Kellokoski-työryhmän loppuraportti

28. TOUKOKUUTA 2015
HUS PSYKIATRIAN
TIEKARTTATYÖSKENTELYYN LIITTYVÄN
KELLOKOSKI-TYÖRYHMÄN
LOPPURAPORTTI
PROJEKTIJOHTAJA RAIJA KONTIO
HUS, HYKS PSYKIATRIA
Työryhmän jäsenet
Raija Kontio, projektijohtaja, HYKS psykiatria, puheenjohtaja
Jarmo Anttila, johtajaylilääkäri, Tuusulan kunta
Susanna Pitkänen, varajäsen, ylilääkäri, Tuusulan kunta
Asko Honkanen, kaavoituspäällikkö, Tuusulan kunta
Teemu Männynsalo, ylilääkäri, Helsingin kaupunki
Anne Priha, investointijohtaja, HUS yhtymähallinto
Eero Rahikka, kiinteistöpäällikkö, HUS Tilakeskus
Elisa Hautamäki, tilahallintopäällikkö, HUS Tilakeskus
Saija Syvänen, osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatrian tulosyksikkö
Tuula Kieseppä, linjajohtaja, HYKS Psykiatria, Psykoosi ja oikeuspsykiatrian linja
Päivi Soininen, ylihoitaja, HYKS Psykiatria, Psykoosi ja oikeuspsykiatrian linja
Risto Vataja, linjajohtaja, HYKS Psykiatria, Gero-, neuro- ja päihdepsykiatrian linja
Klaus Ranta, linjajohtaja, HYKS Psykiatria, Nuorisopsykiatrian linja
Janne Ovaska, apulaisosastonhoitaja, henkilöstöedustaja
Kalevi Kannisto, pääluottamusmies, henkilöstöedustaja
Mikael Salakka, varajäsen, pääluottamusmies, henkilöstöedustaja
Seija Lahti, toimistosihteeri, HYKS psykiatria, työryhmän sihteeri
Ohjausryhmä
Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, HUS konserni
Matti Holi, HYKS psykiatrian toimialajohtaja, HYKS Psykiatria
TIIVISTELMÄ
Raija Kontio. HUS Psykiatrian tiekarttatyöskentelyyn liittyvän Kellokoski-työryhmän loppuraportti. Helsingin
ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HYKS psykiatria. 22 sivua, 6 liitettä. Helsinki 28.5.2015.
HUS hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Aki Lindén asetti 17.2.2015 § 22 Kellokoski työryhmän selvittämään Kellokosken ja Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa
käyttöä. Työryhmä on käsitellyt Kellokosken sairaalan toimintoja potilashoidon näkökulmasta sekä sairaalan
tilojen kuntoa, remonttitarpeita ja tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta. Lisäksi työryhmä on todennut
muiden sairaanhoitoalueiden psykiatristen sairaaloiden nykytilanteen sekä tila- ja investointisuunnitelmat.
HUS Psykiatrian erikoissairaanhoidon laskennallinen tavoite on 4 sairaalapaikkaa 10 000 asukasta kohden
(0.4 promillea) 31.12.2018 mennessä. Tämä tarkoittaa nykyisten 780 sairaansijan vähentämistä 650:een.
HUS hallituspäätöksessä 26.1.2015 § 5 alueelliset sairaansijamäärät 31.12.2018 mennessä määriteltiin
seuraavasti: Hyvinkää 30, Länsi-Uusimaa 8, Lohja 22 ja Porvoo 18. Nämä mahdollisuuksien mukaan
somaattisen sairaalan yhteyteen sijoittuvat sairaansijat edustavat noin puolta alueiden
kokonaismitoituksesta, ja tukisivat kehittyvää avohoitoa. Lohjan ja Länsi-Uusimaan alueilla siirrytään uusiin
tiloihin vuoteen 2018 mennessä. Porvoon alueella suunnittelu on käynnistymässä.
HYKS Psykiatrian 362 sairaansijaa pitävät sisällään sekä HUS alueen yhteiset, että Hyksin alueelliset
sairaansijat. Nämä, sekä Helsingin kaupungin psykiatrian 210 sairaansijaa (yht 472 ss) tulee HUS
hallituspäätöksen 26.1.2015 § 5 mukaan suunnitella yhtenä kokonaisuutena.
Kellokosken sairaalassa toimii yhteensä 11 sairaalaosastoa, monipuolinen toiminnallinen kuntoutus ja kuusi
avohoidon yksikköä marraskuusta 2015 alkaen. Sairaansijamäärä on 179 ja henkilöstömäärä 432.
Osastotoiminta keskittyy kolmeen isoon rakennukseen.
Pidemmän aikajänteen esityksessä työryhmä on valmistellut kaksi pääskenaariota: skenaario 1. psykiatria
jatkaa Kellokoskella ja skenaario 2. psykiatria poistuu Kellokoskelta. Tila- ja investointinäkökulmasta
tarkasteltuna skenaario 1 edellyttää isot investoinnit (78-95,5M€). Suojelumääräykset tulevat oleellisesti
ohjaamaan sairaalatoiminnan jatkamisen toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Skenaariossa 1
päivystyksen toteuttaminen on kallista ja haasteellista, koska somaattinen sairaala sijaitsee 24 kilometrin
päässä.
Skenaario 2 edellyttää tiloja Hyvinkään psykiatrian noin 30 sairaansijalle somaattisen sairaalan yhteydestä
sekä tarkoituksenmukaiset tilat HYKS:n 9 osastolle ja toiminnalliselle kuntoutukselle. Kellokosken arvokas
sairaalakiinteistö miljöineen soveltuu kehitettäväksi erityyppisiin uusiin käyttötarkoituksiin yhteistyössä
Tuusulan kunnan kanssa, mutta tehtävä on haastava ja pitkäkestoinen. Kiinteistönomistajana HUS:lle syntyy
tyhjistä rakennuksista huomattavia vuotuisia ylläpitokustannuksia. Kellokosken tilat korvaaviin psykiatrian
rakennusinvestointeihin ei tässä vaiheessa ole HUS:n investointiohjelmassa varauksia eikä suunnitelmia.
Jäsenkuntien mahdollisuudet rahoittaa jo tehtyjen sairaalasuunnitelmien lisäksi psykiatrisen sairaalan
investointitarve (150-250M€) joudutaan neuvottelemaan yhdessä HUS-kuntien kanssa. Välivaiheessa
sairaalan toimintojen siirto esimerkiksi Helsinkiin onnistuu, mikäli olemassa olevien kampusten (mieluiten
HYKS Psykiatriakeskus) välittömässä läheisyydessä voidaan vapauttaa tiloja, jotka remontoidaan psykiatrian
tarpeisiin. Laskennallinen arvio peruskorjauskustannuksista on HYKS 9 osaston ja toiminnallisen
kuntoutuksen osalta 55M€ ja vuosivuokra Helsingissä 2M€. Vastaavasti Hyvinkään osastojen osalta
investointikustannukset 6M€ ja vuosivuokra 350 000€.
Tämä raportti on pohjatyö psykiatrian tiekarttatyön edellyttämälle tila- ja investointisuunnittelulle. Jatkossa
on otettava kantaa Kellokosken sairaalapäätöksen lisäksi: 1) Somaattisen sairaalan yhteyteen sijoittuvien
alueellisten psykiatristen osastoyksiköiden rakentamiseen; nämä päätökset puuttuvat Hyvinkään ja
Porvoon sairaanhoitoalueilta sekä 2) HUS:n yhteisosastojen sekä pääkaupunkiseudun alueellisten osastojen
suunnitteluun; mikä osa näistä yhteensä 472 sairaansijasta voisi muodostaa yhden psykiatrisen sairaalan, ja
mikä osa sijoittua somaattisten sairaaloiden ja päivystyspisteiden yhteyteen?
SISÄLLYSLUETTELO
1
JOHDANTO........................................................................................................................................... 1
2
TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA TYÖSKENTELYPROSESSI ............................................................................... 2
3
KELLOKOSKEN SAIRAALAN TOIMINTA POTILASHOIDON NÄKÖKULMASTA ............................................ 3
4
3.1
HYKS Psykiatria, Gero-, neuro- ja päihdepsykiatrian linja .............................................................. 3
3.2
HYKS Psykiatria, Nuorisopsykiatrian linja ...................................................................................... 4
3.3
HYKS Psykiatria, Psykoosi ja oikeuspsykiatrian linja ....................................................................... 6
3.4
Hyvinkään sairaanhoitoalue.......................................................................................................... 7
3.5
Helsingin kaupunki ....................................................................................................................... 9
HUS PSYKIATRIAN TILAT ......................................................................................................................11
4.1
Kellokosken sairaalan tilatietoja...................................................................................................11
4.2
Kellokosken sairaalan peruskorjaustarpeet ..................................................................................13
4.3
HUS Psykiatrian tilatietoja ...........................................................................................................14
5
HENKILÖSTÖ .......................................................................................................................................15
6
LAAJEMMAT SUUNNITELMAT KELLOKOSKEN SAIRAALAA KOSKIEN......................................................16
6.1
Kellokosken sairaalan suunnitelmat 4 vuoden aikajänteellä .........................................................16
6.2
Kellokosken sairaalan suunnitelmat pitkällä aikajänteellä ............................................................16
6.3
Tuusulan kunnan suunnitelmat koskien Kellokoskea ja Kellokosken sairaalan aluetta ..................19
6.4
Muita suunnitelmia koskien Kellokosken sairaalan aluetta ...........................................................19
7
MUIDEN SAIRAANHOITOALUEIDEN PSYKIATRISTEN SAIRAALOIDEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS
TILASUUNNITELMIEN OSALTA .............................................................................................................20
8
YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITTELU .................................................................................................21
LIITTEET 1-6
1
JOHDANTO
HUS hallitus päätti 2.9.2013 § 132 HUS Psykiatrian tiekarttatyöhön pohjautuen psykiatrisen sairaalahoidon
alueellisesta tavoitemitoituksesta ja psykiatrian hallintomallista. Psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijojen
laskennalliseksi tavoitteeksi alueellinen sairastavuus ja muut tarvetekijät huomioiden asetettiin 4
sairaalapaikkaa 10 000 asukasta kohden (0.4 promillea) 31.12.2018 mennessä. Tämä tarkoittaa nykyisten 780
sairaansijan vähentämistä 650:een. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää psykiatrisen avohoidon voimakasta
kehittämistä ja hoidon painopisteen siirtämistä entistä enemmän avohoitoon.
Alueet vähentävät sairaansijoja, siirtäen resurssia avohoitoon ja lisäten yhteissairaansijojen suhteellista osuutta.
Vuonna 2015 kaikki HUS alueen tahdosta riippumattomat mielialahäiriöpotilaiden hoidot keskitetään Hyksiin ja
Hyksissä hoidettujen akuutisti vaikeahoitoisten psykoosipotilaiden, geropsykiatristen ja nuorisopsykiatristen
potilaiden sekä ruotsinkielisten potilaiden määrää lisätään.
Kehittyvän avohoidon tueksi suunnitellaan somaattisten sairaaloiden yhteyteen alueellisia sairaalapaikkoja,
joiden lukumäärä on enintään puolet koko alueen sairaalapaikkamäärästä. Tämä suunnittelu on pisimmällä
Lohjan ja Länsi-Uusimaan alueilla, joilla muutos toteutunee vuoteen 2018 mennessä. Muilla alueilla suunnittelu
on käynnistymässä sekä tilojen että tarkempien sairaansijamäärien osalta. Suurin osa sairaansijoista keskitetään
HYKS psykiatriaan. Keskitettäviä potilasryhmiä ovat tai tulevat olemaan mm. tahdosta riippumatonta hoitoa
tarvitsevat mielialahäiriöpotilaat, akuutisti vaikeaoireiset psykoosipotilaat sekä tahdosta riippumatonta hoitoa
vaativat geropsykiatriset potilaat. Nuorisopsykiatristen potilaiden ja ruotsinkielisten potilaiden hoitoa
keskitetään entistä enemmän. Keskitettyjen sairaansijojen sijaintiin vaikuttavat mm. Helsingin kaupungin kanssa
käynnistyneet neuvottelut.
HUS hallitus on psykiatrian muutoksiin liittyen lisäksi päättänyt 26.1.2015 § 5 toimenpiteistä psykiatrisen
päivystystoiminnan optimoimiseksi ja tehostamiseksi, sairaansijojen vähentämisestä vapautuvien resurssien
käytön suunnittelusta avohoidon lisäämiseksi ja kehittämiseksi, palveluasumisen kehittämisen ja kotona
asumisen tuen suunnittelemiseksi, sekä toimenpiteistä HUS:n ja Helsingin kaupungin psykiatrisen
erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksien poistamiseksi ja toimintamallien yhdenmukaistamiseksi 31.12.2018
mennessä.
HUS alueen ylläkuvatun psykiatrian kokonaissuunnitelman oleellinen osa on päättää Kellokosken sairaalan (tällä
hetkellä 196 sairaansijaa ja marraskuusta 2015 alkaen 179 sairaansijaa) sekä muiden HUS alueiden psykiatristen
sairaaloiden tulevaa käyttöä sairaansijoja keskitettäessä. Mitä potilasryhmiä näissä sairaaloissa erilaisissa
tulevaisuus-skenaarioissa hoidettaisiin, ja minkälaisia päätöksiin vaikuttavia seikkoja erilaisissa skenaarioissa
tulisi ottaa huomioon?
1
2
TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA TYÖSKENTELYPROSESSI
HUS hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Aki Lindén asetti 17.2.2015 § 22 Kellokoski -työryhmän
selvittämään Kellokosken ja Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä.
Määräajaksi hallituksen käsiteltäväksi valmisteltavalle raportille hän asetti 31.5.2015.
Kellokoski-työryhmä käsittelee Kellokosken sairaalan toimintoja potilashoidon näkökulmasta. Lisäksi työryhmä
käsittelee Kellokosken sairaalan tilojen kuntoa, remonttitarpeita sekä tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta.
HUS konsernin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja HYKS psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi ovat ohjanneet
työryhmän toimintaa.
