PDF-tiedosto - Insinööri

Lentäminen ei
sovi hätäiselle
1
2016
Kuormaajia
maailmalle
Yt-laista
potkulaki
Vuorottelulle
pääsy vaikeutui
36
18
34
Sisällys 1/2016
10
14
16
18
20
21
22
24
26
28
36
38
41
43
Pienkuormaaja on tehokas
Globaalit yrityskaupat lisääntyvät
Tuotantoketju pitää osata
Vaasan koulutusyhteistyö etenee
Kaikilla oikeus ihmisarvoon
Liiton verkkosivut on uusittu
Päihittääkö älykello kännykän?
Työpaikkasopiminen vippaskonsti
Teollisuusliitoille yhteistyötä
Yt-laki jo pitkään potkulaki
Rakentaja opiskelee insinööriksi
Järjestöjohto kokoontui Kotkassa
Insinööriliitossa nimityksiä
Lentäminen kiehtoo vapaa-ajalla
VAKIOT
3
4
9
30
32
34
42
Pääkirjoitus
Bittikattaus
Puheenjohtajan palsta
Oikeutta
Tutkittua
Opiskelijat
Jäsenpiste
KANNEN KUVA: Annika Rauhala
2
Järjestöjohto
pohti nuorten
järjestäytymistä
s. 38
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden
tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
JULKAISIJA
Insinööriliitto IL ry
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
PÄÄKIRJOITUS
S
Jari Rauhamäki / Päätoimittaja
PUHELINVAIHDE
0201 801 801
PÄÄTOIMITTAJA
Jari Rauhamäki
0201 801 847
TOIMITUSSIHTEERI
Kirsi Tamminen
0201 801 819
TOIMITTAJAT
Päivi-Maria Isokääntä
0201 801 801
Minna Virolainen
0201 801 827
TAITTO
Aste Helsinki Oy
ILMESTYMISPÄIVÄT
2016 / 31.3., 4.5., 16.6., 25.8., 29.9., 3.11., 15.12.
TARKASTETTU LEVIKKI
68 409 kpl (12.2.2014)
Painos 72 000
OSOITTEENMUUTOKSET
puh. 0201 801 801
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab
ILMOITUSHINNAT
Sivu 3 600 €
1/2 sivu 2 500 €
1/4 sivu 1 850 €
TILAUSHINTA
50 /vuosikerta
ILMOITUKSET JA TILAUKSET
Kirsi Tamminen
0201 801 819
ISSN 2342-270X (painettu)
ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)
VERKKOLEHTI JA
NÄKÖISLEHTIARKISTO
www.insinoori-lehti.fi
Viides kerta toden sanoo
T
yömarkkinajärjestöt päättivät vuoden vaihteen tienoilla
aloittaa vielä kerran neuvottelut Suomen kilpailukykyä
ja työllisyyttä parantavasta työmarkkinasopimuksesta. Yritys ei ole ensimmäinen; laskentatavasta riippuen
neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ovat ajautuneet karille vähintään neljä kertaa pääministeri Sipilän hallituskaudella.
Jää nähtäväksi, pääsevätkö neuvotteluosapuolet vihdoinkin
sopuun vai ajautuuko Suomi hallituksen pakkolakien säätämisen kautta äärimmäisen vaikeaan liittokierrokseen. Yritystä ja
uskoa tuntuu olevan aikaisempaa enemmän, mistä kielii se, että
hallitus päätti laittaa työntekijöiden työehtoja polkevien pakkolakien valmistelun jäihin neuvottelujen ajaksi. Se olikin vähintä,
mitä hallitus voi työmarkkinasovun eteen tehdä, sen verran taitamattomasti hallitus on muodostamisestaan lähtien ratkaisua
etsinyt ja edistänyt.
Maan talouden kannalta on suotavaa, että viides kerta sanoo
toden ja sopimus syntyy. Kaikki muut vaihtoehdot tuntuvat
etukäteen huonommilta. Kuten moni on prosessin aikana osuvasti todennut, asiat eivät koskaan ole niin huonosti, ettei niitä
riitelemällä saa vielä huonommiksi. Sopu sopii myös ammattiyhdistysliikkeen pirtaan; ammattijärjestöjen tehtävä on ensisijaisesti neuvotella ja sopia. Sopimus on kuitenkin synnyttävä
aitojen neuvottelujen kautta, ei pakottamalla ja millä tahansa
hinnalla.
Toivottavasti niin Etelärannassa kuin maan hallituksessa
on tällä kertaa noteerattu, mitä keskusjärjestöt ja ammattiliitot
neuvotteluilta odottavat. Keskitettyä sopimusta tuskin syntyy
ilman paikallisesta sopimisesta tehtyä linjausta. EK haluaa jättää palkoista sopimisen syksyn liittojen väliselle neuvottelukierrokselle, mutta tähän ei ole syytä hirttäytyä. Esillä on ollut niin
paljon heikennyksiä työehtoihin, että jos niitä yritetään ajaa
liittojen soveltamiskierroksella työehtosopimuksiin, vaikeuksia
on luvassa. Eli mitä useampi asia voidaan sopia jo nyt alta pois,
sen parempi.
Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä on puhuttu paljon kilpailukykyloikasta ja täsmällisistä prosenttiluvuista. Nyt on
suurta viisautta jättää tarkoilla prosenttiluvuilla arvuuttelu
sikseen ja keskittyä itse asiaan, sovun aikaansaamiseen ja neuvottelujen tukemiseen. Nykyisessä työmarkkinailmapiirissä
yhteiskuntasopimuksen solmiminen olisi harppaus, jolla on
myönteistä vaikutusta talouteen ja työllisyyteen.
3
BITTIKATTAUS
Eija Aalto
KOONNUT: Kirsi Tamminen
Ala-Kymen Insinöörit AKI vietti 80-vuotisjuhliaan tammikuussa. Juhlissa Itä- ja Kaakkois-Suomen piriin edustajat kokoontuivat yhteiskuvaan.
AKIn puheenjohtaja Imre Rask on eturivissä, kolmas oikealta.
25 kpl
Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:llä
on 25 työehtosopimusta, kun mukaan otetaan
myös yrityskohtaiset sopimukset. Ensimmäinen
oli Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus; se solmittiin vuonna 1995.
Merialalle lisää osaamista
Merialan kasvumahdollisuuksia kaventaa monipuolisen osaamisen puute. Kymenlaakson
ammattikorkeakoulun ja Oxford Research Oy:n
toteuttamasta koulutustarveselvityksestä paljastuu, että meriklusterin yritykset ja muut toimijat kaipaavat merioikeuden, tietotekniikan,
kansainvälisyystaitojen ja talouspuolen taitajia.
Meriklusteri voi tarjota uusia kasvumahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.
4
EU-komissio tutustui
irtisanottujen tukitoimiin
Euroopan komissio tutustui STX Finlandilta irtisanottujen tukitoimiin
Raumalla helmikuun alussa
Komissio on rahoittanut 600 irtisanotun työllistymistä, kouluttautumista ja palvelua TE-toimistoissa yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla.
Lisäksi Suomi on antanut rahoitusta 950 000 euroa.
– EU-tuella on ollut suuri merkitys Rauman alueen työllisyyden
hoidossa. Yhdessä kansallisten toimien kanssa se on mahdollistanut
irtisanottujen henkilöiden osaamisen kehittämisen ja uudelleentyöllistymisen. TE-hallinto, Rauman kaupunki ja kolmas sektori ovat toimineet hyvässä yhteistyössä, sanoo oikeus- ja työministeri Jari Lindström.
Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) rahoitettu hanke päättyy
tulevana keväänä. EGR-rahoituksella kymmenet STX Finlandilta irtisanotut ovat uudelleen- ja jatkokouluttautuneet esimerkiksi kone- ja
metallialalle sekä sosiaali- ja terveysalalle tai hakeutuneet yrittäjäkoulutukseen.
Tähän mennessä kohderyhmästä noin kaksi kolmasosaa on löytänyt uuden työn tai on parhaillaan koulutuksessa. Hanke on kohdistettu
vuosina 2013–2014 irtisanotuille henkilöille.
Suomessa toteutetaan parhaillaan STX Finland -hankkeen lisäksi
EGR-hankkeita myös Broadcomin, ohjelmistoalan ja Microsoftin viime
vuosien suurten irtisanomisten vuoksi.
BITTIKATTAUS
Auton vertaisvuokraus kiinnostaa suomalaisia
Oman auton vuokraaminen eteenpäin
kiinnostaa suomalaisia. Lähes joka toinen Ifin kyselytutkimukseen vastanneista harkitsisi oman autonsa vuokraamista lyhyeksi ajaksi silloin kun ei sitä
itse tarvitse, jos olisi olemassa turvallinen, helppo ja edullinen palvelu, joka
vuokraamisen mahdollistaisi.
– Autojen vertaisvuokraus tulee varmasti yleistymään lähitulevaisuudessa.
Omistajalle se on tehokas tapa kattaa
autoon liittyviä kustannuksia. Vuokraaja puolestaan saa helposti auton
käyttöönsä vaikka parin tunnin kaup-
pareissua varten, sanoo Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Mikko
Pöyhönen.
Suomalaisten kiinnostus autojen vertaisvuokrausta ja yhteiskäyttöä kohtaan
haastaa myös vakuutusyhtiöt.
– Vertaisvuokrausta varten räätälöity
vakuutus poistaisi vuokraajien huolen
autolle mahdollisesti vuokrauksen aikana sattuvista vahingoista, Pöyhönen
arvioi.
Autojen vertaisvuokrauksella ja yhteiskäytöllä voi yleistyessään olla myös
yhteiskunnallista merkitystä: jos entistä
useampi auto on yhteiskäytössä, liikenneruuhkat ja autoilun ympäristövaikutukset vähenevät.
Hyvin johdettu ja organisoitu työ tukee mielenterveyttä
Syitä hyvään tai huonoon mielenterveyteen on usein jokapäiväisestä elämästä,
kuten työpaikalla tai yhteiskunnallisissa
päätöksissä.
Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaat ovat julkaisseet suositukset mielenterveyden edistämiseksi Euroopassa
ja kussakin jäsenmaassa. Vuosina 2013–
2016 toteutettava mielenterveyden yhteistoimi koostuu kahdeksasta osahankkeesta.
Mielenterveys työpaikoilla -osahankkeessa laadittiin suositukset työntekijöiden mielenterveyden edistämiseksi ja
mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden
työntekijöiden tukemiseksi. Suositusten
mukaan psykososiaaliset tekijät pitäisi
sisällyttää työpaikkojen riskinarviointeihin. Käyttöön pitäisi ottaa toimintamallit, jotka tukevat työhön paluuta sairausloman jälkeen.
Suomessa työturvallisuuslaki ja työ-
Esimiehet tarvitsevat tukea
turvallisuustyössään
Yrityksissä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia tukemalla esimiehiä
työturvallisuustyössä ja kehittämällä esimiestyötä.
Toimivia keinoja ovat esimiesten turvallisuustehtävien määrittely ja niiden huomioiminen esimiesten rekrytoinnissa, perehdyttämisessä ja koulutuksessa, vuorovaikutteiset esimiesfoorumit, turvallisuuskeskustelut, turvallisuusraportoinnin
helpottaminen sekä turvallisuusjohtamisen arviointi ja kehittäminen, selviää Työsuojelurahaston rahoitustuella tehdyssä TTY:n
tutkimuksessa.
Esimiehiltä edellytetään aiempaa korkeampaa operatiivisen
turvallisuustoiminnan osaamista, johtamista ja selkeää sitoutumista turvallisuuden kehittämiseen. Monet yritykset ovat saaneet
aikaan hyviä tuloksia turvallisuustyössään, kun turvallisuus on
yksi strateginen tavoite, ylin johto on sitoutunut siihen aidosti
ja sitä kehitetään systemaattisesti.
– Turvallisuuteen sitoutunut ylin johto välittää yrityksen turvallisuusarvoja organisaatiossa ja tukee kaikkien esimiesten sitoutumista turvallisuuteen. Se myös tarjoaa esimiehille heidän
tarvitsemaansa tukea päivittäiseen turvallisuustyöhönsä, tutkija
Sari Tappura TTY:ltä sanoo.
terveyshuoltolaki antavat hyvät puitteet
mielenterveyden edistämiseksi työpaikoilla, kertoivat hankkeessa haastatellut
suomalaiset työelämän toimijat.
Työn henkisen kuormittavuuden arviointi koetaan kuitenkin fyysisten riskien arviointia vaikeammaksi. Suomessa
on monia hyviä toimintamalleja esimerkiksi sairauslomalta palaavan työntekijän tukemiseksi, ja ne pitää saada vakiintumaan työpaikkojen arkipäivään.
Oppia Nokian Bridge-ohjelmasta
Nokian Bridge-ohjelma on tiettävästi laajamittaisin irtisanottujen tukiohjelma, joka perustettiin kesällä 2011 pehmentämään maailmanlaajuisten irtisanomisten vaikutuksia.
Tuolloin Bridge-ohjelman projektijohtajana toiminut
Pekka Pesonen Nokialta kertoo, että Suomessa ohjelmaan
oli oikeutettu 5 000 työntekijää, maailmalla 18 000.
Tutkijat seurasivat tukiohjelmaan osallistuneita vuoden
2012 loppuun niin Suomessa kuin viidellä paikkakunnalla
ulkomailla.
Pesosen mukaan Nokia halusi Bridge-ohjel massaan
ensinnäkin tukea työnsä menettäviä työntekijöitä ja myös
paikkakuntia, joissa Nokialla on ollut keskeinen rooli.
Työntekijöille tarjottiin tietoa ja ohjausta uudelle polulle: löytämään uusi työpaikka, perustamaan yritys tai opiskelemaan. Myös vertaistuki oli tärkeätä: muita tavattiin ja
heidän kokemuksistaan ammennettiin yrityksen tarjoamissa tiloissa.
Pesosen mukaan noin 60 prosentilla työntekijöistä on
ollut seuraava työpaikka, opiskelupaikka tai yrittäjyys tiedossa Nokia-suhteen päätyttyä. Uusia yrityksiä on syntynyt
Suomeen 400 – niistä 40 prosenttia on informaatiotekniikan alalla.
5
BITTIKATTAUS
Kuluttajien usko Suomen
talouteen vahvistui
PETTERIN
PALSTA
Petteri Oksa
neuvottelujohtaja
Insinööriliitto
Pahimpaan pitää varautua
T
yömarkkinavuosi 2016 jää historiaan.
Se on varmaa, vaikka mikään muu ei
olekaan. Tässä vuodessa on mahdollisuus suureen sopimiseen ja raastavaan
riitelyyn.
Jos kaikki menee hyvin, solmitaan kevättalvella
keskitetty sopimus. Sopimuksen yhteydessä hallitus
vetää pakkolakinsa ja työsopimuslain heikennykset
pois; paikallisesta sopimisesta tehdään työntekijöiden edustusta parantava ratkaisu ja palkat ratkaistaan samalla. Keskitetyn jälkeen jo keväällä käydään alakohtaiset soveltamisneuvottelut.
Jos kaikki menee huonosti, viideskin yritys keskitetystä sopimuksesta kaatuu ja hallitus etenee
pakkolakien ja muiden työelämän heikennysten
kanssa. Silloin voi pitää varmana, että kevättä värittävät eri tahojen mielenilmaisut ja hallituksen toimia vastaan suunnatut työtaistelut. Syksyllä mennään liittokohtaiselle neuvottelukierrokselle, johon
vaikeuskerrointa tuo hallituksen pakottamien palkanalennusten kompensaatiot neuvotteluiden lähtökohtana.
Ääripäiden väliin mahtuu erilaisia vaihtoehtoja. Ensisijaisesti eteenpäin suunnataan sopimalla
ja neuvottelemalla. Meidän näkökulmastamme se
hyvä sopiminen on mahdollista, mutta voi olla, että
kaikki osapuolet eivät ole samaa mieltä.
Lähtökohdaksi pitää kuitenkin ottaa se, että jäsenistön edun turvaamiseksi voidaan tarvita neuvottelujen yli meneviä toimia. On viisautta varautua
pahimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon. Siten voidaan saada aikaan hyvä lopputulos, kaikissa vaihtoehdoissa.
Pahimpaan varautuminen tarkoittaa sitä, että
varmistamme järjestöllisen toimintakykymme kaikissa tilanteissa. Viime kädessä neuvotteluvoima
perustuu jäsenistöön ja sen kykyyn toimia tilanteessa, jossa työantajaa joudutaan painostamaan
neuvottelutuloksen saamiseksi.
Työmarkkinavuonna 2016 pitää varautua pahimpaan ja samalla toimia sen välttämiseksi.
6
Kuluttajien luottamus talouteen on vaihteeksi kohentunut.
Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 8,2, kun
se joulukuussa oli 2,4 ja marraskuussa 4,7. Viime vuoden
tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon 6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,7.
Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä
odotukset varsinkin Suomen taloudesta ja yleisestä työttömyydestä paranivat selvästi tammikuussa joulukuuhun ja
vuoden takaiseen verrattuna. Näkemykset työttömyydestä
pysyivät kuitenkin edelleen synkähköinä.
Kuluttajien odotukset myös omasta taloudestaan paranivat hieman tammikuussa. Sen sijaan arviot omista säästämismahdollisuuksista heikkenivät jonkin verran.
Kuluttajat pitivät tammikuussa ajankohtaa otollisena lainanotolle ja pitkästä aikaa myös kestotavaroiden ostamiselle,
mutta ei säästämiselle. Työlliset kuluttajat kokivat tammikuussa tavanomaista enemmän omakohtaista työttömyyden
uhkaa, kuten jo joulukuussa ja vuosi sitten.
Tammikuussa 37 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 25 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden
huononevan.
Oman taloutensa kohentumiseen luotti tammikuussa 24
prosenttia kuluttajista ja 13 prosenttia pelkäsi taloutensa
huononevan vuoden kuluessa.
