Malmien louhinta ja rikastus Teräksen raaka-aineiden esiintyminen luonnossa Malmi on metalleja sisältävä mineraaliesiintymä, jonka louhiminen on taloudellisesti kannattavaa. Teräksen valmistuksen kannalta tärkeimpiä malmeja ovat rauta-, kromi- ja nikkelimalmit. Rautaa on maankuoressa keskimäärin 4,7 %. Sitä on monissa maankuoren mineraaleissa. Niitä mineraaleja, joissa rauta on pääaineosa, nimitetään rautamineraaleiksi. Tärkeimmät rau- tamineraalit ovat raudan ja hapen yhdisteitä eli rautaoksideja. Raudan ja rikin muodostamaa sulfidimineraalia, pyriittiä, käytetään yleisesti raaka‑aineena rikkihappotehtaissa. Sivutuotteena syntyy rautaoksidia. Myös tätä pyriitistä syntynyttä rautarikastetta on käytetty Suomessa raudan valmistukseen. Kromin ainoa malmimineraali on kromiitti. Se muistuttaa magnetiittia, Rauta- ja kromimalmit Rautamalmit ovat rautamineraaleja sisältäviä esiintymiä, joissa rautapitoisuus on niin korkea (min. 30 %), että louhinta on taloudellisesti kannattavaa. Tärkeimmät rautamalmimineraalit ovat magnetiitti ja hematiitti. Magnetiitti vastaa kemiallista yhdistettä Fe3O4 . Puhdas magnetiitti sisältää 72 % rautaa. Nimensä mukaisesti magnetiitti on voimakkaasti magneettinen mineraali. Puhtaassa hematiitissa, Fe2O3, rautapitoisuus on 70 %. Hematiitti on vain hyvin heikosti magneettinen. Kaivos muodostuu kuiluista ja eri tasoissa olevista käytävistä, joita myöten saavutetaan louhintakelpoiset osat malmista. Rautamalmit esiintyvät peruskalliossa usein laajoina muodostumina. Maan pintaan asti ulottuva malmi voidaan louhia avolouhoksena. Pohjoismaissa tärkeimmät rautamalmit ovat kuitenkin niin syvällä, että ne joudutaan louhimaan maanalaisina kaivoksina (kuva 3.1). Kemin kromimalmin louhinta aloitettiin vuonna 1965 avolouhoksena, mutta vudesta 2006 lähtien kaikki malmi on louhittu maanalaisesta kaivoksesta. 12 Kuva 3.0 Kaivoskuormaaja. mutta on vain heikosti magneettinen. Koostumukseltaan se on suunnilleen FeCr2O4. Euroopan suurin kromimalmiesiintymä on Keminmaalla. Toinen merkittävä Suomessa teräksen valmistukseen käytettävä malmi on Sotkamon Talvivaaran nikkeli- ja mangaanipitoinen mustaliuske. Avolouhos Ilmanvaihtokuilu Rikastamo Nostokuilu Maanalainen välitasolouhinta Kaatokuilu Karkeamurskaus Malmihissi Kuva 3.1 Malmikaivos. 13 Rikastus Sivukiven koostumus vaihtelee suuresti sen mukaan, kuinka malmi on muodostunut. Sivukivi sisältää tavallisia alkuaineita kuten piitä, kalsiumia, magnesiumia, alumiinia jne. happeen yhdistyneenä ja keskenään erilaisia mineraaleja muodostaen. Metallimineraalia Murskaus ja jauhatus Rikastus Sivukiveä ⬆ Malmi sisältää metalli‑ ja sivukivi- eli harmemineraaleja (kuvat 3.2 ja 3.3). Jos metallipitoisuus on riittävän korkea, malmi voidaan käyttää sellaisenaan ns. palamalmina murskauksen ja seulonnan jälkeen. Usein malmin metallipitoisuus on merkittävästi pienempi kuin puhtaiden mineraalien, ja malmi on rikastettava ennen käyttöä. Joissakin tapauksissa riittää, että vain malmimurske rikastetaan erottamalla runsaasti metallimineraaleja sisältävät kappaleet sivukivestä. Tavallisimmin malmi rikastusta varten murskataan ja jauhetaan sellaiseen hienouteen, että metalli‑ ja sivukivimineraalirakeet ovat erillään toisistaan. Tämän jälkeen suoritetaan metalli‑ ja sivukivimineraalien erotus (kuvat 3.5 - 3.10). ⬊ ⬊ Metallimineraalia Kuva 3.2 Magnetiitti Lohkareiden syöttö Kuva 3.3 Malmikivi murskataan ja jauhetaan niin hienoksi, että malmimineraali- ja sivukivirakeet ovat erillisiä. Tämän jälkeen ne erotellaan. Leukamurskain Karamurskain Seulottu murske Kuva 3.4 Siirrettävä murskausasema. Ensimmäinen murskausvaihe leukamurskaimella, sitten seulonta ja murskaus karamurskaimella. [Metso Minerals] 14 Sivukiveä Seulonta Murskaus ja jauhatus Louhitut kivet murskataan leuka- ja karamurskaimilla. Murskeet seulotaan ja suuremmat rakeet palautetaan uudelleen murskattaviksi. Jauhatukseen käytetään tanko- ja kuulamyllyjä. Ne ovat pyöriviä lieriöitä, joissa jauhinkappaleina on terästankoja tai –kuulia. Jauhatus voidaan tehdä kuivana tai