1. No category

Nina Saine
KM, FM, tutkija
Oppiminen ja motivaatio
Huippututkimusyksikkö
Jyväskylän yliopisto
[email protected]
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Esityksen teemat
• Mikä on Ekapeli? • Ekapeli – interventiotutkimuksen tulokset
‐ mihin lukutaidon osa‐alueisiin Ekapeli ‐kuntoutuksella voidaan vaikuttaa?
• Tapauskuvauksia © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ekapeli on osa LukiMat ‐hanketta
• LukiMat –hanke tarjoaa tietoa Sisältö:
esi‐ ja alkuopetusikäisten 1) tietopalvelun oppimisvaikeuksista
lasten lukemisen ja matematiikan 2) lukemisen ja oppimisvalmiuksista ja –
matematiikan
vaikeuksista.
oppimisvaikeuksien
arviointimenetelmät • http://www.lukimat.fi
3) perustaitojen harjoittelumenetelmät
Mikä on Ekapeli?
• Ekapeli on tietokoneella verkossa pelattava opetusohjelma, joka harjoittaa lukutaidon perusteita.
• Ekapeli on suunniteltu lukivaikeuden ennaltaehkäisyyn ja lukilasten kuntoutukseen, mutta on sovellettavissa myös muiden oppimisvaikeuksien kuntoutukseen.
• Ei sovellu ainoaksi lukemaan opettamisen menetelmäksi. On suunniteltu lukemaan opettamisen tueksi.
• Ekapeli on kehitelty Jyväskylän yliopiston psykologianlaitoksen ja Niilo Mäki Instituutin monitieteellisenä yhteistyönä Jyväskylässä.
• Kehittelijöinä on toiminut kehitysneuropsykologian professori Heikki Lyytinen sekä joukko psykologian, erityispedagogiikan, fonetiikan, matematiikan ja tietotekniikan asiantuntijoita.
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Tutkittuun tietoon perustuva oppimisentuenmenetelmä
• Ekapeli rakentuu tutkitun tiedon pohjalle lukemisvalmiuksista ja lukemisvaikeuksista. • Ekapelin taustalla on Jyväskylässä toteutettu Lapsen kielenkehitys –pitkittäistutkimus (LKK), jossa lapsia on seurattu vauvaikäisestä aina yhdeksännen luokan loppuun (Edelleen mukana N=176/200, 2008).
• Tutkimuksessa on seurattu (N=107) familiaalisen lukiriskin omaavaa lasta ja heidän verrokkiaan (N=92). • 38.5% familiaalisen lukiriskin omanneista lapsista todettiin lukivaikeus.
• Verrokkiryhmän lapsista 9.8% todettiin lukivaikeus.
(Lyytinen ym., 2004, 2006; Puolakanaho, 2007, 2008; Torppa, 2007)
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Mitä tiedämme tutkitun tiedon perusteella?
• Sujuvan lukutaidon saavuttaminen on lasten yleisin oppimisen haaste. • 80%:lla eritysopetuksen tarpeessa olevista lapsista tarvitsee tukea lukutaitoonsa. (Lerner, 1989)
• Suomalaislapsista noin 6‐12% tarvitsee lisätukea lukemaan oppimiseen 1‐2 luokilla. • Lukemisen ymmärtämistä vaikeuttava lukemisen hitaus on 5%:lla alkuopetusikäisistä suomalaislapsista.
• Toisesta luokasta lähtien lukivaikeus näkyy erityisesti lukemisen hitautena (Aro, 2006).
• Lukivaikeus on pojilla yleisempää kuin tytöillä, suhteessa 2:1
(esim. Rutter ym. 2004).
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Mitä tiedämme tutkitun tiedon perusteella?
• Lukivaikeus on osittain periytyvää, käytetään nimitystä
familiaalinen lukiriskistä.