Kuluttajista 15 prosenttia odotti tammikuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 48 prosenttia
arvioi työttömyyden lisääntyvän. Työllisistä 11 prosenttia
uskoi työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen
omalla kohdallaan ja 20 prosenttia arvioi uhan kasvaneen.
Työllisistä 23 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa
joutua työttömäksi.
Tammikuussa pääkaupunkiseudulla oli muuta maata
valoisampi kuva taloudesta. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat selvästi optimistisimpia. Kielteisimmin
talouskehitystä arvioivat eläkeläiset.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 4.–19. tammikuuta 1 240 Suomessa asuvaa henkilöä.
Jäsensivuille kirjautuminen on uusittu
Insinööriliiton vanhoilla jäsensivuilla käytössä olleet salasanat
eivät ole enää voimassa, vaan uusien verkkosivujen myötä myös
jäsensivuille kirjautuminen on uusittu.
Käyttäjätunnus on aina jäsennumero. Ensimmäisellä kerralla
jäsensivuille kirjauduttaessa salasana on syntymäaika (ppkkvv). Tämän jälkeen järjestelmä pyytää vaihtamaan salasanan.
Jäsensivujen kautta pääset myös jäsennäkymään, jossa voit tarkastaa jäsentietosi ja päivittää niitä tekemällä
muutospyynnön.
Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 0201
801 801 (arkisin klo 9–16) tai asiakaspalvelu(at)ilry.fi.
BITTIKATTAUS
Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuoden loka–joulukuussa 1,1 prosenttia edellisen vuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,3 prosenttia edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen
verrattuna. Reaaliansioiden nousuun
vaikutti kuluttajahintojen lasku. Inflaatio oli negatiivinen loka–joulu
kuussa.
Vuoden 2015 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ensimmäisten ennakkotietojen
mukaan 1,2 prosenttia ja reaaliansiot
nousivat 1,4 prosenttia.
Palkansaajien säännölliset ansiot
nousivat ennakkotietojen mukaan viime
kuvagredut
Palkansaajien ansiot
nousivat 1,1 prosenttia
loka–joulukuussa yhden prosentin edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna.
Palkansaajien säännöllisillä ansioilla
tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä.
Harmaa talous näkyy
myös työeläkealalla
Viidellä suurimmalla työeläkeyhtiöllä oli vuoden 2014 lopussa saamisina maksamattomia työeläkemaksuja arviolta
noin 300 miljoonaa euroa. Näiden yhtiöiden toissa vuoden
työeläkemaksutulot olivat yhteensä noin 11,7 miljardia euroa.
Tapaukset, joissa työantajat laiminlyövät ilmoitusvelvollisuutensa, ovat merkittäviä kyseisten työnantajien palveluksessa oleville työntekijöille.
– Jollei työnantaja huolehdi asianmukaisesti omista velvoitteistaan, jäävät kyseiset ansiot myös kirjautumatta työntekijöiden rekisteritietoihin tai ne kirjautuvat sinne väärin.
Tällöin ilmoittamatta jääneistä ansioista ei kerry myöskään
työeläkettä, Telan johtaja Eero Lankia huomauttaa.
Kun työnantaja laiminlyö lakisääteisen ilmoittamis- ja/
tai maksuvelvoitteen välttääkseen työeläkemaksujen suorittamisen, kyse on harmaasta taloudesta.
Kooltaan työeläkemaksuvelalliset yritykset olivat usein
suhteellisen pieniä; niiden liikevaihto on alle 400 000 euroa.Toimialoittain tarkasteltuna esille nousivat majoitusja ravitsemistoimiala, rakentaminen, kauppa ja teollisuus.
Euromääräisesti suurin osa työeläkemaksuvelasta painottui
teollisuuden toimialan yrityksille.
Huonosti työeläkemaksunsa hoitavilla yrityksillä usein
laiminlyöntejä myös muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa. Ne ovat tyypillisesti myös velkaantuneet usean
velkojan suuntaan.
Lankian mukaan työeläkeotteella ja sen tarkistamisella
on suuri merkitys sekä työntekijöiden eläketurvan että harmaan talouden suitsimisen kannalta. Oma työeläkeote kannattaa tarkistaa säännöllisesti, ja huomauttaa siellä olevista
virheistä ja puutteista välittömästi.
Ansiotasoindeksit ja säännöllisen
ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen
2014 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen
ansiokehitykseen. Vuoden 2015 indeksit ovat vielä ennakollisia. Ne perustuvat
sopimusvaikutusten ja palkkaliukumien
arvioihin.
Välinpitämättömyys vaarana liikenteessä
Vaikka kuluvana talvena keli on vaihdellut nopeasti suuntaan, jos toiseenkin, huono keli ei ole Insinööriliiton uutiskirjeen lukijoiden mielestä
suurin vaaran aiheuttaja työmatkaliikenteessä. Välinpitämättömyys, kiire
ja puhelimen käyttö ajon aikana aiheuttavat lukijoiden mielestä paljon
suurempaa vaaraa.
Lisääntyneestä välinpitämättömyydestä ollaan oltu huolissaan pitkään;
keskustelu käynnistyi jo viime vuosisadalla. Viime vuosina keskusteluun
on noussut erityisesti suojateiden turvattomuus sekä pyörien ja autojen
yhteentörmäykset, joilla on ollut vakavia seurauksia.
Vain kahdeksan prosenttia 1 165 vastaajasta näki huonon kelin eniten
liikennettä vaarantavana tekijänä. Runsas kolmannes vastaajista arvioi,
että kuljettajien välinpitämättömyys on suurin vaaratekijä.
29 %
Kiire
26 %
8%
Puhelimen
käyttö
ajaessa
Huono keli
37 %
Välinpitämättämyys
7
Insinööriliiton
Company Rock osakilpailu
Bändi
Kilpailutapahtumat
Työporukka, jonka jäsenistä vähintään yhden
pitää olla Insinööriliiton jäsen ja kaikkien jäsenten
pitää olla täysi-ikäisiä.
Insinööriliiton oma osakilpailu 20.5.
5GOKƂPCCNKVLCUGMÀƂPCCNK
Lavalla saa olla enintään seitsemän henkilöä.
Esitys ja arvostelu
Musiikkityyli on vapaa. Kilpailuesityksen kesto
on maksimissaan 10 minuuttia. Ajan ylittäminen
aiheuttaa hylkäyksen.
Tuomaristo painottaa arvostelussaan musiikillista
osaamista 50 prosentilla. Loppuun pistejakoon
vaikuttavat esiintyminen, asenne ja kannatusjoukot.
Insinööriliiton osakilpailun voittaja pääsee
UWQTCCPƂPCCNKKP.KUÀMUKVQKUGMUKUKLQKVVWPWVRÀÀUGGMKUCCOCCPUGOKƂPCCNKKPVWQOCTKUVQNNCQP
käytössää villejä kortteja.
Ilmoittautuminen
Insinööriliiton osakilpailuun ilmoittaudutaan
sähköisellä lomakkeella osoitteessa
YYYKNT[ƂTQEM
.KUÀVKGFQVVQOOKITQPJQNO"KNT[Ƃ
Insinööriliiton oma osakilpailu
pe 20.5. klo 19 alkaen
Apollo Live Club, Helsinki.
Kannustusjoukot mukaan ja Apollo
täyteen rokkaajia. Insinööriliiton
osakilpailu on maksuton, tervetuloa.
PERTIN
PALSTA
Pertti Porokari / Puheenjohtaja
Menestys syntyy luottamuksesta
K
aikilla menestyneillä yrityksillä
on toimiva dialogi henkilöstön
kanssa. Tällaisissa yrityksissä on
pystytty tasapuolisesti sopimaan
useista ratkaisuista, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Sen
seurauksena työilmapiiri on hyvä ja kannustava, johtaminen sujuvaa ja tulokset kilpailukykyisiä. Kaikki tämä on siis ollut mahdollista
saavuttaa nykyisten lakien ja työehtosopimusten puitteissa.
Htulokset kilpailukykyisiä. Kaikki tämä on
siis ollut mahdollista saavuttaa nykyisten lakien ja työehtosopimusten puitteissa.
Hyvä sopimus syntyy, kun neuvotteluasetelma on avoin ja tasapuolinen. Molemmilla
osapuolilla on oltava riittävät tiedot ja ennen
kaikkea luottamus toisiinsa. Sopiminen ei siis
voi olla yksipuolista määräämistä, sillä silloin
sopimusta ei luonnollisestikaan synny. Jos
sopimus osoittautuu jommankumman osapuolen näkemyksestä huonoksi, sen voi aina
lopettaa. Sopimuksen on aina oltava molempien sopijaosapuolten edun mukainen. Tätä
perusasetelmaa ei voi muuttaa.
Suomessa palkansaajan neuvotteluasema
on huomattavasti heikompi kuin se on Ruotsissa ja etenkin Saksassa. Paikallisessa sopimisessakin Ruotsissa ja erityisesti Saksassa ammattiyhdistysliitolla on merkittävä rooli.
Yleissitovuus takaa kaikille yrityksille yhtäläisen kilpailuasetelman. Yritykset kilpailevat
näin aidosti tuotteidensa ja palvelun laadun
avulla, eivät työntekijöiden palkkojen kustannuksella. EU:n tuomioistuimen linjauksen mukaan lähetettyihin työntekijöihin pitää
noudattaa palkkojen ja muiden työsuhteen
ehtojen osalta kohdemaan yleissitovia työehtosopimuksia ja niiden puuttuessa paikallista
lainsäädäntöä. Tämä linjaus oli tervetullut
Suomen yrittäjille ja pk-sektorin yrityksille,
sillä nyt ne voivat kilpailla tasavertaisesti suomalaisista urakoista Euroopan halpamaiden
kanssa.
Saksassa on noin 10 vuotta sitten sovittu,
että joissakin tilanteissa voidaan maksaa palkkoja alle normien. Sinne on siis luotu kahdet työmarkkinat. Tarkoitus oli alun perin
varmasti hyvä. Yksi tavoite oli saada Saksan
yhdistymisen jälkeen entiset itäsaksalaiset
helpommin työn syrjään kiinni ja nousemaan
minijobeista lopulta oikeille työmarkkinoille.
Eli järjestely olisi yksilön kannalta vain välivaihe.
Valitettavasti käytäntö on johtanut siihen,
että minijobeissa työskentelee jo miljoonia
ihmisiä ja sinne jäädään pysyvästi. Samaan
kierteeseen ajautuu yhä enemmän akateemista
ja muuta korkeasti koulutettua väestöä. He
joutuvat tekemään useata työtä selviytyäkseen.
Nämä halpatyömarkkinat johtavat siihen, että
palkat joustavat myös alaspäin aiheuttaen
isolle joukolle ihmisiä pysyviä toimeentuloongelmia.
Yleissitovuuden murtaminen ei siis ole mitenkään hyvä asia valtioiden kansataloudelle.
9
Pieni on kaunista
ja tehokasta
TEKSTI JA KUVAT: Jari Rauhamäki
10
Ylöjärveläisessä Avant
Tecnossa tiedetään, millainen
pienkuormaaja sopii muun
muassa viherrakentamiseen,
kiinteistönhoitoon, maatalouteen
ja ratsastustalleille. Siltä vaaditaan
käytettävyyttä ja tehoa. Niin, ja sen
on oltava väriltään pirteän vihreä. ››
Kahdessa vuorossa pyörivä
tuotanto on asiakasohjautuva ja
pitkälle automatisoitu. Tunnissa
valmistuu yksi kuormaaja, jolle
on ostaja jo valmiina.
11
Tatujussi Luosmala teki
17 vuotta sitten lopputyön
Avantille ja sille tielle jäi.
A
vant on juuri sellainen yritys,
joiden perään Suomessa nyt
huudetaan. Tuotanto Suomessa,
tuotteista noin 80 prosenttia
vientiin. Avant on kasvuyritys,
mikä on vaatinut investointeja:
tuotantoon on investoitu kymmenisen miljoonaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana.
Markkinointisuunnittelija Ella Lahtinen
käy läpi yhtiön historiaa ja toiminnan strategiaa. Kasvu ei ole syntynyt sattumalta vaan tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan.
Erilaisia työlaitteita Avantiin on kehitelty jo
lähemmäs 170 ja uusia tai uudistettuja syntyy
noin kymmenen vuosivauhdilla. Lisälaitteet
valmistetaan Avantin yhteistyöyrityksissä Suomessa ja Virossa.
– Kasvu perustuu jatkuvaan tuotekehittelyyn, jota teemme tuotannon ja asiakkailta
tulevan palautteen perusteella. Meillä on segmenttikohtaisia pilottiasiakkaita, mikä tarjoaa
mahdollisuuden testata uusia laitteita aidoissa
oloissa, Lahtinen kertoo.
PITKIÄ TYÖSUHTEITA
LÄHES 170 TYÖLAITETTA
Tuotteisto on pidetty alusta saakka selkeänä ja
kuormaajan valmistus omissa käsissä. Mallisarjoja on kehitetty tehokkaampaan ja parempaan suuntaan. Uusia markkinoita on haettu
kahta kautta, viemällä koneita uusiin maihin
ja laajentamalla asiakassegmenttiä.
Ponnistelut ovat tuottaneet tulosta. Tällä
hetkellä pieniä, vihreitä ylöjärveläiskoneita
pörrää jo lähes 50 eri maassa. Kasvunäkymät
etenkin uusilla markkina-alueilla ovat
lupaavat.
Runko-ohjauksen ja kuormaajan eteen
tai taakse kiinnitettävien työlaitteiden avulla
pienkuormaaja taipuu moneen työhön. Maatalous on edelleen merkittävä käyttökohde,
mutta kone on osoittanut toimivuutensa viherrakentamisessa ja viheralueiden hoidossa,
rakentamisessa ja kiinteistöhoidossa. Avantin
koneisiin voi törmätä myös hevostalleilla ja
ratsastusmaneeseissa eri puolilla maailmaa.
12
Avant työllistää Ylöjärvellä noin 200 henkilöä,
joista neljäsosa on toimihenkilöitä. Jälkimarkkinointipäällikkö Tatujussi Luosmala opiskeli
1990-luvun lopussa Tampereen teknillisessä
opistossa, teki työharjoittelun ja lopputyön yritykselle ja sai tuoreena autoinsinöörinä myös
töitä.
– Aika monella meistä on samanlainen historia. Yritys tekee alueen oppilaitosten kanssa
yhteistyötä, opiskelijoita tulee harjoitteluun ja
moni löytää Avantista ensimmäisen työpaikan. Vaihtuvuus on todella vähäistä, talossa 17
vuotta viihtynyt Luosmala kertoo.
Luosmala vastaa koneiden huollosta ja
varaosista omissa myyntiyhtiössä. Avantin
maahantuojat eri puolilla maailmaa vastaavat
koneiden jälleenmyynnistä, huollosta ja varaosista itse, mikä omalta osaltaan pitää yrityksen kulurakenteen kurissa.
– Toki varaosat tulevat meiltä, Luosmala
kertoo.
MIEHIÄ JA MODERNEITA KONEITA
Kuormaajien valmistus on pitkälle automatisoitu. Tuotantolinjan alkupäässä kolme laseria
leikkaa pellistä komponetteja ja valoisassa tehdassalissa on kahdeksan automaattista robottihitsausasemaa, mutta peltiä särmätään edelleen perinteiseen tapaan.
Tavoitteena on täysin automatisoitu hitsaus,
mutta ainakin vielä salissa kävelee miehiä hitsausmaskit päässään.
Avant osti hiljattain naapuritontilta lisää toimitilaa. Silmissä siintävät uudet, korkealuokkaiset kokoonpanotilat, jotka mahdollistavat
tuotannon kaksinkertaistamisen.
Kokoonpanohallissa pienkuormaajan aihiot
liikkuvat työpisteeltä toiseen. Työn edetessä
uutuuttaan kiiltävä vihreä kone alkaa saada lopullisen muotonsa. Maallikko kiinnittää huomiota kuormaajan muotoiluun: onko vihreä
työkone designtuote?
– Muotoilu on meille tärkeä ja sitä tietoisesti mietitään. Mutta ei siinä ole kysymys vain
ulkonäöstä. Muotoilun avulla voidaan parantaa
monia ominaisuuksia ja saada näin lisää käytettävyyttä sekä tehoa, Lahtinen sanoo.
Työlaitteiden hydrauliikkaa
varten kuormaajasta
löytyy helppokäyttöinen
sarjapikaliitin.
Tehtaalla on kahdeksan
automaattista robottihitsausasemaa,
mutta rungon hitsauksia tehdään
myös perinteisellä tavalla.
Ylön tuhkasta Kuvateksti_8_pt
markkinajohtajaksi
Avant Tecno Oy täyttää tänä vuonna 25 vuotta.
Pieniä monitoimikuormaajia valmistuu tehtaalla yksi
tunnissa. Kun tuotanto pyörii kahdessa vuorossa,
koneita syntyy vuodessa nelisen tuhatta.
Yrityksen syntyhistoria on mielenkiintoinen.
Maatalouskoneita valmistanut Ylö meni vuonna 1991
konkurssiin. Talossa suunnittelijana työskennellyt
Risto Käkelä päätti ostaa konkurssipesältä Ylökattipienkuormainten valmistusoikeuden ja ryhtyä kehittämään laitteita edelleen.
Yritys jäi Ylöltä vapautuneisiin tiloihin. Alkuvuosina tuotanto oli pientä, koneita syntyi pääasiassa suomalaisen maatalouden tarpeisiin yhden
koneen päivävauhdilla.
Vähitellen toiminta laajeni. Resepti oli yksinkertainen: tuotetta ja tuotantoa kehitettiin, koneille etsittiin uusia käyttäjiä kansainvälistymällä ja etsimällä
uusia asiakassegmenttejä.
Sinnikäs työ ja tuotantoon sekä tuotekehittelyyn
satsatut miljoonat eurot ovat kantaneet hedelmää.
