1. No category

URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 1
2015
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
+
Paasissutissat
uranimik
piiaanermut
tunngasut
Urani sunaava
sumullu
atorneqartarpa?
Avatangiisinik
sunniinerit
Kalaallit Nunaanni
uraneqarfiit
URANI
NUKISSIUUTITUT
PINNGOQQAATIT
RADIOAKTIVIUSUT
SUUPPAT?
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 2
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
’Paasissutissat piviusullu Kalaallit Nunaanni uranimik
piiaanermut tunngasut’
Imai
3
Uranimik piiaaneq pillugu paasissutissiineq
4
4
5
7
Urani suua sumullu atorneqartarpa?
Urani aamma qinngornerit fysikkiat
Kalaallit Nunaanni avatangiisinit qinngornerit
Urani – sumut atorneqartarpa?
8
Kalaallit Nunaanni uraneqarfiit
Per Kalvig, Karsten Secher aamma Gert Asmund.
Saqqummiussisuuvoq Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu
Naalagaaffiup Ujaqqanik Misissuivia - GEUS
ISBN: 978-87-7871-414-5
Ilusaa naqiterneratalu ilusaa: Carsten Egestal Thuesen, GEUS
Assiliartat: Carsten Egestal Thuesen, Benny Schark aamma Henrik
Klinge Pedersen, GEUS
Teknikkikkut aaqqissuisut: Jane Holst aamma Marianne Vestergaard,
GEUS
Naqiterneqarfia: Rosendahls – Schultz Grafisk A/S
Saqqummersitat sisamaat (september 2015)
© GEUS
Assilisat ingerlatsivinnit inunnillu ukunannga pisut atorneqarput:
Geologisk Museum, GEUS Arkiv, Institut for Geovidenskab og
Naturforvaltning (KU), DTU Risø, Henning Sørensen, Jakob Lautrup,
Karsten Secher, Lars Lund Sørensen, Ole Johnsen, Svend Nielsen
aamma Peter Warna-Moors.
12 Uranisiornermi periaatsit – naatsumik
13 Aatsitassamik uranitalimmik piiaaneq aamma uranimik
akuiaaneq – periutsit pillugit naatsumik
15
Aatsitassarsiornermi nioqqutissiat pingaarnerit aamma
saniatigut nioqqutissiat
16 Avatangiisit aamma peqqinnissaq
16
Atortussiassat radioaktiviusut qanoq ulorianartigippat?
16
Uranisiornermi piiaanermilu avatangiisit aamma peqqissuseq
18
Qanoq urani aatsitassamiit piiaarneqartarpa?
18
Radium aamma radon
19
Atortussiassat allat mingutitsisartut
Saqqummiussaq manna aamma qallunaatut naqitigaavoq.
Allaaserinnittut
20 Nioqqutissiornermik avammullu niueruteqarnermik
nakkutilliineq
Chefkonsulenti, ujarassiooq, Per Kalvig, GEUS
1982-imiilli Kalaallit Nunaata Kujataata nunataata sananeqaataanik aatsitassanillu iluaquteqarnermik suliaqarsimasoq. Per suliffissuaqarfiit aatsitassanik atuinerannut tunngasuni aamma aatsitassanik ujaasinermiit naammassillugit nioqqutissiarineqartarneranni
pissutsinut immikkut ilisimasaqartuuvoq.
21 Qaarusuk aatsitassarsiorfiusoq matuppat – taavami?
21
Sequnnikunik toqqorsiviit
21
Akoorutissanut igitassanut toqqorsiviit
21
Radium aamma akuutissat radioaktiviusut imermi
21
Sequnnikunik toqqorsiviit qulaanni silaannaq Radon-ilik
Ujarassiooq, soraarneq, Karsten Secher, GEUS
Atortussiassat radioaktiviusut Kalaallit Nunaannit (pingaartumik
Sarfartumi) nunami sananeqaataat 1974-89-imi suliaqarfigai,
2000-2010-milu ingammik Kalaallit Nunaanni avatangiisini
qinngornerit nalunaarsorlugit. Karsten-ip atortussiassat aatsitassallu Kalaallit Nunaanni nassaassaasut taakkualu oqaluttuassartaat immikkut ilisimasaqarfigai.
Ilisimatooq, kemiingeniøri, Gert Asmund, DCE
1968-imiilli Kuannersuarni aatsitassanut avatangiisinullu tunngasunik suliaqarsimavoq, Kalaallit Nunaannilu aatsitassarsiorfinnut maanna ingerlanneqartunut siunissamilu ingerlanneqalerumaartunut
atasumik avatangiisinik misissuinerit 1972-imiilli aallutarisimallugit. Gert-ip atortussiassat malunniutaat kemi-mut attuumassuteqartut avatangiisini siaruaassimanerat immikkut ilisimasaqarfigai.
Allaaserinnittut tamarmik aatsitassanut tunngasunut apeqqutini
kalaallit Naalakkersuisuinut aamma danskit naalakkersuisuinut
siunnersuisutut atuuffeqarput.
2
22 Kuannersuit – Kalaallit Nunaanni uraneqarfik
ilisimaneqarnerpaaq
22
Urani qanoq annertutigisoq Kuannersuarni nassaassaava?
23
Kuannersuarni aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi
avatangiisinut tunngasumik pissutsit
24
Kuannersuarni aatsitassarsiornermi peqqissutsimut tunngasut
25
Qinngornernit sunnerneqarnerit
25
Kalaallit Nunaanni kemii atorlugu suliareqqiineq
26 Nunani allani uranisiorfinni misilittakkat
26
Uranisiorfinnut pilersinneqalersunut assersuutit
26
Uranimik aatsitassarsiorfiit nioqqutissiortut aamma
taamaatissimasut pillugit assersuutit
Saqqaa
Akuiagassaq uranitalik Kuannersuarneersoq
itummamiitinneqarsinnaasutut angissusilik.
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 3
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Uranimik piiaaneq pillugu
paasissutissiineq
Uranimik piiaaneq Kalaallit Nunaanni siunissami piviusunngorsinnaavoq. Quppersakkami paasisitsiniummi
matumani aatsitassat radioaktiviusut piiarnerini pissutsit pingaarutillit arlallit nassuiaavigineqarput.
Aatsitassarsiulernermut tunngavinngorsinnaasunik Kalaallit Nunaata nunataa aatsitassanik toqqortaqarpoq. Aatsitassat tamakku ilaat pinngoqqaatinik uranimik thoriumimillu radioaktiviusunik akoqarput.
Ukiuni kingullerni urani soqutigineqaleriartorpoq, atomip nukinganit nukissiorfinni atugaalluni teknologiikkut annikitsumik CO2-mik aniatitsisutut nukissiuutaammat. Kalaallit Nunaanni uranimik ujaasinermut
tunngatillugu attueqqusinngilluinnarnermik tunngavigisatut taaneqartartoq Inatsisartut 2013-imi oktobarimi
atorunnaarsimmassuk, ingerlatseqatigiiffiit uranimik soqutigisalittut uranisiorumallutik aamma Kalaallit
Nunaannik soqutiginnilernissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq.
Sumiiffinni allanisulli Kalaallit Nunaanni atomimik nukissiorfiit atornissaannut aamma uranimik ilaqartumik aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut, taamatullu uranimik ujaasillunilu piiaanermut isummat assigiinngitsuupput. Uranimik piiaallunilu atuinissamik kissaateqarneq pillugit oqallinnermi pingaarutilinnik
pissutsinik quppersagaq manna nassuiaaniarpoq, ilaatigut uranisiorfinni uranimillu atuinermi avatangiisini
pissutsit nassuiarneqarput, quppersakkallu imaraa Kalaallit Nunaanni uraneqarfinnik ilisimaneqartunik
tamanik takussutissiaq. Kalaallit Nunaanni uraneqarfinni ilisimaneqarnerpaallunilu misissugaanerpaaq,
Kuannersuit, annikitsortalersugaanerulaartumik nassuiarneqarpoq. Ilimanaateqarpoq piffissami qanittumi
Kalaallit Nunaanni oqartussaasut Kuannersuarni aatsitassarsiornermik iluaquteqarnissamut akuersissuteqartoqassanersoq pillugu aalajangiinissaat, taamaasippallu Kuannersuarninngaaniit uranimik aatsitassanik
allanik akoqartumik piiaasoqalissaaq, taamaattumik Kuannersuit uani assersuutitut atorneqarput, pissutsit
assigiinngitsut amerlasuut uranimik piaanermut pingaaruteqartut allaaserineqarneranni.
Quppersakkami uani suliareqqitaalluni sisamassaa saqqummersumi sammineqarput uranisiorfimmut
atatillugu avatangiisinut peqqissutsimullu pissutsit immikkut ittut, uranisiorfinnilu ingerlanneqartunit allanilu
tunisassiorunnaarsimasunit assersuutit arlaqartut saqqummiussorneqarlutik. Quppersagaq uranimik,
qinngornernik ulorianartunik - radioaktiviusunik, - aatsitassallu qinngornernik ulorianartunik akoqartut allat
pillugit paasissutissiivoq, aammalu uranisiorfiit ingerlatseqatigiiffiillu uranisiornermik suliaqartut annerpaat
allaaserineqarput. Tamatuma saniatigut uranimut uranisiornermullu tunngatillugu kattuffinnut aamma suliffeqarfinnut arlalitsigut innersuussinernik nalunaarsuisoqarpoq, annertunerusunik uranimut uranisiornermullu
atatillugu paasissutissanik aallerfigineqarsinnaasunut.
Ujarak qaqitaq uranitalik.
3
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 4
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Urani suua, sumullu
atorneqartarpa?
Urani aamma qinngornerit fysikkiat
Atortussiassat radioaktiviusut avatangiisitsinni
pissusissamisoortumik piupput (nunami, qaqqani, naasuni, imermi il.il.), pissusissamisoortumillu ungataanit qinngornernut tapertaallutik, soorluli silaannarsuarmi radioaktiviusumik pissusissamisoortumik qinngornerit nassaassaasut.
Taamaalilluni qinngornerit radioaktiviusut sumiiffimmit sumiiffimmut sakkortussusaat assigiinngiiaarput, pinngortitami nunap sannai
pissusissamisoortut apeqqutaallutik. Kalaallit
Nunaanni pissusissamisoortumik qinngornerit
radioaktiviusut sakkortussusaat annertuumik
assigiinngisitaarpoq. Sumiiffinni nunap ataani
ujaqqanik granittinik annertuumik peqarfiusuni
annertunerpaavoq, sumiiffinnilu qaqqanit innermik anitsisartuusimasunit kinnganikunilluunniit nunap pinngorfigisimasaani annikinnerpaalluni. Qinngornerilli radioaktiviusut pissusissamisoortut peqanngiffigisaannik sumiluunniit
naammattuugassaqanngilaq. Qaqqani granittiusuni granit 1 tonsiugaangat 4-5 grammimik
qaqqaq uranitaqarajupput, ujaqqani sioqqanit
pinnguuteqartuni affaata missaanik. Urani
ujaqqaniittoq tamatigut ujaqqap aatsitassartaata ilaannannguinut ikkusimasuusarpoq.
Aatsitassanik uranitalinnik assigiinngitsorpassuaqarpoq, taakkunanilu ”uraninit” nalinginnaanerpaalluni (takuuk ungalullugu allagaq
qupp. 8-miittoq).
Urani. Pinngortitami pissusissamisoortumik
nassaassaapput urani 99,3 %, 238-imik atomvægt-ilik, uran-238-mik (imaluunniit 238U) taaguutilik, 0,7 % uran, 235-mik atomvægt-ilik,
URANI
Urani pinngoqqaataavoq pinngortitami, nunami,
ujaqqani imermilu annikitsuararsuarmik nassaassaasoq. Qaserujuttuuvoq, saffiugassaalluni annikitsumik
radioaktiviusoq; oqimaatsuuvoq, literikkaanut
oqimaassuseralugu 19 kilo. Kemii tunngavigalugu
uranimut akuliuttartut, pingaartumik uranylforbindelsimik taaneqartartut arrortinneqarsinnaapput,
ilumullu toqunartuullutik.
uran-235-mik (imaluunniit 235U) taaguutilik,
kiisalu 0,0054 %, uran-234-mik, (imaluunniit
234U) taaguutilik. Atomip nukinganik reaktorini
amerlanerpaani (letvandsreaktorini) uranimik
katitikkami minnerpaamik 3 %-imik uran-235mik atuisarput. Taamaattumik pinngortitami
pissusissamisoortumik urani nassaassaasoq;
uran-235 0,7 %-imik uranitalik ’atorsinnaanngorsarneqassaaq’, taamaalilluni uran235 uran-238-imut naleqqiullugu ”imaqqortusagaalluni”. Imaqqortusaaneq tamanna nunat
ikittuinnaat piginnaasaqarfigisaat teknikkikkut
naammassiuminaatsutut ingerlanneqartarpoq.
Reaktorinilli uranimik imaqqortusarsimanngitsumik atuisinnaasunik ataasiakkaanik peqarpoq; soorlu CANDU-reaktori immikkut ittoq,
ilaatigut Canadami, Kinami Argentinamilu atugaasoq, pinngortitami inissisimaffimmut assingusumik uranimit 0,7 %-imik uran-235-imik
imaqartumit nukissiorsinnaasoq. Atomip nukinganik sakkussiornermut urani atorneqassappat
minnerpaamik uran-235-mik 85 %-imik imaqartilerlugu imaqqortusarneqassaaq, tamannali
atomip nukissiorfinni atugassanik imaqqortusaavinni pisinnaanngilaq, teknologiinilli immik-
kut illuinnartunik taamaaliornissamut pisariaqartitsisoqarpoq. Nalilerneqarpoq nunat 13-it
atortorissaarutinik ”imaqqortusaanermut” atorneqartartunik atortorissaarutaateqartut.
Radioaktiviteti. Silarsuup avataarsuatalu sananeqaatai minnerpaat tassaapput atomit.
Atomit ilaat allanngorartuupput, atomillu ataasiakkaat allanngoriataartarlutik, qiterisaanni
neutronit protonillu amerlaqatigiinnatik naleq-
Atortussiani assigiinngitsuni uraneqassuseq
Imaq
Iffiukkat aalisakkallu
Sioqqat ujarannguunnikut
Granitti
Ikialasoq
Akuiagassaq annikitsuinnnarmik uranitalik (Namibia)
Kuannersuarnit akuiagassaq uranitalik
Aatsitassaq uranitalik - nalinginnaasoq
Aatsitassaq uranitalik - akoqarluartoq
Imaanut tonsimut 0,003 gram
0,004 gram
Sioqqat ujarannguuttut tonsimut 2 gram
Granit tonsimut 4 gram
Skiffer tons-imut 50-200 gram
Aatsitassami tons-imi 250 gram
Aatsitassami ton-imi 300 gram
Aatsitassami tons-imi 1 000-5 000 gram
Aatsitassami tons-imi 20 000-200 000 gram
Aatsitassaq uranimik akulik
Kuannersuarniit.
4
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 5
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Pinngortitami sumiiffinni tamani akuutissat radioaktiviusut
qukkunnaartarnerat
pissutaalluni. Taamaalilluni nammineerluni pisumik –
atomit ataasiakkaat namminneq allanngornerinik pisoqartarpoq. Atomip taamatut
allanngornerani sananeqaatinik minnerpaanik
aamma/imaluunniit qinngornernik elektromagnetiskiusunik qinngorneq pinngortarpoq. Pinngoqqaatit radioaktiviusut nungujartornerat
pineqarpoq, tassalu piffissap ingerlanerani atortussiassanut nutaanut allanngortinneqartarlutik,
nungujartornermit pilersitanik taaneqartartunik.
Nungujartornermit pilersitat ilarujussui aamma
radioaktiviupput, atortussiassatullu nutaatut
aamma nungujartornerminni pinngortarlutik.
Piffissap aalajangersimasup ingerlanerani pinngoqqaatip atomitaasa affai nungusarput –
piffissaq taanna atortussiap affaannanngortarfianik nassuiarneqartarpoq. Atortussiassaq
radioaktiviusoq sunaluunniit, atortussiassamut
tassungarpiaq ilisarnaataasumik nammineq af-
nassaassaapput. Kalaallit Nunaanni pissusissamisoortumik
qinngorneq annertuumik assigiinngiiaarpoq. Sumiiffinni
annerusumik granitteqarfiusuni annertunerpaavoq, annikinnerpaalluni nunap ataa ujaqqanik qaqqat innermik anitsisartutoqqanit imaluunniit kinnganikunit sananeqaatilinni.
Saamimmi: Radioaktivitetimik uuttuutaasartutut
Gammaspektrometerit nutaaliat ilaat.
faannanngortarfeqarpoq. Uran-238-p affaannanngortarfigaa ukiut 4500 millionit, uran-235-p
ukiut 700 millionit. Arlaannaalluunniit assorsuaq
radioaktiviunngillat, taakkuli nungujartornermi
pilersitaasa ilaat taamaapput, soorlu uran-234,
ukiunik 246 000-inik affaannanngorfeqartoq.
Nungujartornerit ”tulleriiaat” sivisuut atuussinnaapput, piffissalli ilaani pinngoqqaammik allanngujaatsumik, radioaktiviujunnaarsimasumik
pinngortoqarsimassaaq. Nungujartornermi pilersitat ilaannut eqqartorneqartunut assersuutit
qupperneq 6-imi boksimi takuneqarsinnaapput.
Kalaallit Nunaanni avatangiisinit
qinngornerit
Inuit tamarluinnarmik oqaatigineqareersutut
ullut tamaasa qinngornernit radioaktiviusunit
sunnigaasarput, nalinginnaasumilli annikitsuaraannarmik.
