Kotka.fi Instancedata Prime Product Julkaisu Kotka Embeds
Sisällysluettelo SOTELA, 20.5.2015 17:00, Esityslista 1 § -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1 § 76 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus .................................................................................................... 2 § 77 Pöytäkirjan tarkastajat ................................................................................................................................ 3 § 78 Käsittelyjärjestys ......................................................................................................................................... 4 § 79 Lastensuojelun ja sijaishuollon toiminnasta vuonna 2014 tehdyt selvitykset .............................................. 5 Liite: Henkilöstöselvitys ............................................................................................................................. 8 Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 .............................................................................. 18 Liite: Sijoitetut lapset 2012-13 ................................................................................................................. 41 Liite: lastensuojelun tunnuslukuja ............................................................................................................ 49 § 80 Henkilökohtaisen avun palkkahallinnon kilpailuttaminen ........................................................................... 50 Liite: Hankinta liite 1 ............................................................................................................................... 51 Liite: Hankinta liite 2 ............................................................................................................................... 55 § 81 Edustajien nimeäminen kehitysvammaisten asumisen alueellisen suunnitelman työryhmään ....................................................................................................................................................................... 65 Liite: Carea_23_4_2015_kehitysvammaisten asumisen alueellinen suunnitelma ................................... 66 § 82 Vanhustenhuollon palvelujen saatavuus ja terveydenhuollon hoitoon pääsy ............................................ 67 Liite: Hoitoon pääsy terveydenhuollossa-20150511 ................................................................................ 68 Liite: Liite Odotusajat_vanhuspalveluihin ................................................................................................ 69 § 83 Vanhustenhuollon hoitotarvike- ja välinejakelupisteen lakkauttaminen Länsi-Kotkan terveysasemalla ............................................................................................................................................ 70 § 84 Optiokauden käyttö ympärivuorokautisen hoiva-asumisen hankinnassa .................................................. 72 § 85 Vastaus valtuustoaloitteeseen nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen .................................................. 73 Liite: Valtuustolaoite nettiajanvaraus terveyskeskukseen, Pekkola ......................................................... 75 § 86 Kuntalain 51 §:n otto-oikeus/Viranhaltijoitten päätökset ja neuvostojen pöytäkirjajäljennökset 18.2.2011 mennessä .................................................................................................................................... 76 § 87 Muut asiat ................................................................................................................................................. 77 § -1, SOTELA 20.5.2015 17:00 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat Sivu 1 Eerola Aila Eerola Anja Hakala Kirsi Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Pekkola Petri Murto Reijo Vornanen Timo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Hirvonen Pasi Haapanen Jorma Koskimies Sanna kaupunginhallituksen edustaja palvelujohtaja hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri vanhustenhuollon johtaja sosiaalijohtaja controller terveysjohtaja nuorisovaltuuston edustaja nuorisovaltuuston varaedustaja Irma Nuoran avustaja Rosqvist Liisa Sahala Heli Spännäri Maija Valta Maija Nurminen Ilona Roininen Martta Marko Puittisen varajäsen jäsen Poissa Puittinen Marko jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ § 76, SOTELA 20.5.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje Sivu 2 § 77, SOTELA 20.5.2015 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Valitaan Timo Vornanen ja Anja Eerola. Seuraavana vuorossa ovat Kirsi Hakala ja Risto Hokkanen. Ei oikaisuvaatimusohjetta Sivu 3 § 78, SOTELA 20.5.2015 17:00 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta Sivu 4 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 SOTE: 1201/2015 Lastensuojelun ja sijaishuollon toiminnasta vuonna 2014 tehdyt selvitykset Sotela 20.5.2015 Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231 Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh. 234 5267 Kaupunginvaltuusto antoi vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä (12.11.2013 § 189) toimeksiannon, jossa todetaan: ”Tehdään kokonaisvaltainen sijaishuollon selvitys, jonka tavoitteena on entisestään lisätä joustavuutta ja sujuvuutta palvelujen järjestämisessä ja hallinnoinnissa sekä vähentää ulkoa ostettavien palveluiden käyttöä. Selvitetään sijaishuollon siirtäminen organisaatiossa suoraan lastensuojelun alaisuuteen ilman väliporrasta. Selvitys tulee tehdä 31.5.2014 mennessä.” Sijaishuollosta tehtiin kattava konsulttiselvitys edellä esitellyistä asiakokonaisuuksista toukokuun 2014 loppuun mennessä. Sen jatkoksi perustettiin kaupungin sisäinen sijaishuollon esimiehistä koostuva työryhmä, jossa on vielä tarkemmin arvioitu sijaishuollon palvelukokonaisuuden henkilöstöresursseja ja siihen liittyviä kehittämismahdollisuuksia. Samalla on arvioitu, miten sijaishuolto ja lastensuojelu organisoitaisiin jatkossa. Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalon johdolla tehty selvitys keskittyi sijaishuollon ja erityisesti lasten ja nuorten vastaanottokotien sekä nuortenyhteisö Koivulan toimintaan, henkilöstömääriin, henkilöstön käyttöön sekä mahdollisuuksiin vähentää henkilöstömäärää ja tehostaa henkilöstön käyttöä. Tavoitteena oli myös selvittää, miten ostettujen sijoitusten vähentäminen on mahdollista. Aikajana vähentämisessä on vuosia (2—4 vuotta), koska sijoitukset ja sopimukset pitää purkaa suunnitelmallisesti sijoitettujen ehdoilla. Kun ostopalveluita puretaan, samaan aikaan ei voi vähentää omaa laitostoimintaa ennen kuin ennaltaehkäisevät toimet ja ns. kevyemmän tuen mallit ovat tuottaneet tulosta. Ostopalveluiden osalta tulee arvioida myös sijoitettujen lasten ja nuorten erikoishoidon tarpeet. Vaikeimpien lasten ja nuorten osalta Kotkan kaupunki ostaa sijoitustoiminnan ohella erikoisosaamisen hoitojen ja terapioiden osalta. Ostopalveluiden purkaminen asettaa vaateen omien sijoituspaikkojen tarpeesta. Taimelan ikärajan nostaminen yli 13-vuotiaiden nuorten sijoittamiseen toisi lisävolyymia omaan sijoitusresurssiin. Lisäksi laitoshoidon tarpeeseen ja ostopalvelujen vähentämiseen vaikuttaa merkittävästi se, miten sijoitettavien määrä kehittyy lähivuosina. Ennaltaehkäisevän toiminnan onnistuminen on tässä merkittävässä roolissa. ./. Selvitys jaetaan kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä ja se on esityslistan sähköisenä liitteenä. Selvityksessä tehtiin kehittämisesityksiä: Vähennetään laitoshoidon henkilöstöresursseista 1 ohjaajan resurssi vuoden 2015 alussa Taimelasta. Resurssi siirrettiin nuorisoryhmään (nuorisoryhmästä sosiaaliohjaaja siirtyi nuorten Vatupassiin kesällä 2014). Vähennetään ostettujen sijoitusten määrää systemaattisesti ja hallitusti. Tavoitteena on, että sijoituksia ostetaan vain erikoishoitoa ja -osaamista tarvitseville. Taimelan ikäraja nostetaan yli 13-vuotiaiden nuorten sijoittamiseen. Tämä on toteutunut 2015 keväällä. Laitosten käyttöastetta seurataan vähintään puolivuosittain, Täyttöasteet huhtikuussa 2015 olivat yli 100 % eli toiminta on riskirajalla. Sijoitettavien lasten määrän laskiessa tulevina vuosina ennaltaehkäisevien toimien myötä laitospaikkojen määrää tarkistetaan vuosit- Sivu 5 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 SOTE: 1201/2015 tain. Sijoituspaikkojen vähentämisen yhteydessä harkitaan, yhdistetäänkö laitokset tai osa laitoksista toisiinsa. Lastensuojelun ja sijaishuollon rajapinnat ja vastuut käydään läpi ja ne tehdään näkyväksi tehokkuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi. Toteutuu osana tehtyä ja menossa olevaa kehittämistyötä. Jatkossa sijaishuollon johtajan vakanssi muutetaan johtavaksi sosiaalityöntekijäksi (vrt. lastensuojelu). Lastensuojelun, sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevien (mm. Vatupassin) toimintojen rajapinnat ja prosessit käydään läpi. Tuodaan näkyväksi prosessien vastuut, vastuunjako ja vastuiden siirrot toimijalta toiselle. Toteutuu osana menossa olevaa kehittämistyötä. Toisen tarkastuspäällikkö Ritva Kiisken tekemän selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa sijaishuollon ostopalveluiden tilanteesta 1.1.—30.6.2014. Lisäksi tarkastuspäällikkö teki oheishavaintoja lakien, asetusten, viranomaisohjeiden, erilaisten oppaiden ja suunnitelmien sekä tilastotietojen perusteella. ./. Selvitys jaetaan kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä ja se on esityslistan sähköisenä liitteenä. Pääpaino oli ostopalvelujen selvittämisessä. Päätelminä oli mm., että palveluntuottajat ovat yhä enemmän profiloituneita. Profiloituminen vaikuttaa kohteen henkilöstön rekrytointiin, koulutukseen, erityisosaamiseen ja palvelujen markkinointiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että toinen palveluntuottaja erikoistuu päihdeongelmista ja toinen mielenterveysongelmista kärsivien nuorten hoitoon. Kokemus ja profiloituminen ohjaavat siten sijaishuoltopaikan valintaa lasten ja nuorten erilaisissa ongelmatilanteissa. Profiloituminen viestii myös palvelun tarvitsijoille, millaisia lapsia/nuoria palveluntuottaja on halukkain/kyvykkäin ottamaan vastaan ja siksi tuo esiin omat parhaat osaamisalueensa. Sijoittajakunnan on myös aika ajoin hyvä varmistaa, että profiilin mukainen osaaminen on edelleen ajankohtaista. Kustannusten osalta painetta luovat myös sijoitettuina olevien lasten terapiapalvelut. Koska omaa kilpailutusta tilanteessa ei ole, sijoittajakunta maksaa kustannukset, jotka sijoituskunta voi toteuttaa kalliinakin ulkopuolisina ostoina, oman menettelynsä mukaan. Sijoitetuista lapsista tulevia muita sijoittajakunnalle kuuluvia kustannuksia ovat esim. neuvola-, hammashuolto- ja terveyskeskuskäynnit. Kustannuksia kotikunnalle syntyy myös esi- ja perusopetuksen maksuosuuksista. Selvityksessä käytiin läpi myös, millaisia sopimusmenettelyjä noudatetaan ja miten laskutus ja seuranta toteutetaan. Mahdollisiksi riskeiksi selvityksessä todettiin: Keskitytään yksinomaan omaan toimintaan Raportointi ja riskien arviointi puutteellista Talouden epätasapaino jyrkkenee Kaupungin ja vastuualueen työnantajamaine heikkenee Uusi on (ylivoimainen) haaste. Lastensuojelun asiakasmäärä ja sijoitukset etenkin ostopalveluna lisääntyivät merkittävästi vuosina 2011—13. Erityisesti nuorten ongelma huomattiin ja tähän reagoitiin syksyllä 2011 kehittämällä nuorisoryhmään ns. intensiiviperhetyön malli. Näin kriisitilanteessa oleva perhe sai nopeasti apua ja avun määrä oli riittävä. Tavoitteena oli estää nuoren sijoitus. Tästä huolimatta sijoitusten määrä kasvoi. ./. Tiivistettyä tilastotietoa lastensuojelun kehityksestä on liitteenä 1. Sivu 6 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 SOTE: 1201/2015 Koska lastensuojelu on aina yksilö- ja perhekohtaista työtä, nousi esille myös kysymys, millaisissa tilanteissa ja millaisia lapsia sijoitetaan. Tilastotiedoilla tähän ei saada vastausta, joten sosiaalijohtaja Heli Sahala kokosi yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa tietoja vuosina 2012—2013 sijoituspäätöksen saaneista asiakkaista (myös muutospäätökset). Tällä selvityksellä voidaan tarkastella edes hieman enemmän sijoitettujen lasten ja nuorten ikää, sijoitusten syitä, sijoituspaikkaa ja sen muuttumista, sijoituksen kestoa, mahdollisia sisaruksia sijoituksissa sekä sijoituksen lastensuojelulain mukaista toimenpidettä. ./. Koonti asiakaskohtaisesta selvityksestä on liitteenä 2. Tämäkin vahvisti työntekijöiden kokemuksen, että ongelmat keskittyvät yläkouluikäisiin ja ovat varsin moninaisia. Palvelurakenne ei kaikin osin vastaa muuttuneisiin tarpeisiin. Pienten lasten vastaanottokoti tyhjenee, koska lain mukaan pienille lapsille etsitään mahdollisimman nopeasti perhesijoitus ja Kotkassa sijaisperheitä myös lyhytaikaisiin sijoituksiin on ollut helppo saada. Näin ollen toiminnan muuttaminen jo edellä esitetyllä tavalla yli 13-vuotiaisiin on perusteltua ja toteutunut. Nuorten yksiköissä taas ei ole kokemusta monimuotoisista ja vaikeista, myös terveydellisistä, ongelmista, joita sijoitettavilla nuorilla on. Tähän tarvittavaa toimintatavan muutosta sekä henkilöstön lisäkoulutusta on jo käynnissä. Konsulttiselvityksen jälkeen kehittämiskohteita työstettiin syksyn aikana henkilöstön ja esimiesten työpajoissa. Henkilöstön työpajoja oli neljä, samoin esimiesten työpajoja. Näiden perusteella tehdyt konsulttien kehittämisehdotukset esiteltiin 8.1.2015. Jatkotoimena käynnistettiin valmistelutyö prosessimaisesta toimintamallista lasten, nuorten ja sijaishuollon työryhmissä. Seuraavat jatkotoimet ovat toiminnallisia ja hallinnollisia muutoksia lasten ja nuorten palveluissa talouden tasapainotusohjelman mukaisesti. Samalla lastensuojelusta ja sijaishuollosta muodostetaan yksi kokonaisuus. Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi tehdyt selvitykset. Ei oikaisuvaatimusohjetta Sivu 7 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 8 Selvitys 10.11.2014 KOTKAN KAUPUNGIN SIJAISHUOLLON HENKILÖSTÖRESURSSIT Kaupunginvaltuusto antoi vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä (12.11.2013 § 189) toimeksiannon, jossa todetaan: ”Tehdään kokonaisvaltainen sijaishuollon selvitys, jonka tavoitteena on entisestään lisätä joustavuutta ja sujuvuutta palvelujen järjestämisessä ja hallinnoinnissa sekä vähentää ulkoa ostettavien palveluiden käyttöä. Selvitetään sijaishuollon siirtäminen organisaatiossa suoraan lastensuojelun alaisuuteen ilman väliporrasta. Selvitys tulee tehdä 31.5.2014 mennessä.” Sijaishuollosta on tehty kattava konsulttiselvitys edellä esitellyistä asiakokonaisuuksista toukokuun loppuun mennessä. Sen jatkoksi on perustettu kaupungin sisäinen sijaishuollon esimiehistä koostuva työryhmä, jossa on vielä tarkemmin arvioitu sijaishuollon palvelukokonaisuuden henkilöstöresursseja ja siihen liittyviä kehittämismahdollisuuksia. Samalla on arvioitu, miten sijaishuolto ja lastensuojelu organisoitaisiin jatkossa. Ostopalvelut on selvitetty erillisenä selvityksenä tarkastuspäällikkö Ritva Kiiskin toimesta. Työryhmän kokoonpano: Anna Liakka, sosiaalityön johtaja Raija Lappalainen, sijaishuollon johtaja Satu Ellonen, johtava sosiaalityöntekijä Satu Liiri, vastaava ohjaaja Maarit Kärkkäinen, vastaava ohjaaja Tuula Häärä, vastaava ohjaaja Minna Uusitalo, henkilöstöjohtaja Kalle Honkanen, henkilöstösuunnittelija, puheenjohtaja ja sihteeri Sijaishuollon laitokset ja tehtävät sekä sijaishuollon toimisto Sijaishuolto toimii sosiaalihuollon vastuualueella sosiaalityön palvelualueella ja esimiehenä toimii sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen. Sijaishuollolla on kolme laitosta; Taimela, Kotomäki ja Koivula. Yksiköitä johtaa vastaavat ohjaajat ja niiden keskinäiset tehtävät painottuvat erilaisiin asiakkaisiin. Sijaishuollon kokonaisuuteen kuuluu myös sijaishuollon toimisto. Lasten vastaanottokoti Taimela Taimela tarjoaa lyhytaikaisia tuki- ja arviointijaksoja alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Se koostuu lastensiivestä ja perhesiivestä. Lastensiipi toimii vastaanottoyksikkönä lapsille akuuteissa tilanteissa, perhesiipeen tullaan suunnitelmallisesti. Perhesiipi tarjoaa ensikotiasumista ja arviointijaksoja sekä tuettua asumista koko perheelle. Perhesiivessä on paikkoja yhdelle perheelle ja lasten siivessä on paikkoja kuudelle lapselle. 1 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 9 Selvitys 10.11.2014 Nuorten vastaanottokoti Kotomäki Kotomäen perustehtävänä on antaa sijaishuoltoa yli 13-vuotiaille nuorille. Kotomäkeen sijoitetaan yli 13vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat nopeasti lyhytaikaista ja arvioivaa sijoitusta. Paikkoja on seitsemälle lapselle/nuorelle. Lisäksi käytössä on yksi kriisipaikka, jota voidaan käyttää myös lain mukaisesti ylipaikkana. Kotomäessä tehdään kriisi- ja arviointityötä, joka koostuu nuoren kokonaistilanteen kartoittamisesta. Työn tavoitteena on nuoren ja hänen perheensä tilanteen selvittäminen muiden yhteistyötahojen kanssa, tarvittavan tuen arviointi sekä mahdollisten tukitoimien piiriin ohjaaminen. Kotomäkeen tullaan joko akuutissa kriisitapauksessa tai suunnitellusti. Nuortenyhteisö Koivula Nuortenyhteisö Koivula tuottaa ympärivuorokautista laitoshoitoa 13 - 18-vuotiaille sijaishuollon piirissä oleville nuorille. Paikkoja on seitsemälle nuorelle, joista 1-3 on asumisvalmennukseen. Koivulassa huolehditaan kaikista sijoitettujen nuorten elämänpiiriin kuuluvista asioista ja pyritään varmistamaan arjen sujuvuus. Nuorten perheiden kanssa työskennellään tiiviisti, sillä valtaosa nuorista palaa sijoituksen jälkeen takaisin kotiin. Pitkäaikaissijoitettujen nuorten hoidon lisäksi tarjotaan erimittaisia asumisvalmennusjaksoja 16 - 18-vuotiaille nuorille. Sijaishuollon toimisto Sijaishuollon toimiston tehtäviin kuuluu sijaisperheiden ja tukihenkilötoiminnan/tukiperhetoiminnan organisointi ja koordinointi. Tähän kuuluu mm. sijaisperheiden ja tukiperheiden rekrytointi sekä koulutus. Toimiston vastuulla on myös ulkopuolisten sijoitusten organisointi. Toimiston tehtäviin kuuluu adoptioneuvonta, joka ostetaan tällä hetkellä pienimuotoisesti ulkopuolelta. Toimisto hoitaa myös sijaishuoltoon liittyvän laskutuksen/maksatuksen ja tilastoinnin sekä palkkioiden ja korvausten maksatuksen valmistelun. 2 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 10 Selvitys 10.11.2014 Laitosten henkilöstöresurssit Taimelassa - 1 vastaava ohjaaja - 9 lastenkodin ohjaajaa, joista kaksi on virka-/työvapaalla ja heille on palkattu sijaiset virkatyövapaan ajaksi. Vakansseista yksi on varahenkilön vakanssi, joka on tällä hetkellä täyttämättä. Yksi vakanssi siirretään nuorisoryhmään 1.1.2015 alkaen. Kotomäessä - 1 vastaava ohjaaja - 7 lastenkodin ohjaajaa, joista yksi on vakituinen varahenkilö ja yksi on virka-/työvapaalla (sijainen palkattu). Koivulassa - 1 vastaava ohjaaja - 9 lastenkodin ohjaajaa, joista yksi on varahenkilö ja kaksi on virka-/työvapaalla (sijaiset palkattu). Kotomäessä ostetaan siivouspalvelu tilapalvelulta sekä yksi ateria Kymijoen ravintopalvelut Oy:ltä. Tämä selittää osaltaan Kotomäen pienempää ohjaajaresurssia. Taimelassa ja Koivulassa ohjaajat tekevät avustavat työtehtävät itse. Sijaishuollon toimistossa - 1 sijaishuollon johtaja - 2 sosiaalityöntekijää - 1 sosiaaliohjaaja - 2 toimistosihteeriä 3 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 11 Selvitys 10.11.2014 Laitosten käyttöasteet Laitosten käyttöastetta voidaan mitata yksinkertaisimmin laskemalla tehdyt työpäivät hoitovuorokautta kohti. Näin päästään vertailemaan maksettua työpanosta asiakkaiden kanssa tehdyn työn määrään. Henkilöstön työpanos, hoitovuorokaudet ja käyttöaste Sijaishuollon laitokset keskimäärin 01-08/2014 (poislukien heinäkuun käyttöaste) Taimela HTK2* Kotomäki Koivula 12,9 9,1 10,4 201,2 152,7 170,8 Hoitovuorokaudet (yhteensä 01-08) 924 1 094 1 264 Tehtyjä työpäiviä / hoitovuorokausi 1,9 1,3 1,2 TEHDYT TYÖPÄIVÄT * Maksettu henkilötyökuukausi (luvusta poistettu vain palkattomat poissaolot) Taimelassa tehdyt tunnit sekä työpäivät asiakasta ja hoitovuorokautta kohden ovat korkeammat kuin muissa laitoksissa. Näihin lukuihin on sisällytetty perhesiiven asiakkaat. Taimelassa on tänä vuonna elokuuhun mennessä tehty keskimäärin 1,9 työpäivää yhtä hoitovuorokautta kohden. Taimelan tarvittu työpanos on jossain määrin suurempaa kuin nuorten yksiköissä, koska tehtävät painottuvat pieniin lapsiin ja perheisiin. Kuukausista ainoastaan helmikuu poikkeaa olennaisesti muiden laitosten käyttöasteesta - tällöin asiakasmäärät ovat olleet selvästi pienempiä. Kotomäessä on tehty tänä vuonna keskimäärin 1,3 työpäivää hoitovuorokautta kohden. Kuukausista maaliskuussa on ollut keskimääräistä vähemmän asiakkaita ja sitä kautta muodostunut enemmän työpanosta asiakasta kohden. Maksettuina henkilötyökuukausina työpanosta on n. 9 henkilön edestä kuukausittain. Koivulassa on tehty keskimäärin 1,2 työpäivää hoitovuorokautta kohden. Kuukausittainen työpanos on ollut erittäin tasaista. Koivulassa työpanosta on 10,4 henkilön edestä kuukausittain. Koivulassa asiakasmäärät ovat korkealla ja henkilöstön mitoitus vuorotyöhön erittäin tiukkaa. Henkilöstö liikkuu laitosten välillä jo melko tehokkaasti. Etenkin Taimelasta tehdään tunteja muihin laitoksiin säännöllisesti. Taimelan muihin laitoksiin tekemät tunnit näkyvät alla olevasta taulukosta: tammi 23,5 h helmi 79 h maalis 38,75 h huhti touko 27,5 h kesä heinä 60 h elo 49,5 h 4 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 12 Selvitys 10.11.2014 Taimelan pienempi käyttöaste helmi- ja heinäkuussa näkyy suurempana liikkumisena muihin laitoksiin. Helmikuussa Taimelasta muihin laitoksiin siirtyi yhteensä kahden viikon työpanos. Huhtikuun ja etenkin kesäkuun osalta Taimelan käyttöasteet olivat lähellä muiden laitosten vastaavia, eikä liikkumista muihin yksiköihin tapahtunut. Taimelan tekemät tunnit muihin laitoksiin ovat selvästi korkeammat kuin kahden muun laitoksen tekemät työt muihin yksiköihin. Taimelasta on tehty muihin laitoksiin syyskuun puoleenväliin mennessä n. 305 tuntia. Näiden tehtyjen tuntien lisäksi Taimelan yksi työntekijä oli 12.6. 