liite 1: lastenklinikan jatkokäytön hankeselvitys

Hallitus 9.11.2015, LIITE 1
LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN
HANKESELVITYS
29.9.2015
Sisältö
1 JOHDANTO ....................................................................................................................... 5
2 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET ................................................................................ 6
2.1 PERUSTELUT HANKKEELLE ..................................................................................... 6
2.2 SIIRTYVÄT TOIMINNOT ............................................................................................. 6
3 NYKYTILAN KUVAUS ........................................................................................................ 7
3.1 PLASTIIKKAKIRURGIA ............................................................................................... 7
3.2 RINTARAUHASKIRURGIA .........................................................................................10
3.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET .....................................................................................12
3.4 HUS-KUVANTAMINEN ...............................................................................................15
3.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT ..................................................17
3.5.1 Lastenneurologia ..................................................................................................17
3.5.2 Lasten audiofoniatria ............................................................................................18
3.5.3 Lasten yleissairaalapsykiatria ...............................................................................19
3.5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito...................................................................19
3.5.5 Lasten erityistyöntekijät ........................................................................................21
3.5.6 HYKS Lasten ja nuorten tulosyksikön hallinto .......................................................22
3.5.7 Muu lasten yksiköiden toiminta .............................................................................22
4 RAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN KIRURGISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET
JA HUS -KUVANTAMINEN ..................................................................................................24
4.1 PLASTIIKKAKIRURGIA ..............................................................................................24
4.1.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen ..............................24
4.1.2 Tuottavuuden tavoitteet ........................................................................................24
4.1.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) plastiikka- ja rintarauhaskirurgia ..............25
4.2 RINTARAUHASKIRURGIA .........................................................................................25
4.2.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen ..............................25
4.2.2 Tuottavuuden tavoitteet ........................................................................................26
4.2.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) .................................................................26
4.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET .....................................................................................26
4.3.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen ..............................26
4.3.2 Tuottavuuden tavoitteet ........................................................................................26
4.3.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) .................................................................26
4.4 HUS-KUVANTAMINEN ...............................................................................................27
4.4.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen ..............................27
4.4.2 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) .................................................................28
5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT ........................................................29
1
5.1 Lasten päiväkeskus ....................................................................................................29
5.2 Lastenneurologia ........................................................................................................29
5.2.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen ..............................30
5.2.2 Tuottavuuden tavoitteet ........................................................................................30
5.2.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) .................................................................30
5.3 Lasten audiofoniatria...................................................................................................30
5.3.1 Kysynnän/potilasvolyymin muutokset ...................................................................30
5.3.2. Tuottavuuden tavoitteet .......................................................................................31
5.3.3. Synergiaedut .......................................................................................................31
5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito .........................................................................31
5.4.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutokset .................................................................31
5.4.2 Tuottavuuden tavoitteet ........................................................................................32
5.4.3 Synergiaedut ........................................................................................................32
6 TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT VAATIMUKSET TILOILLE................................................32
6.1 PLASTIIKKAKIRURGIA ..............................................................................................32
6.2 RINTARAUHASKIRURGIA .........................................................................................33
6.3 SUU- JA LEUKASAIRAUKSIEN KIRURGIA ...............................................................33
6.4 HUS-KUVANTAMINEN ...............................................................................................33
6.4.1 Kliininen fysiologia, KLF .......................................................................................33
6.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT ..................................................34
6.5.1 Lastenneurologia ja audiofoniatria ........................................................................34
6.5.2 Lasten yleissairaalapsykiatria ...............................................................................34
6.5.3 Husuke ja lasten erikoishammashoito...................................................................34
6.5.4 Lasten erityistyöntekijät ........................................................................................35
6.5.5 HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto ....................................35
6.5.6 Muu lastenyksiköiden toiminta ..............................................................................35
7 TILATARVE JA TILOJEN SIJOITTUMINEN LKL RAKENNUKSEEN .................................36
7.1 Tilatarpeen laskennasta ..............................................................................................36
7.2 Tilatarve yksiköittäin....................................................................................................37
7.2.1 Vuodeosastot .......................................................................................................37
7.2.2 Leikkaus- ja anestesiatoiminta ..............................................................................37
7.2.3 Lastenklinikalle sijoittuva aikuispotilaiden poliklinikkatoiminta ...............................37
7.2.4 Lastenklinikalle sijoittuva Lastensairaalan toiminta ...............................................38
7.2.5 Lastenklinikalle sijoittuva HUS-Kuvantamisen toiminta .........................................38
7.2.6 Muut Lastenklinikalle sijoittuvat tukipalveluiden tilat ja rakennuksen yhteiset tilat .38
7.3 HANKEOHJELMA.......................................................................................................38
2
7.3.1 Tilatarpeen yhteenveto .........................................................................................38
7.3.2 Rakennushankkeet ...............................................................................................39
8 HANKKEIDEN AIKATAULUT JA KUSTANNUSARVIOT ...................................................41
9 KUSTANNUSVAIKUTUKSET ............................................................................................42
9.1 TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ........................................................42
9.2. PLASTIIKKAKIRURGIA: toimintakulujen ja –tuottojen muutos ...................................42
9.3 RINTARAUHASKIRURGIA: toimintakulujen ja -tuottojen muutos................................43
9.4 SUU- JA LEUKASAIRAUDET: toimintakulujen ja -tuottojen muutos............................43
9.5 HUS-KUVANTAMINEN: toimintakulujen ja -tuottojen muutos .....................................43
9.6 HUSUKE, LASTEN ERIKOISHAMMASHOITO: toimintakulujen ja -tuottojen muutos ..43
9.7 LASTENNEUROLOGIA JA MUUT LASTEN TOIMINNOT: toimintakulujen ja -tuottojen
.........................................................................................................................................44
10 RISKIANALYYSI .............................................................................................................44
3
TIIVISTELMÄ
Lastenklinikan kiinteistö on valmistunut 1940 – luvulla ja on suurelta osin peruskorjaamaton.
Kiinteistössä tällä hetkellä sijaitsevat Lasten ja Nuorten toimialan yksiköt siirtyvät Uuteen
Lastensairaalaan sen valmistuttua vuonna 2018. Rakennuksen tekniset toiminnat ja huono
kunto eivät suurelta osin vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia ja rakennuksesta
onkin siirretty merkittävän suuri osa toiminnoista väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi
Meilahden alueen muihin sairaaloihin. Lastenklinikka sijaitsee keskeisellä paikalla Meilahden
kampuksella, jonne keskitetään Hyksin kaikki vaativat, ympäri vuorokauden eri erikoisalojen
päivystystä edellyttävät toiminnat. Rakennus on suojeltu, joten sen purkaminen ei tule
kyseeseen. Tavoitteena on hyödyntää rakennusta HYKS:n ydintoimintoihin siten, että
rakennukseen sijoitetaan siihen peruskorjauksen jälkeen hyvin sopivat, kampuksen
kokonaisuutta täydentävät toiminnat. Tavoitteena on myös saada Lastenklinikan vuonna 2010
valmistunut uusi, seitsemän leikkaussalia sisältävä leikkausosasto HYKS:n operatiivisen
toiminnan käyttöön mahdollisimman pian, ja siten vähentää potilaiden hoitoon kohdistuvien
toimintakatkosten riskiä muiden sairaaloiden huonokuntoisten leikkaussaliosastojen teknisten
ongelmien vuoksi.
Lastenklinikan kiinteistön pohjoispäätyyn sijoitetaan jatkossa Uuden Lastensairaalan
hankesuunnitelman mukaisesti lastentautien toimintoja, mm. päiväkeskustoiminta. Kiinteistön
eteläpäätyyn sijoittuu Traumakeskus-Syöpäkeskushankkeen hankeselvityksen mukaisesti
osa Hyksin plastiikkakirurgian ja suu- ja leukasairauksien toiminnoista sekä Hyksin
operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelman mukaisesti Hyksin rintarauhaskirurgia. Näiden
lisäksi kiinteistöön sijoittuu kliinisen fysiologian palvelut sekä kuvantamisyksikkö.
Rakennuksen tilat suunnitellaan geneerisiksi siten, että ne ovat monikäyttöisiä ja soveltuvat
joustavasti eri toimintojen käyttöön. Kustannustehokkaiden lyhythoitoisten operatiivisten
toimintojen prosessien edellyttämät tilat sijoittuvat rakennukseen.
Tässä hankeselvityksessä esitetään peruskorjaus tehtäväksi neljässä vaiheessa.
Ensimmäisessä vaiheessa (rakentaminen 2017–2018, 17 MEUR) peruskorjataan
vuodeosastotilat (50 sairaansijaa) ja poliklinikkatilat operatiivisille toiminnoille, jotta
rakennuksen nykyiset, uudisrakennuksessa sijaitsevat leikkaussalit saadaan käyttöön
plastiikkakirurgialle ja toimenpidetilat ja hammashoitohuoneet suu- ja leukasairauksille. Tässä
vaiheessa peruskorjataan tilat myös Kliiniselle fysiologialle, joka sijaitsee tällä hetkellä
Traumakeskus-Syöpäkeskusrakennuksen alta purettavassa Meilahden sairaalan siivessä.
Toisessa vaiheessa (rakentaminen 2018, 4.1 MEUR) rakennetaan 3 leikkaussalia nykyiselle
teho-osastolle ja muita tarvittavia tiloja. Toinen vaihe voidaan käynnistää tilojen vapauduttua
lasten toiminnoilta vuonna 2018 mahdollistaen rintarauhaskirurgian siirtymisen kiinteistöön.
Kolmannessa vaiheessa (rakentaminen 2018–2020, 10 MEUR) peruskorjataan tilat plastiikkaja rintarauhaskirurgian vastaanottotoiminnoille, jotka sijoittuvat ensin muuton jälkeen lasten
toimialalta vapautuviin, peruskorjaamattomiin rakennuksen osiin. Neljännessä vaiheessa
(rakentaminen 2020-luvulla, n. 30 MEUR) peruskorjataan tilat lasten toiminnoille. Näiden
kaikkien vaiheiden hankkeiden tarkempi sisältö ja yksityiskohtainen henkilöstösuunnitelma
tarkentuu kunkin hankkeen hankesuunnitteluvaiheessa.
4
1 JOHDANTO
Lastenklinikka on valmistunut vuonna 1946 ja rakennus toimii edelleen Hyksin lasten
erikoissairaanhoidon sairaalana alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Lastenklinikalla
hoidetaan tällä hetkellä kaikki HUS-alueen tehohoitoa ja vaativan erityistason lastenkirurgiaa
vaativat lapsipotilaat. Lisäksi Lastenklinikalle on keskitetty vaativien ja harvinaisten lasten
sairauksien hoito koko maasta. Keskitettyjä toimintoja ovat mm. lasten sydänleikkaukset ja
elinsiirrot. Hyksin lasten erikoissairaanhoidon päivystykset on keskitetty Lastenklinikalle ja
Jorvin sairaalaan. Lastenklinikan päivystys toimii rinnakkaispäivystyksenä, jossa
perusterveydenhuollon päivystyspotilaista vastaa Helsingin kaupunki.
Lastenklinikan päärakennus on 4-kerroksinen muodostuen B-kaaresta ja neljästä
säteittäisestä siivestä (A-, C-, D- ja E-siipi), sekä kahdesta pienemmästä osasta kaaren
jatkeena (osat F ja G). Vuonna 1986 valmistui siipien D ja E väliin uudisrakennus U ja samaan
aikaan rakennettiin E-siipi uudestaan. Vuonna 2010 on valmistunut uudet tilat anestesia- ja
leikkausosastolle, teho-osastolle sekä magneettikuvauslaitteelle rakennuksen A-, C- ja Dsiipien ensimmäisiin kerroksiin ja niiden väleihin rakennettuihin laajennusosiin.
Lastenklinikka tulee vapautumaan muuhun käyttöön, kun Lastenklinikan ja Naistenklinikan
väliin rakennetaan Uusi Lastensairaala, joka valmistuu vuoden 2017 lopulla.
Toukokuussa 2014 on HUS:n hankejohtajan päätöksellä ( § 5, 7.5.2014) asetettu työryhmä,
jonka tarkoituksena on laatia HYKS Lastenklinikan hankeselvitys. Tavoitteena on, että
Lastenklinikan kiinteistöä päästään peruskorjaamaan mahdollisimman pian siten, että Uuden
Lastensairaalan käyttöönoton jälkeen Lastenklinikan leikkaussalit saadaan Hyksin
operatiivisten toimintojen käyttöön.
Traumakeskus-Syöpäkeskus – hankkeen hankeselvityksen /11/2013) mukaisesti
suunnitelmana on, että Töölön sairaalan toiminnoista suurin osa siirretään TraumaSyöpäkeskus uudisrakennukseen. Lastenklinikkaan sijoitetaan osa plastiikkakirurgian ja suuja leukasairauksien toiminnoista sekä Hyksin operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelman
mukaisesti rintarauhaskirurgia. Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman (4/2015)
mukaisesti Lastenklinikalle siirtyy mm. Lastenlinnasta lasten päiväkeskustoiminnat. Töölön ja
Lastenlinnan kiinteistöjen käytöstä luovutaan kokonaan ja ne myydään.
Kliinisen
fysiologian
toiminnat
sijaitsevat
tällä
hetkellä
TraumakeskusSyöpäkeskusrakennuksen rakennuspaikalla sijaitsevassa ja jatkossa purettavassa Meilahden
sairaalan rakennusosassa. Suurin osa Kliinisen fysiologian toiminnoista siirtyy väistövaiheiden
jälkeen Lastenklinikalle.
Lastenklinikan peruskorjauksesta on tehty toiminnallinen suunnitelma jo vuonna 1977 ja
yleissuunnitelma 2004, joka on päivitetty vuonna 2009. Rakennus on monin paikoin erittäin
huonokuntoinen ja osa nykyisistä lasten toiminnoista on sijoitettu väliaikaisiin väistötiloihin
siihen asti, kun uusi Lastensairaala valmistuu.
Lastenklinikan hankeselvityksessä täsmennetään edelleen Uuden Lastensairaalan
hankesuunnitelmassa
ja
Trauma-Syöpäkeskuksen
hankeselvityksessä
kuvattujen
väestönkehityksen ja muiden ennustettavissa olevien muutostekijöiden vaikutusta toiminnan
laajuuteen. Potilaslähtöisen, sujuvan ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistaminen
muun muassa uusilla toimintaprosesseilla on yksi tärkeä tavoite hankeselvityksen laatimisessa
5
unohtamatta opetus- ja tutkimustoimintaa. Potilaiden palvelukokonaisuuksia selkeytetään
hiomalla potilaan hoitopolkua. Vuoden 2015 aikana on valmistunut Jorvin sairaalan ja
Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmat ja valmisteilla on Silmäkorvasairaalan vastaava suunnitelma syksyllä 2015. Tässä yhteydessä muodostuu tarkempi
kuva toimintojen sijoittumisesta koko HYKS-alueelle ja Meilahden kampuksen
muodostumisesta 2020–2030 –lukujen toimintoja varten. Edellä mainittujen selvitysten ja
Lastenklinikan hankeselvitystyön avulla tarkentuu suunnitelmat Lastenklinikan kiinteistöön
sijoitettavista toiminnoista.
Uuden
Lastensairaalan
hankesuunnitelman
(30.4.2015)
mukaisesti
sairaalan
käyttöönottovaiheessa kaikki lasten toiminnat, mukaan lukien jatkossa Lastenklinikan
peruskorjattaviin tiloihin suunniteltavat, pyritään sijoittamaan uuteen sairaalaan. Tässä
raportissa esitetään em. toiminnoista lyhyt kuvaus, mutta ei vielä tilasuunnitelmia, koska
Lastenklinikan peruskorjauksen viimeisen vaiheen sisältö tarkentuu erillisessä
suunnitteluprojektissa vuosina 2018–2019.
2 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET
2.1 PERUSTELUT HANKKEELLE
Lastenklinikan kiinteistö on valmistunut 1940 – luvulla ja on suurelta osin peruskorjaamaton.
Rakennuksen tekniset toiminnat ja huono kunto eivät suurelta osin vastaa nykyaikaisen
sairaalatoiminnan vaatimuksia. Uusi Lastensairaala valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna
2017, jolloin suurin osa nykyisen Lastenklinikan toiminnoista siirtyy sinne. Uuden
Lastensairaalan valmistuttua, voidaan aloittaa peruskorjaus Lastenklinikan kiinteistössä.
Lastenklinikka sijaitsee keskeisellä paikalla Meilahden kampuksella, jonne keskitetään kaikki
vaativat, 24 h eri erikoisalojen päivystystä edellyttävät toiminnat. Rakennus on suojeltu, joten
sen purkaminen ei tule kyseeseen. Tavoitteena on hyödyntää rakennusta Hyksin
ydintoimintoihin siten, että rakennukseen sijoitetaan siihen peruskorjauksen jälkeen hyvin
sopivat toiminnat. Tavoitteena on myös saada Lastenklinikan vuonna 2010 valmistunut uusi,
seitsemän leikkaussalia sisältävä leikkausosasto Hyksin operatiivisen toiminnan käyttöön
mahdollisimman pian, ja siten vähentää potilaiden hoitoon kohdistuvien toimintakatkosten
riskiä muiden sairaaloiden huonokuntoisten leikkaussaliosastojen toimintakatkosten vuoksi.
