Pokturi 2016 - Mikkelin pursiseura ry
GalleriArin 17. AID EKESÄ 2016 T KEHYSTÄMÖ TOUKOKUU Pirkko Piko Karppi Maija-Leena Vanhatapio laaja kehysvalikoima UV-suojattu ja KIREITÄ- kalastusaiheinen näyttely KESÄKUU Kimmo Pälikkö Marja-Liisa Partanen Päivi Uotila HEINÄKUU Ritva Larsson Sixten Ahlsved Stig Rosenlund Päivi Latvala näkymätön lasi nopeat toimitusajat TAULURIPUSTUSJÄRJESTELMÄ asennuspalvelu ELOKUU Sami Tolvanen Taina Pietilä ! a o l u t e v r e T Avoinna: ti-pe 10-17, la 10-13, su ja ma suljettu Kasarminkatu 3, 50100 Mikkeli, p. 015 212 321, 050 518 5199 www.galleriari.fi, [email protected] 2 — MPS 3/2016 Pokturi TAIDEVUOKRAUS laaja, uusittu grafiikkavalikoima TAIDETARVIKKEET Sisältö Kommodorin palsta .............................................. 4 Pursiseuran hallitus 2016 .................................... 5 Isännistö ................................................................ 5 Katsastuslautakunta tiedottaa: Raketit ja soihdut vanhenevat ............................ 6 Katsastuslautakunta 2016 ................................... 7 ES-Open 2016........................................................ 8 Junioripurjehdustoiminta 2016 ........................... 8 Eloregatta 2015 .................................................... 9 Perinteinen Kallioniemi MPS:n 110-vuotisjuhlapaikkana.......................... 11 Sinisen hetken salaattia, pääruoaksi grillipossua ........................................ 14 M/Y Brandaris kiertää Fennoskandiaa ja vieraili Huippuvuorilla ...................................... 34 Reijon niksinurkka: Maalin tuoksu kevään merkki.............................. 38 Retkisatamia Saimaalla odottamassa matkailijoita ................................... 41 Kuinka vaihdetaan merivaihde............................ 44 Makuja Saimaalta.................................................. 46 Kumppanit ............................................................. 47 Voinappi lähdössä jälleen vieraille vesille.......... 48 Välimatkataulukko ................................................ 51 Tapahtumakalenteri 2016 ................................... 52 Pursiseuran jäsenhakemus ................................. 54 Järvipelastajien kuulumisia ................................. 16 10 liputuskäskyä ................................................... 56 Purjehdusmerenkulun historiaa: Miehet rautaa – purjelaivat puuta ja lopulta terästä..................... 19 Tarvikehinnasto ..................................................... 56 Hätämerkinantoharjoitus Lotjasaaressa ............. 28 Mikkelin Pursiseuran jäsenluettelo .................... 59 Totuus on tarua ihmeellisempi saimaannorpasta .................................................. 30 Mikkelin Pursiseuran venerekisteri .................... 62 Suppailu tuli Suomeenkin ................................... 32 Käyttömaksut 2016 .............................................. 57 MPS:n venepuhelinluettelo ................................. 65 Yhteisöllistä veneilykesää kaikille! Mikkelin Pursiseura Eloregatan 2014 veneet Pönnön laiturissa. MPS 3/2016Pokturi — 3 Kommodorin palsta T ässä huhtikuun puolivälissä kun tätä palstaa kirjoittelen alkaa jokaisella veneilijäällä poltella vesillle pääsy ja telakoilla on jo kova kuhina käynnissä. Jokaisen kannattaa tässä vaiheessa tarkistella veneensä kunto etenkin vedenalaisten osien puolelta jotta veneilykausi sujuu huolettomasti. Seuramme katsastusmiehet tekevät hienoa työtä neuvoessaan ja opastaessaan meitä katsastuksen yhteydessä esilletulevien ongelmien korjaamisessa ja näin turvata tulevaa veneilykesää. Tänä keväänä ja ensi syksynä joudumme panostamaan purjehdustukikohtamme siirtoon Annilasta Kenkäveronniemeen jonne saamme entistä ehomman purjehduskeskuksen, joka tulevaisuudessa tulee palvelemaan etenkin nuorisopurjehduksen tarpeita. Panostamme nuorisotyöhön entistä enemmän ja haemme näin lisää innokkaita junioreita seuramme jäseniksi. Tänä kesänä järjestämme jälleen perinteisen purjehduskoulun sekä jo toista kertaa optari-cu- pin innokkaille junioripurjehtijoille. Näihin tapahtumiin toivoisin jäseniltämme innostutunutta osanottoa talkoohengessä. Tapahtumia riittää myös tälle kesälle vaikka viime kesä olikin suuren juhlan aikaa, tulkaa mukaan perinteiseen voinappiregattaan, eloregattaan, juhannusjuhlille, kalaki- Julkaisija: Mikkelin Pursiseura ry, PL 243, 50101 MIKKELI Pankki: FI94 1099 3000 4059 89 www.mikkelinpursiseura.fi Pokturi on Mikkelin Pursiseuran ry:n julkaisema kesälehti. Jo perinteinen kesälehti täydentää seuramme jäsentiedotteita kesän kynnyksellä ja on tarkoitettu veneen lukemistoon koko kesäksi. Lehti sisältää mm. seuramme jäsen-, vene- ja venepuhelinluettelot. Pokturi 2016 on järjestyksessään 16. vuosikerta. 4 — MPS 3/2016 Pokturi saan, pizzailtaan ja kaikkiin talkoisiin. Toivotaan tälle kesälle parempia veneilykelejä kuin viime kesänä. Oikein mukavaa ja aurinkoista veneilykautta 2016 kaikille! Markku Paju Kommodori Toimituskunta: Markku Paju (vastaava toimittaja), Jari Nykänen (projektivastaava), Osmo Palonen (taitto ja ulkoasu), Jorma Asikainen, Richard Häkli, Paavo Kokko, Raimo Rahikainen, Simo Siiskonen, Pirjo Strandén, Reijo Tyrväinen ja Esa Valkonen. Kansi: Lauri Paju ISSN 1458-8951 Paino: AO-PAINO, Mikkeli 2016 Painos 1600 kpl Pursiseuran hallitus 2016 Ylärivissä vasemmalta Reijo Tyrväinen, Jorma Asikainen, Raimo Rahikainen, Simo Siiskonen ja Rickhard Häkli. Alarivissä Markku Paju, Pirjo Stranden ja Jari Nykänen Markku Paju Tuoppitie 6 50160 Mikkeli 0440 491 250 m/s Tuulia II Kommodori Pirjo Strandén Latupirtintie 1 50670 Otava 044 566 9080 m/s Angelica Sihteeri Jari Nykänen Maahisentaival 6 B 9 50970 Mikkeli 0400 943 936 m/s Yasmin 2 Varakommodori ja koulutusvastaava Jorma Asikainen Lehmuskatu 35 50120 Mikkeli 0440 190 240 m/s Tuulia Jäsenrekisterivastaava Rickhard Häkli Katajamäenkatu 24 50170 Mikkeli 050 340 8676 s/y Sinonen Nuorisotoiminta- sekä ESopen ja optari vastaava Raimo Rahikainen Etelätalontie 4 A 50800 Mikkeli 045 170 2433 m/s Kotkatlahti Simo Siiskonen Taavelintie 20 50800 Mikkeli 050 0656 171 m/s Heinälahti Reijo Tyrväinen Sinirinnankatu 28 50190 Mikkeli 0400 653 270 m/s Annet Sähköposti hallituksen jäsenille [email protected] Isännistö Pääisäntä: Reijo Tyrväinen 0400 653 270 Ristisaaren isäntä: Esko Valkonen 044 075 8984 Pönnön isäntä: Raimo Rahikainen 045 170 2433. Purjehdustukikohdan isäntä: Richard Häkli 050 3408 676 Näihin henkilöihin voit ottaa yhteyttä, kun huomaat tukikohdissa vaurioita tai puutteita. m/s Annet m/s Seilari m/s Kotkatlahti s/y Sinonen MPS 3/2016Pokturi — 5 Katsastuslautakunta tiedottaa: Raketit ja soihdut vanhenevat KATSASTUSTOIMINNAN PERUSTEET Katsastuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää veneilyturvallisuutta opastamalla veneilijöitä veneidensä hoitoa, varustamista ja varusteiden käyttötaitoa koskevissa asioissa sekä turvallisuusmyönteisten asenteiden omaksumisessa. Katsastuksen tärkeimpänä perusteena on Merilain 8 pykälä: ”Aluksen tulee, sitä merenkulkuun käytettäessä, olla niin rakennettu, varustettu, miehitetty, lastattu ja vaadittavin tarvikkein varattu, että ihmishenki ja omaisuus voidaan, ottaen huomioon sekä kulkuveden laatu että liikenne, johon alusta käytetään, katsoa turvalliseksi”. Vastuu veneestä ja siinä olevien henkilöiden turvallisuudesta on veneen omistajalla tai haltijalla, ja kulussa oltaessa päällikkönä toimivalla. Katsastus ei vapauta heitä tästä vastuusta. Päällikön on ennen vesille lähtöä parhaansa mukaan varmistauduttava siitä, että vene ”Vastuu veneestä ja siinä olevien henkilöiden turvallisuudesta on veneen omistajalla tai haltijalla, ja kulussa oltaessa päällikkönä toimivalla.” on täysin kunnossa, merikelpoinen ja riittävästi varustettu sekä miehitetty. KATSASTUSMENETTELY Katsastus jaetaan peruskatsastukseen ja vuosikatsastukseen. Katsastus tehdään veneilykauden alussa kesäkuun loppuun mennessä ja se on voimassa seuraavan vuoden kesäkuun loppuun. Hyväksytty katsastus merkitään venetodistukseen ja veneelle annetaan katsastustarra, joka on kiinnitettävä paapuurin puoleiselle kajuutan sivulle. Katsastus merkitään venerekisteriin. Hätämerkinantovälineet katsastusluokittain: 1. Luokka: 4 pun. rakettia + 4 soihtua + 2 oranssi savua 2. Luokka: 2 VAIHTOEHTOA: 4 pun. rakettia + 4 soihtua + suositellaan 1 oranssi savu TAI 4 pun. rakettia + 2 soihtua + 1 pun led-hmv + suositellaan 1 oranssi savu 3. Luokka: 4 VAIHTOEHTOA: 2 pun. rakettia + 2 soihtua 2 pun. rakettia + 1 pun led-hmv 4 soihtua 2 soihtua + pun led-hmv 4. Luokka: 2 VAIHTOEHTOA: suositellaan 2 soihtua suositellaan 1 pun led-hmv HUOMAUTUS 1: Valopistoolilla ja 300 metrin korkeuteen leimatuilla ammuksilla voidaan korvata enintään 2 kpl laskuvarjorakettia. Valopistoolille tarvitaan hallussapitolupa. HUOMAUTUS 2: Led-hätämerkinantovälinettä varten on oltava varaparisto. LISÄKSI: Kaikissa katsastusluokissa suositellaan, että veneessä on mukana matkapuhelin, jolle on siihen soveltuva vesitiivis pussi. Vanhoja raketteja ei suositella otettavaksi veneeseen ns. ”tarvittaessa käytettäväksi” sillä niiden ampumisessa on suuri turvallisuusriski. 6 — MPS 3/2016 Pokturi PERUSKATSASTUS Peruskatsastus tehdään joka viides vuosi, sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai seuraa, tai jos vene on vaurioitunut. Seura voi myös peruskatsastuttaa veneen aina kun siihen katsotaan olevan aihetta. Peruskatsastus tehdään kaksivaiheisena, toinen runkokatsastuksena veneen ollessa maissa ja toinen veneen ollessa vesillä käyttökunnossa. Runkokatsastuksessa tarkastetaan ulkoapäin veneen runko, ohjauslaitteet, voimansiirtolaitteet ja läpiviennit. Sisäpuolelta tarkastetaan vastaavat kohteet sekä moottori. VUOSIKATSASTUS Vuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa käyttökunnossa, jolloin tarkastetaan kaikki varusteet ja laitteet. LIPUTUSOIKEUS Suomen lipusta johdetun seuralipun käytöstä on Suomen liputusmääräyksissä rajoituksia, joissa mm. seuralipun käyttöoikeus on rajoitettu vain veneisiin, joista seura pitää rekisteriä (on sama, kuin venerekisteri). Kun katsastus on veneellä voimassa ja veneen miehistöön kuuluu seuran jäsen, voit käyttää seuran perälippua, muussa tapauksessa käytä veneessäsi normaalia Suomen lippua. MUUTOKSIA VAATIMUKSIIN Hätärakettien ja soihtujen kelpoisuusaika on muuttunut. Vuoden 2016 alusta alkaen on hyväksyntäaika valmistajan antaman mukainen, joka on merkittynä tuotteeseen. Valopistoolin patruunoiden kelpoisuusaika on leimauksen mukainen, tai ilman leimaa enintään 25 vuotta, jos ne ovat virheettömät ja ostoajankohdan pystyy todistettavasti esittämään. Hätämerkinantovälineet on säilytettävä valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti, erillisessä kotelossa vedeltä ja Katsastuslautakunta 2016 Risto Blomquist 050 306 2546 [email protected] Moottoriveneet ja entiset ammattiliikennealukset. Pasi Möller Jani Räsänen Esa Valkonen 0500 245 846 [email protected] Purje- ja moottoriveneet 0400 517 296 [email protected] Moottoriveneet 0440 169 220 [email protected] Moottoriveneet Paavo Kokko Lasse Reunanen Seppo Strandén Matti Wiik 040 512 3345 [email protected] Purje- ja moottoriveneet 044 926 3534 [email protected] Moottoriveneet 0400 648980 [email protected] Purje- ja moottoriveneet 0440 361 584 [email protected] Purje- ja moottoriveneet Vanhojen Comet -merkkisten hätärakettien ampumisessa on suuri loukkaantumisriski. Ohessa muutamia Anttolan harjoituksissa käsiin räjähtäneitä raketteja. Valitettavasti niistä aiheutui myös käsien loukkaantumisia. lämmöltä suojattuina. Veneilykauden ulkopuolella ne tulee säilyttää kuivassa ja viileässä paikassa paloturvallisuusmääräysten mukaisesti. Katsastusmiehet katsastavat Anttolassa ja Ristiinassa vain muutamana päivänä, joten siellä tapahtuvat katsastukset on sovittava katsastusmiehen kanssa hyvissä ajoin ETUKÄTEEN. Samoin Mikkelissä tapahtuvat katsastukset sovittava katsastusmiehen kanssa erikseen. Soita siis katsastajallesi ja sovi aika. Yhteystiedot ohessa. Katsastushinnat: Peruskatsastus 50 euroa ja Vuosikatsastus 25 euroa. Turvallista ja aurinkoista veneilykesää! Katsastuslautakunta a lo tu VE R E T na Avoin ivä ä joka p Lietvedentie 830, 52200 Puumala Puhelin 040 779 9896 / [email protected] facebook.com/sahanlahtiresort Koordinaatit 61°34’26”N 28°8’46”E Merikorttisarja L, merikortti 213 Katso kesän ohjelma: www.sahanlahtiresort.fi MPS 3/2016Pokturi — 7 M ES-open 2016 ikkelin Pursiseura, Puulan Veneseura ja Ristiinan Pursiseura järjestävät kolmen osakilpailun Optimisti- ja Zoom8-jollien avoimen juniorikilpailun sarjan. Osakilpailut purjehditaan seuraavasti: ke 15.6.2016 klo 17.00Mikkelin satama/ MPS ke 6.7.2016 klo 17.00Hirvensalmen satama/ PVS su 31.7.2016 klo 11.00Ristiinan satama/ RiPS Kisat järjestetään avoimena kaikille junioreille. Lähtöjen määrä ja veneet arvotaan kilpailijamäärän mukaan. Kilpailuissa noudatetaan yksinkertaistettuja purjehdussääntöjä, jotta kaikki juniorit pystyvät osallistumaan kisoihin: • Kilpailu toteutetaan kahdeksikkoratana sivutuuleen, muutokset ovat mahdollisia. • Käytettäviltä jollilta ei vaadita mittakirjaa, jollien on oltava kuitenkin luokkiensa mukaisia. Joka lähdön jäl- keen arvotaan ”uudet” jollat kilpailijoille. • Kääntöpoijun luona annetaan tilaa poijun ja jollan välissä olevalle • Väistämissääntö on voimassa (paapuri/styyrpuurin halssi), puomissa punainen ja vihreä teippi Osakilpailuiden yhteispisteiden mukaan palkitaan voittaja ES-open kiertopalkintopokaalilla. Osakilpailuissa palkitaan kolme parasta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: MPS: Riku Häkli [email protected] PVS: Viljo Hokkanen [email protected] RiPS: Mika Muikku [email protected] Junioripurjehdustoiminta 2016 PURJEHDUSKOULU 6.