1. No category

Goerehtallemepryöve
lohkemisnie 3. daltesasse
Bïhkedimmie lohkehtæjjide 2016
«Aajkoe goerehtallemepryövigujmie leah goerehtidh mejtie lea aktegslearohkh mah lissie
dåarjelimmien daarpesjieh tjiehpiesvoetine jïh faagesne. Goerehtallemepryövh leah akte bielie
dehtie jaabnanvuarjasjimmeste».
Bïhkedimmie lohkehtæjjide – Goerehtallemepryöve lohkemisnie 3. daltese
Åarjelsaemien
Sisvege
1 PRYÖVEN BÎJRE ........................................................................................................................ 3
Tjoeperdimmieraaste .............................................................................................................. 4
Maam goerehtallemepryöve lohkemisnie 3. daltesasse möölehte? ................................... 6
Bieliepryövh goerehtallemepryövesne lohkemisnie 3. daltesasse ...................................... 7
Baakoeh lohkedh .................................................................................................................... 8
Baakoeh staavadidh ............................................................................................................... 9
Baakoeh guarkedh – bielie 1 ............................................................................................... 10
Lohkedh lea guarkedh – bielie 1 ......................................................................................... 10
Baakoeh guarkedh bielie 2 .................................................................................................. 11
Lohkedh lea guarkedh – bielie 2 ......................................................................................... 11
Guktie illedahkide nuhtjedh goh våarome dan vijriesåbpoe lïerehtæmman? .................. 13
2 PRYÖVEN ÅVTELEN ................................................................................................................ 15
Bïevnesh eejhtegidie ............................................................................................................. 15
Bïevnesh learoehkidie........................................................................................................... 15
3 MEARAN TJÏRREHTEMINIE .................................................................................................... 17
Vïhtesjimmie learoehkijstie................................................................................................... 17
Dæjpeles bïevnesh ................................................................................................................ 18
4 PRYÖVEN MÆNNGAN ............................................................................................................ 19
Dåarjelimmie learoehkijstie tjoeperdimmieraasten nuelesne jallh eevre bijjielisnie ....... 19
Vijriesåbpoe goerehtalleme jïh råajvarimmie ...................................................................... 21
Baakoeh lohkedh .................................................................................................................. 23
Baakoeh staavadidh ............................................................................................................. 24
Baakoeh guarkedh ................................................................................................................ 25
Lohkedh lea guarkedh .......................................................................................................... 27
Vijriesåbpoe barkoe illedahkigujmie lohkehtæjjadåehkesne ............................................ 29
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 2/ 32
1 PRYÖVEN BÎJRE
Daate bïhkedimmie lea tjaaleme dutnjien gïen learohkh mah edtjieh goerehtallemepryövem lohkemisnie tjïrrehtidh 1. daltesisnie. Bïhkedimmesne raerieh jïh bïevnesh dan
bïjre maam byöroe darjodh åvtelen, mearan jïh mænngan pryövide tjïrrehtamme.
Minngemes bielie bïhkedimmeste lea guktie maahta illedahkide nuhtjedh juktie dejtie
learoehkidie vijriesåbpoe dåarjelidh mah akten tjoeperdimmieraasten nuelesne
skååredieh. Datne maahtah vielie pryöven bïjre lohkedh Ööhpehtimmiedirektovraaten
nedtesæjrojne (www.udir.no).
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 3/ 32
GOEREHTALLEMEPRYÖVI BÏJRE
· Mij lea pryöven aajkoe?
Pryöven aajkoe lea bievnesh vedtedh mah learohkh mah sjiere dåarjelimmiem
daarpesjieh. Goerehtallemepryövh edtjieh vueptiestidh mejtie learohkh mah eah
leah vejtiestamme daerpies tjiehpiesvoeth aalkoelierehtimmesne. Illedahkh
pryöveste edtjieh lohkehtæjjide jïh skuvleåvtehkem viehkiehtidh learohkh
damtijidh mah leah akten tjoeperdimmieraasten nuelesne jïh mah lissie
dåarjelimmiem daarpesjieh. Tjuara bïevnesh pryövijste ektesne vuejnedh jeatjah
bïevnesigujmie learohken bïjre mejtie skuvle åtna. Dastegh pryöveilledahkh akten
learoehkasse vuesiehtieh learohken leah faatoes dïejvesegoerkese jïh/jallh
ryöknemetjiehpiesvoeth, maahta daerpies årrodh vielie goerehtalledh åvtelen
learohke lissie dåarjelimmiem åådtje.
· Maam goerehtallemepryövh möölehtieh?
Goerehtallemepryövh edtjieh goerehtidh mennie mieresne learohki
dïejvesegoerkese jïh maadthtjiehpiesvoeth leah learoesoejkesjen ulmiej mietie
dejtie uvtemesth tjiehpiesvoetide dennie sjyöhtehke faagesne. Pryövesne jïjnjh
aelhkie laavenjassh, jïh dan åvteste vaenie bïevnesh vadta dej learohki bïjre mah
gaajhkide jallh mahte gaajhkide laavenjasside buektiehtieh. Dïhte aajnehke
maam mijjieh maehtebe dej learohki bïjre jiehtedh mah jïjnjem jallh gaajhkem
buektiehtieh, lea dah nuekies tjiehpiesvoeth utnieh goh våarome dan
guhkiebasse lïerehtæmman, men mijjieh vaenie daejrebe man jïjnjem dah
raaktan maehtieh. Naemhtie goerehtallemepryövh nasjovnaale pryövijste
joekehtieh gusnie aaj gïerve laavenjassh, jïh bïevnesh learohki bïjre vedtieh
gaajhkine daltesinie.
· Gaajhkh learohkh tjuerieh pryövem vaeltedh?
Gaajhkh learohkh 1. daltesisnie edtjieh pryövem tjïrrehtidh. Learohkh mah leah
skïemtjine pryövebiejjien, jallh jeatjah gaatoem utnieh, edtjieh nuepiem åadtjodh
pryövem vaeltedh akten jeatjah biejjien. Bïevnesh luejhtiehtimmien bïjre lea
lïhkebe buerkiestamme njoelkedassine Retningslinjer for gjennomføring.
· Learohkh maehtieh sjïehteladtemem åadtjodh?
Skuvle dïedtem åtna ihke learohkh mah sjïere sjïehteladtemem daarpesjieh aaj
maehtieh goerehtallemepryövem tjïrrehtidh. Sjïehteladteme maahta
vuesiehtimmiem gaavhtan årrodh pryövem darjodh aktene onne dåehkesne, dam
oktegh darjodh, jallh jienebi eejehtimmiejgujmie. Skuvle ij maehtieh jïjtsh
öörnegh darjodh mah maehtieh learohkeilledahkide tsevtsedh, goh viehkiedïrregh
nuhtjedh jallh lissie tïjjem nuhtjedh fïerhtene sæjrosne. Skuvleåvtehke tjuara
fïerhten learohken daerpiesvoeth sjïere sjïehteladtemasse vuarjasjidh.
· Gie dïedtem åtna goerehtallemepryövide tjïrrehtidh?
Skuvleaajhtere dam bijjemes dïedtem åtna sjïehteladtedh ihke gaajhkh learohkh
meatan tjïrrehtimmesne
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 4/ 32
Tjoeperdimmieraaste
Goerehtallemepryöven aajkoe lea learohkh damtijidh mah lissie dåarjelimmiem
daarpesjieh juktie doh uvtemesth tjiehpiesvoeth lohkemisnie evtiedidh.
Tjoeperdimmieraastem aerviedibie gosse illedahkide akten sjïehteles learohkedåahkan
viertiestibie, voestes aejkien pryövem tjïrrehtibie. Raaste bïejesåvva naemhtie guktie dah
viesjiehtommes 20 prosenth learoehkijstie abpe laantesne seamma jïjnjh, jallh vaenebh
poengh goh tjoeperdimmieraastem utnieh. Tjoeperdimmieraastem sïjhtebe bæjhkoehtidh
mïetsken 2016 minngiegietjesne. Datne aktem åvtelhbodti raastem gaavnh
vïhtesjadtemegoeresne bïhkedassesne Instruksjon for gjennomføring jïh
Vurderingsveiledning mah leah bæjhkoehtamme PAS:sne. Seapan ij sïjhth stoerre
joekehtse årrodh dej åvtelhbodti jïh minngemosth tjoeperdimmieraasti gaskem.
Vihkeles daejredh ihke maahta gaajh joekehts årrodh maam learohkh
tjoeperdimmieraasten nuelesne leah buektiehtamme jallh mejnie dåeriesmoerh utnieh.
Dan åvteste daerpies illedahkide fïerhten learoehkasse vuarjasjidh jeatjah bïevnesi vööste
learohken bïjre juktie maehtedh sjæjsjalimmieh vaeltedh dan vijriesåbpoe barkoen bïjre.
Dejtie learoehkidie mah lissie dåarjelimmiem daarpesjieh lea vihkeles learohken
eejhtegigujmie soptsestidh illedahki jïh raerieh geajnoen bïjre guhkiebasse, guktie dah
maehtieh dåarjoehtidh sijjen maanan evtiedimmiem dejstie uvtemesth
lohkemetjiehpiesvoetijste. Sæjhta doh ellen jeanatjommesh dejstie learoehkijstie mejtie
goerehtallemepryöveste damtije, mierien sisnjelen sjïehtedamme lïerehtimmeste
dåarjelidh. Læjhkan naan gille learohkh mejtie tjuara guhkiebasse salkehtidh juktie
vuarjasjidh mejtie daerpies sjïereööhpehtimmine.
Ij tjoerh tjoeperdimmieraastem vuejnedh goh akte vihties raaste. Såemies dejstie
learoehkijstie dåehkesne mah leah ånnetji tjoeperdimmieraasten bijjelen sijhtieh aaj lissie
dåarjelimmiem daarpesjidh. Lissine lohkehtæjja maahta dååjredh akte learohke
tjoeperdimmieraasten nuelesne jallh eevre lïhke skåårede, seamma tïjjen goh aarebi
vïhtesjimmieh learoehkijstie maam akt jeatjebem vuesehte. Dan åvteste vihkeles jeatjah
jïh aarebi bïevnesh krööhkedh mejtie learohki bïjre åtna dennie vijriesåbpoe
dåarjelimmesne.