Qinngornerit ilaat nunamit ujaqqanillu angallavigisatsinni avatangiisitsinnit pinngorfeqarput,
assersuutigalugu uranip thoriumimillu akuinit,
taamaattumillu qinngorfigitinneq sumiiffimmit sumiiffimmut assigiinngisitaarpoq. Urani
aamma inuussutissanut nerisartakkatsinnut
5
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 6
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
-65°
-60°
74°
200 km
-55°
Kuup ujaraarani
qinngornerit
radioaktiviusut
74°
kisitsinerit/sekundinut
70°
Ukiunit
tertiærinit
qaqqat
basaltiusut
Qaarsuimmit
pisoqaannginnerusumit qaqqat
72°
akuliuttarpoq, tamattalu timitsinni annikitsuaraaqqamik uranitaqarnitsinnik nassataqartitsilluni. Kalaallit Nunaata Kitaani allanngorarnera nunap assingani saamia’tungaani takuneqarsinnaavoq.
Takussutissiami takuneqarsinnaavoq sumiiffinni assigiinngitsuni avatangiisit qinngorneri erseqqissunik assigiinngissuseqartut, qaqqat akuutissanik radioaktiviusunik assigiinngisitaartunik
imaqarneri patsisaalluni. Assersuutigalugu Nuup aamma Narsap
eqqaanni agguaqatigiissitsinermi qinngornerit radioaktiviusut
annertunerupput, Kangerlussuup aamma Sigguup eqqai aggua-
-45°
-50°
128
107
97
87
77
67
52
47
42
38
32
27
22
Qinngornerit annertussusaat
Qinngornerit uumassusilinnut sunniutaat ’qinngornerit annertussusaannik’ uuttuuserneqartarpoq, annertusseritillugu Sv (Sievert): 1 Sv timip
sananeqaataanut uinimmut kiilumut 1 Joule. 1 mSv (milliSievert)
tassaavoq 1 Sievertip tusinterarterutaa (1 Sv = 1 000 mSv).
Nunarsuarmi inuit tamarluinnarmik 4 mSv/ukiumut missaani annertussusilimmik avataarsuanit, nunami atortussiassanit radioaktiviusunit,
timitsinni atortussiassanit radioaktiviusunit, najukkani radonimit, kiisalu
napparsimmavinni kigutilerisunilu qinnguartaatinit qinngorfigitittarput.
Radoni aamma røntgenimik qinnguartarfigineqarluni misissortinnerit
qinngornernik annertunerpaamik piffigisarpagut. Kalaallit Nunaanni
innuttaasunut immikkut ittumik uuttortaasoqarsimanngilaq.
72°
70°
68°
Atortussiassat radioaktiviusut nungujartortarnerat
Uran-238-ip nungujartortarfii
U
Urani
238
U
Th
234
uk. 4,5 mia
Thorium-232-ip
nungujartortarfii
68°
U
235
uk. 245 000
Protactinium
Pa
nal.ak. 7
234
Thorium
234
Th
ullut 24
Thorium
Thorium
230
Th
230
uk. 75 00
Th
228
uk. 14 mia
Thorium
Thorium
Th
231
uk. 2
228
Th
227
1 ulloq
Radium
Ac
Ac
Rn
222
Radium
66°
Ra
228
uk. 1 600
227
uk. 22
Radium
Radium
Ra
224
uk. 6
Ra
223
Radon
Radon
Rn
ullut 4
Ra
ullut 11
uk. 4
Radon
Th
ullut 19
Actimium
nal.ak. 6
226
Qaarsuimmit
pisoqaanerusumit
qaqqat
62°
Thorium
Actimium
Po
Bi
Pa
231
uk. 33 000
Ra
Pb
Tl
U
uk. 14 mio
Ac
64°
Uran-235-ip nungujartortarfii
Urani
Protactinium
Pa
66°
Urani
Rn
1 min
220
219
Rn
4 sek
Polonium
Polonium
Polonium
Polonium
Polonium
Polonium
3 min
164 milli sec
ullut 138
145 millisek
300 nanosek
2 millisek
218
Po
214
Bismuth
214
Aqerloq
214
Pb
27 min
Po
Bi6 4 °
20 min
Bismuth
210
Aqerloq
210
210
Pb
uk. 22
Po
216
Po
Bi
ullut 5
212
Bismuth
212
Aqerloq
206
Pb
aalaakkaasoq
Aqerloq
212
Po
Bismuth
211
Aqerloq
208
Pb
aalaakkaasoq
Thallium
208
Nojoqqutaq: US Geological Survey (www.gulfsci.usgs.gov)
215
Bi
61 min
Pb
nal.ak. 11
Po
Tl
3 min
Aqerloq
211
Bi
2 min
Pb
31 min
Aqerloq
207
Pb
aalaakkaasoq
Thallium
207
Tl
5 min
Kalaallit Nunaata kitaani kujataanilu nalinginnaasumik qinngornerit
62°
nalingat. Asseq suliaavoq aaqqissuussamik gamma qingornerinik
nunap qaavani uuttortaanikkut. Malugiuk, Qeqertarsuup tunuani
uuttortaasoqarsimanngilaq. Uuttortaanermi scintillometer SPP-2
tigumiartagaq atortorineqarsimavoq.
60°
Qaarsuimmit
pisoqaannginnerusumit
qaqqat
-50°
6
-45°
60°
Nunap assinga tiguneqarsimavoq GEUS-ip nalunaarusiaa 2001/46 A-mit.
Steenfeltiminngaannit: ”Geochemical atlas of Greenland” (Kalaallit Nunaata
assingi atuagaasat geokemimut tunngasut), tuluttut saqqummertoq 2001-imi.
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 7
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
qatigiissitsinermi annikinnerusumik radioaktiviusunik qinngorneqartoq. Tamatumunnga nunap sananeqaataani pissutsit kisimik pissutaapput.
Urani – sumut atorneqartarpa?
Atomip nukinganik nukissiorfiit. atomip iluliata aserorterneratigut nukimmik innaallagissiornermut atorneqartussamik pilersitsisarpoq.
Atomip nukinganik nukissiorfimmi “kernereaktori” tassaavoq nukimmik pilersitsivik, qinngornernik kissamillu aniatitsisoq. Kissartoq taanna
atorneqartarpoq aalap nukinganit kaavittoq
iluaqutigigalugu innaallagissiornermut.
Nunarsuarmi innaallagissap nioqqutissiarineqartup 11 %- iata missaa atom nukinganit
nukissiuutineersuuvoq, nunani 30-ini nioqqutissiarineqartoq. Atom-ip nukinganit nukissiuutinik atuineq ajunaarneqarsinnaanerani kingunerisinnaasai pissutigalugit isumaqatigiinngissutaavoq, aammali atomip nukinganik
iluaquteqarluni nukissiornermiit sinnikut igitassat isumannaatsumik toqqortarineqartussaammata qularnanngitsumik ukiuni tusind-ilikkaani,
tamannalu annertuumik teknikkikkut unammilligassartaqarluni. Atomip nukinganit nukkissiutinik atuinermi ajutoornerit ilisimaneqarnerpaat tassaapput USA-mi Three Mile Island-imi
1979-imi ajutoorneq, Tjernobyl 1986-imi aammalu Fukushima 2011-imi.
Sakkussiorneq. Atomip nukinganik sakkussianut, ulluinnarni atomimik sakkulianik taagorneqartunut urani atorneqarsinnaavoq. Atomimik
sakkuliani urani atorsinnaajumallugu annertuumik ”piorsagaassaaq” (uran-235-mik akua minnerpaamik 85 %-iussalluni). Taamaattumik urani
atomip nukinganik nukissiorfinni atorneqartartoq atomimik sakkulianut atorneqarsinnaanngilaq. Aamma aqqartartunut atomip nukinganik
ingerlateqartunut urani annertuumik piorsagaq
ingerlatitut atorneqartarpoq. Atomimik sakkussianut nutaaliaasunut uranimut taarsiullugu
plutonium atorneqartarpoq, reaktorimi uran238-mik qinngorfigalugu sananeqartarlutik.
Tamatuma saniatigut urani ”pitsaajunnaarsitaq”
oqimaatsorujussuaq sakkussiornermik suliffissuarni sakkut aqerluinut atorneqartarpoq, ingerlatallu nunakkoorutit illersuutitut qaleruaasa
sanaartornerannut atorneqartarluni.
Urani ikummatissatut atorneqartarpoq
atomimik nukiliorfinni.
Reaktorit assigiinngitsut
1. Ilisimatusaatitut atomip nukinganik nukissiorfiit
assigiinngitsorpassuartigut ilisimatusarnermik
siunertaqartunut atorneqartarput. Assersuutigalugu Risømi nukissiorfik maanna matuneqareersoq taakku ilagaat.
2. Atomip nukinganik nukissiorfiit tunisassiortitat
qaartaartuliornissaq siunertaralugu plutoniumimik pilersitsinermut atorneqartut. Assersuutigalugu Tuluit Nunaanni atomip nukinganik
nukissiorfik Windscale Piles, Nordkoreamilu
Yongbyon, innaallagissioratik sakkussiassanut
plutoniumimik tunisassiortut.
3. Atomip nukinganik nukissiorfiit tassaapput
nukissiorfiit innaallagissiortut. Assigiinngiiaartunik peqarpoq, aamma aqqartartuni,
umiarsuarni angisuuni kiisalu sikumik
aserorterutini atorneqartartunik peqarluni.
4. Atomip nukinganik nukissiorfeeqqat qaammataasani nukissamik pilersitsisut atorneqartartut.
(Najoqqutaq: www.akraft.dk)
Urani nukissiutitut qanoq
pissusilersortarpa?
Uran-235 atomip nukinganik nukissiorfinni aamma
atomip nukinganik sakkussianut atorsinnaavoq,
neutronip atomip qitia eqqoraangagu uran-235
avinneqartarmat. Avinneqarnerani nukerujussuaq
pilersinneqartarpoq, neutronillu nutaat amerlanerusut
pilersinneqartarlutik, taakkualu avittaqattaarnerup
ingerlaannalernera kingunerisinnaavaat. Atomip
nukinganik nukissiorfimmi ima naammaqqissaartigisumik
uran-235-mik atuisoqartarpoq, atomit avittaqattaarnerisa ingerlaasiat nakkutigineqartumik sukkassuseqartillugu. Atomip nukinganik sakkussiat uran-235-mik
annertuumik imaqarput, taamaattumik avittaqattaarlutik
ingerlaasiat qaartoornertut pilersinneqartarluni.
Qinngornerit radioaktiviusut assigiinngitsut
”Little boy” tassa oqaasiuvoq paasiuminaallisaatitut atorneqartoq
qaartartorsuarmut atomitortumut qaartinneqartoq 6. august 1945
Hiroshimami.
Qaartartoq 14 kilotonsi
missiliorlugu sakkortussuseqarsimavoq.
Atortussiassat radioaktiviusut ilisarnaatigaat atomiisa qitii namminneq nungujartortaramik, taamaaliornikkut
allanngortarput pinngoqqaatinngorlutik allaanerusut, peqatigisaanillu qinngornernik aniortitsisarlutik. Qinngornerit
atomit allat ioninngortissinnaavai innaallagissamik nukillit, taamaattumik qinngornernik ionitalinnik taaneqartarput. Qinngornerit ionitallit nalinginnaanerpaat ukuupput:
Gammamik qinngornerit tassaapput qinngornerit elektromagnetiskiusut qaamanermut assingusut, sakkortunerusumilli nukissaqartut. Annertuumik pitarsisinnaassuseqarput, inuullu uinia, igalaat il.il. pitarsinnaallugit. Gammamik
qinngornerit atortussiatigut aalaakkaasutigut pitarsigaangamik sakkukillisarput, assersuutigalugu illup qarmaa
silarleq nalinginnaasoq betonimit qarmasissianilluunniit sanaaq.
Betamik alfamillu qinngornerit tassaapput qinngornerit atomip sananeqaataasa ilaannik akoqartut annikitsuinnarmillu pitarsisinnaassuseqartut. Betamik qinngornerit, elektroninik sananeqaateqartut amimut millimeterialunnguanik pulasinnaapput. Alfamik qinngornerit heliumip qitianiittuunik sananeqaateqartut (protonit marluk
+neutronit marluk), assersuutigalugu pappialamit imaluunniit amermit qallermit unitsinneqarsinnaapput.
7
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 8
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Kalaallit Nunaanni uraneqarfiit
Kalaallit Nunaanni arlalinnik uranitalinnik aatsitassaqarfeqarpoq. Uraneqarfiilli ikittuinnaat
naammattumik misissuiffigineqarsimammata
qanoq uranimik akoqartigineri naatsorsorneqarsimanngillat.
Tamakkua saniatigut aatsitassanik nassaassaqarpoq aamma pingaaruteqartunik pinngoqqaatinik allanik annikitsuaqqamik uranitaqartunik, ataatsimut isigaluni aatsitassat tamakkua
aningaasarsiornikkut soqutiginartorujussuanngorsinnaanerannik kinguneqarsinnaasumik.
Taamaattuni urani pinngoqqaatit qallorneqarneranni saniatigut nioqqutissiatut immaqa piiarneqarsinnaavoq.
Kalaallit Nunaanni aatsitassat taama ittut
danskit naalagaaffiata ilisimatusarnermut ingerlatsiviinit piffissami 1950-ikkut qiteqqunnerannit 1985-ip tungaanut ujaasiffigineqarput,
atomip nukingata nukissiornermut atorneqannginnissaanik Danmarkip aalajangernerata
tunngaanut. Tamatuma kingornatigut uranimik
ujaasinermut Kalaallit Nunaat akuersissutinik
tunniussaqarsimanngilaq, aqutsisoqarnikkullu
ingerlaaseq tamanna uranimik piiaanissamut
akuersaanngilluinnarnermut politikkimik taaguuserneqarluni.
Uuttuutit aatsitassamik radioaktiviusumik
qinngornilinnik uuttuisinnaasut atorlugit aatsitassat radioaktiviusumik pinngoqqaatillit
Aatsitassat uranitallit
Tamanik takussutissiap uranitalittut aatsitassat nalinginnaanerpaat ilaat takutippai; pisut ilaanni
tamanna akuutissanut tunngasutut formelini pisariillisakkani takuneqarsinnaanngilaq.
Taaguutaa
Formelia
Aatsitassaq
pingaarneq
Saniatigut
tunisassiaq
pingaarneq
Uraninit
Uranothorit
Allanit
Bastnäsit
Brannerit
Carburan
Steenstrupin
Euxenit
Pyrochlor
Zirkon
Monazit
Columbit
UO2
(Th,U)SiO4
Ca(Ce,La)(Fe,Cr)Al2(Si2O7)(SiO4)(OH)2
(Ce,La)CO3F
(U,Th,Ca,La)(Ti,Fe)2O6
((Th,U,C,O))
Na14Ce6Mn2Fe2(Zr,U,TH)(PO4)7Si12O36(OH)3·3H2O
(Y,Er,Ce,La,U)(Nb,Ti,Ta)2(O,OH)6
(Na,Ca)2Nb2(O,OH,F)7
ZrSiO4
(Ce,La Nd,Th)PO4
(Fe,Mn)Nb2O6
U
U
Ce
Ce, La
La
Th
Ce
Ce
Nb
Zr
Ce
Nb
Th
Th
Th
U
U,Th
U
Zr, U, Th
U
U
U
Th
Th
ajornanngitsumik pinngortitami nassaarineqarsinnaapput. Uuttuutit tamakku aallaqqaammut ’geigertælleritut’
ilisimaneqalerput, ullumikkulli nutaanik – scintillometerinik aamma gammaspektrometerinik taaneqartartunik – taarserneqarsimallutik, misikkarinnerunertillu pissutigalugu timmisartumit misissuilluni uuttortaanissamut
periarfissiillutik. Taamaaliornikkut sumiiffiit annertoorujussuit ujarattaminni pinngoqqaatinik
radioaktiviusunik, soorlu uranimik akoqarneri
misissorneqarsinnaapput.
% U
88
70
34
30-60
0,5-2
5
1-5
1
Kuannersuarni aatsitassat uranitallit
pingaarnersaasa silisaasannguunnera,
steenstrupin. Silisaasannguunneq 1 x 2
cm-nik angissuseqarpoq.
Kalaallit Nunaanni aatsitassat uranitallit
nalinginnaanerpaat tassaapput uraninit (uranbegblende) Tunumi, Kujataani Kitaanilu peqarfinnit arlaqartunit ilisimaneqartoq, Kujataani
steenstrupin, kiisalu Tunumi aatsitassanik arlaqartunik akoqartoq carburan. Tamakku saniatigut aatsitassaq pyrochlor annikitsumik uranitaqarlunilu thoriumitaqarpoq, taakkualu ilaatigut
Kangerlussuup Narsallu eqqaanni nassaassaasullutik, saviminissamik niobiumimik tantalimillu akoqarnertik pissutigalugu soqutigineqartuupput. Matuma ataani Kalaallit Nunaanni uraneqarfiit ilisimaneqarnerpaat allaaserineqarput.
Pineqartut saniatigut ujarassiuut suli ilisimalersimanngisaannik arlaqartunik peqarfeqarsinnaavoq.
Kuannersuit, Kujataani
Kuannersuarni uraneqarfiit Ilimmaasap avannarpasissortaaniipput. Nassaassani taakkunani
uranip annertunersaa aatsitassami steenstrupin-imiippoq. Ujaqqanit aassimasunit, magmamit aatsitassat piffissami ujaranngorfigisaata
Urani saffiugassiassat katersat Kuannersuarniittut
1980, misiliilluni qillerinermi katersukkat.
8
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 9
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Kujataani Illorsuit eqqaanni uraneqarfiup eqqaani nunap pissusaa.
naalerfiani steenstrupin aatsitassanngortut
ilagaat. Aatsitassat kingusissukkut ujarannguuttut pinngoqqaatinik arlalinnik, aatsitassani allani ’akuliussinnaasimanngitsunik’ imaqarput, ilanngullugit soorlu urani thoriumilu, aatsitassat qaqutigoortut saviminissai, niobiomilu.
Steenstrupin ingammik ujaqqami lujavritimik
taagorneqartumi nassaassaavoq. Lujavritip ura-
Randbøldal
Milne Land
Nassuttooq
Attu
Sarfartoq
Qaqqaarsuk
Ivittuut
Kuannersuit
Puisattaq
Motzfeldt Sø
Illorsuit
Kalaallit Nunaanni atortussiassat uranimik akullit
ilisimaneqartut.
nimik agguaqatigiissillugu akua tonimut urani
100-mit 600 gramimut assigiinngisitaarpoq,
thoriumeqassusia 200-mit 2 000 grammimut
assigiinngisitaarluni. Kuannersuarni uraneqarfik
qupperneq 22-mi eqqartorneqaqqissaaq.
