1. No category

LIITE 14
K alajoen k aupunki
Maank äyttöpalvelut
Kaavoitus
HIEKKASÄRKKIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
JA LAAJENNUS - mARINAN ALUE
RAKENTAMISTAPAOHJE
18.11.2015
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänk atu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | w w w.serum.fi
Työryhmä
Kalajoen kaupunki
Kaavoitustoimi:
Aleksiina Paakki, kaavoituspäällikkö
Riina Jorasmaa, kaavasuunnittelija
Terho Männistö, kaavoitusteknikko
Serum arkkitehdit Oy
Sami Heikkinen, arkkitehti SAFA, pääsuunnittelija
Anna-Kaisa Aalto, maisema-arkkitehti MARK
Emilia Ellilä, arkkitehti SAFA
Ville Mellin, arkkitehti SAFA
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
SISÄLLYSLUETTELO
1YLEISTÄ
1.1.Suunnnittelualue
4
1.2.Tavoitteet
4
2keskuskarin marina
8
2.1.Alue
2.2.
10
Korttelit ja rakennukset
3dyynikylä
3.1.Alue
14
3.2.
16
Korttelit ja rakennukset
4hotellikylä
4.1.Alue
24
4.2.
Korttelit ja rakennukset
26
5
julkiset ulkotilat
5.1.Virkistysalueet
31
5.2.
34
Kadut ja aukiot
5.3.Lajisto
36
5.4.
37
Valaistus ja kalusteet
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
3
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
1
YLEISTÄ
1.1. Suunnnittelualue
Tämä rakentamistapaohje koskee Kalajoen valtuuston xx.xx.xxx hyväksymää
”Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus - Marinan alue” nimisen kaavan aluetta (kuva s. 5). Asemakaava-alue sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien eteläisellä osalla Keskuskarintien, Pikku Keskuskarintien sekä Tiitaipaleen rajaamalla
ranta-alueella. Noin 46,9 hehtaarin kokoiseen alueeseen kuuluu Keskuskarintien
päätteenä oleva venesatama sekä golfkentän harjoituslyöntialue (range) alueen
eteläosassa. Alue on nykyisin pääosin rakentamatonta. Alue sijoittuu noin 500 m
etäisyydelle Matkailutiestä ja Hiekkasärkkien matkailupalveluiden keskittymästä.
1.2. Tavoitteet
Rakentamistapaohjeen tarkoituksena on ohjata alueen toteutuksen laatutasoa ja
antaa asemakaavaa tarkempia suunnitteluohjeita. Rakentamistapaohje osoittaa
laatutason, johon toteutussuunnitelmassa tulee pyrkiä. Ohje ei ole este paremman
laatutason tavoittelemiselle. Rakennusvalvontaviranomaiset valvovat rakentamistapaohjeen noudattamista.
Keskuskarin aluetta on tavoitteena kehittää matkailukäyttöön osana Hiekkasärkkien matkailukeskittymää. Alueella varaudutaan loma-asutuksen kasvun jatkumiseen. Keskeinen tavoite on muodostaa Marinasta vetovoimainen, omaleimainen ja
toimiva merellisten palvelujen alue ja kehittää muutenkin Hiekkasärkkien matkailumahdollisuuksia lisäämällä laadukkaita majoituspalveluja ja parantamalla ympärivuotisuutta. Alueesta muodostetaan solmukohta, joka kytkee muun matkailualueen palvelut ja reitit merelle ja vesiliikenteeseen.
Alue näkyy kauas Hiekkasärkkien rantamaisemassa. Siksi valitun ratkaisun tulee
istua hyvin ympäristöönsä ja täydentää rantamaisemaa luontevalla tavalla. Kylämäisen matkailuilmeen luomiseksi tiivis rakentaminen sijoitetaan lähelle katua.
Keskuskarintielle muodostetaan nykyistä jäntevämpi rajaus sekä laadukas näkymän
pääte. Alueella hyödynnetään merellisiä näkymiä. Olevaa rakennuskantaa ei ole
tarkoitus säilyttää. Alueelle on tavoitteena toteuttaa erilaisia loma-asumisen muotoja: perinteistä hotellimajoitusta, huoneistohotelli-/chalet-majoitusta, lomaosakkeisiin perustuvaa majoitusta sekä omistus- ja vuokra-asumista.
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
4
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
mj
ASEMAKAAVA
VL
rp103
lh
1
185 2
RM-10
II
1500
1
1000
II
600
KL-1
pi-1
4
III1.4
1100
III 5
800
vl
KE
SK
US
RIN
III
1100
RA
1.4
1.4
jk/l
pi-1
RM-9
pi-1
0.8
VV
7
II
1000
1.6
II
1500
2
VU
RM-10
6
KA
186 NTA
RM-10
rp102
VL
1
3:774
II
1500
VL
vl
KESKUSKARINTIE
2
pi-1
jk /l
1.3
uv
uv
187
RM-10
II
vl
3
II
1500
1
LV
vl
Z
uv
uv
RM-9
II
1000
KL
rp104
rp105
RA
p
p
1.8
Z
1
101
VV
1
w
67
4
2.1
5
4
1
1
6
3
8
rp30
5
77
rp16
rp34
5
2
11
9
44
9.7
10
1
30
8
3:343
29
9.7
9
3:344
10.6
10
9.9
10.1
10
3:345
9.0
18
26
map
3:347
3:348
24
10.2
9.9
8.4
25
10
9.3
8.1
5.8
8.6
5.9
1
Kalajoen valtuuston xx.xx.xxxc hyväksymä asemakaava 1:5000
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
5
3:341
10.3
9.4
17
2
6
6
3
3:467
24
12
28
27
23
3:340
22
8
64
5.5
5.5
6
4
3:342
7
11
16
19
23
3:660
4.6
1
20
rp15 5.7
5.3
18
15
3:339
3
3:346
15
22
rp14
IE
4
4.6
21
66
30
5.6
200 m
2
8.
8 .0
11 .5 m
6.8
4.7
24
12
14
3:349
NT
4.0
9
100
4.9
5.5
17
12
13
5.3
4.6
75
2.4
8
6.3
9.1
6
5
86
2
74
RI
12
16
6.0
6.5
68
KA
3
7
3:604
3:555
4
17
4.4
51
5.3
13
20
4.9
US
11
6.1
29
67
6
11
3:354
5
27
6.3
4.6
14
13
30
33
a-1
79
6.2
6.4
4.4
10
9.6
16
VU
7.4
19
5.9
32
4.7
81
SK
13
4.5
4.0
4.3
4.3
KE
3
2.2
14
86
4.5
4.4
3
6.7
20
5.2
4.8
5.0
4.9
4.4
4.4
4.4
11
5.2
3:604
4.3
4.0
15. 0 m
45
2.2
4.7
4.6
4.6
15.50
0 m
39
7
3:353
6.0
KU
5
10
3
4
IV
3.5
PIK
15
3:351
rp27
4
16
VU
3:350
3:352
9
1.6
2
1
15
2
4.7
4.3
2
8
2
4.7
10
2 1.2
4
8000
60%
9
7.4
3:359
4.8
RM-12
3
1
m
7.0
7
12
11
y
4.1
3.6
4
4.0
3:361
3:360
10
1
1.0
196
RM-12
m ap
69 3.1
3
1.4
0
I
pi-1
11. 5 m
5
10
11
2.4
5
5.2
L
62
6
4
76
m
5.2
4.9
m
11. 5 m
1
10
3
5.0
11. 5 m
3
3:362
3
RI
TE
UT
VA
78
1.7
IV3:660
2400
60%
10
5.0 m
2
8
2.1
6
1.2
8 .0
3.9
RM-11
4.4
TI
14
RA
8
109
9
15. 0 m
2
6
82
3:660
1.4
pp
11.5 m
2.6
4.6
AI
6
2
IN
4.8
III
1600
60%
ap
AR
5.3
4
11. 5 m
4.1
IT
22
13
2.2
1.9
7
44
5
2.2
0.7
3:644
2.3
28
8
1.0
14
I
29
27
SV
IN
G
2
2
32
3:659
rp2
IV m
2000
60%
3
0.9
2.3
31
96
8. 0 m
2
1.0
1.9
31
6
1
P
3:512
14
pp
5
12
rp32
m
1
3
4.0
8 .0
4
8 .0
2.0
1.5
0.7
4
m
Z
1
24
1.2
ap
9
1.4
1.6
3:521
17
E
109
RM-1215. 0 m
1
4
1.4
31
3:527
16
6
m
3:121
III
2800
60%
III
1700
60%
8. 0
23
1.0
IV
8000
60%
32
30
3:522
KE3.9
SK
U
3:669 SK
pi-1
19
28
19
18
IV
1700
60%
IV
7300
60%
3:660
11.5 m
m
8.0 m
W
83
ULAPPA8
AUKIO 11.5
195
RM-12
VL
y
22
22
3:528
5.5 29
20
21
3.8
pp
Z
pi-2
1.5
1.6
3:525
3
II
400
3:537
3:536
24 27
63
pi-1
13
1.5
3:524
22
pi-1
pi-1
24
21
3:523
3.5
KL
W
pi-2
1.8
14
m
2
TI
y
pp
3:669
25
1
5
77
0.8
54
8 .0
11.5 m
II u½
1400
VV
29
map
IIu ½
800 1.1
4.9
4
3
VL
RM-10
28
26
0.9
1
pi-2
1
rp100
ma p
0.8
192
RM-13p i - 2
95
55
10
III
2400
80%
1.4
IIu ½
1200
2
III
1700
80%
63
3:515
3:516
4
II
900
3:752
79
ap
191
2
RM-13 3:774
49
3:418
m
II
900
30
193 11.5 m
RM-12
pi-2
1
33
7
9
1.4
11.5 m
III
1300
III
1200
1.8
pi-2
1
5.0 m
1
1.0
5
pi-2
36
pi-1
pi-2
III
1200
190
RM-13 p i - 2
6
7
IIu ½
600
luo-7
III
1500
3:417
1.5
m
0.7
III
12001.1
80%
3
0
1.1
m
IIu ½
1200
RM-11
a jo
2
pi-2
NIK
m
5. 0
pi-2
0.
