1. No category

Selvitys pakolaisten
vastaanotosta Vihdin
kuntaan
Versio 11.11.2015
1. Johdanto
Vihdin kunta on päättänyt selvittää kunnan edellytykset vastaanottaa pakolaisia. Tämän
selvityksen on laatinut työryhmä, jossa on edustajia Vihdin kunnasta, perusturvakuntayhtymä
Karviaisesta ja Vihdin seurakunnasta. Selvityksen laatimisessa on tehty yhteistyötä mm.
Uudenmaan ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), Kunta-asunnot Oy:n
ja pakolaisia vastaanottaneiden kuntien kanssa.
Selvitystä laatineeseen työryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:










Noora Nordberg (hallintojohtaja, Vihdin kunta)
Marjo Ojajärvi (sivistysjohtaja, Vihdin kunta)
Kirsti Lehikoinen (varhaiskasvatuspäällikkö, Vihdin kunta)
Eija Ikonen (asuntosihteeri, Vihdin kunta)
Hanna Arvilommi (pedagoginen sihteeri, Vihdin kunta)
Antti Luukkanen (hallintosihteeri, Vihdin kunta)
Pirkko Hynynen (työikäisten palvelulinjajohtaja, perusturvakuntayhtymä Karviainen)
Markus Runtti (johtava psykologi, perusturvakuntayhtymä Karviainen)
Jaana Heinonen (sosiaalipalvelupäällikkö, perusturvakuntayhtymä Karviainen)
Tuula Kankkunen (lähetyssihteeri, Vihdin seurakunta)
Kansainväliset sopimukset (Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja Euroopan
ihmisoikeussopimus) ja Suomen lait (ulkomaalaislaki ja perustuslaki) velvoittavat Suomea
antamaan suojelua sitä tarvitseville pakolaisille. Maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä
päättää 750 hengen pakolaiskiintiön kohdentamisesta vuosittain. Vuonna 2014 Suomen kiintiö
sisältää 500 syyrialaista, 150 afgaania, 150 kongolaista, 150 sudanilaista ja 100 hätätapausta.
Kiintiötä on poikkeuksellisesti lisätty 300:lla johtuen Syyrian kriisistä.
Kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen liittyy sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa.
Sopimus perustuu uuteen vuonna 2011 voimana tulleeseen kotouttamislakiin. Kotouttamislain
mukaan valtio myöntää korvauksia kiintiöpakolaisista, turvapaikan saaneista tai myönteisen
oleskeluluvan toissijaisen tai humanitäärisen suojelun perusteella saaneista henkilöistä.
Kunnan ja ELY-keskuksen välisessä sopimuksessa sovitaan kunnan pakolaiskiintiöstä, johon
voi kuulua sekä kuntaan osoitettuja kiintiöpakolaisia että myönteisen oleskelulupapäätöksen
saaneita turvapaikanhakijoita. Mikäli sopimusta ei tehdä, kunta ei voi saada korvauksia
yhdestäkään korvauksen piiriin kuuluvasta henkilöstä mukaan lukien kuntaan itsenäisesti
muuttavat turvapaikanhakijat ja turvapaikan ja oleskeluluvan saaneet henkilöt. ELYkeskuksen kanssa tehtävä sopimus voidaan irtisanoa 12 kuukauden irtisanomisajalla.
Vihdin kunnan kotouttamispalvelut, joita kunnan tulee lakisääteisesti järjestää niitä
tarvitseville, ovat riittämättömästi resurssoidut. Tarve palveluille tulee lisääntymään
maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten määrän kasvaessa.
Termejä



maahanmuuttaja: Suomeen muuttanut ulkomailla syntynyt henkilö.
kiintiöpakolainen: Pakolainen, joka on lähtenyt kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon hän ei
kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan, voidaan ottaa uudelleen sijoitettaviksi kolmanteen maahan niin sanotussa
pakolaiskiintiössä. Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain
päävaltuutettu UNHCR on katsonut pakolaisiksi, tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia.
turvapaikanhakija: henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hän on suojelun tarpeessa ja
hänelle myönnetään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman. Pakolaisaseman voi saada henkilö, jolla on perusteltua
aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai
poliittisen mielipiteen vuoksi.
2
2. Kunnalta edellytetyt toimenpiteet pakolaisten vastaanottamiseen
Uudenmaan ELY-keskus edellyttää kunnalta seuraavia toimenpiteitä ennen kuin pakolaisten
vastaanottaminen on mahdollista:



Kunnalla on oltava voimassa oleva lain mukainen kotouttamisohjelma
o hyväksyttävä kunnanvaltuustossa neljän vuoden välein
o kotouttamisohjelman edellyttämät määrärahavaraukset on sisällyttävä
talousarvioon
Kunnalla on oltava sopimus ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanotosta
o tieto, kuinka monta kuntapaikkaa kunta myöntää vuosittain tai joka toinen tai
joka kolmas vuosi
o Vihdin kunnalla on olemassa vanha sopimus, jossa ei ole vastaanottomääriä,
joten sopimus on uusittava
Kunnan on järjestettävä kotoutumislaissa määritellyt palvelut/toimenpiteet
3. Pakolaisten vastaanottamisen edellyttämät palvelut
3.1 Alkukartoitus
Alkukartoituksessa käydään läpi pakolaisen työllistymis-, opiskelu ja ym.
kotoutumisedellytykset. Jos kyseessä on työtön henkilö, vastuu alkukartoituksen tekemisestä
on ELY-keskuksella. Muussa tapauksessa kartoituksen tekee kunta.
3.2 Päivähoito- ja koulutus
Vihdin kunnan nykyisissä päivähoitoryhmissä on maahanmuuttajalapsia. Riippuen
pakolaisten määrästä pyritään heidät sijoittamaan olemassa oleviin päivähoitoryhmiin, jolloin
voidaan normaalin päivähoidon puitteissa edistää lasten kotoutumista. Jos pakolaisia varten
tarvitsee perustaa uusia päivähoitoryhmiä, ovat kustannukset päivähoitoryhmän kohdalta noin
100.000 euroa/ryhmä/vuosi eli noin kolmen kasvatushenkilön aiheuttamat
palkkakustannukset. Päivähoidon kustannuksiin vaikuttaa myös se, tarvitaanko erityistukea.
Lisäksi täysin kielitaidoton maahanmuuttaja voidaan ottaa mahdollisesti kahden lapsen
paikalle ensimmäiseksi vuodeksi.
Perusopetuksessa on maahanmuuttajille valmistavaluokka (Kuoppanummi), johon pakolaiset
on mahdollista ensiksi sijoittaa (syksyllä 2013 luokalla oli 10-13 oppilasta ja syksyllä 2014
luokalla oli 2 oppilasta). Pakolaisten määrästä riippuen on perustettava tarvittaessa
rinnakkaisryhmiä. Pakolaiset samoin kuin maahanmuuttajat pyritään integroimaan
normaaleihin ryhmiin. Jos pakolaisia varten tarvitsee perustaa uusia opetusryhmiä, on ryhmän
perustamisen kustannus noin 50.000 euroa vuodessa (opettajan palkka), lisäksi mahdollinen
kouluohjaajien tarve (noin 25.000 euroa/vuosi/ohjaaja). Pakolaislapsille tarjotaan
mahdollisuutta koulukerho- sekä iltapäivätoimintaan tarpeen mukaan. Toisen asteen
opintoihin pakolaiset voivat osallistua kielitaidon karttuessa, osa opetuksesta voidaan järjestää
englanninkielisenä, lisäksi pääkaupunkiseudulla on erilaisia koulutusmahdollisuuksia
maahanmuuttajille. Pakolaisille tarjotaan myös etsivän nuorisotyön palveluja resurssien
sallimissa rajoissa.
Niin päivähoidossa kuin koulutuksen eri asteilla on mahdollista tehdä henkilökohtainen
oppimissuunnitelma maahan tulleille pakolaisille ja tähän suunnitelmaan on mahdollista
sisällyttää kotouttamiseen liittyvät asiat.
3
3.3. Henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma
Henkilökohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa selvitetään kunkin henkilön tarvitsemat
toimenpiteet ja palvelut. Tämän suunnitelman laatii työikäisen henkilön osalta TE-toimisto,
muussa tapauksessa kunta.
Yhteistyö TE-toimiston, kunnan ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kesken on
edellytyksenä palvelujen ja toimenpiteiden riittävyydelle ja vaikuttavuudelle. Haasteena ovat
tällä hetkellä sekä TE-toimiston että Karviaisen riittämättömät resurssit.
Kunnan ja Karviaisen on laadittava riittävä kotouttamissuunnitelma pakolaisia varten, jotta
vältetään palvelujen päällekkäisyys, mutta myös varmistetaan se, että pakolaiset saavat
riittävät palvelut kotoutumista varten (tarvitaan oma henkilöstö ja tilat heille sote-palvelua
varten).
3.4. Terveydenhoito ja sosiaalitoimi
Peruspalvelut järjestetään samoin kuten kaikille kuntalaisille, mutta jo lähtökohtaisesti
tiedetään, että pakolaiset tarvitsevat isomman resurssin/henkilö kuin perusväestö.
Arvioiden mukaan tarvitaan yksi määräaikainen terveydenhoitajan työpanos koordinoimaan
pakolaisten terveyspalveluja.
Kidutettujen erityispalvelut hankitaan Helsingistä, muut traumaattiset kriisihoidot
ostopalveluina (vieraskielisyys). Lisäksi maahantulotarkastus tehdään sosiaali- ja
terveysministeriön ohjeen mukaan.
Sosiaalitoimessa on muun työn ohella maahanmuuttaja-asioihin erikoistunut
aikuissosiaalityöntekijä. Maahanmuuttajien kotoutusmissuunnitelmia ja aktivointia on tehty
pienimuotoisesti.
3.5. Asunnot
Kunta-asunnot Oy:ltä (KAS) saadun selvityksen mukaan KAS voi Vihdin kunnassa tarjota
noin 20 asuntoa samoin ehdoin kuin muillekin hakijoille. Kustannuksiltaan 2-3 h+k+s
asuntojen vuokrataso noin 800-1.000 e/kk. Pakolainen saa asumistukea 40-60 % riippuen
asunnosta, tuloista, perheen koosta.
Asunnot vuokrataan kunnalle ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) ohjeiden
mukaan 6-24 kk määräaikaisilla sopimuksilla, jonka jälkeen KAS voi harkita sopimuksen
jatkamista vuokralaisen tai kunnan kanssa. Jos sopimus ei jatku on kunnalla oltava asunto
tilalle (voi olla haaste löytää). Vuokrattaessa asuntoja yllä mainitulla tavalla voi määräaikaisen
sopimuksen päätyttyä sosiaalitoimiston järjestämisvastuulla olla useiden pakolaisten asumisen
järjestäminen (aikaisempien kokemusten perusteella perusväestönkin osalta), joten heti
alkuvaiheessa on varmistettava pysyvä asuminen.
Myös muiden vuokranantajien mahdollisuus tarjota asuntoja kunnassa selvitetään.
4
Kunta tai järjestö voi hakea ARA:n avustusta asumisneuvontatoimintaan. Avustusta
myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi. Asumisneuvontatoiminta tulisi järjestää ennalta
ehkäisevästi.
Asuntojen varustelu on muissa pakolaisia vastaanottaneissa kunnissa tapahtunut joko
lahjoitusten kautta taikka kunta on tehnyt ensivaiheen perushankinnat. Ensivaiheen
varusteluun ovat sisältyneet mm. vuoteet, vuodevaatteet ja keittiötarvikkeet. Tämän jälkeen
asuntoon muuttaneet ovat itse hoitaneet lisätarvikkeiden hankinnan.
3.6. Tulkkipalvelut
Tulkkipalvelut ostetaan nykyisin tulkkipalveluja järjestäviltä yrityksiltä (arvio 250-500
euroa/kerta). Pakolainen tarvitsee tulkkipalvelun jokaiseen asiointiin (asuntotoimi,
aikuissosiaalityö, terveystoimi, lastensuojelu ym.), kunnes hänellä on riittävä kielitaito.
Kokemusten perusteella on panostettava myös kotona olevien naisten/äitien kielen
opetukseen.
3.7 Henkilöstön koulutus
Päivähoidossa ja koulussa on jo nyt maahanmuuttajia, joten henkilöstölle on järjestetty
tarvittavaa koulutusta maahanmuuttajien kohtaamisesta. Lisäksi rekrytoinnilla on mahdollista
vaikuttaa, koska jo nyt henkilöstössä on maahanmuuttajataustaisia, joilla on eri kulttuurien
tuntemusta ja mahdollisesti myös pakolaisalueen kielen osaamista.
Vuonna 2015 Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan mm. syyrialaisia, afganistanilaisia ja
kongolaisia, joten tulkkien löytäminen saattaa ajoittain olla haasteellista ja henkilöstön
kielikoulutukseen voi olla vaikea panostaa.
Panostusta tarvitaan maahanmuuttaja- ja kotouttamiskysymyksiin kaikelle kunnan ja
perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilöstölle sekä maahanmuuttajaverkostossa olevien
muiden tahojen edustajille.
3.8. Kunnan liikuntapalvelut
Kunnan liikuntapalvelut järjestävät maahanmuuttajille suunnattuja liikuntaryhmiä, joihin on
mahdollista osallistua niin maahanmuuttajat kuin maassa asuvat.
3.9 Muiden tahojen palveluita kotoutumisen tukena
Vihdin seurakunta
Vihdin seurakunta on koostanut vuonna 2014 oppaan ”Welcome tuo Vihti”. Siinä esitellään
englannin kielellä Vihdissä olevia julkisia ja yksityisiä palveluja. Seurakunnan edustaja on
myös mukana pakolaisten vastaanottoselvityksen laatimisessa. Vuonna 2015 Vihdin
seurakunta on vastannut tilapäisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen toiminnasta.
Tästä on kertynyt runsaasti kokemuksia kotouttamiseen liittyen.
5
Hiidenopisto
Hiidenopisto järjestää maahanmuuttajille kursseja, jotka liittyvät niin kielen oppimiseen kuin
muuhun kotoutumiseen. Tämä koulutustarjonta löytyy internetistä osoitteesta
www.learnandlink.net.
Luksia Länsi-Uudenmaan aikuisopisto
Luksia Länsi-Uudenmaan aikuisopisto järjestää koulutusta aikuisille maahanmuuttajille.
Kohteena ovat oppivelvollisuusiän ylittäneet asiakkaat, jotka eivät ole perusopetuksen piirissä.
Ensimmäisessä vaiheessa asiakkaille suoritetaan lähtötasotestaus. Tämän jälkeen asiakkaat
saavat ”polkusuosituksen” alla mainitulla tavalla:

Luku- ja kirjoitustaidon koulutus (lähiopetusta jonka pituus riippuu koulutuksen
järjestäjän opstusuunnitelmasta, mutta usein 200 päivää). Tästä koulutuksen järjestäjä
saa rahoituksen ELY-keskukselta.

Kotoutumiskoulutus moduulit 1-4, jossa 3 eri putkea, joko hidas (kesto 270
lähipäivää), perus (kesto 240 lähipäivää) tai nopea. Tästä koulutuksen järjestäjä saa
rahoituksen ELY-keskukselta. Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan toimijaksi on valittu
Luksia 6/2015 saakka.
Näiden vaiheiden jälkeen asiakas yleensä siirtyy maahanmuuttajien ammatilliseen
koulutukseen valmentavaan koulutukseen tai suoraan ammatilliseen koulutukseen tai
työelämään.
Kolmas sektori ja vapaaehtoiset
Merkittäviä toimijoita pakolaisten kotouttamisessa ovat myös yhdistykset ja vapaaehtoiset.
Esimerkiksi SPR (Suomen Punainen Risti) vastaanottaa Suomeen tulevat pakolaiset ja ohjaa
heidät vastaanottaviin kuntiin. Myös SPR:n Vihdin osasto on merkittävä toimija
kotouttamisessa. Usein pakolaisten asuntojen varustelua ja heille ystäväperheitä on järjestelty
vapaaehtoisvoimin. Loppuvuodesta 2015 aloittavaa Vihdin kierrätyskeskusta (työnimeltään
ViKi) voidaan hyödyntää mm. asuntojen varustelussa ja muiden välttämättömyystarvikkeiden
hankinnassa.
4. Pakolaisten vastaanoton kustannukset
Pakolaisten vastaanotosta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ei voida täysin kattavasti
ennustaa, koska pakolaisten elämäntilanteet ja palvelutarpeet ovat yksilöllisiä. Kunnilla on
myös erilaiset palveluvalmiudet pakolaisten vastaanottoon.
Oletettavaa on, että pakolaistaustainen väestö käyttää joitakin palveluita etenkin kotoutumisen
alkuvaiheessa kantaväestöä enemmän. Näitä palveluita ovat esimerkiksi alkuvaiheeseen
kuuluvat lakisääteiset lääkärikäynnit ja ohjaustyö.
Liitteessä 1 on esitetty arvioita pakolaisten vastaanoton mahdollisista erityiskorvauksista.
Muista Vihdin kokoluokan kunnista saatujen kokemusten perusteella pakolaisten
vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset ja valtion maksamat korvaukset ovat olleet lähellä
toisiaan.
6
5. Valtion maksamat korvaukset kunnalle
Kunta saa vastaanottamistaan pakolaisista normaalin valtionosuuden, jossa on korotuksia
vieraskielisistä/pakolaisista. Lisäksi opetushallitukselta on haettavissa erillisiä
valtionavustuksia.
ELY-keskus maksaa kunnalle valtion varoista pakolaiskiintiön kautta tulleista henkilöistä
aiheutuneita korvauksia osittain laskennallisesti ja osittain täysimääräisesti
kustannusperusteella.
Laskennallinen korvaus maksetaan kiintiöpakolaisista 4 vuotta, muista 3 vuotta:
 alle 7 v 6.845 euroa/henkilö/vuosi
 yli 7 v 2.300 euroa/henkilö/vuosi
Korvaus todellisista kustannuksista
 kotoutumis- ja toimeentulotuki (3 vuoden ajalta)
 tulkitseminen (ei määräaikaa, ei Suomen kansalaisista)
 paluumuuttoavustukset
 vamman/sairauden pitkäaik. hoito kun todettu Suomeen tullessa (korvausaika 10 v)
 muut erityisestä syistä kuten erityispäivähoito, lyhyt mutta kallis sairaanhoito,
sijaishuolto tai lastensuojelun avohuolto (korvausaika 10 v)
 lastensuojelu kun ei huoltajaa (korvataan kunnes 18 v, jälkihuolto 18-21 v)
Kunnan järjestämästä alkukartoituksesta korvataan 700 euroa/henkilö. Työttömän henkilön
alkukartoituksesta ja kustannuksista vastaa ELY-keskus.
Lisäkorvaus 2014 (ei päätöksiä vuodelle 2015) jos kunta vastaanottaa vähintään 20 henkilöä
tai lisäys on vähintään 20 henkilöä (korvaus 20.000 euroa). Lisäksi laskennalliset korvaukset
maksetaan korotettuina:
 alle 7-vuotiaat 8.120 euroa/henkilö
 yli 7-vuotiaat 3.000 euroa/henkilö
Kannustinraha kunnille, jotka ottavat hätätapauksia (1,5 x laskennallinen korvaus).
Liitteessä 2 on laskelma laskennallisista korvauksista tilanteessa, jossa vastaanotettavassa
ryhmässä on 20 pakolaista, joista puolet on alle 7-vuotiaita. Laskelma ei sisällä korvauksia
todellisista kustannuksista, jotka korvataan täysimääräisesti.
7
6. Päätöksestä toteutukseen
Yleisesti ottaen on menettely pakolaisten vastaanottamisessa Suomeen seuraava:




Migri (maahanmuuttovirasto), SUPO ja ELY-keskus valitsevat hakijat
Migri tekee ELY:n kautta kunnalle esityksen vastaanotettavista pakolaisista
kunta päättää itsenäisesti vastaanottamisesta ja ajankohdasta
SPR vastaanottaa maahan tulevat pakolaiset ja ohjaa heidät vastaanottaviin kuntiin.
Jos Vihdin kunnanvaltuusto päättää ottaa vastaan pakolaisia tai oleskeluluvan saaneita
turvapaikanhakijoita, voisi jatkovalmistelu edetä esimerkiksi alla mainitulla tavalla:

kunnanhallitus hyväksyy kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisen sopimuksen
pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan osoittamisesta
ja kotoutumisen edistämisestä

kunnan itse palkkaama tai ostopalveluna toiselta kunnalta hankkima
maahanmuuttokoordinaattori
o laatii yksityiskohtaisen selvityksen vastaanotosta
o vastaa kunnan kotouttamisohjelman päivityksestä (luonnos laadittu)
o koordinoi tarvittavien määrärahaesitysten valmistelua kunnanvaltuuston
hyväksyttäväksi sekä
o valmistelee vastaanottamisen edellyttämiä käytännön toimenpiteitä

Uudenmaan ELY-keskus ja kunnan viranhaltijat päättävät vastaanotettavasta
pakolaisryhmästä
8
Liite 1: Arvioita pakolaisten vastaanoton erityiskustannuksista
(ei sisällä peruspalvelujen normaalikustannuksia, lähteenä eri kuntien selvitykset)
KUSTANNUS
arvio menot e/vuosi korvaako valtio
kustannusperusteisesti
1. VARMAT VUOTUISET KUSTANNUKSET
Maahanmuuttajien ja
pakolaisten kotouttamistyön
koordinointi ja alkuvaiheen 75.000
ei
ohjaus
Terveydenhoitaja 100 %
39.000
ei
2. VARMAT KERTALUONTEISET KUSTANNUKSET
Täydennetty
toimeentulotuki
6.000
kyllä
(muuttoavustuksena)
Maahantulon
terveystarkastus
7.000
ei
3. EPÄVARMAT VUOTUISET KUSTANNUKSET
Henkilöstön koulutuskulut
20.000
Toimeentulotuet /
kotoutumistuet
ei
alussa n. 100.000,
jatkossa ehkä 10.000
– 15.000
kyllä
Erityissosiaali- ja
terveydenhuolto
17.000
kyllä
Tulkkipalvelut
36.000
kyllä
4. EPÄVARMAT KERTALUONTEISET KUSTANNUKSET
Asuntojen vuokrat
odotusajalta
10.000
kyllä
Päivähoidon
erityiskustannukset
26.000
ei
9
lisäselvitys
Sisältää maahanmuutto-koordinaattorin
palkan (56.000 euroa/vuosi ml.
sivukulut 30 %) sekä 50 % työajalla
työskentelevän asumisohjaajan palkan
(19.000 euroa/vuosi ml. sivukulut 30 %)
Vuotuiset palkkakust. ja sivukulut 30 %
(terveydenhoitaja 39.000 euroa
Muuttoavustus yksin muuttavalle 2 x
toimentulotuki, korotus esim. 200
euroa/perheenjäsen, voidaan antaa
rahana tai tavarana.
Hintaan sisältyy maahantulon laaja
terveydenhoitajan tarkastus, laboratorioja röntgenkokeet, lääkärintarkastus ja
hammastarkastus
Arvioitu, että tarvitaan laaja
kaksiosainen seminaari ja
toimialakohtaisia koulutuksia
Toimeentulotuki arviolta 200 – 2.900
e/kk/5 hengen perhe jossa 2 aik. ja 3
alaikäistä (ennen kuin etuisuudet alkavat
rullata, perustoimeentulotuen määrä
ilman mitään tuloja ehkä n. 2.900 e/kk,
jossa vuokra 1050, vesi 100,
taloussähkö 50, terv.huolto 50 ja
täydentävä tuki esim. 50 e/kk (kodin
hankinnat, lasten tarpeet ym.); kun
asumistuki, lapsilisät ja esim.
kotoutumistuki molemmilla
vanhemmilla, tt-tuen osuus n. 250/kk)
Perustuu arvioon, että 20 pakolaisesta 7
tarvitsee erityispalveluja (yli 2.300 e
ainakin 1. vuotena, arvio 2.500 e/hlö)
Arvio 6 krt/hlö/v, 300 e/kerta.
Arvio, että 5 perheasuntoa varataan 2 kk
ennen pakolaisperheen saapumista,
pakolaisten saapuminen viivästyy
kunnasta riippumattomasta syystä ja
asunnon vuokra 1.000 e/kk
Esim. kielitaidoton maahanmuuttajalapsi voidaan ottaa 1. vuodeksi 2
lapsen paikalle, jos erityistuen tarvetta
niin kustannus jopa kaksinkertainen
(oletus että normaali kustannus 13.000
e/lapsi/vuosi, arvio 2 erityistuen
tarvitsijaa)
Liite 2:
Pakolaisten vastaanoton laskennalliset korvaukset e/v (perustana
tilanne, jossa vastaanotetaan 20 pakolaista joista puolet alle 7 v,
lähteenä ELY-keskuksen materiaali)
LASKENNALLISET KORVAUKSET
Kiinteät vuotuiset
10 x alle 7-vuotiasta lasta
(korotettu korvaus 2014)
10 x yli 7-vuotiasta
(korotettu korvaus 2014)
Kiinteät kerran maksettavat
alkukartoituskorvaukset (10 henkilöä)
lisäkorvaus 2014
euroa/henkilö
euroa/vuosi
6.845
(8.120)
2.300
(3.000)
68.000
(81.000)
23.000
(30.000)
700
7.000
(20.000)
98.000 – 138.000
LASKENNALLISET KORVAUKSET
YHTEENSÄ
10