2.2 SIIRTYVÄT TOIMINNOT
Peruskorjattuun Lastenklinikan kiinteistöön siirretään sekä aikuisten plastiikkakirurgista
toimintaa Töölön sairaalasta että lasten plastiikkakirurginen poliklinikkatoiminta ja Husuke
poliklinikka. Plastiikkakirurgiaa siirretään myös Jorvin sairaalasta. Kirurgisesta sairaalasta
siirtyy rintarauhaskirurginen toiminta ja Suu- ja leukasairauksien klinikan aikuisten kliininen
hammashoito, aikuisten ja nuorten hampaiston oikomishoito ja dentoalveolaarinen kirurgia
sekä lasten suu- ja leukakirurgiaa. Myöhemmin, viimeisen peruskorjausvaiheen jälkeen
siirtyviä toimintoja ovat lasten yleissairaalapsykiatrian yksikkö, pääosa nykyisin Lastenlinnan
sairaalassa olevista lastenneurologian toiminnoista ja Korvaklinikasta lasten audiofoniatrinen
päiväkeskus. Lisäksi Lastenklinikkaan sijoitetaan jatkossakin HUS-Kuvantamisen toimintaa,
Kliinisen fysiologian yksikkö, sairaalakoulu ja mm. lasten kotisairaanhoitoyksikkö sekä tiloja
tulosyksikön hallinnolle, erityistyöntekijöille, opetukselle ja tutkimukselle.
6
3 NYKYTILAN KUVAUS
3.1 PLASTIIKKAKIRURGIA
HYKS Plastiikkakirurgian klinikka toimii tällä hetkellä kahdessa kiinteistössä, Töölön
sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Päivystysleikkauksia tehdään Töölön ortopedisessa
leikkaussalissa, Meilahdessa ja Jorvissa. Plastiikkakirurgisia yksiköitä HUS-alueella on myös
Hyvinkäällä, Lohjalla, Tammisaaressa ja Porvoossa. Potilaat ovat pääasiallisesti erilaisia
syöpäpotilaita (ihosyövät, rintasyöpä, pehmytkudossarkoomat, pään ja kaulan alueen syövät),
joita hoidetaan usein moniammatillisesti ja yhteistyössä eri erikoisalojen kanssa. Lisäksi
hoidetaan erilaisia akuutteja traumapotilaita, pehmytkudosvammoja ja murtumien seurauksia,
kroonisia haavoja, painehaavoja, leikkauskomplikaatioita ja erilaisia synnynnäisiä
epämuodostumia. Transsukupuolisten sukuelinkirurgia on asetuksella keskitetty HUS:iin.
Plastiikkakirurgian klinikkaan kuuluu myös palovammayksikkö ja huuli-suulakihalkiokeskus
(Husuke).
Vuodeosastot
Töölön sairaalassa toimivat plastiikkakirurginen vuodeosasto 3 (vuonna 2014 vuodepaikkoja
32, 9 908 hoitopäivää, 1 949 hoidettua potilasta ja keskimääräinen hoitoaika 5,1 vrk),
palovammaosasto (3 teho-, 3 osastopaikkaa) ja Husuke vuodeosasto (12 vuodepaikkaa).
Husuke vuodeosaston paikkoja käytetään myös yleisplastiikkakirurgisille potilaille, vuonna
2014 oli 183 potilasta. Jorvissa plastiikkakirurgisia potilaita hoidetaan vuodeosastolla K3, jossa
on 12 vuodepaikkaa. Infektiopotilaiden eristyshuoneiden vähäinen ja riittämätön määrä
vaikeuttaa toimintaa. Eristyshuoneita on Töölössä 2 ja Jorvissa 5.
Noin 20 % potilaista on HYKS tai ERVA -alueen ulkopuolelta ja tarvitsevat siksi yöpymispaikan
jo leikkausta edeltäväksi yöksi. Tulevaisuudessa hyödynnetään potilashotellia näiden
potilaiden osalta.
Poliklinikat
Plastiikkakirurgisen poliklinikan käynnit on esitetty eriteltyinä taulukossa 1. Vastaanotoista noin
60 % on lääkärin vastaanottokäyntejä. Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä Husuke tai
palovammayksikön toimintaa. Husuke poliklinikkakäyntejä oli noin 7 100 vuonna 2014 ja näistä
potilaista oli 20 % yli 16 v potilaita. Näin ollen noin 1 500 Husuke -vastaanottokäyntiä siirtyy
jatkossa plastiikkakirurgisen yksikön aikuispuolelle. Lääkärivastaanottojen lisäksi
haavapoliklinikalla on hoitajavastaanottoja. Näistä potilaista suuri osa on monisairaita tai
alaraajahalvauspotilaita, joten heille tarvitaan eristystilaa ja nostoapuvälineitä.
7
Taulukko 1. Plastiikkakirurgisen yksikön suoritteet, Töölö ja Jorvi 2014
Plastiikkakirurgia
2014
Leikkaussalitunnit, virka-aika
9 846
• Töölö
7 057
• Jorvi
2 789
Hoitopäivät
14 863
• Töölö
9 763
• Jorvi
5 100
Avohoitokäynnit
21 784
• Töölö pkl
8 071
• jononpurkupkl
677
• mopopkl
1 232
• Jorvi pkl
3 577
• Jorvi preop.pkl
410
• Töölö, haavapkl
4 076
• Jorvi, haavapkl
1 329
• Töölö toimenpidepkl
1 475
• Jorvi toimenpidepkl
937
*luvut eivät sisällä palovammayksikön eivätkä Husuken lukuja
Leikkaustoiminta
Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 plastiikkakirurgian klinikassa leikattiin noin 4 000 potilasta.
Virka-aikaisia leikkaussalitunteja oli 9 846, joista 2 789 tehtiin Jorvissa. Päivystysleikkauksia
oli Töölössä noin 450 ja lisäksi plastiikkakonsultti suorittaa leikkauksia Meilahden ja Peijaksen
sairaaloissa. Jorvin päivystysleikkaukset kirjautuvat osin muille erikoisaloille, mutta niitä on
noin 300 vuodessa. Moniammatillisia rekonstruktioleikkauksia tehdään plastiikkakirurgin
toimesta myös kaikissa muissa HUS kiinteistöissä, pääosin Kirurgisessa sairaalassa, noin 100
vuodessa. Yleisin leikkaus leikkaussaleissa on haavaleikkaus (n. 500/v.) ja toiseksi yleisin on
ihosyöpä (n. 400/v.) Leikkaussaliajat vaihtelevat suuresti (45 min. – 16 tuntia).
Päätoimenpiteitä on noin 300 ja eri toimenpideyhdistelmiä noin 600. Kahden tai kolmen
leikkaustiimin vaativia rekonstruktioita on vuosittain noin 200.
Töölön sairaalassa ei ole päiväkirurgisia tiloja, mutta arviolta noin 60 potilasta kuukaudessa
leikataan <23 h potilaana, jolloin potilaat eivät tarvitse vuodeosastopaikkaa.
Tehohoito
Vuonna 2014 tehohoitoa tarvitsi 119 potilasta, joiden keskimääräinen hoitoaika oli 4.3 vrk eli
noin 510 tehohoitovuorokautta vuodessa. Lisäksi MET ryhmä (medical emergency team, talon
sisäinen ensihoitoryhmä) käy osastolla viikoittain.
Henkilöstö
Plastiikkakirurgian yksikön lääkärit työskentelevät sekä Töölön sairaalassa että Jorvin
sairaalassa kiertäen eri toimipisteiden välillä. Töölön poliklinikan hoitohenkilökunta on yhteistä
ortopedian ja neurokirurgian kanssa ja Jorvissa yhteistä kaikkien operatiivisen tulosyksikön
erikoisalojen kanssa. Jorvin leikkaussalihenkilökunta on yhteistä ortopedian ja käsikirurgian
kanssa. Henkilöstöjako näkyy taulukossa 2. Lääkäreiden vakansseista osa on osa-aikaisia.
8
Töölössä osastolla käy päivittäin sisätautilääkärikonsultti ja infektiolääkäri kiertää kahdesti
viikossa. Fysioterapeutit kuntouttavat ja ohjaavat potilaita osastohoidon aikana. Kotiutuneet
potilaat ohjataan fysioterapiaan avohoidon puolelle. Töölön sairaalassa kirurgian poliklinikalla
hoitohenkilökunnasta laskennallisesti neljä hoitajaa toimii osana moduulityöskentelyä
plastiikkakirurgian vastaanotolla.
Taulukko 2. Plastiikkakirurgisen yksikön henkilöstö 2014
Vakanssi
Määrä
Plastiikkakirurgi (erikoislääkäri)
29*
Hammaslääkäri
3,25
Puheterapeutti
2
Sosiaalityöntekijä
2
Toimintaterapeutti
2
Kliininen valokuvaaja
1
Osastonhoitaja
1
Apulaisosastonhoitaja
1
Sairaanhoitaja
17
Lähihoitaja
8
Osastonsihteeri
2
Jonohoitaja
2
Toimenpidehoitaja
1
Haavahoitaja
2
Transhoitaja
1
*vakansseja 24
Tukipalvelut
Plastiikkakirurgian klinikka käyttää päivittäin HUSLAB:n laboratoriopalveluja ja HUS Kuvantamisen
röntgenpalveluja
ympärivuorokautisesti,
lisäksi
tarvitaan
myös
toimenpideradiologiaa koepalanottojen muodossa. Plastiikkakirurgia on suurin yksittäinen
HUSLAB:n patologipalveluiden käyttäjä, leikkaussali käyttää jääleikepalveluja päivittäin.
Opetus ja tutkimus
Plastiikkakirurgian klinikassa toimii yksi professori, joka vastaa luento-opetuksesta.
Plastiikkakirurgian klinikassa on 29 erikoislääkäriä, joista 11 dosenttia, mutta kaikki
erikoislääkärit osallistuvat opetustoimintaan, pitämällä ryhmäopetuksia, mentoropetuksia ja
ompeluharjoituksia.
Plastiikkakirurgialla on paljon sekä kotimaista että kansainvälistä opetustoimintaa. Klinikka on
mukana yhteiseurooppalaisessa mikrokirurgian sekä rintasyöpäkirurgian Master ohjelmassa,
joiden vuoksi klinikassa järjestetään useita kansainvälisiä kursseja vuosittain, ja myös
demonstraatioleikkauksia. Videoyhteys leikkaussalista luentosaliin on välttämätön. Nykyään
Lastenklinikan leikkausalista on yhteys Sulamaa –saliin, joka sijaitsee leikkausosaston
alapuolella 0-kerroksessa.
9
3.2 RINTARAUHASKIRURGIA
Rintarauhaskirurgia toimi aikaisemmin Naistenklinikan tiloissa, mutta toiminta siirrettiin
väistötiloihin Kirurgiseen sairaalaan Naistenklinikan lisärakennuksen rakentamisen ajaksi.
Operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelmaan liittyy naistentautien toimintojen
keskittäminen Naistenklinikan tiloihin ja rintarauhaskirurgian sijoittuminen jatkossa
Lastenklinikan peruskorjattaviin tiloihin.
HYKS:n rintarauhaskirurgian yksikkö on Pohjoismaiden suurin rintasyövän leikkaushoitoon
erikoistunut yksikkö. Uusia rintasyöpätapauksia on HYKS -alueella yli 1 000 vuodessa. Lisäksi
leikataan uusiutuneita rintasyöpiä. Yksikön toimintaan kuuluu myös rintasyövälle altistavien
geenivirheiden kantajien hoito ja seuranta sekä hyvänlaatuisten rintarauhasen kasvaimien ja
sairauksien hoito.
Yksikkö vastaa rintasyövän leikkaushoidosta ja osin myös rintarauhasen muiden sairauksien
hoidosta HYKS-alueella ja Lohjan sairaanhoitoalueella. Rintasyöpää leikataan HUS:ssa myös
Hyvinkään sairaalassa (noin 120 uutta syöpää vuodessa), Porvoon sairaalassa (noin 80) ja
Länsi-Uudenmaan sairaalassa (noin 30).
Rinnan myöhäisrekonstruktiot ovat HYKS Plastiikkakirurgian klinikan toimintaa. Valtaosa sekä
välittömistä eli syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävistä rintarekonstruktioista tehdään
Plastiikkakirurgian yksikön toimipisteissä Töölön sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Potilaita
tulee myös HYKS-alueen ulkopuolelta. Vuonna 2014 välittömiä rintarekonstruktioita tehtiin
sekä Töölössä, Jorvissa että Kirurgisessa sairaalassa. Töölössä 49, Jorvissa 52 ja
Kirurgisessa sairaalassa 16.
Vuodeosastot
Rintarauhaskirurgian vuodeosastotoiminta on nopeatempoista. Kirurgisessa sairaalassa
sijaitsevalla osastolla 8 on 16 sairaansijaa ja 4 päiväkirurgista paikkaa. Potilaspaikat ovat
pääosin muussa kuin perinteisessä sairaansijakäytössä. Hoitopäiviä oli 1 367 vuonna 2014 ja
keskimääräinen hoitoaika on 1 vrk. Potilaat tulevat vuodeosastolle pääsääntöisesti
leikkauspäivän aamuna. Potilas on joko päiväkirurginen tai yöpyy osastolla useimmiten vain
1-2 vrk.
Osasto toimii viikko-osastona ja sulkeutuu lauantaina klo 14. Jos potilas ei ole
kotiutumiskuntoinen lauantaina, hän siirtyy viikonlopuksi toiselle vuodeosastolle.
Vuonna 2016 on tavoitteena aloittaa Leiko – toiminta eli potilaat tulevat kotoa leikkaussalin
yhteydessä olevaan Leiko – yksikköön, eivät vuodeosaston kautta.
Vuodeosaston yhteydessä on toiminut ns. osastopoliklinikka, jossa potilaat tapaavat
sairaanhoitajan ja leikkaavan kirurgin leikkausta edeltävänä päivänä. Tältä osin prosessi
muuttui toiminnan siirryttyä Kirurgiseen sairaalaan. Valtaosa sairaanhoitajan käynneistä on
korvattu hoitopuheluilla. Potilas tapaa leikkaavan kirurgin useimmiten vasta leikkauspäivän
aamuna.
Osastopoliklinikalla käy päivän mittaan potilaita myös dreenien poistossa ja siteiden
vaihdossa.
10
Poliklinikka
Poliklinikalla toimii kolme lääkärin vastaanottoa ja maanantaisin toimenpidepoliklinikka.
Potilaan lähetteen saapuessa poliklinikalle, tavoitteena on, että rintasyöpäpotilas pääsee
vastaanotolle 1-2 viikon kuluessa. Ensikäynnillä potilas tapaa lääkärin, rintasyöpähoitajan,
anestesiahoitajan ja mahdollisesti anestesialääkärin.
Noin kahden viikon kuluttua leikkauksesta potilas tulee poliklinikalle jälkitarkastukseen.
Poliklinikalla hoidetaan myös leikkauksen jälkeisiä haavaongelmia. Liitännäishoidot eli
sädehoito ja solusalpaajahoidot annetaan Syöpätautien klinikalla. Myös syöpäseuranta
tapahtuu pääosin Syöpätautien klinikalla.
Leikkauksesta kotiutumisen jälkeen potilas voi tulla poliklinikalle ilman ajanvarausta mikäli
epäilee, että leikkausalueelle on kertynyt nestettä tai että leikkaushaava ei muuten ole
kunnossa.
Leikkaustoiminta
Rintarauhaskirurgian lähes kaikki leikkaukset tehdään yleisanestesiassa ja ne vaativat
leikkaussalin. Kirurgisessa sairaalassa on rintarauhaskirurgialla käytettävissä 3 leikkaussalia.
Vähentyneet tilaresurssit näkyvät virka-aikaisten leikkausten ja leikkaussalituntien
vähentymisenä sekä tarpeena purkaa jonoja iltaisin, virka-ajan jälkeen. Kokonaissaliaika on
lyhentynyt vuodesta 2011 vuositasolla yli 400 tunnilla, ollen 3 548 vuonna 2014. Leikkauksia
tehtiin noin 1 700 vuonna 2014.
Taulukko 3. Rintarauhaskirurgisen yksikön suoritteet 2014
Rintarauhaskirurgia
2014
Leikkaussalitunnit, virka-aika
- joista jononpurkua
Hoitopäivät
3 548
296
1 367
Päiväkirurgia, käynnit
596
Osastopkl/käynnit
Avohoito/pkl/käynnit
64
13 978
joista
• lääk.vast.ottoja
6 230
• sair.hoit.vast.ottoja
3 110
• punktioita
2 842
• toimenpiteitä
254
• hoitokirjeet, hoitopuhelut, soitot*
1 542
Fysioterapiakäynnit
▪ pkl
4 762
▪ osasto + päiki
1 328
* suurin osa hoitokirjeistä, hoitopuheluista ja soitoista liittyy lääkärin vastaanottoihin
Henkilöstö
Rintarauhaskirurgisen yksikön henkilökunta, paitsi jonohoitaja ja rintasyöpähoitajat, kiertävät
poliklinikan ja osaston välillä. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön lisäksi rintarauhaskirurgian
potilaita hoitaa ja ohjaa kolme fysioterapeuttia.
11
Taulukko 4. Rintarauhaskirurgisen yksikön henkilöstö 2014
Vakanssi
Määrä
Lääkäri
10*
Osastonhoitaja
1
Apulaisosastonhoitaja
1
Sairaanhoitaja
17
Perushoitaja
2
Osastonsihteeri
3
*lääkäreitä 12, jaettu vakanssi + 1 sijainen
Tukipalvelut
Rintarauhaskirurgian yksikkö käyttää päivittäin HUSLAB:n laboratoriopalveluja, erityisesti
patologian palveluja. Samoin tarvitaan HUS -Kuvantamisen röntgenpalveluja.
