Leninin ja Stalinin historialliset hahmot

Leninin ja Stalinin historialliset
hahmot: stalinismin maineen kasvu
ja tämän juuret
Marina Vituhnovskaja-Kauppala
Lokakuun vallankumouksen johtajat
Trotski, Lenin ja Kamenev ja
vallankumoukselliset matruusit
Menševikien johtaja Juli Martov. Menševikien
mielestä työläisten piti taistella itsevaltiutta
vastaan porvariston yhteydessä. Porvarillisen
vallankumouksen jälkeen Venäjästä tulisi
kapitalistinen maa, missä vasta pitkän
kehitysperiodin jälkeen voisi syntyä
proletaarinen vallankumous ja kommunismin
voitto.
Bolševikkien johtaja Vladimir Lenin.
Lenin mukaan Venäjällä oli jo syntynyt
kapitalistinen yhteiskunta. Työläisten ja
talonpoikien yhteistoiminta mahdollistaisi
vallankumouksen ja välittömän
siirtymisen sosialismiin.
Bolševikkijoukot valloittavat Talvipalatsin ja
vangitsevat Väliaikaisen hallituksen 25. lokakuuta
1917. Gravuuri
Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen
puoluekoostumus:
• Sosiaalivallankumoukselliset
(eserrät) 370 ed.
• Bolshevikit 175
• Vasemmistososiaalivallankumouk
-selliset 40
• Perustuslailliset
demokraatit 17
• Menshevikit 15
• Vähemmistökansojen edustajat
86
Perustuslakia säätävään kokouksen istunto. Ensimmäinen
ja viimeinen istunto pidettiin 5. (18.) 1. 1918. Bolševikit
hajottivat kokouksen.
Koko neuvostoperiodin aikana Lokakuun vallankumousta pidettiin maan
historian tärkeimpänä käännekohtana. Lokakuun suuren sosialistisen
vallankumouksen päivää juhlittiin vuodesta 1918 alkaen. Vuodesta 1927
alkaen kaksi päivää, 7. ja 8. marraskuuta, tuli vapaapäiviksi.
Kuvassa: Juliste ”Eläköön sosialistinen vallankumous”!
Lenin kuoli 21.1.1924. Jono halukkaita surusaliin
hyvästelemään Leninin kanssa (Liittojen talo,
Moskova).
Väliaikainen puinen mausoleumi, johon haudattiin
talvella 1924 Leninin balsamoitu ruumis.
Kolmas Leninin mausoleumi, konstruktivismin muistomerkki.
Arkkitehti Aleksei Štšusev, rakennettu vuonna 1930.
Lenin oli neuvostoajan historiallisen mytologian päähahmo,
jopa silloin kuin maassa vallitsi Stalinin henkilökultti. Leninin
hahmo ikään kuin pyhitti Stalinia. Juliste ”Kunnia Lokakuun
suurille johtajille!” 1930-luku.
Juliste ”Suuri Lenin valaisi tiemme!” 1970-luku.
Juliste ”Lenin, Lokakuu, Rauha”. 1987
Vuonna 1991 koko Neuvostoliitossa oli vähän yli 14 000 Leninin
patsasta.
Neuvostoajan jälkeisessä historiallisessa mytologiassa
Leninin hahmo jäi tarpeettomaksi, samalla tavalla kuin
vallankumouksen ylistäminen.
• Maan jeltsininaikainen liberaalimielinen johto oli
selkeästi bolševikki- ja kommunistisvastainen;
• Putinin ajan uusi historiapoliittinen konsepti,
johon kuuluu mm. vallankumousvastaisuus,
myös suhtautuu Leninin hahmoon
välinpitämättömästi ellei kielteisesti;
• Kuitenkin yhteiskunnallisen sovun säilyttämisen
tarkoituksessa lähes kaikki Leninin patsaat ovat
edelleen paikoillaan ja Leninin mausoleumikin
seisoo edelleen Kremlin edessä.
24.10.14 Vladimir Putin piti pitkän puheen nk. ”Valdain
foorumissa” (kansainvälinen keskustelukerho ”Valdai”).
Vastaten kysymyksiin hän mainitsi, että hän on ”terveen
konservatiivisuden” edustaja, ja että hän on vallankumouksien
vastustaja. ”Vallankumous on huono asia. Me olemme
ahmineet liikaa vallankumouksia 1900-luvulla. Me tarvitsemme
evoluutiota”.
