hoitotyö atekissa

HOITOTYÖ
ATEKISSA
HYKS Leikkaussalit, tehoja kivunhoito (ATeK)
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI
Hoitotyö HYKS ATeKissa
HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) on yksi suurimmista
Hyks-sairaanhoitoalueen tulosyksiköistä. HYKS ATeKissa työskentelee noin 1800 henkilöä, joista kolme neljäsosaa on hoitohenkilökuntaa. ATeK koostuu viidestä linjasta:
Hoitotyön johto
Hoitotyötä johtavat johtava ylihoitaja ja neljä ylihoitajaa.
Sähköpostit: [email protected].
Ylihoitaja
Puhelinnumero
Vastuualue
Tarja-Leena
Neffling
050 427 9858
Johtava ylihoitaja
sekä Kipuklinikan hoitohenkilökunta
1
Anu Meriö
050 427 0965
Meilahden tornisairaalan teho- ja
tehovalvontaosastot M1 ja 20 Jorvin
sairaalan osasto U2: teho- ja
tehovalvontaosasto ja palovammakeskus,
Töölön sairaalan teho- ja
tehovalvontaosasto
Peijaksen sairaalan anestesia- ja
leikkausosastot K ja L
Jorvin sairaalan anestesia- ja
leikkausosastot K ja L
Sini-Vuokko
Korpela
050 466 0823
Jarmo
Nivalainen
050 427 2334
Töölön sairaalan anestesia- ja
leikkausosasto K
Töölön sairaalan plastiikkakirurginen
anestesia- ja leikkausosasto
Herttoniemen sairaalan anestesia- ja
leikkausosasto, päiväkirurgia ja kirurgian
poliklinikka
Helena
Tuominen
050 427 9988
Meilahden tornisairaalan anestesia- ja
leikkausosasto
Kirurgisen sairaalan anestesia- ja
leikkausosasto L
Kliiniset asiantuntijat, opettaja, koulutussuunnittelija,
laatupäällikkö ja hoitoisuuskoordinaattori
HYKS ATeKissa toimii kaksi hoitotyön kliinistä asiantuntijaa, kliininen
opettaja, koulutussuunnittelija, laatupäällikkö ja hoitoisuuskoordinaattori:
Nimi
Johanna
Aalto
Nimike
Hoitoisuuskoordinaattori
Puhelin-numero
050 427 9819
Vastuualue
Perioperatiivinen
hoitotyö
Toni Haapa
Hoitotyön
kliininen opettaja
050 428 7039
Meilahden tornisairaala
Margit
Pesonen
Satu Rauta
Laatupäällikkö
050 4271837
ATeK
Hoitotyön
kliininen
asiantuntija
050 428 6188
Perioperatiivinen
hoitotyö
2
Annika
Björn
Hoitotyön
kliininen
asiantuntija
050 427 2381
Tehohoitotyö
Leila Saari
Koulutussuunnittelija
050 427 0533
Elvytyskoordinaattori
ATeKin toiminta HYKS-alueella
HYKS ATeKiin kuuluu useita yksiköitä kuudessa eri sairaalassa:
Sairaala
Anestesiaja leikkausosasto K
Anestesiaja leikkausosasto L
√
Teho- ja
tehovalvontaosasto
√
√
√
√
√
√
Herttoniemen
sairaala
Jorvin
sairaala
Kipuklinikan
palvelut
√
Kirurginen
sairaala
Meilahden
tornisairaala
√
Peijaksen
sairaala
√
Töölön
sairaala
√
√
√
√
√
3
Muuttuva työympäristö
Toimintaympäristömme muuttuu lähitulevaisuudessa monella tapaa
mm. sote-uudistuksen myötä. HUS/HYKS – tasolla toimintoja ja
päivystystä keskitetään, rakennuskantaa peruskorjataan ja uusitaan.
ATeKin toiminnassa nämä merkitsevät väistöjä, muuttoja ja
muutoksia.
Hoito- ja toimintaprosesseja tulee samanaikaisesti kehittää niin, että
toiminnan tuottavuus ja vaikuttavuus paranevat. Esimerkkeinä
tulevaisuuden leikkaussaliympäristön muutoksesta ovat logistiikkapalveluiden ja ns. 23 h -toiminnan kehittäminen.
Tehohoidon linjan osastoilla on omat erityistehtävät määräytyen
kussakin kiinteistössä hoidettavien potilaiden erikoisalojen mukaan.
Teho-osastojen paikka- ja henkilöstöresursseja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti. Toiminnanohjauksessa käytetään Tehokarttaa.