27.8.2014 välisen ajan pelkästään Kotomäessä tehden sinne yhteensä 412 tuntia. Kotomäestä muualle on tehty n. 83 tuntia ja Koivulasta n. 50 tuntia. Nämä tunnit tasoittaisivat laitosten käyttöastetietoja lähemmäksi toisiaan. Henkilöstön työvuorojärjestelmä Taimelassa on pääsääntöisesti aamuvuorossa 2, illassa 2 tai 3 ja yövuorossa yksi ohjaaja. Vastaava ohjaaja sisältyy aina aamu- tai iltavuoroon, jonka päivä koostuu hallinnollisesta työstä, palavereista sekä asiakastyöstä. Viikonloppuisin aamuissa ja illoissa 2 työntekijää. Henkilökunnan palaveripäivänä pyritään kaikille laittamaan työvuoro, yövuorolainen saa tulla jos jaksaa. Palaveripäivä on kerran kolmessa viikossa. Normaalia enemmän henkilökuntaa tarvitaan, jos sattuu paljon kuljetuksia (päiväkotiin/kouluun viennit) samalle ajalle ja taloon jää vielä lapsia, jotka eivät lähde kouluun. Joskus olisi hyvä pystyä varautumaan lisäväellä, jos on esimerkiksi kotikäynti perheeseen tai jälkihuoltolapselle. Usein se rauhoittaa ja luo turvaa lapsille ja työntekijöille, että on henkilökuntaa riittävästi lasten/perheen tarpeita huomioimassa. Jos perhesiivessä on perhe ja lastensiivessä monta lasta, on silloin iltavuoroissa hyvä olla kolme työntekijää, jotta myös perhe saa tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Kotomäessä ohjaajia on arkisin aamuvuorossa 2-3, viikonloppuina yksi. Iltavuoroa tehdään 2-3 ohjaajalla, viikonloppuisin aina kahdella. Yövuorossa on yksi ohjaaja. Listan keskimmäisen viikon keskiviikko on aina palaveripäivä, jolloin kaikki ovat töissä, aamussa 4 ja illassa 3 ohjaajaa. Kolme ohjaajaa illassa mahdollistaa perhetapaamiset ja esimerkiksi koulutukset kaikkein parhaiten. Vastaava ohjaaja sisältyy aina aamu- tai iltavuoroon, jonka päivä koostuu hallinnollisesta työstä, palavereista sekä asiakastyöstä. Koivulassa on arkisin aamu- ja iltavuoroissa useimmiten kaksi työntekijää ja yövuorot tehdään yksin. Lauantai- ja sunnuntaiaamuissa on pääosin yksi työntekijä, lauantai-illassa kaksi ja sunnuntai-illassa kaksi tai kolme työntekijää. Henkilökuntapalaveripäiviin (kerran kolmessa viikossa) ja työnohjauksiin (kerran kuukaudessa) pyritään saamaan mukaan koko henkilöstö yövuorossa ollutta työntekijää lukuun ottamatta. Mikäli kukaan ei ole pois, riittää joihinkin iltavuoroihin kolmaskin työntekijä. Henkilöstömäärissä on mukana myös vastaava ohjaaja, jonka päivä koostuu hallinnollisesta työstä, palavereista sekä asiakastyöstä. 5 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 13 Selvitys 10.11.2014 Varahenkilöjärjestelmä, sijaisuudet ja henkilöstön liikkuminen laitosten välillä Määräaikaisia sijaisia laitoksissa käytetään vähän. Valtaosa määräaikaisista työsuhteista johtuu vakituisten työntekijöiden perhevapaista, työnkierroista sekä vuorotteluvapaista. Yhteensä näissä pidemmissä määräaikaisuuksissa on tällä hetkellä viisi henkilöä. Määräaikaisuudet siis kohdistuvat vakituisiin ohjaajien vakansseihin. Sairauslomasijaisuuksia ja vuosilomasijaisuuksia on vähän. Taimelassa ei kesäsulun johdosta ole vuosilomasijaisia. Kotomäessä ei ole tänä vuonna ollut yhtään sairauslomasijaista ja Koivulassakin sairauslomasijaisuuksia on ollut verrattain vähän. Niin sanotusti ”ylimääräisiin” sijaisiin kohdistuvat palkkakulut (vuosiloma- ja sairauspoissaolosijaisuudet) ovat tänä vuonna tähän mennessä noin 53 400 euroa. Koska vuosilomia ei tänä vuonna enää tarvitse kesän mittakaavassa sijaistaa, ovat vuoden lopulliset kulut ehkä noin 60 000 - 70 000 euroa riippuen loppuvuoden sairastamismääristä. Tämä olisi noin 5 prosenttia palkkasummasta. Tästä summasta hiukan alle puolet kuluu vuosilomiin ja loput sairauspoissaolojen sijaistamiseen. Yksittäisten lomapäivien satunnaiset sijaistamiset eivät aiheuta noin tuhatta euroa suurempia kustannuksia. Tämä noin 60 000 - 70 000 euron summa on kokonaisuudessaan se, joka sijaismäärärahoista kuluu laitosten ohjaajien sijaistamiseen ylimääräisillä työntekijöillä. Volyymina puhutaan noin 1 henkilötyövuodesta. Kun vuosilomia jo porrastetaan ja ne suunnitellaan pidettäväksi kesäsulun aikana, on säästöpotentiaalia sijaisten osalta lähinnä sairastamisen kustannuksissa, jotka ovat kokonaisuudessaan noin 30 000 - 35 000 euroa. Sijaishuollon laitosten sairastavuus on kaupungin keskiarvojen tasolla (Taimela/Koivula) tai sitä selvästi alhaisempaa (Kotomäki). Jokaisessa laitoksessa käytetään yhtä vakituista varahenkilöä laitosta kohden. Varahenkilö sijaistaa talvilomia, lyhytaikaisia sairauspoissaoloja, koulutuspäiviä sekä ylipaikkatilanteita. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot hoidetaan varahenkilöjärjestelmän avulla. Yli viikon kestävissä poissaoloissa käytetään tarvittaessa sijaisia. Poikkeustilanteita aiheuttavat äkilliset sairastapaukset viikonloppuisin tai öisin. Aina harkittaessa ylimääräisten sijaisten käyttöä, varmistetaan muiden talojen vakinaisten henkilökunnan tilanne. Vakinainen varahenkilö on pääsääntöisesti omassa yksikössä. Muihin yksiköihin siirrytään, jos kukaan ei ole pois omasta yksiköstä tai tilanne on omassa yksikössä rauhallinen, ja muissa yksiköissä on tarvetta. Varahenkilölle suunnitellaan työvuorot kuten muillekin ohjaajille. Poikkeustilanteita syntyy, jos hän joutuu siirtymään toiseen taloon yllättäen. Varahenkilöltä edellytetään joustoa mahdollisissa työvuorojen vaihtamisissa. Talvi- ja joululomat on porrastettu ja hoidetaan varahenkilöillä. Kesälomansijaisia tarvitaan yksiköihin yhteensä 3 henkilöä kolmen kuukauden ajaksi. Tähän päästään keskittämällä toimintaa ja sulkemalla yksi laitoksista neljän viikon ajaksi. Ennen kesäsulkukäytäntöä jouduttiin sijaisia palkkaamaan kolmen kuukauden ajaksi 7 henkilöä, joten tässä on jo tehty merkittävä sijaiskäytön tehostaminen ja säästötoimenpide. Kaikkien talojen koulutuspäivät keskitetään samoille viikoille. Sille viikolle ei myönnetä vuosilomia. Muista taloista siirtyy koulutuksessa olevaan taloon vakinainen varahenkilö ja 1 vakinainen ohjaaja. 6 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 14 Selvitys 10.11.2014 Ylipaikkatilanteisiin laitoksilla on lakiin perustuva toimintamalli. Ylipaikalle ei saa ottaa lasta, ellei toisen lapsen tiedetä poistuvan sijoituksesta kahden viikon sisään. Tiukoissa tilanteissa tukikeskusta käytetään lyhytaikaisena ratkaisuna. Sijaisperheisiin sijoittaminen on aina ensisijaista. Ylipaikkatilanteet ovat harvoin aiheuttaneet lisähenkilöstön palkkaamista. Sijaishuollon laitosten aukioloaikojen muuttamismahdollisuudet Lastenkodin palvelu on ympärivuorokautista. Laitoshoitoa ei voi muuttaa ns. päivähoitolaitokseksi, koska se tarkoittaisi sitä, että laitokseen sijoitetut lapset pitäisi sijoittaa illaksi ja yöksi johonkin muualle. Tämä taas johtaisi tuplaresursointiin. Lastenkotien aukioloaikaa ei voi säästötoimenpiteenä lyhentää. Tulevaisuudessa, kun ennaltaehkäisevät toimet ovat saavuttaneet tulosta, voi olla mahdollista laitosten sijoituspaikkojen vähentäminen ja painopisteen siirtäminen kevyempiin tukitoimiin. Virka-aikana tapahtuva palvelu on lähtökohtaisesti muuta kuin lastenkodin palvelua tai sijoitusta. Tällaisia tukimuotoja ovat mm. Aittistupa (ostopalveluna ensi- ja turvakotiyhdistykseltä), Keskuskoulun alainen JOPE- luokka, jossa mukana on sosiaaliohjausta koulunkäynnin tueksi sekä tulevaisuudessa nuorten vatupassin toiminnot. Yli- ja lisätyöt Kaikkien laitosten yhteenlasketut kustannukset yli- ja lisätöistä ovat vuonna 2014 tähän mennessä n. 1300 €. Vuosina 2012 ja 2013 ne olivat koko vuodelta alle 900 €. Kustannukset ovat erittäin matalia (alle 0,1 % palkkasummasta) ja lisä- tai ylitöitä tehdään laitoksissa harvoin. Niiden tekeminen liittyy aina välttämättömiin asiakastarpeisiin. Johtopäätökset Ostopalveluiden vähentäminen Ostettujen sijoitusten vähentäminen on mahdollista ja sen suuntainen toiminta on jo käynnistynyt. Aikajana vähentämisessä on vuosia (2 - 4 vuotta), koska sijoitukset ja sopimukset pitää purkaa suunnitelmallisesti sijoitettujen ehdoilla. Kun ostopalveluita puretaan, samaan aikaan ei voi vähentää omaa laitostoimintaa ennen kuin ennaltaehkäisevät toimet ja ns. kevyemmän tuen mallit ovat tuottaneet tulosta. Ostopalveluiden osalta tulee arvioida myös sijoitettujen lasten ja nuorten erikoishoidon tarpeet. Vaikeimpien lasten ja nuorten osalta Kotka kaupungin ostaa sijoitustoiminnan ohella erikoisosaamisen hoitojen ja terapioiden osalta. Näiden lasten ja nuorten osalta ostopalvelut tulevat jatkossakin todennäköisesti edullisimmaksi, jos vaihtoehtona on palkata erikoisosaajat Kotkan kaupungin omaksi toiminnaksi. Käytännössä tämänkaltaisia sijoituksia on onneksi toistaiseksi melko vähän. Ostopalveluiden purkaminen asettaa vaateen omien sijoituspaikkojen tarpeesta. Taimelan ikärajan nostaminen yli 13-vuotiaiden nuorten sijoittamiseen toisi lisävolyymia omaan sijoitusresurssiin. Samalla Taimelan käyttöaste muihin laitoksiin nähden tasoittuisi. 7 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 15 Selvitys 10.11.2014 Nyt Taimelassa tarjotaan lyhytaikaisia tuki- ja arviointijaksoja. Jatkossa tulee arvioida myös sitä, että Taimelan toiminta suuntautuisi pidempiin hoitojaksoihin. Tähän on mahdollisuus siinä tapauksessa, jos pienten lasten sijoitukset painottuvat edelleen entistä enemmän perheisiin. Lisäksi laitoshoidon tarpeeseen ja ostopalvelujen vähentämiseen vaikuttaa merkittävästi se, miten sijoitettavien määrä kehittyy lähivuosina. Ennaltaehkäisevän toiminnan onnistuminen on tässä merkittävässä roolissa. Henkilöstön käytön vähentäminen Henkilötyövuosia on tarkoitus vähentää laitoshoidon henkilöstöresursseista 1 ohjaan resurssi vuoden 2015 alusta lukien Taimelasta. Resurssi siirretään nuortenryhmään. Toinen henkilöstötyövuosi saadaan vähennettyä sosiaalityön taloustoimiston toimistosihteeriresurssista eläköitymisen myötä mahdollisesti jo vuonna 2015, viimeistään vuonna 2017. Laitoshoidosta pystytään vähentämään henkilöstöresurssia, jos sijoituspaikkojen määrää vähennetään. Tämä ei kuitenkaan ole tässä kohtaa järkevää, kun samaan aikaan suunnitelmissa on purkaa ostopalvelusopimuksia ja sijoittaa lapsia/nuoria omaan laitoshoitoon, jolloin nykyiset sijoituspaikat ovat tarpeen. Jos sijoitettavien lasten määrä tulevina vuosina laskee ennaltaehkäisevien toimien myötä, laitospaikkojen määrää tulee tarkistaa. Henkilöstöresurssin vähentäminen tulee tehdä hallitusti ja suunnitelmallisesti myös siinä vaiheessa, kun sijoituspaikkojen määrää vähennetään, sillä sijaishuollon laitosten henkilöstön työsuojeluongelmat eivät voi nousta riskirajalle. Riskielementtejä ovat mm. yksintyöskentely ja ns. erityislasten ja -nuorten sijoittaminen omiin laitoksiin. Sijoituspaikkojen vähentämisen yhteydessä tulee harkittavaksi myös se, yhdistetäänkö laitokset tai osa laitoksista toisiinsa. Väite siitä, että sijaishuollon laitoksissa olisi ollut henkilöstön osalta yliresursointia sijoitettuihin lapsiin nähden, ei tämän selvityksen perusteella ole saatu tukea. Kyseessä on ilmeisesti ollut väärinkäsitys. Lastensuojelun ja sijaishuollon välinen yhteistyö ja organisointi sekä yhteistyö ennaltaehkäisevään työhön (Vatupassa jne.) Lastensuojelun ja sijaishuollon välinen tiivis yhteistyö on palvelun onnistumisen ja tehokkaan toiminnan kannalta erittäin tärkeää. Yhteistyön tiivistämiseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota niin, että yksiköt kuitenkin vastaavat itsenäisesti omasta osaamisalueestaan. Rajapintojen ja vastuiden näkyväksi tekeminen on yksi jatkotehtävistä. Keskusteluissa on noussut esille, voisiko lastensuojelu ja sijaishuolto toimia saman johdon alla ja parantaisiko se toiminnan sujuvuutta. Lastensuojelu ja sijaishuolto ovat yksikköinä sen kokoiset, että sitä ei voi siirtää kokonaisuudeksi yhden esimiehen alle. Molemmissa yksiköissä pitäisi olla kuitenkin oma lähiesimies. Yhden väliesimiesportaan perustaminen sosiaalityön johtajan ja lähiesimiesten väliin ei myöskään takaa tehokkuutta eikä ole tässä taloustilanteessa edes mahdollista. Lastensuojelun yksikköä johtaa johtava sosiaalityöntekijä ja sijaishuoltoa sijaishuollon johtaja. Jatkossa organisaatiota kehitetään siihen suuntaan, että molempia yksiköitä johtaa johtava sosiaalityöntekijä ja he toimivat kuten nytkin sosiaalityön johtajan alaisuudessa. Muutosajankohta riippuu siitä, missä vaiheessa sijaishuollon johtajan vakanssi vapautuu, jolloin vakanssi voidaan muuttaa johtavaksi sosiaalityöntekijäksi. Toinen vaihtoehto on sopia vakanssinmuutoksesta nykyisen sijaishuollon johtajan kanssa. 8 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 16 Selvitys 10.11.2014 Lastensuojelun ja sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevien toimintojen (kuten Vatupassin) rajapintojen läpikäyminen on myös ajankohtaista. Prosessien vastuut, vastuunjako ja vastuiden siirrot toimijalta toiselle ovat haasteellisia kohtia. Palvelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että oikea taho toimii oikeaan aikaan. Esimerkiksi sijoitusten oikea aikaisuus on prosessin onnistumisen ja sijoituksen pituuden kannalta merkittävä asia. Jatkotoimenpiteet 1. Vähennetään laitoshoidon henkilöstöresursseista 1 ohjaan resurssi vuoden 2015 alusta lukien Taimelasta. Resurssi siirretään nuortenryhmään. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja Taimelan vastaava ohjaaja Aikataulu: vuosi 2015 2. 1,0 henkilöstötyövuosi vähennetään sosiaalityön taloustoimiston toimistosihteeriresurssista eläköitymisen myötä mahdollisesti jo vuonna 2015. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Aikataulu: vuosi 2015 3. Vähennetään ostettujen sijoitusten määrää systemaattisesti ja hallitusti. Tavoitteena on, että sijoituksia ostetaan vain erikoishoitoa ja -osaamista tarvitseville. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka ja sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen Aikataulu: vuodesta 2014 eteenpäin 4. Taimelan ikärajan nostetaan yli 13-vuotiaiden nuorten sijoittamiseen. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja Taimelan vastaava ohjaaja Aikataulu: vuosi 2014 - 2015 5. Arvioidaan tarve suunnata Taimelan toiminta pidempiin hoitojaksoihin ja painotetaan pienten lasten sijoituksia entistä enemmän perhesijoituksiin. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja Taimelan vastaava ohjaaja Aikataulu: vuodet 2014 - 2015 6. Laitosten käyttöastetta seurataan vähintään puolivuosittain Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja laitosten vastaavat ohjaajat Aikataulu: vuodesta 2014 eteenpäin 7. Sijoitettavien lasten määrän laskiessa tulevina vuosina ennaltaehkäisevien toimien myötä, laitospaikkojen määrää tarkistetaan vuosittain. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja laitosten vastaavat ohjaajat Aikataulu: vuodesta 2014 eteenpäin 8. Sijoituspaikkojen vähentämisen yhteydessä harkitaan, yhdistetäänkö laitokset tai osa laitoksista toisiinsa. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja laitosten vastaavat ohjaajat Aikataulu: vuodesta 2015 eteenpäin 9 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 17 Selvitys 10.11.2014 9. Lastensuojelun ja sijaishuollon rajapinnat ja vastuut käydään läpi ja ne tehdään näkyväksi tehokkuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja johtava sosiaalityöntekijä Satu Ellonen Aikataulu: 31.3.2015 mennessä 10. Jatkossa myös sijaishuollon johtajan vakanssi muutetaan johtavaksi sosiaalityöntekijäksi. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Aikataulu: Muutosajankohta riippuu siitä, missä vaiheessa sijaishuollon johtajan vakanssi vapautuu. Toinen vaihtoehto on sopia vakanssinmuutoksesta nykyisen sijaishuollon johtajan kanssa. 11. Lastensuojelun, sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevien (mm. Vatupassin) toimintojen rajapinnat ja prosessit käydään läpi. Tuodaan näkyväksi prosessien vastuut, vastuunjako ja vastuiden siirrot toimijalta toiselle. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja johtava sosiaalityöntekijä Satu Ellonen ja ennaltaehkäisevän toiminnan esimiehet Aikataulu: vuosi 2015 10 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 1 (23) Sisäinen tarkastus SIJAISHUOLLON OSTOPALVELUSELVITYS Laatija tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski Ajankohta 05/2014 - 09/2014 Jakelu Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen Johtava sosiaalityöntekijä Satu Ellonen Tiedoksi Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 18 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 2 (23) Sisällys Lain edellytykset ............................................................................................................................. 3 Lastensuojelun laatusuositus .......................................................................................................... 6 Viranomaisohjeistus ........................................................................................................................ 6 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ........................................................................................ 7 Lastensuojelun asiakasmäärät ja kustannukset .............................................................................. 8 Selvityksen toteutus ...................................................................................................................... 10 Tavoitteet .................................................................................................................................. 10 Riskit ......................................................................................................................................... 10 Menetelmät ............................................................................................................................... 11 Rajaukset .................................................................................................................................. 11 Laadunvarmistus ....................................................................................................................... 11 Kotkan sijaishuollon toiminnan taustaa ......................................................................................... 11 Tukiperhetoiminta ja tukihenkilötoiminta .................................................................................... 11 Perhehoito ................................................................................................................................. 12 Palveluntuottajien erikoistuminen .................................................................................................. 12 Sopimusten syntyminen ja sisältö ................................................................................................. 13 Sopimusvalvonta........................................................................................................................... 