Työryhmä aloitti työskentelynsä maaliskuun alussa kokoontuen yhteensä neljä kertaa (5.3, 9.4, 29.4 ja
13.5.2015). Työn etenemistä ja raporttia on käsitelty Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnassa, HYKS
Psykiatrian johtoryhmässä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja HYKS Psykiatrian johdon kokouksessa, Psykiatrisen
sairaanhoidon lautakunnan ja HYKS Psykiatrian järjestämässä seminaarissa. Lisäksi suunnitelmaa on käsitelty
Kellokosken sairaalassa kuntalaisten aloitteesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa 27.3.2015. Kellokosken
sairaalan tiedotustilaisuudessa ja strategia-iltapäivässä 19.5.2015 käsiteltiin Kellokosken sairaalan potilashoitoa,
toimintaa, henkilöstö-, tila- ja investointiasioita sekä yleisöllä oli mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun.
Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta on käsitellyt Kellokoski-työryhmän loppuraporttia kokouksessaan
27.5.2015 ja antaa lausuntonsa raportista sekä siihen liittyvistä jatkosuunnitelmista 3.6.2015 mennessä.
Psykiatrian tiekartan suunnitelmat, erityisesti Kellokosken sairaalan tulevaisuus on herättänyt paljon
keskustelua potilaiden, henkilökunnan ja kuntalaisten keskuudessa. Tavoitteena on ollut tiedottaa avoimesti
reaaliajassa työryhmän työskentelystä ja suunnitelmista johdolle, henkilöstölle, yhteistyökumppaneille ja
kuntalaisille.
2
3
KELLOKOSKEN SAIRAALAN TOIMINTA POTILASHOIDON NÄKÖKULMASTA
Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on ollut selvittää Kellokosken sairaalan toimintoja potilashoidon
näkökulmasta. Alkuvuonna 2015 sairaalassa on ollut HYKS psykiatrian gero-, neuro- ja päihdepsykiatrian linjan,
nuorisopsykiatrian linjan ja psykoosi ja oikeuspsykiatrian linjan sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian
osastoja. Yhteensä 12 osastoa ja 196 sairaansijaa. Sairaalan suurin käyttäjä on Helsingin kaupunki.
Seuraavaksi on kuvattu eri potilasryhmien ja potilashoidon yksiköiden tai toimijoiden näkökulmasta Kellokosken
sairaalan toimintaa lyhyellä (4 vuotta) ja pitkällä (10 vuotta) aikajänteellä. Työryhmän jäseniltä/johtajilta on
pyydetty esitykset ja kannanotot muun muassa siihen, mikä on optimaalinen paikka hoitaa nämä potilaat (eri
potilasryhmien linjat, Hyvinkään sairaanhoitoalue ja Helsingin kaupunki).
3.1
HYKS Psykiatria, Gero-, neuro- ja päihdepsykiatrian linja
Kellokosken sairaalassa on kaksi tämän linjan osastoa: neuropsykiatrinen, työikäisiä aivosairaita psykiatrisia
potilaita hoitava osasto 21 (17 sairaansijaa) ja geropsykiatrisia potilaita hoitava osasto 22 (15 sairaansijaa).
Sairaalassa toimii lisäksi pieni (1 sh, ½ lääkäri, ½ neuropsykologi, ¼ sihteeri) gero-neuropsykiatrinen poliklinikka,
joka palvelee Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestöä. Lisäksi biologisten hoitojen yksikössä (1 sh) toteutetaan
alueen sähkö- ja magneettistimulaatio sekä muut harvinaiset biologiset psykiatriset hoidot.
Gero-neuropsykiatrian Kellokoski-osastot 21 ja osasto 22 vuosina 2015-2018
Osaston 21 potilaista valtaosa on helsinkiläisiä, vantaalaisia ja espoolaisia. Osaston siirtymisestä Helsinkiin HYKS
Psykiatriakeskukseen (5.krs) marraskuussa 2015 on jo tehty päätös. Kellokoskelle jäävän geropsykiatrisia
potilaita hoitavan osaston 22 potilaista valtaosa tulee Hyvinkään sairaanhoitoalueelta. Osasto jatkaa
toimintaansa Kellokosken sairaalassa Uudentalon 2. kerroksessa. Kellokosken biologisten hoitojen yksikkö ja
neuropsykiatrian poliklinikka jatkavat nykyisillä paikoillaan Kellokosken sairaalan Uudentalon 1. kerroksessa.
Gero-neuropsykiatrian Kellokoski-osastot 2019 jälkeen
HYKS – alueen geropsykiatristen sairaansijojen keskittämisessä saataisiin samoja etuja kuin muissakin
psykiatrisissa potilasryhmissä, varsinkin jos myös Helsingin geropsykiatria olisi mukana. Osaamisen
hyödyntäminen ja erikoistuminen sekä yhteistyö muiden linjojen kanssa helpottuisivat.
HYKS geropsykiatrian tavoitteena on, että vähintään kolmannes Peijaksen ja Jorvin alueiden sairaansijoista
muuttuisi perustason sairaansijoiksi (= erikoissairaanhoidon sairaansijojen vähentyessä terveyskeskuksissa
joitakin sairaansijoja profiloitaisiin geropsykiatrisiksi), joiden hoitamisessa HYKS geropsykiatria olisi erittäin
tiiviisti mukana. Hyvinkään alueelle jäävien sairaansijojen osuus voisi olla suurempikin Hyvinkään sairaalamäen
uudisrakennuksen suunnitelmien perusteella. Alueille jäävät sairaansijat olisivat ensisijaisesti geriatrista
osaamista vaativia muistisairauksien käytösoire-potilaita, lyhytaikaisia kriisipotilaita tai masennuspotilaita,
joiden hoitaminen voitaisiin toteuttaa ilman tahdosta riippumatonta hoitoa. Kaksi kolmannesta sairaansijoista
keskitettäisiin. Nämä nykyiset osaston 22 sairaansijat voisivat sijaita muuallakin kuin Kellokoskella, muun
geropsykiatrian ja neuropsykiatrian läheisyydessä mikä potilashoidon näkökulmasta olisi hyödyllistä.
Geropsykiatrian poliklinikan täytyisi edelleen sijaita lähellä peruskuntia ja olla potilaiden helposti
tavoitettavissa. Poliklinikalle tulisi keskittämisvaihtoehdossa tärkeä rooli toimia perustason ja osastohoidon
välimaastossa lyhentämässä sairaalahoidon kestoa, varmistamassa tiedonkulkua perustason ja keskitettyjen
palveluiden välillä sekä tukemassa terveyskeskusten vuodeosastojen toimintaa.
Potilasnäkökulmasta keskitettyjen sairaansijojen ongelmana on ikääntyneiden potilaiden ja omaisten pitkät
etäisyydet kotiin, mikä toisaalta nykyisinkin on ajoittain ongelma Kellokosken huonohkojen yhteyksien vuoksi.
3
Yhteenvetona GNP -linjan osastojen sijainnista 2019 jälkeen: Hyvinkään alueelta tulevat ja muut nykyisin
Kellokoskella hoidettavat geropsykiatriset potilaat voidaan tarvittaessa hoitaa muualle keskitetyillä
sairaansijoilla mikäli psykiatrian kokonaissuunnitelma sitä edellyttää. Alueelle olisi tässä mallissa kuitenkin
perustettava/profiloitava viisi-yhdeksän geropsykiatrista sairaansijaa esimerkiksi Hyvinkään uudisrakennuksen
yhteyteen, ja alueen kuntien kanssa olisi neuvoteltava geropsykiatrisen tuki- ja konsultaatiotoiminnan
lisäämisestä terveyskeskusten vuodeosastoilla.
Gero-, neuro- ja päihdepsykiatrian linjajohtaja Risto Vataja
3.2
HYKS Psykiatria, Nuorisopsykiatrian linja
Tällä hetkellä HUS -alueen nuorisopsykiatriset osastot sijaitsevat Helsingin Töölön Psykiatriakeskuksessa (n=4,
paikat 32), Kellokoskella Ohkolan kiinteistössä (n=2, paikat 18) ja Tammisaaressa Länsi-Uuttamaata ja Lohjan
aluetta palveleva yhdistelmäosasto (n=1, nuorisopsykiatrian paikat 5). Ohkolaan sijoittuvat vastaanottotutkimus-hoito-osasto Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11 (12 ss) sekä Hyks -ervaa palveleva vaikeasti
oireilevien lasten ja nuorten osasto Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B19 (6 ss). Lisäksi Ohkolan
kiinteistössä sijaitsee avohoidon yksiköistä Kellokosken nuorisopsykiatrian intensiivisen avohoidon poliklinikka
ja Kellokosken nuorisopsykiatrian liikkuva toiminta sekä Kalliomaan koulun tilat. Nuorisopsykiatrian
avohoitotoimintaa on Hyvinkään sairaanhoitoalueen viidessä kunnassa, suurin keskittymä on Järvenpäässä (JMT
-nuorisopoliklinikka Aallopin tiloissa).
Nuorisopsykiatrian osastot vuosina 2015-2018
Nuorisopsykiatrian osastot ja koulu jatkavat Ohkolassa nykyisillä paikoillaan. Kalliomaan koulu sijaitsee Ohkolan
kiinteistön 1. kerroksessa, Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B19 sijaitsee 2. kerroksessa ja Kellokosken
nuorisopsykiatrian osasto B11 sijaitsee 3. kerroksessa. Nuorisopsykiatrian avohoitoyksiköt (Kellokosken
nuorisopsykiatrian intensiivisen avohoidon poliklinikka ja Kellokosken nuorisopsykiatrian liikkuva toiminta)
siirtyvät Ohkolan 4. kerroksesta kesällä 2015 Ohkolan 2. kerrokseen ja Ohkolan A-torniin, osa työntekijöistä
mahdollisesti myös nuorisopsykiatrian JMT -poliklinikalle Aalloppiin. Vastaavasti Ohkolan 4. kerrokseen siirtyy
Kellokosken psykoosiosasto P24 (20 ss) Kellokoskelta.
Nuorisopsykiatrian osastot 2019 alkaen
Näemme nuorisopsykiatrisen osastohoidon järjestämiselle pitkällä tähtäimellä (2019 eteenpäin) asiakas-, laatu-,
turvallisuus- ja organisaation tehokkuusnäkökulmasta neljä keskeistä arviointikriteeriä.
Kriteeri 1): osastohoidon sijainnin logistiikka ja kuntien käyttötarpeet.
Nuorisopsykiatrisille osastohoitojaksoille on käytännöllisintä tulla hyvien liikenneyhteyksien päästä. Ohkolan
kiinteistön Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11:lle tultiin vuonna 2014 seuraavista kunnista: Hyvinkää 16
% Järvenpää 10 %, Nurmijärvi 10 % Tuusula 10 %, Mäntsälä 5 %, Porvoon sairaanhoitoalue 20 %. Loppu
tuloliikenteestä suuntautuu erittäin vaikeahoitoisten alaikäisten Kellokosken nuorisopsykiatrian osastolle B19 ja
sitä käyttää koko HUS –erva -alue. Kyseessä ei ole vain nuorisopsykiatrinen, vaan alaikäisten osasto (vuonna
2014 jopa 50 % alle 13-vuotiaiden potilaiden osastohoitoa). Hyks -alueen suuret kunnat ovat kuitenkin
käyttäneet tästä valtaosan (Hyks-alue=70 %; Hyvinkään sairaanhoitoalue ja Porvoon sairaanhoitoalue =11 %;
HUS -ulkopuolinen erva -alue = 19 %). Sairaalakoulusta yhä suurempi osa palvelee avohoitoa.
Kriteeri 2): Nuorisopsykiatrian tuki nuorisopsykiatrialle laadukkaan hoidon tukena.
Eri profiilisten nuorisopsykiatristen osastojen lähekkäinen sijainti ja keskinäinen tuki henkilökunnan vaihdon ja
osaamis- ja koulutustarpeiden tyydyttämiseksi on nuorten etu. Nuorten mielenterveyden häiriöiden
asianmukainen kriisihoito edellyttää niin vakituisilta kuin päivystäviltä lääkäreiltä ja muulta henkilökunnaltakin
erityistä nuorisopsykiatrista osaamista. Erilliset nuorisopsykiatrian yksiköt 1-2 osastoa (vaikkakin
aikuispsykiatrian ympäröimänä) ovat siten haavoittuvampia kuin laajassa nuorisopsykiatrian
osastokokonaisuudessa.
4
Kriteeri 3): Nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian yhteistyö.
Nuorisopsykiatrian osastohoidon ratkaisuja ei voi tehdä turvallisuusnäkökohdat huomioiden erillään
aikuispsykiatriasta, on hyvä keskittää osastoja toimivaksi kokonaisuudeksi sillä tavoin, että on mahdollisuus
turvallisuusnäkökulmasta tarkoituksenmukaisen henkilöstöresurssointiin kriisitilanteessa sekä eri psykiatrian
osastojen väliseen avunantoon. Nuorisopsykiatrian kaksi erillistä osastoa esimerkiksi ovat liian pieni erillinen
kokonaisuus.
Kriteeri 4): Nuorisopsykiatrian hoidettavat potilasryhmät, laadukkaat hoitojaksot ja osastoprofiilit.
Nykyaikaisessa nuorisopsykiatrisessa hoidossa tarvittava osastohoito tukee avohoitoa. Hoitoajat ovat
takavuosista lyhentyneet huomattavasti. Nuorisopsykiatriset hoidot ovat profiililtaan:
A) lyhyttä akuuttihoitoa = alle 2 viikkoa;
B) tutkimus-, hoito- ja kuntouttavia hoitojaksoja = noin 4-6 viikkoa, joskus pidempiä (1-6 kk);
C) erityisen vaikeasti oireilevien alaikäisten pitkiä (1-6 kk) kuntouttavia hoitojaksoja (os. 19).
Akuuttihoidossa (A) on potilaita kaikista potilasryhmistä eniten itsetuhoisia kriisejä ja käytöshäiriöitä. Tavallisilla
hoitojaksoilla (B) potilasryhmät ovat muita kuin käytöshäiriöitä (psykoottiset ja neuropsykiatriset, sekä toisaalta
mieliala- ja syömishäiriöt). Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten osastohoidossa (C) korostuvat puolestaan
nimenomaisesti käytöshäiriöt, sekä psykoottiset häiriöt ja neuropsykiatriset häiriöt.