• Suomalaisen tutkimuksen mukaan lapsella on 4‐8 kertainen lukiriski jos toisella vanhemmalla on lukivaikeus (esim. Lyytinen ym. 2004, 2006, Puolakanaho, 2007).
• Noin puolella lukivaikeuksista on lähisuvussa lukivaikeutta.
• 25‐60% vanhemmista joiden lapsella on lukivaikeus, on lukivaikeus (Olson, Forsberg, Gayan, & DeFries, 1999) .
• Periytyvyys on isien puolelta 46% ja äidin puolelta 33% (Grigorenko, 2001).
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Keitä ovat lukiriskilapset?
• Lapset joilla on ennen kouluikää pulmia fonologisen prosessoinnin taidoissa esim. 9fonologisen tietoisuuden pulmia, 9fonologisen muistin pulmia, 9nopean nimeämisen pulmia
• Lapset joilla on kielen kehityksen häiriö (esim. dysfasia).
• Aivan erityisesti suomenkielessä: lapset joiden kirjaintuntemus on alle 14 aakkosta koulun alkaessa. • Keskimäärin koulunsa aloittavat lapset osaavat noin 21‐23 aakkosta. (Lerkkanen, Poikkeus, & Ketonen, 2006; Saine, Lerkkanen, Aro, Ahonen, & Lyytinen, 2008)
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Keitä ovat lukiriskilapset?
• Lapset joilla on eriasteisia kehitysviivästymiä (mm. alle 1000g syntyneillä keskoslapsilla on 46% riski lukivaikeuksiin (JAMA, 2003; 289:3, 264‐32)).
• Parhaiten lukiriskiä ennustaa kuitenkin useamman riskin yhteisvaikutus (Gijsel, Bosman, & Verhoven, 2006).
• Suomessa n. 1‐3% ikäluokasta on vaikea‐asteinen lukivaikeus, johon tarvittaisiin neuropsykologista kuntoutusta, erityisopetuksen lisäksi (Lyytinen, ym.2004, 2006, 2007).
Vinkki: Neuropsykologista kuntoutusta on saatavissa mm. perheneuvoloista, Erilaisten oppijoiden liiton kautta, Niilo Mäki Instituutusta, sekä yksityisiltä psykologeilta. Kysele tilannetta kotipaikkakunnaltasi! Lukilapsi ansaitsee kuntoutusta!
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Onko puhdasta lukivaikeutta olemassa?
N=98 Aineisto Niilo Mäki Instituutti
(Lyytinen, Ahonen, Aro, Aro, Holopainen, Närhi, & Räsänen, 2000)
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ekapelin perusta
• Ekapeli on suunniteltu vastaamaan suomen kielen ortografiaa (eli kielen rakennetta).
• Suomen kielessä lukutaidon ydin on kirjainten ja äänteiden sujuva hallinta.
• Ekapeli perustuu phonics ‐pohjaiselle lukemaan opettamiselle (Lähellä: KÄTS – kirjain‐äänne‐tavu‐sana (Karppi, 1983))
• Suomen kielen ortografialle on tyypillistä lähes täydellinen grafeemi‐foneemi (kirjain‐äänne) –vastaavuus ng –
äännettä lukuun ottamatta.
• Ekapeli perustuu yhtäaikaisille visuaalisille ja auditiivisille ärsykkeille, joihin lapsi vastaa hiiren näpäytyksellä oikean ärsykkeen kohdalla. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ekapelin ominaisuudet
• Ekapeli alkaa grafeemi‐foneemivastaavuuden harjoittelulla. • Etenee lapsen yksilöllisen kehitysvauhdin mukaan tavutasoiseen harjoitteluun ja myöhemmin sanatasoisen lukemisen tasolle ja sujuvuuden harjoitteluun.
• Pelaavan lapsen pelilogit ja tiedot tallentuvat Ekapeli –
serverille.
• Serveri asettaa automaattisesti pelin haastavuustason lapsen yksilöllisille taidoille arvioimalla koko ajan lapsen suoritusta syöttäen lapsen taitotason mukaisia harjoituksia.
