1. No category

Vantaa pyöräillen
Pyöräillen Vantaan lähiluonnossa
Kuva: Sakari Manninen
Sisällysluettelo
1. Tikkurilan suuralueen kierros
2. Tikkurilan suuralueen puistokierros
3. Tikkurila–Hakunila-kierros
4. Hakunila–Länsimäki-kierros
5. Vesistökierros Keravanjoki-Kuusijärvi
6. Koivukylän suuralueen kierros
7. Vesistökierros Korso-Leppäkorpi-Vallinoja
8. Joenvarsikierros Aviapolis-Kirkonkylä
9. Aviapolis–Haltiala-kierros
10. Myyrmäen suuralueen kierros
11. Länsi-Vantaan luonnonsuojelualuekierros
12. Kivistön suuralueen kierros
Teksti ja kartat: Anne Heinonen
Taitto: Anne Heinonen
Kansikuva: Jarmo Honkanen
Vantaan kaupunki
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala
2015
Mätäojalla
Vantaa pyöräillen -opas tutustuttaa Vantaan luontoon ja historiaan valmiiden kotiseutupyöräilyreittien avulla.
Oppaassa on esiteltynä reittien varrella sijaitsevia luonto- ja kulttuurikohteita lyhyin kohdekuvauksin. Kartan avulla voi
suunnistaa valmiin reitin läpi tai yhdistellä eri reittejä oman mielenkiinnon ja pyöräilykunnon mukaan. Osassa reiteistä pääpaino on tietyn teeman mukaisissa kohteissa. Oppaaseen on valittu monipuolisesti erilaisia helposti pyörällä
saavutettavia kohteita asuinalueiden lähiympäristöstä. Vantaalla on myös paljon muita kiinnostavia kohteita, joita ei
ole esitelty tässä oppaassa. Pyörällä voikin halutessaan poiketa reitiltä tutustumaan myös muihin itseään kiinnostaviin
kohteisiin.
Pyöräilyreitit kulkevat sekä asfaltoiduilla pyöräteillä että hiekkaisilla ja metsäisillä ulkoilureiteillä. Reitin aloituspisteen
voi valita itse ja reittiä voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Kohteiden sijainti on merkitty kartalle punareunaisella
ympyrällä, jonka sisällä on numero. Viereisen sivun kohdeluettelosta samalla numerolla löytyy kohteen esittelyteksti.
Koska oppaan tarkoituksena on esitellä Vantaan luontoa ja kulttuuria mahdollisimman monipuolisesti, reitti ei aina
välttämättä ole lyhyin mahdollinen. Reitti on merkitty kartalle punaisella viivalla. Oppaassa on esitetty myös joitakin
kiertoreittimahdollisuuksia. Hieman reitiltä sivussa oleviin kohteisiin voi poiketa merkittyä vaaleanpunaista viivaa seuraten. Lisäksi joissain kohteissa voi jättää pyörän parkkiin ja tutustua kohteeseen lähemmin kävellen. Kaikki oppaan
reitit voi ajaa tavallisella pyörällä.
Pyöräilyoppaan reitti
Johdattaa oppaassa esiteltyyn kohteeseen reitiltä poiketen
Vaihtoehtoinen reitti
Kahvila, kioski tai ravintola
Eväspaikka
Tikkurilan suuralueen kierros
1
Reitti kulkee pääosin päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 25 m, nousuja yhteensä noin 150 m
tie
Puro
18km
14
Ku
ism
at
ie
15
17
ie
kit
e
nti
uri
it.
kk
ini
Le
16
rh
Ta
ik
lv
Ta
13
k
Hie
tie
jun
ar
kah
t.
rjun
ha
kka
Hie
itie
m
ira
Me
18
Lumme
t.
i
tie
riiri
nk
i
jok
an
rav
Ke
ot.
kk
Kir
ie
9 8
ka
ila
Pa
10
3 1 2 20
Heure
Tikku
rit
11
5 4
6
7
pp
12
va
ra
Ke
j.
Ku
k
njo
Maa
lip.
tie
Niitty
19
Tik
21
e
nti
ila
r
ku
1
Pääradan molemmin puolin sijaitseva Tikkurilan suuralue on tiheästi asuttua kerrostalovoittoista aluetta. Vantaan ensimmäiset kerrostalot rakennettiin 1950-luvulla Tikkurilan ja Jokiniemen kaupunginosiin.
Samat alueet ovat olleet myös viime vuosina muutoksen kohteena, kun Tikkurilan uusi asema ympäristöineen on valmistunut. Tikkurilan suuralueella sijaitsee Helsingin pitäjän kirkonkylä, joka on pinta-alaltaan Vantaan pienin kaupunginosa. Reitti esittelee suuralueen historiaa, asuinalueita sekä luontoa.
1 Heurekan silta
2
3
4
5
keskiajalla syntynyttä kyläasutusta. Kirkonkylän varhaisimmat vaiheet juontavat juurensa 1200–1300 luvuille.
Tiedekeskus Heurekalle johtava silta on nimetty Vantaan viralliseksi rakkauden sillaksi. Rakastavaiset voivat Keski-Euroopassa suosittuun tapaan kiinnittää sil- 12 Kyrkoby skola
Kyläkoulu aloitti toimintansa vuonna 1837, ja se on
taan oman lemmenlukkonsa.
Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu. 1800-luvun
loppupuoliskon ajan koulurakennuksessa toimi myös
Tikkurilankoski
kirjasto. Alkuperäistä koulua vastapäätä on rakennettu
Tikkurilankoskelle perustettiin vuonna 1757 mylly ja
myöhemmin myös sivurakennus.
vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Vuonna
1862 avattu rautatie vauhditti teollistumista Tikkurilankosken ympäristössä. Noin 120 metriä pitkän Tikkurilan- 13 Arboretum, Ystävyydenpuisto
Arboretum on osa Tikkurilan keskuspuistoa. Vihervuonkosken nykyinen pato on valmistunut vuonna 1912.
na 1985 useat yhdistykset ja yritykset istuttivat puistoon
nimikkopuunsa niin sanotussa ystävyyspuistotapahtuTikkurilanranta ja Väritehtaanranta
massa. Arboretumin vieressä sijaitsee Tikkurilan lamKeravanjoen varrella sijaitsevat viheralueet ovat noin
masaitaus, jossa laiduntaa kesäisin lampaita.
kilometrin pituinen osa Keravanjoen varren pääulkoilureittiä. Jokivartta on kehitetty puistomaiseksi, mutta monimuotoisuuden ja eläimistön takia siellä on säilytetty 14 Kylmäoja
Vantaan merkittävimpiin kaupunkipuroihin kuuluva Kylmyös luonnonmukaisia osuuksia.
mäoja on yli 14 kilometriä pitkä. Puro virtaa suurimmaksi osaksi luonnonuomassa kaarrellen. Sen rantalehdot
Söderlingin mylly/Veininmylly
ovat erityisen monimuotoisia runsaine luonnonkasvusPuurakenteinen vehnäjauhojen valmistukseen erikoistoineen. Kylmäojan luonnontilaiset puronvarret ovat
tunut Söderlingin mylly valmistui vuonna 1935 Myllyn
harvinaista elinympäristöä Vantaalla.
tuotanto oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin se palveli
koko lähialuetta. Vuodesta 1988 mylly on toiminut Vei15 Ristisillanpuisto
ninmylly-nimisenä kesäkahvilana.
Puisto on suosittu ulkoilupaikka kesäisin. Puiston keskellä on lampi, joka muodostui alun perin Kylmäojan
Vanha Silkkitehdas
Tikkurilan Silkkitehdas valmistui vuonna 1934, ja
puron patoamisen jälkeen. Pato on sittemmin korvattu
tämän jälkeen Silkkitehtaan rakennuksia valmistui vaitekokoskella.
heittain vuoteen 1964 asti.Silkkitehtaan toiminta loppui
vuonna 1977, jonka jälkeen tiloissa on toiminut useita
16 Hiekkaharjun vesitorni
erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä.
Kahdessa osassa vuosina 1962 ja 1977 rakennettu vesitorni on yli 50 metriä korkea. Aluksi rakennettiin kapea
6 Viertolan silta
yksijalkainen torni, ja myöhemmässä vaiheessa tornia
Keravanjoen yli kulkee 60 metriä pitkä puukantinen telaajennettiin.
räspalkkisilta. Silta on rakennettu vuonna 1989 Ala-Tikkurilan ja Viertolan välille, ja se on vain kevyen liiken17 Tarhurinpuiston asuinalue
teen käytössä.
Hiekkaharjussa peltojen keskellä sijaitsevaan Tarhurinpuistoon on rakennettu täysin uusi asuinalue. Sen en7 Sateenkaaren raittisilta
simmäiset modernit ja värikkäät kerrostalot valmistuivat
Keravanjoen ylittävä katettu liimapuurakenteinen ristikvuonna 2010.
kosilta on rakennettu Helsingin ja Vantaan kaupunkien
yhteishankkeena 2000-luvun alussa.
8 Kirkonkylänkoski
18 Tikkurilan ortodoksikirkko
Tikkurilan ortodoksikirkko, toiselta nimeltään Kristuksen taivaanastumisen kirkko, otettiin käyttöön vuonna 1997. Arvo
Kirkonkylän padottu koski on kaunis vierailukohde hisSuorsan suunnittelema kirkko kuuluu Helsingin ortodoksitoriallisine ympäristöineen. Koskella on pituutta 130
seen seurakuntaan.
metriä ja pudotusta pari metriä. Aikanaan koskella oli
myös kyläläisten suosittu uimapaikka sekä matonpesu19 Tikkurilan vanha rautatieasema
paikka.
Radan länsipuolella sijaitseva C.A. Edelfeltin suunnittelema rautatieasema valmistui vuonna 1862. Rakennus
9 Kirkonkylän mylly
on Suomen vanhin säilynyt rautatieasema. PunatiilisesEnsimmäiset tiedot paikalla olleesta myllystä ovat jo
sä asemarakennuksessa toimii nykyään Vantaan kauvuodelta 1586. Nykyisessä vuonna 1898 rakennetuspunginmuseo vaihtuvine näyttelyineen.
sa Kirkonkylän myllyssä on jauhettu viljaa. Mylly tuotti
myös sähköä Kirkonkylän taloihin. Myllyn toiminta lop20 Vernissatehdas
pui 1960-luvun puolivälissä.
Vernissatehtaan ydinosa valmistui vuonna 1912 ja punatiilinen laajennusosa vuonna 1937. Suojellussa ra10 Pyhän Laurin kirkko
kennuksessa toimii nykyään lasten ja nuorten kulttuuriHelsingin pitäjän kivikirkko rakennettiin 1450-luvulla.
ja monitoimitalo sekä kahvila.
Kirkko kärsi tulipalosta vuonna 1893. Kirkon nykyasu
on peräisin palon jälkeen tehdystä restauroinnista, jon21 Kuninkaalan kylä
ka suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer.
Kuninkaalan kyläalue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristökokonaisuus. Kylässä on säilynyt useita
11 Helsingin pitäjän kirkonkylä
1700- ja 1800-lukujen rakennuksia sekä kyläraitti.
