2 - Insinööri
Merenmittausta
mentorin
kanssa
2
2016
Vaasasta
energiaa
Korkeakoulut
samaan konserniin
Tanssien
eläkkeelle
10
38
22
Sisällys 2/2016
10
14
16
18
20
22
24
26
28
30
38
43
Ulvilan roboteilla on vientiä
Kilpailukykysopimuksen sisältöä
Tuulivoiman käyttö lisääntyy
Korkeakoulut yhteen
Meren pelastukseen apua
Maanmittaaja vesillä
Uusiutuavaa energiaa maan alle
Robotit tulevat
Monipuolisuus motivaattorina
Työ on sujunut kuin tanssi
Järjestöväki pohti UK-hanketta
Improvisointia opintojen ohessa
VAKIOT
3
4
9
15
32
34
36
42
Pääkirjoitus
Bittikattaus
Puheenjohtajan palsta
Kolumni
Tutkittua
Oikeutta
Opiskelijat
Jäsenpiste
KANNEN KUVA: Annika Rauhala
Käytettävyyssuunnittelija
koodarien keskellä
s. 28
2
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden
tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
JULKAISIJA
Insinööriliitto IL ry
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
PÄÄKIRJOITUS
Jari Rauhamäki / Päätoimittaja
PUHELINVAIHDE
0201 801 801
PÄÄTOIMITTAJA
Jari Rauhamäki
0201 801 847
TOIMITUSSIHTEERI
Kirsi Tamminen
0201 801 819
TOIMITTAJAT
Päivi-Maria Isokääntä
0201 801 801
Minna Virolainen
0201 801 827
TAITTO
Aste Helsinki Oy
ILMESTYMISPÄIVÄT
2016 / 4.5., 16.6., 25.8., 29.9., 3.11., 15.12.
TARKASTETTU LEVIKKI
68 409 kpl (12.2.2014)
Painos 72 000
OSOITTEENMUUTOKSET
puh. 0201 801 801
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab
ILMOITUSHINNAT
Sivu 3 600 €
1/2 sivu 2 500 €
1/4 sivu 1 850 €
TILAUSHINTA
50 /vuosikerta
ILMOITUKSET JA TILAUKSET
Kirsi Tamminen
0201 801 819
ISSN 2342-270X (painettu)
ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)
VERKKOLEHTI JA
NÄKÖISLEHTIARKISTO
www.insinoori-lehti.fi
Numerot eivät kerro kaikkea
S
uomessa on haettu ratkaisua väitettyihin kilpailukyvyn ongelmiin kymmenisen kuukautta. Maan hallitus
risti hankkeen yhteiskuntasopimukseksi, jonka piti
syntyä tuota pikaa lähes sormia napsauttamalla. Näin
ei kuitenkaan käynyt. Yritetty on, viime kuukausien aikana
jopa tosissaan ja realistiselta pohjalta, mutta epävarmuutta
ratkaisun syntymisen suhteen on edelleen ilmassa.
Talouden tilanteen vakavuus on jokseenkin kaikkien tiedossa, mutta hieman kärjistäen siihen se jääkin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajaa kilpailukyvyn parantamista keinoja
kaihtamatta; kaiken yhteiskuntapolitiikan on oltava alisteista
kilpailukyvyn nopealle palauttamiselle. Hallitus kuunteli elinkeinoelämän ja yritysten toiveita herkällä korvalla aikansa,
kunnes huomasi, että kova ja karkea linja ei sittenkään tuota
toivottua tulosta. Hallitus palasi sopimisen tielle, mutta vahinkoa oli jo syntynyt.
Palkansaajille on alusta lähtien ollut selvää, että nyt ei ole
aika vaatia palkankorotuksia. Ay-liikkeen tavoitteet sopimiselle ovat olleet maltillisia, mutta asioiden mutkistuessa
ilmapiiri on kiristynyt. Nyt suuren yleisön silmissä tilanne ja
joukot eivät enää ole kenenkään hallinnassa. Sekava tilanne
ei ole kunniaksi kenellekään, ei maan hallitukselle eikä työmarkkinaosapuolille.
Kilpailukyvyn, yrittäjyyden tai teollisuuden merkitystä ei
pidä väheksyä, mutta kysyä voi, ovatko muutamat, kilpailukykyä mittaavat tunnusluvut saaneet hallituskaudella yhteiskunnallisessa keskustelussa liian suuren painoarvon. Kylmät
numerot eivät kerro kaikkea eivätkä voi pelkästään olla politiikanteon johtotähtenä. Välillä tuntuu siltä, että uhrauksia vaaditaan eniten heiltä, joilla menee jo valmiiksi huonosti.
Kyse on siitä, mihin kukakin uskoo. Yksi luottaa siihen,
että työajan lisääminen parantaa tuottavuutta ja synnyttää
uusia työpaikkoja. Toinen vannoo työttömyysturvan heikentämisen ja sairausajan palkan leikkaamisen nimeen. Muun
muassa näistä on ollut viime aikoina puhetta.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt esimerkiksi työympäristön ja -hyvinvoinnin kehittäminen pyrittäessä parantamaan
työn tuottavuutta ja todellista kilpailukykyä. Valitettavasti
ilmapiiri ei ole tällaisille asioille otollinen; luovuuden, innovatiivisuuden ja luottamuksen ilmapiirin merkitys on jäänyt
prosentin kymmenysten jalkoihin.
3
BITTIKATTAUS
KOONNUT: Kirsi Tamminen
Tänä vuonna Keski-Suomen Insinöörit täyttää 70 vuotta. Yhdistys juhlisti merkkipäiväänsä järjestämällä maaliskuussa teemaseminaarin.
–3%
Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen
mukaan 1 301 petajoulea eli 361 terawattituntia viime vuonna,
mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Viime
vuoden ennätyslämmin sää vähensi lämmitysenergian tarvetta
edellisvuoteen verrattuna.
Hyödynnä liiton verkkosivujen kätevä työelämän tietopankki:
www.ilry.fi/tyoelamahelppari.
4
Yksilöllinen tuki mahdollistaa
aikuisten opiskelun
Yhä useampi aikuinen palaa koulunpenkille hankkiakseen
tuoretta ammatillista osaamista tai uuden ammatin. Kaikille
koulunkäynti aikuisena ei ole helppoa, vaan osa aikuisista
tarvitsee tukea selviytyäkseen ammatillisesta koulutuksesta.
Kaisa Räty tutkii väitöksessään, kuinka ammatillisessa
aikuiskoulutuksessa on vastattu aikuisten erityisen tuen
tarpeeseen.
Ammatillinen aikuiskoulutus toteutuu hyvin yksilöllisesti ja oppilaitoksien pitää räätälöidä yksilöllisiä tapoja
toteuttaa koulutusta. Lisäksi aikuisten pitää lain mukaan
saada tukea, jos heillä on syystä tai toisesta erityisen tuen
tarve.
Ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset
ovatkin 2000-luvulla kehittäneet erilaisia tapoja tukea niitä
opiskelijoita, jotka tarvitsevat tukea selviytyäkseen opinnoistaan.
Opinnoissa tarjottavan tuen tarkoituksena on auttaa aikuisopiskelijaa hänen omien yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti.
Aikuisille tarjottava tuki voi olla esimerkiksi apu tehtävien tekoon, ajanhallinnan harjoittelua tai henkilökohtaisia
keskusteluja kouluttajan kanssa. Joillakin opiskelijoilla on
vaikeuksia selvitä työssä oppimisesta ja he olisivat tarvinneet enemmän tukea työpaikalle.
Aikuisilla opiskelun vaikeudet voivat johtua esimerkiksi
erilaisista oppimisvaikeuksista tai ikävistä koulumuistoista.
BITTIKATTAUS
Joukossa on voimaa
Mikään ei ole niin viisas kuin insinööri, mutta
insinöörikin voi tarvita apua työelämän viidakossa. Insinööri-Joukolla on hanskassa
edunvalvonta, työelämähelppari ja verkostoituminen.
Liiton Joukossa on voimaa
-facebookkampanjalla halutaan tuoda edunvalvontaa
lähemmäs jäsentä. Kyse on
useimmiten hyvin arkisista
asioista. Edunvalvontatyötä
tehdään neuvottelupöydissä
ja työpaikoilla. Työelämän
tiukoissa tilanteissa jäsenen
apuna ovat luottamusmies ja liiton työsuhdeneuvonnan asiantuntijat.
Työterveyshuoltoa ei saa rapauttaa
Työterveyshuolto hoitaa väestöstä
kolmanneksen ilman verovaroja.
Akava on seurannut huolestuneena
aikeita, joilla pyritään heikentämään
työterveyshuollon sairaanhoitoa.
Sen osuus koko Suomen terveydenhuollon menoista on 2,5 prosenttia. Työnantajat maksavat yli 80
prosenttia työterveyshuollon kuluista, ja lopun kustantavat työntekijät.
– Työterveyshuolto on ainoa sairaanhoidon muoto, johon ei kulu
veronmaksajien rahaa. Rahoituspohja murtuisi, jos työterveyshuollon sairaanhoidon järjestämistä rajoitettaisiin, sanoo lakimies Paula
Ilveskivi.
Uhkana on, että saman työpaikan
työntekijöitä tasavertaisesti kohtelevasta järjestelmästä siirrytään kohti
yksityisiä sairausvakuutuksia.
Uusien ylioppilaiden pääsy
jatko-opintoihin yhä vaikeaa
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli
vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
jatko-opintoihin haki välittömästi
78 prosenttia, mutta vain joka kolmas jatkoi opintojaan seuraavana
syksynä. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut
usean vuoden ajan.
Joka viides uusi ylioppilas haki
ammattikorkeakoulutukseen ja
samoin joka viides haki samanaikaisesti ammattikorkeakoulu- ja
yliopistokoulutuksiin. Lähes 67
prosenttia ei kuitenkaan jatkanut
opintojaan seuraavana syksynä.
Eniten väheni ammattikorkeakoulutuksessa jatkavien osuus.
Pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakoulututkinnon nuorten koulutuksen aloittaneista oli huomattavasti
edellisvuotista pienempi. Vuonna
2014 uusista opiskelijoista 49 prosenttia oli suorittanut pelkän ylioppilastutkinnon, kun vuonna 2013
vastaava osuus oli 55 prosenttia.
Ammatillisella tutkinnolla tai
ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhdistelmällä aloitti
yhteensä 39 prosenttia.
Ongelmatilanteilta on helpompi välttyä
ja niistä selvitä, kun tietää oikeutensa ja velvollisuutensa. Liiton verkkosivujen työelämähelppari on kätevä tietopankki, josta saa
perustietoa työelämään liittyvistä laeista, sopimuksista ja käsitteistä.
Verkostojen merkitys on tutkitusti
korostunut työelämässä ja erityisesti
työnhaussa. Joukossa on voimaa
edunvalvonnan lisäksi myös verkostoitumisessa. Insinööriliiton tapahtumat ja koulutukset ovat erinomainen
mahdollisuus tavata muita oman alan
ammattilaisia ja vaihtaa kuulumisia.
Tutustu ja jaa insinööri-Joukon ilosanomaa:
www.ilry.fi/jouko.
Suomi hakee EUtukea Microsoftin
irtisanomisten takia
Suomi on jättänyt Euroopan komissiolle hakemuksen Euroopan globalisaatiorahaston tuesta
Microsoftin viime syksynä ilmoittamien irtisanomisten takia. Hakemus koskee yhteensä noin
2 000 entistä microsoftilaista tai siihen kytköksissä olevista yrityksistä työnsä menettänyttä.
Hakemuksen kokonaisbudjetti on yhdeksän
miljoonaa euroa ja sen toiminta-alueena ovat
Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.
Microsoftilta irtisanottaville tarjottavat palvelut on käynnistetty välittömästi irtisanomisten alkaessa syyskuussa 2015.
Kaikki palvelut on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Microsoftin kanssa. Koulutuspalvelut on
toteutettu yhteishankintoina valtion ja Microsoftin
Polku-tukiohjelman kesken.
Ensimmäiset tulokset vaikuttavat lupaavilta;
yrityksiä on perustettu Microsoftin tuella kymmenittäin ja yhteisiin koulutuspalveluihin on osoitettu
erittäin suurta kiinnostusta.
Suomessa toteutetaan parhaillaan Microsoft
-tapauksen lisäksi globaalisaatiorahastohankkeita
myös STX Finlandin, Broadcomin ja ohjelmistoalan viime vuosien suurten irtisanomisten vuoksi.
Tuessa EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia ja
kansallinen osuus 40 prosenttia.
Rahastosta myönnetään suurissa rakennemuutostilanteissa tukea aktiivisen työvoimapolitiikan
toimiin, kuten erilaisiin valmennuksiin, koulutuksiin, liikkuvuuden edistämiseen, palkkatukeen ja
starttirahaan.
5
BITTIKATTAUS
Lomalla sairastamiseen
ja perhevapaan
lomakertymään muutoksia
TOMMIN
PALSTA
Tommi Grönholm
Järjestöjohtaja
Aikaa on riittävästi
Y
limääräisen järjestöjohdon neuvottelupäivän pääteema oli Uusi Keskusjärjestö
-hanke. Päivää suunnitellessa pohdimme, että pyytämällä järjestöväeltä
mahdollisimman paljon kysymyksiä ennakkoon
teemme päivästä tehokkaan.
Mielestäni homma toimi. Kysymyksiä oli paljon, mutta jakamalla ne teemoihin kykenimme käymään ne kaikki läpi asianmukaisen keskustelun ja
lisäkysymysten kera. Päivä ei edes venynyt pitkäksi.
Salissa esitettiin kritiikkiä selvityksen aikataulua
kohtaan. Toiveissa oli, että UK:n hallintomalliin
liittyvät detaljit olisivat olleet selvillä jo neuvottelupäivillä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Siihen on omat,
Insinööriliitosta riippumattomat syynsä.
Meiltä on kysytty liiton oman analyysin valmistumista. Työtä on tehty Akavan osalta jo pitkään
ja UK:ta on arvioitu niiltä osin, kun asiat ovat valmiina. Toimistotyönä tehtävä analyysi valmistuu
maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla.
Vilpitön tavoite on välttää turha spekulointi ja
vajavaisiin tietoihin perustuva arviointi. Aika näyttää, kuinka hyvin onnistumme. Varmaa on, että
aivan kaikkia työ ei tyydytä, mutta teemme parhaamme.
Tällä aikataululla jäsenjärjestöille jää noin kahdeksan viikkoa asian käsittelyyn ennen edustajakokousta. Vaikka asia on iso ja hankala, aikaa on riittävästi; tämäkään kysymys ei vatuloinnilla helpotu.
JJNP:n jälkeen STTK:n liitot olivat koolla. Uutisoinnin perusteella ”uusi keskusjärjestö ei toteudus
STTK:n jäsenliittojen osalta selvitystyössä suunnitellussa laajuudessa”. Mitä tämä konkreettisesti
tarkoittaa, selviää kevään aikana, kun liitot ryhtyvät
tekemään päätöksiä asiasta.
Insinööriliiton osalta etenemme suunnitelmien
mukaisesti. Seuraamme tilannetta, teemme selvityksiä omista lähtökohdistamme ja valmistaudumme päätöksen tekemiseen. Ja sen päätöksen
tekee järjestöväki edustajakokouksessa, ei kukaan
muu.
6
Vuosiloman siirtämiseen vuosilomalla sairastumisen vuoksi
tulee kuuden päivän omavastuu. Lisäksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana vuosilomaa kertyy jatkossa enintään
kuudelta kuukaudelta.
Lait tulevat voimaan 1. huhtikuuta eli seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.
Vuosilomalain muutoksen myötä työntekijällä, joka sairastuu vuosilomansa aikana, on oikeus vuosiloman siirtämiseen kuuden omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä.
Jokaiselle työntekijälle turvataan kuitenkin neljän viikon
vuosiloma, jos vuosilomaa on ansaintavuodelta kertynyt
vähintään 24 arkipäivää.
