hankeaikataulu psykiartia ym - Etelä
M-talo Hankesuunnitelma Psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus 2015 - 2021 Seinäjoen keskussairaala 1. TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................. 3 2. NYKYTILANNE/SIIRRETTÄVÄT TOIMINNAT TÖRNÄVÄN ALUEELTA ....................................... 5 2.1 Lasten- ja nuortenpsykiatrian toimintayksikkö/osastot ...................................................... 5 2.2. Aikuispsykiatrian tilat ........................................................................................................... 6 2.3 Sairaalakoulu .......................................................................................................................... 7 2.4 Työterveyshuolto .................................................................................................................... 8 2.5 Psykologien tilat ..................................................................................................................... 8 2.6. Muut tilat TN- rakennuksessa .............................................................................................. 8 2.7. Hallintotilat………………. ...................................................................................................... 8 2.8 Kuntoutuksen toimintayksikkö ............................................................................................. 8 2.8.1 Toimintaterapia ................................................................................................................... 9 2.8.2 Fysioterapiayksikkö…………………………………………………………………………………. 9 2.8.3 Kuntoutuksen poliklinikka ..……………………………………………………………………… 9 2.8.3.1 Kuntoutustutkimuspoliklinikka ...................................................................................... 9 2.8.3.2 Fysiatrian poliklinikka …………………………………………………………………… ........ 10 2.8.3.3 Työlääketieteen poliklinikka………………………………………………………………… .. 10 2.8.4 Huomioitavaa kuntoutusyksikön osalta .......................................................................... 11 2.8.5 Alueellinen apuvälinekeskus ............................................................................................ 12 2.9 Muut rakennukset Törnävällä ............................................................................................ 12 3 NYKYTILANNE: SIIRRETTÄVÄT AVOHOIDON TOIMINNAT SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUE 13 3.1 Yleistä.................................................................................................................................... 13 3.2 Avohoidon tilat eri paikoissa ............................................................................................... 13 4 UUDISRAKENNUKSEN TILATARPEET ........................................................................................ 14 4.1 Yleistä.................................................................................................................................... 14 5 AIKATAULU ............................................................................................................................... 16 6 RAKENNUSPAIKKA .................................................................................................................... 16 6.1 Sijainti ................................................................................................................................... 16 6.2 Maanomistus ........................................................................................................................ 16 6.3 Kaavoitustilanne ................................................................................................................... 16 6.4 Kunnallistekniikka ................................................................................................................ 16 6.5 Liikenne ja pysäköinti .......................................................................................................... 17 6.6 Logistiikka............................................................................................................................. 17 7 TOTEUTUS, TEKNISET RATKAISUT JA TUKIPALVELUT ............................................................ 17 7.1 Toteuttaja ja rahoitus........................................................................................................... 17 7.2 Tukipalvelut .......................................................................................................................... 17 7.2.1 Ravintohuolto .................................................................................................................... 17 7.2.2 Vaatehuolto ja siivous ...................................................................................................... 17 7.2.3 Tekniset ja logistiset palvelut .......................................................................................... 18 7.3 Rakennusten energiatehokkuus/hiilijalanjälki ................................................................... 18 7.4 LVIA- järjestelmät ................................................................................................................. 18 7.5 Sähkö-, tieto- ja turvallisuusjärjestelmät ............................................................................ 18 7.6 Taide ja ympäristö................................................................................................................ 19 7.7 Väistötilat/työmaa ................................................................................................................ 19 1 Seinäjoen keskussairaala 8 HANKKEEN TARPEELLISUUS ..................................................................................................... 19 8.1 Yleisperustelut ...................................................................................................................... 19 8.1.1. Psykiatrian yleisperustelut………………………………………………………….. .. …………19 8.1.2 Psykiatrian prosessit……………………………………………………………………………… 21 8.1.3 Psykiatrian henkilökunnan sijoittuminen 2020 .............................................................. 22 8.1.4 Kuntoutuksen yleisperustelut .......................................................................................... 23 8.2. Yksiköiden perusteluja toiminnallisesta näkökulmasta ................................................... 24 9 TOIMINNALLISET SUUNNITELMAT........................................................................................... 24 9.1. Yksiköiden toiminnalliset suunnitelmat ............................................................................ 24 10 KUSTANNUSVAIKUTUKSET .................................................................................................... 25 10.1 Rakentaminen..................................................................................................................... 25 10.2 Irtaimisto, koneet ja laitteet .............................................................................................. 25 10.3 Toiminnalliset vaikutukset kuluihin ja taloudellinen vertailu ......................................... 25 10.4 Käyttökustannukset ........................................................................................................... 27 10.5 Törnävän alueen myyminen .............................................................................................. 28 11. LOPUKSI ................................................................................................................................. 29 LIITTEET ........................................................................................................................................... Liite 1 Henkilöstövaikutukset .................................................................................................... 30 Liite 2 Psykiatrian prosessit ....................................................................................................... 31 Liite 3 Kustannusarvio ................................................................................................................ 32 Liite 4 Kiinteistöt ......................................................................................................................... 34 Liite 5 Törnävän aluekartta ........................................................................................................ 36 Liite 6 Hankkeen aikataulu......................................................................................................... 37 Liite 7 Lähteet.............................................................................................................................. 38 2 Seinäjoen keskussairaala M-TALO HANKESUUNNITELMA TOIMINTOJEN SIIRTÄMINEN KESKUSSAIRAALAN YHTEYTEEN PSYKIATRIAN JA KUNTOUTUKSEN UUDISRAKENNUS 1. TIIVISTELMÄ Yhtymähallitus päätti 19.5.2008 esittää yhtymävaltuustolle, että se ohjeellisena hyväksyy Kiinteistöstrategian vuosille 2008- 2018; valtuusto vahvisti sen 9.6.2008. Keskeisimmäksi uudeksi tavoitteeksi strategiassa tuli erikoissairaanhoidon toimintojen keskittäminen Seinäjoen keskussairaalan välittömään yhteyteen toiminnallisista ja taloudellisista syistä vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä merkitsee Törnävän alueella olevien psykiatristen ja muiden hoidollisten sekä hallinnollisten ym. toimintojen siirtämistä ja uudisrakennuksen rakentamista Y-talon ja keskussairaalan läheisyyteen. Kiireellisin on lastenpsykiatrian osastotilojen rakentaminen. Hallinnollisia toimintoja ei siirretä psykiatrian uudisrakennukseen, vaan tilat rakennetaan F-laajennusosaan. Psykiatrian avohoitoyksiköt sijaitsevat Seinäjoen kaupungin alueella toimivat 13 toimipisteessä vuokratiloissa eri paikoissa. Tavoitteena on myös näiden toimintojen siirtäminen samaan rakennuskompleksiin muiden psykiatristen yksiköiden yhteyteen. Hanke ei koske maakunnassa sijaitsevia psykiatrian avohoidon toimintoja. Kuntoutuksen toimintayksikön tilat T/A- rakennuksesta ja alueellinen apuvälinekeskus sijoitetaan psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennukseen. Tässä yhteydessä rakennetaan Seinäjoen kaupungille päihdekeskuksen ja sairaalakoulun tilat. Päihdekeskus antaa myös maakunnallisia palveluita sopimuksen mukaan. Sairaalakoulu palvelee pääosin lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikön kouluikäisiä lapsia. AIKATAULU Suunnittelu vuosina 2015–2016 Rakentaminen vuosina 2017–2021 Kokonaisaika suunnittelulle ja rakentamiselle n. 5 vuotta kuntayhtymän valtuuston tekemän lainvoimaisen päätöksen jälkeen. Toteuttaminen: Toteuttajana toimii kiinteistöosakeyhtiö (Koy), joka rakentaa ja omistaa edellä mainitut kiinteistöt/tilat ja vuokraa ne Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiiri takaa Koy:n lainat hanketta varten. 