937,27 523 425,51 2 182 360,55 3 834 284,19 6 016 644,74 2 256 811,99 3 136 105,56 5 392 917,56 146 000,00 825 260,75 971 260,75 196 958,99 808 550,53 1 005 509,52 566 616,65 887 204,42 96 034,07 1 549 855,14 585 008,20 854 805,43 88 456,46 1 528 270,10 127 123 147,96 113 754 087,39 2 884 149,28 16 905,00 4 311 428,88 134 335 631,12 4 368 191,65 16 905,00 4 320 906,76 122 460 090,80 35 274 436,08 32 698 828,56 1 447 288,78 437 431,60 9 326 538,46 2 482 383,43 17 457 765,23 66 425 843,58 200 761 474,70 1 448 392,92 270 252,10 10 207 342,60 2 529 272,43 16 496 550,51 63 650 639,12 186 110 729,92 276 704 757,62 258 069 910,65 27 82 -7 619 -260 5 687 166 746 190 29 318 27 79 -10 592 -363 5 213 152 286 191 29 215 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 129 Tilinpäätös 2013 1. LIITETIEDOT 1.1. Tilinpäätöksen laatim ista koskevat liitetiedot 1.1.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -m enetelm ät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden arvostus Pysyvien vastaavien hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa 9.2.4. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Poistosuunnitelmassa määritellyt poistoajat ovat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kuvatuissa ja Riihimäen kaupunginvaltuuston valtuuston määrittelemien suunnitelmapoistojen perusteiden rajoissa. Mikäli on käytetty poistoaikojen alarajoja pidempiä poistoaikoja, on niiden käyttämiselle esitetty poistosuunnitelmasta päätettäessä teknistaloudelliset perustelut, joiden pohjalta on määritelty kohteen pitoaika. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä on Riihimäen kaupungin poistot laskettu kaupunginhallituksen 19.11.2012 hyväksymän ja Vesihuoltoliikelaitoksen kaupunginhallituksen 17.12.2012 hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti kaupunginvaltuuston 20.8.2012 hyväksymiä suunnitelmapoistojen perusteita noudattaen. Pysyvien vastaavien sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen pääsääntöisesti hankintamenoon 1.1.1997 määritettyyn sitä alempaan arvoon, jolloin arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen arvo palvelutuotannossa. Osakkeisiin tehdyt arvonkorotukset on esitettykohdassa 9.3.1. Vaihto-om aisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon luovutushinnan tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusom aisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Aikaisem pia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Vuonna 2012 on kirjattu edellisten tilikausien yli/alijäämista verottajalta haetut vuoden 2011 arvonlisäverosaamiset vuokraustoiminnasta yhteensä 11 942,50 euroa. Pysyvien vastaavien myynnissä vuonna 2011 oli epähuomiossa jätetty kirjaamatta rakennusten tasearvon yhteensä -141 377, 95 euroa. Ko. rakennukset romutettiin pysyvistä vastaavista vuonna 2012. Vuonna 2013 on kirjattu edellisten tilikausien yli/alijäämiin 137 749,49 vuoden 2012 myyntivoittojen siirto vuokra-asuntorahastoon. Riihim äen kaupunki 2013 Myyntivoittojen siirto vuokra-asuntorahastoon 2012 - 137 749,49 Vuokraustoiminnan arvonlisäveropalautus 2011 11 942,50 Hyvinkääntie 65 rakennusten romutus 2011 Yhteensä Riihim äkikonserni 2012 - 137 749,49 - 141 377,95 - 129 435,45 2013 2012 130 Tilinpäätös 2013 1.2. Tuloslaskelm an liitetiedot 1.2.1. Toim intatuotot tehtävittäin - ilman sis. eriä Kaupunginhallitus Yleinen johtaminen Eu-hanketoiminta Työllisyyden hoito Elinkeinoelämän edistäminen Hallintokeskus Perusturvalautakunta Sosiaalityö Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Koulutuslautakunta Hallinto- ja tukipalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio-opetus Vapaan sivistystyö ja taiteen perusopetus Kirjastotoimi Ruokapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Nuorisotoimi Liikuntatoimi Riihisalo Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupungin museot Tekninen lautakunta Hallintoyksikkö Kaavoitusyksikkö Kartta- ja tonttiyksikkö Tilayksikkö Katu- ja puistoyksikkö Pelastustoiminta Rakennusvalvontayksikkö Ympäristönsuojeluyksikkö Yhteensä Vesihuoltoliikelaitos Liikevaihto Muut tuotot Yhteensä Kaikki yhteensä Toim intatuotot tehtävittäin Yleishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus-ja kulttuuripalvelut Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut Yhteensä 1.2.2. Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä 1.2.3. Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja. ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Riihim äen kaupunki 2013 799 748,99 2012 626 097,43 823 733,95 44,63 362 341,95 7 942,67 701 515,63 2 025 243,49 229 411,46 4 029 398,50 2 343 329,89 226 694,66 3 747 244,60 61 885,05 2 141 238,96 757 132,56 249 038,76 573 480,32 54 239,41 209 608,10 133 472,15 2 138 391,38 771 807,61 273 528,88 565 072,41 54 461,76 155 480,25 2 766,64 48 406,55 621 184,08 69 165,87 178 518,25 37 888,67 4 605,23 43 229,42 673 333,83 69 753,83 149 614,78 26 094,61 165 773,38 42 615,18 5 055 086,87 2 060 886,82 924 134,30 32 034,00 149 681,53 13 298,32 21 577 342,95 194 432,13 22 265,98 2 983 210,78 2 215 748,82 762 007,18 239 928,07 93 336,53 19 782 623,61 7 651 062,76 662 199,88 8 313 262,64 7 513 277,54 516 089,42 8 029 366,96 29 890 605,59 27 811 990,57 419 379,46 Riihim äen kaupunki 2013 1 845 225,88 6 284 053,45 5 004 553,22 8 443 510,40 2012 1 895 578,83 6 317 269,15 5 058 846,14 6 177 664,89 Riihim äkikonserni 2013 1 932 944,06 43 768 763,94 7 954 269,04 8 666 133,74 2012 2012 1 902 517,81 42 537 363,88 8 198 787,49 6 750 283,79 8 313 262,64 8 362 631,56 18 604 292,77 18 529 456,36 29 890 605,59 27 811 990,57 80 926 403,54 77 918 409,32 Riihim äen kaupunki 2013 2012 100 716 971,45 95 431 417,00 6 484 394,58 5 512 984,88 7 866 861,51 6 646 225,04 115 068 227,54 107 590 626,92 Riihim äkikonserni 2013 100 716 971,45 6 484 394,58 7 866 861,51 115 068 227,54 2012 95 431 417,00 5 512 984,88 6 646 225,04 107 590 626,92 Riihim äen kaupunki 2013 2012 44 377 347,00 43 644 626,00 - 2 983 236,00 - 2 387 849,00 40 212,00 40 214,00 - 3 677 049,00 - 3 812 077,00 Riihim äkikonserni 2013 44 377 347,00 - 2 983 236,00 40 212,00 - 3 677 049,00 - 2012 43 644 626,00 2 387 849,00 40 214,00 3 812 077,00 Riihimäen Teatteri Oy:n valtionosuus Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky:n yksikköhintarahoitus Yhteensä Riihim äkikonserni 2013 37 676 850,00 37 404 486,00 478 109,00 463 276,00 10 536 035,09 10 942 681,81 48 690 994,09 48 810 443,81 131 Tilinpäätös 2013 1.2.4. Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin liittyvät erät Riihim äen kaupunki 2013 Satunnaiset tuotot Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky:n laboratoriotoiminann myynti Koy Paimenpolku 2 saama vakuutusyhtiön korvaus vesivahingoista Riihimäen Teatterisäätiön alaskirjaus Eteva Ky/Evantia Oy:n osinkotuotto Yhteensä Satunnaiset kulut Osakkuusyhtiö Ekokierron konkurssi, osakkeiden alaskirjaus Eteva Ky/Evantia Oy:n osakkeiden myyntitappio Riihim äkikonserni 2013 2012 2012 161 952,75 18 960,73 55 673,97 1 141,76 3 837,84 4 979,60 - 15 000,00 - 5 745,48 Yhteensä - 15 000,00 - 5 745,48 Satunnaiset erät yhteensä - 15 000,00 - 765,88 236 587,45 - - 15 000,00 15 000,00 221 587,45 1.2.5. Suunnitelm an m ukaisten poistojen perusteet Vuoden 2013 tilinpäätöksessä on Riihimäen kaupungin poistot laskettu kaupunginhallituksen 19.11.2012 hyväksymän ja Vesihuoltoliikelaitoksen 17.12.2012 hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti kaupunginvaltuuston 20.8.2012 hyväksymiä suunnitelmapoistojen perusteita noudattaen. Poistosuunnitelm a Poistom entelm ä Poistoaika AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kehittämismenot Tasapoisto 2 vuotta Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuotta Liikearvo Tasapoisto 2 vuotta - atk-ohjelmistot Tasapoisto 3 vuotta - muut Tasapoisto 3 vuotta Muut pitkäaikaiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20 -50 vuotta - hallinto- ja museorakennukset - hoitolaitokset - koulut ja kirjasto - liikuntahallit Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 30 vuotta VHL:n rakennukset ja vesitorni Tasapoisto 30 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta Tasapoisto 20 vuotta Tasapoisto 40 vuotta - saunat, varastot ja huoltorakennukset Vapaa-ajan rakennukset - Kotaniemen, Leporannan ja Riihisalon rakennukset Asuinrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 20 vuotta Uudelleen pääällystystyöt Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 30 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakeluverkosto Tasapoisto 40 vuotta Viemäriverkko Tasapoisto 40 vuotta Kaukolämpöverkko Tasapoisto 20 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema, alakeskukset Tasapoisto Tasapoisto 20 vuotta 10 vuotta Maakaasuverkko Tasapoisto 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 20 vuotta Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Tasapoisto 15 vuotta Liikenteen ohjauslaitteet Tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Rautaiset alukset Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta Koneet ja kalusto 132 Tilinpäätös 2013 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Käytön mukainen Ei poistoa Ei poistoa Ei poistoa 1.2.6. Selvitys suunnitelm an m ukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta tilinpäätöksessä Vuosina 2012 - 2016 Keskimäärin suunnitelman mukaiset poistot 7 628 735,00 Keskimäärinen poistonalaisten investointien 10 190 236,00 omahankintameno Ero euroa - 2 561 501,00 Ero % - 25,00 Keskimääräisten investointien ja poistojen erotus johtuu siitä, että tarkastelukaudella investointitaso on korkea. 