1. No category

Esineoikeuden perusteet kl 2015
Yleistä luentosarjasta
 Osa esineoikeuden pakollisia aineopintoja
 Ti klo 12-14 ja 16-18 sali PI, ke klo 10-12 ja 14-16 sali PII
ja to 12-16 sali PI
 Luennoilla käydään melko ”suoraan asiaan”
 Esineoikeutta
oikeudenalana on käsitelty yksityisoikeuden
johdantokurssilla
 Terminologia ja ruotsin kieli
 http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/esineoikeus/opp
imateriaalit.htm / SLAF
Kuulustelut
 Kuulustelut ti 3.2 klo 8-10 sali PI, 1. uusintakuulustelu ti
24.2. klo 8-10 sali PII, 2. uusintakuulustelu
kesätenttikierroksella ja 3. uusintakuulustelu ti 22.9. klo
10-12 sali PIV
 2.
ja 3. uusintakuulusteluun pitää ilmoittautua kuin tenttiin
 Huom:
olethan ilmoittautunut kurssille!
 Ei saa käyttää lakikirjaa
 Kuulustelua varten pitää lukea myös s. 241-272 ja 551566 teoksesta Esineoikeus eurooppalaistuvassa
Suomessa (2012)
Opintopisteet
 Kurssista saa kaksi (2) opintopistettä
 Luentoja 12 tuntia, 2 tunnin luentokuulustelu ja
lisälukemista vajaat 50 sivua
 Kurssin pitäisi vastata vähän yli 53 tunnin työmäärää:
mistä tarvittavat tunnit tulevat?
 Mahdollisuus lisäpisteisiin luentojen aikana!
 Bonuspisteet
otetaan huomioon vain yhden kerran ja ne ovat
voimassa vain 3.2.2015 ja 24.2.2015 pidettävissä
kuulusteluissa
Luentojen rakenne
 Osa I: Omistusoikeus (äganderätt)
 Pohjana
perinteinen luento-opetus, joitain aktivoivia tehtäviä
 Luentodiat
ovat vain suuntaa-antavia
 Osa II: Rajoitetut esineoikeudet (begränsade
sakrättigheter)
 Rakentuu
suurelta osin etukäteen annettujen tapausten
läpikäymisen varaan
 Tapaukset
käydään läpi to 29.1
 PEREHTYKÄÄ
TAPAUKSIIN ETUKÄTEEN!
OSA I: OMISTUSOIKEUS
1 Omistusoikeus lyhyesti
2 Esine esineoikeudessa
3 Ainesosa- ja tarpeistosuhde
4 Omistusoikeus ja omistajan oikeusasema
5 Määräosainen yhteisomistus
6 Omistusoikeuden saaminen pääpiirteissään
7 Omistusoikeuden luovutus ja luovuttajan velkojat
8 Toiselle kuuluvan oikeudeton luovutus
1 Omistusoikeus lyhyesti
 Omistusoikeus: periaatteessa täydellinen, toiset
poissulkeva yksinoikeus esineeseen nähden
 Jako omistusoikeuteen ja rajoitettuihin esineoikeuksiin
 Rajoitettu
esineoikeus / erityinen oikeus (särskild rätt)
 Omistusoikeuden kohteena voi olla vain esine (sak)
 Yleisesti
esiintyy myös termin laaja-alaisempaa käyttöä
 Saatetaan
puhua esimerkiksi erilaisiin oikeuksiin
kohdistuvista omistusoikeuksista
 Luentosarja:
omistusoikeuden käsitteellä ”suppea”
merkityssisältö
2 Esine esineoikeudessa
2.1 Johdannoksi
2.2 Kiinteät esineet
2.3 ”Erä” esineenä
2.4 Yhdistetyt ja yksinkertaiset esineet
2.5 Erityismerkityksen omaavia esineitä
2.6 Rekisteröitävät irtaimet esineet
2.1 Johdannoksi
 Esine: rajoitettu aineellinen kappale, joka voi olla ihmisen
oikeudellisen vallan alainen
 Onko kyseessä liian suppea määrittely?
 Sana
”esine” voi tarkoittaa, paitsi fyysistä tosioliota, myös
”kohdetta”
 Kirjallisuudessa on toisinaan ymmärretty esineen käsite
laajasti siten, että esineiksi on luettu myös muun muassa
saatavat, yhteisöosuudet ja immateriaalioikeudelliset
objektit
 Luentosarja:
esineen käsitteellä ”suppea” merkityssisältö
2.2 Kiinteät esineet (fasta saker)
 Maapohjasta pidetään kiinteistörekisteriä, joka sisältää
luettelon maa- ja vesialueiden yksiköistä
 Kiinteistörekisteriä
ei saa sekoittaa lainhuuto- ja
kiinnitysrekisteriin (oikeusrekisteri)
 Käytännössä tärkeimpiä rekisteriyksiköitä ovat kiinteistöt,
joina merkitään rekisteriin muun muassa tilat ja tontit
 Tiloista
tai tonteista muodostetaan uusia rekisteriyksiköitä
eritoten halkomalla (klyvning) tai lohkomalla (styckning)
 Kytkentä kiinteän esineen käsitteeseen: kiinteitä esineitä
ovat kiinteistöt (fastighet) ja muut
kiinteistörekisterilainsäädännön mukaiset rekisteriyksiköt
Lähemmin termistä ”kiinteistö”
 Esimerkiksi maakaaressa puhutaan kiinteistön saannosta:
kuinka tämä sopii käsitykseen kiinteistöstä kiinteänä
esineenä?
 Kiinteistön
saanto tarkoittaa täsmällisesti ottaen kiinteistöön
kohdistuvan omistusoikeuden saamista
 On käytännössä hyvin yleistä, että esineeseen
kohdistuvan omistusoikeuden sijasta puhutaan
yksinkertaisesti esineestä
 Myös
luentosarjalla turvaudutaan usein tällaiseen
kielenkäyttöön
 Esimerkiksi
kiinteistön omistusoikeuden luovutusta
tarkoitettaessa saatetaan puhua kiinteistön luovutuksesta
Määräala (outbrutet område) käsitteellisenä
ongelmana
 Tietty konkreettinen alue, ei kuitenkaan rekisteriyksikkö
 Määräalan kauppa on melko yleinen ilmiö
 Kaupan kohde voidaan määritellä kauppakirjassa
esimerkiksi seuraavasti:
 Määräala
x kunnan y kylässä sijaitsevasta z nimisestä tilasta
rn:o w, kiinteistötunnus 1-2-3-4. Määräala on merkitty
paaluilla maastoon ja punaisella värillä liitteenä olevaan
karttaan (maastoon tapahtunut merkintä on ensisijainen
määräalaa lohkottaessa).
 Perinteinen käsitystapa: määräala ei ole esine
varsinaisessa merkityksessä.