• Lisäksi tutkijat pystyvät seuraamaan serveriltä kunkin lapsen yksilöllistä etenemistä.
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ekapelin ominaisuudet
• Ekapeli on ilmainen ja kaikkien saatavilla oleva nettipohjainen harjoitusohjelma.
• Ideana on, että lapsi oppii, miten peräkkäin asetetut äänteet vastaavat kirjoitettua tavua, ja myöhemmin miten peräkkäin asetetut tavut vastaavat sanoja.
• Ekapeli antaa tehokasta lisäharjoitusta lukiriskilapselle ja lukilapselle, jonka avulla lukutaidon kehittyminen muiden oppilaiden tahdissa voisi helpottua.
• Ekapelin maahanmuuttajaversio (MAMU) tukee maahanmuuttajalapsen suomen kielen oppimista ja lukemaan oppimista (MAMU –pelin ohjeistus on saatavana mm. venäjäksi).
• Lisäksi Ekapelistä on saatavana versio mm. ruotsin, viron, kiinan, englannin (British English/American English), hollannin ja sambian kielisinä GraphoGame –versioina.
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Keille Ekapeli on suunniteltu?
Keille Ekapeli on suunniteltu
• Ekapeli‐Eskari on suunniteltu 6‐7v lapsille. Tavoitteena on kirjain‐äännevastaavuuksien oppiminen.
• Ekapeli‐Eskari sopii kuitenkin myös vanhemmille oppilaille, joilla on pulmia peruskirjainäänne‐ vastaavuuden ja tavutaitojen omaksumisessa.
• Ekapeli‐Eskari: Lyhyet kentät, harjoittelun kohteena on kirjain‐äännevastaavuus, välipaloina myös sananmuodostustehtäviä. • Peli etenee pelaajan taitojen mukaan, kenttiä ei voi valita. Ekapeli‐Yksi
• Ekapeli‐Yksi: on syksyllä 2008 valmistunut peli.
• Ekapeli‐Yksi: Lyhyet kentät, etenee kirjain‐
äännevastaavuudesta, tavuihin, sanoihin ja epäsanoihin.
• Ekapeli‐Yhden tavoitteena on sujuva dekoodaustaito.
• Lyhyet kentät, harjoittelun kohteena ovat tavut, sanat ja epäsanat.
• Peli etenee määrätysti pelaajan taitojen mukaan, kenttiä
ei voi valita. Ekapeli‐2LK
• Ekapeli‐2LK: Sujuvuutta harjoittava peli, tavoitteena on lukemisen sujuvuuden parantaminen. • Nimensä mukaisesti Ekapeli‐2LK on suunniteltu toisen luokan lukemisen tueksi, sekä niille lapsille jotka ovat jo oppineet peruslukutaidon, mutta tarvitsevat vielä
harjoitusta lukemisen sujuvuudessa.
• Ekapeli‐2LK sisältää Suomen kielen 100 yleisintä tavua.
• Ekapeli‐2LK harjoittelun tavoitteena on lukunopeuden ja tarkkuuden kehittyminen.
• Ekapeli‐2LK valmistuu kevättalvella 2009, mutta pelin demoversio on saatavissa www.lukimat.fi –sivustolta.
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Milloin Ekapeli –harjoittelu tulisi aloittaa?
• Lukiriskitekijöitä omaavalla lapsella Ekapeli harjoittelu tulisi aloittaa noin 6‐7kk ennen koulun alkua (tai viimeistään koulun alkaessa). • Vanhemmilla lapsilla heti pulmien ilmetessä.
• Erityisopettajan on hyvä olla tietoinen pelisisällöistä, jotta voi valita lapselle oikean pelin käyttöön.
• Harjoittelun tulisi kestää 10‐15 min kerrallaan.
• Sitkeän lukivaikeuden omaavalla lapsella harjoituskertoja tulisi olla 2‐3 päivässä 10‐15min kerrallaan.