3 Seinäjoen keskussairaala RAKENNUSKUSTANNUKSET: Rakentamisen kustannukset jakautuvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin välillä m2:en suhteessa seuraavasti: EPSHP SEINÄJOEN KAUPUNKI YHT 15550 3400 18 950 BRM2 BRM2 BRM2 41,99 9,18 51,17 M€ Toiminnallisen suunnittelun ja L1- vaiheen aikana tarkentuvat tilatarpeet ja niiden pohjalta laaditaan tavoitehinta. Yhteisellä rakennuskompleksilla tavoitellaan rakenteellisia ja toiminnallisia säästöjä. Keskeiset perustelut: Lastenpsykiatrian osasto toimii vanhoissa entisissä lääkäreiden asunnoissa Törnävän alueella. Tilat ovat toiminnallisesti hankalia ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden sopimattomia. Nuorisopsykiatrian osasto on jo siirtynyt T/B-rakennukseen. Mikäli toiminnot jäisivät Törnävälle, jossakin vaiheessa myös nykyisissä Törnävällä sijaitsevissa tiloissa jouduttaisiin tekemään perusparannus/muutostöitä n. 30 m€:lla. Psykiatriset avohoitotoiminnat ovat hajallaan eri paikoissa Seinäjoen kaupungin alueella; henkilöstön joustava käyttö on vaikeaa ja henkilöstön aikaa kuluu siirtymisiin työpisteestä toiseen. Yhdessä rakennuksessa toimimisella taataan henkilökunnan työpanoksen ja osaamisen tehokkaampi käyttö lyhyiden etäisyyksien ansiosta samassa rakennuksessa sekä saadaan työpanos kohdennettua ydintoimintoihin. Lähes kaikki psykiatrinen osaaminen saadaan keskitettyä samaan rakennuskompleksiin ja lähelle somaattisia hoitopalveluja. Uusi kiinteä rakennuskompleksi yhdistää hajallaan olevat osasto- ja avohoitotoiminnot tuoden etuja hoitoprosessien kehittämiseen ja henkilöstösäästöihin (Liite 1). Toimintojen jatkaminen hajautetuissa tiloissa ei ole järkevää. Vuokratilat avohoidossa on rakennettu alkujaan muita toimintoja varten eivätkä ne vastaa toiminnallista/ turvallisuus tarvetta. Logistisissa palveluissa tulee kustannussäästöjä mm. ulkokuljetusten osalta ja Törnävällä perusparannusten välttämisellä. Kuntoutuksen toimintayksikön tilat ovat hajallaan sairaanhoitopiirin eri tiloissa. T/Atalon puitteita ei ole aikoinaan suunniteltu kuntoutusyksikön toimintojen näkökulmasta, joten uudet tilat ovat tarpeen. Kuntoutus nähdään lähitulevaisuudessa alueellisen yhteistyön ja osaamisen lisääntymisenä. Alueellinen apuvälinekeskus sijoittuu nyt kantasairaalan C-osaan (0-kerros) ja varastot ovat eri puolella sairaalaa. Alueellisen apuvälinekeskus voi sijoittua samaan uudisrakennukseen, vapauttaen samalla kantasairaalassa käytössä olevia tiloja muuhun sairaala toimintaan. Kuntoutuspalvelujen keskittäminen samaan kiinteistöön parantaa logistiikkaa ja palveluprosessien sujuvuutta niin erikoissairaanhoidossa kuin alueellisesti. Vapautuviin tiloihin sijoitetaan poliklinikkatiloja. Seinäjoen kaupungin Ruutipuiston sairaalakoulu sijaitsee Törnävän sairaala-alueella T/E – rakennuksessa. Sairaalakoulun tulee sijaita sopivalla etäisyydellä niistä yksiköistä, joista sairaalakoulua käydään. (Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot, poliklinikka ja syömishäiriöyksikkö). 4 Seinäjoen keskussairaala Seinäjoen kaupungin päihdeklinikka sijaitsee Raviradalla palvellen päihde- ja/tai peliongelmasta kärsiviä sekä heidän omaisiaan. Päihdeklinikka tarjoaa matalankynnyksen päihdepalveluja seinäjokelaisille asiakkaille. Mielenterveys- ja päihdeongelman hoidon tulisi olla integroitua keskenään (Pirkola 2014), jolloin asiakas saisi palvelun ”yhden oven periaatteen” mukaisesti (Mieli 2009 – suunnitelma). Törnävän alue ja vapautuvat rakennukset: Alue kaavoitetaan ensisijaisesti asuntotuotantoon. Kaavan tulisi mahdollistaa myös liike-, sosiaali- ja terveydenhuollon rakentamisen. Sairaanhoitopiiri luopuu alueesta ja rakennuksista erikoissairaanhoidon kannalta tarpeettomina. Pidemmällä aikavälillä kertyy myyntituottoja, joilla on selkeä vaikutus päätöksentekoon. Koko alueen kehittämistä (kaavoitusta) jatketaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa maksimaalisen taloudellisen hyödyn saamiseksi omistajakunnille. Alueen ja rakennusten myyntituottojen arvioidaan olevan n. 15–20 m€ (Lisätietoja kappaleessa 10) markkinatilanteesta riippuen. Päätöksenteko: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto päättää L1- piirustusten luvan myöntämisestä hankkeelle vuoden 2015 aikana hankesuunnitelman pohjalta ja hyväksyy myöhemmin esivuokrasopimuksen Koy:n kanssa. Päihdekeskuksen ja sairaalakoulun osalta tarvitaan Seinäjoen kaupungin päätös esivuokrasopimuksesta kuten myös mahdollisesti hankkeeseen osallistuvan Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. L1- suunnitelmien pohjalta yhtymävaltuusto tekee rakentamispäätöksen, jossa todetaan tavoitehinta ja lopulliset tilamäärät. Kiinteistöstrategia: Kiinteistöstrategian olennainen ajatus on tilojen toiminnallisesti tehokas ja taloudellinen käyttö. Strategiaa on toteutettu myymällä erikoissairaanhoidon kannalta tarpeeton kiinteistöomaisuus (mm. B-sairaalat). Tilojen on palveltava toimintaa ja toimintaprosesseja. Tätä on toteutettu suunnittelemalla ja rakentamalla käyttäjälähtöisesti P-rakennusosa ja Y- talo. Toimiva tilojen kokonaisuus psykiatriassa luo positiivisen imagon myös rekrytoinnille niin psykiatriassa kuin koko sairaanhoitopiirissä ja mahdollistaa resurssien suuntaamisen enemmän avohoitoon. Kustannusvaikutukset: Hankkeen toteuttaminen merkitsee myös kustannussäästöjä sekä henkilöstön että kiinteistöjen osalta. Henkilöstön tarve vähenee hankkeen kautta yhteensä 30 henkilötyövuotta (1 080 000 €/v) psykiatriassa, tukitoiminnoissa ja kuntoutuksessa (Liite 1). Kiinteistön perusparannusten- ja hoidon osalta säästöt ovat n. 2 400 000€/v. 2 NYKYTILANNE/SIIRRETTÄVÄT TOIMINNAT TÖRNÄVÄN ALUEELTA 2.1 Lasten- ja nuortenpsykiatrian toimintayksikkö/osastot 5 Seinäjoen keskussairaala Lasten- ja nuorisopsykiatrian yksikköön kuuluvat poliklinikat pikkulapsille, lapsille ja nuorille. Lisäksi yksikössä toimivat lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot. Pikkulapsipsykiatrian poliklinikka ja päiväosasto on suunnattu alle kolme – vuotiaille lapsille ja heidän perheille sekä myös lasta odottaville perheille. Lastenpsykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan psyykkisesti oireilevia 3-12 -vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Perheen aktiivinen osallistuminen lapsen tutkimukseen ja hoitoon on tärkeää. Nuorisopsykiatrian poliklinikalle lähettävän nuoren tulee olla 13–17 -vuotias. Poliklinikalle ohjataan nuori, jonka oireilu on niin vakavaa, etteivät perustason palvelut ole riittäviä. Muita toimintamuotoja ovat lasten ja nuorten psykoterapiapoliklinikka ja syömishäiriöyksikkö (hallinnollisesti aikuispsykiatriaa). Tutkimukset ja hoito perustuvat erikoislääkärijohtoisen, moniammatillisen työryhmän toimintaan ja ne toteutetaan aina yhteistyössä lapsen, nuoren, hänen perheensä ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa (verkostoyhteistyö). Lasten - ja nuorisopsykiatrian osastot ovat toimineet Törnävän alueella entisissä Törnävän sairaalan lääkäreiden taloissa. Tiloja on perusparannettu, mutta ne eivät ole toimintaan sopivia sokkeloisina ja monikerroksisina. Kun aikuispsykiatrian osastot T2 ja T4 yhdistyvät kesällä vuonna 2012 T/B talossa, niin vapautuviin tiloihin siirtyi nuorisopsykiatrian osasto T19. Syksyllä 2012 aloittanut syömishäiriöyksikkö siirtyi vastaavasti T19 tiloihin T/I-taloon. T/I- talo T/K- talo syömishäiriöyksikkö lastenpsykiatrian osasto 720 670 brm2 brm2 2.2. Aikuispsykiatrian tilat Kuntouttavan psykiatrian vastuualue: Osastot T2 T9 YA4 (16 ss) (18 ss) (16 ss) Osastoilla T2 kuntoutetaan pidempään psyykkisesti sairastaneita, erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaita. T9 on sosiaalisen kuntoutuksen osasto. Geropsykiatrian osastolla YA4 hoidetaan ja tutkitaan ikääntyviä henkilöitä, hoitojaksot ovat lyhyempiä kuin muilla kuntouttavilla osastoilla. Osaston yhteydessä on geropsykiatrian pkl. Osasto siirtyi Y-taloon lokakuun lopulla 2012. Akuuttipsykiatrian vastuualue: Osastot T8 T10 T12 (15 ss) (12 ss) (15 ss) Osastolla T8 hoidetaan pääasiassa masennus- ja päihdepotilaita, sekä ahdistus- ja paniikkihäiriötä sairastavia potilaita. Osastolle tulee myös potilaita, joilla on syömishäiriö (anoreksia/bulimia), persoonallisuushäiriö tai psykoosi. 