5
6
a jo
4
RM-13
1.0
VV
3
5
21
0
pi-2
IIu ½
1400
1.2
83
I
60
5 ,1 m
86 a p
III
,1 8
0.9
pi-1 7 ,1 8 3000
8)
8.0 m
80%
11. 5 m
hk 5.0 m
8.0 m
Y LÄ
11 .5
m
.5
11
0.0 m
III
1050
80%
4
m
1400
80%
1.1
1
81
1.9
4
-5
5
189
RM-11
5.0 m
III
1.0
lu o
o-
m
2
188 m
RM-9
(18
III
1500
80%
.5
2
0
13
1 11 .5 m
5.0 m
DYY
0.0 m
0.
pi-1
pp
III
1050
80%
luo-6
lu
2.2
7
KL-1
3:773
2
W
0.0 m
0.0 m
11 .5 m
82
691.8
1.9
Z
75
64
TIE
8
RIN
Z
KA
68
VV
3:778
Z
US
65
hk
Z
SK
3:772
1
KE
1.8
Z
5
1
o-
Z
rp66
lu
1
1.9
1.7
RM-9
-0.2
rp101
Z
34
RM-13
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Rakentamisen sijoittuminen on määritelty asemakaavassa tarkasti, jotta pitkässä
toteutuksessa varmistetaan kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteutuminen ja lomaasumisen viihtyisyys. Asemakaavassa on annettu erityisiä kaavamääräyksiä ohjaamaan matkailua palvelevien korttelialueiden (RM) toteutusta. Määräykset koskevat
mm. palvelu- ja liiketilojen määrää, rakennusten kattomuotoja ja julkisivumateriaalia, piha-alueiden käsittelyä sekä pysäköinnin järjestämistä. Yksityiskohtaisilla
kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä pyritään viitesuunnitelman hengen mukaiseen,
korkeatasoiseen ja alueen ympäristöä kunnioittavaan toteutukseen.
Alueella tavoitellaan korkeatasoista, omaleimaista ja maisemaan sopivaa arkkitehtonista ilmettä, jonka vuoksi alue on jaettu kolmeen erilaiseen osa-alueeseen:
Keskuskarin Marina, Dyynikylä ja Hotellikylä. Kaikilla kolmella eri osa-alueella on
oma luonteensa rakentamisen määrän ja ilmeen suhteen. Osa-alueiden erilaisuus
palvelee parhaiten monipuolisen matkailukeskuksen kehittämistavoitteita ja vastaa
erityyppisten loma-asuntoalueiden kysyntään. Keskuskarin Marina rakentuu venesataman ympärille ja siellä tavoitellaan tiivistä kalastajakylän tunnelmaa. Dyynikylä sijaitsee nimensä mukaisesti keskellä dyynimaisemaa. Keskuskarintien varrella
viistokattoiset rakennusmassat jatkavat dyynimaiseman muotoja ja etelässä rakennukset muodostavat pieniä kylämäisiä ryppäitä. Dyynikylästä muodostuu alueen
aktiivinen keskus. Hotellikylä sen sijaan sijaitsee olevan rakenteen reunassa, ja alue
sopii sijaintinsa sekä ympäristönsä puolesta tehokkaampaan rakentamiseen. Rinteensuuntaisten rakennusryhmien välistä aukeaa pitkiä näkymiä merelle. Alueella
on hotellien ja loma-asuntojen lisäksi matkailupalveluja.
Tässä rakennustapaohjeessa käydään ensin läpi eri osa-alueiden kortteleita ja rakennuksia koskevat ohjeet. Loppuun on koottu koko alueen julkisia ulkotiloja koskevat ohjeet. Värisävyjen yhteydessä annetut numerot ovat RGB-värikoodeja, jotka
ovat suuntaa antavia värisävyjä.
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
6
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
KESKUSKARIN MARINA
DYYNIKYLÄ
HOTELLIKYLÄ
Kolme osa-aluetta: Keskuskarin Marina, Dyynikylä ja Hotellikylä 1:5000
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
7
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
2
keskuskarin marina
2.1. Alue
Teema
•
•
•
•
•
Kiintopiste maisemassa
Uusi merellinen paikka, joka näkyy monesta suunnasta Hiekkasärkille
Pienen kalastajakylän tiivis tunnelma venesataman ympärillä
Mittakaavaltaan pientä rakentamista
Yhteen liitetyt rakennusmassat harjakattoineen luovat perinteiseen
rakentamiseen liittyvää miljöötä tämän päivän otteella
Rak. korkeus
• 2-3 kerrosta
Julkiset ulkotilat ja • Satama-altaan pohjois- ja itäpuolen rakennusten ali kulkee julkinen
reitit korttelialueilla
kävelyreitti, jonka varrella voi olla venepaikkoja ja palveluita. Reitin
ajatuksena on, että sataman alueen voi kiertää ympäri kävellen. Reitti
tulee toteuttaa puulaitureina (n. 1,5 m merenpinnasta). Reitin varren
valaistus ja ulkokalusteet toteutetaan väreiltään ja tyyliltään yhtenäisenä
kokonaisuutena. Reitin periaate on esitetty leikkauksessa s. 12.
Pihojen liittyminen
katualueeseen
• Pihojen liittyminen katualueisiin esitetty leikkauksissa s. 12.
• Rakennusten ja katujen väliin jäävät alueet toteutetaan
huoliteltuina joko kiveyksin tai istutuksin.
• Rakentamattomien ja rakennettujen alueiden reunavyöhykkeet on
suunniteltava huolellisesti ja turhia maanmuokkauksia tulee välttää.
Pysäköinti
• Osa alueen pysäköinnistä voidaan sijoittaa Dyynikeskuksen
pysäköintilaitokseen. Muuten pysäköinti on hajautettu tonteille.
• Alueen sisääntuloaukion yhteydessä voi olla muutamia
pysäköintipaikkoja (kts. havainnekuva).
• Sisääntuloaukion yhteyteen on myös varattu joukkoliikenteelle ja turistibusseille
pysähtymispaikka matkustajien jättämistä ja mukaan ottamista varten.
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
8
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Keskuskarin Marina, havainnekuva 1:2000
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
9
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
2.2. Korttelit ja rakennukset
Kortteli 185, 186 ja 187
Korttelin tyyppi
• Kortteli 185, tontit 1 ja 7: RM-9
• Muut: RM-10
• Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue
Massoittelu
ja kattomuoto
• Korttelit muodostuvat yhtenäisistä rakennusmassoista, joiden
mutkiin jää erilaisia aukioita, terasseja ja pihoja.