Opetus ja tutkimus
Rintarauhaskirurgialla tehdään runsaasti kliinistä rintasyöpätutkimusta sekä osallistutaan
perustutkijoiden projekteihin tarjoamalla kudosnäytteitä sekä kliinistä näkökulmaa. Yksikkö on
kansainvälisestikin tunnettu ja sekä kotimaisia että kansainvälisiä vieraita käy usein. Yksikkö
myös järjestää kursseja ja osallistuu sekä lääketieteen että sairaanhoidon opiskelijoiden
opetukseen.
3.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET
Suu- ja leukasairauksien klinikalla Kirurgisessa sairaalassa on kolme toiminta - aluetta: 1) suuja leukakirurgia, 2) kliininen hammashoito, johon kuuluvat parodontologia (hampaiden
kiinnityskudosten hoito), kariologia- ja endodontia (paikkaus- ja juurenhoito), protetiikka ja
purennan kuntoutus sekä 3) ortodontia (hampaiston oikomishoito).
Suu- ja leukakirurgian alalla hoidetaan suun ja kasvojen hyvän - ja pahanlaatuiset kasvaimet
rekonstruktioineen, kasvovammat, leukojen alueen epämuodostumat (deformiteettikirurgia),
leukanivelkirurgia, joka vaatii yksilöllisiä implanttiratkaisuja sekä yleisanestesiaa ja / tai
sairaalaolosuhteita edellyttävä suu- ja leukasairauksien diagnostiikka ja hoito.
Kliinisen hammashoidon alalla hoidetaan vaikeaan yleissairauteen tai syndroomaan liittyvät
hampaiden kiinnityskudosten ja limakalvojen tulehdukselliset ja kehitykselliset muutokset,
hampaiston infektiopesäkkeet esim. ennen syöpähoitojen aloittamista tai ennen elinsiirtoa tai
sydänkirurgiaa, iho- ja autoimmuunitauteihin sekä reumasairauksiin liittyvät suun
limakalvosairaudet sekä lasten tai nuoruudessa alkavat hampaiden kiinnityskudossairaudet.
Protetiikan alalla hoidetaan vaikeita purentavirheitä, laajoja synnynnäisiä hammaspuutoksia
sekä suusyöpäpotilaita. Vaativa implanttiprotetiikka hoidetaan yhteistyössä kirurgian ja muiden
kliinisten erikoisalojen kanssa. Lisäksi yleisanestesiassa toteutetaan vaikeasti
kehitysvammaisten, psyykkisesti sairaiden tai vaikeaa yleissairautta sairastavien potilaiden
paikkaus- ja kiinnityskudosten hoito silloin kun se potilaan ko - operaation puutteen tai pelon
vuoksi ei muutoin ole mahdollista hoitaa.
Hampaiston oikomishoitoon kuuluu mm. vaikeiden purentavirheiden (ortognaattinen hoito,
deformiteetit), ja laajojen synnynnäisten hammaspuutosten hoito, uniapneapotilaiden
kojehoito sekä reumalasten purennan hoito.
12
Lastenklinikalle tulee siirtymään Suu- ja leukasairauksien klinikasta kliininen hammashoito
sekä ortodontia.
Vuodeosasto
Suu- ja leukasairauksien vuodeosasto 2 Kirurgisessa sairaalassa toimii 24/7 osastona, koska
valvontaa vaativien potilaiden siirto toiselle osastolle ei ole osoittautunut toiminnallisesti eikä
taloudellisesti järkeväksi. Osastolla on 12 paikkaa: kuusi sairaansijaa ja kuusi päiväkirurgista
paikkaa. Osastolla on vuonna 2014 ollut 1 435 käyntiä, 676 päiväkirurgisesti hoidettua potilasta
ja hoitopäiviä 2 446. Pitkähoitoisten suusyöpäpotilaiden määrä on lisääntynyt. Vuodeosasto ja
sen toiminta siirtyy kokonaisuudessaan tulevaan Trauma-syöpäkeskukseen.
Poliklinikat
Erikoishammashoidon ja Suu- ja leukakirurgian poliklinikka toimii nykyään Kirurgisessa
sairaalassa samoissa tiloissa ja niillä on yhteinen henkilökunta. Tutkimus- ja hoitohuoneita on
16 sekä 2 polikliinistä toimenpidehuonetta, 1 seurantahuone ja 1 tekninen tila.
Töölön sairaalan tapaturma-asemalla on Suu- ja leukakirurgian päivystys, jossa vuonna 2014
oli 2 095 käyntiä. Tämän lisäksi suu- ja leukakirurgian etupäivystäjää konsultoidaan
tarvittaessa monivammapotilaan tutkimuksesta ja hoidosta. Vuoden 2015 alusta Töölön
tapaturma-asemalla aloitettiin asetuksella määrätty ERVA -alueen Suun terveydenhuollon
yöpäivystys klo 21.00 – 8.00 välisenä aikana Suu- ja leukakirurgian päivystyksen yhteydessä.
Suu- ja leukasairauksien klinikassa oli vuonna 2014 yhteensä 24 888 poliklinikkakäyntiä.
Lisäksi suu- ja leukakirurgiassa sekä parodontaalikirurgiassa tehdään vuodessa noin 1 500
päiväkirurgista toimenpidettä kahdessa omassa poliklinikan toimenpidehuoneessa, jolloin
potilas kotiutetaan välittömästi toimenpiteen jälkeen. Yleisanestesiahammashoitoa (paikkaus,
kiinnityskudostenhoito) tehdään vuosittain keskimäärin 220–240 potilaalle (kehitysvammaiset,
pelko- ja yleissairaat potilaat).
Lasten- ja nuorten sairaalassa toimii lasten hammashoidon erikoisala (pedodontia), jossa
tapahtuu alle 18 vuotiaiden, vaikeasti yleissairaiden (esim. syöpälapset, elinsiirto) lasten ja
nuorten suun ja hampaiston hoito (1 739 käyntiä vuonna 2014) sekä yleisanestesiassa
tapahtuva hammashoito (noin 150–160 potilaalle yleisanestesiahoitoa / vuosi).
Vastaanottotoiminta, mukaan lukien yleisanestesiahammashoito, tapahtuu kahdessa
hoitohuoneessa. Lääkärivakanssit (2 kpl) ovat Suu- ja leukasairauksien klinikasta,
hoitohenkilökunta Lasten ja nuorten sairauksien toimialalta. Kliinisen hammashoidon ja
ortodontian polikliininen toiminta, noin 10 000 käyntiä vuonna 2014 (taulukko 5) tulee
siirtymään peruskorjattuihin Lastenklinikan tiloihin.
Leikkaustoiminta
Kirurgisessa sairaalassa on tehty erilaisia toimenpiteitä yleisanestesiassa virka-aikana
yhteensä 2 670 leikkaussalituntia vuonna 2014.
Leukaluiden traumojen leikkaushoitoja on vuosittain 400; osa traumapotilasta siirretään
Kirurgiseen sairaalaan leikattaviksi Töölön sairaalan rajallisen leikkaussaliajan johdosta.
13
Leikkaustoiminta tulee siirtymään lähes kokonaisuudessaan tulevaan Traumasyöpäkeskukseen. Yleisanestesiahammashoito sekä parodontaalikirurgia, noin 400 käyntiä
vuosittain (taulukko 5) tulee siirtymään Lastenklinikan kiinteistöön.
Taulukko 5. Suu- ja leukasairauksien yksikön suoritteet 2014
Kliin.hammasSuu- ja leukaOsasto 2
Vuosi 2014
hoito/pkl
kir/pkl
Päiki ja os.pkl
Yht.
Ensikäynnit
1 206
2 279
3 485
Uusintakäynnit
9 325
4 853
Osasto2,
päikipotilaat
Yht.
•
joista
toimenpiteitä
pkl
735
14 913
327
327
1062
18 725
10 531
7 132
382
(ya-hamm.hoito+
parodontaalikir.
1 097
1 479
2 679
3 769
6 448
Puhelut,
hoitokirjeet
Henkilöstö
Erikoishammashoidon poliklinikalla on 2 apulaisylihammaslääkärin, 1 erikoishammaslääkärin
ja 2 osastonhammaslääkärin vakanssia ja 11 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Suu- ja
leukakirurgian poliklinikalla on 6 erikoislääkärin vakanssia, 1 erikoishammaslääkärin vakanssi
(osastonhammaslääkäri) sekä 4 erikoistuvan lääkärin ja 4 erikoistuvan hammaslääkärin
vakanssia.
Taulukko 6. Suu- ja leukasairauksien yksikön lääkärit 2014
Kliininen
Vakanssi
Kirurgia
hammashoito
Ylilääkäri
1
Osastonylilääkäri
1
Ylihammaslääkäri
1
Apulaisylihammaslääkäri
Erikoislääkäri
1
Ortodontia
1
2
Erikoishammaslääkäri
1
Osastonlääkäri
1
Osastonhammaslääkäri
1
Erikoistuva lääkäri
4
Erikoistuvahammaslääkäri
4
7
4
15
11
5
Yhteensä
2
Hoitohenkilökunta erikoishammashoidon ja suu- ja leukakirurgian poliklinikalla on yhteinen: 1
osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 4 hammashoitajaa, 10 suuhygienistiä, 9
sairaanhoitajaa, 4 osastosihteeriä ja valokuvaaja. Vuodeosastolla 2 on 17 vakanssia: 1
osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 12 sairaanhoitajaa, 2 perushoitajaa ja 1
osastosihteeri.
Jos henkilöstömäärä pysyy ennallaan, tulee Lastenklinikalle siirtymään erikoishammashoidon
poliklinikalta
2
apulaisylihammaslääkärin,
1
erikoishammaslääkärin
ja
2
osastonhammaslääkärin vakanssia ja 11 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Lisäksi
14
hoitohenkilökunnasta erikoishammashoidon poliklinikalta 1 apulaisosastonhoitajan, 4
hammashoitajan, 10 suuhygienistin ja 2 osastonsihteerin vakanssia. Muu henkilökunta siirtyy
Trauma-syöpäkeskukseen.
Taulukko 7. Suu- ja leukasairauksien yksikön hoitohenkilöstö 2014
Vakanssi
Poliklinikka
Vuodeos. 2
Osastonhoitaja
1
1
Apulaisosastonhoitaja
1
1
Hammashoitaja
4
Suuhygienisti
10
Sairaanhoitaja
9
12
Perushoitaja
2
Osastonsihteeri
4
Valokuvaaja
1
Yhteensä
1
30
17
Tukipalvelut
Kuvantamisen palvelut kuuluvat olennaisena osana suu- ja leukasairauksien toimintaan.
Kuvantamismäärät on eriteltynä kohdassa 3.4.
Opetus ja tutkimus
Suu- ja leukasairauksien klinikka osallistuu hammaslääkäreiden ja lääkäreiden perus-, jatkoja täydennyskoulutukseen painopisteen ollessa kuitenkin erikoishammaslääkäri- ja
erikoislääkärikoulutuksessa. Klinikan tutkimustoiminta kohdistuu rekonstruktiiviseen kirurgiaan
ja kudostutkimukseen mm. kantasoluja käyttämällä, suun ja hampaiden infektioiden ja
tulehduksen tutkimiseen ja niiden merkitykselle potilaan yleisterveyden kannalta ja erityisesti
suusyöpäpotilaille. Kallon kasvun ja kehityksen ja niiden häiriöiden tutkimisella on klinikassa
myös vahva perinne ja jalansija.
3.4 HUS-KUVANTAMINEN
Lastenklinikan röntgen tarjoaa kuvantamispalvelut Lastenklinikan, Lastenlinnan ja
lastenpsykiatristen potilaiden lisäksi Helsingin perusterveydenhuollon alle 16-vuotiaille
potilaille, Kätilöopiston ja Naistenklinikan vastasyntyneille sekä läpivalaisututkimusten osalta
Jorvin, Peijaksen, Lohjan ja Porvoon lapsipotilaille.
Lastenklinikan röntgenin tilat sijaitsevat rakennuksen 2. kerroksessa sekä kellarikerroksessa,
yhteensä 823 hum². Tilat jakautuvat siten, että pääosa röntgenpalveluista ja toimistoista on
sijoitettu 2. kerrokseen, yhteensä 503 hum². Magneettikuvausyksikkö tukitiloineen sijaitsee
kellarikerroksessa, yhteensä 320 hum².
15
Taulukko 8. Lastenklinikan röntgen 2014
Modaliteetti
Kuvaushuoneiden
lukumäärä LKL:lla
Natiivi
Ultraääni huoneet (näiden
lisäksi osastokuvauslaitteet)
Magneetti
Tietokonetomografia
Läpivalaisu
2
2
1
1
1
Lastenklinikalle siirtyvän toiminnan kuvantamisen tutkimukset on kuvattu alla olevissa
taulukoissa. Plastiikkakirurgian osalta ei erittelyä ole saatavilla.
Taulukko 9. Suu- ja leukakirurgian kuvantamistutkimukset Kirurgisessa sairaalassa 2014
Erik.hammasTutkimus
Leukakirurgia
hoidon pkl
Vuodeos. 2
Yht.
Natiivirtg
1 891
1 993
536
4 420
0
0
1
1
Kartiokeilatutk.
441
158
18
617
TT-tutk.
296
51
102
449
UÄ-tutk.
95
5
25
125
Varjoainetutk.
Taulukko 10. Kuvantamisyksikön tutkimukset Kirurgisessa sairaalassa (os.8 ja pkl) 2014
Tutkimus
Määrä
Rintarauhasten natiiviröntgen (mammografia)
1 093
Rintarauh. laaja natiiviröntgen (tomosynteesi)
40
Rintarauhasen suurennusröntgen
16
Rintarauh.prep. natiiviröntgen (mammaprep.rtg)
681
Rintarauhasten ultraääni
1 100
Muut radiologiset toimenpiteet
1 621
Yhteensä
4 551
Kliinisen fysiologian yksikkö toimii Meilahden sairaalassa ja siellä tehdään keuhkojen,
sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavia tutkimuksia, rasituskokeita ja
pitkäaikaisrekisteröintejä. Potilasmäärät vaihtelevat päivittäin ollen 60 – 100 / päivä. Suurin
osa potilaista on polikliinisiä.
16
Taulukko 11. KLF Meilahti suoritteet 2014
Suoritteet
Määrä
Hengitysfunktiotutkimukset
3 730
Konsultaatiot
981
Lepo EKG*
18 641
Muut tutkimukset (RR, verinäytteet jne)
1 705
EKG-rekisteröinti, pitkäaikainen
2 566
Spirometriat
8 333
Ultraäänitutkimukset
212
Rasituskokeet
1 273
Hematologiset tutkimukset
711
Näytteenotto (laktaattirasitukset)
190
Diffuusiokapasiteetti, tavallinen perusmittaus
2 852
Valtimoverinäytteen ottaminen
478
Virtaustilavuus-spirometria lausuttuna
1 210
Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio
lausuttuna
4 457
Virtaustilavuus-spirometria ilman lausuntoa
422
Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio ilman
lausuntoa
1 825
* vuoden 2015 aikana lähes kaikki tutkimukset siirtyneet digi-EKG yksikköön
3.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT
3.5.1 Lastenneurologia
HUS:ssa on lastenneurologista poliklinikkatoimintaa Lastenlinnassa sekä Jorvin, Peijaksen ja
Hyvinkään sairaaloissa, ja ostettuina konsultaatioina Länsi-Uudenmaan ja Porvoon
sairaaloissa (loppuvuodesta 2015 omana toimintana Porvoossa ja Lohjalla). Erikoistuneempia,
osin valtakunnallisia, velvoitteita hoitavat Lastenlinnassa sijaitsevat vastaanotot. Lapset,
joiden tutkimus ei onnistu polikliinisesti, mutta eivät tarvitse osastohoitoa, tutkitaan
päiväkeskuksissa, jonne lapset tulevat yhdessä vanhempiensa kanssa yksilöllisen pituisille
hoitojaksoille. Kaikki lastenneurologian osastot ovat Lastenlinnassa, jonne on keskitetty
valtakunnallisesti mm. lasten vaikean epilepsian hoitoa, sisältäen epilepsiakirurgian ja vaikean
liikuntavamman hoitoa mm. kävelyanalyysin avulla. Lastenneurologian päivystyksellinen
toiminta on keskitetty Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Konsultaatioiden avulla
päivystystapauksia hoidetaan myös Jorvin sairaalassa.
Lastenneurologian poliklinikoilla, päiväkeskuksissa ja osastoilla tutkitaan, hoidetaan ja
kuntoutetaan lapsia, joilla on neurologinen sairaus tai vamma tai sellaisen epäily. Epilepsia ja
muut kohtaukselliset tilat, liikuntavammat, kehityshäiriöt sekä perinnölliset neurologiset
sairaudet muodostavat suurimmat yksittäiset sairausryhmät.
Lasten neurologiselle toiminnalle on ominaista työskentely moniammatillisissa työryhmissä,
joissa lääkärin ja hoitajan lisäksi on mukana yksilöllisen tarpeen mukaan fysio-, toiminta- ja
puheterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä sekä erityisopettaja. Tiimitutkimukset
tehdään 1-6 hoitopäivän tiiviinä jaksona. Tutkimukset käsittävät erilaisia arviointeja,
17
haastatteluja, etiologisia tutkimuksia ja konsultaatioita sekä moniammatillista diagnosointia,
kuntoutussuunnittelua ja -ohjausta jne. Joustava tiimityö vähentää mm. kokousaikoja ja
lyhentää hoitojaksoja.