Leninin kuoleman jälkeen jäi neljä puolueen johtajista
valtaanpyrkijöiksi: Lev Trotski, Josef Stalin, Grigori
Zinovjev, Lev Kamenev
„Oikeisto-opposition“
johtaja Nikolai Buharin.
Teloitettu vuonna 1938.
Rehabilitoitu vuonna
1988.
Stalin sai vallan käsiinsä Leninin kuoleman
jälkeen eräitten puolueensisäisten intrigien avulla:
• ensiksi hän liittoutui Kamenevin ja Zinovjevin
kanssa taistelemaan Trotskia vastaan;
• vuonna 1925 taisteli Kamenevia ja Zinovjevia
vastaan;
• vuonna 1927 liittoutui Buharinin kanssa Trotskia,
Kamenevia ja Zinovjevia vastaan, ja voitti;
• tämän jälkeen Stalin otti käyttöön osittain Trotskin
ja puolueen vasemmistosiiven ”talousdiktatuuria”
ja ”huipputeollistamista” muistuttavan ohjelman ja
taisteli Buharinia (oikeisto-oppositiota) vastaan
(1928).
Vuonna 1929 Stalin pääsi diktaattoriksi. Juliste
”Neuvostojen maan kapteeni vie meidät voitosta
voittoon!”
Juliste «Teollistamisen
puolesta!»
Ensimmäinen
viisivuotissuunnitelma
(1. pjatiletka)
(1928—1932)
Toinen
viisivuotissuunnitelma
(1933—1937)
Kolmas
viisivuotissuunnitelma
(1938—1942)
Kaivos- ja teollisuuskaupunki Magnitogorskin rakentaminen
tyhjästä. Rakennettu vuonna 1929
Kesästä 1929 alkoi
talonpoikaiston
pakkokollektivisointi.
Juliste ”Mene kolhoosiin”
Juliste
”Tuhotaan
kulakki
luokkana”
”Kulakkiperhe” karkotettu omasta talostaan. Donetskin alue, 1930luvulla.
Kulakiston poiston ja kollektivisoinnin uhreja:
• Ainoastaan virallisten raporttien mukaan 1930 - 1931 oli
pakkosiirretty omilta asuinpaikoiltaan 380 000 perhettä, eli
noin kaksi miljoona henkeä. Kokonaisuudessa
pakkosiirrettyjä oli huomattavasti enemmän;
• OGPU:n (Yhdistetty valtiollinen poliittinen virasto, eli entinen
Tšeka) salaisen raportin vuodelta 1934 mukaan kuoli
matkan varrella noin 90 000 kulakkia tai perheenjäsentä ja
vielä 300 000 kuoli karkotuspaikoilla nälkään ja sairauksiin;
• Kulakkien pakkosiirto ja omaisuuksien takavarikointi jatkui
seuraavinakin vuosina. Tutkijoiden mukaan,
kokonaisuudessa kulakkivastaisen politiikan uhreiksi joutui 4
miljoonaa henkeä, joista pakkosiirrettyjä oli 2,5 miljoonaa.
Karkotuspaikoilla kuoli 600 000 henkeä.
Leningradin alueen
puoluekomitean
pääsihteeri Sergei Kirov
murhattiin 1.12.1934.
Tämän jälkeen nousi
terroriaalto.
Suuri Terrori, 1937-38
• Sen oikeuskäytännöt eivät olleet minkään lakien
mukaisia;
• luotiin perustuslain kieltämiä
erikoistuomioistuimia pikatuomioita varten:
troikat ja dvoikat, joihin kuuluivat puolueen,
armeijan ja NKVD:n tai vain puolueen ja NKVD:n
edustajat;
• ohjeistuksena näille oli pidättää niin-ja-niin suuri
lukumäärä jostain ryhmästä tai joltain alueelta;
• teloitus suoritettiin heti tuomion jälkeen.
SUUREN TERRORIN UHRIMÄÄRÄ:
• ”Suuri terrori” ajoittui vuosiin 1937–1938, jolloin Nikolai
Ježov toimi NKVD:n johtajana.