• Rakennuksissa tulee olla harjakatot oheisia kuvia (havainnekuva ja leikkaukset
s. 12-13) mukaillen. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:3 (18 ast.).
• Parvekkeet on toteutettava pääosin sisäänvedettyinä tai
yhtenäisinä kenttinä muun julkisivun tasassa.
• Katoille saa tehdä terasseja.
• Erillisiä jätekatoksia tulee mahdollisuuksien mukaan välttää.
• Katoille ei saa sijoittaa voimakkaaasti kattomuodosta erkanevia
konehuoneita tai teknisiä laitteita. Piippuja ja hormeja saa sijoitta katoille.
• Osa rakennuksista ulottuu veden päälle. Veden päälle ulottuva osa voidaan
toteuttaa ulokkeena tai maanvaraisena. Mahdollisten pilareiden tulee olla
terästä. Veden päälle ulottuvissa rakennuksissa huomioitava suojaus jäältä.
• Sokkelikorkeus vähintään 50cm.
• Tonteille ei saa tehdä rakennusalan ulkopuolelle rakennusmassasta
irrallisia piharakennuksia tai katettuja terasseja.
Materiaalit
ja värimaailma
• Julkisivujen tulee olla pääosin peitto- tai keittomaalattua
puuta. Julkisivuissa tulee päävärin lisäksi käyttää tehostevärejä
esim. ikkunoissa ja syvennyksissä. Kts. värimallit alla.
• Veden päälle ulottuvien rakennusten alapinta tulee
olla puuta ja pilarit maalattua terästä.
• Kattojen tulee olla konesaumattua tai sitä ulkonäöiltään muistuttavaa
peltiä, esimerkiksi ruukki classic C, väri tummanharmaa.
Pysäköinti
• Pysäköinti voidaan sijoittaa rakennusten rungon alle havainnekuvan ja
leikkausten (s. 12-13) mukaisesti joko katoksiin tai autotalleihin.
Pihat
• Korttelin 185 tonteilla 2 ja 3 saa turvallisuussyistä erottaa pihat n.
0,9 m korkealla aidalla jalankulkulaiturista. Aidan tulee olla samaa
materiaalia ja saman värinen kuin tontin rakennukset.
• Korttelin 186 tontit on erotettava VL- ja VV-alueista matalalla
muurilla (korkeus ulkoilureitin tasosta n. 0,5 m), joka on
luonnonkivestä kylmä- tai laastimuurattu tai kivikorimuuri.
• Osalle korttelin 185 pihoista tavoitellaan aukiomaista ilmettä (kaavamääräys p-1).
• Korttelialueille on toteutettava oleskeluun ja/tai leikkiin soveltuva
paikka. Oleskelupaikka voi olla esimerkiksi viihtyisä terassi, joka
voi sijaita rakennuksen piha-alueella tai kattotasolla.
• Esimerkkejä pihojen viherrakentamiseen soveltuvista
lajeista on taulukoissa 1 ja 2 s. 36-37.
Tehostevärit
Katto
Värimallit
Julkisivut, päävärit
241,202,132 216,155,100 210,167,120 164,111,77 144,75,60
(keltamulta)
(vaalea ruskea)
(punamulta)
239,235,224 210,167,120
(valk)
(v.rusk)
70,70,70
(t.harm)
70,70,70
(t.harm)
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
10
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
mj
VL
rp103
lh
1
rp104
1500
uv
187
RM-10
II
1
1000
II
600
4
VL
III1.4
1100
3:774
III 5
800
vl
KE
SK
II
1500
rp102
pi-1
KESKUSKARINTIE
2
vl
US
RM-10
6
KA
RIN
III
1100
RA
186 NTA
RM-10
2
1
vl
pi-1
jk/l
1.3
Z
vl
1.4
1.4
jk/l
pi-1
RM-9
pi-1
1
LV
3
II
1500
uv
II
1000
uv
185 2
RM-10
II
uv
RM-9
0.8
7
II
1000
1.6
II
1500
rp105
p
1
1.8
p
VV
rp101
-0.2
w
1.9
Ote kaavakartasta 1:2000
lu
o-
5
KE
1.8
SK
US
lu
o-
5
W
VV
Näkymä Marinan altaasta
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
11
luo-7
hk
KA
R IN
T
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Leikkaus A-A 1:400
Leikkaus B-B 1:400
Leikkaus C-C 1:400
Leikkaus D-D 1:400
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
12
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Näkymä Keskuskarin Marinasta
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
13
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
3
dyynikylä
3.1. Alue
Teema
• Alueen aktiivinen keskipiste (Dyynikeskus)
• Dyynimaisema
• Keskuskarintien varressa dyynimaisemaa jatkavat
viistokattoiset rakennusmassat
• Etelässä rakentaminen keskittyy pieniin kylämäisiin ryppäisiin
• Monia erilaisia loma-asumisen muotoja
Rak. korkeus
• 1-3 kerrosta
Julkiset ulkotilat ja • Dyynikeskuksen (188) ulkotiloille haetaan julkista aukiomaista ilmettä.
reitit korttelialueilla • Kortteliin 189 on merkitty julkinen kevyen liikenteen yhteystarve.
Pihojen liittyminen
katualueeseen
• Rakennusten väliset alueet palautetaan rakentamisen jälkeen
lähelle luonnonmukaista, ilmeeltään hoidettua dyyniympäristöä.
• Rakentamattomien ja rakennettujen alueiden reunavyöhykkeet on
suunniteltava huolellisesti ja turhia maanmuokkauksia tulee välttää.
Pysäköinti
• Dyynikeskuksessa (kortteli 188) pysäköinti on kannen alla,
osa paikoista on Marinan alueen pysäköintiä.
• Muuten pysäköinti rakennusten runkojen alla ja pihoilla.
• Keskuskarintien varteen toteutetaan kadunvarsipaikkoja.
• Dyynikeskuksen länsipuolella Keskuskarintien
varressa on linja-auton pysähtymispaikka.
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
14
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Dyynikylä, havainnekuva 1:2000
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
15
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
3.2. Korttelit ja rakennukset
Korttelit 188, kortteli 189 tontti 1-4 ja kortteli 190 tontti 1
Korttelin tyyppi
• Kortteli 188: RM-9
• Muut korttelit: RM-11
• Matkailupalveluita ja lomamajoitusta
Massoittelu
ja kattomuoto
• Viistokattoiset rakennukset jatkavat ympäröivää dyynimaisemaa.
• Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Rakennusten räystäslinjan tulee jatkua
yhtenäisenä julkisivujen enimmäiskorkeutta määräävien pisteiden välillä.
• Parvekkeet tulee Keskuskarintien varressa toteuttaa sisäänvedettyinä.
Massasta ulkonevia parveketorneja ei saa rakentaa.
• Katoille saa tehdä terasseja.
• Sisäänkäynnit ja mahdolliset katokset tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin.
• Erillisiä jätekatoksia tulee mahdollisuuksien mukaan välttää.
• Katoille ei saa sijoittaa voimakkaaasti kattomuodosta erkanevia
konehuoneita tai teknisiä laitteita. Piippuja ja hormeja saa sijoitta katoille.
• Sokkelikorkeus vähintään 50cm.
• Tonteille ei saa tehdä rakennusmassasta irrallisia
piharakennuksia tai katettuja terasseja.
Materiaalit
ja värimaailma
• Julkisivujen yleisilme ei saa olla umpinainen ja tumma. Kts. värimallit alla.
• Pitkillä julkisivuilla saa olla suuria lasipintoja (esim. parvekelasitus).
• Kattojen tulee olla viherkattoja. Viherkatoissa tulee suosia
paikallista lajistoa mahdollisuuksien mukaan.
Pysäköinti
• Dyynikeskukseen (kortteli 188) toteutetaan maanalainen
pysäköintihalli. Maanalaisella pysäköinnillä mahdollistetaan kaavan
mukainen tiivis rakentaminen ja korkeatasoiset ulkotilat.
• Muissa kortteleissa pysäköinti on sijoitettu rakennusten
rungon alle katoksiin tai autotalleihin tai pihalle.
Pihat
• Dyynikylän keskuskortteli on alueen maamerkki, joka näkyy kauas. Tontin
käsittelyn tulee olla korkeatasoista. Kiveyksissä suositaan luonnonkiveä.
