Kellokoski-työryhmän loppuraportti
28. TOUKOKUUTA 2015 HUS PSYKIATRIAN TIEKARTTATYÖSKENTELYYN LIITTYVÄN KELLOKOSKI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI PROJEKTIJOHTAJA RAIJA KONTIO HUS, HYKS PSYKIATRIA Työryhmän jäsenet Raija Kontio, projektijohtaja, HYKS psykiatria, puheenjohtaja Jarmo Anttila, johtajaylilääkäri, Tuusulan kunta Susanna Pitkänen, varajäsen, ylilääkäri, Tuusulan kunta Asko Honkanen, kaavoituspäällikkö, Tuusulan kunta Teemu Männynsalo, ylilääkäri, Helsingin kaupunki Anne Priha, investointijohtaja, HUS yhtymähallinto Eero Rahikka, kiinteistöpäällikkö, HUS Tilakeskus Elisa Hautamäki, tilahallintopäällikkö, HUS Tilakeskus Saija Syvänen, osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatrian tulosyksikkö Tuula Kieseppä, linjajohtaja, HYKS Psykiatria, Psykoosi ja oikeuspsykiatrian linja Päivi Soininen, ylihoitaja, HYKS Psykiatria, Psykoosi ja oikeuspsykiatrian linja Risto Vataja, linjajohtaja, HYKS Psykiatria, Gero-, neuro- ja päihdepsykiatrian linja Klaus Ranta, linjajohtaja, HYKS Psykiatria, Nuorisopsykiatrian linja Janne Ovaska, apulaisosastonhoitaja, henkilöstöedustaja Kalevi Kannisto, pääluottamusmies, henkilöstöedustaja Mikael Salakka, varajäsen, pääluottamusmies, henkilöstöedustaja Seija Lahti, toimistosihteeri, HYKS psykiatria, työryhmän sihteeri Ohjausryhmä Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, HUS konserni Matti Holi, HYKS psykiatrian toimialajohtaja, HYKS Psykiatria TIIVISTELMÄ Raija Kontio. HUS Psykiatrian tiekarttatyöskentelyyn liittyvän Kellokoski-työryhmän loppuraportti. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HYKS psykiatria. 22 sivua, 6 liitettä. Helsinki 28.5.2015. HUS hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Aki Lindén asetti 17.2.2015 § 22 Kellokoski työryhmän selvittämään Kellokosken ja Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä. Työryhmä on käsitellyt Kellokosken sairaalan toimintoja potilashoidon näkökulmasta sekä sairaalan tilojen kuntoa, remonttitarpeita ja tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta. Lisäksi työryhmä on todennut muiden sairaanhoitoalueiden psykiatristen sairaaloiden nykytilanteen sekä tila- ja investointisuunnitelmat. HUS Psykiatrian erikoissairaanhoidon laskennallinen tavoite on 4 sairaalapaikkaa 10 000 asukasta kohden (0.4 promillea) 31.12.2018 mennessä. Tämä tarkoittaa nykyisten 780 sairaansijan vähentämistä 650:een. HUS hallituspäätöksessä 26.1.2015 § 5 alueelliset sairaansijamäärät 31.12.2018 mennessä määriteltiin seuraavasti: Hyvinkää 30, Länsi-Uusimaa 8, Lohja 22 ja Porvoo 18. Nämä mahdollisuuksien mukaan somaattisen sairaalan yhteyteen sijoittuvat sairaansijat edustavat noin puolta alueiden kokonaismitoituksesta, ja tukisivat kehittyvää avohoitoa. Lohjan ja Länsi-Uusimaan alueilla siirrytään uusiin tiloihin vuoteen 2018 mennessä. Porvoon alueella suunnittelu on käynnistymässä. HYKS Psykiatrian 362 sairaansijaa pitävät sisällään sekä HUS alueen yhteiset, että Hyksin alueelliset sairaansijat. Nämä, sekä Helsingin kaupungin psykiatrian 210 sairaansijaa (yht 472 ss) tulee HUS hallituspäätöksen 26.1.2015 § 5 mukaan suunnitella yhtenä kokonaisuutena. Kellokosken sairaalassa toimii yhteensä 11 sairaalaosastoa, monipuolinen toiminnallinen kuntoutus ja kuusi avohoidon yksikköä marraskuusta 2015 alkaen. Sairaansijamäärä on 179 ja henkilöstömäärä 432. Osastotoiminta keskittyy kolmeen isoon rakennukseen. Pidemmän aikajänteen esityksessä työryhmä on valmistellut kaksi pääskenaariota: skenaario 1. psykiatria jatkaa Kellokoskella ja skenaario 2. psykiatria poistuu Kellokoskelta. Tila- ja investointinäkökulmasta tarkasteltuna skenaario 1 edellyttää isot investoinnit (78-95,5M€). Suojelumääräykset tulevat oleellisesti ohjaamaan sairaalatoiminnan jatkamisen toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Skenaariossa 1 päivystyksen toteuttaminen on kallista ja haasteellista, koska somaattinen sairaala sijaitsee 24 kilometrin päässä. Skenaario 2 edellyttää tiloja Hyvinkään psykiatrian noin 30 sairaansijalle somaattisen sairaalan yhteydestä sekä tarkoituksenmukaiset tilat HYKS:n 9 osastolle ja toiminnalliselle kuntoutukselle. Kellokosken arvokas sairaalakiinteistö miljöineen soveltuu kehitettäväksi erityyppisiin uusiin käyttötarkoituksiin yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa, mutta tehtävä on haastava ja pitkäkestoinen. Kiinteistönomistajana HUS:lle syntyy tyhjistä rakennuksista huomattavia vuotuisia ylläpitokustannuksia. Kellokosken tilat korvaaviin psykiatrian rakennusinvestointeihin ei tässä vaiheessa ole HUS:n investointiohjelmassa varauksia eikä suunnitelmia. Jäsenkuntien mahdollisuudet rahoittaa jo tehtyjen sairaalasuunnitelmien lisäksi psykiatrisen sairaalan investointitarve (150-250M€) joudutaan neuvottelemaan yhdessä HUS-kuntien kanssa. Välivaiheessa sairaalan toimintojen siirto esimerkiksi Helsinkiin onnistuu, mikäli olemassa olevien kampusten (mieluiten HYKS Psykiatriakeskus) välittömässä läheisyydessä voidaan vapauttaa tiloja, jotka remontoidaan psykiatrian tarpeisiin. Laskennallinen arvio peruskorjauskustannuksista on HYKS 9 osaston ja toiminnallisen kuntoutuksen osalta 55M€ ja vuosivuokra Helsingissä 2M€. Vastaavasti Hyvinkään osastojen osalta investointikustannukset 6M€ ja vuosivuokra 350 000€. Tämä raportti on pohjatyö psykiatrian tiekarttatyön edellyttämälle tila- ja investointisuunnittelulle. Jatkossa on otettava kantaa Kellokosken sairaalapäätöksen lisäksi: 1) Somaattisen sairaalan yhteyteen sijoittuvien alueellisten psykiatristen osastoyksiköiden rakentamiseen; nämä päätökset puuttuvat Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueilta sekä 2) HUS:n yhteisosastojen sekä pääkaupunkiseudun alueellisten osastojen suunnitteluun; mikä osa näistä yhteensä 472 sairaansijasta voisi muodostaa yhden psykiatrisen sairaalan, ja mikä osa sijoittua somaattisten sairaaloiden ja päivystyspisteiden yhteyteen? SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO........................................................................................................................................... 1 2 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA TYÖSKENTELYPROSESSI ............................................................................... 2 3 KELLOKOSKEN SAIRAALAN TOIMINTA POTILASHOIDON NÄKÖKULMASTA ............................................ 3 4 3.1 HYKS Psykiatria, Gero-, neuro- ja päihdepsykiatrian linja .............................................................. 3 3.2 HYKS Psykiatria, Nuorisopsykiatrian linja ...................................................................................... 4 3.3 HYKS Psykiatria, Psykoosi ja oikeuspsykiatrian linja ....................................................................... 6 3.4 Hyvinkään sairaanhoitoalue.......................................................................................................... 7 3.5 Helsingin kaupunki ....................................................................................................................... 9 HUS PSYKIATRIAN TILAT ......................................................................................................................11 4.1 Kellokosken sairaalan tilatietoja...................................................................................................11 4.2 Kellokosken sairaalan peruskorjaustarpeet ..................................................................................13 4.3 HUS Psykiatrian tilatietoja ...........................................................................................................14 5 HENKILÖSTÖ .......................................................................................................................................15 6 LAAJEMMAT SUUNNITELMAT KELLOKOSKEN SAIRAALAA KOSKIEN......................................................16 6.1 Kellokosken sairaalan suunnitelmat 4 vuoden aikajänteellä .........................................................16 6.2 Kellokosken sairaalan suunnitelmat pitkällä aikajänteellä ............................................................16 6.3 Tuusulan kunnan suunnitelmat koskien Kellokoskea ja Kellokosken sairaalan aluetta ..................19 6.4 Muita suunnitelmia koskien Kellokosken sairaalan aluetta ...........................................................19 7 MUIDEN SAIRAANHOITOALUEIDEN PSYKIATRISTEN SAIRAALOIDEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS TILASUUNNITELMIEN OSALTA .............................................................................................................20 8 YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITTELU .................................................................................................21 LIITTEET 1-6 1 JOHDANTO HUS hallitus päätti 2.9.2013 § 132 HUS Psykiatrian tiekarttatyöhön pohjautuen psykiatrisen sairaalahoidon alueellisesta tavoitemitoituksesta ja psykiatrian hallintomallista. Psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijojen laskennalliseksi tavoitteeksi alueellinen sairastavuus ja muut tarvetekijät huomioiden asetettiin 4 sairaalapaikkaa 10 000 asukasta kohden (0.4 promillea) 31.12.2018 mennessä. Tämä tarkoittaa nykyisten 780 sairaansijan vähentämistä 650:een. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää psykiatrisen avohoidon voimakasta kehittämistä ja hoidon painopisteen siirtämistä entistä enemmän avohoitoon. Alueet vähentävät sairaansijoja, siirtäen resurssia avohoitoon ja lisäten yhteissairaansijojen suhteellista osuutta. Vuonna 2015 kaikki HUS alueen tahdosta riippumattomat mielialahäiriöpotilaiden hoidot keskitetään Hyksiin ja Hyksissä hoidettujen akuutisti vaikeahoitoisten psykoosipotilaiden, geropsykiatristen ja nuorisopsykiatristen potilaiden sekä ruotsinkielisten potilaiden määrää lisätään. Kehittyvän avohoidon tueksi suunnitellaan somaattisten sairaaloiden yhteyteen alueellisia sairaalapaikkoja, joiden lukumäärä on enintään puolet koko alueen sairaalapaikkamäärästä. Tämä suunnittelu on pisimmällä Lohjan ja Länsi-Uusimaan alueilla, joilla muutos toteutunee vuoteen 2018 mennessä. Muilla alueilla suunnittelu on käynnistymässä sekä tilojen että tarkempien sairaansijamäärien osalta. Suurin osa sairaansijoista keskitetään HYKS psykiatriaan. Keskitettäviä potilasryhmiä ovat tai tulevat olemaan mm. tahdosta riippumatonta hoitoa tarvitsevat mielialahäiriöpotilaat, akuutisti vaikeaoireiset psykoosipotilaat sekä tahdosta riippumatonta hoitoa vaativat geropsykiatriset potilaat. Nuorisopsykiatristen potilaiden ja ruotsinkielisten potilaiden hoitoa keskitetään entistä enemmän. Keskitettyjen sairaansijojen sijaintiin vaikuttavat mm. Helsingin kaupungin kanssa käynnistyneet neuvottelut. HUS hallitus on psykiatrian muutoksiin liittyen lisäksi päättänyt 26.1.2015 § 5 toimenpiteistä psykiatrisen päivystystoiminnan optimoimiseksi ja tehostamiseksi, sairaansijojen vähentämisestä vapautuvien resurssien käytön suunnittelusta avohoidon lisäämiseksi ja kehittämiseksi, palveluasumisen kehittämisen ja kotona asumisen tuen suunnittelemiseksi, sekä toimenpiteistä HUS:n ja Helsingin kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksien poistamiseksi ja toimintamallien yhdenmukaistamiseksi 31.12.2018 mennessä. HUS alueen ylläkuvatun psykiatrian kokonaissuunnitelman oleellinen osa on päättää Kellokosken sairaalan (tällä hetkellä 196 sairaansijaa ja marraskuusta 2015 alkaen 179 sairaansijaa) sekä muiden HUS alueiden psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä sairaansijoja keskitettäessä. Mitä potilasryhmiä näissä sairaaloissa erilaisissa tulevaisuus-skenaarioissa hoidettaisiin, ja minkälaisia päätöksiin vaikuttavia seikkoja erilaisissa skenaarioissa tulisi ottaa huomioon? 