• Kodin ja koulun yhteistyöllä harjoittelu on yleensä
mahdollista toteuttaa massattuna.
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Lasten seulonta Ekapeli –harjoitteluun
• Koulunsa aloittavien lasten testaaminen on ensiarvoisen tärkeää arvioitaessa lasten lukiriskiä ja erityisen tuen tarvetta.
• Seulontatestit koulun alkaessa ja joka vuosiluokan alussa, kertovat erityisopettajalle, keille erityisopetusta ja Ekapeli – harjoittelua tulisi suunnata. • Kouluuntulotesteillä saadaan seulottua erityisopetuksen tarpeessa olevat lapset varhaisessa vaiheessa tuen piiriin.
• Lisäksi lapsen familiaalisen lukitaustan tuntemus/ kartoitus antaa arvokasta lisätietoa erityisopettajalle opetuksen ja tuen suuntaamiseen.
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Lasten seulonta Ekapeli –harjoitteluun
• Leikki‐ikäisten lasten seulontaa varten on valmistumassa LuKIVAlmiuksien arviointiseula neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Sen avulla voidaan myös seuloa lapsia Ekapeli‐
harjoitteluun esiopetuksessa. (Puolakanaho, Poikeus, Ahonen, & Aro, 2008)
• Koulunsa aloittavien lasten testaamiseen sopivia välineitä ovat mm: 9 ARMI – luku‐ ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokille
(Lerkkanen, Poikkeus, Ketonen, 2006)
9 ALLU – ala‐asteen lukutesti (KT1‐KT6) (Lindeman, 1998)
9 Nopean sarjallisen nimeämisen testi (kuvat)
(Ahonen, Tuovinen, Leppäsaari, 1999)
9 Lukemisen ja kirjoittamisen diagnostiset testit I.
(Poskiparta, Niemi, & Lepola, 1994)
9 Riskilasten vanhempien haastattelu kyselylomakkeella
(esim. Saine & Järvisalo, 2007)
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Lasten seulonta Ekapeli –harjoitteluun
• Vanhempien ikäluokkien testaamiseen sopivaa materiaalia ovat mm.
9ARMI – luku‐ ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 2. luokille
(Lerkkanen, Poikkeus, Ketonen, 2008)
9ALLU – ala‐asteen lukutesti (Lindeman, 1998)
9Nopean sarjallisen nimeämisen testit
(Ahonen, Tuovinen, Leppäsaari, 1999)
9Lukilasse (Lukilasse – Häyrinen, Serenius‐Sirve, & Korkman, 1999)
9Riskilasten vanhempien haastattelu kyselylomakkeella
(esim. Saine & Järvisalo, 2007)
Vinkki: Useamman testin yhteiskäyttö on suositeltavaa.
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ekapeli –tutkimus
• Valittiin kaksi kohorttia äidinkieleltään suomenkielisiä lapsia (N=166).
• Vanhemmat haastateltiin kouluuntulon yhteydessä, eli selvitettiin lasten familiaalista lukiriskiä haastattelukaavakkeella.
• Kaikkien (N=166) lasten lukemaan oppimista seurattiin kolmen vuoden ajan.
• Testien perusteella heikoimpaan 30%:iin kuuluneet n=25 lasta kummastakin kohortista (n=50) sijoitettiin erityisopetukseen. Lapset jaettiin satunnaistaen (randomly) kahteen ryhmään (2 x n=25).
• Molemmat ryhmät saivat 28 viikon ajan 4 x 45min/vko erityisopetusta 5:n oppilaan ryhmissä.
• Loput lapsista (n=116 sijoitettiin normaaliin perusopetuksen foneemipohjaiseen lukemaan opettamisen ryhmään. He eivät saaneet erityisopetusta.
