Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso
2015 Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma LUONNOS 2.7.2015 WAYSTEP POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS 1 / 46 ESIPUHE Joukkoliikenne on välttämätön palvelu Kainuun opiskelijoille, koululaisille sekä autottomille asioijille ja työssäkävijöille. Joukkoliikenne on tarpeen myös mm. liityttäessä kaukoliikenteen verkkoon esimerkiksi juna- tai kaukoliikenteen bussimatkalle. Joukkoliikenne palvelee myös alueelle saapuvia matkailijoita. Toimiva joukkoliikenne koetaan Kainuussa tärkeäksi. Siitä on osoituksena mm. maakuntakokeilun aikainen maakuntahallinnon myöntämä joukkoliikenteen kehittämisraha. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen uudistuu monilta tavoin. Uudistuksia aiheuttavat muun muassa vuonna 2009 voimaan astuneen joukkoliikennelain täysmääräinen käyttöönotto sekä valtakunnalliset pyrkimykset henkilökuljetusten järjestämistavan uudistukseen. Aiemmin valtio vastasi kuntien välisistä joukkoliikenneyhteyksistä ja kunnat kuntien sisäisistä siltä osin kun yhteyksiä ei pystytty järjestämään markkinaehtoisesti. Nyt joukkoliikennettä suunnitellaan laajempina kokonaisuuksina kuntarajoista välittämättä. Myös joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset valtion ja kuntien välillä uudistuvat ja kustannusten jaosta joudutaan sopimaan tapauskohtaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on velvollinen määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason joukkoliikennelain (14 § 1 momentti) mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alue kattaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueet. Tässä raportissa on esitetty matkustustarpeita ja rahoituskehystä vastaava ehdotus Kainuun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista vuosille 2017-2020. Ehdotuksen ovat laatineet alueen kunnat, Kainuun sote ja ELY-keskus yhdessä. Suunnitelmassa on esitetty määritetyn palvelutason toteuttava liikenne kustannusarvioineen sekä ehdotus siitä, miten kustannukset voidaan alkuvaiheessa jakaa eri osapuolten välillä. Suunnitelman on laatinut Kainuun joukkoliikennetyöryhmä, johon ovat osallistuneet Ari Hoppania Tiina Rusanen Anu Kemppainen Terttu Härkönen Paula Halonen Mika Kilpeläinen Jaana Kovalainen Seija Heikkinen Ari Nurkkala Janne Heikkinen Aini Joronen Anneli Karjalainen Antti Westersund Lea Karppinen Martti Juntunen Hannu Hänninen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puheenjohtaja Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo Sotkamo Hyrynsalmi Hyrynsalmi Hyrysalmi Kuhmo Kuhmo Puolanka Suomussalmi Vaala Kainuun Liitto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) kuntayhtymä Työryhmä on kokoontunut työn aikana viisi kertaa. Työryhmän kuntaedustajat on työn aikana haastateltu ja työryhmän edustajat ovat kerran kokoontuneet palvelutasotyöpajaan. Työn konsultteina ovat toimineet DI, KTK Henriika Weiste (projektipäällikkö) ja FM, HTM Anna-Sofia Hyvönen WayStep Consulting Oy sekä DI Hilkka Piippo Plaana Oy. 2 / 46 3 / 46 Sisällys ESIPUHE................................................................................................................................................... 1 1 2 3 Työn tausta ja suunnitteluprosessi ................................................................................................ 5 1.1 Työn tavoitteet ja työn rajaus ................................................................................................. 5 1.2 Suunnitteluprosessi................................................................................................................. 5 Toimintaympäristön kuvaus ........................................................................................................... 7 2.1 Väestö ..................................................................................................................................... 7 2.2 Liikkumisen suuntautuminen .................................................................................................. 8 Joukkoliikenteen nykytila ............................................................................................................... 9 3.1 4 5 3.1.1 Kuntien välinen joukkoliikenne ....................................................................................... 9 3.1.2 Kuntien sisäinen joukkoliikenne.................................................................................... 12 3.1.3 Joukkoliikenteen kehittämistarpeet ............................................................................. 13 3.2 Sosiaalitoimen kuljetukset .................................................................................................... 13 3.3 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus .................................................................. 14 3.3.1 ELY-keskuksen rahoitus ................................................................................................. 14 3.3.2 Kuntien rahoitus............................................................................................................ 15 3.3.3 Kelan rahoitus ............................................................................................................... 19 3.3.4 Yhteenveto .................................................................................................................... 20 Palvelutasoehdotus ...................................................................................................................... 21 4.1 Palvelutason määrittelyn ohjeistus....................................................................................... 21 4.2 Tarvelähtöinen palvelutasoluokitus...................................................................................... 22 4.3 Esitys palvelutasosta ............................................................................................................. 22 Palvelutason toteuttaminen ........................................................................................................ 24 5.1 Alueellisen joukkoliikenteen kehittäminen .......................................................................... 24 5.2 Pitkänmatkainen joukkoliikenne........................................................................................... 34 5.2.1 Kaukoliikenne ................................................................................................................ 34 5.2.2 Liityntäyhteydet ............................................................................................................ 34 5.3 6 Joukkoliikenteen tarjonta ....................................................................................................... 9 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten yhteistyö ................................................................. 36 Liikenteen järjestämistapa ........................................................................................................... 37 6.1 Järjestämistavat ja liikenteen nykyinen järjestäminen ......................................................... 37 6.2 Järjestämistapa vuodesta 2017 alkaen ................................................................................. 38 7 Kustannukset ja niiden jakaminen eri osapuolille ........................................................................ 39 8 Vaikutusten arviointi .................................................................................................................... 41 9 Suunnittelun jatkovaiheet ............................................................................................................ 42 Liitteet ................................................................................................................................................... 43 4 / 46 5 / 46 1 Työn tausta ja suunnitteluprosessi 1.1 Työn tavoitteet ja työn rajaus Työn tavoitteena oli valmistella ja laatia ehdotus joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä PohjoisPohjanmaan ELY-keskuksen Kainuuta koskevaa palvelutasopäätöstä varten, suunnitella alueen joukkoliikenteen tarjonta ja järjestämistapa sekä laatia esitys asioista, jotka sisällytetään kunta-ELY-yhteistyösopimuksiin esimerkiksi yhteisiä liikennehankintoja koskien. Tavoitteeksi asetettiin tuottaa realistinen, toteuttamiskelpoinen ja rahankäyttöä ohjaava suunnitelma, joka ottaa huomioon alueen asukkaiden matkustustarpeet, käytettävissä olevan rahoituksen sekä erilaisten alueiden tasapuolisen saavutettavuuden julkisella liikenteellä muut tekijät huomioon ottaen. Suunnittelun kohteena oli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivallassa oleva kaikille avoin joukkoliikenne Kuhmon, Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kuntien alueilla sekä ELY-keskuksen järjestämä liikenne Kajaanissa. Lisäksi suunnitteluun kuuluivat kuntien linja-autolla hoidettavat koulukuljetukset. Työssä on erikseen tarkasteltu Kainuun soten kuljetuksia siltä osin, kun niillä on yhteenkytkentää ELY-liikenteen kanssa. Kuntien sisäinen taksiliikenne sekä Kajaanin kaupungin toimivallassa oleva joukkoliikenne (paikallisliikenne) ei kuulunut suunnitteluun. Työssä kuitenkin huomioitiin Kainuun joukkoliikenteen ja Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen yhteensovittelukysymyksiä. 1.2 Suunnitteluprosessi Palvelutasotyön lähtökohtana olivat alueen voimassa olevat liikennestrategiat (kuten KAKEPOLI, Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma) sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatima aiempi palvelutason määrittely tausta-aineistoineen ja liikennöintisopimuksia koskevine tietoineen. Tarkasteluissa otettiin huomioon joukkoliikenteen määrärahat ja niihin ennakoitavissa olevat muutokset. Keskeisenä haasteena tunnistettiin tarve sopeuttaa liikennehankintoja vähenevään valtion rahoitukseen. Työ laadittiin tiiviissä yhteistyössä Kainuun kuntien ja soten kanssa pyrkien löytämään ratkaisuja, jotka palvelevat sekä soten kuljetuksia että kaikille avointa joukkoliikennettä. Keskeisen työn lähtökohdan muodostivat kuntien toimittamat tiedot kuntien järjestämistä kuljetuksista ja avoimesta joukkoliikenteestä, rahoitusmahdollisuuksista sekä kuntalaisten liikkumistarpeista. Kajaanissa järjestettiin työn aikana työpaja, joissa kuntien kanssa yhdessä työstettiin palvelutasomääritystä ja haettiin ratkaisuja liikennetarjonnan suunnitteluun. Työn eteneminen ja vuorovaikutus työvaiheittain ovat kuvattu taulukossa 1. 