1.2.7 Pakollisten varausten m uutokset Riihim äkikonserni Riihim äen kaupunki 2013 2012 2013 2012 Eläkevaraukset Kunnan eläkejärjestelmän eläkevastuu 1.1. Vähennykset tilikaudella 196 958,99 236 000,00 196 958,99 236 000,00 50 958,99 39 041,01 50 958,99 39 041,01 146 000,00 196 958,99 146 000,00 196 958,99 131 337,39 120 037,39 131 337,39 120 037,39 11 300,00 11 300,00 11 300,00 11 300,00 142 637,39 131 337,39 Lisäykset tilikaudella Eläkevastuu 31.12. Muut pakolliset varaukset Maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 1.1. Lisäykset tilikaudella Kinturinmäen kaatopaikka Vähennykset tilikaudella Korttionmäen maankaatopaikka Maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 31.12. Potilasvahinkovakuutusm aksuvastuu (Kanta-Häm een shp) 1.1. 142 637,39 131 337,39 677 213,14 571 323,19 Vähennykset tilikaudella Lisäykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 31.12. 288 637,39 Kaupungin pakolliset varaukset yhteensä 328 295,38 5 410,23 105 889,95 682 623,37 677 213,14 971 260,75 1 005 509,52 Maankaatopaikkojen jälkihoitovaraukset Korttionmäen maankaatopaikka Jälkihoitokustannukset ovat noin 80.000 euroa, toteutus vuosina 2004-2007. Ajalla 20014 - 2006 jälkihoitotöitä on tehty noin 43.400 euron edestä. Vuodelle 2007 on jäljellä varausta noin 36.600 euroa, minkä arvioidaan riittävän kattamaan viimeiseet jälkihoitokustannukset Kinturinmäen maankaatopaikka Maankaatopaikan on suunniteltu toimivan vuoteen 2016. Arvioitu jälkihoitokustannus tuolloin on noin 140.000 euroa. Ajalla 2004 - 2013 jälkihoitokustannuksia on kirjattu varauksena 113.000 euroa. Vuosina 2014 - 2016 varausta kirjataan 11.300 euroa vuosittain. 1.2.8.Pysyvien vastaavien hyödykkeiden m yynti- Riihim äen kaupunki voitot ja tappiot Riihim äkikonserni 2013 2012 2013 2012 3 550 114,51 1 451 351,63 3 550 114,51 162 540,08 136,66 162 540,08 529 600,09 989 367,70 635 343,76 2 143 491,80 4 539 618,87 2 253 536,02 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Rakennusten myyntivoitot Osakkeiden ja osuuksien myyntivoitot 781 206,42 Muut myyntivoitot 21 368,73 Yhteensä Myyntitappiot Myyntivoitot ja -tappiot yhteensä 1.2.9. Osinkotuottojen ja peruspääom an tuottojen erittely Osinkotuotot 1.2.10.Erittely poistoeron m uutoksista 4 352 689,66 - 4 300,55 1 671,88 4 351 017,78 2 143 491,80 Riihim äen kaupunki 2013 556 177,27 46 840,81 42 230,23 4 497 388,64 2 253 536,02 Riihim äkikonserni 2012 514 394,01 2013 2012 7 546,17 11 390,32 Riihim äkikonserni Riihim äen kaupunki 2013 Riihimäen kaupunki 1 451 351,63 2012 46 969,17 2013 2012 46 840,81 46 969,17 Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 4 323,08 4 394,06 Hämeen maakuntaliitto ky 1 074,74 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 17 997,46 Riihimäen Kotikulma Oy Poistoeron muutokset yhteensä 1 074,74 - 305 648,34 - 249 400,04 3 031,25 46 840,81 46 969,17 73 267,34 3 810,32 Tasetta koskevat liitetiedot 217 836,42 205 411,18 205 411,18 Kirjanpitoarvo 31.12. 18 823 715,90 76 944 543,64 18 823 715,90 76 944 543,64 19 028 655,94 68 984 460,28 698 152,00 2 149 821,84 -470 500,00 -903 092,04 9 221 788,42 -2 941 026,90 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset 14 697 717,04 5 645,08 -2 276,60 -14 710,38 14 686 375,14 14 686 375,14 25 918 214,98 21 229 216,23 Kirjanpitoarvo 31.12. 606 876,63 62 440 682,98 Osakkeet Muut osakkeet Osakkeet ja osakkuusja osuudet osuudet yhteisöt yhteensä 25 918 214,98 12 409 941,90 685 359,05 53 711 232,97 8 940 800,00 26 074,28 8 972 519,36 -136 236,05 -104 556,69 -243 069,34 14 710,38 25 918 214,98 21 229 216,23 606 876,63 62 440 682,98 Osakkeet ja osuudet Osakkeet Kuntayhtymätytäryhtiöt osuudet 423 247,60 423 247,60 794,25 -195 792,34 255 691,50 362 554,19 Aineettomat yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. Sijoitukset -130 141,71 794,25 -65 650,63 217 836,42 209 961,74 138 016,39 45 729,76 224 537,80 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkävaik. oikeudet menot Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12. Ainetttomat ja aineelliset hyödykkeet Pysyvät vastaavat - Riihimäen kaupunki ja Vesihuoltoliikelaitos 1.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 1.3. 1 400 935,53 1 400 935,53 206 000,00 206 000,00 15 060 046,17 15 060 046,17 Arvo- ja taide- Ennakkomaksut esineet keskeneräiset hankkeet 1 440 212,13 206 000,00 11 614 384,57 433 257,25 12 773 872,48 -28 742,81 -13 034,50 945,00 -9 299 468,07 -460 444,35 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 28 575,95 28 575,95 -746,76 0,00 0,00 28 575,95 28 575,95 -746,76 Muut lainasaamiset ja muut saamiset Saamiset Saamiset Saamiset Lainasaamiset tytäryhtiöt osakkuus- muut yhteisöt yhteensä yhteisöt 29 322,71 29 322,71 33 048 947,75 33 048 947,75 75 940,40 -2 756 308,20 31 390 010,32 4 392 839,43 -53 534,20 Kiinteät rakenteet 62 469 258,93 62 469 258,93 53 740 555,68 8 972 519,36 -243 816,10 Yhteensä 145 484 188,98 145 484 188,98 132 663 723,24 20 447 943,00 -552 777,01 -916 126,54 -794,25 -6 157 779,45 Aineelliset yhteensä 145 907 436,58 145 907 436,58 -6 353 571,79 132 919 414,74 20 810 497,19 -552 777,01 -916 126,54 Yhteensä Tilinpäätös 2013 133 134 Tilinpäätös 2013 Arvonkorotukset Riihim äen kaupunki 2013 2012 Riihim äki konserni 2013 2012 Riihimäen kaupunki: Asunto Oy Riihimäen Tarmokkeen ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n osakkeisiin on tehty 1.1.1997 arvonkorotukset todennäköistä luovutushintaa vastaavaksi Asunto Oy Riihimäen Tarmokkeen arvonkorotusta on purettu vuonna 2012 63.284,20 euroa ja vuonna 2013 120.651,59 euroa. Osakkuusyhtiöosakkeet ja osuudet Asunto Oy Riihimäen Tarmoke 284 778,93 405 430,52 284 778,93 405 430,52 Riihimäen Kaukolämpö Oy 2 187 788,55 2 187 788,55 2 187 788,55 2 187 788,55 2 472 567,48 2 593 219,07 2 472 567,48 2 593 219,07 Kuntayhtymien kautta tulevat arvonkorotukset Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky: Jotta Oitin vanhan lääkäritalon tontin arvo saataisiin käyvän arvon mukaiseks, on tehty arvonkorotus, jonka perustana on käytetty viimeisintä myyntihintaa (5,05 euroa/m2). Arvonkorotuksen määrä oli 18.046,56 €, tontin arvo ilman arvonkorotusta taseeessa on 15.701,76 euroa (yhtymähallituksn § 211 13.11.96). Riihimäkikonsernin osuus 64,25669 % (v.2012 65,13321 %) arvonkorotuksesta on 11.596,12 euroa. Maa- ja vesialueet 11 596,12 11 754,30 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky: Kuntayhtymän perustamisen yhteydessä valtiolta siirtyi Evon, Lepaan ja Mustialan maa-alueet, rakennukset ja osakkeet veloituksetta kuntaytymälle. Vastaava siirto tapahtui vuonna 1996 Ammatillisen Opettajakorkeakoulun osalta. Maa- ja vesialueiden sekä rakennusten arvokorotuksen määrä perustuu vuoden 1995 verotusarvoihin. Osakkieden ja osuuksien arvonkorotukset perustuvat kuntayhtymälle siirtymvaiheen arvoihin. Konserniin on otettu omistusosuuden 20,49797 % mukainen summa. Maa- ja vesialueet 129 476,11 129 476,11 Rakennukset 3 002 972,72 3 002 972,72 Osakkeet ja osuudet 3 828,34 3 828,34 3 136 277,17 3 136 277,17 Arvonkorotukset yhteensä 2 472 567,48 2 593 219,07 5 620 440,77 5 741 250,54 Vaihtuvien vastaavien saam iset sam an konsernin yhteisöiltä Lyhytaikaiset saam iset Saam iset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saam iset osakkuusyhteisöiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saam iset kuntayhtym iltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Siirtosaam isiin sisältyvät olennaiset erät Kansaneläkelaitos, työterveyshuollon