1. No category

Saammaateqatigiinnerup ingerlarnga innuttaasut pigaat
Juulimi 2014-imi Nunatsinni Saammaateqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitaq taamanikkut
Naalakkersuisuusunit pilersinneqarpoq. Isumalioqatigiissitap suliassat naatsumik oqaatigalugu
tassaavoq, nunasiaataasimanermit kingornussat ullutsinnilu Nunatsinni inuunermut sunniutaasa
suussusersinissaat. Isumalioqatigiissitap tamanna tunngavigalugu saammaateqatigiinnissamut
iliuuseqarnerit aallarnisassavai – tamatumani Nunatsinni innuttaasunik inunnillu Nunatsinnut
attuumassuteqartunik oqaloqateqarnernik imaqartussanik. Naggataatigut Isumalioqatigiissitaq
Nunatta pereersunik iperaanissaanut ingerlaqqinnissaanullu inassuteqaateqassaaq. Pineqartoq
tassaavoq, piffissaq matoorneqarsinnaanngitsoq qanoq misigisimaneripput.
Oqaluttuassartarpummi matuussagutsigu ingerlaqqinngisaannassaagut. Kalaallit oqariaasiat
ilisimaneqarluartoq ima nipeqarpoq: Aliortugaq nipangiutiinnaraanni alligaluttuinnassaaq.
Saammaateqatigiinnissamik Isumalioqatigiissitamik akerlerinnittut saammaateqatigiinnissap
siunertaa takusinnaanngilaa. Oqaluttuarisaanileritooq Thorkild Kjærgaardip Isumalioqatigiissitaq
isiginnaagassiatut quiasaarutitut taasimavaa, taassumallu qaavatigut Nunarput
nunasiaataasimanikuunnginnerarlugu, politikerillu Søren Espersenip Isumalioqatigiissitaq
kukkunertut taagorpaa danskit naalakkersuisuinit arlaannaannilluunniit
tapersersorneqarnavianngitsoq. Angutit taakku taaneqartut tamarmik isornartorsiuinerminnik
pimoorussisupilussuullutillu isornartorsiuinerminni misigissusilersortorujussuupput. Atuakkiortup
Niviaq Korneliussenip oqariartuutaa ”Nunasiaataasimaneq pillugu asuleerneq naammaleqaaq”
atuakkiamini Homo Sapiennemi (2014) inuit ilaannit Saammaateqatigiinnissamut
Isumalioqatigiissitap pilersinneqarnerata kukkunertut isigineqarneranik silassorissut
tungaanninngaanniit ersersitsineruvoq. Oqaaseqatigiilli imatut paasineqassapput, inuiaqatigiit
kalaallit kalaallillu ataasiakkaat oqaluttuarisaanermut innersuussiuarlutik eqqugaasutut imminnut
isigiuarlutik suaarutigiuaannarsinnaajunnaartut. Niviaq Korneliussen isumaqarpoq, inuit
paarlattuanik ataasiakkaarlutik namminneq inuunertik akisussaaffigisariaqaraat taamaasillutillu
inuiaqatigiinnik ineriartortitsinermut peqataallutik. Isumalioqatigiissitamik pilersitsineq eqqortup
tungaanut alloriarneruvoq siulleq. Isumalioqatigiissitamik pilersitsineq Niviaq Korneliussenip
tapersersugaa.
Saammaateqatigiinnissap ingerlarnga uagut nammineerluta pigaarput
Saammaateqagiinnissap ingerlarngani tunngaviusumik pineqartoq tassaavoq, uagut innuttaasutut
akisussaaqataanermik tigusissasugut inuiaqatigiinnilu assoroorfigisassatsinnut akuulluta
iliuuseqaqataassasugut. Attaveqatigiinnerit nukittorsarnissaat siunissamilu pitsaanerusunik
tunngavissanik pilersinissaq pineqarput. Saammaateqatigiinnerup ingerlarnga pisunik
annertunerusumik isiginnissinnaanermik attuumassuteqarnermillu paasinnissinnaanermut
iluaqutaassaaq.
1
Illit, uanga innuttaasullu qanorluunniit tunuliaqutaqaraluartut uani pineqarpugut.