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Perinteisen erityisopetuksen ryhmä
•
Ekapeli –kuntoutusta saanut erityisopetuksen ryhmä
15min Dekoodaus ‐harjoittelu
• 15min Ekapeli –harjoittelua tietokoneella o Kirjainäännevastaavuuden harjoittelu
(dekoodaus)
o Liu’uttamisen harjoittelu äänteistä tavuiksi, o Kirjainäännevastaavuuden harjoittelu
tavuista sanoiksi
o Liu’uttamisen harjoittelu äänteistä
o Sanantunnistus tavuiksi, tavuista sanoiksi
Apuvälineinä magneettikirjaimet, flash ‐
o Sanantunnistus kortit, itse tehdyt pelipohjat, tavujunat, muistipelit Logigo®– ja Luko®–pelit.
• 10 min Kielellisen tietoisuuden harjoittelu
o Sanojen jakaminen tavuihin (mm. taputtamalla)
o Tavujen tunnistaminen ja manipulointi
Ryhmät erosivat toisistaan VAIN o Äänteiden ja tavujen erottelu sanoista
ensimmäisen 15min harjoittelun osalta!
o Riimisanojen tunnistus
o Äänteiden poistaminen ja korvaaminen sanoissa
o Sanan päätteiden tunnistaminen ja oikea käyttö
o Sanojen tunnistaminen ja ymmärtäminen lauseissa
•10 min Aapispohjainen lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelu aapisen päivän teeman mukaan
•10 min Sanavaraston multisensorinen kehittäminen
Apuvälineinä improvisaatio‐ ja sananselityskortit (mm. Tenavateatteri® ja Alias®), mimiikka ja pantomiimi, vihjepiirtäminen taululle ja tarinan kerronta.
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Tulokset: ikätason saavuttaminen
• Lapset joiden kirjaintuntemus oli koulun alkaessa n.8 aakkosta, saavuttivat ikäryhmän 6‐7kk harjoittelulla.
• Fonologinen tietoisuus kehittyi merkittävästi muilla osa‐alueilla paitsi riimin tunnistuksessa. (Mittari ALLU KT1‐KT6, Lindeman, 1998)
• Dekoodaustaito kehittyi ikätasoiseksi, jopa niin että 3lk teknisen lukemisen testissä peliryhmä ohitti normiryhmän.
(Mittari: ALLU TL2 ja TL4, Lindeman, 1998)
• Normiryhmän taitotaso saavutettiin sanatasoisessa lukemisessa 2lk kevääseen mennessä. (Mittari: Lukilasse –Häyrinen, Serenius‐ Sirve, & Korkman, 1999)
• Normiryhmän taitotaso saavutettiin sanatasoisessa kirjoittamisessa 3lk syksyyn mennessä. (Mittari: Lukilasse –
Häyrinen, Serenius‐Sirve, & Korkman, 1999)
(Tutkimus: Saine, Lerkkanen, Aro, Ahonen & Lyytinen, 2008)
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ekapeli – lukilapsen tukena
• Harjoittaa äänteiden tunnistusta ja erottelukykyä.
• Siirtyy äänteistä tavuihin ja tavuista sanoihin lapsen yksilöllisessä tahdissa.
• Harjoittaa automaattisesti niitä lukemisen osa‐
alueita joissa lapsella on puutteita.
• Yhdistää auditiiviset ja visuaaliset ärsykkeet (edistää monikanavaista oppimista). • Väsymätön ja innostava harjoittaja verrattuna traditionaalisiin menetelmiin. • Motivoi lasta harjoittelemaan kirjaimia, äänteitä, dekoodausta, sanantunnistusta ja sujuvuutta.
• Peli motivoi harjoittelemaan ja monipuolistaa harjoittelua. • Palkitsee oppimissuorituksesta.
• Adaptoituu automaattisesti kunkin lapsen yksilölliselle tarve‐ ja taitotasolle.
