Niilo Konttinen, Outi Aarresola ja Mikko Häyrinen

16.9.2015
Pelaajapolku-päivä
MONIPUOLISUUS JA MONILAJISUUS
PELAAJAPOLUISSA
Niilo Konttinen, Outi Aarresola & Mikko Häyrinen
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU)
Mitä monipuolisuus
merkitsee suorittamisen
eri osa-alueilla?
•
•
•
•
Fyysiset ominaisuudet
– Nopeus, voima,
kestävyys…
Taitojen oppiminen
– Perus- ja lajitaidot
– Havaintomotoriset taidot
Pelin ymmärtäminen
– ”Game Intelligence”
– Yhteistoiminta
Psyko-sosiaaliset valmiudet
– Motivaatio
– Ongelmanratkaisutaidot
– Sosiaaliset taidot
Monipuolisuus ja
monilajisuus tieteellisen
tutkimuksen valossa
• Tutkimusasetelma
• Syy-seuraussuhteen
suunta
• Maa, jossa tutkimus
on suoritettu
• Kohteena olevat lajit
• Kohdejoukon ikä
• Tutkittavien määrä
• Tutkimuksen
julkaisuvuosi
• Erot yksilöiden välillä
Varhainen erikoistuminen
vs. Myöhäinen lajivalinta
”Early specialization”
”Early diversification”
• Harrastus aloitetaan
hyvin nuorella iällä
• Lajivalinta tehdään
aikaisin
• Kilpaileminen on osa
harrastamista jo varhain
• Painopiste on
paneutuvassa
harjoittelussa (”Deliberate
practice”)
• Päälajin valinta tehdään
vasta myöhemmällä iällä
• Lapsi harrastaa
useampaa lajia
• Mukana on paljon myös
omatoimista liikuntaa ja
pelailua (”Deliberate
Play”)
Strachan et al. (2009), The Sport Psychologist
Ericsson et al. (1993), Psychological Review
”Deliberate Practice”
”Training involves practice activities that
are effortful, low in inherent enjoyment,
and purposefully designed to address
current areas of weakness.”
Ericsson & Charness (1994), American Psychologist
Onko varhainen
erikoistuminen ainoa tie
huipulle?
• Riskitekijät
– Yksipuolisella harrastamisella voi olla myös
negatiivisia seurauksia
• Menestyminen juniorisarjoissa vs.
Menestyminen aikuisten sarjoissa
– Nuorten lahjakkuuksien ura ei läheskään aina
kanna kansainväliselle huipulle
• Dropout-tutkimukset
– Vaaditaanko nuorelta urheilijalta liian paljon ja
liian aikaisin?
1. Varhaisen erikoistumisen
riskitekijät
• Rasitusvammat
• Motoristen taitojen
yksipuolistuminen
• Stressi ja burnout
• Liikkumisen ilon
hiipuminen
• Motivaatio-ongelmat
• Dropout
Malina (2010), Current Sports Medicine Reports
2. Varhainen
erikoistuminen ja
nouseminen KV-huipulle
• Varhainen
erikoistuminen ei
takaa nousua lajin
KV-huipulle
• Varhaisella
menestyksellä
alhainen
ennustearvo
• Otettava huomioon
lajin luonne ja
vaatimukset (esim.