6 Seinäjoen keskussairaala Osastolla T10 hoidetaan mm. eriasteisia masennus- ja psykoosipotilaita. Osastolla on mahdollisuus hoitaa äitiä yhdessä vastasyntyneen vauvan kanssa, mikäli äidin vointi ja osaston tilanne sen sallii. Osasto T12 on akuuttipsykiatrian osasto, jossa hoidetaan elämänkriiseistä, masennuksesta, psykooseista ja muista mielenterveyden ongelmista kärsiviä. Osastolla on mahdollisuus hoitaa vaativaa psykiatrista hoitoa tarvitsevia. Akuuttipsykiatrian poliklinikka: Poliklinikka toimii sisäänkirjoituspoliklinikkana. Poliklinikalla arvioidaan sairaalahoidon tarve ja sisältö, lääkärin lähetteellä tulevien potilaiden osalta. Poliklinikka tarjoaa konsultaatiopalveluja alueen terveyskeskuksille ja sairaaloille. Poliklinikka antaa puhelimitse mielenterveystyöhön liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Poliklinikka toimii T/Crakennuksessa. Ryhmätoiminnot: Sairaalan ryhmätoiminnat tarjoaa yksilö- ja ryhmämuotoista kuntoutusta ja hoitoa psykiatrian aikuisosastojen potilaille ja avohoitoon siirtymässä oleville tai jo siirtyneille potilaille. Päihdepsykiatrian poliklinikka: Päihdepsykiatrianpoliklinikka tarjoaa päihdepsykiatrisia konsultaatioita ja hoitoa. Poliklinikalla tullaan ajanvarausperiaatteella lääkärin lähetteellä psykiatrian ja päihdehuollon erityistason palveluita tuottavista yksiköistä. Edellä mainitut osastot sijaitsevat Törnävän alueella T/B - ja T/C- rakennuksessa: T/B- rakennus T/C- rakennus T2,T19,T8,T9 PKL,T10,T12, ryhmätoiminnot, päihdepsyk.pkl 4610 4620 brm2 brm2 2.3. Sairaalakoulu Sijaitsee Törnävän alueella T/E rakennuksessa ja on Seinäjoen kaupungin toimintaa. Koulu on perustettu vuonna 1970 ja se liitettiin vuonna 1985 osaksi Seinäjoen kaupungin peruskoulujärjestelmää. Koulu toimii Seinäjoen keskussairaalassa. Koulussa annetaan erityisluokkaopetusta lasten ja nuorten psykiatrian opetusryhmissä (luokat 1-10, 3 opetusryhmää), sekä klinikkaopetusta somaattisilla osastoilla tarvittaessa. Koulun oppilaita ovat Seinäjoen keskussairaalan peruskouluikäiset potilaat. Peruskoululaki velvoittaa sairaalan sijaintikunnan järjestämään oppivelvollisuusikäisille sairaalassa oleville lapsille opetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä sallii. Sairaanhoitopiiri on vuokrannut ko. tilat Seinäjoen kaupungille. T/E- rakennus sairaalakoulu 400 brm2 7 Seinäjoen keskussairaala 2.4. Työterveyshuolto Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään henkilöstölleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Sairaanhoitopiiri on ostanut työterveyspalvelut Seinäjoen kaupungilta. Sairaanhoitopiiri on vuokarannut kaupungille tilat ko. toimintaa varten T/E-rakennuksesta. Työterveyshuollon tiloja ei sijoiteta uudisrakennukseen. T/E- rakennus työterveyshuolto 330 brm2 2.5. Psykologien tilat Toimintayksikön tehtävänä on tuottaa sopimusten mukaiset erikoissairaanhoidon psykologipalvelut hyvän asiakaspalvelun, korkean laatutason sekä joustavan ja taloudellisen toiminnan periaatteita noudattaen. Osa psykologien tiloista sijaitsee Törnävällä T/N-rakennuksessa. T/N- rakennus psykologit 550 brm2 2.6. Muut tilat T/N- rakennuksessa Rakennuksessa on osa tekniikan ja tukipalveluiden tiloista. Rakennuksessa toimii jakelukeittiö, ruokailutilat henkilökunnalle ja kanttiini sekä kirjasto, joiden sijoittaminen uudisrakennukseen on prosessin kannalta välttämätöntä. Rakennuksen alakerrassa on varasto- ja arkistotiloja. 2.7. Hallintotilat T/H-rakennus on tyhjennetty sisäilmaongelmien takia. Osa hallinnollista toiminnoista siirtyy F-laajennusosaan kantasairaalan ja F-laajennusosan välisten siirtojen jälkeen rakennuksen valmistuttua vuonna 2018. 2.8. Kuntoutuksen toimintayksikkö Suuri osa toimintayksikön tiloista sijaitsee T/A rakennuksessa. Kuntoutuksen toimintayksikkö sai uusia tiloja Y-talosta, mutta näihin tiloihin ei sijoittunut T/A rakennuksen henkilökuntaa. Yksikön tiloja rakennuksessa on kaikkiaan n. 2800 m2, vuokrat on keskitetty fysiatrian yhteiskustannuspaikalle 4445. Lisäksi siellä on sosiaalitoimen tiloja 100 m2 ja ATK-luokka sekä EFFICA- käyttäjien tilat. T/A- rakennuksessa toimivat kuntoutustutkimus- ja työlääketieteen poliklinikat sekä pääosa fysiatrian poliklinikasta mukaan lukien Tules-kuntoutus. Toimintaterapiayksikön toiminnoista Atalossa toteutuvat psykiatrialle tuotetut toimintaterapiapalvelut, musiikkiterapiapalvelut, fysioakustinen tuolihoito. Tules-kuntoutuksen ja kuntoutustutkimuksen yhteydessä on asuntolapalvelutoimintaa (potilashotelli) tutkimuksen ajan. Fysioterapiayksikön palveluja tuotetaan T/A-talossa psykiatrian osastoille niin yksilö- kuin ryhmäterapioina. Sosiaalityöntekijöitä on käytettävissä 4,1 henkilön työpanos ja psykologeja 8 Seinäjoen keskussairaala on käytettävissä 4,3 henkilön työpanos kuntoutuksen toimintayksikössä. T/A-rakennus Kantasairaalan C-osan (0.krs) 6060 1400 brm2 brm2 2.8.1. Toimintaterapia Toiminta Toimintaterapian palveluita tuotetaan psykiatrian osastohoitojaksoilla oleville sekä poliklinikka-asiakkaille. Tulevaisuuden tilasuunnitelmien kannalta on tärkeä, että toimintaterapiaan ja puutyöohjaukseen tarvittavat työtilat ovat psykiatrian osastojen läheisyydessä, koska psykiatrialle tuotetut palvelut toteutuvat pääsääntöisesti toimintaterapiayksikön omissa tiloissa. Musiikkiterapiatiloja (+ fysioakustinen hoito) pystyisi kustannustehokkaimmin hyödyntämään tulevaisuudessa, jos tilat sijaitsisivat lähietäisyydellä sekä psykiatriaa että somatiikkaa. Henkilöstö 1 5 2 vastaava toimintaterapeutti toimintaterapeuttia musiikkiterapeuttia 2.8.2. Fysioterapiayksikkö Toiminta T/A-talossa työskentelevät fysioterapeutit tuottavat fysioterapiapalveluja lasten-, nuorten- ja aikuispsykiatrian yksiköille sekä syömishäiriöyksikköön. Suurin osa sekä yksilö- että ryhmäterapioista toteutuu T/A- talossa, syömishäiriöyksikön ryhmä toistaiseksi T/I – talossa. Jalkaterapeuteista yksi toimii nykyään C0-tiloissa apuvälinekeskuksen yhteydessä. Henkilöstö 3 fysioterapeuttia 1 jalkaterapeutti 2.8.3. Kuntoutuksen poliklinikka 2.8.3.1. Kuntoutustutkimuspoliklinikka Toiminta Kuntoutustutkimuspoliklinikalla tehdään laaja-alaisia työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien ja -tarpeiden moni ammatillista arviointia. Tavoitteena on muodostaa tutkittaville realistinen ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutussuunnitelma. 9 Seinäjoen keskussairaala Kuntoutustutkimuspoliklinikan prosessien, tilojen ja henkilöstön synergiaetujen vuoksi hyötyä, jos sen läheisyydessä toimisi työlääketieteen ja fysiatrian poliklinikat. Henkilöstö 3 4 1 1 2 2½ 2 lääkäriä (huom. osa-aikaisuus) kuntoutusohjaajaa murtumakuntoutusohjaaja osastonhoitaja (yhteinen kt, fys ja työlääk pkl) sosiaalityöntekijää (ostopalveluna) psykologia (ostopalveluna) osastonsihteeriä 2.8.3.2. Fysiatrian poliklinikka Toiminta Fysiatrian poliklinikalla ja siihen kuuluvassa TULES- kuntoutuksessa toteutuvat tukija liikuntaelinsairauksien diagnosointi, hoito ja kuntoutus. Fysiatrian poliklinikan TULES- kuntoutusjaksoja toteutetaan fysiatrian lääkärin arvion mukaan potilaille, joille perusterveydenhuollon tarjoamat kuntoutuspalvelut eivät riitä tai Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut eivät ole tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Fysiatrian poliklinikan prosessien, tilojen ja henkilöstön synergiaetujen vuoksi hyötyä, jos sen läheisyydessä toimisi työlääketieteen ja kuntoutustutkimuksen poliklinikat. Henkilöstö 5 7 1 2 2 2 3 lääkäriä (osa-aikaisuus) fysioterapeuttia kuntohoitaja sairaanhoitajaa psykologia sosiaalityöntekijää (nyt ottaa vastaan E-osassa) osastonsihteeriä 2.8.3.3. Työlääketieteen poliklinikka Toiminta Työlääketieteen poliklinikka tutkii ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia. Erityisosaamisena on selvittää sairastumiseen liittyvät työstä johtuvat altisteet sekä arvioida niiden merkitystä sairauden synnyssä. Työlääketieteenpoliklinikan prosessien, tilojen ja henkilöstön synergiaetujen vuoksi hyötyä, jos sen läheisyydessä toimisi kuntoutustutkimuksen ja fysiatrian poliklinikat. Lähtökohtana on siirtyminen uudisrakennukseen! 10 Seinäjoen keskussairaala Henkilöstö 3 1 1 lääkäriä (oyl + 2 evl) työterveyshoitajaa osastonsihteeri 2.8.4. Huomioitavaa kuntoutusyksikön osalta Kuntoutustutkimus pkl, työlääketieteen pkl ja fysiatrian pkl ovat samassa rakennuksessa tilojen ja henkilöstön sekä prosessien synergiaetujen vuoksi. Nämä poliklinikat ovat yhdistyneet yhdeksi vastuuyksiköksi 1.1.2015. Toimintaterapian ja fysioterapian yksiköiden, jotka tarjoavat palveluja psykiatrian yksiköille, on toivomuksena sijoittua psykiatrian läheisyyteen. T/A-talon toimintojen siirtyminen kuntoutuksen toimintayksikön näkökulmasta yhtenäisyyden ja toiminnallisuuden vuoksi olisi hyvä sijoittua samaan uudisrakennukseen. Tiloista on laadittu yhteenveto, jossa on huomioitu niin tilojen kuin henkilökunnan osalta tulevat synenergiaedut olettaen, toiminnot ovat toiminnallisesti samassa uudisrakennuksessa. Toimintakulut Henkilöstökuluihin rakentamisella sinänsä ei ole lisäävää vaikutusta. Vähennystä tulee kaksi henkilötyövuotta (Liite 1). Toimintalukuja Vuonna 2014 kuntoutustutkimuspoliklinikalla oli avohoitokäyntejä 1473 kpl sisältäen yksilö- ja työryhmäkäynnit. Käyntien määrä on viime vuosina vakiintunut n. 1500 käynnin tasolle. Vuonna 2014 työlääketieteen poliklinikalla oli avohoitokäyntejä 252 kpl. Fysiatrian poliklinikalla TA-talossa oli vuonna 2014 avohoitokäyntejä 3390 kpl. Lisäksi Tules-kuntoutuksessa yhden tai kahden viikon jaksoilla oli 192 henkilöä, joista vähän vajaa puolet asui kuntoutusjakson ajan asuntolassa. Ryhmäkäyntejä vuonna 2014 kertyi 4229 kpl. Toimintaterapiayksikössä oli vuonna 2014 psykiatrian asiakaskäyntejä 938. Musiikkiterapeutin asiakaskäyntejä oli 405 kpl. Vuonna 2014 fysioterapiayksikössä TA-talossa avohoitokäyntejä oli n. 500 kpl ja ryhmäkäyntejä 500 kpl. Vuonna 2014 nykyisessä erikoissairaanhoidon alueellisessa apuvälinekeskuksessa asiakaskäyntejä kertyi yhteensä 5158 kpl, joista ryhmävastaanottoja yli puolet. Käynnit ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 10 %. Yhteensä asiakaskäyntejä kertyi TA-talossa kuntoutuksen toimintayksikössä vuonna 11 Seinäjoen keskussairaala 2014 n. 15 000. 