Istutusalueiden tulee olla selkeästi rajattuja ja siistejä. Kattomuoto mahdollistaa
katolle pääsyn maantasosta sekä katolla liikkumisen, mitä tulee hyödyntää
rakennuksen toteutuksessa. Katolle tulee toteuttaa julkinen näköalapaikka.
• RM-11 -alueella maisemaan aukeavilla pihoilla saa olla noin 4
metriä leveä istutettu tai kivetty pihavyöhyke. Loppuosa pihasta
tulee toteuttaa luonnonmukaisena. Tavoitteena on liittää tonttialue
saumattomasti ja huomaamattomasti ympäröivään viheralueeseen.
• Esimerkkejä pihojen viherrakentamiseen soveltuvista
lajeista on taulukoissa 1 ja 2 s. 36-37.
Värimallit
Julkisivut, päävärit
Tehostevärit
239,235,224 228,213,195 212,196,177 223,219,208 201,195,183 155,146,137
(valk)
(hiekka)
(hiekka)
(vaalea harm)
(harmaa)
239,235,224 201,195,183 210,167,120
(valk)
(v.harm)
(v.rusk)
70,70,70
(t.harm)
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
16
0,0,0
(musta)
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
67
75
691.8
.5
m
1.0
-5
11
luo
1400
80%
0.0 m
III
1050
80%
4
IIu ½
1400
RM-13
1.0
VV
pi-2
pi-2
3
RM-11
3
III
1500
III
1200
190
4RM-13
pi-2
6
IIu ½
600
pi-2
5
3
VL
5. 0 m
1
III
1700
80%
RM
IIu ½
1200
1
pp
0.9
KLpi-1
II
1.4
W
400
0.8
192
RM-13p i - 2
ULAPPA8
AUKIO 11.5
pi-2
IV
1700
60%
pi-1
pi-2
195
RM-12
VL
11 .5 m
y
4
m
8. 0 m
W
III
2800
60%
ap
III
1700
60%
8.0
m
Näkymä Keskuskarintieltä Dyynikeskukselle
4
3.9
8.0
8.0 m
IV
ma
p
5.2
4.8
m
4.7
m
4.7
5
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
III
17
3
4.0
pp
9
1600
60%
IV
7300
60%
3:660
m
8.0
8.0
31
map
III
2400
80% 19
II u½
1400
12
9
1.4
11 .5 m
pi-2
Z
1
IIu ½
800 1.1
pp
36
pi-1
1 1 .5 m
1
m
0.7
III
12001.1
80%
1.1
1.5
ap
2
pi-2
0
1
II
900
0.
m
pi-2
pi-2
ajo
III
1300
III
1200
7
1.8
1
II
191
Ote kaavakartaasta 1:2000
900 RM-13 3:774
2
21
8 0.9
pi-1 7 , 1 8 3000
8)
8 .0 m
80%
1 1 .5 m
hk 5 .0 m
aj
2
pi-2 o
I
60
1.0
IIu ½
1200
luo-7
5
6,1
1
m ap
m
2
1.1
m
0
0.
189
RM-11
5 .0 m
III
8 .0 m
81
1.9
5
0.0 m
5.0
luo-6
III
1500
80%
.5
188 m
(18
5 , 1 RM-9
m
8 ap
III
1 1 1 .5 m
5 .0 m
13
m
III
1050
80%
pi-1
0
0 .0 m
2.2
83
pp
1 1 .5 m
0. 0 m
7
KL-1
3:773
8.
1.9
Z
64
TIE
82
Y LÄ
R IN
VV
3:778
NIK
KA
3:772
DYY
US
65
hk
m
1.8
SK
11.5
KE
1
5
1
o-
68
Z
lu
Z
rp66
1
Z
1.9
4.3
4.1
4.8
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
MERI
A
HIEKKARANTA
+1,8
+1,7
llii
n
PALVELUT
230 m²
to
+2,0
+2,7
iha
au
+4,5
int
ja-
ajo
py
sä
kö
lin
+1,5
RAVINTOLA JA PALVELUT
650 m²
viherkatto
+2,3
+1,7
PALVELUT
170m²
AUKIO
i tti
re
+4,5
+3,3
ltoa
lle
ika
huo
pa
ala
kö
nä
jo
+4,5
+2,3
+1,0
Periaatepiirros Dyynikeskuksen
maantasokerroksesta 1:1000
A
+2,7
+0,0
ranta
+4,5
+1,0
majoitus ja palvelut
+4,5
aukio
pysäköinti
jk/pp+ajo+jk
Leikkaus A-A 1:1000
Aluejulkisivu pohjoiseen 1:1000
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
18
+1,5
+2,0
luhtitalo
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Pitkillä julkisivuilla
saa olla suuria
lasipintoja (esim.
parvekelasitus).
Julkisivuissa tulee
suosia hiekan ja
harmaan eri sävyjä.
Katot
toteutetaan
viherkattoina.
Pysäköintiä
on sijoitettu
rakennusten
runkojen alle.
11,5 m
Dyynikeskuksen
etuaukiolle tulee
toteuttaa terassi tai
muuta laadukasta
oleskelutilaa.
toteutettava julkisivu,
julkisivun enimmäiskorkeus
sekä vähintään vesikaton osalta
yhtäjaksoisena toteutettava
osa rakennusta
toteutettava julkisivu- tai
harjalinja
15,0 m
B A
Dyynikeskuksen
katolle tulee
toteuttaa julkinen
näköalapaikka.
esimerkkimassa suurimmalle
sallitulle kerrosalalle
15,0 m
A
minimitoteutuksen (60%)
rakennusala ja -massa
B
täyden toteutuksen
rakennusala ja -massa
m
map
pi-1
.5
11
IV
8000
60%
m
11.5
109
RM-12
julkisivun enimmäiskorkeus
metreinä
15.0
m
Esimerkki rakennusten muodosta ja sitä ohjaavista kaavamääräyksistä
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
19
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Kortteli 189 tontit 5-7, kortteli 190 tontit 2-5, kortteli 191 ja kortteli 192
Korttelin tyyppi
• RM-13
• Majoituspalveluiden alue
Massoittelu
ja kattomuoto
• Rakennukset muodostavat tiiviitä pihapiirejä, joiden keskelle
jää rakennusten yhteinen suojainen sisäpiha.
• Pihapiiriä saa rajata myös autokatoksin tai piharakennuksin rakennusalan sisällä.
• Rakennukset saa kytkeä toisiinsa porrashuoneella,
autokatoksilla tai piharakennuksilla.
• Eri pihapiireissä voi olla erityyppistä loma-asumista (kts. havainnekuva).
• Rakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto tai pulpettikatto.
Katon tulee laskea korttelin ulkoreunaa kohti. Saman pihapiirin
rakennuksilla tulee olla samanlainen kattomuoto.
• Katoille saa tehdä terasseja.
• Samassa pihapiirissä olevien rakennusten tulee olla ilmeeltään yhtenäisiä.
• Katoille ei saa sijoittaa voimakkaaasti kattomuodosta erkanevia
konehuoneita tai teknisiä laitteita. Piippuja ja hormeja saa sijoitta katoille.
• Sokkelikorkeus vähintään 50cm.
Materiaalit
ja värimaailma
• Julkisivujen tulee olla peitto- tai keittomaalattua puuta.
Julkisivuissa tulee päävärin lisäksi käyttää tehostevärejä
esim. ikkunoissa ja syvennyksissä. Kts. värimallit alla.
• Mahdollisten auto- tai jätekatosten ja piharakennusten tulee olla puuta
ja samaa värimaailmaa pihapiirin muiden rakennusten kanssa.
• Saman pihapiirin rakennuksilla tulee olla yhteinen värimaailma.
Viereisten pihapiirien rakennuksilla tulisi olla erilainen värisävy.
• Kattojen tulee olla konesaumattua tai sitä ulkonäöiltään
muistuttavaa peltiä, esimerkiksi ruukki classic C, väri
tummanharmaa (väri tummanharmaa) tai viherkattoja.
Pysäköinti
• Pysäköinti tulee sijoittaa rakennusten runkojen alle autotalleihin tai
-katoksiin, rakennusten pihoille tai pihapiiriä rajaaviin autokatoksiin.
Pihat
• Tontin ulkokehä on istutettava ja toteutettava kaltevana pintana
olevasta maantasosta rakennusten alimpaan perustamiskorkeuteen.
