Olemme aktiivinen kylä ja yhteisö. Halutessasi
ota yhteyttä tai katso tapahtumia internetistä:
Pilistveren Andreaksen seurakunta:
www.eelk.ee/pilistvere
Kanslia: Ti–Pe 11–16 puh: + 372 437 8561
Seurakunnan paimen Hermann Kalmus + 372 553 2789
Kesäkahvila Ingel / Enkeli
Nuorten sosiaalista yritystoimintaa, joka tukee alueen nuorisotyötä
Auki kesäaikana Ma–Pe 12–21; La–Su 10–21
Facebook: suvekohvik Ingel
Nähtävyyksiä Pilistveressä
• Pilistveren kirkonkylä (Viljandimaan arvokas maasto)
• Jüri Vilmsin hauta ja muistomerkki (hautausmaa)
• Itsenäisyysssodassa kaatuneiden risti (hautausmaa)
• August Rei sukuhauta (hautausmaa)
• Elokuvan „Põrgupõhja uus vanapagan”
(Hornankattilan uusi paholainen, 1964) Paholaisen hauta
(hautausmaa)
• Itsenäisyysssodan muistomerkki (kyläkeskus)
• ERSP (Viron Kansallisen Itsenäisyyden Puolue) synnyinkoti 1988
(kirkko, pappila)
• Maakirkkojen korkein torni – Pilistveren kirkko 70,5 m
• Osuuskunnan huone (Pilistveren Kansantalo, kyläkeskus)
• Palokuntatalo (kyläkeskus)
• Meijeritalo (kyläkeskus)
• Kauppa (kyläkeskus)
• Navestin joki ja tekojärvi. Pieni koski (kirkkokartano)
• Kommunistisen kansanmurhan uhrien muistomerkki, Pilistvere
Kivikangur
• Pilistveren pappila ja puisto (kirkkokartano)
• Pysyvä näyttely kyydityksistä Virossa (pappila)
• II Maailmansodassa kaatuneiden muistomerkki
(kyläkeskus)
• Muinaiskylän sijaintipaikka (kirkkokartano, pastorin talon vieressä)
• Pastorin talo (kirkkokartano)
PILISTVERE
KIRKONKYLÄ
Pilistvere Noored / Pilistveren Nuoret
Nuorten yhdistys, joka järjestää nuorten harrastekerhoja ja tuottaa
sisältöä vapaa-aikaan
Facebook: Pilistvere Noored
MTÜ Pillistfer
Pilistveren yhteisö / kyläseura
www.pilistvere.ee
Tue yhteisöllistä toimintaamme:
EELK Pilistvere kogudus
Swedbank EE692200001120224888
Kirkonkylä
Kirkko
Pilistveren kirkonkylä on historiallisen Nurmekunnan muinaismaakunnan keskus. Virolaisten kylä on juuri täällä paikalla sijainnut vähintään pari tuhatta vuotta, ehkä kauemminkin. Muinaiskylän paikka on
merkitty arkeologisena muistopaikkana ja sijaitsee kirkkoa vastapäätä
tien toisella puolella. Kirjoitettu historia alkaa kirkollisen työn tulemisella
näille alueille 1200-luvun alussa. Pilistvere oli ensimmäisten 11 paikkakunnan joukossa, joihin perustettiin vuonna 1686 Forseliuksen kansakoulu. Tähän päivään saakka on säilynyt saman perinteen jatkona
perustetun kihlakunnankoulun (1854–55) rakennus, joka nykyään on
Pilistveren kunnalliskotina. Vuonna 1687 pidetiin Pilistveren pappilassa II raamattukonferenssi, jota on kutsuttu myös ensimmäiseksi viron
kielen konferenssiksi. Kirkonkylän kukoistusaika oli 1900-luvun alku:
Pilistveressä oli vilkasta yhdistyselämää ja yhteiskunnallista toimintaa.
Rautatien tullessa Võhmaan talouselämä keskittyi enemmän sinne ja
Pilistveren kirkonkylä jäi pienempänä hiukan sivuun. Neuvostoaikainen
suurkehittäminen keskittyi kunnan keskukseen Kõon ja sen ansiosta Pilistveren kylämaisema on säilynyt suuressa osin entisenä. Pilistvereä
pidetään historiallisena, kallisarvoisena maisemana Viljandinmaalla.
Kylässä on kirkko, hautausmaa, kaksi kappelia, kihlakunnankoulun
rakennus, kansantalo, kaupan talo, apteekin talo, palokuntatalo, kaksi
vapaussodan muistomerkkiä, Jüri Vilmsin hauta, kommunistisen kansanmurhan muistomerkki eli Pilistvere Kivikangur, uudelleen rakennettu
pappila, pastorin talo, lomailualue, tekojärvi ja uimaranta sekä juhannuskokon aukio. Kylän nuoret ovat raivanneet jalkapallokentän ja kunnostaneet bussipysäkin, jota pidetään omin voimin kunnossa. Kesäkuukausina on avoinna nuorten sosiaalista yritystoimintaa edustava Enkelin
kesäkahvila.
Pilistveren seurakunnan alkuna pidetään vuotta 1222. Pastori on
mainittu jo vuonna 1234, mikä on Keski-Viron oloissa suhteellisen harvinaista. Kirkon rakentamista aloitettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla ja
holvit valmistuivat vuonna 1343. Kirkko on rakennettu linnoituskirkoksi:
muurien paksuus on paikoittain 2,5 metriä. Kuoriosa, kirkkosali ja torniosa rakennettiin yhdessä, myöhemmin on lisääntynyt pohjoispuolen
sisäänkäynti ja sakaristot. Historiansa aikana kirkko on on ollut monesti
erittäin huonossa kunnossa, mutta kansa on aina päättänyt kunnostaa
sen. Nykyinen ilme on pääosissa peräisin vuosien 1855–56 peruskunnostuksesta. Vuoden 1905 syysmyrskyssä tuhoutunut torni rakennettiin
uudestaan vuonna 1990.
20.8.1988 perustettiin Pilistveren kirkossa Neuvostoliiton ensimmäinen julkinen ei-kommunistinen puolue: Eesti Rahvusliku Sõltumatuse
Partei (Viron Kansallisen Itsenäisyyden Puolue) – ERSP.
Muistoala
Pilistveren kommunistisen kansanmurhan muistomerkki eli Kivikangur pystytettiin sielujen päivänä 2.11. 1988. Se aloitettiin talkoilla 300
ihmisen voimin. Vapaaehtoisena yhteistyönä se on jatkunut ja muistoala täydentyy vuodesta vuoteen. Maakuntien muistokivien keskellä on
hallitseva risti, jonka jalustaan on merkitty kaksi suurimman kyydittämisen päivämäärää. Kiviin on hakattu venäläistä väkivaltaa kärsineiden
ihmisten koko määrä Virossa – 206 100. Lisäksi on muistokivet säteilyn
uhreille, metsäveljille, työpataljoonalaisille, suomenpojille ja vapaustaistelijoille. Muistoalan keskeinen symboli on jatkuvasti kasvava kiviröykkiö
eli kivikangur, joka jäljittelee Virossa kivihautojen perinnettä. Se on yhteisen leposijan symboli kaikille nimettömille haudoille Siperian lakeuksilla. Suuremmalle maa-alalle on istutettu 2000 puuta, luotu puistoteitä
ja kunnostettu kävelypolkuja.
Kirkkokartano
Hautausmaa
Pilistveren hautausmaa ja kappeli on rakennettu 1600-luvulla. Vanhin
hautausmaan osa on kappelin ympärillä erotettuna kahdeksansivuisella
aidalla. Vanhimmat hautaukset toimitettiin auringon muotoisesti kappelin
ympärille. Auringon muotoisesti ympyrään hautaaminen ja kahdeksansivuinen aita ovat Virossa ainutkertaisia. Pilistveren hautausmaalla on
kulttuurivaikuttaja Jaan Jungin (1835–1900) ja valtiomies Jüri Vilmsin
(1889–1918) haudat sekä valtiomies August Rein (1886–1963) sukuhauta ja Ruotsista tuotu hautakivi. Pilistveren hautausmaalla säilyi koko
Neuvostoliiton ajan seurakunnan vuonna 1932 pystyttämä Itsenäisyyssodan muistomerkki, joka on yksi neljästä säilyneestä Itsenäisyyssodan
muistomerkistä Virossa (niitä oli yli 300).
Historiallisen kirkkokartanon alue oli 964 hehtaaria. Kartanon maiden
valtiollistamisen jälkeen (1919–20) jäi seurakunnalle 78 hehtaaria, joista
tällä hetkellä on seurakunnalle jäänyt 58 hehtaaria. Ennen II maailmansotaa oli seurakunnalla 17 rakennusta, joista säilyivät vain kirkko, kaksi
kappelia, riihi ja aitta. Tähän päivään mennessä on pappila rakennettu
uudelleen vanhalle perustukselle, vanha navetta on rakennettu kesäkeittiöksi, rippikoulutalon perustuksilla toimii kesäkahvila Ingel ja vaunuvaraston raunioissa on nuotiopaikka ja grillialue. Pilistveren kirkonkartanon taasrakentaminen on suurin osin Pilistveren pastorin (1983–2003)
Vello Salumin elämäntyö.
Seurakunta on kunnostanut kauniin lomailualueen ja hiekkarannan
ja hoitaa ympärivuotisesti noin 30 hehtaarin suuruista maa-aluetta.
Pilistveren pappila on rakastettu seminaari- ja leirikeskus ja täällä järjestetään sekä perhe- että kulttuuritapahtumia. Talossa on ruokailu- ja
yöpymismahdollisuus.