Kipuklinikalla korostuu moniammatillinen ja monialainen työskentelytapa. Kroonisen kivunhoidon (kipupoliklinikka) ja akuutin kivunhoidon
(APS) parissa työskentelevien on tulevaisuudessa tiivistettävä
yhteistyötään, jotta potilaat saavat parhaan mahdollisen kivunhoidon.
Työympäristön fyysinen muutos on vain osa muuttuvaa työympäristöä. Työyhteisöiltä ja työntekijöiltä, samoin esimiehiltä ja johtajilta
vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän kykyä joustaa ja
mukautua muuttuviin tilanteisiin. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia työkiertoon ja kannustetaan siihen.
4
Yleistä ATeKin hoitotyöstä
Laadukas hoitotyö edellyttää kaikkien hoitotyöntekijöiden
sitoutumista sen jatkuvaan, näyttöön perustuvaan kehittämiseen.
Hoitotyötä, sen toimintaa, opetusta, tutkimusta ja johtamista ohjaa
magneettisairaalamallin mukainen viitekehys (kuva alla), jossa
keskeistä on potilaan hoidon hyvät tulokset. Hoitotyölle laaditaan
vuosittain toimintasuunnitelma, joka tukee osaltaan HUS:n
strategisia päämääriä ja avaintavoitteita.
ATeKin hoitotyön painopistealueet määritellään em. suunnitelman
pohjalta ja sovitaan yhteisistä toimintaa kuvaavista tunnusluvuista.
Toiminnan tulokset raportoidaan systemaattisesti ja avoimesti.
Perioperatiivinen hoitotyö
Perioperatiivinen sairaanhoitaja voi työskennellä leikkaus- ja/tai
anestesiaosaston tai päiväkirurgisen yksikön sairaanhoitajana
erilaisissa rooleissa joko anestesia- tai heräämösairaanhoitajana,
instrumentoivana tai valvovana sairaanhoitajana.
Perioperatiivisen hoitotyön tavoitteena on leikkauspotilaan fyysisen,
psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen ja tasapainon
ylläpitäminen. Perioperatiivinen hoitotyö on dynaamista ja
intensiivistä, jossa nopeat muutokset ja äkilliset tilanteet ovat
tavallisia.
Hoitohenkilökunnalta edellytetään erilaisia teknisiä työsuorituksia,
käden taitoja, nopeaa reagointia ja valmiutta toimia muuttuvissa
tilanteissa. Perioperatiivinen hoitotyö ei ole kuitenkaan pelkästään
teknistä tietoa ja taitoa vaativaa lääkärin avustamista, vaan siinä
kyse on ihmisen auttamisesta ja potilas-hoitaja -suhteeseen
sisältyvästä itsenäisestä hoitotyön päätöksenteosta.
5
Tehohoitotyö
Tehohoitotyön tavoitteena on auttaa kriittisesti sairasta potilasta
selviytymään sairaudestaan ja siihen liittyvistä hoitotoimista, edistää
potilaan paranemista tai auttaa häntä kuolemaan arvokkaasti.
Tärkeä osa tehohoitotyötä on potilaan läheisten tukeminen. Läheisiä
ohjataan myös tukemaan potilasta.
Tehohoitotyössä toimivilta sairaanhoitajilta edellytetään erityistä
osaamista hyvin teknisessä ja vaativassa ympäristössä. Tehoosastolla on erityinen perehdytysohjelma uudelle sairaanhoitajalle.
Kivunhoito
ATeKin Kipuklinikassa hoidetaan sekä akuuttia että kroonista kipua.
Akuutista, lähinnä leikkauksen jälkeisestä kivusta kärsiviä potilaita
varten yksikössä on APS (Acute Pain Service) -sairaanhoitajia. APSvastuulääkärien kanssa he antavat kivunhoidon konsultaatioapua
kaikissa Hyksin sairaaloissa.
Kipuklinikan vastaanotoilla tutkitaan ja hoidetaan sairauksiin ja
vammoihin liittyvää pitkittynyttä kipua. Lisäksi siellä toimii APSjälkipoliklinikka. Kipuklinikan moniammatillisessa työryhmässä toimii
eri erikoisalojen lääkäreitä, sairaanhoitajia, psykologeja ja
fysioterapeutti.
Tutkimus, koulutus ja asiantuntijapalvelut (TutKA)
TutKA järjestää koulutusta sekä omalle henkilöstölle että laajemmin
alueellisesti ja valtakunnallisesti. Koulutussuunnittelija järjestää
hoitohenkilökunnalle elvytys-, simulaatio- ja hätätilakoulutuksia.