1 2 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA TYÖSKENTELYPROSESSI HUS hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Aki Lindén asetti 17.2.2015 § 22 Kellokoski -työryhmän selvittämään Kellokosken ja Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä. Määräajaksi hallituksen käsiteltäväksi valmisteltavalle raportille hän asetti 31.5.2015. Kellokoski-työryhmä käsittelee Kellokosken sairaalan toimintoja potilashoidon näkökulmasta. Lisäksi työryhmä käsittelee Kellokosken sairaalan tilojen kuntoa, remonttitarpeita sekä tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta. HUS konsernin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja HYKS psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi ovat ohjanneet työryhmän toimintaa. Työryhmä aloitti työskentelynsä maaliskuun alussa kokoontuen yhteensä neljä kertaa (5.3, 9.4, 29.4 ja 13.5.2015). Työn etenemistä ja raporttia on käsitelty Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnassa, HYKS Psykiatrian johtoryhmässä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja HYKS Psykiatrian johdon kokouksessa, Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan ja HYKS Psykiatrian järjestämässä seminaarissa. Lisäksi suunnitelmaa on käsitelty Kellokosken sairaalassa kuntalaisten aloitteesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa 27.3.2015. Kellokosken sairaalan tiedotustilaisuudessa ja strategia-iltapäivässä 19.5.2015 käsiteltiin Kellokosken sairaalan potilashoitoa, toimintaa, henkilöstö-, tila- ja investointiasioita sekä yleisöllä oli mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta on käsitellyt Kellokoski-työryhmän loppuraporttia kokouksessaan 27.5.2015 ja antaa lausuntonsa raportista sekä siihen liittyvistä jatkosuunnitelmista 3.6.2015 mennessä. Psykiatrian tiekartan suunnitelmat, erityisesti Kellokosken sairaalan tulevaisuus on herättänyt paljon keskustelua potilaiden, henkilökunnan ja kuntalaisten keskuudessa. Tavoitteena on ollut tiedottaa avoimesti reaaliajassa työryhmän työskentelystä ja suunnitelmista johdolle, henkilöstölle, yhteistyökumppaneille ja kuntalaisille. 2 3 KELLOKOSKEN SAIRAALAN TOIMINTA POTILASHOIDON NÄKÖKULMASTA Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on ollut selvittää Kellokosken sairaalan toimintoja potilashoidon näkökulmasta. Alkuvuonna 2015 sairaalassa on ollut HYKS psykiatrian gero-, neuro- ja päihdepsykiatrian linjan, nuorisopsykiatrian linjan ja psykoosi ja oikeuspsykiatrian linjan sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian osastoja. Yhteensä 12 osastoa ja 196 sairaansijaa. Sairaalan suurin käyttäjä on Helsingin kaupunki. Seuraavaksi on kuvattu eri potilasryhmien ja potilashoidon yksiköiden tai toimijoiden näkökulmasta Kellokosken sairaalan toimintaa lyhyellä (4 vuotta) ja pitkällä (10 vuotta) aikajänteellä. Työryhmän jäseniltä/johtajilta on pyydetty esitykset ja kannanotot muun muassa siihen, mikä on optimaalinen paikka hoitaa nämä potilaat (eri potilasryhmien linjat, Hyvinkään sairaanhoitoalue ja Helsingin kaupunki). 3.1 HYKS Psykiatria, Gero-, neuro- ja päihdepsykiatrian linja Kellokosken sairaalassa on kaksi tämän linjan osastoa: neuropsykiatrinen, työikäisiä aivosairaita psykiatrisia potilaita hoitava osasto 21 (17 sairaansijaa) ja geropsykiatrisia potilaita hoitava osasto 22 (15 sairaansijaa). Sairaalassa toimii lisäksi pieni (1 sh, ½ lääkäri, ½ neuropsykologi, ¼ sihteeri) gero-neuropsykiatrinen poliklinikka, joka palvelee Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestöä. Lisäksi biologisten hoitojen yksikössä (1 sh) toteutetaan alueen sähkö- ja magneettistimulaatio sekä muut harvinaiset biologiset psykiatriset hoidot. Gero-neuropsykiatrian Kellokoski-osastot 21 ja osasto 22 vuosina 2015-2018 Osaston 21 potilaista valtaosa on helsinkiläisiä, vantaalaisia ja espoolaisia. Osaston siirtymisestä Helsinkiin HYKS Psykiatriakeskukseen (5.krs) marraskuussa 2015 on jo tehty päätös. Kellokoskelle jäävän geropsykiatrisia potilaita hoitavan osaston 22 potilaista valtaosa tulee Hyvinkään sairaanhoitoalueelta. Osasto jatkaa toimintaansa Kellokosken sairaalassa Uudentalon 2. kerroksessa. Kellokosken biologisten hoitojen yksikkö ja neuropsykiatrian poliklinikka jatkavat nykyisillä paikoillaan Kellokosken sairaalan Uudentalon 1. kerroksessa. Gero-neuropsykiatrian Kellokoski-osastot 2019 jälkeen HYKS – alueen geropsykiatristen sairaansijojen keskittämisessä saataisiin samoja etuja kuin muissakin psykiatrisissa potilasryhmissä, varsinkin jos myös Helsingin geropsykiatria olisi mukana. Osaamisen hyödyntäminen ja erikoistuminen sekä yhteistyö muiden linjojen kanssa helpottuisivat. HYKS geropsykiatrian tavoitteena on, että vähintään kolmannes Peijaksen ja Jorvin alueiden sairaansijoista muuttuisi perustason sairaansijoiksi (= erikoissairaanhoidon sairaansijojen vähentyessä terveyskeskuksissa joitakin sairaansijoja profiloitaisiin geropsykiatrisiksi), joiden hoitamisessa HYKS geropsykiatria olisi erittäin tiiviisti mukana. Hyvinkään alueelle jäävien sairaansijojen osuus voisi olla suurempikin Hyvinkään sairaalamäen uudisrakennuksen suunnitelmien perusteella. Alueille jäävät sairaansijat olisivat ensisijaisesti geriatrista osaamista vaativia muistisairauksien käytösoire-potilaita, lyhytaikaisia kriisipotilaita tai masennuspotilaita, joiden hoitaminen voitaisiin toteuttaa ilman tahdosta riippumatonta hoitoa. Kaksi kolmannesta sairaansijoista keskitettäisiin. Nämä nykyiset osaston 22 sairaansijat voisivat sijaita muuallakin kuin Kellokoskella, muun geropsykiatrian ja neuropsykiatrian läheisyydessä mikä potilashoidon näkökulmasta olisi hyödyllistä. Geropsykiatrian poliklinikan täytyisi edelleen sijaita lähellä peruskuntia ja olla potilaiden helposti tavoitettavissa. Poliklinikalle tulisi keskittämisvaihtoehdossa tärkeä rooli toimia perustason ja osastohoidon välimaastossa lyhentämässä sairaalahoidon kestoa, varmistamassa tiedonkulkua perustason ja keskitettyjen palveluiden välillä sekä tukemassa terveyskeskusten vuodeosastojen toimintaa. Potilasnäkökulmasta keskitettyjen sairaansijojen ongelmana on ikääntyneiden potilaiden ja omaisten pitkät etäisyydet kotiin, mikä toisaalta nykyisinkin on ajoittain ongelma Kellokosken huonohkojen yhteyksien vuoksi. 3 Yhteenvetona GNP -linjan osastojen sijainnista 2019 jälkeen: Hyvinkään alueelta tulevat ja muut nykyisin Kellokoskella hoidettavat geropsykiatriset potilaat voidaan tarvittaessa hoitaa muualle keskitetyillä sairaansijoilla mikäli psykiatrian kokonaissuunnitelma sitä edellyttää. Alueelle olisi tässä mallissa kuitenkin perustettava/profiloitava viisi-yhdeksän geropsykiatrista sairaansijaa esimerkiksi Hyvinkään uudisrakennuksen yhteyteen, ja alueen kuntien kanssa olisi neuvoteltava geropsykiatrisen tuki- ja konsultaatiotoiminnan lisäämisestä terveyskeskusten vuodeosastoilla. Gero-, neuro- ja päihdepsykiatrian linjajohtaja Risto Vataja 3.2 HYKS Psykiatria, Nuorisopsykiatrian linja Tällä hetkellä HUS -alueen nuorisopsykiatriset osastot sijaitsevat Helsingin Töölön Psykiatriakeskuksessa (n=4, paikat 32), Kellokoskella Ohkolan kiinteistössä (n=2, paikat 18) ja Tammisaaressa Länsi-Uuttamaata ja Lohjan aluetta palveleva yhdistelmäosasto (n=1, nuorisopsykiatrian paikat 5). Ohkolaan sijoittuvat vastaanottotutkimus-hoito-osasto Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11 (12 ss) sekä Hyks -ervaa palveleva vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten osasto Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B19 (6 ss). Lisäksi Ohkolan kiinteistössä sijaitsee avohoidon yksiköistä Kellokosken nuorisopsykiatrian intensiivisen avohoidon poliklinikka ja Kellokosken nuorisopsykiatrian liikkuva toiminta sekä Kalliomaan koulun tilat. Nuorisopsykiatrian avohoitotoimintaa on Hyvinkään sairaanhoitoalueen viidessä kunnassa, suurin keskittymä on Järvenpäässä (JMT -nuorisopoliklinikka Aallopin tiloissa). Nuorisopsykiatrian osastot vuosina 2015-2018 Nuorisopsykiatrian osastot ja koulu jatkavat Ohkolassa nykyisillä paikoillaan. Kalliomaan koulu sijaitsee Ohkolan kiinteistön 1. kerroksessa, Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B19 sijaitsee 2. kerroksessa ja Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11 sijaitsee 3. kerroksessa. Nuorisopsykiatrian avohoitoyksiköt (Kellokosken nuorisopsykiatrian intensiivisen avohoidon poliklinikka ja Kellokosken nuorisopsykiatrian liikkuva toiminta) siirtyvät Ohkolan 4. kerroksesta kesällä 2015 Ohkolan 2. kerrokseen ja Ohkolan A-torniin, osa työntekijöistä mahdollisesti myös nuorisopsykiatrian JMT -poliklinikalle Aalloppiin. Vastaavasti Ohkolan 4. kerrokseen siirtyy Kellokosken psykoosiosasto P24 (20 ss) Kellokoskelta. Nuorisopsykiatrian osastot 2019 alkaen Näemme nuorisopsykiatrisen osastohoidon järjestämiselle pitkällä tähtäimellä (2019 eteenpäin) asiakas-, laatu-, turvallisuus- ja organisaation tehokkuusnäkökulmasta neljä keskeistä arviointikriteeriä. Kriteeri 1): osastohoidon sijainnin logistiikka ja kuntien käyttötarpeet. Nuorisopsykiatrisille osastohoitojaksoille on käytännöllisintä tulla hyvien liikenneyhteyksien päästä. Ohkolan kiinteistön Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11:lle tultiin vuonna 2014 seuraavista kunnista: Hyvinkää 16 % Järvenpää 10 %, Nurmijärvi 10 % Tuusula 10 %, Mäntsälä 5 %, Porvoon sairaanhoitoalue 20 %. Loppu tuloliikenteestä suuntautuu erittäin vaikeahoitoisten alaikäisten Kellokosken nuorisopsykiatrian osastolle B19 ja sitä käyttää koko HUS –erva -alue. Kyseessä ei ole vain nuorisopsykiatrinen, vaan alaikäisten osasto (vuonna 2014 jopa 50 % alle 13-vuotiaiden potilaiden osastohoitoa). Hyks -alueen suuret kunnat ovat kuitenkin käyttäneet tästä valtaosan (Hyks-alue=70 %; Hyvinkään sairaanhoitoalue ja Porvoon sairaanhoitoalue =11 %; HUS -ulkopuolinen erva -alue = 19 %). Sairaalakoulusta yhä suurempi osa palvelee avohoitoa. Kriteeri 2): Nuorisopsykiatrian tuki nuorisopsykiatrialle laadukkaan hoidon tukena. Eri profiilisten nuorisopsykiatristen osastojen lähekkäinen sijainti ja keskinäinen tuki henkilökunnan vaihdon ja osaamis- ja koulutustarpeiden tyydyttämiseksi on nuorten etu. Nuorten mielenterveyden häiriöiden asianmukainen kriisihoito edellyttää niin vakituisilta kuin päivystäviltä lääkäreiltä ja muulta henkilökunnaltakin erityistä nuorisopsykiatrista osaamista. Erilliset nuorisopsykiatrian yksiköt 1-2 osastoa (vaikkakin aikuispsykiatrian ympäröimänä) ovat siten haavoittuvampia kuin laajassa nuorisopsykiatrian osastokokonaisuudessa. 