Kirkonkylä edustaa Uudenmaan rannikon jokilaaksoihin
Tikkurilan suuralueen puistokierros
2
Reitistä noin puolet kulkee hiekkapäällysteisiä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 25 m, nousuja yhteensä noin 160 m
,
Pop
peli
10
10
12
12
13
13
16km
tie
11
11
Kylmäoja
9
9
14
14
tie
ilu
he
Ur
Kylmäoja
8
Tikku
r
ikj
.
ie
2 3 4
i
ok
nj
1
va
17
18 19
ra
K
joki
eravan
Ke
15
5
jok
an
rav
ilant
riir
Ku
Ke
Tik
i
tie
lan
ri
ku
16
6
7
2
Puistoreitti johdattaa useamman puistoalueen läpi Tikkurilan suuralueella, ja reitti kulkee suureksi
osaksi luonnonläheisissä maisemissa esimerkiksi Keravanjoen ja Kylmäojan varsilla. Matkan varrella
tutustutaan Tikkurilan- ja Väritehtaanrannan viheralueisiin, Simonkylänpuistoon, Hiiriharjunpuiston
perenna-alueeseen, Ristisillanpuistoon, Ystävyydenpuistoon sekä Bäckbyn puistoon. Reitillä on viheralueiden lisäksi paljon myös muuta nähtävää.
1 Tikkurilanranta ja Väritehtaanranta
11 Hiiriharjunpuiston perenna-alue
2 Heurekan silta
12 Kylmäoja
Nämä Keravanjoen varrella sijaitsevat viheralueet ovat
noin kilometrin pituinen osa Keravanjoen varren pääulkoilureittiä. Jokivartta on kehitetty puistomaiseksi, mutta
monimuotoisuuden ja eläimistön takia siellä on säilytetty myös luonnonmukaisia osuuksia.
Tiedekeskus Heurekalle johtava silta on nimetty Vantaan viralliseksi rakkauden sillaksi. Rakastavaiset voivat Keski-Euroopassa suosittuun tapaan kiinnittää siltaan oman lemmenlukkonsa.
3 Tikkurilankoski
Hiiriharjunpuisto on 1960–1970-luvuilla rakennetun
kerrostalo-alueen keskeinen puistoalue. Koko kasvukauden kukkivat perennaryhmät on rakennettu kohopenkkinä ja niiden ympärillä on betonikivetty oleskelualue.
Vantaan merkittävimpiin kaupunkipuroihin kuuluva
Kylmäoja on yli 14 kilometriä pitkä. Puro virtaa suurimmaksi osaksi luonnonuomassa kaarrellen. Sen rantalehdot ovat erityisen monimuotoisia runsaine luonnonkasvustoineen. Kylmäojan luonnontilaiset puronvarret
ovat harvinaista elinympäristöä Vantaalla.
Tikkurilankoskelle perustettiin vuonna 1757 mylly ja
vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Vuonna 13 Ristisillanpuisto
Puisto on suosittu ulkoilupaikka kesäisin. Puiston kes1862 avattu rautatie vauhditti teollistumista Tikkurilankellä on lampi, joka muodostui alun perin Kylmäojan
kosken ympäristössä. Noin 120 metriä pitkän Tikkuripuron patoamisen jälkeen. Pato on sittemmin korvattu
lankosken nykyinen pato on valmistunut vuonna 1912.
tekokoskella.
4 Vernissatehdas
Vernissatehtaan ydinosa valmistui vuonna 1912 ja pu- 14 Arboretum ystävyydenpuisto
Arboretum on osa Tikkurilan keskuspuistoa. Vihernatiilinen laajennusosa vuonna 1937. Suojellussa ravuonna 1985 useat yhdistykset ja yritykset istuttivat
kennuksessa toimii nykyään lasten ja nuorten kulttuuripuistoon nimikkopuunsa niin sanotussa ystävyyspuisja monitoimitalo sekä kahvila.
totapahtumassa. Arboretumin vieressä sijaitsee Tikkurilan lammasaitaus, jossa laiduntaa kesäisin lampaita.
5 Kuninkaalan kylä
Kuninkaalan kyläalue on kulttuurihistoriallisesti merkit- 15 Vanha karjatila ja kaakelitehdas
Nykyisin entisöitynä tilausravintolana toimiva Wanha
tävä ympäristökokonaisuus. Kylässä on säilynyt useita
Bäckby rakennettiin 1880-luvulla navettarakennuksek1700- ja 1800-lukujen rakennuksia sekä kyläraitti.
si. Vuonna 1911 rakennuksen tiloissa aloitti Tikkurilan
kaakelitehdas. Toiminta päättyi vuonna 1921. Bäckbyn
6 Hakkilan kivisilta
karjatilan alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä tilan
Vuonna 1897 graniittiharkoista holvattu Hakkilan kivisilpäärakennus, viljamakasiini ja navetta.
ta on muinaismuistolain suojaama. Siltaa pitkin historiallinen Kuninkaantie on aikoinaan ylittänyt Keravanjoen.
Kivisillan näkee parhaiten joen varresta hiekkatieltä, 16 Bäckbynpuisto
Joen rannassa, vanhan karjatilan ympäristössä sijaitreitti kulkee sillan yli.
sevalla viheralueella viettää kesäisin paljon ihmisiä
aikaa nurmikolla istuskellen tai pelaillen. Puistossa on
7 Dickursby skola
myös kiipeilytelineitä ja leikkipuisto.
Tikkurilan ruotsinkielinen kansakoulu on suojeltu rakennus. Sen vanhin osa on valmistunut vuonna 1896. Dickursby skolassa on esikoulu sekä 1-6-luokan oppilaat. 17 Viertolan silta
Keravanjoen yli kulkee 60 metriä pitkä puukantinen teKoulussa on noin 130 oppilasta. Koulun vieressä toimii
räspalkkisilta. Silta on rakennettu vuonna 1989 Ala-Tikvuonna 2013 valmistunut päiväkoti.
kurilan ja Viertolan välille, ja se on vain kevyenliikenteen käytössä.
8 Punaisten muistomerkki
Hiekkaharjun urheilukenttää vastapäätä pienellä aukiolla sijaitsee seurakunnan toimesta pystytetty pu- 18 Vanha Silkkitehdas
Tikkurilan Silkkitehdas valmistui vuonna 1934, ja tämän
naisten muistokivi. Merkki on pystytetty kunnioittamaan
jälkeen Silkkitehtaan rakennuksia valmistui vaiheittain
vuonna 1918 luokkasodassa kaatuneiden punaisten
vuoteen 1964 asti.Silkkitehtaan toiminta loppui vuonna
muistoa. Myös Tikkurilan alueella käytiin tulitaisteluja.
1977, jonka jälkeen tiloissa on toiminut useita erilaisia
yrityksiä ja yhteisöjä.
9 Tarhurinpuiston asuinalue
Hiekkaharjussa peltojen keskellä sijaitsevaan Tarhurinpuistoon on rakennettu täysin uusi asuinalue. Sen en- 19 Söderlingin mylly/Veininmylly
Puurakenteinen vehnäjauhojen valmistukseen erikoissimmäiset modernit ja värikkäät kerrostalot valmistuivat
tunut Söderlingin mylly valmistui vuonna 1935. Myllyn
vuonna 2010.
tuotanto oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin se palveli koko lähialuetta. Vuodesta 1988 mylly on toiminut
10 Simonkylänpuisto
Veininmylly-nimisenä kesäkahvilana.
Simonkylän suurella virkistysalueella ulkoiluteiden lomassa sijaitsee muun muassa Hiirilammet sekä talvella
suosittuna pulkkamäkenä käytettävä Hiiriharjun tekomäki. Puistoa kiertää myös pururata ja sen läpi virtaa
luontoarvoiltaan merkittävä Kylmäojan puro.
3 Tikkurila–Hakunila-kierros
Reitti kulkee pääasiassa päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 40 m, nousuja yhteensä noin 230 m
Lu
mmet.
Kun
inka
alan
t.
ho
13
ide
21
161514
19 18 17
He
fin
ntie
rila
ku
Tik
t.
3
12
Kyytitie
ent.
Kehä
4
III
5
k
Tik
ur
ila
nt
ie
6
is
Kyytitie
rtt
Po
t.
uo
n
11
Ke
hä
7
Ha
ku
nil
t.
9
8
16km
10
So
tun
gin
tie
.
nt
do
eh
ril
o
Vu
an
III
3
Reitillä kierretään Tikkurilan ja Hakunilan historiallisia alueita ja rakennuksia, kuten Kuninkaalan kulttuurihistoriallisesti merkittävä kyläalue, Håkansbölen kartanon alue sekä Nissbackan kartanon rauniot. Reitin varrella on
myös muutamia luontokohteita, kuten Kalkkikallion luonnonsuojelualue sekä Tikkurilankoski.
takunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kartanon
historia ulottuu 1500-luvulle ja puiston historia 1700-luvun
Vuonna 1957 valmistunut kaupungintalo on Eija ja Olli
lopulle. Kartanonpuisto on restauroitu 1900-luvun asuun ja
Saijonmaan suunnittelema. Kaupungintaloa laajennetse toimii Hakunilan alueen korkeatasoisena viheralueena.
tiin vuonna 2012, jolloin kaupungintaloon tehtiin uusi
valtuustosali. Kaupungintalo sivurakennuksineen ovat
rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaita ja kau- 11 Käärmekallio
Pystyseinämäinen kallio on etenkin kiipeilijäharrastajien suopunkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia.
siossa. Kallion laelta näkee hyvin maisemia melko kauas.
Kallion päälle kulkee kapea ja hieman hankalakulkuinen pol2 Galleria K
ku Kehä III:n viereiseltä kevyen liikenteen väylältä.
Loppuvuodesta 2013 avattu Galleria K toimii näyttelytilana osana Vantaan taidemuseota. Rakennus mukailee samaa ulkoasua kaupungintalon kanssa ja on myös 12 Kalkkikallio
Kalkkikallion 18,7 hehtaarin kokoisen luonnonsuojesuojeltu asemakaavassa. Rakennus on alun perin toilualueen kalliohuiput kohoavat lähes 65 metrin korminut kirjastona, ja myöhemmin vuoteen 2010 saakka
keuteen merenpinnasta. Hyväkuntoinen luontopolku
lasten ja nuorten taidetalo Pessinä.
johdattaa ylös kallion näköalapaikalle. Vuonna 2007
rauhoitetulla alueella on nimensä mukaisesti kalkkiki3 Dickursby skola
veä, ja se näkyy myös alueen kasvillisuudessa. KalkkiTikkurilan ruotsinkielinen kansakoulu on suojeltu rakenkalliolle pääsee tutustumaan alueen länsipuolelta hieknus. Sen vanhin osa on valmistunut vuonna 1896. Dickatieltä alkavaa polkua pitkin.
kursby skolassa on esikoulu sekä 1-6-luokan oppilaat.
Koulussa on noin 130 oppilasta. Koulun vieressä toimii
13 Kuninkaalan kylä
vuonna 2013 valmistunut päiväkoti.
Kuninkaalan kyläalue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristökokonaisuus. Kylässä on säilynyt useita
4 Hakkilan kivisilta
1700- ja 1800-lukujen rakennuksia sekä kyläraitti.