Konserni on kasvanut liikevaihdolla mitattuna yli sadan miljoonan euron yritykseksi. Avantilla on myyntiyhtiöt Saksassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Viime vuonna tuotannosta meni vientiin noin 80
prosenttia.
– Vain vaikeaa vuotta 2009 lukuun ottamatta yritys on kasvanut, välillä enemmän, välillä vähemmän.
Olemme satsanneet automaatioon, tuotekehittelyyn
ja tehokkuuteen uskoen laatuun ja suomalaiseen
työhön. Tehtävää on edelleen vaikka kuinka paljon
etenkin uusilla markkina-alueilla, sanoo varatoimitusjohtaja Jani Käkelä.
13
Kansainväliset
yrityskaupat
lisääntyvät
TEKSTI: Kirsi Tamminen
Yritykset hakevat
voiton maksimointia.
Hannu Takalan
mielestä pääkonttori
sijoitetaan Suomeen
sen tähden, että
täällä on kevennetty
yritysten verotusta
huomattavasti
verrattuna esimerkiksi
Yhdysvaltoihin.
14
T
eknologiateollisuuden
vastaava asiamies Hannu
Takala arvioi, että yritysten globalisoituminen voi
lisätä suomalaisnuorten
opiskelumotivaatiota.
Kansainvälistyminen on nuoremman
sukupolven tavoitekin. Ensimmäiset
isot kansainväliset kaupat aiheuttavat
kuitenkin suomalaistyöntekijöille
epävarmuutta.
Viime keväänä ilmoitettu Nokian
yritysfuusio Alcatel-Lucentin kanssa
meni läpi lopullisesti vuoden vaihteessa. Verkkolaitteita valmistava uusi
Nokia aloitti tammikuussa. Kauppa
on Suomen historian suurin yrityskauppa; sen arvo on 15,6 miljardia
euroa.
Nokian toimitusjohtaja Rajeev Surin mukaan yritysten yhdistämisessä
ja integraatiosuunnitelman toimeen-
panossa edetään ripeästi. Henkilöstö
ei kuitenkaan vielä tiedä, kuinka heidän käy tai miten mahdollisia päällekkäisyyksiä puretaan.
Takala muistuttaa, että Ranskan
hallitukselle luvattiin, ettei siellä
vähennetä henkilöstöä fuusion
seurauksena.
– Suomessa ei ole vastaavia lupauksia, mutta meillä on kova usko
siihen, että korkeatasoinen tuotekehitys säilyy täällä.
Takalan mukaan Euroopassa kaikki
henkilöstön edustajat ovat tällä hetkellä julkisten tietojen varassa. Tämä
kävi ilmi syksyllä IndustriALL Europen järjestämässä tilaisuudessa, jossa
oli edustajia jokaisesta maasta, joissa
yritykset toimivat.
IndustriALL Europe järjestänee
seuraavan tapaamisen keväällä uuden
Nokian henkilöstöedustajille.
”Suomessa
on osaavaa
tuotekehitysväkeä.”
SUOMI SUURIN TUOTEKEHITTÄJÄ
Nokian tuotekehitysväkeä on useassa
maassa. Eniten heitä on Suomessa,
suunnilleen 7 000. Seuraavina ovat
Ranska, jossa on 4 200 tuotekehittäjää ja Saksassa, jossa määrä on noin
3 000.
– Ennen yhdistymispuheita tuotekehitystä tuotiin takaisin Suomeen.
Sen pohjalta voi ajatella, että se säilyy
täällä, Takala sanoo.
– Ranskassa on myös kova tuotekehitysporukka.
Yksi tuotekehityksen iso kysymys
on Oulun tehdas, joka on Euroopan
ainoa valmistava yksikkö.
– Onkohan tehdas ihan oikeasti
käyttöön valmistava vai onko se tulevaisuudessa tuotekehitykselle valmistava, vastaava asiamies pohtii.
Oulun tehtaalle investoitiin paljon ennen yhdistymistä. Investoinnit
saattavat Takalan mielestä olla pikku
asia miljardien eurojen kokonaisuudessa. Hänen mukaansa henkilöstöstä
osa näkee yrityskaupan isona uhkana,
koska taustalla on iso säästötavoite.
Säästöt saadaan aikaan ainoastaan karsimalla päällekkäisyyksiä.
Toiset näkevän kaupan vahvistavan
yritystä, sillä siitä tulee markkinajohtaja monella alueella.
Suomen valtti ainakin toistaiseksi
on alan tasokkain koulutus
Euroopassa.
– Suomalainen koulutus on erittäin
korkeatasoista eikä koulutustasoa saa
romahduttaa, Takala painottaa.
KILPAILEVA TARJOUS HÄMMENTÄÄ
Viime elokuussa nostureita valmistava
Konecranes ja sen amerikkalainen kilpailija, suomalaista yritystä suurempi
Terex ilmoittivat fuusiosta. Pääkontto-
rin paikaksi ilmoitettiin Suomi. Yritysjärjestely on tarkoitus saada valmiiksi
kesäkuun loppuun mennessä.
Tammikuussa kiinalainen rakennuskonevalmistaja Zoomlion esitti
oman tarjouksensa Terexille. Käteistarjous oli korkeampi kuin Konecranesin osakevaihtotarjous.
– Ehkä kaiken perimmäisenä on
kiinalaisten halu päästä Amerikan
markkinoille, Takala arvioi.
Julkisuudessa olevan tiedon mukaan Terex olisi kieltäytynyt Zoomlionin tarjouksesta ja viimeistelisi
yhdistymistään Konecranesin kanssa.
Konecranes puolestaan julkaisi yhdistymistä koskevan sopimuksen ja liiketoimintasuunnitelman, jotta vakuuttaisi amerikkalaisyrityksen omistajia
oman tarjouksen paremmuudesta.
Suomalaisyritys ei tosin perustellut
julkistamista mitenkään.
i ei?
a
v
e
e
Järk
Tuotantoketjun
osaaminen
tuo työtä
TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP KUVA: Ari Korkala
16
”Asiakkaan
tarpeet
täytyy
oppia.”
– Kun esimies saa työntekijän
ymmärtämään, miksi ja miten
jokin asia tehdään, työn jälki
on parempaa. Siinä samalla
saattaa syntyä ideoita, kuinka
prosessia voisi parantaa,
Mika Hakala sanoo.
Kuljetus ja varastointi
tarjotaan tulevaisuudessa
yhä useammin samassa
korissa.
P
irkanmaalaisen Ajomestareiden hallista toiseen kulkee Mika Hakala. Edessä
on tilava varasto, jossa on
kuljetusliikkeen asiakkaan
tavaraa lattiasta kattoon.
Osa on Afrikasta saakka.
Ajomestareissa kuljetus on muuttunut osaksi asiakkaan tuotantoketjun
hallintaa. Hakalan mukaan ideana on,
että yritys ottaa hoitaakseen isomman
kokonaisuuden asiakkaan logistiikasta,
jolloin tämä pääsee keskittymään
ydinosaamiseensa.
Yksi asiakkaista on iso pirkanmaalainen teollisuusyritys, jonka tuotteita
Ajomestarit tuo muutaman muun
kanssa satamista varastoon.
– Tehtaalta ilmoitetaan, mitä tavaraa ja milloin tuotantoon tarvitaan.
Me toimitamme varastosta tarvittavat
määrät oikea-aikaisesti. Sitten siirrämme valmiit tuotteet tehtaalta valmistuotevarastoon.
Seuraava askel on sähköinen tiedon
hallinta.
LISÄÄ VARASTOINTIOPPIA
Ajomestareihin Hakalaa pyydettiin
vuonna 2012.
– Edellisessä työpaikassani tilasin kuljetuksia tältä yritykseltä. Yritys
käynnisti tuolloin varastointipalvelut,
ja olen koko urani tehnyt alan töitä.
Tarjous oli sen verran mielenkiintoinen, että tartuin siihen.
Insinööriliittoon Hakala oli liittynyt
juuri tuossa teollisuusalan työpaikassa.
– Ylempänä toimihenkilönä huomasin, että akavalaisen liiton työmarkkinapolitiikka vastasi enemmän omaa
ajatusmaailmaani. Insinööri-lehdestä
olen seurannut, mitä työmarkkinoilla
tapahtuu. Siitä on ollut hyötyä esimiestehtävässä.
Sormia napsauttamalla siirtyminen
teollisuudesta kuljetusalalle ei sujunut.
– Kävin muun muassa 500 tunnin varastohallinnan kurssin, hankin
esimieskoulutusta ja työturvallisuuskoulutusta. Myynti- ja markkinointiosaamista pitäisi hankkia lisää, samoin
taloushallinnon taitoja, Hakala luettelee.
– Olen koulutukseltani merkonomi.
Mies ei uskaltaudu ajatusleikkiin,
millainen insinööri hänestä olisi tullut.
– No, ainakin matematiikka on tuttua molemmissa.
LAATU EDELLÄ PÄRJÄÄ
Kaksi viimeistä vuotta Ajomestareissa
ovat olleet vauhdikkaat. Yritys pääsi
vuonna 2014 mukaan Tekesin Liiderihankkeeseen.
– Puolentoista vuoden aikana käytiin läpi koko johtamisjärjestelmä,
tehostettiin kaluston käyttöastetta,
kohennettiin työsuojelua ja kehitettiin
prosesseja. Kun uusi työntekijä tulee,
hänelle näytetään jo opastuksessa
kaikki riskipaikat ja opetetaan oikeat
toimintatavat.
Hakala kertoo oppineensa lisää esimiestehtävästä:
– Käskytyksellä ei saa parasta tulosta. Kun työntekijälle kertoo, miksi
ja miten jokin asia täytyy tehdä, motivaatio ja jälki ovat parempia. Kun
osaamme asettua asiakkaan nahkoihin, saatamme keksiä, kuinka prosessia voi parantaa entisestään ja näin
tuottaa asiakkaalle lisäarvoa.
JOHTO OSTI YRITYKSEN
Ajomestareilla on noin 35 kuljettajaa
ja kymmenkunta varastotyöntekijää.
Johto- ja esimiesportaaseen kuuluu
Hakalan lisäksi kuusi henkeä.
Viime vuonna Ajomestareiden
toimiva johto päätti ostaa yrityksen
itselleen. Hakala on yrityksen varatoimitusjohtaja.
– En kyllä arvannut silloin tänne
suostuessani, että tällaiseen ratkaisuun
päädytään. Nyt pitää lukea lehdet entistä tarkemmin ja seurata, mitä alalla
tapahtuu, millaisia yrityksiä Pirkanmaalle tulee ja mitä kilpailijat tekevät.
Hakalan mukaan hintoja alentamalla ei voi kilpailla, vaan laadulla.
– Pari vuotta sitten saimme Akun
Tehtaan mukaan, hoidamme osan sen
lavarakennelogistiikasta.
17
Koulutusyhteistyö
etenee ripeästi
Vaasassa
TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVA: Markku Kuusinen
Vaasan ammattikorkeakoulu käynnistää ensi syksynä
uudenlaisen koulutusyhteistyön sekä yliopiston että
ammattiopiston kanssa. Yhteistyöllä halutaan muun muassa
lisätä tekniikan koulutuksen houkuttelevuutta ja palvella
alueen yritysten työvoimatarpeita.
V
aasan ammattikorkeakoulun rehtori
Tauno Kekäle kertoo,
että kaupungissa on
kova tarve ja tahto
uudenlaiselle koulutusyhteistyölle. Ensi syksystä lähtien
Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan
yliopisto aloittavat yhteisen opetuksen sähkötekniikan ja tietotekniikan
koulutusohjelmissa. Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että opintonsa
aloittavat 160 insinööri- ja diplomiinsinööriopiskelijaa osallistuu samoille
oppitunneille.
18
Yhteisten opintojen pituus on vähintään 120 opintopistettä ja ne toteutetaan kolmen opiskeluvuoden aikana.
Kekäleen mukaan koulutusyhteistyöllä halutaan vahvistaa tekniikan
opetuksen laatua ja laajuutta sekä
hyödyntää ja yhdistää opetusresursseja. Koulutusyhteistyön käynnistämisen taustalla vaikuttaa myös vahvasti
alueen energiateknologiayritysten
tarve saada lisää koulutettua tekniikan
alan työvoimaa.
Koulutusyhteistyön suunnittelu ja
toteutus etenevät aikataulussa. Opetussuunnitelmat kurssikuvauksineen
valmistuvat helmikuun loppuun mennessä. Kevään aikana työn alla ovat
opetuksen käytännön suunnittelu ja
opintojen aikataulutus.
Kekäle korostaa, että koulutusyhteistyö toteutuu säilyttämällä duaalimalli ja tutkintojen ominaispiirteet.
Hän sanoo kannattavansa duaalimallia, sillä työelämä tarvitsee sekä tekniikan käytännönläheisiä että teoreettisia
osaajia.
OPISKELIJALLA VALINNANVARAA
Vaasan ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön johtaja Jorma Tuominen kertoo, että ensi syksynä aloittavat uudet opiskelijat suorittavat ensin
korkeakoulunsa orientoivat opinnot.
Tämän jälkeen he jatkavat yhteisissä
opintokokonaisuuksissa.
Tuomisen mukaan opetusyhteistyö
kattaa ammattiaineiden lisäksi kielten, luonnontieteiden ja matematiikan
opintoja. Toisena opintovuonna alkaa
Tauno Kekäle (oik.) ja Jorma Tuominen
mainitsevat nykyisestä yhteistyöstä
esimerkkinä korkeakoulujen
yhteisessä käytössä olevan opetus- ja
tutkimuslaboratorio Technobothnian.
selkeämpi jakautuminen sähkötekniikan ja tietotekniikan opintoihin.
– Ensi syksynä tavoitteena on ajaa
sisään uusi koulutusmalli, Tuominen
sanoo.
Hänen mukaansa insinööritutkinnon opetussisältö on tarkoitus
toteuttaa siten, että se antaa riittävät
valmiudet siirtyä joustavasti diplomiinsinöörin koulutusohjelmaan.
– Opiskelija päättää itse tähtääkö
hän insinööri (AMK) vai diplomi-insinööri-tutkintoon.
Kekäleen mukaan koulutusyhteistyöstä hyötyvät niin opiskelijat, opettajat kuin alueen elinkeinoelämä.
– Kun Vaasan ammattikorkeakoulu
tarjoaa ja toteuttaa insinöörikoulutuksen peruskursseja, yliopisto voi keskittyä ylempään korkeakoulutukseen
sekä tutkimuksen tekemiseen, Kekäle
sanoo.
– Opiskelijat hyötyvät kattavammasta opetustarjonnasta ja saavat
enemmän aikaa valita itseään kiinnostavan tutkintosuunnan. Alueen
elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa
työvoimaa.
VÄYLÄ AMMATTIOPISTOSTA
Ensi syksynä käynnistyy myös uudenlainen koulutusyhteistyö Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan ammattiopiston välillä. Yhteistyön myötä
ammattiopistolaiset voivat toisesta
opintovuodestaan lähtien suorittaa
30 opintopistettä ammattikorkeakoulussa.
Kekäleen mukaan yhteistyö koskee
tekniikan, liiketalouden sekä sosiaalija terveysalan koulutusta. Opinnot voi
suorittaa avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Opetus tapahtuu ammattikorkeakoulun varsinaisten tutkintoopiskelijoiden ryhmissä.
– Tämä opetustapa antaa ammattiopistolaisille hyvän käsityksen opiskelusta korkeakoulussa.
Avoimen ammattikorkeakoulun
kautta 30 opintopistettä ja ammatillisen perustutkinnon suoritettuaan
ammattiopistosta valmistuneet voivat
jatkossa hakeutua opiskelemaan erillisvalinnan kautta Vaasan ammattikorkeakouluun.
Kekäleen mukaan avoimen ammattikorkeakoulun kautta suoritettu
opintokokonaisuus vastaa noin puolen
vuoden opiskelua.
– Tämän koulutusväylän pitäisi
nopeuttaa ammattiopistotaustaisten valmistumista insinööriksi, koska
avoimen kautta suoritetut 30 opintopistettä luetaan osaksi amk-tutkintoa,
Kekäle arvioi.
Tuominen korostaa, että ammattikorkeakouluun otetaan mielellään
opiskelijoita ammattiopistosta.
– Ammattiopistotaustaiset ovat
yleensä hyvin motivoituneita opiskelijoita ja omaavat hyvät käytännön
taidot.
19
Kaikilla oikeus
ihmisarvoiseen työhön
TEKSTI: Anna Berghäll /SASK KUVA: Wikipedia Commons
Orjia on nyt enemmän
kuin koskaan ihmiskunnan
historiassa, raportoivat
YK:n alainen kansainvälinen
työjärjestö ILO sekä ayliikkeen kattojärjestö ITUC.
E
ri arvioiden mukaan
20–30 miljoonaa ihmistä
työskentelee käytännössä
orjan kaltaisessa asemassa
Uzbekistanin puuvillapelloilta Qatarin MM-rakennustyömaille.
Orjia tai pakkotyöläisiä hyväksi
käyttävät tahot tekevät heidän työpanoksellaan voittoa 150 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa, ILO arvioi. Tyypillisiä orjuuden muotoja ovat
pakkotyö, prostituutio ja kotityö.
Helmikuun 20. päivänä vietettävä
kansainvälinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä muistuttaa, että
oikeus ihmisarvoiseen työhön on kansainvälisten sopimusten turvaama perus- ja ihmisoikeus. Päivää on vietetty
vuodesta 2007.
ILO toteaa, että valtio voi edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta
esimerkiksi toimilla, jotka poistavat
köyhyyttä ja takaavat kaikille yhtäläisen ihmisarvon. Myös kansalaisten
oikeuksien tunnustaminen työntekijöinä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
20
AY-LIIKE PAKKOTYÖTÄ VASTAAN
ILO ja ay-liikkeen kattojärjestö
ITUC korostavat usein puheenvuoroissaan, että paras lääke työelämän
oikeuksien polkemista ja pakkotyötä
vastaan on vapaa ja toimintakykyinen ay-liike. Myös kehitysmaissa
ay-liikkeen toimintaedellytykset on
turvattava.