6 / 46 Taulukko 1. Työn eteneminen ja vuorovaikutus. Työvaihe a) Lähtötietojen kerääminen b) Lähtötietojen alustava analysointi ja kuntahaastattelut c) Palvelutasoehdotuksen laatiminen d) Palvelutasoanalyysi e) Liikenteen suunnittelu f) Kustannustenjakomallit g) Lausuntopyynnöt suunnitelmasta h) Suunnitelman viimeistely Vuorovaikutus Tietopyynnöt kuntiin. Työryhmän kokous. Kainuun soten ja kuntien haastattelut tammikuun 2015 alussa. Kuntapalaverit Vaalassa, Suomussalmella ja Sotkamossa. Työpajatyöskentely Kajaanissa 21.1.2015 Työryhmän kokous 26.2.2015 Konsultin ja ELY-keskuksen kokous Työpajatyöskentely erityisesti seudullisesta liikenteestä Kajaanissa 26.2.2015 Työryhmän kokous 22.4.2015 Työryhmän kokous 29.5.2015, kuntien täydennykset kokouksen jälkeen, kokous Kajaanin kaupungin ja Kainuun SOTEn kanssa 9.6. Elokuu 2015 Työryhmän kokous 22.9. Lähtötietoina hyödynnettiin ELY-keskuksen, kuntien ja Kainuun soten valmiita tietoja sekä VALLU-järjestelmän (Valtakunnallinen liikenneluparekisteri), Matkahuollon ja VR:n Internet-sivuilta saatuja tietoja. Kuntien ja Kainuun Soten edustajat haastateltiin. Lähtötietojen pohjalta laadittiin yhteenveto matkustustarpeista, liikennepalveluiden nykytarjonnasta sekä liikennepalveluiden käytöstä ja rahoituksesta. Lähtötietojen pohjalta laadittiin ensimmäinen ehdotus palvelutasosta. Palvelutasoehdotusta työstettiin työpajatyöskentelynä yhdessä kuntien edustajien kanssa. Työpajatyöskentelyn ja aiempien työvaiheiden tuloksena tunnistettiin Kainuun joukkoliikenteen kehittämistarpeet. ELYn ja kuntien liikennesopimusten pohjalta laadittiin alustava kustannusarvio palvelutasoa toteuttavalle liikenteelle sekä ehdotus kustannusten jakamisesta eri osapuolten kesken. 7 / 46 2 Toimintaympäristön kuvaus 2.1 Väestö Kainuun maakunta on laaja. Sen pintaala kattaa noin 6,5 % koko Suomen pinta-alasta. Asukastiheys on alhainen, noin 3,7 asukasta per maa-km2. Kainuuta harvempi asukastiheys on vain Lapissa. Taajama-aste on korkein Kajaanin kaupungissa (88 %). Muualla maakunnassa taajama-aste jää 40–60 prosenttiin. (lähde Kainuun liitto 2014). Väestö on keskittynyt Paltamo – Kajaani – Sotkamo -alueelle sekä kuntakeskuksiin, mutta haja-asutusta on maakunnassa runsaasti. Tämä on haasteellista joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. (lähde Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 2013: 14). Kainuussa oli noin 79 600 asukasta vuonna 2014. Tilastokeskuksen (Tilastokeskus 2014, väestöennuste) mukaan väestömäärä Kainuun kunnissa tulee vähenemään vuosien 2014–2040 aikana kaikkinensa noin 6 400 asukkaalla. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljas- Kuva 1. Väestön sijainti Kainuussa vuonna 2012 (Kainuun kautaa väestön vähenemisen tapahtuvat pan palveluverkkoselvitys 2013). kaikissa muissa ikäluokissa, paitsi yli 65vuotiaiden ikäryhmässä, jonka osuus kasvaa vuoteen 2040 mennessä lähes 4 000. Väestöennusteen mukaan vain Kajaani ja Sotkamo onnistuvat säilyttämään väestömääränsä vuoden 2014 tasoisena. Kaikkien muiden Kainuun kuntien väestömäärä tulee vähenemään. Kunnittaiset väestöennusteet ovat esitetty liitteessä 1. Kainuun ikäryhmittäinen väestöennuste Kainuun väestöennuste 50 000 80 000 70 000 79 600 77 100 60 000 73 200 50 000 2014 2040 40 000 30 000 40 000 20 000 30 000 20 000 10 000 10 000 0 0 2014 2020 2040 alle 14-vuotiaat 15-64-vuotiaat yli 65-vuotiaat Kuva 2. Kainuun väestöennuste ja ennuste ikäryhmittäin 2014–2040 (Tilastokeskus 2014, väestöennusteet). 8 / 46 2.2 Liikkumisen suuntautuminen Päivittäinen arkiliikkuminen tapahtuu pääsääntöisesti kunnan sisällä. Kajaanin seudulla (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo) päivittäinen liikkuminen suuntautuu myös Kajaaniin ja Kajaanista naapurikuntiin. Koulu- ja opiskelumatkat tapahtuvat lähinnä kunnan sisällä. Ristijärvi ja Hyrynsalmi ovat ainoat Kainuun kunnat, joissa ei ole omaa lukiota, minkä vuoksi lukiolaiset kulkevat lähikuntien lukioissa. (kuva 3). Viikonloppuyhteydet kuntien ja Kajaanin välillä ovat opiskelijoille tärkeitä, jotta opiskelijat voivat viikonloppuisin palata kotikuntaansa opiskelupaikkakunnaltaan. Kuva 3. Toisen asteen oppilaitokset Kainuussa. Työmatkaliikkuminen tukeutuu vahvasti henkilöautoiluun. Suurimmat pendelöintivirrat ovat esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pendelöinti Kainuussa vuonna 2012 (Kainuun liitto, Tilastokeskus). Asuinkunta v. 2012 Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Työssäkäyntikunta HyrynKajaani salmi 544 29 Kuhmo Puolanka 11 Ristijärvi 11 Sotkamo 6 Suomussalmi 22 Vaala 6 Paltamo 4 0 94 15 6 12 19 13 85 13 139 81 164 13 34 749 27 141 2641 6 4 1 98 16 342 5 919 3 14 30 6 36 1 13 752 4 4 31 128 2 15 7 293 26 7 838 75 40 6 8 2 994 6 150 27 6 10 5 29 2 512 38 3 6 7 1 7 0 1 28 0 13 11 0 3 0 772 Päivittäinen ja viikoittainen asiointiliikenne suuntautuu pääosin kuntakeskuksiin. Viikonloppuisin asiointiliikenne suuntautuu kuntakeskuksista Kajaaniin ja Vaalasta, Puolangalta ja Suomussalmelta myös Ouluun. Liityntäyhteydet Kajaanista kulkevaan kaukoliikenteeseen (bussi-, juna- ja lentoliikenne) ovat kunnille tärkeitä. Kaukoliikenteen liityntämatkoja tehdään myös Ouluun, Kuopioon sekä Nurmekseen. 9 / 46 3 Joukkoliikenteen nykytila 3.1 Joukkoliikenteen tarjonta Kainuun joukkoliikennepalveluiden tarjonta muodostuu seuraavasti: ELY-keskuksen järjestämä kuntien välinen avoin joukkoliikenne, joka hoidetaan linja-autoilla tai kutsutaksiliikenteenä ELY-keskuksen yhdessä kuntien kanssa järjestämä, kaikille matkustajille avoin kunnan sisäinen tai kuntien välinen koululaisliikenne Kuntien järjestämä kunnan sisäinen koulu- ja asiointiliikenne, joka hoidetaan suosituimmilla reiteillä linja-autoilla ja jota täydennetään taksikuljetuksilla, kuntien palveluliikenteet Oulu-Kajaani-reitillä liikenneministeriön ostoliikenteenä hankkima junaliikenne Kajaanin kaupungissa kaupungin hankkima paikallisliikenne ja palveluliikenne Näiden lisäksi Kainuun sote järjestää alueellaan vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita taksikyyteinä ja palveluliikenteellä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tämänhetkinen joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutasomääritys on voimassa 31.12.2016 saakka. Palvelutasoluokitus vastaa Liikenneviraston ohjeistusta (ks. liite 2). Kainuun kuntien välisessä liikenteessä on tavoiteltu: keskitasoista liikennettä Oulu-Vaala-Paltamo-Kajaani-Sotkamo välisillä reiteillä peruspalvelutasoista liikennettä Suomusalmi-Hyrynsalmi-Ristijärvi-Kajaani, Sotkamo-Kuhmo ja Kajaani-Iisalmi välisillä reiteillä minimitasoista liikennettä Puolanka-Kajaani sekä Sotkamo-Nurmes välisillä reiteillä muilla yhteysväleillä on tavoitteena ollut vähäinen liikennetarjonta. Palvelutasotavoitteita ei ole kaikilta osin saavutettu, vaan joukkoliikenteen tarjontaa on tavoitetta vähemmän. 3.1.1 Kuntien välinen joukkoliikenne Nykyistä joukkoliikenteen tarjontaa on tarkasteltu erikseen talvi- ja kesäarkena (maanantaista perjantaihin liikennöitävät vuorot) sekä lauantaisin ja sunnuntaisin. Tarkasteluissa on otettu huomioon bussi- ja junavuorot. Tarkasteluissa huomioidun vuorotarjonnan lisäksi yhteysväleillä voidaan liikennöidä yksittäisiä, esimerkiksi kerran viikossa ajettavia vuoroja. Nykytarjonta kuntien välisessä liikenteessä ei täysin täytä ELY-keskuksen määrittämiä palvelutasotavoitteita jokaisella yhteysvälillä. Paras vuorotarjonta on Kajaanin seudun kuntien välisessä liikenteessä, kuten alla olevasta talviarjen vuorotarjontaa esittävästä kuvasta nähdään (kesäarjen, lauantain ja sunnuntain tarjonnan kuvaukset on esitetty raportin liitteenä). 10 / 46 Kuva 4. Nykyinen vuorotarjonta Kainuussa talviarkena. Kuvassa 5 on esitetty tämänhetkiset liityntäyhteydet kunnista Kajaanin lentoasemalle sekä Kajaanin lentoaseman saapuvien ja lähtevien lentojen aikataulut. Kaikille Kajaanista lähteville tai Kajaaniin saapuville lennoille ei ole nykyisin liityntäyhteyttä Kainuun kunnista. Suomussalmen ja Kuhmon liityntäyhteydet toimivat kutsuliikenneperiaatteella eli matka varataan etukäteen ja vuoroa ei ajeta, jos matkustajia ei ole. Kuvassa 6 on esitetty Kajaanin rautatieaseman saapuvien ja lähtevien junien aikataulu (VR 14.4.2015) sekä ne nykyiset bussivuorot (Matkahuolto 14.4.2015), joita voi käyttää liityntäyhteytenä kohtuullisen odotusajan puitteissa. 11 / 46 Kuva 5. Nykyiset liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle/-lta (Matkahuolto, Finavia 2015). Kuva 6. Nykyiset liityntäyhteydet Kajaanin rautatieasemalle (Matkahuolto, VR 14.4.2015). 12 / 46 3.1.2 Kuntien sisäinen joukkoliikenne Kunnat hankkivat avointa joukkoliikennettä koulu- ja asiointiliikenteen tarpeita varten. Koulukuljetukset suunnitellaan oppilaiden asuinpaikkojen ja kouluaikojen mukaisesti, ja reitit muuttuvat tarpeiden muuttuessa. Kainuun koulukuljetuksissa hyödynnetään runsaasti myös taksikuljetuksia, koska ohuiden matkustajavirtojen vuoksi aikatauluihin sidottu linja-autoliikenne ei sovellu läheskään kaikille alueille. Linja-autoliikennettä hyödynnetään kunnissa mahdollisuuksien mukaan: koululaiset kulkevat ELY-keskuksen järjestämissä bussivuoroissa ja kunnat ovat ostaneet linja-autoliikennettä suurimman kysynnän alueille. ELY-keskuksen järjestämissä vuoroissa oppilaiden tulee käyttää älykortteja. Asiointiliikenne on monessa kunnassa yhdistetty koulukuljetuksiin ainakin aamu- tai iltapäivisin. Näin varsinaisia asiointiliikennevuoroja on täytynyt ostaa talviarkisin vain yhteen suuntaan sekä koulujen loma-aikoina. Seuraavassa on esitetty yhteenveto kuntien hankkiman liikenteestä ja liikennöintisopimusten päätymisajankohdista. Taulukko 3. Yhteenveto kuntien ostamasta liikenteestä (tiedot kuntien toimittamia). Kunta Kunnan ostama liikenne Hyrynsalmi Koulu- ja asiointiliikenne hoidetaan taksikuljetuksina. 31.7.2016 Kajaani Busseilla ja pikkubusseilla hoidettava liikenne, joka palvelee koulu- ja asiointiliikennettä. Taksikuljetuksia. Kajaanin kaupungin toimivalta-alueen liikennettä: paikallisliikenne, palveluliikenne ja maaseutulinjat. Seitsemän linja-autoilla hoidettavaa koulukuljetusreittiä (monipalveluliikenne), joita täydennetään taksikuljetuksilla. Asiointiliikenne taksien tilausajoina. Koulukuljetuksia taksikuljetuksina. 