Nykyisen lain mukaan työntekijälle kertyy vuosilomaa
koko perhevapaan ajalta lukuun ottamatta hoitovapaata.
Lakimuutoksen myötä vuosilomaa kertyy korkeintaan 156
äitiys- ja vanhempainvapaapäivältä ja 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivältä eli kuudelta kuukaudelta.
Uutta lakia sovelletaan niihin äitiys- ja vanhempainvapaapäiviin tai vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaapäiviin,
jotka pidetään lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on, että kyseisen lapsen hoitamiseksi pidetty ensimmäinen perhevapaajakso pidetään 1.4.2016 tai sen jälkeen.
Työnhaussa pitää olla aktiivinen
Työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työhaussa
korvaamattomia apuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, vain kuusi prosenttia pitää sitä
vahvuutenaan.
Alle neljännes suomalaisista on päätynyt nykyisen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on
löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden
työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta.
Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja
viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden
kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.
– Tehokas työnhaku on monikanavaista, sillä myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta, sanoo Sitran johtava asiantuntija Mikko
Hyttinen.
Suomalaisten mukaan työpaikan saamiseen vaikuttivat ratkaisevasti aiempi työkokemus ja näytöt, taidot sekä
omaan persoonaan ja motivaatioon liittyvät tekijät. Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää
asennetta ja ahkeruutta.
– Oman osaamisen vaaliminen on todella tärkeää, kuten
myös sen päivittäminen. Varasuunnitelma kannattaa miettiä, vaikka olisikin töissä. Se auttaa pohtimaan omia kehityskohteita ja omaa urapolkua suunnitelmallisesti, Hyttinen
vinkkaa.
BITTIKATTAUS
Päätoimialoista
rakentaminen kasvoi
nopeimmin
Masennus vie
yhä harvemman
työkyvyttömyyseläkkeelle
Viime vuonna työeläkejärjestelmästä jäi 18 600
henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yleisimmät
syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Mielenterveyssyistä yleisin on masennus, joka
vei korkeimmillaan vuonna 2007 eläkkeelle yli
4 300 henkilöä vuodessa. Sen jälkeen trendi on
ollut tasaisen laskeva: viime vuonna masennusperustein eläkkeelle siirtyi noin 2 900 henkilöä
– kolmannes vähemmän, mutta silti kahdeksan
henkilöä päivässä.
Masennus sairautena ei ole vähentynyt, joten
syitä hyvään kehitykseen voi etsiä kuntoutuksesta
ja tehostuneesta työterveyshuollosta. Aktiivista
ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa on vahvistettu lakimuutoksilla ja hankkeilla. Esimerkiksi
sosiaali- ja terveysministeriön masennusta ehkäisevä Masto-hanke toteutettiin vuosina 2007–2011.
– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden
määrä on laskenut merkittävästi ikäryhmässä 45–59-vuotiaat. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut se, että työkykyä tuetaan ja siihen panostetaan entistä enemmän, kertoo
Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö
Tiina Palotie-Heino.
Thinkstock
Päätoimialoista rakentamisen liikevaihto kasvoi
6,7 prosenttia viime vuonna. Kasvu oli voimakkainta sitten vuoden 2011, jolloin liikevaihto kasvoi yli 10 prosenttia.
Rakentamisen alatoimialoilla liikevaihto kasvoi eniten maa- ja vesirakentamisessa, jossa kasvua kertyi 8,5 prosenttia.
Liikevaihdolla mitattuna talonrakentaminen
on rakentamisen alatoimialoista suurin. Talonrakentamisen liikevaihdon osuus koko rakentamisen liikevaihdosta on noin 45 prosenttia.
Palvelujen liikevaihto kasvoi viime vuonna
yhteensä 3,1 prosenttia edellisvuodesta. Palvelualojen päätoimialoilla liikevaihto kasvoi viime
vuonna kuljetusta ja varastointia lukuun ottamatta.
Ripeintä kasvu oli informaatio- ja viestintäalalla, varsinkin ohjelmistoalan yrityksissä.
Informaatio- ja viestintäalan sekä kuljetus- ja
varastointialan yritykset tuottavat lähes puolet
koko palvelualan liikevaihdosta.
Ovatko tulosi muuttuneet?
Monet palkansaajat tuntevat arjessaan, että käytettävissä olevia tuloja on vähemmän
kuin aiemmin. Viime vuosien keskitetyissä sopimuksissa palkankorotukset ovat olleet pieniä, lähes nollatasoa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 keskimääräinen
ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ensimmäisten ennakkotietojen
mukaan 1,2 prosenttia ja reaaliansiot nousivat 1,4 prosenttia.
Esimerkiksi asumiskustannukset ja palkansaajien maksamat työeläkemaksut
ovat nousseet. Toisaalta hyvin alhainen ja jopa negatiivinen inflaatio on auttanut,
etteivät kaikki elinkustannukset ole nousseet.
Insinööriliiton maaliskuisessa uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, ovatko heidän ansionsa muuttuneet. Vajaa neljännes 1 103 vastaajasta kertoi, että tulot ovat kasvaneet
viime vuoteen verrattuna. Toisaalta tulot ovat pienentyneet 41 prosentilla vastaajista.
41
23 %
%
Tulot ovat
pienentyneet
Tulot ovat
kasvaneet
36 %
Tulot ovat
säilyneet ennallaan
7
ILMOITUS
PERTIN
PALSTA
Pertti Porokari / Puheenjohtaja
Palkansaajat eivät yksin saa
talouden pyöriä pyörimään
S
uomen kilpailukykyä on
yritetty kohentaa vuodesta
2008 lähtien kahdella tavalla.
Ensinnäkin palkansaajien etuja
on leikattu ja palkankorotukset ovat tupoissa olleet niin
maltillisia, että jäsentemme ostovoima on
heikentynyt nyt jo viidettä vuotta.
Lisäksi yritysten työnantajamaksuja
on kevennetty merkittävästi, kuten Kelamaksun poistaminen ja yhteisöveroalennus.
Kaikki tämä on tehty, jotta yrityksillä
menisi paremmin, ne työllistäisivät enemmän ja valtio saisi kipeästi tarvitsemia
verotuloja.
Mitä sitten on tapahtunut yritysten hellimisen seurauksena? Töitä on siirretty kovaa kyytiä halvan työkustannusten maihin,
joissa osaaminen ja laatu ovat hyvin heikkoa. Noin satatuhatta työntekijää on vuosittain yt-neuvotteluiden kohteena. Erikseen
ei tarvitsisi mainita, että kyse on irtisanomisiin tähtäävistä yt-neuvotteluista, sillä
yrityksen kehittämiseen johtavia yt-neuvotteluja ei juurikaan lain hengen mukaisesti
enää käydä.
Eräs yrittäjä analysoi tilannetta Helsingin Sanomissa näkökulmasta, että yritysten
tulevaisuus on heikko johtuen laiskoista
yritysjohtajista. Siltähän meno tosiaan
näyttää, kun firmat ovat huippukunnossa
ja maksavat ennätyksellisiä osinkoja, mutta
yrityksen kehittämiseen ei juurikaan
panosteta.
Mistä tämä sitten johtuu, kun se ei
tunnu oikein järkevältä? Yksi syy johtuu
varmaan johdon vääränlaisista kannustimista, jotka ohjaavat mahdollisimman
suureen omistajien palkitsemiseen. Tähän
kun vielä lisätään toimitusjohtajien pestin
keskimääräisen lyhyt kesto, on selvää, että
johto ei sitoudu yrityksen pitkäjänteiseen ja
kestävään kehittämiseen.
Ei tällainen yritys tarvitse lisää työntekijöitä, koska se ei pysty myymään yhtään
enempää tuotteitaan. Lopulta tuotteet ovat
niin vanhoja, että kauppa hiipuu, kun tuotekehitykseen ei ole satsattu.
Työehtosopimusten sovellusneuvotteluihin starttaava kilpailukykysopimus antaa yrityksille varsinaisen jackpotin, kun
työnantajamaksuja siirretään työntekijöiden maksettavaksi ja työaikaa pidennetään.
Luodaanko kaikella tällä vain toimintaympäristö huonosti hoidetuille yrityksille?
Ainoastaan henkilöstön osallistuminen
kilpailukyvyn kohentamiseen ei luo yritykselle menestymisen mahdollisuuksia.
9
Projektitoimitukset ovat
vieneet projektiasentaja
Harri Aroa ja koneinsinööri
Marko Kerästä ympäri maailmaa.
Kattoon kiinnitettävä portaalirobotti
on lähdössä rengastehtaalle Intiaan.
10
Ulvilan
roboteilla
on vientiä
TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Vesa-Matti Väärä
Cimcorpin teollisuusrobotit käyvät
maailmalla hyvin kaupaksi. Yli sadan
insinöörin talo rekrytoi tänäkin
vuonna paljon väkeä. ››
11
Asentaja Tommi Jokilehto
viimeistelee kaasupullojen
tarkastukseen suunniteltua
robottia. Marko Keränen
uskoo, että kaikki mikä on
järkevää automatisoida,
automatisoidaan.
12
C
imcorpin kokoonpanohallissa projektiasentaja Harri Aro
tekee portaalirobottiin viimeisiä
hienosäätöjä. Ulvilalaiset robotit
ovat lähdössä Intian Chennaihin,
töihin Apollo Tyres Ltd:n suurelle
rengastehtaalle.
Koneinsinööri, projektipäällikkö Marko Keränen on palannut juuri asiakkaan luota toimitusta valmistelemasta.
– Robotit tulevat muun muassa nostelemaan, kääntelemään ja siirtelemään renkaita
tuotantoprosessissa, mitä työtä ihmisten on
hankala tehdä. Kuorma-auton rengas painaa
jopa yhdeksänkymmentä kiloa, hän kertoo.
Robottitoimitukset ovat vieneet Kerästä
viime vuosina muun muassa Kiinaan, Koreaan ja Yhdysvaltoihin. Cimcorpin tuotteet ovat
saavuttaneet vahvan aseman rengasteollisuudessa; yhtiön asiakkaisin kuuluvat niin Bridgestone, Nokian renkaat kuin Kaukoidän hieman tuntemattomammat rengasjättiläiset.
Cimcorp on toimittanut tavara- ja materiaalivirtojen käsittelyyn sopivia portaalirobotteja
myös muun muassa elintarviketeollisuudelle
sekä logistiikka-alalle. Menestys rengasbisneksessä on tarjonnut yritykselle lisää mahdollisuuksia panostaa omaan tuotekehitykseen.
– Olemme pystyneet toimittamaan oikeita
tuotteita oikeisiin paikkoihin. Pidämme sen,
minkä lupaamme. Muutamme ja testaamme
laitteita niin, että ne sopivat hyvin asiakkaiden
tarpeisiin, Keränen selittää.
Hän korostaa myös Cimcorpin ohjelmistoosaamisen merkitystä.
– Teemme myös ylätason softan, joka ohjaa
portaalirobottia ja keskustelee prosessilaitteiden kanssa. Jos asiakas haluaa, niin voimme
tuottaa järjestelmän, joka ohjaa koko tehtaan
toimintaa.
SATAKUNTA SATAKUNTALAISTA INSINÖÖRIÄ
Cimcorpin meno onkin ollut vaikuttavaa. Yhtiön liikevaihto ja henkilökunta on kasvanut
20 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2014 yrityksen liikevaihto oli noin 60 miljoonaa euroa.
Se työllisti Suomessa reilut 200 henkeä, joista
insinöörejä on satakunta. Cimcorpilla on tytäryhtiö myös Kanadassa.
Liiketoimintajohtaja Tero Peltomäki myhäilee, että vähintään sama meno jatkuu.
– Rekrytoimme tänäkin vuonna kymmeniä osaajia, joista suuri osa on insinöörejä.
Meillä on jatkuva haku päällä. Kiikarissa ovat
erityisesti ohjelmistoinsinöörit, mutta myös
mekaniikka-alan asiantuntijat kiinnostavat,
hän kertoo.
KAIKKI LÄHELLÄ – MYÖS PORI
Ulvila on hieman syrjässä maan suurimmista
kasvukeskuksista, minkä tähden avoimet paikat eivät aina täyty saman tien.
Mutta 13 000 asukkaan paikkakunnalla
kaikki palvelut ovat lähellä. Ja Pori. Eikä kaukana ole myöskään Keräsen syntymäkaupunki
Rauma.
”Suomalainen
insinööri on
luova.”
– Työpöytäni vieressä on Rauman Lukon lippu. Se on
piiritetty Porin Ässien lipuilla. Vaan kyllä täällä pärjää
hienosti kauempaa tulevakin, Keränen velmuilee, kahdenkymmenen vuoden kokemuksella.
Hän toimii työpaikallaan myös ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä.
– Se on mennyt tosi mukavasti. Meillä on hyvä ilmapiiri ja olemme neuvotelleet kattavat edut. Työnantajalle
on annettava tunnustusta – se pitää väestään huolta.
INNOVOIVIA INSINÖÖREJÄ
Peltomäki selittää Cimcorpin menestystä samaan tapaan kuin Keränen. Hän näkee, että merkittävin tekijä
on suomalainen insinööritaito.
– Suomalainen insinööri on hyvin innovatiivinen ja
rohkea ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja. Esimerkiksi
Saksassa insinöörit ovat paljon konservatiivisempia.
Cimcorpia on kirittänyt myös onnistunut myyntityö.
– Pk-yritysten kannattaisi panostaa myyntiin. Se
on vieläkin valitettavan tavallinen virhe, että tekniikasta innostunut insinööri palkkaa myyntitehtäviin itsensä kaltaisen kaverin, koska he puhuvat samaa kieltä.
Myyntimiehen pitää kuitenkin osata myydä, Peltomäki
korostaa.
Automaatiokehitys on tuonut Ulvilaan töitä. Mutta
julkisessa keskustelussa automaatio yhdistetään yleensä
töiden vähenemiseen.
– Varmaan kaikki, mikä on järkevää automatisoida,
tullaan automatisoimaan. Mutta se ei tarkoita työn katoamista, vaan työn muuttumista, insinööri Marko Keränen miettii.
– Koneet tarvitsevat aina rinnalleen ihmisiä. Ja koko
ajan syntyy myös uudenlaisia töitä.
Kuvateksti_8_pt
Cimcorp voi toimittaa
myös älyn, joka johtaa
koko tehtaan toimintaa.
Cimcorp sai
japanilaiset isännät
Cimcorpin tarina alkoi 1970-luvun loppupuolella, kun Rosenlewin työkalutehtaalle
perustettiin automaatio-osasto. Sittemmin
automaatioyhtiöstä tuli yrityskaupan myötä Wärtsilän tytäryhtiö ja myöhemmin osa
sveitsiläistä logistiikkatoimija Swisslogia.
Suomalaisomistuksessa Cimcorp oli
loppuvuodesta 2003 syksyyn 2014, jolloin
sen osti japanilainen Murata Machinery.
– Murata on taannut, että sijaitsemme
jatkossakin Ulvilassa ja voimme säilyttää
täydellisesti identiteettimme. Se auttaa
meitä kasvamaan edelleen, liiketoimintajohtaja Tero Peltomäki summaa.
– Cimcorp täydentää puolestaan
Muratan osaamista ja tarjoaa sille portin
Eurooppaan ja Venäjälle.
Johtaja kuvailee, että yhteiselo on alkanut lupaavasti. Opeteltavaakin tietty riittää, kun kumpikin yhtiö on tottunut puristamaan hammastahnatuubia hieman eri
kohdasta.
Japanilaisilla ja satakuntalaisilla on
myös tärkeitä yhteisiä nimittäjiä:
– Yksi tärkeimmistä on tunnollisuus.
Sana pidetään, Peltomäki korostaa.
13
Tes-neuvottelut
viimein liikkeelle
TEKSTI: Kirsi Tamminen
Kovasti kohuttu ja lähes vuoden valmisteilla
ollut työmarkkinaratkaisu aloitti loppukirin.