• Vainojen kohteeksi joutui noin 1,5 miljoonaa ihmistä;
• Tänä aikana teloitettiin yhteensä 681 692 henkeä;
• Vuosina 1936-1939 vangittiin noin 1,2 miljoonaa
kommunistisen puolueen jäseniä, eli puolet koko puolueen
jäsenistöstä;
• Kansainvälisen valistushistoriallisen, ihmisoikeus- ja
hyväntekeväisyysseura Memorial’in laskelman mukaan,
teloitettujen ja kuolleiden määrä GULag’issa tai vankiloissa
sekä keinotekoiseen nälänhätään kuolleitten vastaava jne. oli
yhteensä suunnilleen 20 000 000;
• karkotettujen määrä oli noin 6,5 miljoonaa henkilöä.
•
Arkistoasiakirjat, joista näkyy, miten Stalin itse hyväksyi massateloituksia ja
vaati nostaa teloitettujen määrää. Joinakin päivinä hän allekirjoitti yli 3000
kuolemanrangaistusta. Ks. lisää: http://anvictory.org/blog/2012/02/12/osobayapapka-nkvd-nachalo-bolshogo-terrora/
Stalin NKVD:n toimitsijoiden kanssa. NKVD – sisäasiain
kansankomissariaatti (käytännössä sisäasiainministeriö
yhdistettynä johtoaseman saaneeseen turvallisuuspalveluun).
Stalin käytti terroria työvälineenä.
NKVD teloitti ainakin 700 000 ja vei Gulag-vankileireille
miljoonia ihmisiä.
Grigori Zinovjev vankilassa, 1934
Vuonna 1937 joutui terrorin
uhreiksi kymmeniä korkeita
sotapäälliköitä, mm. marsalkka
Mihail Tuhatševski.
Akateemikko Nikolai
Vavilov (1887 - 1943),
biologi, maantieteilijä,
Kasvinviljelytieteen ja
Genetiikan instituuttien
johtaja (1930—1940).
Vangittu
väärennettyjen
syytöksien pohjalta,
kuoli vankilassa.
Nikolai Vavilov vankilassa kidutuksien jälkeen
Butovon harjoitusalue Moskovan alueella, jolla vuosina 1937-38
teloitettiin tuhansia ihmisiä. Butovoon on haudattu 20 800
Stalinin repressioiden uhria.
Butovon harjoitusalueen
muistopaikkakompleksi
Sandarmoh, Stalinin terrorin vainojen uhrien teloitus- ja
hautapaikka Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä. Vuosina 193738 täällä teloitettiin ja haudattiin yli 9500 henkilöä, jotka kuuluivat 58
kansallisuuteen.
Karjalan inkerinsuomalaisten liiton puheenjohtaja
Vladimir Kolomainen ja teloitettujen suomalaisten
muistomerkkihanke. Sandarmoh
GULAG:in vankileirien kartta (1923 – 1967)
Solovetskin luostari, jossa vuodesta 1923 sijaitsi
vankileiri.
Vienanmeren-Itämeren kanavan avajaiset vuonna 1933
Kuvia eräältä
GULagin leirin
naisvangilta
GULag
Ernst Neizvestnyi:
Surunaamio. Pystytetty
vuonna 1996
Magadanissa
”Memorial” on kansainvälinen
valistushistoriallinen, ihmisoikeus- ja
hyväntekeväisyysseura. Sen
perustarkoituksena on muiston säilyttäminen
poliittisten repressioiden uhreista. Kuvissa:
nk. ”Solovetskin kivi” Moskovan Lubjankaaukiolla ja Memorialin julkaisema ”Muistokirja”
Solovetskin kivi Moskovan Lubjanka-aukiolla, Stalinin
repressioiden uhrien memoriaali. Asennettu 30. lokakuuta
1990.
Joka vuosi Solovetskin kiven luona Poliittisten repressioiden
uhrien muistojen päivänä, 30. lokakuuta, täällä pidetään
muistoseremoniasarja ”Nimien palauttaminen”. http://www.october29.ru/
”Nimien palauttaminen”, 30.10.2015
Solovetskin kivi Pietarissa, Troitskin aukiolla
Vladimir Putin Butovon
harjoitusalueen
memoriaalilla patriarkka
Aleksin kanssa, 2007.
Putin mm. sanoi:
”Me kaikki tiedämme, että,
vaikka vuotta 1937
pidetään repressioiden
huippuna, oli sitä
valmisteltu edellisillä
julmuuksien vuosilla.