-10.6.2016 Ma-pe 6.-10.6.2016 Pursialan rannassa klo 9.00-12.30 vasta-alkajat ja vähän purjehtineet klo 13.00-16.30 kilpapurjehtijat ja kokeneet KESKIVIIKKOPURJEHDUKSET kesä-, heinä- ja elokuun keskiviikkoiltaisin klo 17.00-19.30 VESISANKARIT-TAPAHTUMA ti-ke 24.-25.5.2016 klo 9-15 9.-luokkalaisille ja ti 24.5. klo 16-20 yleisölle/ MPS:n toimintapiste Lisätietoja: Richard (Riku) Häkli p. 0503408676, richard.hakli@ edu.mikkeli.fi 8 — MPS 3/2016 Pokturi Ristisaaresta Kallioniemeen ajettiin eskaaderissa Varkaantaipaleen läpi. T Eloregatta 2015 änä vuonna regatta kokoontui pe14.8 ja poikkeuksellisesti Ristisaareen. Täällähän oli hyvä valmistautua seuramme vuoden huipputapahtumaan eli 110v juhlaan. Vaikka kesä oli ollut melko epävakainen niin sään jumalat suosivat jälleen kerran meitä pursiseuralaisia. Seppo oli järjestänyt ajankuluksi pientä puuhaa eli savolaisittain kilipailut (ei tarkoita lammas juhlia). Oli tikan heittoa, perinteisesti tietenkin hieman poikkeavilla säännöillä. Sitten heitettin rengasta, joka osoittautuikin yllättävän vaikeaksi lajiksi. Vielä kannettin vettä joka piti lopuksi lirutella pulloon, ja aikaakin otettiin, jonka avulla saatiin tämä laji ratkaistuksi Kaikilla oli hauskaa, omien ja ennen kaikkea toisten suoritusten seuraamisesta. Kun kilpailut oli saatu kilpailtua olikin aika päästä nauttimaan taitavien käsien loihtimista eväistä. Siinä ilta jatkuikin grillaillen, saunoen ja leppoisasti jutustellen kunnes venhot kutsuivat miehistöjään untenmaille. Aamu valkeni kirkkaana ja lämpimänä, kuten meillä regatassa yleensäkin. Aamutoimien jälkeen alkoi valmistautuminen itse re- KINNARINKATU 6, MIKKELI PUH. (015) 172 590 js-motors.fi Ristisaaressa kilpailtiin: Markku Paju ja Riitta Bodström varmistavat että Hannu Bodstrom osuu. MPS 3/2016Pokturi — 9 gattaan, vähän tavaroita ojennukseen, siistimpää asustetta ylle jne. Saatiin jopa juhlaliputus pariinkin veneeseen. Pikkuhiljaa alkoi kuulua koneiden ääniä ja veneet irtaantuivat hiljalleen laiturista siirtyen selälle odottamaan regatan liikkeellelähtökäskyä. Kommodoria seuraten alkoi regatan jono muodostua Yöveden siniselle selälle. Pitkä letka veneitä herätti kiinnostusta niin mökkiläisissä kuin muussakin vesikansassa. Väkkäräsaaren ohitettuamme teimme laajan kaarroksen vasempaan ja suunnaksi Kirkkotaival. Kanavan läpi ajettuamme meitä oli vastaanottamassa puupuatti jossa oleva pariskunta toi tuulahduksen kaukaisesta ajasta viime vuosituhannelta, jolloin MPS on perustettu. Leppoisasti soutavaa pariskuntaa seuraten saavuimme Kallioniemen rantaan johon rantautuminen tapahtui tuttuun ”kyllä sopu sijaa antaa” menetelmällä, kahteen jopa kolmeen riviin asettumalla, kaikille kuitenkin maihin pääsy varmistaen. Kun kaikki oli mukavasti paikkansa löytäneet, alkoi juhlan odotus, jotkut taisivat ottaa jopa pienet näkäräisetkin pahimpaan jännitykseen. Odotus palkittiin ja olikin jo meidän 110v juhlan vuoro. Juhlasta varmaan löytyy hienoa kerrottavaa toisaalla lehdessä. Elikkä KIITOS ja kumarrus kaikille regatan järjestäjille ja tietenkin myös osallistujille. Toivottaa Pete & Heisi Kommodorin vene koristeltiin juhlaliputuksella (kuva vas.) Mutta niin toki muutama muukin Kallioniemen laiturissa, jossa sopu antoi sijaa (kuva alla). 10 — MPS 3/2016 Pokturi Rovasti Simo S. Salo pitää juhlapuhetta Kallioniemen terassilta loistavassa kesäsäässä viihtyvälle yleisölle. Kuvat:Osmo Palonen. Perinteinen Kallioniemi MPS:n 110-vuotisjuhlapaikkana S euramme vietti 110-vuotisjuhlaa hienossa säässä perinteitä tihkuvassa Kalioniemessä lauantaina 15 elokuuta. Kallioniemi olikin loistava paikka koska sinne päästiin sekä maanteitse että veneillä. Kallioniemen laituri olikin aivan tupaten täynnä Eloregatasta tulleita, seuramme lipuilla varustettuja veneitä ja muutamiin veneisiin oli nostettu upeat juhlaliputukset. Kallioniemeen saapui myös tervatulla puuveneellä pariskunta Tuisku 1900-luvun alkupuolen juhla-asusteissa, kunnioittaen näin seuramme soutuperinteitä. Juhla alkoi upeasti seuramme jäsenen hanuritaiteilija Arto Kivekkään soittamalla Ankkurit ylös kappaleella. Kommodori Esa Valkosen avajaissanojen jälkeen Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallituksen jäsen Petteri Mussalo toi juh- laan liittomme terveiset. Monille olikin varmasti yllättävää kuulla kuinka monipuolista liiton toiminta on tänä päivä- nä veneilijöiden etujen ajamisessa sekä myös kilpailutoiminnan tukemisessa. RAUTATAVARATALO MIKKELI Laiturikatu 4 ma-pe 7-18 la 9-15 carlson.fi MPS 3/2016Pokturi — 11 Tervehdyksiä juhlaan toivat myös naapuriseurojen edustajat. Juhlapuheen piti seuramme jäsen emeritus tuomiorovasti Simo S. Salo. Hänen puheessaan oli paljon mielenkiintoisia kohtia ja monet yksityiskohdat vetivät kuulijoiden suupielet hymyyn. Juhlassa palkittiin seuravat henkilöt: MPS:n kultainen ansiomerkki: Veli-Pekka Manninen MPS:n hopeinen ansiomerkki: Pasi Möller, Esko Pitkänen MPS:n pronssinen ansiomerkki: Lauri Paju, Osmo Palonen, Helka Rautaaho, Petteri Rauta-aho, Jouni Riihelä, Jani Räisänen ja Jarmo Räsänen MPS:n Vuoden veneilytekopalkinto: Seppo Stranden SPV:n pronssinen ansiomerkki: Paavo Kokko Juhlaosuus päättyi Arto KIvekkään säestämään ja yhteisesti laulettuun Ilta Saimaalla kappaleeseen. Tämän jälkeen aloitettiin juhlapäivällinen, josta vastasi keittiömestari Heikki Salonen. Harvoin saa mitään niin maittavaa oli yleinen mielipide Heikille. Osa juhlaväestä nautti juhlan jälkeen savusaunan löylyistä ja pulahtamalla Ohjelmaa seurattiin kiinnostuneena Kallioniemen pihapiirissä. Saimaan aaltoihin. Ilta jatkui vielä Kallioniemen Rantapaviljongissa seurustelun ja tanssin merkeissä pientä iltapalaa nauttien. juvasti saimme nauttia yhdessä olosta. Juhlassa oli kaikkiaan omat jäsenet ja kutsuvieraan mukaan lukien lähes 100 henkilöä. Juhla oli varmasti seuramme ” näköinen” ja niin kuin eräs jäsenemme tiivisti, että kiva oli tunnelma ja sopivan su- Esko Pitkänen Maittava ateria päättyi lettujonoon. Ensimmäisenä Suomen Purjehdus ja Veneilyn hallituksen jäsen Petteri Mussalo. 12 — MPS 3/2016 Pokturi Paikalle kokoontui myös joukko MPS:n entisiä kommodoreja: Esko Pitkänen (vas.), Kimmo Haavikko, Seppo Stranén, Jyrki Reunanen, Veli-Pekka Manninen ja Matti Vahavaselkä. SAIMAA KUTSUU! Meiltä saat kaiken onnistuneeseen veneilykesään. a t: Meiltä saneet • SUVI-ve moottorit -perä y yn • YAHAMA varaosat veneil ja et et • Varuste yt ja voiteluaine ta 24h is t a • Ölj oma lto ineet aut • Polttoa eiden pesu ja huo korjaus • Ven rien huolto ja o t to • Perämo • Nestekaasut alvelut np e sa ta m a n e v s a r • Vie ANTTOLAN KONE JA URHEILU Ammattitaitoinen moottoreiden ja veneelektroniikan myyntija huoltopalvelu! Satamatie 10, 52100 Anttola Puhelin 015 660 442 [email protected] Avoinna ma-pe 9-17, la 9-15 TERVETULOA, palvelemme Anttolan satamassa! MPS 3/2016Pokturi — 13 anttolankone.fi Sinisen hetken salaattia, pääruoaksi grillipossua Kuvat ja reseptit Keittiömestari Heikki Salonen Ristiina J ärvellä maistuu alkuruokana mainiosti myös salaatti. Ideana on se, että raaka-aineita on helppo yhdistellä salaattipohjaan. Salaattipohja voisi esim. olla jäävuorisaalaattia, rukolaa, friseesalaattia. Makumieltymisten mukaan voi rakentaa erilaisia salaatteja. Raaka-aineet laitetaan omiin tarjoiluastioihin ja säilytetään vaikka kylmälaatikossa. Yhdistä salaattipohjaan, grillattua broileria, juustoa, vesimelonia ja salaattikastike. Pääruokana tarjoillaan grillattua porsaan sisäfileetä tai kassleria. Sisäfilee sopii hyvän grillivoin ja kasvisten kanssa. Kasslerista tulee mainiota ylikypsää possua. Kastikkeella on myös oma tarkoituksensa maukkaan grilliaterian kyytipoikana. Punaviinikastike tai lihan paistoliemi ovat parhaita esim. grillipatongin, ruisleivän ja voin kansa tarjoiltuna. Jälkiruokana tarjotaan kirsikkajäätelöä ja kinuskikastiketta. 14 — MPS 3/2016 Pokturi Sinisen hetken salaatti 1 isohko lohko vesimelonia 1 pkt Parmesan- juustolastuja 1 pss salaattisekoitusta 1 pkt rukolaa 1/2-1 rs kirsikkatomaatteja Laita salaattisekoitus kulhoon. Leikkaa kirsikkatomaatit ja vesimeloni paloiksi, lisää ainekset salaattiin. Kuumenna parilapannu tai grilli, paahda broilerin fileepalat kypsäksi. Jäähdytä ja leikkaa paloiksi. Yhdistä salaattiin broileri ja päälle kastike. Kokeile myös savustetun lohifileen kanssa. (Kuva yllä) Maukas piparjuurimajoneesikastike 2,5 dl valmista majoneesia 1 rkl hienoksi raastettua piparjuurta 1 rkl sitruunamehua ½ dl ranskankermaa suolaa, sokeria, mustapippuria myllystä Sekoita majoneesin joukkoon piparjuuri, sitruunanmehu, ranskankerma, suola, sokeri ja pippuri. Tarkista maku. Kaada kastike salaatin joukkoon. Pääruokana ylikypsää porsaan kylkeä ja viinikastiketta 2 kg porsaankylkeä merisuolaa, mustapippuria 1 sipuli 1 porkkana 2 dl punaviiniä Grillaa kylkipala ja nosta se vuokaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää vuokaan hienonnettu sipuli ja porkkana, sekä litra vettä. Peitä vuoka leivinpaperilla ja foliolla. Kypsennä grillissä kannen alla 100 asteessa noin 2½-3 tuntia. Tarkista kypsyys ja maku. Vinkki: kypsennä epäsuoralla tulella. Yksi sivupoltin päällä ja vuoka ei saa olla liekin päällä. Valmista punaviinikastike 4 dl paistolientä 2 dl Sauce demi-glacepohjaa) 3 dl punaviiniä 2 rkl balsamico-etikkaa suolaa, mustapippuria 2 rkl voita Freesaa hienonnettu salottisipuli kattilassa ja lisää joukkoon paistoliemi, kastikepohja, punaviini, balsamicoetikka ja keitä kasaan niin että jäljelle jää n. 1/3 kastiketta. Tarkista maku ja vatkaa voi joukkoon. Tarjoile grillipatongin ja salaatin kanssa. (Kuva viereisellä sivulla) Rosvopaistia à la Heikki 1 kpl porsaan kasleria n. 2 kg 4 rkl hienoa merisuolaa 1 rkl pippurisekoitusta 2 rkl rakuunaa Sekoita mausteet öljyn joukkoon. Laita liha ja marinadi muovipussiin ja anna marinoitua yön yli jääkaapissa, käännä 2-3 kertaa. Paketointi 1/2 dl sinappia 1/2 dl ketsuppia 2 sipulia viipaleina 1 porkkana viipaleina 4 kaalinlehteä sekä 2 arkkia voipaperia ja saman verran foliota Valmistus Kostuta voipaperi vedellä. Nosta marinoitunut liha paperille. Sivele liha sinapilla ja ketsupilla. Laita lihan alle ja päälle sipuliviipaleet, porkkanaviipaleet ja kaalinlehdet. Nosta ensimmäisen voipaperin reunat ylös ja kääri tiukasti kiinni. Tee samoin toisen voipaperin kanssa. Kääri päällimmäiset kerrokset tiukasti folioon. Kypsennys grillillä tai uunissa Laita paketti uuniastiaan ja paista ensimmäinen tunti 250 asteessa ja sen jälkeen laske uunin lämpötila 175 asteeseen ja paista vielä 2-3 tuntia. Kirsikkajäätelöä ja kinuskikastiketta 1 pkt vaniljajäätelöä 3 dl kirsikkahilloa 2 dl kinuskikastiketta Leikkaa jäätelö paloiksi ja sekoita se kulhossa nopeasti. Lisää kirsikkahillo jäätelön joukkoon ja loraus kirsikkalikööriä. Laita jäätelö pakkaseen. Annostele jäätelö jälkiruokamaljoihin ja tarjoile kinuskikastikkeen ja lettujen kanssa. Kirsikkahillo 1 kg kirsikoita 1 1/2 dl vettä 1/2 kg hillosokeria Huuhtele kirsikat ja poista kivet. Lisää kasariin vettä ja kirsikat. Keitä noin 10–15 minuuttia. Sekoita hillosokeri vähitellen joukkoon. Anna vielä kiehua hiljalleen noin 15 minuuttia. Anna jäähtyä. (Kuva alla) Täytä puhtaat kuumat tölkit hillolla ja sulje heti. MPS 3/2016Pokturi — 15 Järvipelastajien kuulumisia T ämä vuosi käynnistyi meillä järvipelastajilla pienellä muutoksella. Viime syksyn yleiskokouksessa paikalla ollut jäsenistö valitsi yhdistyksen uudeksi nimeksi Mikkelin Järvipelastajat. Nimen muutoksella haettiin paikallisuutta. Nyt veneilijät yhdistävät toivottavasti toimintamme paremmin alueellemme. Vaikka nimenmuutostöitä on tehty koko kevättalvi, tulee tämän kauden aikana myös vanha nimi Länsi-Saimaan Järvipelastajat esiintymään rinnan uuden nimen kanssa. Toivottavasti tämä ei aiheuta sekaannuksia veneilijöiden keskuudessa. Venekalustomme on samaa tuttua, Luonteri ja Atlantic kuten aikaisempinakin vuosina. Toinen muutos on Suomen Meripelastusseuran päätös parantaa palveluaan veneilijöille ottamalla käyttöön kiireet- 16 — MPS 3/2016 Pokturi tömien Trossi- tehtävien palvelunumeron toukokuun alussa. Numerosta 0800 30 22 30 saa apua vesillä niissä ongelmatilanteissa, joissa kyseessä ei ole vaaratilanne eikä avun saamisella ole kiire. Palvelunumeroon voivat soittaa maksutta kaikki vesillä kiireetöntä apua tarvitsevat. Yhdistyksemme päivystysnumero 040 752 9930 päivystää edelleen ja