Ulkokehää hoidetaan pääosin puuttomana kuten ympäröiviä
viheralueita. Tavoitteena on, että rakennukset liittyvät saumattomasti
ympäröivään dyynialueeseen kuten leikkauksessa s. 22.
• Kulkuväylien ulkopuolelle jäävä osa piha-alueesta on
istutettava dyynikasvillisuudella. Esimerkkejä dyynialueelle
soveltuvista kasvilajeista on taulukossa 1 s. 36.
• Sisäpihalla ja rakennusten väleissä lajikirjo voi olla laajempi ja puiden
istuttaminen on suositeltavaa. Esimerkkejä pihojen viherrakentamiseen
soveltuvista lajeista on taulukoissa 1 ja 2 s. 36-37.
Värimallit
Julkisivut, päävärit
Tehostevärit
241,202,132 216,155,100 241,202,132 210,167,120 164,111,77 144,75,60
(keltamulta)
(murr.
(vaalea ruskea)
(punamulta)
239,235,224 210,167,120
(valk)
(v.rusk)
Katto
70,70,70
(t.harm)
oranssi)
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
20
70,70,70
(t.harm)
RM-11
5 .0 m
III
m
3:773I
60
21
ajo
0.
5
pi-2
IIu ½
1200
m
1
pp
KLpi-1
II
1.4
W
400
0.8
192
RM-13p i - 2
Z
1
0.9
IIu ½
800 1.1
pi-2
II u½
1400
pi-1
195
RM-12
VL
11 .5 m
y
4
m
8. 0 m
W
III
2800
60%
ap
8.0
III
1700
60%
m
4
9
8.0
3.9
4.8
m
4.7
62
2.4
11
I
pi-1
1 1 .5 m
69 3.1
2
VU
0
3
4
39
rp27
3
Näkymä
Dyynikylästä merelle
1.6
IV
map
1 1 .5 m
1
4.7
3:604
4.5
4.4
5.0
1 1 .5 m
3
4.6
4.3
4.0
VU
4.4
4.8
3.6
4
4.0
8000
60%
6.0
3.5
196
RM-12
4.8
1 5 .0 m
4.4
4.5
5.0
4.0
6.1
4.4
6.5
4.4
4.3
32
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
50
1 5 .0
m
45
4.6
11
4.3
21
4.6
A
78
1.7
10
5. 0 m
2
4.3
4.1
IT
2.6
82
0
pp
11 .5 m
5
6
I
13
IN
G
22
2
2.3
IV3:660
2400
60%
4.7
m
III
1600
60%
ap
5.2
SV
3:644
3
14
44
IV m
2000
60%
m
pp
5
8.0 m
3
4.0
8.0
8.0
31
IV
7300
60%
3:660
m ap
pi-2
Ote kaavakartaasta 1:2000
12
IV
1700
60%
6.3
13
27
6.3
TI
pp
ULAPPA8
AUKIO 11.5
1 1 .5 m
3
VL
8.
RM
ap
2
pi-2
map
III
2400
80% 19
1
II
900
III
1700
80%
m
pi-2
pi-2
9
1.4
11 .5 m
III
1300
III
1200
7
1.8
1
II
191
3:774
900 RM-13 2
5. 0 m
1
pp
luo-7
36
pi-1
pi-2
III
1200
190
4RM-13
pi-2
6
III
12001.1
80%
3
III
1500
m
0.7
hk 5 .0 m
RM-11
aj
2
pi-2 o
0
1.1
1.5
1.0
IIu ½
1200
IIu ½
600
1
1
81
1.9
0
m
RM-13
pi-2
3
5
Y LÄ
IIu ½
1400
1.0
VV
.5
Z
0.0 m
III
1050
80%
pi-2
5.0
-5
11
.5
luo
m
1.0
4
m
1400
80%
1 1 .5 m
NIK
m
2
2.2
11.5
0
.0
13
188
1 1 1 .5 m
III
(18
1050
Hiekkasärkkien 5
Marinan
alue | Rakentamistapaohje
5 , 1 RM-9
m
.0 m
III
86 a p
III
80%
8 .0 m
,18
0.9
1.1 1500
pi-1 7 , 1 8 3000
m
8)
189
8 .0 m
80%
80%
DYY
0.0
pi-1
Z
luo-6
0. 0 m
0 .0 m
5
1 1 .5 m
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Esimerkkiratkaisu, pohja 1:500
Leikkaus
A-A 1:500
Leikkaus B-B (pihan liittyminen ympäristöön) 1:100
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
22
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Katon tulee
laskea korttelin
ulkoreunaa
kohti.
Rakennukset
muodostavat
tiiviitä pihapiirejä,
joiden keskelle jää
suojaisa sisäpiha.
Saman pihapiirin
rakennuksilla tulee olla
samanlainen kattomuoto
ja yhteinen värimaailma.
Pihapiiriä voivat
rajata myös
piharakennukset
tai autokatokset.
Rakennusryhmien
väleistä aukeaa
pitkiä näkymiä.
Tontin ulkokehä
istutetaan ja
toteutetaan
kaltevana pintana.
Sisäpihalle on
suositeltavaa
istuttaa puita.
Viereisten pihapiirien
rakennuksilla tulisi
olla erilainen värisävy.
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
23
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
4
hotellikylä
4.1. Alue
Teema
•
•
•
•
Golfkentän ja metsän viereinen alue, jolla on tehokkaampaa rakentamista
Hotelleja, loma-asumista sekä niihiin liittyviä matkailupalveluja
Rinteensuuntaisten rakennusryhmien välistä aukeaa pitkiä näkymiä merelle.
Viistokattoiset rakennusmassat jatkavat Dyynikylän ilmettä ja istuvat maisemaan.
Rak. korkeus
• 1-4 kerrosta
Julkiset ulkotilat ja • Hotellien edusaukiot ovat luonteeltaan julkisia ja aukiomaisia.
reitit korttelialueilla
Pihojen liittyminen
katualueeseen
• Kadun ja rakennusten väliin jäävät alueet, jotka liittyvät Keskuskarintiehen
ja Tiitaipaleeseen kivetään. Alueet, jotka liittyvät pihakatuihin istutetaan.
• Rakennusten väliset alueet palautetaan rakentamisen jälkeen
lähelle luonnonmukaista, ilmeeltään hoidettua ympäristöä.
• Rakentamattomien ja rakennettujen alueiden reunavyöhykkeet on
suunniteltava huolellisesti ja turhia maanmuokkauksia tulee välttää.
Pysäköinti
• Rakentamisen tehokkuudesta johtuen pysäköinti on sijoitettu maan alle.
• Pysäköintilaitoksista ei saa aiheutua yli 0,5m porrastusta piha-alueille.
• Keskuskarintien ja Tiitaipaleen varrella on kadunvarsipysäköintiä.
Muuta
• Golf-rangen alueelle on mahdollista rakentaa pysäköintikansi, jonka
päälle voidaan sijoittaa rangen lyöntipaikka ja lähipeliharjoitusalue.
• KL-alueella rakennuksen ympäristön tulee olla julkista tilaa.
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
24
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Hotellikylä, havainnekuva 1:2500
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
25
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
4.2. Korttelit ja rakennukset
Korttelit 109, 193, 195 ja 196
Korttelin tyyppi
• RM-12
• Matkailuhotelli sekä matkailua, virkistystä tai kulttuuria
tukevia majoitus-, palvelu-, liike- ja toimistotiloja
Massoittelu
ja kattomuoto
• Rakennukset jatkavat Dyynikeskuksen rakennusten ideaa: ympäröivään
maisemaan istuvat viistokattoiset rakennusmassat. Rinteensuuntaisen
rakennusrintaman välistä aukeaa pitkiä näkymiä merelle.
• Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Rakennusten räystäslinjan tulee jatkua
yhtenäisenä julkisivujen enimmäiskorkeutta määräävien pisteiden välillä.
• Eri rakennuksissa voi olla erityyppistä loma-asumista.
• Parvekkeet tulee toteuttaa katujen puolella sisäänvedettyinä (kts. kuva s.29).
• Sisäänkäynnit ja mahdolliset katokset tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin.
• Erillisiä jätekatoksia tulee mahdollisuuksien mukaan välttää.
• Katoille saa tehdä terasseja.