Nuorisopsykiatrian osastojen laadukas profiloituminen tulisi tapahtua funktioihin:
1) akuuttihoito
2) määritellyt ja spesifit tutkimus- ja hoitojaksot hoito-osastoilla (masennus, psykoosit, neuropsykiatriset häiriöt,
vakavat syömishäiriöt)
3) vaativa osastohoito erittäin vaikeasti oireileville.
Akuuttiosastohoidon (1) tulisi olla profiililtaan nopeatempoiseksi, aktiivisesti verkostoituvaksi ja hoitootteeltaan kriisihoito-interventiota tarjoavaksi. Hoito-osastot (2) voisivat kehittää osaamistaan toisaalta a)
masennus / syömishäiriöt – problematiikassa (esimerkiksi suunnitelmallisten osastointerventioiden kuten
osastomuotoisen DKT:n tai KKT:n käyttö); toisaalta psykoottisten ja neuropsykiatristen häiriöiden
kuntouttavampaan suunniteltuun hoitoon. Erityisen vaikeasti oirelevien nuorten hoidossa korostuu rauhallinen,
käyttäytymisen hallintaan pyrkivä hoito, joka perustuu huolelliseen moniammatillinen tutkimukseen ja tähtää
ongelmien taustalla olevien biologisten, vuorovaikutuksellisten ja verkostoon liittyvien tekijöiden
haltuunottoon. Osastohoito on siten kokonaisvaltaista, edellä mainitut systeemit huomioivaan kuntouttavaa
hoitoa.
Arviointi ja yhteenveto
Optimaalisesti nuorisopsykiatristen osastojen tulee sijaita hyvin sijoitettuna. Saavutettavuus hyvien ja nopeiden
yhteyksien kautta suurimmasta osasta HUS -aluetta on toimivien ja nopeiden liikenneyhteyksien kautta hyvä
Helsinkiin (LUSHA, LoSHA, PoSHA ja HySHA). Keski-Uudellamaalla, erityisesti Kellokosken aluetta ajatellen
tavoitettavuus on hyvä yksityisillä kulkuvälineillä etelästä, varsinkin Järvenpäästä ja Tuusulasta, muilta alueilta
haasteellisempi ja erityisesti julkisten liikennevälineiden peitto on varsin heikko. Kaikkiaan hoidon laadun
kannalta profilointi ja keskittävä ote on nuorten potilaiden kannalta selkeä etu. Kilometrimääräiset matkat eivät
ole alueella absoluuttisesti pitkiä. Keskittävää otetta vastaan tulee punnita niiden mahdollisten etujen suhteen,
joita voitaisiin tavoittaa alueellisesti jonkin verran kilometrimääräisesti läheisemmillä nuorten osastopalveluilla,
jotka sijaitsisivat pienessä koossa kahden nuorisopsykiatrisen osastoyksikön muodostamana.
Nuorisopsykiatrian skenaariot:
A) Kaksi nuorisopsykiatrian osastoa (os. B11 ja os. B19) jää Kellokosken sairaalaan.
B) Nuorisopsykiatrian osastot sijoitetaan pääkaupunkiseudulle aikuis- ja nuorisopsykiatriseen sairaalaan
Plussat ja miinukset eri skenaarioille:
5
Skenaario A): logistiikka: – /(+); nups-nups tuki: -; nups-aikpsyk tuki: +/-; profilointi ja laatu: Skenaario B): logistiikka: + /(-); nups-nups tuki: +, nups-aikpsyk tuki: +/-; profilointi ja laatu: +
Huomattavaa on vielä, että nuorisopsykiatrinen osastohoito ei toimi umpiossa. Mikäli Hyvinkää rakentaa
kriisimoduuleja, näillä voidaan osin tukea kriisitilanteiden hallintaa, muttei täysin estää sellaisia kriisitilanteita,
joiden hoito vaatii suljettua osastohoitoa. Koulupalveluissa kehitys on mennyt kohti polikliinisia luokkia, ja
valtaosa potilaista on avohoidossa olevia nuoria, entiset sairaalakoulut lähestyvät siis psykiatrisesti oirelevien
nuorten kouluja. Näiden nuorten koulunkäynti voi hyötyä koulun erikoistumisesta, mutta koulun ei tarvitse
sijaita sairaalan vieressä.
Nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta
3.3
HYKS Psykiatria, Psykoosi ja oikeuspsykiatrian linja
Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linja tarjoaa Kellokosken osalta palveluja HUS kunnille ja laajennettuna ERVAalueelle. Tehostettu osastonhoito tarkoittaa vaativien psykoosipotilaiden hoitoa ja pitkäaikaista kuntoutusta.
Yhteenveto vuosille 2015–2016
Kellokoskella toimii linjan 6 osastoa, joista 4 osastoa (P10, P20, P40, P50) sijaitsee Uudessa talossa, yksi
Talousrakennuksessa (P24) ja yksi osasto (P30) Ohkolan kiinteistössä. Ohkolassa toimii lisäksi poliklinikka ja
Kalliomaan asumisvalmennusyksikkö. Syksyllä 2015 Ohkolaan muuttaa osasto P24. Ohkolan tilat ovat modernit ja
potilaiden kannalta ajanmukaiset. Potilailla on pääsääntöisesti yhden hengen huoneet. Yhteensä sairaansijoja on
linjalla 110 ja lisäksi 5 asumisvalmennuspaikkaa. Oikeuspsykiatrian poliklinikoiden toiminta jakaantuu
Kellokoskelle ja Helsinkiin Psykiatriakeskukseen. Ohkolassa sijaitseva oikeuspsykiatrian poliklinikka väistyy osasto
24 alta ja sille etsitään tiloja Ohkolan tai Kellokosken kiinteistöistä. Poliklinikka voisi kokonaisuutena sijaita myös
Helsingissä, koska potilaat ovat pääosin pääkaupunkiseudulta (Helsinki).
Uudessa talossa rakenteellisia ongelmia ovat mm. ilmastointi, lääkehuoneiden viilennys, eristyshuoneet eivät
täytä täysin nykyajan standardeja ja potilashuoneet ovat pieniä pääsääntöisesti kahden hengen huoneita.
Osastoille tarvittaisiin rauhoittumishuoneita sekä tapaamishuoneita. Teknisenä hankkeena HUS tilakeskus on
esittänyt vain Uuden talon ilmanvaihdon perusparannusta. Muihin muutostöihin ei ole esitetty rahoitusta.
Psykoosi- ja oikeuspsykiatristen potilaiden kuntoutumisen tukena Kellokoskella on toiminnallisen kuntoutuksen
yksikkö, joka kuuluu hallinnollisesti osastoon 24. Yksikkö muodostuu liikuntahallista, työkeskuksesta,
puutarhasta ja Kellokoskella ja Ohkolassa toimivista ulkotyöryhmistä.
Yhteenveto vuosille 2017 – 2018
Yllä mainitut osastot jatkavat toimintaansa Kellokosken alueen kiinteistöissä. Vuoden 2017 aikana Psykoosien ja
oikeuspsykiatrian linjan osastopaikoista tulee Tiekarttasuunnitelman mukaan vähentää kahdeksan paikkaa.
Ainakin osa näistä paikkavähennyksistä tulee kohdistumaan Kellokoskella sijaitseviin osastoihin. Neuvottelua
vähennyksistä tullaan käymään yhteistyökuntien ja Valtion mielisairaaloiden kanssa. Vähennyksen jälkeen
sairaansijoja tulee olemaan 102 - 107 ja vähintään 5 asumisvalmennuspaikkaa. Toiminnallisen kuntoutuksen
yksikkö tulee jatkamaan alueella osastokuntoutuksen tukena. Sisältöjä kehitetään potilaiden tarpeiden mukaan
ja se tulee vaikuttamaan tilojen käyttötarpeeseen.
Yhteenveto vuosille 2019 - 2025
Mikäli osastot jatkavat toimintaansa Kellokoskella, se tarkoittaa mittavia rakennusten muutostöitä osastojen
saattamiseksi nykypäivän standardeja vastaaviksi. Kellokosken alueen etuja olisivat rauhallinen ympäristö, hyvät
ulkoilumahdollisuudet ja monipuolinen toiminnallinen kuntoutuskokonaisuus. Haasteina ovat useimpien
potilaiden kohdalla pitkät etäisyydet oman alueen peruspalveluihin ja omaan sosiaaliseen verkostoon. Lisäksi
6
kuten edellä todettiin, muutostyöt tulevat huomattavan kalliiksi. Tulevaisuuden sairaalassa tulisi olla yhden
hengen huoneet, mihin Kellokosken tiloissa ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia, vaan tarvitaan
uudisrakentamista. Mikäli muut HYKS osastot ja HySHA:n osastot siirtyvät pois Kellokoskelta jäävät tehostetun
osastohoidon ja oikeuspsykiatrian osastot hyvin haavoittuviksi.
Suurin osa psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan potilaista tulee pääkaupunkiseudun alueelta. Tästä
näkökulmasta tehostetun osastohoidon ja kuntoutuksen palveluiden sijainti lähempänä pääkaupunkialueen
toimintoja palvelisi paremmin suurinta osaa potilaista. Yhteydet lähipalveluihin mahdollistavat sairaalahoitojen
lyhenemisen sairaalahoidon ollessa vahvasti avohoidon tukipalvelua. Mahdollisessa suursairaalassa muiden
osastojen tuki ja henkilöstötilanteen hallinta ovat helpommin toteutettavissa. Rekrytoinnin,
päivystysjärjestelyjen ja osaamisen kannalta suursairaalan sijainti lähellä asumiskeskusta ja yliopistoa takaavat
luontevasti laadun ja potilasturvallisuuden jatkuvan kehittämisen. Oikeuspsykiatrian poliklinikan toiminnot
voidaan keskittää yhteen paikkaan. Yhteistyö Helsingin kaupungin psykiatrian kanssa tiivistyy ja tämä tarjoaa
synergiahyötyä. Toisaalta toiminnallisen kuntoutuksen kokonaisuuden siirtäminen pääkaupunkiseudulle on
haasteellista jo sopivien tilojen löytymisen kannalta. Osastojen siirtyminen pääkaupunkiseudulle lisää osalla
potilaista ja omaisista etäisyyttä lähialueeseen. Siirtyminen maantieteellisesti täysin uudelle alueelle aiheuttaa
todennäköisesti suuria muutoksia henkilökunnassa ja tällöin riittävän osaamisen säilymisestä on pidettävä huoli
ja tämä lisää luultavasti koulutustarpeita. Nykyisellä henkilökunnalla on korkeatasoista osaamista vaativan,
tehostetun psykiatrisen hoidon alalta.
Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan sairaansijatarve tulee olemaan 114 – 120 riippuen somaattisten
sairaaloiden yhteydessä sijaitsevien osastojen sairaansijamäärästä ja profiilista. Suurimman sairaansijojen
käyttäjänä linjan arvio on, että sairaansijat HYKS Psykiatriassa voidaan sijoittaa yhteen suursairaalaan. Sairaalan
tilojen tulee mahdollistaa riittävän kattava toiminnallinen kuntoutus ja asumisvalmennus. Tulevaisuudessa
yksikössä keskitytään yhä enemmän potilaisiin, joiden hoito on erityisen vaativaa ja mm. turvallisuustekijöihin
on kiinnitettävä suurta huomiota. Osastojen on sijoituttava tiloihin, joissa on riittävä päivystyksellinen valmius.
Skenaario, jossa Tehostetun osastohoidon ja oikeuspsykiatrian yksiköt jäisivät ainoina HUS-osastoina
Kellokoskella, ei ole suositeltava.
Oikeuspsykiatrian erityispiirteet
THL:n määräyksellä hoidossa olevien potilaiden hoitoajat ovat yleensä pitkiä, usein vuosia. Näiden potilaiden
osalta sairaalan ajanmukaiset tilat, mahdollisuus ulkoilla ja liikkua sekä harrastaa ovat erityisen tärkeitä. Sekä
sairaalan että sairaalan ulkopuolisen ympäristön tulee tarjota riittävästi virikkeitä ja tukea mahdollisuuksien
mukaan vähittäistä avohoitoon siirtymistä. Lisäksi tässä potilasryhmässä tarvitaan toistuvia viranomaisarvioita,
joten niiden saatavuus on hyvä huomioida osastojen sijaintia suunniteltaessa.
Psykoosi ja oikeuspsykiatrian linjajohtaja Tuula Kieseppä ja ylihoitaja Päivi Soininen
3.4
Hyvinkään sairaanhoitoalue
Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot vuosina 2015-2018
Kellokosken sairaalassa on kaksi Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian osastoa (vastaanotto-hoito-osasto 1
mielialahäiriöpotilaille, 18 ss ja osasto 2 psykoosipotilaille, 18 ss; yht.36 ss) sekä tehostetun avohoidon yksikkö
(TAY). Osasto 1 sijaitsee tällä hetkellä Vastaanottorakennuksessa, mutta siirtyy sieltä nopeutetussa aikataulussa
kesäkuun alussa Talousrakennukseen (nykyisen osaston P24 tilalle) sisäilmaongelmien vuoksi. Osasto 2
siirrettiin nopeasti helmikuussa Vastaanottorakennuksesta Keskitaloon. Osasto 2 ja TAY siirtyvät Keskitalosta
Talousrakennukseen syksyllä 2015. Näin Hyvinkään sairaanhoitoalueen toiminta keskitetään
Talousrakennukseen.
7
Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot 2019 alkaen
Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatrian tulosyksikön arvio tulevasta sairaansijatarpeesta
HUS Psykiatrian tiekarttaraportissa esitetään HUS-alueella merkittävää psykiatristen sairaansijojen laskua.
Hyvinkään sairaanhoitoalueella tavoitetila on raportin mukaan seuraava:
Sairaansijat
Nuorisopsykiatria
6,9
Aikuspsykiatria
48,4
Oikeuspsykiatria
9
Vanhuspsykiatria
9,3
HYSA Psykiatria on viimeisen kahden vuoden aikana tehostanut avohoitoa ja vähentänyt sairaalakäyttöä, joten
sairaalapaikkatavoitteen saavuttaminen lähivuosien aikana on mahdollista.
Nuorisopsykiatria
Vaihtoehto 1
Jos HYKS Psykiatrian Nuorisopsykiatrian toiminta jatkuu Ohkolan kiinteistössä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen
nuorisopsykiatrinen hoito voi toteutua siellä.