taitoluistelu)
Vaeyens et al. (2009), Journal of Sports Sciences
3. Varhainen
erikoistuminen ja
dropout
• Varhainen yhteen
lajiin panostus
yhteydessä
aikaisempaan
lopettamiseen
• 15-16 ikävuoden
tienoilla kriittinen
risteyskohta
• Stressi, odotukset,
kyllästyminen…
Wall & Cóte (2007), Physical Education and Sport Pedagogy
Cóte et al. (2007), Handbook of Sport Psychology
Myöhäisen
erikoistumisen polku
• Peleillä ja leikeillä
merkittävä rooli
panostusvaiheeseen asti
• Kilpaileminen ei ole
samassa määrin
toiminnan keskiössä
• Monilajisuus tukee
sisäisen motivaation
kehittymistä
• Luo myös tukevan pohjan
pitkäjänteiselle urheilijana
kehittymiselle
Cóte et al. (2009), International Journal of Sport & Exercise Psychology
Salasuo, Piispa & Huhta (2015), Huippu-urheilijan elämänkulku
Non-Coach-Led Practice
Activity (6-12 yrs)
3500
Professional
Released
Recreational
Accumulated hours
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
6
7
8
9
Age in years
10
11
12
Ford et al. (2008), Journal of Sport and Exercise Psychology
Varhainen
lajikiinnittyminen
”Early Engagement”
• Päälaji valittu varsin
varhaisessa
vaiheessa
• 1-2 muun lajin
harrastamista
• Paljon lajinomaista
pelailua; silti
merkittävissä määrin
myös päälajin ohjattua
harjoittelua
• Kiinnittyminen
lajikulttuuriin ja
kontaktit muihin lajin
harrastajiin
Ford et al. (2009), High Ability Studies
Monipuolisuus nuoren
harrastajan arjessa
• Harrastettava laji
on monipuolinen
• Lajin parissa
tehtävä harjoittelu
on monipuolista
• Urheilija harrastaa
monia lajeja
ohjatusti ja
omatoimisesti
KIHU:n Nuori Urheilija
-tutkimuksen tuloksia
Yläkouluikäisten pelaajapolut
• Kysely v. 2010 lajin kaikille 1995 syntyneille
lisenssiurheilijoille
Jalkapallo
619 poikaa, 366 tyttöä
Jääkiekko
661 poikaa, 68 tyttöä
Koripallo
167 poikaa, 132 tyttöä
Yhteensä 2013 vastaajaa
Päälajin valinta
Omatoiminen / seurassa harrastaminen
Yhden lajin / usean lajin harrastaminen
72 %
30 %
28 %
39 %
2
52 %
19 %
5
18 %
6
Vertailussa:
Intensiivisesti harrastajat
• Alakouluikäisenä
harrastavat useammin
montaa lajia
Urheilulliset lapset ovat
kiinnostuneita urheilusta
yleensä
• Erikoistuvat yläkouluiässä
yhteen lajiin ja
harjoittelevat sitä
omatoimisesti
Harrastelijat
• Alakouluikäisenä
harrastavat useammin
vain yhtä lajia
Yksi laji riittää
• Usein yläkouluikäisenä
erikoistuvat myös, mutta
myös muita
harrastamisen tapoja
Kansainvälisten tutkimusten
tuloksia
Kv. huiput vs. muut
• Saksalaiset jalkapalloilijat
(Maajoukkue, Bundesliiga, Saksan korkein amatööriliiga)
- kaikilla aikainen jalkapallon pelailun aloitus n. 4 v. ja
mukaan ohjattuun harjoitteluun n. 6 v
- mj-pelaajat erikoistuivat myöhemmin (14.3, 10.9, 9.9 v)
- mj-pelaajat pelanneet pidempään ennen erikoistumista
(9.2, 4.6, 4.1 v)
- mj-pelaajat harrastivat muita lajeja pidempään (18.1,
14.8, 16.7 v)
- Omaehtoinen harjoittelu/pelaaminen jatkui kaikilla 1718-vuotiaaksi asti
Hornig ym. 2014
Hornig ym. 2014
Kv. huiput vs. muut
• Saksalaiset maahockeypelaajat
(2012 olympiavoittajat, Bundesliiga)
- aikaisin mukaan ohjattuun jonkun lajin harjoitteluun
n. 5 v
- aikaisin mukaan maahockeyn ohjattuun harjoitteluun
n. 5 v
- mj-pelaajat aloittivat aiemmin muut lajit (5.6, 8.6 v) ja
harrastivat muita lajeja pidempään (9.7, 3.0 v)
- mj-pelaajat erikoistuivat myöhemmin (15.0, 9.4 v)
- mj-pelaajat pelanneet pidempään ennen
erikoistumista (10.4, 3.9 v)
Güllich 2014
Güllich 2014
Kv. huiput vs. muut
• Saksalaiset maajoukkuepalloilijat
(1999-2002 eri lajien pelaajat, kv. taso ja kans. huippu)
- kv. taso harrasti enemmän muita lajeja (78, 57 %) ja
kilpaili enemmän muissa lajeissa (59, 39 %)
- kv. taso erikoistui myöhemmin (15.4, 11.3 v)
- kv. taso harrastivat muita lajeja pidempään (7.1, 3.2 v)
ja kilpailivat muissa lajeissa pidempään (4.7, 1.7 v)
- kv. taso harjoitteli 11-14-v. ja 15-18-v. vähemmän
omaa lajiaan (404, 572 krt/4v) (791, 1039 krt/4v)
- kv. taso harjoitteli 11-14-v., 15-18-v. ja 19-21-v.