4 Kriteeri 3): Nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian yhteistyö. Nuorisopsykiatrian osastohoidon ratkaisuja ei voi tehdä turvallisuusnäkökohdat huomioiden erillään aikuispsykiatriasta, on hyvä keskittää osastoja toimivaksi kokonaisuudeksi sillä tavoin, että on mahdollisuus turvallisuusnäkökulmasta tarkoituksenmukaisen henkilöstöresurssointiin kriisitilanteessa sekä eri psykiatrian osastojen väliseen avunantoon. Nuorisopsykiatrian kaksi erillistä osastoa esimerkiksi ovat liian pieni erillinen kokonaisuus. Kriteeri 4): Nuorisopsykiatrian hoidettavat potilasryhmät, laadukkaat hoitojaksot ja osastoprofiilit. Nykyaikaisessa nuorisopsykiatrisessa hoidossa tarvittava osastohoito tukee avohoitoa. Hoitoajat ovat takavuosista lyhentyneet huomattavasti. Nuorisopsykiatriset hoidot ovat profiililtaan: A) lyhyttä akuuttihoitoa = alle 2 viikkoa; B) tutkimus-, hoito- ja kuntouttavia hoitojaksoja = noin 4-6 viikkoa, joskus pidempiä (1-6 kk); C) erityisen vaikeasti oireilevien alaikäisten pitkiä (1-6 kk) kuntouttavia hoitojaksoja (os. 19). Akuuttihoidossa (A) on potilaita kaikista potilasryhmistä eniten itsetuhoisia kriisejä ja käytöshäiriöitä. Tavallisilla hoitojaksoilla (B) potilasryhmät ovat muita kuin käytöshäiriöitä (psykoottiset ja neuropsykiatriset, sekä toisaalta mieliala- ja syömishäiriöt). Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten osastohoidossa (C) korostuvat puolestaan nimenomaisesti käytöshäiriöt, sekä psykoottiset häiriöt ja neuropsykiatriset häiriöt. Nuorisopsykiatrian osastojen laadukas profiloituminen tulisi tapahtua funktioihin: 1) akuuttihoito 2) määritellyt ja spesifit tutkimus- ja hoitojaksot hoito-osastoilla (masennus, psykoosit, neuropsykiatriset häiriöt, vakavat syömishäiriöt) 3) vaativa osastohoito erittäin vaikeasti oireileville. Akuuttiosastohoidon (1) tulisi olla profiililtaan nopeatempoiseksi, aktiivisesti verkostoituvaksi ja hoitootteeltaan kriisihoito-interventiota tarjoavaksi. Hoito-osastot (2) voisivat kehittää osaamistaan toisaalta a) masennus / syömishäiriöt – problematiikassa (esimerkiksi suunnitelmallisten osastointerventioiden kuten osastomuotoisen DKT:n tai KKT:n käyttö); toisaalta psykoottisten ja neuropsykiatristen häiriöiden kuntouttavampaan suunniteltuun hoitoon. Erityisen vaikeasti oirelevien nuorten hoidossa korostuu rauhallinen, käyttäytymisen hallintaan pyrkivä hoito, joka perustuu huolelliseen moniammatillinen tutkimukseen ja tähtää ongelmien taustalla olevien biologisten, vuorovaikutuksellisten ja verkostoon liittyvien tekijöiden haltuunottoon. Osastohoito on siten kokonaisvaltaista, edellä mainitut systeemit huomioivaan kuntouttavaa hoitoa. Arviointi ja yhteenveto Optimaalisesti nuorisopsykiatristen osastojen tulee sijaita hyvin sijoitettuna. Saavutettavuus hyvien ja nopeiden yhteyksien kautta suurimmasta osasta HUS -aluetta on toimivien ja nopeiden liikenneyhteyksien kautta hyvä Helsinkiin (LUSHA, LoSHA, PoSHA ja HySHA). Keski-Uudellamaalla, erityisesti Kellokosken aluetta ajatellen tavoitettavuus on hyvä yksityisillä kulkuvälineillä etelästä, varsinkin Järvenpäästä ja Tuusulasta, muilta alueilta haasteellisempi ja erityisesti julkisten liikennevälineiden peitto on varsin heikko. Kaikkiaan hoidon laadun kannalta profilointi ja keskittävä ote on nuorten potilaiden kannalta selkeä etu. Kilometrimääräiset matkat eivät ole alueella absoluuttisesti pitkiä. Keskittävää otetta vastaan tulee punnita niiden mahdollisten etujen suhteen, joita voitaisiin tavoittaa alueellisesti jonkin verran kilometrimääräisesti läheisemmillä nuorten osastopalveluilla, jotka sijaitsisivat pienessä koossa kahden nuorisopsykiatrisen osastoyksikön muodostamana. Nuorisopsykiatrian skenaariot: A) Kaksi nuorisopsykiatrian osastoa (os. B11 ja os. B19) jää Kellokosken sairaalaan. B) Nuorisopsykiatrian osastot sijoitetaan pääkaupunkiseudulle aikuis- ja nuorisopsykiatriseen sairaalaan Plussat ja miinukset eri skenaarioille: 5 Skenaario A): logistiikka: – /(+); nups-nups tuki: -; nups-aikpsyk tuki: +/-; profilointi ja laatu: Skenaario B): logistiikka: + /(-); nups-nups tuki: +, nups-aikpsyk tuki: +/-; profilointi ja laatu: + Huomattavaa on vielä, että nuorisopsykiatrinen osastohoito ei toimi umpiossa. Mikäli Hyvinkää rakentaa kriisimoduuleja, näillä voidaan osin tukea kriisitilanteiden hallintaa, muttei täysin estää sellaisia kriisitilanteita, joiden hoito vaatii suljettua osastohoitoa. Koulupalveluissa kehitys on mennyt kohti polikliinisia luokkia, ja valtaosa potilaista on avohoidossa olevia nuoria, entiset sairaalakoulut lähestyvät siis psykiatrisesti oirelevien nuorten kouluja. Näiden nuorten koulunkäynti voi hyötyä koulun erikoistumisesta, mutta koulun ei tarvitse sijaita sairaalan vieressä. Nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta 3.3 HYKS Psykiatria, Psykoosi ja oikeuspsykiatrian linja Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linja tarjoaa Kellokosken osalta palveluja HUS kunnille ja laajennettuna ERVAalueelle. Tehostettu osastonhoito tarkoittaa vaativien psykoosipotilaiden hoitoa ja pitkäaikaista kuntoutusta. Yhteenveto vuosille 2015–2016 Kellokoskella toimii linjan 6 osastoa, joista 4 osastoa (P10, P20, P40, P50) sijaitsee Uudessa talossa, yksi Talousrakennuksessa (P24) ja yksi osasto (P30) Ohkolan kiinteistössä. Ohkolassa toimii lisäksi poliklinikka ja Kalliomaan asumisvalmennusyksikkö. Syksyllä 2015 Ohkolaan muuttaa osasto P24. Ohkolan tilat ovat modernit ja potilaiden kannalta ajanmukaiset. Potilailla on pääsääntöisesti yhden hengen huoneet. Yhteensä sairaansijoja on linjalla 110 ja lisäksi 5 asumisvalmennuspaikkaa. Oikeuspsykiatrian poliklinikoiden toiminta jakaantuu Kellokoskelle ja Helsinkiin Psykiatriakeskukseen. Ohkolassa sijaitseva oikeuspsykiatrian poliklinikka väistyy osasto 24 alta ja sille etsitään tiloja Ohkolan tai Kellokosken kiinteistöistä. Poliklinikka voisi kokonaisuutena sijaita myös Helsingissä, koska potilaat ovat pääosin pääkaupunkiseudulta (Helsinki). Uudessa talossa rakenteellisia ongelmia ovat mm. ilmastointi, lääkehuoneiden viilennys, eristyshuoneet eivät täytä täysin nykyajan standardeja ja potilashuoneet ovat pieniä pääsääntöisesti kahden hengen huoneita. Osastoille tarvittaisiin rauhoittumishuoneita sekä tapaamishuoneita. Teknisenä hankkeena HUS tilakeskus on esittänyt vain Uuden talon ilmanvaihdon perusparannusta. Muihin muutostöihin ei ole esitetty rahoitusta. Psykoosi- ja oikeuspsykiatristen potilaiden kuntoutumisen tukena Kellokoskella on toiminnallisen kuntoutuksen yksikkö, joka kuuluu hallinnollisesti osastoon 24. Yksikkö muodostuu liikuntahallista, työkeskuksesta, puutarhasta ja Kellokoskella ja Ohkolassa toimivista ulkotyöryhmistä. Yhteenveto vuosille 2017 – 2018 Yllä mainitut osastot jatkavat toimintaansa Kellokosken alueen kiinteistöissä. Vuoden 2017 aikana Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan osastopaikoista tulee Tiekarttasuunnitelman mukaan vähentää kahdeksan paikkaa. Ainakin osa näistä paikkavähennyksistä tulee kohdistumaan Kellokoskella sijaitseviin osastoihin. Neuvottelua vähennyksistä tullaan käymään yhteistyökuntien ja Valtion mielisairaaloiden kanssa. Vähennyksen jälkeen sairaansijoja tulee olemaan 102 - 107 ja vähintään 5 asumisvalmennuspaikkaa. Toiminnallisen kuntoutuksen yksikkö tulee jatkamaan alueella osastokuntoutuksen tukena. Sisältöjä kehitetään potilaiden tarpeiden mukaan ja se tulee vaikuttamaan tilojen käyttötarpeeseen. Yhteenveto vuosille 2019 - 2025 Mikäli osastot jatkavat toimintaansa Kellokoskella, se tarkoittaa mittavia rakennusten muutostöitä osastojen saattamiseksi nykypäivän standardeja vastaaviksi. Kellokosken alueen etuja olisivat rauhallinen ympäristö, hyvät ulkoilumahdollisuudet ja monipuolinen toiminnallinen kuntoutuskokonaisuus. Haasteina ovat useimpien potilaiden kohdalla pitkät etäisyydet oman alueen peruspalveluihin ja omaan sosiaaliseen verkostoon. Lisäksi 6 kuten edellä todettiin, muutostyöt tulevat huomattavan kalliiksi. Tulevaisuuden sairaalassa tulisi olla yhden hengen huoneet, mihin Kellokosken tiloissa ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia, vaan tarvitaan uudisrakentamista. Mikäli muut HYKS osastot ja HySHA:n osastot siirtyvät pois Kellokoskelta jäävät tehostetun osastohoidon ja oikeuspsykiatrian osastot hyvin haavoittuviksi. Suurin osa psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan potilaista tulee pääkaupunkiseudun alueelta. Tästä näkökulmasta tehostetun osastohoidon ja kuntoutuksen palveluiden sijainti lähempänä pääkaupunkialueen toimintoja palvelisi paremmin suurinta osaa potilaista. Yhteydet lähipalveluihin mahdollistavat sairaalahoitojen lyhenemisen sairaalahoidon ollessa vahvasti avohoidon tukipalvelua. Mahdollisessa suursairaalassa muiden osastojen tuki ja henkilöstötilanteen hallinta ovat helpommin toteutettavissa. Rekrytoinnin, päivystysjärjestelyjen ja osaamisen kannalta suursairaalan sijainti lähellä asumiskeskusta ja yliopistoa takaavat luontevasti laadun ja potilasturvallisuuden jatkuvan kehittämisen. Oikeuspsykiatrian poliklinikan toiminnot voidaan keskittää yhteen paikkaan. Yhteistyö Helsingin kaupungin psykiatrian kanssa tiivistyy ja tämä tarjoaa synergiahyötyä. Toisaalta toiminnallisen kuntoutuksen kokonaisuuden siirtäminen pääkaupunkiseudulle on haasteellista jo sopivien tilojen löytymisen kannalta. Osastojen siirtyminen pääkaupunkiseudulle lisää osalla potilaista ja omaisista etäisyyttä lähialueeseen. Siirtyminen maantieteellisesti täysin uudelle alueelle aiheuttaa todennäköisesti suuria muutoksia henkilökunnassa ja tällöin riittävän osaamisen säilymisestä on pidettävä huoli ja tämä lisää luultavasti koulutustarpeita. Nykyisellä henkilökunnalla on korkeatasoista osaamista vaativan, tehostetun psykiatrisen hoidon alalta. Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan sairaansijatarve tulee olemaan 114 – 120 riippuen somaattisten sairaaloiden yhteydessä sijaitsevien osastojen sairaansijamäärästä ja profiilista. Suurimman sairaansijojen käyttäjänä linjan arvio on, että sairaansijat HYKS Psykiatriassa voidaan sijoittaa yhteen suursairaalaan. Sairaalan tilojen tulee mahdollistaa riittävän kattava toiminnallinen kuntoutus ja asumisvalmennus. Tulevaisuudessa yksikössä keskitytään yhä enemmän potilaisiin, joiden hoito on erityisen vaativaa ja mm. turvallisuustekijöihin on kiinnitettävä suurta huomiota. Osastojen on sijoituttava tiloihin, joissa on riittävä päivystyksellinen valmius. Skenaario, jossa Tehostetun osastohoidon ja oikeuspsykiatrian yksiköt jäisivät ainoina HUS-osastoina Kellokoskella, ei ole suositeltava. Oikeuspsykiatrian erityispiirteet THL:n määräyksellä hoidossa olevien potilaiden hoitoajat ovat yleensä pitkiä, usein vuosia. Näiden potilaiden osalta sairaalan ajanmukaiset tilat, mahdollisuus ulkoilla ja liikkua sekä harrastaa ovat erityisen tärkeitä. Sekä sairaalan että sairaalan ulkopuolisen ympäristön tulee tarjota riittävästi virikkeitä ja tukea mahdollisuuksien mukaan vähittäistä avohoitoon siirtymistä. Lisäksi tässä potilasryhmässä tarvitaan toistuvia viranomaisarvioita, joten niiden saatavuus on hyvä huomioida osastojen sijaintia suunniteltaessa. Psykoosi ja oikeuspsykiatrian linjajohtaja Tuula Kieseppä ja ylihoitaja Päivi Soininen 3.4 Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot vuosina 2015-2018 Kellokosken sairaalassa on kaksi Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian osastoa (vastaanotto-hoito-osasto 1 mielialahäiriöpotilaille, 18 ss ja osasto 2 psykoosipotilaille, 18 ss; yht.36 ss) sekä tehostetun avohoidon yksikkö (TAY). Osasto 1 sijaitsee tällä hetkellä Vastaanottorakennuksessa, mutta siirtyy sieltä nopeutetussa aikataulussa kesäkuun alussa Talousrakennukseen (nykyisen osaston P24 tilalle) sisäilmaongelmien vuoksi. Osasto 2 siirrettiin nopeasti helmikuussa Vastaanottorakennuksesta Keskitaloon. Osasto 2 ja TAY siirtyvät Keskitalosta Talousrakennukseen syksyllä 2015. Näin Hyvinkään sairaanhoitoalueen toiminta keskitetään Talousrakennukseen. 