korvaus Sotainvalidien lisämääräraha Varhemaksun palautus Tampereen kaupunki Kiertokapula Oy:n jätteenkuljetuksen lopputilitys Riihimäen Teatterisäätiön kalusteet Koy Riihimäen Teatterihotelli Oy:n osakkeet Valion tonttikauppa Projektien avustussaatavat Tuet ja avustukset (EU ja valtio) Siirtyvät korot Arvonlisäverosaamiset verottajalta 12/2013 Maksatushakemussaamiset Muut siirtosaamiset Yhteensä Riihim äen kaupunki 2013 183 834,31 766,00 184 600,31 2012 141 846,47 62 777,79 90 317,27 294 941,53 Riihim äen kaupunki 2013 151 986,78 4 050,00 156 036,78 2012 174 860,81 17 899,48 192 760,29 Riihim äen kaupunki 2013 5 646,08 17 291,60 22 937,68 2012 17 050,90 8 650,82 25 701,72 Riihim äen kaupunki 2013 330 000,00 50 000,00 190 694,78 58 056,36 2012 320 000,00 70 000,00 Riihim äki konserni 2013 2012 Riihim äki konserni 2013 2012 Riihim äki konserni 2013 2012 Riihim äki konserni 2013 540 980,63 50 000,00 190 694,78 58 056,36 44 264,79 50 000,00 40 317,27 3 710 000,00 2012 525 733,90 70 000,00 44 264,79 3 710 000,00 8 812,24 34 230,30 271 520,62 4 619 084,00 180 853,03 739 665,39 82 443,61 8 856,53 430 599,93 659 083,15 545 913,16 6 276 628,15 58 580,31 56 180,38 34 343,41 702 677,09 1 780 075,91 3 271 855,79 135 Tilinpäätös 2013 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Riihim äen kaupunki 2013 2012 Riihim äki konserni 2013 Jälleenhankintahinta (Eteva ky) Kirjanpitoarvo (Hämeen maakuntaliitto ky) Erotus Raham arkkinainstrum entit Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus 1 655,26 1 431,21 224,05 Riihim äen kaupunki 2013 2012 Joukkovelkakirjalainasaam iset Riihim äen kaupunki 2013 Jälleenhankintahinta (Hämeen ammattillisen korkeakoulutuksen ky) Kirjanpitoarvo (Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky) Erotus 2012 2012 1 437,82 1 431,21 6,61 Riihim äki konserni 2013 2012 Riihim äki konserni 2013 206 492,25 207 434,10 941,85 - 2012 186 316,30 187 572,65 1 256,35 Riihim äki konserni 2013 67 551 440,09 2012 67 551 440,09 1.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Om a pääom a Peruspääoma 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma 31.12. Riihim äen kaupunki 2013 2012 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09 Säätiöiden ja yhdistysten peruspääoma 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Säätiöiden ja yhdistysten peruspääoma 31.12. 67 551 440,09 16 818,79 - - Arvonkorotusrahasto 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Arvonkorotusrahasto 31.12. 2 593 219,07 2 656 503,27 120 651,59 2 472 567,48 63 284,20 2 593 219,07 Muut omat rahastot 1.1. Vuokra-asuntorahasto Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Vuokra-asuntorahasto 31.12. 808 327,07 857 958,37 300 000,00 1 366 285,44 1 108 327,07 300 000,00 808 327,07 808 327,07 857 958,37 300 000,00 1 366 285,43 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1.1. 7 014 003,78 5 924 238,20 - 10 591 959,65 Muut ylijäämä-/alijäämäerien muutokset Vuokraustoiminnan arvonlisäveropalautus Hyvinkääntie 65 v. 2011 romuttamatta jääneiden rakennusten tasearvot V.2012 myyntivoittojen siirto vuokra-asuntorahastoon 137 749,49 Muut konsernin ylijäämä/alijäämäerien muutokset Muut ylijäämä-/alijäämäerien muutokset yhteensä 137 749,49 - - 5 741 250,54 - 129 435,45 5 335 820,02 405 430,52 120 809,77 5 620 440,77 5 741 250,54 1 108 327,07 300 000,00 808 327,07 - 12 332 830,18 - 11 942,50 141 377,95 137 749,49 1 084 157,00 1 221 906,49 - 102 702,26 26 733,19 - 12 359 563,37 11 942,50 141 377,95 - 16 818,79 - Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 31.12. 6 876 254,29 5 794 802,75 - 11 813 866,12 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 679 133,20 1 219 201,03 4 195 284,85 1 767 603,73 81 945 680,50 77 966 990,01 66 919 585,00 63 509 058,05 Oma pääoma yhteensä Pitkäaikainen vieras pääom a Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Yhteensä Riihim äen kaupunki 2013 2012 Riihim äki konserni 2013 2012 16 800 000,00 16 500 000,00 58 949 453,14 50 620 489,45 16 800 000,00 16 500 000,00 16 905,00 58 966 358,14 16 905,00 50 637 394,45 136 Tilinpäätös 2013 Pakolliset varaukset Riihim äen kaupunki 2013 Eläkevastuuvaraus 1.1. 196 958,99 Purettu eläkevastuuvarausta tilikaudella 50 958,99 Lisätty eläkevastuusvarausta tilikaudella Eläkevastuuvaraus 31.12. 146 000,00 Muut pakolliset varaukset 1.1. 131 337,39 Maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 11 300,00 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu/Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Muut pakolliset varaukset 31.12. 142 637,39 Pakolliset varaukset yhteensä 31.12. 288 637,39 Velkojen erittely sam an konsernin yhteisöille Riihim äen kaupunki 2013 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Ostovelat Siirtovelat Velat jäsenkuntayhtymille Ostovelat Siirtovelat Velat osakkuusyhteisöille Ostovelat Siirtovelat 2012 236 000,00 39 041,01 196 958,99 120 037,39 11 300,00 131 337,39 328 296,38 2012 44 632,38 106 314,06 150 946,44 50 505,31 106 637,01 157 142,32 143 494,68 346 077,34 489 572,02 430 275,55 402 286,81 832 562,36 174 644,92 1 008,00 175 652,92 181 652,78 Riihim äki konserni 2013 4 983 210,78 Riihim äen kaupunki 2013 3 257 721,05 262 477,76 Vesihuoltoliikelaitoksen liittymismaksut 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Vesihuoltoliikelaitoksen liittymismaksut 31.12. Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky:n liittymismaksut 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky:n liittymismaksut 31.12. Liittymismaksut yhteensä 3 520 198,81 3 520 198,81 2012 236 000,00 39 041,01 196 958,99 691 360,58 11 300,00 105 889,95 808 550,53 1 005 509,52 2012 181 652,78 Luotollinen shekkitili Erittely liittym ism aksuista Riihim äki konserni 2013 196 958,99 50 958,99 146 000,00 808 550,53 11 300,00 5 410,23 825 260,76 971 260,76 2012 2 872 948,67 395 511,58 10 739,20 3 257 721,05 3 257 721,05 Riihim äki konserni 2013 3 257 721,05 262 477,76 1 547 226,85 3 520 198,81 2 222,38 2012 2 872 948,67 395 511,58 10 739,20 3 257 721,05 2 890,49 770,87 1 451,51 3 521 650,32 668,11 2 222,38 3 259 943,43 Riihim äki konserni 2013 13 312 168,13 250 749,87 739 650,23 131 973,26 346 208,18 2012 12 701 223,57 241 792,80 710 158,50 134 281,68 359 375,17 Erittely siirtoveloista Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Riihim äen kaupunki 2013 7 751 727,68 204 227,07 603 350,65 115 006,03 206 793,70 106 314,06 268 000,00 288 173,81 33 114,87 360 645,71 74 367,37 Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset KUEL työntekijä KUEL työnantaja Valtion eläkerahasto Korkojaksotukset Riihimäen Teatteri, Riihimäen Teatterisäätiön velat Opetusministeriö, opetusryhmäkoon pienentäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö, HUPI-hanke Opetushallitus, KOKUKE-hanke Opetushallitus, opetusryhmäkoon pienentämnen Opetushallitus, Digi-ope hanke Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Osavaa viestintää hanke Opetushallitus, SATULA-hanke 57 571,27 Kanta-Hämeen aluepelastuslaitoksen lisäveloitus/sairaankuljetus 50 000,00 Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Lasimuseon kansainv. näy Projekti- ja kurssijaksotukset / avustukset Potilasvakuutuskeskus Hämeen ammattillisen korkeakoulutuksen ky , maksuosuus toimitil 340 164,82 Valtionosuusennakko, opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin Jaksotetut määrärahat Muut siirtovelat 199 854,90 Yhteensä 10 659 311,94 2012 7 322 653,21 192 842,63 567 662,15 117 412,42 207 276,68 106 314,06 264 741,94 337 100,00 44 021,89 44 200,00 75 441,03 60 000,00 268 000,00 288 173,81 33 114,87 360 645,71 74 367,37 57 571,27 44 200,00 75 441,03 60 000,00 50 000,00 80 152,64 207 090,59 61 700,71 172 214,52 368 551,80 889 347,50 17 457 765,23 97 614,00 266 789,47 925 895,23 16 496 550,51 340 164,82 97 614,00 207 184,51 9 984 629,34 264 741,94 337 100,00 44 021,89 137 Tilinpäätös 2013 1.4. Vakuuksia ja vastuusitoum uksia koskevat liitetiedot 1.4.1 Leasingvastuiden yhteism äärä Riihim äen kaupunki 2013 Seuraavalla tilikaudella m aksettavat leasingvastuut Riihimäen kaupunki Riihimäen Kotikulma Oy Riihimäen Teatteri Oy RHL-Data Oy Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky Hämeen maakuntaliitto ky Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Eteva Ky Hämeen päihdehuollon ky Yhteensä Myöhem m in m aksettavat leasinginvastuut Riihimäen kaupunki Riihimäen Kotikulma Oy Riihimäen Teatteri Oy RHL-Data Oy Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky Hämeen maakuntaliitto ky Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Eteva Ky Hämeen päihdehuollon ky 92 989,27 92 989,27 Riihim äen kaupunki 2013 54 762,11 Leasingvastuutyhteensä 2012 64 089,44 64 089,44 2012 82 852,96 Riihim äki konserni 2013 54 762,11 9 337,53 3 333,52 3 413,67 46 402,97 164 873,42 9 272,98 416 010,46 2 638,40 64 089,44 20 501,07 200,02 47 255,45 163 775,73 207 446,55 1 301,85 503,40 505 073,49 2012 82 852,96 23 836,61 63 616,91 213 680,05 54 762,11 82 852,96 710 045,06 147 751,38 146 942,40 1 191 384,01 1 433 416,73 Riihim äen kaupunki 2013 Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 127 305 379,35 Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. 