ATeKissa tehtävää tutkimustoimintaa koordinoidaan TutKAssa.
Tutkimusluvat myöntää anestesiologian professori. Hoitotyön osalta
tutkijoiden opastamisesta ja tutkimuslupapäätösten valmistelusta
vastaavat kliiniset asiantuntijat, kliininen opettaja ja johtava ylihoitaja.
6
Välinehuolto
Välinehuolto tukee potilashoidon eri vaiheita asiantuntevasti,
turvallisesti ja tehokkaasti. Se tuottaa tuloksellisesti välineiden
puhdistamis-, desinfektio- ja sterilointipalveluja sekä valmiita
desinfioituja tai steriloituja välinepakkauksia. Välinehuollolla ja sen
henkilöstöllä on tärkeä asiantuntijatehtävä potilaan hoitoon liittyvien
infektioiden ehkäisytyössä.
Terveysalan opiskelijoiden ohjaus
HYKS ATeK tarjoaa monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia
terveysalan opiskelijoille. ATeKin opiskelijaohjauksella vastataan terveysalan koulutuksen tavoitteisiin, varmistetaan tulevien työntekijöiden osaamista ja vahvistetaan ATeKin vetovoimaisuutta.
Henkilökunnalla on opetus- ja ohjausvelvollisuus.
Ensisijaisesti ATeKissa harjoittelee neljän pääkaupunkiseudun
ammattikorkeakoulun opiskelijoita (Arcada, DIAK, Laurea ja Metropolia). Lisäksi opiskelijoita tulee eri puolilta Suomea, kansainvälisen
vaihdon kautta ja toisen asteen oppilaitoksista. Harjoittelujaksojen
lisäksi yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa tehdään opinnäytetöiden ja erilaisten kehittämishankkeiden osalta.
Opiskelijaohjaajilla on käytössään hoitotyön kliinisten opettajien tuen
lisäksi Opiskelijaohjauksen käsikirja i, johon on koottu opiskelijaohjauksen yhtenäiset periaatteet ja käytänteet. ATeKissa seurataan
ja kehitetään opiskelijaohjauksen laatua systemaattisesti mm. CLESopiskelijaohjauksen laatukyselyn avulla.
Henkilöstöjohtaminen
ATeKin henkilöstöjohtamisen periaatteet pohjautuvat HUS:n
henkilöstöpoliittisiin linjauksiin. HUS-tasolla henkilöstöjohtamisessa
keskeistä on henkilöstön riittävyys ja rekrytointi, vuorovaikutteinen
johtaminen, osaaminen, työhyvinvointi ja työsuojelu.
ATeKin henkilöstöjohtamisen painopistealueet ovat:
7
1. Hyvä johtaminen korostuu jatkuvissa muutoksissa. Lähiesimiehet
osallistuvat HUS:n johtamiskoulutuksiin ja heillä on mahdollisuus
saada työnohjausta.
2. Vahva, eettinen ja osallistava johtaminen tukee moniammatillista
asiantuntijayhteisöä. Asioita pyritään ratkaisemaan moniammatillisesti, ja kaikki tietävät perustehtävänsä. Asioista tiedotetaan
oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti. Kunkin työntekijän voimavarat
huomioidaan.
3. Henkilöstörakenne ja -mitoitus vastaavat potilaiden hoidon
tarvetta.
4. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja se sisältää oppilaitosten tarjoaman koulutuksen lisäksi myös HUS:n oman laajan
koulutustoiminnan. ATeK järjestää Taitava perioperatiivinen
sairaanhoitaja -koulutusta ja Taitava tehohoitaja -koulutusta.
Näyttöön perustuvaa toimintaa kehitetään.
5. Henkilökunnan työhyvinvointia seurataan vuosittain. Työhyvinvointi muodostuu turvallisesta työympäristöstä,
luottamuksen ilmapiiristä ja yhteisestä arjesta. Henkilöstöllä on
mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa omaa työtään ja
työyhteisöään koskeviin asioihin. Työsuojelu ja työterveyshuolto
tukevat niin esimiehiä kuin työntekijöitä.
Tavoitteena on, että ATeKissa työntekijöillä on mahdollisuus tehdä
mielekästä, tuottavaa ja turvallista työtä kollegiaalisten työkavereiden
ja oikeudenmukaisten johtajien kanssa.
Yhteistoiminta
Lakiin perustuvan työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan
tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua työyhteisön toiminnan
kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työnsä
sisältöön ja työympäristöön. Henkilöstön tulee myös saada tietoa
työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista.
