1800-luvun taidesuunnat
ja tieteen kehitys
s. 134-142
1800-luvun taide
1800-luvulla taiteen kulutus kasvoi
teollistumisen, vaurastuvan porvariston,
lukutaidon kasvun ja kaupungistumisen
myötä
 Taiteessa ei enää hallinnut yksi
kirkon/aateliston sanelema tyylisuunta
vaan tyylisuuntia tuli monia, esim.
romantiikka, realismi

1800-luvun taide






1800-luvun alussa taiteen tyylisuuntina hallitsivat
uusklassismi ja romantiikka
Uusklassismi ihaili antiikkia ja näkyi erityisesti
arkkitehtuurin kreikkalaisia ja roomalaisia temppeleitä
matkivassa rakentamisessa (esim. Senaatintori)
Romantiikka korosti yksilön tunteita: rakkaus, pelot ym.
1800-luvun lopulla romantiikka muuttui ns.
kansallisromantiikaksi eli oman kansan ihannoinniksi
Romantiikan kuuluisia kirjailijoita olivat esim. J.W. Goethe,
M. Shelley ja B. Stoker, E. Poe, W. Blake
Tunnettuja säveltäjiä olivat esim. Verdi, Wagner, Strauss,
Brahms ja taidemaalareita Delacroix ja de Goya
Uusklassismi: Jacques-Louis David:
Horatiuksen vala (1748)
Uusklassismi: British Museum (182757
Iisakin kirkko, 1818-1858
Delacroix: Vapaus johtaa kansaa,
1830
Francisco de Goya: Puettu Maja ja
Alaston Maja, n. 1795-1800.
William Blake: Eurooppa, Ennustus
(Ancient of Days), 1794
"Frankenstein” (1818). Vuoden 1831
laitoksen kuvitusta
Bram Stoker: Dracula, 1897
Aksel Gallen-Kallela: Sammon
puolustus, 1896.
Realismi
Realismi syntyi kuvaamaan elämää
mahdollisimman todenmukaisesti
 Arkielämässä kuvattiin myös työläisten
kurjat olot ja naisten huono asema
 Realisteja esim. kirjailijat Dickens,
Dostojevski, Tolstoi, A. Kivi, M. Canth
 Maalaustaiteessa esim. Ilja Repin, Gustave
Courpet

Gustave Courpet: Kivenhakkaaja,
1849-50.
Ilja Repin: Volgan lautturit, 1870-73.
Repin: Odottamaton kotiinpaluu