Vaihtoehto 2
Jos HYKS Psykiatrian Nuorisopsykiatrian osastotoiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle yhteen sairaalaan,
Hyvinkään sairaanhoitoalueen pidemmät nuorisopsykiatriset hoidot voidaan keskittää myös sinne. Hyvinkään
sairaalaan sijoittuvien psykososiaalisten palvelujen yhteyteen tulee varata nuorisopsykiatrisia potilaita varten 23 ns. yöpymismodulipaikkaa, joita voidaan käyttää päivystystilanteissa sekä 1-2 vuorokauden hoitoja
tarvittaessa. Tällä hetkellä merkittävä osa nuorisopsykiatrisista potilaista tulee hoitoon päivystysaikana ja
kotiutuu 1-2 päivän hoidon jälkeen. Heidän osaltaan hoidossa on keskeistä myös perheen tuki ja neuvottelut
paikallisen sosiaalitoimen kanssa.
Vanhuspsykiatria
Jos HYKS Psykiatrian vanhuspsykiatrinen osasto jatkaa Kellokosken kiinteistössä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen
vanhuspsykiatrinen osastohoito toteutuu siellä. Gero-, Neuro- ja Päihdepsykiatrian linjan kehityssuuntana on
enenevästi tukea perusterveydenhuoltoa. Tavoitteena on toteuttaa valtaosa muistisairaiden potilaiden
vaikeiden käytösoireiden hoidoista terveyskeskusten vuodeosastolla konsultaatiotuen avulla. Tämä suunta
vaikuttaa Hyvinkään sairaanhoitoalueella myös sopivalta. Vanhuspsykiatrian vaativampi tutkimus, hoito ja
kuntoutus voidaan toteuttaa keskitetysti, mutta merkittävä osa laitoshoidosta tarjotaan perustasolla lähellä
omaisia ja potilaan kotia. Samoin vaativa neuropsykiatrinen laitosolosuhteita edellyttävä tutkimus, hoito ja
kuntoutus voidaan keskittää pääkaupunkiseudulle.
Aikuispsykiatria
Vaihtoehto 1
Jos HYKS Psykiatrian toiminta jatkuu Kellokoski-Ohkolan kiinteistöissä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot
(yhteensä 36 paikkaa) jatkavat toimintaansa siellä. Näiden lisäksi Hyvinkään sairaanhoitoalue tarvitsee noin 8-10
pitkäaikaisempaa kuntoutuspsykiatrista hoitopaikkaa, jotka voivat sijaita Kellokoski- Ohkolan alueella olevissa
HYKS Psykiatrian yksiköissä. Samoin tarvittavat oikeuspsykiatriset osastopaikat tuottaa HYKS. Yksittäisten
erityispotilaiden kohdalla voidaan hoito toteuttaa pääkaupunkiseudun keskitetyissä yksiköissä
(erityistutkimukset, vakavat syömishäiriöt jne).
8
Vaihtoehto 2
Jos HYKS Psykiatria vetäytyy Kellokoski-Ohkolan kiinteistöstä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen akuuttia
psykiatrista hoitoa osastopaikat pyritään sijoittamaan Hyvinkään sairaalan yhteyteen, noin 30 sairaansijaa.
Tässä tilanteessa oikeuspsykiatrisen hoidon lisäksi HYKS Psykiatrian keskitetyistä palveluista hankitaan erityistä
pakkoa hoidossa edellyttävien potilaiden hoidot- lähinnä sidontaeristystä vaativien potilaiden hoito. Hyvinkään
sairaanhoitoalueen väestö tarvitsee 8-10 pitkäaikaisempaa paikallista kuntoutuspsykiatrista hoitopaikkaa,
mahdollisimman tiiviissä yhteydessä alueellisen skitsofrenian avohoitoon. Näiden sijoittumista pohditaan HUSpsykiatrian kokonaisuudessa. Sijoituspaikkoina voisivat tulla kysymykseen Hyvinkään sairaalaan sijoittuva
psykososiaalinen yksikkö tai järjestää esimerkiksi tuetun asumispalvelun yhteyteen yöpymismodulityyppisesti.
Osastoryhmän päällikkö Saija Syvänen, tulosyksikön johtaja Eila Sailas, sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari
3.5
Helsingin kaupunki
Neuropsykiatriset potilaat
Helsinkiläisten HUS alueen keskitetyn neuropsykiatrisen osastohoidon potilaiden hoito toteutuu
tarkoituksenmukaisimmin Helsingin alueella ja suunnitelma hoidon sijoittamisesta toistaiseksi HYKS
Psykiatriakeskuksen yhteyteen vastaa näiden henkilöiden hoitamiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön liittyviin
tarpeisiin parhaiten. Toiminta on tarkoituksenmukaista keskittää mahdollisimman lähelle peruskuntaa ja siihen
voidaan yhdistää myöhemmin Helsingin kaupungin omat neuropsykiatrian polikliiniset toiminnot.
Oikeuspsykiatriset potilaat
Oikeuspsykiatristen potilaiden hoito on mielenterveyslaissa selkeästi erotettu omaksi erityisalueekseen ja on
lisäksi erityispiirteidensä vuoksi muusta psykiatrista erillinen lääketieteen erikoisala. Näiden potilaiden
hoitamisessa tarvitaan korostuneen toiminnallista ja kuntoutuksellista otetta ja hoito on usein pitkäkestoista ja
paluu laitoksesta normaalielämään valvottua, ohjattua ja sovitettu potilaan sopeutumiskykyihin muuttuvissa
oloissa. Päihteisiin ja epäsosiaalisiin verkostoihin liittyvät tekijät ovat keskeisiä hoitojen siirtymävaiheissa ja
hoidon valvottavuus korostuu. Koska kyseessä on selkeästi totutteluvaihe vapaampiin oloihin ennen
pysyvämpään asumiseen sijoittumista, voivat nämä hoidot toteutua peruskunnan ulkopuolella, valvotussa ja
nimenomaan soveliaassa ympäristössä, joka täyttää toiminnalliset (riittävä työtoiminta on saatavilla) ja
ympäristöön liittyvät (riittävän päihteetön, väljä ja rauhallinen) vaatimukset.
Osastotoimintojen siirtäminen lyhyellä aikavälillä Ohkolan sairaalaan on Helsingin näkemyksen mukaan
perusteltua, jotta ei hajoteta saavutettua yhtenäistä osaamista ja osastohoitojen keskittämisestä saatavat
hyödyt säilytetään.
Vaikeahoitoiset potilaat
Osa vaikeahoitoisista potilaista on hoidontarpeeltaan lähellä oikeuspsykiatrisia potilaita ja heidän sairautensa
kehityssuunta saattaa usein olla jyrkästi heikentyvä. Akuuttihoito on mahdollista toteuttaa lähellä peruskuntaa
nykyrakenteita käyttäen mutta kuntoutusvaiheen hoidossa korostuvat samat rajoittavat tekijät ja
hoitoperiaatteet kuin oikeuspsykiatristen potilaiden hoitamisessa. Vaikeahoitoisten potilaiden kuntoutusvaihe
on tarpeellista säilyttää läheisessä yhteydessä oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoon ja potilaiden siirtymisessä
sairaalasta asumiseen ja avohoitoon kohti peruskuntaa noudatetaan pitkälti samoja periaatteita kuin
oikeuspsykiatristen potilaiden vaiheittaisessa avohoitoon siirtymisessä.
Keskipitkällä aikavälillä (2019–2020->) Helsingin kaupungin oma vaikeahoitoisten potilaiden asuttamiseen
liittyvä psykososiaalinen tuki ja psykiatrinen hoito, joka sisältää akuutin sairaalahoidon, kuntoutusosastohoidon
ja polikliiniset toiminnat, on tarkoituksenmukaista sijoittaa yhteen kokonaisuuteen nykyisin Kellokoskella
tapahtuvan vaikeahoitoisten kuntoutushoidon kanssa. Tähän liittyvät laajat tila- ja toimintatarpeet vaativat
kuitenkin jatkossa erillistä suunnitelmaa.
9
Yhteenveto
Helsinki näkee tarkoituksenmukaisena neuropsykiatristen potilaiden osastohoidon keskittämisen HYKS
Psykiatriakeskuksen alueelle ja jatkossa Helsingin kaupungin oma neuropsykiatrian polikliininen toiminta on
tarkoituksenmukaista liittää tähän neuropsykiatrisen yksikön kokonaisuuteen.
Lähivuosia koskien (2016-2019) Helsinki pitää sopivana oikeuspsykiatristen ja vaikeahoitoisten potilaiden
osastohoidon säilyttämistä yhtenäisenä kokonaisuutena ja tämän on suotavaa sijoittua maantieteellisesti
yhtenäiselle alueelle, toiminnalle sopivaan ympäristöön. Helsingin näkemyksen mukaan Kellokosken sairaalan
tilat sijaitsevat toiminnan järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.
Keskipitkällä aikavälillä voitaneen tarkastella helsinkiläisten oikeuspsykiatristen ja vaikeahoitoisten potilaiden
osasto- ja avohoidon järjestämiseen liittyvää hoitoprosessia, ja osastohoidon seudulliseen sijaintiin liittyviä
tilaratkaisuja yhdessä Helsingin nykyisin tuottaman psykiatrisen kuntoutushoidon ja asumismallien kehittämisen
kanssa.
Kaikkia vaikeahoitoisia helsinkiläisiä potilaita koskevan psykiatrisen ja psykososiaalisen hoidon ja hoitoketjujen
yhdistäminen edellyttää onnistuakseen keskipitkällä aikavälillä erillistä kokonaissuunnitelmaa, koska nämä
toiminnat sijaitsevat nykyisin maantieteellisesti ja hallinnollisesti erillisinä Helsingin Kaupungin sote-toiminnan
ja HYKS Psykiatrian osina.
ylilääkäri Teemu Männynsalo, Helsingin kaupunki
10
4
4.1
HUS PSYKIATRIAN TILAT
Kellokosken sairaalan tilatietoja
Kellokosken sairaalassa on 16 rakennusta, joista 13 sijaitsee Kellokosken sairaalan alueella ja 3 rakennusta
Ohkolan alueella. Vuonna 2014 Kellokosken sairaalassa (Kellokoski ja Ohkola) huoneala oli 15 074 m2 ja alueen
toteutuneet sisäiset vuokrat psykiatrian osalta olivat n. 3,4 M€. Tarkemmat tiedot rakennuksittain, liite 1.
Kuviossa 1. on kuvattuna Kellokosken sairaalan rakennukset. Kuviossa punaisella ympyrällä on kuvattu käytöstä
poistunut rakennus ja punaisella katkoviiva ympyrällä vuoden 2015 aikana psykiatrian käytöstä poistuvat
rakennukset. Kuviossa 2. on kuvattuna Ohkolan rakennukset.
Kuvio 1. Kellokosken sairaalan rakennukset
Kuvio 2. Ohkolan rakennukset
Tällä hetkellä potilaiden osastohoitoa on viidessä eri rakennuksessa. Vuoden 2015 loppuun mennessä
luovutaan Vastaanottorakennuksesta sen sisäilmaongelmien vuoksi ja Keskitalo tyhjenee psykiatrian
toiminnasta ja vuokrataan eteenpäin. Kartano toimii hallinnon tiloina.
Tuusulan kunta on käynnistänyt Kellokosken keskustan asemakaavamuutoksen. Kaavaluonnoksessa useimmat
sairaala-alueen rakennukset ovat rakennussuojelumerkinnällä sr-2. Merkintää käytetään kohteissa, joilla on
erityisesti kaupunkikuvallista merkitystä ja/tai ne ovat arvokkaita kokonaisuuden osana. Usein näillä kohteilla on
myös rakennustaiteellista ja/tai historiallista arvoa ja niissä voi olla myös arvokkaita sisätiloja.
Asemakaavaluonnoksessa myös Kartano-rakennusta ympäröivä puisto on merkitty suojeltavaksi. Lisäksi alueella
on tunnistettu erilaisia luonnonsuojeluarvoja, millä voidaan arvioida olevan vaikutusta kiinteistön tuleviin
kehittämis- ja käyttömahdollisuuksiin. Kellokosken sairaala-alue kuuluu valtakunnalliseen rakennettujen
kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY), joka ohjannee vahvasti asemakaavan muutostyötä.
Vireillä olevan Kellokosken asemakaavamuutoksen vaikutuksia sairaalarakennusten peruskorjaus- ja
laajentamismahdollisuuksiin sekä alustavasti suunniteltuun asuntorakentamiseen on toistaiseksi vaikea
ennakoida. Sairaala-alueen historiallinen arvo antaa kuitenkin viitteitä siitä, että suojelumääräykset tulevat
oleellisesti ohjaamaan sairaalatoiminnan jatkamisen toiminnallisia ja erityisesti taloudellisia edellytyksiä.
11
Kellokosken sairaalan rakennuksia
Uusitalo, rakennettu v. 1958, kokonaispinta-ala 5 648 m2, sr-2*
sairaansijoja 85, Hyks psykiatrian käytössä, korjausarvio 5-10 v. aikajanalla 26 M€
1.krs. juhlasali, fysioterapia, toimistoja, vastaanottotiloja, poliklinikka yms.