Puisattaq, Kujataani
Puisattami uraneqarfik nunngarutini aatsitassartalinni granittimilu quppat immerneqaataanni amerlaqisuniippoq. Quppat immerneqaataat uraninitimik annertuumik akoqartut
Kalaallit Nunaanni uraneqarfiit
Kalaallit Nunaanni aatsitassat piusut uranitallit ilisimaneqartut pillugit takussutissiaq, imaassinnaavoq suli amerlanerusunik ilisimaneqanngitsunik peqartoq. Peqarfiusut naqinnernik ersarissakkanik allattugaasut kisimik allakkiami
ilaatinneqarput.
SUMIIFFIK, ATEQ, AATSITASSAQ PINGAARNEQ
NUNAP
(AATSITASSAQ)
IMMIKKOOTUA
NUNAP SANANEQAATAATA ILUSAA,
AATSITASSAP QANOQ ITTUNERA
Kuannersuit,
Kujataa
Nunap sananeqaatai qaqutigoortut,
Urani (steenstrupin)
- nefelinsyenitimi assigiiartumik siaruarsimallutik
(lujavrit)
Puisattaq,
Kujataa
Urani
(uraninit)
- ujaqqami nunngarutini aatsitassalinni uranitititallit
Illorsuit,
Kujataa
Urani
(uraninit)
- sioqqani ujarannguuttuni uraninit
qaleriiaatut atasoq
Sarfartoq,
Kitaa
Niobium, urani
(pyrochlor)
- aamakunik qaffaassiviit killingini nunngarutini
aatsitassaqarfiusuni
Randbøldal,
Tunup Avannaa
Urani
Ujaqqat usserutaat uranitalik (carburan)
- nunngarutini aatsitassaqarfiusuni aamma rhyolitip
anngaani
Nassuttooq,
Kitaa
Nunap sananeqaatai qaqutigoortut
aamma thorium (urani) (monazit)
- nunngarutini pegmatitiusuni agguaassimasutut
Motzfeldt Sø,
Kujataa
Niobium/tantalum uraniqarlunilu
thoriumitalik (pyrochlor)
- syenitimi siaruaassimasutut
Ivittuut,
Kujataa
Niobium thoriumimik/uranimik akulik
(columbit)
- Ivittuuni orsugiaqarfiup killingani
katersuussimasutut
Qaqqaarsuk,
Kitaa
Niobium aamma urani
(pyrochlor)
- karbonatitintrusionimi siuaassimasutut
Milne Land,
Tunu
Titanium/zirkonium thoriumimik akulik
(rutil aamma zirkon)
- sioqqani ujarannguuttuni saffiugassani oqimaatsuni
qaleriiaani aatsitassanut arlaqartunut
agguaassimallutik
Attu,
Kitaa
Nunap sananeqaatai qaqutigoortut
(allanit)
- pegmatitit nunngarutaanni
siaruaassimasutut
9
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 10
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Tunup Avannaani Randbøldalimi ujaqqami rhyolitimi carburaneqarfiusumut avatangiisit.
amerlanertigut kilometerit arlaqartut takuneqarsinnaapput. Uraninit aligortutut ittutut ammaluaartunngorsimasutut nassaassaanerusarpoq, amerlanertigut aatsitassami branneritimi
ilaasutut nassaassaalluni. Quppani aamma aatsitassat uranitaqanngitsut nassaassaapput,
soorlu kvarts aamma calcit, ilaanneeriarlunilu
hæmatit, flourit kiisalu sulfidit annikitsunnguit.
Paasissutissatut tunngavigisaq naammanngimmat uraneqarfiit tamakkiisumik uranitaqarneri naatsorsorneqarsinnaanngillat. Nunngarutilli annikitsumik imaqqortussusaat pissutigalugu piiaagassaq iluanaarutiginissaanut
naammanngitsutut missiliuuneqarpoq; paarlattuanilli sumiiffimmi tamaani uranimik aatsitassamik annertunerusumik nassaarnissamut ajunngivissumik periarfissaqarunarpoq.
Illorsuit, Nunap Isuani
Nunap Isuata eqqaani Illorsuarni uraneqarfik
aatsitassamut uraninitimut aamma atavoq,
sioqqat ujaraninnguuffianni rapakivigranittimik
avatangiiseqarluni nassaassaalluni; nunap immikkoortuani tassani sumiiffiit 35-t uranitaqar-
nerusut ilisimaneqarput. Sumiiffiit ilaanni uraninit aliguusoq millimeterisut angissuseqartoq takuneqarsinnaavoq. Quppaaraqarfinni sioqqallu
assigiinngitsut ujarannguuffiisa akornanni, uranip aatsitassannguussimanera naammattuugassaaneruvoq. Isumaqartoqarpoq granitti
qaqqap ujaraanut appakaammat, taamaalineranilu urani arrortinneqarmat, uranip quppanut
putuaqqanullu pulaararneratigut uraneqarfik
pinngorsimassasoq, taamaalillunilu aamma
sioqqat ujarannguuffiannut akuliulluni. Nunaminertaq uraneqarfiunerpaaq 5 x 50 m missaannik annertussusilimmiippoq, itissutsimilu
minnerpaamik 50 meterimi nassaassaasinnaanissaa nalilerneqarpoq. Taamaalilluni 0,3-7 %imik uranitalittut paasineqartutut imaqassuseqarnermigut aatsitassaq 100-t aamma 2 400
tonsinik U-mik imaqarsinnaassaaq, taamaassappallu Illorsuarni uraneqarfik annikitsuinnaasutut oqaatigineqarsinnaalluni, uranimilli akua
annertungaatsiarluni; imaassinnaavorlu annertunerusumik nassaarfiusinnaaneranut periarfissaqartoq.
Pinngoqqaatit immikkut ittut uranitallit akornanni
nassaarineqarsinnaasut
10
Taaguutaa
Formelia
Aatsitassaq pingaarneq
Saniatigut tunisassiaq
pingaarneq
Allanit
Bastnäsit
Brannerit
Eudialyt
Euxenit
Monazit
Steenstrupin
Zirkon
Ca(Ce,La)(Fe,Cr)Al2(Si2O7)(SiO4)(OH)2
(Ce,La)CO3F
(U,Th,Ca,La)(Ti,Fe)2O6
Na15Ca6Fe3Zr3Si(Si25O73)(O,OH,H2O)3(Cl,OH)2
(Y,Er,Ce,La,U)(Nb,Ti,Ta)2(O,OH)6
(Ce,La Nd,Th)PO4
Na14Ce6Mn2Fe2(Zr, U, Th)(PO4)7Si12O36(OH)2·3H2O
ZrSiO4
Ce
Ce, La
La
Zr
Ce
Ce
Ce
Zr
Th
U
U,Th
Y
U
Th
Zr, U, Th
U
Sarfartoq, Kitaani
Kangerlussuarmi mittarfimmit 60 km missaannik kujasinnerusumi Sarfartumi peqarfik annerusumik saviminissamik niobiumimik akoqarnini pissutigalugu ilisimaneqarpoq, niobiumilu
aatsitassami pyrochlorimi, aamma uranitalimmi
nassaassaavoq. Pyrochlor ingammik takisuukujuuni isumikkut amiliartuaartuni 200 meterit tikillugit takissusilinni, 10-20 meterinillu silissusilinni sumiiffiup karbonatiteqarfianut atasuniippoq. Takisuukujuut pyrochlorit taakku imarai
niobium 10 %-ip missaa, 0,2 % tantal aamma
urani annikitsoq (0,002-mit 0,7 %-ip missaanut). Taamaalilluni Sarfartumi aatsitassaqarfik
pinngoqqaatinik atorluarneqarsinnaasunik arlaqartunik peqartunut assersuutissat ilagaat.
Naliliisoqarpoq aatsitassaq 50 meteri qalleq
pyrochlorini takisuukujuuni nassaassaasoq
100.000 tons-ip missaanik aatsitassartaqartoq;
uranimik akua 0,05-0,5 % tikillugu assigiinngisitaarluni, assigalugu 50 aamma 500 ton U-p
akornanniittoq. Immikkoortillugu isigalugu annertussuseq tamanna tunisassiornissamut
naammanngilaq, kisiannili sumiiffimmi tassani
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 11
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
aatsitassanik uranitalinnik nassaartoqarsinnaanera ilimanaateqarpoq.
Sarfartumi karbonatitimi nunarsuup allanngoriartornerani kingusinnerusukkut pisumi
sumiiffimmi qaleriiaani allani aatsitassat qaqutigoortut saviminissartai thoriumilu akuliussimapput, kisiannili suli ilisimaneqanngillat akui
qanoq annertutiginersut ataatsimullu annertussuseq qanoq atsiginersoq.
Sarfartumi karbonatitsi annertuumik aamma fosfateqarfiuvoq. Nassaat taakkua aatsitassanik annertuunik imaqarsinnaasutut nalilerneqarput.
Randbøldal, Tunup Avannaani
Randbøldal-imi uraneqarfik bjergbeg-imik –
carburan-imik taagorneqartumik – uranitalimmik akoqarpoq, qaqqanit innermik anitsisartunit pinngorfeqarluni Kap Franklin-imut atasut
ilaanni nassaassaasumi. Carburan-i nalinginnaanerusumik nassaassaasarpoq qaqqat ujaqqani rhyolit-it aamma tuff-it killeqarfiisa akornanni, sumiiffinni amerlanertigut 20 meterit
inorlugit takissusilinni quppat imaanniuneru-
soq. Carburan-ip uranitaa 0,05-imiit 0,07 %imut annertussuseqartarpoq, annikitsuaraannarmillu thorium-imik akoqartarluni. Naatsorsuusiortoqarsimanngilaq nassaami uani urani
qassi tons-i akuunersoq. Nalilerneqarpoq nassaarfimmi aatsitassamik suli aamma nassaartoqarsinnaasoq.
Nunap immikkoortuani tamatumani ujaqqani ukioqataanni Randbøldalimit 50 km missaannik avannarpasinnerusumi Hochwacht-imi,
uraninit nassaarineqarsimavoq. Qaqqap ujaraata taassuma qanoq annertutigisumik uraniniteqarnera annertunerusumik paasissutissaqanngilaq, kisiannili ilimanaateqartilerpaa qaqqap pineqartup uranimik annertunerusumik
akoqarsinnaanera, ullumikkut ilisimaneqanngitsumik.
Matumani aatsitassat radioaktivitallit eqqartorneqartut saniatigut Kalaallit Nunaanni
annertungaatsiartunik aatsitassaqarfeqartoq
ilisimaneqarpoq, taakkualu soqutiginartuupput akuutissanik allanik imarisaat pillugit.
Tamakku ungalusami qupp. 9-mi eqqartorneqarput.
Sarfartumi aatsitassaqarfiup ujaraasa qeqortallit
manngertornertutut kajortut ilisarnartut, Arnangarnup Qooruata eqqaani aatsitassat ujarneqartussat sumi ujarneqassanersut takutippaat.
Kalaallit Nunaanni aatsitassat allat tassaapput akuiagassaq
fosfatitalik, uani Kitaani Sarfartumi karbonatitimit kiilunngorlugu avitaq takuneqarsinnaavoq. Avitami fosfatimik
aatsitassartaa tassaavoq apatit (asingasumik qorsorpaluttoq)
uani karbonatimi manngertornertutut qalipaatilimmiilluni.
11
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:49 Page 12
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Uranisiornermi periaatsit
– naatsumik
Uranimik aatsitassanillu allanik ujarlernermi periaatsit assigiinngissuseqangaanngillat. Inatsisartut uranimut atatillugu atueqqusinngilluinnarnertut tunngavigisamik atorunnaarsitsinerat isumaqarsinnaavoq ingerlatseqatigiiffiit uranimik
ujaasinermik immikkut sammisaqarnissamut aaqqissuussisimasut soqutiginnilersimasinnaasut Kalaallit Nunaanni uraneqarfinnik misissuinissamut.
Periaatsit uranimik ujarlernermut aatsitassanillu allanik ujarlernermut atorneqartartut annertunerusutigut tunngavimmikkut assigiipput. sananeqaataanik nalunaarsuineq, nunallu qaavanit
misiligutissanik katersuineq, ilaatigut timmisartumiit uuttortaanernik ilassuserneqartartunik, taamaaliornikkut pasitsaassinnaajumallugu nunap
qaavata ataani sunik nassaassaqarsinnaanersoq.
Uranisiornermi ileqquugajuppoq paasiniassallugu
aatsitassaq ujartorneqartoq radioaktiviunersoq.
Tamannalu isumaqarpoq qinngornerit ulorianartut annertussusiannik uuttortaanikkut, - assersuutigalugu timmisartumiit, - eqqortorujussuarmik
toqqarneqarsinnaasoq nunap qaava uraneqarfiusinnaasoq. Misissueqqittoqarneratigullu - taamaaliortoqarsimassappat, - sumiiffinni soqutiginartuni pineqartuni qillerisoqarsinnaavoq, ujarassiuut nalilersorsinnaaniassammassuk aatsitassap
pitsaassusia, naatsorsorlugulu aatsitassaq uranimik qanoq annertutigisumik akoqarnersoq.
Ataatsimut isigalugu tunngaviusumik avatangiisinut ajornartorsiutinik annertunerusunik kinguneqartanngilaq, ujarlerneq uranimut attuumassuteqartoq, aatsitassanik allanik ujarlernermut
sanilliullugu. Kisiannili sumiiffinni annertoorujussuarmik uranitaqarfiusuni, - kisianni Kalaallit Nunaanni taamaattunik ilisimasaqartoqanngilaq, immikkut isumaginnittoqassaaq, sulisuusut qinngornernit ulorianartunit ajorquserneqarsinnaanerannut, soorluli aamma misiligutissanik
qaqinneqartunik isumaginninneq assartuinerlu
isumannaallisakkamik ingerlanneqartussaasoq.
Tamatumanilu aamma suliniutit ingerlanneqartut,
ujarlernertulli allatut aqunneqassapput, taamaaliornikkut avatangiisinik sunniisinnaaneq annikinnerpaaffissaminiitinneqarsinnaaqqullugu.
12
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 13
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Aatsitassamik uranitalimmik piiaaneq
aamma uranimik akuiaaneq – periutsit
pillugit naatsumik
Aatsitassamik uranitalimmik piiaaneq ingerlanneqarsinnaavoq putorsuarmik nunap qaani
qaartitsisarnikkut, - aatsitassarsiorfik ammaannartoq, - imaluunniit nunap iluanut aatsitassat
sumiiffiinut qaarusuliornikkut piiaaffiusinnaasumik, -nunap iluani qaarusummi aatsitassarsiorfik. Tamatuma assigaa nalinginnaasumik
ileqquusut naapertorlugit aatsitassarsiortarneq,
soorlu Seqi-mi ammaannartumi aatsitassarsiorneq, aamma qaqqap iluani ”Ìngili qernertumi”
aamma Nalunami aatsitassarsiorfiit. Uranimut
tunngatillugu piiaariaatsit pingajuannik atuisoqarsinnaavoq, nunap nammineq iluani akuutissat arrorsaatit atorlugit uranip katagartinneqarneranik kinguneqartoq. Periaaseq taanna
taaneqartarpoq ‘in-situ leaching’ (ISL). Periaatsimik tamatuminnga toqqaasarneq aalajangerneqartarpoq, aatsitassap akuiagassap qanoq
akoqartigineranik, aamma qanoq ititigisumiinneranik, tassalu ujaqqap ”naleqanngitsup”
piiarneqaqqaartariaqartup qanoq annertutigineranik, naleqarluartumut aatsitassamut
anngutinnginnermi. Teknikkit assigiinngitsut
amerlasuut aammalu avatangiisinut tunngasumik apeqqutit aalajangeeqataasarput periusissamik aalajangiiniarnermut. Nunarsuatsinni
uranisiorfiit affaasa missaanni ammaannartu-
mik piiaaviupput, aammalu nunap iluani qaarusunni piiaaviullutik, affaatalu aappaanni periaaseq in-situ leaching atorneqarluni.
Periaaseq ISL annerusumik atorneqartarpoq
qaqqani aqitsuinnarni qaleriaatullu immikkoorutilinni, imatut paasillugu, imermik akuutissanik akulimmik arrortitsisinnaasumik kuutitsinikkut. Periaatsimi tassani aatsitassamiit uran piiarneqartarpoq, qaqqaq qaartitsernagu, imerli
uranimik arrorsimasumik akulik pumperlugu
toqqorsivinnut immikkut ittunut ikiorarneqartarluni, tassanngaaniillu imermiit piiarneqartarluni. Taamatut nioqqutissioriaaseqarnermi qaarusunnik aatsitassarsiorfeqartanngilaq. Periaaseq ISL Kuannersuarni atorneqarsinnaanngilaq.
Piiaavinni ammaannartuni aamma nunap
iluani qaarusunni piiaaffinni periaatsit tulleriit
arlaqartut atorneqartarput:
1. Qaartitserineq: Aatsitassaq qaqqamit qaartitserneqassaaq. Taamalu aatsitassaq akuiagassaq assigiinngitsunik angissusilik qaartitserneqassaaq, soorlu ujaqqerivinni ilisimaneqartutut.
Amerlasuutigut aamma ujaqqat naleqannginnerusut ilanngullugit qaartittariaqarput, aatsitassartaa naleqarluartoq angusinnaajumallugu.
Piiaaffimmi ammaannartumi qaartitsinerup kingorna atortussanik katersuineq. Maanngaaniit issoq
nunap qaaniitoq qaqqallu ujarai iluatinnanngitsut toqqorsivimmut inissinneqartarput saffiugassiassalli
seqummarisserneqartarlutik.
Piiaaffik ammaannartoq qaqqap sinaatigut imusumik aqquteqartoq takussutissatut assersuut.