Vuonna 1897 graniittiharkoista holvattu Hakkilan kivisilta on muinaismuistolain suojaama. Siltaa pitkin historiallinen Kuninkaantie on aikoinaan ylittänyt Keravan- 14 Tikkurilankoski
Tikkurilankoskelle perustettiin vuonna 1757 mylly ja
joen. Pyöräilyreitti kulkee sillan yli.
vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Teollis
1 Vantaan kaupungintalo
5 Stenkullan mäki
Mäellä kasvaa tyypillisiä kalliokasveja, kuten keto-orvokkia, mäkitervakkoa, kanervaa ja ahosuolaheinää.
Stenkullan mäen harvinaisin kasvi on alueelta löydetty
liuskaraunioinen. Kallion päältä avautuu näkymä kauas
laajalle alueelle. Kalliolle kulkee polku Kunnaankujalta.
6 Honkanummen hautausmaa
Aili ja Niilo Pulkan suunnittelema Honkanummen hautausmaa on Helsingin seurakuntayhtymän suurin hautausmaa. Pinta-alaa sillä on 76 hehtaaria. Hautausmaa
perustettiin vuonna 1956.
tuminen Tikkurilankosken ympäristössä sai vauhtia, kun
vuonna 1862 avattiin rautatie kosken kupeeseen. Noin
120 metriä pitkän Tikkurilankosken nykyinen pato on
valmistunut vuonna 1912.
15 Vernissatehdas
Vernissatehtaan ydinosa valmistui vuonna 1912 ja punatiilinen laajennusosa vuonna 1937. Suojellussa rakennuksessa toimii nykyään lasten ja nuorten kulttuurija monitoimitalo sekä kahvila.
16 Heurekan silta
Tiedekeskus Heurekalle johtava silta on nimetty Vantaan viralliseksi rakkauden sillaksi. Rakastavaiset voi1800-luvulla rakennettu punainen Skomarsin torpvat Keski-Euroopassa suosittuun tapaan kiinnittää silpa sijaitsee Håkansbölen kartanon entisillä mailla, ja
taan oman lemmenlukkonsa.
1800-luvulla siinä asui Gustav Fränd perheineen. Torppa toimii nykyään juhla- ja kokoustilana. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on ensimmäisiä asemakaa- 17 Tikkurilanranta ja Väritehtaanranta
Nämä Keravanjoen varrella sijaitsevat viheralueet ovat
valla suojeltuja rakennuksia Vantaalla.
noin kilometrin pituinen osa Keravanjoen varren pääulkoilureittiä. Jokivartta on kehitetty puistomaiseksi, mutta
8 Nissbackan kartanon rauniot
monimuotoisuuden ja eläimistön takia siellä on säilytetVuonna 1913 rakennettu Nissbackan kartano tuhoutui tulipaty myös luonnonmukaisia osuuksia.
lossa vuonna 1934. Kartanon rauniot säilytettiin, ja ne ovat
tärkeä osa alueen historiaa. Raunioiden itäpuolella sijaitsevassa yksityisessä kartanonpuistossa voi kesäisin puiston 18 Söderlingin mylly/Veininmylly
Puurakenteinen vehnäjauhojen valmistukseen erikoisaukioloaikoina katsella kuvanveistäjä Laila Pullisen töitä.
tunut Söderlingin mylly valmistui vuonna 1935. Myllyn
tuotanto oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin se palveli
9 Kormuniitynoja
koko lähialuetta. Vuodesta 1988 mylly on toiminut VeiKormuniitynoja on luontoarvoiltaan merkittävä kohde.
ninmylly-nimisenä kesäkahvilana.
Uomassaan mutkittelevalla purolla on erityisesti suositulla Håkansbölen kartanonpuiston alueella merkittäviä
virkistysarvoja ulkoilijoille ja alueen asukkaille. Sotungin 19 Vanha Silkkitehdas
Tikkurilan Silkkitehdas valmistui vuonna 1934, ja tämän
peltojen keskellä puro kulkee luonnontilaisena.
jälkeen Silkkitehtaan rakennuksia valmistui vaiheittain
vuoteen 1964 asti. Silkkitehtaan toiminta loppui vuonna
10 Håkansbölen kartano ja kartanopuisto
1977, jonka jälkeen tiloissa on toiminut useita erilaisia
1900-luvulla Armas Lindgrenin suunnittelema komea
yrityksiä ja yhteisöjä.
jugend-kartano piharakennuksineen on määritelty val-
7 Skomarsin torppa
4 Hakunila–Länsimäki-kierros
Reitti kulkee pääosin päällystettyjä teitä pitkin. Ojangossa on pidempi yhtenäinen
osuus hiekkatietä.
Korkeusero reitillä noin 50 m, nousuja yhteensä noin 290 m
nt
.
8
He
vo
sh
aa
17km
7
1
2
5
Fa
ze
3
z
Fa
tie
e
nti
eri
rin
III
Länsimäentie
hä
Ke
Li
po nnoit
lku taj
an
-
sim
äen
tie
Va
lli
Itä
rai
vä
tti
ylä
4
Mellunmäent.
äentie
Länsim
Itäv
tie
Kontulan
äylä
M
Y ä
stun
turllin
t. -
Län
Ha
ku
nil
an
tie
6
4
Hakunilan suuralueen väestö kasvoi nopeasti 1970-luvun alkupuolelta alkaen, kun etenkin Hakunilan ja Länsimäen
alueiden tiivis lähiörakentaminen alkoi. Suuralueella on useita luonnonsuojelu- ja Natura-alueita. Ojangon alueella
sijaitsee suuri virkistyskäytössä oleva ulkoilualue hyväkuntoisine reitteineen sekä Håkansbölen kartanopuisto, joka
on valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde. Länsimäessä on kiinteänä muinaismuistona suojeltu ensimmäisen
maailmansodan aikainen linnoitusalue. Hakunilassa voi tutustua esimerkiksi tulipalossa tuhoutuneen Nissbackan
kartanon raunioihin.
Sotungissa pyörätieverkoston ulkopuolella purolaakson keskellä olevilla kumpareilla sijaitsee historiallinen kylä ympäröivine viljelysmaisemineen. Osa rakennuksista on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta. Etelässä kylä liittyy Håkansbölen kartanon maisemaan. Sotunkiin voi halutessaan poiketa reitiltä omatoimisesti.
1 Håkansbölen kartano ja kartanopuisto
1900-luvulla Armas Lindgrenin suunnittelema komea
jugend-kartano piharakennuksineen on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kartano on Vantaan kartanoista parhaiten säilyttänyt rakennus-taiteellisen ja historiallisen arvonsa. Kartanon
historia ulottuu 1500-luvulle ja puiston historia 1700-luvun lopulle. Kartanonpuisto on restauroitu 1900-luvun
asuun, ja se toimii Hakunilan alueen korkeatasoisena
viheralueena.
5 Vantaan jätevoimala
Suomen suurin jätteenpolttolaitos aloitti toimintansa
Vantaalla vuonna 2014. Vantaan Energian pyörittämässä jätevoimalassa poltetaan HSY:n sekä Rosk’n
Rollin keräämää sekajätettä, jota käytetään sähkön- ja
lämmöntuotannon polttoaineena.
6 Ojangon ulkoilualue
Kuva: Anne Heinonen
Ojangon ulkoilualueella on enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Alueelta löytyy tuoreita lehtoja, kallionaluslehtoja sekä lehtomaista kangasta, joiden vuokot
ja muut kevätkukkijat värittävät metsämaisemaa. Norojen ympäristössä on myös kosteaa lehtoa. Ojangon
metsissä viihtyvät esimerkiksi kanahaukka, pikkutikka
ja palokärki. Hoidetut niitty- ja kallioketoalueet ovat
tuoneet alueelle perhosia. Alueella kulkee hyvät ulkoilu- ja ratsastusreitit.
Håkansbölen kartano
2 Vaaralan kappeli (ent. Vaaralan kirkko)
Hakunilan seurakunta luopui Leena ja Kalle Niemisen
suunnittelemasta kirkosta vuonna 2013, jolloin kirkon
nimi muutettiin kappeliksi. Modernia arkkitehtuuria
edustava kirkko on alun perin otettu käyttöön vuonna
1960.
3 Fazerin tehdas
Vaaralassa sijaitsevan Fazerin tehtaan vanhimmat osat
ovat 1950-luvulta, jonka jälkeen tehdasta on laajennettu
monessa vaiheessa. Vantaan tehtaassa valmistetaan
suklaa- ja keksituotteet. Kaksi muuta tehdasta sijaitsee
Lappeenrannassa ja Karkkilassa. Vantaan Fazerin tehtaalla otetaan vastaan myös tutustumisryhmiä arkipäivisin.
4 Länsimäen linnoitusalue
7 Kormuniitynoja
Kormuniitynoja on luontoarvoiltaan merkittävä kohde.
Uomassaan mutkittelevalla purolla on erityisesti suositulla Håkansbölen kartanonpuiston alueella merkittäviä
virkistysarvoja ulkoilijoille ja alueen asukkaille. Sotungin peltojen keskellä puro kulkee luonnontilaisena.
8 Nissbackan kartanon rauniot
Vuonna 1913 rakennettu Nissbackan kartano tuhoutui
tulipalossa vuonna 1934. Kartanon rauniot säilytettiin,
ja ne ovat tärkeä osa alueen historiaa. Raunioiden itäpuolella sijaitsevassa yksityisessä kartanonpuistossa
on kesäisin esillä kuvanveistäjä Laila Pullisen töitä.
Raunioiden ja kartanopuiston välisellä metsäosuudella sijaitsee pieni männikkö joka on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Rauhoituksella pyritään turvaamaan
alueen kilpikaarnamännikkö. Veistospuisto on avoinna
1.6.–1.9. keskiviikkoisin klo 12–18 sekä sunnuntaisin
12–16.
Kuva: Anne Heinonen
Alueella yhdistyy luonto ja kulttuurihistoria. Linnoitusalue on valtakunnallisesti merkittävä Suomen ensimmäiseen maailmansotaan liittyvän linnoittamisen historiassa. Alueella on runsaasti hyväkuntoisia tyypillisiä
varustuksia sekä harvinaisia linnoituslaitteita. Alueelle
on useampi sisäänkäynti Valliraitilta, jota pitkin pyöräilyreitti kulkee.
Nissbackan kartanon rauniot
5
Vesistökierros Keravanjoki–Kuusijärvi
Reitillä kuljetaan sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 25 m, nousuja yhteensä noin 100 m
Sipoontie
.p.
Uranuks
11km
Kulomäentie
5
Lahdentie
h
Pi
tie
an
l
ka
4
3
U
Lau
rint
Mer
jant
ie
U
ie
Lah
den
tie
2
U
tie
den
Lah
tie
onp.
Kauk
en
ks
ija
8
Pe
.
enkj
1
amä
Sah
6
Kuusijärvent.