 Aiemmin torjuttiin myös ajatus määräalaan kohdistuvasta
omistusoikeudesta, koska vain esine saattoi olla
omistusoikeuden kohde
 Kiinteistöön
saattoi kohdistua määräalan erottamisoikeus
 Nykyään katsotaan kuitenkin yleisesti, että omistusoikeus
voi kohdistua myös määräalaan
 Voisi
olla johdonmukaista kelpuuttaa määräala esineeksi
2.3 ”Erä” esineenä
 Esimerkkejä:
 Säiliössä
on öljyä (100 litraa)
 Keräysämpärissä
 Laarissa
on puolukoita (kilon verran)
on perunoita (1000 kiloa)
 Laatikossa
on samanlaisia jalkapalloja (100 kappaletta)
 Joskus ”erä” jäsentyy esineeksi ilmaisun varsinaisessa
merkityksessä
 Joskus ”erä” on apukäsite, jolla kuvataan erän
muodostavien esineiden muodostamaa kokonaisuutta
2.4 Yhdistetyt ja yksinkertaiset esineet
 Polkupyörä / yhdestä kivestä tehty patsas
 Koostuuko esine toisistaan erotettavissa olevista
osaesineistä?
 Yhdistetty
esine: polkupyörä
 Yksinkertainen
esine: patsas
 Eri asia kuin jako jaollisiin / jaottomiin esineisiin
 Jaollinen
esine: voidaan arvoaan menettämättä jakaa
useampiin samanlaatuisiin osiin (esim. erä öljyä)
Osaesineen esinestatus
 Myös yhdistetyn esineen osaesinettä voidaan pitää
esineenä
 Ajatellaan esimerkiksi polkupyörää ja sen satulaa, joka
voidaan helposti irrottaa siitä
 Polkupyörän satula on polkupyörän osaesine, toisaalta
myös itsessään esine
2.5 Erityismerkityksen omaavia esineitä
 On koko joukko erilaisia sinänsä esineen tunnusmerkit
täyttäviä objekteja, joiden ”esineellisillä” ominaisuuksia ei
ole samalla tavalla relevanssia kuin esineillä yleensä
 Muutamia esimerkkejä:
 Setelit
ja kolikot
 Velkakirjat
 Osakekirjat
2.6 Rekisteröitävät irtaimet esineet
 Viranomaiset pitävät rekistereitä tietyistä irtaimista
esineistä
 Rekisterin pitämisen syyt voivat liittyä esimerkiksi
valvontaan, verotuksen toteuttamiseen tai haluun antaa
mahdollisuus oikeuksien rekisteröimiseen
 Esinetason
rekisteröinti (esinerekisteri) antaa
mahdollisuuden oikeuksien rekisteröinnille (oikeusrekisteri)
 Oikeuksien
rekisteröinti suppeampaa kuin maakaaressa
 Useimmat esinerekisterit koskettavat erilaisia
kulkuvälineitä (alukset, ilma-alukset, ajoneuvot,
vesikulkuneuvot, kalastusalukset jne.)
3 Ainesosa- ja tarpeistosuhde
3.1 Tarpeistoesine pääpiirteissään
3.2 Ainesosa pääpiirteissään
3.3 Oikeuksien yhteisyyden vaatimuksesta
3.4 Tarpeistoesine vai ainesosa?
3.5 Maakaaren sisältämästä erityissääntelystä
3.1 Tarpeistoesine (tillbehör) pääpiirteissään
 Esineellä voi olla sellainen lisämääre, että se on jonkin
toisen esineen tarpeistoesine (pääesine/sivuesine)
 Tarpeistosuhdetta ei voida todeta pelkästään esinetason
havainnoinnin perusteella
 Tarpeistosuhteen oikeusvaikutuksia luonnehditaan usein
siten, että tarpeistoesine jakaa pääesineen oikeudellisen
kohtalon
 Tarpeistoesineen asemassa voivat olla esimerkiksi
lämmitykseen varatut puut, keittiön kaapistot, sähköuuni,
avaimet ja lainhuutoasiakirjat
Tarpeistosuhteen syntyedellytykset (Tepora
2006)
 Taloudellinen yhteenkuuluvuus pää- ja sivuesineen välillä
(sivuesine palvelee pääesineen käyttötarkoitusta)
 Paikallinen yhteenkuuluvuus pää- ja sivuesineen välillä
 Liitossuhde on tarkoitettu pysyväksi
 Pää- ja sivuesineen välillä vallitsee oikeuksien yhteisyys
(useimmiten omistuksen yhteisyys)
Tarpeistosuhteen lakkaaminen
 Pääsääntö: suhteen lakkaaminen edellyttää faktisen
liitossuhteen purkamista
 Esimerkiksi tarpeistoesineen myynti ei itsessään yleensä
riitä lakkauttamaan tarpeistosuhdetta!
Lähemmin yhteisestä oikeudellisesta
kohtalosta
 Jos pääesine esimerkiksi ulosmitataan, ulosmittaus kattaa
myös tarpeiston (UK 4:8.1)
 Toinen esimerkki: jos pääesineen omistaja myy esineen,
ostaja yleensä saa omistusoikeuden myös
tarpeistoesineisiin, mikäli toisin ei ole sovittu
 Ei saa kuitenkaan tehdä liian suoraviivaisia päätelmiä
siitä, että esinettä voidaan systemaattisessa mielessä
pitää toisen esineen tarpeistoesineenä
 Eri
ongelmatilanteita on käsiteltävä tarpeen mukaan
eritellysti
Tehtävä
 A on ostanut asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat
hallinnoimaan tiettyä huoneistoa, tarkoituksin remontoida
huoneisto ja myydä se saman tien edelleen. A vie
huoneistoon remontin ajaksi mikroaaltouunin, joka sopii
täydellisesti keittiön kalusteissa olevaan mikroaaltouunille
tarkoitettuun tilaan. A myy sittemmin osakkeet B:lle, jolle
hän oli järjestänyt yksityisesittelyn, jonka aikana
mikroaaltouuni oli asunnossa.
 AsKaupL 6:3: ”Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon
kuuluvat laitteet ja muut esineet, jotka ovat asunnossa sitä
ostajalle esiteltäessä, sisältyvät kauppaan, jollei toisin ole
sovittu.”
3.2 Ainesosa (beståndsdel) pääpiirteissään
 Samansuuntaista lähestymistapaa kuin tarpeistoon
voidaan soveltaa myös osaesineisiin, joskin tällöin
puhutaan ainesosasta: osaesineellä voi siis olla lisämääre
”ainesosa”
 Ainesosasuhteen syntyedellytykset (Tepora 2006):
 mekaaninen
 liitossuhde
 pää-
liitossuhde pää- ja sivuesineen välillä
on tarkoitettu pysyväksi
ja sivuesineen välillä vallitsee oikeuksien yhteisyys
 Myös ainesosasuhteen osalta on lähtökohtana, että
suhteen lakkaaminen edellyttää faktisen liitossuhteen
purkamista
3.3 Oikeuksien yhteisyyden vaatimuksesta
 Oikeuksien yhteisyyden vaatimus kuuluu niin tarpeistokuin ainesosasuhteen syntyedellytyksiin
 Perustapauksessa pää- ja sivuesineellä on sama
omistaja: vaatimus oikeuksien yhteisyydestä täyttyy
 Käyttöoikeus
yleensä riittämätön
 Entä jos esine on ostettu omistuksenpidätysehdoin siten,
että ostajalla on lupa liittää ostamansa esine toiseen
esineeseen?