myös siihen voi soittaa kiireettömissä tapauksissa. Hätätilanteessa yhteydenotot kuitenkin aina numeroon 112. Kiireetön tehtävä esim. hinaus on asiakkaalle maksuton, kun hänellä on voimassa oleva Meripelastusseuran Trossi–jäsenyys (vuonna 2016 Trossi-jäsenmaksu 75€). Jos asiakkaalla ei ole Trossia joudutaan avustuksesta perimään pelastusaluksen käytöstä syntyvä kulukorvaus, joka kattaa pelastusveneen huolto–ja polttoainekustannukset. Ku- lukorvaukset ovat ministeriön hyväksymiä ja vastaavanlaisia koko Suomessa. Lisätietoja Trossista löytyy osoitteesta www.trossi.fi Yhdistyksen toiminta ja päivystys perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Miehistömme lähtee palkatta erilaisille tehtäville vuorokauden ajasta ja säästä riippumatta. Viime vuonna apuamme sai 37 venettä ja kaiken kaikkiaan erilaisia hälytyksiä ja tapahtumia oli 57. Toiminnallemme on ollut vuosi vuodelta enemmän tarvetta vaikka sääolosuhteet ovat olleet ajoittain vähemmän kesäisiä. Nähtäväksi jää mitä tuleva avovesikausi tuo tullessaan. Turvallista veneilykautta toivottavat Mikkelin Järvipelastajat Meiltä saat S-Etukortilla Bonusta Osuuskauppa Suur-Savon toimipaikkaverkosto Etelä-Savossa Anttola • Sale Enonkoski • Sale Haukivuori • S-market • ABC Automat Hirvensalmi • S-market Hurissalo • Sale • polttonesteenjakelupiste Joroinen • S-market Juva • ABC Juva • S-market Juva Jäppilä • Sale • ABC Automat Kerimäki • S-market • ABC Automat Kuortti • ABC Kuortti Mikkeli • Prisma • Sokos • S-Stella kioski • S-market Mikkeli • S-market Peitsari • S-market Rantakylä • S-market Urpola • Sale Laajalampi • Sale Mikkeli • Sale Otava • ABC Tuukkala • ABC Pitkäjärvi • ABC Automat, Pitkäjärvi • ABC Automat, Rantakylä • Etelä-Savon Auto • Savon Autokeskus • Karla • Sokos Hotel Vaakuna • Fransmanni • BistroBar • Bar’n’Night Vaakuna • Amarillo, Stella • Gastropub Eino, Stella • Rosso, Stella • CafeStella • Mikkelin Klubi • Buffa, Prisma Mikkeli • Presso, Prisma Mikkeli • Hesburger, Prisma Mikkeli • Wilhelm Public House • Ravintola Pruuvi • Ravintola Päämaja Naarajärvi • Sale Mäntyharju • S-market • ABC Automat Pertunmaa • Sale Pieksämäki • S-market • ABC Automat • ABC Pieksämäki • Sale Kontiopuisto • Sale Tahiniemi Puumala • Sale Rantasalmi • S-market • ABC Automat Ristiina • S-market Savonlinna • Prisma • Sokos • S-market Savonlinna • S-market Mertala • ABC Savonlinna • ABC Automat, Prisma • Etelä-Savon Auto • Sokos Hotel Seurahuone Savonlinna • Opera Lounge • Ravintola Perlina di Castello • Muikkuterassi • Ravintola Mefisto • Ravintola Tamino • Ravintola Majakka • Presso, Prisma Savonlinna • Presso, Sokos Savonlinna • Rosso Express, Prisma Savonlinna • Olavinlinna ravintolat • Kesähotelli Tott Savonranta • Sale Sulkava • S-market Varkaus • Karla Virtasalmi • Sale GASTROPUB Automat Publegenda vuodesta 1972 www.suursavo.fi/100 400-vuotias Puumala kutsuu jälleen kylään Saimaan sydämeen Kesällä 2016 mm: • Puumalan juhlaregatta 2.7. • Saimaan kauneimmat sävelet 6.-17.7. • Siltakemmakat 3.8-6.8 • Puumalan Kirjakemmakat 19.-21.8. Lue näistä ja monesta muusta tapahtumasta lisää: www.puumala.fi PUUMALAN KUNTA Keskustie 4, 52200 PUUMALA AUTOKILTA.FI VOLVO R-DESIGN. LISÄÄ KIERROKSIA. Volvo R-Design virittää ajonautintosi äärimmilleen. Mallistossa entistäkin dynaamisemmat ajo-ominaisuudet yhdistyvät monipuoliseen varusteluun sekä urheilullisiin yksityiskohtiin. Saat nyt R-Design –varustetason kampanjahintaan. Etusi on jopa 3 730 €!* VOLVO V60 R-DESIGN Edun arvo nyt jopa VOLVO S60 R-DESIGN Edun arvo nyt jopa 2 790 € VOLVO XC60 R-DESIGN Edun arvo nyt jopa 3 730 € 2 810 € Volvo S60 T3 R-Design alkaen: autoveroton hinta 30 250 €, autovero 7 853,01 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 38 703,01 €. EU-yhd. 5,6 l/100 km, CO2 131 g/km. Volvo V60 T3 R-Design alkaen: autoveroton hinta 31 350 €, autovero 8 577,19 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 40 527,19 €. EU-yhd. 5,8 l/100 km, CO2 135 g/km. Volvo XC60 D4 R-Design alkaen: autoveroton hinta 41 400 €, autovero 8 882,52 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 50 882,52 €. EU-yhd. 4,5 l/100 km, CO2 117 g/km. Kuvien autot erikoisvarustein. *Etu koskee Volvon 60-sarjan autoja. KiltaDiili - TÄYSIN UUSI TAPA AUTOILUUN YRITTÄJÄNKATU 24 MIKKELI MA-PE 9-17 LA 10-14 18 — MPS 3/2016 Pokturi Auto-Kilta tarjoaa nyt täysin uudenlaisen ja ennen kaikkea vaivattoman tavan autoiluun. Säästä tai vapauta nykyisen autosi pääoma muiden unelmiesi täyttämiseen ja astu uuden ajan autoiluun, jossa maksat vain auton käytöstä. KILTADIILILLÄ Volvo V60 R-DESIGN D2 Business Automaatti 571 €/kk 15 tkm / vuosi KAIKKI VOLVO R-DESIGN -MALLIT SAAT KILTADIILILLÄ, KYSY LISÄÄ MYYNNISTÄMME. AUTOMYYNTI 020 1545 895 www.autokilta.fi/kiltadiili VARAA HUOLTO 020 1545 888 AUTOKILTA.FI FB/AUTOKILTA Purjehdusmerenkulun historiaa Miehet rautaa – purjelaivat puuta ja lopulta terästä P erustellusti voidaan sanoa, että juuri purjeitten avulla maapallosta muodostui se ihmisten ja kansojen välinen yhteisö, jollaisina me olemme oppineet sen tuntemaan. Fernand Braudel kuitenkin toteaa, että meret yhdistävät ja toimivat liikenteen, kaupan ja vuorovaikutuksen väylinä, mutta vain sillä ehdolla, että ihmiset ovat valmiit näkemään vaivaa ja maksamaan sen vaatiman hinnan. Meret ovat kuitenkin aina myös erottaneet maita toisistaan, olleet esteinä, jotka on ylitettävä. Merivesi ei yhdistä alueita, sen tekevät merta kulkevat ihmiset. Varsinkin Suomelle on merenkululla ja merellisillä yhteyksilä ollut äärimmäisen suuri merkitys. Keski-Euroopasta katsottuna Suomi on kuin saari mantereen pohjoisella reunalla. J.V. Snellman toteaakin, että ”mereltä on kulttuuri, niin henkinen kuin aineellinenkin, tässäkin maassa tunkeutunut erämaihin, mereltä se vieläkin saa ravintonsa. Merta pyrkii lähestymään entinen erämaa, selvästi ymmärtäen, missä sen kulttuurin lähde on”. Vaurastumisemme on suurelta osin perustunut vientimarkkinoihin. Aluksi vienti oli vaatimatonta turkis-, riista- ja kalakauppaa. Sitten tulivat halot ja elintarvikkeet, erityisesti voi. 1500-luvulta lähtien tuli mukaan terva ja parinsadan vuoden ajan ulkomaankauppaamme voidaan luonnehtia lyhyesti: tervaa ulos – suolaa sisään. Vesisahojen myötä 1700-luvulla alkoi laajempimittaisempi sahatavaran vienti, joskin vasta höyrysahojen synty 1800-luvulla sai aikaan riittävän kapasiteetin. Ja lopuksi tulivat sitten paperi-, metalli- ja kulutustuotteet. Voidaankin sanoa, että suurin osa teollisuutemme sijoituspääomasta on luotu ulkomaankaupalla ja siihen liittyvällä laivanvarustuksella. Välimeri, Punainen meri, Kiinanmeri, Länsi-Afrikan meri, Itä-Afrikan meri, Intian valtameri ja Persianlahti. Myöhemmin löytöretkien avarrettua maailmankuvaa sanonta seitsemästä merestä painui unholaan, kunnes tunnettu kirjailija ja lehtimies Rudyard Kipling v. 1896 antoi runokokoelmalleen nimen ”The Seven Seas”. Tämän tulkinnan pohjalta maantieteilijät nimesivätkin meret uudelleen: Pohjoinen jäämeri, Eteläinen jäämeri, Pohjois-Atlantti, Etelä-Atlantti, PohjoisTyynimeri, Etelä-Tyynimeri ja Intian valtameri. Jako seitsemään mereen on kylläkin täysin keinotekoinen. Todellisuudessa planeetallamme on vain yksi meri ja maanosat ovat sen saaria. Käytännössä suurten valtamerien jakaminen kahtia on tosin perusteltua. Päiväntasaajan tyyni vyöhyke (kalmvyöhyke) erottaa nimittäin toisistaan pohjoiset ja eteläiset osat, joilla puhaltavat säännölliset tasaiset pasaatituulet sekä virtaavat säännölliset merivirrat. Pohjoisen puolella koillispasaati tuulee kohti päiväntasaajaa ja etelässä kaakkoispasaati vastaavasti. Juuri säännölliset pasaatituulet tekivät raakapurjelaivojen purjehduksista niin tehokasta ja hallittua. MERENKULUN vanhempaa HISTORIAA V. 2015 POKTURISSA Navigoinnin ja meriteiden historiaa käsitelleessä jutussa käytiin pääpiirteissään läpi myös purjehdusmerenkulun historiaa noin vuoteen 1000 jaa. Jutussa selvitettiin polyneesialaisten Tyynen meren valloitus. Välimeren kansojen purjehduksista selvitettiin foinikialaisten matkat Gibraltarilta eteenpäin ja egyptiläisten purjehdukset Niilillä, Välimeren itäpäässä ja Punaisella merellä samoin kuin arabien purjehdukset Intiaan. Pohjoismaiden osalta selvitettiin viikinkien retket Amerikkaan, Mustalle merelle ja Kaspianmerelle. pimeys Välimeren alusten historiassa. Voidaan kuitenkin olettaa, että antiikin aikainen soudettavien kaleerien perinne tänäkin aikana jatkui, koska ne tulivat taas esille suurempina ja purjeellisina keskiajan alussa. Oletettavaa on myös, että Välimeren runsaslukuiset merirosvot käyttivät kaleereita ja niitä vastaan oli tehokkainta puolustautua kaleereilla. Uutena innovaationa Välimeren pienehköihin laivoihin ilmestyi ns. latinalaispurje 800-luvulta alkaen. Sen nimi johtui siitä, että pohjoiseurooppalaiset tapasivat sen ensi kerran latinalaisissa maissa. Siinä on havaittavissa ilmeisiä arabialaisvaikutuksia. Tämä purje on pitkään raakaan kiinnitetty kolmiopurje ja raaka on keskikohdaltaaan kiinnitetty mastoon siten, että alaosa on lähellä parrasta ja yläosa vinosti kohti taivasta. Latinalaispurje on omiaan juuri rannikkopurjehdukseen pienellä miehistöllä ja etenkin luovittaessa se oli raakapurjetta huomattavasti tehokkaampi. Se oli niin tehokas, että se säilyi purjealusten mesaanimastojen purjeena aina 1700-luvun lopulle asti, jolloin sen korvasi näissä mastoissa kahvelipurje. Tästä myöhemmin enemmän. Latinalaispurjeen yleistymisen myötä raakatakilalaiset laivat katosivat Välimereltä lähes viideksisadaksi vuodeksi. Ne ilmestyivät uudelleen 1300-luvulla sen jälkeen, kun ranskalaiset merirosvot olivat v. 1304 hyökänneet Välimerellä koggeillaan. Sen jälkeen ryhdyttiin Venetsiassa ja Barcelonassa rakentamaan voimaperäisesti koggeja. Ristiretket 1100 – 1200 -luvuilla saivat aikaan Välimeren laivaliikenteen huomattavan kasvun. Merimahdeiksi paljolti ristiretkeläisten kuljettamisen johdosta nousivat Genova, Pisa ja Venetsia yhdessä Marseillen ja Barcelonan kanssa. Laivojen koot kasvoivat, niissä oli mastoja yleensä kaksi ja molemmissa latinalaispurjeet. SEITSEMÄN MEREN SEILAAJAT Merimiestarinoissa on aina arvostettu korkealle sellaiset merenkävijät ja laivat, jotka ovat seilanneet seitsemällä merellä. Mutta mitä ovat nämä seitsemän merta? Jo antiikin aikana Välimeren asukkaat puhuivat niistä ja heidän käsityksensä lähti tietysti omasta kokemuspiiristä: TÄRKEIMMÄT MERIMAHDIT JA LAIVATYYPIT VUOSINA 1000 – 1800 Hansa-liitto ja koggi Kaleeriperinne jatkui Välimerellä Purjelaivat saivat latinalaispurjeen 1100-luvulla alkoivat monet saksalaiset kauppakaupungit liittyä yhteen suojellakseen tehokkaammin itseään ja laivojaan ja lisätäkseen kaupankäyntiään. Hansan kukoistusaikaa olivat 1300 – 1400 –luvut. Hansakaupunkien lukumäärä vaihteli, Kun Länsi-Rooman imperiumi sortui 400-luvulla menettäen meren herruuden Välimerellä, syntyi satojen vuosien MPS 3/2016Pokturi — 19 Alakuvan mukaisilla latinalaispurjein varustetuilla karaveleilla portugalilaiset aloittivat 1400-luvulla suuret löytöretket. Kuvassa on Kolumbuksen karaveli Nina sellaisena kuin se lähti etsimään Intiaa 3.8.1492. Kanarian saarilla Nina takiloitiin yläkuvan mukaiseksi caravela redondaksi. Kuva teoksesta Laiva. Vuosikymmenten tutkimusten jälkeen Björn Landström uskoi Kolumbuksen lippulaivan Santa Marian olleen tällainen karakki. Isopurjeen alaosa on nimeltään bonetti, joka poistamalla purje tarvittaessa reivattiin. Kolumbus piti karakkia huonona löytöretkilaivana. Se oli karaveleja hitaampi, vaikeammin ohjattava ja liian syväkulkuinen. Santa Maria haaksirikkoutui hylyksi lähellä Haitia joulupäivänä 1492. Amiraali siirtyi Ninaan ja yhdessä Pintan kanssa laivat saapuivat lähtösatamaan Palosiin 15.3.1493. Kuva teoksesta Laiva. yhteensä niitä on eri aikoina ollut 160 – 170. Kaupungit jakaantuivat kolmeen osastoon. Lyypekin johtamia olivat Saksan Itämeren sekä Pohjanmeren rannikkokaupungit. Toisen osaston muodostivat Kölnin johtamat westfalenilaiset kaupungit. Kolmannessa osastossa olivat gotlantilais-liivinmaalaiset kaupungit Visbyn johdolla. Näihin viimemainittuihin kuuluivat myös Tallinna ja Tartto. Näin Hansan vaikutus ulottui myös Suomeen, vaikka Suomessa ei varsinaisia hansakaupunkeja ollutkaan. Merkittäviä toimistoja oli lisäksi Lontoossa, Novgorodissa, Bruggessa ja Bergenissä. Organisaatioltaan Hansa oli löyhä liitto, jossa Lyypekillä oli johtoasema ja missä myös pidettiin hansapäivät yhteisten asioiden käsittelemistä varten. Valta-aikanaan Hansaliitto hallitsi tehokkaasti kaupankäyntiä Itämeren maissa ja Pohjois-Saksassa sekä Venäjällä aina Novgorodiin saakka. Hansakaupungit osallistuivat valta-aikanaan alueen moniin sotiin ja niihin liitto lopulta hajosikin. Hansan valta päättyi ensin Pohjoismaissa 1537. Novgorodin toimisto oli suljettu jo 1487 kaupungin menetettyä itsenäisyytensä ja Lontoon toimisto suljettiin 1598. Hansa menetti johtoasemansa Hollannille ja Englannille. Kolmikymmenvuotinen sota merkitsi lopullista kuoliniskua Hansalle. Hansa käytti luonnollisesti kaikkia sen aikaisia kauppalaivoja, mutta maineikkain niistä ja suoraan Hansa-nimeen liittyvä on koggi. Se kehittyi viikinkiajan keulapartaisista kauppalaivoista. Se oli suorakeulainen, korkeakylkinen ja 1200-luvulta lähtien vannasperäsimellä varustettu. Se oli nimenomaan kauppalaiva, vaikka myöhäisversiot varustettiinkin kevyillä tykeillä. Näissä laivoissa keula- ja peräkastellit oli jo integroitu runkoon. Mastoja oli alkuvaiheessa vain yksi, mutta loppuvaiheessa jopa kolme. Keula- ja isomastossa oli yksi raakapurje ja mesaanimastossa latinalaispurje. Uutta olivat vantteihin kiipeämistä varten tehdyt poikittaissidokset, väylingit. Myös märssykorit olivat uudentyyppisiä, pyöreitä ulospäin kääntyvin laidoin. Koggi oli loppuvaiheessa jo hyvin samanlainen kuin Etelä-Euroopan suurten löytöretkien laivat. 