8
Välitöntä yhteistoimintaa toteutetaan yksittäisen työntekijän ja
esimiehen välillä käytävällä keskustelulla, johon työntekijä voi pyytää
avuksi tukihenkilön. Myös kehityskeskustelut kuuluvat välittömän
yhteistoiminnan piiriin.
Välitöntä yhteistoimintaa toteutetaan työpaikkakokouksissa,
yhteistyökokouksissa sekä koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa.
Työyhteisön työsuojeluyhteistyöstä huolehtivat osastonhoitaja ja
henkilöstön valitsema edustaja ns. työsuojeluparina.
Edellä mainittujen tahojen lisäksi yhteistoimintasopimuksen piiriin
kuuluvat tulosyksiköiden yhteistoimintaryhmät, sairaanhoitoalueen
yhteistyötoimikunnat sekä yhtymätason henkilöstötoimikunta.
Potilasturvallisuus ja hoidon laatu
Terveydenhuoltolain (1326/2010, luku 1, 8§) mukaan
”Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin
hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava
laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua.”
Potilasturvallisuustyön tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus
sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas saa tarvitsemansa,
vaikuttavan, oikean ja oikea-aikaisen hoidon, josta aiheutuu
mahdollisimman vähän haittaa.
HUS:ssa potilasturvallisuustyö perustuu HUS:n hallituksen
hyväksymään vuosittain päivitettävään koko sairaanhoitopiiriä
koskevaan potilasturvallisuussuunnitelmaan. Potilasturvallisuustyö
on toiminnan jatkuvaa kehittämistä, turvallisuuden ylläpitämistä ja
riskienarviointia. Tavoitteena on estettävissä olevien, hoidosta
aiheutuvien haittojen minimointi.
9
Potilasturvallisuuden osa-alueista ATeKissa korostuvat tiedon kulku,
lääkehoidon ja laiteturvallisuus. Potilasturvallisuuden parantaminen
perustuu potilaslähtöiseen moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa
kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Vaaratapahtuma on potilaan turvallisuuden vaarantama tapahtuma.
HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointityökalu. Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja
syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn.
HaiPro-ilmoitusten avulla voidaan tunnistaa potilaan hoitoon liittyviä
piileviä riskejä, kehittää toimintaa ja ennaltaehkäistä vaaratapahtumia.
HUS:ssa tehdään joka toinen vuosi potilasturvallisuuskulttuurimittaus. Myönteinen potilasturvallisuuskulttuuri edistää potilasturvallisuutta ja koostuu seuraavista asioista:
•
kaikki työntekijät hyväksyvät oman vastuunsa potilaiden
turvallisuudesta
•
turvallisuus asetetaan taloudellisten ja toiminnallisten
tavoitteiden edelle
•
turvallisuuspoikkeamien tunnistamiseen kannustetaan
•
yksikkö tukee järjestelmälähtöistä virheistä oppimista
•
hyviksi koettuihin turvallisuusjärjestelmiin panostetaan voimavaroja.
ATeKiin on nimetty laatupäälliköiden lisäksi laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmä. Tavoitteena on aktiivisesti edistää hoidon turvallisuutta ja laatua HUS:n potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti ja
sen lisäksi tunnistaa myös oman tulosyksikön kehittämiskohteita.
ihttp://www.hus.fi/tyopaikat/opiskelijat-ja-harjoittelu/harjoittelu-ja-
tyossaoppiminen/Documents/HUS%20Opiskelijaohjauksen%20käsikirja%20
nettiversio.pdf),
10
HYKS ATeK
Hoitotyön johto
käyntiosoite:
Meilahden tornisairaala, 15. krs
Haartmaninkatu 4
postiosoite:
PL 340, 00029 HUS
www.facebook.com/hyksatek
www.hus.fi
Stenbäckinkatu 9
PL 100, 00029 HUS
puh. 09 4711
• www.facebook.com/HUS.fi
• twitter.com/HUS_uutisoi
• www.youtube.com/HUSvideot
• www.issuu.com/husjulkaisut
HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon
toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja 24 jäsenkunnan lähes
1,6 miljoonalle asukkaalleja vastaamme joidenkin erityisalojen sairaanhoidostavaltakunnallisesti.
Vuosittain noin puoli miljoonaa potilasta
saa hoitoa 23 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on yli 1,9 mrd. euroa ja palveluksessamme
on noin 22 000 ammattilaista. HUS on savuton.
taitto: Johanna Kojola
kuva: Mikko Hinkkanen
painettu: Kopio Niini, 4/2016