14 Sijaishuollon ostopalvelusopimukset tarkastelujaksolla ................................................................. 15 Keskeiset havainnot ...................................................................................................................... 16 Nykyisen toiminnan uhkat ja riskit ................................................................................................. 17 Keinoja muutoksen tielle ............................................................................................................... 18 Talouden ennustettavuus .............................................................................................................. 20 Nuorten ääni ................................................................................................................................. 20 Tulevaisuuden ratkaisut ................................................................................................................ 21 Johdon toimenpidesuunnitelma..................................................................................................... 22 Valvontavastuu ............................................................................................................................. 22 Yksikön kommentit / Vastineet ...................................................................................................... 23 LIITTEET ...................................................................................................................................... 23 Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 19 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 3 (23) Lain edellytykset Lastensuojelulaki muodostaa perustan lastensuojelutyölle. Lain 11 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lastensuojelulaki (417/2007) 2§ Vastuu lapsen hyvinvoinnista Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. 4§ Lastensuojelun keskeiset periaatteet Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. 54 § Ihmissuhteet ja yhteydenpito Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 20 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 4 (23) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 4§ Palvelujen järjestäminen Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä tarpeen mukaan moniammatillisesti. Terveystarkastuksissa ja -neuvonnassa saatuja seurantatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on käytettävä palvelujen suunnittelussa. 13 § Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lisäksi on laadittava hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja arvioitava. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 21 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 5 (23) 15 § Täydentävä terveysneuvonta Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Ensimmäistä lastaan odottavan perheen tai ensimmäisen lapsensa saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti. Muita kotikäyntejä on järjestettävä tarpeen mukaan. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) 1§ Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Sosiaalialan ammattilaisille suunnattu verkkopalvelu Sosiaaliportti sijaitsee osoitteessa: www.sosiaaliportti.fi Sivuilta löytyvät mm. Lastensuojelun, Vammaispalvelun ja Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjat, aihealueen voimassa oleva lainsäädäntö sekä tutkimusta ja käytännön ohjeistusta ajankohtaisista aiheista. Lakien mukaan lastensuojelun on: 1. 2. 3. 4. Edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia Tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa Pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia Puututtava riittävän varhain havaittuihin ongelmiin Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 22 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 6 (23) Lastensuojelun laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Kuntaliiton kanssa antanut lastensuojelun laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4). Lastensuojelun laatusuositus on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelupalvelujen toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen tueksi kuntiin. Lapsi on suosituksen keskiössä. Suositukseen on kuvattu laatusuosituksen tavoitteet läpäisevät viisi eettistä periaatetta: - Asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet - Lapsen etu - Vuorovaikutus - Ammattihenkilöstön työn laatu - Vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri Suosituksia on laadittu 27 ja ne jakautuvat neljään sisällölliseen alueeseen: - Osallisuus lastensuojeluasiassa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluita kehitettäessä - Lapsilähtöinen yhteinen palvelujärjestelmä ja eri toimijoiden välinen yhteistyö - Osaavat ammattilaiset, tehtävänjako ja työn tuki - Moniulotteinen arviointi Laatusuosituksen mukaan lastensuojelun tavoitteena on, että lapsi/nuori tulee autetuksi ja lapsen/nuoren hätä havaitaan riippumatta siitä, missä lapsi/nuori asuu ja mitä palveluja hän käyttää. Johdon rooli on merkittävä siinä, kuinka laadukasta lastensuojelutyötä on mahdollista tehdä. On myös varmistettava, että palvelujen ja organisaatioiden rakenteet tukevat asiantuntijoiden yhteistyötä lasten ja nuorten asioissa. Lapsen/nuoren luonnollisessa kasvuympäristössä ja kaikille lapsille/nuorille suunnatuissa palveluissa avun antaminen tulee olla ensisijaista. Lastensuojelun tehtävä on tulla muiden palvelujen rinnalle silloin kun se on lapsen edun mukaista ja muut palvelut eivät ole riittäviä. Suositus sisältää myös esimerkkejä työvälineistä, joita lastensuojelun laadun arvioinnissa voi käyttää paikallisella tasolla. Lastensuojeluun on luotu valtakunnalliset laatusivut, jonka avulla tietoa edelleen kehitettävistä hyvistä käytännöistä voidaan jakaa ja laatusuosituksen toteutumista arvioida. Kuntia on haastettu tuomaan laatusivuille tietoa kunnan hyväksi toteamistaan lasten palveluista ja viemään kuvaukset hyvistä käytännöistään Innokylän palveluun (www.innokyla.fi). Vertailun ja vuorovaikutuksen mahdollistavia laatusivuja voidaan näin hyödyntää sekä paikallisia että valtakunnallisia palveluja kehitettäessä. Viranomaisohjeistus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa sekä valvoo sen toteuttamista. Ohjauksen ja valvonnan tavoitteena on: Edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä Ehkäistä tupakoinnista ja alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 23 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 7 (23) Yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lupahallinnon, valvonnan ja ohjauksen käytännöt koko maassa Varmistaa oikeusturvan toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa Varmistaa palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa Varmistaa potilasturvallisuutta Varmistaa elinympäristön terveysriskien hallintaa Myös sijaishuollon toimintaa ohjeistetaan mm. Valviran ohjeessa viranomaisille 6/2013: Lapsen huollon jatkuvuuden turvaaminen tarkoittaa, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä (tai muun lapsen kanssa työskentelevä lastensuojelun työntekijä) arvioi yhdessä lapsen, lapsen vanhemman ja huoltajan sekä sijaishuoltopaikan edustajan – yleensä perhehoitajan tai laitoksen omahoitajan – kanssa lapselle annettavan hoidon ja kasvatuksen sisältöä. Lähtökohtana on, että lapsi saa kaikissa olosuhteissa sellaisen hoidon ja huolenpidon, joka vastaa hänen tarpeitaan. Tähän huolenpitoon sisältyy myös lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata hänelle tärkeitä, läheisiä ihmisiä. (HE 252/2006, vp, 178) Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin (LSL 5 §). Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla (LSL 20 §). Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava siitä, että sijaishuollossa olevalle lapselle selvitetään hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla, miksi hänet on otettu huostaan sekä selostettava niitä toimia, joihin hänen asiassaan on ryhdytty tai joihin aiotaan ryhtyä (LSL 53 §). Lapsen sijoittaneen kunnan (sijoittajakunnan) tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet (LSL 79 §). Tätä vastuuta voi kuvata lapsikohtaiseksi valvontavastuuksi. Yksityiskohtaista arjessa sovellettavaa Valviran työkalua edustaa liite: Kysymyksiä keskusteluun kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen kanssa. Linkki. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kunnallista lastensuojelutyötä ohjaa myös Lastensuojelulain 12 §: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (30.12.2013/1292). Taustaa linkistä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 24 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 8 (23) 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Kotkassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on tämän selvityksen tekohetkellä valmisteltu lautakuntien käsittelyyn ja sitä kautta valtuustoon hyväksyttäväksi. Suunnitelmaan on mm. koottu lapsen, nuoren ja lapsiperheiden palvelut Kotkassa (Liite: Lapsen nuoren ja lapsiperheiden palvelut Kotkassa.pdf) sekä suunnitelman sisältämät päämäärät ja teot löytyvät tämän selvityksen liitteestä: Paamaarat ja teot.pdf. Kasva Kotkassa -työryhmä seuraa tekojen toteutumista. Työryhmän puheenjohtajana toimii hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen. Kaupunginvaltuuston hyväksymä suunnitelma on luettavissa kaupungin internet-sivuilla. Lastensuojelun ja sijaishuollon suunnitelmatyötä, ongelmia ennalta ehkäiseviä valintoja, palvelujen suunnittelua ja kehittämistä (kohta 2) tukee myös Kotkan kaupungin sosiaalijohtaja Heli Sahalan vireillä oleva selvitys vuosina 2012 - 2013 sijoitetuista lapsista, lastensuojelun sijoituksiin johtaneista syistä sekä sijoitusten kestosta ja paikoista. Selvityksestä tullaan saamaan käytännössä hyödynnettävää tietoa ja analyysiä tilanteisiin johtaneista syy-seuraussuhteista. Tulosten pohjalta voidaan keskittää resursseja havaintoihin perustuviin kohteisiin ja siirtää painopistettä ennalta ehkäiseviin toimiin. Lastensuojelun asiakasmäärät ja kustannukset Ajankohtaista valtakunnallista tilastotietoa lastensuojelun asiakasmääristä, kustannuksista, trendeistä ja kehityssuunnista löytyy Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/lastensuojelun_asiakasmaarat_ja_kustannukset Lastensuojelun valtakunnallisesta tilanteesta todetaan, että kodin ulkopuolelle sijoittaminen on lisääntynyt, mutta myös avohuollon asiakasmäärät ovat lisääntyneet. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet selvästi vuosien 2006 – 2012 aikana. Vuonna 2012 laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset olivat lähes 720 miljoonaa euroa. Tämä on yli 600 euroa jokaista alle 18-vuotiasta kohti. Lastensuojelun yksikkökustannuksista mainitaan, että vuonna 2012 lastensuojelun kunnallinen laitoshoito maksoi kuudessa suurimmassa kaupungissa keskimäärin 295 euroa vuorokaudessa ja ostopalveluna 250 euroa vuorokaudessa. Kunnan oma tuotanto oli siis keskimäärin 45 euroa kalliimpaa kuin ostopalvelut. Näissä kustannuksissa oli kuitenkin suuria eroja kuntien sisällä ja kuntien välillä. Sijaisperhehoito kuudessa suurimmassa kaupungissa maksoi keskimäärin 81 euroa hoitovuorokautta kohti. Laitoshoito on siis keskimäärin yli kolme kertaa kalliimpaa kuin lapsen hoitaminen sijaisperheessä. Täten laitoshoidon osuuden kasvaessa, kasvavat myös kokonaiskustannukset. Sijaisperhehoidon keskimääräinen yksikkökustannus on noussut eniten. Vuoden 2012 alusta tuli lastensuojelulakiin muutos, joka painottaa perhehoidon ensisijaisuutta laitoshoitoon nähden. Monipuolista vertailutietoa kotisivuilleen kokoaa myös Kuusikko-työryhmä. Kuusikko-työryhmä on Suomen kuuden suurimman kaupungin eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen sekä Oulun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista koostuva yhteistyöryhmä. Kuusikko-työryhmä Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 25 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 9 (23) tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. Raportit on tarkoitettu kuntien työntekijöille ja päättäjille. Sivusto tarjoaa tietoa lasten päivähoidon, lastensuojelun, aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, päihdehuollon, vammaispalvelujen, kehitysvammahuollon sekä vanhuspalvelujen alueilta. Raportit löytyvät osoitteesta: www.kuusikkokunnat.fi Sähköisiä lasten sijaishuollon ja lastensuojelun raportteja on saatavissa vuodesta 2005 alkaen. Vuoden 2013 raportti on tässä linkissä. Valtakunnallisiin lastensuojelun kustannuksiin on pureuduttu lisäksi Lastensuojelun keskusliiton ja THL:n yhteistyössä julkaisemassa oppaassa: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Oppaassa todetaan, että lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on kustannuksiltaan hyvin kallis vaihtoehto. Lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen maksaa noin 22 000 euroa vuodessa, ammatilliseen perhekotiin noin 60 000 euroa vuodessa ja laitoshoitoon yli 90 000 euroa vuodessa. Lastensuojelun asiakkuuksiin liittyy usein myös muiden palveluiden, erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve. Kustannuslaskelmissa on huomioitu myös koulu- ja perusterveydenhuollon palveluita sekä neuvolatoimintaa niiltä osin kuin ne liittyvät asiakaspolkuihin. Erityisesti mielenterveyspalveluissa palvelujen kustannukset kasvavat, kun hoitojen vaativuus nousee. Esimerkiksi nuorisopsykiatrian osastohoito maksaa 3 500 euroa viikossa. Lastensuojelun asiakkaaksi päädytään monen käänteen ja monen palvelukontaktin kautta. Kun ongelmat tunnistetaan varhain ja niihin puututaan tukemalla ja tarjoamalla palveluita, lisätään kuntien välittömiä kustannuksia. Niukkojen resurssien aikana nämä panostukset voivat tuntua suurilta eikä niiden vaikuttavuudesta ole varmuutta. On kuitenkin selvää, että ongelmien kasautuessa ja syventyessä myös hoitokustannukset kasvavat selvästi. Sosiaalialan ammattilaisille suunnatun verkkopalvelun (sosiaaliportti.fi) sivulla käsitellään lastensuojelulain lakimuutosten vaikutuksia kustannuksiin sekä valtakunnan että kunnan tasoilla: Lastensuojelulaista aiheutuu kustannuksia, jotka kunnan tulee ottaa huomioon talousarviossaan. Laki edellyttää valtaosassa kunnista lastensuojelun sosiaalityön tehtävistä vastaavan henkilöstön määrän lisäämistä ja koulutustason nostamista, sillä lastensuojelun tehtävät on säädetty entistä useammin ammatillisen kelpoisuuden omaavalle sosiaalityöntekijälle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Henkilöstön on myös selviydyttävä säädetyissä määräajoissa lastensuojeluprosesseista. Lain valmisteluvaiheessa on arvioitu (ennen vuotta 2007), että koko maan tasolla lastensuojeluun tarvitaan lisää noin 155 avohuollon sosiaalityöntekijää, joista aiheutuu kunnille vuositasolla noin 6,2 miljoonan euron kustannukset. 1.1.2004 alkaen lastensuojelulain 29 § 1 momentti on kuulunut seuraavasti: ”Lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti.” Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on kirjattava lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein hän tai muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä ja lapsi tapaavat henkilökohtaisesti. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa tulisi pääsääntönä pitää, että lapsi tapaisi asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua. Säännöstä sovellettaessa on pyrittävä myös siihen, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. (Lisätietoa: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 12.12.2013) Vuoden 2014 alusta on astunut voimaan myös toinen lastensuojelulain muutos (uusi 27 a §). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulee pyytää kunnilta tai kuntayhtymiltä kaksi kertaa vuodessa tietoja siitä, kuinka lastensuojelulaissa säännellyt asioiden käsittelymääräajat ovat toteutuneet. Kuntien ja kuntayhtymien on luovutettava kyseiset tiedot THL:lle, joka luovuttaa ne edelleen Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 26 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 10 (23) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) sen valtakunnallista sosiaalihuollon ohjaus- ja valvontatehtävää varten. Sama seuranta koskee myös toimeentulotuesta annetun lain mukaisia määräaikoja. (Lisätietoja: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 8.8.2013) Laitoshuollon henkilöstömitoituksesta suhteessa kasvaneisiin kustannuksiin todetaan, että lastensuojelun laitoshuollon henkilöstömitoituksista säädetään asetuksen sijasta lastensuojelulaissa. Sekä hoidettavien lasten että hoitohenkilökunnan mitoituksia muutetaan. Muutokset on tullut toteuttaa kaikissa lastensuojelulaitoksissa viimeistään vuoden 2011 alusta lukien, mutta siirtymäajasta huolimatta säännöksistä on mahdollisesti seurannut nousua sijaishuollon kustannuksiin jo vuodesta 2008 lähtien. Muutosten kustannuksiksi on arvioitu koko valtakunnan tasolla noin 7,7 – 9,1 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnille uusia kustannuksia on arvioitu aiheutuvan muun muassa asiantuntijaryhmien perustamisesta (2,1 milj. €), jälkihuoltovelvoitteen laajentamisesta (4,4 milj. €), edunvalvojien käytöstä lastensuojelutilanteissa (0,2 milj. €) ja lähinnä kunnan asiakasmaksutulojen vähentymisenä siitä, että lapsen itsenäistymisvarojen määrää korotetaan (0,3 milj. €). (http://www.sosiaaliportti.fi/fiFI/lastensuojelunkasikirja/hallinto/palvelujenjarjestaminen/?SetLayoutSuffix=Text&SetStyleSuffix=T ext) Koko Kymenlaakson avohuollon ja sijaishuollon tilannetta kuvaavat liitteenä olevat taulukot: THL avohuolto 2010 2012 ja THL sijoitetut 2010 2012 Kotkan sijaishuoltoa on aiemmin selvitetty kaupunginvaltuuston 12.12.2005 tekemän päätöksen nojalla. Sijaishuollon kokonaisselvitys vuodelta 2006 on liitteenä: Sijaishuollon selvitys 2006. Selvityksen toteutus Tavoitteet Tämän selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa sijaishuollon ostopalveluiden nykytilasta 1.1. - 30.6.2014. Lisäksi tarkastuspäällikkö teki oheishavaintoja lakien, asetusten, viranomaisohjeiden, erilaisten oppaiden ja suunnitelmien sekä tilastotietojen perusteella. Kaupungin lastensuojelun ja sijaishuollon prosessiin kuuluvan henkilökunnan kanssa tehty tiivis yhteistyö, tiedonvaihto ja materiaalituotanto mahdollistivat selvityksen toteutuksen. Riskit Riskinä on, että selvityksen nojalla sijaishuollon ostopalveluiden kustannuskehitykseen ei kyetä puuttumaan ja tilanteesta aiheutuu kasvavaa kokonaisalijäämää kaupungin taloudelle. Lastensuojelulaki edellyttää, että palvelutarpeet tulee toteuttaa tarvittavassa laajuudessa, mutta laki ei ota kantaa toteuttamistapoihin. Kustannusten nousun rinnalla asiakkaiden moniongelmaisuus on lisääntynyt ja pitkäkestoinen palvelutarve jatkunut. Sopimusten aktiivinen seuranta ja valvonta toteutuvat pääasiassa asiakkaan, sosiaalihuollon toimijoiden ja palveluntuottajan välisessä vuorovaikutuksessa. Käytännössä ennakoimattomia kustannuksia syntyy erityisesti hoitovuorokausien kasvavasta määrästä. Myös tilanteet, joissa sijoittajakunta ei voi vaikuttaa sijoituskunnan käyttämien ostopalveluiden määrään tai hintaan, tulee selvittää. Kaikki oman vaikutuspiirin ulkopuolella olevat kustannusvaikutuksia aiheuttavat tilanteet on syytä tarkoin selvittää. Ostopalveluja koskevat palvelukokemukset on hyvä dokumentoida kaikkien tietoa tarvitsevien ja hyödyntävien vastuutoimijoiden käyttöön. TiedonPostiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 27 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 11 (23) siirtoa ja -vaihtoa on hyvä toteuttaa myös jatkuvana toimintatapana, jotta haastavaan prosessiin voidaan reagoida ja kohdistaa kehittämistoimenpiteitä. Palvelutarveharkinnassa ja palveluntuottajan valinnassa on kyse ammatillisista, mutta myös inhimillisistä valinnoista. Lapsen edun, perheen yhdistämisvelvoitteen ja parhaan mahdollisen yksilö- / perhekohtaisen hoidon toteutumisen tiukka etukäteinen linjaus vaikuttaa käytännössä mahdottomalta, myös pitkän aikavälin kulusäästöjen näkökulmasta. Linjausmahdollisuus on kuitenkin hyvä ottaa avoimeen harkintaan. Vaikuttavimpia tulevaisuuden keinoja ovat ennalta ehkäisevä ja varhaisen vaiheen tuki, joihin henkilöstö- ja talousresursseja tulee siirtää niin paljon kuin mahdollista. Selvityksen tavoitteena on antaa rohkeita ideoita uusille toimintatavoille, mutta riskinä on, että merkittävästi asiakkuuksien pituuteen tai niiden määrään vaikuttavia toimintatapojen muutoksia ei saada aikaan. Tässä kunnallisessa taloustilanteessa