Ke 5.3

Hapot ja emäkset
• Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
• Happo-emäsreaktiossa haposta HA syntyy sen
vastinemäs A- ja emäksestä B sen vastinhappo HB+
• HA + B ⇌ A- + HB+
• Mitä vahvempi happo sen helpommin se luovuttaa
protonin (eli tasapaino on tuotteiden puolella)
• Vahvaa happoa vastaa heikko vastinemäs ja vahvaa
emästä heikko vastinhappo
Millaiset aineet ovat happoja?
• Vedyn oltava kiinnittyneenä elektronegatiiviseen
atomiin (O,N,X)
– Ei selitä kokonaan hapon vahvuutta
• Vastinemäksen koko ratkaisee hapon vahvuuden
– Mitä suuremmassa atomissa vapaa elektronipari on sen
heikompi on hapon vastinemäs ja sitä vahvempi happo on
kyseessä
– Epämetallien vety-yhdisteiden happovahvuus kasvaa siis
siirryttäessä jaksollisessa järjestelmässä oikealle ja alas
• Happihapoissa OH-ryhmä on aina sitoutunut
keskusatomiin
– Mitä elektronegatiivisempi keskusatomi sen vahvempi
happo
Emäkset
• Emäksillä on aina vapaa elektronipari
• Emäksisyyden määräävät tekijät happamuudelle
vastakkaisia
– Mitä pienempi e.negatiivisuus sen vahvempi emäs
– Mitä pienempi kokoinen atomi sen vahvempi emäs
• Jotkin aineet voivat toimia sekä happona että
emäksenä esim. vesi, HPO42– Kutsutaan amfolyyteiksi
Funktionaalisten ryhmien happamuus ja emäksisyys
• Aminoryhmät emäksisiä
• Alkoholit neutraaleja (hyvin heikkoja happoja tai
emäksiä)
• Fenolit heikkoja happoja
• Karboksyylihapot heikkoja happoja