Uhrien määrä nousi
sadoista ihmisistä
miljooniksi”.
Presidentti Dmitri Medvedev tuo kukat Surunaamio-muistomerkille
Magadanissa.
30. lokakuuta 2009, Poliittisten repressioiden uhrien muistojen päivänä
presidentti Dmitri Medvedev sanoi:
„Stalinin repressioita ei saa puolustaa, eikä sitä, että niiden uhreiksi
joutui miljoonia ihmisiä. Muisto kansallisesta tragediasta on samalla
tavalla pyhä kuin muisto voitosta Suuressa Isänmallisessa sodassa”.
15.8.2015 Dmitri Medvedev hyväksyi ”Valtiollisen
politiikan poliittisten repressioiden uhrien muiston
ikuistamisen konseption”.
•
•
•
•
•
•
Konseption mukaan suunnitellaan:
luoda repressioiden uhrien muistopaikkoja;
taata arkistodokumenttien saatavuus;
luoda opetus- ja valistusohjelmia teemasta sekä
liittää niitä kouluohjelmiin;
esittää repressioiden teemaa radio- ja televisioohjelmissa;
taata tutkimusprojektien työtä teemasta;
viedä arkeologisia ja tutkimustöitä etsien
repressioiden uhrien massahautauspaikkoja.
”Yhtenäinen oppikirjakonseptio” Stalinin periodista:
• 1920-1930-luvut olivat nopeutetun teollistamisen aika, jota
suoritettiin erityisillä keinoilla ja suurilta osin maaseudun
kurjistamisen hinnalla;
• Teollistamisen hinta oli erittäin korkea;
• Elintaso oli laskenut NEP:in periodin verrattuna;
• Kansantalouteen ilmestyi epätasapainoisuuksia;
• Pakkokollektivisoinnista tuli maan tragedia; sitä seurattiin
repressioita käyttäen talonpoikaistoa vastaan;
• Kollektivisoinnin ja ylimääräisten leipätakavariointien
tuloksena oli nälkä ja epidemioita, joiden seurauksena,
erilaisten laskelmien mukaan, menehtyi kolmesta kuuteen
miljoonaa henkeä;
• ”Massarepressiot” mainitaan 14 kertaa ja ne tuomitaan.
Kysely ”Voiko puolustaa massarepressioita”?
(FOM, 2012, 2014)
• Voi
17% (vuonna 2012 oli 12%);
• Ei voi 53% (vuonna 2012 oli 48%)
• Repressioita ei ollut 6% (vuonna 2012 oli
10%)
• Ei kantaa 23% (vuonna 2012 oli 30%)
Kuka on vastuussa massarepressioista?
(FOM, 2012, 2014)
•
•
•
•
•
2012
43%
37%
18%
7%
Stalin
Stalinin ympäristö
Terrorin toteuttajat
Koko kansa
Ei ollut syyllisiä,
aika vain oli sellainen 12%
• Ei kantaa
21%
2014
40%
42%
23%
9%
15%
16%
Muutamia
monista viime
vuosina
julkaistuista
kirjoista
Stalinista
Stalinin rehabilitoinnin nyky-Venäjällä syyt:
• Stalinin hallinnon aikana maan territoriota laajennettiin ja se
ulottui Venäjän imperiumin rajoille. Hänen aikakauttansa
pidetään neuvostoimperiumin kukoistuskautena, mikä on
tärkeää venäläisten imperiaaliselle itsetunnolle;
• Stalinin myytti on tiivisti sidottu Suuren Isänmaallisen sodan
myytin kanssa, joka on venäläisten mielissä maan 1900luvun historian tärkein tapahtuma;
• Stalin oli kaikkein johdonmukaisin isolationismin toteuttaja.
Nyt käytetään hänen malliansa kehittämällä yhteiskunnallista
epäluottamusta länttä kohti;
• Uusstalinistisessa mytologiassa korostetaan
suurvaltamenneisyyttä;
• Stalin on stabiliteetin, pysyvyyden ja maan mahdin symboli.
• Stalin koetaan hallitsijaksi jonka aikana oli järjestys;
teollisuus nousi ja ihmiset juopottelivat vähemmän.