Saammaateqatigiinnissap ingerlarnga uagut inuiaqatigiillu nammineerluta pigaarput. Uagut
innuttaasutut nammineerluta oqaluttuarisaanerput, ulluinnarni inuunerput inuiaqatigiinnilu
unammilligassavut isummersorfigissavavut. Tamatta innuttaasutut inuiaqatigiit ilusilersorpavut
nammineerlutalu iliuuserisavut inuiaqatigiit qanoq ingerlanerannik qanoq ingerlanerannut
annertoorujussuarmik sunniuteqarput. Innuttaasutut tamatta ataasiakkaarluta
iliuuserisassaraarput inuiaqatigiinnilu ataatsimoorfigisatsinni naleqassuserput ilisimassavarput.
Taamaattumik inuit ataasiakkaat unammilligassarisimasaat imaluunniit unammilligassat nalaatat
pillugit paasinninnermik pilersitsiniarutta immitsinnut tusarnaartariaqarpugut. Immitsinnut
aallaavigissaagut immikkullu ilisimasallit avataaneersut qanoq innitsinnik oqaluttuussinissaat
ingalassimanialaassallutigu. Uagut Nunatsinni innuttaasut tassaavugut inuiaat kalaallit, misigisavut
misigissutsivullu pillugit immikkut ittumik ilisimasallit. Taamaasilluta uagut innuttaasutut
ulluinnarni inuunitsinnik inuiaqatigiinnillu pitsanngorsaatinik pilersitsisinnaavugut.
Taamaasiornikkut ingerlariaqqinnissatsinni pissutsit ilorraap tungaanut aallartissinnaavavut.
Kikkut tamarmik tamakkiisumik tunniussaqarsinnaanerat atussallugu ilinniarneqartariaqarpoq
Avannaani innuttaasunik paasisitsiniaallutalu ataatsimiisitseqattaaqqammerpugut, taakkunani
oqaluttuanik pingaarutilinnik tunineqarpugut. Isumalioqatigiissitap alloriarnerit siulliit
alloriarnerisai tassaavoq oqaluttuanik oqaluppalaanillu innuttaasunit Nunatsinneersunit
apersuilluni misissuinikkut toqqaannartumillu apersuinikkut katersineq – tassa ullutsinni
Nunatsinni unammilligassatta suuneri pillugit oqaloqateqarneq.
Qulequttat attuumassuteqartorpassuit ersersinneqarput ilisimasallu Isumalioqatigiissitap
maannamut pissarsiarisimasai ulluinnarni unammilligassanut tunngassuteqarput. Unammilligassat
taakkua inuit tamat oqartussaaqataanerannut tunngassuteqarnerupput tunngaviusumillu
ilinniartitaanermut, suliffissaqartitsinermut, inuiaqatigiinnut, kommuninut piffinnullu, inunnik
isumaginninnermut inuillu pissusilersuutaannut tunngassuteqarlutik. Najukkami pissutsit
sunniuteqarfigisinnaannginnerat misigineqarpoq – inuiaqatigiinnilu allanngortitsinerit innuttaasut
peqataatinnagit aalajangerneqartarlutik.
Apeqqutigineqakulasarpoq tamakkua qanoq attuumassuteqarnerat saammaateqatigiinnissamut?
Akissut ajornanngitsuararsuuvoq. Naak inuppassuit Nunatsinnik soqutiginnittorpassuugaluartut,
Nunatsinni innuttaasut pillugit qanoq eqqarsarnersut isummersornersullu ilisimasaqaraluarlutik,
paasissutissat inunnit namminermit pissarsiarinissaat pitsaanerpaavoq. Paasissutissat
Isumalioqatigiissitap maannamut pissarsiarisimasai tunngaviusumik najukkami
sunniuteqaqataasinnaannginnermik misigisimanermik imaqarput. Politikkikkut aalajangiinerit
innuttaasut qulaatiinnarlugit pisarsimanerat oqaluttuarisaanermi ersarissumik takussutissaqarpoq.
Qullissat inuerutsitaanera imaluunniit Inughuit Qaanaamit nuutsitaanerat qissimiinnariartigu.
Tassa ullumikkut unammilligassat ilaat inuit tamat oqartussaaqataanerannik imaqarpoq.
2
Innuttaasunik oqaloqateqarnermi alla ersarissumik ersertoq tassaavoq iluaalliuutinngortitsisarneq,
inuit imminnut ammut nakkarsartarnerat pillugu, tassa soorlu kalaallit qaqisunik
iluarisaqanngittarnerat tamatumalu kingunerisaanik nammineq piginnaasanik periarfissanillu
upperinnikkunnaarneq. Sooruna taamaattoq? Innuttaaqatit naleqqiullugit qaffassaruminaappoq
angusaqarluaruminaallunilu nakkarsarneqarani ajornannguatsiarpoq.