Mujhtieh:
ü Edtja learohkh tjoeperdimmieraasten nuelesne vijriesåbpoe dåarjelidh.
ü Datne tjoerh eejhtegidie illedahki bïjre bievnedh goerehtallemepryövesne
dastegh våajnoes sjædta learohke lea tjoeperdimmieraasten nuelesne jïh dan
åvteste lissie dåarjelimmiem daarpesjieh.
ü Aaj såemies learohkh mah skååredieh eevre tjoeperdimmieraasten bijjielisnie,
maehtieh vielie dåarjelimmiem daarpesjidh.
Tjuara akte learohken illedahkh vuejnedh jeatjah bïevnesigujmie ektine
learohken bïjre
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 5/ 32
Maam goerehtallemepryöve lohkemisnie 3. daltesasse möölehte?
Goerehtallemepryövh lohkemisnie våaroeminie åtna dam buerkiestimmiem lohkemistie
goh akte uvtemesth tjiehpiesvoete Learoesoejkesjevierhkesne Maahtoelutnjemasse – 06
(LM06) jïh goh maahtoeulmie saemiengïelesne LM06.
Goerehtallemepryövh lohkemisnie 1. daltesistie 3. daltesasse aktem evtiedimmiem
vuesehte lohkemetjiehpiesvoeteste; gïelen voerkesvoeteste, bokstaavedaajroen jïh
baakoelohkemen tjïrrh goske maahta ovmessie såarhts tjaalegh lohkedh iktemearan jïh
goerkesinie. Læjhkan lea vihkeles mujhtedh daah tjiehpiesvoeth rïektesisnie maehtieh sån
sinsitnien baalte evtiesovvedh, vuesiehtimmien gaavhtan learohkh sijhtieh baakoeh
lohkedh/ staavadidh joekehtslaakan, mestie man åehpies akte baakoe lea dïsse.
· Gïelen voerkesvoete
Åvtelen maanah lierieh lohkedh dah sisvegem jïh mïelem jeenjemes pryöjjadieh gosse
gïelem nuhtjieh. Jis edtjieh lïeredh lohkedh maanah tjuerieh tsåatskelesvoetem vielie
stuvredh gïelen hammose jïh struktuvrese. Akte gaajh åehpies vuesiehtimmie dïsse lea
dïhte maana mij guarka baakoe lokomotijve lea guhkebe goh baakoe tååge, jalhts daevere
tååge lea guhkebe goh daevere lokomotijve. Juktie dam alfabeteles kodam tsööpkedh,
learohke tjuara vueptiestidh jeahtasovveme baakoeh leah bæjjese bigkeme
soptsestjoejijste. Gïeline stååkedidh, vuesiehtimmien gaavhtan rovnegs baakojne
«maejstedh» jïh rijmadidh, sæjhta dam goerkesem eevtjedh. Gosse learohke maahta
damtijidh (jïh låtnoehtidh) dejtie sjïere tjoejide aktene jeahtasovveme baakosne, mijjieh
jiehtebe dïhte fonemiske voerkes
· Seekere bokstaavedaajroe
Seekere jallh funksjovnelle bokstaavedaajroe sæjhta jiehtedh learohke varke jïh
radtjoeslaakan maahta bokstaavh ektiedidh bokstaavetjoejide jïh båastoeh (daajroe lea
automatiseradamme). Learohke guarka fïerhte bokstaave rïektesisnie lea akte tjoeje
soptsesgïelesne. Ektiedimmiem guarkedh tjoeji gaskem soptsesgïelesne jïh bokstaavine
tjaelemegïelesne lea akte vihkeles faktovre juktie aktem alfabeteles tjaelemegïelem
lïeredh.
· Baakoeh lohkedh jïh staavadidh
Maahta ovmessie strategijh nuhtjedh juktie baakoeh lohkedh jïh staavadidh. Fonologeles
lohkedh sæjhta jiehtedh bokstaavide tjoejide jarkoestidh jïh dejtie tjåanghkan giesedh
akten baakose maam maehtebe damtijidh (lohkije maahta govledh mij baakojde mij lea
tjoejemöönsteren plïeresne). Maehtedh fonologeles lohkedh lea akte hijven våarome juktie
lïeredh lohkedh ortografeles. Ortografeles lohkedh sæjhta jiehtedh stuerebe ektievoeth
damtijidh goh baakoetjomhph, staavadimmiemöönsterh jïh ellies baakoeh (lohkije maahta
vuejnedh maam baakojde bokstaavemöönstere edtja vuesiehtidh). Ortografeles
baakoelohkeme lea eevre daerpies jis edtja hijven tjiehpiesvoeth lohkemisnie jaksedh.
Jïjnjh learohkh lohkeme- jïh tjaelemetsaagkesigujmie ånnetji ånnetji aktem naa hijven
tjiehpiesvoetem lohkemisnie åadtjoeh. Såemies læjhkan tsagkesh utnieh guhkiem,
baakojde reaktoelaakan staavadidh. Akte staavadimmiepryöve bïevnesh vadta mejtie
learohke maahta jijtjemse tjoejide analyjseradidh jeahtasovveme baakojne, jïh mejtie
learohke maahta baakoeh baakoestidh ov-riekte baakoestimmievuekine. Dan åvteste
goerehtalleme lohkemetjiehpiesvoeteste aaj aktem baakoestimmiepryövem åtna.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 6/ 32
Fonologeles staavadidh sæjhta jiehtedh aktem jeahtasovveme baakoem juekedh tjoejine,
tjoejide bokstaavide kodadidh jïh bokstaavide tjaeledh naemhtie guktie baakojne sjædta.
Ortografeles staavadidh sæjhta jiehtedh learohke ellies baakoeh jallh
staavadimmiemöönsterh reaktoelaakan tjaala, jalhts dah aktem ov-riekte
staavadimmievuekiem utnieh. Ortografeles staavadidh lea eevre daerpies jis edtja hijven
tjiehpiesvoeth staavadimmesne åadtjodh.
Learohkh daarpesjieh dovne fonologeles jïh ortografeles baakoelohkemem jïh
staavadimmiem haalvedh. Doh göökte vuekieh mah åtnasuvvieh gosse edtja baakoeh
lohkedh/staavadidh joekehtslaakan åtnasuvvieh, mestie man åehpies akte baakoe lea
dïsse mij edtja lohkedh jallh tjaeledh. Jis baakoe lea ammes jallh sveekes, learohke
daamtaj sæjhta aktem fonologeles vuekiem nuhtjedh. Åehpies baakoeh learohke låhka jïh
staavede ortografeles.
·
Lohkedh lea guarkedh
Lohkemelïerehtimmien ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh tjaalegh lohkedh juktie
dååjredh jïh faagh lïeredh. Learoesoejkesjevierhken buerkiestimmesne lohkemistie goh
uvtemesth tjiehpiesvoeteste faagi dåaresth, dellie learohki lohkemegoerkese mij lea
jarngesne. Jienebh faktovrh mah tsevtsieh man hijven mijjieh guarkebe maam lohkebe.
Baakoelohkemetjiehpiesvoete, baakoedaajroe, duekiedaajroe aamhtesen bïjre,
lohkemestrategijh jïh skraejrie leah gaajhkh faktovrh mah lohkemegoerkesem tsevtsieh.
Dej nööremes learohki luvnie dle daamtaj ovseekere baakoelohkeme sæjhta
lohkemegoerkesem gaertjiedidh. Ånnetji ånnetji learohkh sijhtieh aelkedh baakoeh
lohkedh varke jïh jearsoeslaakan, seamma tïjjen goh tjaalegh giervebe sjidtieh. Dellie
jeatjah faktovrh, goh baakoedaajroe jïh lohkemestrategijh ahkedh sijhtieh stuerebe
råållam utnedh learohken lohkemegoerkesasse.
Åtnoe pryövijste
Goerehtallemepryöve lohkemisnie 1. daltesasse åajvahkommes fokusem åtna
tjiehpiesvoetine mah lea dïhte våarome juktie maehtedh lohkedh jïh tjaeledh, goh
bokstaave-/jïh tjoejedaajroe. Goerehtallemepryöve 2. daltesasse fokusem åtna baakoeh,
aelhkie raajesh jïh tjaalegh lohkedh. Pryöve 3. daltesisnie stuerebe krievenassh beaja
lohkemegoerkesasse, dan åvteste tjaalegh leah guhkebe jïh gïervebe. Dastegh ih vienhth
såemies learohkh eah leah riejries tjaalegidie lohkedh mejtie åehpiedehtebe daennie
daltesisnie, juvnehtibie goerehtallemepryövem 2. daltesasse nuhtjedh. Jis learohke
tjabreminie dejnie uvtemesth bokstaave-/tjoejedaajrojne, juvnehtibie
goerehtallemepryövem 1. daltesasse nuhtjedh.
Bieliepryövh goerehtallemepryövesne lohkemisnie 3. daltesasse
Goerehtallemepryövesne lohkemisnie 3. daltesasse njieljie bieliepryövh. Doh bieliepryövh
tjaelemegïelen tjiehpiesvoetide möölehte mejgujmie learohkh mah leah vaahresne
lohkeme- jïh tjaelemetsagkesh evtiedidh, daamtaj tjabreminie, goh baakoeh lohkedh jïh
staavadidh, jïh baakoeh, raajesh jïh tjaalegh guarkedh.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 7/ 32
Vihkeles datne leah åahpenamme pryöven sisveginie jïjtjehke pryövebiejjien åvtelen. Juktie
dam stööremes nåhtoem åadtjodh buerkiestimmeste bieliepryövijste juvnehtibie aktem
låhkoem learohkeheefteste (jïjtjehke goerehtallemepryöve) stïeresne utnedh mearan
lohkeminie, guktie datne maahtah hijvenlaakan laavenjassigujmie åahpenidh.