1.6.2016 Kuhmo Paltamo Asiointiliikenne on järjestetty invataksilla (v. 2013 loppuun saakka 5 päivänä viikossa, 2014 vuoden alusta 3 päivänä viikossa). Puolanka Koulukuljetuksissa kolmesta neljään linja-autoreittiä, loput taksiliikenteenä. Ristijärvi Koulu- ja asiointiliikenne hoidetaan taksikuljetuksina. Koulukuljetukset hoidetaan bussiliikenteenä. Asiointiliikenne hoidetaan takseilla. Sotkamo Suomussalmi Busseilla ja takseilla hoidettava koulukuljetus. Asiointiliikenne taksikuljetuksina. ELYn vuorot, joihin kunta hankkii lippuja koululaisille Kunnan liikennesopimusten voimassaolo Koulukuljetuksissa on käytössä yksi ELYn bussivuoro Koulukuljetuksissa käytetään 7 ELYn bussivuoroa. Älykortit 31.7.2018 Koulukuljetuksissa on käytössä kaksi ELYn bussivuoroa. Älykortit käytössä. 4.6.2016 Koulukuljetussopimukset voimassa 31.7.2017 saakka, asiointiliikenne 31.12.2015 saakka. 31.7.2016 Koulukuljetuksissa käytössä neljä ELYn bussivuoroa. Kahdella koulukuljetusreitillä käytössä ELYn kilpailutettu 1.8.2015– 30.6.2016 ja –31.7.2018 31.7.2016 13 / 46 vuoro. Älykortit käytössä. Vaala 3.1.3 Busseilla hoidettava koulu- ja asiointiliikenne, jota täydennetään taksikuljetuksilla. Suunniteltu ja kilpailutettu tämän selvityksen yhteydessä Joukkoliikenteen kehittämistarpeet Joukkoliikenteen kehittämistarpeita selvitettiin kuntakohtaisilla haastatteluilla. Kaikille kunnille yhteisiä kehittämistarpeita olivat opiskelijoiden viikonloppuyhteyksien (perjantai- ja sunnuntai-ilta) sekä liityntäyhteyksien turvaaminen Kajaanin rautatie- ja/tai lentoasemalle tai lähimmälle rautatieasemalle. Yhteyksiä junille ylipäätään pidettiin tärkeinä. Kuhmossa ehdotettiin viikonlopun liityntäyhteyden järjestämistä Nurmeksen rautatieasemalle kutsuliikenteenä. Lisäksi työssäkäyntiyhteyksien sekä lauantain asiointiyhteyksien tarjoamista Kajaaniin pidettiin kaikissa kunnissa tärkeänä. Puolangalta esitettiin tarve päivävuorolle Kajaaniin ja vuoron aikatauluttamista mahdollisuuksien mukaan siten, että vuoro palvelisi myös kunnan sisäisiä koulukuljetuksia. Puolangalta ja Suomussalmelta esitettiin viikonlopun asiointiyhteyttä Ouluun. Suomussalmi-Puolanka välillä liikennöivälle vuorolle esitettiin reittimuutosta siten, että vuoro ajaisi meno- ja paluumatkalla Vaattovaaran kautta. Sotkamon ja Vuokatin liikenteiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä matkailun tarpeiden huomioimista. Lisäksi Vuokatin sisäiseen liikenteeseen kaivattiin selkeyttämistä. Joukkoliikenteen kehittämisen haasteena on koulukuljetusten suuntautuminen pääosin kuntien välisestä liikenteestä poikkeaville reiteille, jonka vuoksi uusia yhdistelymahdollisuuksia kuntien järjestämissä koululaiskuljetuksissa ja kuntien välisessä ELYn järjestämässä liikenteessä on varsin vähän. 3.2 Sosiaalitoimen kuljetukset Kainuun Sote järjestää vammaispalvelulain (VPL) sekä sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisia kuljetuspalveluja Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnissa. Puolanka on järjestänyt vuodesta 2013 alkaen sosiaalitoimen kuljetukset itsenäisesti. VPL-kuljetuksia järjestetään vaikeavammaisille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. SHL-kuljetuspalvelut järjestetään vanhuspalveluiden tukipalveluna, jotka ovat tarkoitettu ensisijaisesti vanhuksille, joilla on vamman tai sairauden mukana tuomaa liikuntarajoitteisuutta ja julkisen joukkoliikennevälineen käyttö on oleellisesti vaikeutunut. Kuljetuspalvelua voi käyttää vain tulojen perusteella vähävaraiseksi määritellyt asiakkaat asiointimatkoihin, kauppa-, pankki- ja apteekkimatkoihin hakijan kotikunnassa tai lähikunnassa, jos asiointi tapahtuu edullisimmin kuljetuskustannuksin lähikunnassa. Kuljetuspalveluiden järjestämisestä vastaa Kainuun soten Kuljetuspalvelut-yksikkö, josta kuljetusoikeuden saaneet asiakkaat tilaavat kuljetuksen haluamanaan ajankohtana. Matkan lähtö- ja määräpaikasta sekä matkustajasta riippuen sote järjestää kuljetuksen joko yhdistämällä kuljetuksen muihin sopiviin soten taksikuljetuksiin tai kuljettamalla asiakkaan yksinään taksilla. Kuljetukset välitetään sähköisessä muodossa Kainuun takseille ja joukkoliikenneluvalla toimiville autoilijoille. Kainuun sote käyttää kuljetusten reitittämisessä Mobisoftin MobiRouter-matkojenyhdistelyjärjestelmää, jonka parametrit ovat asetettu vastaamaan Kainuun kuljetustarpeita ja haluttua palvelutasoa. Kuljetuspalvelu on 14 / 46 määrärahasidonnaista lakisääteistä sosiaalipalvelua, jota myönnetään talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Nykyisin asiakas maksaa taksipalveluista omavastuuosuutena linja-autolipun verran. Palvelubussin asiakkaan omavastuuosuutena peritään 1,60 €/matka. Kuljetuspalvelujen maksamisessa käytetään henkilökohtaista kuljetuspalvelukorttia (sirukortti), jonka avulla asiakas tunnistetaan autossa. Kortilla on tiedot asiakkaan käytössä olevista matkaoikeuksista, omavastuuosuudesta sekä saattajaoikeudesta. Kainuun SOTEn erilliskuljetuksia tehdään runsaasti samoilla reiteillä kuntien, erityisesti Kajaanin kaupungin järjestämien koulukuljetusten kanssa. Jatkossa on tärkeää löytää yhdistelymalli, jolla SOTEn erilliskuljetuksia voidaan yhdistää kuntien järjestämään koululaisliikenteeseen soveltuvin osin ja kapasiteetin puitteissa. Esimerkiksi Kajaanin kaupungin hankkimien koulukuljetusreittien varsilla asuu Kajaanin noin 1050 SOTEn asiakkaista noin 100 SHL:n mukaisen matkaoikeuden omaavaa ja noin 600 VPL:n mukaisen matkaoikeuden omaavaa, joista ainakin osa pystyisi matkoillaan hyödyntämään joukkoliikennevuoroja. 3.3 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus 3.3.1 ELY-keskuksen rahoitus Liikennevirasto myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuoden 2015 joukkoliikenteen määrärahakiintiöksi 3 986 000 euroa. Määrärahakiintiö liikenteen ostoihin ja kehittämiseen on pienentynyt tasaisesti vuosien 2010–2014 aikana. Vuoden 2015 määräraha on hieman noussut edellisestä vuodesta, mutta rahoitus ei ole palautunut aiempien vuosien tasoille. Kainuun maakuntakokeilun aikana joukkoliikenteen hankintaan oli Kainuussa käytössä enemmän rahaa. Kokeilu päättyi vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen ELY sai Liikennevirastolta kompensaatiorahaa Kainuun joukkoliikenteen rahoittamiseen. Kainuun suhteellinen osuus joukkoliikenteen ostoista on kasvanut vuoden 2013 jälkeen liikenteen lakkautusten myötä. Vuoden 2015 määrärahasta kohdistuu Kainuuseen noin 1,7 miljoonaa euroa, eli Kainuussa ostoliikenteeseen käytettävää valtionrahoitusta joudutaan vähentämään noin 200 000 eurolla. Rahoitustilanteen vuoksi ELY-keskuksen hankkimaa avointa joukkoliikennettä joudutaan jatkossa tarkastelemaan entistäkin tarkemmin ja käytettävissä oleva rahoitus tulee kohdentaa ainoastaan todellista matkustustarvetta vastaavan liikenteen hankkimiseen ja hankintoihin, joita kunnat ja ELY voivat tehdä yhdessä. 15 / 46 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen määrärahakiintiöt 2010-2015 M€ Määrärahakiintiö Kainuuseen kohdistunut rahoitus (1,7 M€) 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 7. Liikenneviraston Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle myöntämät joukkoliikenteen määrärahakiintiöt vuosina 2010– 2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on Kainuussa keväällä 2015 voimassaolevia liikennöintisopimuksia seuraavasti: käyttöoikeussopimuksia 26, ostoliikenteen sopimuksia 14 ja siirtymäajan sopimuksia 16. Sopimusten tiedot ovat esitetty taulukossa neljä. Taulukko 4. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennöintisopimukset Kainuussa (VALLU 2014, ELY 2014). Kohteet Reitit Vuorot Käyttöoikeussopimukset 26 53 73 Ostoliikenteen sopimukset 14 22 46 Siirtymäajan sopimukset 16 Kohde €/vuosi Kohde km/vuosi Lipputulot/2014 Nousijat/2014 1 424 000 1 315 000 163 000 19 800 496 000 396 000 193 000 33 600 Siirtymäajan sopimuksilla ajettavien vuorojen lisäksi markkinaehtoista liikennettä liikennöidään Kokkola-Kajaani ja Sotkamo-Vuokatti-Kajaanin lentoasema (vuosikilometrit yhteensä 201 810 km) yhteysväleillä reittiliikenneluvilla. Vuoden 2016 kesästä alkaen on jätetty kaksi reittiliikennelupahakemusta reiteille Oulu-Kajaani-Joensuu ja Kajaani-Kuusamo. 3.3.2 Kuntien rahoitus Kainuun kunnat järjestävät avointa joukkoliikennettä, kuntien asiointiliikennettä ja opetustoimen kuljetuksia. Kainuun sote järjestää sosiaalitoimen mukaiset kuljetukset kaikissa muissa kunnissa paitsi Vaalassa ja Puolangalla, ja jakaa kustannukset kunnille. Vaala kuuluu Oulunkaaren kuntayhtymään ja Puolanka järjestää sosiaalitoimen kuljetukset itse. Kuntien rahoitustiedot ovat kerätty VALLU-järjestelmästä (valtakunnallinen liikennelupajärjestelmä), kuntien Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle toimittamista kustannustietolomakkeista sekä Kainuun Soten toimittamista kustannustiedoista. Rahoitustiedot perustuvat kuntien ilmoituksiin ja niissä on jonkin verran epäselvyyksiä mm. siinä, mikä osa kuljetuksista on merkitty joukkoliikenteeksi ja mikä esimerkiksi koululaiskuljetuksiksi. 16 / 46 Kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Opetustoimen kuljetukset ovat ylivoimaisesti suurin kustannuserä, yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Merkittävä osuus opetustoimen kuljetusten rahoituksesta ohjautuu kuitenkin avoimeen joukkoliikenteeseen oppilaiden matkalippuina. (taulukko 5) Taulukko 5. Kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2013 (lähde: valtakunnallinen liikenneluparekisteri, Kainuun sote) Avoin jl Opetusoimi Hyrynsalmi 39144 348382 Kajaani 473000 1300000 Kuhmo 16522 1089203 Paltamo 47000 465827 Puolanka*) 158970 255699 Ristijärvi 10810 164972 Sotkamo 85747 1617412 Suomussalmi 31507 1232813 Vaala 14659 507486 877359 6981793 *) Tietoja korjattu kunnan ilmoituksen pohjalta Sosiaalitoimi 129061 912770 282634 152112 järjestää itse 30884 226359 393678 204510 2332008 Taulukko 6. Kuntien opetustoimen kuljetuskustannukset vuonna2 2013 (lähde: valtakunnallinen liikenneluparekisteri) Alue Esikoul. kulj. PerusLukion ja Linja-auto Taksikulj. Yhteensä koul. kulj. keskiastilausliik. teen matkaliput Hyrynsalmi 7395 22049 37057 281881 19690 39310 423587 606616 1089203 90139 56041 319647 465827 Kajaani Kuhmo 348382 1300000 Paltamo Puolanka 43999 162000 207000 412999 Ristijärvi 8171 699 855 155247 164972 Sotkamo 123985 176672 239650 699548 1617412 44938 172458 283242 732175 1232813 2942 95467 41281 237597 130199 507486 207121 640793 418838 1440029 3132313 7139094 Suomussalmi Vaala KAINUUN MAAKUNTA 377557 Vuonna 2013 opetustoimen kuljetuksiin käytettiin noin 90–160 euroa per asukas. Kajaanin kaupungissa, jossa joukkoliikenteen palveluja on eniten, ovat opetustoimen kuljetuskustannukset muita kuntia edullisimmat, noin 34 euroa per asukas. 