 Tietyin
edellytyksin kirjausmahdollisuus MK 14:4.1:n nojalla
Tehtävä
 Rahapulassa oleva A tarjoaa B:lle ostettavaksi vähän
käytetyt alumiinivanteet renkaineen, jotka ovat paikallaan
A:n omistamassa henkilöautossa. A aikoo laittaa tilalle
halvemmat peltivanteet huonommilla renkailla.
 Kauppa tehdään, ennen kuin A ehtii tehdä vaihdon: B
maksaa kauppahinnan.
 Kun C kuulee A:n ja B:n välisestä kaupasta, hän tekee
ostotarjouksen B:lle, joka hyväksyy sen saman tien (B saa
C:ltä itse maksamaansa paremman hinnan).
 A:n haltuun jäänyt henkilöauto ulosmitataan (A:n velka).
3.4 Tarpeistoesine vai ainesosa?
 Erottelulla ei ole yleensä merkitystä oikeusvaikutusten
yhtenevyyden vuoksi: tärkeämpää on rajanveto
tarpeistoesine tai ainesosa / ei kumpaakaan
 Tarpeistoesine on esine olematta yhdistetyn esineen
osaesine; ainesosalla puolestaan on osaesineen status
 Osaesine
on puhtaasti esinetason käsite toisin kuin
ainesosa
 Esimerkki:
A varastaa satulan kaupasta ja liittää sen
polkupyöräänsä
 Ainesosasta puhuminen aiheellista vain, jos kyse on
sinänsä esineenä (sivuesineenä) pidettävästä kohteesta
3.5 Maakaaren sisältämästä erityissääntelystä
 Kiinteistön omistaja saattaa myydä esimerkiksi
kiinteistöön kuuluvan rakennuksen henkilölle, jolle
samalla perustetaan käyttöoikeus kiinteistöön
 Maakaaressa on sallittu tietyin edellytyksin kirjaus, jossa
käyttöoikeuden haltijalle luovutettu rakennus kirjataan
kuuluvaksi käyttöoikeuteen (MK 14:4.1)
 Luovutuksen
täytyy koskea elinkeinotoiminnassa
käytettävää, kiinteistön käyttötarkoitusta palvelevaa
rakennusta
 Kyse
voi olla myös rakennelmasta, koneesta tai laitteesta
 Voitava
kirjata käyttöoikeuteen (MK 14:2)
Ainesosien ja tarpeiston määritys (MK 14:5)
 Kiinteistön omistaja voi tietyissä rajoissa määrittää
ainesosia ja tarpeistoa
 Elinkeinotoiminnassa
käytettävä, kiinteistöllä pysyvästi
sijaitseva kone tai laite
 Voidaan kirjata ilmoitus siitä, että kone tai laite
 1)
ei kuulu kiinteistöön, vaikka se muutoin olisi katsottava
kiinteistön ainesosaksi tai tarpeistoksi
 2)
kuuluu kiinteistöön, vaikka sitä muutoin ei olisi katsottava
kiinteistön ainesosaksi tai tarpeistoksi
 Vain parhaalle etusijalle / tarvittavat suostumukset
4 Omistusoikeus ja omistajan oikeusasema
4.1 Johdannoksi
4.2 Omistajan primäärioikeus
4.3 Omistajan kelpuutusmuodot
4.4 Dynaaminen suoja
4.1 Johdannoksi
 Omistusoikeuden kohde: kiinteä tai irtain esine
 Omistusoikeus / omistajan oikeusasema
 Simo Zittingin (1915-2012) kolmijako: omistajan primäärieli hallintaoikeus, omistajan kelpuutusmuodot ja
tietynasteinen dynaaminen suoja
Tehtävä
 Millaisissa eri tilanteissa omistaja saattaa edukseen
turvautua perusteluun ”koska esine kuuluu minulle”,
”koska omistan sen” tai ”koska olen omistaja”?
 Pyri mahdollisimman yksinkertaisiin ja konkreettisiin
esimerkkeihin kuten ”Anna tuo kirja tänne, se on minun”
 Entä jos joku muu esittää omistajan ”vahingoksi”
perustelun ”koska se on sinun”?
4.2 Omistajan primäärioikeus
 Omistajan oikeusaseman ydinmomentti
 Liittyy
esineen faktiseen käyttöön
 Esimerkiksi omistajanvaihdoksen ytimessä on omistajan
hallintaoikeuden subjektin vaihdos
 Omistusoikeuden
luovutuksen kohteena on Zittingin oppien
mukaan omistajan hallintaoikeus (ägarens besittningsrätt)
 Voitaisiinko omistusoikeus itse asiassa määritellä
omistajan hallintaoikeuden käsitteen avulla?
 Käsite
tavalla
voidaan myös ymmärtää osin Zittingistä poikkeavalla
Henkilörelaatioiden taso
 Jos A omistaa tietyn esineen, liikkeelle voidaan lähteä
seuraavasta:
 A:ta
ei ole kielletty käyttämästä esinettä määrätyllä tavalla
missään henkilörelaatiossa (A-B, A-C jne.)
 Muilla
henkilöillä on tiettyjä käyttäytymisvelvollisuuksia
suhteessa A:han (esim. kielto käyttää esinettä)
 Huom: kyse on vain lähtökohdista!
 Omistajan
käyttövapaudella on rajoituksia
 Käyttöoikeudet,
jokamiehenoikeudet (allemansrätt) jne.
 Omistusoikeuden perinteinen hahmotus: periaatteessa
täydellinen, toiset poissulkeva yksinoikeus esineeseen
Omistajankanteet
 Entä jos joku toimii vastoin niitä velvollisuuksia, joita
hänellä on omistajaa kohtaan?
 Menettelyllä voi olla erilaisia varallisuusoikeudellisia ja
rikosoikeudellisia seuraamuksia
 Omistajan turvana on myös se, että hän voi nostaa
omistajankanteeksi luokiteltavan kanteen
 Hallintakanne:
esine on ilman perustetta vastaajan
hallinnassa
 Kieltokanne:
vastaaja häiritsee omistajaa esineen käytössä
tai esimerkiksi käyttää esinettä kiellonvastaisesti
4.3 Omistajan kelpuutusmuodot
 Omistajan kompetenssi ilmaisee
kelpoisuutta/kompetenssia/kykyä/pystymistä
 Esimerkiksi
kyky saada aikaan esineen siirtyminen
omistuspiiristä toiseen
 Omistajan oikeusasemaan kuuluu yleensä useita erilaisia
kompetenssimuotoja kuten:
 Luovutuskompetenssi
 Rajoitettujen
(överlåtelsekompetens)
esineoikeuksien perustamiskompetenssi
(kompetens att upplåta begränsade sakrättigheter)
 Periytyvyyskompetenssi
(kompetens att ärvas)
 Henkilöluottokompetenssi
(personkreditkompetens)
Lähemmin henkilöluottokompetenssista
 Ilmenee aineellisen normiston ja aineellisen oikeustilan
tasolla
 Ulosottokaaressa on sääntelyä, jonka nojalla ulosmittaus
voi tulla kyseeseen, vaikka ulosottomiehellä ei ole
varmuutta henkilöluottokompetenssin olemassaolosta
 Näitä
säännöksiä on varottava sekoittamasta
henkilöluottokompetenssin kannalta relevantteihin oppeihin
Henkilöluottokompetenssi ja luovutus
 Pääsääntö: luovutuksensaajalle syntyy
henkilöluottokompetenssi yksin luovutustoimen
perusteella
 Entä
pätemättömät luovutukset?
 Luovutuksensaajan henkilöluottokompetenssista ei
seuraa automaattisesti, että luovuttajan vastaavan
kompetenssin pitäisi lakata
 Esimerkki:
A myy B:lle juoksevan velkakirjan, joka jää A:n
haltuun (VKL 22.1 §)
4.4 Dynaaminen suoja
 Nykykäsitys dynaamisesta suojasta rakentuu Simo
Zittingin esittämän teorian varaan
 Dynaaminen suoja ilmenee erilaisissa vaihdannan
ongelmatilanteissa, joissa kaksi suojattua positiota osuu
yhteen
 Teorialla on erinäisiä ongelmakohtia, mutta niihin ei
puututa tällä luentosarjalla
 Zittingin
teoriassa käytetään määrätyllä tavalla hyväksi
analyyttistä tehottomuusoppia, jota nykyään kutsutaan
yleensä analyyttiseksi pätemättömyysopiksi
Eri henkilörelaatioiden erottelu Zittingin
mukaan esimerkin avulla
 Oletetaan, että A myy kiinteän tai irtaimen esineen B:lle
 B:n oikeusasemaa voidaan tarkastella suhteessa (1)
luovuttajaan A, (2) A:n edeltäjään X ja (3) toiseen
seuraajaan Y
 Muun muassa relaatiota A-B voidaan nimittää
asianosaissuhteeksi
 Esimerkiksi relaatiot X-B ja Y-B ovat sivullissuhteita
 Takautuva
sivullissuhde / etenevä sivullissuhde
(tredjemansrelation framåt och bakåt)
5 Määräosainen yhteisomistus
5.1 Yleistä
5.2 Yhteisomistuslaki keskeisenä säädöksenä
5.3 Kiinteistöä koskeva hallinnanjakosopimus
5.4 Yhteisomistusesineen ulosmittaus
5.1 Yleistä
 Omistusoikeus saattaa kuulua yhtä useammalle henkilölle
 Yhteisomistuksen päämuoto: määräosainen
yhteisomistus (samäganderätt med kvotdelar)
A
ja B omistavat esimerkiksi kiinteistön yhdessä niin, että
A:lle kuuluu 1/3 ja B:lle 2/3 omistusoikeudesta
 Keskeinen
säädös: laki eräistä yhteisomistussuhteista
 Tunnetaan myös jaoton yhteisomistus
 Ennen
 Usein
1.1.1930 solmitut avioliitot
mainitaan myös avoimet yhtiöt ja kuolinpesät, mutta
nämä esimerkit eivät ole ongelmattomia
5.2 Yhteisomistuslaki keskeisenä säädöksenä
 YhtOmL 1.1 §: Kun kaksi tai useammat omistavat
yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa,
noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä
säädetään.
 Säädös on suunnattu tilanteisiin, joissa
yhteisomistussuhde vallitsee
 Yhteisomistuslain säännöksiä on soveltuvin kohdin
noudatettava myös, kun osakkeeseen,
osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen
arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle
tai useammalle (YhtOmL 1.2 §)
 Yhteisomistajalla on luovutuskompetenssi oman
osuutensa osalta; valta määrätä osuudesta myös muilla
tavoilla (YhtOmL 3 §)
 Kun esine kuuluu yhtä useammalle, syntyy aivan
omanlaisiaan esineen käyttöä koskevia ongelmia
 Lähtökohta:
omistajat voivat sopia esineen käytöstä
haluamallaan tavalla
 Tarvittaessa
johtoa saadaan yhteisomistuslaista kuten 3
§:stä, jonka nojalla yhteisomistaja saa käyttää esinettä
hyväkseen niin, että hänen toimenpiteensä eivät loukkaa
muiden omistajien vastaavia etuja ja oikeuksia
Yhteisomistuksen päättäminen (YhtOmL 9 §)
 Yhteisomistajalla on oikeus saada osansa yhteisestä
esineestä jakamalla erotetuksi
 Tuomioistuimella on tietyin edellytyksin valta määrä, että
esine myydään yhteisomistussuhteen purkamista varten
 Esineen
jakaminen ei ole mahdollista
 Jakaminen
aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia
 Jakaminen
alentaisi huomattavasti esineen arvoa
 Sääntelyn lähtökohtainen tahdonvaltaisuus
5.3 Kiinteistöä koskeva hallinnanjakosopimus
 Kiinteistön yhteisomistajilla on mahdollisuus sopia
kiinteistön käytöstä ja hallinnasta (avtal om delning av
besittningen)
 Esimerkki: A:n ja B:n on tarkoitus rakentaa kiinteistölle
omakotitalot ja autotallit. Sopimuksella luodaan kolme
aluetta, yksi A:lle ja kaksi B:lle (toinen taloa ja toinen
autotallia varten)
 Paritalokiinteistöt / rintamamiestalot käytännössä tärkeinä
esimerkkeinä
Hallinnanjakosopimuksen kirjaaminen
 Yhteisomistajien sopimus kiinteistön hallinnasta saadaan
kirjata MK 14:3:n mukaan
 Kirjaus kohentaa monessa suhteessa yhteisomistajan
oikeusasemaa
 Kirjaamiskelpoinen hallinnanjakosopimus voidaan tehdä
joko määräajaksi (enintään 100 vuotta) tai toistaiseksi
voimassa olevaksi
 Voiko rakennus olla yksinään kirjaamiskelpoisen
hallinnanjakosopimuksen kohteena?
5.4 Yhteisomistusesineen ulosmittaus
 Yhteisomistajalle kuuluva osuus on mahdollista ulosmitata
 Lähtökohta: omistusoikeutta ei saa kokonaisuudessaan
ulosmitata yhteisomistajan velkojen maksamiseksi, koska
ulosmittaus kohdistuisi osin toiselle kuuluvaan
 Osuuden ulosmittaus voi kuitenkin olla tehotonta
 Ulosottokaaressa on erityissääntelyä, jonka nojalla
yhteisomistusesine saatetaan tietyin edellytyksin
ulosmitata kokonaisuudessaan
 Sääntelyssä
on luonnollisesti pyritty ottamaan
asianmukaisesti huomioon myös muiden omistajien intressit
Ulosottokaaren 4:73.1
 Määräosin omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan
ulosmitata, vaikkei se vastaa hakijan saatavasta, jos:
 1)
sen myynti todennäköisesti tuottaa velallisen osalle
huomattavasti korkeamman kertymän kuin velallisen
osuuden myynti;
 2)
hakijan saatava ei todennäköisesti kerry velallisen
osuuden myynnistä; ja
 3)
ulosmittauksen merkitys ei ole selvässä epäsuhteessa
siitä aiheutuvaan haittaan nähden.
 On puhuttu kertymä-, intressi- ja
suhteellisuusedellytyksestä
Poikkeuksia (UK 4:73.2)
 Ulosmittaus käy päinsä, jos kaikki yhteisomistajat siihen
suostuvat
 Yhteisesti omistettua kiinteistöä ei saa ulosmitata, jos
sopimus hallinnan jakamisesta on kirjattu
Myyminen ja kauppahinnan jakaminen
 Myymisestä on erityissääntelyä UK 5:81-83:ssä
 Ulosottomiehen
tulee varata yhteisomistajille tilaisuus esittää
tarjouksia velallisen määräosasta
 Myynti
edellyttää, että kauppahinta vastaa käypää hintaa
 Vakituisen
asunnon erityisasema
 UK 6:7: Jos määräosin omistettu esine on ulosmitattu ja
myyty, kertynyt kauppahinta jaetaan ensin määräosien
mukaisessa suhteessa.
6 Omistusoikeuden saaminen pääpiirteissään
6.1 Yleiskuva erilaisista saannoista
6.2 Valtaus klassisena alkuperäisenä saantona
6.3 Esinetason muutokset
6.4 Luovutussaannot
6.1 Yleiskuva erilaisista saannoista (förvärv)
 Saannoiksi sanotaan oikeustoimia ja oikeustekoja, jotka
yksin tai yhdessä muiden oikeustosiseikkojen kanssa
tuottavat omistusoikeuden (Zitting – Rautiala 1982)
 Tunnetaan koko joukko erilaisia saantoperusteita, joita on
ryhmitelty muun muassa alkuperäisistä, johdannaisista ja
kumoavista saannoista puhumalla
 Tavallisin peruste omistusoikeuden saamiselle on
luovutus (luovutussaannot)
 Esimerkkejä
muista saannoista: valtaus, valmistaminen,
löytö ja pakkolunastus
6.2 Valtaus klassisena alkuperäisenä saantona
 Isännättömän esineen haltuun ottaminen
omistamistarkoituksessa (ockupation)
 Perinteisin saantomuoto, jolla ei nykyään ole samaa
merkitystä kuin aikanaan
 Esimerkki: joesta saatu kala- tai rapusaalis
 Valtauksen kohteena voi olla myös esine, jonka aiempi
omistaja on hylännyt
 Nykypäivän
hankalia tilanteita: roskalaatikoiden viereen
jätetyt esineet, elokuvateatteriin jätetyt tyhjät pullot ja tölkit
Suhde jokamiehenoikeuksiin
 Jokamiehenoikeuksiin luetaan yleensä esimerkiksi villinä
kasvavien marjojen poiminta
 Esineoikeuden näkökulmasta kysymys on valtauksesta
 Teoreettinen hankaluus: ovatko marjat omistajattomia?
 Kirjallisuudessa
 Valtausta
on esitetty erilaisia kantoja
on pidetty mahdollisena siitä riippumatta, ovatko
marjat ja muut vastaavat kohteet todella ”isännättömiä”
 Voisiko omistajalla olla ainakin joissain rajoissa valta
kieltää marjanpoiminta?
Rikoslaissa oleva sääntely
 Rikoslain 28 luvussa on sääntelyä varkaudesta,
kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä
 Kantaa on otettu myös jokamiehenoikeuksiin
 RL 28:14: ”Tämän luvun säännökset eivät koske maassa
olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden käpyjen tai
pähkinöiden taikka luonnonvaraisten marjojen, sienten,
kukkien tai, jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta, muiden
sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta.”
6.3 Esinetason muutokset
 Esinetasolla voi tapahtua erilaisia muutoksia, joilla saattaa
olla relevanssia myös oikeustasolla
 Esineitä voidaan yhdistää niin, että niiden erottaminen
olisi mahdotonta tai taloudellisesti hyvin
epätarkoituksenmukaista
 Esineet saattavat sekoittua toisiinsa (yhdistämisen lähiilmiö tai alalaji)
 Esineestä, kuten jostakin raaka-aineesta, saatetaan
työstää olemukseltaan uudenlainen esine
Yhdistäminen (sammanfogande)
 Kun kaksi irtainta esinettä yhdistetään, toisinaan on
mahdollista todeta toinen esineistä pääesineeksi
 Aksessiosaanto: pääesineen omistaja saa sivuesineen
omistukseensa
 Tarkat
edellytykset osin täsmentymättömät
 Huom:
erotettava ainesosasuhteen syntymisestä!
 Jos kumpaakaan esineistä ei voida pitää pääesineenä,
oikeuskirjallisuudessa on pidetty mahdollisena
yhteisomistussuhteen syntymistä
Sekoittuminen
 Sekoittuminen saattaa johtaa uuden esineeseen
syntymiseen
 Esimerkki:
 Kun
kaksi öljyerää (300 ja 600 litraa) sekoittuvat
syntyvä uusi esine on jaollinen, se tulee alkuperäisten
omistajien yhteisomistukseen
 Entä jos sekoittuminen ei johda esinetasolla uuden
esineen syntymiseen varsinaisessa mielessä?
 Esimerkki:
samanlaiset ja –sisältöiset laatikot sekoittuvat
 Yhteisomistussuhteen
syntyminen vaikuttaa järkevältä
vaihtoehdolta myös tällaisessa tilanteessa
Problematisointia: KonkurssiL 5:6
 KonkurssiL 5:6:n mukaan konkurssipesään ei kuulu
velallisen hallinnassa oleva omaisuus ”joka voidaan
erottaa velallisen omaisuudesta”
 HE 26/2003: ”Ehdotettu säännös on voimassa olevan
oikeuden mukainen ja toteuttaa yleisiä esineoikeudellisia
periaatteita. Jos velallisen ja sivullisen omaisuus ovat
sekoittuneet toisiinsa, ne ovat menettäneet
yksilöitävyytensä. Sekoittuminen voi tapahtua monin eri
tavoin. Sivullisen omaisuus on voitu liittää osaksi
velallisen omaisuutta tai kysymyksessä voi olla esine, jota
ei voi erottaa velallisen muusta samanlajisesta
omaisuudesta.”
Valmistaminen (specifikation)
 Esineeseen saatetaan kohdistaa työtä, jonka myötä esine
muuttuu toiseksi: syntyy uusi esine. Kenelle kuuluu uuden
esineen omistusoikeus, jos alkuperäinen esine on
kuulunut muulle kuin valmistajalle?