2. Assartuineq aserorterinerlu: Aatsitassaq
usilersuunneqassaaq assartorneqarlunilu aserorteriviit tunngaannut, arlaleriarlunilu aserorterneqarnermigut aatsitassanngussaaq nalinginnaasumik sioqqatut akuilluinnartutut minnertut ilillugu.
3. Uranip aatsitassartaanik immikkoortitsineq: Aatsitassap asserorterneqareerneratigut
uranip aatsitassartaa taartutut sioqqatut akuitsutut isikkoqartarput, uranip aatsitassartaanik
imaqarluni (nalinginnaanerusumik 5 %-imit
annikinnerusumik), aatsitassalli annertunersaa
sioraasoq immikkut naleqarani. Uranip aatsitassartaa tigussaasumik akuiarneqassaaq, aatsitassallu naleqanngitsortai piiarneqarlutik. Periaatsip qanoq ittup atorneqarnissaanut apeqqutaassaaq aatsitassap uranitallip qanoq
ittuunera, aammalu akuisa piiagassat qanoq ittuuneri. Suliap tamatuma inernerissavaa uranip
aatsitassartaa akuiagaq aamma aatsitassat sinnikut immikkut toqqugassat. Sinnikut tailingsimik aamma taaneqartartut aatsitassanik naleqanngitsunik sioqqatut angitigisunik imermik
akulinnik imaqartarput, aammalu akuutissanik
sinnikunik mingutitsisinnaasunik akoqarsinnaallutik. (takuuk trin 4).
4. Sinnikunik (tailings) inissiineq: Aatsitassat akuiaanikkut kinguleruttut sinnikut (trin 3)
naleqanngillat. Sinnikut sivisuumik toqqortari-
13
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 14
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
neqartussaapput, assersuutigalugu tatsimi imaluunniit nunami immikkut ungalusami, - toqqorsivimmi, qaarusuup aatsitassarsiorfiusup
atuuffiani piffissami imermik qalleqqaneqarsinnaasumi. Saffiugassat sinnikui nalinginnaasumik piiakkat annertussusiisa 90 % sinnertarpai,
taamaattumillu annertullutik, sumiiffimmut
toqqugassat uninngaffigisinnaasaminni, imerlu
sinneruttoq kuuttoq piiarneqarsinnaassalluni
sukuluiarneqarsinnaassallunilu.
Aatsitassat sinnikui igitassat (tailings) nalinginnaanerusumik tassaasarput kvarts-it aamma
feldspat-it, kisiannili aamma uranip aatsitassartaata sinnikuinik imaqarsinnaallutik, akuiaanermi peerneqarsimanngitsunik. Kiisalu aamma
sinnikut aatsitassanik allanik avatangiisinut
akornutaasinnaasunik akoqarsinnaapput (saffiugassat oqimaatsut assigisaallu), kiisalu aamma akuutissat kemikaliat suliami atorneqartut
sinnikuinik.
5. Sinnikut toqqorneqartussat ujaqqat allat: Aatsitassarsiorfik qanoq ittorluunniit pilersinneqarsimagaluarpat, aatsitassarsiorfiup piffissami atuuffiani tamarmiusumi pisariaqartassaaq piiaaffiup qaavaniissimasumik issumik
aamma ujaqqanik aserorterneqarsimanngitsunik sinnikunik immikkoortillugit toqqorsisarnissaq, aatsitassanik sinnikunik suliarineqartariaqartunik imaqartunik. Isumannaarneqassaarlu
ujaqqat sinnikuisa taakkua inissinneqartarnissaat avatangiisinut mingutitsisussaajunnaarlugit, assersuutigalugu saffiugassanik akuusunik
aniasoqarneratigut.
6. Arrortitsilluni uranimik akuiaaneq: Aatsitassanit uranitalinnit eqiterutsitaasunit uranip
Nunarsuarmi uranisiorfiit annerpaat (2014)
Aatsitassarsiorfik Nuna
Aatsitassarsiortitseqatigiiffik
McArthur River
Tortkuduk &
Myunkum
Olympic Dam
Canada
Cameco (69.8 %)
Kazakhstan Katco JV/ Areva
SOMAIR
Budenovskoye 2
Niger
Kazakhstan
South Inkai
Kasakhstan
Priargunsky
Langer Heinrich
Inkai
Central Mynkuduk
Rusland
Namibia
Kasakhstan
Kasakhstan
Australien
Nunap iluani
ISL*
BHP Billiton
by-product/
nunap iluani
Areva (63.6%)
ammaannartumi
Karatau JV/ Kazatom- ISL*
prom-Uranium One
Betpak Dala JV/
ISL*
Uranium One
ARMZ
nunap iluani
Paladin
ammaannartumi
Inkai JV/Cameco
ISL*
Ken Dala JSC/
ISL*
Kazatomprom
Top 10 tamakkiisoq
* In-situ leaching (sumiiffigisami piiaaneq)
ikkusimaffii arrortillugit akuiarneqartarput,
tassalu piiarneqarlutik, taavalu uranoxid,
”yellowcake”-tut aamma ilisimaneqartoq suliarineqartarluni. Tamatumunnga periutsit atorneqartut assigiinngitsuupput, uranip aatsitassartaa sorleq arrortillugu piiarneqassanersoq
apeqqutaalluni (aamma takuuk qupperneq 18).
Suleriaaseq taanna amerlanertigut aatsitassarsiorfimmut namminermut atasumik ingerlanneqartarpoq. Uranimik aatsitassarsiortut ataasiakkaat ilaasa urani akuiaqqaagaq suliffeqarfimmut
allamut tunisarpaat, akuiaqqitassanngorlugu,
tassanilu yellowcake (uranoxid) suliareqqiinikkut pilersinneqartarluni.
Kalaallit Nunaanni aatsitassanik radioaktiviusunik piiaasoqalissappat taava taamanikkussamut aatsaat qulaarneqassaaq qaarusummi aatsitassarsiorfimmit aatsitassaq nioqqutigineqartoq uranimit suliareqqaakkamit (trin 3-ip
kingorna) pilersitaanersoq, imaluunniit yellow-
Norgep Kujataani aatsitassarsiorfimmut Titaniamut atatillugu seqummakuusiveqarnermut assersuut.
Seqummakut portusiartuaartillugit sapusiaq portunerulersillugu suliarineqartarpoq.
14
Suna
Nioqqutissiat
(ton uran/
ukiumut)
7 356
4 322
% Nunarsuarmi
nioqqutissiornermiit
3 351
6
2 331
2 084
5
4
2 002
4
1 970
1 947
1 922
1 790
4
4
3
3
29 075
54
13
8
(Najoqqutaq: www.world-nuclear.org)
cake (trin 6-ip kingorna) pineqarnersoq. Uranimik suliareqqaakkamik niueruteqarnermi akia
appasinnerussaaq, yellowcake-imik (trin 6) sanilliullugu, kisiannili akuiaaneq avatangiisunut
pitsaanngitsumik annerusumik kinguneqartitsisinnaalluni. Arrortitsilluni uranimik akuiaanermi
pisariaqassaaq periaasissamik nassaarnissaq,
erngup annertuup nioqqutissiornermi atorneqartup salinneqarnissaa eqqarsaatigalugu.
Kiisalu aamma kemiskiusumik akuutissat atorlugit akuiaanermi periaatsit trin 3-mi periaatsiniit allaanerussapput. Trin 6-imi trin 3-mut sanilliullugu igitassat annikinnerussapput, kisiannili
kemiskiusumik akuutissat atorlugit ingerlatsinermiit mingutitsinissamut periarfissat annertunerussagunarlutik, aammalu sivisuumik inissiivissamik naleqquttumik nassaartoqartariaqassalluni.
7. Umiarsuamik assartuineq: Nioqqutissiaq
sorlerluunniit Kalaallit Nunaannit assartorneqartussaagaluarpat, aatsitassaq uranitallik
eqiterusimasoq imaluunniit yellowcake, umiarsuarmik assartorneqartussaavoq, Kalaallit
Nunaanni atorneqarsinnaannginnami. Nioqqutissiap taassuma annertussusia aamma isumagineqarnera assigiissanngillat, aatsitassaq uranitalik eqiterusimasoq yellowcake-imik taaneqartumiit initunerujussuummat, taamaattumillu
assartuinissamut umiarsualiviit atorneqartussat
pisariaqartinneqartut nioqqutissiaq sorleq pineqarnersoq apeqqutaalluni assigiinngitsorujussuussallutik. Nunat uranimik piiaanermik
ukiuni amerlasuuni ileqqoqarsimasut, assersuutigalugu USA, Canada aamma Australia inatsisiliorsimapput atortussiassanik radioaktiviusunik
isumaginninnerni suliffeqarfinniit tamatu-
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 15
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
minnga suliaqartuusunit malinneqartussanik,
aatsitassarsiornernut atatillugu, taamalu nunani taakkunani oqartussaasunut sulianik ingerlatsinermi malinneqartussanik. Siuliani alloriarnerni assigiinngitsuni pineqartunut tamanut
atatillugu immikkuualuttortalersugaasunik nunarsuarmioqatigiinniit akuerisaasunik maleruagassaqarpoq, aammalu piumasaqaatinik maleruagassaqarluni suliffeqarfiit naammassisassaannik, nioqqutissiornerup peqqissutsimut
avatangiisunullu isumannaatsumik ingerlanneqarnissaanut atatillugu.
Aatsitassarsiornermi nioqqutissiat
pingaarnerit aamma saniatigut
nioqqutissiat
Ujarassiuut qaqqat ujaraannut assigiinngitsunut aatsitassatut nioqqutissiarineqarsinnaasunut taaguutitut – malm-imut – saffiugassamut
atortarpaat. Aatsitassaq assersuutigalugu tassaasinnaavoq qaqqami ujarak tamarmiusoq naleqartoq. Tamatumani assersuutigalugu tassaasinnaavoq olivin-eqarfik Maniitsup kujataaniittoq. Aatsitassani amerlasuuni imaluunniit
ujaqqani amerlasuuni aatsitassaq ataasiinnaq
imaluunniit pinngoqqaat ataasiinnaq assigiinngitsumik naleqarsinnaasoq nassaassaasarpoq, ujaqqalli nassaarineqarfia sinneruttoq
nammineq naleqassanani, tamatumani assersuutigineqarsinnaavoq aatsitassarsiorfik Nalunaq, ujaqqami qaqortumi nunngarut annikitsumik guld-titalik piiaavigineqarpoq. Kisianni aatsitassaq aamma qaqqat ujaragisinnaavaat
arlalinnik akuutissanik imaqartoq, tamarmik
niuerutigissallugit naleqartunik, assersuutigalugu uran, aatsitassat qaqutigoortut, (aamma ilisimaneqartut REE-tut, tuluttuumiit naalisagaa-
Nunat uranimik nioqqutissiortut (ukiumut urani ton)
Nuna
Kasakhstan
Canada
Australien
Niger
Namibia
Rusland
Usbekistan
USA
Kina
Ukraine
Sydafrika
Indien
Malawi
Brasilien
Tjekkiet
Rumænien
Pakistan
Tyskland
Frankrig
Nioqqutissiat katillugit
2006
5 279
9 862
7 593
3 434
3 067
3 262
2 260
1 672
750
800
534
177
2008
8 521
9 000
8 430
3 032
4 366
3 521
2 338
1 430
769
800
655
271
190
359
90
45
65
5
39 444
63 %
Nunarsuarmi pisariaqartitat % -at
330
263
77
45
0
5
43 764
2010
17 803
9 783
5 900
4 198
4 496
3 562
2 400
1 660
827
850
583
400
670
148
254
77
45
8
7
53 671
2012
21 317
8 999
6 991
4 667
4 495
2 872
2 400
1 596
1 500
960
465
385
1 101
231
228
90
45
50
3
58 394
2014
23 127
9 134
5 001
4 057
3 255
2 990
2 400
1 919
1 500
926
573
385
369
231
193
77
45
33
3
56 217
68 %
78 %
86 %
85 %
(Najoqqutaq: www.world-nuclear.org)
llutik Rare Earth Elements) aamma zinki, qaqqalli ujaraata sinnera naleqarnani. Tamanna
Kuannersuarni aatsitassamut atuuppoq. Nioqqutissiassaq aatsitassamut tons-ikkaartumik
uuttorlugu naleqarnerpaaq pingaarnertut nioqqutissiaassaaq, aatsitassallu sinneri nalikinnerusut saniatigooralugit nioqqutissiaassallutik.
Sydafrika-mi uranisiorfinni qaarusunni Witwatersrand-imiittuni urani guld-ilu nioqqutissiarineqartarput, amerlanertigullu tassani guld-i
pingaarnertut nioqqutissiaasarluni, uranilu saniatigooralugu nioqqutissiaalluni. Tamatuma
assigisaanik nunarsuarmi qaarusunni aatsitassarsiorfinni annerpaani uranimik nioqqutissiortuni, Olympic Dam-imi Australiamiittumi,
kanngussammik, uranimik, guld-imik aamma
sølv-imik nioqqutissiortoqarpoq. Tassani urani
suli saniatigooralugu nioqqutissiaannaavoq. Kisiannili nunarsuarmi akigitinneqartut piffissap
ilaa allannguuteqassappata, imaassinnaavoq
tamanna kinguneqartoq maanna pingaarnertut
aningaasarsiornikkut nioqqutissiaasoq saniatigooralugu nioqqutissianngortoq.
Aatsitassap akuiarneqanngitsup atortussiassanik nalilinnik qanoq imaqarnera assigiinngiiaarsinnaavoq. Qaarusummi aatsitassarsiorfiusumi sumiiffiit ilaat atortussiassanik
annertuunik imaqarsinnaapput, allallu annikitsuinnarmik imaqarsinnaallutik. Nioqqutissiap
pingaarnerup aamma saniatigooralugu nioqqutissiap pissusissamisoortumik imminnut inissisimaneri aamma nikerarsinnaapput; qaarusuup
iluani saniatigooralugu nioqqutissiap annertussusia ima qaffasitsigisinnaavoq, sumiiffimmi
tassani taanna pingaarnertut nioqqutissiaalerluni. Nunat ilaanni aatsitassamik eqqussuinissaq inerteqqutaasarpoq, aatsitassap pineqartup
uranimik akorisaata procentinngorlugu killiffissaq aalalajangersimasoq qaangersimappagu.
Qaarusummilu aatsitassarsiorfiusumi namminermi pissutsit assigiinngisitaartuusarnerisa
aalajangersakkat pineqartutut ittut atortinneqarnissaat ajornakusoortissinnaasarpaat.
Maniitsup eqqaani Seqimi olivinissarsiorfimmut atatillugu umiarsualiviliami umiarsuaq
usilersortarfimmut tikikkiartortoq.
15
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 16
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Avatangiisit aamma
peqqinnissaq
Atortussiassat radioaktiviusut
qanoq ulorianartigippat?
Atortussiassat radioaktiviusut qinngornerminnik
uumassuseqartunik sunniisinnaapput. Qanoq
sunniisinnaanerinut apeqqutaavoq akuutissat
radioaktiviusut qanoq annertutigisumik qinngorneqarnersut. Qinngornerit sakkortuut piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani toqumik kinguneqarsinnaapput. Qinngornerit annikitsuinnaalluunniit
tamarmik ulorianartorsiortitsisarput nappaassuarmik kræftimik pinngortitsisinnaanermut, taamalu kinguaassiornermut atortut allannguuteqarsinnaanerannut. Ulorianassusia qinngornerit
sakkortuneruleriartorneranni annertusiartortarpoq. Kiisalu aamma akuutissat uranimut atatillutik toqqaannartumik toqunartuupput.
Inuit tamarmik qinngornernit sunnersimaneqarput, tamanna aatsitassarsiornermiuppat
imaluunniit allatut. Issittumi avatangiisini qinngornernit sunnersimaneqarneq akuutissanit radioaktiviusunit pissusissamisoortumik pinngortitameersunit pisuusarpoq, annikitsuinnarlu inunnit pilersitameersuusarluni, soorlu:
Kuannersuarni 1978-imi misissueqqittoqarmat
qaarusuk 960 miiterisut takitigisoq qaartiterneqarpoq, taanna aqqutigalugu akuiagassaq
20 000 ton aaneqarluni. Silaannarissaatit
sakkortuut aatsitassarsiorfimmiit radonip
aniatinneqarnissaanik qulakkeerisut, ruujoritut
sungaartutut takuneqarsinnaapput.
16
• Silaannarmi misileraalluni atomip nukinganit sakkussianik piffissami 1945-miit 1980imut ingammik Sovjetunion-ip aamma USA-p
qaartitsisaqattaarnerisa nunarsuatta affaa
avannarleq qinngornernik radioaktiviusunik
nakkaatitsivigisarsimavaa.
• Atom-ip nukinganit nukissiorfinniit aniatitsineq, minnerunngitsumik Europa-p kitaani
atom-ip nukinganit akuiaaffinni (assersuutigalugu La Hague, Frankrig–imi aamma Sellafield Tuluit Nunaanni). Immap sarfaata
akuutissat radioaktiviusut suliffissuaqarfinni
pineqartuniit ilaatigut kalaallit imartaannut
ingerlattarpai.
• USA-mi 1979-imi Three Mile Island –imi ajutoorneq, qinngornernik radioaktiviusunik
aniatitsinermik kinguneqartoq, taamaattoq
Tjernobyl-imi aamma Fukushima-mi pisunit
annikinneruvoq. Sovjetunion-iusimasumi
1986-imi Kiev-ip eqqaani Tjernobyl-imi ajotoornersuaq. Pisumi tassani qinngornerit
ulorianartut aniasut Kalaallit Nunaanni
aamma uuttorneqarsinnaasimapput.
• Fukushima-p atom-imut nukissiorfissuani
2011-imi ajutoornersuaq. Nukissiorfissuaq
Fukushima-miittoq ulissaarsuarmit aserorneqarpoq, atortussiallu radioaktiviusut
imaanut avatangiisinullu aniallutik.