7
5
Reitti kiertää Keravanjoen varressa kolme hienoa koskikohdetta: Hanabölenkosken, Pikkukosken ja Matarinkosken. Reitillä voi tutustua myös Kuusijärven ulkoilualueeseen ja halutessaan siellä voi viettää pidempäänkin aikaa
patikoiden tai aurinkoisesta päivästä nauttien. Vesistökohteista reitille osuu myös Kimalaisenrannan uimapaikka
Nikinmäessä sekä Tervaoja Matarinkoskella. Lahdentien varrella sijaitsee Myyraksensuo.
1 Hanabölenkoski ja myllysilta
Maisemallisesti hienolla Hanabölenkoskella on pitkä
historia. Jo 1500-luvulla koskella oli mylly, jossa jauhettiin viljaa. 1700-luvulla koskelle rakennettiin myös saha.
Myllyn toiminta päättyi vuonna 1949, ja huonokuntoinen
mylly purettiin vuonna 1980. Kosken ylittää kivitukinen
myllysilta. Noin 200 metrin mittaisella koskella on pudotuskorkeutta vajaat viisi metriä.
2 Hanabölen Pikkukoski
Kauniisti kuohuva Hanabölen Pikkukoski on noin 150
metriä pitkä. Pikkukosken kuohut näkyvät hyvin Laurintien ylikulkusillalle. Viereiseltä hiekkatieltä erkanee polku kosken äärelle. Noin 500 metriä koskesta alavirtaan
Keravanjoen itärannalla on Tapionrannan uimapaikka.
Uimaranta kartalla symbolilla U
3 Matarinkoski
Matarinkoski on yksi Keravanjoen kauniista koskista.
Se on noin 400 metriä pitkä, ja pudotusta koskelle kertyy viitisen metriä. Pohjoisrannalla kasvaa kuusimetsää,
joka pohjoisempana vaihtuu lehtimetsäksi. Joen rannalla kasvaa myös tuomia. Kosken alapuolella Joukontien
päässä on Matarin uimaranta.
Uimaranta kartalla symbolilla U
4 Tervaoja
Tervaoja on sievä pieni puro, joka virtaa yläjuoksullaan
asutuksen keskellä. Alajuoksullaan puro mutkittelee
luonnontilaisessa uomassa kapeahkolla metsäalueella.
Tervaoja yhtyy Keravanjokeen Matarinkoskella.
5 Kimalaisenranta
Nikinmäessä Keravanjoen rannalla sijaitsee Kimalaisenrannan uimapaikka. Rannalla on pukeutumiskatokset. Rannalle pääsee poikkeamaan Vanhan Lahdentien
varresta.
6 Myyraksensuo
Vantaan ja Sipoon rajalla sijaitseva Myyraksensuo on
tyypiltään selväpiirteinen kohosuo. Suolla kasvaa esimerkiksi Vantaalla harvinaista valkopiirtoheinää. Keidassuon itäosaan lähes luonnontilaisena säilyneelle
10 hehtaarin kokoiselle alueelle on tehty yleiskaavaan
luonnonsuojelualuevaraus. Suon itäreunassa kulkee
merkitsemätön polku.
7 Kuusijärven ulkoilualue
Kuusijärvi ympäristöineen on suosittu ulkoilu- ja virkistysalue sekä Vantaan suurin uimaranta. Kävijöitä
saattaa kesäviikonloppuisin olla tuhansia. Kuusijärven
ympäri kiertää hyväkuntoisia ulkoilureittejä. Pyörän voi
jättää parkkiin, ja tehdä kierroksen Kuusijärven ympäri
kävellen. Ulkoilureitin varrella on myös nuotiopaikka.
8 Sahamäenkujan männyt
Sahamäenkujan ja Kaupinkujan väliin jäävällä pienellä
puistoalueella on useita komeita mäntyjä, joista yksi on
rauhoitettu luonnonmuistomerkki.
Kuva: Pertti Raami
Kuusijärvi
Koivukylän suuralueen kierros
6
Reitti kulkee sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.
17km
5
6
Merik
4
otkan
t.
Korkeusero reitillä noin 35 m, nousuja yhteensä noin 230 m
Korsonp.
3
Ra
ut
ap
.
Vesimiehent.
Maauunin
tie
kol
ant
.
8a
Re
2
7
Re
kol
ant
.
2
jant
rint
t.
Koiv
ie
Mer
Lau
Rumpalin
utaiv
10
al
1
U
ylä
nvä
len
tie
ylä
bö
vuk
na
Koi
Ha
Epinkoskent.
ie
8b
U 9
11
Tar
h
akj
12
.
6
Koivukylän suuralueen rakentaminen oli vilkkaimmillaan 1970-luvulla, jolloin alueelle alkoi nousta kerrostaloja
aikaisempien pientalojen rinnalle. Alueen kaupunkirakenne muuttuu Kehäradan myötä, ja asuinrakentamisen
painopiste onkin ollut viime aikoina erityisesti Leinelän alueella, jossa myös sijaitsee yksi Kehäradan uusista
juna-asemista. Suuralueella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä Kylmäojankorpi. Rekolanojan varressa puolestaan kasvaa lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa. Reitillä tutustutaan pääasiassa erilaisiin
luontokohteisiin. Reitti poikkeaa myös Korson suuralueen puolella Matarissa sekä Korsossa.
1 Leinelän asuinalue
7 Matarin lohkareet
2 Kylmäojankorpi
8a Tervaoja
Leinelä on uusi, kasvava asuinalue Koivukylänväylän ja
Kehäradan varressa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat
Leinelään alkuvuodesta 2011, ja vuonna 2014 Leinelässä alkoi lähes 250 uuden asunnon rakennushankkeet.
Leinelässä myös taide on osa arkiympäristöä, sillä kymmenen kuvataiteilijaa on ollut mukana kaupunginosan
suunnittelutyössä.
Kylmäojankorpi on vuonna 2001 rauhoitettu (37 hehtaarin kokoinen) luonnonsuojelualue. Vuonna 2012
suojelualueen koko kasvoi nykyiseen 37 hehtaariin,
kun suojelualueeseen liitettiin ympäröiviä metsäalueita. Suojelualueen keskeisin osa on erittäin edustavaa
tervaleppäkorpea. Alueen läpi virtaava Kylmäoja sekä
monimuotoiset metsät ja suot lisäävät kasvillisuuden
monipuolisuutta. Suojelualueelle kulkee ohikulkevalta
hiekkatieltä polkuja. Kannattaa jättää pyörä parkkiin ja
tehdä kävelykierros metsässä.
Matarin metsäalueelta löytyy jääkauden jäljiltä useita
erikokoisia kivenlohkareita. Alueen keskiosassa on pieni silokallio, jonka pinnalla on erilaisia uurteita ja murroksia osoituksena jään kulusta. Kallion jyrkälle suojasivulle on kerääntynyt runsaasti jäänsulamisvesien
kuljettamia kivenlohkareita. Alue on helppo havaita
ohikulkevalta hiekkatieltä.
Tervaoja on sievä pieni puro, joka virtaa yläjuoksullaan
asutuksen keskellä. Alajuoksullaan puro mutkittelee
luonnontilaisessa uomassa kapeahkolla metsäalueella. Tervaoja yhtyy Keravanjokeen Matarinkoskella.
8b
9 Matarinkoski
Matarinkoski on yksi Keravanjoen kauniista koskista.
Se on noin 400 metriä pitkä, ja pudotusta koskelle kertyy viitisen metriä. Pohjoisrannalla kasvaa kuusimetsää, joka pohjoisempana vaihtuu lehtimetsäksi. Joen
rannalla kasvaa myös tuomia. Kosken alapuolella Joukontien päässä on Matarin uimaranta.
Uimaranta kartalla symbolilla U
3 Rekolanoja
Rekolanoja on arvokas, pääosin luonnonuomassa mutkitteleva puro, joka saa alkunsa Tuusulan puoleiselta
lähteikkö- ja suoalueelta. Virrattuaan Vantaan puolella
noin 11 kilometrin matkan puro yhtyy Keravanjokeen
Jokiniemessä. Rekolanojassa elää runsas luontainen
kalalajisto, ja purossa on tavattu myös uhanalaisia taimenia. Rekolanojan varrelta löytyy paikoin lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa.
4 Ankkapuisto (ent. Korson keskuspuisto)
Korsontien pohjoispuolelle Rekolanojan ympärille rakennettiin puisto vuonna 1983. Puiston sydän on purosta rakennetut lammet puiston keskellä ylikulkusiltoineen. Tänä päivänä puisto on asukkaiden vilkkaassa
virkistyskäytössä. Puistossa on myös vesiputous, jonka
päällä sijaitsevalle näköalapaikalle voi kavuta puuportaita pitkin katselemaan maisemia.
5 Kotkanpesän puisto
Korson kirkon vieressä sijaitsee pieni Kotkanpesän
puisto, joka on yksi harvoja heinä- ja perennapuistoja
Vantaalla. Puistossa on hiekkapihan keskellä rautaisia
penkkejä, jotka luovat keskieurooppalaista puistotunnelmaa.
6 Korson kirkko
Korson alkuperäinen Olli Kuusen suunnittelema kirkko
on vuodelta 1962. Vuonna 2001 kirkkoa laajennettiin
seurakuntasalilla ja sisätiloja uudistettiin. Myös kellotapuli uusittiin, mutta kello säilytettiin alkuperäisenä.
Kirkon uudistus on Jari Frondeliuksen ja Jaakko Kepon
suunnittelema.
10 Hanabölen Pikkukoski
Kauniisti kuohuva Hanabölen Pikkukoski on noin 150
metriä pitkä. Pikkukosken kuohut näkyvät hyvin Laurintien ylikulkusillalle. Viereiseltä hiekkatieltä erkanee polku kosken äärelle. Noin 500 metriä koskesta alavirtaan
Keravanjoen itärannalla on Tapionrannan uimapaikka.
Uimaranta kartalla symbolilla U
11 Hanabölenkoski ja myllysilta
Maisemallisesti hienolla Hanabölenkoskella on pitkä
historia. Jo 1500-luvulla koskella oli mylly, jossa jauhettiin viljaa. 1700-luvulla koskelle rakennettiin myös
saha. Myllyn toiminta päättyi vuonna 1949, ja huonokuntoinen mylly purettiin vuonna 1980. Kosken ylittää
kivitukinen myllysilta. Noin 200 metrin mittaisella koskella on pudotuskorkeutta vajaat viisi metriä.
12 Piippilakinpuisto
Ahkerassa ulkoilukäytössä olevassa Piippilakinpuistossa on kiviryhmä, jonka suurinta kiveä kutsutaan
Piippilakiksi. Erikoinen kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Rauhoituksesta kertova kyltti on paikoillaan
kiven vieressä. Kivikon luokse pääsee Tarhakujan
päästä hiekkatieltä metsään lähtevää polkua pitkin.
7
Vesistökierros Korso-Leppäkorpi-Vallinoja
Reitillä kuljetaan sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 25 m, nousuja yhteensä noin 130 m
ntie
Korso
Le
hm
to
nt
5
us
ie
n-
K
ku irv
ja ise
1
2
Urpiais
tie
ilan
An
tt
Urp
iais
ent
ie
Lehtolantie
ntie
oja
Va
llin
Peltomyyr.kj.
entie
4
Le
pp
äk
or
ve
nt
ie
3
10km
7
Reitillä tutustutaan kolmeen erilaiseen vesistökohteeseen: Rekolanojaan, Tussinkoskeen sekä Leppäkorven
maauimalaan. Reitti risteilee Korson ja Leppäkorven pientaloalueiden läpi, ja Leppäkorvessa myös tehdään kierros metsäisemmissä maisemissa Metsolansuolla.