Suomessa työtä edistää Suomen
Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK yhdessä reilun kolmenkymmenen jäsenammattiliittonsa
kanssa. Järjestö tukee kehittyvien
maiden ay-liikettä noin 50 eri hankkeessa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
SASKin hankkeissa ay-liikkeen
nousua tuetaan muun muassa paikallisten ay-aktiivien koulutuksella.
KOTITYÖLÄISELLE IHMISARVO
SASKilla on myös hankkeita kotityöntekijöiden työolojen saattamiseksi ihmisarvoiselle tasolle. Kotitaloustyössä
esiintyy paljon työntekijöiden ihmisoikeuksien polkemista ja jopa orjuutta.
Järjestö tekee työtä kotityöläisten
oikeuksien puolesta Kolumbiassa,
Ecuadorissa ja Mosambikissa, joissa
kotityöntekijät ovat alkaneet järjestäytyä ammattiliittoihin.
Kotiapulaisten huono kohtelu
herättelee nyt ay-liikettä eri puolilla
maailmaa. ILOn sopimus kotityöntekijöiden kohtelusta solmittiin
vuonna 2011. Sen on nyt ratifioinut
22 maata.
Aiemmin näkymättömät naiset ovat saaneet äänensä kuuluviin
ammattiliittotoiminnan kautta. He
uskaltavat neuvotella työnantajien
kanssa ja ovat saaneet aikaan parannuksia työoloihin.
Palkka 140 euroa
kuussa
Kun María Roa 1990-luvun puolivälissä
lähti kotiseudultaan Kolumbian banaanialueelta Medellíniin piikomaan, hän tiesi
hyvin kotityöntekijöiden kirjoittamattomat säännöt.
Työpäivät ovat 16-tuntisia, viikossa on
kuusi työpäivää. Palkka on alle 140 euroa
kuussa. Tummaihoiset naiset kuten Roa
ovat alinta pohjasakkaa; heidät pidetään
poissa näkyvistä, kun taloon tulee vieraita. Väkivalta – myös seksuaalinen – kotityöntekijöitä kohtaan on yleistä, eikä heillä ole tietoa oikeuksistaan.
Sunnuntaisin Roa tapasi muita kotitaloustyöntekijöitä. Hän kuunteli heidän
tarinoitaan ja tajusi, että näin ei voi jatkua.
Naiset perustivat Medellíniin kotityöntekijöiden ammattiliiton, jonka tukijaksi tuli
kolumbialainen ay-koulu ENS.
SASK on tukea tukenut ENSiä usean
vuoden ajan.
Kolumbian, Ecuadorin ja Mosambikin
kotiapulaisia voi tukea ajamaan omia
oikeuksiaan. Lahjoita 10 euroa lähettämällä tekstiviesti SASK numeroon 16499
tai osoitteessa www.sask.fi/lahjoita.
(Rahankeräyslupa: POL-2014-16830)
Verkkosivut ovat uudet, mutta osoite on tuttu www.ilry.fi.
Ota jäsensivut käyttöön
TEKSTI: Minna Virolainen
Kun liiton uusia verkkosivuja
rakennettiin, eniten
kiinnitettiin huomiota
käytettävyyteen. Jäsensivujen
osalta muutos on suurin.
U
usien verkkosivujen
myötä jäsensivut kokivat
perinpohjaisen muodonmuutoksen. Kaikki vain
jäsenille tarkoitetut verkkopalvelut ja materiaalit
on koottu jäsensivujen etusivulle.
Jäsensivuilla pääset tarkistamaan
Työpaikkatorin ja Kesäduunitorin
avoimet työpaikat ja harjoittelemaan
videotyöhaastattelua Rekrystudion
kautta. Palkkaan liittyvissä kysymyksissä voit hyödyntää Palkkanosturia ja
Palkkatilastojen sähköistä versiota.
Varsinaisten kirjautumista vaativien
palvelujen lisäksi jäsensivujen etusivulla on oikopolkuja käytetyimpiin
palveluihin ja tietoihin avoimen sivuston puolella.
Jäsensivut on myös linkkisi liiton
jäsenrekisteriin. Jäsennäkymässä
pääset tarkistamaan omat jäsentietosi ja voit päivittää tietoja tekemällä
muutospyynnön.
Toisinaan asiointi esimerkiksi työsuhdeneuvonnan kanssa vaatii luottamuksellisten tietojen ja liitteiden
toimittamista liiton asiantuntijoille. Jäsensivujen kautta pääset lähettämään
suojattuja viestejä ja varmistat sähköpostilähetyksen turvallisuuden.
UUTTA JA UUDISTUNUTTA SISÄLTÖÄ
Työelämähelppari on kätevä apu eri
tilanteissa. Helppariin on koottu tietoa
työelämään liittyvistä laeista, säännöistä, sopimuksista ja käsitteistä. Perustiedon lisäksi Työelämähelpparissa
kerrotaan, mistä saat lisätietoa asiasta
ja annetaan vinkkejä liiton palveluista
aiheeseen liittyen.
Liiton koulutus- ja tapahtumakalenteria kannattaa seurata aktiivisesti. Uusissa kalentereissa voit
suodattaa koulutuksia ja tapahtumia
alueittain asuinpaikkasi mukaan.
Koulutuskalenterissa verkkokoulutukset ja webinaarit näkyvät kaikkien alueiden koulutuksissa.
Jäsensivuille
kirjautuminen
on uusittu
Vanhoilla jäsensivuilla käytössä olleet
salasanat eivät ole enää voimassa, vaan
uusien verkkosivujen myötä myös jäsensivuille kirjautuminen on uusittu.
Käyttäjätunnus on aina jäsennumero. Ensimmäisellä kerralla jäsensivuille
kirjauduttaessa salasana on syntymäaika (ppkkvv). Tämän jälkeen järjestelmä
pyytää vaihtamaan salasanan.
Jäsensivujen kautta pääset myös jäsennäkymään, jossa voit tarkastaa jäsentietosi ja päivittää niitä tekemällä
muutospyynnön.
Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 0201 801 801 (arkisin
klo 9–16) tai asiakaspalvelu(at)ilry.fi.
21
Päihittääkö älykello
älypuhelimen?
TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Kimmo Brandt
Joskus arkielämän
tilanteissa tarvitaan
tietoa tai päätös on
tehtävä muutaman
sekunnin kuluessa.
Ranteessa vilkkuva
älykello saattaa
olla älypuhelinta
käyttökelpoisempi
ratkaisu.
22
S
uomessa on merkittävää
osaamista uusilla älykellomarkkinoilla, vaikka perinteistä kelloteollisuutta
ei juuri ole ollut. Älykellosovelluksissa saavutetun
korkean tietotaitotason juuret ovat
mobiiliteknologiassa. VTT:n Oulun
yksikkö on kehittänyt älykelloihin
ohjelmia, jotka hyödyntävät puheentunnistusta sosiaalisessa viestinnässä
ja jotka tuovat sosiaalista älykkään
liikenteen tietoa kellotaululle.
– Älykellosovellusten mielekkyys
perustuu nopeuteen: ranteessa oleva
kello on saapuvilla parissa sekunnissa,
kun taas tyypillisesti laukussa olevan
kännykän saa esiin huomattavasti hi-
taammin, erikoistutkija Jukka Ahola
VTT:ltä sanoo.
Älykello on älypuhelinta uudempi
keksintö, minkä johdosta sen näytön
ominaisuudet ovat osin vielä kehitysvaiheessa. Silti näyttö on riittävän hyvä
sovelluksiin, joita käytettäessä tarvittavan informaation määrä on pienehkö.
Älykello on parhaimmillaan silloin,
kun käyttäjälle riittää lyhyt ilmoitus
päätöksen tekemiseksi. Esimerkiksi
junaa tai bussia odoteltaessa älykellon
avulla saa reaaliaikaisen tiedon siitä,
onko lähestyvä ajoneuvo nimenomaisesti odotettu vuoro vai jokin muu.
Lisäksi älykellosta voi saada yhdellä
vilkaisulla selville lähestyvän ajoneuvon kunkin hetkisen etäisyyden.
Trafin erityisasiantuntija
Eetu Pilli-Sihvola on
tottunut ajoittamaan
bussiin ja bussista
nousunsa älykellon
muistutusten perusteella.
TEKNIIKKA RIISUTTUA
Älypuhelimeen verrattuna älykello
kuluttaa vähemmän virtaa, koska
ladattavien sovellusten määrä ja tyypillinen koko on pienempi. Perusrakenne kummassakin laitteessa on
samantyyppinen graafisine käyttöliittymineen, bluetooth-lähettimineen ja
gps-sovelluksissa tarvittavine kiihtyvyyssensoreineen.
Sen sijaan esimerkiksi SIM-kortit
sekä muut tekstiviesti- ja puhelinliikenteessä tarvittavat komponentit
puuttuvat useimmista älykelloista. Kalenterimuistutus- ja sosiaalisen media
viestitoiminnot ovat myös älykelloissa.
– Android-pohjaisissa älykelloissa
on normaali kännykän rauta, kylläkin
varustettuna ’alimitoitetulla’ prosessorilla. Toisin sanoen kaikki älykellosovelluksissa tarpeeton on riisuttu pois,
Ahola kertoo.
Osalla älypuhelinvalmistajista,
muun muassa Applella, on omat
älykellomallinsa. Markkinahype oli
Aholan mukaan kuumaa jo noin vuosi
sitten, minkä jälkeen ’lippulaivamallien’ hinnat ovat pudonneet 100–200
euroon.
Erikoistutkija pitää luonnollisena
sitä, että useimmat älykellovalmistajat
ovat päätyneet kosketusnäytön asemesta muihin ratkaisuihin.
Älykello voi vinkata, jos
liikenteessä on häiriöitä.
– Yleensä älykellon käyttötoiminnot perustuvat kellotaulun kosketusnäyttöön. Näytön pienen koon vuoksi
laitevalmistajat kehittävät kilpaa uusia
tapoja ohjata toiminnallisuutta, esimerkiksi kellotaulua pyörittämällä.
Koska älykellolle ominaiset sovellukset kuluttavat suhteellisen vähän
virtaa, kellon varaukseltaan pientenkin paristojen lataus riittää vähintään
vuorokaudeksi, parhaimmillaan jopa
viikonlopun yli. Toisaalta älykelloa
tarvitaan harvoin muuhun kuin kestoltaan suhteellisen lyhyiden toimintojen apuna.
URHEILUA JA LOGISTIIKKAA
Liikunnan maailmasta älykelloille on
löytynyt yksi sopivimmista käyttökohteista. Ranteeseen kiinnitetty gps
on yleensä tarkempi kuin esimerkiksi
taskussa oleva.
– Tämä johtuu siitä, että kädet heiluvat enemmän ja laajemmassa kaaressa kuin kroppa. Kiihtyvyyssensorin
rekisteröimät liikkeet antavat tarkempaa tietoa kuljetusta ja jäljellä olevasta
matkasta, Ahola perustelee.
Osassa sovelluksista korostuu myös
käytön turvallisuus. Esimerkiksi logistiikkakeskuksen trukinkuljettaja
pystyy keskittämään paljon paremmin
ja turvallisemmin ajamiseen, kun ajo-
ohje on tarkistettavissa ranteessa vilkkuvasta näytöstä.
Toimistoissa ja julkisisissa rakennuksissa älykelloa voi puolestaan hyödyntää kulunvalvonnassa.
KÄYTTÖÄ JOUKKOLIIKENTEESSÄ
Ehkä laajimmat ja lupaavimmat älykellojen markkinat ovat tällä hetkellä
joukkoliikenteen eri sovelluksissa. Tähänkin asti on ollut mahdollista ladata
sovelluksia esimerkiksi sopivasta bussireitistä kuljettaessa kaupunkialueella
haluttuun osoitteeseen.
– Älykello parantaa sovelluksen käyttökelpoisuutta, koska kellon avulla voi
saada ajantasaisia viestejä esimerkiksi
lähestyvästä vaihtobussista tai mahdollisista omaan liikkumiseen vaikuttavista
häiriöistä reitillä, kertoo erityisasiantuntija Eetu Pilli-Sihvola Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.
Pilli-Sihvola kertoo käyttävänsä älykelloa myös vapaa-ajalla muun muassa
joukkoliikenteessä.
– Esimerkiksi Helsingin Seudun
Liikenne on tehnyt tässä asiassa hyvää
kehittämistyötä, mikä mahdollistaa jo
nyt hyödyllisten sovellusten saatavuuden
myös älykelloihin. Kyse on tiedosta, sen
saatavuudesta ja ajantasaisuudesta. Mitä
parempaa tietoa liikenteestä on tarjolla,
sitä parempia ovat palvelutkin.
23
Työpaikkasopiminen
on vain vippaskonsti
TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP KUVA: Jarno Mela
– Pitää investoida teollisuuteen,
rakentaa strategiaa ja miettiä,
millaista tasapainoa halutaan
työmarkkinoille. Siihen tarvitaan
luovuttaa ja luottamusta eri
osapuolilta, Luca Visentini sanoo.
24
EAY:n tuoreen pääsihteeri
Luca Visentinin mukaan
Eurooppa voi kilpailla vain
laadulla.
– Yksilö- ja työpaikkakohtaiset
työehtosopimukset eivät
ole lisänneet tuottavuutta
eivätkä ostovoimaa. Monissa
Euroopan maissa palataankin
takaisin ammattiliittojen
sopimiin, yleissitoviin
työehtosopimuksiin.
E
uroopan talous junnaa
ja lääkkeeksi tarjotaan
Suomessakin työehtojen ja
palkkojen leikkauksia sekä
sosiaaliturvan heikennyksiä. Yleissitovien sopimusten sijaan työnantajapuoli haluaa
paikallista sopimista. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n tuore
pääsihteeri Luca Visentini sanoo,
että hyökkäys yleissitovia sopimuksia
ja kolmikantaa vastaan on jatkunut
vuosikausia.
– Kuitenkin Eurostatin tilastot
osoittavat, että tuottavuuden kasvu on
heikointa maissa, joissa ei ole lainkaan
yleissitovia työehtosopimuksia.
Nyt Euroopan komissio on taipumassa tosiasioiden edessä.
– Komissiokin näkee, että tuottavuus on laskenut ja kilpailukyky on
heikentynyt eli kävi päinvastoin kuin
paikalliselta sopimiselta odotettiin.
Paikallisen sopimisen sijaan komissio suosittaa, että työehdoista sovitaan
yleissitovasti ja sopimuksia sovelletaan
paikallisesti.
musjärjestelmä uudelleen. Hallituksen
kanssa on sovittu, että lakia muutetaan, Visentini kertoo.
Kreikassa vastaava on hänen mukaansa mahdollista, mutta Portugalissa ja Kyproksella tilanne on hankalampi. Vahvinta neuvottelukulttuuri
on Pohjoismaissa, Itävallassa, Italiassa,
Belgiassa ja Hollannissa.
– Näissä maissa neuvotellaan tietyn
alan työehdoista kansallisella tasolla.
Tällä hetkellä yleissitovia työehtosopimuksia on kaikkiaan noin 800
kappaletta.
Seuraava askel on saada yleissitovat
työehtosopimukset myös Itä-Euroopan maihin. Niissä ei ole ollut toisen
maailmansodan jälkeen työntekijä- ja
työnantajaliittojen sopimia yleissitovia
työehtosopimuksia.
”Euroopan
tulevaisuus
on laadussa.”
Visentini kertoo, että apua haetaan
alkuun monikansallisista yrityksistä.
Esimerkiksi Volkswagenin kanssa neuvotellaan, että työturvallisuus saataisiin Saksassa, Puolassa ja Unkarissa
samalle tasolle.
– Kun puolalaiset ja unkarilaiset
saavat neuvottelukokemusta, he oppivat neuvottelemaan myös palkoista ja
muista työehdoista.
SAKSASTA TULI PAINAJAINEN
VELKAKRIISI SEKOITTI PAKAN
Sopimuskulttuurissa otettiin iso takapakki, kun euroalueen kriisimailta
vaadittiin työelämäjoustoja osana velkajärjestelyjä. Irlannissa, Portugalissa,
Espanjassa, Kreikassa ja Kyproksella kollektiivinen sopiminen kiellettiin lailla.
– Irlannissa tehtiin viime kesänä
päätös purkaa tämä laki. Espanjassa on
päätetty rakentaa kollektiivinen sopi-
Saksassa yleissitovia työehtosopimuksia tehdään Visentinin mukaan lähinnä
julkiselle sektorille. Kaikki isot yritykset
tekevät yrityskohtaisia sopimuksia.
– Peräti 55 prosenttia yrityksistä on
eronnut työnantajajärjestöistä. Siksi
sopimusten taso on matala ja palkkaerot ovat kasvaneet. Työntekijä ansaitsee Volkswagenilla 33–40 euroa tunnissa, siivousalalla 3–4 euroa tunnissa.
Nyt nämä siivousyritykset tarjoavat
palvelujaan naapurimaihin ja dumppaavat palkkoja niissä. Visentinin mielestä peli pitää saada poikki.
– Saksa on järjestänyt meille
painajaisen.
Neuvottelureformin lisäksi Saksasta
haetaan mallia alipalkkoihin. Kurzarbeitin myötä työttömät on pakotettu
alimmillaan euron tuntipalkoille.
– Saksassa 7,5 miljoonaa ihmistä tekee täysipäiväistä työtä eli 35–40 tuntia viikossa vain 420 euron kuukausipalkalla. Heille ei kerry minkäänlaista
eläkettä vanhuuden turvaksi.
Visentini huomauttaa, että Saksan
työllisyysluvut näyttävät hyvältä juuri
tämän työmarkkinareformin takia.
Palkka ei kuitenkaan riitä toimeentuloon, vaan sitä täydennetään 600 euron sosiaalituella.