Isumaqatigiinngitsoqarsinnaagaluartoq, inuiaqatigiit kalaallit taama innuttakitsigut periarfissatik
tamaasa atortariaqarpaat.
Naammagisimaannginnermik misigisimaneq tamatumalu kingunerisaanik allanik nakkarsaaneq
innuttaasuni itisuumi piuvoq – tamatumalu ilaa oqaluttuarisaanerup ineriartorneraniilluni, 1940kkunni qallunaanngorsagaanermik tunngaveqartoq – Kalaallit Nunaat kalaallillu Danmarkisut
danskisullu issammatta. Qallunaanngorsaaneq danskinit kisimi piumaneqanngilaq – politikerit
kalaallit ineriartornerup siuariartornissaa sakkortusaarutigaat illuatugeriillu tamarmik Nunatsinni
nutaaliaasumi tunngavissat pilersinnissaat immersuinissarlu piginnaasaqarfigisimavaat.
Nutaanngorsarnerup ingerlarnga pillugu isuma tamarni nersortariaqarpoq sorpassuartigullumi
iluatsilluartumik naammassineqarsimalluni. Ilutigitilluguli nalusamut avalassaariartortoqarpoq,
taamaattumillu Namminersornerullutik Oqartussaanerup kinguneranik qallunaanngorsaanerup
kukkunerit kingunerit pinngitsoorneqarsinnaasimanngillat. Nammineq angerlarsimaffimmi
oqartussaarusunnermik misigisimaneq paasinarpoq, kisianni aamma qisuariarneq misigissutsit
sakkortuut aallaavigalugit pilersinneqarpoq, piffissarlu ungasinnerusoq isigalugu
aalajangernerulluni pitsaanerpaasoq. Paarlattuanik aamma ineriartorneq innuttaasunit
aallaaveqanngitsoq ingerlatissallugu equgasuuvoq. Piffissami sivisuumi taamaasiorsimannginnerup
inuppassuit katataatissimavai, innuttaasullu Nunap ineriartornerani
isiginnaartuinnanngortissimallugit.
Allamik periarfissarsiornermi ammut nakkarsarneqarusunnginneq aallaaviussappat, taava
kukkunaveersaarnissaq pingaaruteqarpoq. Tamanna ilorraap tungaanut ineriartornissami
iluaqutaanngitsoq immini oqaluttuarpoq – tamatumunnga taarsiullugu inuit aaqqissuussaanerup
imaluunniit malittarisassat tunuanni toqqoqqapput eqartumik inissisimallutillu inuttut
kiinnersinnaanatik. Misiliisinnaassuseqarneq ineriartornermik aallaaveqarpoq. Nutaamik
misileraaniaraanni kukkunissaq ajornanngeqaaq. Kikkut tamarmik kukkusarput, kisianni kikkut
tamarmik kukkunitik ilinniutigineq ajorpaat. Kisianni misiliinngikkaanni
ingerlaqqitoqarsinnaanngilaq.
Innuttaasut nalinginnaasut oqaluttuassartaat pingaaruteqarpoq
Innuttaasut nalinginnaasumik oqaaseqarneq ajortut isumaasa eqqarsaataasalu
ingerlateqqinnissaat Saammaateqatigiinnermut Isumalioqatigiissitap suliassaraa.
Tamatumunngattaaq ilutigitillugu Isumalioqatigiissitap kissaatigaa, oqaluttuarisaanerup
oqaluttuareqqinneqarnissaa inuiaqatigiinnit kalaallinit aallaaveqartup innuttaasunillu
3
nalinginnaasunik pingaarnertut qitiutitsisup, ingamillu ineriartornerup kingunerisaanik
misigisimasallit oqaluttuarinissaat.