K
aikki keskusjärjestöt ovat
hyväksyneet neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta. Maaliskuun
lopussa käynnistyvät
vihdoin sopimuksen
soveltamisneuvottelut. Ylemmät
toimihenkilöt YTN:n sopimusaloista
ensimmäisenä aloittaa teknologiateollisuus ja muut alat seuraavat huhtikuun alussa.
Julkisen alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO aloittaa neuvottelut
samoihin aikoihin.
Soveltamisneuvotteluilla on aikaa
14
toukokuun loppuun, jolloin alat sopivat keskenään, riittääkö sopimuksen
kattavuus. Sen jälkeen maan hallitus
tarkastelee, tyydyttääkö työehtosopimusten kirjaukset sen tavoitteita.
Insinööriliiton neuvottelujohtaja
Petteri Oksa on optimistinen ajan
suhteen. Hän arvioi, että keskeisemmät alat ovat valmiita määräajassa.
Hän uskoo myös, että sopimukset saadaan aikaan, vaikka kompastuskiviä
saattaa tulla matkan varrella.
Koko prosessi voi kaatua, jos Metsäteollisuus ry pitää ehdottomana
edellytyksenä ATK:n mukana oloa. Jos
palkansaajat ja työnantajat eivät löydä
yhteistä näkemystä työajan pidennyksestä tai selviytymislausekkeesta, neuvottelut voivat katkea.
– YTN:n lähtökohta on, että 24 tunnin työajan pidentämistä ei tehdä kokonaisina päivinä, vaan liukumilla tai
muilla päivittäisen työajan pidentämisillä, sanoo Oksa, joka on myös YTN.n
neuvottelupäällikkö.
ETÄTYÖ KESKUSTELUIHIN
YTN tuo neuvottelupöytiin kilpailukykysopimuksen lisäksi muitakin
asioita. Sairausloman ensimmäinen
päivä omalla ilmoituksella tai etätyö
eivät tuo kustannusvaikutuksia sopimuksiin.
Oksan mielestä tänä vuonna tarvitaan koordinaatiota sekä YTN:n työehtosopimuksien välillä ja alan sisällä.
KOLUMNI
Olli-Pekka Heinonen
Valtiosihteeri
Kilpailukykysopimuksen
pääkohdat
đƫ +%)//ƫ+(!2%!*ƫ05®!$0+/+,%)1/0!*ƫ/+,%)1/'1/%ƫ&0'!0*ƫāĂƫ'11'1 !((ƫ,(''+&ƫ'+.+00)00ċ
đƫ 5®%'ƫ,% !**!0AA*ƫ,(''ƫ)1100)00ƫĂąƫ01**%((ƫ21+ !//ċ
đƫ 1('%/!((ƫ/!'0+.%((ƫ(+).$+&ƫ(!%'0*ƫăĀƫ,.+/!*0%((ƫ'+()!*ƫ21+ !*ƫ)AA.A&'/%ƫ21+/%*ƫĂĀāĈĢĂĀāĊċ
đƫ 5®*0!'%&A*ƫ05®!(A'!2'1101/)'/1ƫ*+1/!!ƫ,+.0%00%*ƫāČĂƫ,.+/!*00%5'/%''®Aƫ21+0!!*ƫĂĀĂĀƫ)!**!//Aċ
đƫ 5®*0!'%&A*ƫ 05®00®)55/2'1101/)'/1ƫ *+1/!!ƫ
,+.0%00%*ƫ ĀČĉĆƫ ,.+/!*00%5'/%''®Aƫ 21+0!!*ƫ ĂĀāĉƫ
)!**!//Aċ
đƫ 5®*0!'%&Aġƫ&ƫ05®**0&(%%0+0ƫ*!12+00!(!20ƫ,%'((%/!*ƫ/+,%)%/!*ƫ! %/0A)%/!/0Aƫ/+,%)1/(+%00%*ċ
Työehtosopimusmuutokset
minimissään
đƫ
đƫ
đƫ
đƫ
đƫ
0'+ƫāĂƫ'11'1 !((ƫ%()*ƫ'1/0**1/2%'101/0
5®&*ƫ,% !**5/ƫĂąƫ01**%((
!(2%505)%/(1/!'!
1+00)1/)%!$!*ƫ0+%)%*0! !((505/0!*ƫ'!$%00A)%*!*
$ +((%/11/ƫ+00ƫ'A500®®*ƫ05®%',*''%&A.&!/0!()A
Esimerkiksi neuvottelutulokseen sisältyvä selviytymislauseke on oltava samanlainen koko alan sisällä.
– Eihän voi olla niin, että duunarit ovat kriisissä ja
toimihenkilöillä menee hyvin.
OMAT TYÖT SIVUUN
Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittämisessä YTN esittää, että luottamusmiehet saavat
ajoissa tietää yrityksen taloudellisesta tilanteesta.
Jos selviytymislauseke otetaan käyttöön, riittävän
varhaisen tiedon saannin lisäksi luottamusmiehen
on saatava käyttää koko työaika tilanteen selvittämiseen.
Luottamusmiesten on saatava myös paremmin
tietoa muun muassa edustettaviensa palkoista.
Pian alkavat neuvottelut eivät koske aloja, joissa
ei ole työehtosopimusta. YTN:n piirissä niitä on esimerkiksi metsä- ja rakennusteollisuus sekä kaupan
ala.
– Jos työnantaja ehdottaa työajan pidennystä työsopimukseen, siihen ei pidä suostua, Oksa painottaa.
Näinhän sen pitikin
mennä
T
aaksepäin katsoen tapahtumien kulku näyttää
loogiselta ja ymmärrettävältä. Ennen kuin ratkaisut on tehty, tilanne on toinen. Vaihtoehtoja
on monia, ja mahdolliset valintojen seuraukset
piinaavat päätöstä etsivien mieltä. Näin on myös ammattikorkeakoulujen kanssa. Nyt ne ovat ottaneet asemansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Tutkinnot
ja niihin kytkeytyvä opetus on arvostettua; soveltava
tutkimuskin on luonteva osa ammattikorkeakoulujen
toimintaa.
Juuret nykyiselle tilanteelle voi löytää jo 1960-luvulta.
Kun 1980-luvun lopulla käydyn koulutuksen visio-keskustelun myötä päädyttiin 1991 etenemään kokeilujen
kautta, ajatus on nimenomaan saada evidenssia siitä,
mikä toimii. OECDn maa-arvioitsijoiden kanssa käytiin
arvokasta vuoropuhelua kansainvälistä malleista, ja niin
vakinainen ammattikorkeakoulutoiminta sai muotonsa.
Innostunut ja ansiokas arkinen työ ammattikorkeakouluissa on tehnyt AMK-tutkinnoista myös työelämän
silmissä arvostettuja ja kehitystyöstä haluttua.
Näinhän siinä pitikin käydä, voi jälkikäteen ajatella.
Nyt olemme jälleen valintojen edessä. Julkisen talouden
supistuvat voimavarat pakottavat priorisoimaan ja tekemään valintoja. Alueellinen verkko on sovitettava yhteen opetuksen laadun, ikäluokkien koon ja soveltavan
tutkimuksen ja kehitystyön tarpeiden kanssa. Ymmärrys oppimisesta ja digitaalisuuden mahdollisuuksista
muokkaavat käsitystämme oppimisympäristöistä.
Keinoäly, robotisaatio ja automatisaatio mahdollistavat monien työtehtävien siirtämisen ihmiseltä koneille.
Innovaatiot syntyvät entistä useammin kehittäjien ja
käyttäjien vuorovaikutuksessa ja konkreettisen tekemisen kontekstissa. Ammattikorkeakouluilta on lupa odottaa kytkeytymistä tällaisten alustatalouksien muovaamiseen yhdessä yritysten kanssa.
Ensimmäistä 25 vuotta ammattikorkeakoulutoimintaa voi pitää menestystarinana. Nyt tehdään valintoja seuraavista 25 vuodesta. Uskallus ajatella isosti
on välttämätöntä. Rohkeus luopua, jotta voi saavuttaa,
on tärkeää sekä yrityksissä että koulutuksessa. Silloin
2030-luvulla voidaan taas ajatella, että näinhän sen pitikin mennä.
15
Tuulivoiman käyttö
kasvaa maailmalla
TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä
Kestomagneettigeneraattoreiden ja
tehonmuokkaimien valmistajan
The Switchin markkinat ovat maailmalla,
mutta henkilökunta on pääosin Suomessa.
16
Jukka-Pekka Mäkisen
mukaan Suomella on
kirittävää tuulivoiman
hyödyntämisessä.
T
he Switchin toimitusjohtaja, sähkövoimatekniikan
insinööri Jukka-Pekka
Mäkisen mukaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa
rakennetaan enemmän
tuulivoimaloita kuin hiili- ja ydinvoimaloita yhteensä.
Maailmanlaajuinen uusiutuvan
energian käytön lisääntyminen näkyy myös yhtiön kasvussa. Vuonna
2006 perustetusta yhtiöstä on tullut
kestomagneettiteknologian toimittaja
useille maailman johtaville tuulivoimaa ja muuta uusiutuvaa energiaa
tuottaville yrityksille.
The Switch valmistaa tehonmuokkaimia sekä suurten, keskikokoisen ja
alhaisen pyörimisnopeuden kestomagneettigeneraattoreita, joiden tehot
vaihtelevat noin 1–8 megawatin välillä.
Generaattorit mahdollistavat sähkön
talteen ottamisen tuulivoimasta korkealla hyötysuhteella laajalla pyörimisnopeusalueella.
Mäkisen mukaan tuotteiden valmistus on hiottu sarjatuotantoprosessiksi. Tuulivoimassa sarjojen pituudet
ovat satakertaiset verrattuna muihin
isotehoisten tuotteiden sovelluksiin.
– Samaa tuotetta valmistetaan yhtä
aikaa Vaasan, Lappeenrannan ja Kiinan tehtailla.
UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOTIMAAHAN
The Switch työllistää yhteensä 175
henkilöä Suomessa, Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Alkuvuodesta
yhtiö rekrytoi työntekijöitä Suomen
toimipisteisiin.
”Uusia
rekrytointeja
Suomen
toimipisteisiin.”
– Valtaosa nykyisistä ja rekrytoitavista työntekijöistä on sähkövoimatekniikan, mekaniikan ja sähköautomaatiotekniikan insinöörejä, Mäkinen
sanoo.
Yhtiön päämarkkinat ovat Kiinassa,
Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joissa
tuulivoiman käyttö on kasvanut
roimasti.
– Suomessa tuulivoiman käyttöaste
on vielä valitettavan vähäistä. Olemme
jääneet poteroihin vastustamaan tuulivoimaa mitä mielikuvituksellisimmilla
argumenteilla. Muualla se on vain todettu edullisimmaksi tavaksi rakentaa
uutta sähköntuotantoa.
OMISTAJA VAIHTUI
Pari vuotta sitten The Switch myytiin
japanilaiselle Yaskawalle, joka oli vakuuttunut yhtiön vahvasta alan teknologiaosaamisesta. Uusi omistaja halusi
investoida teknologian kehittämiseen
ja markkina-aseman vahvistamiseen.
Mäkisen mukaan omistajavaihdos
vahvisti The Switchin jalansijaa markkinoilla, sillä Yaskawa investoi pitkän
ajan tähtäimellä.
The Switch on mukana Vaasan
energiaklusterissa. Mäkisen mielestä
klusteri tarjoaa mahdollisuuden jakaa
ajatuksia ja kokemuksia uusiutuvan
energiateknologian kehittämisestä samanhenkisessä seurassa.
– Klusterin kautta on muodostunut
uusia alihankintaverkostoja ja muita
kontakteja, joista on hyötyä yrityksen
liiketoiminnalle.
Vaasassa on vahva energiakeskittymä
Pohjoismaiden johtava energiaklusteri koostuu Vaasan seudulla
toimivista 140 energiateknologian yrityksestä, jotka työllistävät
yhteensä noin 11 000 työntekijää.
Vaasan energiaklusterin markkinoinnista vastaavan Robert
Olanderin mukaan energiakeskittymään kuuluvat yritykset toimivat pääosin kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten liikevaihto
on yhteensä noin 4,4 miljardia euroa, josta 80 prosenttia tulee
ulkomaan viennistä.
– Suomen energiateknologian viennistä peräti lähes kolmannes on lähtöisin Vaasasta, Olander kertoo.
Uusiutuvan energiatuotannon ja -tehokkuutta edistävien tuotteiden sekä palveluiden kysynnän maailmanlaajuinen kasvu on
tuonut työtä vaasalaisille. Vuodesta 2008 lähtien seudulle on
syntynyt 1 390 uutta työpaikkaa energiateknologian yrityksiin.
Energiaklusteriin kuluvien yritysten menestyksen takana on
muun muassa investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
– Yritysten investoinnit tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan
ovat jopa kolminkertaistuneet muutamassa vuodessa. Samassa
ajassa t&k-tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrä on tuplaantunut, Olander sanoo.
LAAJA OSAAMISPOHJA TUKENA
Olanderin mukaan klusterin vahvuus on yritysten laajassa osaamisessa useilla energiateknologian erikoisalolla, kuten uusiutuvan
energiatuotannon teknologiassa, sähkön siirrossa ja jakelussa,
hajautetussa energiatuotannossa sekä älykkäissä järjestelmissä.
Klusteri tarjoaa yrityksille verkostoitumismahdollisuuksia ja
näkyvyyttä Suomessa sekä ulkomailla.
– Vaasassa vuosittain järjestettävä EnergyWeek-tapahtuman
tarkoitus on edistää klusterissa toimivien yritysten tunnettavuutta sekä mahdollistaa uusien asiakassuhteiden luomista, Olander
sanoo.
17
Saimaan ammattikorkeakoulun
ja Lappeenrannan teknillisen
yliopiston yhteinen kampus.
Kohti yhteistä konsernia
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Saimaan ammattikorkeakoulu
Useimmilla paikkakunnilla ammattikorkeakouluilla ja
yliopistoilla on ollut pitkään eritasoista yhteistyötä.
Rahoituksen väheneminen vie korkeakouluja fuusioihin.
K
orkeakoulukentällä
puuhataan yhdistymisiä
useilla paikkakunnilla.
Esimerkiksi Lapin yliopisto haluaa ostaa Lapin
ammattikorkeakoulun.
Tampereen ammattikorkeakoulu,
Tampereen teknillinen yliopisto ja
Tampereen yliopisto suunnittelevat
yhdistymistä.
18
Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan
teknillisen yliopiston yhteistyöllä on
pitkät perinteet. Kun Anneli Pirttilä
aloitti ammattikorkeakoulun rehtorina
vuonna 2001, jo silloin oli erilaista
paikkakuntaan liittyvää yhteistyötä.
Opetusministeriö edellytti korkeakoulujen tekevän alueellista yhteistyötä
viime vuosikymmenellä. Pirttilän mu-
kaan samoihin aikoihin nousi kysymys
yhteisestä kampuksesta. Vuonna 2009
ammattikorkeakoulusta tehtiin osakeyhtiö ja se irrotettiin Etelä-Karjalan
koulutuskuntayhtymästä.
– Lappeenrannan kaupunki löysi
käyttöä ammattikorkeakoulun kahdelle kiinteistölle, joiden myynnillä rahoitettiin uudisrakennus kampukselle,
Pirttilä kertoo.
Oppilaitokset ovat sijainneet yhteisellä kampuksella vuodesta 2011.
Etukäteen mietittyjä perusteita samalle
kampukselle olivat säästöt tiloista ja
investoinneista.
Kun lasketaan koko kampus yhteen,
säästöjä kertyy tilojen käytössä yli miljoona euroa aikaisempaan verrattuna.
Tekniikan laboratorioiden kalliit laitteet ovat iso osa koulutuksen kustannuksista. Nykyisin niitä voi käyttää ristiin, mikä vähentää osaltaan kuluja.