Autismi ja käyttäytymisneurologia -yksikköön Lastenlinnassa kuuluu kolme päiväkeskusta,
joissa tutkitaan ja hoidetaan lasten kehityksellisiä häiriöitä silloin, kun lapsen haastavasta
käyttäytymisestä johtuen ongelmat eivät ole selvitettävissä polikliinisesti.
Kehityshäiriöpäiväkeskus
tarjoaa
palveluita
selkeästi
kehitysviiveisille
lapsille,
Autismipäiväkeskuksessa käy alle 16 -vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on autismin kirjon häiriö.
Käyttäytymisneurologinen päiväkeskus on siirtynyt lastenpsykiatrian kanssa yhteiseen
yksikköön Pasilaan eikä tule LKL:n kiinteistöön.
Autismija
käyttäytymisneurologia
–yksiköstä
Lastenklinikalle
remontoitavaan
päiväkeskukseen siirtyy vuoden 2014 suoritetilaston mukaan 6 747 hoitajan, lääkärin,
psykologin, puhe- ja toimintaterapeutin käyntiä (luvussa ei ole mukana sosiaalityöntekijän,
fysioterapeutin eikä opettajan suoritteet).
Lastenlinnassa sijaitsee Suomen ainoa liikuntavammojen kuntoutushoitoon erikoistunut
yksikkö.
Toiminta
suunnitellaan
uudessa
lastensairaalassa
järjestettäväksi
päiväkeskustoimintana siltä osin, kun se ei vaadi ympärivuorokautista sairaanhoitoa osastolla
eikä ole toisaalta hoidettavissa poliklinikalla. Tällä hetkellä vaikeavammaiset ja
moniongelmaiset liikuntavammaiset lapset (mm. CP, MMC =meningomyeloseele eli
selkäydinkohju tai selkärankahalkio, selkäydinvammaiset, lihastaudit, aivotrauman jälkitilat)
arvioidaan osastolla moniammatillisen tiimin toimesta. (Lihastautisten potilaiden yölliset
hengitysfunktio-tutkimukset vaativat jatkossakin osastoa).
Vuosittainen kuntoutusarvio vie tällä hetkellä keskimäärin 2.5 vrk:tta Päiväkeskukseen tulee
siirtymään tästä toiminnasta noin 1 600 päiväkeskuspäivää vuosittain.
Epilepsia- ja akuutin neurologian osastolla Lastenlinnassa (L11) on lapsilla ja nuorilla ollut noin
2 700 käyntiä moniammatillisen arvion vuoksi; näistä noin 80 % on ollut
erityistyöntekijäkäyntejä, noin 15 % lääkärikäyntejä ja noin 5 % opettaja- / erikoissairaanhoitaja
käyntejä. Hoitopäiviä päiväkeskuksessa tulee olemaan noin 700.
Peruskorjattavaan Lastenklinikkaan siirtyvän lastenneurologian henkilöstön muodostavat noin
6 lääkäriä, 32 hoitajaa, 3,5 sihteeriä ja 23 erityistyöntekijää. Henkilöstöjakauma ja määrä eivät
täysin vastaa nykytilannetta, koska toimintakonsepti muuttuu siirtymävaiheessa.
3.5.2 Lasten audiofoniatria
Tällä hetkellä lasten audiofoniatria toimii Korvaklinikan rakennuksessa, mutta sen on tarkoitus
jatkossa olla osa Lastenklinikan päiväkeskustoimintaa. Päiväkeskusarvioon lähetetään
erityisesti alle kouluikäisiä lapsia kielellisen kehityksen vaikeuksien tai epäillyn
erityisvaikeuden vuoksi, mutta myös kouluikäisiä lapsia vaikea-asteisten oppimisvaikeuksien
vuoksi. Päiväkeskusjakson puitteissa tehtäviä tutkimuksia toivotaan, kun polikliiniset
tutkimukset eivät ole onnistuneet tai ne arvioidaan eri syistä vaikeiksi toteuttaa ja/tai
korvaavien ja tukevien kommunikaatiomenetelmien käytön tarpeen arvio ja käytön aloitus
katsotaan erityisen tarpeellisiksi. Kasvava potilasryhmä on vieraskielisten (kotikieli muu kuin
suomi, ruotsi tai saame) perheiden lapset, joiden kehityshäiriöiden arvioinnissa on
18
menetelmien puutteiden vuoksi erityistä haastetta. Päiväkeskusjakson tavoitepituus on
keskimäärin viisi päivää.
Tällä hetkellä vanhemmat eivät yleensä ole mukana muuta kuin tulo- ja lähtöpäivinä ja
päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa. Jatkossa lisätään vanhempien läsnäoloa
audiofoniatrisessa päiväkeskuksessa.
Tutkimus- ja hoitojakson aikana on tavoitteena säilyttää kuntoutuksellinen näkökulma sekä
jatkaa tutkimus- ja kehitystyötä kielellisen erityisvaikeuden diagnostiikassa, kuntoutuksessa ja
hoidossa.
3.5.3 Lasten yleissairaalapsykiatria
Lasten yleissairaalapsykiatria palvelee HYKS:ssa somaattisen sairauden vuoksi tutkimuksissa
tai hoidossa olevia alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään.
Työryhmä antaa lastenpsykiatrista kriisiapua, ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon ja antaa
lyhytaikaista psykoterapeuttista hoitoa vaikeasti somaattisesti sairaille tai äkillisesti
traumatisoituneille lapsille.
Lasten yleissairaalapsykiatrian yksikön toimintaan sisältyy mm.








vanhempien tuki lapsen vakavan sairauden tai vamman yhteydessä
lapsen ja perheen kriisihoito
lastenpsykiatrinen arviointi ja diagnostiikka sekä tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen
vaikeasta kroonisesta sairaudesta kärsivien lasten psykiatrinen hoito
somaattisen sairauden hoidon tukeminen silloin kun hoitomotivaatiossa on ongelmia
keskosen ja sairaan vastasyntyneen varhaisen vuorovaikutuksen arvio ja
tukeminen
pelokkaasti hoitoon, tutkimuksiin ja toimenpiteisiin suhtautuvan lapsen
auttaminen
sairaalakokemusten jälkityöskentely
Henkilökuntarakenne: 3 erikoislääkäriä ja 1 erikoistuva lääkäri, 3 psykologia, 6 sairaanhoitajaa,
1 osastonsihteeri, osastonhoitajan työhuone on muualla.
3.5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito
Huuli-suulakihalkiokeskus (Husuke) toimii Töölön sairaalassa, lasten erikoishammashoito
Lastenklinikalla ja lisäksi erikoissairaanhoitotasoista hammashoitoa tehdään Suu- ja
leukasairauksien poliklinikalla Kirurgisessa sairaalassa. Hammashoitohuoneita on yhteensä
viisi.
Taulukko 12. Lasten suu- ja leukasairauksien poliklinikkakäynnit 2014.
Husuke
Lasten
Yht.
erik.hammashoito
Käynnit 2014
7 093
1 739
8 832
Husuke
Husuken toiminta perustuu eri erikoissalojen yhteistyöhön. Tiimiin kuuluvat plastiikkakirurgit,
leukakirurgi, korvalääkäri, oikomishoidon ja protetiikan erikoishammaslääkärit, puheterapeutit
sekä hoitohenkilökunta. Husukeen kuuluu poliklinikka sekä leikkaus- ja vuodeosasto.
19
Asetuksella määritetyn halkiohoidon organisaatiossa Husukessa hoidetaan noin 90 %
Suomen halkiopotilaista. Husukeen on keskitetty myös kraniosynostoosien ja niihin liittyvien
oireyhtymien hoito. Lisäksi Husukessa hoidetaan muita lasten plastiikkakirurgiaa vaativia
epämuodostumia sekä vaativia kasvaimia ja vammoja (harvinaiset pään ja kaulan
malformaatiot, vaskulaarianomaliat, synnynnäiset ihon (jätti)luomet, arvet ja vammat sekä
lasten palovammat). Lokakuun alusta v. 2015 alkaen alle 3-vuotiaiden Husuke-lasten leikkausja vuodeosastohoito siirtyy Töölön sairaalasta Lasten ja nuorten sairaalaan. Uuden
lastensairaalan valmistuttua Husuken poliklinikan kautta tulee lapsipotilaita (alle 16v) uuteen
sairaalaan leikkauksiin. Yli 16 v. potilaat siirtyvät aikuisten puolelle plastiikkakirurgisiin
leikkauksiin.
Opetus, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö ovat toiminnassa keskeisiä. Husuke on
kansainvälisesti arvostettu halkiokeskus, joka täyttää ainoana Suomessa eurooppalaisen
halkiojärjestön kriteerit.
Husuken lasten poliklinikan tehokas ja joustava erityisalojen yhteistyö perustuu
vastaanottohuoneiden vierekkäiseen sijaintiin ja yhteisvastaanottoihin. Vastaanottojen
suunnittelussa potilas on keskeinen. Kaikki tarvittavat tutkimukset ja vastaanotot (kirurgi,
korvalääkäri, erikoishammaslääkärit ja puheterapeutti) toteutetaan samalla käyntikerralla.
Hoidosta vastaavat omalääkärit ja omahoitajat. Poliklinikan etuina on koordinoiva Husuken
potilaskanslia ja valo- ja röntgenkuvauksen läheinen sijainti. Poliklinikka toimii myös
hampaiston oikomishoidon ja proteettisen hoidon erikoistumiskoulutusta antavana yksikkönä.
Vuonna 2014 hoitokäyntejä oli 7 093. Hoitokäynnin pituus vaihtelee 0.5-3 h välillä.
Plastiikkakirurgia ja oikomishoito ovat keskeisimmät erikoisalat ja käyntejä on vuosittain
erikoisaloittain noin 2 200-4 000, puheterapiakäyntejä noin 1 100, korvalääkärin käyntejä noin
900 ja protetiikka vastaanottoja noin 450. Valokuvaaja ottaa vuosittain noin 45 000 kuvaa
Husuken potilaista. Oikojahammaslääkärit ottavat itse noin 5 000 hampaistovalokuvaa
vuodessa. Potilaskäyntejä on vastaanotoilla 6-8 / päivä, mutta vaihtelu on suurta.
Henkilöstö
Husuken poliklinikan henkilöstö on esitetty taulukossa 13.
Taulukko 13. Husuke poliklinikan henkilöstö 2014
Vakanssi
Määrä
Lääkäri
6,7
Puheterapeutti
2
Osastonhoitaja
1
Sairaanhoitaja
2
Osastonsihteeri
2
Suuhygienisti
Yhteensä
3
16,7
Lasten erikoishammashoito
Lasten erikoishammashoidon potilasryhmistä esimerkkeinä voidaan mainita syöpäpotilaat,
elinsiirtopotilaat (elinsiirtolasten valtakunnallinen hammashoidon keskus), kardiologiset
potilaat, traumapotilaat ja psykiatriset potilaat. Hammashoito liittyy kiinteästi potilaiden
perussairauden hoitoon ja sen käytännön suorittamisen kannalta vastaanoton toimiminen
20
samoissa tiloissa sairaalan muun toiminnan kanssa on tärkeätä. Vastaanotto toimii myös
HUS:n lasten suu- ja leukasairauksien erikoishoitoa antavana yksikkönä. Tyypillisiä
potilasryhmiä ovat hampaiden kehityshäiriöpotilaat, erilaiset syndroomapotilaat, vaikeiden
hammastraumojen jatkohoito, vuotohäiriöpotilaat, harvinaisia luustosairauksia sairastavat
lapset ja sosiaalipediatriset potilaat. Hammaslääkärin vastaanotolla on tarjolla myös lasten
yleisanestesiahammashoitoa kaikille sairaanhoitopiirin alle 3-vuotiaille lapsille sekä kaikille
vaikeita tai harvinaisia perussairauksia sairastaville lapsille.
Potilaskäyntien määrä on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Vuonna 2014 potilaskäyntejä
oli kahdessa vastaanottohuoneessa yhteensä 1 739. Keskimääräinen hoitokäynti oli 45
minuuttia (0.5-3 h). Potilaskäyntejä on poliklinikkavastaanotoilla noin 5-8 / päivä.
Nykyiset tilat lastentautien poliklinikalla ovat kaksi rtg-kuvauslaitteistolla varustettua
hammaslääkärin hoitohuonetta ja jaettu toimistotila lastenkirurgian päiväkirurgisen yksikön
kanssa yhteensä noin 50 m2. Tilat ovat riittämättömät nykyiseen toimintaan.
Vuonna 2014 vastaanotolla työskenteli 2.2 hammaslääkäriä, jotka ovat Suu- ja
leukasairauksien klinikan vakansseja: 1 osastonhammaslääkäriseniori, 1 erikoistuva
hammaslääkäri
sekä
Helsingin
yliopiston
sivuvirkainen
erikoishammaslääkäri.
Hoitohenkilökuntaan kuului kaksi suuhygienistiä. Vastaanoton käytettävissä on ollut myös osaaikainen osastonsihteeri.
Vastaanoton toiminta on vahvasti verkostoitunut Lastenklinikan muuhun pediatriseen ja
lastenkirurgiseen toimintaan ja on saanut tästä myös kansainvälistä kiitosta.
Taulukko 14. Lasten suu- ja leukasairauksien poliklinikkakäynnit 2014
Vastaanotto
2014
Puheterapeutti
1 105
Plastiikka- ja leukakirurgi
Ortodonttihammaslääkäri
Proteetikkohammaslääkäri
2 377
2 155
427
Korvalääkäri
835
Vaskulaari-konsultaatiot
76
Suuhygienisti
Lasten
erikoishammashoito
114
1 739
Yhteensä
8 832
3.5.5 Lasten erityistyöntekijät
Lastenklinikan ja Lastenlinnan erityistyöntekijät tukevat kukin omalla erikoisosaamisellaan
sairaan lapsen perhettä ja sen toimintakykyä lapsen sairastamisen aikana. Prosessin alussa
selvitetään perheen yksilöllistä tilannetta, voimavaroja ja tuen tarvetta yhteistyössä perheen
kanssa. Perhettä autetaan psykososiaalisen asiakastyön keinoin keskustelun, neuvonnan ja
ohjauksen ja moniammatillisen yhteistyön kautta. Erityistyöntekijät kuuluvat olennaisena
osana vaikeasti ja / tai kroonisesti sairaiden lasten hoitotiimiin.
Erityistyöntekijät ovat
kuntoutusvaiheessa.
myös
keskeisiä
työryhmän
21
jäseniä
diagnoosi,
hoito-
ja
Erityistyöntekijät tapaavat potilaita
Lastenklinikan rakennuksessa.
sekä
Uudessa
Lastensairaalassa
että
vanhan
3.5.6 HYKS Lasten ja nuorten tulosyksikön hallinto
Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto työskentelee tällä hetkellä Lastenlinnassa.
Hallintoon kuuluu toimialajohtaja, hallinnollinen ylilääkäri, talouspäällikkö, tiedottaja, johtava
ylihoitaja, kolme sihteeriä sekä taloussuunnittelija, suunnittelija ja kaksi talouspuolen
toimistosihteeriä. Lisäksi Lastenlinnassa työskentelee Harvinaissairauksien yksikön
osastonylilääkäri ja sairaanhoitaja.
3.5.7 Muu lasten yksiköiden toiminta
Lasten kotisairaanhoito
Kesällä 2012 aloitti toimintansa pitkäaikaissairaiden lasten kotisairaanhoito. Toiminta on
mitoitettu 6-10 lapsipotilaan hoitoringille. Lasten kotisairaalaan eli kotona tapahtuvaan hoitoon
katsotaan sopiviksi sellaiset lapset, joiden sairaus on tarkasti diagnosoitu ja taudinkulku on
kohtuullisen
todennäköisesti
ennustettavissa.
Kotisairaalan
kautta
hoidetaan
trakeostoomapotilaita, hengityshalvaus- tai muuta kroonista sairautta sairastavia sekä
akuuttipotilaita. Yksikön toiminta pitää sisällään kaksi eri moduulia.
Pitkäaikaissairaiden lasten kotihoitotiimit
Tammikuussa 2015 toimivia tiimejä oli kolmetoista HUS-alueella. Suurin potilasryhmä on
trakeostoomapotilaat. Lisäksi hengityshalvauspotilaat, neurologiset potilaat sekä muut
lääkinnällistä laitetta tai muuta tukea tarvitsevat potilaat.
Akuutti kotisairaanhoito
Akuutti kotisairaanhoito tukee Jorvin sairaalan sekä Lastenklinikan päivystyksen tavoitetta
saada potilas jatkohoitoon kotiin osastohoidon sijaan. Kotisairaalassa hoidetaan myös lasten
veri- ja syöpätautien yksikön kotisairaalan potilaat sekä lyhytsuolisyndroomapotilaiden hoito
ensimmäisten elinvuosien aikana. Syöpää sairastavien lasten osalta kotisairaalatoiminnan
tarve on selvästi suurempi kuin mihin tällä hetkellä pystytään vastaamaan.
Taulukko 15. Lasten kotisairaanhoito, henkilöstö 2014
Vakanssi
2014
Lastenlääkäri
1
Osastonhoitaja
1
Apulaisosaston hoitaja
1
Sihteeri
Akuuttikotisairaanhoidon
hoitaja
1
Sairaanhoitaja tiimeissä
2
Lähihoitaja tiimeissä
4
45
Henkilöstön määrä on kasvava
kotisairaanhoidon laajentumiseen.
liittyen
22
hoitotiimien
lisääntymiseen
sekä
akuutti
Taulukko 16. Lasten kotisairaanhoito, käynnit 2014
Yksikkö
Pitkäaikaispotilaiden
hoitotiimit
2014
5 104
Akuutti kotisairaanhoito
Syöpäpotilaiden
kotikäynnit
1700
730*
*mukaan lukien 80 sytostaattipotilasta
Sairaalakoulu
Sophie Mannerheimin koulu on Helsingin opetustoimen esi-, perusopetusta antava sairaalaja erityiskoulu. Sairaalakoulu toimii syksyllä 2015 Lastenlinnassa ja Lastenklinikalla.