• Katoille ei saa sijoittaa voimakkaaasti kattomuodosta erkanevia
konehuoneita tai teknisiä laitteita. Piippuja ja hormeja saa sijoitta katoille.
• Sokkelikorkeus vähintään 50cm.
Materiaalit
ja värimaailma
• Julkisivujen tulee olla peitto- tai keittomaalattua puuta.
Julkisivuissa tulee päävärin lisäksi käyttää tehostevärejä
esim. ikkunoissa ja syvennyksissä. Kts. värimallit alla.
• Pitkillä pihoille tai lammelle aukeavilla julkisivuilla saa olla suuria
lasipintoja (esim. parvekelasitus) sivun 29 kuvan mukaisesti.
• Kattojen tulee olla mustia, tummanharmaita tai viherkattoja. Viherkatoissa
tulee suosia paikallista lajistoa mahdollisuuksien mukaan.
Pysäköinti
• Pysäköinti sijoitetaan kansien alle. Maanalaisella pysäköinnillä mahdollistetaan
kaavan mukainen tiivis rakentaminen ja korkeatasoiset ulkotilat.
• Pysäköintilaitoksista ei saa aiheutua yli 0,5m porrastusta piha-alueille.
Pihat
• Lampialueeseen rajoittuvien tonttien reuna on merkitty istutettavaksi
alueen osaksi. Tavoitteena on liittää tonttialue saumattomasti
ja huomaamattomasti ympäröivään viheralueeseen.
• Tiitaipaleen ja Keskuskarintien risteyksen tuntumassa
sekä golf-kentän puoleisessa päädyssä pihoille tavoitellaan
aukiomaista ilmettä (kaavamääräys p-1).
• Istutusalueiden tulee olla selkeästi rajattuja ja siistejä. Puut tulee istuttaa
ryhmiin siten, etteivät ne tarpeettomasti peitä näkymiä. Esimerkkejä pihojen
viherrakentamiseen soveltuvista lajeista on taulukoissa 1 ja 2 s. 36-37.
Värimallit
Julkisivut, päävärit
239,235,224 175,160,137
(valk)
(vaalea
Tehostevärit
87,69,65
0,0,0
(tumma rus- (musta)
Katto
239,235,224 210,167,120
(valk)
(v.rusk)
144,75,60
(puna-
70,70,70
(t.harm)
0,0,0
(musta)
70,70,70
(t.harm)
multa)
harm./ ruskea) kea/ harm.)
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
26
0,0,0
(musta)
RM-11
aj
2
pi-2 o
4
8.
1
195
RM-12
8.0
8.0
m
4
ma
3
IV
2000
60%
3.9
4
5.2
4.7
81
Z
KU
KE
SK
US
4.9
6.8
NT
IE
77
rp16
5.3
rp34
3:660
3:348
24
30
5.6
9.7
64
5.5
5.5
10
10.6
L
3:345
9.9
10.1
28
27
3:343
10
10
9.0
17
18
26
3:347
10.2
9.9
25
8.4
10
9.3
8
1
10.3
1
30
3:344
Serum
arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
4.6
4.6
11
9
44
9.7
9.4
19
23
5.5
5
20
22
rp14
rp15 5.7
3:341
29
9
3:346
15
16
3:349
RI
5
21
66
4.6
75
3
3:340
22
12
8
11
14
74
68
KA
Ote kaavakartaasta 1:2500
12
5.3
4.7
24
24
3:339
4
3:342
7
23
10
IT
27
6.3
51
5.3
TI
13
29
4.9
18
2
6.3
3:604
86
15
6.0
6.5
4.6
a-1
79
rp30
4.0
6.1
AI
4.9
PIK
2.2
30
5
32
45
16
9.1
6
5
17
4.4
4.3
11
14
13
6.4
33
4.6
50
15 .0
m
7.4
9.6
6.2
4.4
4.4
4.3
10
3:555
4
19
5.9
16
VU
3
6.7
20
5.2
86
4.5
4.4
4.5
4.0
I
6.0
3.5
4.3
2
8
2
4.8
3.6
7.4
3:359
4.1
4.4
3
9
1
4.4
R
7
12
4.7
3:604
7.0
3:360
5.2
4.3
4.0
5.0
IN
G
rp27
IV
m
SV
VU
3
1.6
3:361
4.7
4.6
15 .0 m
5
11
4.8
4
4.0
8000
60%
69 3.1
4
4.9
y
VA
pi-1
11 .5 m
196
RM-12
map
5
2
I
P
5.2
6
8
11
2.4
10
3
TE
UT
6
62
E
3:362
76
m
4.7
R
4.4
TI
14
3
RI
5.0
11 .5 m
3
IN
m
11 .5 m
1
AR
4.8
8.0
III
1600
60%
2
6
RA
8
109
9
15 .0 m
2
3:512
14
pp
9
p
4.1
3
4.0
2
4
11 .5 m
5
4
ap
III
1700
60%
5
10
5.0 m
3:521
6
III
2800
60%
8.0
IV3:660
2400
60%
16
1
4.6
3:527
5.3
1
1
IV
7300
60%
3:660
11 .5 m
m
8.0 m
W
78
m
IV
1700
60%
ma p
VL
8 .0 m
31
3:522
109
RM-1215 .0 m
8.0
1 1 .5 m
pi-2
pp
IV
8000
60%
pi-1
31
30
17
pi-1
32
3:528
19
18
3
19
5.5 29
20
KE3.9
SK
U
3:669 SK
m
Z
pi-2
y
11 .5 m
3:525
21
m
.53.8
400
II u½
1400
pp
24 27
map
IIu ½
800 1.1
pi-1
ULAPPA8
AUKIO 11.5
3:537
3:536
28
63
pp
W
24
21
22
4
VL
3:524
22
2
4
3
3:669
3:523
3.5
1
KLpi-1
II
1
pi-2
1
R
28
26
11 .5 m
0.8
192
RM-13p i - 2
2
29
ap
II
900
3:752
79
25
m
0.9
1.4
IIu ½
1200
4.9
m
pi-2
1
191
3:774
2
RM-13
95
55
193 11
RM-12
1.8
pi-2
1
63
3:515
54
8.0
III
2400
80%
pp
pi-2
49
3:418
10
map
m
NIK
5
30
3:516
III
1700
80%
pi-2
III
1200
33
7
9
1.4
11 .5 m
III
1300
III
1200
7
IIu ½
600
II
900
5.0 m
1
0
5.0
DYY
m
III
1500
190
4RM-13
pi-2
6
III
12001.1
80%
3
36
pi-1
1.0
IIu ½
1200
uo-7
3:417
4
pi-2
5
IIu ½
1400
1.0
VV
3
0.7
hk 5. 0 m
Z
m
1 1 .5
m
.5
-5
11
pi-2
RM-13
a
8
luo
III
1050
80%
11 .5 m
5
6
4
1400
80%
1.1
4
21
jo
III
6,1
8. 0 m
1.1
Hiekkasärkkien
Marinan
alue | Rakentamistapaohje
8 0.9
1500
pi-1 7 , 1 8 3000
0.
1.5
8)
0
8. 0 m
m
80%
80%
Y LÄ
189
RM-11
5. 0 m
III
1.0
0.0 m
5. 0 m
188 m
5 , 1 RM-9
m
8 ap
III
3:773I
60
Z
m
2
(18
1
81
1.9
Z
0
1 1 1 .5 m
.5
2
0.
13
Z
0.0 m
pi-1
2
III
1050
80%
luo-6
0.0 m
0 .0 m
2.2
Z
1 1 .5 m
27
5.8
8.6
8.1
R
6
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
11,5 m
toteutettava julkisivu,
julkisivun enimmäiskorkeus
sekä vähintään vesikaton osalta
yhtäjaksoisena toteutettava
osa rakennusta
toteutettava julkisivu- tai
harjalinja
15,0 m
B A
esimerkkimassa suurimmalle
sallitulle kerrosalalle
15,0 m
109
RM-12
map
A
minimitoteutuksen (60%)
rakennusala ja -massa
B
täyden toteutuksen
rakennusala ja -massa
m
pi-1
.5
11
IV
8000
60%
julkisivun enimmäiskorkeus
metreinä
11.5
m
15.0
m
Esimerkki rakennuksen muodosta ja sitä ohjaavista kaavamääräyksistä
GOLF RANGE
Alueleikkaus 1:2000
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
28
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Rakennuksissa
tulee olla harjakatto
ja yhtenäinen
räystäslinja.