17 / 46 Taulukko 7. Kuntien avoimen joukkoliikenteen ja opetustoimen kuljetusten kustannukset per asukas vuonna 2013 (VALLU 2015 sekä Kajaanin kaupunki 2015 ja Tilastokeskus, väestötilastot 2015). Kunta Hyrynsalmi Avoin joukkoliikenne Opetustoimen kuljetukset 15,7 140,1 Kajaani 12,4 34,2 Kuhmo 1,9 122,3 Paltamo 12,8 127,2 Puolanka* 56,3 90,5 Ristijärvi 7,5 115,0 Sotkamo 8,0 119,7 Suomussalmi 3,7 146,6 Vaala 4,6 160,5 *) Lukuja korjattu kunnan ilmoituksen mukaan. Kuntien rahoitus vuosina 2012 ja 2013 avoimeen joukkoliikenteeseen ja opetustoimen kuljetuksiin on esitetty kuvissa 8 ja 9. Kuva 8. Kuntien rahoittama avoin joukkoliikenne (tiedot Valtakunnallinen liikennelupajärjestelmä, kuntien omat ilmoitukset). 18 / 46 Kuva 9. Kuntien rahoittamat opetustoimen kuljetukset (VALLU 2015). Kunnat käyttivät sosiaalitoimen kuljetuksiin vuonna 2013 yhteensä noin 2 332 000 euroa, mikä on 380 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2012. Muissa Kainuun kunnissa sosiaalitoimen kuljetusten rahoitus vähentyi tai säilyi ennallaan vuosien 2012–2013 aikana, mutta Vaalassa sosiaalitoimen kuljetuksiin on v. 2013 käytetty enemmän rahaa kuin edellisvuonna. (kuva 6). Puolanka on vuodesta 2013 saakka järjestänyt sosiaalitoimen kuljetukset itse. Kuva 10. Sosiaalitoimen kuljetusten rahoitus vuosina 2012–2013 (Kainuun sote 2014 ja VALLU 2015). Kainuun soten kuljetuskustannukset yhteensä 3 000 000 € 2 499 001 € 2 314 288 € 2 151 047 € 2 049 927 € 2 049 617 € 1 829 240 € 1 826 476 € 2 500 000 € 2 000 000 € 1 549 337 € 1 500 000 € 1 167 982 € 1 000 000 € 500 000 € - € 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuva 111. Kainuun soten kuljetusten rahoitus vuosina 2005–2013 (Kainuun sote). 2011 2012 2013 19 / 46 Kainuun soten kuljetuskustannuksia saatiin vuonna 2009 pienennettyä, kun soten kuljetuksia ryhdyttiin yhdistelemään. Tällä on ollut suuri merkitys soten kuljetusten kustannuskehityksessä. Ilman yhdistelyä kustannukset olisivat selvästi nykyistä korkeammat, sillä kuljetuskustannusten kasvu on jatkunut muun muassa yleisen kustannustason nousun seurauksena. Vuoden 2013 kustannusten laskua selittää muun muassa Puolangan irrottautuminen toistaiseksi Kainuun sotesta. (kuva 8). 3.3.3 Kelan rahoitus Vuonna 2014 Kelan koulumatkatuen saajia oli Kainuussa yhteensä 814 matkustajaa. Yhteensä näille matkustajille maksettiin etuuksia noin 585 000 euroa. Näistä noin 470 matkustajaa sai tukea Matkahuollon lippuun. Alueellisesti Kelan koulumatkatukea maksettiin eniten suurimman kysynnän alueille, Kajaaniin ja Sotkamoon. (kuva 12). KELAn maksamat koulumatkatuet vuonna 2014 Tuetut Matkahuollon liput Maksetut etuudet 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 350 300 250 200 150 100 50 Tuen saajat (lkm) Maksetut etuudet (€) Tuen saajat yhteensä 0 Kuva 12. Kelan maksamat koulumatkatuet Kainuussa vuonna 2013 (KELA, Kelasto 2014). Vuonna 2014 Kelan sairaanhoitokorvauksen piiriin kuuluvia matkoja tehtiin Kainuussa yhteensä 128 000. Näistä matkoista asiakkailta on peritty yhteensä 7 090 000 euroa maksuja. Korvauksia Kela on maksanut yhteensä noin 5 974 000 euroa. 86 % korvauksista kohdentuu taksi- ja invataksimatkoihin. Yhden taksimatkan korvaus on keskimäärin 88 euroa ja linja-automatkan 7 euroa (kuva 13). Linjaautojen osuus tehdyistä matkoista on pieni: linja-autolla matkoja on tehty 2 600, joista perittyjä maksuja 32 000 euroa ja korvauksia maksettu 19 000 euroa. (Kuva 13) 20 / 46 Kelan sairaanhoitomatkat, korvaus €/matka 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 82,2 45,6 44,8 42,7 18,4 12,1 7,3 Kuva 13. Kelan keskimääräinen matkakorvaus kulkutavoittain. Lähde Kelasto 2014. Kelan sairaanhoitokorvauksen saajat / ei-kiireelliset matkat vuonna 2014 1 600 000 1 400 000 25 000 Matkojen määrä (kpl) 1 200 000 20 000 1 000 000 15 000 800 000 600 000 10 000 400 000 5 000 200 000 0 Matkojen määrä yhteensä Maksut ja korvaukset (€) 30 000 0 Linja-automatkat Perityt maksut, € Korvaukset € Kuva 124. Kelan sairaanhoitokorvausten saajat matkojen mukaan vuonna 2013 (KELA, Kelasto 2015). Tarkastelussa ovat mukana matkat, jossa kulkutapana linja-auto, invataksi, matkaketju, joukkoliikennelupa-auto, oma auto tai taksi. Rahoituksesta 86 % kohdentuu taksi- tai invataksimatkoihin. 3.3.4 Yhteenveto Yhteiskunta rahoitti vuonna 2014 Kainuussa ei-kiireellisiä henkilökuljetuksia noin 18 miljoonalla eurolla. Kuntien kustannukset olivat noin 56 % ja valtion 44 %. Käytännössä valtio kuitenkin rahoittaa kuljetuksista yli puolet, koska koulutoimen ja soten kuljetuksissa on laskelmassa mukana valtionosuus. 21 / 46 Kuva 15. Kainuun henkilökuljetusten rahoitus rahoittajatahoittain. Suurin kustannuserä on kuntien opetustoimen kuljetukset, joiden rahoituksesta kuitenkin merkittävä osa kohdentuu avoimeen joukkoliikenteeseen oppilaiden bussilippuina. Kelan sairaanhoidon ei-kiireellisten matkojen matkakorvaukset muodostavat noin kolmanneksen kustannuksista (tarkastelusta on rajattu ulos mm. ambulanssi- ja paaritaksimatkat, siirtokuljetukset ja peruuntuneet matkat). 4 Palvelutasoehdotus 4.1 Palvelutason määrittelyn ohjeistus Linja-autoliikenteen toimintaedellytyksistä säädetään kansallisessa joukkoliikennelaissa (869/2009) sekä EU:n palvelusopimusasetuksessa (1370/2007). Joukkoliikennelain mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on velvollinen määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. PohjoisPohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alue kattaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen liikenteet, lukuun ottamatta Kajaanin kaupungin ja Oulun kaupungin toimivalta-alueita. Joukkoliikennelain mukaan eri väestöryhmien tarpeet on otettava palvelutason määrittelyssä huomioon. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Liikennevirasto on laatinut palvelutasomäärittelyn tueksi suosituksellisen ohjeistuksen Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävistä kriteereistä (15/2011). Näitä kriteereitä on käytetty useiden alueiden joukkoliikenteen palvelutasomäärityksessä, usein kuitenkin sovellettuna. Palvelutasomääritystä uudistetaan vuoden 2015 aikana. Palvelutasomäärittely on tavoitteellinen ja toimii liikenteen suunnittelun ja hankinnan perusteena. 22 / 46 4.2 Tarvelähtöinen palvelutasoluokitus Liikenneviraston nykyinen palvelutaso-ohjeistus lähtee vuorotarjontaa, liikennöintiaikoja ja vuorovälejä koskevista suosituksista, ja soveltuu hyvin alueille, jossa tarjontaa on niin paljon, että pystytään liikennöimään säännöllisillä vuoroväleillä. Suositusta on kuitenkin vaikea soveltaa Kainuun tyyppisellä harvaan asutulla alueella, jossa joukkoliikenteen tarjonta keskittyy pääsääntöisesti välttämättömien matkustustarpeitten hoitamisen. Työssä keskustelua haluttiin ohjata joukkoliikennepalvelujen tarjonnan sijaan palvelujen tarpeeseen. Tämän vuoksi palvelutasomäärittelyn lähtökohdaksi otettiin matkustustarpeet eri yhteysväleillä. Työn aikana koettiin, että näin tehtyyn palvelutasomäärittelyyn on kunnilla helpompi ottaa kantaa ja esittää matkustustarpeita, joihin tarpeellisilta osin voidaan reagoida liikennesuunnitelmassa. Seuraavassa esitetty palvelutasotavoitteisto kuvaa eri yhteysväleillä tunnistettuja kuntalaisten matkustustarpeita, jotka tulee vähintään palvella joukkoliikenteellä. Ehdotus perustuu työn aikana kerättyihin lähtötietoihin alueen asukkaiden liikkumistarpeista sekä tietoihin nykyisestä liikennetarjonnasta ja liikennepalveluiden kysynnästä. 4.3 Esitys palvelutasosta Palvelutaso on esitetty ELY-keskuksen toimivallassa olevalle kuntien väliselle liikenteelle sekä kuntien sisäiselle, avoimelle joukkoliikenteelle, jota hoidetaan linja-autoilla (kuva 14). Palvelutasossa on otettu kantaa Kajaanin kaupungin toimivalta-alueen sisäiseen liikkumiseen Vuolijoki-Otanmäki-Kajaani yhteysvälillä. Tämä on Kajaanin kaupungin toimivalta-aluetta, jonka palvelutason kuitenkin kaupunki itse määrittää. Kajaanin seutu Paltamo-Kajaani-Sotkamo yhteysväleillä on määritetty vilkkaan päivittäisen vuorovaikutuksen alueeksi, jossa tavoitellaan säännöllistä joukkoliikennetarjontaa ja joukkoliikenteen käytön lisäämistä. Alue on keskeistä työssäkäyntialuetta, jossa kaikkien matkaryhmien liikkumistarpeisiin pyritään vastaamaan joukkoliikenteen tarjonnalla. Kajaani-Suomussalmi välillä on liikkumistarpeita kaikissa matkaryhmissä samoin Kuhmo-Kajaani välillä. Kuhmo-Nurmes yhteysvälillä tavoitteena on opiskelijoiden viikonloppumatkojen turvaaminen. Puolanka-Kajaani välisessä liikenteessä tavoitteeksi on asetettu työasia- ja asiointimatkojen sekä opiskelijoiden viikonloppumatkojen toteutuminen. Lisäksi Suomussalmi-Puolanka-Oulu reitillä on tavoitteena opiskelijoiden viikonloppumatkojen ja asiointiliikenteen tarjoaminen. Kuusamoon suuntautuvassa liikenteessä on tavoitteena matkailun tarpeiden täyttyminen. Kajaanista etelään suuntautuvassa liikenteessä on palvelutasotavoitteena työasiamatkat, matkailu sekä opiskelijoiden viikonloppuyhteydet. Oulu-Kajaani (sis. Vaala-Paltamo) välisessä liikenteessä on tavoitteena matkailun, työasiamatkojen, esteettömien asiointimatkojen sekä opiskelijoiden viikonloppumatkojen toteutuminen. Kuntien sisäiseen liikenteeseen on esitetty palvelutasotavoitteeksi koulu- ja opiskelumatkojen sekä asiointimatkojen toteutuminen erikseen määritetyillä yhteysväleillä. 23 / 46 Kuva 13. Esitys joukkoliikenteen tarvelähtöisistä palvelutasotavoitteista. Taulukossa 6 on kuvattu, kuinka eri matkaryhmien tarpeisiin vastataan liikennepalveluin. 