2.8.5. Alueellinen apuvälinekeskus Alueellisen apuvälinekeskuksen toiminnan perustana on hajautettu asiakaspalvelu, yhteiset saatavuusperusteet, yhteinen apuvälinebudjetti, yhteinen apuvälinerekisteri, keskitetty sähköinen hankintamenettely ja koulutus. Apuvälinepalvelu on alueella jaettu eri toimijatahojen vastuulle. Asiakas saa apuvälinepalvelun joko perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon kautta, pääosin sen mukaisesti, missä hän on hoidossa vammansa tai sairautensa vuoksi. Lasten apuvälinepalvelu on pääosin keskitetty keskussairaalaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelu kohdistuu henkilöihin, joiden toimintakyky on heikentynyt vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi sekä itsenäinen ja omatoiminen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt. Apuvälinepalveluprosessi on osa asiakkaan muuta kuntoutus- tai hoitoprosessia tai palveluketjua. Henkilöstö 2 5 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 puheterapeuttia apuvälinealan asiantuntijaa kuntoutusohjaajaa huoltomestari teknikko tekninen avustaja osastonsihteeri palvelusihteeri varastotyöntekijä erikoisammattimies apuvälinepalvelupäällikkö lääkäri (30 %) 2.9. Muut rakennukset Törnävällä T/D- rakennus toimii sairaalamuseona, T/F- ja T/G- rakennuksissa ei ole sairaanhoitopiirin toiminta. Rakennuksissa on ulkopuolisia vuokralaisia. Lisäksi teknisiä tiloja on T/P, T/M ja T/L rakennuksissa sekä varastorakennuksia. Osa tiloista jätetään kiinteistöhuollon käyttöön: T/P-rakennus ja ulkovarastotiloja. 2.10. Yhteenveto Törnävän alueelta siirrettävistä toiminnoista: T/I- talo T/K- talo T/A- talo T/B- rakennus syömishäiriöyksikkö lastenpsykiatrian osasto kuntoutuksen yksikkö (T2,T19,T8,T9) 720 670 6060 4610 brm2 12 Seinäjoen keskussairaala T/C- rakennus T/E-rakennus T/E-rakennus T/N-rakennus Yhteensä (Pkl, T10,T12, ryhmätoiminnot, päihdepsyk. pkl.) sairaalakoulu työterveyshuolto psykologit 4620 400 330 550 17 960 brm2 Törnävän aluekartta Liite 5. 3 NYKYTILANNE: SIIRRETTÄVÄT AVOHOIDON TOIMINNAT SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELTA 3.1 Yleistä Avohoidon laajentuessa psykiatriassa on tiloja jouduttu vuokraamaan eri paikoista Seinäjoen kaupungin alueelta. Tiloissa on vuokrauspäätöksen yhteydessä voitu osittain muuttaa tiloja ko. toiminnan vaatimusten (mm. atk-yhteydet) mukaiseksi, mutta tilat on alun perin rakennettu yleiseen toimistokäyttöön, jolloin äänieristyksen ja turvallisuusnäkökohtien huomioiminen on ollut hankalaa vastaanottotoiminnan luonne huomioiden. Osassa vuokratiloja on ollut myös sisäilmaongelmia. 3.2 Avohoidon tilat eri paikoissa Alvar Aallon kadun tilat: 1143 m2 Lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikat sijaitsevat Alvar Aallon katu 3 B 2. krs. ja 3 C 3.krs. Siellä toimivat myös lasten- ja nuorten psykoterapiapoliklinikka. Vuokrasopimus voidaan irtisanoa päättyväksi vuonna 2016. Frami Tiedekatu 2 tilat: 1001 m2 Seinäjoen seudun psykiatrinen- ja ensiapupsykiatrinen poliklinikka ovat toimineet 31.8.2013 saakka Törnävän katu 27 tiloissa (Seinäjoen Motelli Oy Sorsanpesä). 1.9.2013 alkaen em. toiminnot on siirretty Framille. Sorsanpesään jäi kotikuntoutuspoliklinikka ja neuropsykiatrian poliklinikka. Seinäjoen kaupungilta aikoinaan shp:lle siirtynyt vuokrasopimus olisi ilman purkua päättynyt vuonna 2017. Kauppatori 1-3 tilat: 819 m2 Pikkulapsipsykiatrian poliklinikka ja päiväosasto toimivat Kauppatori 1-3, 4. krs (Torikeskus). Seinäjoen mielenterveyskeskuksen ryhmätoiminnat, lastenpsykiatrian poliklinikan perheosasto ja jalkautuvaa työtä tekevän työparin työhuoneet sijaitsevat 5 kerroksessa. Yhteenveto nykyistä avohoidon tiloista Seinäjoen kaupungin alueella: Alvar Aallon katu Törnävän katu 27 1143 m2 375 13 Seinäjoen keskussairaala Kauppatori1-3 Frami tiedekatu 2 Yhteensä 825 1001 3344 m2 Vuokrataso on 11–16 €/m2 + sähkö. Osassa tiloja on muutostöiden kustannuksia pääomavuokrana. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on hoidettu omalla kustannuksella tietoturvariskien vuoksi. 4 UUDISRAKENNUKSEN TILATARPEET 4.1 Yleistä Tuleva M- talo (psykiatrian ja kuntoutuksen toiminnot) on enemmän kuin uudet toimitilat. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ja rakentamisratkaisuissa huomioidaan valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteet ja painopistealueet tuleville vuosikymmenille. Rakennushanke antaa lisämahdollisuuden psykiatristen toiminta/ hoitoprosessien kehittämiselle 2020-luvun psykiatrialle. Toiminnallisuuden näkökulma on keskeinen suunnittelussa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä pikkulapsipsykiatrian yksiköiden tulisi olla yhdessä kerrostasossa ja maantasolla. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastoyksikkö sijoittuisi toiseen kerrokseen, poliklinikkatoimintojen päälle. Tehostetun avohoidon yksikkö sijoittuisi maantasakerrokseen, jonka alle olisi mahdollista sijoittaa ambulanssihalli ja leasing-autojen parkkihalli. Tehostetun avohoidon yksikön päälle, toiseen kerrokseen, sijoittuisi intensiivistä hoitoa antava akuuttipsykiatrian moduuli ja kolmanteen kerrokseen sijoittuisi intensiivistä hoitoa antava psykoosisairauksien moduuli. Osastotoiminnot ja tehostetun avohoidon yksikkö ovat tärkeää sijoittaa mahdollisimman lähelle toisiaan, turvallisuusnäkökulma ja avunanto huomioiden. Osastojen potilashuoneet ovat yhden hengen potilashuoneita, joista muodostuu toiminnan mukaan muokattavia moduuleita. Poliklinikkatoiminnat sijaitsevat maantasolla, jonne kuljetaan yhden sähköisen ilmoittautumispisteen kautta, ryhmätoiminnot sijaitsevat lähellä osastoyksiköitä. Matalankynnyksentila, jonka muodostavat laitoskirjasto, kanttiini ja kokemusasiantuntijoiden ja omaistoimintojen työtilat, tulee sijoittaa maantasolle ja kirjastotoiminnat vaativat myös oman sisäänkäynnin palvellessa myös alueen muuta väestöä. Psykiatrian tilojen kokonaismäärä ja toiminnallinen muoto sekä tilatyyppiratkaisu muotoutuvat L1-vaiheessa. Psykiatrian sairaansijojen määrää on tarkoitus pudottaa 18:lla, jonka seurauksena avohoitopainotteisuus alueellamme kasvaa. Tärkeää on, että yhteisiä palveluita antavat yksiköt/ tilat palvelevat joustavasti M-talon toiminnallista kokonaisuutta. Muuntojoustavuus tilojen sekä tekniikan osalta on tärkeää, koska tiloja joudutaan muuttamaan eri aikakausilla tapahtuvien toiminnallisten muutosten takia. Suunnittelussa noudatetaan käyttäjälähtöisiä (asiakkaat, perhe, henkilökunta, vierailijat) periaatteita ja hyödynnetään tutkittuun tietoon perustuvia sairaalasuunnittelun tutkimustuloksia. Virtuaalisuutta hyödynnetään prosessien ja tilojen suunnittelussa testaamalla tiloja käyttäjäryhmillä virtuaalitilassa (cave). Virtuaalitilaa on käytetty onnistuneesti mm. Y-talon suunnittelussa. Mikäli käytettävissä on suunnittelua avusta- 14 Seinäjoen keskussairaala via vaatimushallintaohjelmistoja, niitä pyritään hyödyntämään. Erilaisten järjestelmien (mm. tieto-, turvallisuus- ja viestintäjärjestelmät) osalta noudatetaan sairaanhoitopiirin yleislinjauksia. Tilatarpeissa on lähdetty siitä, että kaikki avohoidon toiminnot Seinäjoen kantakaupungin alueelta siirtyvät uudisrakennukseen. Aikuispsykiatrian osastojen sairaansijamääräksi sekä laskennan perusteeksi on arvioitu 60 ss vuonna 2020. Huomioitavaa on, että suunniteltaessa osastotoimintaa perusteena voi olla jokin muu arvo tai tekijä kuin sairaansija. Kaikki psykiatriset toiminnot Törnävän alueelta siirretään M- talon yhteyteen. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osaston sairaansijamääräksi on arvioitu yhteensä 12 ss. Kuntoutuksen toimintayksikön tilat ovat hajallaan sairaanhoitopiirin eri tiloissa. T/Atalon puitteita ei ole aikoinaan suunniteltu kuntoutusyksikön toimintojen näkökulmasta, joten uudet tilat ovat tarpeen. Kuntoutus nähdään lähitulevaisuudessa alueellisen yhteistyön ja osaamisen lisääntymisenä. Alueellinen apuvälinekeskus sijoittuu nyt kantasairaalan C-osaan (0-kerros). Alueellisen apuvälinekeskus voisi sijoittua samaan uudisrakennukseen, vapauttaen samalla kantasairaalassa käytössä olevia tiloja muuhun sairaala toimintaan. Kuntoutuspalvelujen keskittäminen samaan kiinteistöön parantaa logistiikkaa ja palveluprosessien sujuvuutta niin erikoissairaanhoidossa kuin alueellisesti. Seinäjoen kaupungin osalta suunnitelmat koskevat Ruutipuiston sairaalakoulua ja Raviradalla sijaitsevaa päihdeklinikkaa sekä vuodeosastoyksiköitä. Taulukko tilatarpeista: Aikuispsykiatria osastoyksiköt Lasten- ja nuorisopsyk. osasto Aikuispsykiatrian poliklinikka Lasten- ja nuorisopsykiatrian pkl Lastenpsykiatriset perheosastot Kokemusasiantuntija- ja omaistoiminnot Ryhmätoiminnot Tehotettu avohoidon yksikkö Sairaalakoulu Arkistotilat VSS/sos tilat Ruokailu/kahvio Laitoskirjasto Liikuntasali Yhteinen koulutustila Päihdekeskus Kuntoutuskeskus Alueellinen apuvälinekeskus Psykologit ja sosiaalityöntekijät Seinäjoen kaupungin vuodeosastot Yhteensä 60 ss 12 ss 44 ss 3300 900 1500 1700 200 200 500 600 600 400 300 150 250 250 150 800 3200 1400 550 2000 brm2 18 950 brm2 15 Seinäjoen keskussairaala Tilatarpeet tarkentuvat L1- vaiheen aikana. Kellarikerrokseen sijoittuvat leasingautojen parkkihalli/ambulanssihalli, osa sosiaalitiloista, siivouksen, kiinteistönhuollon ja jätehuollon tilat sekä tekniikan vaatimia tiloja. Liikuntatilat suunnitellaan yhteiskäyttöön psykiatrian- ja kuntoutuksen yksiköiden tarpeiden mukaan. Syömishäiriöyksikkö on mukana lasten- ja nuortenpsykiatrian tilatarpeissa. 