 Valmistajasta saattaa tulla esineen omistaja, mutta
säännöt eivät ole selviä
 Merkitystä voi olla niin työpanoksen arvolla suhteessa
aineiden arvoon kuin sillä, onko valmistaja toiminut
vilpittömässä mielessä
6.4 Luovutussaannot
 Laaja merkitys: kaikki tilanteet, joissa omistajanvaihdos
perustuu luovutukseksi katsottavaan tahdonilmaisuun
 Suppea merkitys: inter vivos tapahtuvat luovutukset
 Esimerkiksi
 Sen
kauppa, vaihto ja lahja
sijaan esinelegaattiin perustuva omistajanvaihdos ei
jäsenny luovutussaannoksi
Kaupan käsite maakaaressa
 Luovutuksella on maakaaressa melko suppea sisältö,
mikä käy ilmi jo MK 1:1:stä:
 ”Omistusoikeus
kiinteistöön saadaan kaupalla, vaihdolla,
lahjana tai muulla luovutuksella niin kuin tässä laissa
säädetään. Perintöön, testamenttiin, ositukseen,
lunastukseen sekä muutoin muuhun kuin luovutukseen
perustuvasta kiinteistön saannosta säädetään erikseen.”
 Käsitteellinen hahmotuskysymys: onko esimerkiksi
kauppa luovutus vai onko kyse ennemmin siitä, että
kauppaan sisältyy luovutus?
Omistusoikeus muulle kuin
luovutuksensaajalle
 Omistusoikeus voi poikkeuksellisesti tulla muulle kuin sille
henkilölle, jonka hyväksi luovutusta tarkoitetaan
 Käytännössä tärkein erityistilanne: välillinen edustus
 Luovutuksensaaja
toimii ”omissa nimissään, päämiehen
lukuun”
 Tarkoituksena
voi olla myös, että kohde tulee
luovutuksensaajan ja päämiehen yhteisomistukseen
 Päämies
ei välttämättä saavuta tavanomaista omistajan
oikeusasemaa (tarvitaan eriteltyä tarkastelua)
7 Omistusoikeuden luovutus ja luovuttajan
velkojat
7.1 Johdannoksi
7.2 Luovutuksen kohteena kiinteistö
7.3 Velkojasuoja irtaimen vaihdannassa
7.4 Pätemättömyysperusteen rasittama luovutus
7.5 Takaisinsaanti velkojien suojakeinona
7.6 Keinotekoisia järjestelyjä koskeva erityissääntely
7.1 Johdannoksi
 Sivullisomistuksen kunnioittaminen: UK 4:9.1 ja
KonkurssiL 5:6
 Riittääkö luovutus itsessään lakkauttamaan luovuttajan
henkilöluottokompetenssin?
 Sopimusperiaate
 Velkojasuoja
/ traditioperiaate
/ vaihdantasuoja (omsättningsskydd)
 Muita velkojien näkökulmasta relevantteja kysymyksiä:
 Rasittaako
luovutusta pätemättömyysperuste?
 Onko
luovutus peräytettävissä?
 Voiko
luovutus olla velkojia sitomaton keinotekoisuuden
johdosta?
7.2 Luovutuksen kohteena kiinteistö
 Luovutus sitoo itsessään luovuttajan velkojia
 Pätee
 Ei
kaikenlaisiin luovutuksiin, myös lahjoituksiin
siis vaadita lainhuutoa tai edes sen hakemista
 Suhde määrämuotoon (MK 2:1)
 Maakaaren
ulkopuoliset luovutukset?
 Erehdyksessä mainitsematta jäänyt kiinteistö (KKO
2002:84)
Ulosmittaus UK 4:13.1:n nojalla
 ”Kiinteistö, johon velallisella on lainhuuto, saadaan
ulosmitata ainesosineen ja tarpeistoineen, jollei sivullinen
osoita tai muutoin käy ilmi, että kiinteistö kuuluu hänelle
tai ettei tietty esine hänen omistamanaan kuulu
kiinteistöön.”
 Ulosottomies ottaa viran puolesta huomioon luovutuksen
tapahtumisen (ei väittämistaakkaa)
 Jos kiinteistö on tullut luovutuksesta huolimatta
ulosmitatuksi UK 4:13.1:n nojalla, ulosmittaus voidaan
kumota (itseoikaisu, täytäntöönpanoriita, ulosottovalitus)
7.3 Velkojasuoja irtaimen vaihdannassa
 On useita säännöksiä, joista käy nimenomaisesti ilmi, että
luovutus ei itsessään sido luovuttajan velkojia: vaaditaan
jonkinlaista julkivarmistusta
 Toisaalta sopimusperiaate pätee useissa tilanteissa
 Vallitsee siis sekajärjestelmä: joskus sopimusperiaate /
joskus traditioperiaate
Lahjanlupauslaissa olevat ratkaisut
 Suuri osa lahjanlupauslain sääntelyä koskee sitä, milloin
lahjoitus voidaan katsoa täytetyksi (fullbordad)
 Täyttämätön lahjanlupaus on tehoton lahjoittajan velkojiin
nähden, vaikka se olisi muuten pätevä lahjanlupauslain
näkökulmasta (LahjaL 1.2 §)
 Irtaimissa esineissä keskeistä haltuun saaminen
 Entä
jos esine on alun perin lahjansaajan hallussa?
 Entä
jos esine on sivullisen hallussa?
Lahjailmoituksen tekeminen (LahjaL 6 §)
 Lahjoituksesta tulee tietyissä tilanteissa tehdä ilmoitus
(anmälan om gåvan) maistraatille, jotta lahjansaaja saisi
suojaa takaisinsaannilta
 Lahja
puolisolle, suoraan etenevässä tai takenevassa
polvessa olevalle sukulaiselle tai tämän puolisolle
 Muu
erityisen läheinen henkilö, jonka kanssa lahjoittaja asuu
yhteisessä taloudessa
 Lahjailmoituksen tekemistä ei itsessään voida pitää
sellaisena lahjoituksen täyttämisenä, joka riittäisi tuomaan
suojan luovuttajan velkojiin nähden
Luovutuksen riittävyys yleensä
 Traditioperiaate pätee tiettyjen erityissäännösten nojalla,
esim. VKL 22.1 §
 Yleisten oppien mukainen pääsääntö: sopimusperiaate
 Esimerkiksi irtaimen esineen ostajan velkojasuoja ei
edellytä traditiota
 Tietyissä
tapauksissa sitovuus velkojiin nähden edellyttää
ostajan lukuun tapahtunutta erottamista
 Myös määräosan luovutus sitoo itsessään luovuttajan
velkojia sopimusperiaatteen alaisuuteen yleensä
kuuluvissa tilanteissa
Tehtävä
 A omistaa noin 10 000 euron arvoisen taideteoksen, jonka
hän myy pojalleen B:lle 5 000 eurolla
 Alihintaisen kaupan tarkoituksena on, että A haluaa
toteuttaa luovutuksen osin lahjanluontoisesti; myös B
käsittää A:n tarkoitusperät
 Taideteos jää A:n haltuun kuukauden ajaksi, koska A
haluaa esitellä sitä eräille ulkomaisille vieraille
 Entä jos A asetetaan konkurssiin taideteoksen ollessa
hänen hallinnassaan?