2.krs. Kellokosken neuropsykiatrian osasto P22
3.krs. Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto P20
4.krs. Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto P10
5.krs. Kellokosken psykoosiosasto P40
6. krs. Kellokosken psykoosiosasto P50
Ohkolan kiinteistö, rakennettu v. 1960, kokonaispinta-ala 4 441 m2
sairaansijoja 38, Hyks psykiatrian käytössä, korjausarvio 5-10 v. aikajanalla 2,5 M€
1. krs. Tuusulan kunnan Kalliomaan koulu
2. krs. Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B19
3. krs. Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11
4. krs. Nuorisopsykiatrian intensiivisen avohoidon poliklinikka, Kellokosken nuorisopsykiatrian
liikkuva toiminta, Kellokosken oikeuspsykiatrian poliklinikka, vastaanottotiloja, toimistohuoneita,
kokoustiloja
5. Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto P30
Talousrakennus, rakennettu v. 1951, kokonaispinta-ala 2 015 m2, sr-2
sairaansijoja 36 (tilanne loppuvuodesta 2015), Hyvinkään sairaanhoitoalueen (HySHA) käytössä,
korjausarvio 5- 10 v. aikajanalla 15 M€
1. krs. ruokasalit
2. krs. Tehostetun avohoidon yksikkö, HySHA, (tällä hetkellä Keskitalossa)
3. krs. Osasto 2, HySHA, (tällä hetkellä Keskitalossa)
4. krs. Osasto 1, HySHA, (tällä hetkellä Vastaanottorakennuksessa)
Kartano, rakennettu v. 1889, kokonaispinta-ala 1 100 m2, sr-2, Hyks Psykiatrian, Hyvinkään
sairaanhoitoalueen ja liikelaitosten käytössä, korjausarvio 5-10 v. aikajanalla 11 M€
1. krs. neuvotteluhuone, toimisto- ja vastaanottohuoneita
2. krs. neuvotteluhuone, toimistohuoneita
3. krs. neuvotteluhuoneita, toimistohuoneita, tieteellinen kirjasto
Keskitalo, rakennettu v. 1931, kokonaispinta-ala 1 834 m2, sr-2
sairaansijoja (tällä hetkellä) 18, poistuu psykiatrian käytöstä 31.12.2015 mennessä, korjausarvio
5-10 v. aikajanalla 18 M€
1. krs. vuokrattu ulkopuoliselle
2. krs. Tehostetun avohoidon yksikkö, HySHA, (siirtyy vuoden 2015 aikana Talousrakennukseen)
3. krs. Kellokosken psykoosiosasto 24, Hyks, (siirtyy vuoden 2015 aikana Ohkolaan)
4. krs. Osasto 2, HySHA (siirtyy vuoden 2015 aikana Talousrakennukseen)
Vastaanottorakennus, rakennettu v. 1983, kokonaispinta-ala 2 780 m2, sairaansijoja (tällä
hetkellä) 18, poistuu käytöstä 31.12.2015 mennessä, korjausarvio 12 M€.
- Osasto 1, HySHA (siirtyy Kesän 2015 aikana Talousrakennukseen)
- työterveyshuolto
- kahvio
- vahtimestarit
- arkisto
- toimistohuoneita
Puutarhatyökeskus, rakennettu v.
Työkeskus, rakennettu v. 1961,
2007,
kokonaispinta-ala
kasvihuoneet 645 m2
859 m2
kasvihuoneen huoltorakennus
Työtoimintaa sairaalan ja
153 m2
avohoidon potilaille.
Korjausarvio 5-10 aikajanalla 4
M€
Museo, rakennettu v. 1930,
kokonaispinta-ala 303 m2,
sr-2
Sairaalan museo ja työtoiminnan
myymälä Puoti.
Korjausarvio 5-10 v. aikajanalla
1,2 M€
Anna Salomen kappeli, sr-2
rakennettu v. 1934.
Korjausarvio 5-10 v. aikajanalla
0,1 M€.
* rakennussuojelumerkintä: sr-2 merkintää käytetään kohteissa, joilla on erityisesti kaupunkikuvallista merkitystä ja/tai ne ovat arvokkaita kokonaisuuden
osana. Usein kohteilla on myös rakennustaiteellista ja/tai historiallista arvoa. Niissä voi joskus olla myös arvokkaita sisätiloja.
12
4.2
Kellokosken sairaalan peruskorjaustarpeet
Kellokosken sairaalan rakennukset ovat eri-ikäisiä ja – kuntoisia. Kellokoskella potilashoidossa toimivat
rakennukset ovat kaikki peruskorjauksen tarpeessa. Ohkolan kiinteistö Mäntsälän kunnan puolella on
peruskorjattu vuosina 2012–2014. Seuraavassa on kuvattu Kellokosken sairaalan rakennukset ja karkea
kustannusarvio peruskorjauksille. Kustannusarvio on laskettu sen mukaan, että rakennukset peruskorjataan
nykyisten sairaalakriteereiden mukaisesti (yhden hengen potilashuoneet, joissa oma WC).
KELLOKOSKEN SAIRAALA, RAKENNUKSET
vastaanottorakennus
uusitalo
työkeskus
talousrakennus
hautauskappeli
kartano
kasvihuone
kasvihuoneen
huoltorakennus
keskitalo
lämpökeskus
museo
pesularakennus
rantasauna
bruttoala m²
3307
7331
1267
4149
49
3068
651
179
€ / Rakennus
12 000 000
26 000 000
4 000 000
15 000 000
100 000
11 000 000
2 000 000
400 000
5048
252
461
1790
162
27714
18 000 000
600 000
1 200 000
6 000 000
400 000
n. 97M€
Rakennus vuosi
1983
1958
1961
1951
1934
1889
1934
ensimmäiset
1934
uusittu myöhemmin
1931
1948
1930
1948
1988
OHKOLAN SAIRAALA
Ohkolan sairaala peruskorjauksen 1. vaihe valmistui 2012 ja 2.vaihe valmistui kesällä 2014
Okolassa ei uusittu ikkunoita ja IV - koneet uusittiin osittain , koska ilmastointia oli uusittu aiemmin pieninvestointeina
5 - 10 vuoden kuluessa tulee ikkunat uusia.
Ohkolan julkisivu on alkanut rapautumaan ja seinien korjaukset ajankohtaiset lähiaikoina.
Ohkolan sairaala
8118
2 500 000
13
4.3
HUS Psykiatrian tilatietoja
TILATIETOJA HUS PSYKIATRIA TAMMIKUU-HUHTIKUU 2015
Tot.kustannukset sairaala
Tot.kustannukset vuokrakohteet
Tot. kustannukset yhteensä
Kokonaispinta-ala m2 sairaala
Kokonaispinta-ala m2 vuokrakohteet
2
Kokonaispinta-ala m yhteensä
Hyks
HySHA
LoSHA
LUSHA
PoSHA
3 621 812 183 535 173 157
78 577 174 222
1 644 187 148 672 100 263
11 220
89 447
5 265 999 332 207 273 420
89 797 263 669
44 219
3 294
5 457
2 687
3 398
HUS
4 231 303
1 993 789
6 225 092
59 055
19 330
3 082
1 866
375
1 918
26 571
63 548
6 376
7 323
3 062
5 316
85 625
Lähde: Optimaze.net
14
5
HENKILÖSTÖ
Kellokosken sairaalakampuksella työskentelee Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja HYKS psykiatrian eri linjojen
sekä liikelaitosten henkilöstöä yhteensä 432 henkilöä marraskuusta 2015 alkaen (tästä on jo poistettu Helsinkiin
marraskuussa-15 siirtyvän neuropsykiatrian osaston 21 henkilöstö). Henkilöstö käy työssä Kellokosken
sairaalassa varsin laajalta alueelta, painottuen Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntiin, mutta myös Keravalla,
Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa asuvia työntekijöitä on paljon.
KELLOKOSKEN KAMPUKSEN HENKILÖSTÖ YKSIKÖITTÄIN
PSYKIATRIAN TULOSYKSIKÖN HALLINTO
PSYKOOSI JA OIKEUSPSYKIATRIAN LINJA
Psykoosi ja oikeuspsykiatrian johto
Kellokosken psykoosiosasto 24
Kellokosken psykoosiosasto 40
Kellokosken psykoosiosasto 50
Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto 10
Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto 20
Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto 30
Kellokosken oikeuspsykiatrian poliklinikka
Kalliomaan asumisvalmennusyksikkö
Toiminnallinen kuntoutus
NUORISOPSYKIATRIAN LINJA
Kellokosken nuorisopsykiatrian intensiivisen avohoidon poliklinikka
Kellokosken nuorisopsykiarian liikkuva toiminta
Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11
Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11
GERO-, NEURO- JA PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA
Kellokosken neuropsykiatrian osasto P22
Kellokosken biologisten hoitojen polklinikka
Neuropsykiatrian poliklinikka
HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE
Psykiatrian tulosyksikön hallinto
Osasto 1
Osasto 2
Tehostetun avohoidon yksikkö
LIIKELAITOKSET
Desiko
Ravioli
HUS Kiinteistöt Oy
HUS Servis
HUS Logistiikka
Tietohallinto
YHTEENSÄ
5
178,0
8
20
26
26
27,5
26,5
25
5
2
12
74
8,5
9,5
30
26
25
22
1
2
83,00
4,00
27,75
27,75
23,50
67
35
18
9
3
1
1
432,0
Tarkemmat tiedot henkilöstöstä osastoittain ja ammattinimikkeittäin on liitteessä 2.
Henkilöstönedustajat ovat esittäneet kannanottonsa, joka on liitteessä 3.
15
6
6.1
LAAJEMMAT SUUNNITELMAT KELLOKOSKEN SAIRAALAA KOSKIEN
Kellokosken sairaalan suunnitelmat 4 vuoden aikajänteellä
Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot 1 ja 2 sekä Tehostetun avohoidon yksikkö sijoittuvat Talousrakennukseen
vuonna 2015. HYKS Psykiatrian osastot sijoittuvat Uuteen taloon ja Ohkolaan vuonna 2015. Kartano-rakennus
toimii hallinnon, asiantuntijoiden ja liikelaitoshenkilöstön tilana. Vastaanottorakennus ja Keskitalo tyhjennetään
psykiatrian toimintojen osalta 31.12.2015 mennessä. Vastaanottorakennuksen tulevaa käyttöä ja tilannetta
selvitetään. Keskitalon 1.kerros on vuokrattu 1.1.2015 alkaen Etevalle ja tavoitteena on vuokrata Keskitalo
kokonaisuudessaan ulkopuoliselle vuokralaiselle. Sivulla 12 on kuvattu tarkemmin rakennuksittain Kellokosken
sairaalan toimintaa ja tiloja.
Kuviossa 1 (s. 11) on kuvattu Kellokosken sairaalan käytöstä poistuneet ja poistuvat rakennukset.
6.2
Kellokosken sairaalan suunnitelmat pitkällä aikajänteellä
Seuraavaksi on kuvattu Kellokosken sairaalan toimintaa pitkällä (n. 10 vuoden) aikajänteellä vaihtoehtoisten
skenaarioiden avulla: 1) psykiatria jatkaa Kellokoskella (sisältää a, b ja c kohdat) ja 2) psykiatria poistuu
Kellokoskelta.
Skenaario 1. Psykiatria jatkaa Kellokoskella
Skenaariossa 1 käsitellään vaihtoehtoja, joissa psykiatria jatkaa Kellokosken sairaalassa. Skenaariossa on
hahmoteltu kolme vaihtoehtoa: a-vaihtoehdossa Kellokosken sairaalan nykyiset osastot (11 osastoa) jatkavat
Kellokoskella; b-vaihtoehdossa Kellokosken sairaalan HYKS psykiatrian nykyiset osastot (9 osastoa) jatkavat
Kellokoskella; c-vaihtoehdossa HYKS psykiatrian psykoosi-kuntoutusosastot (6 osastoa ja näihin liittyvä
toiminnallinen kuntoutus) jatkavat Kellokoskella.
Skenaariossa 1a nykytilanne jatkuu eli Hyvinkään sairaanhoitoalueen kaksi osastoa ja HYKS Psykiatrian 9 osastoa
jatkavat toimintaansa Kellokoskella (yhteensä 11 osastoa).
Skenaario 1b sisältää suunnitelman, jossa Hyvinkään osastot siirtyvät alkuvuonna 2019 Hyvinkään
uudisrakennukseen. Näin Kellokoskelle jäisi HYKS Psykiatrian 9 nykyistä osastoa.
Skenaario 1c sisältää suunnitelman, jossa Hyvinkään osastot siirtyvät alkuvuonna 2019 Hyvinkään
uudisrakennukseen. Tämän lisäksi nuorisopsykiatria ja vanhuspsykiatrian keskitetään pääkaupunkiseudulle ja
psykoosi-oikeuspsykiatrian osastot (6 osastoa) sekä siihen liittyvä toiminnallinen kuntoutus (puutarha,
työkeskus, ulkotyöt) jäävät Kellokoskelle.
Hyödyt, kun psykiatria jatkaa Kellokoskella:
Ympäristö sopii potilaiden hoitoon, varsinkin pitkäaikaiseen kuntoutukseen, monipuolinen toiminnallinen
kuntoutus (ulkotyöt, puutarha, työkeskus, liikunta-, taide-, musiikki- ja toimintaterapia) ja hyvät
ulkoilumahdollisuudet. Pitkäkestoinen sairaalahoito ja kuntoutus edellyttävät monipuolista toiminnallista
kuntoutusta.
Toiminta on jatkunut kauan – henkilöstön osaaminen, henkilöstön työpaikat säilyvät, työn ja asumisen
yhteensovittaminen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Alueellinen, tiivis yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa
Kellokosken sairaala lisää Kellokosken vetovoimaa, pitää kylän elinvoimaisena, tarjoaa työpaikkoja, työntekijät
tarvitsevat palveluja lähialueelta; psykiatria tärkeä elinkeino Tuusulassa, Mäntsälässä ja lähialueella.
16
Haitat:
Kiinteistöjen kunto edellyttäisi massiiviset investoinnit. Kaikista rakennuksista ei ole helppo saada moderneja,
nykyvaatimukset täyttäviä psykiatrisia osastoja. Esimerkiksi mikäli Uusitalo peruskorjataan niin, että tehdään
yhden hengen potilashuoneita joissa WC, mahtuu yhteen kerrokseen optimaalisesti 12 sairaansijaa. Tämä ei ole
riittävä määrä kustannustehokkuuden näkökulmasta. Aikuispsykiatriassa optimaalinen määrä on 15 sairaansijaa
ko. osastoille. Vastaavasti kiinteistöön kohdistuvat suojelumääräykset rajoittavat lisärakentamista.
Kellokosken yhteisosastot saattaisivat hyötyä suuremman osastoblokin läheisyydestä (logistiset edut,
rekrytointiin liittyvät asiat, vähäisempi suhdannevaihtelu osastoilla)
Lähialueet voi käyttää sairaalapaikkoja ”liikaakin”, helppo saatavuus/lähellä. Maantieteellinen etäisyys ohjaa
potilasliikennettä ja palvelunkäyttöä.
Erilliset rakennukset kaukana toisistaan lisää henkilöstökustannuksia turvallisuussyistä (Ohkola ja Kellokoski, 1,5
km välimatka)
Päivystyksen toteuttaminen on haastavaa. Päivystysasetus edellyttää somaattista sairaalaa lähellä (nyt 24 km
päässä).