20 — MPS 3/2016 Pokturi Portugalin ja Espanjan merimahdit: karavelit, karakit ja galeonit Laivanrakennus- ja navigointitaito olivat 1400-luvun lopulla kehittyneet sellaisiksi, että purjehdukset valtamerien yli tulivat mahdollisiksi. Navigointilaitteista tärkein oli kompassi, joka mahdollisti suuntatarkkuuden, ja jaakopinsauva, jolla pystyttiin mittaamaan taivaankappaleiden korkeus horisontista ja näin määrittele- mään leveysaste. Pituusaste määriteltiin merkintälaskulla. Se, mikä valtio lähtisi ensimmäisenä kaukomatkoille, riippui valtioiden resursseista ja päätöksentekokyvystä. Ensimmäisenä yrittämään lähti Portugali, jonka Henrik Purjehtijaksi nimitetty prinssi oli tullut vakuuttuneeksi siitä, että Afrikan ympäri purjehtimalla oli mahdollista löytää meritie Intiaan. Prinssi ja hänen kuolemansa (v. 1466) jälkeen kuninkaat Alfonso V ja Juhana II lähettivät vuosina 1433 – 1487 karavel-retkikunnan toisensa jälkeen purjehtimaan Länsi-Afrikan rannikkoa yhä etelämmäksi. Vihdoin v. 1488 Bartolomeu Dias onnistui purjehtimaan Afrikan eteläkärjen ohitse parin päivämatkan verran, mutta silloin hän miehistönsä vaatimuksesta joutui kääntymään takaisin. Reitti Intian valtamerelle oli kuitenkin löydetty. Dias antoi eteläkärjelle nimen Cabo Tormentoso, Myrskyjen niemi. Kuningas Juhana II tahtoi niemelle kuitenkin parempionnisen nimen ja risti sen uudelleen Hyväntoivonniemeksi (Cabo da Boa Esperanca). Oli pienestä kiinni, ettei Portugalista tullut koko uuden maailman löytäjää. Genovalaisen kankaankutojan pojan Kristoffer Kolumbuksen onnistui nimittäin v. 1484 päästä Portugalin kuninkaan Juhana II:n puheille pyytämään lupaa reitin etsi- karakki. Se saattoi hyvinkin muistuttaa aiemmin esiteltyä koggia sillä erotuksella, että isossa mastossa oli lisäksi märssypurje ja kokkapuun alla sokkopurje. Karaveleissa lienee alussa ollut latinalaispurje kaikissa kolmessa mastossa. Jo Paloksessa Pinta kuitenkin takiloitiin caravela redondaksi, jolla oli raakapurjeet sekä isossa- että fokkamastossa. Kanariansaarilla myös Nina sai vastaavan takilan. Näin ne purjehtivat paremmin pasaatituulissa. Kolumbus ei ollut ihastunut Santa Mariaan. Se oli karaveleja hitaampi ja vaikeammin ohjattava. Lisäksi se oli löytöretkille liian syväkulkuinen. miseen Intiaan lännen kautta. Kuninkaan neuvonantajat sanoivat kuitenkin painokkaasti ”ei” väittäen aivan oikein, että Kolumbus oli tuntuvasti aliarvioinut etäisyyksiä. Pettyneenä Kolumbus kääntyi Espanjan kuningasparin Ferdinandin ja Isabellan puoleen toukokuussa 1486. Kuningas ei ollut kovinkaan innostunut, mutta kuningatar oli vakuuttunut Kolumbuksen suunnitelmasta, jolla oli mahdollisuus voittaa Portugali kilpailussa. Monen mutkan kautta Kolumbus sai vihdoin 17.4.1492 Alhambran linnassa Granadassa Isabellalta luvan ja resurssit matkalleen. Maailmanhistorian kuuluisin löytöretki saattoi alkaa. Kanariansaarilta matkaa jatkettiin 6.9.1492 ja lopulta 12.10. Rodrigo de Triana Pintasta huusi: ”Tierra! Tierra!” Löytö nimettiin San Salvadoriksi, Pelastajaksi. Paikka tunnetaan nykyisin Bahama-saariston Watlings Island’ina tai San Salvadorina. Huudosta on jäänyt jälki Espanjan kalenteriin. Se on Espanjan kansallispäivä ja espanjalaisuuden suurjuhla. Kun Kolumbus luuli tulleensa Intiaan, nimitetään Amerikan alkuperäisväestöä edelleenkin intiaaneiksi ja Karibian saaria Länsi-Intian saaristoksi. Paluumatkalle Kolumbuksen laivoista Se alkoi 3.8.1492 pienestä Palos de la Fronteran satamasta Andalusiassa. Amiraalin lippulaiva oli pienehkö karakki Santa Maria ja kaksi muuta alusta, karavelit Pinta ja Nina olivat vielä pienempiä. Miehistöä oli noin 90, suurin osa andalusialaisia. Ruokaa oli varattu vuodeksi ja ruumassa oli suuret määrät lasihelmiä ja muuta rihkamaa vaihtokauppaa varten. Vaikka Santa Maria on varmaan maailman kuuluisin alus, siitä ei ole yhtään aikalaiskuvaa. Asiantuntijat ovat kuitenkin lähes yksimielisiä siitä, että se oli pääsivät vain Pinta ja Nina, sillä Santa Maria haaksirikkoutui joulupäivänä 1492 Haitin pohjoisrannikolla. Vuonna 2014 ryhmä meriarkeologeja kertoi löytäneensä Santa Marian jäännökset, mutta löytö on vielä vailla vahvistusta. Kolumbus teki Väli-Amerikkaan yhteensä neljä matkaa. Voisi kuvitella, että löytöretket olisivat koituneet sekä hänelle että Espanjalle suureksi siunaukseksi. Toisin kuitenkin kävi, ja Kolumbus kuoli jo v. 1506 yksinäisenä ja katkeroituneena ja edelleen siinä luulossa, että oli käynyt Intiassa. Edes hänen luunsa eivät ole saaneet levätä rauhassa. Dominikaaninen tasavalta ja Espanjan Sevilla kiistelevät edelleen siitä, kumman katedraalissa on oikeat luut. Suunnattomat rikkaudet, joita uusista siirtomaista rahdattiin Espanjaan, rapauttivat lopulta Espanjan taloutta. Jalometallitulva nosti hintoja ja oma tuotantokyky heikkeni, kun valmiita tavaroita ostettiin massiivisesti Euroopasta. Lisäksi suuri osa ryöstösaaliista meni alituisiin sotiin. Espanjan talous oli jo muutenkin heikentynyt juutalaisten ja maurien karkotusten johdosta. Edellisten mukana meni pankkilaitos ja jälkimmäisten mukana melkoinen osa käsityötaitoa. ≤ ANTTOLA ≤ ≤ KENKÄVERO MIKKELIPUISTO ELIN MIKKKUSTA KES MESSUSATAMA 2 11/ 3 11/ Moisionrannantie NORDENSTRENGIN PUISTO Kir MESSUBUSSI P-ALUE HULDANRANNAN NUOTIOPAIKKA 1 11/ Huldankuja 1 12/ 2 12/ 4 12/ 5 12/ Haapas 1 13/ 3 12/ 2 13/ 6 12/ alonka tu 1 14/ 3 13/ 2 14/ 4 13/ 5 13/ HEINZEN LEIKKIPUISTO 1 15/ 2 15/ 1 2 7 15/ 6 16/ 15/ 8 15/ 11 9 15/ 1 17/ 3 15/ 2 17/ RA NTAR 5 15/ EI TT I 16/ 4 15/ SAIMAA kon vark aud enk atu MESSUSATAMA Hiio-hoi veneilijä! Mikkelin asuntomessualueen yhteyteen on suunnitteilla satama-alue, jossa on asuntomessujen aikaan myös vierasvenepaikkoja. Kesällä 2016 on tavoitteena avata Mikkelin sataman sähköinen varausjärjestelmä, joka palvelee myös vierasveneilijöitä. Järjestelmä tulee mahdollisesti myös asuntomessualueelle 2017 pienveneellä saapuvien veneilijöiden käyttöön. 3 17/ 15/ Antellinkatu 10 15/ 4 Seuraa meitä Facebookissa Tilaa uutiskirje ja pysyt ajan tasalla myös veneilijöiden palveluista saimaansivu.fi/ uutiskirje 17/ Katso messuvuoden ajantasaiset tiedot osoitteesta asuntomessut.fi 5 17/ 6 17/ ANTELLIN PUISTO DESIGNTORI JA SUOMI 100 -KOHTEET MPS 3/2016Pokturi — 21 Nämä löytöretket saivat aikaan myös maailman ensimmäisen jaon. Espanja ja Portugali allekirjoittivat nimittäin paavi Aleksanteri VI:n 7.6.1494 laatiman Tordesillasin sopimuksen, jolla koko maailma jaettiin heidän keskenään noin 2400 km Kap Verden länsipuolella navalta navalle kulkevaa linjaa pitkin. Kaikki tämän linjan länsipuolen alueet kuuluivat Espanjalle ja itäpuolen alueet Portugalille. Vielä löytämätön Brasilia tuli tämän mukaisesti Portugalille. Riitaa syntyi Itä-Intian alueista ja niiden osalta osapuolet tekivät uuden sopimuksen v. 1529. Sanomattakin on selvää, että uudet merivallat Englanti, Hollanti ja Ranska vähät välittivät näistä sopimuksista. Vasco da Gama löytää meritien Intiaan Kun Bartolomeu Dias pääsi laivoineen Hyväntoivonniemelle v. 1488, niin portugalilainen Vasco da Gama oli kapteeni, joka löysi meritien Intiaan saakka. Hänen nelilaivainen retkikuntansa lähti Portugalista 8.7.1497 ja seikkailurikkaan matkan päätteeksi hän saapui Intian Calientiin (nyt Kozhikode) 20.5.1498. Näin Portugali oli saanut etulyöntiaseman idän mauste-, jalokivi- ja silkkikauppaan. Hänen lippulaivansa Sao Gabriel oli raakapurjeinen nao. Se oli hyvin samanlainen kuin Kolumbuksen karakki, josta tämä käyttikin nimitystä nao vastakohtana karaveleille. Fernao de Magalhaesin laiva kiertää ensimmäisenä maapallon Kolmas suurista löytöretkeilijöistä on portugalilainen Fernao de Magalhaes, jonka Espanja lähetti viidellä laivalla ensimmäiselle maailmanympäripurjehdukselle 20.9.1519. Tälläkin kertaa Portugali oli torjunut loistavan tarjouksen ja Magalhaesin oli täytynyt kääntyä Espanjan kuninkaan Kaarle I:n puoleen, josta myöhemmin tuli Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V. Magalhaes joutui laivoinensa talvehtimaan Etelä-Amerikassa, ja menetettyään kaksi laivaa hänen onnistui v. 1520 purjehtia Tulimaan ja Etelä-Amerikan mantereen välisestä salmesta, joka sai nimensä hänen mukaansa. Äärimmäisen rasittavan merimatkan jälkeen hän saapui Filippiineille 17.3.1521, jossa kuitenkin sai surmansa alkuasukaskahakassa. Hänen laivansa jatkoivat maustelastissa Eurooppaan, mutta vain 22 — MPS 3/2016 Pokturi Kolme suurinta löytöretkeilijää, vas. Kristoffer Kolumbus, joka löysi Väli-Amerikan v. 1492, vaikkakin luuli tulleensa Intiaan, keskellä Vasco da Gama, joka purjehti Afrikan ympäri Intiaan v. 1498 ja oik. Fernao de Magalhaes, jonka laiva kiersi ensimmäisenä maapallon vuosina 1519 – 1522, vaikka hän itse saikin surmansa Filippiineillä v. 1521. Kuvattu Tallinnan merimuseossa/Jyrki Pekonen v. 2015. yksi, ”Victoria” pääsi Sevillaan Sebastian del Canon komentamana 8.9.1522. Alun perin matkaan lähteneistä 250 miehestä ainoastaan 18 eloonjäänyttä horjui maihin. Vaikka Magalhaes itse ei päässyt kokemaan maailmanympäripurjehduksen vaikutuksia, hänen tekonsa oli Amerikan löytämisen veroinen, sillä hän oli toteuttanut sen, mihin Kolumbus oli pyrkinyt: hän oli päässyt Euroopasta Kauko-Itään purjehtimalla länteen. Magalhaesin puolesta del Cano otti vastaan keisarin palkinnon, maapalloa kuvaavan vaakunan, jonka tekstinä oli ”Primus circumdedisti me”, Sinulle, joka purjehdit ensimmäisenä minut ympäri. Magalhaesin ansiosta maailman mahtavin hallitsija Kaarle V saattoi sanoa, että hänen valtakunnassaan aurinko ei koskaan laskenut. Tarkkaa kuvaa Magalhaesin laivoista ei ole. Ilmeisesti ne olivat varhaisversioita galeoneista. Ne olivat varmaan solakampia kuin karakit, niissä oli 3 – 4 mastoa, joissa oli fokka- ja isomastossa myös märssypurjeet. Keulassa oli sokkopurje ja mesaaneissa latinalaispurjeet. Keulassa saattoi olla kansien ja partaan jatko eli kaljuuna. Peräkastellit olivat saaneet lisää korkeutta. Isossa purjeessa oli joko ristikuvio tai keisarin vaakuna. Englanti johtavaksi merimahdiksi ja galeonit valtaavat meren Kaarle V:n jälkeen Espanjan kuninkaaksi nousi hänen poikansa Filip II. Hän varusti v. 1588 Portugalin kanssa mahtavan laivaston, voittamattoman Suuren Armadan, jonka tehtäväksi annettiin suorittaa maihinnousu Englantiin, syöstä kuningatar Elisabet I vallasta, palauttaa katolinen kirkko Englantiin ja lopettaa englantilaisten tukema Alankomaiden kapina. Armadan koko oli valtava: lähes 130 alusta, 2400 tykkiä ja 30 000 miestä. Liikkeelle päästiin 22.7.1588 ja ensimmäisenä tavoitteena oli siirtää 30 000 miehen armeija Hollannista Kanaalin yli Englantiin. Kanaalissa englantilaiset kävivät armadan kimppuun amiraali Howardin johdolla apunaan taitavat taktikot, entiset kaapparikapteenit Drake ja Hawkins. Armadan alustappiot olivat melko vähäiset, mutta vihollisarmeijan siirto Englantiin pystyttiin estämään. Armada saatiin hyökkäyksessä myös niin hajalle, että sen oli lähdettävä paluumatkalle kiertämällä Skotlannin ja Irlannin ympäri. Poikkeuksellisen voimakkaat myrskyt täydensivät laivaston tuhon. Kaikkiaan armada menetti noin 70 laivaa ja yli 10 000 miestä. Voitto loi perustan Englannin tulevalle meriherruudelle. Englanti ryöväsi Espanjan laivoja myös aggressiivisella kaappaustoiminnalla. Kaapparit olivat ”laillisia” merirosvoja, heillä oli kuningattaren antama valtakirja. Menestyksekkäin kaapparikapteeni oli jo mainitttu Francis Drake, joka aateloitiin Sire’ksi kruunulle tekemistään palveluksista. Drake oli myös ensimmäinen kapteeni, joka purjehti maailman ympäri (1577 – 80) siten, että myös palasi takaisin laivansa mukana. Hänen viiden laivan laivastostaan palasi vain hänen lippulaivansa Golden Hind (Kultainen hirvi). Myös Drake käytti Magalhaesin salmea. Vaikka hän ei Kap Hornia kiertänytkään, niin raju myrsky vei Golden Espanjalainen galeoni vuodelta 1607. Tällaisilla aluksilla valtameret valloitettiin lopullisesti 1500 – 1600 –luvuilla. Nämä laivat rahtasivat uudesta maailmasta ryöstetyn kullan ja hopean Eurooppaan. Espanjan Suuri armada v. 1588 oli varustettu tällaisilla aluksilla ja vastaavilla galeoneilla Englanti myös löi Suuren armadan. Kuva Deutsche Schiffahrtsbankin v. 1975 kalenterista. Hindiä salmen jälkeen niin paljon etelään, että Drake pystyi näkemään avomeren Tulimaan eteläpuolella. Ensimmäisinä Kap Hornin kiersivät hollantilaiset Willem van Schouten ja Jacob Le Maire v. 1615. Nimen niemelle antoi van Schouten kotikaupunkinsa Hoornin mukaan. Vaikka paljon espanjalaisista laivoista ryöstettyä saalista oli ollut pakko heittää yli laidan laivan irrottamiseksi karilta, tuotti jäljelle jäänyt Golden Hindin saalis sijoittajille 4.600 prosentin voiton, ja Elisabet I pystyi saamallaan osuudella maksamaan Englannin ulkomaanvelat. Golden Hindin ulkonäkö on pystytty rekonstruoimaan melko tarkasti. Se oli kolmimastoinen galeoni, jollaisen rakennetta selostettiin jo edellä. Laivan v. 1974 valmistunut jäljennös on museoituna esillä San Franciscossa. Draken kerrotaan käyneen tässä paikassa maailmanympärimatkallaan. Suuren armadan alukset samoin kuin sen kukistaneet laivat olivat suurelta osin galeoneja. Kauppakomppanioitten valtataistelu ja Navigation Act v. 1651 Hollantilaiset eivät halunneet katsoa sivusta Tordesillasin sopimuksen muille tuomia etuja. He haastoivat portugalilaisten ylivallan tuottoisassa Aasian kaupassa purjehtimalla Hyväntoivonniemen ympäri. Tarvittavat kartat ja purjehdustietouden hollantilaiset onnistuivat varastamaan Goan portugalilaisen siirtokunnan arkkipiispan sihteerin avulla. Tämä oli hollantilainen ja hänellä oli pääsy salaisiin tietoihin. Hollantilaiset yhdistivät pienet kauppakomppaniat v. 1602 Yhdistyneeksi Itä-Intian kauppakomppaniaksi, joka sai monopolin idän kauppaan kahdenkymmenen vuoden ajaksi. Yhtiö sai jopa oikeuden sotia ja solmia rauha, painaa rahaa ja käydä oikeutta. Se oli historian ensimmäinen superyhtiö. Puolessa vuosisadassa se syrjäytti portugalilaiset . 