Ulosottokaaren 4:10 ulosoton oikeuttajana
 ”Velallisen hallinnassa oleva irtain omaisuus saadaan
ulosmitata, jollei sivullinen osoita tai muutoin käy ilmi, että
omaisuus kuuluu sivulliselle. Sama koskee sellaista
irtainta omaisuutta, joka on merkitty julkiseen rekisteriin
velallisen omaisuudeksi.”
 Hallinta tai rekisterimerkintä synnyttää omistusolettaman,
jota noudatetaan, jollei sivullisen omistuksesta ole
riittävää varmuutta
7.4 Pätemättömyysperusteen rasittama
luovutus
 Luovutuksen pätemättömyydelle ominaiseksi voidaan
määrittää se, että omistajanvaihdos jää tapahtumatta
 Huom:
pätemättömyydestä saatetaan puhua muissakin
merkityksissä
 Kuvatunlainen pätemättömyys merkitsee ainakin yleensä
sitä, että luovutuksen kohde on ulosmitattavissa
luovuttajan veloista ja että se kuuluu konkurssipesään
 Esimerkkejä luovutuksen pätemättömyydestä
 Vajaavaltaisuudesta
 Muotovirhe
 Entä
johtuva pätemättömyys
(MK 2:1)
oikeustoimilain 3 luku?
7.5 Takaisinsaanti velkojien suojakeinona
 Luovutus, joka on sinänsä täysin virheetön ja velkojia
sitova, saattaa olla peräytettävissä (takaisinsaanti)
 Keskeinen säädös on takaisinsaantilaki, joka itsessään
koskee konkurssitilanteita (lag om återvinning till
konkursbo)
 Takaisinsaanti edellyttää aina jotain perustetta (grund)
 Yleinen
takaisinsaantiperuste / erityiset
takaisinsaantiperusteet
 Yleensä tietty ajallinen läheisyys konkurssiin
7.6 Keinotekoisia järjestelyjä (konstgjorda
arrangemang) koskeva erityissääntely
 Ulosottolakiin lisättiin 1990-luvun lopulla keinotekoisia
järjestelyjä koskevaa erityissääntelyä: nykyään UK 4:14
 Säännöksen systematisointi on osoittautunut hankalaksi
tehtäväksi: kirjallisuudessa ei yksimielisyyttä
 Ulosoton
näkökulmasta säännöstä voitaneen pitää
luonteeltaan presumptiivisena
 Samantapainen säännös on nykyisin myös
konkurssilaissa (KonkurssiL 5:11)
8 Toiselle kuuluvan oikeudeton luovutus
8.1 Yleistä ongelmasta ja sen hahmottamisesta
8.2 Saantosuoja maakaarijärjestelmässä
8.3 Saantosuoja irtainten esineiden vaihdannassa
8.4 Kaksoisluovutus
8.5 Luovutuksensaajan nautintasuoja pääpiirteissään
8.1 Yleistä ongelmasta ja sen hahmottamisesta
 Luovutustahdonilmaisun saattaa antaa henkilö, joka ei ole
omistaja tai muuten oikeutettu luovutukseen
 Lähtökohta: omistajanvaihdosta ei tapahdu
 Luovutuksensaajalla on toisinaan mahdollisuus
vilpittömän mielen suojaan
 Saantosuoja
(åtkomstskydd) / nautintasuoja (hävdeskydd)
 Omistusoikeuden saaminen liittyy tyypillisesti tilanteisiin,
joissa luovutuksensaaja on voinut kuvitella luovuttajan
omistajaksi esimerkiksi hallinnan tai rekisterimerkinnän
johdosta
Konkretisointia
 A väärentää asiakirjan, jonka mukaan hän olisi ostanut
B:ltä tietyn kiinteistön.
 A varastaa B:lle kuuluvan irtaimen esineen / A saa B:ltä
lainaksi esineen
 A harjoittaa OikTL 30 §:ssä tarkoitettua petollista viettelyä
B:hen nähden saaden aikaiseksi kiinteää tai irtainta
esinettä koskevan kaupan (luovutuksen)
 A ostaa B:ltä irtaimen esineen, jonka A saa haltuunsa; A
ja B purkavat kaupan yhteisellä sopimuksella
8.2 Saantosuoja maakaarijärjestelmässä
 Pääsääntönä vilpittömän mielen suojan mahdollisuus (MK
13:4)
 Luovutukseen perustuva kiinteistön saanto on pysyvä,
vaikkei luovuttaja ollut kiinteistön oikea omistaja hänen tai
hänen edeltäjänsä saannon virheellisyyden vuoksi,
 jos
luovuttajalla saannon tapahtuessa oli lainhuuto
kiinteistöön
 eikä
luovutuksensaaja tällöin tiennyt eikä hänen pitänyt
tietää, ettei luovuttaja ollut oikea omistaja.
 Saantosuoja rajoittuu maakaaren mukaisiin
luovutussaantoihin (MK 13:9)
Poikkeukset (MK 13:5)
 Oikean omistajan luovutuskirja tai muu saantokirja taikka
tämän puolesta toimineen edustajan valtakirja tai muu
kelpoisuuden osoittava asiakirja on väärennetty
 Oikean omistajan luovutus on pätemätön sen vuoksi, että
hänet on siihen pakotettu OikTL 28 §:ssä tarkoitetulla
tavalla
 Kiinteistön luovuttaja tai tämän edeltäjä on erehdyksessä
merkitty lainhuudon saajaksi
 Merkintä lainhuudosta ei perustu kirjaamisviranomaisen
ratkaisuun
8.3 Saantosuoja irtainten esineiden
vaihdannassa
 Laina- tai talletusesine: KK 11:4 ja 12:4
 Varkaus lähi-ilmiöineen: RVA 11 §
 Laissa sääntelemättömät tilanteet
 RVA
11 § on suppeasti ymmärrettävä poikkeus
 Paljon erityissääntelyn alaisia tilanteita, esimerkkejä:
 VKL
14 §
 AL
58 §
 UK
5:8
Tehtävä
 Raskaasti velkaantunut A pelkää omistamiensa asuntoosakkeiden ulosmittausta ja laatii asiakirjan, jonka
mukaan hän myisi asunto-osakkeet veljelleen B:lle
 A selittää B:lle, että kyse on vain näennäisasiakirjasta,
jota on tarkoitus väittää tarvittaessa aidoksi; oikeasti B:lle
ei synny mitään velvollisuuksia, ja osakkeiden omistus
pysyy A:lla
 Järjestely toteutetaan, ja A antaa myös osakekirjan B:n
haltuun, jotta kauppa näyttäisi uskottavammalta. Tämän
jälkeen B myy asunto-osakkeet C:lle sanoen ostaneensa
ne veljeltään osoittaen C:lle myös kauppakirjan
Tehtävä
 A saa B:ltä lainaksi astianpesukoneen, jonka hän sijoittaa
kiinteästi, tosin poisotettavasti, keittiön kalusteisiin
 A päättää myydä asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat
huoneiston hallintaan
 A järjestää näytön, jonka aikana C käy tutustumassa
asuntoon
 A myy huoneiston C:lle ilman, että A ja C olisivat missään
vaiheessa käyneet keskustelua siitä, kuuluuko
astianpesukone kauppaan
8.4 Kaksoisluovutus (dubbelöverlåtelse,
tvesalu)
 Omistaja menettää luovutuksen myötä
luovutuskompetenssinsa (ks. myös MK 3:6 ja KK 1:5)
 Irtaimen kaksoisluovutus: vastaavasti kuin muut
oikeudettomat luovutukset
 Kiinteistön kaksoisluovutus
 MK
13:3.1: Jos kiinteistö on luovutettu kahdelle, myöhempi
saanto saa etusijan, jos sille haetaan lainhuutoa ensiksi eikä
luovutuksensaaja saannon tapahtuessa tiennyt eikä hänen
pitänyt tietää aikaisemmasta luovutuksesta. Jos usealle
saannolle haetaan lainhuutoa samana päivänä, etusijan saa
aikaisin luovutus.