Skenaario 1a ei ole tiekarttalinjauksen ja HUS Hallituspäätöksen 26.1.2015 § 5 mukainen, jossa tavoitteena on
perustaa psykiatrisia sairaansijoja somaattisen sairaalan yhteyteen.
Skenaario 1c aiheuttaisi käytännössä monia ongelmia liittyneenä päivystysjärjestelyihin, potilas- ja
henkilöstöturvallisuuskysymyksiin, koska jäljelle jää vähän yksiköitä ja ne sijaitsevat hajallaan toisistaan, vaikka
toiminta keskitettäisiin muutamiin rakennuksiin.
Investoinnit:
Skenaario 1a, investoinnit Kellokoski yht. 87 M€.
Skenaario 1b, investoinnit 72 M€ Hyks Kellokoski osastot, 6 M€ HySHA osastot, yht. 78 M€.
Skenaario 1c, Kellokoski osastot, toiminnallinen kuntoutus 73 M€, HySHA osastot 6 M€, 3 Hyks osastoa
Helsinkiin 16,5 M€, yht. 95,5 M€.
Henkilöstö:
Skenaario 1a: nykyinen henkilöstö 432 jatkaa Kellokoskella.
Skenaario 1b: Kellokoskelle jää n. 330 työntekijää ja n. 100 työntekijää siirtyy Kellokoskelta pääasiassa
Hyvinkäälle työhön.
Skenaario 1c: Kellokoskelle jää n. 210 työntekijää ja n. 100 siirtyy HySHAn yksiköihin ja n.120 HYKSiin.
Muut huomiot:
Sairaansijojen vähenemisen myötä sairaalatoiminta joka tapauksessa supistuu. Osa sairaalarakennuksista
psykiatrian käytössä, osa on HUS:n vuokrattava eteenpäin, että kokonaisuus säilyy taloudellisesti järkevänä,
elinvoimaisena.
17
Skenaario 2. Psykiatria poistuu Kellokoskelta
Skenaariossa 2 kuvataan vaihtoehto, jossa psykiatria poistuu kokonaisuudessaan Kellokosken sairaalasta pitkällä
aikajänteellä, sekä Hyvinkään että HYKS psykiatrian osalta.
Hyödyt:
On suurimman osan potilaista etu, että yhteisosastot ovat siellä missä suurin osa potilaista, eli
pääkaupunkiseudulla: kuntoutus, vaativat psykoosipotilaat ja oikeuspsykiatria on mahdollinen myös
kaupungissa.
Suurimman osan potilaista hoitoketjut hyötyvät pääkaupunkiseudun läheisyydestä.
Suurimman osan potilaista hoitoketjut hyötyvät Akuuttiosastoihin /akuuttitoimintaan nivoutumisesta (Akuutti
vastaanottotoiminta vs. vaativat psykoosit ym.)
Suurempi osastoblokki varsinkin Helsingin kanssa yhteistyössä mahdollistaisi esim. lisä-spesialisoitumista.
Päivystysasetus edellyttää somaattista sairaalaa lähellä.
Haitat:
Aluenäkökulmasta haasteellinen, osastohoitoon ja kolmivuorotyöhön liittyviä työpaikkoja siirtyy enempi
pääkaupunkiseudulle; Kellokosken taajaman vetovoima heikkenee merkittävästi.
Erikoissairaanhoidon poistuessa Kellokosken palveluverkko, perustason palvelut niukentuvat myös osaltaan.
Kellokosken arvokas sairaalakiinteistö miljöineen soveltuu kehitettäväksi erityyppisiin uusiin käyttötarkoituksiin
yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa, mutta tehtävä on haastava ja todennäköisesti hyvin pitkäkestoinen.
Kiinteistönomistajana HUS:lle syntyy kokonaan tai osittain tyhjistä rakennuksista huomattavia vuotuisia
ylläpitokustannuksia.
Alueen potilaiden sekä työntekijöiden matkustaminen keskitettyihin palveluihin.
Investoinnit:
Psykiatrisen sairaalahoidon keskitetyn mallin tilajärjestelyistä ei vielä ole suunnitelmaa eikä linjausta siitä,
edetäänkö yhden vai kahden keskuksen ratkaisulla. Tiekartta-suunnitelman mukaisesti keskitettäviä palveluja
varten tarvitaan 472 potilaspaikkaa nykyisiin ja/tai rakennettaviin uusiin tiloihin pääkaupunkiseudulla.
Kellokosken tilat korvaaviin psykiatrian rakennusinvestointeihin ei tässä vaiheessa ole HUS:n
investointiohjelmassa mitään varauksia eikä hankkeiden laajuutta, aikatauluja ja rahoitusjärjestelyjä ole vielä
suunniteltu. Seuraavien 10 vuoden investointinäkymä HUS:n alustavissa suunnitelmissa sisältää mm. mittavan
Traumakeskus-Syöpäkeskus-investoinnin Meilahteen ja Jorvin sairaalan laajat peruskorjaukset. Jäsenkuntien
mahdollisuudet rahoittaa jo tehtyjen sairaalasuunnitelmien lisäksi huomattavan suuri psykiatrisen sairaalan
investointitarve (karkeasti arvioiden 150 – 250 ME) joudutaan neuvottelemaan ja sopeuttamaan muihin
tarpeisiin yhdessä HUS-kuntien kanssa. Taloudelliset näkymät todennäköisesti puoltavat vaihtoehtoa, jossa
merkittävä osa tilatarpeista sijoitetaan korjaushankkeiden jälkeen nykyiseen HUS:n ja kuntien rakennuskantaan.
HYKS Psykiatrian osalta Kellokosken toimintojen siirto Helsinkiin v. 2019 onnistuu, mikäli olemassa olevien
psykiatristen kampusten (mieluiten HYKS Psykiatriakeskus) välittömässä läheisyydessä voidaan vapauttaa
osastotiloja. Tällaisia osastotiloja käyttäen Jorvin, Peijaksen ja Helsingin kaupungin psykiatrian osastovolyymeja
ja keskittämisastetta voisi rauhassa ja koordinoidusti tarkastella osana HUS yhteissairaalahanketta. Sekä Jorvin,
että Peijaksen aikuispsykiatrian osastot edellyttävät joka tapauksessa investointeja. Psykoosi-oikeuspsykiatrian
osastot, pitkäkestoinen laitoskuntoutus edellyttää monipuolista toiminnallista kuntoutusta, joka on otettava
huomioon investointisuunnitelmassa. Investointikustannukset: laskennallinen arvio peruskorjauskustannuksista
on HYKS 9 osaston ja toiminnallisen kuntoutuksen osalta 55 M€ ja vuosivuokra Helsingissä 2M€; vastaavasti
Hyvinkään osalta investointikustannukset 6M€ ja vuosivuokra 350 000€.
Henkilöstö
Henkilöstön näkökulmasta iso asia, joten suunniteltava huolellisesti ja yhteistyössä yt-menettelyn mukaan.
18
6.3
Tuusulan kunnan suunnitelmat koskien Kellokoskea ja Kellokosken sairaalan aluetta
Tuusulan kunnassa on käynnissä useita kehityshankkeita Kellokosken taajamaan, sairaalan toimintaan tai HUS:n
kiinteistöihin liittyen. Tuusulan kunta laatii koko kuntaa koskevaa yleiskaava 2040:a, jossa määritetään kunkin
taajaman kasvua. Tämän työn myötä voidaan todeta, että Kellokosken taajamalle on arvioitu n. 1500 asukkaan
kasvua seuraavan 25 vuoden aikana, mikä tarkoittaa, että aiempaa paremmin työvoimaa on saatavilla myös
Kellokosken sairaalalle lähialueelta. Tuusulan kaavahankkeiden lisäksi saman taajaman pohjoislaidalla
Mäntsälän kunta on aloittanut pientaloalueen laajentamisen suunnittelun.
Kellokosken keskustan asemakaavan muutostyö on vireillä. Sairaalan alue Vanhan Valtatien länsipuolella kuuluu
suunnittelualueeseen ja lähtökohtana asemakaavan muutosluonnoksissa on ollut sairaalan toiminnan
säilyminen. Vanhan Valtatien itäpuolelle suunnitellaan lisää kaupallisia palveluita ja keskusta-asumisen
kortteleita. Sairaalan alueelle on suunniteltu myös asumisen osalta täydennysrakentamista – keskustelua ollaan
valmiita käymään myös muunlaisesta täydennysrakentamisesta tarpeen mukaan. Samaten, mikäli sairaalan
toiminnot siirtyvät alueelta, kunta pyrkii löytämään HUS:n kanssa yhteistyössä tälle taajaman keskeiselle
alueelle sopivan käyttötarkoituksen. Käyttötarkoituksen tulisi tuolloin olla esim. sekoitus erilaisia
keskustatoimintoja eli asumisen-, toimistojen ja palveluiden yhdistelmä. Myös yhden suuremman toimijan
käyttöön voidaan koettaa asemakaavaa kehittää.
Sairaalan alueen osalta erityiskysymyksenä on rakennusten ja ympäristön suojelutarve. Kyseessä on
valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, mikä rajoittaa uudisrakentamismahdollisuuksia ja –
tehokkuutta hyvästä sijainnista huolimatta. Lähes kaikki olevista rakennuksista tulee suojella nyt laadittavalla
asemakaavalla, liite 4.
Kellokosken läntinen ohitustie on yleiskaavaluonnoksessa, mikä osaltaan parantaa Lahden moottoritien ja
Hyvinkään suuntien yhteyttä - toteutusaikataulu on avoin. Joukkoliikenteen rahoitusta on kunta tarkistanut
tämän vuoden osalta ylöspäin, minkä lisäksi on laadittu joukkoliikennestrategia. Nämä seikat vaikuttavat
luonnollisesti Kellokosken sairaalan saavutettavuuteen myönteisesti. Tuusulan kunta lähtee Kellokoskea
koskevissa suunnitelmissa siitä, että Kellokosken sairaalan toiminta jatkuu. Liitteessä 5 on luonnosvaiheessa
tehtyjä vaihtoehtoja Kellokosken keskustan alueesta.
Kaavoituspäällikkö Asko Honkanen, Tuusulan kunta
6.4
Muita suunnitelmia koskien Kellokosken sairaalan aluetta
Kuntalaisten järjestämässä keskustelutilaisuudessa 27.3.2015 käytiin läpi myös muita suunnitelmia koskien
Kellokosken sairaalan tulevaisuutta. Tilaisuudessa HUS-hallituksen jäsen, lääkäri Ilkka Taipale esitti mm.
suunnitelman, joko kokonaisuudessaan liitteessä 6.
19
7
MUIDEN SAIRAANHOITOALUEIDEN PSYKIATRISTEN SAIRAALOIDEN NYKYTILANNE JA
TULEVAISUUS TILASUUNNITELMIEN OSALTA
HUS hallituspäätöksen 26.1.2015 mukaan sairaansijamäärät ovat 31.12.2018 mennessä:
HYKS 362
HYSHA 30
LUSHA 8 (päätetty 8+2)
LOSHA 22 (päätetty 28)
POSHA 18
Helsinki 210
YHT 650
LoSHA: Lohjalle rakennettava uudisrakennus ratkaisee yhden HUS-alueen paikallisen ja alueellisen
sairaansijatarpeen. Lohjan uudisrakennus sisältää 28 sairaansijaa ja avohoidon tiloja. HUS hallitus linjasi
3.3.2014, että Lohjalle (Lohjan sairaanhoitoalue ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue yhdessä) tarvitaan
suunniteltavaan uudisrakennukseen yhteensä 28 sairaansijaa. Nämä 28 osastopaikkaa eivät välttämättä edellytä
Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen käyttöä, vaan mitoitus soveltuu myös yksin Lohjan sairaanhoitoalueen
käyttöön, kun mukaan lasketaan suunniteltu perustason osastokäyttö. Paloniemi poistuu HUS:n käytöstä,
kiinteistö on alueen kuntien yhdessä omistama eikä sen jatkosta siten jää vastuita HUS:lle.
LUSHA: Raaseporissa kaupunki rakentaa tilat, joista HUS vuokraa psykiatrian osasto- ja muita tiloja. Raaseporin
uudisrakennukseen on tarkoitus rakentaa 8 aikuispsykiatrian ja 2 nuorisopsykiatrian sairaansijaa ja avohoidon
tiloja. Asiaa koskeva aiesopimus on hyväksytty HUS hallituksessa 11.5.2015. Uudisrakennuksen on tarkoitus
valmistua keväällä 2017. Tammiharjun sairaalan rakennukset on myyty Raaseporin kaupungille.
PoSHA: Erittäin huonokuntoisen Kevätkummun mahdollisesti korvaavaa ratkaisua ei vielä ole. Psykiatrian
tiekartan mukainen tilasuunnittelu käynnistyi 6.5.2015. Tavoitteena on saada 18 psykiatrista sairaansijaa ja
avohoidon tiloja Porvoon somaattisen sairaalan yhteyteen. Tiekartan sairaansijamitoituksen päälle voi
suunnitella omistajakuntien kanssa ns. perustason paikkoja, esimerkiksi päihdehuoltoon liittyviä.
Huonokuntoisesta Kevätkummun sairaalasta on tarkoitus luopua, kun uudet tilat on saatu.
Kellokosken sairaalan ja HYKS-Psykiatriakeskuksen sekä Peijaksen ja Jorvin psykiatrian tilojen käyttö,
peruskorjaaminen ja /tai korvaaminen uudistiloilla on selvittelyvaiheessa; koskien myös työnjakoa Helsingin
kaupungin psykiatrian kanssa.
20
8
YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITTELU
HUS hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Aki Lindén asetti 17.2.2015 § 22 Kellokoski -työryhmän
selvittämään Kellokosken ja Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä.
Työryhmä on käsitellyt Kellokosken sairaalan toimintoja potilashoidon näkökulmasta sekä sairaalan tilojen
kuntoa, remonttitarpeita ja tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta. Lisäksi työryhmä on todennut muiden
sairaanhoitoalueiden psykiatristen sairaaloiden nykytilanteen sekä tila- ja investointisuunnitelmat.