– Työmarkkinat eivät ole tasapainossa, ja julkinen velka kasvaa, kun
7,5 miljoonalle maksetaan joka kuukausi 600 euroa.
On Saksassa hyvääkin. Visentini
huomauttaa, että siellä oivallettiin jo
seitsemän vuotta sitten, että vanhaa
teollisuutta ja tuotantolaitoksia pitää
uusia vastaamaan kestävän kehityksen
vaatimuksia.
LEIKKAUKSET VIEVÄT HUKKATEILLE
– Jos ajatellaan, että ainoa tie päästä ylös
talouskriisistä on leikata työvoimakuluja ja lisätä vientiä, ollaan hukkateillä.
Suomen vaihtoehto vaikuttaa juuri tältä,
Visentini suostuu kommentoimaan.
Hän muistuttaa, että nykymaailmassa jokainen maa vie ja tuo tavaraa.
Mikäli Eurooppa haluaa kilpailla palkoilla, se häviää.
– Vaikka leikkaisimme palkkoja viidenneksen, olemme silti neljä kertaa
kalliimpia työntekijöitä kuin kiinalaiset ja eteläkorealaiset.
Kasvuun tarvitaan hänen mukaansa
investointeja, ideoita ja strategiaa.
Euroopan ainoa menestymisen mahdollisuus on korkea laatu.
– Tärkeintä on investoida laatuun,
innovaatioihin, uusiin tuotteisiin ja
vientiponnisteluihin. Jos tuote on parempi kuin muilla, se myy.
25
Kokko haluaa lujittaa
teollisuusliittojen
yhteistyötä
TEKSTI: Kari Klemm KUVA: Jari Rauhamäki
Työnantajien
pitkäaikainen haave
on tuoda Ruotsista
Suomeen niin sanottu
teollisuussopimus, joka
tarkoittaa, että kunkin
työmarkkinakierroksen
palkankorotuskaton
asettavat avoimen
sektorin vientialojen liitot.
Muu työmarkkinakenttä
ei omissa sopimuksissaan
ylitä tätä kattoa.
26
J
os tällainen järjestelmä Suomeen tulee, Teollisuuden
palkansaajat (TP) on toivon
mukaan merkittävässä
asemassa mallin rakentamisessa, arvelee TP:n pääsihteerinä vuodenvaihteessa aloittanut
Ismo Kokko.
Hiljaa hyvä tulee. Näin kai voisi
kuvailla Teollisuuden palkansaajien yli
kaksi vuosikymmentä kestänyttä kasvua ja kehitystä.
TP perustettiin vuonna 1993 ja
toimi pitkään pelkkänä yhteistoimintaorganisaationa – joidenkin mukaan
keskustelukerhona.
Nyt TP on ollut rekisteröity yhdistys kolmen vuoden ajan. Yhdistyksessä on 18 jäsenliittoa kaikista kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä
ja niillä on yhteensä noin 750 000
jäsentä. Lukujen valossa TP voisi siis
olla kohtalaisen kokoinen työmarkkinaosapuoli.
Insinööriliiton neuvottelujohtajana
vuoden vaihteeseen asti työskennellyt Ismo Kokko valittiin TP:n pääsihteeriksi marraskuussa. Kun ihminen
aloittaa uudessa tehtävässä, häneltä on
tapana kysyä, mitä aiot muuttaa.
– Toki minulla on erinäisiä ajatuksia TP:n toiminnan kehittämisestä,
mutta kysymys pitää esittää meidän
jäsenliitoillemme: mitä ne haluavat
TP:ltä, mitkä ovat ay-toiminnan ja
suomalaisen teollisuuden haasteita ja
miten TP voi niihin vastata, Kokko
kuittaa kysymyksen, mihin suuntaan
hän haluaa yhdistyksen toimintaa
viedä.
Pääsihteerin viestikapula
TP:ssä siirtyi vuoden
vaihteessa Markku Laineelta
(oik.) Ismo Kokolle.
KYSYMÄLLÄ ASIAT SELVIÄVÄT
Kokon mukaan TP:n omassa roolissa ja
tavoitteiden asettelussa on edelleen tarkentamisen varaa.
– Aion alkuvuonna kiertää läpi
kaikki 18 jäsenliittoa ja selvittää niiden
ajatukset tulevaisuuden suhteen. Viestini liitoille on: tulkaa keskustelemaan,
valitkaa itse joukon kokoonpano. Itse
uskon, että tämä on pirun hieno tilaisuus tehdä asioita ja kehittyä. Jatkossa
on mahdollisuus saada paljon hyvää
aikaiseksi.
Uusi pääsihteeri sanoo olevansa
valmis rakentamaan yhdessä liittojen
kanssa TP:lle uudenlaista tehtävää ja
mandaattia.
– Pitää muistaa, että joukossa on
vahvoja liittoja ja niillä vahva asema
työmarkkinakentässä. Mutta ay-liikkeen luonteeseen kuuluu erilaisissa
tilanteissa miettiä ja puntaroida eri
vaihtoehtojen plussia ja miinuksia.
– Teollisuuden palkansaajat on
yhteistyöelin. On aika pohtia, saako
jäsenliitto enemmän aikaan jakamalla jonkin verran omaa vaikutusvaltaansa ja asemaansa yhteisesti
muiden kanssa. Kuinka pitkälle tässä
mennään, määrittelee samalla TP:n
mandaatin toimia. Tämä rajanveto on
jäsenliittojen käsissä. Tästä syntyy samalla rajat omalle toiminnalleni.
voivani uutena pääsihteerinä liitoilla
testata ja päästä tätä kautta yhteiseen
tekemiseen.
Kokon mielestä TP:n on osallistuttava nykyistä vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ja nimenomaan siitä näkökulmasta, että Suomi
tarvitsee teollisuutta – myös valmistavaa sellaista.
– Minua vaivaa erityisesti se, että
kun puhutaan teollisuudesta, puheen
sävy ei ole kovinkaan myönteinen –
eikä varsinkaan valoisa ja tulevaisuuteen luottavaisesti katsova.
Kokon mukaan keskustelu sisältää
joukon palkansaajia syyllistäviä hokemia. Suomalainen teollisuuden työntekijä – olipa hän missä asemassa ja miten koulutettu tahansa – niin kallishan
hän on. Toimintaympäristön väitetään
olevan huono ja syy tästä vieritetään
palkansaajien niskaan.
– Eli juuri meidän pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ruveta joustamaan ja tehdä vaikka mitä temppuja,
Kokko luettelee.
Tämän asian – pessimismin ainaisen maalailun – Ismo Kokko haluaa
lopettaa.
– Tässä keskustelussa TP:llä voi
olla – tai paremminkin – pitää olla iso
rooli, hän korostaa.
SOPIMINEN MUUTTUU
AIHIOSTA YHTEISEEN TEKEMISEEN
Kokko painottaa pääsihteerin olevan
TP:ssä enemmän palkkarenki kuin itsevaltias johtaja, mutta Insinööriliiton
neuvottelujohtajana ja TP:n hallituksen
varajäsenenä hän on toki pohtinut TP:n
roolia suomalaisessa työmarkkinakentässä.
– Pohdintoja voi kutsua vaikka yhteisen mission aihioiksi, joita toivon
Toinen Kokon mission aihioista liittyy
jutun alussa jo mainittuun uuteen työmarkkinajärjestelmään, joka Suomen
mallin -nimelläkin kulkee. Kokon mukaan Suomessa näyttää olevan suuntaus
kohti mallia, jossa kunkin sopimuskierroksen palkkaraamin asettavat avoimen
sektorin liitot.
– Tämä osittain Ruotsista kopioitu malli on työnantajien pitkäaikai-
”Puhe
teollisuudesta
on liian kielteistä.”
nen haave ja syksyllä esitys siitä nousi
myös työmarkkinapöytiin. No, tulipa
esitys mistä suunnasta tahansa, niin
kyllä näyttää siltä, että ennemmin tai
myöhemmin se tulee, Kokko arvelee.
Hänen mukaansa olisi luontevaa,
että TP:llä olisi esittää oma vaihtoehtonsa sille, miten tätä asiaa viedään
eteenpäin.
– Nythän emme tiedä, syntyykö
tähän maahan laaja työmarkkinasopimus. Vaikeaa on ollut ja kyllä siihen
pitää varautua, että syksyllä käydään
liittokierros. Siihen mennessä on aika
haastavaa rakentaa uutta Suomen mallia, mutta olisi hyvä aloittaa aktiiviset
keskustelut asian tiimoilta, jotta ei olla
ihan nollapisteessä sitten, kun asia on
edessä.
YHTEISTYÖTÄ JA LUOTTAMUSTA
Uutena pääsihteerinä Kokko aikoo
ryhtyä lujittamaan TP:n keskinäistä yhtenäisyyttä. 18 jäsenliiton yhteistyön paraneminen edellyttää hyvää ja jatkuvaa
luottamusta toinen toisiinsa.
– Kyse on oikeastaan siitä, että kun
itse haluan oppia tuntemaan jäsenliitot
paremmin, niin myös niiden keskinäisen tuntemuksen, luottamuksen ja
yhteistyökuvioiden toivon kasvavan,
Kokko sanoo.
Onko tämän polun päässä mahdollisesti yksi suuri liitto?
– Sitä on vähän ennenaikaista miettiä, enkä sellaista palkollisena edes
uskalla lähteä maalailemaan. Noin
pitkälle menevien yhteistyökuvioiden miettiminen kuuluu liitoille, ei
minulle.
– Mutta selvää on, että nykyistä
tiiviimpi yhteistyö on seuraava askel,
joka TP:n pitää ottaa, sanoo pääsihteeri Ismo Kokko.
27
Yhteistoiminnalla
irtisanomisia vastaan
TEKSTI: Mika Peltonen /UP KUVA Roni Rekomaa /Lehtikuva
Paikallista sopimista selvittänyt Harri Hietala uskoo,
että hyvin hoidettu yhteistoiminta työpaikoilla
vaikuttaa myönteisesti talouteen.
Y
hteistoiminta-asiamies
Harri Hietalan mielestä
yhteistoimintamenettelyn ydin on ihan
muualla kuin työntekijöiden vähentämisessä.
– Se on niissä arkipäivän asioissa,
joita työnantajan ja työntekijöiden
pitäisi tarkastella yhdessä työpaikalla,
jotta toimintaa kehitettäisiin ja vältettäisiin väen vähentämistilanteet.
Hietala on yrittänyt pääministeri
Juha Sipilän pyynnöstä helpottaa paikallista sopimista.
– Toimeksiantoni oli kaksipuoleinen. Siinä puhutaan sekä paikallisen
sopimisen lisäämisestä että työntekijöiden aseman vahvistamisesta yrityksen päätöksenteossa.
Hietala tietää, että jo pelkkä ytlyhenteen kuuleminen säikäyttää palkansaajat luulemaan edessä olevan irtisanomisia. Hänen mielestään yt-laki
ei ole potkulaki.
– Yhteistoimintaa tarvitaan työpaikan arkipäivän asioissa, jotta toimintaa
kehitettäisiin ja irtisanomistilanteilta
vältyttäisiin.
YT-LAKI NYRJÄHTI JO KAUAN SITTEN
Hietalan mukaan yhteistoimintalaista
tuli potkulaki jo 1980-luvun lopulla,
kun siihen upotettiin tiukat säädökset
irtisanomistilanteisiin.
28
– Jotta yt-laki olisi sitä, mitä sen pitäisi olla, vähentämistilanteita koskevat
säädökset pitäisi siirtää lainsäädännössä jonnekin muualle.
Toimivaan yhteistoimintaan työpaikoilla tarvitaan Hietalan mielestä paikallista sopimista.
– Työpaikoilla on paras ymmärrys
siitä, mitä ja miten pitäisi tehdä. Haasteena on, onko puolin ja toisin valmiutta pohtia ja sopia toimenpiteistä,
joita tarvittavat muutokset edellyttävät.
Ihan kaikkea Hietala ei kaataisi paikallisesti sovittavaksi.
– Minä ajattelen sillä tavalla, että
valtakunnalliset sopimukset olisivat
jatkossakin perustaso. Työpaikoilla
voitaisiin sitten katsoa läpi, ovatko asiat
sellaisenaan hyvässä asennossa vai
kaipaisivatko ne osapuolien mielestä
toisin sopimista.
via normeja, pitäisi työpaikalla voida
sopia menettelytavoista, joita kyseisessä tilanteessa noudatetaan.
Tarvitaanko Suomessa yt-laki?
– Ennen kaikkea tarvitaan yhteistoimintaa, jota on vaikea luoda lailla.
Se vaatii tiettyä henkeä työpaikoilla.
Riittäisi, että laki olisi suuntaa antava,
Hietala sanoo.
– Jos laki alkaa sanoa millintarkasti,
miten sitä pannaan toimeen, yhteistoiminta karisee.
Fiksusti noudatettu yhteistoimintalaki voisi Hietalan mielestä auttaa
myös hallituksen kilpailukykyloikan
saavuttamisessa.
– Talous koostuu yrityksistä, joissa
työntekijöiden ja työnantajien pitäisi
toimia yhdessä. Jos yhteistoiminta sujuu hyvin, se vaikuttaa myönteisesti
talouteen. Jos se sujuu huonosti, vaikutukset ovat päinvastaiset.
MENETTELYTAPA LAKIA TÄRKEÄMPI
Hietala vakuutti jo syyskuussa kirjaavansa paikallisen sopimisen ohjelmaansa muutosesityksiä yhteistoimintaan.
– Esitin esimerkiksi, että henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa
koskevat säännökset siirrettäisiin yhteistoimintalakiin.
Hietala esittää muutoksia myös tapaan lukea yhteistoimintalakia.
– Sen sijaan, että luetaan laissa ole-
TIETYSTI KAIKKI ARVOSTELIVAT
Hietalan esitystä paikallisen sopimisen
edistämiseksi ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi arvostelivat kaikki etujärjestöt tuoreeltaan.
Tämä ei Hietalaa yllättänyt.
– Minusta se oli melko luonnollista,
koska palkansaajajärjestöillä, työnantajajärjestöillä ja yrittäjäjärjestöillä
on kaikilla erilaiset painotukset siitä,
kuinka noita asioita tulisi kehittää.
Selvitysmies Harri Hietala luovutti ehdotuksensa työpaikkojen paikallisen sopimisen kehittämisestä oikeus- ja työministerille syksyllä.
i ei?
a
v
e
e
Järk
OIKEUTTA
TEKSTI: Paavo Honkanen, työsuhdeneuvoja PIIRROS: Markku Haapaniemi
Vuorotteluvapaan ehdot
muuttuivat jälleen
Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja
työnantajan välistä sopimukseen perustuvaa
määräaikaista työtehtävistä ja palkanmaksusta
vapauttamista. Työnantajan on myös palkattava
vuorotteluvapaalle jäävän sijaiseksi työtön työnhakija.
V
uorotteluvapaalakia on
viimeisen neljän vuoden
aikana muutettu useaan
otteeseen. Muutokset
ovat pääosin kiristäneet vuorotteluvapaan
myöntämisedellytyksiä. Kuluvan
vuoden alussa voimaan tullut muutos
ei ollut poikkeus tähän linjaan.
Vuoden alusta lukien vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää 20 vuoden työhistoriaa aiemman 16 vuoden
työhistorian sijaan. Vuorotteluvapaan
enimmäiskestoa sen sijaan lyhennettiin aiemmasta 360 päivästä 180 päivään, ja mahdollisuus pitää vuorotteluvapaa useassa osassa poistettiin.
Työhistoriaedellytyksen pidentämisen ja vuorotteluvapaan keston rajoittamisen lisäksi vuorotteluvapaalla
maksettavan vuorottelukorvauksen
määrää pienennettiin osin. Pitkän työuran perusteella maksettava vuorottelukorvauksen korotusosa poistettiin,
joten jatkossa vuorottelukorvauksen
määrä on kaikille 70 prosenttia siitä
työttömyyspäivärahasta, jota saisi työttömäksi jäädessään.
Tehdyt tiukennukset eivät vaikuta
ennen 1.1.2016 alkaneisiin vuorotteluvapaisiin, eivätkä vuorotteluvapaisiin, joista on tehty sopimus jo vuoden
30
2015 aikana ja jotka alkavat viimeistään maaliskuun 2016 lopussa. Näihin
vapaisiin sovelletaan vanhoja ehtoja.
TAUSTALLA TOIVE SÄÄSTÖISTÄ
Muutosten taustalla ovat hallituksen
säästötavoitteet. Vuonna 2014 valtio
rahoitti 42,5 prosenttia vuorottelukorvauksista, mikä osaltaan selittää
valtiovallan intoa rukata vapaan ehtoja
tiukemmiksi.
Hallituksen esityksessä laiksi
vuorotteluvapaalain muuttamisesta
tehdyillä muutoksilla tavoitellaan 50
miljoonan euron vuosittaista säästöä.
Tästä 24 miljoonaa euroa lasketaan
tulevan vapaan enimmäiskeston puolittamisella, vajaa 17 miljoonaa vuorottelukorvauksen korotusosan poistamisella ja noin 10 miljoonaa euroa
työhistoriaedellytyksen korottamisella.
Vuorotteluvapaajärjestelmä otettiin
kokeiluluonteisesti käyttöön vuonna
1996 ja pysyväksi järjestelmä säädettiin vuoden 2010 alusta eteenpäin.
Vuorotteluvapaajärjestelmää on muutettu olennaisesti sen olemassaoloaikana.
Alkujaan työhistoriaedellytys oli 12
kuukautta nykyisen 20 vuoden sijaan.
Vuoden 2014 lakiuudistuksen myötä
vuorottelusijaisen valintakriteereitä
tiukennettiin tarkoituksena ohjata
vuorottelusijaispaikat vaikeammin
työllistyville aiempien ’yhden päivän
työttömien’ sijaan. Vuorottelukorvauksen suuruus on sen sijaan ollut pitkälti
samalla tasolla koko ajan.