24 / 46 Taulukko 5. Palvelutasoluokkien sisällön kuvaukset. Tarvelähtöinen palvelutaso Keskeinen työssäkäyntialue Työmatkat Koulu- ja opiskelumatkat Työasiamatkat Asiointimatkat Opiskelijoiden viikonloppumatkat Matkailu 5 Palvelutason kuvaus Vuorotarjonta päivittäin arkisin ja viikonloppuisin. Arkiaamuisin ja iltapäivisin vuoroja vähintään 60 min välein. Lisäksi päivä-, ilta- ja viikonloppuvuoroja Vuorotarjonta maanantaista perjantaihin ympäri vuoden. Saapuminen viimeistään noin klo 8:00, paluuvuoron lähtö noin klo 16 Sama lippu meno- ja paluumatkalla Vuorotarjonta koulupäivisin. Aamu- ja iltapäivävuoroja koulujen alkamisaikojen mukaan. Kaikille avointa ja säännöllistä joukkoliikennettä, jonka aikatauluista tiedotetaan. Paikkoja myös muille matkustajille Vuorotarjonta maanantaista perjantaihin. Menoyhteys perillä noin klo 9, paluu lähtee noin klo 15–16 Korkea laatutaso (kalusto) ja nopea yhteys Vuorotarjonta arkisin ja/tai lauantaisin virka-aikaan perilläolo noin 2-4 tuntia 1-6 krt/vk Vuorotarjonta perjantai- ja sunnuntai-iltaisin Liityntäyhteytenä kaukoliikenteen verkkoon Odotusaika enintään noin 30 minuuttia Matkailukeskusten ja kaukoliikenteen solmukohtien välillä Toteuttamisen kriteerit Vilkkain päivittäisen vuorovaikutuksen alue Tunnistettu tarve tehdä työmatkoja joukkoliikenteellä, yhteysvälillä on vähintään noin 100 pendelöijää Säännölliset kouluajat ja riittävästi koululaisia (bussi/tilataksi) Työelämän vuorovaikutusalue, merkittävien keskusten välillä Kuntakeskus tai lähin suuri kaupunki, luonnollinen asiointisuunta tai muu selkeä tarve Kaukoliikenteen solmupisteet, kuntakeskukset Kaukoliikenteen solmupisteet, matkailukeskukset Palvelutason toteuttaminen 5.1 Alueellisen joukkoliikenteen kehittäminen Seuraavassa on esitetty liikennesuunnitelma pohjautuen kuntien edustajien arvioihin kuntalaisten liikkumistarpeista. Liikennesuunnitelmaa on työstetty yhdessä Kainuun joukkoliikennetyöryhmän kanssa. Kainuun joukkoliikenteen työryhmän kanssa pidetyissä kokouksissa on todettu, että nykyinen joukkoliikennetarjonta on jo sellaisenaan hyvin niukka eikä vuorotarjonnassa ole juuri karsinnan varaa. Työryhmän kanssa on yhdessä tunnistettu joukkoliikennevuoroja, jotka eivät täytä asetetun palvelutason mukaisia kriteereitä. Lisäksi nykytarjonnasta on tunnistettu kehittämistarpeita (esimerkiksi aikataulumuutoksia), joihin puuttumalla palvelutasoa voidaan parantaa. Seuraavassa taulukossa on ehdotukset muutoksista Kainuun joukkoliikenteen nykytarjontaan. Tarjonnan muutoksissa on huomioitu junaliikenteen vuorotarjonta. 25 / 46 Taulukko 6. Ehdotettuja muutoksia Kainuun joukkoliikenteen nykytarjontaan. Yhteysväli Puolanka-Kajaani Suomussalmi-Puolanka-Oulu Puolanka-Suomussalmi Suomussalmi-Kajaani Suomussalmi-Hyrynsalmi Kuusamo-Kajaani Paltamo-Kajaani Kajaani-Kuhmo Muutos tarjontaan Tavoitteena on nykyisin siirtymäajan liikennöintisopimuksella hoidetun yhteyden syntyminen reittiliikenteenä. Jos nykyistä tarjontaa ei haeta reittiliikenneluville, hankitaan asiointiyhteys lauantaisin. 7:20 Puolanka – 8:50 Kajaani M-P ja 9:00 Puolanka – 10:35 Kajaani L 15:15 Kajaani – 16:50 Puolanka M-L Lisäksi järjestetään kutsupohjainen liityntäyhteys Paltamon rautatieasemalle perjantai- ja sunnuntai-iltaisin. Kajaani – Rovaniemi välinen liikenne lakkautuu. Tavoitteena on nykyisin siirtymäajan liikennöintisopimuksella hoidetun yhteyden syntyminen reittiliikenteenä. Jos nykyistä tarjontaa ei haeta reittiliikenneluville, hankitaan perjantaisin ja sunnuntaisin. 18:15 Oulu – 21:30 Suomussalmi ja 14:10 Suomussalmi – 17:20 Oulu P, S Lisäksi lauantaisin järjestetään asiointiyhteydet Ouluun Hankitaan nykyinen koululaiskuljetuksia palveleva vuorotarjonta kuntien välillä. Reitti muutetaan niin, että se ajetaan molempiin suuntiin Suomussalmella Vaattovaaran kautta. Kuusamo-Kajaani välin lakkautuvat vuorot vähentävät vuorotarjontaa. Tarjontaan tehdään aikataulumuutoksia. Ehdotettu tarjonta muodostuu seuraavasti: Suomussalmi – Kajaani: 5:40 – 7:30 M-P+ 6:50 – 8:35 M-P 9:00 – 10:40 M-L 12:35 – 14:20 P+, M-P++ 15:00 – 16:45 M-P 15:35 – 17:20 S 15:55 – 17:40 M-P Kajaani – Suomussalmi 7:05 – 8:55 M-P+ 12:00 – 13:45 M-P 13:15 – 15:00 M-P 15:15 – 17:05 P+, M-P++ 16:20 – 18:00 M-P 17:40 – 19:30 M-P 17:50 – 19:35 S Lisäksi kutsuliikenteenä Kajaani 22:35 – 0:20 Suomussalmi M-S Ei muutoksia, nykyinen koululaisliikenne Hyrynsalmi-Suomussalmi hankintaan jatkossakin. Yhteydet syntyvät pääosin markkinaehtoisena liikenteenä. Sunnuntaivuorot hankitaan ja aikataulut sovitetaan klo 17:18 ja 17:23 saapuviin juniin sekä klo 17:45 lähteviin: 13:15 Kuusamo – 17:20 Kajaani ja 17:50 Kajaani – 21:55 Kuusamo Lakkaavat vuorot, joita ei ole haettu reittiliikenteeksi: 6:40 Kuusamo-10:35 Kajaani M-P++ ja 13:50 Kuusamo-17:30 Kajaani S 13:15 Kajaani-17:00 Kuusamo M-P++ ja 18:45 Kajaani-20:20 Kuusamo S Jos vuoroja ei haeta reittiliikenneluville, heikkenee tarjonta yhdellä vuoroparilla. Nykyisten vuorojen lisäksi hankitaan kesäksi työssäkäyntivuorot: 6:55 Paltamo – 7:40 Kajaani M-P++ 16:15 Kajaani – 16:50 Paltamo M-P++ sekä koulupäivävuoro klo 13.00 Paltamo-Kajaani. 15:05 Paltamo – 15:55 Kajaani koulp vuorolle on myönnetty reittiliikennelupa. Tarjontaa karsitaan kysynnän ja rahoituksen mukaiseksi. Yhteysvälin ehdotettu vuorotarjonta muodostuu seuraavasti: arkisin 7:10 Kajaani – 8:45 Kuhmo 12:45 Kajaani – 14:45 Kuhmo 15:10 Kajaani – 16:45 Kuhmo 16:10 Kajaani – 17:50 Kuhmo 26 / 46 Yhteysväli Kajaani-Sotkamo Oulu-Kajaani Liityntäyhteydet kunnista rautatieasemalle Liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle Muutos tarjontaan 18:00 Kajaani – 19:45 Kuhmo 7:05 Kuhmo – 8:40 Kajaani 7:25 Kuhmo – 9:20 Kajaani 9:20 Kuhmo – 11:15 Kajaani 15:20 Kuhmo – 17:15 Kajaani 20:00 Kuhmo – 21:30 Kajaani lauantaisin 14:45 Kajaani – 16:30 Kuhmo 9:20 Kuhmo – 11:15 Kajaani sunnuntaisin 15:10 Kajaani – 16:45 Kuhmo 12:50 Kuhmo – 14:45 Kajaani Lisäksi kutsuliikenteenä joka päivä 22:45 Kajaani – 0:30 Kuhmo. Joensuuhun kulkevia vuoroja on haettu reittiliikenneluville. Reitillä liikennöi Kuhmo-Kajaani vuorot (ks. yllä), joihin tehtävien muutosten vuoksi myös Kajaanista Sotkamoon ajaviin vuoroihin tulee yksittäisiä vuoromuutoksia autokierron vuoksi. Muilta osin Kajaani-Sotkamo vuorotarjonta säilyy lähes ennallaan. Vuorotarjonta tukeutuu junavuoroihin ja se säilyy määrällisesti ennallaan. Uudet juna-aikataulut parantavat työasiamatkojen palvelutasoa Oulusta Kajaaniin aiemman saapumisajan myötä. Kunnista tarjotaan liityntäyhteys Kajaanin rautatieasemalle päivittäin tärkeimmille junille (Puolangalta Paltamoon, Kuhmosta myös Nurmekseen). Lisäksi otetaan huomioon opiskelijoiden viikonloppuyhteydet (perjantai- ja sunnuntai-illat). Liityntäyhteydet on aikataulutettu noin klo 14:30 ja 17:20 Kajaaniin saapuviin juniin sekä noin klo 12:00, 15:15 ja 17:45 Kajaanista lähteviin juniin. Kunnista tulisi olla liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle aamu- ja iltapäivä-/iltalennoille (työmatkayhteydet) sekä Sotkamosta/Vuokatista myös päivälennolle (matkailu). Liityntäyhteyksien hankinta jää kuntien harkittavaksi. Vertaamalla alla olevaa kuvaa kappaleen 3.1.1. karttoihin huomataan, että Kainuun vuorotarjonnassa ei tapahdu suuria määrällisiä muutoksia, mikäli liikenne hankitaan ehdotetun liikennesuunnitelman mukaisesti. Muutokset vuorotarjonnassa ovat enimmäkseen tarjonnan selkeyttämistä, yksittäisiä vuorokarsintoja tai aikataulumuutoksia. Suurinta muutosta on esitetty Kuhmo-Sotkamo-Kajaani liikenteen tarjonnassa, josta on ehdotettu karsittavaksi noin kolme vuoroparia, jotta tarjonta vastaisi paremmin kysyntää ja rahoitusta. 27 / 46 1 Kuva 14. Esitys Kainuun vuorotarjonnasta talviarkena ehdotetun liikennesuunnitelman mukaisesti. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu päätiesuunnittain ehdotetun liikennesuunnitelman mukainen vuorotarjonta. Aikatauluehdotukset ovat viitteellisiä ja tarkentuvat vuosittaisten tarjouskilpailuiden yhteydessä. Kajaani – Kuusamo ja Suomussalmi – Oulu Kuusamo – Kajaani Vuorot ovat haettu reittiliikenneluville. Reittiliikenneluvilla liikennöitävät vuorot on merkitty aikataulukaavioon sinisellä värillä. Kesän aamuvuoro vaihtuu päivävuoroksi. Sunnuntaivuoro sovitetaan junien aikatauluihin aikaistamalla vuoroa 50 minuuttia. Suomussalmi – Kajaani Kuusamon vuorotarjonta muodostaa yhteysvälin rungon. Arkipäiviltä, lauantailta ja sunnuntailta on karsittu yksi vuoropari vähäisen kysynnän vuoksi. Arkisin liikennöi viisi vuoroa suuntaansa sekä yksittäisiä perjantaivuoroja. Lauantaina ja sunnuntaina liikennöi yksi vuoropari mahdollistaen asioinnin ja liityntäyhteydet. Suomussalmelta muilla paitsi aamun ensimmäisellä vuorolla on liityntäyhteys Kajaanista lähteville junille. Kajaaniin saapuvilta junilta on kolme liityntäyhteyttä Suomussalmelle sekä illan kutsuliikenteen yhteys. Suosituksena on hankkia lentoliikenteen liityntäyhteydet, jotka mahdollistavat työmatkat aamu- ja iltalennoilla. 28 / 46 Suomussalmi-Hyrynsalmi-yhteysvälillä nykyiset kouluvuorot säilyvät ennallaan. Suomussalmen sisäinen koululaislinja Korvua-Pyhäkylä-Suomussalmi on hankittu yhteishankintana ELYn kanssa, ja ehdotuksena on tämän liikenteen sisällyttämisen yhteishankintoihin jatkossakin. TALVI REITTI Arki La Lähtö Perillä Lähtö SUOMUSSALMI - HYRYNSALMI - RISTIJÄRVI - KAJAANI 5:40 7:30 6:50 8:35 Kuusamosta 9:00 Perillä KESÄ Su Lähtö Perillä 10:40 15:35 6:50 8:35 9:00 12:35 10:40 14:20 Perillä 9:00 10:40 17:20 Su Lähtö Perillä 15:35 17:20 17:50 19:35 22:35* 0:20* 15:00 16:45 15:55* 17:40* 15:55 P 17:40 P Kuusamoon 15:15 P 17:05 P 15:15 13:45 13:15 15:15 15:00 17:05 16:20 18:00 17:40 22:35* 19:30 0:20* 15:15 17:50 19:30 0:20* 8:23 12:00 17:05 18:00 Kuusamosta 17:40 *kutsu 22:35* Hyrynsalmi-Suomussalmi 7:45 Perillä La Lähtö 10:40 9:00 Kuusamosta 12:35P 14:20 P Kuusamosta 15:00 16:45 *Ma-To 15:55* 17:40* 15:55 P 17:40 P Suomussalmi-Hyrynsalmi 14:35 15:55 KAJAANI - RISTIJÄRVI - HYRYNSALMI - SUOMUSSALMI 7:05 8:55 12:00 13:45 Kuusamoon 13:15 15:00 16:20 Arki Lähtö 22:35* 0:20* 22:35* 17:05 19:35 0:20* 22:35* 0:20* Suomussalmi – Puolanka – Oulu Suomussalmi-Puolanka-vuorot säilyvät ennallaan. Ouluun asti kulkeva arkipäivävuoroa ei hankita sopimuksen päättyessä, mutta toiveena on liikenteen jatkuminen markkinaehtoisena. Jos arkipäivävuoro lakkaa, tilalle hankitaan perjantai- ja sunnuntai-iltavuorot sekä lauantain asiointivuoro. TALVI REITTI Arki Lähtö OULU - PUOLANKA - SUOMUSSALMI Perillä La Lähtö Perillä 14:30 17:40 KESÄ Su Lähtö Perillä 18:15 21:30 18:15 P 21:30 P Puolanka-Suomussalmi Koulp 7:10 8:50 SUOMUSSALMI - PUOLANKA - OULU Perillä La Lähtö Perillä 14:30 17:40 Su Lähtö Perillä 18:15 21:30 14:10 17:20 18:15 P 21:30 P 7:50 11:00 7:50 14:10 14:10P Suomussalmi-Puolanka Koulp 15:10 Arki Lähtö 17:20P 16:30 17:20 14:10P 11:00 17:20P Suomussalmi – Kuhmo / Taivalkoski Suomussalmelta Kuhmoon ja Taivalkoskelle kulkevia vuoroja ei hankinta vähäisen kysynnän vuoksi. Kajaani – Paltamo – Oulu, Puolanka - Kajaani Oulu – Kajaani Tarjonta toteutuu junaliikenteenä ja reittiliikenteenä. Suosituksena esitetään yhden vuoroparin lisäystä lauantaille (markkinaehtoisena) palvelutason täydentämiseksi. 