85 377,96 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen ra Muiden puolesta annetut takaukset Jäljellä oleva pääoma 31.12. 92 989,27 19 509,12 1 510,44 1 596,00 47 539,67 144 624,04 5 369,85 166 428,87 1 663,51 108,18 481 338,95 2012 542 441,13 1 780,72 134,85 928 343,23 1.4.2 Vastuusitoum ukset sam aan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Riihim äen kaupunki Tytäryhteisöjen puolesta annetut takaukset 2013 2012 38 301 405,54 Jäljellä oleva pääoma 31.12. 39 824 577,67 Osakkuusyhteisöjen puolesta annetut takaukset Jäljellä oleva pääoma 31.12. 1 750,87 1.4.3 Muut vastuusitoum ukset Riihim äki konserni 2013 5 879 440,63 2012 Riihim äki konserni 2013 - 2012 1 750,87 Riihim äki konserni 2013 2012 108 401 101,73 127 305 379,35 108 401 101,73 76 581,98 85 377,96 76 581,98 6 078 954,65 5 918 864,48 6 133 021,99 1.4.4 Muut kaupunkia koskevat taloudelliset vastuut Riihim äen kaupunki Riihim äki konserni 2013 2012 2013 Arvonlisäverolain mukaan uudisrakentamis- tai perusparantamismenoista vähennyksenä tai palautuksena käsiteltyyn arvonlisäveroon liittyy 1.1.2008 alkaen kymmenen vuoden oikaisuvelvollisuus, mikäli kiinteistön tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu palautukseen tai vähennykseen oikeuttamattomaksi. Arvonlisäverovastuu - Riihisalo, korjauskust. haettu palautuksena v.2008 761,58 euroa Paloasema, haettu korjauskust.palautusta/vähennysta v. 2008 Paloasema, haettu korjauskust. palautusta/vähennysta v. 2009 Paloasema, haettu korjauskust.palautusta/vähennysta v. 2010 Paloasema, haettu korjauskust. palautusta/vähennysta v. 2011 761,58 9 839,14 1 249,38 1 219,68 6,16 13 075,94 2012 138 Tilinpäätös 2013 Perustam ishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu Riihim äen kaupunki Riihim äki konserni 2013 2012 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeisiin saatujen valtionosuuksien palautusvastuut, STVOL 4:30 § 30, L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 7:30 §, vastuu voimassa 15 vuotta. Perustamishankkeiden valtionosuudet 2012 10 907 427,00 Ym päristövastuut Polttosuolla sijainneen ja kaupungin omistukseen siirtyneen Lasitehtaan vanhan ongelmajätteen kaatopaikan maaperä- ja pohjavesitutkimus on tehty ja ympäristöriskit selvitetty 2004. Hämeen ELY-keskus edellytti alkuvuodesta 2013 kaupungilta alueen tarkempaa kunnostustarpeen arviointia riskinarviointeineen. Työ edellyttää maaperän ja pohjaveden lisätutkimuksia. Toistaiseksi lisätutkimuksia ei ole tilattu. Myös Uhkolansuon vanhan kaatopaika tutkimus on toteutettava tulevina vuosina riskien selvittämiseksi. Kaatopaikka sijaitsee tulvariskialueella. Määrärahaa tähän ei ole toistaiseksi varattu. Riihimäen kaupungin alueella on tehty vuonna 2004 pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Osana suunnitelmaa tarkistettiin pohjavesialueiden seurantaohjelmat. Pohjaveden seurantaa tehdään vuosittain Riihimäen Veden toimesta. Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma päivitetään vuonna 2014 tekniikan ja ympäristön toimialan sekä Riihimäen Veden tilaamana. Samalla päivitetään myös pohjaveden seurantaohjelma. Linja-autoaseman asemakaavoituksen yhteydessä tehdyissä selvityksissä havaittiin öljyllä pilaantunutta maata kutomon piha-alueella. Maaperän puhdistustarvetta selvitettiin lisää vuonna 2013 TANKKI-hankkeen toimesta. Akuuttia puhdistustarvetta ei todettu. Valtakatu 11:ssä Neste Markkinointi Oy:n kaupungilta vuokraamalla kiinteistöllä loppui jakeluaseman toiminta vuoden 2009 lopussa. Maaperän puhdistustyö toteutettiin 2010 Neste Markkinointi Oy:n toimesta. Kunnostuksen jälkeen kaupungin omistamalle alueelle jäi kiinteistön asumiskäyttöä mahdollisesti rajoittavaa pilaantuneisuutta pohjaveteen. Pohjaveden seuranta on jatkunut 2013. Tulosten pohjalta Hämeen Ely-keskus päättää jatkotoimista. Herajoen pohjavesialueella jatkui vuonna 2013 pilaantuneen pohjaveden seuranta toimintansa lopettaneella Teboil Oy:n jakeluasemalla. Tulosten mukaan vuosina 2012-2013 pohjaveden pilaantuma on laajentunut aiemmista vuosista. Maaperä on pääosin kohteessa kunnostettu, pilaantunutta maata on jäänyt rakennuksen alle ja hieman myös viereiselle kaupungin omistamalle puistokaistaleelle, jossa kulkee vesi- ja viemärijohdot. Hämeen ELY-keskus päättää seurantatulosten pohjalta pohjaveden ja maaperän puhdistamisen loppuun saattamisesta. Herajoella kaupungin omistamalla maa-alueella todettiin vuonna 2011 merkittävä luvaton kaatopaikka, alueen siivoaminen on saatettu loppuun vuonna 2013. Vuonna 2013 todettiin ja toteutettiin maaperän kunnostus Lasilantien uusilla asemakaavoitetuilla tonteilla. Kunnostuksen kokonaiskustannukset ovat n. 47 000 euroa. Korttionmäen maankaatopaikan jälkihoitotyöt aloitettiin vuonna 2004 ja saatettiin valmiiksi vuoden 2012 lopulla. Kokonaiskustannusarvioksi on tarkentunut noin 80.000 euroa. Jälkihoitotyöt on katettu tehdystä varauksesta. Suljetun kaatopaikan pintavesi-ja pohjavesivaikutuksia seurataan vuosittain katu- ja puistoyksikön toimesta. Kinturinmäen kaatopaikalla aloitettiin toiminta vuonna 2004. Maankaatopaikka suljettiin vuoden 2013 lopussa, jolloin maa-aineksen vastaanotto alueelle loppui. Kaatopaikan jälkihoitotoimenpiteet toteutetaan vuosien 2014 ja 2015 aikana. Luiskat loivannetaan vuonna 2014 ja pintakerrokset ja istutukset toteutetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Jälkihoitokustannuksiksi arvioitiin ensimmäisessä vaiheessa 70.000 euroa, josta kuluksi on jaksotettu vuosina 2004-2005 15.600 euroa. Laajennetun maankaatopaikan arvioitu jälkihoitokustannus on 140.000 euroa. Jälkihoitovaraust kirjataan 11.300 euroa/vuosi ajalla 2006-2016. Kaatopaikka maisemoidaan 2015 loppuun mennessä. Toiminnalle on ympäristöluvassa asetettu 15 440 euron suuruinen vakuus. Kaatopaikan pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia seurataan vuosittain katu- ja puistoyksikön toimesta. EU-hankkeet: vastuu tuleville vuosille Nro Hankkeen nimi Toteutusaika 1421 Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWCT/SYKLI (EAKR) Kh 19.12.2011 § 506 Kh:n päätöksen mukainen rahoitusosuus yhteensä Riihimäen kaupungin rahoitusosuus toteutuma 2012 - 2014 TANKKI -hanke Kh 16.4.2012 § 152 Kh:n päätöksen mukainen rahoitusosuus yhteensä Riihimäen kaupungin rahoitusosuus toteutuma 2012 - 2014 Nuorisotakuun toteuttamisen tukeminen Hämeessä (ESR) Kh 7.10.2013 § 438 Kh:n päätöksen mukainen rahoitusosuus yhteensä Riihimäen kaupungin rahoitusosuus toteutuma 2013-2014 Illuusioiden Riihimäki -hanke (EAKR ) Kh 7.10.2013 § 439 Kh:n päätöksen mukainen rahoitusosuus yhteensä Riihimäen kaupungin rahoitusosuus toteutuma 2013-2014 1422 1423 1424 1426 1425 TrioPlus Häme Kh 18.11.2013 § 532 Kh:n päätöksen mukainen rahoitusosuus yhteensä Riihimäen kaupungin rahoitusosuus toteutuma Inno-Riihy -hanke (EAKR) Kh 2.12.2013 § 555 Kh:n päätöksen mukainen rahoitusosuus yhteensä Riihimäen kaupungin rahoitusosuus toteutuma Kaupunginhallituksen hyväksymät rahoitusosuudet yhteenä 30000 15 000 14 800 2013 2014 10 000 10 000 10 000 8 000 8 000 3 000 3 000 11 800 6 000 6 000 2013 - 2014 3000 2013 - 2014 15000 1 000 1 000 2 000 8 000 8 000 7 000 65 484 33 800 2015 2016 139 Tilinpäätös 2013 Tytäryhteisöjen ja kuntayhtym ien kautta tulevat m uut taloudelliset vastuut Riihim äen kaupunki Riihim äki konserni 2013 2012 2013 Riihimäen Teatteri Oy Näyttämöväen vanhuudenturvasäätiö eläkevastuu 39 308,00 Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Koy Lopen Terveystalon lainan takaus, YH § 57, 16.3.2011 803 992,56 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky Asetuksella suojellut kuntayhtymän hallussa olevat kiinteistöt. Evon yksikössä on viisi suojeltavaa kohdetta ja yhdeksän varjeltavaa kohdetta. Lepaan yksikössä on kymmenen suojeltavaa kohdetta. Mustialan yksikössä on 14 suojeltavaa kohdetta ja seitsemän varjeltavaa kohdetta. Eteva ky ARA-avustusten palautusvastuu Valtion asuntorahastolta on saatu avustusta vuosina 2006-2013 149 069,59 € erityisryhmien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Avustuksiin liittyy 20 vuoden erityiskäyttörajoitus. Tällä hetkellä ei näytä todennäköiseltä, että palautusvastuu realisoituisi. 