1 Ankkapuisto (ent. Korson keskuspuisto)
Korsontien pohjoispuolelle Rekolanojan ympärille rakennettiin puisto vuonna 1983. Puiston sydän on purosta rakennetut lammet puiston keskellä ylikulkusiltoineen. Tänä päivänä puisto on asukkaiden vilkkaassa
virkistyskäytössä. Puistossa on myös vesiputous, jonka
päällä sijaitsevalle näköalapaikalle voi kavuta puuportaita pitkin katselemaan maisemia.
2 Rekolanoja
Leppäkorven maauimala on perustettu hiekkakuoppaan mäntykankaan keskelle. Rannalla on suuri terassimainen patio, lasten leikkipaikka, kioski, pukukatokset, suihku ja wc. Maauimalassa ei ole uimavalvontaa.
5 Tussinkoski/Vallinoja
Vallinoja virtaa paikoin rotkoisessa maisemassa, ja
vesi putoaa parhaimmillaan useita metrejä. Jylhyytensä takia Tussinkoski poikkeaa Vantaan muista koskista. Puron varressa on reheviä, kosteita ja tuoreita
lehtoja. Tussinkoskelle pääsee parhaiten kävellen Kirvisenpolun päästä.
Kuva: Anne Heinonen
Rekolanoja on arvokas, pääosin luonnonuomassa mutkitteleva puro, joka saa alkunsa Tuusulan puoleiselta
lähteikkö- ja suoalueelta. Virrattuaan Vantaan puolella
noin 11 kilometrin matkan puro yhtyy Keravanjokeen
Jokiniemessä. Rekolanojassa elää runsas luontainen
kalalajisto, ja purossa on tavattu myös uhanalaisia taimenia. Rekolanojan varrelta löytyy paikoin lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa.
4 Leppäkorven maauimala
3 Metsolansuo
Metsolansuo on Leppäkorven laajin suoalue. Alueella
on rahkarämettä, korpea sekä kangasmetsää, jotka tarjoavat monimuotoisen elinympäristön monille kasvi- ja
eläinlajeille. Suosittua ulkoilualuetta kiertää hyväkuntoinen ja leveä ulkoilureitti.
Leppäkorven maauimala
Kuva: Pertti Raami
Ankkapuisto
8
Joenvarsikierros Aviapolis-Kirkonkylä
Reitistä noin puolet kulkee hiekkateitä pitkin Keravanjoen ja Vantaanjoen varressa.
Korkeusero reitillä noin 15 m, nousuja yhteensä noin 100 m
13km
Elannont.
hen
p.
Krakant.
Mu
ona
mie
16
5
15
1
Valimokj.
Kyläraitti
3
2
4
Pro
tie
2
kko
di
Kir
na
me
Hagelstamint.
14
12
Ke
ra
va
njo
ki
13
11
10
9
Va
n
taa
njo
ki
8 7
j.
nk
P
ap
la
pi
6
8
Reitti esittelee Aviapoliksen aluetta Kartanonkoskella, Tammistossa sekä Pakkalassa, sekä Tikkurilan suuralueeseen kuuluvaa Helsingin pitäjän kirkonkylää, jonka historia ulottuu 1200–1300-luvuille. Päinvastoin kuin Kirkonkylässä, Aviapoliksen alueen asuntokanta on hyvinkin uutta. Asunnoista yli puolet on rakennettu 2000-luvulla.
Aviapoliksen eteläosat sijaitsevat Vantaanjokilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella.
1 Illenpuisto
Kartanonkosken asuinalueen sydämessä sijaitsevan
Illenpuiston sorsalampea kiertää ympyränmuotoinen
kevyen liikenteen raitti. Lammen ympäristössä on myös
lasten leikkipaikka sekä huvimaja ruusutarhoineen.
Maisemallisesti kauniilla Illenpuiston lammella on tärkeä tehtävä esimerkiksi liikerakennusten parkkipaikoilta
tulevien hulevesien viivytysaltaana. Puistosta vedet laskevat Illenpuroa pitkin Krakanojaan.
2 Kartanonkosken asuinalue
Kartanonkosken harjakattoiset ja värikkäät kerros-,
rivi- ja pientalot luovat harmonisen kokonaisuuden. Punaiset tiilikatot ja useat taidokkaat yksityiskohdat ovat
luoneet kodikkaan ja viihtyisän asuinalueen, joka myös
sopii vanhaan Backaksen kartanomiljööseen.
3 Helsingin pitäjän kirkonkylä
9 Brobackan silta
Nykyisin kevyen liikenteen käytössä oleva Brobackan
holvisilta on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Silta toimi autoliikenteen väylänä vuoteen 1990 saakka.
Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitsevasta kivisillasta
käytetään myös nimityksiä Keravanjoen silta sekä Kirkonkylän silta. Silta on Vantaan kolmesta säilyneestä
kivisillasta suurin, ja se on suojeltu asemakaavassa.
10 Tammiston asuinalue
Helsingin rajalla sijaitsevalla Tammiston asuinalueella on ollut omakotiasutusta 1940-luvulta lähtien.
2000-luvulla asuinalue alkoi kasvaa nopeasti, ja omakotitalojen rinnalle nousi yli 1000 uutta kerros- ja rivitaloasuntoa. Tammiston asukkailla luonto on lähellä,
sillä lähimaastossa sijaitsee Tammiston luonnonsuojelualue, Vantaanjoki, Helsingin keskuspuisto ja Haltialan kotieläintila.
Helsingin pitäjän kirkonkylä edustaa Uudenmaan rannikon jokilaaksoihin keskiajalla syntynyttä kyläasutusta. 11 Tammiston vanha koetila
Kirkonkylän varhaisimmat vaiheet juontavat juurensa
Tammistossa nykyisen luonnonsuojelualueen kupees1200–1300 luvuille. Kylänraitti vanhoine rakennuksisa sijaitsi aikanaan Rosendalin kartano, jonka keskusneen ja jalopuineen kertoo alueen pitkästä historiasta.
osuusliike Hankkija osti 1916 koemaatilakseen viljanjalostusta varten. Osa koetilan rakennuksista on purettu,
mutta jäljellä ovat vielä 1917–1929 valmistuneet työn4 Pyhän Laurin kirkko
Helsingin pitäjän kivikirkko rakennettiin 1450-luvulla.
johtajan asunto ja rantasauna sekä jo 1910-luvulla raKirkko kärsi tulipalosta vuonna 1893. Kirkon nykyasu on
kennettu hirsinen muuntamo.
peräisin palon jälkeen tehdystä restauroinnista, jonka 12 Haltialan/Tammiston silta
suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer. Kirkon yhteyteen
Tammistosta johtaa puupäällysteinen silta Vantaanrakennettu pappila on vuodelta 1897. Kirkon vieressä
joen yli Helsingin puolelle Haltialan kotieläintilalle, jossijaitsee vuonna 2010 käyttöön vihitty Pyhän Laurin
sa sijaitsee myös ravintola Vanha Pehtoori. Sillalla on
kappeli, jonka on suunnitellut Avanto Arkkitehdit.
levähdyspenkkejä, joilta voi katsella jokimaisemaa.
5 Kyrkoby skola
13 Haltialan kotieläintila
Kyläkoulu aloitti toimintansa vuonna 1837, ja se on
Helsingin puolella sijaitseva Haltialan kotieläintila on
Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu. 1800-luvun
suosittu koko perheen ajanviettopaikka. Tilalla sijaitloppupuoliskon ajan koulurakennuksessa toimi myös
see ravintola Vanha Pehtoori, ja myös grilli jossa voi
kirjasto. Alkuperäisessä koulurakennuksessa opiskelepaistaa esimerkiksi omia makkaroita.
vat 3-6-luokkalaiset. Vanhaa koulua vastapäätä on rakennettu uusi koulurakennus, jossa on ruokasali sekä 14 Tammiston luonnonsuojelualue
luokkatilat 1-2-luokkalaisille.
Vantaan vanhin luonnonsuojelualue rauhoitettiin vuonna 1946. Alueella on luontaisesti syntyneitä tammimetsiköitä sekä näkemisen arvoisia pähkinäpensaslehto6 Sateenkaaren raittisilta
Helsingin Suutarilasta Sateenkaarenkujan päästä johti
ja. Tammistossa pesii yli 30 lintulajia, kuten laulu- ja
aikoinaan riippusilta Vantaan puolelle. Silta rakennettiin
mustarastas, peippo, kultarinta sekä mustapääkerttu.
asukkaiden talkoilla 1950-luvulla ja purettiin huonokunKannattaa jättää pyörä parkkiin ja tehdä kävelykierros
toisena 1980-luvulla. Nykyinen silta Keravanjoen yli on
luonnonsuojelualueen polkuja pitkin.
rakennettu Sateenkaarentien jatkeeksi noin 200 metrin
päähän alkuperäisestä riippusillasta. Katettu liimapuu- 15 Backaksen kartano
rakenteinen ristikkosilta on rakennettu Helsingin ja VanOsuusliike Elannon haltuun 1900-luvulla siirtynyt kartaan kaupunkien yhteishankkeena 2000-luvun alussa.
tanoalue muodostaa merkittävän osan Vantaanjokilaakson kulttuurimaisemaa. Kartanorakennuksen
ravintolatoiminta lakkautettiin vuonna 2014. Kartano7 Kirkonkylänkoski
Kirkonkylän padottu koski on kaunis vierailukohde hismiljöö on hyvin säilynyt, ja alueella sijaitsee kartanotoriallisine ympäristöineen. Koskella on pituutta 130
rakennuksen lisäksi entinen suursikala, talli, navetta,
metriä ja pudotusta pari metriä. Aikanaan koskella oli
sekä toiminnan aikaisia henkilökunnan asuintaloja.
myös kyläläisten suosittu uimapaikka sekä matonpesu16 Krakanoja
paikka.
Krakanoja on lähdepohjainen luonnonuomassaan
8 Kirkonkylän mylly
mutkitteleva puro, jolla on merkittäviä luontoarvoja.
Ensimmäiset tiedot paikalla olleesta myllystä ovat jo
Puroon on kunnostettu myös kutusoraikkoja taimevuodelta 1586. Nykyisessä vuonna 1898 rakennetusnelle. Parhaiten puroa pääsee katsomaan puusilloilta,
sa Kirkonkylän myllyssä on jauhettu viljaa. Mylly tuotti
joita on rakennettu kolmeen eri kohtaan Tulkintien ja
myös sähköä Kirkonkylän taloihin. Myllyn toiminta lopYlästöntien väliselle puro-osuudelle.
pui 1960-luvun puolivälissä.
9 Aviapolis–Haltiala-kierros
Reitistä noin puolet kulkee hiekkateitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 35 m, nousuja yhteensä noin 150 m
9
Vantaa
n
joki
Kunink
aant.
nt.