Kalaallit Nunaanni qinngornernik radioaktiviusunik ajutoornermik ataatsimik assersuutissaqarpoq. Mingutitsineq taanna ajunaarnermit
amerikarmiut sakkutuuisa timmisartortartut
timmisartorsuata qaartartorsuarnik brintbombenik sanaajusunik sisamanik usisup 1968-imi Kalaallit Nunaata kitaava avannaani Thule-mi
mittarfiup eqqaani pisumeersuuvoq. Timmisartorsuup nakkarneratigut tamatumalu kingunerisaanik saliinermi plutonium avatangiisinut
siaruarterneqarpoq. Plutonium Thule-p eqqaani
imartani avatangiisinut annikitsuinnarmik ulorianartorsiortitsivoq. Paasinarsisimavoq pineqartut annertussusaat ima annikitsigisut, taakkua uumasunut inunnullu ajornartorsiutaanatik.
Atomip nukinganik sakkussiornermi pissaaneqarniunneq silaannarmi qaartitsisarnikkut
sorsunnersuit aappaata kingorna ingerlanne-
qartoq silaannarmik annertuumik mingutitsivoq, aamma Kalaallit Nunaanni. Kalaallit Nunaanni mingutitsineq nunani issittumiittuni
mingutitsinermit annertunerunngilaq. Mingutitsineq 1966-imi annertunerpaavoq, kingornalu
apparluni.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut nereriaasiannik misissuinertigut, inuussutissanilu akuutissat
radioaktiviusut annertussusiannik misissuinikkut naatsorsorneq ajornanngilaq agguaqatigiissillugu innuttaasut inuussutissat aqqutigalugit
qinngornernik eqqorneqartarnerat misissussallugu. Nalinginnaasumik pinngortitami qinngornerit sunniutaannut sanilliullugu erserpoq
akuutissat radioaktiviusut sunniutaanni 1 %imit minnerusoq qinngornernit ulorianartunit
inuit pilersitaanneersuusoq. Kalaallit Nunaanni
innuttaasut inuit pilersitaannit akuutissanik radioaktiviusunik nerisartagaasa annertunersaat
innuttaasut tuttuniit pissarsiarisarpaat.
Uranisiornermi piiaanermilu
avatangiisit aamma peqqissuseq
Kalaallit Nunaat aalajangissappat aatsitassarsiornissamut, aammalu uranimik arrortillugu
akuiaanerup ilaanik ingerlatsisoqassasoq, ima-
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 17
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Maniitsup eqqaani taseq tiffasissumiittoq. Aatsitassarsiorfiup nutaap eqqaani taseq assigisaa aatsitassarsiornermi assersuutigalugu seqummakuusivittut
atorneqarsinnaavoq.
luunniit uranimik akuiaanermik yellowcakeimik taaneqartartumik nioqqutissiortoqalissasoq, taava aatsitassarsiorfiup suliniummik
ingerlatsisuusussap uppernarsaasersussavaa,
suliassaq avatangiisinut aamma peqqissutsimut illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarsinnaasoq, aammalu innuttaasunut peqqissutsikkut avatangiisinullu sunniutigisinnaasai
annikinnerpaaffissaminiitsinneqassasut. Malittarisassaqarpoq, suliap tamatuma qanoq periaaseqarluni ingerlanneqartarnissaanut, ilaatigut VVM-imut nassuiaasiornermi, (takuuk
paasissutissanut faktaboks quppernermi uaniittoq) suliniutinut suliffeqarfiup ingerlatassaanut atatillugu. Aatsitassarsiornerup aallartinneqarnissaanut aatsitassarsiornertut allatulli piumasaqaataassaaq pilersaarutit kalaallit
oqartussaasuinit akuerineqarsimanissaat.
Avatangiisinut persaqusersuineq aqqusinniornerni aamma atortussanik allanik sanaartornerni, assartuinerni, imaatigut angallassinerni aamma timmisartornerni, sinnikunut eqqagassanut toqqorsivissaliornerni, kuuit tatsillu
qanoq aqunneqarnissaat assigisaasigullu aalajangersaavigineqartarpoq. Persaqusersuinerit
taamaattut sumiiffimmiit sumiiffimmut assi-
giittanngillat, uanili annerusumik eqqaaneqassanngillat.
Qaarusinni aatsitassarsiorfiusuni tamani
mingutitsisinnaanermut aallaaviit arlaqarsinnaapput:
• Aatsitassamik piiaanermi sequtserinermilu
pujoralammik aatsitassaniit imaluunniit
akuutissanik ulorianartunik imalinnik nunamut imermullu avatangiisinut siaruarterisoqarsinnaavoq, akuutissanillu imermi
aattartunik aamma akoqarsinnaavoq su-
miiffimmi avatangiisinut kuuttartumik
mingutitsisumik, taamaattumillu salinneqartariqartumik avatangiisinut kuutsinneqannginnerani.
• Suliareqqiisarfimmi aatsitassap akorisaanik naleqarluartumik immikkoortitseriviusumi pujoralaqalersinnaasarpoq; aatsitassamiit akuutissat ilaat suliareqqiinermilu
akoorutissiat imermi aatsinneqarsinnaapput, taamaattumillu pisariaqarsinnaalluni
erngup sulinermi atorneqarsimasup salillugu suliarineqarnissaa.
Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq
Suliniutip eqqaani avatangiisinik qanoq sunniuteqarumaarneranik Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq
nassuiaataavoq. Suliffeqarfiit aalajangersimasut – aatsitassarsiornermillu ingerlataqartut tamarmik – aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinissamut akuersissuteqartoqartinnagu Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq suliarissavaat.
Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinermi misissuineq suliffeqarfinnit imaluunnit siunnersortinit oqartussaasunit akuerisaasunit suliarineqasaaq. Misissuinermi aningaasartuutit aatsitassarsiorfeqatigiinnit akilerneqassapput. DCE
aamma Pinngortitaleriffik naliliissapput Inuiaqatigiinni piujuaannartitsisumik tunngavilimmik ingerlatsinermik naliliineq
(VSB) tamakkiisuunersoq avatangiisinullu sunniutaasussat pillugit eqqortunik ersersitsinersoq pillugu.
Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinermut nassuiaat tamanut saqqummiunneqassaaq, Kalaallit Nunaannilu
pisortat namminersortullu suliaqarfiinut arlaqartunut tusarniaassutigalugu nassiussuunneqassalluni. Avatangiisinut
Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinermut nassuiaat tusarniaanermilu akissutit tunngavigalugit tunisassiornermik
aallartitsinissaq Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiorfimmut itigartitsissutigisinnaavaa. Inuiaqatigiinnut
kingunerisinnaasai eqqarsaatigalugit nalilersueqqissaarneq assipajaava ingerlanneqassasoq piumasaqaataavoq – SIA
(Social Impact Assessment)
17
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 18
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
2009-mi Danmarks Tekniske Universitetimi
ilinniartut Sisimiut eqqaani aqquserngit ujaraaqqanik qallikkat assigiinnitsunik avatangiisinut
ajoqusiinngitsunik pujoralammik annikillisaatinik
misileraaffigaat. Ilaatigut misilittaatigineqarput
Sverigemi pappiaraliornermi atortut (aqqusiner-
Aqqusinerni ujaraaqqanik qallikkani calciumklo-
mi titarneq taartoq). Akuali sakkortuallaas-
rid pujoralannaveersaatitut atorneqarajuttarpoq,
sanngilaq, avatangiisinut ajoqutaasinnaammat.
piffissami sivisunerusumi isugutak uninngatissinnaagamiuk, taamaalillunilu pujoralaaqqat
teqqalanaveersaartittarlugit. Eqiterneqarneranili
sakkortuallaassanngilaq, avatangiisinut ajoqu-
• Nioqqutissiap sinnikuinik aamma qaartitsikkat sinnikuinik annikitsumik piiaarneqanngitsunik akoqarsinnaasunik toqqorsivimmi toqqortat akuutissartaqarsinnaapput, piffissap sivitsoriartornerani imermit
silaannarmillu sunnerneqarsinnaasunik.
Toqqorsivinnit taamaattunit kuuttut taamaammat katersorneqartussaapput, pisariaqarfiisigullu akuiarneqarlutik salinneqartussaallutik.
Qaarusuk uranisiorfiusoq pujoralammik pilersitsisussaavoq, pujuralammillu silaannakkut mingutitsisussaalluni, taamalu akuutissat radioaktiviusut siaruarterneqassallutik, peqqissutsimut
avatangiisinullu akornutaasinnaasumik. Pujoralak ajornartorsiutaavoq aaqqiivigisariaqartoq,
sulisuusut avatangiisillu mingutsinneqannginnissaat ajoqutissarsitinneqannginnissaallu isumannaarsinnaajumallugu. Pujoralatitsineq killilersimaarniarlugu aatsitassamik piiaanerup
nalaani aaqqissuussinernik iliuuseqartoqarsinnaavoq, kisiannili pinngitsoorneqarsinnaagunanngilaq qaarusuup aatsitassarsiorfiusup annerusumik minnerusumilluunniit avatangiisinut
sunniuteqarnissaa. Pujoralatitsineq annikinnerpaaffissaminiitsinneqarsinnaavoq isugutassaasersuinikkut imaluunniit asseqqusersuinikkut
pujoralaffiusuni, imaluunniit akoorutissanik
18
taasinnaammat.
kemikalianik atortoqartoqarsinnaavoq, pujoralammik ”pituttuisumik”. Kiisalu aamma aaqqissuulluakkamik pujoralatitsineq nakkutigineqassaaq.
Qaarusummi aatsitassarsiorfik sunaluunniit
ingerlanneqassaaq inunnut avatangiisinullu
annikinnerpaamik mingutitsisussanngorlugu.
Qaarusummi uranisiorluni aatsitassarsiorfiusumi immikkut nakkutilliinermik aaqqissuussisoqassaaq qinngornerit radioaktiviusut aammalu
akuutissat allat avatangiisinut mingutitsisartut
eqqarsaatigalugit. Assersuutigalugu qaarusummit uranisiorfiusumit aatsitassat sinnikui radioaktiviusunik akuutissartaqarput, tamatumani
aamma thorium aamma radium, avatangiisinut
peqqissutsimullu uloriarnartuusut.
Qanoq urani aatsitassamiit
piiaarneqartarpa?
Urani akoorutissiat atortoralugit piiarneqartarpoq syret assigiinngitsut atortoralugit, periaaserlu taanna taaneqartarpoq udludning, - arrortitsilluni uranimik akuiaaneq.
Arrortitsilluni qaartitserneqarsimasunik akuiaaneq ingerlanneqarsinnaavoq akuiaavimmi
ujaqqat aserorterneqareernerisigut suliareqqiisarfimmi. Imaluunniit qaartitserneqarsimasoq
aatsitassaq uranimik akulik annertuunngorlugu
katersorneqarsinnaavoq akuutissamillu arrortitsissutaasartumik seqqartarneqarluni. Ilaannikkut aamma akuutissaq arrortitsissutaasartoq
nunami quppanut uraneqarfiusunut kuerarneqarsinnaasarpoq nunallu iluani toqqaannartumik urani ujaqqaniit allaniit arrortitsinikkut
peersinnaasarlugu (ISL), takuuk qupperneq 13.
Suleriaaseq qanoq ittoq atorneqassanersoq
eqqarsaatigalugu apeqqutaavoq aatsitassaq
qanoq ittoq pineqarnersoq, sumiiffimmi namminermi nunap sananeqaataa aamma nunami
pissutsit, immikkut avatangiisinik isiginiaasussaaneq aamma aningaasaqarnikkut atugassarititaasut. Inaarutaasumik nioqqutissiaq suleriaatsini tamani nalinginnaasumik tassaasarpoq
yellowcake, tassaasoq uranoxider. Tassalu
imaanngilaq urani allanik akoqanngitsoq savimineq pineqartoq. Suleriaatsini tamani radongas-i siaruarterneqassaaq (taamaattoq annikinnerpaamik ISL-imik suleriaatsimi), avatangiisinut mingutitsisussamik. Aatsitassarsiorfinniit
imeq kuuttoq, suliareqqiilluni aatsitassamik immikkoortitseriviit, kiisalu aatsitassanut sinnikunullu toqqorsiviit mingutitsinissamut aqqutaasinnaapput, assersuutigalugu radium-imik imarisaminnik. Imeq taanna katersorneqartoq
ingerlaqqissinnaavoq tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit immikkoortitsinerinermut suliareqqiisarfimmi. Uranimik piiaaneq arrortitsinikkut ingerlanneqartoq periaaseq sorlerluunniit atorlugu ingerlanneqaraluarpalluunniit
kingornatigut akoorutissanik atortoqarluni periaatsit pisariusut atorlugit uranitalimmik isseranik piiaaneq suliarineqassaaq. Qaarusuit uranisiorfiusut uranip ”isseranik” akoorutissat assigiinngitsut iluaqutigalugit suliareqqiisartut
akoorutissanik atortoqarluni suliareqqiinissamut atortorissaarutinik pisariaqartitsisarput,
yellowcake-imik pilersitsinermi, tamatumunnga
atatillugu mingutitsinermik kinguneqarsinnaasumik.
Radium aamma radon
Oqaatigineqareersutut pinngoqqaatit akoqanngitsut uran aamma thorium nammineq
annerusumik qinngornernik ulorianartunik radioaktiviusunik annerusumik imaqanngillat.
Uranip aamma thorium-ip ujaqqanut allanut
sanilliullugu radioaktiviunerunerannut pissutaapput nungujartornerminni ukiut millionillit
ingerlaneranni pilersittagaat. Immikkut pingaaruteqarput nungujartornermi pilersinneqartartut; radium aamma radon, - taakku tamarmik
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 19
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
uran-ip aamma thorium-ip nungujartorneranni
pilertarput. (takuuk qupperneq 6)
Radium pinngoqqaataavoq imermi aattartoq, qaarusuup eqqaani imeqarfiusunik mingutitsisinnaasoq, radon-ilu gas-iulluni silaannarmik mingutitsisinnaasoq. Radium aamma radon tamarmik radioaktiv-iupput, immikkullu
aaqqissuussisoqarnissaa pisariaqarluni, akuutissat taakkua avatangiisini siaruarterumanagit,
soorluttaaq sulisuusut aammalu ingerlatsiviup
eqqaani najugaqartoqarpat inuit tamaani najugallit silaannarmik radon-italimmik najuussuinnginnissaat isumannaagassaasoq. Imeq
qaarusummit radium-imik mingutsinneqarsimasoq katersorneqassaaq salinneqarlunilu.
Aatsitassat sequnnikuinik toqqorsiviit qulineqarsimasuussapput radon-ip gas-ia aniaqqunagu. Tamanna nalinginnaasumik sinnikunut
toqqorsiviup atorneqarnerata nalaani imermik
qalleqqaneratigut pigajuppoq. Tamatumalu kingorna nalingiinnasumik periaasiusarpoq sinnikut toqqortat marrarmik qallerneqartarnerat,
taassumalu qaavatigut issumik, taamalu naasoqalersinnaalerluni. Taamatut aaqqissuussinikkut
sinnikunut toqqorsivimmit qinngornerit nalingat killilersimaarneqartarpoq, siusinnerusukkut
sulliviulinngikkallarmat qinngornerit nalinginut
utertillugu. Qaarusummi aatsitassamik piiaanermi sinnikut - tailings – allatut toqqortarineqarsinnaanerannut aamma periarfissaqarpoq, assersuutigalugu qaarusuup iluani atorneqarunnaarsimasumi. Aatsitassarsiornermi sinnikunut
toqqorsiviit aaqqissuunneqassapput akuutissanik avatangiisinut mingutitsisussanik seerisoqarsinnaajunnaarlugu, - nunami, - silaannarmi
aamma imaani. Qaarusunnut uranisiorfiusunut
tunngatillugu nunarsuarmioqatigiit avatangiisinut tunngasunik immikkut ittunik piumasaqaateqarput, eqqortillugit malinneqartussanik.
Avatangiisinik nakkutilliiniarluni aatsitassarsiorfimmik ammaaneq sioqqullugu, ammarneqarnerani aatsitassarsiorfiullu pilersinneqarnerata
kingorna imermik misissugassamik tigusisoqartarpoq. Uani Nalunaq Gold Mine A/S-imi laboratioriami akisussaasoq kuummit imermik misissugassamik imertartorpoq.
Atortussiassat allat mingutitsisartut
Uranimit aamma thorium-imit radium-ip aamma radon-ip nungujartornermilu pilersitat allat
saniatigut qaarusummi uranisiorfimmi mingutitsinermut pissutaasartut pingaaruteqarnerit
allat nalinginnaasumik tassaasarput:
• Svovlsyre aamma sulfater, arrortitsilluni aatsitassamit uranitalimmit uranimik piiaanerni atorneqartartut
• Saffiugassat oqimaatsut svovlsyren-imit
aatsinneqartartut
• Aatsitassamik piiaanermi aserorterinermilu
pujoralak pinngortartoq
• Akoorutissat uranimik piiaanermi atorneqartartut, assersuutigalugu soda.
Uranisiorfiit amerlanersaanni aatsitassaq uraninit aamma / imaluunniit ”begblende” piiartarpaat, svovlsyre-lu atorlugit arrortitsillutik aatsitassamiit uranimik akuiaasarlutik. Tamanna isumaqarpoq aatsitassat sinnikui sequnnikut
svovlsyre-mik aamma sulfatimik akoqartartut,
sialummit aputillu aanneranit sinnikunit nungutserneqartartunik taamalu aniasarlutik.
Mingutitsinermut ajornartorsiut tamanna
aaqqiiviginiarlugu imikoq aniasoq tamarmi katersorneqartussaavoq, imikoorfimmi imikoorfinniluunniit, suliarineqarniassammat. Erngup
svovlsyre-taqarnera, saffiugassanik oqimaatsunik akuiartarnera, aamma sulfatimik radiumimillu akuiartarnera misilittagaqarfigineqareerpoq. Kuannersuarnit uranimik nioqqutissortoqassappat suleriaatsit uani allaaserineqartut
atornagit immaqa suleriaatsit allatut ittut atorneqassapput, taamaassappallu avatangiisinut
tunngasumik ajornartorsiutit allaanerussapput.