Goerehtallemepryöve lohkemisnie 3. daltesasse lea naemhtie bæjjese bigkeme:
·
·
·
·
·
·
Baakoeh lohkedh
Baakoeh staavadidh
Baakoeh guarkedh – bielie 1
Lohkedh lea guarkedh – bielie 1
Baakoeh guarkedh – bielie 2
Lohkedh lea guarkedh – bielie 2
Kööksh doh göökte bielieh bielesne, Baakoeh guarkedh: Synonyjmh jïh Baakoeh
raajesisnie edtjh tjåanghkan vuarjasjidh, guktie dah aktem ulmiem vadta baakoedaajroen
bïjre. Seammalaakan dejtie göökte bielide ektiedamme Lohkedh lea guarkedh: Soptsesem
lohkedh jïh Faaktatjaalegem lohkedh, mah tjåanghkan edtjieh aktem ulmiem vedtedh
learohken lohkemegoerkesen bïjre.
Baakoeh lohkedh
Mij: Bieliepryöve goerehtalla learohki baakoelohkemetjiehpiesvoetem aktine
baakoesvaalhtesepryövine.
Guktie: Learohke edtja damtijidh mah njieljie baakoeh mah leah meatan aktene
bokstaaveboelhkesne viehkine sïevem bïejedh baakoej gaskesne, vuesiehtimmien
gaavhtan ”jïjjemovtjeehpes” . jïjje|mov |tjeehpes. Learohkh jïjtjeraarehke berkieh jïh
åadtjoeh vïjhte minudth laavenjasside darjodh.
Man åvteste: Bieliepryöve maahta daejriehtidh mejtie learohke ortografeles låhka.
Ortografeles lohkedh lea joekoen vihkeles juktie ovmessie såarhts tjaalegh lohkedh
iktemearan jïh goerkesinie (v. learoesoejkesjeulmine 4. daltesasse).
Haestemh: Bieliepryöve kreava staavadimmievuekie baakojde (ortografije) lea
mojhtesisnie vöörhkeme, guktie learohke maahta baakojde varke jïh aelhkie damtijidh.
Learohkh mah vaenie reaktoe baakoeraasth mïerhkesje, maehtieh joekehts haestemh
utnedh. Learohkh mah åajvahkommes aktem fonologeles strategijem nuhtjieh, sijhtieh
guhkiem gïehtelidh. Lissine maehtieh dåeriesmoerh åadtjodh dan åvteste jïjnjh dejstie
baakojste aktem ovrïekte staavadimmievuekiem utnieh (vuesiehtimmien gaavhtan
tjeehpes, uktsie, gåetie. Slintje/fer varke lohkijh sijhtieh jïjnjh fiejlieh åadtjodh, dan åvteste
laavenjasse aktem veele baakoelohkemem kreava dej baakoej gaskesne juekedh mah
mïelem vedtieh.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 8/ 32
Baakoeh staavadidh
Mij: Bieliepryöve goerehtalla mejtie learohke maahta baakoeh staavadidh diktaaten
mietie.
Guktie: Datne aktem raajesem lohkh. Datne learohkem birrh aktem dejstie baakojste
raajesisnie staavadidh, vuesiehtimmien gaavhtan: Viskes aske lea elmesne. Tjaelieh
aske”. Baakoeh staavadidh sæjhta jiehtedh tjoejide gaavnedh mejstie akte baakoe lea
tjåanghkan bïejesovveme (fonologeles analyjse), tjoejide bokstaavide kodadidh jïh
bokstaavide motorihkeles hammoedidh. Pryöve baakoeh feerhmie dovne riekte jïh ovriekte
staavadimmievuekine.
Man åvteste: Analyjse aktede jeahtasovveme baakoste, jïh kodadimmie soptsestjoejeste
akten bokstaavese lea akte krïevije laavenjasse: Learohke tjuara, lissine baakoem juekedh
soptsestjoejine, maehtedh bokstaavem veedtjedh mij fïerhten soptsestjoejese sjeahta
mojhtesistie. Dåeriesmoerh fonologeles analyjseste maehtieh daejriehtidh fonologeles
tsagkesh, mah vihth leah akte væhta gellide learoehkidie lohkeme- jïh
tjaelemetsagkesigujmie. Bieliepryöve aaj bïevnesh vadta mejtie learohke maahta såemies
baakoeh ortografeles staavadidh (ellies baakoeh reaktoe staavadidh, jalhts dej akte
ovriekte staavadimmievuekie).
Haestemh: Learohkh mah baakojde båajhtode staavadieh, maehtieh joekehts haestemh
utnedh. Doh dåeriesmoerh maehtieh årrodh faatoes bokstaavedaajroe jallh dah
tjabreminie jïjtjemse analyseradidh tjoejide jeahtasovveme baakojne. Såemies maehtieh
tjabredh bokstaavide hammoedidh motorihkeles. Juktie baakojde ovriekte
staavadimmievuekine staavadidh learohke aaj ohtje ortografeles daajroem daarpesje
(vuesiehtimmien gaavhtan baakoeh mej gïelehtadtje e)
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 9/ 32
Baakoeh guarkedh – bielie 1
Mij: Bieliepryöve goerehtalla learohken baakoeveahkam akten synonyjmebaakoepryöven
tjïrrh gusnie baakoeh leah veedtjeme learoegærjijste 3. daltesisnie.
Guktie: Laavenjassh leah juakeme njieljine: akte laavenjassebaakoe jïh golme
vaestiedassh mej gaskem edtja veeljedh. Datne voestegh laavenjassebaakoem lohkh,
vuesiehtimmien gaavhtan ”luste”. Dan mænngan datne dejtie golme vaestiedasside lohkh
mej gaskem edtja veeljedh: ”nåake”, ”ovrovne” jïh ”murreds” jïh birrh learoehkidie
vaestiedassese mïerhkem bïejedh gusnie baakoe seamma mïelem åtna goh ”luste”.
Man åvteste: Akte hijven baakoeveahka lea eevre daerpies jis edtja hijven goerkesem
utnedh dovne akten jeahtasovveme jïh tjaalasovveme gïelese. Dastegh learohke ij guarkah
doh baakoeh mah mïelem vedtieh aktene tjaalegisnie, daate sæjhta goerkesem
gaertjiedidh. Learohki vokabularem nænnoestehtedh, aaj dam akademijen
baakoeveahkam, mij maaje tjaaleldh faagetjaaleginie gååvnese, byöroe darjodh abpe
skuvlebaelien.
Haestemh: Learohkh mah mïerhkem biejieh båajhtoeh baakose, maehtieh joekehts
haestemh utnedh. Tsagkesh bieliepryövine maehtieh årrodh dan åvteste learohke
daajroeh baakoej bïjre fååtese mejtie learoegærjah daltesisnie tsihkestehtieh learohkh
daennie aalteredåehkesne guarkah. Dastegh learohke ij leah goltelamme gosse
lohkehtæjja lohki, men pryöveme baakojde oktemierien lohkedh, dellie tsagkesh maehtieh
årrodh dan åvteste learohke tjabreminie baakoe- jallh raajeselohkeminie (jïjtjehke
lohkemeprosesse).
Lohkedh lea guarkedh – bielie 1
Mij: Bieliepryöve möölehte mejtie learohke maahta aktem soptsesem lohkedh jïh
guarkedh.
Guktie: Learohkh edtjieh aktem soptsesem lohkedh misse lea guvvieh, jïh vaestiedidh
jienebeveeljemegyhtjelassh dan bïjre maam lohkeme. Naaken dejstie gyhtjelassijste
birrieh learoehkidie bïevnesh gaavnedh mah leah sjïerelaakan neebneme tjaalegisnie.
Jeatjah gyhtjelassh krievieh learohkh maehtieh aelhkie illedahkh vuejnedh jallh bïevnesh
ektiedieh ovmessie bielijste tjaalegistie. Learohkh maehtieh gïehtelidh dan guhkiem dah
daarpesjieh.
Man åvteste: Learohkh edtjieh maehtedh ovmessie såarhts tjaalegh lohkedh iktemearan
jïh goerkesinie. Learohkh sijhtieh tjiehpieslidteræære tjaalegh dåastodh dovne skuvlesne
jïh eejehtallemisnie. Tjiehpieslidteræære tjaalegi tjïrrh lohkije sæjhta nuepiem åadtjodh
åahpenidh ovmessie gïeligujmie, vuajnoejgujmie, aarvoejgujmie jïh veanhtoejgujmie.
Haestemh: Learohkh mah jïjnjh fiejlieh laavenjassine utnieh, maehtieh joekehts haestemh
utnedh. Dåeriesmoerh maehtieh viesjies baakoelohkemetjiehpiesvoeth årrodh jallh
dåeriesmoerh baakoej mïelem guarkedh tjaalegisnie. Lohkijen skraejrie aktem naa
guhkies tjaalegem lohkedh sæjhta jearohke årrodh guktie ïedtje lea aamhtesasse jïh
aarebi dååjrehtimmieh daej såarhts tjaalegigujmie.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 10/ 32
Baakoeh guarkedh bielie 2
Mij: Bieliepryöve goerehtalla mejtie learohke maahta gaavnehtidh akten baakoen mïelem
viehkine konteksteste mesnie baakoe lea.
Guktie: Ulmiebaakoeh leah dam maam jienebemielebaakoeh gohtjebe, jallh baakoeh mah
maehtieh göökte jallh jienebh såarhts mielh utnedh. Learohkh aktem
jienebemielebaakoem dååste gosse datne aktem raajesem lohkh, vuesiehtimmien
gaavhtan ” Biejjie goeki jååktan. Dan mænngan golme raajesh lohkh gusnie dïhte seamma
baakoe lea meatan: Måanta lea voestes biejjie våhkoen”, ”Biejjie lea elmesne” ”Biejjie jïh
jïjje eah leah seamma guhkies”.