10
a
Voutil
7
11
j.
12
ak
Rit
Tuu
p
ntie
nt.
mme
aka
anta
inka
8
Kun
Pitkäkosken
ulkoilumaja
M
mäustik
ent ka.
M
mäustik
ent ka.
13
Mustik
suont. kantie
Tul
ki
6
Tulkintie
Kuninkaantammentie
Pakkalan
puistot.
1
Pr
om
5
2
en
4
ad
i
15km
3
9
Reitillä tutustutaan erityisesti luontokohteisiin sekä Aviapoliksen alueella että Helsingin puolella keskuspuistossa. Reitti kulkee Kartanonkoskelta Helsingin puolelle Haltialaan, josta matka jatkuu Pitkäkosken luonnonsuojelualueelle. Pitkäkoskelta matka jatkuu Vantaanjoen vartta pitkin Voutilan vanhoihin kylämaisemiin ja sieltä Hagakärrsbergenin kalliomaisemien kautta Blåbärkärrsbergenin suojelualueelle.
1 Backaksen kartano
Osuusliike Elannon haltuun 1900-luvulla siirtynyt kartanoalue muodostaa merkittävän osan Vantaanjokilaakson kulttuurimaisemaa. Kartanorakennuksen ravintolatoiminta lakkautettiin vuonna 2014. Kartanomiljöö on
hyvin säilynyt, ja alueella sijaitsee kartanorakennuksen
lisäksi entinen suursikala, talli, navetta, sekä toiminnan
aikaisia henkilökunnan asuintaloja.
2 Kartanonkosken asuinalue
Kartanonkosken harjakattoiset ja värikkäät, kerros-,
rivi- ja pientalot luovat harmonisen kokonaisuuden. Punaiset tiilikatot ja useat taidokkaat yksityiskohdat ovat
luoneet kodikkaan ja viihtyisän asuinalueen, joka myös
sopii vanhaan Backaksen kartanomiljööseen.
3 Tammiston luonnonsuojelualue
Vantaan vanhin luonnonsuojelualue rauhoitettiin vuonna 1946. Alueella on luontaisesti syntyneitä tammimetsiköitä sekä näkemisen arvoisia pähkinäpensaslehtoja.
Tammistossa pesii yli 30 lintulajia, kuten laulu- ja mustarastas, peippo, kultarinta sekä mustapääkerttu. Metsässä tapaa usein myös oravia ja rusakoita. Kannattaa
jättää pyörä parkkiin ja tehdä kävelykierros luonnonsuojelualueen polkuja pitkin.
4 Haltialan/Tammiston silta
Tammistosta johtaa puupäällysteinen silta Vantaanjoen
yli Helsingin puolelle Haltialan kotieläintilalle, jossa sijaitsee myös ravintola Vanha Pehtoori. Sillalla on levähdyspenkkejä, joilta voi katsella jokimaisemaa.
5 Haltialan kotieläintila
8 Pitkäkosken luonnonsuojelualue
Pitkäkosken luonnonsuojelualue ulottuu sekä Vantaan
että Helsingin puolelle. Jokivarressa kasvillisuus on
erittäin runsasta. Pitkäkoskella viihtyy monipuolinen
lintulajisto, esimerkiksi rantasipi, idänuunilintupunarinta sekä sirittäjä. Jokirannassa kulkee leveä hyväkuntoinen polku jonka molemmissa päissä on opastaulut.
Pitkäkosken luonnonsuojelualue rauhoitettiin alun perin vuonna 1984, ja vuonna 2007 suojelualuetta laajennettiin. Nykyään Vantaan puoleisen suojelualueen
pinta-ala on 12,8 hehtaaria. Kannattaa jättää pyörä
parkkiin ja tehdä kävelykierros suojelualueen polkuja
pitkin.
9 Vetokannaksen uimaranta
Kaivokselassa pohjavedestä täyttynyt sorakuoppa on
kesäisin suosittu uimapaikka. Lammella on merkittäviä virkistysarvoja, sillä lammen ja Vantaanjoen välistä kulkee ulkoilureitti, jonka varrella on muun muassa
leikkipaikka, kuntoiluvälineitä ja skeittipuisto. Uimarannan ympäristöä onkin kunnostettu koko perheen vetovoimaiseksi virkistyspaikaksi.
10 Voutilan kylä
Voutilan kylän vanhimmat rakennukset ovat säilyneet
luultavasti 1700-luvulta, mutta kylään on rakennettu
myös alueen ilmeeseen sopivia uusia rakennuksia.
Kylä sijaitsee mäellä, josta avautuu näkymä Vantaanjokilaaksoon. Voutilan kylä yhdessä Kuninkaantien ja
Vantaanjokilaakson kanssa muodostaa valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen.
Helsingin puolella sijaitseva Haltialan kotieläintila on
suosittu koko perheen ajanviettopaikka. Tilalla sijaitsee 11 Tuupakan lampi
ravintola Vanha Pehtoori, ja myös grilli jossa voi paistaa
Hagakärrsbergenin pohjoispuolen alarinteessä sijaitesimerkiksi omia makkaroita.
seva pieni metsälampi on suoreunustoineen luonnontilaisen kaltainen. Lampea ympäröivä metsä on
mänty- ja koivuvaltaista ja alueella on runsaasti myös
lahopuuta.
6 Ruutinkoski
Luonnonkaunis Ruutinkoski on reilu 300 metriä pitkä
ja pudotusta on noin kolme metriä. Vantaanpuoleinen 12 Hagakärrsbergen
joenranta on kosken kohdalla luonnonsuojelualuetta.
Hagakärrsbergen on suosittu ulkoilualue, ja alueella
Joen rantamaat ovat tulvan rehevöittämää niittyä ja
on paikoin leveitäkin kulkureittejä. Alueella on useita
pensastoa. Tuuheat puut ja pensastiheiköt tarjoavat
geologisesti mielenkiintoisia kohteita, kuten muinaissuojaa monille eläimille. Helsingin puoleisella alueella
ranta sekä useita suuria siirtolohkareita. Alueen metkulkee kosken viertä hyväkuntoisia luontopolkuja.
sät ovat pääasiassa reheviä mustikkatyypin kuusimetsiä ja mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Kallioilla voi tehdä
kierroksen kävellen tai pyörällä, mutta paikoin kulkureitit ovat hieman juurakkoisia.
7 Pitkäkoski
Luonnonsuojelualueella upeissa maisemissa kuohuva
koski on reilun kilometrin mittainen ja pudotusta sillä on 13 Blåbärkärrsbergen/Mustikkasuonkalliot
viisi metriä. Pitkäkoski on Vantaanjoen koskista toiseksi
Blåbärkärrsbergen rauhoitettiin vuonna 2002, ja alue
suurin Nurmijärvellä sijaitsevan Nukarinkosken jälkeen.
on osa laajempaa Tolkin metsää. Suojelualueella risSukupuuton partaalla aiemmin ollutta saukkoa voi myös
teilee hyväkuntoisia polkuja. Pyörä kannattaa jättää
tavata Pitkäkoskella, jossa siitä on tehty havaintoja vuoparkkiin Mustikkasuontien päähän josta pääsee kulkesittain.
maan kapeaa polkua pitkin suojelualueelle.
10 Myyrmäen suuralueen kierros
Reitillä kuljetaan sekä päällystettyjä että hiekkateitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 30 m, nousuja yhteensä noin 360 m
10
Tulva
niitynt.
Askistontie
ha
Va
n
9
Lehtokj.
län
nk
y
24km
tie
in
11
t.
Vi
hd
t.
n
no
Ai
Ke
t.
to
sa
n
8
12
7
Lam
mas
6
p.
rpant.
Rajato
13
Raap
pavuo
rent.
e
Vih
rp.
p.
ks.
20
laa
rtin
Ma
Uomatie
Ma
14
t.
19
än
kyl
Kiv
ivu
21
ore
nt.
5
1
Solkip.
olku
rtin
Rajatorpant.
Eräp
4
18
15
16
17
2
3
10
Myyrmäen suuralue on Vantaan alueista väestömäärältään suurin. Laajempi rakentaminen alkoi 1950–1960-lukujen taitteessa, jolloin rakennettiin Hämevaaran omakotitaloalue sekä Kaivokselan lähiö. Suuresta väestömäärästä huolimatta alueella on paljon myös luontoa. Varistossa sijaitsee esimerkiksi Raappavuorenmetsä ja Kaivokselassa Mätäojan suojelualue. Hämeenkylässä Pähkinärinteen asukkaiden virkistysalueena toimii Lammaslampi
ympäristöineen ja Askistossa sijaitsee paikallisesti arvokas perinnebiotooppi, Kakolanmäen kallioketo. Reitti esittelee monipuolisesti niin suuralueen luontokohteita kuin historiaakin.
1 Jokiuomanpuisto
Louhelan ja Martinlaakson alueella sijaitseva puisto palvelee kuntalaisia perhepuistona. Puistossa on suuri nurmialue ja istutettuja jaloja lehtipuita sekä kuvanveistäjä Juha
Mennan suunnittelema ympäristötaideteos Ukonkirves.
2 Kaivokselan rautakaivokset
Sillbölen rautakaivoksen toiminta alkoi vuonna 1744. Vuosien 1770 ja 1823 välillä kaivostoiminta oli keskeytettynä,
mutta tämän jälkeen toiminta jatkui vielä vuoteen 1866
asti. Kaivosalueella on parikymmentä erillistä monttua.
3 Kaivokselan entinen kirkko
Lokakuussa 2006 tuhopoltettu Kaivokselan kirkko purettiin vuonna 2014.Tontille on jätetty pystyyn betoninen
kellotapuli ja kirkon perustuksien rajat on merkitty tontille erivärisellä soralla.
4 Mätäoja
12 Kakolanmäen luonnonsuojelualue
Valtakunnallisesti merkittäväksi kallioalueeksi luokitellun
Kakolanmäen huippu kohoaa 58 metrin korkeuteen merenpinnasta. Mäen ylärinteessä puhelinmaston vieressä
erottuu hyvin Ancylus-järven rantakivikko.20,4 hehtaarin
kokoinen Kakolanmäki rauhoitettiin vuonna 2012.Vihdintien varresta lähtee hiekkatie, joka jatkuu mäen alaosassa polkuna kiertäen kukkulan toisella puolella kulkevalle huoltotielle. Huoltotietä pitkin pääsee helposti mäen
huipulle.
13 Varistonniityt/Raappavuoret
Varistonniityn laaja viheralue erottaa Martinlaakson ja
Variston. Raappavuorien puolella sijaitsee vaihteleva
kuusi- ja sekametsäinen mäki, joka onkin viheralueen
korkein kohta. Metsässä risteilee valaistuja ulkoiluteitä.
14 Isontammentien tammi
Osoitteessa Isontammentie 13 sijaitsee suurikokoinen,
oksistoltaan toispuoleinen tammi, joka on vuonna 1975
Mätäojan luonnonsuojelualue on kasvi- ja eläinlajistolluonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistotaan hyvin runsas. Mätäojan varrella kulkee hyvät ulmerkki. Tammi sijaitsee yksityisellä pihalla, mutta se
koilutiet. Puroon tehtyjen lammikoiden yli on rakennettu
näkyy hyvin myös Kehä III:n kevyen liikenteen väylälle.
puisia kävelysiltoja, joilta on hyvät näkymät puroa reunustavalle luhtasuolle. Suojeltua aluetta on kaiken kaik15 Vantaankoski
kiaan 29,8 hehtaaria.