19
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 20
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Nioqqutissiornermik avammullu
niueruteqarnermik nakkutilliineq
Piffissap ilaa aatsitassarsiornikkut naalakkersuinikkullu tunngavissaqalissappat Kalaallit
Nunaanni qaarusummik uranisiorfimmik aallartitsinissamut, tamanna ingerlanneqassaaq nunarsuarmioqatigiit sillimaniarnikkut pisussaaffiliussaat Kunngeqarfiup Danmark-ip pisussaaffissamisut akuersissutigisimasai naapertorlugit.
Isumaqatigiissutit taakkua ilaatigut Nunarsuarmioqatigiit atomip nukinganut ingerlatsiviannik
- Internationale Atom Energi Agentur -IAEA-mik
pisinnaaffiliivoq uranimik nioqqutissiornermik
nakkutilliinissamut, aammalu uranip Kalaallit
Nunaanneersup qaartartorsuarnut atom-ip nukinganit sanaajusunut atorneqannginnissaanut. Tamatumalu saniatigut nunanut kalaallit
uraniutaannik niuerfigineqartussanut pituttuiffigisunik isumaqatigiissusiortoqassaaq, nunat
taakkua nunarsuarmioqatigiit uranimik siaruarterinnginnissamut isumaqatigiissutaannik malinnittussaanerat pillugu, aammalu uranip Kalaallit Nunaanneersup taamaallaat atomip nukinganit nukissiorfinni atorneqarsinnaaneranut.
Kalaallit Nunaannilu uranimik nioqqutissiornermut atatillugu tamatuma saniatigut nakkutilliinikkut aaqqissuussinernik amerlasuunik pisariaqartitsisoqassaaq, tamarmik immikkut siunertaqartuusunik. Nakkutilliillunilu suliassat
taakkua ilaasa assigerluinnassavaat aatsitassarsiorfinni allani aamma nakkutilliinissat,
assersuutigalugu kalaallit oqartussaasuisa nak-
Uranisiornermik
ingerlatseqatigiiffiit
annerpaat (2014)
Ateq
Ukiumut urani tonsit
KazAtomProm
13 801
Cameco
8 956
ARMZ - Uranium One 6 944
Areva
6 496
BHP Billiton
3 351
CNNC & CGN
2 684
Paladin
2 316
Navoi
2 400
Rio Tinto
2 296
Allat
6 973
Tamakkerlugu
56 217
%
25
16
12
12
6
5
4
4
4
12
100
(Najoqqutaq: www.world-nuclear.org)
20
Akitsuuserisut containerimik misissuiput Kalaallit Nunaanniit umiarsuarmik anninneqannginnera sioqqullugu. Atortussiassanik uranimik akulinnik avammut tunisinermi atatillugu oqartussaasut pisussaatitaapput suut nioqqutigineqarnersut misissussallugit, ilaatigut aamma Akitsuusiinermut Pisortaqarfik.
Kangerlussuup eqqaani inuilaami aatsitassat pillugit suliniut. Aatsitassat pillugit suliniummi akuiagassaasinnaasup immikkoortiterneranut atatillugu angallassissutaagallartoq pilersinneqarsimavoq.
kutigissavaat qaarusuup aatsitassarsiorfiusup nioqqutissiornera, isumannaarumallu aatsitassaq
isumaqatigiissutaasimasutut annertussuseqartoq piaarneqartassasoq, tamannalu ingerlanneqassasoq malittarisassat atuuttut naapertorlugit, aammalu sillimaniarnerup isumannaatsumik ingerlanneqarnissaa. Nakkutilliinerilli allat
immikkoqqissaaq sammiveqassapput immikkut
ittumik piumasaqaataasut naammassineqarnissaannut, uranimik nioqqutissiornermi piumasaqaataasut naammassineqartussaammata. Assersuutigalugulu aamma tassaasinnaapput
avatangiisinut tunngasumik pisortani oqartussaasut nakkutilliinerat, isumannaarumallugu
aatsitassamik piiaanerup nioqqutissiornerullu
pilersaarutaasut ingerlatsiqatigiiffimmut ingerlatsisuusumut isumaqatigiissutaasimasut naapertorlugit ingerlanneqarnerat, tamatumani
aamma nioqqutissiornermi aatsitassat sinnikuinik sequnnikunik qanoq isumaginninnissaq
aammalu imikoornermut piumasaqaatit isumaqatigiissutaasut naammassineqarsimanissaat.
Nakkutilliinerillu aamma tassaasinnaapput qinngornernut ulorianartunut tunngasunik pisortani
oqartussaasut nakkutilliisarneri, isumannaarumallugu sulisuusut aammalu sumiiffimmi najugaqartut qaarusummullu aatsitassarsiorfimmut
tikeraat qinngornernit ulorianartunit akuersissutaasimasut sinnerlugit qinngorsimaneqannginnissaat.
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 21
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Qaarusuk aatsitassarsiorfiusoq
matuppat – taavami?
Qaarusuup uranisiorfiusup matuneqarnerani
pissutsit immikkut ittut sianigisassaapput, sinnikunik sequnnikunik toqqorsiviit immaqalu
aamma aatsitassarsiornermi sinnikunik allanik
akuutissanik radioaktiviusunik akulinnik imaqarmata. Akuutissat radioaktiviusut immikkoortitserinermi peerneqareersimanngitsut sequnnikunik toqqorsivimmiipput. Taamaattumik
sequnnikunik toqqorsivik - tailings – mingutitsinissamut aallaaviussaaq, taanna radon-imik silaannarmut aniatitsisinnaagami akuutissanillu
radioaktiviusunik allanik imaanut aniatitsisinnaalluni.
Sequnnikunik toqqorsiviit
Sequnnikunik toqqorsiviit sumiiffimmi itiseriarnermut inissinneqarsinnaapput sapuserneqarsinnaallutillu, sivisuumillu atasussatut inissiiviusoq
suliaasariaqarluni. Sillimaniarnermiillu isigalugu
aalajangiisuulluinnarpoq eqqortumik angissusiliinissaq sannaatalu qajannaatsuunissa.
Sequnnikunik toqqorsiviit aamma sapusiartaqanngitsumik inissinneqarsinnaapput, assersuutigalugu tatsimi, naammattumik angissusilimmi. Taamatut aaqqiineq attartunerussaaq,
sapusikkamik aaqqissuussinermiit. Atorneqarneratalu nalaani ilimanaannaavoq pisariaqassasoq kuuit tatsimut ingerlasartut tatsimik
avaqqutsisussanngorlugit aaqqissuunneqarnissaat. Atorneqareerneratigullu sequnnikunik
toqqorsivik qallertariaqassaaq, assersuutigalugu ujaqqanik akuitsunik, sioqqanik imaluunniit
marrarmik.
Inisseeriaatsit allat tassaasinnaapput imaani sequnnikunut toqqorsiviuliorneq, imaluunnit
imaanut atasuusimasumi asserneqartumili
imaanut matullugu. Periaatsinut taakkununnga
marlunnut tunngatillugu tatsimut inissiinermi
periaatsit atorneqassapput. Imaani sequnnikunut toqqorsiviliornissamut atatillugu ilimananngilaq qulisatut aaqqissuunneqarsinnaanissaa, akornuserneqarsinnaassanngilarlu sinnikut
imaanut akuulernissaat, taamalu sumiiffinnut
allanut akuleruttarnissaat. Taamaattumik imaani toqqorsiviliornissami piumasaqaataavoq
misissuilluarsimanissaq, uppernarsarneqarsin-
naassallunilu immami avatangiisit mingutsinneqannginnissaat, summiffippiaq eqqaassanngikkaani, tamatuma sunnerneqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaassanngimmat.
Akoorutissanut igitassanut
toqqorsiviit
Uranimik akuiagassamik periutsit kemiskiusut
atorlugit arrortinneqarfianni akuutissanik eqqagassaqalissaaq, soorlu svovlsyrip aamma aatsitassat uranitallit akornanni akuutissanit sunniivigeqatigiinnermit pisunit sulfatitut ittunik. Sequnnerlukunut naleqqiullugu akuutissanit
eqqakkat ikinnerussapput, kemiskimilli sunniisinnaassusaa pissutigalugu isumannaatsumik
toqqortarinissaa ajornakusoornerussaaq. Kuannersuarnit uranimik atuisinnaanermut atatillugu taamatut naatsorsuuteqartoqarsinnaanera
suli paasineqanngilaq.
Radium aamma akuutissat
radioaktiviusut imermi
Nunarsuarmi sumiiffinni amerlasuuni ajornanngilaq sequnnikut panersimatinnissaat, sialleraluaraangat sialuk aalannguuttarmat, taamalu nunamut seerissanani. Kisianni Kalaallit
Nunaanni sequnnikunut toqqorsiviit pooqqasunngorlugit aaqqissuussaasariaqarput, naatsorsuutigisassaammat sialummit apummillu
qallerneqartassasut. Taamaattumillu ulorianaateqarsinnaavoq erngup akuutissanik radioaktiviusunik tigooraanissaa, avatangiisinullu ”assartorlugu”. Taamaattumik sequnnikunut inissiisarfiit imatut ilusilersortariaqarput imermit
akuutissat radioaktiviusut pulaffigineqarsinnaajunnaarlugit, aammalu sialuk akornusiinani
kuussinnaanngorlugu. Ilassutitullu sillamaniarnertut aaqqissuussisoqarsinnaavoq imeq kuuttoq katersuuffissalerlugu, pisariaqarpallu imeq
taanna kingornagut salillugu suliareqqinneqarsinnaanngorlugu, akuutissat radioaktiviusut
naqqanut kivereernerisigut.
Sequnnikunik toqqorsiviit qulaanni
silaannaq Radon-ilik
Qaarusuup aatsitassarsiorfiusup matoreerneratigut sinnikunik toqqorsivik radon-imik aniatitsisinnaajunnaarlugu isumannaarneqassaaq.
Sequnikuusivik nunamiippat tamanna isumagineqassaaq toqqorsiviup qallerneratigut radonimik tigusisinnaasumik, nalinginnaasumik marrarmik taassumalu qaavatigut issumik. Sinnikunut
toqqorsivik
qallersorneqareerpat,
naaffiusinnaanngorlugu naasussalersorneqassaaq qalliutaasoq aalajaatsuusinnaaqqullugu.
Tamatumalu kingorna sumiiffik taanna siunertanut allanut atorneqarsinnaalissaaq.
Kujataata Kitaani Ivittuuni orsugiassiorfik 2010. Piiaavik kangerluup tungaanut sapusiakkut
aallaqqaammut illersugaagaluarpoq, erngullu sitseruttuartup maqittuarneratigut immatsinnaveersaagaalluni. 1987-imi matuneqarnerata kingorna imeq kigaatsumik isaajuarpoq, itersarsuarlu maanna
imermik ulikkaarpoq.
21
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 22
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Kuannersuit – Kalaallit Nunaanni
uraneqarfik ilisimaneqarnerpaaq
mi, urani aamma aatsitassat qaqutigoortut qanoq annertutigisut nassaassaanersut nalilersorneqarneranni. Qaqqap ujaraani uranitaani
steenstrupin-itaata annertussusia allanngorartuuvoq, taamalu aamma uranimik imaqarnera
aamma allanngorartuulluni. Sumiiffik tamanna
nunap sananeqaataatigut ilisimaneqarluarpoq,
Naalagaaffiup ilisimatusarnermut ingerlatsiviisa piffissami 1958-imiit 1983-imut ingerlassimasaasigut, qillerinernik sisamanik ingerlatsiffiusunik 10.000 meterit missaannik annertussuseqartumik, qillerinerit 66 atorlugit. 2007-imiilli
ingerlatseqatigiiffik Greenland Minerals & Energy (GME) nunamut pineqartumut akuersissummik peqarsimavoq aatsitassanillu misissuinermik ingerlataqarsimalluni, aatsitassat qaqutigoortut aamma uran eqqarsaatigalugit. GME-p
maj 2015-imi tamanut saqqummiuppai ujarlerd
jor
def
Bre
Ilimmaasaq
aq
Elv
Nakkaalaaq
q
e
Tas
Illunnguaq
Tuttup
Attakoorfia
Tu
ll
nu
iar
nas
arn
aq
fi k
Appat
Tupersuatsiaat
Naajakasik
Lilleelv
Søndre
Siorarsuit
elv
se
Nunasarnaasaq
k
La
Qeqertaasaq
La
ks
Laksefjeld
-t
e
æ
3 km
Ka
Kil
lav
aat
gle
Kri
n
relv
0
k
su
ar
rlu
e
ng
rne
v
22
Nu
Nunarsuatsiaq
Talut
Urani qanoq annertutigisoq
Kuannersuarni nassaassaava?
Kuannersuit eqqaani uraneqarfiit Ilimmaasami
nunap sananeqaataata ilagaa. Qaqqap ujarai
uranitallit taaguuteqarput nefelinsyenit-imik,
taaguutillu taassuma iluani aamma immikkoortitsigaallutik. Uran-itaqartoq aatsitassaq pingaarneq tassani tassaavoq steenstrupin, uranip
saniatigut thorium-imik aammalu aatsitassanik
qaqutigoortunik imaqartoq, taamaattumillu
ingammik imarisaata steenstrupin-ip annertussusaa tassaavoq pingaaruteqartoq nalilersuiner-
nerminni inernerusut. GME-p naatsorsorsimavaa qularnaateqanngitsumik aatsitassaq Kuannersuarni uppernarsarneqartoq 143 mio. tonsinik annertussuseqartoq, ataatsimullu 43 000
tons-iusumik uranitaqarluni. Kiisalu aamma
Kuannersuarni allanik annertuunik annikinnerusumik nalilersorneqarsimasunik uraneqarfeqartoq, taakkualu missingersorneqartut 673
mio. tons-itut malm-itut, 167.000 tons missaanik uranimik akoqartumik. Eqqaanilu uraneqarfiit marluk, taaneqartoq Sørensen Zone aamma
Zone 3 aamma uranimik akoqartut, missingersorneqarput 74 000 tons-imik aamma 29 000
tons –imik uranitaqartutut. Tamanna isumaqarpoq sumiiffinnit pineqartunit pingasuusunit
uranimit aatsitassaq annertunnginnerusumik
uranitaqartoq, (300 g uran-mik aatsitassamut
tons-imut uranitaqarluni) qaarusunnut urane-
Na
rs
Kuannersuarni Narsap eqqaaniittumi uraneqarfik tassaavoq Kalaallit Nunaanni uraneqarfiit
ilisimaneqarnersaat, arlaleriarlunilu 1955-imi
nassaarineqaramili Risø-miit ilisimatusarfinnillu
amerlasuunit misissorneqartarsimalluni, tamatumani aamma ingammik København-ip Universitet-ianiit aamma Kalaallit Nunaanni Ujarassiortut Misissueqqaarfianniit, (GGU). Misissuinerit ujaqqat sananeqaataannut pissutsinik
aamma aatsitassamiit uranimik misiliilluni piaanermik ilaqartarsimapput. 1983-imi Risø nalunaarusiorpoq teknikkimut tunngasunik aamma
avatangiisinut tunngasunik misissuinerniit, uranip iluaqutigineqarsinnaanera pillugu, - tassalu
urani kisiat, - tassani peqarfianiit. Mississuinerit tamarmik Risø-miit nalunaarusiani uppernarsaatissaqarput, aamma ilisimatuutut allaaserisani. Ullumikkut ilisimavarput Kuannersuarni
uraneqarfik aamma aatsitassanik allanik pingaaruteqartunik akoqartoq, ilaatigut aatsitassat qaqutigoortut, zinki, niobium aamma fluor.
Minnerunngitsumik aatsitassat qaqutigoortut
ukiuni kingullerni ujarlernernik ingerlatsivigineqartalerput, aatsitassarsiorfinnit namminersortunit ingerlanneqartartunik. Suliniutit tamakkua toqqaannartumik pissutaapput Greenland Minerals & Energy (GME) maanna
isumaliuteqarmat Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmik pilersitsiniarluni, pingaarnertut aatsitassat qaqutigoortut nioqqutissiariniarlugit,
tassanilu aamma uran, zink aamma fluor saniatigut nioqqutissiatut inissisimassallutik.
Ilimmaasami eqqaanilu qaffaassiviup nunap sananeqaataanik pisariillisakkamik nunap assiliornera.
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 23
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
qarfiusunut allanut sanilliullugu, taamaattorli
urani nassaassaasoq sumiiffimmi pineqartumi
ataatsimut isigalugu nunarsuarmi uraneqarfiit
annerpaat ilagigaat. Kuannersuarnili aatsitassap uranimik akugissusia ima pitsaatiginngitsoq aningaasarsiornikkut akilersinnaassalluni
urani kisiat piiassallugu. Kuannersuarniit urani
akiusussatut naatsorsuutigisat naapertorlugit
taamaallaat piiarneqarsinnaassaaq aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanerup saniatigut ingerlanneqaruni. Urani aamma aatsitassat qaqutigoortut aatsitassami ataatsimoormata, nioqqutissiassat aatsitassani taakkunani imminnut
pitussimapput. Kisiannili aatsitassat qaqutigoortut aningaasarsiornikkut nioqqutissiassani
pingaarnerpaajummata taakkua nioqqutigineqarsinnaassusiisa aalajangissavaat urani
qanoq annertutigisoq nioqqutissiarineqarsinnaanersoq. Taamaattumillu Kuannersuarni
suliniutissatut pilersaarutaasoq qiviaraanni
aalajangiuttariaqarpoq uraneqarfik annertoorujussuugaluartoq Kuannersuarniit uranimik
nioqqutissiorneq nunarsuarmi tamarmi uranimik nioqqutissiornerup ilamineerarsuarissagaa
annikitsuararsuaq, 1 %-ip missaanik annikinnerusumilluunniit annertussuseqartoq.