2012 40 382,00 860 235,15 Rasitteet Riihim äen Tilat ja Kehitys Oy Yhtiötä sitoo fuusiossa 1.1.2012 siirtynyt Kiinteistö Oy Riihimäen Veturin ja Kiinteistö Oy Riihimäen Matkakeskuksen kanssa 9.2.2007 allekirjoitettu hallinnanjakosopimus koskien yhtiöiden määräosin omistaman kiinteistön 694-5-502-3 maapohjan, kiinteistölle toteutettavien liike- ja toimistorakennusten, autopaikoituskansien ja linja-autoterminaalin hallinta- ja omistusoikeuden jakamista, alueiden käyttöä, kulkuoikeuksia, johtojen ja laitteiden sijoittamista sekä kustannusten jakamista. Riihim äen kaupunki 2013 Riihimäen Kotikulma Oy/Uranuksenkatu 1 a ja Saturnuksenkatu 2 a Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy/Rakennus kiinteistöllä 694-5-502-3 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky Eteva ky/Kiinteistöjen rakentaminen/perusparantaminen Arvonlisäveron palautusvastuu Valtionosuuden palautusvastuu Riihim äen kaupunki 2013 2012 2012 Riihim äki konserni 2013 313 729,55 328 953,02 1 295 179,72 60 398,54 1 998 260,83 Riihim äki konserni 2013 Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky (Lopen terveysaseman saneeraus (vo-selvitys 1997) Vuokravastuut Riihim äen kaupunki 2013 2012 Riihim äen kaupunki 2013 2012 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Alkuperäinen pääoma Pääoma 31.12 Eteva ky Nimellisarvo Käypä arvo 1.4.5 Elatustukisaam iset Elatustukisaamiset 1.1. Perinnästä poistettu tilikauden aikana Elatustukisaamiset 31.12. Kirjattu rahoitusomaisuuden muihin saamisiin 2012 522 871,17 Eteva ky Hämeen päihdehuollon ky Riihimäen Teatteri Oy Koronvaihtosopim ukset 2012 439 476,00 394 743,62 703 572,79 61 503,57 1 599 295,98 Riihim äki konserni 2013 2 537,92 2 974,92 14 510,90 20 023,74 2012 2 591,92 5 502,27 14 688,24 22 782,43 Riihim äki konserni 2013 2012 1 537 317,55 1 019 042,49 - Riihim äen kaupunki 2013 37 433,00 254,00 37 687,00 37 687,00 2012 53 574,00 16 141,00 37 433,00 37 433,00 1 998 512,82 1 206 936,52 94 206,94 9 946,65 Riihim äki konserni 2013 37 433,00 254,00 37 687,00 37 687,00 2012 53 574,00 16 141,00 37 433,00 37 433,00 140 Tilinpäätös 2013 1.5. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 1.5.1 Henkilöstön lukum äärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt ja oppisopimussuhteiset Yhteensä 1.5.2 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelm an m ukaan Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen Yhteensä henkilöstökulut 1.5.3 Tilintarkastajien palkkiot Tarkastusyhteisö A Tilintarkastuspalkkiot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Tilintarkastajan lausunnot Tarkastusyhteisö B Tilintarkastuspalkkiot Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät Tilintarkastajien palkkiot yhteensä Riihim äen kaupunki 2013 1 254 295 32 1 581 2012 1 228 280 33 1 541 Riihim äki konserni 2013 1 977 442 40 2 459 2012 1 954 473 38 2 464 Riihim äen kaupunki 2013 2012 51 442 476,73 49 766 801,60 Riihim äki konserni 2013 85 913 700,04 2012 84 378 788,96 - 12 906 805,82 3 030 702,10 780 708,42 66 599 276,23 265 059,24 66 864 335,47 12 504 075,41 2 857 500,09 667 470,37 64 460 906,73 221 290,61 64 682 198,34 Riihim äen kaupunki 2013 15 148,25 2012 15 148,25 28 065,20 650,00 1 428,65 30 143,85 13 355,00 350,00 13 705,00 28 853,25 30 143,85 20 370 324,81 4 823 086,39 996 533,92 110 110 577,32 305 140,28 110 415 717,60 19 772 097,69 4 663 048,03 877 092,66 107 936 842,01 260 433,06 108 197 275,07 Riihim äki konserni 2013 2012 Kotipaikka Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Mäntsälä Hämeenlinna Riihimäki Riihimäki Hyvinkää Loppi Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Yhteisö Tytäryhteisöt Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy konserni Riihimäen Messut Oy First Round Oy Kiinteistö Oy Riihimäen Kynttilätie 17 Riihimäen Kotikulma Oy konserni Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy Riihimäen Linja-autoasema Oy Riihimeän Teatteri Oy RHL-Data Oy Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalo Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli Kiinteistö Oy Paimenpolku 2 Kiinteistö Oy Riihenperä Yhteensä Kuntayhtymät Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky Hämeen maakuntaliitto ky konserni Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky konserni Eteva ky konserni Hämeen päihdehuollon ky Yhteensä Osakkuusyhteisöt Riihimäen Kaukolämpö Oy (yhteisyhteisö) YritysVoimala Oy Hyria koulutus Oy konserni Kaartjärven Vesihuolto Oy Ilves-halli Oy Kiinteistö Oy Ritylä Kiinteistö Oy Riihenmetsä Kiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4 Asunto Oy Riihimäen Riihenkatto Asunto Oy Riihimäen Tarmoke Asunto Oy Telluksentienoo Yhteensä 1.6. Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt 50 % 31,60 % 25,12 % 25 % 24,88 % 50 % 40 % 11,76 % 42,28 % 37,56 % 26,23 % 64,26 % 20,50 % 16,94 % 16,18 % 0,94 % 5,54 % 100 % 100 % 50,00 % 100 % 100 % 100 % 86,78 % 51 % 50,63 % 100 % 100 % Kunnan omistusosuus 50 % 31,60 % 25,12 % 25 % 24,88 % 50 % 40 % 31,14 % 42,28 % 37,56 % 26,23 % 64,26 % 20,50 % 16,94 % 16,18 % 0,94 % 5,54 % 292 860 36 144 9 291 742 51 607 49 440 20 670 3 397 191 093 74 007 677 553 125 518 10 710 817 965 998 19 231 701 210 852 9 278 590 99 655 58 081 29 844 878 107 503 209 716 243 195 3 557 996 2 721 3 066 5 676 850 20 326 36 386 19 637 934 1 732 954 8 058 794 7 331 669 28 998 2 051 332 325 530 120 464 138 269 254 068 333 362 544 368 7 891 53 794 11 189 744 4 905 319 1 749 885 133 927 13 270 123 478 577 21 156 20 558 986 6 820 157 612 315 273 8 484 2 746 850 680 588 4 671 170 311 281 371 42 972 376 36 291 304 2 309 091 - - - - - - 616 093 9 782 419 168 9 351 120 0 4 12 9 343 3 269 0 1 029 755 88 395 725 403 13 086 1 442 408 10 186 4 946 630 656 3 656 81 305 1 759 142 5 221 5 566 41 761 0 0 104 523 137 138 688 Kuntakonsernin osuus ilman konsernielimointeja Omasta Vieraasta Tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta 100 % 99,00 % 51,50 % 65,00 % 100 % 100 % 100 % 100 % 56,43 % 100 % 100 % 100 % 88,12 % 51 % 50,63 % Konsernin omistusosuus Tilinpäätös 2013 141 142 Tilinpäätös 2013 1.7. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuoden 2011 yleisohjeen mukaisesti. Konsernitilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman vuodelta 2013. Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhteisöt. Samoin on yhdistelty kuntayhtymät, joiden jäsenkunta Riihimäen kaupunki on. Tytäryhteisöistä Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, Riihimäen Kotikulma Oy sekä kuntayhtymistä Eteva kuntayhtymä ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat laatineet konsernitilinpäätöksen sekä Hämeen maakuntaliitto on laatinut konsernitaseen, jotka on yhdistelty kaupungin konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhteisöistä Hyria Koulutus Oy laati konsernitilinpäätöksen. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisö yhdistellään kunnan konsernitilinpäätökseen sovelletun pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Sisäiset liiketapahtumat Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Kiinteistöveroja ei ole eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Vuoden 2001 tilinpäätöksestä alkaen negatiivinen vähemmistöosuus on oikaistu oman pääoman erää Edellisten tilikausien yli-/alijäämä vastaan. Suunnitelmapoistojen oikaisu Vuoden 2012 Riihimäkikonsernin tilinpäätöksessä poistot on laskettu kaupunginhallituksen KH 19.11.2012 § 452 ja KH 17.12.2012 § 493 (Riihimäen Vesi) kaupunginvaltuuston 20.8.2012 § 70 hyväksymiä suunnitelmapoistojen perusteita noudattaen. Konsernirakenteessa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset Riihimäen kaupungin tytäryhtiöksi ovat tulleet vuonna 2013 Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli, Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema ja Riihimäen Kaukolämpö Oy. Riihimäen Kaukolämpö Oy käsitellään konsernitilinpäätöksessä 2013 vielä yhteisyhteisönä (yhtiöstä tuli tytäryhtiö 20.12.2013) ja tytäryhtiönä vuoden 2014 alusta. Asunto Oy Riihimäen Riihenkaton osakkeita myytiin vuonna 2013 ja Riihimäen kaupungin omistusosuus laski 53,22 %:sta 42,28 %:iin. Yhtiöstä tuli Riihimäen kaupungin osakkuusyhteisö. Osakkuusyhteisö Asunto Oy Riihimäen Tarmokkeen osakkeiden myynnin johdosta kaupungin omistusosuus laski 43,72 %:sta 