Vantaankoski on keskeinen osa Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Padottu kos5 Kauppakeskus Myyrmanni
ki on 240 metriä pitkä, ja sillä on pudotusta viisi metriä.
Vuonna 1994 avatulla kauppakeskuksella on pinta-alaa yli
Nykyinen silta kosken yli on rakennettu vuonna 1876.
40 000m2, ja liikkeitä siellä on noin 90. Kahviloita ja ravinKannattaa jättää pyörä parkkiin ja tehdä kävelykierros
toloita kauppakeskuksesta löytyy yli kymmenen erilaista.
pitkospuita pitkin Vantaankosken alueen ympäri.
6 Pöllökallio
Pöllökallion alue on upeaa kalliota, joka kohoaa yli 60
metriin merenpinnasta. Pöllökallion länsiosassa, kallion 16 Viilatehdas
alapuolella sijaitsee vuonna 2014 rakennettu puisto,
Dahlforsin viilatehdas oli toiminnassa vuodesta 1882 aina
jossa voi muun muassa kiemurtelevalta puistokäytäväl1960-luvulle asti. Nykyinen museoviraston suojelema viitä ihailla rehevää saniaislehtoa.
latehdasrakennus on vuodelta 1903. Tehdas on kunnostettu vuoden 1984 tulipalon jälkeen, ja toimii nykyään yri7 Lammaslammenpuisto
tys- ja yksityistilaisuuksien juhla- ja kokoustilana.
Pähkinärinteen Lammaslammenpuisto sijaitsee keskellä
kerros- ja rivitaloalueita. Puiston helmi on itse lampi, jonka 17 Kuninkaantie
ympäristö on kunnostettu virkistyskäyttöön soveltuvaksi.
Vanha postireitti oli alkujaan nimeltään Suuri Rantatie,
Lammen ympärillä kiertää hyväkuntoisia ulkoilureittejä.
joka myöhemmin nimettiin Kuninkaantieksi. Reitti kulkee
Vantaan läpi Martinlaaksosta Vantaankoskelle, ja sieltä
8 Soltorpin luonnonsuojelualue
nykyistä Ylästöntietä Helsingin pitäjän kirkonkylän kautta
Luonnonsuojelualueen maisemaa hallitsevat jykevät
Tikkurilaan ja Hakkilaan.
kuuset. Suojelualueen länsiosasta löytyy harvinaista
vaahteralehtoa. Pohjoisosa on hoidettua niittyä. Pin- 18 Vanha kansakoulu/Kuninkaan kartano
ta-alaltaan 5,4 hehtaarin laajuinen Soltorpin luonnonKuninkaan kartanon kabinettitilat ovat 1970-luvun taitsuojelualue rauhoitettiin vuonna 2010. Alueella kiertää
teessa toimineet ruotsinkielisen kansakoulun luokkahyväkuntoinen luontopolku, joka alkaa Kesantotieltä.
huoneina. Entisöidyt tilat toimivat nykyään kokous- ja
koulutustiloina. Rakennuksessa on myös ravintola.
9 Hämeenkylän kartano
Hämeenkylän kartanon historia ulottuu 1580-luvulle, ja 19 Kivimäenpuiston alppiruusutarha
historiansa aikana siellä on ehditty viljelemään maata,
Alppiruusutarha on rakennettu vuosina 2000–2001 ja
hoitamaan karjaa, kaivamaan kultaa, tekemään tiiliä sekä
sen tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronharjoittamaan saha- ja puutavarakauppaa. Nykyään karlajikkeita. Parhaiten alppiruusuja pääsee ihastelemaan
tano toimii hotellina sekä juhla- ja kokoustilana.
toukokuun lopulta kesäkuun puoleenväliin, jolloin suurin
osa alppiruusuista on kukassa.
10 Pitkäjärven lintutorni
Suurin osa Pitkäjärvestä sijaitsee Espoon puolella, 20
Mika Häkkisen aukio
mutta järvi on tärkeä maisemaelementti myös Vantaan
Vuonna 1999 Vantaan kaupunki pystytti Martinlaaksoon
puolella. Järven pohjoispäähän on rakennettu lintutorni,
Mika Häkkisen kotiseudulle Formula 1 -tähden kunniakjosta on hyvä näkymä järveä reunustavalle kosteikolle.
si tolpan, ja aukio ristittiin Mika Häkkisen aukioksi.
11 Pikkujärvi
Pikkujärvi on aikoinaan ollut runsasvetinen järvi, mutta 21 Myyrmäen kirkko
Myyrmäen valoisa kirkko on valmistunut vuonna 1984
vedenpinnan laskemisen myötä sen paikalle on syntyja sen on suunnitellut Juha Leiviskä. Luonnonvalo välnyt kosteikko. Järveä peittävät rehevät vesikasvustot.
kehtii kirkon eri kerroksissa sekä seinäpinnoissa, ja liPikkujärvi on säilynyt hyvin luonnontilaisena, sillä alue
säksi kirkkoon on sijoitettu eri korkeuksille näkymättöon melko vaikeakulkuista. Järvi toimii useiden muuttamien kannattimien varassa riippuvia valaisimia.
vien kosteikkolintujen levähdyspaikkana.
Reitillä kuljetaan sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 30 m, nousuja yhteensä noin 300 m
stTavllaant.
ku
5
Ainontie
hä
Ke
III
ri
Va
6
sto
or
iki
np
titie
n
ala
hk t.
Veiityn
n
Luh
Ho
nt.
.
-
Raappavuorent.
.
änt
kyl
rtin
Ma
Kiv
ivu
ore
nt.
7
änt
kyl
rtin
Ma
4
.
11
8
9 10
aan
Ylästöntie
3
Ylästön
2
kso
nt.
23km
tie
1
Ollaksent.
laa
t.
ren
uo
kiv
s
Va
t
Van
11
Länsi-Vantaan luonnonsuojelualuekierros
11
Reitti esittelee neljää luonnonsuojelualuetta: Pitkäkoskea, Mätäojaa, Kakolanmäkeä sekä Petikkoa. Pitkäkosken
suojelualue sijaitsee Vantaanjoen varressa, ja suojelualuetta halkova koski on Vantaanjoen toiseksi pisin. Mätäojalla puronvarsiluonto on erittäin monipuolinen kasvustoltaan, ja purolla voi havaita useita lintulajeja. Kakolanmäellä on muun muassa muinaisranta sekä arvokas kallioketo. Petikko on monipuolinen, noin 1700 hehtaarin
ulkoilualue, josta Hermaskärinkallion suojelualuetta on 54 hehtaaria. Petikonmetsä on läntisen Vantaan suurin
viheralue.
1 Pitkäkosken luonnonsuojelualue
6 Petikko
2 Pitkäkoski
7 Kivimäenpuiston alppiruusutarha
3 Vetokannaksen uimaranta
8 Vantaankoski
Pitkäkosken luonnonsuojelualue ulottuu sekä Vantaan
että Helsingin puolelle. Jokivarressa kasvillisuus on erittäin runsasta. Pitkäkoskella viihtyy monipuolinen lintulajisto, esimerkiksi rantasipi, idänuunilintupunarinta sekä
sirittäjä. Jokirannassa kulkee leveä hyväkuntoinen polku jonka molemmissa päissä on opastaulut. Pitkäkosken luonnonsuojelualue rauhoitettiin alun perin vuonna
1984, ja vuonna 2007 suojelualuetta laajennettiin. Nykyään Vantaan puoleisen suojelualueen pinta-ala on
12,8 hehtaaria. Kannattaa jättää pyörä parkkiin ja tehdä
kävelykierros suojelualueen polkuja pitkin.
Luonnonsuojelualueen läpi upeissa maisemissa virtaava koski on reilun kilometrin mittainen ja pudotusta sillä on viisi metriä. Pitkäkoski on Vantaanjoen koskista
toiseksi suurin Nurmijärvellä sijaitsevan Nukarinkosken
jälkeen. Sukupuuton partaalla aiemmin ollutta saukkoa
voi myös tavata Pitkäkoskella, jossa siitä on tehty havaintoja vuosittain.
Kaivokselassa pohjavedestä täyttynyt sorakuoppa on
kesäisin suosittu uimapaikka. Lammella on merkittäviä virkistysarvoja, sillä lammen ja Vantaanjoen välistä
kulkee ulkoilureitti, jonka varrella on muun muassa leikkipaikka, kuntoiluvälineitä ja skeittipuisto. Uimarannan
ympäristöä onkin kunnostettu koko perheen vetovoimaiseksi virkistyspaikaksi.
4 Mätäoja
Mätäojan luonnonsuojelualue on kasvi- ja eläinlajistoltaan hyvin runsas. Mätäojan varrella kulkee hyvät ulkoilutiet. Puroon tehtyjen lammikoiden yli on rakennettu
puisia kävelysiltoja, joilta on hyvät näkymät puroa reunustavalle luhtasuolle. Suojeltua aluetta on kaiken kaikkiaan 29,8 hehtaaria.
5 Kakolanmäen luonnonsuojelualue
Petikon laaja ja monipuolinen luontovirkistysalue on
kaiken kaikkiaan 1700 hehtaaria, josta Petikonmäki-Hermaskärinkallion 54 hehtaarin kokoinen alue on
rauhoitettu vuonna 2011. Suojelualue sisältää hyvin
erilaisia elinympäristöjä, sillä alueen korkeuserot ovat
suuria. Hermaskärinkallion korkeimmalta huipulta on
hyvät näköalat yli avarien peltoaukeiden. Suojelualueella kasvaa muun muassa vaatelias kääpälajisto ja kallioalueella viihtyy myös varpushaukka. Pyörän voi jättää
parkkialueelle ja käydä tutustumassa Petikon ulkoilualueeseen kävellen, tai aluetta voi kiertää pyöräillen.
Alppiruusutarha on rakennettu vuosina 2000-2001 ja
sen tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Parhaiten alppiruusuja pääsee ihastelemaan
toukokuun lopulta kesäkuun puoleenväliin, jolloin suurin
osa alppiruusuista on kukassa.
Vantaankoski on keskeinen osa Vantaanjokilaakson
valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Padottu koski on 240 metriä pitkä, ja sillä on pudotusta viisi
metriä. Historiallinen Kuninkaantie kulkee kosken ylitse.
Nykyinen silta on rakennettu vuonna 1876. Kannattaa
jättää pyörä hetkeksi parkkiin ja tehdä kävelykierros pitkospuita pitkin Vantaankosken alueen ympäri.
9 Kuninkaantie
Vanha postireitti oli alkujaan nimeltään Suuri Rantatie,
joka myöhemmin nimettiin Kuninkaantieksi. Reitti kulkee Vantaan läpi Martinlaaksosta Vantaankoskelle, ja
sieltä nykyistä Ylästöntietä Helsingin pitäjän kirkonkylän kautta Tikkurilaan ja Hakkilaan. Alkujaan tärkeä postireitti kulki jo 1300-luvulla Norjan Bergenistä Pietariin
asti.