1Hov0iB.7 lues anttolanhovi.fi Rantaalueella! Rantaudu Anttolanhoviin Tervetuloa nauttimaan rantaelämän parhaista puolista! Maukkaasta ruuasta, monipuolisista palveluista ja tekemisen iloista, esim. frisbeegolfista, SUP-lautailusta tai rantalentiksestä. SAIMAAN SAPUSKAPÖYTÄ Rantaravintolassa Saimaan sapuskapöytä päivittäin 25.6.-3.8. klo 12–16 Rantaki ravintola au joka päivä läpi veneilykauden! ROSVOPAISTI -ILLAT Kotaravintolassa joka torstai 14.7.- 4.8. klo 19 alkaen Maaseudun makuja LEMPEITÄ LÖYLYJÄ Tunnelmallisessa savusaunassa löylyt hemmottelevat mieltä ja kehoa. Hemmottelua Puheluhinnat lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Sis. alv 24 %. Hovintie 224, Anttola Puhelin 020 757 5200 [email protected] www.anttolanhovi.fi Kaapelikatu 3 Puh. 015-214530 www.sr-kone.com MPS 3/2016Pokturi — 23 Itä-Intian tuottoisassa maustekaupassa. Yhtiöstä tuli maailman rikkain yksityinen kauppakomppania ja se hallitsi Itä-Aasian kauppaa kaksi vuosisataa. Englanti perusti v. 1600 Elisabet I:n myöntämällä lupakirjalla oman Itä-Intian kauppakomppanian, joka keskittyi Intian kauppaan. Pian se syrjäytti Portugalin johtavan aseman siirtomaavaltana Intiassa. Englanti yritti joitakin kertoja päästä jaolle Itä-Aasian maustekaupasta, mutta se ei pystynyt horjuttamaan hollantilaisten monopolia vaan siirsi toimintansa painopisteen Etelä-Aasiaan ja Kiinaan. Hollannin ja Englannin välinen kauppakilpailu johti yli sadan vuoden kuluessa moniin suuriin meritaisteluihin. Nykyihminen ihmettelee, miten taistelu mausteneilikasta ja muskottipähkinästä saattoi olla niin veristä. Taistelua käytiin myös lainsäädännön avulla. Englannin parlamentti sääti v. 1651 purjehdussäännön nimeltään Navigation Act, jolla oli kauaskantoiset seuraukset. Sääntö määräsi, että vieraiden maanosien tuotteiden Brittein saarille ja niiden alusmaihin kohdistuva tuonti on suoritettava brittiläisessä komennossa olevilla brittiläisillä laivoilla, joiden miehistöstä vähintään ¾ on brittiläisiä. Sääntö ryösti hollantilaisilta heidän merkittävimmät markkinansa. Samalla se antoi jättiläispotkun englantilaiselle laivanrakennukselle ja merenkululle. Tämä muodosti lähtökohdan brittiläisen merikaupan voittokululle kohti maailmanherruutta. Ei voi kuin ihmetellä, miten britit osasivat jo silloin käydä sekä meri- että kauppasotaa. Navigation Act mitätöitiin vasta v. 1849 ja tällä toimella oli merkittävä vaikutus myös Suomen ja Englannin väliseen kauppaan. Espanjalaisten ja englantilaisten galeonien lisäksi merille oli ilmestynyt hollantilainen flöjtti. Mastoja tässäkin oli kolme, mutta perämastoon oli lisätty pieni märssyraakapurje. Muut märssypurjeet olivat suurentuneet ja keulapuomin nokkaan oli tullut toinen sokkopurje ns. bovenblinda, jolloin alempaa nimitettiin waterblindaksi. Perä- ja keularakenteet olivat madaltuneet selvästi. Nelson lyö Ranskan ja Espanjan yhdistyneen laivaston Trafalgarissa Trafalgarin meritaistelun voitto merkitsi lopullista sinettiä Englannin meriher- 24 — MPS 3/2016 Pokturi ruudelle. Trafalgarin niemen edustalla lähellä Gibraltaria 21.10.1805 käydyssä taistelussa lordi Horatio Nelsonin johtama laivasto löi Ranskan ja Espanjan yhdistyneen laivaston, vaikka kärsi itsekin melkoisia tappioita. Nelson kuoli taistelussa saamiinsa vammoihin ehtimättä saada tietoa taistelun lopputuloksesta. Hänen ruumiinsa kuljetettiin Lontooseen konjakkitynnyriin säilöttynä haudattavaksi suurin juhlamenoin. Nelsonin lippulaiva Victory on merisodan tunnetuin alus. Se on nähtävissä Portsmouthin satamassa restauroituna sellaiseksi kuin se oli Trafalgarin päivinä. Victory oli pitkälle kehittynyt, aikansa järeintä tyyppiä oleva ensimmäisen luokan kolmikantinen ja satatykkinen taistelulaiva. PURJELAIVOJEN VIIMEINEN SUURUUDEN AIKA Takilan ja purjeiden kehitys Kolumbuksen ja Magalhaesin retket olivat avanneet valtameret. Merenkulun ylväs suuruudenaika alkoi. Muutos näkyi myös laivoissa ja erityisesti takiloissa. Takiloiden kehitystä on syytä tarkastella tarkemmin, koska pääasiassa niiden perusteella tapahtuu purjelaivatyyppien erottelu toisistaan. Kolmimastoaluksen mastot 1500-luvulla olivat keulasta lukien fokka-, iso- ja mesaanimasto. Tulevina vuosisatoina fregatin ja nelimastoparkin kolmas masto saivat nimen kryssimasto. Nelimastoparkki sai sitten vielä perimmäiseksi erillisen mesaanimaston. Mastot muodostuvat alamastosta ja sen jatkoista, joita nimitetään tangoiksi. Näiden jatkotankojen nimet ovat samat kuin niihin kiinnitetyt purjeet eli märssy-, prammi- ja röijelitanko. Näiden yläpuolella saattoi vielä olla kuu- eli pilvipurjetanko. Merkittävä jako takiloiden osalta tapahtui sen perusteella, kiinnitettiinkö purjeet mastoissa poikittain oleviin raakoihin vai laivan pitkittäissuuntaan eli puomeihin ja haruksiin. Raa’allisia aluksia nimitettiin leveätakilaisiksi (square rigged) ja raa’attomia korkeatakilaisiksi (fore and aft rigged). Vastaavasti purjeita nimitetään raakapurjeiksi ja viisto- eli pitkittäispurjeiksi. Jo 1500-luvun jälkipuoliskolla oli pääpiirteissään valmiina se takila, jota suurimmat alukset käyttivät purjehdusmerenkulun viimeisiin päiviin asti: kolme toistensa yläpuolella olevaa raakapur- jetta (ala-, märssy- ja prammipurje) sekä masto, joka koostui alamastosta ja kahdesta tangosta. Perämastossa oli aluksi kolmikulmainen latinalaispurje, mutta 1500-luvun loppupuolella täydennettiin mastoa märssytangolla, -raa’alla ja -purjeella, jotka 1600-luvun alkaessa olivat jo vakiintuneet. Myöhemmät muutokset ovat olleet vain neljännen maston, tankojen ja purjeiden (röijelipurje) lisäämistä sekä erilaisia modifiointeja. Ylimmän röijelipurjeen nimi tulee sanasta royal, koska purje oli ensiksi kuninkaan laivoissa. Tärkeä modifiointi tapahtui 1700-luvun viimeisellä neljänneksellä, jolloin perämaston latinalaispurje muutettiin vähitellen kahvelipurjeeksi. Tämä tapahtui niin, että latinalaispurjeen maston ohi mennyt raa’an osa ja vastaava osa purjeesta jätettiin pois. Raa’an loppuosasta muodostui kahveliksi nimitetty puomi. Nimi juontuu puomin haarukasta eli kahvelista, jolla se tuettiin mastoon. Kahvelia saatettiin nostimien avulla liikuttaa pitkin mastoa ylös ja alas. Vuoden 1800 tienoilla takilaan tuli vielä uudistus, jolla oli huomattava merkitys purjehdusmerenkulun viimeisellä vuosisadalla. Perämaston kahvelipurjeen yläpuolelle lisättiin nimittäin kahvelilatvapurje. Tämä lisäsi ohjattavuutta entisestään. Siten oli valmiina takilointi, joka 1800-luvulla esiintyi lukemattomissa aluksissa ja joka nelimastotakiloinniksi kehitettynä asettui viimeisenä vastustamaan voitokasta konevoimaa. Tärkeimmät laivatyypit 1800-luvulta lähtien Purjelaivojen viimeisen suuruudenajan tärkeimmät laivatyypit olivat: fregatti, parkki, kuunari, klipperi ja kaljaasi. Vähemmän tärkeitä olivat priki ja sen muunnelmat sekä lukuisat pienemmät jahtityyppiset alukset. Kauppamerenkulun kannalta ylivoimaisesti tärkein oli parkki. Fregattiin liitetään lähes poikkeuksetta maininta, että se on täystakiloitu. Laiva on täystakiloitu silloin kun siinä on vähintään kolme mastoa ja kaikissa raakapurjeet. Lisäksi fregatin kryssimastossa on mesaaniksi nimitetty kahvelipurje. Fregatin takila oli alansa huippusaavutus. Monet koululaivat mm. Suomen Joutsen ovat olleet fregatteja. Valtamerten varsinaisia työjuhtia olivat parkkilaivat (ital. barca = vene). Se syntyi jatkeena oleviin piiroihin. Nämä ominaisuudet sekä erityisesti jenkkikapteenien häikäilemättömän rohkea purjehdustapa nosti klippereiden maksiminopeuden jopa 18 solmuun, kun perinteiset alukset pääsivät harvoin yli 11 solmuun. Klippereiden loistoa himmentää kuitenkin se, että niitä käytettiin paljon myös orja- ja huumekuljetuksiin. Kuuluisimmat klipperit Thermopylae ja Cutty Sark täydessä vauhdissa myötätuulessa. Molemmilla on ns. lee- eli pakopurjeet levitettyinä raakojen jatkopiiroihin. Klipperit saavuttivat jopa 18 solmun nopeuden. Kuva on Barry Masonin öljyvärimaalaus v. 1982. Kuvattu Tallinnan merimuseossa/Jyrki Pekonen v. 2015. vuoden 1800 tienoilla siten, että fregatin kryssimastosta poistettiin raakapurjeet, joten vain latvapurjeella täydennetty kahvelipurje jäi jäljelle. Myöhemmin nelimastoparkeissa perä sai erillisen mesaanimastonsa ja -purjeensa. Monet katsovat parkkilaivan syntyneen Pohjoismaissa, vieläpä Pohjanlahden rannikolla. Kolmimastoinen parkki oli 1800-luvulla pohjoismaisten kauppalaivastojen tärkein alus. Nelimastoiset teräsparkit kävivät 1900-luvun alkupuoliskolla viimeisen katkeran taistelun höyryaluksia vastaan Australian vehnä- ja Chilen salpietarireiteillä. Tähän kamppailuun osallistui myös maailman ehkä kuuluisin parkki, Gustaf Eriksonin Herzogin Cecilie. Ohessa kuva, josta selviää myös, millaiset olivat tämän myöhäiskauden aluksen purjeet. Maarianhaminassa voi tutustua täysin alkuperäisessä asussaan olevaan nelimastoparkki Pommerniin ja Turussa ainoaan säilyneeseen puurakenteiseen valtameriparkkiin Sigyniin. Perinteisessä kuunarissa on ns. kuunarimastot, eli kaksi mastoa, joista peränpuoleinen isomasto on varustettu kahveli- ja latvapurjeella ja keulamasto raakapurjeilla. Kuunarilaivassa näitä peränpuolen mastoja oli useita. Englanninkieliset kansat nimittävät kahvelikuunareiksi eli hoiloiksi myöskin kaljaaseja, joissa saattoi olla jopa seitsemän mastoa ja kaikissa kahveli- ja latvapurjeet. Juuri tällainen oli amerikkalainen Thomas W. Lawson, jonka kantavuus oli peräti 5000 dwt. Suomalainen kahveli- ja latvapurjeella varustettu kaksimastokuunari eli kaljaasi oli tärkeä alus rannikkoliikenteessämme. Priki on kaksimastoinen alus, jonka kummassakin mastossa on raakapurjeet ja taaemmassa isomastossa lisäksi kahvelipurje. Prikin muunnelmien osalta on mahdollisuus takilasekoiluun, sillä alan kirjallisuus vilisee seuraavia termejä: kuunaripriki, brigantiini, hermafrodiittipriki ja snaupriki. Klippereitä nimitettiin nopeutensa vuoksi merten vinttikoiriksi. Näissä purjeilla kulkevat kauppalaivat saavuttivat mahtavimman kehitysasteensa viime hetkillään. Sysäys tähän tuli USA:sta. Clipper-nimitys johtuu clip-verbistä (leikata), kuvaannollisesti kiiruhtaa, liikkua nopeasti. Amerikkalaiset laivanrakentajat alkoivat muotoilla alusrunkoja solakoiksi, teräväkeulaisiksi ja kaunislinjaisiksi. Tällaiset rungot halkoivat aaltoja kuin joustavat säilät ja ne ylittivät vanhojen laivatyyppien purjehduskyvyn jopa 50 prosentilla. Varhaisimmat, jo 1700- luvun lopulta peräisin olevat klipperit tunnetaan ns. ”Baltimoren klippereinä”, jotka oli takiloitu kuunareiksi. Myöhemmin USA:ssa rakennetut ja myös Englannin ns. teeklipperit olivat fregattitakilaisia. Paitsi rungon muoto, lisäsi nopeutta myös suuri purjepinta-ala. Laivoissa käytettiin myötätuuliosuuksilla paljon ns. lee- eli pakopurjeita, jotka kiinnitettiin raakojen Kuvassa purjehtivat kaksi kuuluisinta klipperiä Cutty Sark (skot. lyhyt naisen paita) ja Thermopylae myötätuulessa. Cutty Sark on entisöitynä nähtävissä Greenwichin merimuseossa Lontoossa. Thermopylae saavutti purjelaivojen kaikkein nopeimman ajan, 60 päivää, välillä Lontoo – Melbourne v. 1869. Vastakkaiseen suuntaan nopein aika oli v. 1853 klipperi Lightingilla, 63 päivää, tosin ei kuitenkaan vehnälastissa. Parkkilaivojen vehnäkilpailua käsitellään myöhemmin. Suezin kanavan avautuminen v. 1869 lopetti nopeiden teeklippereiden aikakauden. Gustaf Erikson ja hänen maailman suurin purjelaivastonsa Ahvenanmaalainen