märkänä. Syöte Kuva 3.5 Tankomylly märkäjauhatuksessa Jauhetun materiaalin poisto Magneettinen rikastus Magnetiittimalmien rikastukseen käytetään heikkomagneettisia menetelmiä. Hematiittimalmien rikastukseen on kehitetty vahvamagneettisia menetelmiä. Kummassakin tapauksessa erottimia on kahta tyyppiä, kuivaerottimia ja märkäerottimia. Kuivaerottimia käytetään palamalmin rikastukseen ja malmimurskeen esirikastukseen ennen jauhatusta. Märkäerottimia käytetään veteen lietetyn, jauhetun malmin rikastukseen. Magnetiittimalmin kuivaerotuksessa käytetään rumpuerottimia, joissa pyörivän rummun sisällä on kiinteät kesto‑ ja sähkömagneetit. Murske syötetään rummulle, jolta sivukivi putoaa suoraan alas. Magneettinen osa eli rikaste seuraa rumpua kunnes se on sivuuttanut magneettien vaikutuskentän (kuva 3.6). Heikkomagneettiset jauheet rikastetaan märkinä lietteinä rumpuerottimissa. Näissä rumpu sisällä olevine kestomagneetteineen pyörii erotusaltaassa ja nostaa magneettiset rakeet eroon sivukivirakeista (kuva 3.7). Rikastus tapahtuu yleensä monivaiheisesti. Malmi jauhetaan asteittain hienommaksi ja hienommaksi, jokaisen jauhatusvaiheen jälkeen erotus suoritetaan 2…4 peräkkäisellä erottimella. Vain rikaste ohjataan seuraavaan jauhatusvaiheeseen. Lietteen vesimäärää lisätään jokaisessa jauhatusvaiheessa. Rummun pyörimissuunta, magneetit kiinteät Kuva 3.6 Magneettinen kuivaerotin. Magneetteja Jäte Rikaste Rummun pyörimissuunta, magneetit kiinteät Magneetteja Jäte Rikaste Kuva 3.7 Magneettinen märkäerotin. 15 Ominaispainoerotus Kemin kromiittimalmi on heikosti magneettista. Sitä voidaan edullisesti rikastaa käyttäen hyväksi sen suurta ominaispainoa, n. 4,7 kg/dm3. Koska malmi- ja harmerakeet ovat eri painoisia, ne vajoavat eri nopeudella nesteessä eli väliaineessa. Väliaineen tiheyttä voidaan vielä säätää tekemällä siitä liete, jonka tiheys on malmimineraalin ja harmemineraalin välillä. Tyypillisiä väliaineita ovat vesi ja piirautaliete. Kemissä käytetään karkean (10…100 mm) kromiittimalmin rikastuksessa erotusrumpua ja hienomman (0,1…0,7 mm) kromiitin rikastuksessa spiraalierotusta. Välikokoa olevat rakeet jauhetaan hienommiksi spiraalierotukseen sopivaksi. Erotusrumpu Erotusrummussa syöte jaetaan kahteen osaan: kelluvaan (float) ja uponneeseen (sink) jakeeseen. Erotusrummussa käytetään väliaineena veden ja piiraudan seosta, jonka tiheys on huomattavasti veden tiheyttä korkeampi. Erotusrummussa malmi ja piirautaliete syötetään hitaasti pyörivään rumpuun, jossa piirautalietettä kevyempi kromiittiköyhä aines kelluu ja poistuu rummusta ylivuotona. Raskas kromiittipitoinen materiaali (rikaste) laskeutuu rummun pohjalle, josta se nostetaan nostajilla ulos johtavaan kouruun (kuva 3.8). Spiraalierotin Spiraalierotin on kierteelle taivutettu kouru, jota pitkin liete virtaa painovoiman vaikutuksesta alaspäin. Spiraalissa raskaat par tikkelit jäävät kier teen sisäreunalle ja kevyet partikkelit sekä vesi kulkeutuvat spiraalin ulkokierteelle (kuva 3.9). Spiraalien erottelukykyyn vaikuttavat partikkelien raekoko, ominaispaino sekä lietteen litrapaino. Pyörimissuunta FeSi-liete Syöte Kelluva jae, sivukivi Kuva 3.8 Erotusrumpu 16 Uponnut jae, rikaste Suurimman virtausnopeuden alue Erotusvyöhyke Spiraalin keskipalkki Korkean veden alue Siirtymisvyöhyke Raskaiden rakeiden Rikastekouru kerääntyminen Pieni ominaispaino Suuri ominaispaino Kuva 3.9 Spiraalierottimen toimintaperiaate ja ryhmä erottimia. [Outotec] Vaahdotus Vaahdotus on hienojakoisten malmien tärkeimpiä rikastusmenetelmiä. Vaahdotus tapahtuu malmilietteellä täytetyissä säiliöissä, vaahdotuskennoissa. Kennon keskelle johdetaan ilmaa ja kennossa olevien sekoittimien pyöriessä syntyy ilmakuplia. Sopivan lisäaineen avulla saadaan tietyt malmirakeet kiinnittymään ilmakupliin ja kohoamaan pinnalle, josta ne kuoritaan pois. Rakeet, jotka eivät ko. olosuhteissa kiinnity ilmakupliin, laskeutuvat kennon pohjalle ja poistetaan kennosta lietteenä. Rikaste Ilmaa Rikaste Syöttöputki Jäteputki Kuva 3.10 Vaahdotuskenno 17
© Copyright 2024