TAPAAMISISSA TUTUSTUU
Ennakkoon ei Pirttilän mukaan arvattu, kuinka suuri merkitys on ihmisten tutustumisella toisiinsa. Yhteiset
lounaspöydät mahdollistavat ajatusten
vaihdon sekä yhteistyön esimerkiksi
tutkimushankkeissa.
– Yliopisto on ymmärtänyt yhteiselon aikana, mikä on ammattikorkeakoulun merkitys. Meidät halutaan mukaan, Pirttilä sanoo.
Hänen mielestään AMK-insinöörit
ja diplomi-insinöörit ovat löytäneet
kampuksella toisensa kuten työpaikoilla. Kummallakin on omat roolinsa.
TAVOITTEENA YHTEINEN KONSERNI
Ammattikorkean koulun omistajat ja
yliopisto ovat saavuttaneet vahvan tahdon yhteisen korkeakoulukonsernin
rakentamisesta Lappeenrantaan. Tähtäimenä on aloittaa uudessa konsernissa vuoden 2018 alussa.
Yliopistolla asioita pohtii vielä selvitysmies, jonka toimeksianto päättyy
kesällä.
– Käytännön toimiin ei päästä
ennen kuin isot kysymykset on ratkaistu. Sen jälkeen loppu on tekemistä ja avointen seikkojen ratkaisua
asia kerrallaan.
Pirttilä suhtautuu yhdistymiseen
luottavaisin mielin, sillä kampuksella
olon aikana on kertynyt paljon hyviä
kokemuksia. Hän näkee yhteisessä
konsernissa ennen kaikkea mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteisiä tukipalveluja voidaan hoitaa tehokkaammin,
jotta voimavaroja jää enemmän opetukseen ja tutkimukseen.
Pirttilä ei myöskään pelkää duaalimallin puolesta; työelämässä tunnistetaan erilaisten tutkintojen tarve.
Ammattikorkeakoululla ja yliopistolla
on kummallakin oma rahoitusmallinsa, jotka palkitsevat tuloksista.
Jos nykylainsäädännön mukaan
mennään, kuten näyttää, ammattikorkeakoulu on edelleen osakeyhtiö,
mikä varmistaa sen aseman.
– Meidän täytyy johtajien katsoa,
että mahdollisuudet toteutuvat ja
yhdistyminen etenee oikeaan
suuntaan.
KAMPUKSELLE MAHTUVAT KAIKKI
Lappeenrannan Insinööriopiskelijat
LapIOn koulutuspolitiikasta vastaava
Isto Gröhn aloitti opintonsa vuonna
2012 yhteisellä kampuksella.
– Monta eri ruokapaikkaa, Gröhn
kuvailee arkipäivän näkyvintä etua.
Saimian ja LUT:n opiskelijat ovat
tutustuneet toisiinsa; esimerkiksi he
käyvät toistensa järjestämissä tapahtumissa. Suurin osa on sitä mieltä, että
pystytään elämään keskenään samalla
kampuksella.
Gröhn on kuullut tarinoita ajalta
ennen kuin ammattikorkeakoulu
muutti kampukselle. Etenkin yliopiston opiskelijoilla oli ennakkoluuloja,
mutta ne ovat hälvenneet. Yhteishenki
on parantunut koko ajan.
Koulutuspoliittisen vastaavan mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat odottavat mielenkiinnolla yhteistä
konsernia. Toiveena on päästä takaisin
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
YTHS:n palvelujen piiriin. YTHS:n
käyttöä kokeiltiin parin vuoden ajan.
Myös vapaavalinnaiset opinnot yliopiston puolella kiinnostavat.
Gröhn kokee, että lähiopetus on vähentynyt ja toivoo, että hallinnon säästöjä käytetään jatkossa opetukseen.
19
Meren pelastamisessa
auttavat tieto ja tekniikka
TEKSTI ja KUVA: Eeva Vänskä
Itämeri kaipaa
kipeästi apua.
Tanskan kokoinen
hapeton alue
Itämeren pääaltaassa
on haaste tutkijoille,
tekniikan alan
asiantuntijoille ja
päättäjille.
20
S
uomen Ympäristökeskus
SYKEn kehittämispäällikkö Heikki Pitkänen
ja erikoistutkija Jouni
Lehtoranta sanovat, että
Itämeren ravinnekuormituksen kestokyvyn rajat ovat tulleet
vastaan.
Vaikka ravinnekuormitusta Itämereen on viime vuosikymmenten
aikana saatu pudotettua merkittävästi,
sitä pitää edelleen vähentää.
– Seuraava suuri askel on maatalouden hajakuormituksen hallinta, Lehtoranta linjaa.
Kierrätetään siis ravinteita maalla,
ja estetään niitä valumasta mereen.
ENSIN A-SUUNNITELMA
Tekniikka on osaltaan tärkeässä roolissa siinä, että meri saadaan pelastettua.
– Itämeren tervehdyttämisen perusedellytys on A-suunnitelma eli se, että
tavoitteiden mukaiset ravinnekuormitusvähennykset toteutetaan. Siinä
tekniikka auttaa esimerkiksi jätevesien
puhdistusprosesseissa ja maatalouden
ravinnekierrätyksessä.
Samaan aikaan kannattaa kuitenkin
tutkia lisää eri tekniikoiden soveltuvuutta ravinteiden poistamiseksi
merestä.
Tällaisia B-suunnitelman tekniikoita ovat hapetuspumppaus, pin-
Vesi-Eko Oy
Heikki Pitkänen (vas.) ja
Jouni Lehtoranta sanovat,
että tarvitaan lisää
kokemusta ravinteiden
poistamistekniikoista
erilaisilta merialueilta.
”Uusia
mittaamistekniikoita
tarvitaan.”
tasedimentin ruoppaus, sedimentin käsittely kemikaaleilla,
poistokalastus sekä ravinteiden poisto levien ja simpukoiden
kasvattamisella.
– Kaikki mainitut tekniikat ovat olemassa ja niitä on kokeiltu pienessä mittakaavassa, Lehtoranta kertoo.
LISÄTIEDOLLE TARVETTA
SYKEn johdolla on tehty kolmevuotinen alusveden hapetuspumppauskokeilu kahdella rannikkovesialueella. Toisella
alueella hapetus onnistui, toisella ei.
– Näyttää siltä, että vesialueen kerrostuneisuus- ja virtausolot
sekä pohjan muodot vaikuttavat merkittävästi siihen, hapettuuko alusvesi ja pohjasedimentti, Pitkänen kuvaa
Hän lisää, että pumppauksesta tarvitaan lisää kokemuksia
erilaisilta rannikkoalueilta.
Ruotsissa ja Suomessa on käyty keskustelua myös avomerimittakaavan hapetuksesta. Olot merellä eivät ole helpot. Mittakaava on tämä: kaikki Suomen pintavedet ovat yhteensä noin
230 kuutiokilometriä, kun taas pelkästään Suomenlahdessa on
vettä 1 100 km³.
Lehtoranta sanoo, että oikea tapa edetä uusien teknologioiden kokeilussa ja käytössä on asteittain.
– Kokeita pitää rakentaa sille, mitä on aiemmin opittu ja
edetä asteittain kohti isompia kokonaisuuksia.
Eikö tässä nyt ole ristiriita, kun sanoitte, että aika loppuu Itämeren pelastamiseksi, mutta samaan aikaan pitäisi edetä
hitaasti?
– Onhan siinä, mutta epävarmuuksien vähentämiseksi tutkimusta pitää tehdä samaan aikaan, kun ravinteiden pääsy Itämereen estetään mahdollisimman tarkasti.
Hapetuspumppu.
Ravinteiden kierrätys ja
hapettaminen avainrooleissa
Baltic Sea Action Groupin asiamies Mathias Bergman sanoo,
että oikein käytettynä ihmisen tuottamat tekniset apuvälineet voivat ratkaisevasti vaikuttaa Itämeren pelastamiseen.
Mitkä ovat riittävät keinot, jotta voidaan taata Itämeren
toipuminen?
– Mahdollisimman kattava ravinteiden kierrätys ja jo merenpohjassa olevan fosforin sisäisen kierron katkaiseminen.
Myös kalakantojen vahvistaminen on tärkeää.
Kertynyt fosfori liukenee hapettomasta merenpohjasta
tehokkaasti. Tämä merkitsee sitä, että veteen siirtyy moninkertainen vuotuinen fosforimäärä verrattuna maalta tulevaan. Tälle Itämeren vakavimmalle ongelmalle ei ole vielä
tehty juuri mitään.
– Meren sisäiseen ravinnekiertoon voidaan parhaiten vaikuttaa siirtämällä hapekasta pintavettä meren pohjalle. Sen
jälkeen voidaan jopa imuroida fosforirikas sedimentti, ja erottaa siitä ravinteet käyttöön ja vaaralliset aineet tuhottaviksi.
Mikä on näkemyksesi mukaan lupaavinta tekniikan saralla
veden puhdistamisessa tällä hetkellä?
– Merkittävä edistysaskel on puhdistus heikon sähkökentän avulla, lisäämättä kemikaaleja veteen. Kaikki aineet
ja epäpuhtaudet saadaan lähes sataprosenttisesti talteen.
Tiedon keräämiseen ja toimien vaikuttavuuden seurantaan tarvitaan Bergmanin mukaan uusia ja edullisia on line
-mittaamistekniikoita.
– Näitä on Suomessa jo monta, sen lisäksi että meillä on
hyvää ict-osaamista, nyt tekniikat ja osaaminen pitää vain
saada käyttöön.
Bergman muistuttaa, että vaikka tekniikasta on paljon
hyötyä Itämeren tilan kohentamisessa, se ei yksin riitä.
– Emme pysty tekemään oikeita päätöksiä, ellei ihmiskunta ymmärrä biologista rooliaan osana globaalia
ekosysteemiä.
21
Järjestelmällistä työtä
vesien mittauksessa
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala
Aino Konosen
työnantaja kouluttaa
työntekijänsä, sillä alalle
ei ole suoraa koulutusta.
Työnsä aloittavalla
insinöörillä pitää olla
valmius opetella uutta.
22
H
elsingin Ruoholahdessa
on Meritaidon toimisto,
mutta kaikki työntekijät
eivät ole jatkuvasti konttorilla. Moni tekee töitä
erilaisilla paateilla kuten
väyläaluksilla, väylänhoitoveneillä tai
merenmittausaluksilla.
Suurelle yleisölle tunnetuin alus
lienee miinalaiva Pohjanmaa, jonka
kohtaloa seurattiin tiiviisti. Pohjanmaa vältti romuttamisen, kun se siirtyi
Meritaidon omistuksiin. Alus riisutaan
Puolustusvoimien varustelusta ja siihen
asennetaan uusimmat merenmittauslaitteet.
Aineistonkäsittelijä Aino Kononen
työt ovat etupäässä toimistolla. Hän
käsittelee kaikuluontaimella mitattua aineistoa, josta hän tekee tilaajalle
muun muassa syvyysvyöhykekarttoja.
Tuloksena ei ole valmista merikarttaa,
vaan tilaaja muokkaa aineiston omiin
tarpeisiinsa.
– Tärkeintä on saada asiakkaalle
laadukasta ja virheetöntä aineistoa, jota
vertaillaan ristiin talon sisällä ennen
kuin se lähtee asiakkaalle.
Työ edellyttää järjestelmällisyyttä
ja monien asioiden yhtäaikaista hallintaa. Kononen vetää myös osaprojekteja.
– Kun jaan projektia toisillekin,
tiedän, mitä kukin tekee ja missä
vaiheessa.
Kononen arvostaa esimiestään, joka
antaa vapautta toimia itsenäisesti, koska
hän luottaa alaistensa työn laatuun.
HARJOITTELUSTA VAKITYÖHÖN
Kononen on aiemmalta koulutukseltaan
hortonomi. Koulutus ei kuitenkaan tarjonnut töitä ympärivuotisesti, joten hän
hakeutui maanmittausinsinöörin koulutukseen, ajatuksena kaavoittajan työt.
Ajatukset muuttuivat matkan varrella.
Ammattikorkeakoululla oli ilmoitus työharjoittelupaikasta lähes kolme
vuotta sitten. Sen jälkeen hän työskenteli osa-aikaisena lukukausien aikana
ja kesällä täysipäiväisesti. Vuoden vaihteessa hänet vakinaistettiin Meritaidon
asiantuntijapalveluihin; insinööritutkinto valmistui keväällä vuosi sitten.
Maanmittauskoulutukseen ei kuulunut lainkaan merenmittauksen opintoja, vaikka se toki antoi perustiedot
mittauksesta.
– Koulussa oli muun muassa kaukokartoitusta, mutta siellä ei sivuttu vesialueiden mittausta, Kononen kertoo.
Niinpä hän on opetellut töitä kädestä
pitäen mentorin kanssa. Samoin ovat
tehneet kollegatkin, jotka ovat valtaosin insinöörejä ja diplomi-insinöörejä.
Suomessa ei ole merenmittausalan
koulutusta.
Viime kesänä Kononen oli sisäSuomessa vanhempien työntekijöiden
opissa. Hän pitää sitä tehokkaana tapana oppia työtä. Tulevana kesänäkin
työtehtävät keskittynevät sisävesille.
Mukana on viimeistä kertaa mentori, joka on jäämässä eläkkeelle tänä
vuonna.
JUURET LUOTSILAITOKSESSA
Vesialueiden ylläpitoon ja kehittämiseen erikoistuneella Meritaidolla on
pitkä historia. Noin sata vuotta sitten perustettiin Merenkulkuhallitus.
1990-luvulla fuusion jälkeen otettiin
käyttöön nimi Merenkulkulaitos. Kuusi
vuotta sitten Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto ja Varustamoliikelaitoksen
väyläaluspalvelut yhtiöitettiin Meritaidoksi.
Valtio omistaa yrityksen kokonaan.
Henkilökunnan vahvuus on 220; osa on
eläköitymässä. Kononen kertoo, että meneillään on sukupolven vaihdos. Vanhimmat työntekijät ovat aloittaneet jo Merenkulkuhallituksen tai -laitoksen aikana.
Insinööri tietää useita opiskelijakavereitaan, jotka ovat jo aloittaneet tai ovat
tulossa kesäksi samaan taloon töihin.
Monilla talon työntekijöillä on mereen
tai ylipäätään veteen liittyviä harrastuksia
kuten sukellusta ja purjehtimista. Kononen harrastaa melontaa.
– Olen koko ikäni melonut, enemmän
tai vähemmän aktiivisesti.
Aino Kononen viihtyy Meritaidossa,
joka tarjoaa antoisia töitä ja uutta
opeteltavaa vastavalmistuneelle.
23
Teraloopin palveluksessa
työskentelevät Petri
Saarisen(vas.) ja Edward
Ridgway Wattin lisäksi
myös Marco Tatti ja
Phillippe Pépin.
Tasapainoa tarjonnan
ja kysynnän välille
TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä
Kasvuyritys Teraloop Oy on kehittänyt innovaation
uusiutuvan energian varastoimiseksi maan alle. Keksinnöstä
on tarkoitus rakentaa prototyyppi kuluvan vuoden aikana.
T
eraloopin toimitusjohtaja Edward Ridgway
Wattin mukaan vuoteen
2030 mennessä suurin
osa tuotetusta energiasta
on peräisin uusiutuvista lähteistä. Energian varastoinnille
on entistä suurempaa tarvetta, kun
aurinko- ja tuulienergian osuudet
kasvavat sähköntuotannossa.
Aurinko-ja tuulivoimasta syntyvän energiaan saantiin vaikuttavat
24
oleellisesti säätila ja vuorokaudenaika.
Yhteiskunnan toimivuus edellyttää tasapainoa energian tarjonnan ja kysynnän välillä, mihin Teraloop keksinnöllään haluaa vastata.
– Auringosta ja tuulesta syntyvää
energiaa on otettava talteen ja tarpeen
vaatiessa siirrettävä nopeasti sähköverkkoon, jotta yksittäisten ihmisten ja
yritysten energian tarpeeseen voidaan
vastata myös tulevaisuudessa, Ridgway
Watt sanoo.