Gustaf Erikson (1872 – 1947) on saanut kunnianimen Purjelaivojen kuningas, merenkulkuneuvos Gustaf Erikson lippulaivansa Herzogin Cecilien kannella 1930-luvun alkupuolella, jolloin hänellä oli purjelaivoja enemmän kuin muilla varustamoilla yhteensä. Hän kirjoitti sukunimensä yhdellä ässällä. Kuva kirjasta Gustaf Erikson Purjelaivojen kuningas. MPS 3/2016Pokturi — 25 yhteensä. Samoihin aikoihin päättyi myös Ahvenanmaan perinteinen talonpoikaispurjehdus, jota oli harjoitettu laajalti osuuskuntina. Eriksonin purjelaivaston kannattavuus ja laajeneminen perustuivat siihen, että hän osti laivansa halvalla, miehitti ne enimmäkseen nuorilla pojilla ja noin puolella siitä miehistöstä, joka niissä oli aiemmin tarvittu, maksoi miehille vajaan puolet siitä palkasta, Eriksonin lippulaiva, teräsparkki Herzogin Cecilie täysis- mikä esim. Englannissa sä purjeissa. Tällaiset 4000 – 5000 dwt:n parkit kävivät viimeisen katkeran taistelun höyryaluksia vastaan. Mas- maksettiin, jätti laivansa vakuuttamatta ja noudatti tot edestä lukien ovat: fokka-, iso-, kryssi- ja mesaanimasto. Raakapurjeitten nimet ovat: alapurjeet (fokka-, äärimmäistä säästäväisyyttä iso- ja pekiinipurje), ala- ja ylämärssypurjeet, ala- ja kaikissa käyttömenoissa. yläprammipurjeet ja ylimpänä röijelipurjeet. MesaaniMonet laivoista olivat myös mastossa ovat mesaani- ja mesaanilatvapurje. Keulan koululaivoja, johon oppilaita haruspurjeet ovat: ajopurje, ulko- ja sisäklyyvari sekä keulatankoharuspurje. Fregatista parkin erottaa siitä, et- saatiin halvalla. Kolmen tä parkissa on erillinen mesaanimasto. Kuva HS Kuukau- vuoden sopimuksen ensimsiliite 1999. mäinen vuosi oli palveltava ilman palkkaa. Oppilaita kuiPurjelaivojen kuningas. Hänen maailman tenkin riitti, sillä merikapteenin pätevyyssuurimpaan purjelaivastoonsa lasketaan kirjan saaminen edellytti monissa maissa kuuluneen kaikkiaan 43 purjealusta. myös purjelaivapraktiikkaa. Yhtäaikainen laivojen lukumäärä oli suurimmillaan 1930-luvun alkupuolella, Erikson sai tiukan kurinsa ja äärimmäijolloin niitä oli noin 30. Näistä 15 – 18 oli sen säästäväisyytensä johdosta miehiltä teräksisiä valtamerikyntäjiä (windjammelempinimen Julma Kustaa. Jos hän oli julma miehistölle, niin vielä julmempi hän reita, tuulenpurijoita). Hänen vaikutukoli epäonnistunutta päällystöä kohtaan. sensa Suomi-kuvaan maailmalla on ollut Valtiovallalta hän sai virallisen tunnustukmerkittävä. Mitä Paavo Nurmi hiilimurskalla teki Suomen tunnettavuuden sen, kun presidentti Relander viimeisinä hyväksi, sitä Gustaf Erikson teki terävävirkatöinään myönsi hänelle merenkulkupäisenä liikemiehenä maailman merillä. neuvoksen arvonimen. Gustaf syntyi Lemlannissa laivuriperheeseen ja lähti itsekin merille passaripojaksi kymmenvuotiaana ja jo kaksikymmenvuotiaana hänellä oli ensimmäinen laivapäällikkyys. Merikapteenitutkinnon suoritettuaan hän oli 13 vuotta päällikkönä eri laivoilla. Jäätyään tämän jälkeen maihin hän muutti nimensä Eriksoniksi erottuakseen kahden ässän Erikssonien suuresta laumasta. Ensimmäisen varustamonsa hän perusti eräiden ystäviensä kanssa v. 1913. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muut varustamot halusivat päästä eroon purjelaivoista romutushinnoilla. Kun tähän vielä sattui rahtimarkkinoiden, tosin lyhytaikaiseksi jäänyt korkeasuhdanne, näki Erikson mahdollisuutensa ja alkoi ostaa näitä laivoja niin, että lopulta hänellä oli enemmän purjelaivoja kuin muilla varustamoilla 26 — MPS 3/2016 Pokturi Suuret vehnäkilpapurjehdukset 1921 – 1939 Lehdistö varsinkin Englannissa seurasi kiinnostuneena viimeisten suurten valtameripurjehtijoiden paluumatkoja vehnälastissa Australiasta, ja tälle annettiin komea nimi The Great Grain Race. Muodostui tavaksi laskea vuoden nopein paluupurjehdus Englantiin ja lyödä siitä vetoa. Menomatka tehtiin Hyväntoivonniemen kautta ja paluumatka purjehdittiin yleensä myrskyisän Kap Hornin kautta. Näin purjehdittiin siis maailman ympäri. Matka kesti kokonaisuudessaan 8 – 9 kuukautta. Näistä 19 kilpailusta suomalaiset laivat voittivat 14 kertaa ja 11 kertaa voittajana oli Gustaf Eriksonin laiva. Näin ollen suomalaiset laivat oikeastaan kilpailivat keskenään. Fregatti Milvertonia lukuunottamatta ne olivat nelimastoisia teräsparkkeja. Nopeimman ajan 83 pv teki v. 1933 maarianhaminalainen Parma, jonka omistivat Ruben de Cloux ja Alan Villiers ensiksi mainitun toimiessa kapteenina. Vuoden 1937 kilpailun voittivat Pommern ja Passat samalla ajalla 94 pv. Eriksonin laivastossa oli paljon P-kirjaimella alkavia laivoja. Ne olivat ns. P-linjan laivoja, jotka aiemmin olivat kuuluneet hampurilaiselle F. Laeiszin varustamolle, jonka kaikilla laivoilla oli P-kirjaimella alkava nimi. Viimeisen kilpailun v. 1939 voitti Moshulu ajalla 91 pv. Voittajista ovat jäljellä Pommern Maarianhaminassa, Passat Travemündessä ja Moshulu Philadelphiassa, missä se on ravintolalaivana. Moshulu oli Eriksonin laivoista suurin 5300 dwt. Se lastasi parhaimmillaan 100 kg:n viljasäkkejä 56.000 kpl. Eniten voittoja, eli neljä, sai kilpailussa Eriksonin kuuluisin laiva Herzogin Cecilie, lempinimeltään Herttuatar. Teräsparkki oli rakennettu v. 1902 Bremerhavenissa alun perin koululaivaksi. Se oli joutunut sotakorvauksena Ranskalle, josta Erikson osti sen v. 1921. Laivan kantavuus oli 4350 dwt. Ensimmäiseksi kapteeniksi tuli v. 1921 jo edellä mainittu Ruben de Cloux, joka oli syntyjään ahvenanmaalainen, vaikka olikin ottanut suvun hugenottinimen. Hänestä tuli aikaa myöten varustamon kuuluisin ja onnekkain kapteeni. Cloux oli Herttuattaren kapteenina 8 vuotta ja juuri hänen aikanaan se sai legendaarisen maineen yhtenä maailman nopeimmista ja kauneimmmista valtameripurjehtijoista. Hänen komennossaan Herttuatar Eriksonin parkki Moshulu (Am. intiaanien kieltä = Peloton) voitti viimeisen vehnäkilpailun v. 1939 ajalla 91 pv. Aaltojen vyöryessä kannelle hyppäys ns. elämänlangan varaan pelastaa miehen. Kuva kirjasta Viimeinen kilpapurjehdus. Merimiesten työmaata Eriksonin fregatti Grace Harwarilla v. 1929. Purjetta kääritään ns. jalkapertin varassa, jolta putoaminen merkitsi yleensä kuolemaa. Laiva oli Eriksonilla 1916 – 1935 ja se sai lempinimet ”viimeinen fregatti” ja ”miehentappaja”. Vuoden 1929 matka oli laivan huono-onnisin: Yksi mies sai surmansa, toinen perämies tuli hulluksi, muona hupeni ja keripukkikin vaivasi. Oli matkalla onneakin, kun Kap Hornilla mereen pudonnut nuori mies vedettiin pelastusveneeseen tajuttomana, mutta saatiin virkoamaan. Laiva sai parhaan aikansa 98 pv vehnäkilpailussa viimeisellä matkallaan v. 1935 voittamatta kuitenkaan kilpailua. Kuva kirjasta Viimeiset tuulten laivat. voitti kilpailun vuosina 1927 ja 1928. Monet pitävät Clouxia parhaana suurten purjelaivojen kapteeneista. Paljon julkista positiivista mainetta Herttuatar sai vuoden 1928 kilpailussa. Miehistön jäsenenä oli mukana mainittu australialainen lehtimies Alan Villiers, joka kirjoitti matkasta menestysteoksen ”Falmouth for Orders”. Lisäksi kävi ilmi, että laivassa oli salamatkustajana 22-vuotias musiikinopettaja Jeanne Day, joka kömpi esiin ruumasta kolmen päivän kuluttua lähdöstä. Pakkotilanteessa hänet hyväksyttiin ”kajuuttapojaksi”. Kiinnostus mereen ja laivoihin oli saanut hänet piiloutumaan laivaan. Herttuatar voitti kilpailun oltuaan matkalla 96 päivää. Määränpäässä Englannissa matka ja salamatkustaja saivat laajaa julkisuutta ja tämä palveli erittäin hyvin myös Gustaf Eriksonin tavoitteita. Hänen laivoihinsa tapahtui suoranainen matkustajien ja merimiesoppilaiden ryntäys. Herttuattaren viimeisestä matkasta v. 1936 tuli katastrofi. Laivan kapteeniksi de Clouxin jälkeen v. 1929 tullut varustajan sukulainen Sven Eriksson oli etäinen ja tuli huonosti toimeen miehistön kanssa. Viimeinen matka oli myös kapteenin ja hänen vaimonsa häämatka. Hän oli juuri mennyt toiseen avioliittoonsa etelä-afrikkalaisen Pamela Bournen kanssa, joka oli ollut laivalla matkustajana pari vuotta aiemmin. Laiva saapui Falmouthiin Englantiin 86 päivässä, voitti kilpailun ja teki oman ennätyksensä. Miehistö juhli voittoa ja kun laiva oli seuraavana yönä 25.4.1936 purjehtimassa kohti purkaussatamaa, ajoi se navigointivirheen vuoksi karille Devonshiren rannikolla. Vakuuttamatonta laivaa yritettiin pelastaa 84 päivää ja sen hyväksi nousi Englannissa lähes kansanliike. Mikään ei kuitenkaan auttanut ja uljas laiva jäi hylyksi rannikolle. Herttuattaren keulakuva, salonki, kapteenin konttori ja makuuhytti sekä ruori pelastettiin ja ovat nähtävissä Maarianhaminan merimuseossa. Kapteeni Sven Eriksson ei saanut enää uutta laivaa ja Julma Kustaa kielsi häntä jalallaankaan astumasta varustamon konttoriin. Eriksson ryhtyi lammasfarmariksi vaimonsa maatilalle Etelä-Afrikkaan. Sodan jälkeen ei enää voida puhua varsinaisista kilpailuista, koska näitä vehnälaivoja oli niin vähän. Jo vuosia aikaisemmin oli Gustaf Erikson todennut: ”Niin kauan kuin minä elän, elävät minun purjelaivani. Kun minä lähden, lähtevät laivani.” Näin myös tapahtui. Erikson kuoli 15.8.1947. Vuonna 1949 hänen kaksi nelimastoparkkiaan Passat ja Pamir kiersivät viimeisinä kauppalaivoina Kap Hornin kautta Eurooppaan. Passat käytti matkaan 110 pv. Pamir käytti 127 pv ja saapui Falmouthiin sunnuntaina 2.10.1949. Purjeen aikakausi valtamerillä oli päättynyt. Windjammereiden kauneus poistui meriltä, ja maailma oli menettänyt yhden taiteenlajin. Aikakausi sai kuitenkin vielä surullisen sinetin. Saksaan koululaivaksi myyty Pamir tuhoutui 21.9.1957 hirmumyrskyssä Azorien eteläpuolella matkalla Buenos Airesista Eurooppaan. Kahdeksankymmentä, valtaosin merenkulkuoppilasta kuoli ja vain kuusi miestä pelastui. Jyrki Pekonen m/v Santa Sylvi II 040-5094057 [email protected] LÄHTEET Aaste J, Aittola H ja Mauno J: Suomen Joutsen, Jyväskylä 1989 Bergreen Laurence: Yli maan äären, Helsinki 2008 Clark William R: Löytöretkiä ja tutkimusmatkoja, Porvoo 1965 Haapio Markku (toim.): Purjeiden aika, Seglens tidevarv, Pori 1983 Haapio M ja Holmroos A: Suomen valtameripurjehtijat, Lieto 1979 Helanko R: Merenkulkuoppia pojille, Helsinki 1949 Hornborg Eirik: Purjehdusmerenkulun historia, Porvoo 1965 HS Kuukausiliite 1999: Viimeiset tuulenpurijat Kanto Matti: Meren kirja, Porvoo 1950 Kaukiainen Yrjö: Ulos maailmaan – Suomalaisen merenkulun historia, Hlinna 2008 Koivistoinen Eino: Gustaf Erikson Purjelaivojen kuningas, Porvoo 1981 Kuisma Markku: Saha, Latvia 2011 Landström Björn: Tie Intiaan, Tukholma 1964 Landström Björn: Kolumbus, Tukholma 1966 Landström Björn: Laiva, Helsinki 1968 Landström Björn: Purjelaiva, Haarlem 1969 Newby Eric: Viimeinen kilpapurjehdus, Jyväskylä 1958 Riimala Erkki (toim.): Navis Fennica I ja IV, Porvoo 1993 ja 1995 Valitut Palat: Maailmanhistorian suuret löytöretket, Saksa 1980 Weilin & Göös: Suuri venekirja, Espanja 1978 Villiers Alan: Viimeiset tuulten laivat, Verona 2000 Kirjoittajan tyttärenpojat Armas ja Toivo Saarikoski Moshulun ruorin eli drillin ääressä jouluna 2015. Laiva toimii ravintolana Philadelphiassa. Myrskyssä ruorissa saattoi olla neljäkin miestä. Ruorin alaosassa erityinen jarrujärjestelmä. Laiva näkyy elokuvissa Rocky ja Kummisetä II. Kuva Jyrki Pekonen. MPS 3/2016Pokturi — 27 Hätämerkinantoharjoitus Lotjasaaressa M ikkelin Pursiseura ja Mikkelin Järvipelastajat järjestivät huhtikuun alussa hätämerkinantoharjoituksen Anttolan Lotjasaaressa. Sää suosi tapahtumaa ja väkeä kertyi aurinkoisena lauantaipäivänä runsain joukoin satamaan. Väkeä tapahtumapaikalla kävi parin tunnin aikana noin 130. Jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua kokoontuivat järjestävien yhdistysten talkoolaiset tekemään valmisteluja. Hätärakettien ammuntapaikoille oli valmistettu ampujien turvaksi tynnyreistä ja pleksilasista asianmukaiset suojarakenteet. Pursiseuran uusi telttakatos pystytettiin ensimmäisen kerran ja katoksen suojassa Valkosen Esan lettukone osoitti jälleen kerran toimivuutensa. Järvipelastajat olivat herätelleet grillin talviuniltaan, joten myös makkaraa oli yleisölle ja talkooväelle tarjolla. Hätämerkinantovälineet kuuluvat veneiden katsastusvarusteisiin ja monen katsastamattoman veneenkin varusteisiin. Moni ei kuitenkaan ole koskaan näitä välineitä käyttänyt. Hätätilanteessa voi ohjeiden luku hätäännyksen, pimeyden ja merenkäynnin johdosta olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Siksi on 28 — MPS 3/2016 Pokturi hyvä tutustua välineisiin ja harjoitella niiden käyttöä hyvissä olosuhteissa ohjatusti. Hätämerkinantolaitteita saa käyttää vain todellisessa hätätilanteessa. Harjoituksen järjestäminen vaatii luvat ja ilmoitukset eri viranomaisille sekä hyvän tiedottamisen lähiseudun asukkaille, jotta vältytään turhilta ilmoituksilta hätäkeskukseen. Lupa-asiat ja tiedottaminen oli hoidettu Järvipelastajien toimesta esimerkillisesti. Tilaisuuden aluksi Risto Blomqvist kertoi lyhyesti hätämerkinantovälineistä ja ohjeisti harjoituksen turvakäytännöt ja toiminnan harjoituspaikoilla. Tilaisuudessa tarjottiin halukkaille mahdollisuus harjoitella laskuvarjorakettien ja käsisoihtujen käyttöä