7 Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot 2019 alkaen Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatrian tulosyksikön arvio tulevasta sairaansijatarpeesta HUS Psykiatrian tiekarttaraportissa esitetään HUS-alueella merkittävää psykiatristen sairaansijojen laskua. Hyvinkään sairaanhoitoalueella tavoitetila on raportin mukaan seuraava: Sairaansijat Nuorisopsykiatria 6,9 Aikuspsykiatria 48,4 Oikeuspsykiatria 9 Vanhuspsykiatria 9,3 HYSA Psykiatria on viimeisen kahden vuoden aikana tehostanut avohoitoa ja vähentänyt sairaalakäyttöä, joten sairaalapaikkatavoitteen saavuttaminen lähivuosien aikana on mahdollista. Nuorisopsykiatria Vaihtoehto 1 Jos HYKS Psykiatrian Nuorisopsykiatrian toiminta jatkuu Ohkolan kiinteistössä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrinen hoito voi toteutua siellä. Vaihtoehto 2 Jos HYKS Psykiatrian Nuorisopsykiatrian osastotoiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle yhteen sairaalaan, Hyvinkään sairaanhoitoalueen pidemmät nuorisopsykiatriset hoidot voidaan keskittää myös sinne. Hyvinkään sairaalaan sijoittuvien psykososiaalisten palvelujen yhteyteen tulee varata nuorisopsykiatrisia potilaita varten 23 ns. yöpymismodulipaikkaa, joita voidaan käyttää päivystystilanteissa sekä 1-2 vuorokauden hoitoja tarvittaessa. Tällä hetkellä merkittävä osa nuorisopsykiatrisista potilaista tulee hoitoon päivystysaikana ja kotiutuu 1-2 päivän hoidon jälkeen. Heidän osaltaan hoidossa on keskeistä myös perheen tuki ja neuvottelut paikallisen sosiaalitoimen kanssa. Vanhuspsykiatria Jos HYKS Psykiatrian vanhuspsykiatrinen osasto jatkaa Kellokosken kiinteistössä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen vanhuspsykiatrinen osastohoito toteutuu siellä. Gero-, Neuro- ja Päihdepsykiatrian linjan kehityssuuntana on enenevästi tukea perusterveydenhuoltoa. Tavoitteena on toteuttaa valtaosa muistisairaiden potilaiden vaikeiden käytösoireiden hoidoista terveyskeskusten vuodeosastolla konsultaatiotuen avulla. Tämä suunta vaikuttaa Hyvinkään sairaanhoitoalueella myös sopivalta. Vanhuspsykiatrian vaativampi tutkimus, hoito ja kuntoutus voidaan toteuttaa keskitetysti, mutta merkittävä osa laitoshoidosta tarjotaan perustasolla lähellä omaisia ja potilaan kotia. Samoin vaativa neuropsykiatrinen laitosolosuhteita edellyttävä tutkimus, hoito ja kuntoutus voidaan keskittää pääkaupunkiseudulle. Aikuispsykiatria Vaihtoehto 1 Jos HYKS Psykiatrian toiminta jatkuu Kellokoski-Ohkolan kiinteistöissä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot (yhteensä 36 paikkaa) jatkavat toimintaansa siellä. Näiden lisäksi Hyvinkään sairaanhoitoalue tarvitsee noin 8-10 pitkäaikaisempaa kuntoutuspsykiatrista hoitopaikkaa, jotka voivat sijaita Kellokoski- Ohkolan alueella olevissa HYKS Psykiatrian yksiköissä. Samoin tarvittavat oikeuspsykiatriset osastopaikat tuottaa HYKS. Yksittäisten erityispotilaiden kohdalla voidaan hoito toteuttaa pääkaupunkiseudun keskitetyissä yksiköissä (erityistutkimukset, vakavat syömishäiriöt jne). 8 Vaihtoehto 2 Jos HYKS Psykiatria vetäytyy Kellokoski-Ohkolan kiinteistöstä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen akuuttia psykiatrista hoitoa osastopaikat pyritään sijoittamaan Hyvinkään sairaalan yhteyteen, noin 30 sairaansijaa. Tässä tilanteessa oikeuspsykiatrisen hoidon lisäksi HYKS Psykiatrian keskitetyistä palveluista hankitaan erityistä pakkoa hoidossa edellyttävien potilaiden hoidot- lähinnä sidontaeristystä vaativien potilaiden hoito. Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestö tarvitsee 8-10 pitkäaikaisempaa paikallista kuntoutuspsykiatrista hoitopaikkaa, mahdollisimman tiiviissä yhteydessä alueellisen skitsofrenian avohoitoon. Näiden sijoittumista pohditaan HUSpsykiatrian kokonaisuudessa. Sijoituspaikkoina voisivat tulla kysymykseen Hyvinkään sairaalaan sijoittuva psykososiaalinen yksikkö tai järjestää esimerkiksi tuetun asumispalvelun yhteyteen yöpymismodulityyppisesti. Osastoryhmän päällikkö Saija Syvänen, tulosyksikön johtaja Eila Sailas, sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari 3.5 Helsingin kaupunki Neuropsykiatriset potilaat Helsinkiläisten HUS alueen keskitetyn neuropsykiatrisen osastohoidon potilaiden hoito toteutuu tarkoituksenmukaisimmin Helsingin alueella ja suunnitelma hoidon sijoittamisesta toistaiseksi HYKS Psykiatriakeskuksen yhteyteen vastaa näiden henkilöiden hoitamiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön liittyviin tarpeisiin parhaiten. Toiminta on tarkoituksenmukaista keskittää mahdollisimman lähelle peruskuntaa ja siihen voidaan yhdistää myöhemmin Helsingin kaupungin omat neuropsykiatrian polikliiniset toiminnot. Oikeuspsykiatriset potilaat Oikeuspsykiatristen potilaiden hoito on mielenterveyslaissa selkeästi erotettu omaksi erityisalueekseen ja on lisäksi erityispiirteidensä vuoksi muusta psykiatrista erillinen lääketieteen erikoisala. Näiden potilaiden hoitamisessa tarvitaan korostuneen toiminnallista ja kuntoutuksellista otetta ja hoito on usein pitkäkestoista ja paluu laitoksesta normaalielämään valvottua, ohjattua ja sovitettu potilaan sopeutumiskykyihin muuttuvissa oloissa. Päihteisiin ja epäsosiaalisiin verkostoihin liittyvät tekijät ovat keskeisiä hoitojen siirtymävaiheissa ja hoidon valvottavuus korostuu. Koska kyseessä on selkeästi totutteluvaihe vapaampiin oloihin ennen pysyvämpään asumiseen sijoittumista, voivat nämä hoidot toteutua peruskunnan ulkopuolella, valvotussa ja nimenomaan soveliaassa ympäristössä, joka täyttää toiminnalliset (riittävä työtoiminta on saatavilla) ja ympäristöön liittyvät (riittävän päihteetön, väljä ja rauhallinen) vaatimukset. Osastotoimintojen siirtäminen lyhyellä aikavälillä Ohkolan sairaalaan on Helsingin näkemyksen mukaan perusteltua, jotta ei hajoteta saavutettua yhtenäistä osaamista ja osastohoitojen keskittämisestä saatavat hyödyt säilytetään. Vaikeahoitoiset potilaat Osa vaikeahoitoisista potilaista on hoidontarpeeltaan lähellä oikeuspsykiatrisia potilaita ja heidän sairautensa kehityssuunta saattaa usein olla jyrkästi heikentyvä. Akuuttihoito on mahdollista toteuttaa lähellä peruskuntaa nykyrakenteita käyttäen mutta kuntoutusvaiheen hoidossa korostuvat samat rajoittavat tekijät ja hoitoperiaatteet kuin oikeuspsykiatristen potilaiden hoitamisessa. Vaikeahoitoisten potilaiden kuntoutusvaihe on tarpeellista säilyttää läheisessä yhteydessä oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoon ja potilaiden siirtymisessä sairaalasta asumiseen ja avohoitoon kohti peruskuntaa noudatetaan pitkälti samoja periaatteita kuin oikeuspsykiatristen potilaiden vaiheittaisessa avohoitoon siirtymisessä. Keskipitkällä aikavälillä (2019–2020->) Helsingin kaupungin oma vaikeahoitoisten potilaiden asuttamiseen liittyvä psykososiaalinen tuki ja psykiatrinen hoito, joka sisältää akuutin sairaalahoidon, kuntoutusosastohoidon ja polikliiniset toiminnat, on tarkoituksenmukaista sijoittaa yhteen kokonaisuuteen nykyisin Kellokoskella tapahtuvan vaikeahoitoisten kuntoutushoidon kanssa. Tähän liittyvät laajat tila- ja toimintatarpeet vaativat kuitenkin jatkossa erillistä suunnitelmaa. 9 Yhteenveto Helsinki näkee tarkoituksenmukaisena neuropsykiatristen potilaiden osastohoidon keskittämisen HYKS Psykiatriakeskuksen alueelle ja jatkossa Helsingin kaupungin oma neuropsykiatrian polikliininen toiminta on tarkoituksenmukaista liittää tähän neuropsykiatrisen yksikön kokonaisuuteen. Lähivuosia koskien (2016-2019) Helsinki pitää sopivana oikeuspsykiatristen ja vaikeahoitoisten potilaiden osastohoidon säilyttämistä yhtenäisenä kokonaisuutena ja tämän on suotavaa sijoittua maantieteellisesti yhtenäiselle alueelle, toiminnalle sopivaan ympäristöön. Helsingin näkemyksen mukaan Kellokosken sairaalan tilat sijaitsevat toiminnan järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Keskipitkällä aikavälillä voitaneen tarkastella helsinkiläisten oikeuspsykiatristen ja vaikeahoitoisten potilaiden osasto- ja avohoidon järjestämiseen liittyvää hoitoprosessia, ja osastohoidon seudulliseen sijaintiin liittyviä tilaratkaisuja yhdessä Helsingin nykyisin tuottaman psykiatrisen kuntoutushoidon ja asumismallien kehittämisen kanssa. Kaikkia vaikeahoitoisia helsinkiläisiä potilaita koskevan psykiatrisen ja psykososiaalisen hoidon ja hoitoketjujen yhdistäminen edellyttää onnistuakseen keskipitkällä aikavälillä erillistä kokonaissuunnitelmaa, koska nämä toiminnat sijaitsevat nykyisin maantieteellisesti ja hallinnollisesti erillisinä Helsingin Kaupungin sote-toiminnan ja HYKS Psykiatrian osina. ylilääkäri Teemu Männynsalo, Helsingin kaupunki 10 4 4.1 HUS PSYKIATRIAN TILAT Kellokosken sairaalan tilatietoja Kellokosken sairaalassa on 16 rakennusta, joista 13 sijaitsee Kellokosken sairaalan alueella ja 3 rakennusta Ohkolan alueella. Vuonna 2014 Kellokosken sairaalassa (Kellokoski ja Ohkola) huoneala oli 15 074 m2 ja alueen toteutuneet sisäiset vuokrat psykiatrian osalta olivat n. 3,4 M€. Tarkemmat tiedot rakennuksittain, liite 1. Kuviossa 1. on kuvattuna Kellokosken sairaalan rakennukset. Kuviossa punaisella ympyrällä on kuvattu käytöstä poistunut rakennus ja punaisella katkoviiva ympyrällä vuoden 2015 aikana psykiatrian käytöstä poistuvat rakennukset. Kuviossa 2. on kuvattuna Ohkolan rakennukset. Kuvio 1. Kellokosken sairaalan rakennukset Kuvio 2. Ohkolan rakennukset Tällä hetkellä potilaiden osastohoitoa on viidessä eri rakennuksessa. Vuoden 2015 loppuun mennessä luovutaan Vastaanottorakennuksesta sen sisäilmaongelmien vuoksi ja Keskitalo tyhjenee psykiatrian toiminnasta ja vuokrataan eteenpäin. Kartano toimii hallinnon tiloina. Tuusulan kunta on käynnistänyt Kellokosken keskustan asemakaavamuutoksen. Kaavaluonnoksessa useimmat sairaala-alueen rakennukset ovat rakennussuojelumerkinnällä sr-2. Merkintää käytetään kohteissa, joilla on erityisesti kaupunkikuvallista merkitystä ja/tai ne ovat arvokkaita kokonaisuuden osana. Usein näillä kohteilla on myös rakennustaiteellista ja/tai historiallista arvoa ja niissä voi olla myös arvokkaita sisätiloja. Asemakaavaluonnoksessa myös Kartano-rakennusta ympäröivä puisto on merkitty suojeltavaksi. Lisäksi alueella on tunnistettu erilaisia luonnonsuojeluarvoja, millä voidaan arvioida olevan vaikutusta kiinteistön tuleviin kehittämis- ja käyttömahdollisuuksiin. Kellokosken sairaala-alue kuuluu valtakunnalliseen rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY), joka ohjannee vahvasti asemakaavan muutostyötä. Vireillä olevan Kellokosken asemakaavamuutoksen vaikutuksia sairaalarakennusten peruskorjaus- ja laajentamismahdollisuuksiin sekä alustavasti suunniteltuun asuntorakentamiseen on toistaiseksi vaikea ennakoida. Sairaala-alueen historiallinen arvo antaa kuitenkin viitteitä siitä, että suojelumääräykset tulevat oleellisesti ohjaamaan sairaalatoiminnan jatkamisen toiminnallisia ja erityisesti taloudellisia edellytyksiä. 