Lastenlinnan tilasta luovutaan 2015 vuoden loppuun mennessä ja siellä työskentelevät kaksi
opettajaa siirtyvät Lastenklinikan koulutiloihin. Ryhmissä opiskelevat oppilaat ovat "avooppilaita" eli he ovat avohoidossa ja tulevat kouluun kotoa. Oppilailla on hoitosuhde kesken tai
he eivät ole jostain syystä voineet palata vielä omaan kouluun. Vuodeosastopotilaille opetus
tapahtuu pääasiassa osastoilla, potilashuoneessa. Terveydentilan ja muiden olosuhteiden
salliessa potilaat tulevat sairaalakoulun tiloihin opiskelemaan.
Lastenklinikan yksikössä on käytössä kaksi luokkahuonetta, keittiö, varasto ja opettajien
kanslia. Yksikössä työskentelee kuusi erityisopettajaa. Suuri osa opetuksesta tapahtuu
osastoilla yksilöopetuksena. Pieni osa potilaista voi käydä luokkamuotoisessa opetuksessa.
Oppilasmäärä lukuvuonna 2013–2014 oli 437 ja toteutuneiden koulupäivien määrä 2 570.
Oppilaita oli keskimäärin 13,7 päivässä.
Lastenlinnan neurologisten osastojen oppilaiden opetuksesta suuri osa tapahtuu osastoilla
yksilöopetuksena. Luokkatiloissa tapahtuva opetus ja oppimisvalmiuksien arviointi on
enimmäkseen yksilöopetusta.
Opetus ja tutkimus
Lastenklinikalle
sijoittuvaan
toimintaan
liittyy
lääkäreiden
perusopetusta,
erikoistumiskoulutusta
ja
erityispätevyyksiin
liittyvää
koulutusta.
Lastenklinikan
hammaslääkärin vastaanotto toimii lasten hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen
koulutuspaikkana. Tämä toiminta on Suu- ja leukasairauksien klinikan toimintaa.
Kolmivuotisesta koulutuksesta erikoistuva hammaslääkäri toimii Lastenklinikalla 1,5 vuoden
ajan.
Vastaanotto
toimii
myös
ammattikorkeakoulun
suuhygienistikoulutuksen
harjoittelupaikkana.
Husuke osallistuu lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja jatkokoulutukseen. Helsingin,
Turun, Kuopion ja Tampereen yliopiston oikomishoitoon erikoistuvat hammaslääkärit
seuraavat poliklinikan toimintaa ja leikkauksia 1-4 viikon koulutusjakson ajan. Lisäksi
järjestetään teoriakoulutusta. Koulutusta on myös suuhygienisti- ja sairaanhoitajaopiskelijoille.
Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä työskentelee hoitotyön kliininen opettaja ja
kliininen asiantuntija.
23
Tutkimus
Lastentautien hoidon taso edellyttää jatkuvaa tieteellistä tutkimusta. Tutkijakoulussa on tällä
hetkellä 40 väitöskirjantyöntekijää. Professoreita on 9.
Myös Husukessa tutkimus on aktiivista, myös kansainvälisesti. Eurooppalaisen
halkiokeskusten kansainvälisen tieteellisen satunnaistetun vertailun (Scandcleft randomized
trial) mukaan HUS:ssa järjestettävä halkiohoito on erinomaista.
Lastensairaalassa työskentelevän hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtäviin kuuluu kliininen
toiminta, koulutus, konsultointi ja tutkimus.
4 RAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN KIRURGISEN TOIMINNAN
KEHITTÄMISTARPEET JA HUS -KUVANTAMINEN
4.1 PLASTIIKKAKIRURGIA
4.1.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen
Plastiikkakirurgian kasvuennuste kytkeytyy vahvasti syöpien ja osin haavojen kirurgisen
hoidon määrän lisääntymiseen. Joidenkin syöpämuotojen ilmaantuvuudessa on viime vuosien
ja vuosikymmenten aikana todettu merkittävää kasvua, jonka ennustetaan jatkuvan edelleen.
Hoitomahdollisuudet plastiikkakirurgiassa ovat laajentuneet ja samalla syöpähoidot ovat
lisääntyneet. Virka-aikaisen leikkaussalitoiminnan kasvun syöpäkirurgian osalta vuoteen 2020
arvioidaan olevan noin 30 %. Poliklinikkakäynneistä 1/3 syöpäpotilaiden käyntejä ja näinollen
leikkausajasta noin 1/2 on syöpäleikkauksia. Muutoin kasvu on noin 13 %. Prosessin
kehittämisen vaikutukseksi arvioidaan 10 %. Plastiikkakirurgian toiminnasta siirtyy
suunnitelmien mukaan Lastenklinikalle kaikki se toiminta mikä nyt on Töölön sairaalassa ja
lisäksi osa Jorvin sairaalan plastiikkakirurgisesta toiminnasta. Jorvin toiminnoista
Lastenklinikalle siirtyy suunnitelmien mukaan kaikki rintasyöpäpotilaiden välittömät ja
myöhäiskorjaukset, ihosyöpien leikkaushoito (ei pientoimenpiteet) sekä noin 30 %
haavapotilaista (komplisoituja kielekerekonstruktioita). Palovammayksikkö tulee toimimaan
Jorvin sairaalassa.
Toimintalukuarviot vuodelle 2020 esitetään taulukossa 17.
4.1.2 Tuottavuuden tavoitteet
Plastiikkakirurgian tuottavuutta pyritään kehittämään muuttamalla hoitoprosessia enemmän
päiväkirurgian ja fast track –kirurgian (23h prosessi) suuntaan. Yksikössä hoidetaan
valtakunnallisesti keskitettyjä potilasryhmiä ja tehokkuuden kannalta potilashotellin
käytettävyys tulee olemaan tärkeää.
Syövän ja tapaturmien rekonstruktiomahdollisuuksien kehittyessä odotettavissa on, että
yksikössä hoidetaan enenevässä määrin suuria rekonstruktioita, jotka vaativat leikkauksen
jälkeen tehovalvontaa.
24
4.1.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) plastiikka- ja rintarauhaskirurgia
Plastiikkakirurgian, rintarauhaskirurgian ja leukakirurgian sijoittamisella samaan rakennukseen
saavutetaan merkittäviä synergiaetuja, koska potilaiden hoidossa on usein mukana
useamman erikoisalan asiantuntijat. Potilaita voidaan myös hoitaa hyvin samoilla osastoille.
Husuke-poliklinikan toimintaa voidaan kehittää hyödyntämällä Uuden lastensairaalan ja
Lastenklinikan tilojen läheisyyttä. Konsultaatiomahdollisuudet kasvavat ja yhteistyö uusien
erikoisalojen kanssa laajenee ja helpottuu. Uusia erikoishammashoidon keskitettäviä
lapsipotilasryhmiä ovat esimerkiksi reuma, harvinaiset syndroomat ja vaikeat yleissairaudet
(esim. sydänsairaudet, elinsiirrot, vuotohäiriöt ja hampaiden vaikeat kehityshäiriöt).
Erityislapset tarvitsevat korkeatasoista hammashoitoa yhdessä sairaalassa, lasten ja nuorten
hammashoidon osaamiskeskuksessa, jossa usean alan eritysasiantuntijoita on joustavasti
käytettävissä.
Rintarauhaskirurgian ja plastiikkakirurgian sijoittaminen samaan rakennukseen tarjoaa
selkeitä
synergiaetuja.
Välittömiin
eli
syöpäleikkauksen
yhteydessä
tehtäviin
rintarekonstruktioihin osallistuu kirurgi tai kirurgeja molemmista yksiköistä. Lisäksi
plastiikkakirurgit huolehtivat rintarauhaskirurgian yksikön päivystysajan ongelmista, sillä
rintarauhaskirurgialla ei ole omaa päivystysrengasta.
Myös rintarauhaskirurgialla potilaiden valokuvaus ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen on
tärkeä osa laaduntarkkailua. Rintarauhaskirurgia voi hyödyntää helposti plastiikkakirurgian
valokuvauspalveluja, kun yksiköt sijaitsevat samassa rakennuksessa.
Rintarauhaskirurgia tarvitsee heräämötasoista valvontaa, mutta varsin harvoin. Siksi on
järkevä sijoittaa toiminta samaan rakennukseen, jossa on muita vastaavaa resurssia vaativia
toimintoja (kuten esimerkiksi plastiikkakirurgia).
4.2 RINTARAUHASKIRURGIA
4.2.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen
Rintarauhaskirurgian toimintaprosessien sujuvoittamisella ja tilapäivitysten myötä voidaan
Leiko –toimintana hoitaa jatkossa yli 95 % koko toiminnasta. Leikkauspotilaista voidaan noin
30 % hoitaa päiväkirurgisena ja noin 20 % potilaista voidaan kotiuttaa 23 h heräämön kautta,
kun heräämötiloja muokataan siten, että 23 h heräämötoiminta mahdollistetaan.
Leikkauspotilaista noin 50 % tarvitsee vuodeosastohoitoa. Syöpärekisterin mukaan
rintasyöpäpotilaiden määrä nousee noin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Vuodeosastotoiminta on nopeatempoista. Suurin osa potilaista kotiutuu viimeistään leikkausta
seuraavana päivänä. Päiväkirurgian osuus ei välttämättä merkittävästi lisäänny nykyisestä
tulevaisuudessakaan, johtuen väestön ja siten myös rintasyöpäpotilaiden vanhenemisesta.
Poliklinikkatoiminnan sekä fysioterapiatoiminnan arvioidaan lisääntyvän noin 12 % vuoteen
2020 mennessä. Osastopoliklinikkapotilaiden käynnit voidaan keskittää vuodeosastolta
poliklinikalle. Fysioterapiaohjausta tarvitaan sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen.
Rintasyöpähoitajien vastaanotolla käyvät kaikki syöpäpotilaat.
Toimintalukuarviot vuodelle 2020 esitetään taulukossa 17.
25
4.2.2 Tuottavuuden tavoitteet
Potilaiden kotiuttamista voidaan tehostaa leikkaustoimintaprosessin uudistamisella ja 23 h
heräämötoiminnan käyttöönotolla. Osastopoliklinikkapotilaiden käynnit voidaan keskittää
vuodeosastolta poliklinikalle.
4.2.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö)
Kts. kohta 4.1.3
4.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET
4.3.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen
Yleisanestesiahammaspotilaiden, joista 80–90 % on kehitysvammaisia tai monisairaita
potilaita ja joita ei voida nukuttaa perusterveydenhuollossa, hoitoa jatketaan HUS:n toimintana.
Näille potilaille on varattava 23 h tai päiväkirurgisen osaston palveluja ja 2-3 sairaansijan optio
plastiikkakirurgian osastolta.
Toimenpidehuoneissa tullaan tekemään paikallispuudutuksessa tehtävää suukirurgiaa.
Lisäksi toimenpidehuoneissa tehdään kaksi päivää parodontaalikirurgiaa ja kolme päivää
yleisanestesiassa tapahtuvaa hammashoitoa.
Toimintalukuarviot vuodelle 2020 esitetään taulukossa 17.
4.3.2 Tuottavuuden tavoitteet
Erikoissairaanhoidon
kustannuksia
voidaan
vähentää
lisäämällä
yhteistyötä
perusterveydenhuollon kanssa. Päiväkirurgista ja 23 h heräämötoimintaa voidaan tehostaa
asianmukaisten tilojen myötä. Uusien tilojen myötä osa nykyisin leikkaussaleissa tehtävistä
toiminnoista voidaan siirtää toimenpidehuoneisiin, joissa on mahdollisuus yleisanestesiaan.
Päiväkirurgisten potilaiden osalta tavoitteena on järjestää mahdollisimman vähän
seurantakäyntejä. Potilaan siirtymistä suoraan toimenpiteestä perusterveydenhuoltoon
tehostetaan.
4.3.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö)
Tarvittavat sairaansijat voidaan sijoittaa plastiikkakirurgian kanssa samalle vuodeosastolle.
Samoin 23 h heräämötiloja voidaan käyttää yhdessä muiden erikoisalojen kanssa.
26
Taulukko 17. Lastenklinikalle muuttava kirurginen toiminta 2020
Plastiikkakirurgia, rintarauhaskirurgia, suu- ja leukasairauksien kirurgia
Plast.kirurgia RintarauhasSuu- ja
(Töölö + 1/3
kirurgia
leukasairaudet
Jorvista)
leikkaussalitunnit,
virka-aika
hoitopäivät
vuodeosastolla
lääkärin vastaanotot
toimenpiteet tmphuoneessa
haavapkl/punktiot
hoitajavastaanotto
suuhygienisti
päiväkirurgia
fysioterapia pkl
osastopkl käynnit
(kl.hammashoito +
slk kir.pkl)
10 000
4 000
Traumakeskukseen
13 200
12 780
2 020
2 130
7 000
340
optio 2 ss
13 000
3 000
(v. 2014 tehdään
leikkaussalissa)
5 500
3 090
3 480
800
600
5 500
1 000
Traumakeskukseen
Suoriteluvut eivät sisällä hoitopuheluita, kirjeitä jne.
4.4 HUS-KUVANTAMINEN
4.4.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen
Taulukko 18. Lastenklinikalla tehtävät kuvantamisen tutkimukset 2020
Tutkimus
Panoraamalaitekuvaukset
Intraoraalikuvaukset
Kartiokeilatutkimukset
Ultraääni, suun alue
Määrä
5 000
700
2 000
200
Ultraääni, rintarauhas
1 000
Preparaattien kuvaus
1 000
Magneettikuvaus
1 700
Yht.
11 600
Rintarauhaskirurgian siirtyminen Lastenklinikan kiinteistöön lisää Lastenklinikalla tehtävien
kuvantamistutkimuksien määrää. Naistenklinikalle valmistuvat uudet kuvantamisen tilat
lisäsiiven rakennushankkeen yhteydessä.
Naistenklinikalla tehdään tulevaisuudessa suurin osa rintojen kuvaamisesta, myös
mammografiat ja ultraäänitutkimukset. Lastenklinikalle siirtyy vain yksi ultraäänilaite,
preparaattikuvaus ja mahdollisesti tulevaisuudessa mammografia.
27
Taulukko 19. Kuvantamisen henkilöstö 2020
Vakanssi
SuuRintarauhas- Magneettiradiologia radiologia
kuvaus
Erikoislääkäri
3
1
Erikoistuva lääkäri
2
0.5
Ap.osastonhoitaja
1
Röntgenhoitaja
2
Os.sihteerit
1
1.5
4
1
Lastenklinikalla tulee suunnitelmien mukaan toimimaan suurin osa Kliinisen fysiologian
yksikön toiminnasta. Spirometriatutkimuksista suurin osa siirtyy Lastenklinikalle ja
diffuusiokapasiteettimittauksista sekä valtimoverinäytteistä noin 50 % nykyisestä toiminnasta.
Luuntiheysmittaus Syöpätautien klinikalta siirtyy Kliinisen fysiologian yksikön toiminnaksi
Lastenklinikalle.
Hoitohenkilöstöä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän, koska toiminta
jakautuu useampaan toimipisteeseen; Meilahden sairaala, Malmi, Lastenklinikka.
Luuntiheysmittauksiin tarvitaan kaksi hoitajaa lisää. Lastenklinikalle siirtyy osastonhoitajan ja
osastonsihteerin lisäksi 11 sairaanhoitajaa, joista kaksi on luuntiheysmittauksissa tarvittavia
hoitajia.
Taulukko 20. Lastenklinikalla tehtävät KLF tutkimukset 2020
Suoritteet
Määrä
Hengitysfunktiotutkimukset
4 990
Konsultaatiot
1 030
Lepo EKG
300
Muut tutkimukset (RR, verinäytteet jne.)
1 730
EKG-rekisteröinti, pitkäaikainen
2 730
Spirometriat
9 330
Ultraäänitutkimukset
410
Rasituskokeet
1 300
Hematologiset tutkimukset
800
Näytteenotto (laktoosirasitukset)
130
Diffuusiokapasiteetti, tavallinen perusmittaus
1 430
Valtimoverinäytteen ottaminen
190
Virtaustilavuus-spirometria lausuttuna
970
Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio lausuttuna
4 000
Virtaustilavuus-spirometria ilman lausuntoa
100
Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio ilman
lausuntoa
100
4.4.2 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö)
Kuvantamisyksiköllä tulee olemaan Naistenklinikan kuvantamisyksikön kanssa paljon
yhteistoimintaa. NKL:n uusia kuvantamisen tiloja ja laitteita voidaan hyödyntää jatkossa.
28
5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT
Uuden Lastensairaalan suunnittelussa on huomioitu se, että Lastenlinnan kiinteistöstä
luovutaan ja lastensairauksien toiminnot siirretään sieltä heti, kun uusi sairaalakiinteistö on
käytettävissä. Lastenklinikan kiinteistön peruskorjattaviin tiloihin on suunniteltu siirrettäväksi
sellaisia lasten toimintoja, jotka ovat kuitenkin olennainen osa lastensairaalan normaalia
toimintaa. Lääkärit, erityistyöntekijät ja osittain myös muu henkilökunta tulee jatkossa
työskentelemään molemmissa rakennuksissa saumattomasti. Joustavan toiminnan
mahdollistamiseksi Lastenklinikan ja Uuden Lastensairaalan välille tarvitaan toimiva käytävätai tunneliyhteys. Toimintojen jakautuminen kahteen rakennukseen lisää jonkin verran tiettyjen
tukipalveluiden ja muiden rakennuksen yhteisten tilojen määrää.