Memorial -seuran puheenjohtaja Arseni
Roginski:
• Vallanpitäjät eivät ole niinkään pyrkineet
Stalinin henkilön rehabilitointiin, vaan
”pyrkineet tarjoamaan kansalaisille idean
suuresta maasta, joka on kaikkina
aikoina mahtava ja selviytyy kunnialla
kaikista koettelemuksista. Venäjän johto
tarvitsi väestön yhdistämiseksi,
auktoriteettinsa elvyttämiseksi ja oman
”vertikaalinsa” vahvistamiseksi
onnellisen ja kunniakkaan menneisyyden
kuvan. Huolimatta tällaisista
tarkoitusperistä, uudelleen ilmestyneen
suurvallan panoraaman taustalle on
noussut suuren johtajan viiksekäs profiili
– tänään, kuten aikaisemminkin,
’vihollisten piirittämänä’. Tämä tulos oli
väistämätön ja looginen.”
Venäjän Federaation
kommunistisen puolueen
puheenjohtaja Gennadi Zjuganov ja
puolueen symboliikka. Puolueesta
on tullut nykyään Stalinin hahmon
suurin ylistäjä.
Zjuganovin teos ”Stalin ja nykyaika”, 2008
http://www.politpros.com/library/9/223/
Zjuganov syyttää Stalinin kriitikkoja:
• He eivät näe, että miljoonille neuvostoihmisille hän oli
Kotimaan pyhän käsitteen ilmentymänä;
• Suuren Isänmaallisen sodan aikana kulkivat kuolemaan
iskulauseen kanssa ”Kotimaan ja Stalinin puolesta!”;
• Stalinin nimi innoitti ihmisiä sankaritekoihin aina itsensä
uhraamiseen saakka;
• Koko tuhatvuotisen historian aikana ensimmäisen kerran
kansa tunnusti valtiovallan omakseen, ja Stalinin kuoleman
jälkeen tapahtui vallan vieraantuminen kansasta;
• He eivät huomaa siitä, että, vaikka ”vuosi 1937” oli
traagisesti ristiriitainen, se pyyhki poliittiselta lavalta
ensisijaisesti niitä, jotka, Leninin sanojen mukaan,
lyöttäytyivät Suureen kansanvallankumoukseen…
Repressioista ensisijaisesti kärsivät ne, jotka purkivat
kirkkoja, poisti ”kulakit” luokkana ja asetti ”proletaarisen
kulttuurin”…
• Heidän luomia myyttejä Stalinista mielettömyytensä puolesta
voi verrata ainoastaan aikoinaan yleisen käsitykseen siitä,
että Maa seisoo kolmen valaan päällä.
Togliattin kaupungissa löytyy julisteita ”korruptionvastaisen
taistelun koetetuista keinoista”
Julisteessa Stalin lausuu: ”Korruptio? En ole sellaisesta kuullut!”
Oikealla teksti: ”VFKP: korruptionvastaisen taistelun koetettuja
keinoja”
Voiton päivä
Armavirin ja
Naberežnyje
Tšelny’n
kaupungeissa
Suuri Isänmaallinen
sota (1941-1945),
Nyky-Venäjän
historiapolitiikan
ydin.
Kuvassa: juliste ”Äitikotimaa kutsuu”
• Vuoteen 1942 saksalaisen (osittain romanialaisen ja
suomalaisen) miehityksen alla oli noin kolmas osa
koko Neuvostoliiton väestöstä;
• Tavallisesti saksalaisten järjestämä hallintosysteemi
miehitetyillä alueilla oli julma: slaavilaiseen
väestöön suhtauduttiin kuin kolmannen luokan
ihmisiin, ja pienistäkin sääntöjen rikkomisista
rangaistiin julmasti, usein teloituksilla.
• Jos epäiltiin, että jollakin kylän asukkaista on
suhteita partisaanien kanssa, otettiin panttivankeja,
saatettiin polttaa koko kylä ja tappaa sen asukkaat;
• Historioitsijoiden mukaan, joka viides henkilö
kaikista miehitysalueelle jääneistä menehtyi.
Memoriaalikompleksi
”Hatyn” Valko-Venäjällä,
joka luotiin vuonna 1969
paikalle, jossa natsit
avustajineen polttivat
elävinä 149 samannimisen
kylän asukasta.
Amerikkalainen syyttäjä
Telford Taylor
Nürnbergin
oikeudenkäynnissä
sanoi mm.: ”Hirmuteot,
jotka Kolmannen
valtakunnan sotavoimat
ja muut laitokset
suorittivat Idässä, olivat
niin kauhistuttavan
hirveitä, että ihmisjärki
vain suurin vaikeuksin
pystyy ne tajuamaan.”