Learohke raajesem mïerhkesje gusnie ulmiebaakoe seamma mïelem åtna goh dennie
voestes raajesisnie. Biejjie goeki jååktan. Lissine dan daajrose ulmiebaakoen bïjre
bieliepryöve kreava learohke raajesidie guarkah.
Man åvteste: Kontekste lea vihkeles guktie mijjieh aktem baakoem toelhkestibie; akte
baakoe maahta jeatjah mïelem åadtjodh saaht mennie ektiedimmesne dïhte åtnasåvva.
Hijven tjaaleldh govlesadteme tsihkestahta aktem hijven baakoeveahkam. Dastegh
learohke ij dejtie baakojde guarkah mah mïelem vedtieh aktene tjaalegisnie,
lohkemegoerkese maahta arhkenidh.
Haestemh: Learohkh mah båajhtoeh raajesem mïerhkesje, maehtieh joekehts haestemh
utnedh. Dåeriesmoerh maehtieh årrodh dan åvteste learohken akte nåake baakoeveahka.
Dastegh learohke ij lea goltelamme gosse lohkehtæjja lohki, men pryöveme raajesidie
oktemierien lohkedh, dellie tsagkesh maehtieh årrodh dan åvteste learohke baakoe- jallh
raajeselohkeminie tjabreminie (jïjtjehke lohkemeprosesse).
Lohkedh lea guarkedh – bielie 2
Mij: Bieliepryöve goerehtalla mejtie learohke maahta lohkedh jïh guarkedh tjåanghkan
biejeme tjaalegem akten eatnemefaageles aamhtesen bïjre.
Guktie: Learohke edtja aktem faaktatjaalegem lohkedh mïsse lea guvvieh, jïh vaestiedidh
jienebeveeljemegyhtjelassh dan bïjre maam lohkeme. Juktie gyhtjelasside vaestiedidh
learohkh tjuerieh bïevnesh tjaalegisnie gaavnedh mah leah sjïerelaakan neebneme, jïh
bïevnesh ektiedidh ovmessie bielijste tjaalegistie. Learohkh maehtieh gïehtelidh dan
guhkiem dah daarpesjieh.
Man åvteste: Learohkh edtjieh lohkemetjiehpiesvoeth evtiedidh mah dejtie viehkiehtieh
faagh guarkedh jïh lïeredh. Gosse learohkh lohkeminie juktie lïeredh, ovmessie såarhts
aamhteseprovsa lea jarngesne. Faaktatjaalegh goerehtallemepryövesne leah sïejhme
learoegærjatjaalegh, gusnie sisvege lea akte ektiespïele verbaale tjaalegi jïh guvviej
gaskem.
Haestemh: Learohkh mah jïjnjh fiejlieh utnieh laavenjassine, maehtieh joekehts haestemh
utnedh. Tjaalegh learohki kodadimmietjiehpiesvoeth haestieh, dan åvteste dah såemies
baakoeh utnieh mah sveekes åtnasuvvieh. Lissine dah aaj learohki baakoegoerkesem
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 11/ 32
haestieh. Learohkh mah eah goerkesestrategijh nuhtjh (goh aalkoem lohkedh jïh guvvieh
vuartasjidh) sijhtieh tjabredh, dan åvteste bïevnesh baakojste jïh guvvijste tjuerieh ektesne
årrodh gosse edtja gyhtjelassh vaestiedidh. Learohki skraejrie jallh ïedtje aamhtesasse
sæjhta aaj tsevtsedh man jïjnje barkoe dah nuhtjie tjaalegem guarkedh.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 12/ 32
Guktie illedahkide nuhtjedh goh våarome dan vijriesåbpoe
lïerehtæmman?
Gaajhkh vuarjasjimmieh mah jaabnan lïerehtimmesne vadtasuvvieh,
jaabnanvuarjasjimmie gohtjesåvva, jïh edtja lïerehtimmiem eevtjedh. Gaajhkh learohkh
edtjieh dam utnedh, jïh vihkeles learohkh guarkah mij lea veanhtadamme dejstie. Vihkeles
lohkehtæjjah bïevnesidie pryöveilledahkijste nuhtjieh juktie dam vijriesåbpoe
lïerehtimmiem sjïehtedidh learohki lïerehtimmiedaerpiesvoeti mietie.
Hijven jaabnanvuarjasjimmie aaj gohtjesåvva vuarjasjimmie lïerehtæmman, jïh njieljie
prinsihph leah jarngesne gosse illedahkide pryöveste dan vijriesåbpoe barkose nuhtjie. Daah
prinsihph leah buerkiestamme mieriedimmesne ööhpehtimmielaakese, kap. 3.
NJIELJIE PRINSIHPH
Maahta learohki lïerehtimmienuepieh nænnoestehtedh dastegh learohkh
1. guarkah maam edtjieh lïeredh, jïh mij lea veanhtadamme dejstie
2. bievnesh bååstede åadtjoeh mah dejtie soptsestieh kvaliteeten bïjre barkose
jallh maam dorjeme
3. raerieh åadtjoeh guktie dah maehtieh buerebe sjïdtedh
4. leah meatan jïjtse lïerehtimmiebarkosne, gaskem jeatjah jïjtse barkoem jïh
evtiedimmiem vuarjasjidh
Vihkeles gyhtjelassh leah: Mah ulmieh edtjem jaksedh, gusnie manne leam viertiestamme
daej ulmiejgujmie, jïh guktie edtjem dohkoe båetedh?
Learohkh edtjieh guarkedh maam edtjieh lïeredh, jïh mij lea veanhtadamme dejstie
Gosse pryövigujmie jïh vuarjasjimmine barkah dellie vihkeles learohkh daejrieh man
åvteste dah vuarjasjamme sjidtieh, jïh mij lea veanhtadamme dejstie. Learohkh tjuerieh
daejredh man åvteste vihkeles lohkeminie barkedh goh akte uvtemesth tjiehpiesvoete.
Soptsesth dan åvteste learohkigujmie aajkoen bïjre pryövine, jïh maam pryöve möölehte.
Vedtieh bïevnesh bååstede jïh raerieh geajnoen bïjre guhkiebasse
Faageles bïevnesh bååstede leah akte vihkeles bielie vuarjasjimmie- jïh
dåarjelimmiebarkoste. Daah edtjieh kvaliteeten bïjre barkosne soptsestidh jallh guktie
learohke dam haalveme, jïh edtja dovne raerieh jïh bïhkedimmiem vedtedh guktie
learohkh maehtieh buerebe sjïdtedh. Illedahkh jïh bïevnesh pryöveste maehtieh dutnjien
aktem guvviem vedtedh destie maam learohkh haalvoeh, jïh mejnie dah tjuerieh vielie
barkedh. Datne byörh daam bïevnesem ektesne vuejnedh jeatjah bïevnesigujmie mejtie
åtnah learohki bïjre aarebistie, jïh byörh dam nuhtjedh dialogesne dovne learohkigujmie jïh
eejhtegigujmie.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 13/ 32
Vaeltieh learoehkidie meatan
Datne byörh learoehkidie meatan vaeltedh gosse pryövem gïehtjedh mænngan. Gosse
learoehkidie gihtjh maam dah vienhtieh dah leah buektiehtamme, jïh mejnie byöroeh vielie
haarjanidh, dellie dah maehtieh aelkedh sijjen jïjtsh lïerehtimmien bïjre ussjedieh.
Mænngan illedahkide gïehtjedamme, maahta nuhteligs årrodh baajedh learoehkidie
meatan årrodh sijjen vaestiedassi bïjre ussjedidh, jïh soejkesjidh maam dah maehtieh
darjodh juktie buerebe sjïdtedh.
Learohki jïjtsevuarjasjimmieh maehtieh dutnjien vihkeles bïevnesh vedtedh maam dah
tuhtjieh gïerve, jïh mejnie tjuerieh vielie barkedh. Jïjtsevuarjasjimmie maahta aaj viehkine
årrodh ihke learohkh aktem tjïelkebe guvviem åadtjoeh jïjtsh maahtoen bïjre lohkemisnie.
GUKTIE DEJTIE NJIELJIE PRINSIHPIDE JAABNANVUARJASJÆMMAN EKTESNE VUEJNEDH
PRYÖVETJÏRREHTIMMINE?
ü Guktie edtjem learoehkidie ryöjrehtidh aajkose pryövine?
ü Guktie edtjem illedahkide nuhtjedh juktie maehtedh faageles sjyöhtehke bievnesh
bååstede vedtedh mah dam guhkiebasse lïerehtimmiem eevtjieh?
ü Guktie edtjem learoehkidie meatan vaeltedh dennie guhkiebasse barkosne
illedahkigujmie?
ü Guktie learohkh maehtieh meatan årrodh sijjen jïjtsh barkoem vuarjasjidh?
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 14/ 32
2 PRYÖVEN ÅVTELEN
Åvtelen pryöve dorjesåvva, dle vihkeles datne lea veelelaakan goerehtamme bïhkedassem
Instruksjon for gjennomføring. Daam gaavnh pryövereeremesysteemesne PAS:sne.
Såemies dejstie bieliepryövijste edtja vihties tïjjen sisnjelen darjodh. Bïhkedassesne
tjåådtje mah guhkiem learohkh åadtjoeh gïehtelidh laavenjasside loetedh fïerhtene
sæjrosne. Jis baaja learoehkidie gïehtelidh dan guhkiem dah daarpesjieh, dellie jïjnjh
dejstie learoehkijstie mah leah vaahrasovnesne sijhtieh buektiehtidh laavenjasside
reaktoelaakan loetedh. Dellie ibie sïjhth daejredh mejtie dah ovmaereles strategijh
nuhtjieh. Tjuara dan åvteste tïjjemieride bïhkedassesne veelelaakan fulkedh
Bïevnesh eejhtegidie
Vihkeles eejhtegh bïevnesh pryöven bïjre åadtjoeh pryövetjïrrehtimmien åvtelen.
Ööhpehtimmiedirektovraate aktem bïevnesetjaalegem dorjeme eejhtegidie man nomme:
«Bïevnesh goerehtallemepryövi bïjre, gïjren 2016». Bïevnesetjaalege eejhtegidie
seedtesåvva gåatan learohkigujmie jïh byöroe lissine olkese bïejesovvedh skuvlen
gåetiesæjrosne jallh lïerehtimmiesijjesne.