8.5 Luovutuksensaajan nautintasuoja
pääpiirteissään
 Tunnetaan kiinteistöjen osalta, MK 13:10
 Ei
koske vain luovutussaantoja
 Nautintasuojan edellytykset pääpiirteissään:
 Lainhuuto
 Sen
kiinteistöön
jälkeen kymmenen vuotta kiinteistöä omistajana
hallitseminen
 Perusteltu
vilpitön mieli saannon tapahtuessa
 Entä jos kiinteistö siirtyy väliaikana toiselle?
OSA II: RAJOITETUT ESINEOIKEUDET
1 Rajoitetut esineoikeudet varallisuusoikeuksina
2 Tapaukset
1 Rajoitetut esineoikeudet
varallisuusoikeuksina
 Esineeseen voi kohdistua erinäisiä rajoitettuja
esineoikeuksia
 Oikeuskirjallisuudessa on esiintynyt jossain määrin
erilaisia luetteloita rajoitetuista esineoikeuksista
 Käyttöoikeudet
 Arvo-oikeudet
(bruksrättighet) alalajinaan nautintaoikeudet
kuten panttioikeus (panträtt)
 Irrottamisoikeudet
 Myös
(lösgöringsrättighet)
lunastusoikeudet (lösningsrättighet) on saatettu lukea
rajoitettuihin esineoikeuksiin
Eräitä relevantteja kysymyksiä
 Mitä merkitystä omistajanvaihdoksella voi olla rajoitetun
esineoikeuden haltijan kannalta?
 Entä jos omistaja perustaa lisää rajoitettuja
esineoikeuksia?
 Mikä on rajoitetun esineoikeuden haltijan oikeusasema,
jos esine ulosmitataan?
 Mikä on rajoitetun esineoikeuden haltijan oikeusasema,
jos omistaja asetetaan konkurssiin?
Esinekohtaisuus ja oikeussuoja
 Voidaanko esimerkiksi nautintaoikeutta pitää aina
esineoikeutena?
 Germaaninen / roomalaisoikeudellinen perinne
 Esimerkki: A:lla on oikeus käyttää vuoden ajan B:lle
kuuluvaa henkilöautoa. Mikä on A:n oikeusasema, jos B
myy auton sivulliselle tai asetetaan konkurssiin?
 Luennoitsijan kanta: kyseessä on esineoikeus riippumatta
siitä, millaista dynaamista suojaa oikeudenhaltija nauttii
eri tilanteissa
Erityiset oikeudet maakaaressa
 Maakaaressa esiintyy toistuvasti käsite ”erityinen oikeus”
 Huom:
panttioikeutta ei lueta erityisiin oikeuksiin!
 Käsitteen vaihteleva merkityssisältö
 MK 14:1:n nojalla kirjattavissa olevat erityiset oikeudet
 Kirjaamiskelvottomat erityiset oikeudet
 Jonkin muun maakaaren 14 luvun säännöksen kuin MK
14:1:n nojalla kirjattavissa olevat oikeudet
2 Tapaukset
 Tapauksiin, joiden on tarkoitus herättää ajatuksia, täytyy
valmistautua etukäteen yksin tai ryhmissä
 Ryhmissä
 Hahmota
työskentely suositeltavaa
ongelma, paikallista soveltuva sääntely (jos on) ja
pohdi sen merkitystä
 Luennolla oletetaan, että paikalla olijoilla on vaadittavat
perustiedot problematiikasta
 Tavoitteena/toiveena
keskustelun syntyminen
Tapaus 1
 Kiinteistönomistaja A tekee B:n kanssa maanvuokralain
alaisen vuokrasopimuksen määräajaksi
 B ei hae oikeutensa kirjausta, mutta hän ottaa kiinteistön
hallintaansa
 A myy kiinteistön C:lle unohtaen kertoa B:n kanssa
tehdystä maanvuokrasopimuksesta
 C hakee lainhuudon
 Vinkki: kannattaa muistaa myös maanvuokralaki…
Tapaus 2
 A ja B, jotka omistavat kiinteistön yhtä suurin
omistusosuuksin, tekevät hallinnanjakosopimuksen
 Hallinnanjakosopimukselle ei haeta kirjausta (MK 14:3)
 A myy omistusosuutensa C:lle jättäen epähuomiossa
kertomatta hallinnanjakosopimuksesta, jonka
olemassaolo paljastuu C:lle vasta kaupanteon jälkeen
Tapaus 3
 A omistaa kiinteistön, jolla on hänelle kuuluva
hirsirakennus
 A myy rakennuksen B:lle tarkoituksin, että B purkaa
rakennuksen, vie hirret pois ja kokoaa rakennuksen
uudelleen omalle kiinteistölleen
 A myy ennen rakennuksen purkamista kiinteistön C:lle
salaten sen, että hän oli aiemmin myynyt rakennuksen
B:lle
Tapaus 4
 A vuokraa henkilöautonsa vuoden ajaksi B:lle, joka
suorittaa vuokravastikkeen koko ajalta saman tien.
 Auto jää toistaiseksi A:n haltuun
 A myy hallussaan olevan henkilöauton C:lle jättäen
kertomatta B:lle perustetusta oikeudesta
 Entä jos C olisi tietoinen aiemmin tehdystä
vuokrasopimuksesta?
Tapaus 5
 Kiinteistönomistaja A perustaa B:lle
metsänhakkuuoikeuden, kirjausta ei haeta
 A asetetaan konkurssiin
 Konkurssipesä ei saa tehtyä sopimusta lainkaan tietoonsa
B
ei hae kirjausta tai ota yhteyttä konkurssipesään; A vaiti
 Konkurssipesä myy omatoimisesti kiinteistön C:lle ilman,
että metsänhakkuuoikeudesta olisi minkäänlaista puhetta
 Vinkki: kannattaa katsoa myös konkurssilain 17 lukua ja
KonL 17:8:n esitöitä (HE 26/2003)…