Alustavasti Lastenklinikan peruskorjattavaan kiinteistöön on suunniteltu sijoitettavaksi
yhteensä 4 850 hym2, joka jakautuu muun muassa päiväkeskuksen, erityistyöntekijöiden,
opetuksen ja hallinnon, toimistotilojen, sairaalakoulun sekä kotisairaalan kesken. Lisäksi
tiloihin suunnitellaan liikuntasali, terapiahuoneita, varastotiloja ja henkilökunnan pukutiloja.
Tässä hankeselvitysraportissa esitetään alustava kuvaus lasten toiminnoista ja laajuudesta.
5.1 Lasten päiväkeskus
Päiväkeskustoiminta käsittää neurologiset päiväkeskustoiminnot, johon liittyy audiofoniatrian
päiväkeskus Korvaklinikalta. Lasten Husuken toiminta on suurelta osin päiväkeskustyyppistä,
joten se sijoittuu myös tälle alueelle. Myös yleissairaalapsykiatrian tarvitsemat vastaanottotilat
tulevat päiväkeskukseen. Suuri osa erityistyöntekijöistä sijoittuu päiväkeskukseen, jossa
suurin osa heidän potilastyöstään tapahtuu. Husuken poliklinikka on monitoimivastaanotto,
joka on suurelta osin päiväkeskustyyppistä, joten se sijoittuu myös tälle alueelle.
Taulukko 21. Uuden lasten päiväkeskuksen käyntiluvut 2014 ja 2020
Vastaanotto
Lastenneurologinen päiväkeskus
2014
**
2020
14 100*
Audiofoniatria
7 020*
Yleissairaalapsykiatria
1 400*
Husuke (lisäys 1 720)
7 093
8 800*
Lasten erikoishammashoito***
1 739
2 600*
Yhteensä
30 960
*keskimäärin 3 vastaanottokäyntiä / potilas / päivä eri vastaanotoilla
**osin osastotoimintaa, ei vertailukelpoista lukua
***Suu- ja leukasairauksien klinikan toimintaa
5.2 Lastenneurologia
Lastenneurologian kannalta uudessa päiväkeskuksessa tulisi olla toimintaympäristö, jossa
vastaanottohuoneet ryhmitellään soluiksi leikki- ja oleskelutilojen ympärille. Potilaat saapuvat
päiväkeskukseen hoitopäivän ajaksi, ja heille voidaan aikatauluttaa päivän aikana useita
vastaanottokäyntejä, joiden välillä he voivat oleskella ja ruokailla yksikön tiloissa.
Kehityshäiriö- ja autismipäiväkeskuksessa on leikki- ja tehtävätiloja, joissa hoitaja voi arvioida
lapsen toimintaa ja ohjata vanhempia toimimaan haastavissa tilanteissa. Monet epilepsiaa
sairastavat lapset tarvitsevat päiväkeskuspalveluja, koska tiheään toistuvat kohtaukset
vaikuttavat lapsen suoriutumiseen tutkimuksissa eikä polikliinisestä aikataulusta voi pitää
29
kiinni. Oleskelutilat mahdollistavat joustavan ja potilaan tarpeet huomioivan hoitoympäristön
tilanteissa, joissa potilaan hoito vaatii useita peräkkäisiä vastaanottoja ja lyhyttä
vastaanottokäyntiä sekä pidempiaikaista tarkkailua ja seurantaa.
Erityistyöntekijät jalkautuvat osin poliklinikalle ja vuodeosastoille päiväkeskustoiminnan lisäksi.
Erityistyön edellyttämät tilat sijoitetaan Lastenklinikalle, lukuun ottamatta vaativimpia
liikuntatiloja ja poliklinikkatyöhön liittyviä erityistyöntekijöiden tiloja, joiden tilavaraus on otettu
huomioon lasten uudisrakennuksen laajuudessa.
5.2.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen
Lastenneurologialla toimintojen muuttuessa osastotoiminnasta päiväkeskustoiminnaksi,
päiväkeskuksen volyymi luonnollisesti kasvaa. Autismipäiväkeskuksen potilaat tulevat yhä
useammin maahanmuuttajataustaisista perheistä (vuoden 2015 aikana heidän osuutensa on
jo 45 %), ja todennäköisesti osuus tulee kasvamaan edelleen. Autismin esiintyvyys on
nousussa ja maahanmuuttajaperheissä se on vielä selvästi keskimääräistä korkeampi.
Samansuuntaista maahanmuuttajataustaisten lasten osuuden lisääntymistä on huomattu
myös kehityshäiriöpäiväkeskuksen potilaissa. Väestölisäyksen aiheuttaman volyymikasvun
lisäksi, liikeanalyysitoiminnan tullessa yhä keskeisemmäksi liikuntavammaisten hoidossa ja
kuntoutuksessa, tapahtuu volyymikasvua 2020 –luvulle siirryttäessä, arviolta 15 %. Vaikean
liikuntavamman ja spastisuuden analyysissä ja hoidossa HUS:n kuntoutusyksikössä on
Suomen ainoa kliinisessä käytössä oleva liikeanalyysilaboratorio, joka tulee sijaitsemaan
Uuden lastensairaalan puolella. Monitasokirurgiseen konsultaatioon tulevat lapset käyvät läpi
kävelyanalyysin ja siihen liittyvät tutkimukset. Nämä ovat aikaa vieviä ja jakautuvat usein
kahdelle osastopäivälle. Epilepsiakirurgian pre- ja postoperatiiviset arviot lisääntyvät ad. 120
päiväkeskuspäivää.
5.2.2 Tuottavuuden tavoitteet
Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä käyttöön otettavan lean-toiminnan myötä koko
volyymikasvu ei muuttune saman suuruiseksi tilatarpeeksi.
5.2.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö)
Lasten audiofoniatrisen päiväkeskuksen sijoittuessa omaksi moduulikseen kehityshäiriö- ja
autismipäiväkeskustoiminnan välittömään läheisyyteen ja liikuntavammaisten sekä epilepsiaa
sairastavien lasten kuntoutusarvioiden tullessa samaan yhteyteen voitaneen saavuttaa
merkittävääkin resurssien yhteiskäyttöä.
5.3 Lasten audiofoniatria
5.3.1 Kysynnän/potilasvolyymin muutokset
Vaikea-asteisimmat kielihäiriöiset lapset porrastuvat erikoissairaanhoitoon. HUS -piirissä
tämän lapsiryhmän kannalta keskeisen tärkeät puheterapeuttiset kuntoutuspalvelut on
pääasiassa kohtuullisen hyvin järjestetty perusterveydenhuollossa. Näitä palveluita
täydentävät erikoissairaanhoidon kautta HUS:n ostopalvelusopimuksin toteutuvat tai Kelan
kustantamat yksityispalvelut.
30
HUS -piirin erityispiirteenä on edelleen jatkuva väestönkasvu. Lisäksi tämän tulevaisuuden
hahmotelman kannalta erityisen tärkeä on maahanmuuttotaustaisten vieraskielisten perheiden
ja lapsipotilaiden osuuden nopea kasvu. Nykyisen audiofoniatrisen päiväkeskuksen potilaista
noin 40 % kuuluu tähän ryhmään. Maahanmuuttajaväestön kasvu tulee lisäämään pitkälle
erikoistuneiden, korkeaa ammattitaitoa edellyttävien audiofoniatristen palveluiden tarvetta.
Keskeiset lasten audiofoniatrista toimintaa koskettavat yhteiskunnasta heijastuvat haasteet
ovat syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja maahanmuuttajaperheiden kielihäiriöisten lasten
asianmukainen tutkimus ja kuntoutus. Näissä yliopistosairaalan tulee kantaa oma vastuunsa.
Yleisyytensä ja haittaavuutensa vuoksi lasten kehityksellisiä kielihäiriöitä voidaankin pitää
merkittävänä kansanterveysongelmana. Tässä mielessä kehityksellistä kielihäiriötä voidaan
pitää yliopistotasoisen tutkimuksen painopistealueena, johon viitataan HUS tutkimusstrategiassa ja vastaavassa asetuksessa (STM 718/2013).
5.3.2. Tuottavuuden tavoitteet
Tavoitteena on pyrkiä lyhentämään päiväkeskushoitojaksojen pituutta.
5.3.3. Synergiaedut
Suunnitelmissa on lasten audiofoniatrisen päiväkeskustoiminnan siirtäminen Lastenklinikan
rakennukseen omaksi modulikseen muun päiväkeskustoiminnan yhteyteen. Tässä
suunnittelun vaiheessa haetaan synergiaetuja erityisesti kehityshäiriö- ja autismimodulin
kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito
5.4.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutokset
Husuke
Husuken potilaskäynnit tulevat lisääntymään kasvavan väestön ja Husuken uusien
potilasryhmien takia. Uusina potilasryhminä ovat mm. harvinaiset syndroomat ilman halkiota
sekä lasten reumapotilaat ja lasten hammashoidon oireryhtymäpotilaat (käyvät sekä
Husukessa että hammashoidon puolella), jotka aiemmin lähetettiin Kirurgiseen sairaalaan.
Lisäksi synergiaetuna tulevat samoissa tiloissa toimivan lasten erikoishammashoidon
hampaiston kehityshäiriöpotilaat, neurologiset erityispotilaat sekä vaikeat yleissairaudet.
Toimintatapojen muutoksesta johtuen tulee uusi suuhygienistin vastaanotto. Lisäksi vapaa
liikkuvuus ja ulkomaisten potilaiden lisäys vuosittain ja adoptioiden määrän kasvu ja lasten
plastiikkakirurgian kasvava tarve vaikuttavat käyntimääriin. Esteettisten hoitovaatimusten
lisääntyessä hammasprotetiikan tarve kasvaa. Potilaskäyntien lisäys Husuken vastaanotoilla
on vuosittain, 7 % väestöennuste vuodelle 2020 huomioiden, yhteensä noin 1 700. Tämä lisää
myös röntgenkuvauksen ja valokuvauksen tarvetta. Husuken ennustettava potilasvolyymi
vuodelle 2020 on 8 800 potilaskäyntiä. Husuken uutena tukimuotona on lastenklinikan
psykologin vastaanotto ensikäynnin sekä määrävuotiskäynnin yhteydessä potilaalle ja
perheelle.
31
Lasten erikoishammashoito
Potilaskäynnit tulevat lisääntymään Lastenklinikan erikoishammaslääkärillä Husukesta
tulevista uusista potilasryhmistä sekä toimintatapojen muutoksesta johtuen. Arvio
potilaskäynneistä vuonna 2020 olisi 2 600 potilasta (+väestöennuste).
Uusia yhteistyömahdollisuuksia eri potilasryhmien suhteen:
Huuli- ja suulakihalkiot, kraniosynostoosit ja niihin liittyvät oireyhtymät
Harvinaiset pään ja kaulan malformaatiot, vaskulaarianomaliat, synnynnäiset ihon
(jätti)luomet, arvet ja vammat sekä lasten palovammat
Reuma, harvinaiset syndroomat, harvinaiset luustosairaudet ja vaikeat yleissairaudet (esim.
sydänsairaudet, elinsiirrot, vuotohäiriöt)
Hampaiden kehityshäiriöt, vaikeiden hammastraumojen jatkohoito
Sosiaalipediatriset potilaat
Uusia yhteistyötapoja:
Yhteisvastaanotot ja kokonaishoitosuunnitelmat samalla käyntikerralla
Yhteistyö anestesia- ja ilokaasuhammashoidossa, pyritään yhdistämään useita toimenpiteitä
Uusia yhteistyömahdollisuuksia vuodeosastojen ja leikkaussalien kanssa
Suuhygienistien käytön lisääminen
Synergia muihin päiväkeskuksen toimintoihin
5.4.2 Tuottavuuden tavoitteet
Uudessa lasten klinikassa Husuken poliklinikka ja Lastenklinikan lasten erikoihammaslääkärin
vastaanotot tulevat toistensa läheisyyteen. Tämä luo uusia toimintamahdollisuuksia. Kun
monen alan erityisasiantuntijat ovat joustavasti käytettävissä, konsultaatiot helpottuvat, käynnit
tehostuvat ja perheiden odotusajat lyhenevät.
5.4.3 Synergiaedut
Kaikki tarvittavat tutkimukset ja vastaanotot (kirurgi, korvalääkäri, erikoishammaslääkärit ja
puheterapeutti, psykologi ja lasten erikoishammashoito) toteutetaan samalla käyntikerralla.
Tämä järjestely palvelee erityisesti kansallisesti toteutetun halkiohoidon pitkämatkalaisia
potilaita. Hoidosta vastaavat omalääkärit ja omahoitajat.
6 TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT VAATIMUKSET TILOILLE
6.1 PLASTIIKKAKIRURGIA
Plastiikkakirurgialle suunnitellaan kaksi toimenpidehuonetta vaativammille toimenpiteille ja
lisäksi yksi toimenpidehuone kevyemmille toimenpiteille (puudutus- ja sedaatiotoimenpiteet),
joita ei kannata viedä leikkaussaleihin. Nämä huoneet sijoitetaan leikkaussalialueen
läheisyyteen. Polikliinisia vastaanottohuoneita on suunniteltu plastiikkakirurgialle seitsemän,
mutta nämä tulevat suunnitelmien mukaan eri kerrokseen kuin leikkausalialue. Lisäksi
suunnitelmissa on haavapolikliinista toimintaa varten kolme vastaanottohuonetta.
Vuodeosastotilaa suunnitellaan noin 10 600 hoitopäivälle.
32
Vuodeosastotarpeen minimoimiseksi tarvitaan Leiko –toimintaan ja preoperatiivisia käyntejä
varten sopiva tila leikkaussalialueen läheltä ja lisäksi tarvitaan päikialue.
6.2 RINTARAUHASKIRURGIA
Rintarauhaskirurgialle suunnitellaan neljä vastaanottohuonetta, yksi toimenpidehuone, kaksi
huonetta punktioiden tekoa varten sekä hoitajavastaanottohuoneiksi kaksi. Nykyiset
osastopolikliiniset toiminnot suunnitellaan jatkossa tehtäviksi poliklinikalla. Vuodeosastotilaa
suunnitellaan noin 2 100 hoitopäivälle.
Kuvantamispalvelujen läheisyys lisää toiminnan tehokkuutta ja joustavuutta. Patologisista
näytteistä erityisesti jääleikevastausten nopea saaminen on välttämätöntä toiminnan kannalta.
Tämä edellyttää putkipostilinjastoa laboratorion tiloihin.
6.3 SUU- JA LEUKASAIRAUKSIEN KIRURGIA
Suu- ja leukasairauksien kirurgiselle toiminnalle suunnitellaan 14 vastaanottohuonetta.
Laskelmissa on huomioitu suuhygienistien tarvitsemat työtilat. Vastaanottohuoneiden
sijoittamisessa huomioidaan toiminnan vaatimien laitteiden paino ja määrä. Suunnittelussa
tulee huomioida työskentelymahdollisuus sekä oikea- että vasenkätisesti. Toimenpidehuoneita
suunnitellaan kaksi, joista ainakin toiseen tarvitaan yleisanestesiavalmiudet. Nykyisin
toimenpidehuoneissa
tehdään
dentoalveolaarikirurgiaa
ja
parodontaalikirurgiaa.
Toimenpidehuoneissa huomioidaan sänky- ja pyörätuolipotilaiden tilavaade.
Kliinisiä valokuvia otetaan vuosittain noin 15 000.
Kuvantamispalvelujen läheisyys lisää tehokkuutta ja joustavuutta.
6.4 HUS-KUVANTAMINEN
Taulukko 22. Lastenklinikalle sijoitettavat laitteet ja niiden tilatarve
Laite
Tilatarve
Panoraamakuvaus
kuvaustila + 1 pukutila.
Intraoraalikuvaus
kuvaustila + 1 pukutila
KartiokeilaTT
kuvaustila + 1 pukutila
Ultraääni
Mammografia tilavarauksena
2 kuvaustilaa +
2 pukutilaa molempiin
kuvaustila + pukutila
Preparaattikuvaukset
Faxitron + kuvalukija
Magneettikuvaukset
nykyiset MK – tilat
Plastiikkakirurgian kuvantamistarpeet on huomioitu ultraäänitutkimustiloissa.
Lisäksi tarvitaan odotustilat noin 50 potilaalle päivittäin, sanelutilat työasemiin 7 hengelle ja
sosiaalitilat 17 hengelle.
6.4.1 Kliininen fysiologia, KLF
HUS-Kuvantamisen Kliinisen fysiologian (KLF) yksikkö siirtyy tulevaisuudessa Lastenklinikan
A-siiven ylimpään kerrokseen. Meilahden sairaalaan jää Kliinisen fysiologian toiminnoista
spirometriatutkimuksia varten kaksi tutkimushuonetta, diffuusiokapasiteettitutkimuksia varten
yksi tutkimushuone sekä tarvittavat aputilat.