Uranip aatsitassartaa steenstrupin nunarsuatsinni sumiiffinni arlaqanngitsuinnarni nassaassaavoq iluaqutigineqaranilu. Taamaattumillu pisariaqarsimavoq aatsitassamit tassannga uranip immikkoortinnissaanut periaatsimik
nutaamik ineriartortitsinissaq. Risø-mi 1980ikkunni immikkoortitsisarnermut periaatsimik
ineriartortitsisisoqarsimavoq, kingornagullu
GME suleriaatsimik suli naammassisarinnerusinnaasumik ineriartortitsisimalluni, uranimik
aamma nunap aatsitassaataanik qaqutigoortunik ”aniatitsinermut” atorneqarsinnaasumik,
taamaaliornikkut uranip steenstrupin-imiittup
90 %-ia piiarneqarsinnaanngorlugu. Kisiannili
Kuannersuarni uraneqarpoq aamma aatsitassani allani steenstrupin-iunngitsuni, akuutissallu
taakkua ”aniatitsisarnermut” periaatsimik eqqartorneqartumik atortoqarluni piiarneqarsinnaanngillat, akuutissallu pineqartut ilaat periaatsimik siunnersuutigineqartumik atortorissaaruteqarluni pissarsiarineqassanatik, taamalu
sequnnikunut eqqagassanut ilaalertarlutik.
GME isumaliuteqarpoq urani Kuannersuarniittoq piiaavimmi ammaannartumi piiarniarlugu. Urani taanna nunap iluani qaarusummi
piiassallugu naleqqutinngilaq, aammalu avatangiisinut periaaseq pitsaanerusoq ISL atussallugu aamma ajornarpoq, takuuk qupperneq 14.
Kuannersuarni uraneqassusia misissorniarlugu piffissami 1958-1981-imi qillerinertigut 10 km
missaannik katillugit takissusilimmik misissugassamik qaqitsisoqarpoq.
Aatsitassarsiornerup teknikkianiit qimerloorlugu iluaqutaavoq Kuannersuit avatangiisinut
aaqqissuussaasunut qanittunnguamiimmat, sumiiffillu ukioq naallugu imaatigut angallavigineqarsinnaalluni.
Kuannersuarni uranip aatsitassartaa uranimiit marloriaammik thorium-itaqarpoq. Thorium-i uranitulli annertunerusutigut steenstrupin-imut ilaavoq. Thorium ”aniatitsinermut”
periaaseq siunnersuutigineqartoq atorlugu piiarneqarsinnaangilaq, taamaattumillu sequnnikuusivimmi atortussiassat sinnikuisut inissinneqassalluni. Ullumikkut thorium annikitsuinnarmik atugaavoq, kisiannili siunissami uranimut
taarsiullugu atom-ip nukinganit nukissiorfinni
atorneqalersinnaalluni, taamaattumillu Kuannersuit siunissami thorium-imut piiaaffissatut
soqutigineqaleriartorlutik.
Kuannersuarni aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi avatangiisinut
tunngasumik pissutsit
Avatangiisinut sunniutissat pillugit nalilersuinikkut (VVM-imut nassuiaasiaq) allaaserineqassapput suliniutip avatangiisinut kingunerisassai, immikkuualuttortalersukkamik, taannalu
tunuliaqutaralugu pisortat avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuisinnaapput. Kuannersuarni suliniummut tunngatillugu suli VVM-imut
nassuiaasiamik saqqummiussisoqanngilaq.
Eqqaaneqareersutut Risø 1980-ikkunni Kuannersuarni uranimik piiaasoqarsinnaaneranut
avatangiisinut nalilersuinerugallartunik suliaqarsimavoq.
Kuannersuarni aatsitassap akoorutissartaasa katitsigaanerat aatsitassanut allanut sanilliullugu immikkuullarissuummata, nunani allani
avatangiisinut tunngasumik misilittakkat imaaliinnarluni Kuannersuarnut nuunneqarsinnaanngillat. Aatsitassaq imaqarpoq, atortussiassat
qaqutigoortut aamma uranip saniatigut pinngoqqaatinik, ilaatigut thorium, fluor, aqerloq,
lithium, beryllium, mangan, zirkonium, niobium
aamma zinki. Thorium-imik akuata qaffasinnera
pissutigalugu, - taanna radioaktiviuvoq, - namminerlu nungujartornermini pilersinneqartartunik allanik akoqarluni, sequnnikunik toqqorsivimmi kilo-mut akuutissat radioaktiviusut Kuannersuarni qaffasinnerusussaapput qaarusunnut
aatsitassarsiorfiusunut allanut sanilliullugu.
Kuannersuarnit aatsitassaq akoqarpoq 1 % ip missaaniittumik imermi aattartumik fluormineral villiaumit-imik taaneqartumik, natriumimik aamma fluor-imik, sialummi aattartumik
nunallu iluanut nunallu qaavani imeqarfinnut
akuleruttartumik. Kuannersuarni uranip aatsitassartaanik piiaanermi fluor-imit imermut aalluni
akuleruttoq annertusissaaq, fluor-imillu mingutitsineq avatangiisinut ajornartorsiutinngorsinnaavoq annertooq. Fluor imermiit peerneqarsinnaavoq kalk-imik akusinikkut, kisianni aamma
fluor tassaavoq atortussiassaq naleqarluartoq,
taamaattumillu katersorneqassalluni tununiagassatullu saniatigut nioqqutissiaassalluni.
Sequnnikunik toqqorsivinnut inissititserinermi sapinngisamik annikinnerpaamik imermik
akuleruttoqartariaqarpoq, taamaattoqassappat
aarlerinaateqalissammat akuutissanik mingu-
23
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 24
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
titsisoqarnissaa, imermut akulerutiinnarsinnaasumik imaluunniit imermi
kuugunneqartumik imaluunniit nigguusanngorluni kuugunneqartumik.
Sequnnikunut toqqorsivinniittoq imeq tamarmi akoorutissat atorlugit salinneqassaaq. 1980-ikkunni Risø-p mississuinernut atatillugu tikkuarpai
sequnnikunut toqqorseriaatsit assgiinngitsut marluk:
Paasinarsimmat nunap immikkoortua Risømi atomip nukinganik nukissiorfimmut misileraaviusumut uranimik tunniussaqarsinnaanngortoq ilisimatooq Niels Bohr Narsami ataqqinaammik innuttaasunngortinneqarpoq.
Qillerinermi atortut assartorsinnaajumallugit silaannakkut amoortaammik
pilersitsinissaq pisariaqarsimavoq. 1958-imi qillerinertigut Kuannersuarni
uraneqassuseq misissorneqarpoq.
1. Taseq Narsamit avannamut kangiani 4 km-inik ungasissusilik. Taamaallaat pisariaqartinneqarsimassappat sapusianik annikitsuinnarnik
pilersitsisoqarnissaa, tatsimi sequnnikunik nioqqutissiornermit sinnikunik pissusissamisoortumik ungalusami isumannaatsumik inissiisoqarsinnaavoq. GME-p suliniutissamut siunnersuutaani aamma Taseq
pineqartoq sequnnikunut toqqorsivissatut ilaavoq, kisiannili ingerlatseqatigiiffiup pilersaarutigaa sapussuarnik annertuunik marlunnik pilersitsinissaq. Erngup kuua taseq taanna avaqqullugu ingerlasunngortariaqassaaq.
2. Kuannersuit avannamut kangimut ilaani Ikersuarmi imaani inissiineq.
Imaani atortussiassat sinnikuinik inissiinissaq arlalinnik pissuteqartumik ajornartorsiutitaqarpoq, nunallu ilaanni inerteqqutaalluni, kisiannili aamma pitsaaquteqarluni, ilaatigut immap calcium-itaata fluor-i
immami sequnnikulimmi akuleruffigissammagu, immallu sulfat-itaata
radium-i akuussallugu. Kangerluup sangoriaani pissusissamisoortumi
sequnnikunik inissiinikkut, sapusikkamik aaqqissuussisoqarsinnaalluarpoq, pissusissamisoortumik immap ingerlaarfigisinnaasaatut.
Kuannersuarni sequnnikut Risø-mi misissorneqarnikuupput, naatsorsuisoqarsimavorlu qanoq annertutigisut sialummit kuugunneqartassanersut.
Risø-p siulittuutigaa immikkut imermik sequnnikuusivimmiit kuuttumut
katersisarfimmik tasiusamik pilersitsisoqartariaqassasoq. Ersarinnerusumik teknikkimut tunngasortaa mingutitsinermullu atortorissaarutit qanoq
ittut isiginiarneqassanersut aatsaat aalajangerneqarsinnaassaaq suliffissuaqarnikkut suleriaasissat uranimik steenstrupin-imiit immikkoortitsisarnissamut periaasissat aalajangersarneqareerpata.
Greenland Minerals & Energy-p isumaliutigaa aatsitassaq 3 mio. tons
ukiumut piiartarniarlugu, naatsorsorsimallugulu qularutissaanngitsumik
ukiuni 34-ni nioqqutissiornissamut aatsitassaqartoq, tamannalu sequnnikunik sinneruttunik 100 mio. tons-it missaannik kinguneqassaaq, imaluunniit 66 mio. m3 sequnnikunik kinguneqassalluni. Ingerlatseqatigiiffiup
pilersaarutigaa nioqqutissiornermiit sinneruttut sequnnikut tatsimut inissinneqarnissaat.
Kuannersuarni aatsitassarsiornermi
peqqissutsimut tunngasut
Kuannersuarni 1958-imi siullermik misileraalluni qillerisoqarmat qaarusuk
50 meterisut takissuseqartoq pilersinneqarpoq, taamaalilluni akuiagassaq
aaneqanngitsoq piiarneqarsinnaassammat.
24
Kuannersuarni aatsitassarsiorfeqalissappat kalaallit oqartussaasui radioaktiviusunik sunnerneqarsinnaanermut killiliussassanik sulisunut Narsamilu innuttaasunut atugassarititaasussanik aalajangersaassapput. Kuannersuarni aatsitassarsiortoqalertinnagu qinngornerit ulorianaateqanngillat.
Aatsitassarsiornermi missiliorneqarpoq aatsitassarsiorfimmi sulisuusoq
3,1 – 16 mSv/ukiumut qinngornernit aatsitassami radioaktiviusumiit sunnerneqartassasoq, apeqqutaalluni qanoq pujoralatsiginera. Assersuutitut
oqaatigineqassaaq qallunaaq agguaqatigiissillugu 4 mSv/ukiumut sunnerneqartarmat, ingammik radon-imit silaannarmiittumit.
Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmik ammaannartumik ingerlatsisoqalissagaluarpat pissusiusinnaasut nalilerniarlugit Risø-mi 1980-ikkunni
naatsorsuusiortoqarsimavoq qinngornerusinnaasut aatsitassarsiorfimmi
PAASISSUTISSAT PIVIU
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 25
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Qinngornernit sunnerneqarnerit
Kalaallit Nunaanni kemii
atorlugu suliareqqiineq
100
Aatsitassanik Kuannersuarniit piiaanermi periaasiusinnaasunut tunngasumik misissuinerit
nutaanerpaat aatsitassarsioqatigiiffimmit GMEmit 2015-imi saqqummiunneqarput. Taakkua
takutippaat steenstrupin aatsitassat mineralit
sinnerinit akilersinnaanngitsunit immikkoortinneqarsinnaasoq, taamalu sequnnikunik aatsitassat sinnikuinik 90 %-it missaanniittunik kinguneqarluni, aammalu 10 %-imik steenstrupinkoncentrat-imik, taannaalluni aatsitassanik
qaqutigoortunik pissarsiassaq aningaasarsiussutaasussanik, aammalu tassani ilaalluni aatsitassap uranitaata affaata missaa.
GME-ip pilersaarusiorpaa aatsitassat qaqutigoortut aamma uran nioqqutissiarinissaat,
siullermik steenstrupinkoncentrat svovlsyre-mik
suliareqqaariarlugu, taamaaliornikkut urani piiarneqassammat, tamatumalu kingorna saltsyre
iluaqutigalugu aatsitassat qaqutigoortut piiarniarlugit. Aatsitassanik immikkoortitseraluni
piiaaneq taanna eqqagassanik arlalinnik pilersitsissaaq sulfat-inik aamma svovlsyre-mik
akulinnik, aammalu sinnikunik allanik radioaktiviusunik. Sinnikkut eqqagassat taakkua naleqanngillat ittujaarneqassallutillu isumannaatsumik. GME-ip iluseq nioqqutissiornissamut
pilersaarusiaani tunngavigineqarpoq suliareqqiinerit pineqartut Kalaallit Nunaanni ingerlanneqassasut. GME-p isumaliutigaa nioqqutissiornermit sinnikut kemiskiusut immikkut
toqqorsivimmi inissinneqassasut, sequnnikuusiviusussap kangia tungaani.
Diagrammip ersersippaa Risøp sumiiffiinni arlallinni Kuannersuarni
Narsap illoqarfianilu qinngornerup sakkortussusianik uuttortaanera.
100
Napasuusallit portussusiisa nalunaarsorpaat elektromagnetip
qinngornerata (gammastrålingip) inunnut sunniinera.
67
80
4,2
1,9
1,3
0,9
0,7
0,7
Qooroq, ujarassiuuttammaarsimaarfiat
Kuannersuit, ikaartarfik
Narsaq, KNI-p
pisiniarfiata eqqaa
Narsaq, akunnittarfiup
eqqaa
Narsaq, illu
Narsaq, najoqqutaq,
appasissoq
18
Kuannersuit
Kuannersuit, illu
Aatsitassarsiorfik
Aatsitassarsiorfik
Aatsitassarsiorfik
0
Kuannersuit, lujavrit,
annertooq
20
20
32
40
Kuannersuit, lujavrit
44
60
26
120
112
Uranisiorfimmi sulisuusut qinngornernit qaffasinnerusunik atuuffiusumiittut atortorissaaruserneqassapput nammineq dosimeter-issaminnik (qinngornernut ulorianartunut uuttortaat).
Dosimeter-ip taassuma uuttorsinnaavaa qanoq
annertutigisumik aamma radioaktiviusunik
qinngornernik qanoq ittunik inuk uuttortaammik dosimeter-imik tigumiartoq qinngorsimaffigineqarnersoq. Dosimeter-imi uuttuisarnerit
nalinginnaasumik laboratoriamut arlaannaannulluunniit atasuunngitsumut uuttortagassanngorlugit nassiunneqartartussaapput, uuttortaanerillu taakkua inerneri nakkutilliisutut
pisortaasunut tunniunneqartartussaallutik.
Piumasaqaataavoq qinngornerit ulorianartut ICPR-imit (International Commission on Radiological Protection) inassutigineqartut qaangersimassanngikkaat, aammalu pisortanut isumaqatigiissutaasimasunut naapertuutissasut.
Inuk qinngornernit ingasattumik sunnerneqarsimappat, assersuutigalugu fx 1 000 mSv
piffissap sivikitsuinnaap iluani, tamanna inummut ingerlaannaq ajoqusiisinnaavoq, assersuutigalugu aappillernermik pinngortoqarluni.
Kræfteqalersinnaaneq aammalu sananeqaatitsigut akornuteqalersinnaaneq ulorianarsisinnaapput 0,05 per 1 000 mSv-mik.
Uuma ataani diagram-ip takutippaa Risømit qinngornernit sunnerneqarsimanerup uuttortarneqarsimanera Kuannersuit eqqaanni
aamma Narsap illoqarfiani.
Qaarusuk
sulisuusut atugassarisinnaasaat pillugit (takuuk
ataaniittoq karsiusaq).
Ilisarnaataavoq innuttaasut qinngornernit
sunnerneqarsinnaanerannut killiliussat appasinneerarsuummata, ataatsimut isigalugit, sulisuusut inuussutissarsiutigalugu atortussiassanik radioaktiviusunik sunnerneqarsinnaanerannut sanilliullugu. Innuttaasut ataatsimut
isigisumik qinngornernit sunnerneqaqqusaanngillat nalinginnaasumik pissusissamisoortumillu qinngorneqartarnermi pingajorarterutaa
sinnerlugu. Inuilli atortussiassanik radioaktiviusunik suliaqartut arfineq marloriaataata missaanik pissusissamisoortumik sunnerneqartarnerminniit sunnerneqarsinnaatitaapput.
Kuannersuarni sulisartut naatsorsuinerit
taakkua tunngavigalugit inuussutissarsiutigalugu sulisartunut qaffasinnerpaaffissatut killiliussat qaangertussaanngilaat. Taamaattoq annertuumik naatsorsuinerit pineqartut nalorninartortaqarput, sulisartut pujoralammik qanoq
annertutigisumik najuussuinissaat eqqarsaatigalugu; naliliinerit 0-umiit 11 mSv-mut/ukiumut
inissisimapput. Sulisartut qinngornernik ulorianaatilinnik qinngorsimaffigineqarnissaat pujoralummut illersuuteqarnikkut aammalu pujoralatitsinaveersaarutit allat iluaqutigalugit anigorneqarsinnaavoq.
Suliffissuarmi uranimik atortussiassanillu allanik naleqarluartunik suliareqqiivimmi sulisuusut aatsitassap pujoralaanit, silaannarmi radonimit aamma gamma-p qinngornerinit sunnerneqarsinnaapput. Kisitsisinik tunngaviusunik
naammattunik killiliussassat naatsorsornissaannut tunngavissaqanngilaq, taamaattoq killiliussassat annerpaamik 20 mSv/ukiumut naatsorsuutigineqarput, maanna danskit sulisartuinut atortuusut, naatsorsuutigisariaqassammat
taakkua aamma Kalaallit Nunaanni atortinneqassasut.
Innuttaasut qinngornernit ulorianartunit 1
mSv/ ukiumut annertunerusunik aatsitassarsiornermiit qinngorfigiteqqusaanngillat, malittarisassat maanna atuuttut atuutiinnarsimappata.
Narsami qinngornerit qanoq annertutigisinnaanerannik naatsorsuinerit, aatsitassarsiorfimmik
aallartitsisoqassappat
ingerlatseqatigiiffiup
VVM-imut nassuiaasiaani ersissaaq. Qinngorfigitissinnaanermut aallaaviit pingaarnerit ilimanarpoq tassaassasut aatsitassamik piiaanermiit
pujoralak aamma radon sequnnikunik toqqorsivimmiit. Suliniutit taakkua aaqqissuunneqassapput imatut, killiliussat annerpaaffissaat malinneqartussanngorlugit (ca. 1 mSv/ukiumut).
mSv/uk.