29 / 46 TALVI REITTI Arki Lähtö OULU - VAALA - PALTAMO - KAJAANI juna 6:00 8:00 9:30 12:05 14:20 15:00 ehdotus, ei mukana laskelmissa 19:22 KAJAANI - PALTAMO - VAALA - OULU juna 5:50 ehdotus, ei mukana laskelmissa 12:06 13:20 15:07 17:45 18:20 21:13 Perillä 8:14 10:40 11:43 14:25 17:00 17:18 La Lähtö Perillä 6:00 8:00 9:30 12:05 14:20 15:00 (19:30 8:14 10:40 11:43 14:25 17:00 17:18 22:00) 21:46 8:09 14:19 16:00 17:18 5:50 (9:20 12:06 13:20 15:07 8:09 12:00) 14:19 16:00 17:18 20:08 20:55 18:20 20:55 23:31 21:13 23:31 KESÄ Su Lähtö Perillä Arki Lähtö Perillä 9:30 12:05 14:20 15:00 11:43 14:25 17:00 17:18 6:00 8:00 9:30 12:05 14:20 15:00 8:14 10:40 11:43 14:25 17:00 17:18 19:22 20:00 21:46 22:35 19:22 21:46 5:50 8:09 12:06 13:20 15:07 12:06 14:19 15:07 16:10 17:45 17:18 19:05 20:08 20:40 21:13 23:15 23:31 La Lähtö Perillä 6:00 8:00 9:30 12:05 14:20 15:00 (19:30 8:14 10:40 11:43 14:25 17:00 17:18 22:00) 14:19 16:00 17:18 5:50 (9:20 12:06 13:20 15:07 8:09 12:00) 14:19 16:00 17:18 17:45 18:20 20:08 20:55 18:20 20:55 21:13 23:31 21:13 23:31 Su Lähtö Perillä 9:30 12:05 14:20 15:00 11:43 14:25 17:00 17:18 19:22 20:00 21:46 22:35 12:06 14:19 15:07 16:10 17:45 17:18 19:05 20:08 20:40 21:13 23:15 23:31 Paltamo – Kajaani Tarjonnan rungon muodostavat Oulu-Kajaani vuorot. Paltamo-Kajaani väliltä lakkaa yksi nykyinen vuoropari, mutta reitille hankintaan kaksi uutta vuoroparia palvelemaan työ- ja koululaisliikennettä. Puolanka – Kajaani Vuoromäärä säilyy ennallaan. Puolanka-Kajaani aamuvuoro lähtee noin 30 min myöhemmin, jotta vuoro palvelee myös asiointia. Sunnuntain vuoro muutetaan kutsuliikenteeksi Paltamon rautatieasemalle ja se mahdollistaa etelästä tulevien ja sinne lähtevien junien käytön. Kajaani-Rovaniemi liikenne lakkaa. Puolangan sisäiset koululaislinjat Joukokylä-Puolanka ja Väyrylä-Kotila-Puolanka on hankittu yhteishankintana ELYn kanssa, ja ehdotuksena on tämän liikenteen sisällyttämisen yhteishankintoihin jatkossakin. Väyrylä-Kotila-Puolanka linja voidaan oppilaskuljetuksista riippuen liikennöidä myös toisinpäin. TALVI REITTI Arki Lähtö KAJAANI - PALTAMO - PUOLANKA vain Kajaani-Paltamo 7:10 vain Kajaani-Paltamo 14:10 15:15 Perillä La Lähtö Perillä 7:50 14:50 16:50 15:15 vain Kajaani-Paltamo 16:15 Paltamo RAS-Puolanka (kutsu) 18:20P PUOLANKA - PALTAMO - KAJAANI vain Paltamo-Kajaani 6:55 7:20 vain Paltamo-Kajaani 8:40 16:50 20:00P vain Paltamo-Kajaani 13:00 vain Paltamo-Kajaani 15:05 Puolanka-Paltamo RAS (kutsu) 15:00P 14:50 15:55 16:40P Arki Lähtö Perillä 7:10 7:50 15:15 16:50 16:15 18:20P 16:50 20:00P 6:55 7:20 8:40 7:40 8:30 9:30 16:50 18:20 20:00 7:40 8:30 9:30 9:00 Kajaani – Sotkamo – Kuhmo Perillä KESÄ Su Lähtö 10:35 La Lähtö Perillä 15:15 16:50 9:00 15:00 16:40 15:00P 16:40P Su Lähtö Perillä 18:20 20:00 15:00 16:40 10:35 30 / 46 Kuhmo – Kajaani Tarjonta on sovitettu palvelutasotavoitteiden mukaiseksi. Liikennetarjonta mahdollistaa työssäkäynnin Kuhmon ja Sotkamon välillä sekä työasia- ja asiointimatkat Kajaaniin saakka. Yhteysvälillä liikennöi arkisin viisi vuoroparia, lauantaisin ja sunnuntaisin yksi vuoropari. Lisäksi arki-illoille esitetään kutsuliikenteen yhteyttä Kajaanista Kuhmoon. Kuhmo-Kajaani vuorot ajavat pääsääntöisesti vesistön eteläpuolta. Pohjoispuolella liikennöi yksi vuoropari ja arki-iltojen kutsuvuoro. Lauantain tarjonta mahdollistaa asioinnin Kajaanissa. Sunnuntain vuorot ovat sovitettu Kajaanin noin kello 15 junavuoroihin. Esityksen mukaan Kuhmo-Kajaani bussivuoroilla on liityntäyhteys Kajaanin juniin yhtä vuoroparia lukuun ottamatta. Reitille Kuhmo-Nurmeksen rautatieasema esitetään hankittavaksi uusi kutsupohjainen liityntäyhteys perjantaisin ja sunnuntaisin. Vuoron aikataulu sidotaan Nurmeksen saapuviin ja lähteviin juniin. Sotkamo – Kajaani Yhteysvälin vuorotarjonnan rungon muodostavat Kuhmo-Kajaani-vuorot sekä Joensuuhun ja Ouluun liikennöivät vuorot (reittiliikennettä, merkitty taulukkoon sinisellä). Kuhmo-Kajaani-reitin vuoromuutokset näkyvät myös Sotkamo-Kajaani välisessä tarjonnassa. Arkisin liikennöidään aamusta iltaan ja vuoroja ajetaan vesistön molemmin puolin. Reitillä ajaa 14 vuoroparia, joista viisi hankintaan vain Sotkamo-Kajaani välille. Kesällä tarjonta vähenee kolmella vuoroparilla. Lauantaisin liikennöi viisi vuoroparia ja sunnuntaisin kolme. Lauantain vuoropareista yksi liikennöi vesistön pohjoispuolella, muut viikonlopun vuorot ajavat eteläpuolta. Sotkamosta on hyvä vuorotarjonta Kajaanin rautatieasemalle. Arkisin liityntäyhteydet ovat kaikille saapuville ja lähteville päiväjunille (noin klo 12, 15 ja 18 lähtevät ja saapuvat junat). Viikonloppuisin liityntäyhteydet ovat noin klo 15 junille. Koulukuljetusreitit PaakkiSotkamon linja-autoasema ja Sotkamon linja-autoasemaPaakki sekä EevalaSotkamon linja-autoasema ja Sotkamon linja-autoasemaEevala ehdotetaan jatkossa sisällytettävän ELYn tarjouskilpailuun. 31 / 46 TALVI REITTI Arki Lähtö Perillä La Lähtö Perillä KESÄ Su Lähtö Perillä Arki Lähtö Perillä 7:05 8:40 7:25 9:20 9:20 11:15 La Lähtö Perillä 9:20 11:15 Su Lähtö Perillä 12:50 14:45 15:20 16:00 19:50 20:30 15:10 16:45 Sotkamoon ja Kuhmoon kulkevat vuorot: KUHMO - SOTKAMO - KAJAANI: 7:05 7:25 8:40 9:20 9:20 11:15 9:20 11:15 12:50 14:45 15:30 20:00 17:15 21:30 15:30 20:00 17:15 21:30 6:00 7:00 6:40 7:45 6:00 6:40 12:10 13:45 15:00 15:05 15:20P 17:30 19:50 13:00 14:45 16:10 15:50 16:00P 18:05 20:30 7:00 12:10 13:45 7:45 13:00 14:45 12:10 13:45 13:00 14:45 17:30 19:50 18:05 20:30 17:30 19:50 18:05 20:30 7:10 8:45 7:10 12:45 8:45 14:45 12:45 14:45 14:45 16:30 15:10 16:10 18:00 kutsuliikenteeksi 22:45 16:45 17:50 19:45 0:30 15:10 16:10 18:00 22:45 16:45 17:50 19:45 0:30 Kajaanista Sotkamoon: 5:45 7:50 10:50 14:10 14:25 6:20 8:45 11:25 14:50 15:15 6:10 6:45 6:15 6:45 10:50 11:25 10:50 11:25 10:50 11:25 14:25 15:15 17:10 19:10 17:50 19:50 16:10 17:10 16:50 17:50 17:10 17:50 Sotkamo - Kajaani 12:10 13:45 13:00 14:45 17:30 19:50 18:05 20:30 15:20 19:50 16:00 20:30 KAJAANI - SOTKAMO - KUHMO: 14:45 17:10 19:10 21:15 17:50 19:50 22:00 16:30 15:10 6:15 6:45 10:50 11:25 16:10 17:10 16:50 17:50 10:50 17:10 16:45 11:25 17:50 Kajaani – Nurmes / Joensuu ja Kajaani – Iisalmi / Kuopio Joensuun ja Nurmeksen vuoroja on haettu reittiliikenneluville. Iisalmen ja Kuopion tarjonta tukeutuu junaliikenteeseen sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen bussivuoroihin. Vuokatin joukkoliikenne Vuokatin alueen joukkoliikenteessä tunnistettiin työn aikana erityisiä kehittämistarpeita. Alueella tehdään runsaasti Kainuun SOTEN korvaamia taksimatkoja, joista syntyy kustannuksia kunnalle. Esteetön palvelulinja mahdollistaisi näiden matkojen kustannustehokkaamman hoitamisen. Alueelle tarvitaan myös hyvät matkailua palvelevat yhteydet, jotka niinikään voitaisiin järjestää monipalveluautolla. Lisäksi Vuokatin alueella on tarve selkeyttää perusbussiliikenteen hajaantunutta linjastoa. Erityisesti ratkaistavia matkustustarpeita ovat myös asiointiyhteyksien luominen Vuokatin ja Sotkamon ja Sotkamon ja Kajaanin välillä, tarve saada jatkoyhteys 11.40 saapuvalta junalta Vuokatin matkailukohteisiin sekä tarve saada yhteys Sotkamosta ja Vuokatista yhteys kello 15 jälkeen lähtevään etelän junaan. Edellä mainitut tarpeet voisi tehokkaimmin ratkaista Sotkamon ja Kajaanin yhteisellä monipalveluliikenteellä. Monipalveluliikenne vaatii tarkempaa suunnittelua, mutta edellä mainitut matkustustarpeet ratkaiseva päiväohjelma voisi muotoutua esimerkiksi seuraavasti: 32 / 46 Sotkamo, linja-autoasema 9.00 Vuokatin matkailualueet (skibussireitti), Vuokatin pohjoiskautta Kajaaniin, klo 10 asiointia Kajaanissa (kutsuliikenne) Kajaani, rautatieasema 11.45 Vuokatti, pysäkki nro 4 (Lumilautatunneli) n. 12.15 Sotkamo, linja-autoasema 12.30 asiointi Sotkamossa (kutsuliikenne) Sotkamo, linja-autoasema 14.30 Vuokatti, pysäkki nro 25, n. 14.45 Kajaani, rautatieasema 15.10 Mikäli monipalveluliikenne päätetään toteuttaa, voitaisiin (pääsääntöisesti) kaikki bussireitit keskittää kantatielle 76, ja monipalveluliikenne kiertelisi alueita palvellen. Kuva 15. Vuokatin alueen nykyiset bussireitit. Vaalan joukkoliikenne Vaalan koulukuljetusreitit uudistettiin reittiliikenteen muutosten takia. Uusi liikenne kilpailutettiin jo keväällä 2015 seuraavilla koulukuljetusreiteillä Reitti 1 Oterman koulutie klo 8.10-Vaala/Koulukeskus Reitti 2 Vaala klo 13.05-Oterman koulutie Reitti 3 Vaala/Koulukeskus 15.05- Oterman koulutie: 33 / 46 Reitti 4 Kunnan raja-Veneheitontie-Pelsontie-Suutarinkylä-Nuojua-Jylhämä-Vaala/Koulukeskus Reitti 5 Vaala/Koulukeskus klo 13.05-Jylhämä-Nuojua-Suutarinkylä-Veneheitontie Reitti 6 Vaala/Koulukeskus klo 15.05-Jylhämä-Nuojua-Veneheitto-Suutarinkylä Reitti 7 Manamansalo/lossi klo 7.30 -Itäranta - Vaala/Koulukeskus Reitti 8 Vaala/Koulukeskus klo 13.05 - Manamansalo Reitti 9 Vaala/Koulukeskus klo 15.05 - Itäranta – Manamansalo. Lisäksi kilpailutettiin kerran viikossa liikennöitäviä asiointikuljetuksia. Kuva x. Suunnitelma Vaalan koulukuljetusreiteistä aamulla ja klo 15 jälkeen. Lisäksi koululaisliikennettä ajetaan klo 13 jälkeen. 34 / 46 5.2 Pitkänmatkainen joukkoliikenne 5.2.1 Kaukoliikenne Oulu-Kajaani välinen junaliikenne on liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennettä. Sekä Kainuun sisäisen että maakuntien välisten liikkumismahdollisuuksien vuoksi on tärkeää, että yhteysvälin junatarjonta säilyy vähintään nykytasolla. Junamatkojen määrä on vuosina 2009–2013 vähentynyt 420 päivämatkasta 370 päivämatkaan Kajaanin ja Oulun välisellä rataosuudella. Liikenneviraston vuoden 2035 pitkän tähtäimen suunnitelmassa rataosalle ennustetaan erittäin pientä kasvua, jolloin matkamäärä vuonna 2035 olisi 380 päivämatkaa (lähde: Liikennevirasto 2015, Rautateiden tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys) Kuopio–Oulu yhteysvälillä matka-aika junalla on palvelutasoluokkaan ja kysyntään nähden riittävä. Tarjonnassa sen sijaan on kehittämisen varaa. Suunnitelmissa on radan routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset väleillä Siilinjärvi–Iisalmi ja Oulu–Kontionmäki. Yhteysvälillä on asemien palvelutasopuutteista johtuvia investointitarpeita: Iisalmi, Siilinjärvi, Kajaani. (lähde: Liikennevirasto 2015, Rautateiden tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys) Junavuorojen aikatauluihin on tarpeen tehdä muutoksia. Muutoksissa tulee huomioida työasioinnin mahdollisuudet Oulu-Kajaani-Iisalmi-Kuopio reitin eri yhteysväleillä. Sen vuoksi junavuorojen tarjonnan tulisi ulottua Oulusta Kuopioon saakka, eikä yhteys saisi katketa Kajaaniin. Oulun ja Kajaanin välillä aamujunaa on tarpeen aikaistaa niin, että se saapuu Kajaanin ennen klo 9 (toteutui jo suunnitelman aikana). Lisäksi junatarjonnan kaluston laatuun tulee panostaa, jotta kalusto täyttää työ- ja työasiamatkustuksen laatuvaatimukset sekä esteettömän liikkumisen laatuvaatimukset. Näillä näkymin pikajunakalusto (”siniset junat”) korvataan kokonaisuudessaan uudella kalustolla vuoteen 2020 mennessä. Yhteysvälillä on paljon matkustuspotentiaalia, mutta joukkoliikenteen kulkutapaosuus on alhainen. Suurin osa nykyisistä yhteysvälin bussivuoroista on haettu reittiliikenneluville ja tavoitteena on, että koko yhteysvälin bussivuorojen tarjonta toteutuisi markkinaehtoisena. Mahdolliset vuorotarjonnan täydennystarpeet on tässä työssä esitetty. Kajaani-Kuopio yhteysvälin bussiliikenteen sopimukset ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnassa ja osa vuoroista on reittiliikennettä. 