TAVOITTEENA PIDEMPI TYÖURA
Vuorotteluvapaajärjestelmän tarkoitus
on kahtalainen; toisaalta auttaa vuorottelijoiden työssäjaksamista sekä vähentää sairauspäiviä ja siten pidentää
työuria loppupäästä, toisaalta parantaa vuorottelusijaisten työllistymisedellytyksiä.
Työ- ja elinkeinoministeriön Vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutukset -julkaisun mukaan silloinen
vuorotteluvapaajärjestelmä ei ollut
lisännyt vapaalla olleiden myöhempää
työllisyyttä. Merkittävää vaikutusta ei
ollut varhaiseläkkeelle jäämiseen eikä
sairauspoissaoloihin. Tässä valossa
vuorotteluvapaan käytön supistamiselle vapaan ehtoja kiristämällä on
vahvahkoja perusteita.
Julkaisun mukaan vuorotteluvapaan sijaisille vuorotteluvapaajärjestelmästä sen sijaan näytti olevan
hyötyä. Sijaisten työttömyysaste laski
ja työllisyysaste kasvoi sijaisuuden jälkeen, joten he olivat verrokkiryhmää
harvemmin työvoiman ulkopuolella ja
jäivät harvemmin eläkkeelle. Näin ollen he myös nauttivat verrokkiryhmää
vähemmän sosiaalietuuksia.
Sijaisten työllisyysaste oli noin 10
prosenttia verrokkiryhmää suurempi
vielä vuosia vuorotteluvapaasijaisuuden päättymisen jälkeen. Potentiaalisten vuorottelusijaisten näkökulmasta
vuorotteluvapaajärjestelmän käytön
supistamisella näyttää olevan kielteinen vaikutus.
TIUKENTUNUT MÄÄRÄYS SIJAISESTA
Julkaisu on laadittu ennen kuin säädettiin, että vuorottelusijaiseksi voidaan palkata vain vähintään kolme
kuukautta työttömänä ollut, vastavalmistunut tai alle 25- tai yli 55-vuotias.
Ei olekaan selvää, että julkaisun tulokset olisivat nykyjärjestelmän aikana
oleellisesti samoja, sillä julkaisun laatimisen jälkeen vuorottelusijaiseksi on
pitänyt palkata aiempaa heikommassa
työmarkkina-asemassa oleva henkilö.
On toivottavaa, että vuorotteluvapaajärjestelmän tiukennuksista
saatavia säästöjä ohjattaisiin heikommin työllistyvien tukemiseen. Muussa
tapauksessa näyttää siltä, että säästöjen
maksumiehinä ja -naisina ovat potentiaaliset vuorottelusijaiset.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu
”Vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutukset” (Työ ja yrittäjyys 35/2009)
31
TUTKITTUA
TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies
Palkkojen taustalla
lukuisia perusteita
Insinöörien palkkakehitys on viime vuodet
ollut hidasta, ja nyt palkkakehitys on jäänyt
yleiskorotuksen varaan. Vastavalmistuneiden
ansioissa on sen sijaan tapahtunut käänne
parempaan.
K
okopäivätöissä olevien insinöörien mediaanipalkka
oli tuoreen Työmarkkinatutkimuksen mukaan
tasan 3 900 euroa, sama
kuin vuotta aiemmin.
Tutkimuksen aineistosta tehtiin myös
rakennekorjattuja tarkasteluita.
Insinöörien rakennekorjattu ansiokehitys nousi aavistuksen, 0,5 prosenttia edellisestä vuodesta, koska viime
vuosina organisaatioista on vähennetty kovapalkkaisempaa, kokenutta
työvoimaa ja suuria ikäluokkia on jäänyt eläkkeelle.
Vastavalmistuneiden kokopäivätöissä olevien insinöörien keskipalkat
nousivat enemmän kuin koko ammattikunnan. Lokakuussa 2015 vastavalmistuneiden mediaanipalkka oli 2 676
euroa kuussa ja se nousi 2,9 prosenttia
edellisestä vuodesta.
Vaikka palkkakehitys oli myönteistä, vastavalmistuneilla oli vaikeuksia löytää töitä. Viime vuonna
valmistuneista insinööreistä viidennes
oli kyselyaikaan vailla töitä, kun vastaavasti koko ammattikunnasta työttömänä oli noin kuusi prosenttia.
PALKKATASOLLA MONTA SELITTÄJÄÄ
Palkkaan vaikuttavat useat eri tekijät, mutta tehtävän vaativuuden vaikutus on niistä merkittävin. Tehtävän vaativuus tarkoittaa esimerkiksi
32
sitä, millaista osaamista tehtävässä
tarvitaan, kuinka laaja ja vastuullinen tehtävä on, millaista päätöksentekoa tehtävä edellyttää ja myös sitä,
kuinka vaativassa ympäristössä työskennellään.
Työntekijän henkilökohtaiset osaamistekijät, kuten pätevyys, tehtävästä
suoriutuminen ja tuloksenteko vaikuttavat palkkatasoon myös. Työkokemusvuodet nostavat palkkaa tehtävien ja osaamisen kehittymisen myötä
varsinkin työuran alkupuolella, mutta
uran loppupuolella palkkakehitys on
usein hidasta.
Palkkatasoa selittäviä tekijöitä
tutkittiin Työmarkkinatutkimuksen
aineistosta aiempien vuosien tapaan
regressiomenetelmällä muodostetun
tilastollisen mallin avulla. Mallissa
selvitettiin, minkä verran eri tekijät,
kuten työsuhteen laatu, työnantajan
sektori, henkilöstömäärä, asemataso,
työtehtävät, tulospalkkauksen piirissä
oleminen, projektipäällikkönä toimiminen tai työssäkäyntipaikkakunta selittävät insinöörien palkkaeroja.
Mallin mukaiset palkkaerot eivät
toteudu kenenkään kohdalla sellaisenaan eikä niitä voi laskea yhteen.
Esitettyjä lukuja voi kuitenkin käyttää
omien palkkapohdintojen tukena.
Insinööriliiton jäsensivuilla oleva
Palkkanosturi perustuu vastaavaan
regressiomalliin.
ASEMATASON VAIKUTUS ON SUURI
Työmarkkinatutkimuksen aineistosta muodostettu palkkamalli
osoitti, että asemataso on palkkatasoon eniten vaikuttava tekijä. Asemataso kertookin tehtävän vaativuudesta ja tarvittavasta osaamisesta.
Verrattuna asiantuntijatehtävissä
työskenteleviin, johtotehtävissä työskentelevien palkkataso oli muodostetussa palkkamallissa keskimäärin 42
prosenttia asiantuntijoita korkeampi.
Ylemmän keskijohdon ja asiantuntijoiden palkkaero oli keskimäärin 20
prosenttia ja alemman keskijohdon ja
asiantuntijoiden palkkaero noin kahdeksan prosenttia.
Toimihenkilötehtävissä työskentelevien palkka jäi asiantuntijatuntijatehtävissä työskentelevien palkasta
keskimäärin noin 17 prosenttia
jälkeen.
Pääkaupunkiseudulla palkkataso on
keskimäärin jonkin verran korkeampi
kuin alueen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Palkkaero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä oli 6–12
prosenttia. Matalin palkkataso insinööreillä oli Itä- ja Pohjois-Suomessa
sekä Vaasan alueella, joissa palkkaero
pääkaupunkiseutuun verrattuna oli
noin 12 prosenttia. Kaakkois-Suomen
ja Oulun erot pääkaupunkiseutuun
verrattuna taas olivat mallin pienimmät, noin kuusi prosenttia.
Mediaani- ja keskiarvopalkat kaikilla ja vastavalmistuneilla insinööreillä vuosina 2009–2015
€/kk
4000
Keskiarvo, kaikki insinöörit
3500
Mediaani, kaikki insinöörit
Keskiarvo, vastavalmistuneet
3000
Mediaani, vastavalmistuneet
2500
2000
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Lähde: Insinöörien Työmarkkinatutkimus 2015
PIENYRITYKSISSÄ MATALAMPI TASO
Palkkataso kasvaa myös yrityskoon
myötä. Pienissä 1–9 henkilöä työllistävissä yrityksissä palkkataso oli matalin ja parhaisiin palkkoihin päästiin kaikkein isoimmissa yrityksissä.
Yli 3 000 henkilöä työllistävissä
yrityksissä työskenteleminen nosti
palkkaennustetta kahdeksalla prosentilla verrattuna kaikkein pienimmissä yrityksissä työskenteleviin.
Palkkamalli osoitti palkoissa olevan
eroja myös työnantajasektorien välillä.
Julkisella sektorilla insinöörien palkkataso oli keskimäärin alhaisin. Korkein palkkaennusteen oli vientiteollisuudessa, tietotekniikan palvelualalla
tai kaupan alalla, joilla palkkataso oli
muodostetussa palkkamallissa keskimäärin noin kymmenen prosenttia
julkista sektoria korkeampi.
Suunnittelualan palkat olivat noin
viisi prosenttia julkista sektoria korkeammat. Viime vuosina suunnitteluala on saanut palkkatasossa muita
yksityisiä sektoreita kiinni.
Toimiminen projektipäällikkönä
nosti palkkaennustetta noin neljällä
prosentilla. Myös tulospalkkauksen
piirissä oleminen vaikutti palkkaan
myönteisesti. Tulospalkkauksen piirissä olevien palkkataso oli palkkamallissa keskimäärin noin viisi prosenttia
korkeampi kuin niillä, jotka eivät tulospalkkauksen piiriin kuuluneet.
Mediaanipalkka (euroa/kk) eri asematasoilla
työskentelevillä insinööreillä
€/kk
7000
6574
6005
6000
4985
5000
4200
4000
3697
3000
2582
2000
1000
Ylin johto
Johto
Ylempi
keskijohto
Alempi
keskijohto
Asiantuntijat
Toimihenkilöt
Lähde: Insinöörien Työmarkkinatutkimus 2015
Palkkatilastot ja -nosturi neuvottelun avuksi
Insinööriliiton jäsenten käytössä on jäsensivuilla Palkkanosturi, jonka avulla voi tarkastella
nykyistä palkkatasoa. Palkkanosturia voi käyttää apuna, kun on hakemassa uuteen tehtävään ja haluaa määrittää palkkatoiveen. Palkkanosturin palkat on nyt päivitetty tuoreilla
lokakuun 2015 Työmarkkinatutkimuksen tiedoilla.
Insinööriliiton palkkatilastojulkaisu on jaettu postitse jäsenten koteihin, ja se on saatavilla myös Insinööriliiton jäsensivuilla. Henkilökohtaista palkkaneuvontaa saa ottamalla
yhteyttä Insinööriliiton asiakaspalveluun.
Keväällä järjestetään palkkakeskusteluiden käymiseen ja palkkatoiveen tason määrittelyyn liittyviä koulutustilaisuuksia.
Lisätietoja: www.ilry.fi/koulutukset.
33
OPISKELIJAT
TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Santeri Toivanen
Kupla sähköautoksi
Porissa ryhmä opiskelijoita
työskenteli viime kevään
ja kesän vanhan kuplan
kimpussa.
P
rojektiopinnot ovat tärkeä
osa insinööriopintoja.
Niiden avulla opiskelijat
oppivat muun muassa taitoja projektien järjestämisestä, aikatauluttamisesta
ja asiakkaan kanssa toimimisesta
Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa ryhmä opiskelijoita
muutti polttomoottorilla toimivan
auton sähköautoksi. Projekti tuli tilaustyönä asiakkaalta ja tehtävänä oli
suunnitella ja toteuttaa vuoden 1962
Volkswagen ”Kuplan” muuttaminen
sähköautoksi.
Projektiin osallistui yhteensä kymmenkunta henkilöä, mutta suurin osa
tästä tehtiin viiden opiskelijan voimin.
Ryhm
Ry
hmäs
hm
ässsä
sä ooli
l n
li
iiin ssä
äähk
hköt
hk
ötek
ekkni
n ikkan
n
Ryhmässä
niin
sähkötekniikan
kuin
ku
in kkonetekniikan
on
o
nettekkni
n ikkan o
pisk
pi
sskkeellijjo
oiitaa jjaa
opiskelijoita
va
ast
s aa
a va
vana
n o
na
peetttaj
p
ajan
an
ana
na tto
o
oim
i i SA
im
SSAMK:n
AMK
MK:n
MK
n
vastaavana
opettajana
toimi
tekn
te
teknologia-osaamisalueen
k ol
kn
olog
ogia
og
ia-o
ia
-o
osaaam
a issal
alue
ueen
ue
en jjohtaja.
en
oh
o
hta
t jaa.
P
Pr
Projektipäällikkönä
ojek
oj
ekti
ek
tiipä
pääl
ä liikk
äl
kkön
kön
nä toimi
toim
to
im
mi kolmankko
olm
manan
nnen
ne
n vu
vuoden
uod
oden
en ssähkötekniikan
ähkö
äh
kö
köte
öte
tekkn
niiika
kan
n opiskelija
op
o
pis
i ke
keli
lliijaa
Miik
Mi
Miika
ikaa Vehmasto.
ik
Vehm
Ve
hmas
hm
assto
to..
YLIMÄÄRÄISET
YLIM
YL
IM
IMÄÄ
MÄÄ
ÄÄRÄ
RÄIS
RÄ
ISET
IS
SET
ET P
POIS
OIIS
O
– Al
A
Aluksi
luk
ukksi
s autosta
aut
utos
osta
os
ta p
purettiin
u et
ur
e ti
tiin p
pois
o s ka
oi
kkaikki
aik
ikkki
ylimääräinen.
ylim
yl
im
määärä
räin
inen
in
en
n. Tä
T
Tämän
män
mä
n jä
jälk
jälkeen
l eeen aal
lk
alkoi
lko
k i
suunnittelu
suun
su
unni
un
nitt
nitt
ni
ttel
ellu sekä
seekää o
osien
siien h
hankinta,
anki
an
kint
ki
nta,
a
a,
Vehmasto
Vehm
Ve
hm
mas
asto
to kkertoo
erto
er
too
to
o pr
p
projektin
ojek
oj
ekti
ek
tin
ti
n
kulusta.
kulu
ku
lust
lu
stta.
Osien saavuttua alkoi auton varsinainen rakentaminen. Auton rakennus
tehtiin koulun tiloissa viime vuoden
kevään ja kesän aikana. Kuplaan laitettiin 144V DC-moottori ja 12 kappaletta 12V akkuja.
– Työtä oli suhteellisen paljon, sillä
lähes kaikki asiat piti miettiä alusta
asti itse, Vehmasto sanoo.
Ilman ongelmia projekti ei mennyt,
vanhan auton rakenne tuotti päänvaivaa projektiryhmälle.
– Haasteena oli täyttää tieliikennelain asettamat määräykset. Ongelmat
liittyivät rakenteellisiin vaatimuksiin
ja uuden tekniikan käyttöön vanhassa
autossa, Vehmasto selventää.
Projektiryhmä sai ratkaistua ongelmat auton kanssa ja kupla muutettiin
täyssähköautoksi suunnitellussa ajassa.
– Auto on rekisteröity ja otettu tieliikennekäyttöön, mutta luovutusta
omistajalle ei ole vielä tehty, Vehmasto
sanoo.
T
Tä
Tällä
äll
llä hetkellä
ll
hetkkel
hetk
he
ellä auto
autto on
o nähtävissä
näh
ähtäävi
viss
ssä
SSatakunnan
Sa
Sata
ata
taku
kunn
ku
nnan
an
n aammattikorkeakoulun
mm
m
mat
atti
tiko
ti
kork
ko
rkea
rk
eaako
eako
k ul
u un
n ttiilloissa
lo
isssaa P
Porissa.
orrissa
issssaa.
a.
– Au
Auto
to ttulee
to
u ee
ul
ee todennäköisesti
tod
oden
ennä
en
näkö
nä
köis
kö
isseessti ttoiises
oi-oi
mi
mimaan
ima
m an
no
omistajalla
misttaj
mi
ajallla niin
ajal
niiin sanottuna
san
sa
no
ott
ttun
ttun
na
kesä
ke
kesäautona,
s au
sä
autto
tona,
tona
na,
na
V
Ve
Vehmasto
ehm
hmaassto
hm
to
arve
ar
arvelee.
veelee.
vele
leee.
e
Kupla toimii nyt 144V DC-moottorilla.
RATKAISUKYVYN HARJOITTELUA
Projektipäällikkönä toimiminen oli
Vehmaston mieleen. Vastuullinen tehtävä opetti paljon ja mielenkiinto pysyi
yllä loppuun asti. Projektien kulku ja
suunnittelu tuli tutuksi ja oppimia taitoja pääsee hyödyntämään myöhemmin työelämässä.
– Siinä oppi monenlaisia taitoja liittyen
ty
yen
n projektien
proje
ro
oje
jekt
ktie
kt
i n ai
ie
aaikataulutukseen
ika
kata
ka
taul
ulut
ul
u uk
ut
ukse
s en
se
en ja
ja
hallintoon,
h
ha
lllinto
in
nto
t on
n, Vehmasto
Vehm
Ve
ehm
hmas
asto
as
to summaa.
sum
umma
maaa.
m
a
Hän
H
Hä
n ke
kkertoo
ert
rtoo
rt
oo
oppineensa
pp
pin
inee
eens
ee
nsaa pa
ns
p
paljon
ljjon tiitii
imityöskentelystä,
mi
m
ityös
tyyös
öske
k nttel
elys
ystä
ys
t , pr
tä
proj
projektityöntekijöiojek
oj
e ti
ek
tity
työn
ty
önte
ön
teki
te
kijö
ki
jöiijö
den
d
de
n ohjauksesta
ohja
oh
jaauk
ukse
s st
se
staa ja
j perehdytyksestä.
per
ereh
ehdy
eh
dyty
dy
tyks
ty
k eesstää.
ks
Myös
My
ös ongelmanratkaisukykyä
ong
ngel
e ma
el
manr
n attka
kais
issukkyykkyä p
pääsi
äääsi
ääsi
si
harjoittamaan
harj
ha
rjoi
rj
oitt
oi
t am
tt
maa
aan
n ha
h
haasteiden
a te
as
teid
i en
id
e eedessä.
dess
de
ssä.
ss
ä
ä.