NERMUT TUNNGASUT
(Najoqqutarisaq: External Radiation Exposure Associated with Uranium/thorium Mineralization on the Kvanefjeld
Plateau, Greenland (1978), Bøtter-Jensen, L., Christensen, P. and Leth Nielsen, B. Rapport Risø-M-1989, Risø
National Laboratory, Roskilde.)
25
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 26
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIU
K
v
Nunani allani uranisiorfinni misilittakkat
26
Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfinnik ingerlatsinermut atatillugu taamatut suleriaaseqarneq atuutereerpoq. Uranisiorfinnulli atatillugu
sequnnikunik toqqorsiviit ,erngullu nunap iluaniittup pitsaassusaa, qinngornernik ulorianartunik aniasoqannginnissaanut sillimaniarneq, nunallu pissusaata allanngutsaalinissaat isiginiarneqartussaapput.
Australiami Canadamilu aatsitassarsiorfiit
nutaanerusut ingerlanneqareernerisa kingorna,
inunnit uumasunillu atorneqarsinnaanngorlugit
ulorianarunnaarseqqillugit qimanneqartarput.
Tulliuttumi uranisiorfinnik assersuusiortoqassaaq; ilaat pilersinneqalersut, ilaat ingerlanneqartut allallu matoreersut.
Uranisiorfinnut pilersinneqalersunut
assersuutit
Kiggavik Baker Lake-ip eqqaani, Kivalliq
Region, Nunavut, Canada (suliniummik
aallarnisaaneq)
Areva Resources Canada aallartissimavoq avatangiisinut aamma teknikkimut tunngasutigut
misissuilluni, qaarusunnik uranisiorfinnik tallimanik Kiggavik-iup aamma Sissons-ip eqqaani
pilersitsinissamut, Nukissiorfimmut ataatsimut
Kiggaviup eqqaani pilersinneqartussamut atorneqartussamik. Sumiiffiit tallimaasut aatsitassamik akuiarneqanngitsumik imarisaaniit uranimik 23 %-ip missaanik akoqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, uranilu tamarmiusoq 52 000
tons-iulluni. Ukiumut nioqqutissiarineqartussaq naatsorsuutigineqarpoq urani 3000 tons-ip
missaaniissasoq (yellowcake). Baker Lake-imi
sumiiffik issittumi masarsoqarfiuvoq, aatsitassarsiornermillu sunnerneqartarnermut ataatsimut isigalugu malussajasuulluni, minnerunngitsumik uranisornermut. Suliniut Kiggavik nalilerneqarpoq ukiunut 14-inut aatsitassamik
malm-imik peqassasoq, suliffissanillu 600-nik
pilersitsissalluni; matujartornissaalu ukiunik tallimanik sivisussuseqartussatut nalilerneqarluni.
Sumiiffimmi Baker Lake-imi eqqaanilu uranisiornissamut suliniutit arlaqartut piareersarneqarput, aalajangernissarlu Nunavumi siunissami qanoq ineriartortoqarnissaanut annertuumik
pingaaruteqassalluni. Suliniutit piffissami matumani tusarniaassutigineqarput, innuttaasut
aamma politikkerit aalajangiisussat akornanni,
Nunavut Impact Review Board aaqqissuunneqartumik (www.nirb.ca).
Uranimik aatsitassarsiorfiit nioqqutissiortut aamma taamaatissimasut
pillugit assersuutit
Olympic Dam, Australiami
Aatsitassaq taanna 1988-mi nioqqutissiarineqalerpoq. Olympic Dam assersuutissaavoq nunap iluani qaarusunnut aatsitassarsiorfinnut
kanngussammik, guld-imik, sølv-imik aamma
uranimik saniatigooralugu nioqqutissiortunut.
Aatsitassarsiorfik annertoorujussuarmik sillimmateqarpoq 750 mio. tons-ip missaaniittumik
aatsitassamik, tons-imut 0,5 kg.-up missaanik
uranitaqartumik, 15 kg.-mik kanngussattaqartumik, 0,5 g-imik guld-itaqartumik aammalu 3
g-imik sølv-itaqartumik, nunarsuarmilu uraneqarfimmik annertunerpaamik imaqartumik.
Olympic Dam aamma nunarsuatsinni aatsitassarsiorfiit annerpaat ilagaat, 2012-imilu 4 000
tons –ip missaanik uranimik aamma 210 000
tons-imik kanngussamik nioqqutissiorfiulluni.
Nioqqutissiornerup tamatuma kinguneraa ukiut
tamaasa sequnnikunit sinnikut 10 mio. tons-init
annertunerusut inissiffissaqartinneqartussaanerat, tamatumalu assigalugu sumiiffiik 500
hektar-itut annertussuseqartoq.
Ranger, Australiami
Uraneqarfik taanna Kakadoo Nationalpark-imi
inissisimavoq, UNESCO –mit nunarsuarmioqatigiit sumiiffittut kingornussaattut aalajangiunneqarsimasumi, Australiamilu nunap inoqqaavinit najugaqarfigineqartumi. 1981-imi Rangerimi nunami ammaannartumi aatsitassarsiorneq
aallartinneqarpoq.
Aatsitassarsiorfik Ranger uranimik piiaavoq
aatsitassamiit 0,06 %-ip missaanik uranitaqartumiit. Piiaaneq 2012-imi unitsinneqarpoq, kisiannili uranimik nioqqutissiorneq piiarneqareersimasuniit ingerlatiinnarneqarluni. Piiaaneq nunap iluani qaarusutsigut ingerlatseqqinniarlugu
sulisoqarpoq. Sequnnikunik eqqagassat ukioq
siulleq immikkut toqqorsivissatut tatsitut pilersitami inissinneqarput, kisiannili maanna piiaaviusumisasumut utertinneqartalerlutik, tassani inis-
© Kort: NASA Visible Earth
Urani nunani 20-ni piiarneqarpoq – uranisiorfinnit 97-it missaannik amerlassuseqartuniit.
2011-mi urani 57 000 tonsit missaat tunisassiarineqarpoq, nunanit Kasakhstan (31 %), Canada (17 %) aamma Australia (10 %), taakkua tunisassiornerpaallutik. Uranimik peqarfiit 100-t
missaanniittut ujarlertartutut ingerlatseqatigiiffinnit misissugarineqarput, uranillu akia qaffassagaluarpat tunisassiulersinnaallutik. Nunat
uranimik pissamaateqarfiusut akornanni pissamaateqarfiit taakku atorluarneqassanersut
assigiinngitsunik isummerfigineqarsimavoq;
Nunani naalagaaffeqatigiit ilaanni naalagaaffiit
akunnerminni assigiinngitsunik suleriaaseqarsinnaasarput. Assersuutigalugu Canadami naalagaaffinni British Colombiami, Nova Scotiami
aamma Labradorimi Inuit Nunaanni uranimik
misissueqqissaarnissaq inerteqqutaavoq; akerlianik Nunavumi uranimik misissueqqissaarnissamut inerteqquteqarneq 2007-imi atorunnaarsinneqarpoq. USA-mi uranimik misissueqqissaarnissaq assersuutigalugu naalagaaffimmi
Virginiami inerteqqutaavoq. Atomimik nukissiorfeqanngitsumi Australiami uranip nukinganik nammineq atuisoqangilaq, tamaanili annertuumik uranimik tunisassiortoqarpoq avammut
nioqqutigineqartartumik.
Ukiut ingerlanerini uranisiorfiit 100-t missaat matuneqarsimapput akuiagassaq uranitalik nungummat, imaluunniit tunisassiorneq akilersinnaanngimmat. Inuit avatangiisillu illersornissaannut tunngatillugu immikkut ittumik
iliuuseqarnissaq suli paasineqanngitsoq uranimik tunisassiortoqarpoq, avatangiisinilu assorsuaq mingutsitsisoqarsimaneranut assersuutissaqarpoq. Assersuutigalugu avatangiisinik
annertoorujussuarmik ajoqusiisoqarpoq qaarusummi uranisiornermi Østtyskland-iusimasumi
Wismuth-ip eqqaani ingerlanneqartumi, taamani Sovjetunioniusimasumut uranimik nioqqutissiortoqarnerani.
Aatsitassarsiorfinnik nutaaliaasumik ingerlatsinermi aatsitassarsiorfik pilersinneqanngitsorli, aatsitassarsiorfiup qanoq ingerlanneqarnissaata aatsitassarsioreernerullu kingorna,
aatsitassarsiorfiusup qanoq ittuutinneqarluni
qimanneqarnissaata pilersaarusiorneqareersimanissaat ileqquusutut piumasaqaataavoq.
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 27
NERMUT TUNNGASUT
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Kiggavik
ved Baker Lake
Elliot Lake
området
Ranger &
Narbarlek
Rössing
Witwatersrand
© Kort: NASA Visible Earth
Olympic Dam
Nunarsuup assingata ersersippai uranimik piiaaffiit.
sisimasussanngorlugit. UIC (Uranium Information Centre, Australian Uranium Association-ip
ataaniittoq) ilisimatitsivoq 1 mia. kr.-it missaanniittut immikkoortinneqarsimasut sumiiffiup ilusiminut uterteqqinnissaanut atorneqartussanik.
Aatsitassarsiorfik kingusinnerpaamik 2021-imi
unittussaavoq, sumiiffillu 2026-imi siusinnersukkut pissuserisimasanimut uterteqqinneqartussaalluni, nunamullu eqqissisimatitaasumut –
nationalpark-imut – utertinneqartussaalluni.
Ranger-imi aatsitassarsiorfiup uuttortarsimavaa
piiaavimmiit 10 km ungasissusilimmi innuttaasut qinngornernit aniateqqusaasunit inuit
qinngorfigineqarsinnaanerannit 5 %-ip missaanik qinngorfigineqartartut. Agguaqatigiissitsillunilu sulisuusut killiliussap 25 %-iata missaanik qinngorfigitittartut, sulisullu immikkut ulorianarnerusunik suliaqartut killiliussap 50 %-ia
angullugu qinngorfigineqartartut.
Elliot Lake-ip eqqaani, Canada-mi
Elliot Lake-ip eqqaa Ontario-mi Canada-miittumi uranisiornermut qitiusimavoq. Uranimillu
piiaaneq 1950-ikkunnili aallartinneqarsimalluni, 1996-ilu tikillugu qaarusunnit uranisiorfiusunit 23-iniit uranisiortoqarsimalluni. Elliot Lakeimi aatsitassaq nalinginnaanerusoq 0,1 %-ip
missaanik uranitaqarpoq. 1996 ataatsimoortumik pilersaarusiortoqarpoq sequnnikunut toqqorsiviit Elliot Lake-ip eqqaaniittut 130 mio.
tons-inik sequnnikoqarfiusut qanoq eqqanaarneqarsinnaanersut atoqqinneqarsinnaanersullu
pillugit. Ullumikkut pilersaarummik akuerisaasumik tunngavilimmik sulisoqarpoq isumannaarumallugu sequnnikuusiviit imermik qalleqqanissaat, erngullu aniasup salinneqartarnissaa. Canadian Atomic Energy Control Board
akisussaasutut pisortani oqartussaasuuvoq.
Narbarlekimi piiaaffik, Australiami
Witwatersrand, Sydafrikami
Sumiiffik Witwatersrand, Sydafrikami uranimik
sillimmataasut annertoorujussuit 80 %-iisa missaannik imaqarpoq. Uranimik nioqqutissiorneq
1952-imili aallartinneqarpoq, taamani urani
guld-imut saniatigooralugu nioqqutissiarineqarluni kvartskonglomerat-iniit. Piffissap ilaa
Witwatersrand nunarsuatsinni uranimik annertunerpaamik nioqqutissiortuuvoq, kisiannili
nioqqutissiorneq apparsimalluni ukiumut 500
tons-ip ataanut (2011). Sumiiffimmi tassani suliniutissanik nutaanik pilersaaruteqartoqarpoq,
tamatumani aamma suliniutit marluk sequnnikunnit immikkoortitanit nutaanngitsunit uranimik piiaasoqarniarmat.
Qaarusuk Narbarlek Northern Territory –imiittoq ilisarnaateqarsimavoq annertunngitsumik
kisiannili akugissaartumik aatsitassamik sillimmateqartutut, aatsitassarlu tamarmiusoq, 2,3
mio. tons-ip missaaniittoq 1979-ip ingerlanerani aatsitassarsiorfimmit ammaannartumit piiarneqarluni, toqqorsivimmullu inissinneqarluni.
Suliareqqiivik ukiut qulit missaanni ingerlavoq,
taamalu periarfissaqartitsisoqarluni qaarusuup
sequnnikunut toqqorsivittut atorneqarsinnaaneranut. Suliniut 1995-imi matuneqarpoq sumiiffillu pissuserisimasaminut uterteqqinneqarluni. Qaarusuk matusinermut atatillugu aatsitassarsiornermit sinnikunik immerneqarpoq,
illuutit piiarneqarput, nunataalu pissuserisima-
saminut uterteqqinneqarluni. Sumiiffik aatsitassarsiorfiup inissisimaffia Autraliami nunap
inoqqaavisa pigaat. 2008-mi akuersissuteqartoqarpoq sumiiffimmi tassani uranimik ujarlilernissamut.
Rössing, Namibia
Namibia-mi Rössing-ip uranimik aatsitassarsiorfia nunarsuarmi uranisiorfiit ammaannartut
annerpaat ilagaat. Aatsitassarsiorfik 1976-imi
aallartinneqarpoq, maannalu ukiumut 14 mio.
tons-imik aatsitassamik nioqqutissiorluni. Aatsitassaq piiarneqartoq uranimik annikinnerpaamik uranitaqartut ilagaat, 0,025 % uranimik
akoqarluni, Kuannersuarniit annikinnerulaarluni. Aatsitassarsiorfimmi nioqqutissiornermut
atortorissaatutit ukiumut uranimik 4 000 tonsimik nioqqutissiorsinnaavoq. Aatsitassarsiorfik
ukiuni kingullerni annikinnerulaartumik nioqqutissiorfiusarsimavoq, sialummik pissuteqartumik, ingerlatseqatigiiffiulli pilersaarusiorpaa
nioqqutissiornerup siunissami annertuseqqinnissaa.
27
URAN_GL_oplag4_GLP_NY 10/09/15 10:50 Page 28
PAASISSUTISSAT PIVIUSULLU KALAALLIT NUNAANNI URANIMIK PIIAANERMUT TUNNGASUT
Internetikkut paasissutissat annertunerusut
(www) nittartakkat toqqartukkat
akraft.dk
atomposten.dk
avataq.gl
nuclearsafety.gc.ca
dce.au.dk
geus.dk
nutech.dtu.dk
ga.gov.au
greenpeace.org/denmark/da
iaea.org
iea.org
nrcan.gc.ca
nei.org
nirb.ca
oecd-nea.org
naalakkersuisut.gl
sis.dk
euratom.org
foratom.org
u3o8.biz
eia.gov
nrc.gov
energy.usgs.gov/OtherEnergy/Uranium
wenra.org
wiseinternational.org
world-nuclear.org
world-nuclear-news.org
GEUS – Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu Ujarassiuut Misissuisoqarfiat –
suliffeqarfiuvoq arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsoq,
pinngortitamut, avatangiisinut, nukissiornermut kiisalu aatsitassanut
ikummatissanullu tunngasunik ilisimatusarnermik suliaqartoq, pineqartullu pillugit pisortat oqartussaasuinik namminersortunillu siunnersuisartuulluni. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu nunaviit toqqavii ilanngullugit
ilisimatuussutsikkut misissoqqissaarneranut GEUS akisussaasuuvoq. Nunap sananeqaataasa assiliorneqarnerat GEUS-ip suliarisarpaa, taakku
nakkutigisaralugit, taakku pillugit paasissutissanik katersisarluni ingerlatitseqqittarlunilu, aammalu naalagaaffimmi nunap sananeqaatai pillugit
paasissutissanik katersuiffiulluni.
Atomkraft og elproduktion
Danskit quppersagaataat atomip nukinganut
isorinnittumik isumaqartoq
Pinngortitaq avatangiisillu pillugit peqatigiiffik
Canadian Nuclear Safety Commission
DCE - Nationalt Center for Miljø og Energi
Danmark-imi Kalaallit Nunaannilu Naalagaaffiup
Ujaqqanik Misissuiffia (GEUS)
DTU Nutech – Center for Nukleare Teknologier
Geoscience Australia – Australian Government
Greenpeace Danmark
International Atomic Energy Agency
International Energy Agency
Natural Resources Canada – Government of
Canada
Nuclear Energy Institute
Nunavut Impact Review Board
OECD Nuclear Energy Agency
Aatsitassanut suliassaqarfinnut avatangiisinut
aqutsisoqarfik
Statens Institut for Strålebeskyttelse
The European Atomic Energy Community (Euratom)
The European Atomic Forum
U3O8.biz
U.S. Energy Information Administration
U.S. Nuclear Regulatory Commission
U.S. Geological Survey Energy Resources Program
Western European Nuclear Regulators Association
World Information Service on Energy (WISE)
World Nuclear Association
World Nuclear News
DCE - Nationalt Center for Miljø og Energi, Aarhus Universitet, naalagaaffiup nammineq iluani aamma nunarsuarmioqatigiinnut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik pinngortitamut, avatangiisinut
aamma nukissiuuteqarnermut ilisimatusarnikkut qaffasissumik ingerlatsinermik tunngaveqartumik siunnersuisarpoq aammalu naalagaaffiup
nammineq iluani nunarsuarmioqatigiinnilu ineriartornermut sunniuteqarluni peqataallunilu. Aarhus Universitet-ip annerusumik isumaqatigiissuteqarfigisimavai Miljø- og Fødevareministeriet, Energi-, Forsynings- og
Klimaministeriet kiisalu Kalaallit Nunaanni Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik.
Naalagaaffiup Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu
Øster Voldgade 10
Telefon: 38 14 20 00
Ujarassiornikkut Misissuisoqarfiat (GEUS)
1350 København K
Telefax: 38 14 20 50
Nukissiuuteqarnermut, Pilersuinermut aamma
Danmark
Silap pissusaanut ministeriaqarfik
E-post: [email protected]
Internet: www.geus.dk