5.2.2 Liityntäyhteydet Liityntäyhteydet junavuoroille Tavoitteena on, että mahdollisimman monelle junalle on sujuvat liityntäyhteydet joukkoliikenteellä. Kuvassa 16 on esitetty Kajaaniin saapuvien ja sieltä lähtevien junien aikataulut (lähde VR 14.4.2015) sekä esitys niistä linja-autoliikenteen vuoroista, joita voidaan käyttää liityntäyhteyksinä junaliikenteeseen. Liityntäyhteyden kriteerinä on pidetty kohtuullista, enintään noin 45 minuutin odotusaikaa. Matkailulle ja opiskelijoiden viikonloppuyhteyksille tärkeät linja-autovuorot ovat ehdotettu aikataulutettavaksi noin klo 15 tai klo 17.30 saapuviin ja lähteviin juniin. Lisäksi on muita vuoroja, jotka sopivat junaliikenteen aikatauluihin. 35 / 46 Kuva 16. Saapuvat ja lähtevät junat (VR 14.4.2015) ja linja-autoliikenteen vuorot, joita voi käyttää liityntäyhteytenä. Liityntäyhteydet lentoliikenteeseen Kunnista tulisi olla sellaiset liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle, jotka mahdollistavat työasiamatkat päivän aikana Helsinkiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liityntäyhteyksiä arkipäivien aamu- ja iltapäivä-/iltalennoille. Lisäksi Sotkamosta (Vuokatti) tulisi olla liityntäyhteys lentoasemalle päivisin, jotta matkailun tarpeet voidaan täyttää. Kuvassa 17 esitetyt yhteydet nähdään tarpeellisena, mutta peruspalvelutason ylittävänä liikennetarjontana. Sotkamon vuoroja lukuun ottamatta liityntäyhteydet kannattaa toteuttaa kutsupohjaisena liikenteenä. ELY-keskus kannustaa kuntia esitettyjen lentokenttäyhteyksien hankkimiseen, mutta joutuu omassa rahoituksessaan priorisoimaan peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen hankkimisen. Lentoaseman liityntäyhteyksien hankinta jää kuntien harkittavaksi. Mikäli kunnat päättävät hankkia esitetyt liityntäyhteydet lentokentälle, hankinta vodaan hoitaa osana ELY-keskuksen tarjouskilpailua ja ELY-keskus voi osallistua hankinnan kustannuksiin rahoituskehyksen puitteissa. Tarkempi rahoitusarvio voidaan valmistella vasta kun peruspalvelutasoisen liikenteen kustannukset ovat tiedossa ja kustannustenjaosta on sovittu. 36 / 46 Kuva 17. Ehdotus Kajaanin lentoaseman liityntäyhteyksistä. 5.3 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten yhteistyö Harvaan asuttuun Kainuuseen on löydettävä uusia toimintatapoja korvaamaan perinteisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen vähenemistä. Kysynnän ja rahoituksen vähentyessä joukkoliikenteen tarjontaa on jouduttu vuosien aikana karsimaan ja samalla kuntien henkilökuljetusten kustannukset ovat kasvaneet. Nykyinen toimintamalli, jossa eri maksajatahojen kuljetukset hoidetaan erillisinä ja päällekkäisinä järjestelminä, ei ole taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Siksi liikennepalvelujen turvaamiseksi tulee kehittää yhteistyötä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämisessä. Työn aikana on yhdessä Kainuun joukkoliikennetyöryhmän kanssa pohdittu kustannustehokasta toimintamallia, jolla yhteiskunnan maksamat kuljetuspalvelut voivat olla kaikkien niitä tarvitsevien käytössä. Ratkaisuksi on ryhdytty kehittämään toteuttamiskelpoista tapaa yhdistellä henkilökuljetuksia ja joukkoliikennettä Kainuun soten jo toimivaa matkojenyhdistelykeskusta hyödyntäen. Matkojen yhdistelyn tavoitteena on a) saada soten asiakkaista lisämatkustajia kuntien hankkimiin joukkoliikennepalveluihin (koulukuljetukset, asiointivuorot, palveluliikenne), ja täten vähentää kuntien joukkoliikenteen rahoitustarvetta. b) vähentää sosiaalitoimen kustannuksia siirtämällä erilliskuljetuksia osaksi joukkoliikennettä poistamalla tai vähentämällä soten asiakkaiden kuljetusmaksun omavastuuta. c) tarjota haja-asutusalueen asukkaille mahdollisuus hyödyntää soten joka tapauksessa kustantamia kuljetuksia. 37 / 46 Lähiajan tavoite: SOTEn kuljetuksia yhdistellään kuntien ja ELYn hankkimaan liikenteeseen Nykytila: ELY ja kunnat hankkivat avointa joukkoliikennettä itse maksavia matkustajia varten. Maaseudulla ajettavat, SOTEn korvaamat erilliskuljetukset ovat myös muiden niitä tarvitsevien hyödynnettävissä Pitkän aikavälin tavoitetila: Kaikki julkisella rahalla hankitut kuljetuspalvelut maaseudulla ovat soveltuvin osin kaikkien niitä tarvitsevien käytössä. Kuljetuspalveluista on olemassa avoin tieto niitä tarvitsevien hyödynnettävänä Kunnat hankivat koulukuljetusvuoroja ja asiointivuoroja. SOTE hankkii kuljetuksia SHL- ja VPL asiakkaille taksipalveluina Kela korvaa kokonaan erikseen järjestettävät matkat. Kuva 18. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten yhteistyön tavoitteet. Matkojen yhdistely ja sote-kuljetusten avaaminen perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen. Sosiaalitoimen asiakkaat voivat halutessaan jatkossakin matkustaa yksin maksamalla omavastuuosuuden matkasta. Uutena vaihtoehtona sote-asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta säästää omavastuuosuus ja matkustaa yhdessä muun/muiden matkustajien kanssa. Jatkotyölle haettiin ja saatiin TEM:n rahoitus. Kuntien koulukuljetusten, Kainuun SOTEn kuljetusten ja asiointimatkojen yhdistelyä kehitetään omana projektinaan syksystä 2015 lähtien. 6 Liikenteen järjestämistapa 6.1 Järjestämistavat ja liikenteen nykyinen järjestäminen Liikenteen järjestäminen tulee tapahtua EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaan joko kokonaan markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetusta soveltaen. Markkinaehtoiseen liikenteeseen ei voida maksaa minkäänlaisia korvauksia. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimivaltaisena viranomaisena päättää, miten joukkoliikenne alueella järjestetään. ELY-keskus on muuttanut vuoden 2009 lopulla liikennöitsijöille myönnetyt linjaliikenneluvat siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Sopimukset päättyvät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella vaiheittain aikavälillä 30.6.2014–2.12.2019. Siirtymäajan päätyttyä liikenne järjestetään joko palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti tai markkinaehtoisesti. PSA:n mukaan liikennettä järjestettäessä ELY-keskuksella on mahdollisuus määrittää reitit, aikataulut ja liikenteen asiakashinnat/lippujärjestelmät. Liikenne pääsääntöisesti kilpailutetaan. Markkinaehtoisessa liikenteessä liikenteenharjoittaja määrittelee liikenteen reitin, aikataulun ja asiakashinnat. 38 / 46 Markkinaehtoista, pelkästään asiakastuloilla hoidettavaa liikennettä, liikennöidään reittiliikennelupaan perustuen. Reittiliikenneluvan myöntää ELY-keskus. Toistaiseksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenteen järjestämistä on ohjannut vuosille 2012– 2016 tehty palvelutasopäätös ja käytettävissä oleva rahoitus. ELY-keskus on hankkinut Kajaanin seudulla (Sotkamon, Paltamon ja Ristijärven kunnan alueet) kuntakeskusten välisen liikenteen PSA:n perustuen kilpailuttamalla siltä osin kun liikenteestä ei ole ollut siirtymäjan sopimuksia. Kajaanin kaupunki on vastannut toimivaltaisena viranomaisena alueensa liikenteen järjestämisestä. 6.2 Järjestämistapa vuodesta 2017 alkaen Tavoitteena on liikenteen järjestäminen markkinaehtoisena Oulu-Kajaani välillä sekä Kuusamo-Kajaani välillä saatujen reittiliikennehakemusten mukaisesti. On kuitenkin tärkeää, että Kainuun alueella myös markkinaehtoisessa liikenteessä kelpaa tuetut liput, joiden käytöstä markkinaehtoisessa liikenteessä maksetaan nousukorvaus. Lipun kelpoisuudesta päättää kuitenkin yrittäjä. Muilla yhteysvälillä liikenne hankitaan reittipohjaisilla käyttöoikeussopimuksilla. Kuva 19. Kainuun liikenteen järjestämistapa. 39 / 46 7 Kustannukset ja niiden jakaminen eri osapuolille Yhteisesti hankittavaksi esitetty liikennetarjonta edellyttää noin 970 000 ajokilometriä vuosittain. Liikenteen bruttokustannusarvio on noin 2,5-3 miljoonaa euroa tarjouskilpailun tuloksista riippuen. Arvion perusteena on käytetty bruttokustannuksia 2,5 €/km ja 3,0 €/km. Lipputuloarvio on noin 600 000 euroa, jolloin liikenteen nettohinnaksi voidaan arvioida 1,83– 2,32 miljoonaa euroa/vuosi. Lipputuloarvio perustuu vuosina 2013/2014 kerättyihin lipputuloihin kullakin linjalla. Keskimäärin lipputulo on ollut noin 0,6 €/km, mutta vaihtelu on suurta. Uusien liikenteiden lipputulot on arvioitu erittäin maltillisesti. Kutsuliikenteessä lipputuloarviona on käytetty alhaisimmillaan jopa 0,2 €/km suuruista lipputuloa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan vuoden 2015 valtion joukkoliikennemäärärahasta kohdistuu noin 1,5 M€ Kainuuseen. Kuntien osallistumisen merkitys joukkoliikennepalveluiden toteuttamisessa on siis oleellinen. Pääpiirteittäin esitetyn liikenteen kustannukset jakautuisivat noin 70 % valtio ja noin 30 % kunnat. Tällöin ELYn osuus hankittavista seudullisista linjoista olisi noin 1,28 – 1,62 milj. euroa ja kuntien osuus 549 000 - 695 000 euroa. ELY vastaa sopimusliikenteestä kokonaisuutena vielä voimassaolevien sopimusten osalta. Kuntien ja ELYn osuudet yhteishankinnoista on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Arviot kuntien ja ELYn osuuksista seudullisen liikenteen yhteishankinnoista vuosittain. Kunnat €/vuosi Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 Vuosi 2019 250 000 – 310 000 500 000 – 630 000 527 000 – 666 000 550 000 – 695 000 Uudet sopimukset 576000 – 726 000 117 000 - 1470 000 1230000 - 1550000 1280000 – 1621 000 ELY €/vuosi Lisäksi voimassa olevien sopimusten kustannukset. Yhteishankinnoissa mukana olevista kuntien sisäisistä linjoista (Suomussalmi 1 linja, Puolanka 2 linjaa ja Sotkamo 2 linjaa) arvioidaan aiheutuvan lisäksi ELY-keskukselle kustannuksia vuodesta 2017 alkaen noin 170 000 euroa/vuosi, Puolangalle noin 63 000 euroa/vuosi, Suomussalmelle noin 34 000 euroa/vuosi ja Sotkamolle noin 75 000 euroa/vuosi. Vuonna 2016 näiden yhteishankintaan tulevien kuntien sisäisten linjojen kustannukset ovat ELY-keskukselle noin 153 000 euroa ja Puolangalle noin 50 000 euroa, Suomussalmelle noin 24 000 euroa/vuosi ja Sotkamolle noin 37 500 euroa/vuosi (Sotkamon linjat tulevat yhteishankintaan vasta kesällä 2016). ELYn ja Valaan yhteishankinnoissa ELY osallistuu kustannuksiin 30 %:n maksuosuudella. Vuosina 2016 ja 2017 Vaalan osuus on 118 200 €/v ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen osuus 50700 €/v. 40 / 46 Taulukossa 8 on esitetty yhteenveto ELYn rahantarpeesta vuosina 2016-2019. Laskelma pohjautuu arvoon keskimääräisestä kilometrihinnasta 3 €/km. ELYn ja kuntien kustannusosuudet neuvotellaan tarkemmin kuntien ja ELYn välisiin yhteistyösopimuksiin ja ne voivat muuttua esitetystä ELYn määrärahakiintiön mukaan. Taulukko 8. Arviot ELYn kokonaisrahoituksesta liikenteen yhteishankinnoista vuosittain. Vuosi 2016 ELYn rahoitus €/vuosi 897000 Laskelman sisältö 70 %:n maksuosuus Kainuun seudullisista linjoista 30 % maksuosuus yhteishankinnoista Vaalan kanssa. Lisäksi alkuvuosi: 70 %:n maksuosuus Puolangan (2 linjaa) ja 80 %: maksuosuus Suomussalmen (1 linja) sisäisistä, yhteishankinnassa olevista linjoista. Loppuvuosi: 50 % maksuosuus Puolangan (2 linjaa), Sotkamon (2 linjaa) ja Suomussalmen (1 linja) sisäisestä yhteishankinnassa olevasta liikenteestä. Vuosi 2017 1761000 70 %:n maksuosuus Kainuun seudullisista linjoista 50 %:n maksuosuus Sotkamon (2 linjaa) ja Puolangan (2 linjaa), Suomussalmi (1 linja) sisäisistä, yhteishankinnassa olevista linjoista. 