KERTOMAKIRJALLISUUDEN LAJI:
novelli
1. NOVELLIN JUURET
 Lähtökohta suullisen kulttuurin saduissa,
kaskuissa ja tarinoissa.
 Länsimaisen novellin juuret 1300-luvun
Firenzessä
 Boccaccion Decamerone
 Novelli-sana tulee italian kielen uutta
tarkoittavasta sanasta novella.
 Uutelo-sanaa ehdotettiin
novellin suomennokseksi.
2. MIKÄ ON NOVELLI?
 Novelli on lyhyehkö suorasanainen kertomakirjallisuuden tuote.
 Novellin erottaa (pienois)romaanista sen lyhyys ja keskitys.
 Tapahtumakulultaan novelli on usein yllättävä tai kärjistävä.
 Tavallisesti novelli rajoittuu kuvauksessa esim. päähenkilön elämästä
vain johonkin käännekohtaan.
 Luetaan yleensä kerralla -> tiivistys ja vihjeet
 Aihepiiriltään laaja.
KÄSITTEITÄ
Johtomotiivi
- Novelliin kuuluu yleensä jokin johtomotiivi,
esimerkiksi jokin esine tai välikappale.
- Johtomotiivin avulla juonta kehitellään ja kiristetään.
- Johtomotiivilla on ratkaiseva osuus juonen
huipentumissa ja solmukohdissa.
- Johtomotiivista käsin saadaan valaistuksi päähenkilön
sisintä olemusta tai päähenkilöiden keskinäistä suhdetta.
 Nimimotiivi on novellin nimessä esiintyvä asia, esine tai
henkilö, jolla on novellin ratkaisun kannalta keskeinen osa
 Käänne tapahtuu, kun tapahtumat tai tilanteet muuttuvat
toisiksi
 Keskeinen tapahtuma tarkoittaa novellin perustilannetta
tai sen tärkeintä tapahtumaa, joka kuljettaa juonta
 Huippu on kohta, jonka jälkeen tilanne laukeaa.
3. NOVELLIN LAJEJA
 Juoninovelli eli boccacciolainen novelli
• aihe on selkeä ja juoni on keskeinen: sen käänteissä kehittyy teema =
mitä tarina ilmaisee esimerkiksi rakkaudesta, ahneudesta tai kateudesta
• joissakin juoninovelleissa on kehyskertomus: kuka, missä, miksi kertoo
tarinan
• juonirakenne noudattelee draaman kaavaa ja loppu on suljettu
 Tilannenovelli eli tsehovilainen novelli
• keskeistä ei ole juoni vaan satunnainen tilanne, jossa tärkeitä ovat
henkilöiden tunteet, mielenliikkeet, käyttäytyminen ja luonteen
paljastuminen
• nimensä mukaisesti ei kerro koko tarinaa vaan vain osan siitä
• loppu jää yleensä avoimeksi
Absurdi novelli eli kafkalainen novelli
• tarinaa ei voi ottaa todesta: tyypillistä on vertauskuvallisuus,
unenomaisuus, surrealistisuus eli epätodellisuus, absurdius eli
mielettömyys
• henkilöt, aika, paikka, tapahtumat tai esineistö edustavat
jotain reaalimaailman ilmiötä, jonka lukija tulkitsee
• psykologisuus: henkilön sisäinen maailma on aihepiireistä
tyypillisin
• loppuratkaisu on yleensä avoin
 MODERNI NOVELLI eli hemingwayläinen novelli
• kerrontatapa on niukkaa: kerrontaan jää aukkokohtia, jotka
lukijan on täydennettävä: “jäävuoritekniikka”
• kertoja on usein ulkopuolinen tarkkailija hänkertoja
• aikarakenne on usein epälineaarinen, ei-kronologinen:
kerrontaan kuuluvat eri aikatasot: kerrontahetki, takaumat ja
ennakoinnit
• moderni novelli voi olla luonteeltaan juoni-, tilanne- tai
absurdi novelli
• monitulkintaisuus on tyypillistä: teemoja on useita,
loppuratkaisun merkitys jää usein avoimeksi ja
tulkinnanvaraiseksi
Arkinen novelli eli nykynovelli
• novelli voi olla hyvin lyhyt ja katkelmallinen ja keskittyä yhteen
henkilöön tai ilmiöön
• henkilöt ovat usein tyyppejä ja vailla erisnimiä, myös miljöö voi
jäädä epämääräiseksi
• kertoja ja näkökulma voivat vaihdella
• aikatasot risteilevät
• novelleissa on yleensä aukkoisuutta ja monitulkintaisuutta
• novelli lähenee pakinaa, kolumnia ja juttua – tekstilajien rajat
hämärtyvät
• postmoderniin kuuluu aiempien kausien kerrontatyylien sekä eri
tekstilajien yhdistely