prosessien tehostamisen rinnalla kulkee väistämättä myös pyrkimys euromääräisiin säästöihin. Menetelmät Selvitys toteutettiin haastattelemalla toiminnasta vastaavia ja prosessissa toimivia henkilökohtaisesti, puhelimitse ja sähköpostilla. Asiantuntijoilta pyydettiin myös erilaita kirjallista tausta- ja tukimateriaalia. Tarkastuspäällikkö teki lisäksi tutustumiskäynnin Karhulassa sijaitsevaan sijaishuollon toimistoon 4.6.2014. Rajaukset Ostopalveluihin (1.1. - 30.6.2014) rajatun selvityksen taustaksi oli hyvä laajentaa kokonaisuutta haastattelujen ja tapaamisten kautta sisäisten kehittämisideoiden luovaksi ideoinniksi koko sijaishuollon prosessitarkasteluun (Liite: Lastensuojelun ja sijaishuollon prosessikuvaus). Prosessikuvaus osaltaan havainnollistaa eri vaiheet ja helpottaa kehittämistoimenpiteiden suunnittelua. Ennalta ehkäisevä näkökulma oli tavoitteena laajentaa koko hyvinvointipalvelujen tehtäväalueelle. Laadunvarmistus Kokonaistarkastelu on suoritettu soveltaen sisäisen tarkastuksen yleisiä kansainvälisiä ammattistandardeja ja eettisiä sääntöjä. Sisäisen tarkastuksen noudattamat ja vaalimat periaatteet ovat: rehellisyys, objektiivisuus, luottamuksellisuus ja ammattitaito. Kotkan sijaishuollon toiminnan taustaa Tukiperhetoiminta ja tukihenkilötoiminta Tukiperhe-/tukihenkilötoiminta on iso osa lastensuojelun avohuoltoa. Sen tavoitteena on sijoitusten vähentäminen. Avohuollossa työskentelee 13 sosiaalityöntekijää. Tukiperhe/tukihenkilöpyyntöjä vastaanottaa sijaishuollossa yksi sosiaaliohjaaja. Hänen toimenkuvaansa kuuluu myös tukiperheiden ja tukihenkilöiden kouluttaminen yhdessä sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden kanssa. Varsinkin tukiperheitä on Kotkassa hyvin saatavilla. Toiminnan laajentamiseen tarvittaisiin lisää euroja. Tukisuhteessa oli tammi - kesäkuussa yhteensä 217 lasta. Voimassa oleva tukisopimus on 98 tukiperheen ja 18 tukihenkilön kanssa. Nuorten kanssa toimivista tukihenkilöistä on pulaa. LastensuoPostiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 28 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 12 (23) jelupalveluja tarjoavilta yrityksiltä ostetaan tukihenkilötoimintaa viidelle lapselle samoin kuin tukiperhetoimintaa viidelle lapselle. Perhehoito Tällä hetkellä sijaishuollon työn painopiste on perhehoidossa. Sijaisperheitä on tällä hetkellä 67. Kaikki sopimukset laaditaan lapsikohtaisina. Sopimuksia on tällä hetkellä noin 84. Lakivelvoite ohjaa ensisijaisesti perhehoitoon. Haastavia murrosikäisiä vastaanottavat perheet ovat vähemmistössä. Vaikeissa tapauksissa laitoshoito on ilmeisin vaihtoehto. Työryhmä kehittää parhaillaan nuorten perhehoitoa. Tavoitteena on saada ensi vuonna ainakin kaksi nuorten perhehoitoon keskittyvää sijaisperhettä lisää. Tällä hetkellä tällaisia perheitä on neljä. Perhehoitoa tarjotaan pieniin lapsiin painottuen. Perhehoidon tarvetta on niin äkillisissä kriisitilanteissa kuin suunnitelmallisissa sijoituksissakin. Sijaisperheiden tukena oleminen on molemmissa tapauksissa merkittävää ja vaikuttavaa. Toimenpiteiden suunnittelun ja tilanteen arvioinnin kantavana ajatuksena on aina lastensuojelulaissa mainittu perheen jälleenyhdistämisvelvoite. Sijaisperhetyössä käytettävä sopimuspohja on tämän selvityksen liitteenä (Liite: Perhehoidon toimeksiantosopimus.pdf). Sijaishuollon henkilökunta kouluttautuu aktiivisesti. Uusia innovaatioita syntyy ja toimintaa kehitetään havaintojen ja tarpeen mukaan. Esimerkkinä syksyllä 2014 käynnistetty tukikoiratoiminta (Liitteet: Tukikoirakoulutus. pdf / Tukikoirat. pdf) Kotkan oma, kouluikäisille tarkoitettu lastenkoti Marttila lakkautettiin vuonna 2006 ja toiminta yhdistettiin Taimelaan. Perhehoitopainotteisuuteen siirtymisen myötä kaksi lastenkotia on muutettu vastaanottokodeiksi: nuorten vastaanottokoti Kotomäki ja lasten vastaanottokoti Taimela. Kotomäessä on seitsemän (7) paikkaa ja Taimelassa kuusi (6) lapsipaikkaa ja yksi (1) perhepaikka. Kotkan kolmas lastenkoti Nuorten yhteisö Koivula tarjoaa pitkäaikaista laitoshoitoa seitsemälle (7) nuorelle. Oman ja ostetun palvelun välistä vaikuttavuuspohdintaa harjoitetaan koko ajan. Samanlaisten sijaishuollon taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden parissa painivista ympäristökunnista esim. Kouvola on perustamassa erityiskotia huostaan otetuille lapsille, jotka kärsivät neurologisista tai psykiatrisista ongelmista. Aiemmin erityishoitoa vaativat lapset sijoitettiin Kouvolassa yksityisiin koteihin. Toiminta alkaa vuoden 2015 alusta. (Kaakkois-Suomen uutiset 20.8.2014). Palveluntuottajien erikoistuminen Tänä päivänä palveluntuottajat ovat yhä enemmän profiloituneita, kuten liitteen: Paikat ja hinnat koko aikajakso -taulukon sarake ’Hintaan sisältyy’ esittelee. Profiloituminen vaikuttaa kohteen henkilöstön rekrytointiin, koulutukseen, erityisosaamiseen ja palvelujen markkinointiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että toinen palveluntuottaja erikoistuu päihdeongelmista ja toinen mielenterveysongelmista kärsivien nuorten hoitoon. Kokemus ja profiloituminen ohjaavat siten sijaishuoltopaikan valintaa lasten ja nuorten erilaisissa ongelmatilanteissa. Profiloituminen viestii myös palvelun tarvitsijoille, millaisia lapsia / nuoria palveluntuottaja on halukkain / kyvykkäin ottamaan vastaan ja siksi tuo esiin omat parhaat osaamisalueensa. Sijoittajakunnan on myös aika ajoin hyvä varmistaa, että profiilin mukainen osaaminen on edelleen ajankohtaista. Kustannusten osalta painetta luovat myös sijoitettuina olevien lasten terapiapalvelut. Koska omaa kilpailutusta tilanteessa ei ole, sijoittajakunta maksaa kustannukset, jotka sijoituskunta voi toteuttaa kalliinakin ulkopuolisina ostoina, oman menettelynsä mukaan. Sijoitetuista lapsista tulevia muita Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 29 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 13 (23) sijoittajakunnalle kuuluvia kustannuksia ovat esim. neuvola-, hammashuolto- ja terveyskeskuskäynnit. Kustannuksia kotikunnalle syntyy myös esi- ja perusopetuksen maksuosuuksista. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytymistä Kuntaliitto on ohjeistanut yleiskirjeessään 19/80/2013. Lisätietoa linkistä. Sijaishuollon maksamia ostopalveluun sisältyviä opetuskustannuksia ja opetustoimen maksamien kotikuntaperusteisten maksuosuuksien toteutumista on hyvä vertailla keskenään. Sopimusten syntyminen ja sisältö Avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävästä sijoituksesta päättää: Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Päätöksen toistaiseksi tai määräajaksi tehtävästä sijoituksesta tietyssä sijaishuoltopaikassa tekee: Sosiaalityön johtaja / sosiaalijohtaja Sopimuksen sijaishuoltopaikan kanssa tekee: Sijaishuollon johtaja Sopimustyyppi: Lapsikohtainen Sopimusten kesto: Toistaiseksi voimassa Päihdepysäytyksen kesto: 30 vrk Sijaishuoltopaikkasopimusten sijainti: Sähköinen versio sijaishuollon johtajan H-levyllä, sopimukset kirjallisina myös sijaishuollon toimistolla mapissa. Päätöstiedot ovat kirjattuina Effica-ohjelmaan. Maksusitoumukset: Toimistosihteerit tarkistavat, onko sijoituspäätös Efficassa ja tekevät maksusitoumuksen sen perusteella. Sopimusmallit: Peruspohja on Kuntaliiton. Sopimusmalli liitteenä: Sopimus sijaishuoltopaikan kanssa.xls Raportointi: Ohjeistus Forsante-raporttien laatimisesta annetaan sijaishuoltopaikalle osana sopimusta. Forsantella raportoidaan laitoksessa olevan lapsen / nuoren kuukausittaiset kuulumiset sosiaalityöntekijälle. Tietosuojavaltuutettu on antanut ohjeistusta asiakastietojen käsittelystä. Irtisanomismenettelyt: Irtisanomisaika on 1 kk. Pääsääntö on, että irtisanomisajoista ei tule kuluja. Menettely sovitaan neuvotteluissa.. Laitosten hoitosisältöjen arvioinnin osalta ei ole ongelmia, koska osaamisprofiili on tiedossa palveluntuottajista syntyneiden kokemusten perusteella. Sijaishuoltopaikkaa harkittaessa etsitään ammattiosaamisen, viranomaisvaltuuksien ja perheen toiveiden tasapainoa. Kaikkien palveluntarjoajien hintaan perustasolla kuuluu yksilöllinen huolto, mutta jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Useiden palveluntarjoajien erikoistuessa kaiken tarvittavan osaamisen kokoaminen yhteen laitokseen tuntuu teoriassakin haastavalta. Myös oman perheen roolia prosessissa on tärkeää arvioida ja kehittää. Tarkastelujaksolla tammi - kesäkuussa 2014 palveluntarjoajia oli yhteensä 25. Erityistä laitoshoitoa tarjoavia yksiköitä oli 12, Ammatillista perhekoteja 9, koulukoteja 2 ja päihdeyksiköitä 2. Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 30 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 14 (23) Sopimusvalvonta Sosiaaliportti-verkkopalvelu ohjeistaa sijaishuollon lastensuojelulain mukaista valvontaa: Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (Lastensuojelulaki 78 §) Sijaishuollon toimisto pitää yllä kuntaan sijoitettujen lasten rekisteriä. Sijoittajakunnat lähettävät ilmoitukset Kotkaan sijoitetuista lapsista. (liite: Kunnan alueelle sijoitettujen lasten valvontarekisterin rekisteriseloste ja asiakkaan informointi.) Lastensuojelulaitosten toiminnan yleisistä edellytyksistä säädetään lastensuojelulaissa (57 - 60 §). Laitoksessa on oltava riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet sekä tarpeellinen määrä sosiaalihuollon ammatillista ja muuta henkilöstöä. Valvira on antanut 26.6.2013 ohjeen viranomaisille (6/2013) lapsen huollon jatkuvuuden turvaamisesta lastensuojelun sijaishuollossa. Ohje on suunnattu lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleville kunnille, kuntayhtymille sekä yhteistoiminta-alueille ja siinä muistutetaan mm. sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvoitteista turvata sijaishuoltoon sijoitetun lapsen huollon jatkuvuus, valvoa sijoituksen toteutumista lain mukaisesti, valvoa alueellaan toteutettavaa sijaishuoltoa sekä selvittää lapsen toivomukset ja mielipide ja ottaa ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Edelleen Sosiaaliportissa muistutetaan lastensuojelulaitosten toimilupien ja vaatimusten osalta: Yksityisen palvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista lupa sen alueen aluehallintovirastolta (AVI), jossa toiminta tapahtuu. Mikäli toimintaa on useilla alueilla, lupa haetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira). Toimiluvan myöntämisen edellytyksistä ja yksityisten laitosten muusta valvonnasta säädetään laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). Lapsen kasvatuksessa ja kasvuolojen järjestämisessä on noudatettava, mitä laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) säädetään. Laitoksessa annetun huollon sisältö määräytyy siten lapsenhuoltolain nojalla. Erityisen vaikeahoitoisia lapsia ja nuoria varten perustettiin vuonna 2003 Tampereen yliopistollisen sairaalan alaisuuteen psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö EVA. Vastaavanlainen yksikkö on perustettu myös Niuvanniemen sairaalaan Kuopioon. Yksiköt vastaanottavat koko maasta vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria, joiden hoitoa ei voida muualla järjestää. Jos laitoksen toiminnassa ilmoitetaan olevan puutteita, siitä tehdään ilmoitus AVIlle. Sijoitus- ja sijoittajakunnan omat valvontavelvollisuudet (Valvira, VATT). Perhehoidon osalta valvonta voi olla haasteellista. Perheiden osalta lasten kuulemista tulee korostaa. Kaakkois-Suomessa toimitaan yhteisen perhehoidon mallin mukaisilla maksuilla ja sopimuksilla. Perheiden lisäksi yhtenä valvonnan ja tarkastelun kohteena kunnissa voisivat olla pitkien hoitosuhteiden perusteet ja mahdollisten vaihtoehtojen tarkastelu (lapsen etu - intressietu). Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 31 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 15 (23) Sijaishuollon ostopalvelusopimukset tarkastelujaksolla Taustavaikuttajana selvitykselle oli kaupunginvaltuuston syksyllä 2013 tekemä aloite, jonka johdosta FCG Finnish Cosulting Group Oy valittiin toteuttamaan konsulttitoimeksiantona sijaishuollon kehittämistyötä. Tarkastuspäällikkö liittyi FCG:n ja kaupungin edustajien muodostaman sijaishuollon ohjausryhmän jäseneksi 26.5.2014. Sisäisen tarkastuksen osallistumisen tavoitteena on tukea sijaishuollon kehittämistoimenpiteitä konsulttiselvityksen rinnalla. Toimeksianto on myös osa kaupunginhallituksen 16.12.2013 vahvistamaa tarkastussuunnitelmaa ja vuoden 2014 painopisteitä: 5) Prosessien sujuvuus ja niiden sisäinen valvonta. Sijaishuollon ostopalveluista selvityksen kohteena olivat hyvinvointipalveluiden sijaishuollossa 1.1. - 30.6.2014 voimassa olleet asiakkuudet / ostopalvelusopimukset. Kustannukset tammi - kesäkuu 2014 Erityinen laitoshoito Ammatillisten perhekotien hoito Koulukodit Nuorten päihdepysäytyshoito yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Kaikki yhteensä 842 116,00 euroa 582 453,66 euroa 344 109,50 euroa 158 519,00 euroa 1.927.198,16 euroa Yhteensä Kustannukset kesäkuu 2014 Erityinen laitoshoito Ammatillisten perhekotien hoito Koulukodit Nuorten päihdepysäytyshoito yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Kaikki yhteensä Tytöt/Pojat 9/12 8/ 8 5/ 3 3/ 2 25/24 49 eri lasta 130.920,00 euroa 88.975,80 euroa 52.860,00 euroa 22.980,00 euroa Tytöt/Pojat 7/10 7/8 4/2 1/1 295.735,80 euroa 19/21 (Kesäkuussa voimassa olleet sopimukset liitteessä: Paikat ja hinnat kesa excel 2014) Kaikki edellä mainitut hinnat ovat bruttohintoja, joista kunta saa vähentää arvonlisäveroa 5 % Lisäksi tarkasteluajankohdan sopimusten osalta selvitettiin palveluntuottajat, tuottajan palveluprofiili, hoidon sisältö ja vuorokausihinta sekä mahdollinen hinnankorotusoikeus (liite: Paikat hinnat koko aikajakso) Sopimusehtojen osalta kartoitettiin lisäksi voimassa olevien sopimusten kestot ja irtisanomisajat. (liite: OP palv tuott sopimusehdot) Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 32 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 16 (23) FCG:n selvityksen (esitelty ohjausryhmässä 26.5.2014) yhtenä keskeisenä havaintona oli, että vuosina 2011 - 2013 laitoshoidon €-määräiset ostot olivat nousseet 1,5 M€ asiakasmäärien pysyessä lähes ennallaan. Yllä tilannetta selittävää tilastotietoa toteutuneiden hoitopäivien määristä 2010 - 2013 ja vuoden 2014 ennuste. Kuva osoittaa hoitopäivien merkittävän roolin. Keskeiset havainnot 1. Sijaishuollon ostopalveluita ei kilpailuteta. Sopimukset laaditaan lapsikohtaisina. 2. Puitesopimuksia ei tehdä. Perusteena nykyiselle menettelylle on asiakkuuslupausten haaste. 3. Tiedot sijaishuoltopaikoista ja sijaishuollon asiakkuuksista sijaitsevat Effica-ohjelman asiakastiedoissa. Palveluntuottajan ja kaupungin väliset sopimukset ovat sijaishuollon johtajan levyasemalla. (Ennen vuotta 2007 tehdyt sopimukset Keskuskadun arkistossa). 4. Sopimusten irtisanomismenettely vahvistetaan sopimusneuvotteluissa. Yhteisen sopimustenhallintaohjelman käyttö mahdollistaisi yhteisten esim. sopimuskohtaisten valvontatietojen tallentamisen ja päättymisaikojen valvonnan. 5. Vastuutoimijoilla on tarve palveluntuottajakokemusten rekisteröinnille. Tietopankki tarvitaan toimijoiden yhteiskäyttöön, jolloin myös tietojen ajantasainen päivitys on sujuvaa. 6. Ostopalveluina hankittaviin lapsikohtaisiin laitossijoitussopimuksiin voi sisältyä myös maksusitoumuksin hankittavia palvelukustannuksia. Lisäkustannuksia aiheutuu esim. psykiatristen palvelujen ostoista. 7. Vastuutoimijoiden näkemyksen mukaan kustannusten nousu johtuu ajallisesti pidentyneistä hoitotarpeista eli hoitovuorokausien lisääntymisestä sekä asiakkaiden monionPostiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 33 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 17 (23) gelmaisuudesta. Kustannukset eivät ole vastuutoimijoiden valvonnan näkökulmasta hallitsemattomia, vaan asiakkaiden lain mukaan toteutettavat yksilökohtaiset tarpeet edellyttävät yhä pidempien hoitojaksojen ja monipuolisempien palvelujen käyttöä. 8. Jokainen palvelusopimus ja niiden yhteydessä toteutettava maksusitoumus perustuu todelliseen asiakastarpeeseen. Hankittavien palvelujen taustalla on asiantuntijan harkinta ja arvio annettavan palvelun tarpeesta. 9. Sijaishuollon kustannusten määrään ja niiden nousuun vaikuttavat keskeisesti koko perheen auttamiseen tähtäävä lain mukainen toimintamalli. Palvelut kohdistetaan laajaalaisesti koko perheen yhdistämistä ja hyvinvointia tavoitellen. 10. Julkiset arviot sijaishuollon kustannusten hallitsemattomuudesta eivät johdu laiminlyönneistä. Lakeihin ja alan ammattilaisten harkintaan perustuen kaupunki on toteuttanut vastuullaan olevia lastensuojelutoimenpiteitä sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvän asiakastarpeen mukaan. 11. Kaikkien toimijoiden yhteisenä tavoitteena on keskittää voimavarat mahdollisimman aikaisen vaiheen palveluihin ja niiden tavoitettavuuteen siinä laajuudessa kun asiakastarpeet edellyttävät. Panostus helposti tavoitettaviin matalan kynnyksen palveluihin, tarpeen edellyttämässä laajuudessa, tarvittaessa hyvinvointipalveluiden yhdistetyin resurssein, tuottaa merkittävimmät kuntatalouden säästöt sekä tuottaa perheille kokonaisvaltaista hyvinvointia. Nykyisen toiminnan uhkat ja riskit Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet 9.6.2014 § 58. Periaatteissa todetaan: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeinen osa kaupungin ja kaupunkikonsernin harjoittamaa vastuullista toimintaa, ohjausta, tavoitteiden asettamista ja toiminnan johtamista. Tavoitteena on varmistua kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja johtamisen perustumisesta oikeaan ja riittävään tietoon. Johdolla tulee olla käytettävissään oikea-aikaiset tiedot olennaisista toimintaan kohdistuvista riskeistä ja mahdollisuuksista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta auttaa kaupunkia ennakoimaan ja hallitsemaan jo tunnettuja riskejä, minimoimaan mahdolliset vahingot, varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä hyödyntämään olemassa olevat vahvuudet ja mahdollisuudet. Sijaishuollon tuloksellisen toiminnan vahvistamiseksi, prosessien tehostamiseksi ja toiminnan taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi myös tässä selvityksessä mainitut riskihavainnot ovat siten merkittävässä roolissa. Riski 1: Keskitytään yksinomaan omaan toimintaan Sekä seudulliset että vähintään kahden kunnan mallilla toteutetut toimintatavat tulee ottaa aktiiviseen suunnitteluun ja toteutukseen. Vuorovaikutusta tulee lisätä mahdollisuuksien mukaan ja muualla testattuja hyviä käytäntöjä tulee rohkeasti ja aktiivisesti ottaa käyttöön. Tämä voi tarkoittaa niin yhteisiä kilpailutuksia kuin muita hyväksi havaittujen sopimuskäytäntöjen ja uusien toimintamallien kokeilua. Yhteistä edunvalvontaa ja vaikuttavuutta tulee kehittää ja lisätä. Riski 2: Raportointi ja riskien arviointi Liian pitkälle aikavälille sijoittuva ja / tai liian kapea-alainen toimintaraportointi voivat johtaa ajatteluun, ettei omilla toimilla ole suuressa kokonaisuudessa merkittäviä taPostiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 34 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 18 (23) loudellisia vaikutuksia. Aktiivinen, säännöllisin väliajoin tapahtuva, riittävällä tasolla toimintaa kuvaava raportointi johtaa parhaimmillaan havaittuihin riskeihin kohdistettujen toimenpiteiden välittömään käyttöönottoon ja toiminnan edellyttämään ripeään suunnan muutokseen. Kestävä talous ja talouden tasapaino edellyttävät raportointia, riskien arviointia ja vaihtoehtoisten toimintatapojen suunnittelua ja käyttöönottoa. Hyvien yhteisten raportointikäytäntöjen suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa hyödyntää talouden vastuualueen osaamista. Riski 3: Talouden epätasapaino jyrkkenee Ilman muutoksia kustannukset jatkavat edelleen kasvuaan. Ilman kehittämisideoiden vahvaa toimeenpanoa ja vahvasti johdettua käyttöönottoa myös henkilöstön jaksaminen on koetuksella. Siirtyminen talouteen merkittävästi heijastuviin, ennalta ehkäiseviin käytännön toimenpiteisiin tulee tehdä ohjatusti ja hallitusti. Siirtymävaiheessa toteutettavia menetelmiä, perhehoitoa sekä oman perheen roolia osana lastensuojelun ja sijaishuollon prosesseja, tulee tarkastella avoimesti ja uusista näkökulmista. Riski 4: Kaupungin ja vastuualueen työnantajamaine heikkenee Julkinen, negatiivissävytteinen asioiden käsittely voi synnyttää vääriä mielikuvia niin kuntalaisille kuin työntekijäorganisaatiolle henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisesta. Osaltaan koko kaupunki työnantajana