VARASTO MAAN ALLE
Teraloopin innovaatio mahdollistaa
aurinko- ja tuulivoimaloista syntyvän kineettisen energian varastoimisen maan
alle. Yhtiön perustajien Petri Saarisen
ja Oskari Heikkilän kehittämä innovaatio yhdistää magneettisissa raide- ja
vauhtipyöräratkaisussa käytettyjä
tekniikoita.
Täysikokoisen maan alle kaivetun
energiavaraston kapasiteetti on noin
16 gigawattituntia ja se pystyy toimi-
”Teknologia
mahdollistaa
energian
varastoinnin.”
maan peräti 500 megawatin teholla.
Saarisen mukaan uusiutuvien lähteiden laajamittainen hyödyntäminen energiatuotannossa ja Teraloopin
kehittämä innovaatio mahdollistavat
sen, että valtiot voivat kehittää energiaomavaraista taloutta.
– Uusiutuvan energian huonosti
ennustettava tuotanto myös tulevaisuudessa tarkoittaa sitä, että energiavarastot ovat keskeinen teknologia
tulevissa älykkäissä sähköverkoissa,
Saarinen kertoo.
KEKSINNÖSTÄ TUOTTEEKSI
Tänä vuonna Teraloop rakentaa yhteistyökumppaneiden kanssa sähköverkkoon liitettävän prototyypin, jolla
pyritään osoittamaan, että varastointijärjestelmä on mahdollista toteuttaa
tehokkaasti, kestävästi ja turvallisesti.
Prototyypin rakentamista seuraa
pilottivaihe, jonka aikana tuotetta esitellään mahdollisille asiakkaille. Teknologia on tarkoitus olla kaupallistettavissa vuoteen 2020 mennessä.
MARKKINAT MAAILMALLA
Ridgway Wattin mukaan yhtiön visiona
on tehdä uusiutuvista lähteistä taloudellinen ja kannattava tapa tuottaa sähköä kaikkialla maailmassa.
Vaikka uusiutuvan energian käyttö
lisääntyy Suomessa ja muualla Euroopassa, Teraloopin päämarkkinat
tulevat todennäköisesti sijaitsemaan
muun muassa Kiinassa, Yhdysvalloissa ja muissa energiaa runsaasti
käyttävissä maissa.
– Kehittämämme teknologia on
sovellettavissa kaikkialla eikä se jätä
ympäristölle haitallisia jalanjälkiä.
Asiakkaita löytyy ympäri maailmaa,
Ridgway Watt arvioi.
Kansainvälistä kasvua tavoitteleva Teraloop aikoo rekrytoida uusia
tekniikan alan osaajia. Tällä hetkellä
yhtiö hakee energia- ja sähkötekniikan asiantuntijoita muun muassa tutkimus- ja projektitehtäviin. Teknisen
asiantuntemuksen lisäksi rekrytoitavien pitää olla työhönsä vahvasti
sitoutuneita.
– Pienessä start up -yrityksessä jokaisen työpanos on tärkeä.
Ridgway Watt kertoo arvostavansa
suomalaisten insinöörien korkeaa
osaamistasoa. Yhtiön kasvusuunnitelmien toteutuessa se aikoo palkata
lisää eri alojen insinöörejä.
– Ensi vuosikymmenellä Teraloopin tutkimus- ja tuotekehityksessä
saattaa työskennellä jopa sata
insinööriä.
Energiatekniikasta
kiinnostunutta sukua
Sähkö- ja mekaniikkainsinööri, Teraloopin
toimitusjohtaja Edward Ridgway Watt
kertoo olleensa aina kiinnostunut tieteen
ja bisneksen yhdistämisestä.
Ridgway Wattin ja Petri Saarisen tiet
kohtasivat ensimmäisen kerran Lontoossa
vuonna 2012. Saarisen työskenteli silloin
investointialan yrityksessä ja Ridgway
Watt auttoi kasvuyrityksiä rahoituksen
hankkimisessa.
Vuonna 2014 Saarinen otti yhteyttä
Ridgway Wattiin ja kertoi kehittäneensä
keksinnön uusiutuvan energian varastoimiseksi. Ridgway Watt kiinnostui innovaatiosta ja sen kaupallistamisesta ja lähti luotsaamaan nuorta start-up -yritystä.
Ridgway Wattin mukaan kiinnostus
energiateknologiaa kohtaan kulkee hänen suvussaan jo monessa sukupolvessa.
Suvun tunnetuin keksijä on 1700-luvulla
höyrykoneeseen merkittäviä parannuksia
kehittänyt James Watt.
25
Robotit
tulevat –
olemmeko
valmiita?
TEKSTI: Hannu Takala, asiamies
Robotiikka tulee kasvamaan
lähes räjähdysmaisesti, mikä
tarkoittaa rakenteellista
muutosta monella työpaikalla.
Käsityötä siirtynee roboteille,
mutta niiden valmistus, asennus
ja ylläpitoa ovat tulevaisuuden
”valssaajien” työtehtäviä.
V
ierailin helmikuussa Münchenissä
Saksassa, jossa
pidettiin vuonna
2012 perustetun IndustiAll European
Trade Unionin seminaari. Järjestö
edustaa lähes seitsemää miljoonaa
työntekijää teollisuuden eri sektoreilla Euroopassa.
IndustriAll Europen perustamisen
idea oli yhdistää voimia ja parantaa
näin eurooppalaisten teollisuustyöntekijöiden edunvalvontaa.
Järjestön tavoitteena on olla entistä
vaikuttavampi tekijä eurooppalaisessa
politiikassa; se käy jatkuvaa vuoropuhelua Euroopan teollisuuden, yritysten, työnantajajärjestöjen ja EU:n eri
instituutioiden kanssa.
i ei?
a
v
e
e
Järk
VALSSAAJA KONEPAJALLA
Yksi yllä mainituista sektoreista on Mechanical Engineering Sector, joka suomenkieleen kääntyy helposti
konepajasektoriksi.
Viisikymppiselle suomalaisinsinöörille konepaja tuo
tietenkin heti mieleen Juice Leskisen mainion kappaleen Valssaaja konepajalla, mutta helmikuinen seminaari Saksanmaalla osoitti konepajatoiminnan olevan
2010-luvulla aivan muuta.
Seminaari käsitteli muun muassa robotiikan ja erilaisten työstökoneiden vaikutusta ympäristöön, osaamisen työllisyyteen tulevaisuudessa. Tarkastelujakso
ulottui vuoteen 2030 saakka. Vaikutusarviot perustuivat
selvitykseen, jonka olivat laatineet kaksi suurta, eurooppalaiselle teollisuudelle markkinointi- ja hinnoittelututkimuksia tuottavaa konsulttiyritystä.
Kuulemani mukaan eurooppalaisella konepajateollisuuden on edelleen tulevaisuutta. Konepajojen on
tarkoitus olla kannattavia ja menestyä kansainvälisessä
kilpailussa, mutta kestävällä tavalla. Aiemmin alan fokus ei ehkä niinkään ole ollut ympäristössä ja vihreissä
arvoissa vaan enemmänkin tuottavuudessa.
ILMOITUS
OSAAMINEN ARVOSSAAN
Seminaarin osallistujat vierailivat Augsburgissa robotinvalmistaja KUKA Roborter Gmbh:lla. Yrityksen
esittelyvideo kertoi osuvasti, missä alalla mennään.
Videolla 7-akselinen vekkuli robotti pelaa taidokkaasti pöytätennistä, mutta se ei LBR iiwa-nimeä
kantavan robotin todellinen käyttötarkoitus.
Yrityksessä kehitettävien yhä monikäyttöisempien
robottien tehtävä on integroitua erilaisiin tuotantolinjoihin toimimaan ihmisen apuna.
Robotiikkaan uusia työpaikkoja syntyy tarkastelujakson aikana kiivaasti. Se tarkoittaa väistämättä, että
toisaalla ne vähenevät; tulevaisuuden tuotantolinjoilla
monen ihmisen lähin työkaveri ei ole se Juicen laulun
valssaaja, vaan robotti.
Kehitys ei synny tyhjästä vaan ihmisten osaamisesta.
Esimerkiksi KUKA käyttää 2,1 miljardin euron liikevaihdosta noin seitsemän prosenttia tuotekehitykseen.
Yrityksellä on myös oma koulu, KUKA College, jolla on
oppilaitoksia meille esitetyn kartan mukaan kahdessatoista Euroopan maassa. Lähin on Ruotsissa.
27
Kyseenalaistaja
koodarien
joukossa
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marja Seppälä
Uteliaisuus kuuluu Simo Mäkisen
luonteeseen. Hän arvostaa nykyisen
työnsä monipuolisuutta, vaikka
joidenkin asioiden tuntemus tuntuu
välillä jäävän pintapuoliseksi.
28
Simo Mäkinen on
oppinut työuran aikana,
että normaalin työajan
pitää riittää. Toki hän
joustaa, jos asiakkaalla
on tarvetta.
K
äytettävyysarkkitehti
Simo Mäkisen työnkuva
sisälsi ohjelmiston kehityspuolella käyttöliittymäsuunnittelua ja -toteutusta
sekä markkinointia, kun
hän aloitti kahdeksan vuotta sitten
Propentuksella.
Ohjelmistotalo oli jo silloin vahva
teknisessä osaamisessa, mutta mukaan
haluttiin loppukäyttäjän näkökulmaa.
– Tuntui mielenkiintoiselta, että talossa oli halu panostaa käyttöliittymäpuoleen ja kehittää sitä eteenpäin.
Nykyään työkenttä leikkaa koko
organisaation läpi. Iso osa työajasta
menee järjestelmien toiminnallisuuksien ja prosessien suunnittelemiseen.
Mäkinen on paljon mukana asiakasprojekteissa, jotta hän voi auttaa
kumppaneita saamaan tuotteista parhaan hyödyn. Samalla hän kuulee asiakkailta, miten tuotetta pitää kehittää,
jotta se palvelee liiketoimintaprosesseja entistä paremmin.
Mäkinen tekee paljon töitä talon
ohjelmistosuunnittelijoiden kanssa.
Hän kannustaa organisaatiossa kaikkia
kertomaan näkemyksiä, kuinka käytettävyys voisi toimia paremmin.
– En ota nokkiini, jos joku sanoo,
että tämä on huonosti suunniteltu tai
voiko tämä olla toisella tavalla, Mäkinen sanoo.
– Keskitie löytyy yhdessä ja
saamme sekä teknisesti että toiminnallisesti toimivia tuotteita.
Uransa aikana hän on työskennellyt
enimmäkseen yksin eikä sparrajia ole
ollut, joten hän arvostaa haastajia ja
erilaisia näkökulmia.
”Ryhmätyöskentelyä yksin
puurtamisen tilalle.”
Mäkisen mielestä Propentuksessa
tehdään jotain asioita edelleen pienen
organisaation malleilla, mikä aiheuttaa
hieman kipuilua.
Kasvu on edellyttänyt myös luottamusmiehen valintaa. Mäkistä pyydettiin ehdokkaaksi, ja hän voitti
vaaleissa. Tietotekniikan palvelualan
luottamusmiehenä hän on ollut kuusi
vuotta.
Sosiaalisena miehenä hän pitää
siitä, että tehtävässä pääsee juttelemaan ihmisten kanssa muutenkin
kuin työn kautta.
– Voin olla avuksi ja hyödyksi koko
organisaatiolle, Mäkinen kertoo tehtävän palkitsevuudesta.
YRITTÄJÄSTÄ PALKANSAAJAKSI
Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva
Mäkinen on koulutukseltaan graafinen
suunnittelija. Opintojen jälkeen hän
perusti mainostoimiston Kouvolaan.
Noin vuosikymmenen yrittäjäuran jälkeen palkansaajan rooli alkoi kiehtoa
ja hän siirtyi samoihin töihin toisenlaiseen ympäristöön.
Pari vuotta isossa kansainvälisessä
yrityksessä oli mielekästä, mutta yli 70
kilometrin työmatka suuntaansa alkoi
rasittaa.
– Sain Propentukselta työtarjouksen, josta en varsinkaan per-
AMMATTILAISISTA PULAA
Kouvolassa sijaitseva Propentus on kasvanut vajaan vuosikymmenen aikana
10 hengen porukasta yli 40 henkilön
organisaatioksi. Päätoimipisteen lisäksi
on perustettu sivukonttorit Lahteen ja
Kotkaan, sillä Pohjois-Kymenlaaksosta
on ollut vaikea löytää ammattitaitoisia
työntekijöitä. Se on tuottanut ongelmia
yrityksen kasvulle.
Propentuksen toimistolla on käytössä Abloyn
järjestelmä.
heellisenä voinut kieltäytyä: kolmen
kilometrin työmatka takasi lisää
vapaa-aikaa.
Suunnan muutos uralla tuntui mukavalta, vaikka alku olikin hämmentävä.
– Minut laitettiin sosiaalisena kaverina viiden koodarin kanssa samaan
huoneeseen. Vähän ahdisti, kun puoleen päivään mennessä kukaan ei sanonut mitään, Mäkinen hymähtää.
Tilanne on muuttunut ja hän viihtyy hyvin työporukassa.
ASIAKKAINA ISOJA YRITYKSIÄ
Propentuksen päätuote on identiteetin
ja käyttöoikeushallinnan työkalu. Siitä
huolehtii kaksi tiimiä: tuoteliikennetoiminta pitää huolta tuotteen kehityksestä ja palveluliiketoiminta auttaa
asiakkaita hyödyntämään tuotetta ja
kehittämään prosessejaan edelleen.
Lisäksi yritys auttaa julkisen puolen
organisaatioita palveluidensa sähköistämisessä, jonka tuloksena on toteutettu muun muassa kuntien sähköinen
palvelualusta.
Useimmat asiakkaat ovat suuria yrityksiä, joiden on hallittava muun muassa
erilaisia järjestelmiä, käyttöoikeuksia tai
kulkulupia. Yksi yhteistyökumppani on
avaimistaan tunnettu Abloy.
– Järjestelmän ei tarvitse olla massiivinen, vaan se voi olla kohdennettu
esimerkiksi kulunvalvontaan ja avainten
hallintaan, Mäkinen kuvailee.
HR-prosessin määrittelemän tiedon
perusteella jokaiseen avaimeen voi liittää pääsyn eri lukkoihin; avaimiin voi
määrittää, mihin lukkoihin avain toimii
ja mihin kellon aikoihin. Työntekijältä
voidaan evätä pääsy tuotekehityksen tiloihin illalla, jos hänen ei haluta tekevän
ylitöitä.
Esimerkiksi jos kiinteistön huolto on
ulkoistettu eri yritykselle, korjausmiehelle voi antaa päiväksi avaimeen kulkuluvan. Vaikka hän ei palauta avainta, hän
ei enää pääse sisälle.
Tai hän voi pyytää mobiilisti uutta
käyttöoikeutta ja saa sen saman tien, jos
sisäänpääsylle on pätevä syy.
29
Työ on sujunut
kuin tanssi
TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki
Insinööriliiton keskustoimiston hengettären, toimistoemäntä
Seija Wellingin vuonna 1982 alkanut työura liitossa päättyy
keväällä. Arkinen työ vaihtuu mökkeilyyn, puutarhanhoitoon
ja tanssin pyörteisiin eteläisen Suomen lavoilla.
30
N
uori Seija Welling tuli
marraskuussa 1982 Insinööriliittoon konekirjoittajaksi. 1990-luvulla
tietokoneet korvasivat
kirjoituskoneet ja hänestä tuli tekstinkäsittelijä. 2000-luvulla
toimiston henkilökunta alkoi enenevässä määrin hoitaa tekstien kirjoittamisen ja käsittelyn itse.
– Minulle kävi siinä kohtaa hyvin.
Vanhat työt loppuivat, mutta tilalle
tuli toimistoemännän tehtävä, jossa
olen viihtynyt erittäin hyvin, Welling
sanoo.
Seija Welling aikoo
eläkkeellä edelleen
seurata, mitä
Insinööriliitossa
tapahtuu.