37,56 %:iin. Janakkalan kunnan tultua Riihimäen Seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän omistajaksi laski Riihimäen kaupungin omistusosuus verrattuna edelliseen vuoteen seuraavissa yhtiöissä: RHL-Data Oy, omistusosuus 56,51 % (v. 2012 56,43 %), Kiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4 31,14 % (v.2012 31,23 %) ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 64,26 % (65,13 %). V VESIHUOLTOLIIKELAITOS 143 Tilinpäätös 2013 RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 1. TOIMINTAKERTOMUS 2013 Vuonna 2013 Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen toiminta jatkui normaaliin tapaansa. Laitoksen vedenmyynti oli noin 2.293.000 m³, joka oli saman verran kuin edellisenä vuonna. Jätevesiä käsiteltiin jätevedenpuhdistamolla 4.632.000 m³. Jätevesimäärä oli noin miljoona m3 pienempi kuin edellisenä vuonna. Tilikauden ylijäämä oli 4,0 milj. euroa, 2,1 milj. euroa arvioitua parempi ja 850 000 euroa edellisvuotta suurempi. Laitoksen käyttötalouden tulot ylittyivät talousarvioon nähden noin 785 000, tulojen kasvu oli 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Veden myynti sekä Hausjärven ja Lopen jätevedenkäsittelymaksut olivat ennakoitua suurempia. Käyttötalousmenot alittuivat noin 736 000 talousarvioon nähden, menot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden noin 1 %. Suurimmat säästöt tulivat veden hankinnassa, vedenjakeluverkoston kunnossapidossa, tonttijohtojen uusimisessa ja rakentamisessa, jäteveden puhdistuksessa, lietteenkäsittelyssä sekä eläkemaksuissa. Laitoksen poistot olivat 847 000 euroa ollen 503 000 budjetoitua pienemmät. Liittymismaksutuloja laitokselle tuli 280.000 euroa. Laitoksen nettoinvestoinnit olivat noin 13,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 talousveden hinta oli 1,67 euroa/m³ (alv 24 %). Jätevesimaksu oli 2,23 euroa/m³ (alv 24 %). Omakotikiinteistön perusmaksut olivat yhteensä 171,55 euroa (alv 24 %) vuodessa. Edellisestä vuodesta keskiverto omakotitalon vuotuiset vesihuoltomaksut nousivat noin 5,7 %. Strategian mukaisesti vesihuoltoliikelaitos vei eteenpäin vedenhankinnan varmuutta ja turvallisuutta edistäviä hankkeita. Parmalan uuden kaivon rakennussuunnitelmat Herajoella valmistuivat ja Riutanharjun koepumppausten positiivisten tulosten seurauksena vedenottolupahakemus jätettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Syksyllä käynnistettiin laitoksen valmiussuunnitelman päivitystyö. Yksi suurimmista investoinneista laitoksen historiassa, jäteveden puhdistamon saneeraus, käynnistyi vuoden alussa. Saneerauksen kokonaiskustannusarvio on noin 20 milj. euroa, josta Hausjärven ja Lopen osuus on 3,9 milj. euroa. Saneeraus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Merkittävimmät verkostojen saneeraus- ja täydennysrakentamiskohteet olivat Juppalan ja Patastenmäen alueet, joiden toteuttaminen maksoi 1,28 milj. euroa. Pohjolankadun runkovesijohdon uusiminen maksoi 202.000 euroa. Lisäksi viemäreitä saneerattiin sujuttamalla Karoliinankadulla 282.000 eurolla ja puhdistamon saneeraukseen liittyviä viemäritöitä tehtiin 356.000 eurolla. Vuoden alussa käynnistyneeseen jätevedenpuhdistamon saneeraukseen kului vuonna 2013 10,5 milj. euroa. Laitokselle asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Vesijohtoja saneerattiin 3,1 km ja laskuttamattoman veden määrä oli sama kuin edellisenä vuonna ollen 267.000 m3. Jäteveden käsittelyn tehostamiseen liittyen tavoitteena oli jätevesiverkoston saneeraus. Jätevesiviemäriverkostoa saneerattiin noin 2,8 kilometriä ja uusia hulevesiviemäreitä rakennettiin saneerausten yhteydessä 2,2 km. Lisäksi saneerattiin erillisenä kohteena Lautamiehentien alueella noin 500 metriä hulevesiviemäriä. Asiakaspalautetta kerättiin osallistumalla taloustutkimus Oy:n asiakastyytyväisyyskyselyyn. Laitoksen kehityskeskustelut saatiin pidettyä koko henkilökunnan osalta ja jätevedenpuhdistamolla ja verkosto-yksikössä työskenteli kesätyöntekijä. 144 Tilinpäätös 2013 Vesihuoltoliikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 7 975 352,03 7 850 302,58 662 199,88 517 109,42 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -835 549,78 Palvelujen ostot -955 978,29 -834 842,51 -1 791 528,07 -988 994,29 -1 823 836,80 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 103 086,41 -969 381,01 Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut -229 356,61 -21 213,45 -249 468,58 -1 353 656,47 -55 878,07 -1 274 727,66 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (alijäämä) -929 463,50 -1 413 624,05 -99 096,93 -120 365,69 4 463 806,94 3 734 857,80 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 680,72 3 831,55 -35 390,97 -66 358,08 -525 105,32 -525 105,32 -105,04 -556 920,61 3 906 886,33 -345,64 -587 977,49 3 146 880,31 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,9 % 16,1 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 12,9 % 16,1 % Voitto, % 49,0 % 40,1 % 145 Tilinpäätös 2013 Vesihuoltoliikelaitosen rahoituslaskelma 1.1-31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot 4 463 806,94 929 463,50 -556 920,61 3 734 857,80 1 413 624,05 -587 977,49 4 836 349,83 -13 183 297,32 4 560 504,36 -2 897 537,78 -13 183 297,32 -8 346 947,49 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys 1.1-31.12.2012 8 000 000,00 -491 541,79 7 508 458,21 -2 897 537,78 1 662 966,58 -491 541,79 -491 541,79 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset muilta Saamisten muutokset kunnalta Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 51 037,39 -323 237,20 1 110 689,09 Rahavarojen muutos 838 489,28 8 346 947,49 -172 925,13 -1 604 118,52 605 618,86 -1 171 424,79 -1 662 966,58 0,00 0,00 -4 694 500 36,7 9,2 2,9 2,9 3 652 447 157,4 8,3 5,7 5,7 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus,% Lainanhoitokate Quick ratio Current ratio 146 Tilinpäätös 2013 Vesihuoltoliikelaitoksen tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2013 2012 0,00 0,00 0,00 0,00 149 983,28 2 635 556,38 18 381 693,26 26 782,95 11 678 518,55 149 983,28 2 785 535,15 17 123 238,64 42 895,43 517 048,10 32 872 534,42 20 618 700,60 866 440,26 6 086 236,38 11,61 917 481,73 5 762 999,18 7,53 6 952 688,25 6 680 488,44 39 825 222,67 27 299 189,04 2013 2012 7 501 504,53 13 818 574,49 7 501 504,53 10 671 694,18 3 906 886,33 25 226 965,35 3 146 880,31 21 320 079,02 8 583 083,61 3 605 686,27 12 188 769,88 1 474 625,40 3 325 202,25 4 799 827,65 891 541,79 1 247 021,79 27 759,60 243 164,26 2 409 487,44 491 541,79 452 124,06 21 418,91 214 197,61 1 179 282,37 39 825 222,67 27 299 189,04 63,3 169,0 17 725 78,1 71,5 13 819 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset kunnalta Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Korjaukset edellisiltä tilikausilta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat kunnalta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € 147 Tilinpäätös 2013 Vesihuoltoliikelaitos Toiminnan kuvaus Toiminta-alueillaan laitos huolehtii kohtuullisin kustannuksin talousveden saannista sekä viemäröinnistä Laitos osallistuu kaupungin vesihuollon yleiseen kehittämissuunnitteluun, kehittämissuunnitelmien laadintaan ja alueelliseen yhteistyöhön. Toiminnalliset tavoitteet 2013 Kehittämiskohteet 2013 - 2015 Talouden tasapaino Tulopohja Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Talousveden määrän ja laadun turvaaminen Jäteveden käsittelyn tehostaminen Vesihuoltoliikelaitoksen tiedotuksen ja avoimen vuorovaikutuksen kehittäminen Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari Toteutuminen 1.1.