voi saada negatiivista media-julkisuutta. Positiivista toimeen tarttumisen viestiä tulee levittää avoimesti myös kuntalaisille. Havaittuihin ongelmiin tartutaan kaikin keinoin ja talouden kriisiytymistä pyritään ehkäisemään. Henkilöstön koulutukseen ja jaksamiseen tulee panostaa. Organisaation sisäistä osaamista tulee arvostaa panostamalla yhdessä tekemiseen ja suunnitteluun uusien ratkaisujen löytämiseksi. Riski 5: Uusi on (ylivoimainen) haaste Avoimin mielin toteutettavat kokeilut ja uudet rohkeat toimintatavat voivat lisätä sekä työssä jaksamista, asiakastyytyväisyyttä että tuoda huomattavia taloudellisia säästöjä. Vuoropuhelulla on mahdollista huomata vahvuudet, mahdolliset kehittämiskohteet ja tiivistettävät yhteistyömahdollisuudet. Muutosrohkeus antaa mahdollisuuden löytää uusia, myös niukoilla resursseilla toimivia käytäntöjä, jotka silti tuottavat henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä. Keinoja muutoksen tielle Keino 1 Pyritään keskittämään resurssit varhaisen vaiheen palveluihin luomalla perheiden tukipyyntöjen vastaanottamiseen oma matalan kynnyksen toimintamalli. Tukitoimien toteutukseen kohdistetaan resursseja siten, että suunnittelu asiantuntijatasolla aloitetaan heti. Toteutetaan hyvinvointineuvolan toimesta järjestelmällinen tukipyyntöjen vastaanottotoiminta. Saapuneet tukipyynnöt voidaan toteuttaa esim. perheiden kodinhoito- ja muuna apuna. Pyritään tarjoamaan perheille tukihenkilöitä ja viemään tarvittavat palvelut perheisiin. Palvelutarpeita käydään läpi asiantuntijakokoonpaPostiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 35 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 19 (23) noissa ja huomioidaan ne asiakastyössä ja palvelumuotoilussa. Pyritään kohdistamaan kustannukset mahdollisimman laajasti ennakoiviin palveluihin korjaavien sijaan. Hyödynnetään kokemusasiantuntijoita tukihenkilöinä mahdollisuuksien mukaan. Keino 2 Luodaan hyvinvointipalveluihin perheen elinkaarta noudattava, ennalta ehkäisevän ja matalan kynnyksen vanhemmuuden tukemisen yhteinen toimintamalli. Pyritään käynnistämään ennakoiva toiminta jo perhesuunnittelu- / raskausaikana tarjottavana tukena. Näin voidaan vahvistaa ennalta ehkäisevien toimien suurin ja laajin vaikuttavuus niin lasten, perheiden kuin kokonaistaloudellisten vaikutusten osalta. Pyritään minimoimaan viimesijaisten ja korkeimpia kustannuksia aiheuttavien palvelujen laaja käyttötarve. Opetuksen osalta pyritään hyödyntämään Helmi-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen yhteydenpidossa ja tukemisessa mahdollisimman tehokkaasti. Keino 3 Pyritään tarjoamaan erityistä tukea syrjäytymisvaarassa olevien moniongelmaisten perheiden lapsille ja nuorille tukemalla heidän toiminnallisuuttaan ja osallistumistaan terveyttä edistäviin harrastuksiin esim. Porin kaupungin nuorisopassimallilla. Luodaan nuorille onnistumisen ja selviytymisen mahdollisuuksia erilaisten tukiryhmien / kerhojen kautta, joihin osallistumisesta voidaan palkita tarjoamalla esim. leiritoimintamahdollisuuksia, teatterikokemuksia, liikkumisen mahdollisuuksia ja konserttilippuja. Pyritään vahvasti tukemaan arjessa onnistumista tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia ja terveellisiä virikkeitä. Keino 4 Pyritään vahvaan tukeen erotilanteissa oleville perheille tarjoamalla apua ja tukea, myös kotikäynnein. Tarjotaan mahdollisuus perusteellisiin huoltajuuskeskusteluihin ja osoitetaan perheille tarvittaessa tukihenkilö eroprosessiin. Tarvittaessa mahdollistetaan kaikkien perheenjäsenten yhtäaikainen tuki / terapia myös kotiin annettavana palveluna. Pyritään auttamaan lasta ja nuorta myös henkisesti sekä panostetaan tilanteen mukaan perheen koossa pitämiseen. Tuetaan koko perheen yhdessä oloa ja yhteisiä harrastusmahdollisuuksia sekä pyritään avustamaan vähävaraisia perheitä tarvittaessa isomman asunnon hankinnassa. Vähävaraisuudesta tai perheen muista ongelmista johtuvia harrastusmahdollisuuksien puutteita pyritään korjaamaan. Lapsen / nuoren itsetuntoa tulee vahvistaa tervein harrastuksin ja näin ennalta ehkäistä mahdollista päihteiden käyttöä. Luodaan yhteistyömalli kolmannen sektorin kanssa perheen yhteistoiminnan edistämisestä. Vahvistetaan perheitä selviytymään kotona ja toimimaan / harrastamaan yhdessä. Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 36 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 20 (23) Keino 5 Tarjotaan edelleen laajalle joukolle kotkalaisia nuoria kesätyöpaikka arpomalla paikat aina uusille nuorille. Tarjotaan ensimmäinen työkokemus mahdollisimman monelle, nostetaan sosiaalinen kannustus, yhteiskuntaluottamuksen kasvattaminen ja itsenäistymiseen kannustaminen kesätöiden ykköstavoitteiksi. Pohditaan, voidaanko syrjäytymisvaarassa olevia nuoria huomioida kesätyöjärjestelyissä erityisesti. Kyseessä olisi aiemmin käytössä ollut toimintamalli. Tarjotaan nuorten parissa työskenteleville säännöllistä koulutusta ammattitaidon ylläpitoon, että aikuisten työntekijöiden on mahdollista pysyä mukana joka päivä muuttuvassa nuorten maailmassa. Sukupolvien välisiä kuiluja voidaan madaltaa myös hyödyntämällä sosiaalisen median lukuisia työkaluja. Keino 6 Sijaishuollon ostopalvelusopimukset palvelukokemuskommentteineen saatetaan Tdoc / Tweb -sopimustenhallintajärjestelmään yhteisesti päätettävässä muodossa, salassa pidettävät tiedot huomioiden. Samaan järjestelmään kootaan sijais- ja tukiperheiden sopimustiedot sekä kaikkia kohteita koskeva valvontatieto yhteiseen asiantuntijakäyttöön. Talouden ennustettavuus Koska talouden ennustettavuus myös sijaishuollon kustannusten osalta on haasteellista, tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin ja tehdä tarvittavat toimintamuutokset 1. Talousarvion laadinnan yhteydessä tapahtuvan kustannusarvioinnin oikeellisuuden kokonaisvaikutukset 2. Suunnitteilla olevien lakimuutosten ja muun ohjeistuksen muutosten vaikutukset vuosikustannuksiin 3. Henkilöstön päätösvaltuuksista johtuvien kustannusten kasvun mahdollisuuksien tarkkailu (mahd. henkilövaihdokset, kriteerien tulkinta jne.) 4. Palveluntarjoajien hinnankorotusehtoihin ja niiden hyväksymismenettelyihin sekä vuorovaikutukseen / valvontaan panostaminen 5. Kuluvan toimintavuoden talouden seurannan ja raportoinnin tehostaminen riittävin työkaluin yhteistyössä johdon ja talouden vastuualueen kanssa. Ennustettavuuden kehittäminen. 6. Taloudellisten ja toiminnallisten resurssien tietoinen siirto ennalta ehkäisevään ja aikaisen vaiheen tukeen Nuorten ääni Kehitettäessä nykyistä prosessia ja toimintatapoja, on prosessissa onnistumisen ja asiakaskunnan tavoitettavuuden näkökulmasta hyödyllistä huomioida nuorten omat suositukset lastensuojelun ja sijaishuollon toiminnan laadun kehittämiseksi: Suojele unelmia, vaali toivoa , nuorten suositukset lastensuojelun laadun kehittämiseksi (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:6) Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 37 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 21 (23) Lastensuojelu ei ole mustavalkoista: - Lastensuojelussa pitää kehittää toimintatapoja ja työkäytäntöjä, jotka mahdollistavat asiakkaina olevien nuorten ja heidän vanhempiensa paremman kuulemisen ja osallistumisen työskentelyyn. Leiman takana on tavallinen nuori: - Oikeaa tietoa lastensuojelusta tulee tarjota: lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen; lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille Vaihtuvat ja pysyvät suhteet: - Lapselle läheisiä ja tärkeitä ihmissuhteita tulee varjella - Lasten ja nuorten oman työntekijän vaihtuminen pitää hoitaa suunnitelmallisesti ja hallitusti. Nuoren näkökulmasta työntekijän vaihtuminen on yksi katkennut ihmissuhde lisää hylkäämisten ketjussa. Säännöt, rajat ja rakkaus: - Vallankäytön pitää olla avointa, läpinäkyvää ja oikeudenmukaista. - Sijaishuollossa on pyrittävä rakentamaan toimintakulttuuria, jossa rajoitustoimenpiteitä tarvitaan mahdollisimman vähän. Oikeus tietää: - Sijaishuollossa olevan lapsen tulee tietää, kuka on hänen sosiaalityöntekijänsä ja miten tähän saa yhteyden. - Sosiaalityöntekijälle täytyy varata riittävästi aikaa jokaiselle hänen vastuullaan olevalle lapselle ja nuorelle ja hänen tulee saada työlleen tukea. Syrjäyttämisestä selviytyminen: - Osallisuuden kokemukset tukevat selviytymistä. Nuorelle pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa asioidensa käsittelyyn lastensuojelussa sekä osallistua lastensuojelun kehittämiseen. Sijoituksen jälkeen: - Lasten ja nuorten lähi- ja tukiverkostot on kartoitettava ennen jälkihuoltoon siirtymistä. - Jälkihuollon päättymisikäraja nostetaan 21 vuodesta 25 ikävuoteen. Lastensuojelun valvonta: - Kaikille sijoitetuille nuorille pitää antaa perustiedot lastensuojelun valvonnasta vastaavista viranomaisista sekä siitä miten ja kenelle epäkohdista voi valittaa Toivon ja unelmien tärkeys: - Lastensuojelun parissa työskentelevät aikuiset pitävät yllä toivon ilmapiiriä ja omalla toiminnallaan vahvistavat lasten ja nuorten uskoa unelmiinsa ja tulevaisuuteensa. Tulevaisuuden ratkaisut Miksi sitten ehkäisevään työhön ei panosteta, vaikka edellä esitetyn valossa tämä olisi järkevää, taloudellista ja usein myös inhimillisesti katsoen oikein? Ehkäisevän lastensuojelun toimijoiden resurssit ovat niukat, vaikka asiantuntemusta ja osaamista peruspalveluissa kyllä löytyy. On mahdotonta jakaa tietoa palveluista, kun niitä ei voida tarjota. Piiloudutaanko tässä niukkenevien resurssien alle, sillä vasta korjaavan työn palvelut ovat usein sellaisia lakisääteisiä palveluja, joiden antamista ei voida lykätä taloudelliseen tilanteeseen tai resurssipulaan vedoten tai asioista hiljaa vaieten? Palvelujen saatavuuden lisäämisen peruspalveluissa tulee olla yksi keskeisistä toimenpiteisPostiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 38 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 22 (23) tä, kun vahvistetaan ehkäisevän työn toimintaa. Erityisenä haasteena on ottaa korjaavien palvelujen asiantuntijoita mukaan ehkäisevien palvelujen toteuttajajoukkoon. Irtautuminen työn sektoroinnista voisi olla yksi vastaus siihen, miten lastensuojelua voitaisiin kehittää. Ehkäisevillä toiminnoilla tarkoitetaan kuitenkin aina toimintaa, joka esiintyy ennen lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakassuhdetta eli perinteistä sosiaalitoimen viranomaisvastuulla toteutettavaa lastensuojelua. Ehkäisevä työ on terveyden, turvallisuuden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ennakoivaa toimintaa, ohjausta, neuvontaa, seulontoja, varhaista hoitoa, lasten hyvän kasvun, kehityksen ja oikeuksien toteutumisen tukemista, yksilöiden hyväksi tehtävää työtä sekä perheiden hyväksi tehtävää työtä. Ehkäisevällä työllä halutaan vähentää erityisesti korjaavien palvelujen tarvetta, lasten kokemaa turvattomuutta ja yksinäisyyttä, lapsiperheköyhyyttä, lasten eriarvoistumista, sosiaalisten verkostojen puutetta, perheroolien muutoksia sekä liian suuria vaatimuksia arjessa. Hyviä esimerkkejä ehkäisevän työn käytännöistä ovat säännöllinen kerhotoiminta, monitoimijainen perhevalmennusmalli, päihdekasvatus, terveyskasvatus, nuorisokasvatustyö, arkisen hyvinvoinnin edistäminen, katutyö, peruspalvelujen ohjaus ja neuvonta, perhesosiaalityö eli lapsiperheiden sosiaalityö sekä vertaistuki. Ehkäisevä lastensuojelu on lastensuojelulaissa määritelty kunnan järjestämiksi toimiksi, joilla kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiysja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyviä esimerkkejä ehkäisevän lastensuojelun käytännöistä ovat vaikkapa varhaisen tuen työskentelymallien kehittäminen, lasten kohtaaminen kouluympäristössä, kohdennettu ryhmätoiminta, etsivä nettityö, nuorten kohtaaminen kaupallisessa kasvuympäristössä, hyvinvointiasennekysely, tukihenkilötoiminta ja vertaistukitoiminta. (Heinonen, Väisänen, Hipp. 2012. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun keskusliitto,THL.) Lastensuojelun laatusuosituksen mukaisesti myös eettiset periaatteet vaikuttavat tulevaisuuden ratkaisuihin: Eettiset periaatteet läpäisevät kaiken lastensuojelutyön ja laatusuosituksen tavoitteet. Myös lastensuojelua kehitettäessä pitää tarkistaa, miten eettisesti kestäviä ratkaisut ovat. Jokaisen lastensuojelutyötä tekevän ammattilaisen ja työyhteisön tulisi tarkastella eettisiä periaatteita arvioiden sitä, mitä periaatteet tarkoittavat omassa työtehtävässä ja työyhteisössä. Lastensuojelutyötä ohjaaviin keskeisiin periaatteisiin sitoutuminen vahvistaa oikeiden palvelujen etsimistä ja löytämistä oikeaan aikaan. Pohjaa kehitystyölle tarjoaa myös Toimiva Lastensuojelu, Toteuttamissuunnitelma vuosille 2014 2019 (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:19) Johdon toimenpidesuunnitelma 1. Mitä johto tekee? 2. Kuka vastaa toteutuksesta? 3. Mihin mennessä muutos toteutetaan? Seurantatoimien /-aikataulun määrittäminen. Valvontavastuu Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaalijohtaja Heli Sahala Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 39 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu 13102014 SELVITYS sivu 13.10.2014 23 (23) Yksikön kommentit / Vastineet Korjaukset / täsmennykset sisältöön saatu jakelussa mainituilta 8. ja 9.9.2014 Sivulla 15 ”Kustannukset tammi - kesäkuu 2014” tyttöjen ja poikien lukumäärät korjattu 13.10.2014 Kotkassa 13.10.2014 Ritva Kiiski tarkastuspäällikkö LIITTEET Sij lasten valvontarekisterin tietosuojaseloste Lapsen nuoren lapsiperheiden palvelut Kotkassa Lastensuojelun ja sijaishuollon prosessikuvaus Paamaarat ja teot Perhehoidon toimeksiantosopimus Sijaishuollon selvitys 2006 Sopimus sijaishuoltopaikan kanssa Tukikoirakoulutus Tukikoirat Tilastot ja taulukot: Paikat ja hinnat kesa excel 2014 Paikat hinnat koko aikajakso OP palv tuott sopimusehdot THL avohuolto 2010 2012 THL sijoitetut 2010 2012 Postiosoite PL 48101 KOTKA Käyntiosoite Kustaankatu 2 48100 Kotka Puhelin Faksi www.kotka.fi Sivu 40 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijoitetut lapset 2012-13 Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sivu 41 Lokakuu 2014 HAVAINTOJA KOTKAN KAUPUNGIN VUOSINA 2012-2013 SIJOITTAMISTA LAPSISTA Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksen yhteydessä päädyttiin selvittämään tarkemmin vuosina 20122013 sijoitettujen lasten määrää, sijoituspaikkoja, sijoituksen kestoa sekä syitä sijoituksen tarpeeseen. Kyse on lähinnä otoksesta, koska osa lapsista on voinut olla jo aiemmin asiakkaan ja tarkastelujakson aikana sijoitukseen on tullut muutoksia. Aineisto on kuitenkin niin laaja, että se antaa pohjaa jatkosuunnittelulle ja kertoo myös vaikeimpien lastensuojelutilanteiden taustaa. Seuraavilla sivuilla on taulukkomuodossa kooste lapsista ikäryhmittäin. Tiivistelmään on koottu lasten lukumäärä, heille tehtyjen sijoitusten määrä, sijoituspaikka, sijoituksen kesto kesään 2014 mennessä sekä sijoitukseen johtaneet tärkeimmät syyt. Lisäksi on kirjattu, mikä lastensuojelulain mukainen toimenpide lapsen tai nuoren kohdalla on tehty. Lasten ja sijoitusten määrä on erilainen, koska samalla lapsella voi olla useita sijoituksia. Tiivistelmä sijoituksista lapsen iän mukaisesti ryhmiteltynä ikä alle 3 v lasten lkm 17 sijoitusten lkm 32 sijoituspaikka kesto syyt (1-3) toimenpide sijaisperhe 18 56,3 % alle 1 kk 13 1-6 kk 9 6-12 kk 2 1-2 v 4 yli 2 v 4 Vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet. kiireellinen sijoitus 6 18,8 % avohuollon sij 71,8 % 23 Puutteet lapsen hoidossa. Muu syy (3) huostaanotto 9,4 % 3 Vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet, kiireellinen sijoitus 5 18,5 % avohuollon sij 70,4 % 19 perheen ristiriidat tai kriisitilanne, huostaanotto 11,1 % 3 oma laitos 11 34,3 % ensikoti 9,4 % 3-6 v 22 27 3 sijaisperhe 14 51,9 % oma laitos 11 40,7 % ostolaitos 7,4 % alle 1 kk 15 1-6 kk 4 6-12 kk 4 1-2 v 2 yli 2 v 2 2 puutteet lapsen hoidossa 7-9 v 13 25 sijaisperhe 11 44,0 % oma laitos 32,0 % 8 perhekoti 16,0 % 4 ostolaitos 8,0 % 2 alle 1 kk 10 1-6 kk 5 6-12 kk 8 1-2 v 2 Muut syyt + koulu (1) ei tietoa (5) Vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet. avohuollon sij 80,0 % 20 huostaanotto 5 20,0 % Perheen ristiriidat tai kriisitilanne. Perheväkivalta, lapseen kohdistunut väkivalta. (4) Lapsen psyykkinen oireilu (4) ei tietoa (1) 1 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijoitetut lapset 2012-13 Sivu 42 ikä lasten lkm sijoitusten lkm sijoituspaikka kesto syyt (1-3) toimenpide 10-13 v 25 44 sijaisperhe 15,9 % 7 24 Vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet. kiireellinen sijoitus 10 22,7 % oma laitos 54,5 % alle 1 kk 16 1-6 kk 14 6-12 kk 4 1-2 v 7 yli 2 v 3 avohuollon sij 59,1 % 26 huostaanotto 18,2 % 8 perhekoti 6,9 % 3 Puutteet lapsen hoidossa. ostolaitos 22,7 % 10 Perheen ristiriidat tai kriisitilanne. Perheväkivalta, lapseen kohdistunut väkivalta. (10) Lapsen psyykkinen oireilu (8) Koulu (3) Muu syy (8) 14-15 v 36 54 sijaisperhe 3,7 % 2 oma laitos 30 55,6 % perhekoti 7,4 % 4 ostolaitos 22,2 % 12 koulukoti 11,1 % 6 alle 1 kk 16 1-6 kk 15 6-12 kk 11 1-2 v 6 yli 2 v 6 ei tietoa (3) Vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet. Perheen ristiriidat tai kriisitilanne. kiireellinen sijoitus 26 48,1 % avohuollon sij 29,7 % 16 huostaanotto 22,2 % 12 Lapsen psyykkinen oireilu. Koulu (10) 2 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijoitetut lapset 2012-13 Sivu 43 ikä lasten lkm sijoitusten lkm sijoituspaikka kesto syyt (1-3) toimenpide 16-17 v 48 72 sijaisperhe 8,3 % 6 Lapsen päihteiden käyttö tai käyttöepäily. kiireellinen sijoitus 33 45,8 % oma laitos 52,8 % 38 alle 1 kk 18 1-6 kk 38 6-12 kk 8 1-2 v 5 yli 2 v 3 perhekoti 0 ostolaitos 27,8 % 0 20 10 10 yht 171 254 sijaisperhe 6 60 % perhekoti 3 30 % Ostolaitos 1 10 % avohuollon sij 29,2 % 21 huostaanotto 25,0 % 18 Perheen ristiriidat tai kriisitilanne koulukoti 3 4,2 % kriisiyksikkö 5 6,9 % 18 v Vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet Lapsen psyykkinen oireilu alle 1 kk 1-6 kk 6-12 kk 1-2 v 1 4 3 2 Ei tietoa (10) jälkihuolto jälkihuolto Sijoitettujen lasten ikä Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat olleet vauvasta 17-vuotiaisiin. Yli puolet lapsista on ensimmäisen tässä mukana olevan sijoituksen alkaessa ollut yli 14-vuotiaita eli painotus on nuorten sijoituksissa. Yli 18-vuotiaita oli seurantajaksona asiakkaina 10 ja heillä kyse oli jälkihuoltona toteutetusta sijoituksesta. ikäryhmä lukumäärä % alle 3 v 17 9,9 3-6 v 22 12,9 7-9 v 13 7,6 10-13 v 25 14,6 14-15 v 36 21,1 16-17 v 48 28,1 yli 18 v 10 5,8 Sijoitusten kestot Sijoitukset painottuvat lyhytkestoisiin eli alle puolen vuoden mittaisia oli sijoituksista 68,1 %. Alle kuukauden kesti 34,6 % sijoituksista ja näistä muutaman päivän mittaisia oli lukumääräisesti 32, mikä on 12,6 % kaikista sijoituksista. Näitä sijoituksia tarkastellaan vielä erikseen, jotta nähdään, jäivätkö ne todella lyhyiksi kriisitoimenpiteiksi. Lyhyitä sijoituksia oli yli puolet 3-6 -vuotiaiden sijoituksista. Vastaavasti 16-17 -vuotiaiden sijoituksista vain neljännes kesti alle kuukauden. 1-2 vuotta kesti sijoituksista 10,2 % ja yli kaksi vuotta 7,1 %. Otoksessa pisimmät sijoitukset osuivat alle 3-vuotiaiden sekä 14-15 -vuotiaiden kohdalle. Ikäryhmittäin tarkasteltuna sijoitusten kestot on eritelty alla olevaan taulukkoon. Kysymys on siis otoksen lasten kaikista sijoituksista, jolloin yksittäisen lapsen sijoituksen kokonaiskesto ei käy ilmi tästä. 3 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijoitetut lapset 2012-13 Sivu 44 Sijoituksen kestot ikäryhmittäin ikä alle 3 alle 1 kk 1-6 kk 6-12 kk 1-2 v yli 2 v vain muutama päivä 3-6 7-9 13 9 2 4 4 32 % 40,6 28,1 6,3 12,5 12,5 100,0 15 4 4 2 2 27 4 12,5 10 % 55,6 14,8 14,8 7,4 7,4 10-13 10 5 8 2 0 25 37,0 4 % 40,0 20,0 32,0 8,0 0,0 16,0 14-15 16 14 4 7 3 44 8 % 36,4 31,8 9,1 15,9 6,8 16-17 16 15 11 6 6 54 18,2 % 29,6 27,8 20,4 11,1 11,1 5 9,3 yhteensä 18 38 8 5 3 72 1 % 25,0 52,8 11,1 6,9 4,2 1,4 88 85 37 26 18 254 34,6 33,5 14,6 10,2 7,1 32 12,6 Sijoituspaikat Lähes puolet sijoituksista tehtiin omiin laitoksiin (46 %) ja toiseksi eniten lapsia sijoitettiin perheisiin (24 %). Alla olevasta taulukosta käy selvästi ilmi lapsen iän vaikutus sijoituspaikkaan. Alle 10-vuotiaiden sijoituksia oli eniten sijaisperheisiin. 