Oqaluttuarisaanermik innuttaasut kalaallit akornanni ilisimasaqarneq innuttaasut nalinginnaasut
oqaluttuassartaannik imaqanngippat, taava oqaluttuaq aalajangiisartut tungaanniit isigissallugu
ajornanngitsuararsuussaaq, taamaasilluni sunniuteqaqataannginnermik misigisimaneq
taamaasilluni ersersinneqassanani. Nammineq inuttut oqaluttuassartap oqaluttuarinera
marloqiusamik sunniuteqarpoq, ingammik siusinnerusukkut oqaluttuarisimanngikkaanni
imaluunniit Kalaallit Nunaannut tunngatillugu, oqaluttuap allanit oqaluttuarineqarnera
taamaasillunilu tassaalluni pineqartut oqaluttuarisaarnermik qaninnerpaamik attuumassuteqartut
pillugit oqaluttuarsartaanani. Siullertut pingaarnertullu oqaluttuat kiisalu takorluukkat
tunngaveqanngitsut oqaluttuarisaanermut tunngassuteqartut pillugit inississuineruvoq. Politikerit
kalaallit Landsrådi aqqutigalugu ineriartornermut sunniuteqarput, imaluunniit danskit
naalagaaffiat tassaasimava Nunatsinni ineriartornermut pingaarnertut oqaluuserisassanik
aalajangiisuusimasoq? Aappassaannik, oqaluttuassartap imminut tunngassuteqartup
oqaluttuarinera ima isumaqarpoq, imminut ilummut qiviarneq namminerlu oqaatsit atorlugit
qaniginerpaasallu tarrarsorfigalugit misigisimasat paasinissaannut periarfissaqalerneq.
Taava oqaluttuarisaaneq maannalu pisut imminnut toqqaannartumik attuumassuteqarpat? Aap!
Ullumikkut inuiaqatigiit angusaat siusinnerusukkut pisimasunit pitsaasunik pitsaanngitsunillu
aallaaveqarsimappata, taava oqaluttuarisaanerup ilisimanissaa isumaarutissaaq.
Ineriartornerup oqaluttuassartaata eqqarsaatigeqqqinnera
Oqaluttuarisaanermi ineriartornerup eqqarsaatigeqqinnissaa Saammaateqatigiinnermut
Isumalioqatigiissitap suliassaraa. Tamatumani kukkussutit misissorniarlugit, kisianni aamma
ineriartornerup pitsaaqutai takuniarlugit. Oqaatigineqartarpoq, Nunarput tassaasoq nunat
nunasiaataasimasut akornanni ingerlalluarnerpaaq. Inuiaat kalaallit oqaasii attatiinnarneqarput,
kalaallillu kulturiat pitsaanerpaamik piuvoq ilinniarsimassuserlu qaffakkiartorluni. Tamakkununnga
ilutigitillugu ajornartorsiuteqarpoq Saammaateqatigiinnissamullu Isumalioqatigiissitap tungaanit
isornartorsiuisunut apeqqutigerusupparput – ajornartorsiutinut aaqqiissutissatut suut ilissi
siunnersuutigaasigit, ajornartorsiutimmi arlaannut tutsinneqassasut nassuerutigineqarpoq?
Isumalioqatigiissitaq pillugu isuma avissaartuutsitsiniarnermik siunertaqanngilaq, kisiannili
(oqaluttuarisaanerup) qaammaasaqarfigilernissaanik qulequttallu oqimaatsut
paqumigineqarunnaarnissaannik siunertaqarluni.
Ukiup matuma ingerlanerani innuttaasut qanimut oqaloqatiginiarlugit suli annertunerusumik
iliuuseqassaagut, pissutsillu assigiinngitsut annertunerusumik ilisimasaqarfigineqarnerunissaat
peqataaffigissallutigu. Innuttaasut akornanni paasinninnerulernissap annertusarneqarnissaa
pingaartutut isigaarput, taamaasillutik innuttaasut akornanni eqimattat assigiinngitsut
tusaaneqartutut akuutinneqartutullu misiginiassammata. Maannammut innuttaasut uatsinnut
4
tunniussaat tassaapput Avannani Tunumilu paasisat pissarsiarigallakkavut. Soorunalimi
innuttaasut allat Nunatta immikkoortuini allaniittut qanoq tunniussassaqassanersut
pissanngatigaarput.
Periarfissaq manna iluatsillugu Avannaanni innuttaasut kiisalu ilinniagaqarfiit/suliffeqarfiit soorlu
Inunnik Isumaginnittunngorniat Atuarfiat, Piareersarfiit, utoqqaat illui, Sullissiviit meeqqallu
atuarfianni sulisut peqataanerat ilanngussaallu pillugit qutsavigerusuppavut.
Kikkut tamarmik inissaqartinnissaat inuiaqatigiillu inissaqartitsinerusut ataqatigiinnerusullu
pilersitseqataaffiginissaat Saammaateqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitap neriuutigaa. Uanimi
pineqartoq tassaavoq inuiaqatigiinni innuttaasut eqimattakkuutaartut akimorlugit inuiaqatigiit
kalaallit nukittorsarneqarnissaat.
Saammaateqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitaq
5