HUS psykiatrian erikoissairaanhoidon laskennallinen tavoite on 4 sairaalapaikkaa 10 000 asukasta kohden (0.4
promillea) 31.12.2018 mennessä. Tämä tarkoittaa nykyisten 780 sairaansijan vähentämistä 650:een. HUS
hallituspäätöksessä 26.1.2015 § 5 sairaansijamäärät 31.12.2018 mennessä on määritelty seuraavasti: HYKS 362,
Hyvinkää 30, Länsi-Uusimaa 8, Lohja 22, Porvoo 19 ja Helsinki 210, yhteensä 650. Tavoitteeseen pääseminen
edellyttää psykiatrisen avohoidon voimakasta kehittämistä ja hoidon painopisteen siirtämistä entistä enemmän
avohoitoon. Investointipäätöksiä tehtäessä arvioidaan sairaalapaikkojen määrä konkreettisesti tämän 0.4
promillen puitteissa alueellinen sairastavuus ja muut tarvetekijät huomioiden.
Kehittyvän avohoidon tueksi suunnitellaan somaattisten sairaaloiden yhteyteen alueellisia sairaalapaikkoja,
joiden lukumäärä on enintään puolet koko alueen sairaalapaikkamäärästä. Tämä suunnittelu on pisimmällä
Lohjan ja Länsi-Uusimaan alueilla, joilla muutos toteutunee vuoteen 2018 mennessä. HUS hallituspäätöksissä
Länsi-Uusimaalle on määritelty 8 aikuispsykiatrian ja kaksi nuorisopsykiatrian sairaansijaa ja Lohjalle 28
sairaansijaa uudisrakennuksiin. Muilla alueilla suunnittelu on käynnissä/käynnistymässä sekä tilojen että
tarkempien sairaansijamäärien osalta. Suurin osa sairaansijoista keskitetään HYKS psykiatriaan. HUS alueen
psykiatrian kokonaissuunnitelman oleellinen osa on päättää Kellokosken sairaalan ja muiden HUS alueiden
psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä sairaansijoja keskitettäessä.
Kellokosken sairaalan toiminta vuosina 2015–2018 jatkuu työryhmän näkemyksen mukaan jo suunnitellulla
tavalla. Sairaalassa toimii yhteensä 11 sairaalaosastoa, monipuolinen toiminnallinen kuntoutus ja kuusi
avohoidon yksikköä sairaansijamäärän ollessa 179 (Hysha psykiatrian kaksi osastoa ja HYKS psykiatrian 9
osastoa). Työntekijöitä on 432. Sairaalassa on HUS psykiatrian toimintasuunnitelman mukaisesti vähennetty
lähes 100 sairaansijaa viimeisen kolmen vuoden aikana ja voimavaroja on siirretty avohoitoon sekä uuden
mielialahäiriöosaston perustamiseen HYKS Psykiatriakeskukseen tammikuussa 2015. Neuropsykiatrian osaston
siirrosta HYKS Psykiatriakeskukseen marraskuussa 2015 on jo päätetty. Kellokosken sairaalan osastotoiminta
keskittyy kolmeen isoon rakennukseen (Hysha: Talousrakennus ja HYKS: Uusitalo ja Ohkola). Seuraavat neljä
vuotta yritetään selvitä mahdollisimman pienillä remonttikustannuksilla.
Sairaalan tulevaisuudesta vuodesta 2019 eteenpäin työryhmä on valmistellut kaksi pääskenaariota: skenaario 1.
psykiatria jatkaa Kellokoskella ja skenaario 2. psykiatria poistuu Kellokoskelta. Skenaariossa 1 hyötyinä on
terapeuttinen ympäristö, monipuolinen toiminnallinen kuntoutus, alueellinen tiivis yhteistyö kuntien ja muiden
toimijoiden kanssa sekä osaava henkilökunta, joista suurin osa asuu lähialueella. Tämä skenaario edellyttää isot
investoinnit (78–95,5M€). Vireillä olevan Kellokosken asemakaavamuutoksen vaikutuksia sairaalarakennusten
peruskorjaus- ja laajentamismahdollisuuksiin sekä alustavasti suunniteltuun asuntorakentamiseen on
toistaiseksi vaikea ennakoida. Sairaala-alueen historiallinen arvo antaa kuitenkin viitteitä siitä, että
rakennussuojelumääräykset tulevat oleellisesti ohjaamaan sairaalatoiminnan jatkamisen toiminnallisia ja
taloudellisia edellytyksiä. Skenaariossa 1 päivystyksen toteuttaminen on haasteellista ja kallista. Sairaala vaatisi
jatkossakin oman sairaalapäivystyksen. Uusi päivystysasetus edellyttää lisäksi somaattisen sairaalan läheisyyttä,
joka on 24 kilometrin päässä.
Skenaario 2 edellyttää Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakennukseen n. 30 sairaansijan rakentamista alueen
omien, vapaaehtoisessa hoidossa olevien potilaiden hoitamiseksi. HYKS:n 9 osastolle ja toiminnalliselle
kuntoutukselle tulisi löytää tarkoituksenmukaiset tilat. Avohoitotoiminta voi siirtyä nykyisten
avohoitoyksiköiden yhteyteen ja osa Hyvinkään sairaalan uudisrakennukseen. Kellokosken arvokas
sairaalakiinteistö miljöineen soveltuu kehitettäväksi erityyppisiin uusiin käyttötarkoituksiin yhteistyössä
Tuusulan kunnan kanssa, mutta tehtävä on haastava ja todennäköisesti hyvin pitkäkestoinen.
21
Kiinteistönomistajana HUS:lle syntyy kokonaan tai osittain tyhjistä rakennuksista huomattavia vuotuisia
ylläpitokustannuksia. Potilashoidon kannalta sairaalan toimintojen siirto esimerkiksi Helsinkiin onnistuu, mikäli
olemassa olevien kampusten (mieluiten HYKS Psykiatriakeskus) välittömässä läheisyydessä voidaan vapauttaa
tiloja, jotka remontoidaan psykiatrian tarpeisiin. Laskennallinen arvio peruskorjauskustannuksista on HYKS 9
osaston ja toiminnallisen kuntoutuksen osalta 55M€ ja vuosivuokra Helsingissä 2M€. Vastaavasti Hyvinkään
osastojen osalta investointikustannukset 6M€ ja vuosivuokra 350 000€.
Kellokosken tilat korvaaviin psykiatrian rakennusinvestointeihin ei tässä vaiheessa ole HUS:n
investointiohjelmassa mitään varauksia eikä hankkeiden laajuutta, aikatauluja ja rahoitusjärjestelyjä ole vielä
suunniteltu. Jäsenkuntien mahdollisuudet rahoittaa jo tehtyjen sairaalasuunnitelmien lisäksi huomattavan suuri
psykiatrisen sairaalan investointitarve (karkeasti arvioiden 150-250M€) joudutaan neuvottelemaan ja
sopeuttamaan muihin tarpeisiin yhdessä HUS-kuntien kanssa.
Kellokoski-työryhmän tavoitteena on ollut kirjoittaa loppuraportti mahdollisimman objektiivisesti kuvaten
monipuolisesti kahden pääskenaarion hyötyjä ja haittoja potilashoidon, henkilöstön ja tila-investointien
näkökulmasta. Työryhmä ei ota kantaa skenaarioiden priorisointiin, vaan ohjausryhmä tekee sen. Raportti toimii
pohjatyönä psykiatrian tiekarttatyön edellyttämälle tila- ja investointisuunnittelulle.
Jatkosuunnittelussa on otettava kantaa Kellokosken sairaalapäätöksen ja siihen liittyvän aikataulun lisäksi: 1)
Tiekarttalinjauksen/HUS hallituspäätöksen 26.1.2015 § 5 mukaan kehittyvän avohoidon tueksi suunnitellaan
somaattisen sairaalan yhteyteen alueellisia psykiatrisia osastoyksiköitä. Nämä suunnitelmat ja päätökset
puuttuvat Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueiden osalta sekä 2) HUS:n yhteisosastojen sekä
pääkaupunkiseudun alueellisten osastojen suunnitteluun; mikä osa näistä yhteensä 472 sairaansijasta voisi
muodostaa yhden psykiatrisen sairaalan, ja mikä osa sijoittua somaattisten sairaaloiden ja päivystyspisteiden
yhteyteen?
22
Liite 1.
Hyvinkään sairaanhoitoalue / Psykiatrian tulosyksikkö / v. 2014 tilatietoja
Toteutuneet kustannukset Toteutunut
Toteutunut
(EUR) v. 2014
huoneala (m²) kokonaispinta-ala (m²)
Sairaalat Total
Hyvinkään sairaala Total
Hyvinkään sairaala
Kellokosken sairaala Total
Kellokosken sairaala, Kalliomaa, rakennus pois käytöstä
Kellokosken sairaala, Kartano
Kellokosken sairaala, Kasvihuone
Kellokosken sairaala, Kasvihuoneen huoltorakennus
Kellokosken sairaala, Keskitalo
Kellokosken sairaala, Museo
Kellokosken sairaala, Pesularakennus
Kellokosken sairaala, Polttoainevarasto
Kellokosken sairaala, Talousrakennus
Kellokosken sairaala, Työkeskus
Kellokosken sairaala, Uusitalo
Kellokosken sairaala, Vastaanottorakennus
Kellokosken sairaala, Ylilääkärintalo, rakennus pois käytöstä
Ohkolan sairaala Total
Ohkolan sairaala
Ohkolan sairaala, A-torni
Ohkolan sairaala, B-torni
Psykiatriankeskus Total
Hesperia 1
KELLOKOSKI + OHKOLA
Vuokrakohteet Total
Hyvinkään sairaanhoitoalueen vuokrakohteet Total
Asemakatu 4, Järvenpää
Kauppanummentie 6, Nurmijärvi
Kauppatie 8, Tuusula
Lahdentie 50, Mäntsälä
Myllytie 1, Järvenpää
Ratatie 19, Järvenpää, vuokrasopimus päättynyt 31.12.2014
Sauvakatu 8, Järvenpää, vuokrasopimus päättynyt 30.4.2014
Valtakatu 11, Hyvinkää
HYVINKÄÄ+KELLOKOSKI+OHKOLA+PSYKIATRIAKESKUS +VUOKRAKOHTEET
3 465
5
5
2 667
633
430
430
391
0
133 038
97 548
48 187
332 230
38 394
47 556
3 647
273 140
285 078
931 965
431 578
45 029
773 844
718 383
25 582
29 880
18 967
18 967
3 441 235
15 133
5
5
11 447
0
463
644
153
1 013
387
214
44
1 684
1 009
3 666
1 830
341
3 628
3 301
183
144
53
53
15 074
21 955
7
7
16 869
0
1 100
723
172
1 834
434
528
50
2 015
1 204
5 648
2 780
382
5 012
4 441
250
321
66
66
21 882
859 484
859 484
233 343
128 772
72 983
43 527
232 439
35 551
6 538
106 331
5 079
5 079
1 750
750
579
234
849
288
0
630
5 167
5 167
1 750
750
579
322
849
288
0
630
4 325 116
20 212
27 122
19,08
84
84,11
19
Toteutuneet
kustannukset
€/kokonaispinta-ala m2
13,15
62
62,42
13
23,96
12,63
26,20
27,34
8,27
18,48
6,89
13,51
23,55
21,19
19,66
11,02
18
18,14
11,67
17,25
30
29,59
19
10,08
11,25
23,33
15,10
7,37
7,51
6,14
11,29
19,73
13,75
12,94
9,81
13
13,48
8,53
7,75
24
23,93
13
14,10
14
11,11
14,32
10,51
15,50
22,81
10,29
13,86
14
11,11
14,32
10,51
11,25
22,81
10,29
14,06
14,06
18
13
Toteutuneet
kustannukset
€/huoneala m2
Liite 2.
PSYKOOSI JA OIKEUSPSYKIATRIAN LINJA
Psykoosi ja oikeuspsykiatrian johto
Linjajohtaja
Osastonylilääkäri
Ylilääkäri
Ylihoitaja
Johtava psykologi
Johtava sosiaalityöntekijä
Toimistosihteeri
178,0
8
1
1
1
1
1
1
2
Kellokosken psykoosiosasto 24
Erikoislääkäri
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Perushoitaja
20
2
1
1
9
6
1
Kellokosken psykoosiosasto 40
Apulaisylilääkäri
Psykologi
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Sihteeri
26
1
1
1
1
14
7
1
Kellokosken psykoosiosasto 50
Osastonlääkäri
Sosiaalityöntekijä
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Taideterapeutti
Toimintaterapeutti
Sihteeri
26
1
1
1
1
12
7
1
1
1
Kellokosken oikeuspsykiatrianosasto 10
Osastonlääkäri
Psykologi
Sosiaalityöntekijä
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Toimintaterapeutti
Sihteeri
27,5
1
1
1
0,5
1
14
7
1
1
Kellokosken oikeuspsykiatrianosasto 20
Erikoislääkäri
Psykologi
Psykologiharjoittelija
Sosiaalityöntekijä
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Osastonsihteeri
26,5
1
1
1
1
0,5
1
10
10
1
Kellokosken oikeuspsykiatrianosasto 30
Erikoistuva lääkäri
Psykologi
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Toimintaterapeutti
Sihteeri
25
1
1
1
1
12
7
1
1
Kellokosken oikeuspsykiatrianosasto pkl
Apulaisylilääkäri
Erikoistuva lääkäri
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Sihteeri
5
1
1
1
1
1
Kalliomaan asumisvalmennusyksikkö
Mielenterveyshoitaja
2
2
Toiminnallinen kuntoutus
Askartelunohjaaja
Ulkotyönohjaaja
Liikuntaterapeutti
Puutarhuri
Fysioterapeutti
Sihteeri
12
5
3
1
1
1
1
Liite 2.