5 AIKATAULU Suunnittelu 2015–2016 Rakentaminen 2017–2021 Pysäköintialueet ja maanalainen yhdystunneli rakennetaan maanrakennusurakan yhteydessä ennen rakennustöiden alkua. Pysäköintialuetta käytetään osin työmaaalueena ja osin pysäköintialueena. Periaatepäätös L1- luonnospiirustusten laatimisesta tehdään vuoden 2015 aikana. Rakentamispäätös tehdään erikseen L1-tasoisten piirustusten valmistuttua. Hankepäätöksen yhteydessä käynnistetään maanhankinta osto/vuokraus sekä alueen kaavoittaminen sairaalarakentamiseen. Rakentamispäätöksen jälkeen käynnistetään normaali julkisia hankintoja säätelevän ohjeistuksen mukainen tarjouskilpailu. Hankkeen aikataulu Liite 6 6 RAKENNUSPAIKKA 6.1 Sijainti M-talo rakennetaan Y-talon ja kantasairaalan läheisyyteen. Ratkaisua on esitelty Seinäjoen kaupungin viranomaisille. Keskusteluissa heidän kanssaan kartoitettiin eri vaihtoehtoja ja päädyttiin kansikuvan mukaiseen ratkaisuun. Keskeistä uudisrakennuksen sijainnille on tunneliyhteys kantasairaalaan ja sitä kautta Y-taloon. 6.2 Maanomistus M-talolle suunniteltu rakennuspaikka on Seinäjoen kaupungin omistuksessa. Rakentamiseen tarvittavan alueen vuokraa tai ostaa kiinteistöosakeyhtiö Seinäjoen kaupungilta. 6.3 Kaavoitustilanne Kyrkösjärven rannan asemakaava käsittää Lääninsairaalankadun ja Pruukinrannan asuntomessujen välisen alueen rajautuen lännessä patovalliin. Kaavan laatiminen on parhaillaan vireillä. Kaupungin kaavoituksen kanssa on sovittu, että sairaalarakentaminen mahdollistetaan ko. alueelle nyt meneillään olevan kaavoitustyön yhteydessä. 6.4 Kunnallistekniikka Kiinteistö liitetään olemassa olevaan kunnallistekniikkaan kaukolämmön ja veden ja viemäröinnin osalta. 16 Seinäjoen keskussairaala 6.5 Liikenne ja pysäköinti Liikennöinti tapahtuu Huhtalantieltä risteävältä Koskenalantieltä jatkuen Östermyran katua pitkin Lääninsairaalankadulle. M-talon läheisyyteen sairaanhoitopiirin omistamalle alueelle rakennetaan n. 200 uutta pysäköintipaikkaa. Asiakaspaikoitustarve aiheutuu ensisijaisesti avohoidon asiakkaista. Pysäköintialue rakennetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pysäköintialueesta osa erotetaan työmaa-alueeksi ja osa paikoitusalueeksi, joka palvelee tarvittaessa myös Y-talon pysäköintitarpeita. Pysäköintialue rakennetaan murskepinnalla ja päällystetään myöhemmin. Alueelle rakennetaan katoksellinen polkupyöräkatos. 6.6 Logistiikka Uudisrakennus yhdistetään kantasairaalaan tunneliyhteyden avulla. Huoltotilat ja käytäväliikenne sijoitetaan kellarikerroksiin. Huoltokäytävät mitoitetaan ajatellen itsenäisesti liikkuvia automaattisia kuljetusvälineitä (vihi- vaunut tai vastaavat) huoltokuljetuksia (mm. tavarat, ateriat). Automaattisia kuljetusvälineitä varten rakennetaan latauspisteet ja tavaroiden otto/jättöpaikat. Seurataan erityisesti automaation ja robottitekniikan kehittymistä terveydenhuollon tarpeisiin soveltuvaksi. Piha-alueet rauhoitetaan liikenteestä ja tavaralogistiikka ohjataan ensisijaisesti tunnelin kautta. 7 TOTEUTUS, TEKNISET RATKAISUT JA TUKIPALVELUT 7.1 Toteuttaja ja rahoitus Hankkeen suunnittelun ja rakentamisen toteuttajana toimii kiinteistöosakeyhtiö. Koy toimii hankkeen operaattorina ja omistajana. Koy ostaa/vuokraa tarvittavan maa-alueen. Hanke rahoitetaan Koy:n pitkäaikaisella lainoituksella. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri takaa Koy:n lainat hanketta varten. Epshp solmii tiloista esivuokrasopimuksen Koy:n kanssa. Vuokra määräytyy todellisten kustannusten (ylläpito- ja pääomavuokra) mukaan. Koy rakentaa Epshp:n ja Seinäjoen kaupungin tarpeiden mukaiset tilat, jotka tarkentuvat L1-suunnittelun aikana. 7.2 Tukipalvelut 7.2.1 Ravintohuolto Kuntayhtymän ravintohuoltopalveluiden toimintayksikkö tuottaa ruokapalvelut yksiköille. 7.2.2 Vaatehuolto ja siivous Seinäjoen keskuspesula tuottaa uudisrakennuksen yksiköille pesulapalvelut. Yleisten tilojen siivouksesta vastaa kiinteistöyhtiö ja toiminnallisten yksiköiden siivouspalvelut tuottaa kuntayhtymän potilashoidon tukipalveluiden yksikkö. 17 Seinäjoen keskussairaala 7.2.3 Tekniset ja logistiset palvelut Sairaanhoitopiiri tuottaa yksikköjen kuljetus-, hankinta- ja varastopalvelut. Kiinteistönhoitopalvelut Koy:lle ja yksiköille tuottavat shp:n tekniset yksiköt. Vuokralaisen ja vuokranantajan välisistä kustannusvastuista laaditaan vastuunjakotaulukko Y-talon käyttökokemusten pohjalta. Vartiointi/turvallisuuspalvelut hankitaan yksityiseltä palvelutuottajalta yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Neuvonta/opastus palveluiden järjestämisen tapa sovitaan shp:n kanssa (Koy:n tai shp:n tuottama). Sairaanhoitopiirin tietohallinto tuottaa suunnittelun ja rakentamisen sekä käytön aikaiset asiantuntijapalvelut. 7.3 Rakennusten energiatehokkuus/hiilijalanjälki Seinäjoen keskussairaalan (kantasairaalan) ja Y-talojen lämmitys toimii kaukolämpöverkon kautta. Uudessa rakennuskokonaisuuden suunnittelussa selvitetään uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet. Esim. kaukolämpöverkon lisänä voidaan käyttää maalämpöä, kun maalämpö ei riitä, niin jatketaan sitä kaukolämmöllä. Yhtenä merkittävänä lämmitys - ja jäähdytysvaihtoehtona voidaan pitää ATES- järjestelmää (Aguifer Therminal Energy Storage), jota on käytetty sairaaloissa Hollannissa ja Belgiassa. Järjestelmä hyödyntää ko. ratkaisussa pohjavesikerroksen lämpövarastoja. Järjestelmä kattaa 100 % jäähdytystarpeesta ja 80 % lämmitysenergian tarpeesta. Asiantuntijan mukaan järjestelmä soveltuu myös Suomeen. Suomessakin jäähdytyksen tarve on kasvanut koko ajan erilaisten lämpökuormien kasvamisen takia. Jäähdytyksen säästöksi arvioidaan 85 % ja lämmityksessä 50 % samalla säästyy myös sähköenergiaa. Uudisrakennukset ovat parhaita toteutuskohteita. (Terveys ja talous 6/2011). Lisäksi selvitetään aurinkokeräinten käyttömahdollisuudet lasisten julkisivujen sekä kattojen aurinkopaneelien käyttö. Psykiatrian osastoilla käytetään vesilattialämmitystä turvallisuussyistä. Tavoitteena on 32 – 34 kwh/m2/vuosi tulevaisuuden kehittyvillä menetelmillä. Tekniikan kehitystä seurataan aktiivisesti energiatehokkaan rakentamisen totuttamiseksi ja otetaan huomioon suunnittelussa. Tässä hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet eivät estä suunnitteluvaiheen aikana esiin tulevien uusien toimintatapojen käyttöönottoa. 7.4 LVIA- järjestelmät Rakennukseen tulee koneellinen ilmastointijärjestelmä ja ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmä sekä lämmön talteenotto. Psykiatrisilla osastoilla ilmastoinnin päätelaitteet asennetaan niin, etteivät ne aiheuta turvallisuusriskiä potilaille. Putkiposti otetaan käyttöön yhteensopivana sairaanhoitopiirin järjestelmän kanssa. Rakennukset varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä (sprinklaus). Myös LVIA- järjestelmien osalta muuntojoustavuus on tärkeää. 7.5 Sähkö-, tieto- ja turvallisuusjärjestelmät Kiinteistölle tulee oma sähköliittymä. Myös sähköjärjestelmien suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuus. Tilat varustetaan läsnäolotunnistimilla ja valaistuksessa hyödynnetään rakentamishetkellä käytettävissä olevaa energiatehokasta valaistustek- 18 Seinäjoen keskussairaala niikkaa. Lisäksi hyödynnetään muita käytettävissä olevia energiatehokkaita ohjauksia valaistuksen suunnittelussa. Tieto- ja turvallisuusjärjestelmissä toimitaan kantasairaalassa ja Y-talossa tehtyjen linjauksien kanssa yhteensopivuuden varmistamiseksi. Mutta käytetään kuitenkin uusinta soveltuvaa tekniikkaa. Rakennuksen tieto- ja turvallisuusjärjestelmät mm: - henkilöturvajärjestelmät (poistumisvalvonta-, hoitajakutsu- ja päällekarkaushälytysjärjestelmät) kameravalvontajärjestelmä työajanseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmä rikosilmoitusjärjestelmä hätäkeskukseen liitettävä paloilmoitinjärjestelmä puhelin-, viestintä- ja opastusjärjestelmät antennijärjestelmät ja tukiasemat myös viranomaisverkon käyttöä edellyttävät järjestelmät kuulutus-, keskusradio- ja hätäkutsujärjestelmä varavoima putkiposti Tietojärjestelmien toteuttamisessa noudatetaan sairaanhoitopiirin yleislinjauksia (potilastieto-, työntilaus-, tavarantilausjärjestelmät jne.). Suunnittelun yhteydessä selvitetään paikannuksen tarve aikuispsykiatrian osalta. 7.6 Taide ja ympäristö Näyttöön perustuvan (EBD) suunnittelun tutkimuksen yhteydessä on entistä selvemmin tullut esille ympäristön ja arkkitehtuurin vaikutus potilaiden kuntoon ja paranemiseen. Selvitetään mahdollisuus esim. yhteisen viherpihan rakentaminen. Kuvataiteet lisäävät myös henkilökunnan työtyytyväisyyttä. Suunnittelussa varaudutaan taideteosten sijoittamiseen yleisiin tiloihin. Luontonäkymät, valaistus ja luonnonvalo, värien käyttö, turvalliset materiaalit ja akustiikka. 7.7 Väistötilat/työmaa Lastenpsykiatrian osastolle T/K – talossa etsitään jatkuvasti tilapäistiloja, jolloin ko. yksikön väistötilojen tarve olemassa koko ajan. Muille yksiköille väistötiloja ei rakentamisen yhteydessä tarvita, ellei rakennusten kunnossa tule esille yllättävää. Siirtyvien yksiköiden toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa rakennuksen (osien) valmistumiseen saakka. 8 HANKKEEN TARPEELLISUUS 8.1 Yleisperustelut 8.1.1. Psykiatrian yleisperustelut 19 Seinäjoen keskussairaala Yleisperusteluina M-talon osalta voidaan muun esitettävän lisäksi oikeutetusti käyttää arvostetun tutkimusprofessorin Jouko Lönnqvistin ajatuksia psykiatrisen toiminnan järjestämisestä ja sen sijoittamisesta yhtenäiseen rakennuskompleksiin yleissairaalan välittömään yhteyteen (Etelä-Savon shp:n selvitysmiehen raportti psykiatrisen hoidon kehittämisestä alueella 9.10.2009). Valtakunnallisessa mielenterveys - ja päihdesuunnitelmassa todetaan palvelujen järjestämisestä mm. se, että psykiatrisen sairaalahoidon tavoitteeksi tulee asettaa kaikkien psykiatristen sairaalaosastojen siirtyminen yleissairaaloiden yhteyteen vähemmän laitostavaksi ja leimaavaksi hoidoksi, jossa myös mielenterveys- ja päihdeongelmaisten somaattinen hoito voidaan paremmin ottaa huomioon tutkimuksessa ja hoidossa. (Mieli 2009.) Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009) on ollut vaikuttamassa vahvasti vuosien saatossa suomalaiseen mielenterveys- ja päihdetyöhön antaen suuntaviivoja kehitykselle. Edelleen ajankohtaisen Mieli suunnitelman painopistealueet ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, panostaminen ehkäisyyn, palveluiden kehittäminen ja ohjauskeinojen vahvistaminen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Mieli-suunnitelman mukaisesta kehittämistyön koordinoinnista on vastannut Pohjanmaahanke, jossa on menestyksekkäästi ja pitkäjänteisesti viety alueellisia ja maakunnallisia painopistealueita (2005–2014) eteenpäin. Psykiatrian toiminta-alueen kehittämistyöhön on vaikuttanut myös Skotlannin Lanarkshirestä saatu hoitamisen ideologia, jossa mm. potilaan voimaannuttaminen omassa toimintaympäristössä on keskeisessä roolissa hoitoprosessia. Maailman terveysjärjestön ennusteen mukaan seuraavan 20 vuoden aikana masennusoireista kärsivien ihmisten määrä kasvaa korkeammaksi kuin mistään muusta terveysongelmasta kärsivien määrä. Masennustilan vuosittainen esiintyvyys on 4-5 %, elinikäinen n. 15 % (Isometsä 2013a). Masennuksen yhteydessä esiintyy muita mielenterveydenhäiriöitä; ahdistuneisuushäiriöitä (n. 50 %), päihdehäiriöitä (10–30 %) ja persoonallisuushäiriöitä (n. 50 %) (Pirkola 2014). Psykoosisairauksista skitsofreniaa esiintyy 0,5-1,5 % väestöstä (Tuominen & Salokangas 2013), kaksisuuntaista mielialahäiriötä 1,0–1,6 % väestöstä (Isometsä 2013b) ja psykoottistasoisesta masennuksesta kärsii 0,35 % väestöstä (Nietola & Korkeila 2013). Suomalaiset lastenpsykiatriset tutkimukset (Almqvist ym. 1999) ovat osoittaneet, että noin 20 % lapsista oireilee psyykkisesti ja tarvitsee oireisiinsa eritasoista apua. Nämä luvut vastaavat kansainvälisiä tutkimuksia. 20 vuoden aikana lasten psyykkisten häiriöiden määrä ei ole kasvanut, mutta muutoksia on ollut oirekuvissa sekä palveluihin hakeutumisen määrässä (Santalahti & Sourander 2008). Uudessa suomalaisessa 5-6 ja 7-8 -vuotiaiden lasten psykososiaalista terveyttä kartoittavassa epidemiologisessa tutkimuksessa tuli esille, että 12 % lapsista on perustason hoidon tai tuen tarpeessa ja sen lisäksi 9 % erikoissairaanhoidon tai muiden erityispalvelujen tarpeessa (Kaukonen ym. 2011). Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon tarve ei näytä siis olevan vähenemässä tulevina vuosina. Nuorten kohdalla vakavan masennuksen esiintyvyys on väestötasolla 3,4 %. Tytöillä masennustiloja on enemmän kuin pojilla. Nuorten vakavaan masennukseen liittyy kohonnut itsemurhariski, joka kasvaa, jos siihen liittyy päihdeongelmia ja asosiaalisia piirteitä. Nuorten masennus hoitamattomana jatkuu todennäköisesti aikuisuuteen. (Laukkanen 2013.) Psykoosit ja vakavat mielenterveydenhäiriöt puhkeavat usein jo nuoruusiässä. Skitsofreniaa on arvioitu esiintyvän vähintään 0,5 % nuoruusikäisistä. 20 Seinäjoen keskussairaala (Mäki 2013.) Syömishäiriöt puhkeavat yleensä nuoruusiässä ja ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla (Ruuska 2013). Mielenterveyshäiriöistä kärsivien ihmisten keskuudessa 30 %:lla on jossain elämänsä vaiheessa päihdeongelma. Alkoholiongelmaisista puolestaan 40 % kärsii jossain elämänvaiheessa jostain päihteistä riippumattomasta psykiatrisesta häiriöstä. (Aalto 2007.) Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö ennustaa päihdepalveluiden tarvetta tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on päihdepsykiatrinen poliklinikka, joka on koordinoinut yhdessä perusterveydenhuollon kanssa tehtävänkenttänsä. Vaativammat päihdehoidot toteutetaan erikoissairaanhoidossa. Päihdepalvelut ovat muotoutuneet toimivaksi kokonaisuudeksi perus- ja erikoistason välillä. Mielenterveys- ja päihdeongelman hoidon tulisi olla integroitua keskenään (Pirkola 2014). 8.1.2. Psykiatrian prosessit Psykiatrian uudisrakennus on toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu seuraavista keskeisistä osioista (Liite 2). Tehostetun avohoidon prosessi (avoteho) koostuu akuuttipsykiatrian poliklinikasta, johon siirtyy lisää hoitohenkilökuntaa sairaalahoidon prosessin integroituessa (arvio n. 20 hoitotyöntekijää). Avotehon psykiatrinen hoito on nopeaa, intensiivistä ja lyhytaikaista. Sairaalahoitoon liittyy kolme osastokokonaisuutta, jotka on jaettu pienempiin moduuleihin. Uusia osastoja ovat lasten- ja nuorisopsykiatrinen osastoyksikkö, akuutti – ja kriisipsykiatrian osastoyksikkö ja psykoosisairauksien osastoyksikkö (ikäraja 16 eteenpäin yhdessä moduulissa). Psykiatriseen osastohoitoon liittyy olennaisesti yhdessä asiakkaan kanssa laadittava hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti hoitoprosessi etenee kohti kotiympäristöä. Päiväsairaalahoito toimii päiväsaikaan, jolloin siihen liittyvät palvelut ovat kehitetty tukemaan psykiatrista kuntoutusprosessia asiakkaan yöpyessä kotona tai potilashotellissa. Kuntoutusta voidaan tarpeen mukaan toteuttaa kotiympäristössä. Kuntoutusprosessiin liittyy tiiviisti kuntoutussuunnitelma, jolloin psykiatrinen kuntoutuminen on tavoitteiden- ja hoidonporrastuksenmukaista. Kokemusasiantuntijoita on alueellamme noin 70, joista osa on aktiivisesti mukana psykiatristen ryhmien apuvetäjinä, vertaistoimijoina tai muussa kehittämistoiminnassa. Laitoskirjasto, kahvila ja kokemusasiantuntijoiden sekä omaistoimintojen tilat muodostaisivat jokaiselle päiväsaikaan avoimen tilan, jossa kokemusasiantuntija toimii aulaemäntänä/-isäntänä. Tämä ns. matalankynnyksen paikka mahdollistaa vertaistuen ja toimii avoimena tilana kaikille jokaisena päivänä viikossa. Ryhmätoimintojen tilat ovat suunniteltu tähän yhteyteen, mutta omana tilana ja prosessina. Ryhmien osalta hyödynnetään avo- ja sairaalahoidon henkilökunnan erityisosaamista molemmissa ryhmäyksiköissä joustavasti. Psykiatriset poliklinikat toimivat tutkimuksellisina ja hoidollisina yksiköinä. Käyntien intensiivisyys vaihtelee yksilöllisesti. Koko tutkimus-/hoitoprosessi suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja sovitaan tarpeenmukainen hoitojakso, jonka jälkeen hoito jatkuu perustasolla. Perhehoitotyö huomioidaan koko hoitoprosessin ajan. 21 Seinäjoen keskussairaala Psykiatrisen toiminnan painopiste tulee olla psykiatrisessa avohoidossa, jonka tulisi ryhmittyä nykyisestä hajautetusta rakenteesta keskitetyksi psykiatriakeskukseksi. Useista eri tiimeistä muodostuva kokonaisuus kattaisi kaikki nykyiset Seinäjoen kaupungin alueella olevat erikoissairaanhoidon psykiatriset toiminnot. Vaikka avohoitopalvelut keskitetään yhteen pisteeseen, niin liikkuvaa työtapaa käyttäen avohoidon asiantuntijat voivat tuottaa tarvittaessa koko sairaanhoitopiirin alueella palveluja terveyskeskuksissa, alueen laitoksissa ja potilaiden kotona. Oleellista on, että palvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja laadun osalta siten, että ne tuottavat selvää lisäarvoa peruspalveluille. Palvelutoiminnan perusperiaatteena tulisi olla mieluimmin vähän ja hyvää palvelua kuin paljon ja päällekkäistä toimintaa peruspalveluiden kanssa. Nykyaikainen tehohoitoa antava psykiatrinen sairaalahoito on pääosin lyhyisiin akuuttivaiheisiin keskittyvä avohoitoa tukeva hoitomuoto, jonka asianmukainen sijainti on yleissairaalan välittömässä läheisyydessä. Menestyksellisen toiminnan kannalta on tärkeää, että kokonaisjärjestelmällä on käytössään tilat, jotka yhdistävät toimijoita ja ovat potilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta toimivia. Psykiatrian kehitys vaatii monesta syystä toiminnan keskittämistä, erikoistumista, työnjakoa, yhteistyötä ja hyviä yhteyksiä. Kehitys vaatii myös yhteistyötä psykiatrian eri toimijoiden kesken (Lönnqvist 2009). 8.1.3. Psykiatrian henkilökunnan sijoittuminen 2020 Koko psykiatrian toiminta-alueella on tällä hetkellä 376,5 virkapohjaa, joista n. 140 (160 YA4 huomioiden) työskentelee suoraan osastohoidon prosessissa. Erilaisissa avohoidon, ryhmätoimintojen, päiväsairaalan yms. työskentelymuodoissa on suurin osa psykiatrian toiminta-alueen henkilökuntaa. Sairaansijojen ja moduulirakenteiden määrä on suoraan verrannollinen osastohoidonprosessiin tarvittavaan työntekijäresurssiin. Psykiatrian toiminta-alueen tulisi pyrkiä mahdollisimman avohoitopainotteiseen toimintaan. Sairaansijojen vähentäminen ja tehostetun avohoidon vahvistaminen on keskeinen osa uusia toimintaprosesseja. Toimintaprosessien kehittäminen koskee n. 280 työntekijää suoraan ja vajaata 100 (maakunnan psykiatriset poliklinikat, YA4, yleissairaalapsykiatria) työntekijää välillisesti. Maakunnan psykiatriset poliklinikat on tarkoitus säilyttää ja kehittää niiden toimintaa edelleen taaten lähipalvelut alueen väestölle. Työntekijöiden sijoittuminen tällä hetkellä ja 2020 22 Seinäjoen keskussairaala Psykiatrian vakanssit Henkilöstö Törnävällä ja Seinäjoen kaupungin alueella Uudisrakennuksessa 2020 Lasten- ja nuorisopsykiatria Lääkäri Hoitotyöntekijä Psykologi Sosiaalityöntekijä Kuntoutusohjaaja Osastonhoitaja Sihteeri 13 45 11 4 1 4 10 13 47 11 4 1 2 Arvioidaan tarve Aikuispsykiatria Törnävän ja Seinäjoen kaupungin alueella Lääkäri Hoitotyöntekijä Psykologi Sosiaalityöntekijä Toimintaterapeutti Osastonhoitaja Sihteeri 17 114 (+1 laitoskirjastossa) 1 (+3,7 ostetaan) (4,1 ostetaan) 1 7 9 17 105 (+1 laitoskirjastossa) 5 (4 hoitotyöntekijän tointa) 4 (4 hoitotyöntekijän tointa) 1 4 Arvioidaan tarve Seinäjoen mielenterveyskeskus Lääkäri Hoitotyöntekijä Psykologi Sosiaalityöntekijä Kuntoutusohjaaja Osastonhoitaja Sihteeri 6 20 5 3 1 1 4 6 20 5 3 1 1 Arvioidaan tarve 2 1 2 1 281 271 Hoitotyön hallinto Ylihoitaja Hallintosihteeri Toiminta-aluejohtaja aikuispsykiatrian lääkäreissä Yhteensä 8.1.4. Kuntoutuksen yleisperustelut Lähtökohtana on, että Törnävän alueen kiinteistöistä on päätetty siirtää kaikki sairaanhoitopiirin toiminta muualle. Kuntoutuksen toimintayksiköllä on merkittävä rooli alueen terveyden edistämisessä, verkostoyhteistyössä, palveluketjuissa ja osaamisen vahvistamisessa. Kuntoutuksen toimintayksikön toimitilat ovat nykyään hajautettu sairaanhoitopiirin eri tiloihin. Suuri osa kuntoutuksen yksikön toiminnoista toteutuu T/A-talossa (kuntoutustutkimus pkl, fysiatrian pkl + TULES-kuntoutus, työlääketieteen pkl ja psykiatrian yksiköille tarjottavat fysioterapia, toimintaterapia- ja musiikkiterapiapalvelut). Kuntoutuksen avohoidon yhtenä painopistealueena on polikliinisten toimintojen kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen alueen sosiaali- ja terveyden- 23 Seinäjoen keskussairaala huollon toimijoiden kanssa. Nykyisiä tiloja ei ole alun perin suunniteltu kuntoutustoiminnan näkökulmasta. Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelujen keskittäminen kahteen rakennukseen Y-taloon ja uudisrakennukseen (avokuntoutuskeskus), tuo merkittävää synergiaetua kuntoutuksen toimintayksikön sisälle. Yhtäältä voidaan parantaa sairaalan sisäistä palvelutuotantoa ja toisaalta helpottaa alueen kanssa tehtävää yhteistyötä. Asiakasnäkökulmasta arvioiden uudisrakennus on parannus nykytilanteeseen, jossa toiminnat ovat hajallaan. Uusissa tilaratkaisuissa on mahdollisuus huomioida tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio. 8.2. Yksiköiden perusteluja toiminnallisesta näkökulmasta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatriset osastotoiminnot sijaitsevat 1920 – luvulla rakennutussa Törnävän sairaalassa (neljä eri rakennusta) ja psykiatrian avotoiminnot sijaitsevat vuokratiloissa eri pisteissä Seinäjoen kaupungin alueella (13 eri toimipistettä). Törnävän sairaalan alueella olevat tilat eivät vastaa nykyaikaisen psykiatrisen hoidon laatuvaatimuksia ja hajasijoittelu heikentää resurssien optimaalista käyttöä. Vuokratiloissa olevat avohoidon toiminnot eivät ole vastaanottotoimintaan suunnitelluissa tiloissa ja esimerkiksi potilaan yksityisyydensuoja heikentyy huonon äänieristyksen vuoksi. Esimerkiksi lastenpsykiatrian osaston tilat (T/K-rakennus) ovat vanhoja, sokkeloisia ja epäkäytännöllisiä: (kolmessa kerroksessa), puutteelliset rauhoittumistilat, ahtaat käytävät, työtilojen puute, palo- ja työturvallisuusriskit ja pitkät matkat eri erikoisaloille. Eli selkeät muutostarpeet ovat olemassa nykyisiin tiloihin. Näin ollen on kehittämisajatuksia nykyisissä tiloissa vaikea toteuttaa. Esimerkiksi perheiden osallistuminen nykyistä aktiivisemmin lapsen lastenpsykiatriseen osastohoitoon on sopivien tilojen puuttuessa vaikeaa jopa mahdotonta. Kun tilat ovat hajallaan eri paikoissa päällekkäiset toiminnot syövät resursseja: lähettipalvelut, lääkäreiden ja erityistyöntekijöiden liikkuminen eri yksiköiden välillä. Samoin kärsii avo- ja osastohoidon välinen yhteistyö. Perhepsykiatrinen, koko perheen hoito/arvio on haastavaa toteuttaa nykyisissä hajallaan olevissa toimitiloissa. Toimintayksikön näkemys on, että toiminnot tulee sijoittaa kantasairaalan yhteyteen, jolloin tilat voidaan suunnitella toimintalähtöisesti nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Samalla saavutetaan henkilöresurssien joustava käyttö ja sitä kautta aiheutuva henkilöstöresurssien säästö. Läheinen yhteys kantasairaalaan helpottaisi myös eri erikoisalojen (mm. lastentaudit, synnytysosasto, päivystyspoliklinikka, sisätaudit, yleissairaalapsykiatria) välistä yhteistyötä. Henkilöstön ja tilojen ajankäyttöä voidaan optimoida. Erilliset pienet hajallaan olevat yksiköt ovat helposti haavoittuvia ja vaativat kunkin yksikkö oman turvallisuuskokonaisuuden luomisen. 9 TOIMINNALLISET SUUNNITELMAT 9.1. Yksiköiden toiminnalliset suunnitelmat Siirtyvät yksiköt laativat/päivittävät toiminnalliset suunnitelmat ja niihin perustuen arvioivat tilatarpeensa L1 -suunnittelua varten. Henkilöstön osallistuminen toiminnallisten suunnitelmien laatimiseen on tärkeää. Toiminnallisen suunnittelun ohjaajana 24 Seinäjoen keskussairaala toimii suunnittelija kiinteistö- ja tilapalveluyksiköstä. Yksiköiden toiminnallisten suunnitelmien pohjalta laaditaan L1- suunnitteluvaiheessa M-talon eri yksiköiden yhteinen toiminnallinen suunnitelma yksiköiden sijoittumisesta rakennukseen. Toiminnallisen suunnittelun yhteydessä esitetään yksiköiden irtaimisto-, laite- ja konehankinnat sekä esitetään henkilömäärät yksiköittäin. Toiminnallisten suunnitelmien pohjalta eri yksiköiden esitysten yhteensovittaminen on tärkeää toiminnallisten - ja taloudellisten hyötyjen löytämiseksi tässä rakentamishankkeessa. 10 KUSTANNUSVAIKUTUKSET 10.1 Rakentaminen Rakentamisen todellisia kokonaiskustannuksia on vaikea arvioida hankkeen pituuden takia (2015–2021). Sen takia kustannusarviota laskettaessa käytetään nyt 2700€/brm2, Haahtela indeksi 5/2013. Hankkeen rakentamisen kustannusarvio on 55,77 M€ (Kustannusarvio Liite 3). 10.2 Irtaimisto, koneet ja laitteet Toiminnassa tarvittava irtaimisto, koneet ja laitteet ovat vuokralaisen hankintoja. L1-suunnittelun jälkeen esitetään edellä mainittujen kustannusarviot eri osapuolilta. Nämä kustannukset ovat vuokralaisen. 10.3 Toiminnalliset vaikutukset kuluihin ja taloudellinen vertailu nykytilanne/ uudisrakennus Mikäli jäädään nykyiseen tilanteeseen, on huomioitava ylimääräiset toimintakulut/ investoinnit n. 3,5m€/v verrattuna uudisrakennukseen. Myyntituottoja arvioidaan Törnävän alueen ja rakennusten myymisestä saatavan n. 15-20m€. Törnävän alueen ja avohoidon kustannukset verrattuna uudisrakennukseen: Uudisrakennus n. 15 000 m2 €/v Törnävä/ avohoito kaupungilla 30 000 Kiinteistövero Energia (sähkö ja lämpö) Matkat Perusparannukset(30me:15v) Henkilöstövaikutukset 75 000 221 000 150 000 502 000 50 000 2 000 000 1 080 000 YHTEENSÄ 296 000 3 782 000 = 3 486 000 m2 €/v €/v 25 Seinäjoen keskussairaala Yhteenveto kustannusvaikutuksista: Rakennus T/A, T/B, T/C T/E T/F, T/G T/I,T/J,T/K T/H T/L T/M T/N T/P €/m2 650 500 500 800 300 200 100 200 200 Rakentamatonta m2 12 500 1 300 3 500 1 600 2 500 1 000 1 000 3 600 1 020 euroa 8 125 000 650 000 1 750 000 1 280 000 750 000 200 000 100 000 720 000 204 000 28 020 13 779 000 11 950 kerm2 (350 €/kerm2) 4 182 500 Myyntituotot yhteensä Törnävän alueen ja avohoidon kustannusten ero uudisrakennukseen Taloudelliset menetykset yhteensä 17 961 500 52 290 000 3 486 000€/V*15V 70 251 500 Laskelmassa on oletettu, että perusparannuksia ei tehdä uudisrakennuksessa ensimmäisen 15-vuoden aikana. TUNNUSLUKUJA: Lämpöindeksit: Törnävän kiinteistö 48,7kwh/m3/v. Seinäjoen keskussairaala 38,6 kwh/m3/v. Vuokrat: Uudisrakennuksessa arvio 22€/m2= 5,0m€/v Avohoidon vuokrat nyt ”kaupungilla” 530 000€/v. Törnävän alueen sisäiset vuokrat nyt 3,6 m€/v. 26 Seinäjoen keskussairaala Perusparannuskustannukset Törnävän rakennuksiin, jos niihin jäädään: Perusparantaminen ja muutostyöt ovat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä välttämättömiä teknisten ja toiminnallisten syiden takia. Sairaalarakennukset ovat vanhoja vuosina 1923–31, T/H, T/I ja T/K- rakennukset vuosina 1949–54 rakennettuja. Myös vuonna 2002 perusparannetussa T/B- rakennuksessa joudutaan toiminnallisista (halutaan 1hh) syistä tulevaisuudessa tekemään muutostöitä. Nykyisten tilojen perusparantamisessa hankalaa on tietysti väistötilojen puute, jolloin työt joudutaan vaiheistamaan yksiköittäin. Perusparannukset tulevaisuudessa rakennuksittain toimintojen jäädessä Törnävälle: T/A- rakennus T/B-rakennus T/C-rakennus T/H-rakennus T/D, T/E, T/F, T/G Muut T/L, T/N, T/M, T/S Alueen kaukolämpö- ja runkojohtoverkosto sekä runkoviemärit YHTEENSÄ 6060 4610 4620 2300 6147 7664 brm2 brm2 brm2 brm2 brm2 brm2 1200 €/m2 600 € /m2 1200 €/m2 hissi ja ilmastointi 1200 €/m2 600 €/m2 7,3 2,8 5,6 0,8 7,4 4,6 1,4 m€ m€ m€ m€ m€ m€ m€ 29,9 m€ Huomioitavaa on, että talot ovat 80–90 vuotta vanhoja, minkä takia mm. viemäröinti- ja käyttövesilinjat on uusittava kokonaan, minkä takia T/A, T/B, ja T/C- talojen osalla on käytettävä väistötiloja. Väistöaika on noin 5 vuotta (1 1/2 vuotta/talo). Väistökustannus on noin 3 m€ ko. ajalta. Indeksinä käytetään Haahtela 5/2013. T/I,T/J ja T/K - rakennukset eivät ole mukana perusparannuslaskelmissa, koska niiden käytöstä luovutaan mahdollisimman nopeasti. Myös näiden osalta tulee peruskorjaustarve, mikäli ei saada uusia tiloja. 10.4 Käyttökustannukset Psykiatrian toimintakulut: Merkittävimmät kustannuserän muodostavat toimintakulut, jotka ovat psykiatriassa vuoden 2014 talousarvion mukaan 26,9 m€, mistä henkilöstökulujen osuus on 22,4 m€ l. 83 % toimintakuluista. Keskimäärin sairaanhoitopiirissä henkilöstökulujen osuus on 58,6 % toimintakuluista. Sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien (ei siirrettävien) avohoitoyksiköiden kulujen osuus toimintakuluista on n. 5 m€ eli toimintakuluosuus uudisrakennuksessa psykiatrian osalta olisi 21,9 m€. Tähän on tietysti lisättävä shp:n omistamalle Koy:lle maksettavat vuokrakulut, jotka tämän päivän arvion mukaan olisivat n. 22 €/m2 (hoito/pääomavastike). Psykiatrian osalta tämä merkitsee noin 2,4 m€/v. Toisaalta jää pois ulkoisia vuokrakuluja n. 530 000 €/v ja sisäisiä vuokria n. 1,1 m€/v. 27 Seinäjoen keskussairaala THL:n tilastovertailun (2012) mukaan psykiatrisia hoitopäiviä kertyi EteläPohjanmaalla 222/1000 asukasta kohden. Törnävän psykiatristen osastojen osuus on tässä vertailuluvussa 189/1000 asukasta kohden, joka on samaa tasoa kuin KeskiSuomessa (185) ja Etelä-Karjalassa (186). Koko maan keskiarvoksi muodostui psykiatrisia hoitopäiviä 262/1000 asukasta kohden. Etelä-Pohjanmaalla avohoitokäyntejä aikuispsykiatrian osalta kertyi 318/1000 asukasta kohden, jolloin eteläpohjalainen psykiatrinen hoito on avohoitopainotteisempaa kuin muualla Suomessa (koko maan keskiarvo 253/1000as). 