Valmistumisen
Va
alm
l is
istu
tumi
tu
m se
mi
s n jjä
jälkeen
älkkee
een
n Vehmastolla
Vehm
Ve
hmas
hm
a to
as
toll
oll
llaa
o toiveena
on
toi
o ve
veen
en
na ty
ttyöllistyä
yöl
öllliist
styä
yä aalansa
lans
la
n a ty
ns
työnyön
ön-johto-,
joht
jo
ho
ht
o--, suunnittelusuun
su
u ni
nitt
ttttel
eluluu ttai
aii aasiantuntijasian
si
a tu
unt
ntija
ijaij
tehtäviin.
teht
te
h ävvii
ht
iin.
n
Miika Vehmaston vetämä projektiryhmä
teki vanhasta kuplasta toimivan sähköauton.
34
Muistoja opiskeluajoilta
Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL:n järjesti opiskelijoiden SM-kilpailut 1980-luvun alussa Oulussa.
Konetekniikan insinööri ja Lapin ammattikorkeakoulun opettaja Aslak Siimes Kemistä toimi silloisen Oulun teknillisen opiston Insinöörioppilaiden
hallituksessa liikuntavastaavana. Päävastuu kaukalopalloturnauksen järjestämisestä osui hänen
kohdalleen.
– Kädet olivat täynnä töitä turnauksen järjestämisessä, mutta olin vielä lisäksi hallituksemme
joukkueen varamaalivahti. Kävin pyörähtämässä
kentälläkin ainakin kerran, Siimes naurahtaa.
– Yhteishenki oli aivan omaa luokkaansa. Meitä
aloitti noin 30 insinööriopiskelijaa ja sama ryhmä
säilyi melkein kokonaisuudessaan valmistumiseen
saakka, Siimes muistelee.
– Jos joku näytti jäävän kelkasta, autoimme ja
kannustimme koko luokan voimin häntä.
Vuosikurssilaiset kävivät valmistumisen jälkeen
luokkaretkellä Espanjassa ja tapaamiset ovat jatkuneet. Siimes korostaa opiskeluajan tärkeyttä ja
ainutlaatuisuutta:
– Opiskeluaikoina saadut ystävät ovat korvaamattomia. Heistä rakentuu myös työelämässä tarvittava arvokas verkosto.
TEKSTI ja KUVA: Jenni Kokkonen
IOP Savon sydämessä
Insinööriopiskelijoiden suurin valtakunnallinen
tapahtuma, Insinööriopiskelijapäivät, järjestetään
keväällä jo kolmatta kertaa Kuopiossa. Tapahtuma
kerää vuosittain insinööriopiskelijoita ympäri Suomen juhlimaan ja kilpailemaan rastikierroksen
merkeissä.
IOP:n yhteydessä järjestettävän Tekniikka ja X:n
aiheeksi valikoitui tällä kertaa Tekniikka ja Turvallisuus.
Kuopion Insinööriopiskelijapäiviä juhlitaan
lauantaina 9. huhtikuuta.
IOL:n
ÄÄNI
Jarno Välinen
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Sidosryhmäyhteistyö
on kaikkien etu
O
nko meillä sidosryhmiä? Lausahdus voi kuulostaa tutulta monellekin paikallisyhdistystoimijalle. Sama kysymys saattaa herättää ajatuksia
myös ammattiyhdistystoimijassa.
Paikallisyhdistyksen tärkein sidosryhmä on paikallinen
alueyhdistys. Seuraavana ovat vasta opiskelijakunta sekä
muut opiskelijayhdistykset. Jäsenen ja aktiivin tie kulkee
paikallisyhdistyksestä alueyhdistykseen.
Monella paikkakunnalla alueyhdistys on tukemassa
opiskelijoiden toimintaa sekä jäsenhankintaa – tässä tilanteessahan alueyhdistys pelaa niin sanotusti omaan laariin.
Mitä näkyvämmin alueyhdistys on mukana paikallisyhdistyksen toiminnassa jo opiskeluaikana, sitä helpompi
nuoren on lähteä mukaan alueyhdistystoimintaan.
Muutamilla paikkakunnilla alueyhdistyksillä on nuorjäsentoimintaa. Toiminnan kautta on todennäköisesti helpoin tie siirtyä alueyhdistyksen puolelle, kun vanhat paikallisyhdistyskaverit opiskeluajoilta ottavat vastaan juuri
valmistuvan insinöörin.
Näin alueyhdistykset pystyvät myös kehittämään jäsenpitoaan, kun kerran tehty jäsenhankinta kantaa opiskeluajasta alueyhdistyksen riveihin.
Opiskelijat tekevät vuosittain merkittävää jäsenhankintaa, joten alueyhdistysten kannattaa hyödyntää opiskelijapuolen aktiiveja mahdollisimman paljon. Juuri he ovat
alueyhdistyksien tulevaisuuden voimavara.
Opiskelijoiden kannattaa pyrkiä omien alueyhdistyksiensä kautta mukaan myös Insinööriliiton edustajakokouksiin tarkkailijoiksi. Mikä onkaan parempi tapa oppia
isomman kokouksen käytänteet ja tavat toimia.
Insinööriopiskelijaliiton on helppo hymyillä uusien jäsenten määrillä. Paikallisyhdistykset tekivät huikean työn
viime vuonna, uusia jäseniä saatiin huikeat 4 904. Näistä
monet ovat potentiaalisia jäseniä myös alueyhdistyksille
tulevaisuudessa.
Yksi mahdollinen syy, miksi nuoret eivät lähde mukaan alueyhdistyksen toimintaan, on pelko vastuutoimen tuputtamisesta. Tehtävistä voi aina kieltäytyä,
mutta vain mukaan lähtemällä voi kehittää yhdistyksen toimintaa toivomaansa suuntaan.
Lisätietoja: www.iop.fi
35
Uudenmaan Insinööriopiskelijat
UIO:ssa aktiivisesti toimivan
Lauri Karhusen vastuulla
on koulutuspolitiikka ja
yritysyhteistyö.
Talonrakentajasta
insinööriksi
TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä
Rakennustekniikan insinööriksi
opiskeleva Lauri Karhunen arvioi,
että talonrakentajan tutkinnosta
on ollut hänelle hyötyä niin
insinöörin ammattiopinnoissa
kuin harjoittelupaikkojen
saamisessa.
36
”Käytännön
työkokemus
tukee
urakehitystä.”
K
oska Lauri Karhusen lähes koko suku tekee töitä
rakentamisen parissa, hänen oli vaikea kuvitella
opiskelevansa jotain muuta kuin rakentamiseen
liittyvää alaa. Valmistuttuaan talonrakentajaksi
Luksiasta vuonna 2012 hän pääsi opiskelemaan
rakennustekniikan insinööriksi Metropolia
Ammattikorkeakouluun.
Talonrakentajan ammattiopinnot antoivat Karhuselle
hyvän käsityksen ja perustaidot rakennustyömaalla
työskentelystä.
– Ennen kaikkea sain selkeän käsityksen siitä, mitä eri
työvaiheita uudisrakentaminen sisältää ja mitä töitä työmaalla tehdään.
Karhunen uskoo, että työmaalta hankittu kokemus tukee
hänen tulevaa insinöörin työuraa rakennusalalla.
– Ainakin tiedän, mitä työntekijät käytännössä tekevät ja
pystyn hyödyntämään heidän osaamistaan.
Rakennustekniikan insinöörin ammattiopinnoissa Karhunen on havainnut, että talonrakentajan tutkinnosta on ollut
hyötyä, kun eri työvaiheet ja alan termistö olivat jo valmiiksi
tuttuja. Teoreettisissa aineissa, kuten matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa hän on joutunut tekemään enemmän töitä.
Karhusen mukaan samanlaisia kokemuksia on myös monilla
muilla ammattiopiston käyneillä insinööriopiskelijoilla.
Seminaarissa Esa Kokka kertoi
ammatillisen koulutuksen
haasteista ja Anneli Karhula
työelämän osaamistarpeista.
Ammatillinen koulutus
muutosten pyörteissä
Ammatillisen koulutuksen muutokset, arvostus ja työelämän
osaamistarpeet nousivat esiin Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKE ry:n järjestämässä kutsuseminaarissa.
Avauspuheenvuorossaan INSKEn puheenjohtaja Esa Kokka
mainitsi ammatillisen koulutuksen isoista haasteista, kuten esimerkiksi duaalimallin kohtalosta ja koulutuksesta tehtävistä
leikkauksista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehto
kertoi toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformista, joka
on yksi hallituksen koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeista.
Tammilehdon mukaan toisen asteen ammatillista koulutusta uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita.
Koulutuksen rahoitusta ja rakenteita uudistaessa säilytetään
jatko-opintokelpoisuus.
Uudistuksen on tarkoitus poistaa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat sekä lisätä yksilöllistä oppimista.
– Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseksi luodaan
uusi koulutussopimusmalli ja vähennetään oppisopimuksesta
työnantajille aiheutuvaa taloudellista ja hallinnollista taakkaa,
Tammilehto sanoi.
UUDISTAMISEN AIKA
TÖITÄ RIITTÄÄ ALALLA
Karhunen arvioi, että ammattiopistosta hankittu talonrakentajan tutkinto on auttanut häntä harjoittelu- ja työpaikkojen
saamisessa.
– Esimerkiksi rakennusalalta hankittu käytännön työkokemus painoi varmasti vaakakupissa, kun minulle tarjottiin
ensimmäinen insinööriharjoittelupaikka toimihenkilötehtävistä linjasaneeraustyömaalta.
Harjoittelun jälkeen Karhunen työskenteli kyseisessä yrityksessä kahden ja puolen vuoden ajan. Tällä hetkellä hän
työskentelee tarjouslaskijana pienessä purkuliikkeessä.
– Opiskelujen aikana olen kartuttanut työkokemusta erilaisista tehtävistä. Uskon tämän tukevan työllistymistäni insinööriksi valmistumisen jälkeen.
Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä muun muassa
työmaan valvontaan ja projektinjohtamiseen tai rakennusalan
myyntityöhön liittyvissä tehtävissä.
Emeritius rehtori Veijo Hintsanen totesi, että viimeiset 40 vuotta ovat olleet ammatillisen koulutuksen kasvun ja arvostuksen
nousun aika. Hän sanoi, että 2010–2020-luvut ovat toimintatapojen uudistamisen ja raja-aitojen kaatamisen aikakautta.
Hintsasen mukaan muun muassa työelämässä tapahtuvat
muutokset, digikauden opiskelijoiden kasvavat odotukset sekä
kansainvälisen nettikoulutustarjonnan lisääntyminen tuovat
haasteita ammatilliselle koulutukselle.
Hintsanen puhui työpaikkojen ja koulutuksen yhteistyön tiivistämisen merkityksestä. Hän korosti myös nuorten ja aikuisten
koulutuksen integraation syventämisen tärkeyttä.
Metsä Groupin henkilöstöjohtaja Anneli Karhulan mukaan
työelämäosaamisen merkitys tutkinnoissa on oleellista. Hän peräänkuulutti työelämän ja koulutuksen yhteistyön tiivistämistä.
Karhula muistutti, että koulutuksen taso on ratkaiseva tulevaisuuden kilpailukykyä rakennettaessa.
– Työntekijätehtävät, puhumattakaan asiantuntijatehtävistä, ovat entistä itsenäisempiä, jolloin peruskoulutuksen merkitys kasvaa.
37
JJNP kokoontui Kotkaan
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Juhana Lappalainen
Neuvottelupäivien teemoina olivat nuoret jäsenet
sekä liiton, jäsenjärjestöjen ja jäsenten roolit.
P
uheenjohtaja Pertti
Porokari sanoi avauspuheenvuorossaan, että
palkansaajapuoli on valmis
osallistumaan taloustalkoisiiin, jos niistä
olisi hyötyä Suomelle.
– Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
JJNP:n aattona alkoi viides yritys
neuvotella yhteiskuntasopimuksesta.
Jos neuvottelutulos syntyy, Porokari
toivoo mahdollisimman kattavaa yhteiskuntasopimusta.
Neuvottelujohtaja Petteri Oksa
muistutti kuulijoita talouden tilasta,
joka ei normaali tällä hetkellä.
– Inflaatio on nyt pakkasella, edellisen kerran se oli miinuksella vuonna
1955.
Talouden suunnasta Oksa arvioi,
että tänä vuonna odotetaan prosentin
kasvuvauhtia; saman ennustetaan jatkuvan vuoteen 2025. Työn tuottavuuden kasvun ennustetaan olevan
1, 2 prosenttia vuosittain seuraavan
kymmenenvuoden aikana.
– Investoinnit ovat lievässä kasvussa,
mutta vetoapua ei ole muualta saatavilla ja kaikki on tehtävä Suomessa itse.
Tehdas on alueella merkittävä työllistäjä ja konesaleilla on teollista symbioosia. Niiden jäähdytysvesissä kasvatetaan kaloja.
– Investointien houkuttelu vaatii
luovuutta, yhteistyötä ja sitkeyttä, Eho
summaa.
TEEMOJA WORKSHOPEISSA
Ryhmätöitä varten kokousväki puolitettiin, ja työpajoissa keskusteltiin
kahdesta eri aiheesta. Toisen puolikkaan pienryhmissä pohdittiin, miten
nuoret huomioidaan jäsenhankinnassa
ja -pidossa.
Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Jarno Välisen mukaan ryhmissä
nousi esille erityisesti paikallisten jäsenjärjestöjen välinen yhteistyö; opiskelija- ja insinööriyhdistykset voivat
järjestää esimerkiksi yhteisiä tapahtumia. Ryhmissä koettiin tärkeänä myös
liiton palveluiden markkinoinnin
tehostaminen.
Toisen ryhmän pöydissä mietittiin
jäsenjärjestöjen ja liiton roolit toimintasuunnitelman sekä päätösten jalkautuksessa. Tärkeimmiksi koettuja ja yhdessä kehitettäväksi toivottuja teemoja
olivat esimerkiksi muutokset toimintaELINKEINOPOLITIIKKAA ALUEELLA
suunnitelman muodossa ja osallistaminen päätöksenteossa.
Neuvottelupäivien vieraina olivat keToimintasuunnitelmalta kaivataan
hitysyhtiö Cursorin edustajat. Cursor
vastaa muun muassa Kotkan-Haminan konkreettisuutta, selkeyttä ja tavoitteita. Edustajakokousedustajien
seudun yritysneuvonnasta.
toivotaan tiedot päätöksistä jäsenPalvelujohtaja Jouni Eho kertoi,
mitä alueella on opittu Googlen inves- järjestöihin.
toinnista. Yritys laittoi 18 miljoonaa
Päätösten teossa muun muassa akeuroa, jotta Summan vanha paperiteh- tiviinen keskustelu ennen päätöksiä,
das muuttui bittitehtaaksi. Muutos oli erilaisten mielipiteiden kuuntelu sekä
symbolina myönteinen.
tiedottaminen koko prosessin aikana
38
auttavat jäsenjärjestöjä sitoutumaan
päätöksiin.
JJNP:n isäntänä toiminut järjestöjohtaja Tommi Grönholm kiitti
kokousväkeä runsaasta keskustelusta.
JÄRJESTÖTYÖ ON PITKÄJÄNNITTEISTÄ
Varkauden Insinöörien puheenjohtaja
Kari Laitinen oli ensimmäistä kertaa
JJNP:ssä järjestötoiminnasta vastaavana
varapuheenjohtajana. Insinööriliiton
toiminnassa hänellä on vuosikymmenten kokemus muissa rooleissa.
Neuvottelupäivien ryhmätöissä hän
piti myönteisenä hyvää osallistamista.
– Oli aitoa keskustelua ja erittäin hyviä puheenvuoroja.
Varapuheenjohtajan mielestä
JJNP:ssä pitää olla ulkopuolisia luennoitsijoita, joiden viesti liittyy järjestömaailmaan. Toiseksi järjestöväen pitää
päästä aidosti vaikuttamaan ja kehittämään toimintaa. Yhdistykset voivat
oppia toisiltaan hyviä käytäntöjä, toki
kaikki tavat eivät käy jokaiselle.
– Myös vapaa-aikana voi verkostua,
mikä on hyvä, kun mukana on paljon
uusia henkilöitä kuten tänä vuonna.
Varapuheenjohtajan roolissa Laitisella on kaksi, lähes yhtä tärkeää painopistettä tänä vuonna: keskusjärjestökysymys ja liiton eheys.
– Meidän täytyy huokua myönteistä
henkeä, jotta ulkoinen kuva kirkastuu.
Niin meistä tulee houkuttelevia myös
sisarjärjestöille.
Toiveena on kiihkoton käsittely keskusjärjestöasiasta.
– Konsensus pitää löytyä tähän porukkaan myrskyisän vuosikymmenen
jälkeen.
Runsaasti puhetta
monipuolisista aiheista
1. Järjestöjohdon neuvottelupäivillä oli sekä
ulkopuolisia luennoitsijoita että keskustelua ja
esityksiä kokousväen kesken. Yleisö antoi tasaisesti kaikille puhujille aplodeja.
1.
2. Puheenjohtaja Pertti Porokari kertoi, että
Akavassa vain pari liittoa Insinööriliiton lisäksi pitää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa koskevaa duaalimallia tärkeänä.
Akavan strategiassa duaalimallia ei mainita
lainkaan.
3. Workshopeissa toinen ryhmä pohti muun
muassa nuorten jäsenten halukkuutta kuulua
ammattiliittoon. Yksi vinkki jäsenjärjestöille oli,
että ne tarjoaisivat erilaisiin elämäntilanteisiin
sopivia tapahtumia.
4.