-31.12.2013 Maksut ja taksat pidetään sellaisella tasolla, että toiminta turvataan Tilinpäätös Vesi-, jätevesi- ja perusmaksut sekä tonttijohtomaksut tarkistettu 1.1.2013 Vedenjakelun toimintavarmuuden parantaminen. Saneeratut vesijohdot m/v Laskuttamattoman kulutuksen määrä m³/v Vuotovesien hallinta Saneeratut viemärit m/v Vesijohtoja saneerattiin 3 121 metriä. Laskuttamattoman kulutuksen määrä oli 267 000 3 m Viemäreitä saneerattiin 3 629 metriä Makera-hankkeen osalta mallintaminen valmis Saneeraus etenee aikataulussa Tiedotuslehti ilmestyi kaksi kertaa osana kaupungin tiedotuslehteä. Osallistuttiin Taloustutkimus Oy:n asiakastyytyväisyystutkimukseen. Jätevedenpuhdistamon toimintavarmuuden parantaminen Riihimäen Veden tiedotuslehti ilmestyy 2 kertaa osana kaupungin tiedostuslehteä Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen Jätevesiverkoston mallintaminen aloitettu Saneeraus 2013 - 2014 Toimintakertomus / ilmestyneiden tiedotuslehtien määrä Toimintakertomus / yhteenveto Jatkuvuudenhallinnan kehittäminen Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Esimiestyö Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden parantaminen Sähkön toimitushäiriöihin varautuminen lisäämällä yhteistyötä sähköverkkoyhtiön kanssa Lisätään laitosten ja pumppaamoiden ennakoivaa huoltoa Toimintakertomus / yhteenveto Neuvottelu Fortum Oy:n kanssa käyty Toimintakertomus / yhteenveto Palkattu yksi uusi laitosmies Esimiesten tukeminen esimiestyössä, kehityskeskustelut käytössä koko henkilökunnalla Kesätyöntekijöiden palkkaaminen harjoittelijoiksi toimialan tuntemuksen lisäämiseksi ja rekrytointivalmiuksien parantamiseksi Toimintakertomus / yhteenveto Kehityskeskustelut käyty Kesätyöntekijöiden / harjoittelijoiden määrä Laitosyksikössä ja verkostoyksikössä kesäharjoittelijat TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Muut rahoituskulut Korvaus peruspääomasta Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoitustuotot 3 146 880 -346 -525 105 -66 358 3 832 3 734 857 Liikeylijäämä (alijäämä) -1 413 624 1 897 800 0 -525 000 -100 000 0 2 522 800 -115 100 -1 350 000 -65 400 -1 526 900 -314 100 -1 147 400 -2 338 200 -55 878 -120 366 Rahoitustuotot ja -kulut -1 016 800 -1 321 400 -1 274 728 -249 469 -969 381 -1 823 837 0 Liiketoiminnan muut kulut Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Muut henkilösivukulut Eläkekulut Henkilösivukulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökulut Avustukset -834 843 -988 994 7 853 000 8 367 412 Palvelujen ostot 340 000 7 513 000 Ta 2013 517 109 7 850 303 Tp 2012 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaalit ja palvelut Liiketoiminnan muut tuotot Liikevaihto TULOSLASKELMA Tuloslaskeman toteutumisvertailu VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ta 2013 1 897 800 0 -525 000 -100 000 0 2 522 800 -115 100 -1 350 000 -1 526 900 -65 400 -314 100 -1 147 400 -2 338 200 -1 321 400 -1 016 800 7 853 000 340 000 7 513 000 +muutos 3 906 886 -105 -525 105 -35 391 3 681 4 463 807 -99 097 -929 464 -1 353 656 -21 213 -229 357 -1 103 086 -1 791 528 -955 978 -835 550 8 637 552 662 200 7 975 352 Tp 2013 Ero vrt 2 009 086 -105 -105 64 609 3 681 1 941 007 16 003 420 537 173 244 44 187 84 743 44 314 546 672 365 422 181 250 784 552 322 200 462 352 Ta 2013 205,9 0 100,0 35,4 0 176,9 86,1 68,8 88,7 32,4 73,0 96,1 76,6 72,3 82,2 110,0 194,8 106,2 % Tot Ero vrt 2 009 086 -105 -105 64 609 3 681 1 941 007 16 003 420 537 173 244 44 187 84 743 44 314 546 672 365 422 181 250 784 552 322 200 462 352 Ta 2013 + m Muutos % 24,2 -69,6 0,0 -46,7 -3,9 19,5 -17,7 -34,2 6,2 -62,0 -8,1 13,8 -1,8 -3,3 0,1 3,2 28,1 1,6 vrt Tp 2012 Tilinpäätös 2013 148 RAHAVAROJEN MUUTOS 0 -1 662 967 -3 588 700 3 288 500 280 000 -1 171 425 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 280 000 605 619 Korottomien velkojen muutos muilta 0 -172 925 0 3 008 500 -491 542 -1 604 119 0 3 008 500 -491 542 0 -491 500 3 500 000 -491 542 0 -6 877 200 -10 125 000 -2 897 538 1 662 967 870 000 -10 995 000 0 -2 897 538 3 247 800 4 560 504 Saamisten muutos muilta Saamisten muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Oman pääoman muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Lainakannan muutokset Rahoituksen rahavirta TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot Investointien rahavirta -625 000 1 350 000 2 522 800 Ta 2013 -587 977 1 413 624 Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 3 734 857 Tp 2012 Liikeylijäämä (alijäämä) Toiminnan rahavirta RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelman toteutumisvertailu Ta 2013 -3 478 200 7 788 500 280 000 280 000 0 0 7 508 500 0 7 508 500 -491 500 8 000 000 -11 266 700 -14 514 500 -14 514 500 3 247 800 -625 000 1 350 000 2 522 800 +muutos 0 8 346 947 838 489 1 110 689 51 037 -323 237 7 508 458 0 7 508 458 -491 542 8 000 000 -8 346 947 -13 183 297 0 -13 183 297 4 836 350 -556 921 929 464 4 463 807 Tp 2013 Ero vrt 3 588 700 5 058 447 558 489 830 689 51 037 -323 237 0 4 499 958 0 0 0 4 499 958 -42 4 500 000 0 0 0 -1 469 747 0 -3 058 297 -870 000 -2 188 297 1 588 550 68 079 -420 537 1 941 007 Ta 2013 0,0 107,2 299,5 396,7 0,0 0,0 100 0 100 100 0 74,1 90,8 0,0 90,8 148,9 89,1 68,8 176,9 % Tot Ero vrt 3 478 200 558 447 558 489 830 689 51 037 -323 237 -42 0 -42 -42 0 2 919 753 1 331 203 0 1 331 203 1 588 550 68 079 -420 537 1 941 007 Ta 2013 + m Muutos % -100,0 -601,9 -171,6 83,4 -129,5 -79,8 -1 627,5 0,0 -1 627,5 0,0 0,0 -601,9 355,0 0,0 355,0 6,0 -5,3 -34,2 19,5 vrt Tp 2012 Tilinpäätös 2013 149 150 Tilinpäätös 2013 INVESTOINNIT 2013 Ta 2013 Ta 2013 muutos Toteutuma 1.1. - 31.12.2013 KATUVERKON SANEERAUS JA TÄYDENNYS Pohjolankatu Menot Tulot Netto 150 000 0 150 000 250 000 0 250 000 202 117 0 202 117 ASUNTOALUEIDEN RAKENTAMINEN JA TÄYD. Metsäkorpi Pihlajapolku Nyberginpolku Menot Tulot Netto 350 000 0 350 000 335 000 0 335 000 151 627 0 151 627 TOIMINTA-ALUEIDEN LAAJENTAMINEN Luhtasuontie, Riuttantie Menot Tulot Netto 20 000 0 20 000 20 000 0 20 000 0 0 0 ELINKEINOALUEIDEN RAKENTAMINEN Lepistöntie alust ka Herajoen läntinen teollisuusalue Menot Tulot Netto 250 000 0 250 000 250 000 0 250 000 100 518 0 100 518 PUTKISTOSANEERAUS JA TÄYDENNYS Pohjoisen alueen saneeraus Patastenmäen alueen saneeraus Kokoojaviemäri teoll.raide-jätevedenpuhdistamo Hirsimäen alueen saneeraus Edellisen vuoden saneerausten viimeistelyt Lasitehtaantie - Ilveskatu Hulevesijärjestelyt Viemäreiden sukkasujutukset Viemäreiden takuutarkastukset Investointien suunnittelu, työnjohto ja mittaukset Katusaneerausten yhteydessä tehtävät kaivosan. Runkovesijohto Hirsimäki - Vasikkahaka Menot Tulot Netto 2 395 000 0 2 395 000 2 310 000 0 2 310 000 2 143 116 0 2 143 116 Menot Tulot Netto 3 165 000 0 3 165 000 3 165 000 0 3 165 000 2 597 377 Jätevedenpuhdistamon saneeraus Menot Tulot Netto 7 000 000 -870 000 6 130 000 11 000 000 0 11 000 000 10 509 227 0 10 509 227 Muut laitos- ja koneistohankkeet Jätevedenpuhdistamon mädättämön uusiminen Jätevedenpuhdistamon tietoliikenneyhteydet Herajoen uusi kaivo Herajoen vedenottamon saneeraus Vedenhankinnan koneisto Koneet ja kalusto Menot Tulot Netto 830 000 0 830 000 349 500 0 349 500 76 693 0 76 693 Laitos- ja koneistohankkeet yhteensä Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto 7 830 000 -870 000 6 960 000 10 995 000 -870 000 10 125 000 11 349 500 0 11 349 500 14 514 500 0 14 514 500 10 585 920 0 10 585 920 13 183 297 0 13 183 297 Kunnallistekniikka yhteensä 2 597 377 LAITOS- JA KONEISTOHANKKEET INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ 151 Tilinpäätös 2013 Vesihuoltoliikelaitoksen vaikutus Riihimäen kaupungin tuloksen muodostumiseen '-ilman sisäisiä eriä 1 000 euroa Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Riihimäen Vesihuolto- kaupunki liikelaitos ELIMINOINNIT Riihimäen Kunta kaupunki Liikelaitos 2 370 7 215 3 270 3 968 4 896 21 719 8 619 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Ostot tilikauden aikana Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä -65 246 -79 871 -7 668 -11 983 -3 036 -529 -168 333 -1 354 -956 -836 -63 -36 -3 244 324 142 -66 600 -80 570 -8 357 -11 983 -3 038 -565 -171 112 TOIMINTAKATE -146 614 5 393 182 -182 -141 221 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHT. VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoerän lisäys(-) tai vähennys (+) 5 13 8 638 -63 -324 -75 -4 -142 -324 180 144 77 3 62 115 068 37 677 10 602 7 215 3 275 3 906 4 892 29 891 115 068 37 677 70 1 102 -1 724 -9 -561 4 -35 -525 -557 5 570 4 836 -5 424 -929 146 3 907 -35 -525 -560 35 525 560 35 581 -1 724 -9 -1 118 -378 378 10 406 -6 353 0 -378 378 4 053 47 47 Rahastojen lisäys (-)/väh (+) -420 -420 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -227 3 907 -378 378 3 679 152 Tilinpäätös 2013 Vesihuoltoliikelaitoksen vaikutus Riihimäen kaupungin toiminnan rahoitukseen - ilman sisäisiä eriä 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk.luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Riihimäen Vesihuolto- kaupunki liikelaitos ELIMINOINNIT Riihimäen Kunta kaupunki Liikelaitos 5 570 -4 391 4 836 -378 378 1 179 4 836 -378 378 -16 600 553 5 390 -10 657 -13 183 -9 478 -8 347 -378 0 8 018 -493 7 526 -8 018 492 -7 526 42 000 -26 478 -2 490 13 032 -29 783 553 5 390 -23 841 -13 183 8 000 -492 7 508 10 406 -4 391 0 6 015 378 -17 825 0 0 -1 -1 -8 000 492 0 -7 508 18 42 000 -26 478 -2 490 13 032 18 7 -2 644 -951 -3 570 -272 1 111 839 -323 -323 323 -18 305 7 -2 593 -182 -2 750 1 936 8 347 7 203 -7 203 10 283 -7 543 0 6 825 -6 825 -7 543 