11 Kellokosken sairaalan rakennuksia Uusitalo, rakennettu v. 1958, kokonaispinta-ala 5 648 m2, sr-2* sairaansijoja 85, Hyks psykiatrian käytössä, korjausarvio 5-10 v. aikajanalla 26 M€ 1.krs. juhlasali, fysioterapia, toimistoja, vastaanottotiloja, poliklinikka yms. 2.krs. Kellokosken neuropsykiatrian osasto P22 3.krs. Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto P20 4.krs. Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto P10 5.krs. Kellokosken psykoosiosasto P40 6. krs. Kellokosken psykoosiosasto P50 Ohkolan kiinteistö, rakennettu v. 1960, kokonaispinta-ala 4 441 m2 sairaansijoja 38, Hyks psykiatrian käytössä, korjausarvio 5-10 v. aikajanalla 2,5 M€ 1. krs. Tuusulan kunnan Kalliomaan koulu 2. krs. Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B19 3. krs. Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11 4. krs. Nuorisopsykiatrian intensiivisen avohoidon poliklinikka, Kellokosken nuorisopsykiatrian liikkuva toiminta, Kellokosken oikeuspsykiatrian poliklinikka, vastaanottotiloja, toimistohuoneita, kokoustiloja 5. Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto P30 Talousrakennus, rakennettu v. 1951, kokonaispinta-ala 2 015 m2, sr-2 sairaansijoja 36 (tilanne loppuvuodesta 2015), Hyvinkään sairaanhoitoalueen (HySHA) käytössä, korjausarvio 5- 10 v. aikajanalla 15 M€ 1. krs. ruokasalit 2. krs. Tehostetun avohoidon yksikkö, HySHA, (tällä hetkellä Keskitalossa) 3. krs. Osasto 2, HySHA, (tällä hetkellä Keskitalossa) 4. krs. Osasto 1, HySHA, (tällä hetkellä Vastaanottorakennuksessa) Kartano, rakennettu v. 1889, kokonaispinta-ala 1 100 m2, sr-2, Hyks Psykiatrian, Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja liikelaitosten käytössä, korjausarvio 5-10 v. aikajanalla 11 M€ 1. krs. neuvotteluhuone, toimisto- ja vastaanottohuoneita 2. krs. neuvotteluhuone, toimistohuoneita 3. krs. neuvotteluhuoneita, toimistohuoneita, tieteellinen kirjasto Keskitalo, rakennettu v. 1931, kokonaispinta-ala 1 834 m2, sr-2 sairaansijoja (tällä hetkellä) 18, poistuu psykiatrian käytöstä 31.12.2015 mennessä, korjausarvio 5-10 v. aikajanalla 18 M€ 1. krs. vuokrattu ulkopuoliselle 2. krs. Tehostetun avohoidon yksikkö, HySHA, (siirtyy vuoden 2015 aikana Talousrakennukseen) 3. krs. Kellokosken psykoosiosasto 24, Hyks, (siirtyy vuoden 2015 aikana Ohkolaan) 4. krs. Osasto 2, HySHA (siirtyy vuoden 2015 aikana Talousrakennukseen) Vastaanottorakennus, rakennettu v. 1983, kokonaispinta-ala 2 780 m2, sairaansijoja (tällä hetkellä) 18, poistuu käytöstä 31.12.2015 mennessä, korjausarvio 12 M€. - Osasto 1, HySHA (siirtyy Kesän 2015 aikana Talousrakennukseen) - työterveyshuolto - kahvio - vahtimestarit - arkisto - toimistohuoneita Puutarhatyökeskus, rakennettu v. Työkeskus, rakennettu v. 1961, 2007, kokonaispinta-ala kasvihuoneet 645 m2 859 m2 kasvihuoneen huoltorakennus Työtoimintaa sairaalan ja 153 m2 avohoidon potilaille. Korjausarvio 5-10 aikajanalla 4 M€ Museo, rakennettu v. 1930, kokonaispinta-ala 303 m2, sr-2 Sairaalan museo ja työtoiminnan myymälä Puoti. Korjausarvio 5-10 v. aikajanalla 1,2 M€ Anna Salomen kappeli, sr-2 rakennettu v. 1934. Korjausarvio 5-10 v. aikajanalla 0,1 M€. * rakennussuojelumerkintä: sr-2 merkintää käytetään kohteissa, joilla on erityisesti kaupunkikuvallista merkitystä ja/tai ne ovat arvokkaita kokonaisuuden osana. Usein kohteilla on myös rakennustaiteellista ja/tai historiallista arvoa. Niissä voi joskus olla myös arvokkaita sisätiloja. 12 4.2 Kellokosken sairaalan peruskorjaustarpeet Kellokosken sairaalan rakennukset ovat eri-ikäisiä ja – kuntoisia. Kellokoskella potilashoidossa toimivat rakennukset ovat kaikki peruskorjauksen tarpeessa. Ohkolan kiinteistö Mäntsälän kunnan puolella on peruskorjattu vuosina 2012–2014. Seuraavassa on kuvattu Kellokosken sairaalan rakennukset ja karkea kustannusarvio peruskorjauksille. Kustannusarvio on laskettu sen mukaan, että rakennukset peruskorjataan nykyisten sairaalakriteereiden mukaisesti (yhden hengen potilashuoneet, joissa oma WC). KELLOKOSKEN SAIRAALA, RAKENNUKSET vastaanottorakennus uusitalo työkeskus talousrakennus hautauskappeli kartano kasvihuone kasvihuoneen huoltorakennus keskitalo lämpökeskus museo pesularakennus rantasauna bruttoala m² 3307 7331 1267 4149 49 3068 651 179 € / Rakennus 12 000 000 26 000 000 4 000 000 15 000 000 100 000 11 000 000 2 000 000 400 000 5048 252 461 1790 162 27714 18 000 000 600 000 1 200 000 6 000 000 400 000 n. 97M€ Rakennus vuosi 1983 1958 1961 1951 1934 1889 1934 ensimmäiset 1934 uusittu myöhemmin 1931 1948 1930 1948 1988 OHKOLAN SAIRAALA Ohkolan sairaala peruskorjauksen 1. vaihe valmistui 2012 ja 2.vaihe valmistui kesällä 2014 Okolassa ei uusittu ikkunoita ja IV - koneet uusittiin osittain , koska ilmastointia oli uusittu aiemmin pieninvestointeina 5 - 10 vuoden kuluessa tulee ikkunat uusia. Ohkolan julkisivu on alkanut rapautumaan ja seinien korjaukset ajankohtaiset lähiaikoina. Ohkolan sairaala 8118 2 500 000 13 4.3 HUS Psykiatrian tilatietoja TILATIETOJA HUS PSYKIATRIA TAMMIKUU-HUHTIKUU 2015 Tot.kustannukset sairaala Tot.kustannukset vuokrakohteet Tot. kustannukset yhteensä Kokonaispinta-ala m2 sairaala Kokonaispinta-ala m2 vuokrakohteet 2 Kokonaispinta-ala m yhteensä Hyks HySHA LoSHA LUSHA PoSHA 3 621 812 183 535 173 157 78 577 174 222 1 644 187 148 672 100 263 11 220 89 447 5 265 999 332 207 273 420 89 797 263 669 44 219 3 294 5 457 2 687 3 398 HUS 4 231 303 1 993 789 6 225 092 59 055 19 330 3 082 1 866 375 1 918 26 571 63 548 6 376 7 323 3 062 5 316 85 625 Lähde: Optimaze.net 14 5 HENKILÖSTÖ Kellokosken sairaalakampuksella työskentelee Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja HYKS psykiatrian eri linjojen sekä liikelaitosten henkilöstöä yhteensä 432 henkilöä marraskuusta 2015 alkaen (tästä on jo poistettu Helsinkiin marraskuussa-15 siirtyvän neuropsykiatrian osaston 21 henkilöstö). Henkilöstö käy työssä Kellokosken sairaalassa varsin laajalta alueelta, painottuen Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntiin, mutta myös Keravalla, Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa asuvia työntekijöitä on paljon. KELLOKOSKEN KAMPUKSEN HENKILÖSTÖ YKSIKÖITTÄIN PSYKIATRIAN TULOSYKSIKÖN HALLINTO PSYKOOSI JA OIKEUSPSYKIATRIAN LINJA Psykoosi ja oikeuspsykiatrian johto Kellokosken psykoosiosasto 24 Kellokosken psykoosiosasto 40 Kellokosken psykoosiosasto 50 Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto 10 Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto 20 Kellokosken oikeuspsykiatrian osasto 30 Kellokosken oikeuspsykiatrian poliklinikka Kalliomaan asumisvalmennusyksikkö Toiminnallinen kuntoutus NUORISOPSYKIATRIAN LINJA Kellokosken nuorisopsykiatrian intensiivisen avohoidon poliklinikka Kellokosken nuorisopsykiarian liikkuva toiminta Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11 Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B11 GERO-, NEURO- JA PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA Kellokosken neuropsykiatrian osasto P22 Kellokosken biologisten hoitojen polklinikka Neuropsykiatrian poliklinikka HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE Psykiatrian tulosyksikön hallinto Osasto 1 Osasto 2 Tehostetun avohoidon yksikkö LIIKELAITOKSET Desiko Ravioli HUS Kiinteistöt Oy HUS Servis HUS Logistiikka Tietohallinto YHTEENSÄ 5 178,0 8 20 26 26 27,5 26,5 25 5 2 12 74 8,5 9,5 30 26 25 22 1 2 83,00 4,00 27,75 27,75 23,50 67 35 18 9 3 1 1 432,0 Tarkemmat tiedot henkilöstöstä osastoittain ja ammattinimikkeittäin on liitteessä 2. Henkilöstönedustajat ovat esittäneet kannanottonsa, joka on liitteessä 3. 15 6 6.1 LAAJEMMAT SUUNNITELMAT KELLOKOSKEN SAIRAALAA KOSKIEN Kellokosken sairaalan suunnitelmat 4 vuoden aikajänteellä Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot 1 ja 2 sekä Tehostetun avohoidon yksikkö sijoittuvat Talousrakennukseen vuonna 2015. HYKS Psykiatrian osastot sijoittuvat Uuteen taloon ja Ohkolaan vuonna 2015. Kartano-rakennus toimii hallinnon, asiantuntijoiden ja liikelaitoshenkilöstön tilana. Vastaanottorakennus ja Keskitalo tyhjennetään psykiatrian toimintojen osalta 31.12.2015 mennessä. Vastaanottorakennuksen tulevaa käyttöä ja tilannetta selvitetään. Keskitalon 1.kerros on vuokrattu 1.1.2015 alkaen Etevalle ja tavoitteena on vuokrata Keskitalo kokonaisuudessaan ulkopuoliselle vuokralaiselle. Sivulla 12 on kuvattu tarkemmin rakennuksittain Kellokosken sairaalan toimintaa ja tiloja. Kuviossa 1 (s. 11) on kuvattu Kellokosken sairaalan käytöstä poistuneet ja poistuvat rakennukset. 6.2 Kellokosken sairaalan suunnitelmat pitkällä aikajänteellä Seuraavaksi on kuvattu Kellokosken sairaalan toimintaa pitkällä (n. 10 vuoden) aikajänteellä vaihtoehtoisten skenaarioiden avulla: 1) psykiatria jatkaa Kellokoskella (sisältää a, b ja c kohdat) ja 2) psykiatria poistuu Kellokoskelta. Skenaario 1. Psykiatria jatkaa Kellokoskella Skenaariossa 1 käsitellään vaihtoehtoja, joissa psykiatria jatkaa Kellokosken sairaalassa. Skenaariossa on hahmoteltu kolme vaihtoehtoa: a-vaihtoehdossa Kellokosken sairaalan nykyiset osastot (11 osastoa) jatkavat Kellokoskella; b-vaihtoehdossa Kellokosken sairaalan HYKS psykiatrian nykyiset osastot (9 osastoa) jatkavat Kellokoskella; c-vaihtoehdossa HYKS psykiatrian psykoosi-kuntoutusosastot (6 osastoa ja näihin liittyvä toiminnallinen kuntoutus) jatkavat Kellokoskella. Skenaariossa 1a nykytilanne jatkuu eli Hyvinkään sairaanhoitoalueen kaksi osastoa ja HYKS Psykiatrian 9 osastoa jatkavat toimintaansa Kellokoskella (yhteensä 11 osastoa). Skenaario 1b sisältää suunnitelman, jossa Hyvinkään osastot siirtyvät alkuvuonna 2019 Hyvinkään uudisrakennukseen. Näin Kellokoskelle jäisi HYKS Psykiatrian 9 nykyistä osastoa. Skenaario 1c sisältää suunnitelman, jossa Hyvinkään osastot siirtyvät alkuvuonna 2019 Hyvinkään uudisrakennukseen. Tämän lisäksi nuorisopsykiatria ja vanhuspsykiatrian keskitetään pääkaupunkiseudulle ja psykoosi-oikeuspsykiatrian osastot (6 osastoa) sekä siihen liittyvä toiminnallinen kuntoutus (puutarha, työkeskus, ulkotyöt) jäävät Kellokoskelle. Hyödyt, kun psykiatria jatkaa Kellokoskella: Ympäristö sopii potilaiden hoitoon, varsinkin pitkäaikaiseen kuntoutukseen, monipuolinen toiminnallinen kuntoutus (ulkotyöt, puutarha, työkeskus, liikunta-, taide-, musiikki- ja toimintaterapia) ja hyvät ulkoilumahdollisuudet. Pitkäkestoinen sairaalahoito ja kuntoutus edellyttävät monipuolista toiminnallista kuntoutusta. Toiminta on jatkunut kauan – henkilöstön osaaminen, henkilöstön työpaikat säilyvät, työn ja asumisen yhteensovittaminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Alueellinen, tiivis yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Kellokosken sairaala lisää Kellokosken vetovoimaa, pitää kylän elinvoimaisena, tarjoaa työpaikkoja, työntekijät tarvitsevat palveluja lähialueelta; psykiatria tärkeä elinkeino Tuusulassa, Mäntsälässä ja lähialueella. 