10-17 -vuotiaita sijoitettiin eniten omiin laitoksiin, mutta heistä 22-28 % sijoitettiin ostopalveluna hankittuun laitospalveluun. Vain 16-17 -vuotiaiden kohdalla käytettiin erilaisia kriisipalveluja. Jälkihuollon sijoitukset näyttävät pääosin jatkuneen samassa paikassa, jossa nuori on ollut täyttäessään 18 vuotta. ikä alle 3 sijaisperhe oma laitos perhekoti ostolaitos koulukoti kriisiyksikkö ensikoti muu 3-6 18 11 0 0 0 0 3 0 32 % 56,3 34,4 0 0 0 0 9,4 0 100 7-9 14 11 0 2 0 0 0 0 27 % 51,9 40,7 0 7,4 0 0 0 0 100 10-13 11 8 4 2 0 0 0 0 25 % 44,0 32,0 16,0 8,0 0 0 0 0 100 14-15 7 24 3 10 0 0 0 0 44 % 15,9 54,5 6,8 22,7 0 0 0 0 100 16-17 2 30 4 12 6 0 0 0 54 % 3,7 55,6 7,4 22,2 11,1 0 0 0 100 yli 18 6 38 0 20 3 5 0 0 72 % 8,3 52,8 0 27,8 4,2 6,9 0 0 100 6 0 3 1 0 0 0 0 10 yhteensä % 60,0 0 30,0 10,0 0 0 0 0 100 64 122 14 47 9 5 3 0 264 24,2 46,2 5,3 17,8 3,4 1,9 1,1 0,0 100 Tämän perusteella omien laitosten (Taimela ja Kotomäki) luonne vastaanottoyksiköinä on toiminut hyvin. Perhehoito toimii myös hyvin lasten ja alakouluikäisten kohdalla. Sen sijaan 16-17 -vuotiaiden kohdalla sijoituspaikka on useammin ostopalveluna hankittu ammatillinen perhekoti tai lastensuojelulaitos. Sijoitetulla lapsella saattaa vuoden aikana olla useita erilaisia sijoitusjaksoja. Valtakunnallisesti kaikista, viimeisen sijoitusperusteen mukaan tilastoiduista lapsista ja nuorista 35 % oli perhehoidossa, 4,2 % ammatillisessa perhekotihoidossa sekä 5,4 % laitoshuollossa ja loput 12 % muussa huollossa. Perhehoidossa olleiden lasten ja nuorten osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön vuoteen 2011 verrattaessa. Laitoshuollon osuus korostuu sijoitusmuotojen prosenttiosuuksissa, koska tässä laskennassa ovat mukana huostassa olleiden lasten lisäksi myös muilla perustein kodin ulkopuolelle sijoitetut, kuten kiireellisesti sijoitetut, avohuollon ja jälkihuollon tukitoimin sijoitetut lapset ja nuoret. (THL: Lastensuojelutilasto 2012) Sijoitusten syyt Sosiaalityöntekijät kirjasivat 1-3 syytä lapsen ja nuoren sijoitukselle. Luokitteluna käytettiin liitteen mukaista jakoa 8 syyryhmään. Ne muodostettiin valtakunnallisesta luokituksesta, jota käytetään lastensuojeluilmoituksessa. Syykirjaus on siis jälkikäteen tehty ainakin osalle lapsista eikä lastensuojeluilmoituksessa mainittu syy välttämättä aina ole ainakaan ensisijainen syy lastensuojelun asiakkuudessa. Kaikille lapsille syytä ei saatu merkittyä, kun esim. hänet tuntevat työntekijä ei ollut työssä eikä pitkien sijoitusten vanhoja tietoja alettu etsiä. Kuten odotettua osalla oli vain yksi kirjattu syy, mutta huomattavan monen sijoituksen taustalla oli kaksi tai kolme syytä. Yleisimmät ns. selkeät yhden syyn tilanteet olivat vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet, lapsen psyykkinen oireilu, lapsen päihteiden käyttö tai käyttöepäily sekä perheväkivalta, lapseen kohdistunut väkivalta. 4 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijoitetut lapset 2012-13 Sivu 45 Yhteen näyttävät nivoutuvan usein vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet ja puutteet lapsen hoidossa sekä lapsen psyykkinen oireilu ja vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet. Nuorten kohdalla yhteys oli myös perheen ristiriidoilla tai kriisillä ja lapsen päihteiden käytöllä tai käyttöepäilyllä. Muut syyt, jotka voivat olla yhteydessä perhesuhteisiin tai kaveripiiriin, liittyivät myös perheen kriisitilanteisiin sekä nuorten päihteiden käyttöön. Tämä kuvastanee syy-yhteyksien moninaisuutta, mutta myös tarvetta selvittää koko perheen tilannetta. Kolme syytä sijoitukseen on merkittävällä osalla asiakkaista. Tarkkaa laskentaa ei ole tehty, koska osalla sijoitusten määrä vääristää tilastoa ja seuranta pitäisi tehdä lapsikohtaisesti, mikä ei tässä ole ollut mahdollista. Alussa esitetystä yhteenvedosta ilmenee, että syyt vaihtelevat jossain määrin ikäryhmittäin. Nuorimpien ikäryhmien kohdalla erityisesti näkyy vanhemmuuteen liittyviä ongelmia, mutta yhtä lailla ne nousevat esille teini-ikäisten kohdalla. Vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet, puutteet lapsen hoidossa ja lapsen psyykkinen oireilu ovat selvästi näkyvissä oleva ongelmakimppu. Myös perheen ristiriidat liittyvät tilanteisiin. Perheen ristiriidat tai kriisitilanne on syy, johon näyttävät liittyvän vanhemmuuden kysymykset, koulunkäynnin vaikeudet, päihteidenkäyttö ja psyykkinen oireilu, mutta myös puutteet huolenpidossa. Ensisijaisena huolen syynä tulivat harvoin esille puutteet lapsen hoidossa tai perheväkivalta. Se ei tarkoita, ettei niitä olisi, mutta ensisijaisesti vaikeudet näyttäisivät purkautuvan muiden huolenaiheiden kautta. Psyykkiseen oireiluun liittyvät odotetusti koulunkäynnin ongelmat sekä päihteiden käyttö, mutta myös vanhemmuuden ongelmat sekä muut syyt -ryhmä. Tarkastelukautena oli jo tiedossa poikkeuksellisen suuri määrä peruskoulun viimeisillä luokilla olevia, joilla koulunkäynti ei sujunut ja ns. Topparoikka-kouluun oli tungosta. Tästä johtuva ensisijainen huoli liittyy kuten edelläkin psyykkiseen oireiluun, perheen kriiseihin, päihteidenkäyttöön ja perheen olosuhteiden / vanhemmuuden vaikeuksiin. Nuorilla myös päihteiden käyttö on lastensuojelutarpeen ensisijaisena syynä. Ei liene yllätys, että muita vaikeuksia heillä on koulunkäynnissä ja myös kotona. Lisäksi psyykkinen oireilu tulee esille. Sama moniulotteinen tilanne on muista syistä johtuvissa asiakkuuksissa, joissa mukana on sekä koulu että perheen tilanne. Lastensuojelun toimenpiteet sijoituksessa (lastensuojelulaki) Lastensuojelulain mukaiset sijoitukset toteutetaan joko avohuollon sijoituksina, kiireellisinä sijoituksina tai huostaanottona ja sijoituksena. Lapsen kiireelliseen sijoitukseen voidaan ryhtyä jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen ihmisten elämään ja yksityisyyteen, joten se on viimesijainen toimenpide, kun ei ole muita mahdollisuuksia turvata lapsen tilannetta. Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan. Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus on rajattu, tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava jakso. Se on suunnitelmallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Avohuollon sijoituksen tulisi tapahtua ensisijaisesti siten, että lapsi sijoitetaan yhdessä vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Koko perheen sijoitus voi tapahtua laitoksessa tai sitä voidaan järjestää perhehoidossa. Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti myös yksin avohuollon tukitoimena perhehoitoon tai laitoshuoltoon maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi, mikäli sijoitus on tarpeen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. 5 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijoitetut lapset 2012-13 Sivu 46 Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tahi lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa kehitystään ja terveyttään. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Vuosina 2012-13 tapahtuneet sijoitukset ikäryhmittäin ikä alle 3 3-6 7-9 % kiireellinen sijoitus avohuollon sijoitus huostaanotto 10-13 % 14-15 % 16-17 % yhteensä % % % 6 18,8 5 18,5 0 0,0 10 22,7 26 48,1 33 45,8 80 31,5 23 71,9 19 70,4 20 80,0 26 59,1 16 29,6 21 29,2 125 49,2 3 32 9,4 100,0 3 27 11,1 100,0 5 25 20,0 100,0 8 44 18,2 100,0 12 22,2 54 100,0 18 25,0 72 100,0 49 19,3 254 100,0 THL:n lastensuojelutilasto vuodelta 2012 selvittää ensimmäistä kertaa huostaanotettujen tai ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitettujen tilannetta ja taustaa. Kiireellisesti sijoitettujen lasten osuus oli 89 %. Huostaanotto on tilastoon kerättyjen tietojen mukaan usein alkanut lapsen kiireellisenä sijoituksena. Ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä väheni 3,1 % vuodesta 2011. Ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä väheni eniten 3–6-vuotiaiden ikäryhmässä. Sen sijaan 7–12vuotiaiden kiireelliset sijoitukset lisääntyivät jopa 9,7 %. Ensimmäistä kertaa huostaanotettujen tai ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitettujen lasten lukumäärät ikäryhmittäin vuonna 2012* ikäryhmät 0-2 lkm kiireellinen sijoitus huostaanotto tahdonvastainen huostaanotto yhteensä 3-6 lkm % 375 39 10 424 Koko maa 88,4 9,2 2,4 100,0 7-12 lkm % 301 34 6 341 88,3 10,0 1,8 100,0 13-15 lkm % 577 85 9 671 86,0 12,7 1,3 100,0 16-17 lkm % 805 88 11 904 89,0 9,7 1,2 100,0 yht. lkm % 668 61 10 739 90,4 8,3 1,4 100,0 3078 349 53 3479 Lähde: THL Sisaruksia sijoituksissa Tarkastelu on suuntaa antava, koska tietoja täydennettiin myöhemmin tällä lisätiedolla. Kaikkiaan 24 perheestä oli sijoitettu enemmän kuin yksi lapsi. Kolmea tapausta lukuun ottamatta sijoitukseen tuli kaksi lasta. Kolmen lapsen sisarussarjatkin saatiin sijoitettua perhehoitoon. Sijoituksista muutama kesti vain pari päivää eikä uusia sijoituksia sen jälkeen tullut ainakaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä voi kertoa kotona olleesta hätätilanteesta, joka on pystytty ratkaisemaan perheessä tai muiden palvelujen avulla nopeasti. Lapsia sisarusperheissä oli kaikkiaan noin 50. Lapset olivat eriikäisiä ja sisaruksia tai puolisisaruksia tuli sijoitukseen myös eri perheistä. Teini-ikäisten sisaruksiin kuuluvien asiakkaiden määrä oli noin 20, mutta tämä selvitys ei anna tietoa siitä, minkä ikäisenä heidän sijoittamisensa on ensimmäisen kerran tapahtunut. Maahanmuuttajalapset Kotkassa on maan keskiarvoa enemmän maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria on myös sijoitettujen joukossa. Tältäkin osin saadaan vain suuntaa antavia tietoja, koska etnistä taustaa ei edes saa kirjata. Näin ollen vieraskielinen sukunimi ei vielä tarkoita, ettei kyse olisi ainakin osin ns. kantasuomalaisesta perheestä. Näyttäisi siltä, etteivät maahanmuuttajaperheiden tilanteet oleellisesti eroa kokonaisuudesta. Sijoituksia on tehty 1-16 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Alle kouluikäisten osalta sijoitukset ovat olleet lyhyitä, pisim6 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijoitetut lapset 2012-13 Sivu 47 milläänkin alle puoli vuotta ja paikat perheissä sekä omissa yksiköissä. Vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet olivat lähes poikkeuksetta lyhyiden sijoitusten syynä, mikä voi osaltaan kertoa tukiverkon puuttumisesta perheen kriisitilanteessa tai osaltaan myös kulttuurisista eroista, mikä voi tuoda suvun avuksi nopeastikin ensihämmennyksen ja avuttomuuden jälkeen. Myös maahanmuuttajanuoret näkyvät seurannassa eli alle puolet tähän ryhmään arvioiduista sijoituksista on kohdentunut teini-ikäisiin. Heidän kohdallaan sijoituksen syyt ovat samat kuin muillakin ikäryhmien nuorilla: perheen ristiriidat tai kriisitilanne, perheväkivalta, lapseen kohdistunut väkivalta sekä lapsen psyykkinen oireilu. Muutamissa tapauksissa syynä oli myös lapsen / nuoren päihteidenkäyttö. Useita sijoituksia ja paikkoja Sijoitetuista 171 lapsesta 64:llä oli useita sijoituspäätöksiä. Tämä on 37,4 % lapsista. Sijoituspäätösten määrä vaihteli kahdesta viiteen. Aina kyse ei ole sijoituspaikan vaihtamisesta vaan lastensuojelulain mukaisen toimenpiteen muutos voi vaatia uutta päätöstä (sijoituksen peruste siis muuttuu). Useista päätöksistä huolimatta sijaishuoltopaikka pysyi samana 17 lapsella (26,6 %). Toisen ääripään muodostivat lapset, joilla oli neljä sijoituspaikkaa. Heitä oli vain kaksi. Tilastollisesti mitään yhteistä tekijää ei ole, koska lapset olivat eri-ikäisiä, sijoituspaikat erilaisia ja lisäksi toisen sijoitus jatkui yhtäjaksoisena ja toisen ei. 31 lapsen sijoitukset olivat yhtäjaksoisia ja siis 33 lapsen sijoituksissa oli ainakin päätösten mukaan katkoksia. Yhtäjaksoisissa sijoituksissakin sijoituspaikka vaihtui suurimmalla osalla lapsia. Alle 10vuotiaiden osalta sijaisperhe oli yleinen sijoitusmuoto, joskin myös he siirtyivät perheisiin useimmiten kaupungin oman vastaanottoyksikön kautta. Lisäksi pienimpien lasten kohdalla näkyy perheiden tukeminen eli lapset ovat voineet olla vanhemman/vanhempien kanssa esim. ensikodissa harjoittelemassa yhteiselämää. Yksilölliset tilanteet määrittävät sijaishuollon toteutusta, joten johtopäätöksiä ei tilaston perusteella voida tehdä. 7 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Sijoitetut lapset 2012-13 Sivu 48 Liite Minkä asian/asioiden perusteella sijoitus on tehty (lomakkeelle 1-3 perustetta) 1. Vanhemmuudesta tai perheen olosuhteista johtuvat vaikeudet vanhemman/pien kasvatustapa vanhemman/pien jaksaminen vanhemman/pien fyysinen terveys vanhemman/pien psyykkinen terveys vanhempien päihteiden käyttö taloudelliset vaikeudet työhön liittyvät tekijät asumiseen liittyvät tekijät 2. Perheen ristiriidat tai kriisitilanne perheen kriisitilanne perheristiriidat lapsen ja vanhemman/pien väliset ristiriidat 3. Puutteet lapsen hoidossa puutteet lapsen perushoidossa lapsen turvattomuus pienen lapsen itkuisuus lapsen fyysinen vointi lapsen ikätasoinen kehitys lapsen heitteillejättö 4. Perheväkivalta, lapseen kohdistunut väkivalta perheväkivalta tai sen uhka lapsen väkivaltainen käyttäytyminen lapsen pahoinpitelyn epäily lapsen pahoinpitely lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö lapsen väkivaltakokemus 5. Lapsen psyykkinen oireilu lapsen psyykkinen vointi lapsen itsetuhoinen käyttäytyminen 6. Koulunkäynti 7. Lapsen päihteiden käyttö tai käyttöepäily 8. Muut syyt lapsen huolto- ja tapaamisasia muualla asuvan vanhemman aiheuttamat ongelmat lapsen jääminen vaille huoltajaa lapsen kaverisuhteet vanhemman rikollisuus lapsen rikollisuus 8 § 79, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: lastensuojelun tunnuslukuja Sivu 49 Lastensuojelun tunnuslukuja Kotkassa 2000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 muutos 13-14 902 994 1086 1144 1074 1004 967 879 946 873 1127 922 266 992 796 393 1062 883 450 1138 957 468 1241 1047 514 9,1 9,4 9,8 580 7 694 4 756 9 936 17 23,8 88,9 0-17 -v asukkaita 10 795 10 492 10 345 10 283 10 035 9 973 9 925 9 983 9 972 9 913 9 861 9 786 kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus 0-17 -vuotiasta % 1,8 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,6 1,7 1,5 1,3 1,3 1,4 9713 -0,7 -2,6 1,5 7,1 0,0 lastensuojelun asiakkaat, joista avohuollon asiakkaat uudet asiakkaat lastensuojeluilmoitukset *) ennakolliset ls-ilmoitukset koko maa kodin ulkopuolelle sijoitetut 020 -vuotiaat 31.12. 198 180 180 171 Vuoden aikana perhehoidossa omissa laitoksissa laitoshoidossa (ostot) omien laitosten vuorokaudet lisäksi myyty muille kunnille sijaishuollon ostetut vuorokaudet *) sisältää ilmoitukset ja pyynnöt, ei ennakollisia ls-ilmoituksia 171 171 muutos 10-14 10,1 13,6 93,2 1,3 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 158 174 146 128 133 135 147 8,9 0,7 106 84 31 110 87 43 115 63 37 93 76 46 97 60 69 103 67 63 127 62 52 23,3 -7,5 -17,5 10,4 -1,6 40,5 6 329 5 870 6 195 5 223 5 290 4 973 43 298 140 118 8 628 10 074 12 575 15 201 13 376 -6,0 -15,3 -12,0 55,0 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 SOTE: 1193/2015 Sivu 50 Henkilökohtaisen avun palkkahallinnon kilpailuttaminen Sotela 20.5.2015 Valmistelija: Vammaistyön johtaja Heli Kulmala, puh. 05 234 5875 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy esittää 27.4.2015 päivätyllä kirjeellä Kaakkois-Suomen kunnille henkilökohtaisen avun palkkahallinnon tukipalvelun yhteishankintaan osallistumista. ./. Esitys on liitteenä 1. Kaakkois-Suomen henkilökohtaisten avustajien palkkahallinto on viimeksi kilpailutettu vuonna 2010. Palvelun tuottaa Econia yrityspalvelut Oy ja sopimus päättyy 31.12.2015. Palkkahallinnon keskittäminen on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, koska asiakkaat saavat palkkahallintoon liittyvissä asioissa asiantuntevaa ja yhdenmukaista palvelua. Kunnalla on velvollisuus korvata asiakkaalle henkilökohtaisten avustajien palkkahallinnosta syntyvät kustannukset. Kotkan tilitoimistokustannukset vuonna 2014 olivat noin 70 000 €. Henkilökohtaisen avun keskuksen seurantaryhmä on yhdessä Seutuhankinnan kanssa valmistellut tarjouspyyntöasiakirjat. ./. Tarjouspyyntö on liitteenä 2. Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää - - Ote: osallistua henkilökohtaisten avustajien palkkahallinnon tukipalvelun yhteishankintaan valtuuttaa Seutuhankinnan edustamaan kuntaa henkilökohtaisten avustajien työnantajien palkkahallinnon kilpailuttamisessa antaa Seutuhankinnalle oikeuden tehdä henkilökohtaisten avustajien työnantajien palkkahallinnon tukipalvelun ostoa koskevan puitesopimuksen, jota kunta sitoutuu noudattamaan valita arviointityöryhmään vammaistyön johtajan. Socom Oy Taitoa hankintapalvelut Oikaisuvaatimusohje § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 1 Sivu 51 27.04.2015 Kaakkois-Suomen kunnat HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN PALKKAHALLINNON TUKIPALVELUN (TILITOIMISTOPALVELUJEN) YHTEISHANKINTA KAAKKOIS-SUOMESSA 1. Kunnan neuvontavelvollisuus ja velvollisuus kustantaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkahallinnosta aiheutuvat kustannukset Vammaispalvelulaki uudistui syksyllä 2009. Henkilökohtainen apu tuli vaikeavammaiselle subjektiiviseksi oikeudeksi. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää kolmella järjestämistavalla: 1. työnantajamalli, 2. palveluseteli tai 3. kunnan oma, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tuotettu tai ostopalvelu. Mikäli vaikeavammainen toimii avustajansa työnantajana, hän vastaa itse kaikista työnantajavelvoitteista (mm. työsopimus, lakisääteiset työnantajamaksut ja vakuutukset, työterveyshuolto). Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus neuvoa ja ohjata avustettavaa työnantajan velvoitteista suoriutumisessa sekä auttaa avustajan hankinnassa. Kaakkois-Suomessa on käynnistynyt 1.1.2010 Henkka henkilökohtaisen avun keskus, joka toteuttaa kuntien puolesta lakisääteistä henkilökohtaisen avun neuvontaa ja ohjausta sekä tukee työnantajia avustajan hankinnassa. Kunnat ostavat palvelun Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta (Socom) toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Kunnalla on myös velvollisuus korvata vaikeavammaiselle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Näitä ovat avustajan palkkakulut ja työnantajan lakisääteiset maksut (sotu, vakuutukset, työterveyshuolto). Mikäli työnantaja ei suoriudu avustajan palkkahallinnosta itse, kunnan tulee lain mukaan korvata työnantajalle tilitoimistopalvelut, joita hän tarvitsee työnantajan velvoitteista suoriutuakseen (avustajien palkanlaskenta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät kuten ilmoitukset vakuutusyhtiöille, verottajalle). 2. Nykyinen palkkahallintokäytäntö Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomen henkilökohtaisten avustajien palkkahallinto on kilpailutettu kuntien yhteishankintana vuonna 2010. Kilpailutuksen toteuttajana toimi tuolloin Etelä-Karjalan hankintapalvelu kuntien valtuuttamana. Palkkahallinnon kilpailutuksen tuloksena palvelun tuottajaksi valittiin Econia Yrityspalvelut Oy. Sopimus Econia Yrityspalvelut Oy:n ja kuntien välillä solmittiin ajalle 1.1.2011 – 31.12.2013. Sopimukseen liitettiin mahdollisuus optiovuosien 2014 ja 2015 käytöstä. Ilmoitus optiovuosien käytöstä annettiin 10.9.2013 Etelä-Karjalan hankintapalveluiden toimesta kuntien päätöksellä. 1 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 1 Sivu 52 Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen kunnat järjestävät työnantajille palkkahallinnon tukipalvelua ostamalla palvelun Econia Yrityspalvelut Oy:ltä. Vammaispalvelutoimisto tiedottaa tilitoimistoa uudesta työnantajasta. Jotta tilitoimisto pystyy hoitamaan työnantajan puolesta hallinnolliset tehtävät, toimittaa työnantaja tarvittavat asiakirjat mukaan lukien valtakirjan verottajaa ja vakuutuksia varten tilitoimistolle. Tämän jälkeen tilitoimisto hoitaa kuukausittaiset palkanmaksuun liittyvät tehtävät, työantajan lakisääteiset vuotuiset tehtävät sekä muut sovitut lisätyöt työnantajan puolesta. Lisäksi tilitoimistolta saa ohjausta ja neuvontaa em. asioiden hoitamiseen. Taulukko 1. Kaakkois-Suomen kuntien ostaman tilitoimistopalvelun laskutuserittely vuodelta 2014. Tapahtuma Palkkalaskenta Muut laskutettavat lisätyöt Työnantajan lakisääteiset vuotuiset tehtävät Laskujen maksu Palautuskuoret, tuntilistat, toimituskulut ja palautuneet vastauslähetykset Yhteensä Yksikköhinta € 14,88 41,00 Määrä 11 100 kpl n. 235 h Laskutus € 165 168,00 9 619,42 60, 75/työnantaja 498 työnantajaa 30 253,50 20,25/lasku 2 450 laskua 49 612,50 11 090,51 265 743,93 3. Yhteishankintaan osallistuminen Hankintamenettelystä voisi vastata kuntien puolesta Seutuhankinta. Hankintamuotona käytettäisiin avointa menettelyä, jossa kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen. Yhteishankinnassa olisi kyse puitesopimuksesta, johon kunkin kunnan on mahdollista liittyä. Kunnat eivät sitoudu mihinkään määräosuuksiin, vaan tilitoimistopalveluja ostetaan tarpeen mukaan. Yhteishankintaan liittyminen edellyttää sitoutumista kilpailutuksen kautta valittuun palveluntuottajaan. Tarjouskilpailun perusteella kunnat eivät voi liittyä yhteishankintaan kesken sopimuskauden. Jotta kunta voi ostaa tämän tarjouskilpailun perusteella palveluja, sen tulee valtuuttaa Seutuhankinta suorittamaan kilpailutuksen sen puolesta. Kunnat voivat vaikuttaa palvelujen tuottajan valintaan osallistumalla tarjouspyynnön valmisteluun, tarjouspyyntöjen käsittelyyn ja vertailuun arviointiryhmässä. Arviointiryhmän voisi muodostaa Henkan seurantaryhmä (liite 1). Arviointiryhmä valmistelee palvelujen hankkimista koskevan esityksen ja jokainen kunta tekee oman identtisen hankintapäätöksen yhteishankinnasta. Palkkahallinnon tukipalvelun hankinta uuden palveluntuottajan kanssa käynnistyy 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2019. Päätöksiä yhteishankintaan osallistumisesta toivotaan 31.05.2015 mennessä. Kilpailutus aloitetaan, kun kaikki yhteishankintaan osallistuvat kunnat ovat tehneet asiaa koskevan päätöksen. 