TYÖN JÄLKI NÄKYY
Welling hoitaa toimistolla monia
tehtäviä. Hän on yleensä ensimmäinen ihminen, jonka Insinööriliittoon
saapuva vieras kohtaa. Toimistoemännän rauhallisuus ja ystävällisyys
tarttuvat helposti vieraaseen, mikä
tekee asioinnista puolin ja toisin
helpompaa.
– Tässä tapaa monenlaisia ihmisiä.
Mukavimpia ovat puheliaat vieraat,
joiden kanssa voisi jutella pidempääkin. Ihmisiä pitää osata myös kuunnella, se on joskus tärkeää, Welling
sanoo.
Insinööriliitossa toimistoemäntä
tekee päivittäin paljon sellaista työtä,
joka antaa hänen työtovereilleen
mahdollisuuden keskittyä omiin tehtäviinsä. Postit ja aamun lehdet löytyvät paikoiltaan täsmällisesti, kokousja muiden vieraiden vastaanotosta
ei tarvitse kantaa huolta, Welling on
toimiston iltapäivän kahvihetken onnistumisen takaajana.
Ja paljon muuta. Kuten moni työtoveri on todennut, ”sen kyllä huomaa, jos Seija on poissa”.
– Työni on pitkälle rutiiniomaista,
mutta pidän siitä. Tykkään rutiineista
ja siitä, että omista töistä ei tarvitse
kantaa stressiä tai epävarmuutta. Työ
sujuu ja tuntuu mukavalta, kun se
huomataan, hän myhäilee.
KOKEMUSTA JA NUORUUTTA
Lähes 35 vuotta samassa työpaikassa
on pitkä aika. Wellingin mukaan hän
on viihtynyt Insinööriliitossa niin hyvin, että työpaikan vaihtaminen ei ole
käynyt mielessä. Työn parhaat puolet
tulevat kuin apteekin hyllyltä.
– Mukavat työkaverit ovat totta kai
työssä viihtymisen kannalta tärkeitä.
Tämä on sillä tavalla kiva paikka, että
täällä henkilöstö on sopiva yhdistelmä eri-ikäisiä ihmisiä. On nuorta
ja vanhaa, erilaista elämän- ja työkokemusta omaavia ihmisiä, hän sanoo.
Wellingin mukaan työtehtävät ovat
vuosien varrella taipuneet tilanteen
mukaan. Työuraan on mahtunut sopivassa suhteessa uuden oppimista,
vaihtelua, muutosta ja pysyvyyttä.
– Viihdyn työssäni ja jaksaisin sitä
edelleen tehdä. Eli sen puoleen olisin
voinut jatkaa pidempääkin, mutta
eiköhän tämä nyt riitä, hän toteaa hymyssä suin.
– Aikaa jää jatkossa enemmän
myös metsässä samoilulle ja marjastamiselle.
SATULINNA, KAPAKANMÄKI, ÄMYRI…
Wellingin eläkepäivät tulevat kulumaan tutuissa harrastuksissa. Janakkalan Turengissä oleva kesämökki
ja puutarhanhoito vaativat oman aikansa, mutta ei siinä vielä kaikki: hän
kertoo olevansa innokas tanssija.
– Olen käynyt lavatansseissa alle
20-vuotiaasta lähtien. Käymme mieheni kanssa paljon tanssimassa etenkin
kesäisin, ja nyt siihen on aikaa, Welling
huokaa.
Emme heittäydy saman tien suoranaisesti tanssin pyörteisiin. Sen sijaan
ryhdymme miettimään eteläisestä Suomesta löytyvien tanssipaikkojen nimiä.
Aika pian käy ilmi, että Tampereen
eteläpuolelta ei taida löytyä kesälavaa,
jossa Mäntsälästä kotoisin oleva Welling ei olisi tanssinut. Tuuloksen Kapakanmäki, Riihimäen Riutanharju, Somerniemen Ämyri, Hattulan Satulinna;
kaikki ovat moneen kertaan tanssittuja.
Säkylässä Pyhäjärven rannalla
1990-luvun alussa poroksi palaneella
Eenokilla Welling ei valitettavasti ehtinyt tanssahdella, mutta Yläneen Valasrannalla kyllä. Kello käy ja Seija katsoo
pari kertaa rannekelloaan: muistelut
sikseen, on aika huolehtia siitä, että iltapäiväkahvi on valmista ajallaan.
i ei?
a
v
e
e
Järk
TUTKITTUA
TEKSTI: Riitta Forsten-Astikainen, väitöskirjatutkija, Lappeenrannan teknillinen yliopisto PIIRROS: Marrkku Haapaniemi
Yrityskaupassa
unohdetaan
ostetun yrityksen
henkilöstö
Yrityskaupan motiivi on usein taloudellinen. Kaupan
kannattavuutta arvioidaan syntyneen yrityksen kyvykkyydellä
toimia integroidusti ja yhdistymisen edut hyödyntäen.
Organisaatioiden yhdistymisvaiheen läpivienti on kriittinen tekijä
arvioitaessa yrityskaupalle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Y
rityskauppaan liittyvä
tutkimus, kirjallisuus
sekä julkinen keskustelu
ovat yleensä keskittyneet
kaupantekoa edeltävään
prosessiin ja etenkin yrityksen taloudellisen arvon määritykseen. Lisäksi painotuksena on yleensä
ostajan näkökulma.
Vähälle huomiolle on jäänyt ostetun yrityksen henkilöstö ja sen kokemukset, reaktiot, tunnelmat ja käyttäytymismallit, kun uusi omistaja ottaa
ohjat käsiinsä – siinäkin tapauksessa,
että yritysostoa perustellaan osaamisen hankkimisella. Henkilöstön osaamisen säilyttäminen, vahvistaminen
ja kasvattaminen sekä yrityskulttuurin
integraation vaikutukset motivaatioon
ovat merkityksellisiä tekijöitä.
Käytäntö on kuitenkin osoittanut,
että ostetun yrityksen henkilöstö on
usein yrityskaupan unohdettu osapuoli – Musta Pekka, jonka roolin
huomiotta jättäminen johtaa usein vakaviin seurauksiin.
MONI YRITYSKAUPPA EPÄONNISTUU
Fuusion jälkeen mikään ei ole ennallaan ja muutokset pelin säännöissä
koskettavat kaikkia osapuolia. Yrityskauppa ei koskaan ole riskitön; lähes
puolet yrityskaupoista epäonnistuu
32
ja toisaalta toivottuja synergiaetuja ei
välttämättä synny.
Ostajapuolen suurin virhe on yrittää sopeuttaa ostettu liiketoiminta
omaan rakenteeseen liian nopeasti
sekä jättää huomiotta ostetun kohteen
menestystekijät ja yrityskulttuuri.
Ostetun yrityksen liikeidea voi
muuttua liikaa tai avainosaajat lähteä yrityksestä. Tärkeäksi arvioidut
asiakkuudet, kilpailukykytekijät sekä
yrityksen arvot eivät välttämättä sovi
uuteen yritykseen.
Vaikutusten ennakointi on mahdollista, mutta kielteiset vaikutukset
voivat yllättää perinpohjaisesti, jopa
lamaannuttavasti.
OHJEIDEN TULKINTA HANKALAA
Yrityskulttuurien integraatio merkitsee rutiinien, toimintatapojen ja työvälineiden yhdistämistä. Työntekijät
voivat kokea vaikeaksi tulkita viestejä
ja ohjeistuksia siten kuin ne on tarkoitettu. Viestintä ei ehkä ole läpinäkyvää
vaan tulkinnanvaraista ja epäselvää.
Jatkumona voi syntyä johtajuustyhjiö; uusi johto ei osaa viestiä henkilöstölle syntyneen yrityksen tavoitteita
ja strategiaa. Johto voi myös keskittyä
vain kaupan solmimiseen ja haltuunotto delegoidaan kokemattomalle esimiestasolle.
Uusi johto
ei näy, ei kuulu
eikä anna kasvoja
syntyneelle yritykselle. Tällöin ostetun
yrityksen organisaatio on
epävarmassa tilanteessa helposti
uskollinen vanhalle yritykselle ja sen
toimintamalleille.
Fuusio-syndrooma kuvaa ilmiönä
johtajien tapaa johtaa yritysostotilannetta kriisiotteella sekä yrityskulttuurien törmäystä integraatiossa.
Organisaatiossa työntekijät uppoutuvat työtehtäviensä sijasta pohtimaan
integraation merkitystä heille. Pohdinnat ovat usein sekoitus todellisuutta ja
omia kuvitelmia. Syntyy hedelmällinen tila kauhukuville.
Uuden tilanteen luoma stressi voi
ilmetä työntekijöiden lisääntyneinä
poissaoloina, työhyvinvoinnin laskuna
sekä työuupumuksena. Yksilöt voivat
kokea, että oma osaaminen häviää
yhtäkkiä jonnekin.
Taantuminen sekä hylkäämisen
tunteet ovat tavallisia ja henkilöstö
alkaa vaatia työtehtäviin liittyvää yksilöllistä ohjausta eli niin sanottua
vierihoitoa. Näin haetaan huomiota,
hyväksyntää sekä oikeutusta omalle
osaamiselle.
Toiminta johtaa helposti muutosvastarinnan kehittymiseen, mikäli ostajataho ei kykene tai osaa muutosjohtamisen keinoin johtaa yhdentämistä
hienovaraisesti.
Jos uusi omistaja suhtautuu vallitsevaan tilanteeseen kuin kriisiin, viestintä muuttuu muodolliseksi.
Tilanne saattaa jopa ajautua vastakkain asetteluun ”me vastaan te.”
HALTUUNOTTO VAATII AIKAA
Fuusion jälkeisen elämän huolellinen
suunnittelu ja taustatyön tekeminen
sekä riittävä sopeutumisaika ovat
avaintekijöitä. Psykologisesti oikein
toimittuna muutosten aika on vasta
sitten, kun henkilöstö on sisäistänyt
omistajan vaihdoksen ja sitoutunut
tavoitteisiin.
Muutos edellyttää aina johtajuutta.
Integraation huolellinen suunnittelu
sisältää selkeän roolituksen ja vastuun jaon prosessin etenemisestä
tai tiedottamisesta sidosryhmille.
Henkilöstö on tiedettävä, kehen
se voi tukeutua tai kenelle antaa
palautetta.
Fuusion jälkeinen aika edellyttää esimiehiltä tunneälyä, läsnäoloa,
kuuntelutaitoa, kykyä perustella asiat
realistisesti sekä taitoa rohkaista ihmisiä omaksumaan muutokset ja oppimaan niistä.
Tulevaisuudessa yrityskaupat lisääntyvät. On toivottavaa, että kauppa
ei olisi pelkkä allekirjoitus paperilla,
vaan siinä huomioitaisiin osapuoli,
joka takaa onnistumisen mahdollisuuden. Henkilöstöllä on oikeus tunteisiinsa kuten epävarmuuteen, innostuneisuuteen tai ylpeyteen omasta
osaamisesta ja työnantajasta.
Inhimillisyys on avain onnistuneeseen yrityskauppaan.
33
OIKEUTTA
TEKSTI: Matleena Engblom, asianajaja, Eversheds Asianajotoimisto Oy
Lait suojaavat
yksityisyyttä
Työelämässä työntekijälle kuuluu yksityinen alue,
johon työnantaja ei saa puuttua. Työntekijän
yksityisyyden suojaan kuuluvat hänen
terveydentilaansa ja henkilökohtaiseen elämäänsä
liittyvät asiat sekä normaali kirje- ja puhelinsalaisuus.
T
yöntekijän tietosuojasta on
säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä
sekä henkilötietolaissa,
jossa säädetään, mitä henkilötietoja voidaan kerätä
ja miten niitä pitää käsitellä.
Työelämän tietosuojalaki koskee
työntekijää koskevien henkilötietojen
käsittelyä, työntekijälle tehtäviä testejä
ja tarkastuksia, teknistä valvontaa työpaikalla sekä työntekijän sähköpostiviestien avaamista.
Työntekijää koskevista tiedoista
koostuu henkilörekisteri. Henkilörekisterillä pitää olla nimetty vastuuhenkilö, ja siitä pitää laatia henkilörekisteriseloste. Henkilörekisteriin saadaan
kerätä vain työsuhteessa tarpeellisia
tietoja. Tarpeellisuusvaatimuksesta
ei voida poiketa työntekijän
suostumuksella.
Monia työntekijän yksityiselämään
kuuluvia tietoja ei voida kerätä, koska
yhteys työhön ja työtehtäviin puuttuu. Näitä ovat yleensä esimerkiksi
työntekijän perhesuhteet tai poliittiset
mielipiteet.
Tietojen keräämiseen on oltava
työoikeudellinen peruste. Esimerkiksi
alaikäisiin huollettaviin liittyviä tietoja
voidaan kerätä, jos työnantaja on työehtosopimuksen perusteella velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa
poissaolopäivinä, jolloin hän on hoitamassa sairasta lastaan.
34
OSA TIEDOISTA SALATTAVIA
Henkilörekisterilaissa on erikseen määritelty arkaluonteiset tiedot, joiden käsittely on yleensä kokonaan kiellettyä.
Arkaluonteiset tiedot koskevat
työntekijöiden etnistä alkuperää, yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, rikollista tekoa,
rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta, terveydentilaa, sairautta tai
vammaisuutta, seksuaalista suuntautumista tai sosiaalipalvelujen
käyttämistä.
Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa arkaluonteisten tietojen
käsittelyyn on henkilörekisterilaissa
säädetty peruste. Esimerkiksi jos tietoa
tarvitaan oikeudellisen vaatimuksen
esittämistä varten tai tietoa käytetään
henkilön terveydenhuollossa.
Arkaluonteisia tietoja ovat esimerkiksi henkilötunnus ja rikosrekisteriote.
Laissa lasten ja nuorten kanssa
työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on säädetty, millä edellytyksillä ja missä tapauksissa työnantajan
on vaadittava lasten ja nuorten kanssa
työskenteleviltä rikosrekisteriote. Jos
edellytykset täyttyvät, rikosrekisteriote
on pakko pyytää.
Jos työntekijästä tai työnhakijasta
halutaan teettää turvallisuusselvitys,
on noudatettava turvallisuusselvityksiä
koskevaa lakia.
PALKANLASKIJALLE VOI KERTOA
Henkilörekisterin pitäjä eli työnantaja ei voi luovuttaa työntekijän tietoja
ulkopuoliselle. Luovuttaminen on
kuitenkin mahdollista esimerkiksi palveluntuottajalle, jonka kanssa työnantaja on tehnyt toimeksiantosopimuksen tietyn toiminnan hoitamisesta.
Tyypillinen ulkopuolinen palveluntuottaja on palkkahallintoa hoitava
tilitoimisto.
Tietoja luovutettaessa on aina
huolehdittava työntekijöiden yksityisyyden suojan säilymisestä ja henkilörekisterilain noudattamisesta.
Työnantajan on edellytettävä, että
myös palveluntuottaja noudattaa
menettelyjä.
YKSITYISYYDEN SUOJA
Yritystoiminnan muutosten ei periaatteessa pitäisi vaikuttaa työntekijöiden
yksityisyyden suojaan. Jos kysymyksessä on työoikeudellisesti liikkeen
luovutus, aikaisemman työnantajan
oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät
uudelle työnantajalle.
Työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen niin sanottuina
vanhoina työntekijöinä entisin työehdoin. Esimerkiksi henkilöstörekisterin
tiedot siirretään uuden työnantajan
hallintaan.
Kun työntekijän työsuhde päättyy, entisellä työnantajalla ei enää ole
tarvetta käsitellä hänen henkilötietojaan. Koska työsuhteisiin liittyvien
riitautusten määräaika on kaksi vuotta
työsuhteen päättymisestä, ainakaan tämän jälkeen ei ole tarpeellista säilyttää
entisten työntekijöiden henkilötietoja.