16 Haitat: Kiinteistöjen kunto edellyttäisi massiiviset investoinnit. Kaikista rakennuksista ei ole helppo saada moderneja, nykyvaatimukset täyttäviä psykiatrisia osastoja. Esimerkiksi mikäli Uusitalo peruskorjataan niin, että tehdään yhden hengen potilashuoneita joissa WC, mahtuu yhteen kerrokseen optimaalisesti 12 sairaansijaa. Tämä ei ole riittävä määrä kustannustehokkuuden näkökulmasta. Aikuispsykiatriassa optimaalinen määrä on 15 sairaansijaa ko. osastoille. Vastaavasti kiinteistöön kohdistuvat suojelumääräykset rajoittavat lisärakentamista. Kellokosken yhteisosastot saattaisivat hyötyä suuremman osastoblokin läheisyydestä (logistiset edut, rekrytointiin liittyvät asiat, vähäisempi suhdannevaihtelu osastoilla) Lähialueet voi käyttää sairaalapaikkoja ”liikaakin”, helppo saatavuus/lähellä. Maantieteellinen etäisyys ohjaa potilasliikennettä ja palvelunkäyttöä. Erilliset rakennukset kaukana toisistaan lisää henkilöstökustannuksia turvallisuussyistä (Ohkola ja Kellokoski, 1,5 km välimatka) Päivystyksen toteuttaminen on haastavaa. Päivystysasetus edellyttää somaattista sairaalaa lähellä (nyt 24 km päässä). Skenaario 1a ei ole tiekarttalinjauksen ja HUS Hallituspäätöksen 26.1.2015 § 5 mukainen, jossa tavoitteena on perustaa psykiatrisia sairaansijoja somaattisen sairaalan yhteyteen. Skenaario 1c aiheuttaisi käytännössä monia ongelmia liittyneenä päivystysjärjestelyihin, potilas- ja henkilöstöturvallisuuskysymyksiin, koska jäljelle jää vähän yksiköitä ja ne sijaitsevat hajallaan toisistaan, vaikka toiminta keskitettäisiin muutamiin rakennuksiin. Investoinnit: Skenaario 1a, investoinnit Kellokoski yht. 87 M€. Skenaario 1b, investoinnit 72 M€ Hyks Kellokoski osastot, 6 M€ HySHA osastot, yht. 78 M€. Skenaario 1c, Kellokoski osastot, toiminnallinen kuntoutus 73 M€, HySHA osastot 6 M€, 3 Hyks osastoa Helsinkiin 16,5 M€, yht. 95,5 M€. Henkilöstö: Skenaario 1a: nykyinen henkilöstö 432 jatkaa Kellokoskella. Skenaario 1b: Kellokoskelle jää n. 330 työntekijää ja n. 100 työntekijää siirtyy Kellokoskelta pääasiassa Hyvinkäälle työhön. Skenaario 1c: Kellokoskelle jää n. 210 työntekijää ja n. 100 siirtyy HySHAn yksiköihin ja n.120 HYKSiin. Muut huomiot: Sairaansijojen vähenemisen myötä sairaalatoiminta joka tapauksessa supistuu. Osa sairaalarakennuksista psykiatrian käytössä, osa on HUS:n vuokrattava eteenpäin, että kokonaisuus säilyy taloudellisesti järkevänä, elinvoimaisena. 17 Skenaario 2. Psykiatria poistuu Kellokoskelta Skenaariossa 2 kuvataan vaihtoehto, jossa psykiatria poistuu kokonaisuudessaan Kellokosken sairaalasta pitkällä aikajänteellä, sekä Hyvinkään että HYKS psykiatrian osalta. Hyödyt: On suurimman osan potilaista etu, että yhteisosastot ovat siellä missä suurin osa potilaista, eli pääkaupunkiseudulla: kuntoutus, vaativat psykoosipotilaat ja oikeuspsykiatria on mahdollinen myös kaupungissa. Suurimman osan potilaista hoitoketjut hyötyvät pääkaupunkiseudun läheisyydestä. Suurimman osan potilaista hoitoketjut hyötyvät Akuuttiosastoihin /akuuttitoimintaan nivoutumisesta (Akuutti vastaanottotoiminta vs. vaativat psykoosit ym.) Suurempi osastoblokki varsinkin Helsingin kanssa yhteistyössä mahdollistaisi esim. lisä-spesialisoitumista. Päivystysasetus edellyttää somaattista sairaalaa lähellä. Haitat: Aluenäkökulmasta haasteellinen, osastohoitoon ja kolmivuorotyöhön liittyviä työpaikkoja siirtyy enempi pääkaupunkiseudulle; Kellokosken taajaman vetovoima heikkenee merkittävästi. Erikoissairaanhoidon poistuessa Kellokosken palveluverkko, perustason palvelut niukentuvat myös osaltaan. Kellokosken arvokas sairaalakiinteistö miljöineen soveltuu kehitettäväksi erityyppisiin uusiin käyttötarkoituksiin yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa, mutta tehtävä on haastava ja todennäköisesti hyvin pitkäkestoinen. Kiinteistönomistajana HUS:lle syntyy kokonaan tai osittain tyhjistä rakennuksista huomattavia vuotuisia ylläpitokustannuksia. Alueen potilaiden sekä työntekijöiden matkustaminen keskitettyihin palveluihin. Investoinnit: Psykiatrisen sairaalahoidon keskitetyn mallin tilajärjestelyistä ei vielä ole suunnitelmaa eikä linjausta siitä, edetäänkö yhden vai kahden keskuksen ratkaisulla. Tiekartta-suunnitelman mukaisesti keskitettäviä palveluja varten tarvitaan 472 potilaspaikkaa nykyisiin ja/tai rakennettaviin uusiin tiloihin pääkaupunkiseudulla. Kellokosken tilat korvaaviin psykiatrian rakennusinvestointeihin ei tässä vaiheessa ole HUS:n investointiohjelmassa mitään varauksia eikä hankkeiden laajuutta, aikatauluja ja rahoitusjärjestelyjä ole vielä suunniteltu. Seuraavien 10 vuoden investointinäkymä HUS:n alustavissa suunnitelmissa sisältää mm. mittavan Traumakeskus-Syöpäkeskus-investoinnin Meilahteen ja Jorvin sairaalan laajat peruskorjaukset. Jäsenkuntien mahdollisuudet rahoittaa jo tehtyjen sairaalasuunnitelmien lisäksi huomattavan suuri psykiatrisen sairaalan investointitarve (karkeasti arvioiden 150 – 250 ME) joudutaan neuvottelemaan ja sopeuttamaan muihin tarpeisiin yhdessä HUS-kuntien kanssa. Taloudelliset näkymät todennäköisesti puoltavat vaihtoehtoa, jossa merkittävä osa tilatarpeista sijoitetaan korjaushankkeiden jälkeen nykyiseen HUS:n ja kuntien rakennuskantaan. HYKS Psykiatrian osalta Kellokosken toimintojen siirto Helsinkiin v. 2019 onnistuu, mikäli olemassa olevien psykiatristen kampusten (mieluiten HYKS Psykiatriakeskus) välittömässä läheisyydessä voidaan vapauttaa osastotiloja. Tällaisia osastotiloja käyttäen Jorvin, Peijaksen ja Helsingin kaupungin psykiatrian osastovolyymeja ja keskittämisastetta voisi rauhassa ja koordinoidusti tarkastella osana HUS yhteissairaalahanketta. Sekä Jorvin, että Peijaksen aikuispsykiatrian osastot edellyttävät joka tapauksessa investointeja. Psykoosi-oikeuspsykiatrian osastot, pitkäkestoinen laitoskuntoutus edellyttää monipuolista toiminnallista kuntoutusta, joka on otettava huomioon investointisuunnitelmassa. Investointikustannukset: laskennallinen arvio peruskorjauskustannuksista on HYKS 9 osaston ja toiminnallisen kuntoutuksen osalta 55 M€ ja vuosivuokra Helsingissä 2M€; vastaavasti Hyvinkään osalta investointikustannukset 6M€ ja vuosivuokra 350 000€. Henkilöstö Henkilöstön näkökulmasta iso asia, joten suunniteltava huolellisesti ja yhteistyössä yt-menettelyn mukaan. 18 6.3 Tuusulan kunnan suunnitelmat koskien Kellokoskea ja Kellokosken sairaalan aluetta Tuusulan kunnassa on käynnissä useita kehityshankkeita Kellokosken taajamaan, sairaalan toimintaan tai HUS:n kiinteistöihin liittyen. Tuusulan kunta laatii koko kuntaa koskevaa yleiskaava 2040:a, jossa määritetään kunkin taajaman kasvua. Tämän työn myötä voidaan todeta, että Kellokosken taajamalle on arvioitu n. 1500 asukkaan kasvua seuraavan 25 vuoden aikana, mikä tarkoittaa, että aiempaa paremmin työvoimaa on saatavilla myös Kellokosken sairaalalle lähialueelta. Tuusulan kaavahankkeiden lisäksi saman taajaman pohjoislaidalla Mäntsälän kunta on aloittanut pientaloalueen laajentamisen suunnittelun. Kellokosken keskustan asemakaavan muutostyö on vireillä. Sairaalan alue Vanhan Valtatien länsipuolella kuuluu suunnittelualueeseen ja lähtökohtana asemakaavan muutosluonnoksissa on ollut sairaalan toiminnan säilyminen. Vanhan Valtatien itäpuolelle suunnitellaan lisää kaupallisia palveluita ja keskusta-asumisen kortteleita. Sairaalan alueelle on suunniteltu myös asumisen osalta täydennysrakentamista – keskustelua ollaan valmiita käymään myös muunlaisesta täydennysrakentamisesta tarpeen mukaan. Samaten, mikäli sairaalan toiminnot siirtyvät alueelta, kunta pyrkii löytämään HUS:n kanssa yhteistyössä tälle taajaman keskeiselle alueelle sopivan käyttötarkoituksen. Käyttötarkoituksen tulisi tuolloin olla esim. sekoitus erilaisia keskustatoimintoja eli asumisen-, toimistojen ja palveluiden yhdistelmä. Myös yhden suuremman toimijan käyttöön voidaan koettaa asemakaavaa kehittää. Sairaalan alueen osalta erityiskysymyksenä on rakennusten ja ympäristön suojelutarve. Kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, mikä rajoittaa uudisrakentamismahdollisuuksia ja – tehokkuutta hyvästä sijainnista huolimatta. Lähes kaikki olevista rakennuksista tulee suojella nyt laadittavalla asemakaavalla, liite 4. Kellokosken läntinen ohitustie on yleiskaavaluonnoksessa, mikä osaltaan parantaa Lahden moottoritien ja Hyvinkään suuntien yhteyttä - toteutusaikataulu on avoin. Joukkoliikenteen rahoitusta on kunta tarkistanut tämän vuoden osalta ylöspäin, minkä lisäksi on laadittu joukkoliikennestrategia. Nämä seikat vaikuttavat luonnollisesti Kellokosken sairaalan saavutettavuuteen myönteisesti. Tuusulan kunta lähtee Kellokoskea koskevissa suunnitelmissa siitä, että Kellokosken sairaalan toiminta jatkuu. Liitteessä 5 on luonnosvaiheessa tehtyjä vaihtoehtoja Kellokosken keskustan alueesta. Kaavoituspäällikkö Asko Honkanen, Tuusulan kunta 6.4 Muita suunnitelmia koskien Kellokosken sairaalan aluetta Kuntalaisten järjestämässä keskustelutilaisuudessa 27.3.2015 käytiin läpi myös muita suunnitelmia koskien Kellokosken sairaalan tulevaisuutta. Tilaisuudessa HUS-hallituksen jäsen, lääkäri Ilkka Taipale esitti mm. suunnitelman, joko kokonaisuudessaan liitteessä 6. 19 7 MUIDEN SAIRAANHOITOALUEIDEN PSYKIATRISTEN SAIRAALOIDEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS TILASUUNNITELMIEN OSALTA HUS hallituspäätöksen 26.1.2015 mukaan sairaansijamäärät ovat 31.12.2018 mennessä: HYKS 362 HYSHA 30 LUSHA 8 (päätetty 8+2) LOSHA 22 (päätetty 28) POSHA 18 Helsinki 210 YHT 650 LoSHA: Lohjalle rakennettava uudisrakennus ratkaisee yhden HUS-alueen paikallisen ja alueellisen sairaansijatarpeen. Lohjan uudisrakennus sisältää 28 sairaansijaa ja avohoidon tiloja. HUS hallitus linjasi 3.3.2014, että Lohjalle (Lohjan sairaanhoitoalue ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue yhdessä) tarvitaan suunniteltavaan uudisrakennukseen yhteensä 28 sairaansijaa. Nämä 28 osastopaikkaa eivät välttämättä edellytä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen käyttöä, vaan mitoitus soveltuu myös yksin Lohjan sairaanhoitoalueen käyttöön, kun mukaan lasketaan suunniteltu perustason osastokäyttö. Paloniemi poistuu HUS:n käytöstä, kiinteistö on alueen kuntien yhdessä omistama eikä sen jatkosta siten jää vastuita HUS:lle. LUSHA: Raaseporissa kaupunki rakentaa tilat, joista HUS vuokraa psykiatrian osasto- ja muita tiloja. Raaseporin uudisrakennukseen on tarkoitus rakentaa 8 aikuispsykiatrian ja 2 nuorisopsykiatrian sairaansijaa ja avohoidon tiloja. Asiaa koskeva aiesopimus on hyväksytty HUS hallituksessa 11.5.2015. Uudisrakennuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2017. Tammiharjun sairaalan rakennukset on myyty Raaseporin kaupungille. PoSHA: Erittäin huonokuntoisen Kevätkummun mahdollisesti korvaavaa ratkaisua ei vielä ole. Psykiatrian tiekartan mukainen tilasuunnittelu käynnistyi 6.5.2015. Tavoitteena on saada 18 psykiatrista sairaansijaa ja avohoidon tiloja Porvoon somaattisen sairaalan yhteyteen. Tiekartan sairaansijamitoituksen päälle voi suunnitella omistajakuntien kanssa ns. perustason paikkoja, esimerkiksi päihdehuoltoon liittyviä. Huonokuntoisesta Kevätkummun sairaalasta on tarkoitus luopua, kun uudet tilat on saatu. Kellokosken sairaalan ja HYKS-Psykiatriakeskuksen sekä Peijaksen ja Jorvin psykiatrian tilojen käyttö, peruskorjaaminen ja /tai korvaaminen uudistiloilla on selvittelyvaiheessa; koskien myös työnjakoa Helsingin kaupungin psykiatrian kanssa. 