Tjaalege lea jarkoestamme saemien gïelese (noerhte-, åarjel- jïh julevsaemien. Maahta
dejtie våålese leessedh goh pdf-fijlh Ööhpehtimmiedirektovraateen gåetiesæjroste.
Tjaalege olkese båata guhkiem åvtelen learohkh edtjieh goerehtallemepryövide
lohkemisnie jïh ryöknedimmesne darjodh.
Bïevnesh learoehkidie
Learohkh edtjieh bïevnesh åadtjodh goerehtallemepryövi bïjre seamma tïjjen goh tjaalege
eejhtegidie vadtasåvva. Vihkeles datne astoem åtnah buerkiestidh mij akte
goerehtallemepryöve lea, man åvteste dijjieh edtjede dagkeres pryövem utnedh jïh guktie
pryöve edtja tjïrrehtamme sjïdtedh jïh gåessie.
Tjïrrehtimmien åvtelen maahtah sjïehteladtedh ihke learohkh edtjieh åahpenidh jïjtjehke
pryövetsiehkine. Learohkh byöroeh bïeljelimmiem åadtjodh veele goltelidh, raaktan dam
darjodh maam lohkehtæjja jeahta, jïh vuertedh dan mubpien laavenjassese vaedtsedh
åvtelen dah bïeljelimmiem dan bïjre åadtjoeh.
Aaj vihkeles learoehkidie buerkiestidh lohkehtæjja ij luhpiem utnieh dejtie
laavenjassigujmie viehkiehtidh gosse dah edtjieh dam eensi goerehtallemepryövem
utnedh. Ij edtjh dam jïjtjehke goerehtallemepryövem nuhtjedh haarjanimmesne.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 15/ 32
GÏEHTJEDIMMIELÆSTOE LOHKEHTÆJJESE TJÏRREHTIMMIEN ÅVTELEN
Manne
ü tïjjem vadteme pryövem tjïrrehtidh
ü gïehtjedamme bïhkedimmiem jïh bïhkedasside juktie pryövem tjïrrehtidh
åvtelhbodti
ü hokseme eejhtegh bïevnesetjaalegem åådtjeme jïh bïevnesh åådtjeme
tjïrrehtimmien jïh dåarjelimmien bïjre
ü learohkigujmie soptsestamme daate pryöve edtja viehkine årrodh ihke
lohkehtæjja maahta learoehkidie dan bööremes lïerehtimmiem vedtedh
ü tïjjem vadteme tjïrrehtimmien mænngan juktie maehtedh vuarjasjidh jïh
illedahkide fïere guhten learoehkasse dåarjelidh
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 16/ 32
3 MEARAN TJÏRREHTEMINIE
Pryövereeremesysteemesne (PAD) ((https://pas.udir.no) gaavnh Instruksjon for
gjennomføring mij buerkeste guktie datne edtja pryövem tjïrrehtidh. Daesnie aaj
vuarjasjimmiebïhkedimmiem gaavnh mij buerkeste guktie edtja pryövide staeriedidh.
Skuvlen rektovre edtja dutnjien luhpiem vedtedh PAS:se tjaangedh.
Dov laavenjasse goh lohkehtæjja lea hoksedh jearsoesvoetem jïh hijven aajmoem
sjugniedidh mearan pryövem tjïrrehteminie. Naemhtie guktie datne laavenjasside
åehpiedahtah maahta maam akt jiehtedh guktie learohkh pryövetsiehkiem dååjroeh jïh
illedahkese pryövesne. Dan åvteste tjoerh dov råållam itjmieslaakan vaeltedh goh pryöven
åvtehke, raeffiem hoksedh klaassetjiehtjielisnie, jïh hijven, tjïelke gïelem nuhtjedh jïh
baakojde veelelaakan jiehtedh. Datne tjoerh laavenjasside galkije jïh åvtese
åehpiedehtedh, jïh ahkedh vuarjasjidh man guhkiem learohkh edtjieh nuhtjedh
bieliepryövine dej veajkoej tïjje ij leah vadteme. Dastegh fïerhte bieliepryöve guhkiem
vaasa, learohkh maehtieh ov-vïssjeles jïh vearijes sjïdtedh.
Vïhtesjimmie learoehkijstie
Learohki barkoevuekie pryövesne maahta nuhteligs bïevnesh vedtedh guktie dah tuhtjieh
lohkemen bïjre. Learohkh mah soejmilaakan jallh varke/slintjine berkieh, maehtieh
gåabpegh vuesiehtimmieh learoehkidie årrodh mah joekehts fåantoej gaavhtan
tjabreminie. Maahta aaj nuhteligs årrodh vuarjasjidh mejtie learohke konsentreradamme
jallh vearijes pryövetjïrrehtimmesne. Jalhts datne goh lohkehtæjja lea tjïrrehtimmiem
learohkigujmie soejkesjamme, pryövetsiehkie maahta ovvaane domtedh.
Lohkehtæjjan bïhkedassesne pryövetjïrrehtæmman aktem vïhtesjimmiegoerem gaavnh.
Daennie goeresne maahtah learohkh vïhtesjadtedh mah vuesiehtimmien gaavhtan leah
vearijes, soejmilaakan berkieh jallh datnem birrieh bïhkedassem mubpesth jiehtedh.
Raeriestimmieh vïhtesjimmievæhtide
·
Vïssjelesvoete: konsentreradamme, vaenie konsentreradamme, gïetigujmie jïh
juelkiejgujmie staarpa, sæjhta sov sijjiem laehpedh, ååjmehtåvva
·
Jïjtjeraarehkevoete: jïjtjeraarehke, ij jïjtjeraarehke, kraannese guavla, datnem birrie
laavenjassem mubpesth jiehtedh, viehkien mietie birrie laavenjassem guarkedh
·
Barkoedrïekte: jaabnan hijven, gaajh varke, ååpsen varke gaervies sjædta
laavenjassine, soejmilaakan barka, ij gaervies sjïdth
laavenjassine/laavenjassigujmie,
·
Faageles seekere: seekere vååjnoe gosse laavenjassem dorje, ovseekere jïh
ussjedalla, båajhtode tjaala, viskede jïjnjem, bokstaaveguvvijste vïedtjine viehkine
åtna
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 17/ 32
Dæjpeles bïevnesh
Byöroe göökte lohkehtæjjah stïeresne årrodh klaassetjiehtjielisnie tjïrrehtimmesne juktie
bööremeslaakan maehtedh learoehkidie vïhtesjidh mearan pryövine barkeminie. Jallh
dijjieh maehtede klaassem juekedh jïh pryövem unnebe dåehkine tjïrrehtidh. Akte
lohkehtæjja mij learoehkidie damta «Vïhtesjimmiegoerem goerehtimmesne» deavhta
mearan tjïrrehtimmie jåhta. Dastegh datne oktegh dåehkine jïh ih buektehth dam darjodh
mearan tjïrrehtimmie jåhta, dellie vihkeles datne goerem deavhtah varke tjïrrehtimmien
mænngan jis lea mij akte sjïere maam sijhth neebnedh.
Vihkeles datne learoehkidie birrh sijjen buertieh sjeakodh tjïrrehtimmien åvtelen, jïh jis
bokstaavelinjam buertesne utnieh, tjuerieh dam destie vaeltedh. Ih edtjh
bokstaaveguvvieh vïedtjeste våålese vaeltedh. Dan åvteste lea bieliepryövh
tïjjegaertjiedimmine tjoerh hoksedh tsåahkam jallh tjöödtjesth-tsåahkam stïeresne utnedh
tjïrrehtimmesne. Åvtelhbodti byörh learohken buertieh geerjehtidh dan hijven gåarede,
olles learohkh sinsitnien vaestiedassh vuejnieh.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 18/ 32
4 PRYÖVEN MÆNNGAN
Daennie bielesne bïhkedassh åadtjoeh guktie edtjh vijriesåbpoe illedahkigujmie barkedh
pryövetjïrrehtimmien mænngan.
Datne tjoerh pryövide staeriedidh vuarjasjimmiebïhkedimmien mietie, mij leah
bæjhkoehtamme tjïrrehtimmiebïhkedassine ektine PAS:sne. Edtjh learohki illedahkh
vuarjasjidh tjoevkesisnie tjoeperdimmieraasten mietie fïereguhtene bieliepryövesne
(vuartesjh sæjroem 4). Mujhtieh astoem utnedh illedahkem vuarjasjidh!
GÏEHTJEDIMMIELÆSTOE LOHKEHTÆJJESE PRYÖVEN MÆNNGAN
Manne edtjem
ü lïhkebe vuartasjidh illedahkide learoehkidie mah tjoeperdimmieraasten
nuelesne, jallh eevre bijjelen skååredieh
ü vuarjasjidh maam dah haalvoeh/ eah haalvh dejnie sjïere pryövine jallh
laavenjassine
ü vuarjasjidh mejtie dah gaervies sjïdtin tïjjemierien sisnjelen dejnie pryövine mah
tïjjeraastem utnin
ü illedahkide vuejnedh jeatjah bïevnesigujmie ektine learohken bïjre, gaskem
jeatjah vïhtesjimmieh mah leah pryövesne dorjeme
ü hoksedh learohkh jïh eejhtegh learoehkidie mah lissie dåarjelimmiem
daarpesjieh, bïevnesh illedahki bïjre åadtjoeh jïh bïevnesh dan vijriesåbpoe
dåarjelimmien bïjre
Dåarjelimmie learoehkijstie tjoeperdimmieraasten nuelesne jallh
eevre bijjielisnie
Illedahke goerehtallemepryöveste våaroeminie åtnasåvva learoehkinie soptsestidh, jïh
dam vijriesåbpoe dåarjelimmiem learoehkistie soejkesjidh. Byöroe learoehkinie
soptsestidh dallah goh tjïrrehtimmie orreme, ihke learohke edtja mujhtedh dam
jeanatjommesem pryövetsiehkeste. Learoehkinie ektine maahtah prioriteradamme
lïerehtimmieulmieh bæjjese bïejedh juktie lohkeminie jïh tjaelieminie vijriesåbpoe barkedh.