turvallisesti. Tätä tilaisuutta käytti noin 50 henkilöä. Lisäksi tilaisuudessa oli tarjolla tietoa sammuttimista ja muista sammutusvälineistä. Samalla oli mahdollisuus tarkastuttaa veneen jauhesammutin tulevaa kautta varten kuntoon. Venekäytössähän sammutin pitää tarkastuttaa vuosittain. Pursiseuran ja järvipelastajien yhteistyössä järjestämä harjoitus palveli sekä järjestäjien omaa jäsenistöä että muita veneilijöitä ja asiasta kiinnostuneita. Hätämerkinantovälineiden käyttöä on mahdollista harjoitella vain luvanvaraisissa harjoitustilaisuuksissa, mutta jokaisen kannattaa ennen kauden alkua tarkastaa turvavälineiden kunto ja tutustua käyttöohjeisiin. Tänä keväänä on syytä tarkastaa raketteihin ja soihtuihin merkityt kelpoisuusajat, sillä pyroteknisten hätämerkinantovälineiden kelpoisuusmääritelmiä on muutettu. Kaudesta 2016 alkaen pätevät ainoastaan valmistajan laiteisiin merkitsemät kelpoisuusajat. Syynä tiukentuneeseen tulkintaan ovat harjoitusammunnoissa havaitut toimintahäiriöt yli-ikäisiä pyroteknisiä välineitä käytettäessä. Tilaisuuden suosion ja saadun hyvän palautteen perusteella tällaiselle harjoitukselle on tarvetta, joten vastavanlaisia harjoituksia järjestetään varmasti myös jatkossa. Jorma Asikainen Soihtujen ja rakettien toimivuutta päästiin kokeilemaan käytännössä. Kuvat: Maija Lapp. .. Veneilijan SaimaaHoliday Hotel .. & Spa .. Resort Jarvisydan Satama nro: 4773, venepaikkoja n. 30 Sähkö ja vesipisteet laiturilla, septityhjennys Tilaussauna (suihkut ja wc 24/7) Grillipaikka (puut sis. laiturimaksuun) Ravintola, myymälä ja matkamuistoja Ohjelmapalvelut, SUP ja kanoottivuokraus, frisbee golf rata ym. Hotelli ja huvilamajoitusta Järvikylpylä valmistuu kesällä 2016! Järvisydän p. 020 729 1760 [email protected] www.jarvisydan.com ORAVI. Satama nro: 4748, venepaikkoja n. 40 Polttoaineet: 95, 98, Diesel, kaasut Sähkö ja vesi laitureilla Septityhjennys ja kierrätyspiste Saunat, suihkut, pyykkitupa Ravintola, kauppa ja ohjelmapalvelut WLAN ja päivän lehdet Huvila ja huoneistomajoitus Uutta! Poijut purjeveneille Oravin kanavan suulla, venetaksi kuljetus satamaan Oravi Apartments Veneilijän tukikohta Saimaalla! Kysy vkl ja viikkotarjouksia! Linnansaaren kansallispuisto Satama nro: 4757 Venepaikkoja n. 20 Tilaussauna, tulipaikkoja, kioski, ekohostelli, leirintäalue ja luontopolkuja. SaimaaHoliday Oravi p. 04427 47 078 [email protected] www.oravivillage.com N yt lupaan pyhästi, että tämä on viimeinen kerta, kun kirjoitan saimaannorpasta tällä foorumilla. Norppa kuoli minulta sukupuuttoon pääsiäisviikolla, kun sain sähköpostilla tiedon luonnonsuojelupiirin rikosilmoitusuhkauksesta. Se oli luonnonsuojelijoiden kiitos tekemästäni norppatyöstä. Lienen sen ansainnut. Historia tuomitsee ja muut saavat arvioida aikaansaannokseni, en puutu siihen. Totuus on tarua ihmeellisempi saimaannorpasta Olen ehtinyt työurallani olla monessa mukana, mutta mikään veijaritarinana ei vedä vertoja norpansuojelulle. Siinä leikissä on mukana rosvoja, poliiseja, hyviksiä ja pahiksia, kaikki sulassa mylläkässä keskenään, eikä kukaan ulkopuolinen ymmärrä mitä kukin tarkoittaa teoillaan ja sanoillaan. Kaikkein hauskinta on asian tarkastelu eri intressiryhmien näkökulmista. Silloin toisten hyvikset muuttuvat toisten pahiksiksi ja päinvastoin. Voisiko asian selkeämmin sanoa?? Tuossa mylläkässä on näköjään täysin mahdotonta toimia, puolueettomana, välittäjänä tai yleensä sovun rakentajana. Henki on kuin entisessä äkkiväärässä poliittisessa liikkeessä; jollet ole meidän puolellamme, niin olet meitä vastaan. Tämä näkemys kulminoituu suojelupuolella, mutta ei ne vastarannan kiisketkään nuhteettomia ole. Norpansuojelu sai uutta puhtia vuonna 2009, kun EU:n komissio asetti sakonuhan Suomelle, ellei suojelu tehostu. Ministeri Anttila otti asian vakavasti ja norppakanta on saatu kasvuun. Norppa on palannut Yövedelle ja alueelle on syntynyt kuutteja samoin Luonterille. Tänä vuonna Yövedellä on syntynyt yksi ja Luonterilla kaksi kuuttia. Viime vuonna käytiin uusi perusteellinen kierros norpan suojelutoimien tehostamiseksi ja niiden sovittamiseksi muun yhteiskunnan toimintaa. Tietenkin asiaa suunniteltiin työryhmässä. Joukko oli erittäin laaja. Tekisi mieli nimittää työryhmää joukoksi hullunkurisia perheitä, joista kaikki eivät ilmeisesti tienneet mitä olivat tekemässä ja miksi? Osa tiesi liiankin hyvin. Työtä leimasi koko ajan erinomaisen suuri vastenmielisyys päästä yhteisymmärrykseen. Näkemykset olivat kuin 30 — MPS 3/2016 Pokturi Eräs xxluoto noin 3 km:n päässä Ristisaaresta 25.1.2016. Sama luoto 7.4.2016. Todella iso makuukaksio. entisessä kihlauksessa; ”morsian olisi halunnut suuret kirkkohäät ja sulhanen purkaa kihlauksen”. Lopputulos viivytettiin joulukuulle, vaikka valmista piti olla jo kesäkuun lopussa. Tämä johti jatkotoimissa ministerin kannalta aivan kohtuuttomaan tulokseen. Hänelle tuli hoppu ja lobbaajat riippuivat takinliepeissä. ”Maakuntajohtajaperhe” lupasi, että norpat suojellaan sopimalla vesialueiden omistajien kanssa. Sopimuslupauksia oli 14.4.2016 yhtensä 87 kappaletta (piti olla 327 kpl), 747 km2, kun kalastusrajoitusalueeksi esitettiin 2 600 km2. Kalastusrajoitukset alkoivat 15.4. ja niitä koskeva asetus annettiin edellisenä iltana. Tarkemmin paneutumatta ”perheenjäsenten” vääntöön minua jää erityisesti ihmetyttämään maakuntajohtajien rooli norpansuojelussa. Juridista roolia maakuntaliitoilla ei ole, mutta Matti Viilainen tunki mukaan jo edellisellä kierroksella ja kyllä hän sai vähintään yhtä paljon hämminkiä aikaiseksi tälläkin kierrokselle. Viimeisin Viilaisen iltalypsy pidettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen tiloissa 4.4.2016. En osallistunut tilaisuuteen. Juuri Viialaisen vaatimuksesta työryhmä järjesti kansalaisten kuulemisen hallitusohjelman mukaisesti. Kuulemisen lopputulos oli se, että karkeasti sanoen ¾ suomalaisista ja aavistuksen useampi Saimaan ranta-asukas piti nykyisiä kalastusrajoituksia sopivina tai vaati tiukempia toimia norppien suojelemiseksi. Näin toteutui kansalaisten kuuleminen. Mitäs sitten kansalaisten palveluksessa olevat maakuntajohtajat tekivät? He jättivät työryhmän esitykseen eriävän mielipiteen, missä he pitivät työryhmän esitystä rajoitusalueiden laajentamisesta ”tarpeettomana ylilyöntinä”. Heidän mukaan suojelu toteutuu parhaiten kalaveden omistajien kanssa tehtävillä vapaaehtoisilla sopimuksilla. Nyt potentiaalinen sopimusala on reilu neljännes esitetystä alasta ja mitäs mieltä ne kansalaiset olivatkaan? Sen pituinen se, kuten saduissa sanotaan Mutta Tapio Rautavaaraa/Reino Helismaata lainatakseni TÄMÄ TARINA ON TOSI. Jorma Tiitinen Nyt on aikaa sinisiin ajatuksiin Yöveden rannalla. Suuntaa kokka kohti Rokkalaa Onnistuminen on pääasia K-supermarket Rokkalasta löydät parhaat valikoimat veneilyn ja mökkeilyn ruokatarpeisiin. Tervetuloa ! Esa Tukiainen 044 752 0021 [email protected] K-supermarket Rokkala Ilmari Freyberg 044 752 0026 Palveleva rautakauppa [email protected] tavallista parempi ruokakauppa Yrittäjäntie 3 RISTIINA puh. 044 752 0000 palvelemme Ma-Pe 7.30 -21.00 La 8.00 - 20.00 Su 10.00 - 20.00 Talomyyjä: Ilmari Freyberg 044 752 0026 Nokiantie 1 MÄNTYHARJU puh. 044 752 0040 Ma-pe 8.00-17.00 La 9.00-14.00 www.rautia.fi/ristiina ma–pe 8–17, la 9–14 — 31 MPS 3/2016Pokturi 044 752 0000 Suppailu tuli Suomeenkin F loridan surffimessuilla vuonna 2012 ihmettelin kun messukeskuksen isoin alue oli pyhitetty laudoille, joilla ihmiset seisoivat ja kauhoivat eteenpäin. Humpuukia, ajattelin silloin, mutta kaikesta huolimatta otin messuilta pari lautaa Suomeen. Olen liikkunut vesillä lähes kaikissa muodoissaan Suppailureissulla Hollannissa. sukeltamisesta veneilyn kautta syysmyrskyssä märkäpuku päällä aalloilla flyboardaukseen, mutta suppailu surffailukin ovat myös osa lajia. oli jotain aivan uutta. Fiilis laudalla on erittäin luonnonläheinen, tunne on kuin Suppailu on erittäin helppoa, jos et seisoisi veden päällä ja liukuisi äänettörollaattoria tarvitse kadulla, pysyt laudalla mästi menemään. Linnut, kalat ja muut varmasti pystyssä! Helpoin tapa lähteä on eläimet päästävät laudalla liikkuvan asettua polvilleen laudan kantokahvan erittäin lähelle. kohdalle ja ottaa tuntumaa lautaan. Kun olo on kotoisa, ylös seisomaan hartioiParasta suppailussa on mielestäni tyynet den levyiseen asentoon rennoin jaloin. kesäpäivät lipua rauhassa rantoja pitkin Toisella kädellä melan päästä T-kahvasta ja tutustua vedenalaiseenkin maailmaan kiinni ja toisella varresta, lapakulma – suppailun perspektiivi on nimittäin niin eteenpäin ja matkaan! Pienelläkin lenkillä ylhäällä, että sieltä on helppo nähdä tasapainoelimistö ja keskivartalon pienet tyynellä veden alle. Toki hikilenkit ja lihakset kiittävät. 32 — MPS 3/2016 Pokturi Ilmatäytteinen lauta Ristisaareen kokeiltavaksi SUP-laudat jaetaan kovarunkoisiin ja ilmatäytteisiin lautoihin. Ilmatäytteiset supit ovat isoin tekijä lajin suosioon, sillä kuljetettavuus repussa ja varastointi on helppoa. Lauta painaa vain 9kg ja koko paketti vesitiiviissä repussa 13kg. Nykytekniikalla ilmatäytteisissä laatulaudoissa on ilmanpainetta yli 16psi, jolla ne liukuvat isonkin miehen alla hyvin, eikä niistä tule ”banaaneja”, jolla työnnät vesimassaa edessäsi. 2015 Floridan messuilla 300m rantaviivaa alkoikin jäädä jo lyhyeksi supien esittelijöille…ja tämä ”humpuukimies” testasi innoissaan uusia malleja! Ristisaaren tukikohtaan tulee kesäksi 2016 ilmatäytteinen sup-lauta, jota MPS:n jäsenenä pääset kokeilemaan ja käyttämään! Joonas Jaakonsaari JOBEN LAADUKKAAT 20PSI ILMATÄYTTEISET JA KOVAT BAMBU SUP-LAUDAT 799€ 899€ 999€ 869€ 1079€ 1369€ Ilmatäytteisiin lautoihin sisältyy pumppu, säädettävä mela sekä kantoreppu. MPS 3/2016Pokturi — 33 M/Y Brandaris kiertää Fennoska ja vieraili Huippuvuorilla Pääkuvassa aluksemm jäätiköltä. Alhaalla oik Sysselsmanin partion h Vasemmalla Tromssa; la perään. 34 — MPS 3/2015 Pokturi andiaa a me Hornsundissa. Kylmää tuulta kealla Parfyymia jääkarhulle, hikiset kuivapuvut. Namm... Lähelle päästiin, emme sukel- O n kesäkuun kuudes päivä 2016. M/Y Brandaris miehistöineen on valmiina seikkailuun, jota on suunniteltu jo vuosia. Ristisaaressa saunotaan aikaisintaan syksyllä 2017. Matkasuunnitelma on valmiina Etelä-Norjaan saakka. Siitä eteenpäin suunnitelma on päätetty pitää avoimena ja tiedustelemme loppukesästä 2016 toistemme tahtotilaa. Katsotaan mihin päin keula näyttää ja mieli halajaa... Ilmassa leijuu käsin Kippari puikoissa Eremitaasin edustalla. Liikennettä riittää. Onneksi Oleg hoitaa radioliikenteen. kosketeltavaa odotusta uusista kokemuksista. Sulkuja kanavassa on 19. Ensimmäiset seitLAPPEENRANNASTA LAATOKALLE semän kaksiportaista sulkua nostavat meidät ylös järvi- ja kanavaosuuksille. Loput 12 sulSaimaan kanava menee sujuvasti ja rajamuokua laskevat Vienan mereen. Aidattuja suldollisuudet Pällissä sujuvat varsin mutkattokuja vartioivat aseistetut sotilaat, kuvaamimasti. Viipurinlahden kovan tuulen laantunen niillä on kielletty. Kanavan rankka historia mista jäädään odottamaan Viipuriin. Edellisen vetää miehistön aika-ajoin hiljaiseksi. Itse ajo päivän myräkän mainingeissa matka jatkuu kanavassa on sujuvaa ja leppoisaa. Sulutukset Pietariin. Pietarissa yövytään ”Ristisaaressa”. hoituvat jämerästi, VHF on kovassa käytössä. Patu (kuv vieressä) osoittautuu erinomaiseksi Sisäänajolupa, kiinnittymislupa, irrottautumisoppaaksi ja Pietarin tuntijaksi. lupa, ulosajolupa hieman hämmentävät Saimaan kanavan kaukokäyttöisiin sulkuihin totVeneemme korkeus masto laskettuna mahtunutta. dollistaa Pietarin siltojen alituksen. Pääsemme ajamaan Pietarin läpi päivällä. Neva virtaa Belomorskista matka jatkuu Solovetskiin ja voimakkaasti ja matka Pietarista Laatokalle edelleen Arkangeliin. Solovetskin vesillä näkestää pitkän päivän. Pähkinäsaareen tutustuemme ensimmäiset belugat (maitovalaat). misen jälkeen kierrämme Laatokan vieraillen mm. Konevitsassa ja Valamossa. 80 TUNNIN LEGI SYVÄRI PITKÄ, BELOMORSK KORKEA Laatokan ja Äänisen yhdistää Syväri, jossa on kaksi sulkua, läpiajo kestää kaksi päivää. Matkan varrella vilahtelee lähihistoriasta tuttuja paikan nimiä mm. Lotinanpelto. Äänisellä suuntaamme matkan Petroskoihin, jossa juhlitaan Juhannusta. Passit leimataan Arkangelissa ja alkaa tähänastisen retken kovin osuus, 80 tunnin merimatka Kuolan niemimaan ympäri Kirkkoniemeen. Olosuhteet ovat ajoittain varsin rankat ja suojasatamia ei ole. Matkaa värittää tunnin seurustelu FSB kanssa VHF:n välityksellä. Yksi paperi oli jäänyt täyttämättä Arkangelissa. VENEILY VENÄJÄLLÄ Petroskoissa vietetään hiljainen hetki Antin isoisän haudalla. Erkki Peuna ajautui 1922 Läskikapinan jälkimainingeissa rajan yli ja teloitettiin Petroskoissa 1938. Antti ja veljensä Kauko selvittivät isoisänsä kohtalon 2011 ja seuraavana vuonna veivät hautakiven nykyiselle hautapaikalle. Petroiskoista matka jatkuu Kizin saarelle puukirkkoja ihmettelemään ja sieltä Äänisen pohjoispäähän Poventsaan. Äänisen ja Vienan meren yhdistää Stalinin kanava (nyk. Belomorskin kanava). Kanavan pituus on 227 km. Kaivettua kanavaa on 48 km. Venäjän sisävedet avautuivat yksittäisille ulkomaalaisille veneille maaliskuussa 2013. Tiettävästi yhtään ulkomaalaista moottorivenettä ei ole aiemmin ajanut Venäjän läpi yksin. Tieto vaadittavista luvista, papereista ja olosuhteista on ollut hajallaan ja sitä on kerätty eri lähteistä pitkään. Venäjällä veneily osoittautui matkan varrella helpoksi. Vaikeinta oli löytää tieto, että se on helppoa. Turvallisuus mietitytti hieman poliittisen ilmapiirin muuttumisen vuoksi. Yhtään uhkaavaa tilannetta ei ollut. Nukuimme ankkurissa ja laitureissa kenenkään häiritsemättä. Väylät MPS 3/2015 Pokturi — 35 muutamaan kertaan, Antti kipparoi koko matkan. Miehistön vaihtuminen aiheutti aikataulutusta, jotta matkat vaihtosatamiin ja sieltä pois saatiin organisoitua. Veneessä oli koko matkan 3-5 hengen miehistö. 