20 8 YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITTELU HUS hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Aki Lindén asetti 17.2.2015 § 22 Kellokoski -työryhmän selvittämään Kellokosken ja Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä. Työryhmä on käsitellyt Kellokosken sairaalan toimintoja potilashoidon näkökulmasta sekä sairaalan tilojen kuntoa, remonttitarpeita ja tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta. Lisäksi työryhmä on todennut muiden sairaanhoitoalueiden psykiatristen sairaaloiden nykytilanteen sekä tila- ja investointisuunnitelmat. HUS psykiatrian erikoissairaanhoidon laskennallinen tavoite on 4 sairaalapaikkaa 10 000 asukasta kohden (0.4 promillea) 31.12.2018 mennessä. Tämä tarkoittaa nykyisten 780 sairaansijan vähentämistä 650:een. HUS hallituspäätöksessä 26.1.2015 § 5 sairaansijamäärät 31.12.2018 mennessä on määritelty seuraavasti: HYKS 362, Hyvinkää 30, Länsi-Uusimaa 8, Lohja 22, Porvoo 19 ja Helsinki 210, yhteensä 650. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää psykiatrisen avohoidon voimakasta kehittämistä ja hoidon painopisteen siirtämistä entistä enemmän avohoitoon. Investointipäätöksiä tehtäessä arvioidaan sairaalapaikkojen määrä konkreettisesti tämän 0.4 promillen puitteissa alueellinen sairastavuus ja muut tarvetekijät huomioiden. Kehittyvän avohoidon tueksi suunnitellaan somaattisten sairaaloiden yhteyteen alueellisia sairaalapaikkoja, joiden lukumäärä on enintään puolet koko alueen sairaalapaikkamäärästä. Tämä suunnittelu on pisimmällä Lohjan ja Länsi-Uusimaan alueilla, joilla muutos toteutunee vuoteen 2018 mennessä. HUS hallituspäätöksissä Länsi-Uusimaalle on määritelty 8 aikuispsykiatrian ja kaksi nuorisopsykiatrian sairaansijaa ja Lohjalle 28 sairaansijaa uudisrakennuksiin. Muilla alueilla suunnittelu on käynnissä/käynnistymässä sekä tilojen että tarkempien sairaansijamäärien osalta. Suurin osa sairaansijoista keskitetään HYKS psykiatriaan. HUS alueen psykiatrian kokonaissuunnitelman oleellinen osa on päättää Kellokosken sairaalan ja muiden HUS alueiden psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä sairaansijoja keskitettäessä. Kellokosken sairaalan toiminta vuosina 2015–2018 jatkuu työryhmän näkemyksen mukaan jo suunnitellulla tavalla. Sairaalassa toimii yhteensä 11 sairaalaosastoa, monipuolinen toiminnallinen kuntoutus ja kuusi avohoidon yksikköä sairaansijamäärän ollessa 179 (Hysha psykiatrian kaksi osastoa ja HYKS psykiatrian 9 osastoa). Työntekijöitä on 432. Sairaalassa on HUS psykiatrian toimintasuunnitelman mukaisesti vähennetty lähes 100 sairaansijaa viimeisen kolmen vuoden aikana ja voimavaroja on siirretty avohoitoon sekä uuden mielialahäiriöosaston perustamiseen HYKS Psykiatriakeskukseen tammikuussa 2015. Neuropsykiatrian osaston siirrosta HYKS Psykiatriakeskukseen marraskuussa 2015 on jo päätetty. Kellokosken sairaalan osastotoiminta keskittyy kolmeen isoon rakennukseen (Hysha: Talousrakennus ja HYKS: Uusitalo ja Ohkola). Seuraavat neljä vuotta yritetään selvitä mahdollisimman pienillä remonttikustannuksilla. Sairaalan tulevaisuudesta vuodesta 2019 eteenpäin työryhmä on valmistellut kaksi pääskenaariota: skenaario 1. psykiatria jatkaa Kellokoskella ja skenaario 2. psykiatria poistuu Kellokoskelta. Skenaariossa 1 hyötyinä on terapeuttinen ympäristö, monipuolinen toiminnallinen kuntoutus, alueellinen tiivis yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä osaava henkilökunta, joista suurin osa asuu lähialueella. Tämä skenaario edellyttää isot investoinnit (78–95,5M€). Vireillä olevan Kellokosken asemakaavamuutoksen vaikutuksia sairaalarakennusten peruskorjaus- ja laajentamismahdollisuuksiin sekä alustavasti suunniteltuun asuntorakentamiseen on toistaiseksi vaikea ennakoida. Sairaala-alueen historiallinen arvo antaa kuitenkin viitteitä siitä, että rakennussuojelumääräykset tulevat oleellisesti ohjaamaan sairaalatoiminnan jatkamisen toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Skenaariossa 1 päivystyksen toteuttaminen on haasteellista ja kallista. Sairaala vaatisi jatkossakin oman sairaalapäivystyksen. Uusi päivystysasetus edellyttää lisäksi somaattisen sairaalan läheisyyttä, joka on 24 kilometrin päässä. Skenaario 2 edellyttää Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakennukseen n. 30 sairaansijan rakentamista alueen omien, vapaaehtoisessa hoidossa olevien potilaiden hoitamiseksi. HYKS:n 9 osastolle ja toiminnalliselle kuntoutukselle tulisi löytää tarkoituksenmukaiset tilat. Avohoitotoiminta voi siirtyä nykyisten avohoitoyksiköiden yhteyteen ja osa Hyvinkään sairaalan uudisrakennukseen. Kellokosken arvokas sairaalakiinteistö miljöineen soveltuu kehitettäväksi erityyppisiin uusiin käyttötarkoituksiin yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa, mutta tehtävä on haastava ja todennäköisesti hyvin pitkäkestoinen. 21 Kiinteistönomistajana HUS:lle syntyy kokonaan tai osittain tyhjistä rakennuksista huomattavia vuotuisia ylläpitokustannuksia. Potilashoidon kannalta sairaalan toimintojen siirto esimerkiksi Helsinkiin onnistuu, mikäli olemassa olevien kampusten (mieluiten HYKS Psykiatriakeskus) välittömässä läheisyydessä voidaan vapauttaa tiloja, jotka remontoidaan psykiatrian tarpeisiin. Laskennallinen arvio peruskorjauskustannuksista on HYKS 9 osaston ja toiminnallisen kuntoutuksen osalta 55M€ ja vuosivuokra Helsingissä 2M€. Vastaavasti Hyvinkään osastojen osalta investointikustannukset 6M€ ja vuosivuokra 350 000€. Kellokosken tilat korvaaviin psykiatrian rakennusinvestointeihin ei tässä vaiheessa ole HUS:n investointiohjelmassa mitään varauksia eikä hankkeiden laajuutta, aikatauluja ja rahoitusjärjestelyjä ole vielä suunniteltu. Jäsenkuntien mahdollisuudet rahoittaa jo tehtyjen sairaalasuunnitelmien lisäksi huomattavan suuri psykiatrisen sairaalan investointitarve (karkeasti arvioiden 150-250M€) joudutaan neuvottelemaan ja sopeuttamaan muihin tarpeisiin yhdessä HUS-kuntien kanssa. Kellokoski-työryhmän tavoitteena on ollut kirjoittaa loppuraportti mahdollisimman objektiivisesti kuvaten monipuolisesti kahden pääskenaarion hyötyjä ja haittoja potilashoidon, henkilöstön ja tila-investointien näkökulmasta. Työryhmä ei ota kantaa skenaarioiden priorisointiin, vaan ohjausryhmä tekee sen. Raportti toimii pohjatyönä psykiatrian tiekarttatyön edellyttämälle tila- ja investointisuunnittelulle. Jatkosuunnittelussa on otettava kantaa Kellokosken sairaalapäätöksen ja siihen liittyvän aikataulun lisäksi: 1) Tiekarttalinjauksen/HUS hallituspäätöksen 26.1.2015 § 5 mukaan kehittyvän avohoidon tueksi suunnitellaan somaattisen sairaalan yhteyteen alueellisia psykiatrisia osastoyksiköitä. Nämä suunnitelmat ja päätökset puuttuvat Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueiden osalta sekä 2) HUS:n yhteisosastojen sekä pääkaupunkiseudun alueellisten osastojen suunnitteluun; mikä osa näistä yhteensä 472 sairaansijasta voisi muodostaa yhden psykiatrisen sairaalan, ja mikä osa sijoittua somaattisten sairaaloiden ja päivystyspisteiden yhteyteen? 22 Liite 1. Hyvinkään sairaanhoitoalue / Psykiatrian tulosyksikkö / v. 2014 tilatietoja Toteutuneet kustannukset Toteutunut Toteutunut (EUR) v. 2014 huoneala (m²) kokonaispinta-ala (m²) Sairaalat Total Hyvinkään sairaala Total Hyvinkään sairaala Kellokosken sairaala Total Kellokosken sairaala, Kalliomaa, rakennus pois käytöstä Kellokosken sairaala, Kartano Kellokosken sairaala, Kasvihuone Kellokosken sairaala, Kasvihuoneen huoltorakennus Kellokosken sairaala, Keskitalo Kellokosken sairaala, Museo Kellokosken sairaala, Pesularakennus Kellokosken sairaala, Polttoainevarasto Kellokosken sairaala, Talousrakennus Kellokosken sairaala, Työkeskus Kellokosken sairaala, Uusitalo Kellokosken sairaala, Vastaanottorakennus Kellokosken sairaala, Ylilääkärintalo, rakennus pois käytöstä Ohkolan sairaala Total Ohkolan sairaala Ohkolan sairaala, A-torni Ohkolan sairaala, B-torni Psykiatriankeskus Total Hesperia 1 KELLOKOSKI + OHKOLA Vuokrakohteet Total Hyvinkään sairaanhoitoalueen vuokrakohteet Total Asemakatu 4, Järvenpää Kauppanummentie 6, Nurmijärvi Kauppatie 8, Tuusula Lahdentie 50, Mäntsälä Myllytie 1, Järvenpää Ratatie 19, Järvenpää, vuokrasopimus päättynyt 31.12.2014 Sauvakatu 8, Järvenpää, vuokrasopimus päättynyt 30.4.2014 Valtakatu 11, Hyvinkää HYVINKÄÄ+KELLOKOSKI+OHKOLA+PSYKIATRIAKESKUS +VUOKRAKOHTEET 3 465 5 5 2 667 633 430 430 391 0 133 038 97 548 48 187 332 230 38 394 47 556 3 647 273 140 285 078 931 965 431 578 45 029 773 844 718 383 25 582 29 880 18 967 18 967 3 441 235 15 133 5 5 11 447 0 463 644 153 1 013 387 214 44 1 684 1 009 3 666 1 830 341 3 628 3 301 183 144 53 53 15 074 21 955 7 7 16 869 0 1 100 723 172 1 834 434 528 50 2 015 1 204 5 648 2 780 382 5 012 4 441 250 321 66 66 21 882 859 484 859 484 233 343 128 772 72 983 43 527 232 439 35 551 6 538 106 331 5 079 5 079 1 750 750 579 234 849 288 0 630 5 167 5 167 1 750 750 579 322 849 288 0 630 4 325 116 20 212 27 122 19,08 84 84,11 19 Toteutuneet kustannukset €/kokonaispinta-ala m2 13,15 62 62,42 13 23,96 12,63 26,20 27,34 8,27 18,48 6,89 13,51 23,55 21,19 19,66 11,02 18 18,14 11,67 17,25 30 29,59 19 10,08 11,25 23,33 15,10 7,37 7,51 6,14 11,29 19,73 13,75 12,94 9,81 13 13,48 8,53 7,75 24 23,93 13 14,10 14 11,11 14,32 10,51 15,50 22,81 10,29 13,86 14 11,11 14,32 10,51 11,25 22,81 10,29 14,06 14,06 18 13 Toteutuneet kustannukset €/huoneala m2 Liite 2. PSYKOOSI JA OIKEUSPSYKIATRIAN LINJA Psykoosi ja oikeuspsykiatrian johto Linjajohtaja Osastonylilääkäri Ylilääkäri Ylihoitaja Johtava psykologi Johtava sosiaalityöntekijä Toimistosihteeri 178,0 8 1 1 1 1 1 1 2 Kellokosken psykoosiosasto 24 Erikoislääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Perushoitaja 20 2 1 1 9 6 1 Kellokosken psykoosiosasto 40 Apulaisylilääkäri Psykologi Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Sihteeri 26 1 1 1 1 14 7 1 Kellokosken psykoosiosasto 50 Osastonlääkäri Sosiaalityöntekijä Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Taideterapeutti Toimintaterapeutti Sihteeri 26 1 1 1 1 12 7 1 1 1 Kellokosken oikeuspsykiatrianosasto 10 Osastonlääkäri Psykologi Sosiaalityöntekijä Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Toimintaterapeutti Sihteeri 27,5 1 1 1 0,5 1 14 7 1 1 Kellokosken oikeuspsykiatrianosasto 20 Erikoislääkäri Psykologi Psykologiharjoittelija Sosiaalityöntekijä Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Osastonsihteeri 26,5 1 1 1 1 0,5 1 10 10 1 Kellokosken oikeuspsykiatrianosasto 30 Erikoistuva lääkäri Psykologi Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Toimintaterapeutti Sihteeri 25 1 1 1 1 12 7 1 1 Kellokosken oikeuspsykiatrianosasto pkl Apulaisylilääkäri Erikoistuva lääkäri Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Sihteeri 5 1 1 1 1 1 Kalliomaan asumisvalmennusyksikkö Mielenterveyshoitaja 2 2 Toiminnallinen kuntoutus Askartelunohjaaja Ulkotyönohjaaja Liikuntaterapeutti Puutarhuri Fysioterapeutti Sihteeri 12 5 3 1 1 1 1 Liite 2. NUORISOPSYKIATRIAN LINJA 74,0 Kellokosken nuorisopsykiatrian intensiivisen avohoidon poliklinikka Osastonhoitaja Psykologi