Yritystoiminnan muutostilanteessa
korostuu se, että luovutettavien tietojen pitää olla ajantasaisia, muutenkin oikeita sekä luovutuksensaajan eli
uuden työnantajan kannalta tarpeellisia. Siirtyvä työntekijä kuittaa suos-
tumuksen kaiken mahdollisen datan
siirtämiseen. Vanhentuneita tai muuten irrelevantteja tietoja ei luovuteta
eteenpäin.
Työnantajan pitää muutenkin huolehtia henkilöstörekisterin ajantasaisuudesta ja oikeellisuudesta. Pitkässä
työsuhteessa työnantajan ei ole tarpeellista säilyttää työntekijän kaikkia
tietoja hänen koko työsuhteensa ajalta.
Uudelle työnantajalle ei luovuteta
tietoja, joiden käsittelyyn aikaisemmalla työnantajallakaan ei enää ole
ollut tarvetta eikä niin ollen laillista
perustetta.
Jos jokin toiminto lakkautetaan ja
ulkoistetaan, kysymys ei välttämättä
ole liikkeen luovutuksesta. Siinä tapauksessa työnantaja ei ilman työntekijän suostumusta saa siirtää
mitään tietoja uudelle toiminnanharjoittajalle.
OPISKELIJAT
TEKSTI
T
EKST
S I ja
ja KUVAT:
KUVA
UVAT
T: Heini
H ein
ei i Ristell
Rist
istell
el
ell
Osista valmiiksi
polkuautoksi
Konetekniikan opiskelijat
rakentavat polkuautot
jo perinteeksi
muodostuneeseen
tapahtumaan.
E
telä-Karjalassa valmistaudutaan kovaa vauhtia
kevään vauhdikkaimpaan
tapahtumaan, Lappeenranta Grand Prixiin. Saimaan
ammattikorkeakoulun ja
Lappeenrannan teknillisen yliopiston
yhdessä järjestämässä tapahtumassa
kilpaillaan itse rakentamilla kulkuvälineillä.
Kilpailussa on kaksi pääsarjaa; vapaaseen sarjaan kuka vaan voi osallistua mahdollisimman vähäisellä energialla toimivalla ajokilla.
SaimiaRACE-sarjassa on yleisen
kilpailun lisäksi oma lähtö opiskelijoille, johon ammattikorkeakoulun
toisen vuoden konetekniikanopiskelijat osallistuvat. Tässä sarjassa kilpailevat ajokit toimivat puhtaasti lihasvoimalla.
SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN
Kilpailun säännöt määrittävät hyvin
pitkälle, millainen ajokki voi olla,
mutta opiskelijat hoitavat suunnittelun
ja kokoamisen itse. Opiskelijat päättä-
vät, haluavatko tehdä pyörästä kolmetai nelipyöräisen ja tekevät listan tarvitsemistaan tarvikkeista ja osista.
Opettaja hoitaa materiaalien tilauksen kaikkien ryhmien puolesta
kootusti.
– Meidän ryhmä päätyi nelipyöräiseen, koska se miellytti enemmistöä.
Lähdimme sen pohjalta miettimään
pyörän rakennetta, kertoo opiskelija
Gerli Aus.
Hän on viiden luokkakaverinsa
kanssa rakentanut pyörää huhtikuussa
järjestettäviin kisoihin.
Projekti alkoi syksyllä suunnittelemalla ajokkia SolidWorks-ohjelmalla.
Keväällä siirryttiin suunnittelusta
toteutukseen ja opiskelijat rakensivat
ajokkia kahdeksan tuntia viikossa koulun tiloissa.
– Opettajat pyysivät tämän vuoden
kisoihin näyttävyyttä, joten teimme
autosta hieman kilpa-autoa muistuttavan, Aus selittää.
LAAKEROINTI TUOTTI PÄÄNVAIVAA
Projektissa eniten päänvaivaa tuottanut ongelma oli ohjausakselin suunnittelu ja toteutus.
– Alun perin ohjaus oli tarkoituksena toteuttaa yhdellä kiinteällä akselilla, Taneli Kerstinen sanoo.
– Polkimien laakeroinnin paikkaa
suunnitellessa huomasimme, että se
tulee kuitenkin niin korkealle, ettei
Polkuauto oli
kuvaushetkellä
viimeistelyä
vaille valmis.
suoran ohjausakselin tekeminen enää
onnistuisi.
Ongelmaa purettiin lisäämällä nivel ohjaus/rattiakselin väliin. Ryhmä
kävi paikallisesta varaosaliikkeestä
kyselemässä tarkoitukseen soveltuvaa
niveltä, mutta sopivaa ei meinattu millään löytää.
– Ratkaisu niveleen oli lopulta
hyvinkin yksinkertainen, Kerstinen
naurahtaa.
Ryhmän jäsenet Joni Fredriksson
ja Samuli Niiranen ehdottivat, että
kokeillaan puolen tuuman räikkävääntimen niveltä.
Seuraava tiimin kohtaama haaste
oli akselin laakerointi. Jäykkään akseliin olisi riittänyt kaksi tukipistettä,
mutta kahden tukilaakerin välissä ollut nivel aiheutti sen, että akseli pääsi
nurjahtamaan ja ohjaus menetti
toimintakykynsä.
– Nurjahdusongelma poistettiin
lisäämällä ohjausakselille yksi tukilaakeri, Kerstinen selittää.
Teknisesti pyörä on melkein valmis ja sitä on päästy jo koeajamaan;
ainoastaan pyörän maalaus ja koristelu
ovat jäljellä ennen huhtikuun kisoja.
– Polkuautostamme tulee todellakin joukkueensa näköinen ja siinä
näkyy, että olemme nähneet vaivaa sen
eteen, Aus summaa.
Tiimissä olivat mukana myös Matti
Oinonen ja Lauri Teittinen.
Turvaa kassasta
Insinööriopiskelijan kannattaa liittyä työttömyyskassan jäseneksi heti palkallisen työsuhteen ensimmäisenä päivänä.
Jos valmistumisen jälkeen jää työttömäksi tai lomautetuksi uudessa työpaikassa, on mahdollisuus
saada työttömyyskorvausta.
Kun liittyy työttömyyskassaan ja maksaa jäsenmaksut, on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen valmistumisen jälkeen.
Korvauksen suuruus on nimensä mukaisesti
suhteutettu kesätöiden tai muun kassajäsenyyden
aikana kertyneen työhistorian ansioon.
Lue lisää: www.ilry.fi/iol/kassa
Sijoita elämäsi
tärkeimpään lakkiin
Kahdeksankulmainen mustalla tupsulla varustettu
violetin värinen samettilakki on jokaisen insinöörin
ja insinööriopiskelijan päätunnus.
Legendaarisen insinöörilakin ideoi vuonna 1969
helsinkiläinen insinööriopiskelija Heikki Silván.
Kahdeksankulmainen mustalla tupsulla varustettu
violetin värinen samettilakki on jokaisen insinöörin
ja insinööriopiskelijan päätunnus. Legendaarisen
insinöörilakin ideoi vuonna 1969 helsinkiläinen
insinööriopiskelija Heikki Silván.
Kone- ja tuotantotekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Anton Heikkilä
tilasi insinöörilakin ensimmäisen opiskelijavuotensa keväällä.
– Kävin kokeilemassa lakkia Insinööriliiton toimistolla Pasilassa ja löysin oikean koon, Heikkilä
muistelee.
Ensimmäisen opiskeluvuoden vapusta lähtien
insinööriopiskelija saa painaa päähänsä ammattikuntansa tunnuksen ja käyttää sitä insinöörimäisissä tilaisuuksissa.
Lakkiohjesäännön mukaan uusille lakinsaajille
voidaan järjestää lakitustilaisuus Insinööriliitto-yhteisön toimesta. Esimerkiksi Uudenmaan Insinööriopiskelijat järjestävät lakitustilaisuuden vappuaattona puolen päivän
n aaikaan.
ikaa
ik
aaan.
n.
– Insinöörilakkii o
on
n un
unii
uniikki
nii
iikk
k ki
kk
tuote. Sen käyttäminen
nen
n on
on stasstta
tatuskysymys, vähän
n ni
n
niin
in
n kuin
kui
uin
in
opiskelijahaalaritkin,
k n, H
ki
Heikeik
ei
kkilä sanoo.
Insinöörilakin vvoi
o ttilata
oi
illatta
Insinööriliiton kautta
uttta
ta ttai
ai
keväisin ryhmätilauksena
ukse
uk
kse
sena
naa
n
oman paikallisyhdistykist
styk
ykyk
ksen kautta.
Lue lisää:
www.ilry.fi/palvelut.
utt.
IOL:n
ÄÄNI
Henna Reponen
varapuheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Opiskelija tarvitsee varmuutta
itseensä sijoittamiseen
O
piskelijan profiili on muuttunut huomattavasti
2010-luvulla. Enää ei ole selvää, että suoraan
toisen asteen koulutuksesta jatketaan korkeakouluun. Monimuoto-opetus ja päiväopetus
ovat korvanneet vanhat opiskelumuodot aikuisopiskelijoille tai nuorisolle.
Monimuoto-opinnot mahdollistavat työssäkäynnin niin nuorelle kuin uudelleen kouluttautuvalle
ammattilaiselle, kun opinnot painottuvat virka-ajan
ulkopuolelle.
Kaikista erilaisista ja eri elämäntilanteissa olevista
opiskelijoista vain noin puolet nostavat opintotukea.
Opintotukiuudistus ja professori Roope Uusitalon
selvitys opintotukileikkauksien toteutuksesta puhuttavat.
Selvityksen uskottavuutta murentaa korkeakoulukentän
kuulemisen vähäisyys sekä alempien korkeakoulututkintojen eriarvoistaminen riittämättömän pohjatyön johdosta.
Selvityksessä oletetaan, että siirtyminen alemmista
korkeakoulututkinnoista ylempiin toimii nykyisellään saumattomasti. Lisäksi tukikuukausimalli on
suunniteltu yliopisto-opinnot edellä, vaikka sen
soveltumattomuus amk-opiskelijalle on todettu
selvityksessä.
Miltä tuntuisi, jos sinun toimeentulostasi leikataan 25 prosenttia? Opintotuen lainapainotteisuuden
kasvattaminen lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta
ja vähentää vähätuloisten perheiden lasten hakeutumista korkeakoulutuksen piiriin.
Lainapainotteisuus tulee velkaannuttamaan opiskelijoita,
keli
ke
liijo
lijo
joit
itt a,, mikä
m
ei kansantaloudellisestikaan ole kestävä
tä
vä vvaihtoehto.
aaii ht
hto
to
Opintolainan
Op
O
pin
pin
nto
tol
nosto koetaan riskisijoittamiseksi ja
huomattava
huom
hu
omat
om
omat
atttaav velkamäärä opintojen seurauksena pelottavat.
tava
ta
vat.
va
tt.. Jos
Jo
oss tutkinnon
t
valmistuessa voi luottaa pitkiin
ttyöuriin,
ty
yöu
urriiin
iin
n, kynnys
k
lainan nostoon ja itseensä sijoittamiseen
mise
mi
seeen
n kkorkeakouluopinnoissa
o
or
madaltuu.
Realismia
Real
Re
a lis
al
ism ovat kuitenkin pätkätyöt ja pelko työtis
ttömyydestä.
tö
ömy
myyd
yd
ydes
des
es Opintotukiselvityksien ratkaisuilla
opintojen
o
op
pin
into
to
oj edistyminen ja laatu kärsivät entisesttään,
tä
än,, kkun opiskelijat joutuvat valitsemaan työt
än
opintoja
useammin.
opin
op
i
in
Insinööriliiton hallituksen
jäsen Jari Vihervirta kuunteli
tarkkaavaisesti keskustelua.
Järjestöväki aloitti
keskusjärjestöhankkeen
punnitsemisen
TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki
Vastaukset yli 140 etukäteen
lähetettyyn kysymykseen
ja yli kuusikymmentä
puheenvuoroa
kommentteineen ja
lisäkysymyksineen:
siinä on kiteytettynä
Helsingissä pidetyn
Insinööriliiton ylimääräisen
järjestöjohdon neuvottelupäivän
tärkein anti.
38
L
iitto lyö kantansa kiinni
keskusjärjestökysymykseen
toukokuussa Hämeenlinnassa pidettävässä edustajakokouksessa. IL on ollut alusta
lähtien selvittämässä uuden
keskusjärjestön perustamista, mikä
on herättänyt jäsenjärjestöissä vilkasta
keskustelua.
Päätöksenteon yksi välietappi saavutettiin maaliskuisena lauantaina,
kun yli kaksisataa jäsenjärjestöjen
edustajaa saapui Helsingin Messukeskukseen puntaroimaan keskusjärjestökysymystä.
Tilaisuuden avannut ja päättänyt
puheenjohtaja Pertti Porokari korosti
tilanteen ja tilaisuuden historiallisuutta. Uuden keskusjärjestön perustamisen tiellä olleet isot kysymykset
on ratkaistu, säännöt ja perustamissopimus ovat viimeistelyä vailla valmiita.
DUAALIMALLIN KOHTALO PUHUTTI
Insinööriliiton toimistolla oli tehty
hyvä pohjatyö tilaisuuden onnistumisen eteen. Jäsenjärjestöiltä oli pyydetty
etukäteen kysymyksiä, niitä oli tullut
runsaasti ja ne oli jaoteltu teemojen
mukaan.
Mikko Heinikoski on tehnyt mielenkiintoisen pro gradun UK-hankkeen strategiaprosessista.
Yksi tutkielmaan haastatelluista liittopuheenjohtajista on Pertti Porokari.
Keskustelu muistutti välillä jo Haluatko miljonääriksi -ohjelmaa. Neuvoa ja ohjetta kysyttiin yleisön joukosta, joku intoutui jopa kilauttamaan
kaverille eli Akavan puheenjohtaja
Sture Fjäderille.
Salin takaosassa istunut kahden
miehen puolueeton tuomaristo päätti
ottelun päätyneen sekavien tapahtumien jälkeen tasapeliin.
VALTAA, RAHAA JA IMAGOA
JJNP:llä oli vastausten vuoro. Ensimmäisenä lauteille joutui koulutus- ja tutkimusjohtaja Hannu Saarikangas, joka teki selkoa nykyisen
keskusjärjestön Akavan ja mahdollisesti syntyvän uuden keskusjärjestön
koulutuspoliittisista eroista.
Yllätys ei ollut, että vilkkain keskustelu käytiin niin sanotusta duaalimallista. Saarikankaan esittämä kirjallinen materiaali ei kaikille riittänyt.
Yleisön joukossa ryhdyttiin oikein
tosissaan mittamaan Akavan ja UKhankkeen aineiston koulutuspoliittisia
ansioita.
Numerot hallitseva järjestöjohtaja
Tommi Grönholm oli tehnyt vertailun hallintomalleista ja jäsenmaksuista. Laskelmien mukaan uudessa
keskusjärjestössä liiton keskusjärjestölle maksama potti on noin 70 000
euroa Akavaa pienempi. Hallituspaikkoja on luvassa kaksi uuden keskusjärjestön 35-paikkaiseen hallitukseen.
Grönholmin pöydälle oli myös tullut paljon imagoon ja mielikuviin liittyviä kysymyksiä. Hänen mielestään
esimerkiksi UK:n imagoa on liian
aikaista miettiä.
– Kun se on nimensä mukainen
eli uusi, ei sillä ole imagoa. Se syntyy ajan myötä toiminnan ja tekojen
kautta. Ja siihen voi vaikuttaa, Grönholm sanoi.
Hän oli käynyt läpi Insinööriliiton
järjestötutkimuksen selvittääkseen
mielikuviin ja imagoon liittyviä asenteita. Jäsenten vastausten perusteella
keskusjärjestön merkitys ei ole kovin
suuri.
– Kyllä Insinööriliiton imagon rakentaa Insinööriliitto itse, ei keskusjärjestö, hän huomautti.