10.5 Törnävän alueen myyminen Seinäjoen kaupungin viranhaltijoiden kanssa käydyssä neuvottelussa (12/2011) on käynyt ilmi, että Seinäjoen kaupunki ei ole kiinnostunut kuntayhtymän omistuksessa olevasta Törnävän alueesta eikä rakennuksista. Tarkoituksenmukaista on psykiatriakeskuksen rakentamisen yhteydessä valmistella kaavamuutosta asuinrakentamiseen oikeuttavaksi niin, että kuntayhtymä voi myydä alueen rakennuksineen psykiatriakeskuksen valmistuttua. Lasten- ja nuortenpsykiatrian nykyiset rakennukset (T/I, T/J, T/K) olisivat jo aikaisemminkin myytävissä suunnitellun rakentamisaikataulun mukaisesti samoin kuin T/D, T/E, T/F ja T/G sekä sisäilmaongelmien takia tyhjennetty T/H-rakennus. Näihin uusi kaava mahdollistaa myös ulkopuolisen hissin rakentamisen. Törnävän alueen rakennukset on suojeltu julkisivujen osalta, mutta sisätilat ovat muutettavissa. Myyntituottoja on vaikea ennustaa, mutta mm. Sipoon Nikkilässä vastaava sairaalaalue on rakennuksineen myyty rakennusliikkeelle ja niihin on perusparannettu 14 014 asuinneliömetriä ja 180 asuntoa vuosina 2002- 2008. Siellä osa myymättömistä tiloista oli vuokrattu työpajoiksi ja hoivakotikäyttöön sekä koulutilaksi. Seinäjoelle on tulossa asuntomessut Törnävän sairaala-alueen läheisyyteen vuonna 2016, mikä vaikuttaa merkittävästi rakennusten myyntiarvoon. Asuntoalueena Törnävän alue on kantakaupungin kauneimpia. Yleensä mielisairaalat on rakennettu pois keskustaalueilta kuten Törnävän sairaala aikanaan, nyt se on jo kuitenkin osa kaupunkikeskusta. Selvää on, että jossakin vaiheessa Törnävän alueen rakennuksista on luovuttava: vastaava kehitys on valtakunnallinen. Alueesta voidaan laatia kehittämissuunnitelma yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa. Tällä konseptilla on todennäköistä, että myyntitotoilla on merkittävä rooli vastakkainasetteluun siitä, että pysytään Törnävän nykyisissä tiloissa ja perusparannetaan niitä vuosien saatossa karkean arvion mukaan 30 m€:lla. Myös kiinteistönpidon toimintakulut ovat suuremmat. Uudisrakentamisen kustannukset ovat n. 55,77 m€ (Liite 3). Luvun 10.3 mukaisesti taloudelliset menetykset tulevat olemaan nykytilanteen mukaisesti jatkaen ilman uudisrakennusta 15 vuoden ajanjaksona n. 70m€. Toisaalta sairaanhoitopiirin on joka tapauksessa ratkaistava lasten- ja nuortenpsykiatrian akuutti tilaongelma toimintaan sopivalla rakennuksella. 28 Seinäjoen keskussairaala 11. LOPUKSI Tämän hankesuunnitelman työryhmänä ovat sairaanhoitopiirin johtajan nimeäminä olleet osastonhoitaja Marja Koivumäki, ylihoitaja Minna Laitila, ylilääkäri Antero Lassila ja osastonhoitaja Esa-Petri Nurmela, sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki sekä tukipalvelujohtaja Tapio Niemi, joka samalla on toiminut työryhmän sihteerinä. Työryhmän tehtävänä on ollut laatia hankesuunnitelma. Mikäli tämä periaatteellinen hankesuunnitelma hyväksytään hallituksessa ja yhtymävaltuustossa, sairaanhoitopiirin johtaja valtuutetaan tämän työryhmän avustuksella perustamaan projektiorganisaatio jatkotyöskentelyä varten. Tavoitteena on, että hankesuunnitelman pohjalta ja L1 -luonnosten perusteella tehdään investointipäätöspäätös syksyn 2015 valtuustossa tai viimeistään keväällä 2016. Seinäjoki 11.5.2015 työryhmän puolesta (hankesuunnitelma päivitetty 6.10.2015): Tapio Niemi tukipalvelujohtaja Liitteet: 1. Henkilöstövaikutukset 2. Psykiatrian prosessit 3. Kustannusarvio 4. Kiinteistöt 5. Törnävän aluekartta 6. Hankkeen aikataulu 7. Lähteet Muita vastaavia hankkeita: - Nikkilä, Sipoossa - Lohjan sairaala Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennushanke - Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, psykiatrian kiinteistöselvitys - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden ky, psykiatriatalo, laajennus on Vaasassa alkamassa 29 Seinäjoen keskussairaala LIITE 1 M-talon (psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus) /henkilöstövaikutukset verrattuna Törnävän ja avohoidon tilojen nykyiseen käyttöön. Nimike Vähennys Euroa/vuosi Laitosasentaja (konehuolto) 1 35 000 Logistiikkatyöntekijä (ruoka ym. kuljetukset) 1 32 000 12 396 000 Laitosasentaja (kiinteistönhuolto) 1 35 000 Laitosasentaja (ulkotyöt) 2 70 000 Ravitsemistyöntekijä 1 33 000 Hoitaja (psykiatria) 4 180 000 Sihteerit (psykiatrian poliklinikat) 3 111 000 Sihteeri (psykiatrian osastot) 3 114 000 Sihteeri (kuntoutus) 2 74 000 30 1 080 000 Sairaalahuoltajat (siivous, pinta-ala) YHTEENSÄ Uudisrakennuksen pinta-ala n. 19 000 brm2, alue n. 2 ha Törnävän rakennusten pinta-ala n. 30 000 brm2, alue n. 10 ha 30 Seinäjoen keskussairaala LIITE 2 Tehostetun avohoidon prosessi Kiireellinen hoito • • Lasten- ja nuorisopsykiatrian tehostettu avohoito Tehostetun avohoidon yksikkö Sairaalahoidon prosessi Akuutti/lyhytaikainen sairaalahoidon tarve • • • Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastoyksikkö (alle 18 –vuotiaat) Akuutti –ja kriisipsykiatrian osastoyksikkö Psykoosisairauksien osastoyksikkö (16 –vuotiaista eteenpäin) Päiväsairaala/ryhmätoimintojen prosessi Toipumista tukeva, avoimuus • • • Sairaalan ja avohoidon ryhmätoiminnot Päiväsairaalatoiminnot Kokemusasiasiantuntija- ja omaistoiminnot, kirjasto, kanttiini. Avohoidon prosessi Tutkimuksellinen ja hoidollinen • • • • • • • • • • Pikkulapsipsykiatrian yksikkö Lastenpsykiatrian poliklinikka Nuorisopsykiatrian poliklinikka Aikuispsykiatrian poliklinikka Kotikuntoutuspoliklinikka Syömishäiriöyksikkö Kuntoutusohjaus Psykoterapia poliklinikka ”vauvasta vaariin” Päihdepsykiatrianpoliklinikka Neuropsykiatrian poliklinikka ”vauvasta vaariin” 31 Seinäjoen keskussairaala LIITE 3 TAULUKKO TILATARPEISTA JA KUSTANNUSARVIO Arvioitu 2700 €/brm2 Haahtela 5/2013 Taulukko tilatarpeista Aikuispsykiatria osastoyksiköt 60 ss brm2 3300 m€ 8,91 Lasten- ja nuorisopsyk. osasto 12 ss 900 2,43 Aikuispsykiatrian poliklinikka 1500 4,05 Lasten- ja nuorisopsykiatrian pkl 1700 4,59 Lastenpsykiatriset perheosastot 200 0,54 Kokemusasiantuntija- ja omaistoiminnot 200 0,54 Ryhmätoiminnot 500 1,35 Tehotettu avohoidon yksikkö 600 1,62 Sairaalakoulu 600 1,62 Arkistotilat 400 1,08 VSS/sos tilat 300 0,81 Ruokailu/kahvio 150 0,405 Laitoskirjasto 250 0,675 Liikuntasali 250 0.675 Yhteinen koulutustila 150 0,405 Päihdekeskus 800 2,16 Kuntoutuskeskus 3200 8,64 Alueellinen apuvälinekeskus 1400 3,78 550 1,485 2000 5,4 18950 51,17 Psykologit ja sosiaalityöntekijät Vuodeosastot Yhteensä 44 ss 32 Seinäjoen keskussairaala Yhdystunneli (keskussairaala) maan alla 1,5 Paikoitusalueet (200 ap) 1,5 Liittymät (sähkö, vesi, kaukolämpö) 0,4 Maa-alue 1,2 Yhteensä 55,77 Tilatarpeet tarkentuvat L1- vaiheen aikana. Kellarikerrokseen sijoittuvat leasingautojen parkkihalli/ambulanssihalli, osa sosiaalitiloista, siivouksen, kiinteistönhuollon ja jätehuollon tilat sekä tekniikan vaatimia tiloja. Vuokralainen vastaa omien laitteiden, koneiden ja irtaimiston hankintakustannuksista. Henkilöstövaikutusten arviointi (Liite 1) Vuokrakustannukset: Kokonaisvuokrakustannukset 22€/hm2 X 18 950 brm2 = n. 5,0 m€/v. Seinäjoen kaupungin osalta 22€/hm2 x 3400 brm2 = 897 600 €/v vähennettävä kokonaisvuokrasta. Törnävän alueen sisäiset vuokrat nyt n.3,6 m€. Tuloja T/E, T/F ja T/G rakennuksista ulkopuolisilta nyt n. 190 000€/v. Pois jäävät avohoidon vuokrat ja sähköt kaupungilla olevista tiloista (n.530 000€). 33 Seinäjoen keskussairaala LIITE 4 Sairaanhoitopiirin rakennukset ja kiinteistö sekä tapahtumat 2000-luvulla Myydyt Kunta brm2 myyty/ vuosi As Oy Haapakrouvi Alahärmä 1 376 2001 2 Kerrostaloa Seinäjoki 3 200 2001 6 omakotitaloa Alahärmä 1 741 2001 Liuhtarin kiinteistö Lapua 4 100 2002 Kuivasjärven kiinteistö Alavus 4 200 2004 Järviseudun kiinteistö Vimpeli 5 900 2004 Seurala Seinäjoki 450 2005 2 Kerrostaloa Alahärmä 2 047 2006 Laboratoriorakennus Alahärmä 456 2006 Koskenalan kiinteistö Seinäjoki 6 700 2006 Lehtiharjun sairaala Teuva 4 200 2010 Kauhajoki psyk pkl Kauhajoki 630 2015 Yhteensä 35 000 34 Seinäjoen keskussairaala Nykytilanne brm2 34 000 Koy Shp:n omistus % 51,0 6 360 Koy 49,9 Kauhava 14 000 Koy 100,0 Seinäjoen keskussairaala Seinäjoen Terveysteknologiakeskus As Oy Sairaalarinne Seinäjoki Seinäjoki 115 000 4 000 Koy 100,0 Seinäjoki 20 305 Koy 51,0 Tenavakoti Seinäjoki 1 350 Koy 49,7 As Oy Kipusiskot Seinäjoki 796 Koy 70,0 Asuinkerrostalo 3 krs Seinäjoki 1 913 Y-talo Seinäjoki Ähtärin sairaala Ähtäri Härmän kiinteistö Yhteensä 201 222 35 Seinäjoen keskussairaala LIITE 5 36 Seinäjoen keskussairaala 37 Seinäjoen keskussairaala Lähteet: Aalto M. 2007 Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö- kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste. Duodecim 2007, 123(11), 1293-8 Almqvist ym. 1999 Psychiatric disorders in 8-9-year-old children based on a diagnostic interview with the parents. European Child & Adolescent Psychiatry 1999, 4 IV/17-IV/28 Isometsä 2013a Depressio. Lääkärin käsikirja Isometsä 2013b Kaksisuuntainen mieliala häiriö. Lääkärin käsikirja. Kaukonen ym. 2011 LAMIKE-hankkeen päätösseminaari 21.1.2011. Tampere Laukkanen 2013 Nuorten depressio. Lääkärin käsikirja Lönnqvist 2009 Etelä-Savon shp:n selvitysmiehen raportti psykiatrisen hoidon kehittämisestä alueella 9.10.2009 Mieli 2009 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3, STM Mäki 2013 Nuorten psykoosit. Lääkärin käsikirja Nietola & Korkeila 2013 Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito. Suomen Lääkärilehti 36/2013, 2203-7 Pirkola 2014 Depression hoito muiden psyykkisten häiriöiden yhteydessä. Lääkärin käsikirja. Ruuska 2013 Syömishäiriöt lapsilla ja nuorilla. Lääkärin käsikirja Santalahti & Sourander 2008 Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? Duodecim 2008, 124, 1499-506 Terveys & Talous 2011 Rakennusten energiatehokkuus, 6/2011 Tuominen & Salonkangas 2013 Skitsofrenia. Lääkärin käsikirja 38
© Copyright 2024