33
Toimistotiloja tarvitaan henkilökunnalle ja työasemille yhteensä 13 kpl. Potilaille isompi
odotustila WC-tiloineen, rasitushuoneita erilaisille tutkimuksille 3 kpl, joista
spiroergometriahuone on tilavampi ja sinne sijoitetaan mm. juoksumatto, suihkullisia
pukuhuoneita 4 kpl ja tavallisia pukuhuoneita 2 kpl, hoitajien kanslia/säätötila 1 kpl ja potilaille
pienempi lähiodotushuone, johon mahtuu sänky sekä lepohuone. Tutkimushuoneita tarvitaan
10 kpl; sydämen ultraäänitutkimushuoneessa sängyn kääntämiselle tilatarve,
histamiinialtistushuoneeseen erillisilmastointi ja kaikissa tutkimushuoneissa laitetilavaraukset.
Lisäksi suunnitelmissa huomioidaan tarvittavat oheistilat ja henkilökunnan sosiaalitilat.
6.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT
Lasten toimintojen sijoittuminen lähekkäin mahdollistaa sen, että jotkut tilat muun muassa
osaryhmätiloista, haastatteluhuoneista, sosiaalitilat ja saniteettitilat sekä vanhempien tilat
voivat olla yhteiset eri työryhmien kesken. Eri työryhmien erityistyöntekijöiden
tutkimushuoneiden mahdollinen sijoittaminen lähekkäin helpottaa resurssien yhteiskäyttöä.
6.5.1 Lastenneurologia ja audiofoniatria
Päiväkeskuksessa tärkeä osa arviointia tapahtuu vastuuhoitajan kanssa leikkitilassa tai
tehtävähuoneissa osin yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhempien mukanaolo on
huomioitava tilasuunnittelussa. Tiloissa ei voi olla ulkopuolisten liikkumista. Lisäksi tarvitaan
huoneita perheiden haastattelua ja ohjausta varten. Autismi- ja kehityshäiriö- samoin kuin
audiofoniatrisen päiväkeskuksen lapsilla on paljon autismikirjon häiriöön liittyviä erityistarpeita,
jotka on välttämätöntä ottaa huomioon tiloja suunniteltaessa.
Vaikeaa epilepsiaa sairastavat lapset tarvitsevat päiväkeskuksessa huoneen, jossa
pitkittynyttä kohtausta voidaan hoitaa ja lapsi voi toipua ollessaan poissa toisten silmistä.
Huoneeseen tarvitaan lääkevarasto (bukkaaliset, rektaaliset ja iv-lääkkeet), imu, happipiste,
elvytyspakki.
Liikuntavammaiset lapset liikkuessaan pyörätuolilla tai muun apuvälineen turvin, tarvitsevat
riittävästi tilaa ja esteettömän kulun. Erilaiset liikkumisen tai siirtymisen apuvälineet, joita lapsi
päivän aikana tarvitsee, ovat yleensä tilaa vieviä (esim. nosturi).
6.5.2 Lasten yleissairaalapsykiatria
Suunnitelmissa on lisätä henkilökuntamäärää kahdella sairaanhoitajalla ja yhdellä lääkärillä.
Tämä lisää vuosittaista potilaskäyntimäärää noin 4 400 käyntiin. Nykyään käyntimäärät ovat
reilut 3 000 käyntiä. Tämä tulee huomioida vastaanottohuoneiden määrän suunnittelussa,
samoin huoneiden riittävä äänieristävyys.
6.5.3 Husuke ja lasten erikoishammashoito
Husuke ja lasten erikoishammashoito tulee jatkossa työskentelemään lähekkäin, mikä
helpottaa toiminnan joustavuutta. Hammaslääkäreiden vastaanottohuoneissa tulee huomioida
työskentelymahdollisuus oikea- tai vasenkätisesti. Toimenpidehuoneiden suunnittelussa
huomioidaan sairaalakaasut ja valmius ilokaasusedaatioon ja laitemäärien vaatimat tilat.
Puheterapeuttien huoneiden videointimahdollisuus edesauttaa potilaiden hoitoa. Kliiniselle
valokuvaajalle studiotilat.
34
Lasten hammashoidon toiminnoista yleisanestesiassa tapahtuva hammashoito ja
osastohoitoa vaativat suu- ja leukasairauksien lapsipotilaat hoidetaan jatkossa uudessa
lastensairaalassa.
6.5.4 Lasten erityistyöntekijät
Erityistyöntekijöille suunnitellaan tilat Lastenklinikan kiinteistöön. Lasten toimintoihin liittyy
useampia erityistyöntekijäryhmiä kuten muun muassa sosiaalityöntekijöitä, fysioterapeutteja,
kuntoutusohjaajia, neuropsykologeja, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja audiofoniatrian
työntekijä sekä lastentarhanopettaja. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan yhteensä 93
henkilöä.
Uudessa Lastensairaalassa on toimistotilarakenne linjattu monitilatoimistoiksi. Tähän olisi
optimaalista pyrkiä myös vanhan Lastenklinikan rakennuksen lasten toimintojen päädyssä.
Joka tapauksessa toimistotilojen on hyvä olla lähellä toisiaan. Erityistyöntekijät osallistuvat
myös tiheästi yhteisten neuvotteluhuoneiden käyttöön.
6.5.5 HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto
Vanhan Lastenklinikan rakennuksessa Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto
tarvitsee toimialajohtajalle, hallinnolliselle ylilääkärille, talouspäällikölle, tiedottajalle, johtavalle
ylihoitajalle, kolmelle sihteerille, kolmelle taloussuunnittelijalle ja yhdelle suunnittelijalle tilat,
neuvotteluhuoneen sekä harvinaissairauksien yksikön osastonylilääkärille, sairaanhoitajalle ja
osastonsihteerille tilat.
Edellä mainitut sopivat ja täyttävät hyvin Lastenklinikan pääsisäänkäynnin läheisyydessä
olevan Skidicumin erillisen pienrakennuksen.
6.5.6 Muu lastenyksiköiden toiminta
Lasten kotisairaanhoito
Lasten kotisairaalan toimitilojen toivotaan olevan mahdollisimman lähellä jotakin ulko-ovea,
jotta lääkintälaitteiden sekä muiden tarvikkeiden kuljetus olisi mahdollisimman ergonomista
työvuoron aikana (lääkintälaitteet painavia, hoitajat täyttävät hoitotarvikkeita autoihin).
Lasten kotisairaalan tiloissa työskentelee lääkäri ja hoitohenkilökuntaa, yhteensä noin
seitsemän henkilöä. Suojakaapillinen lääkehuone tarvitaan lääkkeiden säilyttämiseen ja
valmistamiseen. Viikoittaisia neuvotteluja ja palavereja järjestetään vanhempien kanssa.
Vanhemmille annetaan myös potilaiden kotihoito-opastusta esim. trakeostoma potilaat.
Sairaalakoulu (Sophie Mannerheimin koulun Lastenklinikan osa)
Toimipisteessä on 6-7 erityisopettajaa. Opettajat eivät ole nimettynä somatiikkaan tai neurolle
eikä tietylle osastolle, vaan opetuksen järjestämisestä sovitaan tarpeen mukaan kunkin
osaston kanssa. Kaikki oppilaat, jotka saavat ja kykenevät, voivat tulla ryhmäopetustilaan
opiskelemaan. Näin saadaan opetusresurssi tehokkaaseen käyttöön ja oppilaille voidaan taata
päivittäinen mahdollisuus opetukseen.
35
Tiloja suunniteltaessa tulee huomioida esteettömyys, jotta oppilaat voivat saapua osastoilta
esim. pyörätuoleilla ja tippalaite mukana jne. Infektioriskin vähentämiseksi olisi hyvä, jos
lähistöllä on uloskäynti, jotta kuljetettavat oppilaat pääsevät lyhintä reittiä koulutiloihin.
Yhteisiä tiloja koululla voi olla sairaalan kirjastotoimen ja leikkitoiminnan kanssa, esim.
askartelu- ja keittiötilaa.
Yhteiskäyttöisiä tiloja muiden toimijoiden kanssa voi olla muun muassa perheiden
tapaamistilat, ruokailutilat, varasto- ja sosiaaliset tilat.
Tutkimus ja opetus
Lääketieteellisen opetuksen rakenteen ja tuntimäärien suhteen ei ole odotettavissa oleellisia
muutoksia tarkasteluajanjaksolla. Lääketieteen opiskelijoiden määrässä odotetaan 10–20 %
nousua 2020 mennessä. Tämä on arvio yleisestä lääkärikoulutuksen lisäämistarpeesta sekä
valtakunnallisesti että alueellisesti.
Opetuksen ja tutkimuksen tilat suunnitellaan tiiviisti sairaalaan integroituviksi ja tästä syystä
valtaosa niistä tulee sijoittumaan uuden Lastensairaalan uudisrakennukseen. Tutkimuksesta
vastaavan ylilääkäriprofessorin ja kahdeksan muun professorin toimistot sijoittuvat vanhaan
Lastenklinikkaan. Neljä kliinistä opettajaa sekä hoitotyön kliininen asiantuntija ja kliininen
opettaja sijoittuvat vanhaan Lastenklinikan monitilatoimistoon.
Muuta
Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön linjajohtajille (5) ja ylihoitajille (5) sekä heidän
sihteereillensä toimistotilat vanhaan Lastenklinikkaan. Toivomuksena olisi, että he olisivat
keskenään lähekkäin.
Henkilökunnan sosiaalitiloja riittävästi. Pukukaappitilat lasten toimintojen henkilökunnalle.
7 TILATARVE JA TILOJEN SIJOITTUMINEN LKL RAKENNUKSEEN
7.1 Tilatarpeen laskennasta
Lastenklinikkaan sijoittuvan toiminnan tilatarve on laskettu tilaryhmäkohtaisen analyysin
avulla. Esitetty tilatarve vastaa tässä hankeselvityksessä esitettyjen toiminnallisten ajatusten
ja toimintaprosessien toteutumisen edellyttämien tilojen laajuutta. Tilatarve on laskettu
kokemusperäisesti suhteuttaen tilatarve keskeisten toiminnallisten tilojen määrään. Osin
tilatarvetta rajoittaa olemassa olevan rakennuksen asettamat raamit ja osin uudet tilat, joiden
merkittävää muuttamista ei pidetä tarkoituksenmukaisena.
Tilatarpeen arvioinnissa on huomioitu sairaalan toimiminen yliopistollisena opetussairaalana.
Kaikkien yksiköiden tilat suunnitellaan mitoitukseltaan sellaisiksi, että ne tukevat opetuksen,
tutkimuksen sekä sairaalan henkilökunnan jatkuvan kouluttautumisen tarpeita.
36
7.2 Tilatarve yksiköittäin
7.2.1 Vuodeosastot
Vuodeosastojen sairaansijamäärän mitoitus perustuu yksiköittäin laadittuun ennusteeseen
vuodeosastohoitopäivien määrän kehityksestä vuonna 2020
Rintarauhaskirurgian hoitopäiväennuste on 2 130 hp /v. Plastiikkakirurgian LKL:lle sijoittuvan
toiminnan hoitopäiväennusteeksi on laskettu 10 600 /v. Tämän lisäksi Suu- ja leukasairauksien
potilaiden arvioidaan tarvitsevan käyttöönsä noin 2 ss LKL:lle sijoittuvista sairaansijoista.
Viikko-osastotyyppisessä toiminnassa yhdellä rakennetulla sairaansijalla lasketaan
tuotettavan keskimäärin 269 hp / v. Näin ollen LKL:lle peruskorjausvaiheessa 1 suunniteltavien
vuodeosastojen yhteenlaskettu sairaansijamäärä on 50.
Rakennukseen
sijoitettavat
vuodeosastosairaansijat
jakautuvat
kahteen
vuodeosastokerrokseen, joissa kummassakin 25 – 26 ss. Valtaosa potilaista tulee sijoittumaan
yhden hengen huoneisiin.
Vuodeosastotoiminnan vaatima tilatarve on yhteensä noin 1 600 hym2 (hyötypinta-alaa m2).
7.2.2 Leikkaus- ja anestesiatoiminta
Lastenklinikalle
tulevan
anestesiaja
leikkaustoiminnan
mitoitus
leikkaussaliaikalaskelmaan ja sen perusteella laskettuun saliaikatarpeeseen.
perustuu
Rintarauhaskirurgian leikkaussaliajan arvioidaan vuonna 2020 olevan 4 000 h/v.
Plastiikkakirurgiasta Lastenklinikalle siirtyvä leikkaussalituntimäärä tulee olemaan 10 000 h/v.
Yhteenlaskettu leikkaussalimäärä on 10, kun yhdessä salissa lasketaan suoritettavan noin 1
400 salituntia vuodessa.
Suu- ja leukasairauksien erikoishammashoidon anestesiatoimenpiteitä varten varustellaan
lisäksi kaksi normaalia leikkaussalia kevyempää salia leikkausosastoalueelle.
Leikkaus- ja anestesiatoiminta sijoitetaan Lastenklinikan olemassa olevalle leikkausosastolle
sekä sen yhteydessä olevalle teho-osastolle. Nykyiset kuusi salia ja yksi induktiotila soveltuvat
sellaisenaan tulevaan leikkaus- ja anestesiatoimintaan. Teho-osastolle rakennetaan
mahdollisimman kevein muutoksin kolme uutta leikkaussalia. Lisäksi kaksi eristyshuonetta
muutetaan Suu-ja leukasairauksien erikoishammashoidon toimenpidehuoneiksi.
Leikkausosastoalueelle tullaan suunnittelemaan riittävät tilat päiki-, leiko- ja 23h-potilaiden
hoitoa varten.
Nykyisen leikkaus- ja teho-osastojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 500 brm2. Alueelle
tehdään muutoksia vain rajoitetulle alueelle.
7.2.3 Lastenklinikalle sijoittuva aikuispotilaiden poliklinikkatoiminta
Lastenklinikalle sijoittuu Plastiikkakirurgian, Rintarauhaskirurgian sekä Suu- ja
leukasairauksien poliklinikkatoimintaa. Ajanvarauspoliklinikkatoiminnan tilat tullaan
ryhmittelemään useampaan eri kerrokseen. Tavoitteena on muodostaa erikoisaloittain
toimivia kokonaisuuksia, tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus kuitenkin huomioiden.
37
Plastiikkakirurgian poliklinikkatoimintaan varataan 7 vastaanottohuoneen lisäksi yhteensä 5
huonetta
polikliinisiä
toimenpiteitä
varten.
Rintarauhaskirurgian
erityyppisten
vastaanottohuoneiden lukumäärä on yhteensä 9. Näiden lisäksi varataan tilat fysioterapialle.
Suu- ja leukasairauksien kirurgian tarpeisiin varataan leikkauosastolla sijaitsevien polikliinisten
leikkaussalien lisäksi 14 huonetta erikoishammashoidon tarpeisiin. Poliklinikoiden muut tilat,
mukaan lukien toimistotyöhön varattavat tilat, toteutetaan joustavasti vastaanottotoiminnan
yhteyteen.
Näiden toimintojen yhteenlaskettu tilatarve on noin 1 900 hym2.
7.2.4 Lastenklinikalle sijoittuva Lastensairaalan toiminta
Kuvattu Uuden lastensairaalan hankesuunnitelmassa 30.4.2015. Tilatarve raportin perusteella
5 000 hym2 / 10 000 brm2.
7.2.5 Lastenklinikalle sijoittuva HUS-Kuvantamisen toiminta
HUS-Kuvantamisen toiminta Lastenklinikalla tulee olemaan sinne sijoittuvaa toimintaa
palveleva kuvantaminen sekä olemassa olevan MRI-yksikön pyörittäminen. Lisäksi on
selvitetty, että suurin osa Kliinisen fysiologian yksiköstä voidaan sijoittaa Lastenklinikan
vastaanottotoiminnan yhteyteen.
Rintarauhaskirurgiaa
palvelemaan
Lastenklinikalle
varustellaan
mammografiatutkimusten tilat. Suu- ja hammasradiologiaa varten
tutkimushuonetta ja toiminnan vaatimat muut tilat.
ultraäänija
varataan kolme
7.2.6 Muut Lastenklinikalle sijoittuvat tukipalveluiden tilat ja rakennuksen yhteiset tilat
Ydintoiminnan lisäksi Lastenklinikalle sijoittuvat toimintojen välittömästi edellyttävät
tukipalvelujen tilat. Yhteisinä tiloina rakennuksessa tulee olemaan lähinnä aulat ja niihin
liittyvien palvelujen tilat.
7.3 HANKEOHJELMA
7.3.1 Tilatarpeen yhteenveto
Plastiikkakirurgian, Rintarauhaskirurgian ja Suu- ja leukasairauksien yhteenlaskettu tilatarve
kerrosaloina laskettuna Lastenklinikan rakennuksissa on:
Leikkaus- ja anestesiaosasto: noin 3 500 brm2
Vastaanottotoiminta: noin 3 300 brm2
Vuodeosastot: noin 2 600 brm2
Kuvantaminen: noin 600 brm2
Näiden lisäksi rakennukseen voidaan sijoittaa poliklinikka- tai tutkimustilaa noin 1 400 brm2.
Lastensairaalan tarpeisiin varataan noin 10 000 brm2.
38
Lastenklinikan koko rakennuksen bruttoala on noin 27 700 brm2 ja huoneala noin 23 000
hum2.
7.3.2 Rakennushankkeet
Lastensairaalatoiminnat väistyvät Lastenklinikan rakennuksesta Uuden lastensairaalan
valmistuttua vuoden 2018 aikana. Rakennus esitetään peruskorjattavaksi vaiheittain viimeksi
valmistuneita leikkaus- ja teho-osastoja lukuun ottamatta. Leikkausosaston uudehkot ja hyvin
toimivat tilat pyritään saamaan lastentoimintojen väistyttyä mahdollisimman nopeasti uuteen
käyttöön. Muutokset teho- ja leikkausosastoilla ovat kohtuullisen vähäiset ja ne on tarkoitus
suorittaa viipymättä tilojen vapauduttua.