Rakennusten
väleistä aukeaa
pitkiä näkymiä
merelle.
Parvekkeet sijoittuvat
pääosin pitkille julkisivuille,
jotka aukeavat pihoille
tai lammelle.
Puut istutetaan
ryhmiin niin, että ne
eivät tarpeettomasti
peitä näkymiä.
Tonttialue liittyy
saumattomasti
viheralueeseen.
Kadun puoleisilla julkisivuilla ei
saa olla ulkonevia parvekkeita
tai muita suuria ulokkeita.
Näkymä Golf-rangen päästä
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
29
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
5
julkiset ulkotilat
KADUNVARSIPYSÄKÖINTI
MAHDOLLINEN
LINJA-AUTON
PYSÄHTYMISPAIKKA
Virkistysalueet, kadut ja aukiot (numerointi viittaa kappaleeseen 5.1 Virkistysalueet).
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
30
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
5.1. Virkistysalueet
1. Marinan
uimaranta
• Uimaranta toteutetaan loivana hiekkarantana.
• Uimarannan reunaan rakennetaan puulaudoituksella päällystetty reitti, joka
tulee olla kiinni tontteja rajaavassa muurissa. Reitti toteutetaan esteettömänä,
ja sen leveys tulee olla väh. 2 m. Reitti voi olla hieman korotettu hiekkarannan
tasosta, mutta rannalle tulee järjestää esteetön pääsy reitiltä väh. 50 m välein.
• Hiekkarannan ja puupäällysteisen reitin reunalle voidaan asetella kiviryhmiä ja
niiden väliin istutuksia (esim. rantavehnää), tai reitti voi liittyä suoraan hiekkaan.
• Hiekkarantaa hoidetaan puuttomana.
2. Marinan
tyrskyranta
• Vesirajaan ja sen tuntumaan asetellaan kookkaita kivenlohkareita, joiden
tarkoituksena on vaimentaa rantautuvaa aallokkoa ja sen nousukorkeutta.
Lohkareet muodostavat väh. 10–20 m leveän vyöhykkeen. Kivien tulisi olla
halkaisijaltaan väh. 1 m luokkaa, mielellään suurempiakin. Lohkareiden
väliin levitetään pienempää kivikkoa, mikä mahdollistaa veden ääreen
pääsyn. Lohkareita tulee olla koko pohjoisen rannan pituudelta.
• Koko pohjoisen rannan ilme on kivikkoinen. Pihakadun tuntumassa
voi olla myös pyöreärakeista soraa tai niittykasvillisuuden
sitomaa hiekkaa liikkumisen ja oleskelun helpottamiseksi.
• Kortteleita rajaavan pihakadun reunaan voidaan istuttaa
mäntyryhmiä, joiden välistä avautuu näkymiä merelle.
• Marinan pihakadun pohjoisena päätteenä ja maamerkkinä on majakka,
joka on luonteva kävelykohde ja hyvä paikka maisemien katseluun.
Majakan ympäristö tasataan ja aluetta hoidetaan matalana niittynä tai
luonnonnurmena. Kulkuväylät kivetään tarvittaessa. Alueelle sijoitetaan
penkkejä tai kivipaasia istuskeluun. Majakan julkisivu valaistaan.
3. Marinan
aallonmurtajan
vastainen ranta
• Ranta luiskataan (1:2–1:1,5) ja päällystetään luonnonkivillä.
Rannan profiili loivenee hiekkarannalle tultaessa.
• Uimarantaan rajoittuvaa VL-aluetta hoidetaan matalana niittynä
tai luonnonnurmena. Alueen tulee soveltua oleskeluun. Alueelle
istutetaan puuryhmiä (mäntyjä, tervaleppiä tai rauduskoivuja tai näiden
erikoismuotoja), joiden välistä avautuu näkymiä merelle. Alueelle voidaan
istuttaa myös matalakasvuisia koristepensaita, esim. pajulajeja.
4. Marinan
aallonmurtaja
• Aallonmurtajan avomeren puoleinen pinta luiskataan ja päällystetään
karkeamuotoisilla kivilohkareilla aallokon vaimentamiseksi.
• Aallonmurtajan sataman puoleinen pinta luiskataan ja päällystetään tasaisen
pinnan muodostavilla kivilaatoilla. Pinnan tulee olla ilmeeltään korkeatasoinen ja
siisti, sillä Marinan länsireunan rakennuksista on suora näkymä aallonmurtajalle.
• Aallonmurtajan harjalle tasataan sorapintainen tai päällystetty kulkuväylä.
• Aallonmurtajalle ei tuoda kasvualustaksi sopivaa materiaalia,
ja alueelle mahdollisesti kylväytyvät puut poistetaan.
• Aallonmurtajan eteläpuolelle voidaan toteuttaa pieni saari/luoto, joka toimii
aallonmurtajan osana. Saaren länsi- ja lounaispuoli toteutetaan varsinaisen
aallonmurtajan tapaan. Sataman puoleinen ranta saa olla profiililtaan loiva
ja ilmeeltään luonnonmukainen. Saarta hoidetaan niittymäisenä. Saarella
saa kasvaa myös pensaikkoa, mutta kylväytyneet puut poistetaan.
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
31
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
5. Dyynikylän
hiekkaranta
• Pääosa hiekkarannasta on merkitty luo-1-alueena. Aluetta ei saa muuttaa
niin, että luonnontilaisen hiekkarannan tai puuttoman tai luontaisesti
vähäpuustoisen hiekkadyynin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Mikäli
alueen käytöstä aiheutuu luontotyyppien luonnonarvojen vähenemistä, tulee
maanomistajan ohjata tai rajoittaa alueen käyttöä haittojen ehkäisemiseksi.
Yleisesti ottaen hiekkarannan normaali käyttö edistää kohteen luontoarvojen
säilymistä, eli rannan säilymistä avoimena ja puuttomana. Sen sijaan esim.
roskaaminen ja moottoriajoneuvoilla liikkuminen aiheuttavat vahinkoa
alueen kasvillisuudelle ja eliöstölle. Maanomistajan tulee välittömästi
puuttua luonnonarvojen vähenemistä aiheuttavaan toimintaan.
• Alueelta voidaan poistaa ei-toivottua kasvillisuutta, kuten
puuntaimet sekä haitalliset vieraslajit (esim. kurtturuusu). Muilta
osin kasvillisuuden annetaan kehittyä luontaisesti.
• Rannalla sijaitsevat arvokkaat kasvillisuuskohteet on osoitettu luo2- (ahonoidanlukko) ja luo-3-alueina (perämerensilmäruoho). Alueita
ei saa muuttaa niin, että kyseisten lajien säilyminen vaarantuu.
Tarvittaessa esiintymät tulee suojata puisin suoja-aidoin tai kaitein.
• Uimarannan reunaan rakennetaan puulaudoituksella
päällystetty kulkuväylä (kaavassa ulkoilureitti).
6. Dyynikylän
yleiset alueet
• Viheralueilla olevat kevyen liikenteen väylät ovat hiekka- tai
kivituhkapintaisia reittejä, joiden leveys on väh. 3,5 m.
• Kaavassa ulkoilureitteinä merkityt osuudet toteutetaan
puulaudoituksella päällystettyinä kulkuväylinä.
• Dyynikylän viheralueita hoidetaan pääosin puuttomina. Alueella suositaan
dyyneille luontaista lajistoa, josta on esimerkkejä taulukossa 1 s. 36.
7. Lampialue
• Keskuskarin lammet ovat keskeinen osa loma-asuntoalueen virkistysalueita.
Lammet muodostavat vesipeilin, josta ympäröivät rakennukset heijastuvat
ja jonka yli avautuu merinäkymiä Hotellikylän loma-asunnoista.
• Lampien vesipinta pyritään pitämään mahdollisimman laajana ja
vesikasvillisuutta poistetaan tarvittaessa. Myös lampien rannoilla kasvillisuus
pyritään pitämään niukkana, ja avointa hiekkarantaa suositaan.
• Veden laadun tulisi olla riittävä uimiseen: rannalle voidaan
rakentaa laitureita ja esim. talviuintiin soveltuva paikka.