Sosiaalityöntekijä Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Osastonsihteeri 8,5 0,5 1 1 2 3 1 Kellokosken nuorisopsykiatrian liikkuva toiminta Osastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja 9,5 0,5 8 1 Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B 11 Osastonlääkäri Psykologi Sosiaalityöntekijä Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Fysioterapeutti Nuoriso-ohjaaja Sihteeri 30 1 1 1 1 2 18 3 1 1 1 Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto B 19 Osastonylilääkäri Psykologi Sosiaalityöntekijä Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Toimintaterapeutti Nuoriso-ohjaaja Osastonsihteeri 26 1 1 1 1 1,0 10 8 1 1 1 GERO-, NEURO- JA PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA Kellokosken neuropsykiatrian osasto P22 Lääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Kylvettäjä Toimintaterapeutti Askartelunohjaaja 25 22 1 1 1 9 7 1 0,5 0,5 Osastonsihteeri 1 Kellokosken biologisten hoitojen poliklinikka Sairaanhoitaja 1 1 Neuropsykiatrian poliklinikka Lääkäri Sairaanhoitaja 2 1 1 PSYKIATRIAN TULOSYKSIKÖN HALLINTO 5 1 1 1 1 1 Projektijohtaja/ylihoitaja Toimistosihteeri Hoitotyön kliininen asiantuntija Hoitotyön kliininen opettaja Ylihoitaja Liite 2. HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE Psykiatrian tulosyksikön hallinto Ylilääkäri Osastoryhmän päällikkö Toimistosihteeri 83,00 4 1 1 2 Osasto 1 Osastonlääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Sosiaalityöntekijä Psykologi Osastonsihteeri 27,75 2 1 1 13 8 0,75 1 1 Osasto 2 Osastonlääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Kuntoutusohjaaja Sosiaalityöntekijä Psykologi Osastonsihteeri 27,75 2 1 1 13 7 1 0,75 1 1 Tehostetun avohoidon yksikkö Lääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Kuntoutusohjaaja Sosiaalityöntekijä Psykologi Osastonsihteeri 23,5 2 1 1 12 4 1 0,5 1 1 LIIKELAITOKSET HUS-Servis HUS Kiinteistöt Oy HUS Logistiikka Ravioli Desiko Tietohallinto 67 3 9 1 18 35 1 Liite 3. Henkilöstöedustajien kannanotto Työryhmän henkilöstöedustajina pidämme hyvänä että psykiatrinen hoito, myös sairaalahoidon osalta järjestetään läheisyys periaatteella eri alueilla. Palvelujen toimivuuden ja henkilöstön työssäkäynnin sekä asumisen näkökulmasta tulee välttää liiallista psykiatrisen hoidon ja hoitopaikkojen keskittämistä. Kellokoski-työryhmä on valmistellut vuodesta 2019 eteenpäin vaihtoehtoisia skenaarioita. Henkilöstön edustajina pidämme perusteltuna jatkaa Kellokosken sairaalatoimintaa myös pitkällä aikavälillä. Olisi arveluttavaa keskittää HUS:n sekä Helsingin kaupungin tuottamaa nykyistä psykiatrista sairaalatoimintaa yhteen rakennettavaan mammuttimaiseen sairaala kompleksiin, minkä rahoitus epävarmaa (verrattaessa Lastensairaalan toteutukseen). Toki Kellokosken kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta on vanhenemassa ja sielläkin tarvitaan investointeja. Tuusulan kunta on ilmoittanut olevansa kiinnostunut sairaalan toiminnan säilyttämisestä Kellokoskella. Kellokosken sairaalan alueen ja tilojen käytössä on syytä selvittää ja hyödyntää myös muita yhteistyökumppaneita. Hajautetussa mallissa kuntouttava psykiatria, kuten oikeuspsykiatria, tulee sijoittaa etäämmälle pääkaupunkiseudun tiheämmin asutusta alueesta. Kellokosken sairaala ja sen ympäristö tarjoaa tähän rauhallisen miljöön, jossa on valmiiksi hyvät ja hoitoa tukevat puitteet. Kuntouttavaa psykiatrista osaamista on keskitetty viime vuosina koko HUS alueella Kellokoskelle. Kellokoskella järjestetty vaikeahoitoisten potilaiden hoito palvelee keskitetysti koko HUS-aluetta, tämä potilasryhmä tarvitsee jatkossakin osaavan, kokeneen ja motivoituneen henkilöstön. Oikeuspsykiatriset potilaat ovat usein vuosia kestävissä hoidoissa, joissa tarvitaan toimintakyvyn ylläpitämiseen monipuolista toiminnallista kuntoutusta osastohoidon lisänä. Sairaalahoidon tarpeen päätyttyä ja kuntoutumisen edetessä potilaat voivat jatkaa hoitoa oikeuspsykiatrisen poliklinikan tuella. Psykiatrisen hoidon keskeinen osa on osaava henkilöstö. Psykiatria on kokenut toimialana suuria muutoksia ja edelleen sille asetetut tavoitteet sairaansijojen vähentämisessä ovat alueen väestöpohjaan nähden kovin haasteellisia. HUS psykiatrian laadukas hoito pohjautuu ammatillisesti osaavaan ja työhönsä sitoutuneeseen henkilöstöön. Psykiatrian rakennemuutoksissa tulee säilyttää ennakoitavuus, joka mahdollistaa myös pidempiaikaiseen työsuhteeseen kiinnittymisen. Henkilöstölle johdonmukaisella ja suunnitelmallisella toiminnan kehittämisellä on merkitystä myös omaan elämäänsä liittyvissä päätöksissä, kuten asumistaan ja lastensa koulunkäyntiä koskevissa ratkaisuissa. Kalevi Kannisto Janne Ovaska Mikael Salakka pääluottamusmies, henkilöstöedustaja apulaisosastonhoitaja, henkilöstöedustaja pääluottamusmies, henkilöstöedustaja Liite 4. Liite 5. Liite 6. Kuntalaisten järjestämä keskustelutilaisuus Kellokosken sairaalan tulevaisuudesta Kellokosken sairaalan Juhlasalissa 27.3.2015 Ilkka Taipale Kellokosken sairaala 100 vuotta, mutta? Kesäkuussa Kellokosken sairaala täyttää 100 vuotta, mutta sen tulevaisuutta pohditaan. Vielä 1980luvulla Suomessa oli 20 000 mielisairaalapaikkaa, nyt on ehkä 4000, mutta tavoitteena on 2000 vain paikkaa, joista kolmannes eli 650 Helsingin ja Uudenmaan eli HUS:n alueella. Nyt suuria sairaalaalueita on kolme: Hesperia ja Aurora Helsingissä ja Kellokoski. Korkeintaan kaksi aluetta tarvitaan. Uuden lastensairaalan, syöpäsairaalan ja traumasairaalan lisäksi on pohdittu rakennettavaksi uusi psykiatrinen sairaala korvaamaan kahta vanhaa. Kellokosken sairaalan olemassaolo nojautuu oikeuspsykiatrisiin sekä ns vaikeahoitoisiin potilaisiin, jotka otettiin aikanaan Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaaloista sekä nuoriso-osastoihin. Ilman näitä sairaala olisi todennäköisesti lakkautettu. Pitkäaikais- eli veteraanipotilaiden kuntoutus voi tapahtua muuallakin. Nyt Hyvinkään sairaalaan rakennetaan uudet psykiatriset osastot, jolloin osastojen ja potilaiden määrä Kellokoskella vähenee. Uusi päivystysasetus vaikuttaa asetelmiin kuten myös vaatimukset, että psykiatriset sairaaloiden olisi sijaittava somaattisten sairaaloiden yhteydessä tai lähellä (esim Hesperian, Aurora, Niuvanniemi, Vanha Vaasa eivät sijaitse). Kellokoskella ja Ohkolassa on neljä isoa kerrostaloa + kartano, vastaanotto-osastosiipi, museorakennus ja henkilökunnan asuntoja. Vuonna 1983 avattu silloin maamme nykyaikaisin ja paras vastaanottosiipi on homeessa, osin käyttökiellon ja purku-uhan alla – korjauksen katsottaneen maksavan liikaa, jos onnistuu. Vuonna 1930 rakennettu Keskitalo on asiallisesti tyhjillään ja ison remontin tarpeessa. Ohkolan sairaala saneerattiin edelleen sairaalatasoon – ei asumistasoon. Siellä lienee vain noin 30 nuorta potilasta ja sairaalakoulu, kun B-sairaalana toimiessaan siellä oli 320 potilasta. Painetta nuorisopsykiatrian siirtoon kuntiin on. Kartano on puoli tyhjänä. Sairaalaa johdetaan Helsingistä käsin, sairaalassa ylilääkärit ja ylihoitajat ovat vain omien kliinisten linjojensa johtajia. On jopa väläytetty, että oikeuspsykiatrisetkin potilaat voidaan hoitaa muualle perustettavassa tai rakennettavassa yksikössä. Epävarmuus vallitsee siis sairaalassa. Mitä tulisi tehdä. Auroran ja Hesperian sairaalat siirtyvät todennäköisesti HUS:iin lähivuosina, jolloin uudistukset alkavat viimeistään vyöryä. HUS on perustanut ylihoitaja Raija Kontion johdolla työryhmän selvittämään sairaalan tulevaisuutta, tilojen kuntoa ja järkevää käyttöä. Määräaika on toukokuun lopussa. Ryhmään kuuluu myös Tuusulan kunnan edustajia. Keski-Uudenmaan kunnanjohtajien on ryhdyttävä välittömästi myös itse selvittämään alueillaan olevien sairaalakiinteistöjen tulevaa käyttöä. Tämä koskee Tuusulan Kellokoskea, Mäntsälän Ohkolaa, Järvenpään sosiaalisairaalaa, Hyvinkään huoltolaa ja Nurmijärven Kiljavaa. Eli ehdotukseni Kellokosken sairaalan osalta: 1) Kellokoskelle, kuten Jorvin ja Peijaksen sairaaloille on saatava laitosten toimintaa koordinoivat johtajat sihteereineen paikan päälle, jotta edes tiedetään, kelle soitetaan Liite 6. 2) Sairaalan yhtä (-kahta) kerrostaloa (keskitalo ja/tai talousrakennus) ryhdytään välittömästi saneeraamaan palveluasumistasoon, itsenäisiksi asunnoiksi yhteistiloineen esimerkiksi Y-säätiön tai A-Kruunun kanssa yhteistoiminnassa Vuonna 1995 saimme Y-säätiön ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen avulla asetusmuutoksen, jolloin myönnettiin ylimääräinen 25 % valtionapu, jos laitoksista tehdään asuntoja. Y-säätiö julisti arkkitehtuurikilpailun, jonka toisena kohteena oli Kellokosken talousrakennus. Ehdotuksia tuli 83 kpl eli yli 10%:lta maamme arkkitehdeista, laman takia. Uudenmaan sairaanhoitopiiri hyväksyi hankkeen, mutta Tuusulan kunnanhallitus kaatoi sen äänin 6-5. Kunnalta olisi tarvittu 5% rahoitusosuutta. Y-säätiö olisi rahoittanut kaiken muun. Nyt ei tarvittaisi kunnalta tai HUS:lta lainkaan rahaa, jos rakennuttajan kanssa solmittaisiin esim 10 vuoden vuokrasopimus. Rakennuksessa voisi tuon ajan asua potilaat, jotka vapautuisivat laitoksesta. Myöhemmin muutkin. 3) Päätetään vakavasti, onko tuo toinen jäljelle jäävä sairaala-alue Kellokoski, jonka kyläyhteisö on tottunut potilaisiin toisin kuin Helsingin ratikkamatkustajat. Silloin laitosta on uusittava ja modernisoitava – myös uudisrakennuksin yhteistyössä Tuusulan kanssa. Sosiaalisairaalan toiminnot voidaan tahdottaessa siirtää Kellokoskelle ja kaavoittaa sen alue asuinalueeksi. Jos rohkeutta riittää, voi sosiaalisairaala sijaita Kiljavan sairaalakiinteistöissäkin. 4) Kellokosken alueesta voi vaihtoehtoisesti rakentaa palvelukampuksen. Nyt terveyskeskus, vanhusten palveluyksikkö, kirjasto ym sijaitsevat joen toisella puolella. 5) Tuusula voisi jo nyt ostaa Kellokosken kiinteistöt ja maat, HUS vuokraisi tarvitsemiansa tiloja esim 5-10 vuotta, jona aikana muita tiloja voidaan saneerata asunnoiksi, terveyskeskukseksi ym 6) Maa tarvitsee lääketieteellisen museon tai vähintään valtakunnallisen mielisairaalamuseon. Nyt suurin avoinna oleva mielisairaalamuseo on Kellokoskella, Nikkilän vielä komeamman museon 12 000 esinettä ovat pahvilaatikoissa. Yhdistämällä nämä, museo olisi jo mahtava. Sirkka-Liisa Tuovinen toimittaa parhaillaan teosta maamme kaikista mielisairaalamuseoista, jonka jälkeen Psykiatriyhdistys ym aloittanevat kampanjan hankkeesta. Kellokoski tai Helsinki tulevat sijaintipaikkoina mieleen. 7) Sairaala-alueen historiallinen ja suojeltu Toimela-rakennus on maamme toiseksi vanhin meijerirakennus toimien aikanaan myös meijerikouluna. Se on ollut tyhjillään yli 10 vuotta. Yritin saada Tuusulan kuntaa sen omistajana innostumaan sen muuttamisesta seitsemäksi (palvelu)asunnoksi Y-säätiön kanssa. Oli kuulemma pulaa neuvottelevista tai toteuttavista virkamiehistä. Elleivät kunnanjohtajat kuule kutsua, jäljelle voi jäädä tyhjä kiinteistömassa, kuten tapahtui Nikkilässä ja Tammisaaressa kuntien ihmetellessä sivusta. Ellei sairaalaa kyetä kuntien ja HUS:n yhteistoiminnalla säilyttää tai rakentaa palvelukampusta tilalle, Kellokoskesta tulee yläkeskiluokan nukkumalähiö. Kellokosken sairaalan henkilökunnalle on taattava työrauha lähimmäksi viideksi vuodeksi.
© Copyright 2024