2 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 1 Sivu 53 4. Palkkahallinnon keskittämisen hyödyt Hyödyt vammaispalvelun asiakkaan kannalta: Kaakkois-Suomen henkilökohtaisten avustajien työnantajat ja henkilökohtaiset avustajat saavat yhdenmukaista palvelua Palkkahallintoon liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä avustajien palkanmaksu on asiantuntevampaa ja laadukkaampaa, kun tilitoimistolla on henkilöstö, joka on erikoistunut avustajaalan työsuhteiden erityispiirteisiin Haavoittuvuus palkkahallinnon keskitetyssä järjestämistavassa on vähäisempi Palkkahallintoa hoitava taho muodostaa yhdessä Henkan kanssa kumppanuuden, mikä tuo lisäarvoa neuvontaan myös niille asiakkaille, jotka hoitavat palkkoja itsenäisesti Kustannushyödyt: Vammaispalveluhenkilöstön työaikaa säästyy tarkoituksenmukaisempiin tehtäviin, kun palkkahallinnon neuvontaa saa henkilökohtaisen avun keskukselta ja asiaan perehtyneeltä tilitoimistolta Kunnat pystyvät käyttämään työnantajamallia enemmän, kun palkkahallinnon neuvonta ja ohjaus on keskitetty Tilitoimistopalvelujen kilpailuttamisen johdosta mahdollisesti alenevista tilitoimistokustannuksista Socom Oy esittää Kaakkois-Suomen kunnille, että ne: 1. Osallistuvat henkilökohtaisten avustajien palkkahallinnon tukipalvelun yhteishankintaan. 2. Valtuuttavat Seutuhankinnan edustamaan niitä henkilökohtaisten avustajien työnantajien palkkahallinnon tukipalvelun kilpailutuksessa. 3. Antavat Seutuhankinnalle oikeuden tehdä henkilökohtaisten avustajien työnantajien palkkahallinnon tukipalvelujen ostoa koskevan puitesopimuksen, jota kunta sitoutuu noudattamaan. 4. Valitsevat arviointityöryhmään kunnastaan jäsenen tai valtuuttavat jonkun muun kunnan edustamaan itseään. Leena Kaljunen Toimitusjohtaja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy JAKELU: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Haminan kaupunki Imatran kaupunki Kotkan kaupunki Kouvolan kaupunki Miehikkälän kunta Pyhtään kunta Virolahden kunta 3 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 1 Sivu 54 Liite 1. Henkilökohtaisen avun keskuksen Henkan seurantaryhmän jäsenet: Merja Heinonen, Eksote Minna Laakso, Kouvola Heli Kulmala, Kotka Leena Luukka, Imatra Virpi Rökman-Pakkanen, Kaakonkaksikko Merja Niemelä, Hamina Timo Hokkanen, Pyhtää Maarit Hiltunen-Toura, Socom Leena Kaukio, Socom Henkilökohtaisen avun keskus Henkka Pirjo Herttuainen, Socom Henkilökohtaisen avun keskus Henkka 4 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 2 Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201528245 Päiväys 27.04.2015 1/10 TARJOUSPYYNTÖ 201528245 Henkilökohtaisten avustajien palkkahallinnon järjestäminen Kaakkois Suomen alueella 1. Hankintayksikön perustiedot Yhteystiedot: Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka Suomi puh. +358 407055737 [email protected] www.seutuhankinta.fi Osoite, josta saa lisätietoja: Ks. edellä hankintayksikön yhteystiedot Osoite, josta saa eritelmiä ja täydentäviä asiakirjoja (myös kilpailullista neuvottelumenettelyä ja dynaamista hankintajärjestelmää koskevia asiakirjoja): Ks. edellä hankintayksikön yhteystiedot Osoite, johon tarjoukset tai osallistumispyynnöt on lähetettävä: Tarjous tai osallistumishakemus lähetettävä Tarjouspalvelu.fi:n kautta Hankintaviranomaisen luonne: Alue- tai paikallistason viranomainen: Pääasialliset toimialat: Yleinen julkishallinto Hankintaviranomainen tekee hankintoja muiden viranomaisten puolesta: Kyllä Hankintayksikön esittely: KILPAILUTTAVA YKSIKKÖ Seutuhankinta toimii julkisista hankinnoista annetun lain 11 § tarkoittamana yhteishankintayksikkönä Etelä-Kymenlaaksossa ja vastaa asiakkaittensa hankintojen kilpailuttamisesta. Seutuhankinta järjestää hankintalain 31 §:ssä tarkoitettuja kilpailutuksia, huolehtii puite- ja hankintasopimusten tekemisestä sekä niiden ylläpidosta asiakkailleen yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa. Seutuhankinnan asiakkaita ovat Haminan ja Kotkan kaupungit, Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kunnat sekä niiden liikelaitokset ja yhtiöt, Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, Pyhtään seurakunta ja Haminan seurakunta. 2. Hankintalaji Hankintalaji: Palvelut Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet [email protected] www.seutuhankinta.fi Sivu 55 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 2 Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201528245 Päiväys 27.04.2015 2/10 3. Hankinnan kohde Hankintaviranomaisen sopimukselle antama nimi: Henkilökohtaisten avustajien palkkahallinnon järjestäminen Kaakkois - Suomen alueella Hankinnan tunniste- tai viitenumero: 201528245 Sopimuksen tai hankinnan (hankintojen) lyhyt kuvaus: Seutuhankinta pyytää tarjousta henkilökohtaisten avustajien palkanlaskenta- ym. tilitoimistopalveluista, jotka kunnat ovat velvollisia korvaamaan työnantajana toimiville vammaisille vammaispalvelulain (1987/380) perusteella. Jos työnantajana toimiva vammainen henkilö ei suoriudu työntekijänä olevan avustajan palkkahallinosta, sekä muista avustamiseen liittyvistä tehtävistä, korvaa kunta kustannukset, jotka hoidetaan tilitoimistopalvelujen kautta. Jokainen kunta tekee hankinnasta oman, saman sisältöisen hankintapäätöksen. Mukana olevat kunnat ja kuntayhtymä (myöhemmin tilaaja): Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Kouvola, Kotka, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä, Imatra ja Hamina. Mikäli Imatran kaupunki liittyy Eksoten jäsenomistajaksi sopimuskauden aikana, vaihtuu Eksote tilaajaksi myös Imatran kaupungin osalta. NUTS-koodi: FI1 (Manner-Suomi) Pääasiallinen toteutus-, toimitus- tai suorituspaikka: Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Ilmoituksessa on kyse: Julkista hankintaa koskevasta sopimuksesta Alkamis- ja päättymispäivä: 01.01.2016 - 31.12.2019 Sopimukseen liittyy lisähankintamahdollisuuksia: Ei Yhteinen hankintanimikkeistö (CPV) Päänimikkeistö: 79631000-6 (Henkilöstö- ja palkanlaskentapalvelut) Hankinnan ennakoitu arvo tai hintahaarukka (ilman ALV): 1 000 000,00 € 4. Hankinnan taustaa Kun vaikeavammainen henkilö toimii avustajansa työnantajana, hän vastaa itse kaikista työnantajavelvoitteista, mm. työsopimuksen tekemisestä, palkkalaskennasta, lakisääteisistä työnantajamaksuista, vakuutuksista ja työterveyshuollosta. Kunnalla on vammaispalvelulain mukaan velvollisuus neuvoa ja ohjata vaikeavammaista henkilöä työnantajan velvoitteista suoriutumisessa, sekä auttaa työntekijän hankinnassa. Työnantajana toimiva vaikeavammainen henkilö voi kunnan myöntämän tuntimäärän puitteissa palkata useamman kuin yhden avustajan, mikäli käytännön toimet sitä vaativat. Kunnalla on myös velvollisuus korvata vaikeavammaiselle työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Näitä ovat mm. työntekijän palkkakulut, työnantajan lakisääteiset maksut, sotu, vakuutukset ja työterveyshuolto. Mikäli työnantaja ei suoriudu työntekijän palkkahallinnosta itse, kunnan tulee Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet [email protected] www.seutuhankinta.fi Sivu 56 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 2 Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201528245 Päiväys 27.04.2015 3/10 vammaispalvelulain mukaan korvata työnantajalle tilitoimistomaksut, joita hän tarvitsee työnantajan velvoitteista suoriutuakseen. Tilitoimisto hoitaa työntekijän valtakirjalla verottajan vuosi-ilmoitukset ja ottaa työntekijän työtapaturmavakuutuksen ja ryhmähenkivakuutuksen ja hoitaa asiaa. Kunnan vammaispalvelusta vastaava työntekijä tekee päätöksen henkilökohtaisesta avusta. Päätös tehdään yleensä toistaiseksi. Vammaispalvelun työntekijä määrittää yhdessä avustuksen tarvitsijan kanssa tilitoimistopalvelujen tarpeen, samalla kun sovitaan henkilökohtaisen avun järjestämisestä työnantajamallilla, sekä kunnan korvaaman henkilökohtaisen avun tuntimääristä. 5. Hankintamenettely Hankintamenettely: Avoin menettely Menettelyllä perustetaan puitejärjestely Puitejärjestely, jossa on: Yksi toimija Puitejärjestelyn kesto: 01.01.2016 - 31.12.2019 Hankintojen ennakoitu kokonaisarvo puitejärjestelyjen kokonaiskeston ajalta: 1 000 000,00 € Sopimus on jaettu osiin: Ei Osatarjoukset hyväksytään: Ei Vaihtoehtoiset tarjoukset hyväksytään: Ei Hankinta varataan työkeskuksille tai toteutettavaksi työohjelmien yhteydessä: Ei Käytetään kahden kuoren menettelyä: Ei Ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset: Katso kohta Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset. Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot: Tarjous on laadittava suomen kielellä. Sähköistä huutokauppaa käytetään: Ei Vertailuperusteiden määrittely järjestelmässä: Pisteytys kokonaishankinnan mukaan Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet [email protected] www.seutuhankinta.fi Sivu 57 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 2 Seutuhankinta 4/10 Tarjouspyyntö 201528245 Päiväys 27.04.2015 Ratkaisuperusteet: Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, kun otetaan huomioon eritelmissä tai tarjouspyynnössä taikka neuvottelukutsussa esitetyt perusteet 6. Hankinnan kohteen kriteerit Kokonaishinnan maksimipisteet 90.00 pienin annettu arvo --------------------------- * maksimipisteet tarjottu arvo Hinnoittelu, joka sisältää palvelukuvauksen mukaisen laadun Palkkatapahtumakohtainen hinta Hankittava määrä: 15000 kpl MinimiMaksimi- Maksimivaatimus vaatimus pisteet Pisteiden laskentatapa MinimiMaksimi- Maksimivaatimus vaatimus pisteet Pisteiden laskentatapa MinimiMaksimi- Maksimivaatimus vaatimus pisteet Pisteiden laskentatapa MinimiMaksimi- Maksimivaatimus vaatimus pisteet Pisteiden laskentatapa MinimiMaksimi- Maksimivaatimus vaatimus pisteet Pisteiden laskentatapa € / kpl Työtehtävien hinta, joka sisältää palvelukuvauksessa esitetyt kuukausittaiset tehtävät (arviotu määrä on 15 000 palkkatapahtumaa/vuodessa) Työnantajan lakisääteisten, vuotuisten tehtävien hoitaminen Hankittava määrä: 700 kpl € / kpl Työnantajan lakisääteiset vuotuiset tehtävät palvelukuvauksen mukaisesti hinta/työnantaja (arvioitu määrä on 700 työnantajaa) Muut laskutettavat lisätyöt Hankittava määrä: 250 tuntia €/ tuntia Tuntihinta (arvioitu määrä on 250 tuntia vuodessa) Laskujen maksu Hankittava määrä: 3500 kpl € / kpl Arvioitu laskujen määrä 3 500 kpl/vuodessa Palkkatodistusten teko Hankittava määrä: 250 kpl € / kpl Arvioitu palkkatodistusten määrä 250 kpl/vuodessa Ryhmän yleiset kriteerit Minimivaatimus Maksimi- Maksimivaatimus pisteet Pisteiden laskentatapa Tarjouspyynnössä mainittuja määriä käytetään vertailuhinnan laskemiseen. Sopimusaikainen laskutus toteutuneiden määrien mukaan. Laatutekijät Henkilöstön kokemus Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 MinimiMaksimi- Maksimivaatimus vaatimus pisteet Puhelin Telefax Email Internet Pisteiden laskentatapa [email protected] www.seutuhankinta.fi Sivu 58 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 2 Seutuhankinta 5/10 Tarjouspyyntö 201528245 Päiväys 27.04.2015 Tarjotun tiimin yhteenlaskettu kokemus henkilökohtaisten avustajien palkkahallinnon palveluista jaettuna tiimin jäsenten määrällä. Ilmoitetaan vuosina (1 kk= 0,0833 vuotta). Tarjoukseen on ladattava suunnitellun tiimin kokoonpano. Nimiä ei tarvitse mainita. Ladattava 10.00 Manuaalinen Tarjouspyynnön maksimipisteet yhteensä 100.00 7. Hinta ja kaupalliset ehdot Hinnat on ilmoitetaan, arvonlisäverottomina nettohintoina (Alv 0 %), jotka sisältävät toiminnan kokonaiskustannukset. 8. Laskutus ja maksuehto TOIMITUS- JA LASKUTUSTIEDOT Tilitoimiston on varmistettava osoite- ja laskutustiedot tilaajalta. Laskutus ensisijaisesti verkkolaskuna 9. Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset Minimivaatimus Tarjoajan esittely Maksimivaatimus Lisätietoa Ladattava TOIMITTAJAN KELPOISUUSVAATIMUKSET Pyydettyjen asiakirjojen ja selvitysten perusteella arvioidaan tarjoajan kelpoisuutta ja kykyä suoriutua palvelun tuottamisesta. Tilaajavastuulaki Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet [email protected] www.seutuhankinta.fi Sivu 59 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 2 Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201528245 Päiväys 27.04.2015 Tilaaja noudattaa tilaajavastuulakia (Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 1233/2006). Valitun palveluntuottajan on ennen sopimuksen tekoa toimitettava seuraavat tilaajavastuulain edellyttämät asiakirjat: 1. Selvitys siitä, onko tarjoaja merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain (1501/1993) mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (http://www.ytj.fi). Jos tarjoaja ei ole merkitty johonkin tässä mainituista rekistereistä, koska lainsäädäntö ei rekisteröitymistä edellytä, tulee tarjoajan tällöin toimittaa selvitys rekisteröimättömyyden perusteista. 2. Kaupparekisteriote tai kaupparekisteristä muutoin saadut kaupparekisteriotetta vastaavat tiedot (http://www.prh.fi) tai tiedot vastaavasta rekisteristä. 3. Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty ja sitä noudatetaan (http://www.vero.fi). 4.Työeläkekassan/eläkevakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty ja sitä noudatetaan. Mikäli tarjoaja on yksityinen elinkeinonharjoittaja, toimitetaan todistus yrittäjän eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys erääntyneiden eläkevakuutusmaksujen maksusopimuksesta ja sen noudattamisesta tai päätös vakuutusvelvoitetta koskevasta vapautuksesta. 5. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Selvitys voi olla tarjoajan itsensä laatima. Asiakirjat eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Aloittava yrittäjä/yritys toimittaa vain ne asiakirjat, jotka toiminnan alkuvaiheessa on saatavissa. Valitun palveluntuottajan on sopimusaikana esitettävä verojen maksamiseen ja eläkevakuutusmaksujen suorittamiseen liittyvät todistukset/selvitykset tilaajalle 12 kuukauden välein ensimmäisen kerran 12 kuukauden kuluttua sopimusajan alkamisesta Tarjoajalle asetetut kelpoisuusvaatimukset Vakuutan, että tarjoajalla tai sen johto- tai edustus-, päätös tai valvontavaltaa käyttävällä henkilöllä ei ole rikosrekisteristä ilmenevää lainvoimaista tuomiota hankintalain 53 §:ssä mainituista rikoksista. Kyllä Tarjoaja on rekisteröitynä kaupparekisteriin tai vastaavaan rekisteriin. Kyllä Tarjoaja on maksanut veronsa tai verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty ja sitä noudatetaan. Kyllä Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 6/10 Puhelin Telefax Email Internet [email protected] www.seutuhankinta.fi Sivu 60 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 2 Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201528245 Päiväys 27.04.2015 Yksityisen elinkeinonharjoittaja on maksanut yrittäjäeläkemaksut tai erääntyneiden maksujen maksusopimus on tehty ja sitä noudatetaan. Edellytämme "kyllä" vastausta, jos tarjoaja on yksityinen elinkeinoharjoittaja. Tarjoaja on maksanut sosiaaliturva- ja työeläkevakuutusmaksut tai erääntyneiden maksujen maksusopimus on tehty ja sitä noudatetaan. Kyllä Tarjoajalta edellytetään palveluntuotannossa osaamista ja perehtymistä alan lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin. Kyllä Alihankinta Palvelun tarjoaja saa käyttää alihankkijaa. Alihankkijaksi voidaan hyväksyä vain tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset täyttävä palveluntuottaja. Tarjoaja vastaa alihankkijansa toiminnasta tilaajalle kuin omastaan. Tarjoaja käyttää alihankkijaa Mikäli käyttää alihankkijaa, tulee tarjouksessa olla selvitys miltä osin käyttää alihankkijaa Palveluntuottajan (Tilitoimiston) tehtävät Palveluntuottajalta kuukausittain edellytettävät tehtävät Palveluntuottaja lähettää ja vastaanottaa tuntilistat työantajalle/lta sähköpostilla tai paperisena kirjepostina. Kyllä Palveluntuottaja syöttää tiedot palkanlaskentaohjelmaan, tarkastaa tuntimäärät ja ilmoittaa virheistä kuntaan sekä työnantajalle. Kyllä Avustajien palkanlaskenta ja maksu tuntipalkkalaisille kerran tai kaksi ja kuukausipalkkalaisille kerran kuukaudessa erikseen sovittavina palkkapäivinä. Kyllä Tilittää AY-jäsenmaksut Kyllä Palkkalaskelmien ja niihin liittyvien sivukuluja koskevien tietojen toimittaminen suojatun sähköisen yhteyden kautta 3 4 päivää ennen palkanmaksupäivää tilaajalle. Kyllä Tilaaja siirtää avustajien palkat palveluntuottajan tilille palkkalaskelmien perusteella. Palkkalaskelma tehdään työsopimuslain (55/2001) toisen luvun 16 §:n mukaan. Palkkalaskelmassa näkyy työntekijän lomakertymä. Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 7/10 Kyllä Puhelin Telefax Email Internet [email protected] www.seutuhankinta.fi Sivu 61 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 2 Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201528245 Päiväys 27.04.2015 Palkkalaskelmat toimitetaan työntekijälle ja työnantajallesähköisessä muodossa tai paperisena kirjepostina. Kyllä Nettopalkan siirtäminen työntekijän pankkiin kaksi päivää ennen palkanmaksupäivää.. Kyllä Lakisääteisten tilitysten ja ilmoitusten hoito verohallintoon, vakuutusyhtiölle, työeläkeyhtiöille, työttömyysvakuutusrahastolle ja Kansaneläkelaitokselle valtakirjalla työnantajan puolesta. Kyllä Henkilökohtaisen avun keskuksen, työnantajien ja avustajien neuvonta palkkahallintoon liittyvissä asioissa tarvittaessa. Kyllä Uuden työntekijän lisääminen ja ylläpito palkkahallintojärjestelmään Kyllä Palkkatuen maksatushakemuksen teko. Kyllä Palveluntuottajalta vuosittain edellytettävät tehtävät Palveluntuottaja hoitaa valtakirjalla työntekijän verottajan vuosi-ilmoitukset, ottaa työntekijän tapaturmavakuutuksen ja ryhmähenkivakuutuksen. Kyllä Työntekijän poissaolojen seuraus ja kirjaus. Kyllä Vuosi-ilmoitusten tekeminen verottajalle, tapaturmavakuutusyhtiöille ja työttömyysvakuutusrahastolle työnantajan puolesta. Kyllä Vuositilasto työnantajista, työntekijöistä sekä palkkatapahtumista tilaajittain. Kyllä Kertaluonteiset tai ajoittaiset tehtävät Tiedon siirtäminen nykyisen palveluntuottajan järjestelmistä käyttämäänsä järjestelmään. Kyllä Erillisraportointi tilaajien pyynnöstä tarvittaessa. Kyllä Yhteistyöpalaverit kuntien ja henkilökohtaisen avun keskuksen kanssa 2 kertaa vuodessa. Kyllä Palaverit kuuluvat palvelun hintaan ja niistä ei makseta erikseen. Palveluntuottaja sitoutuu luovuttamaan palveluntuottamiseen tarvittavan aineiston sähköisessä muodossa uudelle palveluntuottajalla sopimuskauden päättyessä. Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Kyllä Puhelin Telefax Email Internet [email protected] www.seutuhankinta.fi 8/10 Sivu 62 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 2 Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201528245 Päiväys 27.04.2015 9/10 Muut vaatimukset Tarjoajalla (tai sen palvelua tuottavan henkiklöstön kokemuksen keskiarvo) on vähintään kolmen vuotta kokemusta palkkahallinnon palveluiden tuottamisesta. Kyllä Palveluntuottajalta edellytetään palveluntuotannossa osaamista ja perehtymistä alan lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin. Palvelun tuottaja ylläpitää henkilöstön ammattitaitoa työsopimuksista ja lainsäädännöstä. Selvitys asiasta liitetään tarjoukseen. Ladattava Palveluntuottajalta edellytetään toimivaa sijaisjärjestelmää. Selvitys sijaisjärjestelmästä liitetään tarjoukseen. Ladattava Palveluntuottajalta edellytetään, että palvelu toimii ilman merkittäviä keskeytyksiä esimerkiksi lomien ja sairauslomien aikana. Toiminnan käynnistämisestä ei makseta erillistä korvausta. Palveluntuottajalla on toimiva asiakaspalautejärjestelmä viimeistään sopimuksen tullessa voimaan. Kyllä Olen lukenut JYSE 2014 palvelut ehdot ja sitoudun noudattamaan ehtoja. Kyllä 10. Tarjouksen voimassaoloaika Tarjouksen on oltava voimassa 120 päivää tarjousten viimeisestä vastaanottopäivästä. 