Nämä tilat eivät kuitenkaan palvele Lastenklinikalle siirtyviä toimintoja ilman ydintoiminnan
muiden tilojen, mm vuodeosaston käyttöönottoa. Peruskorjaus esitetäänkin käynnistettäväksi
ennen leikkausosastojen vapautumista siten, että vuodeosastotilojen peruskorjaus ja leikkausja teho-osastojen muutostyöt valmistuvat samanaikaisesti. Seuraavassa vaiheessa
peruskorjataan rakennukseen siirtyvän toiminnan muut tilat, pääasiassa poliklinikkatilat. Nämä
toiminnat voivat toimia peruskorjauksen ajan rakennuksen siinä osassa, joka peruskorjauksen
viimeisessä vaiheessa peruskorjataan Lastensairaalan Lastenklinikalle palaavia toimintoja
varten. Nämä yksiköt sijoittuvat peruskorjauksen ajaksi Lastensairaalan uudisrakennukseen.
Vaihe 1
Rakennuksen A-siipi sekä osa B-kaaren tiloista peruskorjataan vuodeosasto- ja pkl-toiminnan
käyttöön. 2. ja 3. kerrokseen toteutetaan molempiin 24–26 ss vuodeosastot. Rakennuksen 1.
kerrokseen AA-siipeen sijoitetaan erikoishammashoidon vastaanottotiloja. Rakennuksen 4.
kerroksen käyttötarkoitus tarkentuu hankesuunnittelun yhteydessä; tässä vaiheessa tiloihin
suunnitellaan geneerisiä vastaanottotoimintatiloja ja HUS –Kuvantamisen KLF-tiloja.
Vaiheen 1 laajuus n. 4 700 brm2
39
Vaihe 2
Uuden lastensairaalan valmistuttua vapautuville leikkaus-ja anestesiaosastoille toteutetaan
vaadittavat muutostyöt: teho-osastolle rakennetaan 3 uutta leikkaussalia sekä tehdään muita
vähäisiä muutostöitä riittävien päiki- ja 23h -potilaiden heräämötilojen varmistamiseksi.
Samanaikaisesti kellarikerroksen MRI-yksikön yhteyteen sijoitetaan kuvantamislaitteiden
vaatimat tilat sekä rakennuksen 1. kerroksen aula ym. tukipalvelujen tilat peruskorjataan.
Leikkausosastolla tehtävien muutosten lisäksi muutos- ja peruskorjausalueet yhteensä n. 450
brm2.
Vaihe 3
Peruskorjauksen seuraavassa vaiheessa Lastenklinikan C-siipi ja B-kaaren C-siiven sekä Cja D-siipien välinen rakennusosa peruskorjataan 2.- 4. kerroksen osalta. Näihin tiloihin sijoittuu
kolmeen kerrokseen mm. plastiikkakirurgian poliklinikka- ja vastaanottotoimintaa sekä
toimintoja tukevat toimistot ym. tilat.
Peruskorjattava alue n. 2 800 brm2.
40
Vaihe 4
Lastenklinikan D- ja E-siivet, niiden väliin jäävä alue sekä B-kaari vastaavalta osalta,
peruskorjataan kaikissa 4 kerroksessa lastensairaalatoimintaa varten. Vaihe voidaan
tarvittaessa jakaa useammaksi toteutusvaiheeksi. Rakennuksen F- ja G -osien
peruskorjauksen vaiheista tehdään myös päätökset myöhemmin.
8 HANKKEIDEN AIKATAULUT JA KUSTANNUSARVIOT
Edellä kohdassa 7.3. esitetyt peruskorjaushankkeet ovat aikataulun osalta sidoksissa Uuden
lastensairaalan käyttöönottoon, ensisijaisesti siihen, milloin Lastenklinikan leikkaus- ja tehoosastoalueet vapautuvat lastenkirurgian käytöstä. Kustannusarviot perustuvat tässä
vaiheessa vain hankkeiden laajuuteen ja siihen, että rakennuksen A-osan
ilmanvaihtokonehuoneiden ja vesikaton korjausprojekti on jo toteutettu.
Vaihe 1: Hankkeen suunnittelu käynnistetään viipymättä hankeselvitysvaiheen jälkeen.
Hankesuunnitelma valmistuu syksyllä 2016. Rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2017 ja ovat
valmiina vuoden 2018 lopussa. Vaiheen 1 kustannusarvio on 17 milj. euroa. Mikäli
Lastenklinikan salaojitus toteutetaan tämän hankkeen yhteydessä, kustannusarvio nousee 1
milj. eurolla.
Vaihe 2: Hankkeen suunnittelu ajoittuu vuoteen 2017 ja rakennustyöt toteutetaan viipymättä
tilojen vapauduttua vuonna 2018. Vaiheen 2 kustannusarvio ilman Kuvantamisen
laiteinvestointeja on 4,1 milj. euroa.
Vaihe 3: Suunnittelu pyritään aloittamaan vuonna 2017, rakentaminen käynnistyy 2018 ja
valmistuu 2020. Vaiheen 3 kustannusarvio on 10 milj. euroa.
Lastenklinikan peruskorjausvaihe 4, joka kohdistuu lastensairaalan käyttöön tuleviin tiloihin,
ajoittuu 2020-luvun alkuun. Hanke ja sen mahdollinen vaiheistus suunnitellaan myöhemmin.
Alustava laajuuteen perustuva kustannusarvio on 30 milj. euroa.
41
9 KUSTANNUSVAIKUTUKSET
9.1 TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Lastenklinikan peruskorjaukset jatkokäyttöä varten toteutetaan neljässä, mahdollisesti
useammassakin vaiheessa, joista kolme ensimmäistä ja niihin liittyvät toiminnan järjestelyt on
alustavasti kuvattu tässä raportissa. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu investointipäätösten
jälkeen aloitettavissa hankesuunnitteluprojekteissa. Lasten erikoissairaanhoidon toimintoihin
varattavasta, peruskorjattavasta osasta Lastenklinikkaa on tässä raportissa esitetty periaateja tavoitelinjauksia, mutta toiminnan ja tarvittavien investointien yksityiskohdat suunnitellaan
myöhemmin omina projekteinaan.
HUS:ssa suurten investointien esittämisvaihe sisältää mahdollisimman tarkat ja myöhemmin
hankkeiden edetessä päivitettävät taloudellisten vaikutusten laskelmat. Laskelmat tehdään
käyttäen HUS-Invest for Excel-ohjelmaa, jonka avulla osoitetaan mm. investoinnin vaikutus
toimintayksikön vuositason kuluihin, tuottoihin, tulokseen ja hintakehitykseen. Lastenklinikan
jatkokäytön investointivaiheista 1-3 on koottu alustavat taloudellisten vaikutusten laskelmat ja
ne on yhdistetty yhdeksi investointilaskelmaksi projektin kokonaistaloudellista arviointia varten.
Tässä vaiheessa tiedot ovat suuntaa-antavia, koska mm. siirtyvien toimintojen määrittely on
vielä osittain kesken. Arvio investointien kulu- ja tuottovaikutuksista esitetään tiivistetysti
kohdissa 9.2. – 9.4. Myöhemmin arvioidaan, onko tarpeen tehdä jokaisesta kolmesta
hankevaiheesta erilliset Invest for Excelit.
HUS:n sisäisten vuokrien määrittelyperusteiden mukaisesti tilojen käyttäjiltä veloitetaan niille
osoitetuista tiloista pinta-alaperusteista korvausta. Se sisältää pääomavuokran ns. perusosan
ja uusista investoinneista aiheutuvan pääomavuokran lisäosan sekä ylläpitovuokran.
Lastenklinikan peruskorjaushankkeiden jälkeiset tilakustannukset esitetään jäljempänä
yksiköittäin osana niiden vuotuisten toimintakulujen muutoksen arviota. Hankkeet 1-3 nostavat
sisäisten vuokrien määrää yhteensä 1,6 milj. eurolla vuodessa.
Nykyisen leikkaus- ja teho-osastoalueen korjaus- ja muutostyöt hankevaiheessa 2 sisältävät
pääosin HYKS:n Atek-tulosyksikön vastuulle kuuluvia ja Atekille vuokrattavia tiloja.
Leikkausosaston investoinnin vaikutus sisäisiin vuokriin sisältyy plastiikkakirurgian ja muiden
leikkaussalien käyttäjien palvelujen ostoihin Atekilta, joten hankevaiheen 2 vaikutus vuotuisiin
kuluihin ei sisälly kohdissa 9.2. – 9.4. tilakustannusten muutoksiin vaan palvelujen ostojen
muutoksiin.
Plastiikkakirurgian, rintarauhaskirurgian, suu- ja leukakirurgian sekä HUS-Kuvantamisen
toimintakulut kasvavat yhteensä 11,2 milj. eurolla/vuosi 2020-luvun alkuun mennessä, mikäli
toiminta laajenee, korjausinvestoinnit voidaan toteuttaa ja tila- ja muut resurssit kasvavat tässä
raportissa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Vertailun lähtötasona on 2014/2015 ja laskelmat
ovat hyvin alustavia. Tuottoihin, jotka koostuvat pääosin kuntien palvelulaskutuksesta,
kohdistuu vastaava lisäystarve. Luvut eivät vielä sisällä mahdollisia kasvavien laitepoistojen ja
Tietohallinnon veloitusten vaikutuksia.
9.2. PLASTIIKKAKIRURGIA: toimintakulujen ja –tuottojen muutos
Vuonna 2015 Töölön sairaalassa olevan, Lastenklinikkaan suunnitellun plastiikkakirurgian ja
Jorvin sairaalasta siirrettävän toiminnan toimintakulut ovat yhteensä noin 10,7 milj. euroa
42
vuodessa. Lastenklinikkaan siirtymiseen liitetyt toiminnalliset muutokset ja niiden vaikutus
prosesseihin ja tuottavuuteen sekä kysyntään ennakoitu merkittävän suuri kasvu huomioiden
toimintakuluihin arvioidaan yhteensä 6,8 milj. euron lisäys 2020-luvun alkuun mennessä, kun
tämän raportin mukaiset hankevaiheet 1-3 on kaikilta osin toteutettu. Kasvu sisältää ostojen
lisäyksen
Atek-tulosyksiköltä,
muiden
sairaanhoidollisten
palveluhankintojen
ja
tarvikehankintojen kasvun sekä alustavan arvion henkilöstömenojen muutoksesta.
Kustannusten kasvusta 1,2 milj. euroa on tilakustannusten muutosta verrattuna vuoteen 2015.
Plastiikkakirurgian Lastenklinikkaan siirtyvän toiminnan kuntamaksu- ja muiden tuottojen
määrään arvioidaan vastaava lähes 7 milj. euron vuotuinen kasvu.
9.3 RINTARAUHASKIRURGIA: toimintakulujen ja -tuottojen muutos
HYKS Syöpäkeskuksen rintarauhaskirurgian toimintakulut ovat lähtötilanteessa vuonna 2015
noin 10,2 milj. euroa vuodessa. Ottaen huomioon suunniteltujen prosessimuutosten ja muiden
tuottavuustavoitteiden vaikutus ja toisaalta arvioitu potilasmäärien kasvu henkilöstömenojen
sekä palvelujen ja tarvikeostojen määrään ja tilakustannuksiin ennakoidaan vuoteen 2020
mennessä 2,8 milj. euron kasvu. Määrä sisältää Atek-tulosyksiköltä Lastenklinikassa
hankittavien leikkaustoimenpiteiden ja mm. kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen kustannukset
ja palkkakulujen kasvua 0,4 milj. euroa. Sisäisten vuokrien muutoksen osuus on noin 0,4 milj.
euroa vuodessa.
Rintarauhaskirurgian tuottoihin, joka muodostuvat pääosin kuntalaskutuksesta, ennakoidaan
kulujen kasvua vastaava 2,8 milj. euron lisäys vuoteen 2020 mennessä.
9.4 SUU- JA LEUKASAIRAUDET: toimintakulujen ja -tuottojen muutos
Lastenklinikan tiloihin suunniteltavan suu- ja leukakirurgian toimintakulut ovat lähtötilanteessa
6 milj. euroa vuodessa. Kustannuksiin arvioidaan vuoteen 2020 mennessä 1,2 milj euron
lisäys, josta tilakustannusten muutosta on 0,7 milj. euroa. Arvio tuotoista/vuosi kasvaa
toiminnan laajentuessa vastaavasti 1,2 milj. eurolla.
9.5 HUS-KUVANTAMINEN: toimintakulujen ja -tuottojen muutos
Kuvantamisen KLF-toiminnoista osa siirtyy Lastenklinikan A-osaan peruskorjattaviin tiloihin
Meilahden sairaalan laboratoriosiivestä. Siirtyvän toiminnan kulut vuoden 2015 tilanteessa
ovat noin 2,3 milj. euroa. Toiminnan ennakoidaan vuoteen 2020 mennessä lisääntyvän noin 4
%:lla. Toimintakuluihin ei suunnitella muita muutoksia kuin uusien tilojen aiheuttama
tilakustannusten kasvu noin 350 000 eurolla vuodessa. Tuottojen muutosarvio ilman
keskihintojen korotuksia on 130 000 euroa/vuosi.
9.6 HUSUKE, LASTEN ERIKOISHAMMASHOITO: toimintakulujen ja tuottojen muutos
Esitetään myöhemmin laadittavassa investointiesityksessä ja hankesuunnitelmassa.
43
9.7 LASTENNEUROLOGIA JA MUUT LASTEN TOIMINNOT:
toimintakulujen ja -tuottojen
Esitetään myöhemmin laadittavassa investointiesityksessä ja hankesuunnitelmassa.
10 RISKIANALYYSI
Lastenklinikan hankeselvityksessä on selvitetty eri näkökohdistä kiinteistöön siirtyvien
toimintojen toimintamahdollisuuksia ja tilamitoituksia. Työryhmä on käynyt läpi toimintoihin ja
tilamuutoksiin pohjautuen strategisia, operatiivisia, taloudellisia sekä henkilöstöön liittyviä
riskejä.
Strategiset riskit
Uuden Traumakeskus-Syöpäkeskushankkeen myötä syntyy Meilahden kampuksesta
merkittävä 24/7 toimiva vaativan erikoissairaanhoidon keskus. Lastenklinikan kiinteistön
peruskorjaus ja käyttöönotto täydentää kampuksen kokonaisuuden merkittävän suurella
toiminnalla. Kiinteistöön on tarkoituksella valittu jatkokäyttäjiksi niitä toimintoja, jotka erityisesti
hyötyvät sijainnista Meilahden kampuksella ja tuovat lisäarvoa kampuksen nykyisille
toiminnoille. Plastiikkakirurgia, rintarauhaskirurgia sekä suu- ja leukakirurgian
Lastenklinikkaan suunniteltavat toiminnat ovat merkittäviltä osin vaativaa erikoissairaanhoitoa,
jonka säilymiseen HYKS:n omana toimintana ei sote-uudistuksen yhteydessä sisälly
mainittavia riskejä. Lisäksi suunnittelussa on huomioitu se, ettei Lastenklinikan kiinteistössä
tule jatkossa olemaan päivystyspoliklinikkaa tai teho-osastoa. Työryhmä pitää hyvin vähäisenä
sitä riskiä, että tulevaisuudessa ei tarvittaisikaan nyt peruskorjattavaksi ehdotettavia tiloja. Tilat
suunnitellaan geneerisiksi, joten tarvittaessa loppukäyttäjiä voidaan vaihtaa.
Operatiiviset riskit
Suunnittelun pohjana olevissa volyymiennusteissa on pyritty arvioimaan väestömuutoksen
lisäksi toiminnallisten prosessimuutosten vaikutus tilankäyttöön. Kohtalaisena riskinä
työryhmä näkee sen, ettei nyt suunniteltuja, tehokkaampia prosesseja ja resurssien
yhteiskäyttöä toteutettaisi riittävässä määrin toiminnan siirtyessä Lastenklinikan kiinteistöön.
Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit
Merkittävä riski terveydenhuoltoalalla liittyy osaavan henkilökunnan riittävään saantiin.
Taloustaantuman aikana henkilökunnan saatavuus ei ole ongelma, mutta pitkällä aikavälillä
koko Hyksiä koskien on osaavan henkilökunnan saaminen merkittävä haaste. Tätä riskiä
pienentämään on hankkeessa tavoitteena suunnitella tilat mahdollistamaan lyhythoitoiset,
lean- periaatteille rakentuvat prosessit, joissa ei ole henkilökuntaa työllistäviä, ylimääräisiä
vaiheita. Henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen voidaan vaikuttaa hyvällä
työnantajamaineella, hyvillä toimintatiloilla ja eri ammattiryhmien työnjaon järjestämisellä.
Ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön saaminen ja samalla työnantajalla pysyminen
on kuitenkin suuri riski ja sillä voi olla oleellisia vaikutuksia sairaalan kilpailukykyyn.
Koko Lastenklinikan peruskorjaushanke on suuri ja merkittävänä riskinä työryhmä pitää
tulevaisuuden investointien rahoitukseen käytettävissä olevien resurssien niukkuutta,
huomioiden erityisesti HUS:n muihin rakennuksiin liittyvä suuri korjaustarve. Myös sote44
uudistukseen varautuminen saattaa viivästyttää investointeja koskevaa päätöksentekoa,
jolloin pois käytöstä jäävän Töölön sairaalan kaikille toimintayksiköille ei ole ajoissa
osoitettavia korvaavia toimitiloja ja Lastenklinikan vuonna 2010 valmistuneet suuret
investoinnit jäävät hyödyntämättä.
45