Tjuara aaj illedahkide eejhtegidie soptsestidh. Hijven laavenjostoe gaskem datnem goh
lohkehtæjja jïh eejhtegidie maahta darjodh guktie learohke dejtie lïerehtimmieulmide
jaksa mah bïejesuvvieh. Eejhtegh edtjieh jearsoes damtedh learohke vuajnelge jïh hijven
dåarjelimmiem åådtje dan varke gåarede. Vihkeles fokusem bïejedh naan gille realistiske
ulmide fïerhten aejkien mah maehtieh learohkem viehkiehtidh sov lohkemetjiehpiesvoeth
evtiedidh
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 19/ 32
Raeriestimmieh gyhtjelasside learoehkidie mah leah tjoeperdimmieraasten nuelesne
jallh eevre bijjielisnie
·
·
·
·
Guktie tuhtjh lij daam pryövem utnedh?
Lin laavenjassh desnie mejtie idtjïh guarkah guktie edtjh darjodh?
Mah laavenjassh lin gierve? Mah laavenjassh lin aelhkie?
Lin baakoeh mah idtjïh guarkah?
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 20/ 32
Vijriesåbpoe goerehtalleme jïh råajvarimmie
Akte goerehtalleme learohken lohkemetjiehpiesvoetijste aktem bijjieguvviem mijjese vadta
dej tjiehpiesvoeti bïjre mijjieh daarpesjibie man akt bïjre daejredh, juktie learohkem
guhkiebasse viehkiehtidh. Seamma tïjjen akte goerehtallemepryöve tjuara iktesth akte
lissiehtasse årrodh jïjtjemdh vuarjasjimmide learoehkistie: vïhtesjimmie, vuarjasjimmie jïh
råajvarimmieh tjuerieh „sinsitnien baalte juhtedh“.
Learohken illedahke goerehtallemepryövesne vuesehte maam learohke maahta bielelen
naan viehkiem åadtjodh akten vihties tïjjen. Gosse goerehtallemepryövem dynamihkeles
nuhtjie, amma learoehkinie ektine, maahtah bïevnesh åadtjodh vuesiehtimmien gaavhtan
dej strategiji bïjre mejtie learohke nuhtjie, learohken barkoedrïekte, skraejrie jïh
lïeremenuepieh. Fokuse bïejesåvva dïsse mij maahta learohkem guhkiebasse viehkiehtidh,
guktie vijriesåbpoe ööhpehtimmie bööremeslaakan learoehkasse sjïehtedamme sjædta.
Aktene bieliepryövesne gusnie learohke tjoeperdimmieraasten nuelesne jallh eevre
bijjielisnie skåårede, maahtah vïhtesjidh guktie learohke laavenjassem oktegh dorje. Dan
mænngan tjoerh gaavnehtidh maam dåarjoehtimmide jïh man jïjnje dåarjoehtimmide
learohke daarpesje jis edtja laavenjassem haalvedh. Dan åvteste vihkeles guarkedh mah
haestemh fïereguhte laavenjasse maahta utnedh (vuartesjh buerkiestimmiem
bieliepryövijste åvtene). Jis daejtie bïevnesidie vierteste bïevnesigujmie ektine
learoehkijstie mearan laavenjassem dorje, doh råajvarimmieh mah leah vuelielisnie
raeriestamme, maehtieh datnem viehkiehtidh lïerehtimmiem learohken daerpiesvoetese
sjïehtedidh.
Kööksh tjoeperdimmieraasth eah maehtieh åtnasovvedh dynamihkeles goerehtallemisnie,
dan åvteste dellie learohkh tjuerieh oktemierien barkedh, standardiseradamme
bïhkedassen mietie.
Doh råajvarimmieh mah leah vuelielisnie neebneme byöroeh iktesth åtnasovvedh
ektiedimmine mah mïelem utnieh, jïh fokusem goerkesisnie utnedh. Bokstaavh jïh
bokstaaveboelhkh mejnie learohke lea haarjanamme, byöroeh varke ellies baakojne
åtnasovvedh. Aktegsbaakoeh mejtie learohke lea haarjanamme, byöroeh varke raajesinie
åtnasovvedh. Learohkh edtjieh lohkedh jïh tjaeledh juktie dååjredh, faagh lïeredh jïh
soptsestidh, eah ajve teknihkeles tjiehpiesvoeth haarjanidh. Gosse tjaalegh nuhtjie mah
mïelem utnieh sijjeste loeves baakoeh, learohkh sijhtieh mïelem ohtsedidh gosse lohkeminie. Baakoeh mïelem jarkoeh dan ektiedimmien mietie mesnie dah leah. Seammalaakan learohkh edtjieh tjaeledh juktie soptsestidh, eah ajve reaktoetjaelemem
haarjanidh.
Muvhtine bieliepryövine jienebh tjiehpiesvoeth. Vihkeles goerehtalledh mejgujmie dejstie
tjiehpiesvoetijste learohke tjabreminie, ihke dåarjelimmie learoehkistie edtja aktem vihties
ulmiem utnedh. Jis learohke lea tjoeperdimmieraasten nuelesne gelline bieliepryövine,
sæjhta aaj iemie årrodh gïehtjedidh guktie learohke vuajna jïh gåvla.
Vijriesåbpoe goerehtalleme jïh råajvarimmie leah buerkiestamme våaroeminie fïerhtene
bieliepryövesne. Fïerhten bieliepryövese tjaalege lea juakeme vuarjasjimmesne jïh
råajvarimmesne. Dah mearhketjh vuarjasjimmien nuelesne våajnoes darjoeh maam datne
byörh vijriesåbpoe goerehtalledh jis learohke tjoeperdimmieraasten nuelesne jallh eevre
bijjielisnie bieliepryövesne skåårede. Doh vuesiehtimmieh råajvarimmine vuesiehtieh
guktie datne maahtah aelkedh learohkem vijriesåbpoe viehkiehtidh. Ij leah daerpies
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 21/ 32
råajvarimmiejgujmie nïerhkedh mah leah buerkiestamme aktene vuarjasjimmiemearhketjen nuelesne maam learohke haalvoe.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 22/ 32
Baakoeh lohkedh
Vuarjesjh
Man gellie baakoesvaalhtesh learohke lea pryöveme dajrodh, jïh man gellie
baakoesvaalhtesh learohke reaktoelaakan dorjeme. Learohkh mah leah pryöveme jïjnjh
baakoesvaalhtesh darjodh, maaje varke jïh slintjine luhkieh (eah ortografeles daajroem
utnieh). Learohkh mah leah pryöveme vaenie baakoesvaalhtesh darjodh jïh vaenie fiejlieh
åådtjeme, soejmelaakan berkieh, maaje fonologeles.
Vuarjesjh
mejtie learohke gaajhkh baakoeh luhkieh (fonologeles luhkieh).
Råajvarimmie
Voerkelh learohkem joekehts lohkemevuekieh gååvnesieh. Maahta bokstaavetjoejide
tjåanghkan giesedh baakose – jallh maahta aktem baakoem damtijidh dan åvteste satne
baakoem gellien aejkien aarebi lohkeme.
Barkede ortografeles baakoelohkemen vööste, mij sæjhta jiehtedh learohke voejhkele
vuejnedh maam baakojde bokstaave edtja årrodh, åvtelen dïhte baakoem reegkesligke
låhka. Learohke edtja aaj måjhtajidh baakoen mïelem, jïh guktie baakoe jeahtasåvva.
Nuhtjh åenehks, riektes baakoeh goh aske, dålle, abla jnv. Barkede aelhkie raajesigujmie
gusnie dah baakoeh leah meatan. Baakoeh byöroeh mubpesth jeahtasovvedh jieniebinie
raajesinie. Dastegh learohke ij buektehth baakoem lohkedh, datne lohkh, jïh learohke
mubpesth jeahtah (guktie learohke haalvemem dåårjoe). Lohkede baakoem fonologes
minngemosth juktie gïehtjedidh baakoe reaktoelaakan lohkesovvi voestes aejkien.
Haarjenh ovrïektes baakoeh lohkedh ortografeles, vuesiehtimmien gaavhtan baakoeh
gusnie –nng, nnj, guhkies vokaalah jnv.
Haarjanidie ovriektes baakoeh lohkedh mah daamtaj åtnasuvvieh, jïh barkede dejgujmie
raajesinie: dïhte, jïh, mijjieh, luvnie, buerie, daelie
Vuesehth learohkem jïjnjh bokstaavemöönsterh leah doh seamma gelline baakojne.
Vuesiehtimmien gaavhtan baakoen aalkoe (åvtebaakoetjomhph): ov-, åvte-, gietjieh - -ide, -eme, jïh ektiedimmieh tjoejijste mah leah daamtaj: vie, bea, bie, gue jnv. Naemhtie
learohke sæjtah lïeredh damtijidh bielieh baakojste jïh destie seekeresåbpoe kodadidh.
Vuarjesjh
mejtie learohke moenede jallh aktem oveseekere fonologeles strategijem nuhtjie.
Råajvarimmie
Barkede seekeres fonologeles kodadimmine. Tjuara fïerhtem bokstaavem dennie
tjaalasovveme baakosne kodadidh akten bokstaavetjoejese åvtelen tjoejide tjåanghkan
geasa akten baakose. Daate kreava learohke lea automatiseradamme ektiedimmide
bokstaavi jïh bokstaavetjoeji gaskem.
Vuesehth jis ajve akte bokstaave lea joekehts göökte baakojne, dellie baakoeh joekehts
mielem utnieh, guktie learohke guarka vihkeles veele lohkedh. Vuesiehtimmien gaavhtan
”Daesnie dov bijle” jïh ”Daesnie mov bijle”, Haarjanidie veele lohkedh.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 23/ 32
Baajh learoehkidie jïjnjem lohkedh. Learohkh daarpesjieh jïjnjem lohkedh jis edtjieh
baakoelohkemetjiehpiesvoetide automatiseradidh.