• Pohjoisemman lammen meren puoleiselle reunalle rakennetaan korkeatasoinen
ja mielellään valaistu rantamuuri. Muilta osin lampien rannat suunnitellaan
profiililtaan loivina, jolloin ne mahdollistavat pääsyn veden ääreen.
• Lampien väliseen kapeikkoon rakennetaan puinen silta kevyen liikenteen reitille.
• Lampialueen pohjoispäähän rakennetaan puinen oleskelutaso.
• Viheralueilla olevat kevyen liikenteen väylät ovat hiekka- tai kivituhkapintaisia
reittejä, joiden leveys on väh. 3,5 m. Eteläisen lammen etelärannan
reitin vierelle varataan 5 m leveä puuton kaista hiihtolatua varten.
• Kasvillisuus pyritään pitämään luonnonläheisenä ja hallittuna. Viheralueiden
ilme on pääosin avoin. Puiden tulee muodostaa selkeitä ryhmiä siten, että niiden
välistä avautuu väljiä näkymiä meren suuntaan. Esimerkkejä luonnonmukaiseen
viherrakentamiseen soveltuvista lajeista on taulukossa 1 s. 36.
• Eteläisemmästä lammesta tulee olla mahdollisuus
ottaa vettä golf-kentän kasteluun.
8. Golf-rangen
ympäristö
• Golf-rangea reunustavaa aluetta hoidetaan mäntyvaltaisena puistometsänä.
• Viheralueilla olevat kevyen liikenteen väylät ovat hiekka- tai
kivituhkapintaisia reittejä, joiden leveys on väh. 3,5 m. Reitin vierelle
varataan 5 m leveä puuton kaista hiihtolatua varten.
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
32
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Kävely- ja pyöräilyreitistö.
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
33
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
5.2. Kadut ja aukiot
Keskuskarintie
• Keskuskarintie muutetaan kaduksi ja sen linjausta siirretään kauemmaksi
rannasta, jolloin se palvelee paremmin uutta rakentamista.
• Kadunvarsipysäköinti, joiden välissä mäntyryhmät (3-4 mäntyä).
• Pysäköintipaikat tulee olla hiekka- tai sorapintaisia ja ne
erotetaan ajokaistasta matalla graniittisella reunakivellä.
• Pysäköintikaistan päätteet ja pysäköintipaikan ja
mäntyistutuksen reunat viimeistellään kenttäkiveyksellä.
• Keskuskarintien Marinalle johtavassa penkereessä tulee
olla virtausaukko ja ajoneuvoliikenteen silta.
Keskuskarintie
(pihakatu)
• Pihakatu tulee päällystää luonnonkivellä tai vaihtoehtoisesti betonisilla laatoilla.
Keskuskarinranta
(pihakatu)
• Pihakatu tulee päällystää luonnonkivellä tai vaihtoehtoisesti betonisilla laatoilla.
Dyynikylä (pihakatu) • Pihakatu tulee päällystää hiekanvärisellä sirotepintauksella.
Tiitaival
• Kadunvarsipysäköinti, joiden välissä mäntyryhmät (3-4 mäntyä).
• Pysäköintipaikat tulee olla hiekka- tai sorapintaisia ja ne
erotetaan ajokaistasta matalla graniittisella reunakivellä.
• Pysäköintikaistan päätteet ja pysäköintipaikan ja
mäntyistutuksen reunat viimeistellään kenttäkiveyksellä.
• Hiihtoreitin kohdalle rakennetaan kadun ylittävä kevyen liikenteen yhteys (y).
Putteri (pihakatu)
• Pihakatu tulee päällystää hiekanvärisellä sirotepintauksella.
Svingi (pihakatu)
• Pihakatu tulee päällystää hiekanvärisellä sirotepintauksella.
Ulappa-aukio
• Aukion pinta tulee päällystää luonnonkivellä tai
vaihtoehtoisesti betonisilla laatoilla.
Keskuskarintie keskuskorttelin kohdalla
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
34
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Keskuskarintie
Tiitaival
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
35
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
5.3. Lajisto
Taulukko 1:
Alueelle luontaisia,
viherrakentamiseen
soveltuvia lajeja
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
rauduskoivu (Betula pendula)
luhtakastikka (Calamagrostis stricta)
kanerva (Calluna vulgaris)
suolasara (Carex halophila)
tupassara (Carex nigra ssp. juncella)
pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica)
metsälauha (Deschampsia flexuosa)
variksenmarja (Empetrum nigrum)
punanata (Festuca rubra)
ukonkeltanot (Hieracium)
suola-arho (Honckenya peploides, syn. Minuartia peploides)
merivihvilä (Juncus balticus)
suolavihvilä (Juncus gerardii)
rantavehnä (Leymus arenarius)
suomyrtti (Myrica gale)
(metsä)mänty (Pinus sylvestris)
puolukka (Vaccinium vitis-idaea)
Taulukko 2:
Muita ympäristöön
soveltuvia lajeja
viherrakentamiseen
(Perennoja, heiniä
ja matalakasvuisia pensaita)
•
•
•
•
kärsämöt (Achillea), useita lajeja ja lajikkeita
ruoholaukka (Allium schoenoprasum)
sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi)
laukkaneilikka (Armeria maritima), myös tarhalaukkaneilikat (Armeria
Maritima-ryhmä) ja mätäslaukkaneilikka (Armeria juniperifolia)
koristekastikka (Calamagrostis x acutiflora) + lajikkeet
kultasara (Carex aurea)
vahasara (Carex flacca)
jokapaikansara (Carex nigra)
ruohokanukka (Cornus suecica)
suikerovihma (Cytisus decumbens)
pulskaneilikka (Dianthus superbus)
pohjanvariksenmarja (Empetrum nigrum ssp. hermaphroditum)
sininata (Festuca Glauca-ryhmä)
ikikaura (Helictotrichon semprevirens)
hopeatoppo (Koeleria glauca)
rantakukka (Lythrum salicaria)
kääpiövuorimännyt (Pinus mugo ’Mops’ / ’Pumilio’)
kellosinilatva (Polemonium acutiflorum)
ketohanhikki (Potentilla anserina)
grönlanninhanhikki (Potentilla tridentata ’Nuuk’)
lamohietakirsikka (Prunus pumila var. depressa)
ruusujuuret (Rhodiola), useita lajeja ja lajikkeita
peittopaju (Salix x aurora ’Tuhkimo’)
paljakkapaju (Salix glauca var. Callicarpea ’Haltia’)
keltamaksaruoho (Sedum acre)
siperianmaksaruoho (Sedum aizoon)
isomaksaruoho (Sedum telephium) + punaisomaksaruoholajikkeet
pietaryrtti (Tanacetum vulgare)
rantatädyke (Veronica longifolia)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
36
Hiekkasärkkien Marinan alue | Rakentamistapaohje
Taulukko 2:
Muita ympäristöön
soveltuvia lajeja
viherrakentamiseen
(Puita sekä keski- ja korkeakasvuisia pensaita)
Taulukko 3:
Vältettäviä lajeja
•
•
•
•
•
•
•
rauduskoivun (Betula pendula) ja hieskoivun (Betula pubescens) erikoismuodot
tyrni (Hippophaë rhamnoides)
katajat (Juniperus communis)
vuorimänty (Pinus mugo)
villapaju (Salix lanata)
pihlajat (Sorbus)
tervaleppä (Alnus glutinosa)
• kurtturuusu (Rosa rugosa): rantahietikoille helposti
leviävä, alkuperäislajistolle haitallinen laji
5.4. Valaistus ja kalusteet
Valaistus
• Koko kaava-alueen valaistus toteutetaan väreiltään
ja tyyliltään yhtenäisenä kokonaisuutena.
• Valaistut ja talvikunnossapidettävät reitit on esitetty kuvassa s. 33.
Kalusteet
• Koko kaava-alueen ulkokalusteet toteutetaan väreiltään
ja tyyliltään yhtenäisenä kokonaisuutena.
• Istuimissa suositaan luonnonkivipaaseja ja istuinosiltaan puisia penkkejä.
Serum arkkitehdit Oy | Nilsiänkatu 11-13 F 6 | FIN-00510 Helsinki Finland | www.serum.fi
37
Kalajoen kaupunki
Maankäyttöpalvelut / kaavoitus
Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki
www.kalajoki.fi
Serum arkkitehdit Oy
Nilsiänkatu 11-13 F 6, 00510 Helsinki
www.serum.fi