30 % maksuosuus yhteishankinnoista Vaalan kanssa. Vuosi 2018 1821000 70 %:n maksuosuus Kainuun seudullisista linjoista 50 %:n maksuosuus Sotkamon (2 linjaa) ja Puolangan (2 linjaa), Suomussalmi (1 linja) sisäisistä, yhteishankinnassa olevista linjoista. 30 % maksuosuus yhteishankinnoista Vaalan kanssa puolen vuoden ajalta (sopimus päättyy). Vuosi 2019 1862000 70 %:n maksuosuus Kainuun seudullisista linjoista 50 %:n maksuosuus Sotkamon (2 linjaa) ja Puolangan (2 linjaa), Suomussalmi (1 linja) sisäisistä, yhteishankinnassa olevista linjoista. Kustannukset on mahdollista jakaa usealla eri tavalla. Liikennevirasto ei ole ohjeistanut ELYjä valtakunnallisesti yhtenäiseen käytäntöön ainakaan toistaiseksi. Tässä selvityksessä työryhmä päätyi esittämään seudullisten vuorojen kustannusten jakoa Kainuun soten kustannustenjakomallilla. Kajaanin kaupungin laskennallinen rahoitusosuus sote-mallin mukaisesti olisi 45,8 % kustannuksista. Kajaanin kaupunki hankkii kuitenkin merkittävästi kaupungin sisäistä maaseutu- ja paikallisliikennettä, joka palvelee myös muita seudun asiakkaita. Tämän vuoksi Kajaanin laskennalliseksi osuudeksi ehdotetaan 24 % seudullisen liikenteen kuntaosuudesta. 24 % on laskennallinen osuus kokonaiskustannuksista, jos Kajaani maksaa jokaisesta Kajaaniin saapuvasta/lähtevästä linjasta kuntaosuutensa (kunkin linjan kustannus jaetaan tasan niille kunnille, joita linja palvelee). Ehdotuksen mukaisesti kuntien vuosittaisiksi kustannuksiksi ELYn kilpailuttamasta joukkoliikenteestä arvioidaan seuraavaa (laskelma kustannushaitarin ylärajassa). Laskelmat on tehty kesän 2015 arvioiden pohjalta ja summat saattavat muuttua. 41 / 46 Taulukko 7. Arvio yhteisesti hankittavan liikenteen kustannuksista vuosittain ja kunnittain. Kunnan osuus €, (laskentaperusteena 3 €/km) Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka*) Ristijärvi Sotkamo*) Suomussalmi*) YHT. Osuus seudullisesta liikenOsuus soteteestä sotemalmallissa lia soveltaen 4,40 % 5,66 % 2016 18000 2017 36000 2018 38000 2019 40000 45,80 % 14,00 % 5,40 % 4,90 % 2,60 % 13,40 % 14,40 % 24,00 % 18,00 % 6,94 % 6,30 % 3,34 % 17,23 % 18,52 % 75000 56000 22000 70500 11000 91500 82000 152000 114000 44000 103000 22000 184000 151000 160000 120000 47000 105000 23000 190000 158000 167000 126000 49000 107000 24000 195000 163000 104,90 % 100,00 % 426000 806000 841000 871000 *) Sisältää seutuliikenteen lisäksi kuntaosuudet kuntien sisäisistä yhteishankintaan tulevista vuoroista. Vuosina 2017-2019 Puolanka 50 000 €/v, Suomussalmi 34 000 €/v ja Sotkamo 75 000 €/v. Vuonna 2016: Puolanka 63 000 €/v, Suomussalmi 24 000 €/v ja Sotkamo 37 500 €/v. Vaalan kustannusosuus kunnan sisäisistä yhdessä ELYn kanssa hankituista linjoista on noin 120 000 €/v. Seudullisen liikenteen kustannuksia ei ole jyvitetty Vaalalle. Lentokenttävuoroja Kajaanista Suomussalmelle ja Kuhmoon ei ole laskettu mukaan kustannuksiin, vaan niiden hankinta tulee erikseen kuntien harkittavaksi. Lentokenttävuorojen kustannukset riippuvat ajettavien vuorojen määrästä. Jos kaikki vuorot liikennöitäisiin, on kustannus noin 250 000 – 300 000 euroa. Jos puolet kutsuvuoroista kutsutaan (liikennöidään), on kustannus noin puolet tästä. Kustannustenjakomallia noudatetaan toistaiseksi. Jatkossa lippujärjestelmien kehittyessä saadaan mahdollisesti tarkkaa seurantatietoa kuntakohtaisesta matkustuksesta, jolloin voidaan harkita kustannusten jakamista kunnittain tehtyjen matkojen suhteessa. 8 Vaikutusten arviointi Joukkoliikenne on yhteiskunnan peruspalvelua, jonka tulisi olla kohtuuhintaan kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. Kainuun joukkoliikennesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tähtäävät siihen, että rahoitustason laskusta huolimatta joukkoliikennepalvelut Kainuussa turvataan. Keskeisellä työssäkäyntialueella Paltamo - Kajaani – Sotkamo ja myös muualla, missä vuorotarjonta sopii normaalin työajan aikatauluun, perheiden on mahdollista selvitä ilman kakkosautoa, vaikka molemmat puolisot käyvät töissä. Asetettujen palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi on kiinnitetty erityistä huomiota matkaketjujen toimivuuteen eri kulkumuotoja yhdistettäessä. Joukkoliikennepalvelujen turvaaminen on tärkeää Kainuun matkailun ja myös muun yritystoiminnan kehittämiselle. Vaikka Kuhmon ja Kajaanin välillä vuorotarjonta supistuu muutamilla vuoroilla, tarjonnan selkeyttäminen parantaa palvelun sisältöä. Kohtuulliset yhteydet Kajaanin rautatieaseman ja Sotkamon/Vuokatin välillä mahdollistavat, että matkailijoiden on edelleen mahdollista viettää Vuokatissa autoton loma. Perjantai- ja sunnuntai-iltojen vuorot on sovitettu junaliikenteen kanssa, jolloin ne palvelevat viikonloppumatkailua sekä mahdollistavat muualla opiskelevien nuorten viikonlopun kotimatkat julkisin kulkuvälinein. 42 / 46 Autottomille tarjotaan joukkoliikennepalvelut arjen liikkumistarpeisiin. Nuorten ei ole välttämätöntä hankkia autoa heti 18 vuotta täytettyään, koska kouluun ja työhön voi kulkea julkisella liikenteellä. Tällä on merkitystä myös jatkossa, vaikka henkilö muuttaisi toiselle paikkakunnalle. On luultavaa, että kun nuori kokee julkisen liikenteen helpoksi tavaksi liikkua, yksityisautoilu ei ole hänelle jatkossakaan ainoa liikkumisvaihtoehto. Kainuun väestö ikääntyy ja esteettömien liikennepalveluiden tarve kasvaa. Suurin tarve on kuntakeskuksissa ja niiden lähistöllä. Palvelutasoehdotuksessa on asetettu tavoitteita liikennepalveluiden esteettömyydelle, mutta palveluiden toteuttaminen esimerkiksi palveluliikenteen keinoin jää kuntien tehtäväksi. Asukkaiden tietoisuus joukkoliikennepalveluista ja niiden käyttömahdollisuuksista paranee, kun tiedotusta ja markkinointia joukkoliikennesuunnitelman toteuttamisen yhteydessä lisätään ja parannetaan. Suunnitelman toimenpiteet edistävät liikkumisen sosiaalista tasa-arvoa. Ehdotettu soten kuljetusten avaaminen myös muille kuin soten asiakkaille, parantaa erityisesti syrjässä asuvien iäkkäiden henkilöiden liikkumismahdollisuuksia, koska matkustaja haetaan kotiportilta. Ehdotettu matkojen yhdistäminen mahdollistaa vammaisten ja ns. terveiden luontevan kohtaamisen ja vähentää keskinäisiä ennakkoluuloja ihmisten tutustuessa toisiinsa. Esitetty yhteistyö kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä ELYkeskuksen välillä mahdollistaa edullisemmat matkat, millä on merkitystä erityisesti pienituloisille. Jatkossa voidaan maankäytönsuunnittelun ja joukkoliikennesuunnittelun vuorovaikutuksella luoda kysyntäpohjaa joukkoliikenteen edelleen kehittämiselle. Liityntäpysäköinnin lisäämisellä, vaihtopaikkojen ja pysäkkiympäristöjen kehittämisellä parannetaan myös näiden alueiden muiden palvelujen kysyntää. 9 Suunnittelun jatkovaiheet Suunnitelmaluonnoksesta pyydetään kunnilta lausunnot elokuun 2015 aikana. Työn ohjausryhmä kokoontuu syyskuun 2015 lopulla sopimaan raportin viimeistelystä. Viimeistelty suunnitelma viedään Pohjois-Pohjanmaan www-sivuille nähtäväksi, ja halukkaat voivat suunnitelmaa kommentoida. ELY-keskus vahvistaa joukkoliikenteen palvelutason lopullisen suunnitelman pohjalta vuosille 20172020. Kuntien koulukuljetusten, Kainuun soten kuljetusten ja asiointiliikenteen yhdistelyprojekti käynnistetään erillisen suunnitelman ja aikataulun mukaisesti syksyllä 2015. Seurantatietoja keräämistä, ylläpitoa ja tarkkuutta kehitetään. ELY-keskus pyytää ja kunnat ilmoittavat tarkat kuljetuskustannukset valtakunnallisen mallin mukaisesti vuosittain. Lippujärjestelmäuudistuksen myötä seurantaa tarkennetaan mm. koskemaan myös kuntakohtaisia matkamääriä ainakin Kajaanin seudulla. Aikataulusuunnitelmaa tarkennetaan tarjouskilpailujen valmistelun yhteydessä. ELY-keskus ja kunnat neuvottelevat tarkemmasta kustannustenjaosta tapauskohtaisesti, kun ELYn vuosittaiset määrärahakiintiöt ovat tiedossa. 43 / 46 Liitteet Liite 1. Kainuun väestöennuste 2014–2040 ikäryhmittäin (Tilastokeskus 2014, väestöennusteet) Kunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Kainuun maakunta Väestö 2014 yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat 2 487 234 1 436 817 38 005 6 273 24 119 7 613 8 908 1 088 5 128 2 692 3 662 523 2 144 995 2 824 309 1 613 902 1 435 154 810 471 10 670 1 689 6 568 2 413 8 407 946 4 961 2 500 3 161 405 1 817 939 79 559 11 621 48 596 19 342 Väestö 2040 yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat yhteensä alle 14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 65-vuotiaat 1 874 195 805 874 37 985 6 112 21 953 9 920 6 827 795 3 105 2 927 3 214 451 1 579 1 184 2 191 297 986 908 1 335 149 597 589 10 760 1 669 5 881 3 210 6 268 720 3 027 2 521 2 705 270 1371 1064 73 159 10 680 39 282 23 197 42 / 46 Liite 2. Kainuun nykyinen vuorotarjonta kesäarkena, lauantaina ja sunnuntaina. 43 / 46 44 / 46 Liite 3. Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävät kriteerit Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasoluokat (Liikenneviraston ohjeita 15/2011: 8). Alueellisen joukkoliikenteen määrälliset palvelutasotekijät (Liikenneviraston ohjeita 15/2011: 10).
© Copyright 2024