MIKÄ ON GEENIEN ROOLI
MIKRO- JA
MAKROEVOLUUTIOSSA?
MIKÄ ON MIKROEVOLUUTIO?
• Mikroevoluutio on samaan lajiin kuuluvien toisistaan poikkeavien populaatioiden kehittymistä. Perustuu
muutoksiin populaation geenistössä.
• Se tarkoittaa lajitasoa alempaa evolutiivista muutosta. Se ei ole kuin makroevoluution eli uusien lajien
syntyyn johtavan evoluutio vaan vastakohta, koska sillä tarkoitetaan samoja eliöiden geneettisiä
muutoksia.
• Eri populaatioihin kohdistuu erilaiset valintapaineet, ja ne alkavat kehittyä omiin suuntiinsa sopeutuen
paikallisiin ympäristöoloihin.
• Mutaatiot muuttavat kunkin populaation geenivarastoa ja luonnonvalinta suosii kussakin populaatiossa
erilaisia ominaisuuksia ja sitä kautta niihin vaikuttavia geenejä.
• Tätä ilmiötä jossa saman lajin populaatiot muuttuvat perimältään vähitellen erilaisiksi sanotaan
mikroevoluutioksi
MIKÄ ON MAKROEVOLUUTIO?
• Makroevoluutio on uusien lajien syntyyn johtava evoluutio joka perustuu populaatioiden perinnölliseen
erilaistumiseen eli mikroevoluutioon
• Kun kaksi tai useampi samaan lajiin kuuluvaa populaatiota on kehittynyt niin erilaisiksi, että niiden
jäsenet eivät voi saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, on syntynyt uusia lajeja.
• Lajitason yläpuolella tapahtuvaa makroevoluutiota on esim. uusien adaptiivisten vyöhykkeiden
(=sopeutumisalueiden) valtaaminen sekä siihen liittyvät uudet evolutiiviset "keksinnöt", joita ovat
esimerkiksi lintujen siivet ja sopeutuminen maalle.
• Käsitettä, makroevoluutio, käytti ensimmäisenä ilmeisesti Juri Filiptšenko 1927, ja sen tekivät tunnetuksi
Theodosius Dobzhansky 1937, Ernst Mayr ja John Maynard Smith
GEENIEN ROOLI MIKROEVOLUUTIOSSA
• Geeneissä tapahtuu esimerkiksi mutaatioita, jotka vaikuttavat lajin perimään. Useimmat mutaatiot
tapahtuvat sellaisissa osissa DNA:ta, ettei niistä koidu mitään konkreettista muutosta eliölle.
• Myös geenivirta on osa mikroevoluutiota. Geenivirrassa geenejä siirtyy populaatiosta toiseen.
• Geneettisessä ajautumisessa on kyse siitä, että lajin lisääntyessä jälkeläisten geneettinen rakenne
perustuu pelkästään sattumanvaraisuuteen. Usein kuitenkin myös luonnonvalinnalla on vaikutusta
siihen, millaisia geenejä omaavat yksilöt pääsevät lisääntymään, joten syntyvien jälkeläisten
geeniperimä ei ole täysin sattumanvaraista.
VIDEO
• https://www.youtube.com/watch?v=jeza0g3E8wE
LÄHTEET
• Internetix
• Wikipedia
• YouTube
• Happonen, P. ja ym. 2011. Bios 1 – Eliömaailma. Porvoo. WSOY.