NUORISOPSYKIATRIAN LINJA
74,0
Kellokosken nuorisopsykiatrian
intensiivisen avohoidon poliklinikka
Osastonhoitaja
Psykologi
Sosiaalityöntekijä
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Osastonsihteeri
8,5
0,5
1
1
2
3
1
Kellokosken nuorisopsykiatrian liikkuva
toiminta
Osastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
9,5
0,5
8
1
Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B 11
Osastonlääkäri
Psykologi
Sosiaalityöntekijä
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Fysioterapeutti
Nuoriso-ohjaaja
Sihteeri
30
1
1
1
1
2
18
3
1
1
1
Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B 19
Osastonylilääkäri
Psykologi
Sosiaalityöntekijä
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Toimintaterapeutti
Nuoriso-ohjaaja
Osastonsihteeri
26
1
1
1
1
1,0
10
8
1
1
1
GERO-, NEURO- JA PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA
Kellokosken neuropsykiatrian osasto P22
Lääkäri
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Kylvettäjä
Toimintaterapeutti
Askartelunohjaaja
25
22
1
1
1
9
7
1
0,5
0,5
Osastonsihteeri
1
Kellokosken biologisten hoitojen poliklinikka
Sairaanhoitaja
1
1
Neuropsykiatrian poliklinikka
Lääkäri
Sairaanhoitaja
2
1
1
PSYKIATRIAN TULOSYKSIKÖN HALLINTO
5
1
1
1
1
1
Projektijohtaja/ylihoitaja
Toimistosihteeri
Hoitotyön kliininen asiantuntija
Hoitotyön kliininen opettaja
Ylihoitaja
Liite 2.
HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE
Psykiatrian tulosyksikön hallinto
Ylilääkäri
Osastoryhmän päällikkö
Toimistosihteeri
83,00
4
1
1
2
Osasto 1
Osastonlääkäri
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Sosiaalityöntekijä
Psykologi
Osastonsihteeri
27,75
2
1
1
13
8
0,75
1
1
Osasto 2
Osastonlääkäri
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Kuntoutusohjaaja
Sosiaalityöntekijä
Psykologi
Osastonsihteeri
27,75
2
1
1
13
7
1
0,75
1
1
Tehostetun avohoidon yksikkö
Lääkäri
Osastonhoitaja
Apulaisosastonhoitaja
Sairaanhoitaja
Mielenterveyshoitaja
Kuntoutusohjaaja
Sosiaalityöntekijä
Psykologi
Osastonsihteeri
23,5
2
1
1
12
4
1
0,5
1
1
LIIKELAITOKSET
HUS-Servis
HUS Kiinteistöt Oy
HUS Logistiikka
Ravioli
Desiko
Tietohallinto
67
3
9
1
18
35
1
Liite 3.
Henkilöstöedustajien kannanotto
Työryhmän henkilöstöedustajina pidämme hyvänä että psykiatrinen hoito, myös sairaalahoidon osalta
järjestetään läheisyys periaatteella eri alueilla. Palvelujen toimivuuden ja henkilöstön työssäkäynnin sekä
asumisen näkökulmasta tulee välttää liiallista psykiatrisen hoidon ja hoitopaikkojen keskittämistä.
Kellokoski-työryhmä on valmistellut vuodesta 2019 eteenpäin vaihtoehtoisia skenaarioita. Henkilöstön
edustajina pidämme perusteltuna jatkaa Kellokosken sairaalatoimintaa myös pitkällä aikavälillä. Olisi
arveluttavaa keskittää HUS:n sekä Helsingin kaupungin tuottamaa nykyistä psykiatrista sairaalatoimintaa yhteen
rakennettavaan mammuttimaiseen sairaala kompleksiin, minkä rahoitus epävarmaa (verrattaessa
Lastensairaalan toteutukseen). Toki Kellokosken kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta on
vanhenemassa ja sielläkin tarvitaan investointeja. Tuusulan kunta on ilmoittanut olevansa kiinnostunut
sairaalan toiminnan säilyttämisestä Kellokoskella. Kellokosken sairaalan alueen ja tilojen käytössä on syytä
selvittää ja hyödyntää myös muita yhteistyökumppaneita.
Hajautetussa mallissa kuntouttava psykiatria, kuten oikeuspsykiatria, tulee sijoittaa etäämmälle
pääkaupunkiseudun tiheämmin asutusta alueesta. Kellokosken sairaala ja sen ympäristö tarjoaa tähän
rauhallisen miljöön, jossa on valmiiksi hyvät ja hoitoa tukevat puitteet. Kuntouttavaa psykiatrista osaamista on
keskitetty viime vuosina koko HUS alueella Kellokoskelle. Kellokoskella järjestetty vaikeahoitoisten potilaiden
hoito palvelee keskitetysti koko HUS-aluetta, tämä potilasryhmä tarvitsee jatkossakin osaavan, kokeneen ja
motivoituneen henkilöstön. Oikeuspsykiatriset potilaat ovat usein vuosia kestävissä hoidoissa, joissa tarvitaan
toimintakyvyn ylläpitämiseen monipuolista toiminnallista kuntoutusta osastohoidon lisänä. Sairaalahoidon
tarpeen päätyttyä ja kuntoutumisen edetessä potilaat voivat jatkaa hoitoa oikeuspsykiatrisen poliklinikan tuella.
Psykiatrisen hoidon keskeinen osa on osaava henkilöstö. Psykiatria on kokenut toimialana suuria muutoksia ja
edelleen sille asetetut tavoitteet sairaansijojen vähentämisessä ovat alueen väestöpohjaan nähden kovin
haasteellisia. HUS psykiatrian laadukas hoito pohjautuu ammatillisesti osaavaan ja työhönsä sitoutuneeseen
henkilöstöön. Psykiatrian rakennemuutoksissa tulee säilyttää ennakoitavuus, joka mahdollistaa myös
pidempiaikaiseen työsuhteeseen kiinnittymisen. Henkilöstölle johdonmukaisella ja suunnitelmallisella
toiminnan kehittämisellä on merkitystä myös omaan elämäänsä liittyvissä päätöksissä, kuten asumistaan ja
lastensa koulunkäyntiä koskevissa ratkaisuissa.
Kalevi Kannisto
Janne Ovaska
Mikael Salakka
pääluottamusmies,
henkilöstöedustaja
apulaisosastonhoitaja,
henkilöstöedustaja
pääluottamusmies,
henkilöstöedustaja
Liite 4.
Liite 5.
Liite 6.
Kuntalaisten järjestämä keskustelutilaisuus Kellokosken sairaalan tulevaisuudesta Kellokosken
sairaalan Juhlasalissa 27.3.2015
Ilkka Taipale
Kellokosken sairaala 100 vuotta, mutta?
Kesäkuussa Kellokosken sairaala täyttää 100 vuotta, mutta sen tulevaisuutta pohditaan. Vielä 1980luvulla Suomessa oli 20 000 mielisairaalapaikkaa, nyt on ehkä 4000, mutta tavoitteena on 2000 vain
paikkaa, joista kolmannes eli 650 Helsingin ja Uudenmaan eli HUS:n alueella. Nyt suuria sairaalaalueita on kolme: Hesperia ja Aurora Helsingissä ja Kellokoski. Korkeintaan kaksi aluetta tarvitaan.
Uuden lastensairaalan, syöpäsairaalan ja traumasairaalan lisäksi on pohdittu rakennettavaksi uusi
psykiatrinen sairaala korvaamaan kahta vanhaa.
Kellokosken sairaalan olemassaolo nojautuu oikeuspsykiatrisiin sekä ns vaikeahoitoisiin potilaisiin,
jotka otettiin aikanaan Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaaloista sekä nuoriso-osastoihin. Ilman
näitä sairaala olisi todennäköisesti lakkautettu. Pitkäaikais- eli veteraanipotilaiden kuntoutus voi
tapahtua muuallakin.
Nyt Hyvinkään sairaalaan rakennetaan uudet psykiatriset osastot, jolloin osastojen ja potilaiden määrä
Kellokoskella vähenee. Uusi päivystysasetus vaikuttaa asetelmiin kuten myös vaatimukset, että
psykiatriset sairaaloiden olisi sijaittava somaattisten sairaaloiden yhteydessä tai lähellä (esim Hesperian,
Aurora, Niuvanniemi, Vanha Vaasa eivät sijaitse).
Kellokoskella ja Ohkolassa on neljä isoa kerrostaloa + kartano, vastaanotto-osastosiipi, museorakennus
ja henkilökunnan asuntoja. Vuonna 1983 avattu silloin maamme nykyaikaisin ja paras vastaanottosiipi
on homeessa, osin käyttökiellon ja purku-uhan alla – korjauksen katsottaneen maksavan liikaa, jos
onnistuu. Vuonna 1930 rakennettu Keskitalo on asiallisesti tyhjillään ja ison remontin tarpeessa.
Ohkolan sairaala saneerattiin edelleen sairaalatasoon – ei asumistasoon. Siellä lienee vain noin 30
nuorta potilasta ja sairaalakoulu, kun B-sairaalana toimiessaan siellä oli 320 potilasta. Painetta nuorisopsykiatrian siirtoon kuntiin on. Kartano on puoli tyhjänä. Sairaalaa johdetaan Helsingistä käsin,
sairaalassa ylilääkärit ja ylihoitajat ovat vain omien kliinisten linjojensa johtajia. On jopa väläytetty, että
oikeuspsykiatrisetkin potilaat voidaan hoitaa muualle perustettavassa tai rakennettavassa yksikössä.
Epävarmuus vallitsee siis sairaalassa. Mitä tulisi tehdä.
Auroran ja Hesperian sairaalat siirtyvät todennäköisesti HUS:iin lähivuosina, jolloin uudistukset alkavat
viimeistään vyöryä.
HUS on perustanut ylihoitaja Raija Kontion johdolla työryhmän selvittämään sairaalan tulevaisuutta,
tilojen kuntoa ja järkevää käyttöä. Määräaika on toukokuun lopussa. Ryhmään kuuluu myös Tuusulan
kunnan edustajia.
Keski-Uudenmaan kunnanjohtajien on ryhdyttävä välittömästi myös itse selvittämään alueillaan olevien
sairaalakiinteistöjen tulevaa käyttöä. Tämä koskee Tuusulan Kellokoskea, Mäntsälän Ohkolaa,
Järvenpään sosiaalisairaalaa, Hyvinkään huoltolaa ja Nurmijärven Kiljavaa. Eli ehdotukseni
Kellokosken sairaalan osalta:
1) Kellokoskelle, kuten Jorvin ja Peijaksen sairaaloille on saatava laitosten toimintaa koordinoivat
johtajat sihteereineen paikan päälle, jotta edes tiedetään, kelle soitetaan
Liite 6.
2) Sairaalan yhtä (-kahta) kerrostaloa (keskitalo ja/tai talousrakennus) ryhdytään välittömästi
saneeraamaan palveluasumistasoon, itsenäisiksi asunnoiksi yhteistiloineen esimerkiksi Y-säätiön
tai A-Kruunun kanssa yhteistoiminnassa Vuonna 1995 saimme Y-säätiön ja
valtiovarainministeri Iiro Viinasen avulla asetusmuutoksen, jolloin myönnettiin ylimääräinen
25 % valtionapu, jos laitoksista tehdään asuntoja. Y-säätiö julisti arkkitehtuurikilpailun, jonka
toisena kohteena oli Kellokosken talousrakennus. Ehdotuksia tuli 83 kpl eli yli 10%:lta maamme
arkkitehdeista, laman takia. Uudenmaan sairaanhoitopiiri hyväksyi hankkeen, mutta Tuusulan
kunnanhallitus kaatoi sen äänin 6-5. Kunnalta olisi tarvittu 5% rahoitusosuutta. Y-säätiö olisi
rahoittanut kaiken muun. Nyt ei tarvittaisi kunnalta tai HUS:lta lainkaan rahaa, jos rakennuttajan
kanssa solmittaisiin esim 10 vuoden vuokrasopimus. Rakennuksessa voisi tuon ajan asua
potilaat, jotka vapautuisivat laitoksesta. Myöhemmin muutkin.
3) Päätetään vakavasti, onko tuo toinen jäljelle jäävä sairaala-alue Kellokoski, jonka kyläyhteisö on
tottunut potilaisiin toisin kuin Helsingin ratikkamatkustajat. Silloin laitosta on uusittava ja
modernisoitava – myös uudisrakennuksin yhteistyössä Tuusulan kanssa. Sosiaalisairaalan
toiminnot voidaan tahdottaessa siirtää Kellokoskelle ja kaavoittaa sen alue asuinalueeksi. Jos
rohkeutta riittää, voi sosiaalisairaala sijaita Kiljavan sairaalakiinteistöissäkin.
4) Kellokosken alueesta voi vaihtoehtoisesti rakentaa palvelukampuksen. Nyt terveyskeskus,
vanhusten palveluyksikkö, kirjasto ym sijaitsevat joen toisella puolella.
5) Tuusula voisi jo nyt ostaa Kellokosken kiinteistöt ja maat, HUS vuokraisi tarvitsemiansa tiloja
esim 5-10 vuotta, jona aikana muita tiloja voidaan saneerata asunnoiksi, terveyskeskukseksi ym
6) Maa tarvitsee lääketieteellisen museon tai vähintään valtakunnallisen mielisairaalamuseon. Nyt
suurin avoinna oleva mielisairaalamuseo on Kellokoskella, Nikkilän vielä komeamman museon
12 000 esinettä ovat pahvilaatikoissa. Yhdistämällä nämä, museo olisi jo mahtava. Sirkka-Liisa
Tuovinen toimittaa parhaillaan teosta maamme kaikista mielisairaalamuseoista, jonka jälkeen
Psykiatriyhdistys ym aloittanevat kampanjan hankkeesta. Kellokoski tai Helsinki tulevat
sijaintipaikkoina mieleen.
7) Sairaala-alueen historiallinen ja suojeltu Toimela-rakennus on maamme toiseksi vanhin
meijerirakennus toimien aikanaan myös meijerikouluna. Se on ollut tyhjillään yli 10 vuotta.
Yritin saada Tuusulan kuntaa sen omistajana innostumaan sen muuttamisesta seitsemäksi
(palvelu)asunnoksi Y-säätiön kanssa. Oli kuulemma pulaa neuvottelevista tai toteuttavista
virkamiehistä.
Elleivät kunnanjohtajat kuule kutsua, jäljelle voi jäädä tyhjä kiinteistömassa, kuten tapahtui Nikkilässä
ja Tammisaaressa kuntien ihmetellessä sivusta. Ellei sairaalaa kyetä kuntien ja HUS:n yhteistoiminnalla
säilyttää tai rakentaa palvelukampusta tilalle, Kellokoskesta tulee yläkeskiluokan nukkumalähiö.
Kellokosken sairaalan henkilökunnalle on taattava työrauha lähimmäksi viideksi vuodeksi.