VI ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 153 Tilinpäätös 2013 Riihimäellä 31. päivänä maaliskuuta 2014 Seppo Keskiruokanen kaupunginjohtaja Tommi Räty puheenjohtaja Riitta Takala varapuheenjohtaja Riku Bitter Erja Hirviniemi Kerttu Lahtinen Miia Nahkuri Mauno Ovaskainen Kalevi Pullinen Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Riihimäellä . päivänä BDO Audiator Oy, JHHT-yhteisö Ulla-Maija Tuomela KHT, JHTT kuuta 2014 154 Tilinpäätös 2013 TILINTARKASTUSKERTOMUS 155 Tilinpäätös 2013 LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILINPÄÄTÖSKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA Varsinaiset kirjanpitokirjat Tilinpäätös sidottu Päiväkirja sähköinen Pääkirja sähköinen Apukirjat Pankin tiliotteet Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Varastokirjanpito Käytetyt tositelajit ja -numerot Nrosarja Tositelajin nimi 1 Alkusaldot 2 Talousarvio 3 Lisämääräraha 10 Muistio, ulk.RD 11 Muistio,ulk,sis RD 15 Muistio, ulk. Rondo 20 Muistio, sis. RD 25 Muistio, sis. Rondo 32 Muistio,ulk.tp 33 Irtaimisto 34 Käyttöomaisuus 40 Sis.laskut, Rondo 50 Pankin tiliotteet 60 Kassa CPU 70 Sosiaalityö 80 Varasto 100 MR Laskulaji 10 102 Palkat 110 MR Laskulaji 11 120 MR Laskulaji 12 130 MR Laskulaji 13 220 MR Laskulaji 22 230 MR Laskulaji 23 250 MR Laskulaji 25 260 MR Laskulaji 26 270 MR Laskulaji 27 280 MR Laskulaji 28 300 MR Laskulaji 30 320 MR Laskulaji 32 330 MR Laskulaji 33 340 MR Laskulaji 34 350 MR Laskulaji 35 410 MR Laskulaji 41 420 MR Laskulaji 42 430 MR Laskulaji 43 440 MR Laskulaji 44 450 MR Laskulaji 45 470 MR Laskulaji 47 490 MR Laskulaji 49 500 MR Laskulaji 50 510 MR Laskulaji 51 511 Manuaalisuoritukset 521 Viitesuoritukset 531 Hyv.laskujen kuittaus 540 MR Laskulaji 54 541 Tileistä poisto 801 Ostolaskut 820 MR Laskulaji 82 830 MR Laskulaji 83 899 Ostomaksut 980 MR Laskulaji 98 atk-tuloste, sähköinen atk-tuloste, sähköinen atk-tuloste, sähköinen atk-tuloste, sähköinen atk-tuloste Riihimäen kaupunki Alkunro 1001 2001 3001 10001 14001 15001 20001 25001 32001 33001 34001 40001 50001 60001 70001 80001 10000001 100001 11000001 12000001 13000001 22000001 23000001 25000001 26000001 27000001 28000001 30000001 32000001 33000001 34000001 35000001 41000001 42000001 43000001 44000001 Loppunro 1003 2009 3008 10174 14014 15760 20024 25485 32039 33245 34199 40287 50223 60358 70549 80069 10002726 100026 11000725 12000472 13000666 22000537 23000140 25000088 26000027 27000786 28000031 30000072 32000271 33000714 34000366 35000269 41000433 42004585 43000615 44000588 47000001 49000001 50000001 51000001 5110001 5210001 5310001 54000001 5410001 8000001 82000001 83000001 8990001 98000001 47000415 49000145 50000553 51000042 5111373 5210422 5310654 54010370 5411516 8029953 82007828 83001193 8990297 98000100 Riihimäen Vesi Alkunro 1001 2001 3001 10001 Loppunro 1001 2005 3004 10083 15001 15248 32001 33001 34001 32006 33021 34075 80001 80049 100001 100025 45000001 45031698 5110001 5210001 5310001 5110555 5210399 5310157 5410001 8000001 5410082 8002263 8990001 8990252 Kirjanpitoaineiston säilytys Kirjanpitoaineisto säilytetään kirjanpitolain 2 luvun 10 §:n mukaisesti. Tositeaineisto sisältää Eu-projekteihin liittyviä tositteita, joten käytännössä tositteet säilytetään vähintään vuoteen 2026 asti. Kirjanpitoaineisto säilytetään paperitulosteina lukuunottamatta ostolaskuja, jotka pääosin säilytetään sähköisessä muodossa. 156 Tilinpäätös 2013 VII LIITTEET 157 Tilinpäätös 2013 LAUTAKUNNAT, KAUPUNGIN EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN JA KUNTAYHTEISTYÖORGANISAATIOIDEN YLIMMISSÄ TOIMIELIMISSÄ SEKÄ TOIMIKUNNAT 31.12.2013 1. Lautakunnat Tarkastuslautakunta Jäsen Mäkelä Pertti Hautala Hanna Niittymäki Salla Portin Ismo Elovaara Orvokki Nummela Esko Lund Mikko Koski Tuomo Mämmelä Tiina Varajäsen Hapulahti Jyrki Lappalainen Helena Kosunen Taru Hukkanen Jopi Tylli Arja Riihimäki Jari Lukkaroinen Marja Kaski Ahti Alanen Kati Keskusvaalilautakunta Jäsen Eronen Jari, pj Riihimäki Seppo, vpj Peura Aino Selenius Jouni Räsänen Esteri Varajäsen (ei henkilökohtaisia) Vehkaluoto Katja Sokkanen Kalevi Kosunen Taru Hemmi-Lahtinen Eija Ilo Keijo Anttila Sauli Kivimäki Seppo Perusturvalautakunta Jäsen Yrjölä Janne, pj Ketola Päivi, vpj Aittola Eija Närkki Aino Lahdensalo Risto Kaistinen Kari Mattila Teija Tolvanen Veijo Lahtinen Raila Mikkonen Jari Kemppi Anssi Takala Riitta (kh) Varajäsen Leander Esther Hemmi-Lahtinen Eira Säkkinen Heli Nurmela Tiina Sutinen Riku Peurala Ville Rauhanen Hannele Lapiolahti Matti Pasma Marko Hautala Jonne Kuosa-Tervo Hanna Kasvatus- ja opetuslautakunta Jäsen Nokkala Hannu, pj Heikkinen Jari, vpj Mursula Jukka Özgün Derya Andersson-Bohren Titta Laine Mika Varajäsen Vainio Jyri Vainionpää Henry Myllylä Timo Takala Riitta Arminen Sari Pohjanvuori Jones 158 Tilinpäätös 2013 Kalliotähti-Palm Kirsi Vuolle Mikko Megyaszai Patricia Valo-Hellsten Arja Lehtonen Kari-Veli Bitter Riku (kh) Puhakka Veera Kolehmainen Teemu Leander Esther Latvaniemi Merja Perttula Elias Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Jäsen Auvinen Pentti, pj Tauru Niina, vpj Sihvonen Mervi Tuomi Ari Selenius Heidi Luoma Senja Sahlman Sami Immonen Anne Liimatta Timo Jormanainen Lauri Rauta Okariina Hirviniemi Erja (kh) Varajäsen Eronen Jari Lukkari Sanna Svärd-Kivinen Ulla Kökkö Antti Mikkonen Aino Kahilainen Nora Jokela Manne Lommi Taina Hämäläinen Kimmo Kaartinen Jukka Mushik Tanja Tekninen Lautakunta Jäsen Tarkkonen Marja, pj Levänen Jarmo, vpj Pöyry Aki Saarinen Tero Hautala Jonne Pohjanvuori Jones Lammi Mirja Romu Riitta Mäntymaa Terhi Mattila Petri Leskenmaa Kirsti Nahkuri Miia (kh) Varajäsen Sihvonen Mervi Järvinen Janne Tikander Juha Sankari Tomi Rissanen Simo Hukkanen Jopi Bergman Tiia Jokinen Sari Hannele Lommi Taina Hellgren Seppo Latvaniemi Merja Ympäristölautakunta Jäsen Frilander Santeri, pj Ojaniemi Sirkka, vpj Tuominen Marko Saarinen Helena Arminen Sari Rintakoski Timo Kankus Juha Åberg Heini Karvinen Rea Järvinen Janne Koskimäki Antti Ovaskainen Mauno (kh) Varajäsen Koivuniemi Ahti Svärd-Kivinen Ulla Ovaskainen Mauno Puistomaa Eija Andersson-Bohren Titta Jormalainen Marko Rekola Timo Tylli Arja Mushik Tanja Häkkinen Raimo Kaartinen Jukka 159 Tilinpäätös 2013 Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Jäsen Kotirinta Kaisu, pj Merentie Juha, vpj Nurmela Tiina Ranta Juha Peltola Sinikka Salo Hannu Kovanen Sauli Lahtinen Kerttu (kh) Varajäsen Auvinen Maija Tikander Juha Noopila Taina Eronen Juha Wallenius Eila Latvaniemi Merja Peura Mikko 2. Kaupungin edustajat kuntayhtymien ylimmissä toimielimissä ja toimikunnat 31.12.2013 YritysVoimala Oy:n hallitus Jäsen Herpiö Mika Juonela Heidi Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän yhtymävaltuusto Jäsen Tuominen Marko Olkkonen Timo Ojaniemi Sirkka Vilkman Kari Riikonen Katri Lommi Taina Hämeen maakunta, maakuntavaltuusto Jäsen Aittola Eija Katila Jorma Levänen Jarmo Leskenmaa Kirsti Lahtinen Kerttu Lahtinen Petri Pekonen Aino-Kaisa Liimatainen Matti Hautala Hanna Jokinen Sari Varajäsen Takala Riitta Bitter Riku Lehtonen Kari-Veli Nahkuri Miia Räsänen Esteri Lammi Mirja Mäntymaa Terhi Immonen Anne Heikkinen Jari Mämmelä Tiina Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto Jäsen Tolvanen Veijo Varajäsen Aittola Eija 160 Tilinpäätös 2013 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Jäsen Riikonen Katri Sutinen Riku Lukkari Sanna Lindholm-Teräväinen Maarit Varajäsen Lahtinen Kerttu Lahdensalo Risto Hirviniemi Erja Valo-Hellsten Arja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallitus Jäsen Bitter Riku Lapveteläinen Antero Lahtinen Raila Snellman-Tenhunen Pirjo Liimatainen Matti Hemmi-Lahtinen Eira Varajäsen Takala Mikko Ranta Juha Kauppinen Merja Arminen Sari Liimatta Timo Lindholm-Teräväinen Maarit Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous Jäsen Yrjölä Janne Varajäsen Lindfors Marja-Liisa Hyria koulutus Oy:n hallitus Jäsen Hapulahti Jyrki Tolvanen Kirsti Luostarinmäki Lasse Varajäsen Sankari Tomi Nokkala Hannu Alanen Kati RHL-Data Oy:n hallitus Jäsen Kaistinen Kari Merivirta Jan Varajäsen Rauta Okariina Pöyry Aki Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuslautakunta Jäsen Jormanainen Lauri Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa 3. Toimikunnat Hankintatoimikunta Hyvinkään-Riihimäen talousalueen kuntien talousaluetoimikunta Kehittämistoimikunta Kotipihatoimikunta Nimistötoimikunta Pentti Vuorisen rahaston hoitotoimikunta Riihimäen suojeluskunnan lahjoitusrahaston hoitotoimikunta
© Copyright 2024