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ekapeli – lukilapsen tukena
• Mahdollistaa lapsen itsenäisen harjoittelun sekä
kotona että koulussa. • Saatavissa käyttöön minne tahansa missä on nettiyhteys. (Tulossa myös kännykkäversio)
• Käytettävissä riippumatta muista tuki‐ tai
erityisopetusresursseista.
• Ei vaadi aikuisen täysiaikaista läsnäoloa.
• Massatulla, toistuvalla harjoittelulla (2‐3 krt
päivässä 10‐15min) on todettu saavutettavan pysyviä oppimistuloksia.
• Voidaan käyttää jo esiopetusiässä
ennaltaehkäisevänä niille lapsille, joilla on havaittavissa fonologisia pulmia, nimeämisen hitautta ennen kouluikää tai lapsella on familiaalinen lukivaikeusriski. (Testaus esim. LuKIVAlmius seulalla Puolakanaho, Poikkeus, Ahonen, & Aro, 2008))
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ekapeli – maahanmuuttajalapsen tukena
• Auttaa oppimaan suomenkieltä. (esim. S2 opetukseen)
• Edistää oikean ääntämyksen omaksumista.
• Edistää lukutaidon kehitystä.
• Väsymätön harjoittaja.
• Motivoi lasta harjoittelemaan lukemista suomeksi.
• Palkitsee oppimisesta ja antaa positiivista palautetta.
• Säädeltävissä kunkin kieliryhmän erityistarpeisiin. • Esim. venäjänkielisille lapsille on olemassa oma peliversio, joka painottaa venäläislapsille vaikeita suomenkielen kirjaimia ja äänteitä.
• Peliin on saatavilla vanhemmille venäjänkieliset ohjeet ja tukea.
• Tutkimustiedon perusteella venäläislapsille eniten vaikeuksia tuottivat äänteet B, D, F, G, H, N, P ja R.
• Äänteistä sekoittuivat toisiinsa D‐G, D‐H ja F‐N.
(Rantanen, Kankainen, Latvala, & Lyytinen, 2008)
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ekapeli – tarkkaavuushäiriöisen lapsen tukena
• Ekapeli antaa ylivilkkaalle (esim. ADHD) lapselle liikkumavapautta oppimistilanteessa.
• Yhdistää auditiiviset ja visuaaliset ärsykkeet ja hiiren käytön ‐ monikanavaista oppimista.
• Aktiivinen osallisuus edistää keskittymistä ja tarkkaavuuden ylläpitoa
• Motivoi tarkkaavuushäiriöistä lasta
• Tukee tarkkaavuuden ylläpitämistä on ns. ”attention catching” –pelimuoto.
• Ei vaadi pitkää yhtäjaksoista yhteen asiaan keskittymistä.
• Kentät lyhyitä, jolloin tarkkaavuuden ylläpito helpottuu.
• Palkitsee oppimisesta heti suorituksen jälkeen.
• Antaa vain positiivista palautetta – ei moiti!
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ekapeli – tarkkaavuushäiriöisen lapsen tukena
• Mahdollistaa harjoittelun yksilöllisen tarkkaavuus ja keskittymiskyvyn puitteissa –
omassa tahdissa.
• Adaptoituu automaattisesti kunkin lapsen yksilölliselle tarve‐ ja taitotasolle. Esim. ADD –
lapsille saatavissa versio jossa pallot eivät putoile.
• Todettu käytännössä hyväksi harjoitusmenetelmäksi etenkin ylivilkkaille pojille. • ADHD – lapset oppivat kokemuksen mukaan lukemaan pelin avulla nopeammin kuin traditionaalisiin menetelmin.
• Erityisesti lapset joilla on tarkkaavuuden häiriöitä ja häiriökäytöstä hyötyvät ja motivoituvat Ekapeli –harjoittelusta. (Hintikka, Aro, & Lyytinen, 2005)
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
Ei ole oikotietä oppimiseen, jokainen lapsi tarvitsee tukea ja harjoitusta. Jokainen lapsi ansaitsee aikuisen huomiota ja positiivista palautetta!
© - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -