VALKUAISKASVEISTA
MONIPUOLISUUTTA VILJELYYN
Kasviproteiiniketjunhallinta-hankkeen viljelijäiltapäivä
pe 13.3.2015
klo 13–16
Hintsan Navetan Vintti
1) Kotimaisen proteiinin
alkutuotannon
kehittäminen
2) Kotimaisen
valkuaisrehukäytön
kehittäminen
3) Kotimaisen
kasviproteiinin käyttö
ihmisravintona
Osuus
V-S:n osuus
maataloustuotannosta
maasta V-S:ssa
Koko
Suomessa
VarsinaisSuomessa
ha
ha
%
%
Härkäpapu
8700
2900
33,3
3,0
Herne
5600
2500
44,6
1,9
Pellava
1600
300
18,8
0,5
2014
Lähde: MAVI, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä. Tike:n ennakkotieto 26.6.2014.
Viljelijäkysely
Loimaa, Vakka-Suomi ja Turunmaa (86 kpl)
• vajaa 50 % suunnitteli
laajentavansa
valkuaiskasvien viljelyä
• vajaa 20 % vastaajista
harkitsi tuotteidensa
jalostusasteen nostoa
Keskeisiä haasteita viljelyssä:
• Viljelyvarmuus
• Satotaso
• Viljelytekniikka
• Kannattavuus
OHJELMA
13:00 Tervetuloa ja terveiset kasvinjalostajalta
Leena Erälinna, KasviPro-hanke
13:10 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja –kierrossa
Heikki Ajosenpää, Pro Agria
13:40 Valkuais- ja palkokasvien markkinat
Raimo Rantanen, Raisioagro
14:10 Kahvitauko.
14:40 Valkuais- ja palkokasvit uudistuneissa maataloustuissa
Anna Setälä, Viestintä Oy Tuulihaukka
15:40 Viljelysuunnittelun uusi työkalu
Samu Vuorela, KasviPro-hanke
16:00 Tilaisuus päättyy
UUDET HÄRKÄPAVUT TULOSSA
LOUHIBOR
SAMPOBOR




 Erittäin aikainen ja satoisa
härkäpapu
 Kokeissa 6 päivää aikaisempi kuin
Kontu
 Satotaso sama kuin Kontulla
 Varsi laonkestävämpi kuin Kontun
 Tuhannen siemenen paino 279 g
(pienempi kuin Kontulla)
 Valkuaispitoisuus 33,6 %
(korkeampi kuin Kontulla)
Erittäin satoisa uusi härkäpapu
Satoisampi (+9%) kuin Kontu
Kasvuaika sama kuin Kontulla
Varsi laonkestävämpi kuin
Kontun
 Tuhannen siemenen paino 397 g
(Kontun tasoa)
 Valkuaispitoisuus 31,3 % (Kontun
tasoa)
<
Louhi ja Sampo hyväksytty lajikeluetteloon 2015 ja tulevat markkinoille
siemenen lisäysviljelyvaiheen jälkeen parin vuoden sisällä.