enemmän muita lajeja (216, 141 krt/4v) (159, 68
krt/4v) (111, 25 krt/4v)
Güllich & Emrich 2012
Kv. huiput vs. muut
• Saksalaiset palloilijat
(koripallo, jalkapallo, käsipallo, maahockey)
- huipulle päässeet myöhäisempi harjoittelun
aloittaminen
- huipulle päässeillä vähemmän oman lajin pelailua sekä
alle 14-v. että myöhemmin
- koripallo aloitettiin myöhemmin kuin muut lajit (10, 6 v)
ja sitä oli pelattu vähemmän ennen huipulle pääsyä
- jalkapalloa oli harjoiteltu enemmän kuin muita lajeja
- erittäin luovilla pelaajilla enemmän oman lajin
harrastamista, erityisesti pelailua sekä alle 14-v. että
myöhemmin ja hieman enemmän lajiharjoittelua alle
14-v., mutta vähemmän oman lajin harjoittelua yli 14vuotiaana
Memmert ym. 2010
Kv. huiput vs. muut
• Yhteenveto
- Aikainen lajin aloittaminen
- Aivan huipulle päässeet muut lajit mukana
pidempään (useimmiten muut pallopelit), tosin
määrä varsin pieni
- Omaehtoinen harjoittelu ja erityisesti omaehtoinen
pelaaminen tärkeää (pelikäsitys)
- Lajien välillä eroja
Pelaajien valikoiminen
• Saksalaiset miesjalkapalloilijat - huippuakatemiat
– Keskimäärin 25 % pelaajista vaihtuu vuosittain U10U19
- U10-pelaajista U15:ihin 28 %
- U10-pelaajista U19:ihin 7 %
- U15-pelaajista U19:ihin 25 %
Güllich 2013
Pelaajien valikoiminen
• Saksalaiset miesjalkapalloilijat - huippuakatemiat
Güllich 2013
Pelaajien valikoiminen
• Saksalaiset miesjalkapalloilijat - maajoukkueet
– Keskimäärin 41 % pelaajista vaihtuu vuosittain
– Kolmen vuoden päästä n. 50 % pelaajista vaihtuu ja
viidessä vuodessa n. 70 %
-
U15 mj-pelaajista U17 mj:ihin 54 %
U15 mj-pelaajista U19 mj:ihin 35 %
U17 mj-pelaajista U19 mj:ihin 50 %
U15 mj-pelaajista U19 mj:ihin 35 %
Güllich 2013
Pelaajien valikoiminen
• Saksalaiset miesjalkapalloilijat - maajoukkueet
Güllich 2013
Pelaajien valikoiminen
• Portugalilaiset miesjalkapalloilijat - maajoukkue
– U16 mj-pelaajista 55 % U18 mj-pelaajiksi
– U16 mj-pelaajista 34 % aikuisten mj-pelaajiksi
• Portugalilaiset mieslentopalloilijat - maajoukkue
– U16 mj-pelaajista 78 % U18 mj-pelaajiksi
– U16 mj-pelaajista 56 % aikuisten mj-pelaajiksi
• Portugalilaiset naislentopalloilijat - maajoukkue
– U16 mj-pelaajista 56 % U18 mj-pelaajiksi
– U16 mj-pelaajista 22 % aikuisten mj-pelaajiksi
Barreiros ym. 2014
Pelaajien valikoiminen
• Suomalaiset mieslentopalloilijat valmennuskeskus
– Kuortaneen valmennuskeskuspelaajista 21 % miesten
maajoukkueeseen
– Kuortaneen valmennuskeskuspelaajista 11 %
ulkomaille ammattilaiseksi
• Suomalaiset naislentopalloilijat valmennuskeskus
– Varalan valmennuskeskuspelaajista 47 % naisten
maajoukkueeseen
– Varalan valmennuskeskuspelaajista 16 % ulkomaille
ammattilaiseksi
Koljonen ym. 2015
Pelaajien valikoiminen
• Lopullisten huippujen tunnistaminen vaikeaa
• Valikoituvat vasta varsin myöhään
• Vaihtuvuus isoa vielä nuorten maajoukkueissa
U16 --> U20