RAKENTEET MUUTTUVAT
Pitkä päivä päättyi neuvottelujohtaja
Petteri Oksan alustukseen neuvottelujärjestelmästä. Oksan pääviesti oli, että
rakenteet ovat murroksessa, syntyy
uusi keskusjärjestö tai ei.
– Keskusjärjestöjen rooli ja tehtävät muuttuvat joka tapauksessa. Tällä
viittaan Elinkeinoelämän keskusliitto
EK:n sääntömuutokseen, joka kieltää
keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen
tekemisen. Jos ja kun näin tapahtuu,
käymme jatkossa vain liittokierroksia.
Oksan mukaan myös niin sanotun
Suomen mallin rakentaminen muuttaa
liittojen välisiä yhteistyökuvioita.
– Aika moni asia on liikkeessä juuri
nyt, hän totesi.
UK-hankkeen yhteydessä on esitetty arvioita, että Akavan jättäminen
merkitsisi lähtöä YTN:stä ja JUKOsta.
Oksa oli käynyt neuvottelujärjestöjen
säännöt huolellisesti läpi.
– Säännöt ovat selkeät, muutosta
nykyiseen ei tule. Jatkamme molemmissa neuvottelujärjestöissä kuten
ennenkin. Se on sitten toinen juttu, jos
ne eivät noudata omia sääntöjään, hän
ilmoitti.
39
PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO
2. Vuonna 1980 nähtiin ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispuolinen valtionpäämies. Kuka ja missä maassa?
3. Mikä nelinumeroinen luonnollinen luku on
kirjoitetussa muodossa aakkosjärjestyksen
viimeinen?
Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi
40
Tiukka trio
1. Volkswagen-konsernin autojen jakopään
rikkoutumisten syyksi epäiltiin pari vuotta sitten oktomursketta, mutta syyttä. Mitä oktomurske on?
Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa
numerot ovat korvanneet kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista
1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata
lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai
siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat
harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa
ruuduissa.
Uusi asiamies
Pasilan toimistoon
V
Jari Rauhamäki
altiotieteiden
maisteri Jenni
Karjalainen on
aloittanut elinkeinopoliittisena asiamiehenä liiton työsuhdeja neuvotteluyksikössä.
Hänen tehtäväkenttänsä
kattaa elinkeinopolitiikan ohella työmarkkinat
ja yleisen edunvalvonnan
sekä kansallisella että
EU-tasolla.
– Seuraan päätöksentekoa ja pidän yhdessä
kollegoiden kanssa
yhteyttä keskeisiin päättäjiin ja sidosryhmiin.
Karjalainen sanoo, että maan hallituksen kärkihankkeista on muodostunut jo lyhyessä ajassa melkoinen
vyyhti. Uudistuksia tehtaillaan työlainsäädäntöön, työvoimapolitiikkaan, yritystukiin, aluehallintoon ja moneen
muuhun.
– On iso riski, että vauhdilla etenevissä uudistuksissa
horisontti hämärtyy. Tärkeimpänä päämääränä pitäisi olla
luoda edellytyksiä kasvulle, investoinneille ja sitä kautta
työllisyydelle.
Karjalaisen mielestä kiireessä askaroidaan ison kuvan
sijaan yksityiskohtien parissa. Työlainsäädännön pykäliä
viilataan talouskasvun toivossa, vaikka esimerkiksi harmaasta taloudesta aiheutuu arvioiden mukaan miljardien
verovaje.
Karjalainen on työskennellyt aiemmin SAK:ssa ja Akavassa. Viime hallituskaudella hän toimi työministeri Lauri
Ihalaisen erityisavustajana.
Tuore elinkeinopoliittinen asiamies iloitsee, että hän
pääsee täydentämään työmarkkinaosaamistaan liiton
näkökulmasta.
– Insinööriliitossa on kerätty ja tuotettu todella laajaa
ja laadukasta tietopohjaa jäsenkunnasta, mikä tarjoaa
erinomaisen pohjan yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle.
Kuopion Insinöörit Ry
kevätkokouskutsu
Aika:
ILMOITUS
ILMOITUS
7RUVWDLNOR
Paikka: 5DYLQWROD.XPPLVHWl0LQQD&DQWKLQNDWX
.RNRXNVHVVDNlVLWHOOllQ
VllQW|MHQPDLQLWXWDVLDW
NHVNXVWHOXDXXGHVWDNHVNXVOLLWWRKDQNNHHVWD
<KGLVW\VWDUMRDDNRNRXNVHQ\KWH\GHVVlUXRNDLOXQ
7DUMRLOXLVWDMRKWXHQHQQDNNRLOPRLWWDXWXPLQHQ
,OPRLWWDXWXPLVHWMRKDQQDNLQQXQHQ#RXWORRNFRP
41
JÄSENPISTE
TEKIJÄ: Tommi Grönholm, järjestöjohtaja
Askel uutta kohti
Insinöörien työmarkkinatilanne on
Suomessa tällä hetkellä heikompi kuin
vuosiin. Koska kotimaan tilanne ei
välttämättä helpotu heti, Insinööriliitossa on etsitty uusia mahdollisuuksia
auttaa jäseniä parempaan työpäivään.
Yksi uusi avaus on tanskalaisen sisarjärjestömme IDA:n kanssa toteuttava projekti, jolla pyritään helpottamaan suomalaisten insinöörien
siirtymistä Tanskaan. Siellä on kaikenikäisten ja kaikkien koulutusalojen
tekniikan osaajien työttömyysaste rakenteellisen työttömyyden alapuolella.
Erityisesti tarvetta on jätevedenkä-
Toiminnan johto
Puheenjohtaja
Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Pekka Liimatainen, 040 052 4191
varapuheenjohtaja
Kari Laitinen, 050 556 8501
varapuheenjohtaja
Raimo Sillanpää, 050 334 1191
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Järjestö- ja palveluyksikkö
järjestöjohtaja
Tommi Grönholm, 0201 801 848
assistentti
Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Järjestötoiminta
asiamies
Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies
Marja Riihimäki, 0201 801 865
toimistoassistentti
Heini Kauravaara, 0201 801 868
Asiakaspalvelu
0201 801 801
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen
vastaava asiamies Eero Husari
asiamiehet
Sanna Ahtiainen, Atte Lepistö, Afsaneh
Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen
Talous ja jäsentietopalvelut
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen, 0201 801 862
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Tarja Mörsky
talousasiainhoitaja
Anneli Lohva, 0201 801 866
kehitysasiantuntija
Tarja Salmi, 0201 801 837
jäsenrekisteriasiantuntija
Jarkko Ursin, 0201 801 879
asiamies
Satu Sjöstedt, 0201 801 801
pääkirjanpitäjä
Ilkka Uusitalo, 0201 801 867
42
sittelyn-, tuulivoiman ja materiaalitekniikan osaajille. Lisäksi suomalaisesta
osaamisesta kiinnostuksen kohteena
ovat myös entiset nokialaiset sekä
muut tietotekniikan ja telekommunikaation osaajat.
Projektia viriteltiin käyntiin edellisen uutiskirjeen avulla. Saimme Insinööriliitosta heti tuhatkunta kävijää
Tanskan organisaatioiden sivuille ja
nopeimmat jättivät jo cv:nsä Capaxin
rekrytoijien tutkittavaksi.
Projekti etenee niin, että lähetämme jäsenille toukokuussa tiedustelun siitä, millä alueilla ja millaisella
osaamisprofiililla olisi halukkaita
lähtijöitä. Alkusyksystä pidetään kiinnostuksen mukaan infoja, joissa tanskalaiset asiantuntijat kertovat maan
työkulttuurista, palkoista, hintatasoista ja muista kiinnostusta herättävistä seikoista.
Nyt kannattaakin miettiä, olisiko
paikallaan hakea kansainvälistä kokemusta ja sitä kautta uutta nostetta
uralle? Insinööriliiton kautta voit hakea vierasjäsenyyttä IDA:an, jolloin
saat liittopalvelut Insinööriliiton jäsenenä IDA:sta enintään kolmen vuoden vierailun ajalle.
Insinööriliitto IL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Asiakaspalvelu
0201 801 801
avoinna arkisin klo 9-16
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö
Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
järjestelmäasiantuntija
Satu Jaanu, 0201 801 888
järjestelmäasiantuntija
Tuire Siitonen, 0201 801 816
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
Viestintä
viestintäpäällikkö
Jari Rauhamäki, 0201 801 847
tiedottaja
Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822
toimittaja
Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja
Minna Virolainen, 0201 801 827
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
johtaja
Hannu Saarikangas, 0201 801 820
koulutusasiamies
Jani Huhtamella, 0201 801 835
Urapalvelut
urahallinta-asiamies
Anu Kaasalainen, 0201 801 871
urahallinta-asiantuntija
Seija Utriainen, 0201 801 821
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö
Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimusasiamies
Jenni Larjomaa, 0201 801 870
tutkimusassistentti
Varpu Multisilta, 0201 801 877
Nuorjäsentoiminta
asiamiehet
Juha Manu, 0201 801 830
Heini Ristell, 0201 801 858
nuorjäsenasiamiehet
Mika Kiviharju, 0201 801 801
Jaana Kuorelahti, 0201 801 873
Ilkka Rautio, 0201 801 801
assistentti
Vassa Honkanen, 0201 801 834
johtaja
Petteri Oksa, 0201 801 839
assistentti
Pia Haveneth, 0201 801 851
elinkeinopoliittinen asiamies
Jenni Karjalainen, 0201 801 890
Asiamiestiimi
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
assistentti
Tea Tähkäpää, 0201 801 874
Asiamiehet
Minna Anttonen, 0201 801 886
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
Projektitiimi
projektiasiamies
Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875
markkinointisuunnittelija
Pauliina Pohjala, 0201 801 814
assistentti
Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805
Työsuhdeneuvonta
Neuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta 0201 801 801
johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Paula Tapani-Alidemaj
Työsuhdelakimiehet
Maria Jauhiainen,
Eeva Salmi,
Niina Suvanto, Satu Tähkäpää
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia
Jeganova
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies
Anu Kaniin, 0201 801 859
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
[email protected]
www.ilry.fi
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies
Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies
Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö
Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
yhdistysasiamies
Juha Niemiaho, 0201 801 860
Olympiakatu 16, 65100 Vaasa
Pohjois-Suomi
alueasiamies
Mikko Sormunen, 0201 801 778
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
Jäsenjärjestöt
Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.
Insinööri-lehden toimitusneuvosto
Jari Vihervirta
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Satakunnan Insinöörit
Emilia Kokko
Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit
Tiina Nortamo
Oulun Insinöörit
Sami Rautomäki
Pohjois-Kymen Insinöörit
Mikko Soipio
Valkeakosken Insinöörit
Jenni Kokkonen
Insinööriopiskelijaliitto
LUUPPI
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Kosti Vanninen
Ohjelmistotekniikkaan
erikoistunut opiskelija
Aleksi Skantz on lavalla
Petterin roolissa.
Konkari spekseissä
Improvisaatio ja vuorovaikutus yleisön kanssa
kiehtovat insinööriopiskelijaa.
Tietotekniikkaa opiskeleva Aleksi
Skantz lähti mukaan kolme vuotta sitten Metropolian ensimmäiseen speksiin, sillä hän halusi haastaa itsensä.
Takana ei ollut minkäänlaista esiintymisharrastusta, vaan vapaa-aika kului
enemminkin tietokoneiden parissa.
– Menin ihmisten eteen lavalle,
jossa on yksin eikä voi turvautua mihinkään, Skantz kuvailee haastetta.
Häntä kiinnostaa ennen kaikkea
improvisaationäytteleminen.
– Opinnoissa ja töissä teen teknisiä
asioita, tämä on taiteellisempaa juttua.
Speksi on interaktiivinen musikaali, jossa yleisö voi vaikuttaa lavan
tapahtumiin. Katsoja huutaa omstart
ja määrittelee tavan, jonka mukaan
näyttelijät vaihtavat tyyliä kohtauksessa. Speksejä on toteutettu pitkään jo
yliopistomaailmassa.
Ensimmäisessä METKAn speksissä
Skantzilla oli pieni rooli; toisena vuotena hän oli päähahmona. Kolmantena
vuonna hän oli tuotantotehtävissä.
– Kävi niin, että yksi miesnäyttelijä
puuttui, joten tänäkin vuonna olin
lavalla, koska tykkään niin paljon
näyttelemisestä.
Naisnäyttelijöistä sen sijaan ei
ollut pulaa, vaan heitä jouduttiin jo
karsimaan.
laisia, on helpompi pitää draivia yllä
tiiviissä esitystahdissa, Skantz arvioi.
Esitysviikon aikana hän ei ehtinyt
opintoihin eikä töihin. Esityksen pituus on yleisöstä kiinni, yleensä kesto
on kahdesta kolmeen tuntia. Mukana
olevilta siihen meni aikaa normaalin
työpäivän verran.
PITKÄ PROJEKTI KESÄSTÄ ALKAEN
MOTIVAATIOTA ARKEEN
Insinööriopiskelija oli mukana käsikirjoitustiimissä, joka aloitti työnsä viime
kesänä. Syksyllä oli vuorossa näyttelijöiden valinta.
Koska kyseessä ei ole ammattinäyttelijät, heiltä toivotaan heittäytymiskykyä. Tarjolla on luonnerooleja, joihin
haetaan sopivia henkilöitä.
Kolmessa vuodessa speksin tekijät
ovat kehittyneet, vaikka osa heistä on
vaihtunut. Mukana on useita tiimejä
kuten muusikoita, tanssijoita, näyttelijöitä sekä erilaisia taustatekijöitä.
– Osaamme toimia enemmän yhdessä ja tänä vuonna pyrimme pitämään yhteistreenejä aiempaa enemmän, Skantz kertoo.
Kolmas kausi huipentui maaliskuiseen viikkoon, jossa oli neljä esitystä.
– Koska tekijät eivät ole ammatti-
Skantzia speksit ovat tukeneet opintoja. Ne ovat sujuneet aikaa vievästä
harrastuksesta huolimatta; valmistuminen on edessä loppuvuodesta.
Myös työssä käynti on ollut mahdollista, sillä työpaikalla on joustettu, kun
hän on ilmoittanut riittävän ajoissa
aikatauluista.
Harrastuksesta on ollut hyötyä työelämään. Speksissä oppii työskentelemään muiden kanssa yhteistyössä.
Tiukalla aikataululla projektien teko
on opettanut stressinsietokykyä.
Erityisesti Skantz arvostaa uusia
tuttavia, joita harrastus on tuonut.
Insinööriopiskelijoiden lisäksi hän on
tutustunut muiden alojen opiskelijoihin. Eikä hän aio jättää improvisaatiotakaan; jollakin tavalla se jatkuu opintojen jälkeenkin.
43
uusii jäsen
tai
Tiimipaita
tai
Finnkinon
leffalippu
Termosmuki
uutta jäsentä
Suosittelemalla mahdollistat kaverillesi
paremman työpäivän. Mitä enemmän
jäseniä liitossa on, sitä vahvemmin
pystymme ajamaan jäsenistön etua.
Perehdy jäsenyyden etuihin, ota asia
puheeksi ja kuuntele keskustelukumppaniasi.
Liittoon kuulumisen syitä on monia ja ne
vaihtelevat kunkin elämäntilanteen ja
ajatusmaailman mukaan. Lisää vinkkejä
saat Suosittelen! -nettisivulta.
insinööri
insi
nöö
r
i
Jäsenhankinta on palkitsevaa
ja siinä voittavat kaikki
– uusi jäsen, sinä ja liitto.
Suosittelen!
tai
Power Bank
-varavirtalähde
tai
Superlahjakortti
40 €
2 x Finnkinon
leffalippu
uutta jäsentä
tai
Lentolaukku
tai
Kapselikahvinkeitin
Lehden
vuosikerta
uutta jäsentä
Saat kutsun kerran vuodessa
järjestettävään jäsenhankinnan
supersankareiden VIP-tilaisuuteen!
Insinööriliitto tekee työtä
parempien työpäivien puolesta
YYYKNT[Ƃ
© Copyright 2024