Leningradin piirityksen aikana kuoli 900 päivän aikana 1
200 000 ihmistä.
Stalingradin taistelu (heinäkuu 1942 - helmikuu 1943) oli toisen
maailmansodan käännekohtana ja yhtenä ihmiskunnan
verisimmistä taisteluista. Taistelussa yhteensä, molemmilta
puolelta, kaatui yli kaksi miljoonaa henkeä.
Suuri Isänmaallinen sota kesti neljä vuotta; sinä aikana
Neuvostoliitossa tuhoutui yli 1 700 kaupunkia ja 70 000 kylää.
Täydellisesti tai osittain tuhottiin 1,5 miljoonaa rakennusta.
Kuvassa: tuhottu Murmansk.
Neuvostolippu Berliinin yllä
Suuri Isänmaallinen sota neuvostoajan ja nykyajan
historiallisessa muistissa.
• Neuvostoaikana Suuren Isänmaallisen sodan rooli
historiapolitiikassa ja historiallisessa muistissa oli
hyvin suuri. Tämä oli historiallinen tapahtuma, joka
koski jokaista ihmistä; jokaisessa perheessä oli
kaatuneita, sotaan osallistuneita, evakuoituja tai
miehitetyllä alueella asuneita.
• Jokainen neuvostokansalainen lapsuudestaan
saakka kuuli monenlaisia sukulaisten ja tuttavien
kertomuksia sodasta, katsoi sotaelokuvia, kuunteli
kouluissa sotaveteraanien kertomuksia;
• Venäjän melkein jokaisessa kaupungissa ja kylässä
on sotamuistomerkki.
Venäjän melkein jokaisessa kaupungissa ja kylässä on
sotamuistomerkki. Kuvassa: ikuinen tuli Moskovan Kremlin
lähellä.
• Sosiologisten tutkimusten mukaan Suuri
Isänmaallinen sota on edelleenkin venäläisten
mielissä maan historian tärkein tapahtuma;
• Putinin aikana muisto sodasta sai ”uuden hengen”,
voitosta tehtiin Venäjän historiallisen muistin
keskipiste;
• Syynä on se, että siitä on tehty kansallisen sovun
pääväline;
• Lev Gudkov (Levada-keskus) huomauttaa, että
Putinin kaudella Suuren voiton rooli
yhteiskunnallisessa tietoisuudessa kasvoi melkein
kaksinkertaiseksi.
Mitkä juhlat ovat Teille kaikkein tärkeimmät?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Uuden vuoden juhla
Ortodoksinen joulu (7. 1.)
Isänmaan puolustajan päivä (23. 2.)
Kansainvälinen naisten päivä (8.3)
Pääsiäinen
Kevään ja Työn päivä (1.5)
Voiton päivä (9.5)
Venäjän päivä (12.6)
Kansan yhtenäisyyden päivä (4.7)
Teidän oma syntymäpäivänne
Läheisten tai ystävien syntymäpäivä
78%
18%
9%
19%
32%
4%
37%
3%
1%
34%
36%
(Levada-keskus, tutkimus vuodelta 2010, joulukuu).
Marssi ”Kuolematon rykmentti” 9.5.2015 Pietarissa.
Kansalaisia kulkevat katuja pitkin sodassa kaatuneiden
omaisten kuvien kanssa.
”Kuolematon rykmentti” - marssi Pietarissa 9.5.2015. Tämä
muistotilaisuus luotiin vuonna 2012 Tomskissa paikallisen
televisiokanavan ansiosta. Seuraavina vuosina se levisi koko
maassa.
”Kuolematon rykmentti” Petroskoissa 9.5.2015. Vuonna 2015 juhlittiin 70
vuotta voitosta, ja marssi oli sen historiassa kaikkein runsasväkisin.
Moskovassa oli noin puolimiljoonaa osallistujia, Pietarissa 100 000 henkeä.
Koko maassa osallistui yli kahta miljoonaa henkeä. Marssi pidettiin 1160
kaupungeissa ja kylissä seitsemässätoista maissa.
”Kuolematon rykmentti” Petroskoissa 9.5.2015.
”Kuolematon rykmentti” Uljanovskissa 9.5.2015