Vuarjesjh
mejtie learohke maahta bokstaavetjoejh tjåanghkan giesedh baakose.
Råajvarimmie
Barkede bokstaavetjoejh tjåanghkan giesedh viehkine bokstaavedaabloeh nuhtjedh.
Utnieh fokusem rijmebaakojde goh bïjle, mïjle, sïjle: Jiehtieh baakoem tjyölkehke /sijle/, jïh
bïejh bokstaavedaablojde baakose. Learohke datnem heerie jïh tjoejide ”tjåanghkan
lååvle” mearan soermem geasa bokstaavedaabloej mietie. Aelkieh baakoejgujmie mah
leah tjoejeriekte.
Dajoeh dam giervebe giervebe gosse dam lissehth njieljie bokstaavigujmie,
vuesiehtimmien gaavhtan aske, aajja, aahka. Lïerh learohkem lohkedh viehkine baakojde
juekedh unnebe bieline. Åahpenh baakoetjomhpigujmie viehkine jievkehtimmiem
låapoestalledh: as-ke. Barkede mænngan baakoejgujmie gusnie jienebh baakoetjomhph
jïh guhkies vokaalh.
Vuarjesjh
mejtie learohke seekere daajroem åtna gaajhki bokstaavi bïjre: maahta gaajhkh
bokstaavh ektiedidh bokstaavetjoejidie jïh båastolen radtjoeslaakan jïh varke.
Råajvarimmie
Haarjanidie dejtie bokstaavide mejgujmie learohke tjabreminie, jïh doh bokstaavetjoejh
mah dejtie sjiehtieh. Soptsesth tjoejen bïjre, gusnie dïhte njaelmesne dorjesåvva jïh guktie
bokstaave mij bokstaavetjoejese sjeahta, vååjnoe. Nuhtjh bokstaavide ektiedimmine mah
mïelem vedtieh, goh lohkedh jïh tjaeledh aelhkie baakoeh jïh raajesh gusnie doh
sjyöhtehke bokstaavh leah meatan.
Kööksh joekoen baakoeh gusnie akte bokstaavetjoeje tjaalasåvva jienbi bokstaavigujmie
(vuesiehtimmen gaavhtan jïenge jïh bïenghke, jïh guhkies vokaalh mah maehtieh akte
haesteme årrodh gellide learoehkidie.
PC:m nuhtjedh gosse edtja bokstaavh jïh baakoeh tjaeledh maahta nuhteligs årrodh jïh
skraejriem vedtedh barkosne learohki bokstaavedaajrojne. Tastatuvresne tjaeledh
tjoejedåarjojne nuepiem vadta gellien aejkien mubpesth jiehtedh bokstaavetjoejekorrespondanseste.
Baakoeh staavadidh
Vuarjesjh
mejtie learohke gaajhkh baakoeh fonologeles staavede, jallh såemies baakoeh
ortografeles ( ellies baakoeh reaktoe staavede, jalhts dah aktem ovriekte
staavadimmievuekiem utnieh).
Råajvarimmie
Barkede ortografeles staavadimmien vööste. Vaeltieh våaromem stuerebe ortografeels
ektievoetine goh aktegsbokstaavh.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 24/ 32
Voerkelh learohkem eah gaajhkh baakoeh staavasovvh naemhtie guktie govloeh:
vuesiehtimmien gaavhtan ” . Bokstaavetjoejh mah tjaalasuvvieh viehkine göökte jallh
golme bokstaavijste jïh /ng/ leah akte haesteme gellide learoehkidie. Tjöönghkede
baakojde baakoefuelhkine: gaajhkh tj- baakoeh aktene raajrosne, gaajhkh ng-baakoeh
aktene jeatjah raajrosne jnv.
Haarjanidie baakojne mah daamtaj jeahtasuvvieh, jïh barkede dejgujmie raajesinie: dïhte,
manne, mijjieh, luvnie, dah jnv.
Vuarjesjh
mejtie learohke maahta jïjtjemse analyseradidh aktegstjoejide jeahtasovveme baakojne
(fonologeles analyjse) jïh baakoem staavadidh tjoeji tjoeji. Kööksh joekoen baakoeh
bokstaavetjoejigujmie mah jienebi bokstaavigujmie tjaalasuvvieh (vuesiehtimmien
gaavhtan –nng, nnj), jïh guhkies vokaalh mah maehtieh akte haesteme årrodh staavadidh
gellide learoehkidie.
Råajvarimmie
Vuesehth guvviem aktede seangkoste. Vuesehth learoehkasse baakoe lea tjåanghkan
biejesovveme njieljie bokstaavetjoejijste: /s/ ea/ngk/oe viehkine njieljie sïevh guvvien
nualan guvviedidh _ _ _ _. Learohke tjuvtjede jïh jeahta mij tjoejide mij edtja bïejesovvedh
dan gåaroes sæjjan. Tjaelede dan mænngan bokstaavide reaktoe sæjjan.
Spielede Scrabble Junior vaenie bokstaavedaabloejgujmie. Mah baakoeh learohke maahta
tjaeledh daej daabloejgujmie?
Vuarjesjh
mejtie learohke seekere daajroem åtna gaajhki bokstaavi bïjre.
Råajvarimmie
Vuartesjh Råajvarimmie nuelesne Baakoeh lohkedh.
Vuarjesjh
mejtie learohke haalove dejtie bokstaavide tjaaleldh hammoedidh, mejgujmie tjabreminie.
Råajvarimmie
Haarjanidie dejtie bokstaavide mejgujmie learohke tjabreminie, viehkine bokstaavh
goeredh mah leah dorjesovveme paehpierisnie, mearan bokstsaavetjoeje jeahtasåvva.
Datne maahtah jis daerpies learohken gïetem steeredh gosse dïhte dam dorje. Jiehtieh
bokstaavetjoejem gosse dam darjoeh. Vihkele gellien aejkien mubpesth jiehtedh jïh
nuepiem vedtedh learoehkasse bokstaavem tjaeledh jïh hammoedidh mearan
bokstaavetjoeje jeahtasåvva.
Baakoeh guarkedh
Vuarjesjh
learohken dïejvesegoerkesem jïh duekiedaajroem.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 25/ 32
Råajvarimmie
Barkede öörnegeldihkie learohki baakoeveahkam nænnoestehtedh. Nuhtjh
vuesiehtimmien gaavhtan baakoeh tjaalegijstie mejtie learohke 3. daltesisnie dååste, jallh
aamhtesijstie mejgujmie learohke ååntjestalla.
Stuvrh fokusem dovne baakoen hammose (vokaalh/konsonaanth, baakoetjomhph,
sojjehtimmiemöönsterh, baakoe-baakosne jnv.) jïh sisvegasse.
Nuhtjh åssjaldahkekaarhtem dovne juktie learohken daajroem baakojde goerehtalledh, jïh
goh dïrrege juktie learohki semantihkeles viermiem/assosiasjovnh baakoej bïjre vijriedidh,
viehkine tjaalegistie, symbovlijste, guvvijste jïh illustrasjovnijste.
Gaavnh synonyjmh, anotnyhjmh jïh baakoeh mah daamtaj åtnasuvvieh dejnie baakojne
ektine, misse sïjhth fokusem biïjedh.
Baajh learoehkidie baakoeh dåastodh jeereldihkie ektiedimmine, jïh sjïehteladth ihke dah
jïjnjh nuepieh åadtjoeh orre baakoeh åtnose vaeltedh viehkine jïjtsh raajesh darjodh.
Sæjhta maereles årrodh aktem sjïere fokusem utnedh baakoegoerkesasse
ööhpehtimmesne. Asth baakoejgujmie jïh dïejvesigujmie barkjedh, jïh voerkelh
learoehkidie ovmessie mïelh baakojste goerehtidh, jïh ovmessie vuekieh akte baakoe
maehtieh åtnasovvedh.
Lïerh learohkem tjöödtjestidh, ussjedalledh jïh buerkiestimmien bïjre gihtjedh dejtie
baakojde dah eah guarkah.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 26/ 32
Lohkedh lea guarkedh
Vuarjesjh
guktie learohke lohkemestrategijh nuhtjieh jïh guktie maahta sov jïjtse lohkemem
vaaksjodh.
Råajvarimmie
Hammodh ovmessie lohkemestrategijh, jïh vedtieh learoehkidie jïjnjh nuepieh strategijidie
åtnose vaeltedh. Dïhte barkoe lohkemestrategijigujmie tjuara akte sjïehtesjamme bielie
årrodh dehtie barkoste tjaalegigujmie jïh faagine. Ulmie lea learohke ånnetji ånnetji sæjhta
aelkedh radtjoes lohkemestrategijh nuhtjedh bielelen aktem sjïere haesteme dan bïjre
åadtjodh.
Hammodh guktie maahta joekehtslaakan lohkedh, jearohke tjaalegesåarhteste jïh
aajkoste.
Lohkemen åvtelen:
Bïejh ulmiem lohkemasse: Man åvteste edtjh daam tjaalegem lohkedh? Edtjh murriedidh/
ajve lustine, jallh edtjh lohkedh juktie vaestiedassh gaavnedh sjïere gyhtjelasside? Guktie
sïjhth dam lohkedh? Varke juktie sjïere bïevnesh gaavnedh, jallh veele juktie maam akt
orre lïeredh?
Mievresth sisvegem tjaalegisnie: Vuartesjh jamhkelebïjlem gærjan ålkoelisnie. Man bïjre
vienhth daate tjaalege? Lohkh veele jïh ussjedallh nommen, guvviej jïh bijjietjaalegi bïjre.
Dååjrehtimmiej bïjre soptsestidh mejtie learohke lea åtneme dejnie maam satne edtja
lohkedh, maahta learohki skraejriem lohkemasse lissiehtidh. Maam dan bïjre aarebistie
daajrah? Tjaelede maaje åssjaldahkekaarhtem jallh guvvede.