11. Hylkäämisperusteet Tarjousten tulee vastata tarjouspyynnössä mainittuja vaatimuksia. Julkisissa hankinnoissa tarjous suljetaan pois tarjouskilpailusta, jos se ei vastaa tarjouspyyntöä. Tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen. Tarjouksen tekijän on pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä. Tarjoajan kelpoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon hankintalain mukaiset soveltuvuuden vaatimukset, jotka todetaan hankintalain 52 - 54 §:ssä. Myöhästynyttä tarjousta ei käsitellä. Ehdolliset tarjoukset suljetaan pois tarjouskilpailusta. 12. Sopimusmenettely Hankintasopimuksen muodostavat seuraavat sopimusasiakirjat ja niiden pätemisjärjestys on 1. Hankintasopimus 2. Tarjouspyyntö, sekä mahdolliset tarjousaikana esitetyt lisäkysymykset ja niiden vastaukset 3. JYSE 2014 PALVELUT 07_2014 4. Tarjous Hankinnasta tehdään sopimuskumppaniksi valitun toimittajan kanssa kirjallinen sopimus, kun hankintapäätös on saanut lainvoiman. Hankintasopimus syntyy ja tulee sitovaksi vasta, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet [email protected] www.seutuhankinta.fi Sivu 63 § 80, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hankinta liite 2 Seutuhankinta Tarjouspyyntö 201528245 Päiväys 27.04.2015 10/10 SOPIMUSEHDOT Hankinnassa noudatetaan julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja palveluhankinnoissa JYSE 2014 PALVELUT 07_2014 (liitteenä) siltä osin kuin tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole muuta mainittu. 13. Tarjousasiakirjojen julkisuus Tarjouksen tiedot ovat hankintapäätöksen jälkeen asianosaisjulkisia tarjouskilpailuun osallistuneille ja hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen julkisia lukuun ottamatta liikesalaisuuksia. Tarjottu hinta ei ole liikesalaisuus. 14. Erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, riitaisuudet jätetään (Kymenlaakson? käräjäoikeuden ratkaistaviksi). 15. Muut asiat Hankintayksikkö ei korvaa toimittajalle tarjouksen tekemisestä johtuvia kustannuksia. 16. Lisätiedot Lisätietokysymykset on lähetettävä 19.06.2015 klo 14:00 mennessä. Kysymykset tulee lähettää Tarjouspalvelu-toimittajaportaalista. Samasta paikasta löytyvät myös kysymyksiin annetut vastaukset. Kysymyksiin vastataan 26.6.2015 mennessä. 17. Tarjouksen lähettäminen Tarjoukset tai osallistumishakemukset on toimitettava viimeistään: 07.08.2015 klo 12:00 Tarjoukset on lähetettävä sähköisesti Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalista osoitteessa https://tarjouspalvelu.fi/seutuhankinta. 18. Allekirjoittajat Timo Leppälahti, Hankintajohtaja 19. Liitteet ja linkit JYSE_2014_palvelut.pdf Prosessikuvaus.pdf Työntekijät ja työnantajat kunnittain 2014.pdf Seutuhankinta Mussalontie 428 F 48310 Kotka 2360731-5 Puhelin Telefax Email Internet [email protected] www.seutuhankinta.fi Sivu 64 § 81, SOTELA 20.5.2015 17:00 SOTE: 976/2015 Sivu 65 Edustajien nimeäminen kehitysvammaisten asumisen alueellisen suunnitelman työryhmään Sotela 20.5.2015 Valmistelija: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231 Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kuntayhtymää päivittämään 15.9.2015 mennessä kehitysvammaisten asumisohjelman toimenpanoon liittyvän alueellisen suunnitelman yhdessä kuntien, vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa, vammaisjärjestöjen sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Päivitetty ohjelma kattaa vuodet 2015—2020. Carean hallitus on 23.4.2015 päättänyt asettaa työryhmän päivittämään kehitysvammaisten asumisen alueellista suunnitelmaa vuosille 2015—2020 ja pyytää jäsenkuntia nimeämään edustajansa työryhmään 15.5.2015 mennessä. ./. Ote Carean hallituksen päätöksestä liitteenä. Työryhmän puheenjohtajana on sosiaalipalvelujen johtaja Anu Romppainen kuntayhtymästä ja jäseninä kuntien edustajat. Kuntayhtymä huolehtii muiden intressitahojen edustajien hankkimisesta työryhmään. KEHAS-seurantaryhmä tekee 21.5.2015 kierroksen Kymenlaaksoon. Kokouksessa käydään läpi asumisohjelman ja siihen liittyvien toimenpiteiden alueellinen toteutuminen. Työryhmän jäsenten ehdotetaan osallistuvan kyselyyn ja 21.5.2015 pidettävään seurantakokoukseen. Aikataulu on ollut kiireinen ja osallistujat 21.5.2015 kokoukseen on ilmoitettu, mutta edustajien nimeäminen tapahtuu vasta sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä. Aikaisemmassa työryhmässä Kotkan edustajina ovat olleet sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Aila Eerola sekä vammaispalvelujen edustaja. Ryhmään on toivottu myös luottamushenkilöiden edustusta. Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää Kotkan edustajiksi kehitysvammaisten asumisen alueellista suunnitelmaa päivittävään työryhmään lautakunnan puheenjohtaja Aila Eerolan sekä vammaistyön johtaja Heli Kulmalan. Ote: Valitut edustajat Carean hallitus Oikaisuvaatimusohje § 81, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Carea_23_4_2015_kehitysvammaisten asumisen... Sivu 66 OTE tarkastamattomasta PÖYTÄKIRJASTA 4/2014 Hallitus 23.4.2015 1 39 § KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kuntayhtymää päivittämään 15.9.2015 mennessä kehitysvammaisten asumisohjelman toimenpanoon liittyvän alueellisen suunnitelman yhdessä kuntien, vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa, vammaisjärjestöjen sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Päivitetty ohjelma kattaa vuodet 2015- 2020. KEHAS- seurantaryhmä tekee 21.5.2015 kierroksen Kymenlaaksoon. Kokouksessa käydään läpi asumisohjelman ja siihen liittyvien toimenpiteiden alueellinen toteutuminen, liite nro 6. Lisäksi ministeriö on toimittanut alueille kyselyn (liite nro 7) kehitysvammaisten asumisen ja palveluiden nykytilanteesta, kehittämisestä 20102015 ja KEHAS- ohjelman vaikutuksista. Kysely toteutetaan 12.6.2015 mennessä. Asian valmistelemiseksi ehdotetaan asetettavaksi työryhmä, jonka puheenjohtajana on sosiaalipalvelujen johtaja Anu Romppainen kuntayhtymästä ja jäseninä kuntien edustajat. Kuntayhtymä huolehtii muiden intressitahojen edustajien hankkimisesta työryhmään. Työryhmän jäsenten ehdotetaan osallistuvan kyselyyn ja 21.5.2015 pidettävään seurantakokoukseen. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää asettaa työryhmän päivittämään kehitysvammaisten asumisen alueellista suunnitelmaa vuosille 2015–2020 ja pyytää jäsenkuntia nimeämään edustajansa työryhmään 15.5.2015 mennessä. Päätös: Hyväksyttiin. _______ Otteen oikeaksi todistaa Kotkassa 29.4.2015 johdon assistentti/kirjaamon hoitaja Sanna Arponen § 82, SOTELA 20.5.2015 17:00 SOTE: 1200/2015 Sivu 67 Vanhustenhuollon palvelujen saatavuus ja terveydenhuollon hoitoon pääsy Sotela 20.5.2015 Valmistelijat: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 234 5236 Terveydenhuollon johtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167 Vanhuspalvelulaki (980/2012, 26 §) velvoittaa kunnan julkaisemaan 1.1.2014 lähtien vähintään puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Kotkan kaupungin vanhuspalveluiden odotusajat ilmoitetaan kolme (3) kertaa vuodessa. Terveydenhuollon hoitoon pääsystä säädetään Terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Kunnan tai sairaanhoitopiirin on julkaistava vähintään neljän kuukauden välein internetissä tiedot kiireettömään hoitoon pääsyn odotusajoista. ./. Liitteinä Kotkan vanhustenhuollon palvelujen odotusajat huhtikuussa 2015 sekä hoitoon pääsy terveydenhuollossa. Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi vanhustenhuollon palvelujen saatavuutta ja terveydenhuollon hoitoon pääsyä koskevat tiedot. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 82, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Hoitoon pääsy terveydenhuollossa-20150511 Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Kotkassa: 30.4.2015 poikkileikkaustilanne Hoidon odotusaika lasketaan hoitojonoon asettamispäivän tai käynnin varauspäivän ja hoitoon odottamisen (poikkileikkauspäivä) välisestä ajasta. Hoidon tarpeen arvioinnin odotusaika lasketaan lähetteen saapumispäivän ja ajanvarauskäynnille odottamisen (poikkileikkauspäivän) välisestä ajasta. Psykiatria: • hoitoa odottavien lukumäärä 0 • ajanvarauskäyntiä odottavien lukumäärä 28 Geriatria: • hoitoa odottavien lukumäärä 0 • ajanvarauskäyntiä odottavien lukumäärä 15 Alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoa odottavat • hoitoa odottavien lukumäärä 0 • ajanvarauskäyntiä odottavien lukumäärä 0 1.1- 30.4.2015 keskiarvo hoitoon pääsyajoista: • • • Psykiatria 9,8 vrk Geriatria 36,8 vrk Skopiat 19,5 vrk 30.3.2015 THL:lle toimitettujen tietojen mukaan hoitoon pääsy ns. omahoitajalle oli 2-4 viikkoa, diabeteshoitajalle 2 viikkoa - 12 viikkoa. Lääkärin KIVA - vastaanotolle pääsi samana päivänä (ostolääkärit + palveluseteli) ja kiireettömälle vastaanotolle pääsy oli 2-4 viikkoa. Puhelimen vastausprosentti on parantunut pikku hiljaa, kun alkuvuoden ruuhka on helpottanut ja vastausprosentti on nyt noin 66 %, osalla terveysasemia jo 80 %. Sivu 68 § 82, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Liite Odotusajat_vanhuspalveluihin Sivu 69 TIEDOTE 20.5.2015 Vanhuspalvelut Odotusajat vanhuspalveluihin Vanhuspalvelulaki (980/2012, 26 §)velvoittaa kunnan julkaisemaan 1.1.2014 lähtien vähintään puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Kotkan kaupungin vanhuspalveluiden odotusajat ilmoitetaan kolme (3) kertaa vuodessa. Kotkan vanhustenhuollon palvelujen odotusajat huhtikuussa 2015 Palvelu Palvelutarpeen arviointi Kotihoito Omaishoidontuki Hoiva-asuminen Keskimääräinen odotusaika 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta Palvelu on saatavissa tarvittaessa samana päivänä Palvelupäätös kahden (2) kuukauden kuluessa hakemuksesta Kriisitilanteissa lyhytaikapaikka järjestyy 1 - 3 vuorokauden kuluessa Odotusaika vakinaiseen hoiva-asumiseen kriteerit täyttäville hakijoille on korkeintaan 3 kk. Tiedotus Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi Vanhusneuvostolle tiedoksi Kaupungin ilmoitustaululla Vanhustenhuollon verkkosivuilla Palveluohjaajat Paperitiedote, jaettavaksi esim. palveluohjaustilanteessa. § 83, SOTELA 20.5.2015 17:00 SOTE: 1192/2015 Sivu 70 Vanhustenhuollon hoitotarvike- ja välinejakelupisteen lakkauttaminen Länsi-Kotkan terveysasemalla Sotela 20.5.2015 Valmistelijat: Kotihoidon johtaja Pia Ruuskanen, puh. 234 7506 Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167 Sosiaali- ja terveyslautakunnan käyttösuunnitelmaan 2015 on kirjattu, että valmistellaan hoitotarvikejakelun ja sen vaatiman ohjauksen ja neuvonnan siirtämistä kotihoidosta avoterveydenhuoltoon. Samalla valmistellaan jakelun keskittämistä yhteen pisteeseen ja hoitotarvikejakelun kotiinkuljetuksen lisäämistä. Hoitotarvikejakelu on tärkeä osa avoterveydenhuollon sairaanhoitopalveluja, jotka osaltaan mahdollistavat kotona selviytymisen sekä pitkäaikaissairaiden omahoidon. Hoitotarvikejakelun keskitettyä mallia voidaan pitää hyvänä ratkaisuna. Se on hajautettua mallia taloudellisempi ja logistisesti tehokkaampi ratkaisu ja se edesauttaa samalla hoitajien tarpeellisen tuoteosaamisen ylläpitämistä. Asiakkaan kannalta turvataan tuotteiden saatavuus sekä hoidollinen ohjaus ja opastus. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014) Hoitotarvikejakelupisteet Vanhustenhuollossa hoitotarvike- ja välinejakelua suoritetaan tällä hetkellä kotihoidon kolmessa eri toimipisteessä; Kotkansaarella tiistaisin klo 13.00—15.30, Länsi-Kotkassa keskiviikkoisin klo 13.00—15.30 ja Karhulassa tiistaisin klo 13.00—15.30. Hoitotarvikejakelussa on toiminut useita kotihoidon henkilöitä eri tiimeistä. Hoitotarvikejakelupäivinä asiakkaita on käynyt vaihtelevasti 0—10 henkilöä/toimipiste. Länsi-Kotkassa asiakkaita käy kaikkein vähiten 1—3 henkilöä/kerta. Terveysaseman hoitajat hoitavat diabetesvälinejakelun. Jakelu tapahtuu kerran viikossa jokaisella terveysasemalla. Nykyisessä mallissa hoitotarvikkeet toimitetaan ensiarvioinnin, ohjauksen ja opastuksen jälkeen pääsääntöisesti suoraan asiakkaan kotiin kaupungin keskusvarastolta. Ensiarviointi on tapahtunut hoitotarvikejakelussa tai asiakkaan kotona. Hoitotarvikkeiden toimitus tapahtuu pääsääntöisesti 3 kuukauden välein 3 kuukauden erissä, tarvittavat poikkeukset huomioiden. Kotiinkuljetus on asiakkaalle maksutonta ja se on lisääntynyt koko ajan. Vaippojen kotiinkuljetus tapahtuu suoraan toimittajalta. Hoitotarvikejakelun siirtämisen ja keskittämistoiminnan ensimmäisessä valmisteluvaiheessa Länsi-Kotkan hoitotarvikejakeluasiakkaat ohjataan käyttämään joko Kotkansaaren tai Karhulan toimipisteen palveluja. Suurimmalle osalle hoitotarvikejakeluasiakkaista on jo tehty kotiinkuljetussopimukset. Jatkovalmistelussa huomioidaan myös meneillään oleva laajempi selvitys kaupungin tarvikehankinnoista, varastoinnista ja logistiikasta. Esittelijä: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä Länsi-Kotkan hoitotarvikejakelupisteen lakkauttamisen 1.7.2015 alkaen ja valmistelun jatkamisen hoitotarvikejakelun siirtämiseksi avoterveydenhuoltoon. § 83, SOTELA 20.5.2015 17:00 Ote: SOTE: 1192/2015 Riitta Johannala-Kemppainen Pia Ruuskanen Jaana Virtanen Oikaisuvaatimusohje Sivu 71 § 84, SOTELA 20.5.2015 17:00 SOTE: 1199/2015 Optiokauden käyttö ympärivuorokautisen hoiva-asumisen hankinnassa Sotela 20.5.2015 Valmistelijat: Hoivapalvelun johtaja Tuula Karttunen, puh. 040 701 3626 Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 0400 659 929 Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 27.10.2010 (§ 157) ja 14.12.2011 (§ 200) ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelujen hankinnasta puitesopimusjärjestelynä. Puitesopimukset valittujen palveluntuottajien kanssa tehtiin ajalle 1.12.2010—31.12.2015. Sopimuskautta voidaan jatkaa kolmella (3) optiovuodella. Puitesopimukset on tehty kolmen palveluntuottajan kanssa, Mediverkko Hoivapalvelut Oy, Vetrea Terveys Oy ja Attendo Oy. Puitesopimuksella hankitun ympärivuorokautisen hoiva-asumisen kustannukset vuoden 2014 tilinpäätöstietojen mukaan ovat olleet 9 milj. €. Hoiva-asumisen paikkoja on ostettu yhteensä noin 300. Hankinta on sisällöltään vastannut palvelun tarpeeseen ja ollut toimivaa. Tässä palvelurakenteen muutostilanteessa on perusteltua hyödyntää nykyisen sopimuksen optiomahdollisuus. Esittelijä: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää käyttää optiota ympärivuorokautisen hoiva-asumisen hankinnassa ja jatkaa sopimuskautta ajalla 1.1.2016—31.12.2018 nykyisten ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palveluntuottajien kanssa. Ote: Mediverkko Hoivapalvelut Oy Vetrea Terveys Oy Attendo Oy Taitoa hankintapalvelut Oikaisuvaatimusohje Sivu 72 § 85, SOTELA 20.5.2015 17:00 KH: 245/2015 Sivu 73 Vastaus valtuustoaloitteeseen nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen Sotela 20.5.2015 Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta 040 083 8167 Vasemmistoliitto on tehnyt 26.1.2015 valtuustoaloitteen nettiajanvarauksen järjestämisestä terveyskeskuksen avovastaanoton hoitajille ja lääkäreille. Perusteluinaan he esittävät ajoittain ruuhkautunutta puhelinajanvarausta, jolloin takaisinsoittojärjestelmäkään ei ole välttämättä taannut yhteyden saamista terveysasemille. ./. Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. 12.1.2015 Kotkan kaupungissa siirryttiin ns. omahoitaja-lääkärimalliin. Ensimmäiset kaksi kuukautta olivat ajanvarauksessa todella ruuhkautuneita. Taustalla oli joulun ajan sulku, jolloin aikoja annettiin vain kiireellisiä tapauksia varten. Lisäksi Effica-potilastietojärjestelmän kantojen yhdistymisestä johtuen vastaanottoaikoja ei voitu antaa lainkaan vuoden 2014 lopulla vuoden 2015 ajanvarauskirjoille. Lisäksi tietojen hakeminen vanhasta kannasta oli hidasti ja hidastaa työtä edelleenkin. Ruuhkaa aiheutti myös eArkistoon siirtyminen, joka on työllistänyt valtavasti sekä hoitajia että lääkäreitä ja on siten vaikuttanut myös ajanvarauksen ruuhkautumiseen ja palvelun hitauteen. Lisäksi puhelinruuhkaa lisäsivät soitot, jotka eivät välttämättä liittyneet lainkaan potilaan hoitoon. Toukokuussa 2015 tilanne on jo huomattavasti helpottanut, vaikka tilapäisiltä ruuhkilta ei voida kokonaan välttyä. Sähköinen ajanvaraus on käytössä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Erityisesti yksityisellä sektorilla sähköinen ajanvaraus on lisännyt suosiota. Yksityisellä sektorilla potilas voi varata ajan ilman etukäteen tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia. Julkisella sektorilla sähköinen ajanvaraus on otettu pääsääntöisesti käyttöön niissä palveluissa, joissa ajanvarauksen volyymit ovat suuret eikä ns. hoidon tarpeen arviointia tarvitse tehdä etukäteen. Tällaisia palveluja ovat tyypillisesti neuvola-, perhesuunnittelu- sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Kymenlaaksossa toimii ns. seudullinen tietohallinnon ohjausryhmä, joka koostuu kuntien ja Carean terveydenhuollon ja tietohallinnon johtajista. Työryhmä pyrkii kehittämään tietoteknisesti tuettuja toimintatapoja ja malleja seudullisesti yhdessä kaikkien Kymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. Yksi ryhmän keskeinen tavoite on potilaan/asiakkaan oman aktiivisuuden lisääminen esim. sähköistä ajanvarausta ja potilaan omahoitoa kehittämällä. Sähköisen ajanvarauksen kehittäminen on teknisesti varsin yksinkertaista, mutta silti varsin kallista ja sen kehittämisestä saatavat hyödyt tulee voida ulosmitata varsin nopeasti. Seudullinen ohjausryhmä linjasi kokouksessaan 21.4.2015, että sähköistä ajanvarausta lähdetään kehittämään niissä palveluissa, joissa ajanvarausvolyymit ovat suuret eikä prosessiin liity etukäteen tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia. Ensimmäiseksi kohteeksi päädyttiin ottamaan äitiyshuollon sähköisen ajanvarauksen kehittäminen siten, että se on integroitu käytössä olevaan potilastietojärjestelmään. Myöhemmin sähköistä ajanvarausta on mahdollisuus kehittää myös muihin kuin äitiyshuollon prosesseihin. Kotkan kaupungissa on otettu ammattilaisten käyttöön suojattu sähköposti, jota on mahdollisuus laajentaa myös kuntalaisten käyttöön ja siten helpottaa puhelinajanvarauksen ruuhkaa. Esittelijä: Terveysjohtaja Maija Valta § 85, SOTELA 20.5.2015 17:00 Ehdotus: KH: 245/2015 Sivu 74 Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksen vasemmistoliiton esittämään valtuustoaloitteeseen koskien terveyskeskusten sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että Kotkan kaupungissa edetään sähköisen ajanvarauksen kehittämisessä ja käyttöönotossa seudullisen ohjausryhmän linjauksen ja suunnitelman mukaisesti. Omahoitajan ja lääkärin ajanvarauksessa kokeillaan puhelinvarauksen lisäksi suojattua sähköpostia erikseen sovittavien ja lautakunnassa hyväksyttävien ohjeiden mukaisesti. Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta § 85, SOTELA 20.5.2015 17:00 / Liite: Valtuustolaoite nettiajanvaraus terveyskeskukse... Sivu 75 § 86, SOTELA 20.5.2015 17:00 SOTE: 219/2015 Sivu 76 Kuntalain 51 §:n otto-oikeus/Viranhaltijoitten päätökset ja neuvostojen pöytäkirjajäljennökset 13.5.2015 mennessä Sotela 20.5.2015 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Avoterveydenhuollon johtajan päätöspöytäkirjat 27.4.2015 § 11 - Valinta hygieniahoitajan työsuhteeseen terveydenhuollossa / Nina Pulli Kotihoidon johtajan päätöspöytäkirjat 15.4.2015 § 32 - Valinta lähihoitajan työsuhteeseen / Sainio Hanna Kaisa 15.4.2015 § 33 - Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen / Koivusaari Mira 21.4.2015 § 34 - Valinta lähihoitajan työsuhteeseen / Lonka Ida 21.4.2015 § 35 -Valinta lähihoitajan työsuhteeseen / Laamanen Minttu 21.4.2015 § 36 - Valinta lähihoitajan työsuhteeseen (vakituinen sisäinen varahenkilö) / Valkonen Tomi Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto 16.4.2015 8.5.2015 Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta käytetä kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 87, SOTELA 20.5.2015 17:00 Muut asiat Sotela 20.5.2015 SOTE: 220/2015 Sivu 77
© Copyright 2024