10 Viilatehdas
Dahlforsin viilatehdas oli toiminnassa vuodesta 1882
Valtakunnallisesti merkittäväksi kallioalueeksi luokitelaina 1960-luvulle asti. Nykyinen museoviraston suolun Kakolanmäen huippu kohoaa 58 metrin korkeuteen
jelema viilatehdasrakennus on vuodelta 1903. Tehdas
merenpinnasta. Mäen ylärinteessä puhelinmaston vieon kunnostettu vuoden 1984 tulipalon jälkeen, ja toimii
ressä erottuu hyvin Ancylus-järven rantakivikko nyt jo
nykyään yritys- ja yksityistilaisuuksien juhla- ja kokoussammalpeitteisine kivineen. 20,4 hehtaarin kokoinen
tilana. Viilatehtaan niemessä on vuosina 2001–2002
Kakolanmäki rauhoitettiin vuonna 2012. Suojelualueen
kunnostettu puistoalue.
alaosasta alkavaa huoltotietä pitkin pääsee helposti
11 Vanha kansakoulu/Kuninkaan kartano
mäen huipulle.
Kuninkaan kartanon kabinettitilat ovat 1970-luvun taitteessa toimineet ruotsinkielisen kansakoulun luokkahuoneina. Entisöidyt tilat toimivat nykyään kokous- ja
koulutustiloina. Rakennuksessa on myös ravintola, ja
tiloja voi vuokrata esimerkiksi perhejuhliin.
12 Kivistön suuralueen kierros
Reitti kulkee päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 35 m, nousuja yhteensä noin 250 m
in
at
Ka
4
e
nti
na
trii
20km
5
K
Katriinantie
3
.
nt
lio
l
ka
ist
Ka
nn
ant
nt.
7
1
triin
ali
on
t.
nra
Ka
Ke
ie
Riipilän
tie
2
13
13
14
Ja
hti
tie
Riipiläntie
6
ta
ra
ä
eh
K
12
Tik
k
uri
lan
tie
e
nti
na
trii
Ka
e
nti
ke
os
nk
taa
n
Va
Kehä III
10
8
9 11
na
rii
t
Ka
ie
nt
6
12
Kivistön suuralue on pinta-alaltaan laajin Vantaan suuralueista. Se on harvaan asuttua ja pääosin pientalovaltaista. Kivistöön rakennetaan kokonaan uutta kaupunkikeskustaa, jossa raideliikenteellä on heinäkuusta 2015
alkaen merkittävä asema Kehäradan avauduttua liikenteelle. Kivistön vuoden 2015 asuntomessualueelle rakennettiin 350 uutta asuntoa. Tämänkin jälkeen valtaosa Kivistön suuralueesta on peltoa ja metsää. Kivistön
alueella on useita luonnonsuojelualueita ja muita luontoarvoiltaan merkittäviä metsäalueita. Kierroksella tutustutaan asuinalueisiin ympäristöineen sekä kahteen luonnonsuojelualueeseen. Reitillä poiketaan myös Myyrmäen
suuralueen puolella Vantaankosken historiallisissa maisemissa.
1 Kanniston koulu
Kanniston koulu on alueen värikäs maamerkki, jonka
vihreän eri sävyt kuvastavat luontoa. Rakennus on arkkitehtonisesti korkeatasoinen. Elokuussa 2011 toimintansa aloittaneessa Kanniston koulussa opiskelee tällä
hetkellä 1–6-luokkalaisia. Myöhemmin koulua laajennetaan ja opiskelun aloittavat myös vuosiluokat 7–9.
2 Seutulankoski
Seutulan peltojen keskellä virtaavassa Vantaanjoessa
kuohuu Seutulankoski. Varsinkin matalan veden aikaan
sileät rantakalliot kosken tuntumassa ovat erinomainen
levähdyspaikka. Myös joen ylikulkusillalta avautuu kaunis koskinäkymä alavirran suuntaan.
3 Seutulan kylä
8 Vantaankoski
Vantaankoski on keskeinen osa Vantaanjokilaakson
valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Padottu
koski on 240 metriä pitkä, ja sillä on pudotusta viisi
metriä. Historiallinen Kuninkaantie kulkee kosken ylitse. Nykyinen silta on rakennettu vuonna 1876. Kannattaa jättää pyörä hetkeksi parkkiin ja tehdä kävelykierros pitkospuita pitkin Vantaankosken alueen ympäri.
9 Kuninkaantie
Vanha postireitti oli alkujaan nimeltään Suuri Rantatie, joka myöhemmin nimettiin Kuninkaantieksi. Reitti
kulkee Vantaan läpi Martinlaaksosta Vantaankoskelle,
ja sieltä nykyistä Ylästöntietä Helsingin pitäjän kirkonkylän kautta Tikkurilaan ja Hakkilaan. Alkujaan tärkeä
postireitti kulki jo 1300-luvulla Norjan Bergenistä Pietariin asti.
Seutulan kylä sijaitsee vanhojen kyläteiden, Riipiläntien
ja Katriinantien, risteyksessä. Seutulan asutus on muodostunut jo varhaiskeskiajalla. Jokilaaksossa sijaitsee 10 Vanha kansakoulu/Kuninkaan kartano
vanhoja maatiloja sekä kaksi kulttuurihistoriallisesti arKuninkaan kartanon kabinettitilat ovat 1970-luvun taitvokasta kartanoa, Katrinebergin kartano ja Königstedtin
teessa toimineet ruotsinkielisen kansakoulun luokkakartano. Uudempaa asutusta Seutulan kylään syntyi
huoneina. Entisöidyt tilat toimivat nykyään kokous- ja
1950–1960-luvuilla, kun Pirttirannan omakotitaloalue
koulutustiloina. Rakennuksessa on myös ravintola, ja
valmistui.
tiloja voi vuokrata esimerkiksi perhejuhliin.
4 Katrinebergin kartano/Katriinan sairaala
11 Viilatehdas
5 Katinmäki
12 Pikapyörätie
Seutulan kylän keskustassa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Katrinebergin kartanon päärakennus on 1800-luvun alusta. 1900-luvun puolivälissä
kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen. Tämän
jälkeen kartanon yhteyteen perustettiin ensin vanhainkoti ja myöhemmin tiloissa aloitti edelleen toimiva Katriinan sairaala.
Katinmäki kohoaa jokilaaksosta komeana kallioalueena. 5,5 hehtaarin kokoinen alue rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1999. Kallion huipulta aukeaa
upea näkymä Vantaanjoen kulttuurimaisemaan. Helpoiten kohteeseen pääsee tutustumaan nousemalla Katinkalliontieltä alkavaa polkua mäen huipulle.
6 Lentokonebongaus
Katriinantien varresta pääsee kahdesta kohdasta aivan
Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotie 3:n viereen. Jos
osuu paikalle sopivaan aikaan, kallion päältä voi läheltä
nähdä nousevia tai laskeutuvia lentokoneita.
7 Viinikanmetsä
Dahlforsin viilatehdas oli toiminnassa vuodesta 1882
aina 1960-luvulle asti. Nykyinen museoviraston suojelema viilatehdasrakennus on vuodelta 1903. Tehdas
on kunnostettu vuoden 1984 tulipalon jälkeen ja toimii
nykyään yritys- ja yksityistilaisuuksien juhla- ja kokoustilana. Viilatehtaan niemessä on vuosina 2001–2002
kunnostettu puistoalue.
Vantaan ensimmäinen pikapyörätie on valmistunut Kivistöön, ja se kulkee heinäkuussa 2015 käyttöön otetun Kehäradan vartta. Matkalla ei ole yhtäkään pysähdystä vaativaa liittymää tai liikennevaloa, joten se sopii
hyvin myös nopeille pyöräilijöille.
13 Kenraalinpuisto
Kenraalinpuiston viheraluetta ympäröivät hiekkapäällysteiset ulkoilureitit ja puistossa on lasten leikki- ja
toimintapuisto jossa on perinteisten leikkivälineiden
lisäksi parkour-alue, uudenlaisia elektronisia pelivälineitä sekä aloitteleville skeittaajille tarkoitettu skeittialue.
Katriinantieltä voi poiketa parin kilometrin mittaisen pel- 14 Kivistön asuinalue
totien kautta vuonna 2004 rauhoitetulle Viinikanmetsän
Kivistön nykyinen pientaloalue on rakentunut 1950-luluonnonsuojelualueelle. 1,5 hehtaarin kokoiselta suovulta lähtien, ja eri aikakausien muotivirtausten mujelualueelta löytyy edustavaa lehtokasvillisuutta sekä
kaan rakennettujen talojen ulkoasut tuovat vaihtelua
Vantaan hienoimpiin lukeutuvat suuret metsälehmukkaupunkikuvaan. Kehäradan ja vuoden 2015 asuntoset. Metsän pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa
messualueen myötä uusi Kivistön asuinalue keskuslehto- ja mustapääkertut sekä rastaat. Metsässä ei ole
toineen kasvaa merkittävästi.
merkittyjä reittejä eikä polkuja.
Pyöräile turvallisesti
•
Käytä pyöräillessäsi kypärää.
•
Opettele liikennesäännöt.
•
•
•
•
•
Kevyen liikenteen väylällä pyöräillään oikeanpuoleisessa
reunassa – ohita vasemmalta. Kävelijä saa valita kumpaa
reunaa kulkee.
•
Jos pyörätie ja jalkakäytävä on erotettu toisistaan yhtenäisellä viivalla, pyöräilijä ja jalankulkija kulkevat liikennemerkin osoittamalla puolellaan.
Pyörätieltä ajoradalle tai pyörätien jatkeelle (suojatielle)
tullessaan pyöräilijän pitää väistää muita ajoneuvoja, paitsi kun,
- muille on liikennemerkein merkitty väistämisvelvollisuus (kärkikolmio tai stop)
- auto kääntyy pyöräilijän ajosuunnan poikki
- muu liikenne on tulossa pihasta, pysäköintipaikalta,
huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta.
•
•
Ajoradalla pyöräiltäessä pyöräilijä ja autoilija ovat
tasa-arvoisia: oikealta tulevaa pitää väistää, jollei liikennemerkein muuta osoiteta, vasemmalle kääntyvä väistää aina
vastaan tulevaa.
•
•
Pyöräteiden keskinäisissä risteyksissä pyöräilijät ovat
tasa-arvoisia: väistä oikealta tulevaa, vasemmalle kääntyvä
väistää vastaan tulevaa.
•
Väistä bussiin nousevia tai sieltä poistuvia.
•
Näytä kääntyessäsi kädellä suuntamerkkiä.
•
Noudata aina tilanteeseen sopivaa nopeutta ja käytä tarvittaessa soittokelloa.
•
•
•
•
Suojatietä pitkin saa pyöräillä, kun se on pyörätien jatke.
Pyörätien jatke on yleensä erikseen merkitty suojatien keskelle tai sen reunaan.
Jalkakäytävällä ei saa pyöräillä. Alle 12-vuotias lapsi saa
pyöräillä jalkakäytävällä, mutta hän ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä jalankululle.