4. Varapuheenjohtaja Kari Laitisen mielestä
insinöörit eivät osaa riittävän selkeästi tuoda
esille kaikkea liiton tarjoamia hyviä ja hienoja asioita. Jäsenyyden markkinointi on tärkeää, jotta jäsenet osaavat käyttää liiton palveluita hyväkseen, jolloin he saavat vastiketta
jäsenmaksulleen.
2.
5. Raahen Alueen Insinöörien Gabriele Vierimaa ja Tietoalan toimihenkilöiden Markus
Suikkanen keskustelivat ryhmässä.
6. Liiton ja jäsenjärjestöjen rooleja miettineessä
workshopissa toivottiin liiton alueyhdistyksille
selkeitä ohjeita ja tarkastuslistoja, kuinka toimitaan erilaisissa tilanteissa, jotta yhdistykset
näyttäytyvät kentällä yhtenäisesti.
3.
5.
6.
39
PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO
Tiukka trio
1. Tesla-sähköautot ovat saaneet nimensä serbialais-amerikkalaisen keksijän Nikola Teslan
mukaan. Minkä sähköautossa käytettävän keksinnön Nikola Tesla patentoi vuonna 1888?
2. Rumpali Clyde Stubblefieldin vaikutteita
kuulee vieläkin muun muassa funk- ja hiphop -musiikissa. Minkä artistin taustabändistä
Stubblefield tunnetaan parhaiten?
3. Vuorokauden aikana Lauri on valveilla seitsemän tuntia enemmän kuin nukkuu. Kuinka
monta tuntia Lauri nukkuu vuorokaudessa?
Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi
40
Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa
numerot ovat korvanneet kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista
1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata
lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai
siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat
harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa
ruuduissa.
Juhana Lappalainen
Juhana Lappalainen
Petteri Oksa (vas.) ja Tommi Grönholm.
Alueilla työskentelevät Mikko Sormunen (vas.), Olli Backman, Juha Niemiaho, Timo Ruoko,
Marjo Nykänen ja Anu Kaniin.
Satu Jaanu (vas.) ja Julia Jeganova.
Uusia johtajia ja asiamiehiä
E
linkeinopoliittinen asiamies,
FM Petteri Oksa nimettiin
tammikuussa liiton neuvottelujohtajaksi. Hänen tehtäviinsä
kuuluu muun muassa liiton neuvottelutoiminnasta, työsuhde- ja lakipalveluista, jäsenhankinnasta ja -pidosta
sekä kansainvälistä toiminnasta ja
elinkeinopolitiikasta vastaaminen.
– Ensimmäisenä otan niin sanotusti
haltuun työyhteisön sekä kumppanit, muun muassa muut YTN-liitot ja
työnantajien edustajat.
Oksan tavoitteena johtajana on antaa yksikössä työskenteleville ihmisille
mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja
kehittyä siinä. Hän haluaa saada liiton
toimimaan vastuualueiden osalta vielä
entistä paremmin.
Kaksi vuotta talossa työskennelleen
johtajan mielestä liitto on olemassa jäsentensä edunvalvontaa varten.
– Se on tehtävä, jossa voidaan onnistua vain yhdessä ja yhteistyössä.
Työsuhde- ja neuvotteluyksikössä
oikeustieteen ylioppilas Julia Jeganova
aloitti työsuhdeneuvojana. Hän antaa
jäsenille työoikeudellista neuvontaa.
– Hämäläis-Osakunnan nahkasohvilta päädyin asianajotoimistoon, josta
tie vei Insinööriliittoon.
MONIALAISEN YKSIKÖN UUSI VETÄJÄ
Järjestöjohtajaksi nimettiin aiemmin
projektipäällikkönä toiminut insinööri, DI, HTK Tommi Grönholm.
Järjestöyksikköön kuuluu tiimejä niin
sisäisistä palveluista kuin asiakasrajapinnastakin.
– Yksittäiselle jäsenelle näkyvät
ehkä eniten asiakaspalvelun, taloushallinnon ja viestinnän kädenjäljet.
Järjestöaktiiveja koskettavat eniten
yksikön järjestämät kokoukset ja
neuvottelupäivät.
Grönholm aikoo aluksi perehtyä
yksikön henkilöstön tehtäviin, sillä
hän on aikaisemmin työskennellyt
miltei kuusi vuotta työsuhde- ja
neuvotteluyksikössä.
– Kevään aikana on tarkoitus myös
luoda uusia ja tiivistää aiempia yhteyksiä jäsenjärjestöjen kanssa.
Järjestöjohtajan tavoitteena on toimia siten, että jäsenet saavat jäsenmaksulleen parhaimman mahdollisen
vastineen parempien työurien muodossa. Hän toivoo jäsenten käyttävän
liiton palveluita ja tulevan tapahtumiin
mahdollisimman aktiivisesti.
Insinööri Satu Jaanu palasi perhevapailta järjestelmäasiantuntijaksi järjestöyksikön tietohallintoon.
ALUEIDEN ASIAMIEHIÄ VAIHDOSSA
Alueasiamiesten tiimissä tehtäviä on
vaihtanut insinööri Anu Kaniin ja
tiimiin on liittynyt aiemmin projektiasiamiehenä toiminut FM Mikko
Sormunen.
Pohjois-Suomessa aloittanut Sormunen kuvailee alueasiamiehen työ-
tehtäviä Pasilan ulkopuolisissa liiton
toimistoissa vastaaviksi kuin liiton tehtävät, mutta pienoiskoossa.
– Olen 10 vuotta toiminut eri tehtävissä asiamiehenä Oulun toimistolta
käsin. Uusina tehtävinä tulevat verkostoituminen ja vaikuttaminen alueen
tärkeimpiin yhteistyötahoihin kuten
esimerkiksi Maakunnan yhteistyöryhmään ja työsuojelun vastuualueelle.
Sormunen arvelee, että viikonlopputyöt lisääntyvät, sillä alueasiamies osallistuu piirikokouksiin ja
liiton sekä yhdistysten tärkeimpiin
kokoontumisiin.
– Myös uuteen tehtävään kuuluu
jäsenpalvelu, jäsenhankinta, erilaisten
koulutusten ja infotilaisuuksien pitäminen sekä piiritoiminta yhdistysten
kanssa, Pohjois-Suomen piiristä siirtynyt Kaniin listaa.
– Luottamushenkilöiden tukeminen sekä yritysyhdistysten kanssatyöskentely kuuluu tehtäviini.
Etelä-Suomen alueasiamiehenä
aloittanut Kaniin olettaa, että ilta- ja
viikonlopputyöt sekä matkustaminen
vähenevät aikaisempaan verrattuna.
Alue on pinta-alaltaan pienempi ja yhdistyksiä on vain muutama.
– Opittavaa on piiritoiminnan käytänteiden kanssa, sillä jokaisen piirin
toimintatavat ovat muotoutuneet aikojen saatossa omanlaisikseen.
Juha Niemiaho on palannut yhdistysasiamieheksi.
41
JÄSENPISTE
TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö
Jäsenkortit ja jäsenmaksulaskut matkalla
Uusia jäsenkortteja on toimitettu jäsenille viime lokakuusta
alkaen. Vanha jäsenkortti on voimassa helmikuun loppuun
saakka.
Jos uusi kortti ei ole saapunut helmikuun loppuun mennessä, tarkista, että olet maksanut jäsenmaksun. Jäsenkortit
postitetaan niille jäsenille, joiden vuoden 2015 jäsenmaksu
on maksettu.
Jos et vielä ole maksanut viime vuoden jäsenmaksuasi, laskusi on kadonnut tai sinulla on maksuvaikeuksia,
ole välittömästi yhteydessä liiton asiakaspalveluun. Työttömyyskassaetuuksien saamisen yhtenä edellytyksenä on,
että jäsenmaksut on maksettu maksamattomat jäsenmaksut
saattavat aiheuttaa etuuksien maksamisen keskeytyksen ja
maksettujen etuuksien takaisinperinnän.
Insinööriliitto IL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Toiminnan johto
Puheenjohtaja
Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Pekka Liimatainen, 040 052 4191
varapuheenjohtaja
Kari Laitinen, 050 556 8501
varapuheenjohtaja
Raimo Sillanpää, 050 334 1191
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Järjestö- ja kenttäyksikkö
järjestöjohtaja
Tommi Grönholm, 0201 801 848
assistentti
Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Järjestötoiminta
koulutusasiamies
Jani Huhtamella, 0201 801 835
asiamies
Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies
Marja Riihimäki, 0201 801 865
toimistoemäntä
Seija Welling, 0201 801 868
Asiakaspalvelu
0201 801 801
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen
vastaava asiamies Eero Husari
asiamiehet
Sanna Ahtiainen, Heini Kauravaara, Atte
Lepistö, Afsaneh Palomäki, Tuuli Salonen,
Petri Toropainen
Talous ja jäsentietopalvelut
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen, 0201 801 862
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Tarja Mörsky
talousasiainhoitaja
Anneli Lohva, 0201 801 866
kehitysasiantuntija
Tarja Salmi, 0201 801 837
jäsenrekisteriasiantuntija
Jarkko Ursin, 0201 801 879
42
asiamies
Satu Sjöstedt, 0201 801 801
pääkirjanpitäjä
Ilkka Uusitalo, 0201 801 867
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö
Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
järjestelmäasiantuntija
Satu Jaanu, 0201 801 888
järjestelmäasiantuntija
Tuire Siitonen, 0201 801 816
Viestintä
viestintäpäällikkö
Jari Rauhamäki, 0201 801 847
tiedottaja
Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822
toimittaja
Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja
Minna Virolainen, 0201 801 827
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
johtaja
Hannu Saarikangas, 0201 801 820
Urapalvelut
urahallinta-asiamiehet
Petra Bedda, 0201 801 876
Anu Kaasalainen, 0201 801 871
urahallinta-asiantuntija
Seija Utriainen, 0201 801 821
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö
Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimusasiamies
Jenni Larjomaa, 0201 801 870
tutkimusassistentti
Varpu Multisilta, 0201 801 877
Nuorjäsentoiminta
asiamiehet
Juha Manu, 0201 801 830
Heini Ristell, 0201 801 858
nuorjäsenasiamiehet
Mika Kiviharju, 0201 801 801
Jaana Kuorelahti, 0201 801 873
Vuoden 2016 jäsenmaksulaskut postitetaan viimeistään
helmikuun puoleen väliin mennessä liiton jäsenrekisterissä
olevaan osoitteeseen. Postituksessa on esiintynyt viiveitä,
joten kuukausierissä maksettaessa tammikuun jäsenmaksun eräpäivä on voinut olla ohitettu.
Kertasuorituksen eräpäivä vuoden 2016 jäsenmaksulle
on 29. helmikuuta. Jos valitsee maksutavaksi kuukausimaksun, tammikuun erän voi maksaa viimeistään helmikuun
maksun yhteydessä.
Tutustu jäsenmaksualennusperusteisiin ja -osoitteessa
www.ilry.fi/alennus (edellyttää kirjautumista). Samassa
osoitteessa on myös alennushakemus.
Tarkista ja tee muutospyyntö yhteystietoihin jäsennäkymässä osoitteessa www.ilry.fi/jasensivut.
Asiakaspalvelu
0201 801 801
avoinna arkisin klo 9-16
Ilkka Rautio, 0201 801 801
assistentti
Vassa Honkanen, 0201 801 834
[email protected]
www.ilry.fi
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies
Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
johtaja
Petteri Oksa, 0201 801 839
assistentti
Pia Haveneth, 0201 801 851
Asiamiestiimi
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
assistentti
Tea Tähkäpää, 0201 801 874
Asiamiehet
Minna Anttonen, 0201 801 886
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies
Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö
Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
yhdistysasiamies
Juha Niemiaho, 0201 801 860
Olympiakatu 16, 65100 Vaasa
Pohjois-Suomi
alueasiamies
Mikko Sormunen, 0201 801 778
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
Jäsenjärjestöt
Projektitiimi
projektiasiamies
Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875
markkinointisuunnittelija
Pauliina Pohjala, 0201 801 814
assistentti
Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805
Työsuhdeneuvonta
Neuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta 0201 801 801
johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Paula Tapani-Alidemaj
Työsuhdelakimiehet
Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila,
Eeva Salmi, Jukka Siurua,
Niina Suvanto, Satu Tähkäpää
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia
Jeganova
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies
Anu Kaniin, 0201 801 859
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.
Insinööri-lehden toimitusneuvosto
Jari Vihervirta
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Satakunnan Insinöörit
Emilia Kokko
Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit
Tiina Nortamo
Oulun Insinöörit
Sami Rautomäki
Pohjois-Kymen Insinöörit
Mikko Soipio
Valkeakosken Insinöörit
Jenni Kokkonen
Insinööriopiskelijaliitto
LUUPPI
TEKSTI; Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala
– Hyvä lentäjä ei koskaan
joudu tilanteeseen, josta
taitava lentäjä selviää, Tero
Nurmi muistuttaa alan
vanhasta sanonnasta.
Lentäminen haaveena pienestä pitäen
Maiseman näkeminen lintuperspektiivistä, vapaus yläilmoissa sekä
edellytys täydelliseen keskittymiseen ovat harrastuksen kohokohtia.
H
yvinkään lentokenttä toimi
Suomen päälentokenttänä
vuosina 1945–47. Tuolloin
Helsingissä sijaitseva Malmin
kenttä oli valvontakomission hallussa.
Perimätiedon mukaan filmitähti Greta
Garbo vieraili Hyvinkään kentällä.
Ehkäpä hän lensi sieltä reittilennolla
Pariisin; lentoaika oli tuolloin 11 tuntia.
Nykyään Hyvinkään lentokentällä
toimii harrastajalentäjien kerhoja.
Jukolan Pilotit on moottorilentäjien
kerho, jonka puheenjohtajana on insinööri Tero Nurmi.
Kymmenisen vuotta sitten Nurmi
sai ystäviltään viisikymppislahjaksi
lentoteoriakurssin.
– Siinä vaiheessa kun useat miehet
ostavat Harley Davidsonin, minä suoritin lentolupakirjan.
Moottorilentolupakirja edellyttää 100 tuntia teoriaa ja vähintään 45
tuntia lentoa. Nurmelle kertyi 50 lentotuntia, sillä hän suoritti samassa yhteydessä yölentokelpoisuuden. Opintovauhti oli kova, sillä lentolupakirja
oli kädessä vajaassa puolessa vuodessa,
kun normaalisti aikaa kuluu kaksi,
kolme vuotta.
– Minua opettaneen ystäväni
kanssa lähes asuttiin kentällä. Huonolla kelillä käytiin teoriaa, hyvällä
kelillä lennettiin.
ITSE LENTÄEN MAAILMALLE
Nurmi lentää pääasiassa Cessna
152/172-mallin koneilla, lentotunteja
kertyy keskimäärin 40 tuntia vuodessa. Mukaan mahtuu esimerkiksi
matka- ja hälytyslentoja. Vähintään
kerran vuodessa parin, kolmen koneen kokoonpanoissa lento suuntautuu ulkomaille, lähinnä Baltian maihin
ja välillä muualle Eurooppaan.
Pitkien matkalentojen valmistelu alkaa jo muutama päivä aiemmin
muun muassa sään tarkkailulla, minkä
jälkeen tehdään lentosuunnitelmat.
– Lentosuunnitelmalla varmistetaan, että jos jotain odottamatonta tapahtuu, etsintäpartio pääsee nopeasti
paikalle, Nurmi kertoo.
Hän on mukana kerhonsa hälytyskokoonpanossa, joka tekee metsäpalo-
ja henkilöetsintälentoja. Palovalvontalentojen määrä on kiinni vuodesta.
Sateisen viime vuoden aikana oli vain
seitsemän lentoa, enimmillään niitä on
ollut 20.
Etsintälennot ovat usein suoalueilla
tai metsissä, joissa tehdään niin sanottuja poisrajauksia.
– Etsimme alueita, joista voi sanoa,
että siellä etsittävä ei ainakaan ole,
joten maapartioiden ei tarvitse enää
mennä sinne.
HARRASTUS TYÖN VASTAPAINONA
Joskus Nurmi lentää huvikseen katsomaan ruskaa tai kevättulvia.
– Yksin lentäessä ei ole juttukaveria
ja on keskityttävä täysin lentämiseen.
Jos on lentäjä kaverina, töitä voi jakaa
keskenään. Toinen voi olla esimerkiksi
kartanlukijana.
Vain kartan ja kompassin avulla
suoritetut tarkkuuslennot kiinnostavat
Nurmea, vaikka hän ei ole niitä juuri
harrastanut. Sen sijaan taitolento ei innosta, sillä hän on mieluummin ilmassakin pyörät alaspäin.
43
Pidä jäsentietosi ajan tasalla
Liity jäseneksi
Ajankohtaista
Palvelut
Pidä huolta, että jäsentiedoissasi
on oikea sähköpostiosoite, jotta
saat tärkeät tiedotteet, uutiskirjeet
sekä koulutus- ja tapahtumakutsut.
Tietoa insinööriliitosta
Jäsensivut
Onko postiosoitteesi ajan tasalla?
Postitse saat Insinööri-lehden,
palkkatilastot, jäsenkortin ja
jäsenmaksulaskun.
Työnantajatieto
Työantajatiedon perusteella kohdennettu viestintä on erityisen tärkeää yt-tilanteissa
ja työehtosopimusneuvotteluiden aikaan. Lisäksi kohdennettuja viestejä lähetetään
esimerkiksi työpaikoilla järjestettävistä ständeistä ja lounastilaisuuksista.
Jäsentietoja voit päivittää verkossa tekemällä muutospyynnön jäsennäkymässä.
Jäsennäkymään pääset kirjautumalla jäsensivuille.
Tiedot voi päivittää myös ottamalla yhteyttä liiton asiakaspalveluun
puh. 0201 801 801 arkisin klo 9–16, CUKCMCURCNXGNW"KNT[Ƃ.
Insinööriliitto tekee työtä
parempien työpäivien puolesta
YYYKNT[Ƃ