Mearan lohkeminie:
Seekere baakoelohkeme: Maahtah lohkedh jïh guarkedh fïerhtem baakoem tjaalegisnie?
Lohkh tjaalegem ikth vielie guktie datne sisvegem raajesinie jïh boelhkine måjhtah.
Tjöödtjesth jïh ussjedallh mejtie mij akte lea gierve guarkedh, dovne baakoeh jïh boelhkh.
Tjaalege lea dan bïjre maam vienhtih aarebi datne eelkih lohkedh? Jis ij, man bïjre daate
raaktan?
Lohkemen mænngan:
Giesieh tjåangkan tjaalegen sisvegem: Man bïjre tjaalege? Darjoeh åssjaldahkekaarhtem,
guvvedh, tjaelieh jallh soptsesth sisvegen bïjre. Maam aamhtesen bïjre daelie maahtah
maam idtjïh aarebi daejrieh?
Illedahkh lohkemistie: Gaahtoeh iktesth sijhtieh ledtieh dåalvodh?
Ektedh jïjtsh dååjrehtimmide: datne aktem gaahtoem vuajneme mij moeresne tjahkesje?
Moenedh guktie tjaalege jåarhka: Guktie vïenhth gaahtojne gåaradi mænngan dïhte
viehkiem åadtjoeji moereste båetedh?
Ussjedallh jïjtse goerkesen bïjre: Tjaalegisnie tjåådtje Piere sirenah govli. Man åvteste
vienhth jamhkelebïjle bööti. Maahtah dam gaavnehtidh viehkine guvvide vuartasjidh?
Maam vïenhth lea heannadamme? Baajh learoehkidie smaave dåehkine barkedh juktie
nuepiem åadtjodh lieremestrategijh pryövedh jïh mubpielearoehkigujmie soptsestidh dan
bïjre maam lohkeme, jïh maam dorjeme juktie lïeredh. (Learohkh tjuerieh dååjredh dah
buerebelaakan guarkah gosse ovmessie lohkemestrategijh nuhtjieh, jis edtjieh dejtie
åtnose vaeltedh bielelen sjïere haestemem dan bïjre åadtjodh.)
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 27/ 32
Vuarjesjh
learohken dïejvesegoerkesem jïh duekiedaajroem.
Råajvarimmie
Vuartesjh Råajvarimmie nuelesne Baakoeh guarkedh.
Vuarjesjh
mejtie learohke tjabreminie baakoelohkeminie jïh maam strategijide learohke boekte
nuhtjie gosse edtja baakoeh lohkedh
Vuarjesjh
mejtie learohke gaajhkh baakoeh tjoejede.
Råajvarimmie
Vuartesjh Råajvarimmie nuelesne Baakoeh lohkedh.
Vuarjesjh
mejtie learohke moenede jallh ovseekere fonologeles strategijem nuhtjie.
Råajvarimmie
Vuartesjh Råajvarimmie nuelesne Baakoeh lohkedh.
Vuarjesjh
mejtie learohke maahta bokstaavetjoejh tjåanghkan giesedh baakose.
Råajvarimmie
Vuartesjh Råajvarimmie nuelesne Baakoeh lohkedh.
Vuarjesjh
mejtie learohkh seekere bokstaavedaajroem utnieh.
Råajvarimmie
Vuartesjh Råajvarimmie nuelesne Baakoeh lohkedh.
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 28/ 32
Vijriesåbpoe barkoe illedahkigujmie lohkehtæjjadåehkesne
Doh uvtemesth tjiehpiesvoeth leah sjïehtesjamme maahtoeulmine fïereguhten faagese. Dïhte
vijriesåbpoe barkoe pryövine lohkemisnie lea dan åvteste vihkeles gaajhkide lohkehtæjjide
daltesisnie. Gosse lohkehtæjjah ektesne tjåanghkan giesieh illedahkide pryöveste, dah maehtieh
bijjieguvviem åadtjodh dovne destie maam learohkh haalvoeh, jïh mejnie tjuara vielie barkedh
dejnie ovmessie faagine. Daate lea joekoen vihkeles dejtie learoehkidie mah illedahkh utnieh
tjoeperdimmieraasten nuelesne jallh eevre bijjielisnie. Mearhketjen nuelesne dåarjelimmie
fïerhtede learoehkijstie såemies vuesiehtimmieh vadtasuvvieh guktie maahta daam
learohkedåehkiem dåarjelidh.
Gosse skuvle pryöveilledahkide analyjserede, dellie vihkeles krööhkedh voenges tsiehkieh, gaskem
jeatjah voenges learoesoejkesjebarkoe, sjïere barkoesuerkieh jallh væhtah dennie aktene
jaepiedaltesisnie jallh aktene learohkedåehkesne. Tjuara aaj illedahkide vuarjasjidh dan sïejhme
vuajnoen mietie learohki tjiehpiesvoetijste, skraejreste jïh barkoste.
Gyhtjelassh mejtie ussjedidh jïh digkiedidh
ü Illedahke goh veanhtadamme?
ü Vuejnebe mönsterh/tendensh illedahkine mijjen skuvlese?
ü Jeatjah bïevnesh utnebe mah nænnoestieh jallh nyöjhkedieh illedahkide
goerehtallemepryöveste?
ü Illedahkh goerehtallemepryöveste vuesiehtieh ihke lea daerpies vielie
goerehtalleminie?
ü Mah konsekvensh illedahkh åadtjoeh skuvlen vijriesåbpoe barkose?
ü Maam maehtebe darjodh juktie bueriedidh dejtie illedahkide mejgujmie ibie
madtjeles?
ü Mej råajvarimmiejgujmie maehtebe nïerhkedh dej learohkigujmie mah leah
tjoeperdimmieraasten nuelesne jallh eevre bijjielisnie?
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 29/ 32
Skuvleåvtehken dïedte
Daesnie akte bijjieguvvie mej åvteste skuvleåvtehke dïedtem åtna, tjïrrehtimmien åvtelen,
mearan jïh mænngan.
Skuvleåvtehke lea/ edtja
ÅVTELEN
MEARAN
MÆNNGAN
- lohkeme Retningslinjer
for gjennomføring
(Njoelkedassh
tjïrrehtæmman) jïh
åahpenamme
bïhkedimmiejgujmie
lohkehtæjjide
- lohkehtæjjide
dåarjoehtidh gosse
pryövide tjïrrehteminie
- illedahkide
skuvledaltesisnie fulkesidh
dennie gïetskene
evtiedimmiebarkosne
- hoksedh skuvlen
lohkehtæjjah sisvegem
demtieh
lohkehtæjjabïhkedimmine
- hoksedh tjïrrehtimmie
goerehtallemepryövijste lea
njoelkedassi mietie mah
leah vadteme
njoelkedassine
Retningslinjer for
gjennomføring
- Daejredh mij iktesth
tjåådtje daesnie
www.udir.no, «viktige
meldinger» nuelesne
- sjïehteladtedh ihke
lohkehtæjjah learohkh
dåarjelieh
tjoeperdimmieraasten nelnie
jïh nuelesne
- hoksedh learohki eejhtegh
tjoeperdimmieraasten nelnie
jïh nuelesne bïevnesh
bååstede åadtjoeh illedahki
bïjre jïh bïevnesh
vijriesåbpoe råajvarimmiej
bïjre, jïh daate ektesne
vuajnelge jeatjah sjyöhtehke
vuarjasjimmiebïevnesigujmie
mejtie lohkehtæjjah
aarebistie åtna
- hoksedh eejhtegh
bïevnesh åådtjeme
tjïrrehtimmien bïjre, jïh
eejhtegetjaalege jallh
bïevnesetjaalege
jïjtjevyljehke pryövi bïjre
olkese vadtasuvvieh
guhkiem tjïrrehtimmien
åvtelen
- stïeresne årrodh
lohkehtæjjide gosse
viehkiem jïh dåarjoem
daarpesjieh tjïrrehtimmiem
soejkesjidh
- hoksedh skuvlh paahkh
dååsteme
pryöveheeftajgujmie jïh
gïehtjedidh låhkoe jïh gïele
leah reaktoe
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Sæjroe 30/ 32
Bïevneseraerieh jïh sjyöhtehke vierhtieh
UVTEMESTH TJIEHPIESVOETI BÏJRE LOHKEMISNIE
Maam learohkh edtjieh maehtedh
dejstie uvtemesth
tjiehpiesvoetijste?
Mah leah uvtemesth
tjiehpiesvoeth lohkemisnie jïh
guktie dah evtiesuvvieh?
Learoesoejkesje Maahtoelutnjemasse
www.udir.no/lareplaner/kunnskapsloftet/
Mierievierhkie uvtemesth tjiehpiesvoetide
www.udir.no/Lareplaner/Forsok-og-pagaendearbeid/Lareplangrupper/Rammeverk-forgrunnleggende-ferdigheter/
Gusnie maahtam jienebh
vierhtieh jïh materijellem
gaavnedh juktie learoehkidie
dåarjelidh?
www.lesesenteret.no
PRYÖVEN JÏH VUARJASJIMMIEN BÏJRE
Gusnie vielie bïevnesh gaavnem
vuarjasjimmien jïh pryövi bïjre?
Mah leah skuvleåvtehken
laavenjassh
goerehtallemepryövigujmie?
Vuarjasjimmie daesnie: www.udir.no
Gusnie bïhkedassem gaavnem
juktie goerehtallemepryövh
tjïrrehtidh?
Gusnie maahtam vielie lohkedh
vuarjasjimmien bïjre
lïerehtæmman?
Pryövereerenassesysteeme(PAS)
https://pas.udir.no
Bïhkedimmie lohkehtæjjide
Lohkh Retningslinjer for gjennomføring av
kartleggingsprøver mah leah bæjhkoehtamme
daesnie www.udir.no
Vuarjasjimmie lïerehtæmman daesnie
www.udir.no/vfl
Sæjroe 31/ 32
Schweigaards gate 15
Postboks 9359 Grønland
0135 OSLO
Telefon 23 30 12 00
utdanningsdirektoratet.no