23.7. 3.8. ALUS: M/Y BRANDARIS KIPPARI: ANTTI PEUNA SEURA:MPS REITTI: Fennoskandian ympäri ja huippuvuoret AIKA: Vähintään 2,5 vuotta 1.VUOSI:Lappeenranta-Pietari-Sortavala-Petroskoi-ArkangeliKirkkoniemi-LongyearbyenHammerfest-Tromssa 8.8. 4.7. 21.6. 6.6. Matka läpi Venäjän oli mielenkiintoinen ja avartava. Venäjän kielen- ja veneilykokemuksen omaava miehistön jäsen, joka Venäjän sisävesillä vaaditaan, osoittautui tarpeelliseksi. VHF oli ahkerassa käytössä. Kohtaamiset ja ohitukset alusten kesken sovittiin tapauskohtaisesti. KOHTI HUIPPUVUORIA Kirkkoniemestä ajetaan Pykeijaan ja Anttikin piipahtaa kotona Rovaniemellä. Huippuvuorille lähtee neljän hengen miehistö. Yksi miehistön jäsen joutuu keskeyttämään matkansa Longyearbyenissä. Merimatka kestää kolme vuorokautta. Merenkäynti matkalla Huippuvuorille on suorastaan epämiellyttävän kovaa. Mutta perille päästyä raskas matka merellä unohtuu. Luonto on Huippuvuorilla mielettömän mielenkiintoinen ja kaunis. Linnusto on erittäin runsas. Nähdään valaita, mursuja, hylkeitä ja seurataan läheltä jääkarhun touhuja, joka lopuksi ui muutaman metrin päästä veneestämme. Huippuvuorilla on kannettava kivääriä Longyearbyenin taajaman ulkopuolella. Kiväärin kantamisen tärkeys tulee koko miehistölle selväksi. Huippuvuorille mentäessä paperitöitä riittää. Sysselsman täytyy saada vakuuttuneeksi aluksen merikelpoisuudesta, polttoaineen riittävyydestä, miehistön pätevyydestä ja vakuutuksista. Alueelle vaaditaan erillinen SAR-vakuutus. ELOKUISET JÄÄT olivat hyvin merkittyjä ja kartat pitivät paikkaansa. Väylän ulkopuolella seikkaillessamme Laatokan norppien perässä oli yksi läheltä piti tilanne, valkoisella vedellä edestämme löytyi iso laakea kivi. Onneksi löysimme sen ennen venettä. Norpatkin nähtiin. Sisävesillä satamien palvelut ovat vielä kovin kehittymättömiä tai niitä ole lainkaan. Laiturit osin huonokuntoisia ja 36 — MPS 3/2016 Pokturi usein tarvitaan kaikki lepuuttajat suojaamaan veneen kylkiä laiturista törröttäviltä metalliputkilta ja pulteilta. Vettä emme ottaneet vesiverkosta lainkaan. Meillä oli käytössä erillinen vedentekokone, jonka nostimme kannelle ja teimme sillä veden veneen tankkiin. Septitankin tyhjennyspaikkoja ei ole. Lappeenranta-Kirkkoniemi väliä ajoimme kuukauden. Miehistömme vaihtui Tarkoitus on ajaa Huippuvuorten ympäri, mutta jäätilanne saaren itärannalla estää ympäriajon ja saaren pohjoispäästä on palattava takaisin. Leveyspiiri 80 kuitenkin ylitetään ennen paluuta. Paluumatkalla tuuliolosuhteet ovat miellyttävät. Van Keulen-vuonon jälkeen sumu on sakeaa ja jäätilanne yllättää. Mikään jääennuste ei ollut ennustanut jäiden ajelehtimista eteläkärjen ympäri länsirannalle. Jäitä väis- tellään sumussa puoli vuorokautta, kunnes meri näyttää aukeavan. Yllättäen parin tunnin kuluttua sumu sakenee entisestään. Pitkä Jäälautta edessä yllättää vahtivuorossa olevan ja törmäys on väistämätön. Epämiellyttävä herätys. Selviämme vähin vaurioin. Onneksi on teräsvene, muuten olisi varpaat kastunee. Paluumatkalla vieraillaan Karhusaaren sääasemalla, joka on miehitetty ympäri vuoden. Viimeiset isot turskat kalastetaan juuri ennen saapumista Hammerfestiin. Tuoretta kalaa riitti tällä legillä. TALVI NORJASSA Hammerfestista vieraileva miehistö lähtee kohti kotia. Siitä eteenpäin matka on jatkunut kaksistaan. On nähty syksyinen Jäämeri tyynenä ja tuulisena. Kauneudestaan kuuluisaa Lyngevuonoa ajelimme rasvatyynessä kelissä lumihuippuisten vuorten heijastuessa veteen. Pohjois–Norjan vuonot ovat henkeäsalpaavan kauniita. Vene on ollut koko talven käytössä ja tämän vuoden veneilykausi avattiin 3. tammikuuta. Marraskuusta tammikuun loppuun vietimme parikymmentä päivää vesillä Tromssan vuonoissa ja Senjan saarella valaita seuraten ja kuvaten. Ryhävalaat ja miekkavalaat tulevat silliparvien perässä Tromssan korkeudelle. Valaita on paljon. Saman päivän aikana voi nähdä jopa kymmeniä. Kaamoksen kokeminen näillä leveyksillä on ollut oma kokemuksensa. Nyt huhtikuun puolessa välissä aurinko paistaa siniseltä taivaalta, lumet sulavat vauhdilla. Ajatuksemme ovat tulevassa kesässä ja teemme kevätsiivousta ja huoltoa. Matka jatkuu toukokuun puolessa välissä. Kesäkuun alussa olemme lupautuneet toimimaan kaskelottitutkimuksen aluksena Lofooteilla. Toivotamme Teille kaikille lempeitä tuulia ja auringon paistetta Saimaan vesille. Anne Peuna Yläkuvassa tärkeä lippu pyhässä paikassa. Seuraavassa: Ennen Sortavalaa väylä kapenee, mutta hyvin sovitaan. Kolmannessa on uutta ja vanhaa Petroskoissa Pyhän Nikolain laiturissa. Alimpana: Niin, se kuvaus oli kanavassa kielletty. Kuka otti kuvan ? MPS 3/2016Pokturi — 37 M REIJON NIKSINURKKA Hyvää maalipintaa syntyy huolellisella hionnalla, tartuntamaalilla ja vähintään kahdella pintamaalikerroksella. Älä tingi maalausvälineiden laadusta. Puhdista telat ja siveltimet karvoista ennen käyttöä. Maaliruiskun käyttöä kannattaa harjoitella etukäteen. Tee koemaalauksia, jos olet epävarma lopputuloksesta. Älä maalaa sateella tai suorassa auringonpaisteessa. aalin tuoksu satamassa on varma kevään merkki. Veneen maalipinnat rapistuvat ajan myötä ja niitä joudutaan ehostamaan. Maalausprojekti kannattaa aloittaa selvittämällä maalit, joita veneessä aiemmin on käytetty. Yhteensopivia maaleja käytettäessä vanhaa maalia ei tarvitse poistaa kokonaan. Maali- ja sävytiedot löytyvät usein veneen ohjekirjasta. Veneissä käytetään pääsääntöisesti liuotinohenteisia yksi- tai kaksikomponenttimaaleja, lakkoja ja kasvuston tarttumista ehkäiseviä antifouling-maaleja. Venemaaleina myytävät maalit myydään pienissä purkeissa ja ne ovat kalliita. Ne on usein valmistettu samoilla resepteillä kuin tavanomaiset maa- lit. Jos maalia tarvitaan paljon, asia kannattaa selvittää. Suurissa purkeissa olevat maalit voi pullottaa tiiviisiin pulloihin. Maalin sekoittaminen pullossa on helpompaa kun jätät pullot hieman vajaiksi. Kaksikomponenttimaaleja voi sekoittaa vain käytettävän annoksen verran. Peltikannelliset astiat voi sulkea tiiviisti hohtimilla puristamalla. Hanki kuhunkin maaliin sopivaa ohennetta reilu määrä. Ohenteet ovat yleensä halpoja maaleihin verrattuna. Sekoita maalit huolella ennen käyttöä. Monta ohutta kerrosta on usein parempi kuin yksi paksu. Lakatut pinnat ovat sitä kauniimpia, mitä useampi kerros lakkaa on. Telat ja siveltimet säilyvät yön yli tiiviisti suljetuissa asioissa tai pakastepusseissa. Suojaa huolella pinnat joihin maalia ei saa joutua. Veitsenterävät maalipintojen rajaukset antavat viimeistellyn vaikutelman. Käytä laadukasta maalarinteippiä ja tiivistä teipin reunat muovilastalla. Hotelli Heimari Saimaan rannalla Ravintola avoinna kesäkaudella klo 9-21 (02) • Lounas noutopöydästä päivittäin klo 11-15 • Ravintolassa ja terassilla A-oikeudet Kesätapahtumia mm: • 24.6. Juhannuskokko • 2.-3.7. Saimaan ympäriajo Harrastuksia vieraille: • Uimaranta • Pihapelejä: mini- ja frisbeegolf, mölkky, rantalentopallo jne. Veneilijöille lisäksi: • Vierasvenelaituri 61°35,3’ 27°17,5’ Tiedustelut puh. 044-721 4653 tai [email protected] HOTELLI HEIMARI 38 — MPS 3/2016 Pokturi LAITIALANTIE 190, 52330 HEIMARI www.heimari.com Liuotinhöyryt, hiontapöly ja maalihiukkaset ovat terveydelle vaarallisia. Lue käyttöturvallisuustiedotteet. Huolehdi riittävästä tuuletuksesta. Kaasusuodattimella varustettu puolinaamari on hyvä hankinta. Silmät voi suojata laskettelulaseilla, kädet talouskäsineillä ja muun ihon hupullisella kertakäyttöhaalarilla. Muista lopuksi kirjata käyttämäsi maalit sävytietoineen veneen huoltokirjaan! Hyviä maalauskelejä toivottaa Reijo! Tervetuloa meille, me teemme autollesi hyvää! Pikahuolto avoinna MA-PE klo 7.30-16 4318 7001 2345 6789 4318 M E IKÄL ÄIN E N MA I J A O K S U U R - S AV O 0 52 4 1 2 3 4 5 6 w ww.k a r la .f i Ari-Pekka Lunkka p. 050 362 1111 Hietakatu 7, Mikkeli Avoinna ma-pe klo 7.30-16 Huoltoneuvojat: Seppo Eskelinen, p. 045 267 5215, Tuomo Liukkonen p. 044 791 3846, Kari Sistonen p.050 462 0000 MPS 3/2016Pokturi — 39 Vuoksen vesistön puuveneet kokoontuvat PUUMALAN SAHANLAHTEEN 15.-17.7.2016 V uoksen vesistöalueen puuveneilijät ovat jo parinkymmenen vuoden toimineet yhdessä puuveneen vuoksi - siitä nimikin vapaamuotoiselle yhteenliittymälle: Puuveneen Vuoksi. P uuveneen Vuoksi on vapaamuotoinen puuveneiden ystävien ja puuveneilijöiden yhdysside Vuoksen vesistön alueella sen veneily- ja pursiseurojen jäsenten sekä kaikkien puuveneistä kiinnostuneiden aktivoimiseksi. V uoksen vesistön puuveneilijät tuovat näyttävän lisän Sahanlahden kesään, kun ne kokoontuvat vuotuiseen tapaamiseensa 15.-17. heinäkuuta. Puuveneen Vuoksi kokoaa jälleen kymmeniä puuveneitä eri puolilta vesistöä tapahtumaan, jossa perinteisesti myös yleisöllä on tilaisuus tutustua veneisiin ja kysellä puuveneistä, niiden rakentamisesta ja hoidosta. P uuveneilijät kerääntyvät perjantai-illan 15.7. aikana Puumalan Sahanlahteen saunomaan ja illan viettoon. Lauantaina 16.7. kello 12-15 veneet ovat yleisön tutustuttavina. Samalla voi udella kokemuksia puuveneen hoidosta ja yleensä puuveneideologiasta: miksi puuvene on muita parempi - vai onko? M aineikas matkailukeskus Sahanlahti sijaitsee kuvankauniilla paikalla Saimaan saaristokunta Puumalassa, kolmen vartin automatkan päässä Mikkelistä, Imatralta tai Savonlinnasta. J okainen puuveneestä kiinnostunut on tervetullut mukaan. Veneellä tai ilman. Lisätietoa tapahtumasta saat alla olevista osoitteista. Ilmoita tulostasi! J Kuvat: Petteri Mussalo otta osaisimme varata sopivan määrän laituritilaa, toivomme että mukaan tulevat veneilijät ilmoittavat osallistumisestaan etukäteen johinkin seuraavista osoitteista: Juha Kurki, 050 409 0391, [email protected], Niko Mäensivu, 0400 477 489, [email protected] Jasmo Hassinen, 044 972 0259, [email protected] www.puuveneenvuoksi.net facebook / puuveneen vuoksi Retkisatamia Saimaalla odottamassa matkailijoita S aimaalla on tarjolla matkailijoille monia retkisatamia. Yksi monista on Saimaan ja lähivesistöjen virkistyskäyttöä edistävä yhdistys on Saimaan Virkistysalueyhdistys ry. Saimaalta löytyy heidän tarjoamana neljä virkistysaluetta: Mikkelissä, Ristiinassa, Puumalassa ja Savonlinnassa. Avaan näitä pisteitä teille käyttäjän kokemuksella. Korvensaaren virkistysalue sijaitsee Mikkelin Luonterilla. Retkisatamaa ylläpitää Mikkelin kaupunki ja kävijöiden suuressa suosiossa olevan saunarakennuksen on rakentanut Saimaan Virkistysalueyhdistys. Saunassa (alempi kuva) voit nauttia rentouttavista löylyistä ja pulahtaa virkistävään Saimaaseen. Saunarakennus on palvellut hyvin käyttäjiä ja alkaa jo kaivata pientä ”kohennusta”. Saunamaksuilla ylläpidetään alueen yleiskunnostusta ja polttopuiden hankintaa. Alueelta löytyy laituri-, grillikatos- ja wc-palvelut. Korvensaari on ihanteellinen lapsiperheiden ja melojien matkailukohde. Hienohiekkainen ranta suosii melojien rantautumista, perheen pienempien vesileikkejä ja alueen metsä houkuttelee tutkimaan luontoa. Kaposaaren retkisatama (ylempi kuva) sijaitsee Ristiinan Yövedellä. Tätä retkisatamaa hallitsee kalliomaisema. Laituri on kiinnitetty kallioon ja näin myös syväystä vaativien purjeveneiden on helppo kiinnittyä retkisatamaan. Alueelta löytyy laituri-, grillikatos- ja wc-palvelut. Retkisataman ympärille avautuu vesistön selkiä, joten tuulisessa säässä kannattaa tuulen suunta ottaa huomioon rauhallisen yöunen saamiseen tai ruokailurauhan säilyttämiseksi. Aurinkoisella ja tyynellä säällä alueesta pääsee nauttimaan parhaiten. Alueen laitamilta löytyy aikaisemman asutuksen raunioita ja luontoa patikointiin. Rokansaaren virkistysalue sijaitsee Puumalan Lietvedellä ja on suurin Saimaan Virkistysalueyhdistyksen kohteista ja ylivoimaisesti suosituin matkailukohde. Aikoinaan Rokansalon kesäkotina toiminut alue luo mahtavat puitteet matkailulle. Vilkkaimpina aikoina tapaa niin ulkomaalaisia kuin kotimaisia matkailijoita. Rokansaaressa pääsee kohentamaan kielitaitoa ja tutustumaan muualta tulleisiin matkailijoihin. Alueelta löytyy kaksi venelaituria, kaksi saunaa, kesämajoitukseen sopivia vuokramökkejä, grillikatoksia, nuotiopaikkoja, telttamajoitusalue ja wc rakennuksia. Pitkä hiekkaranta on lasten ykkössuosikki. Alueen erikoisuutena ovat saaren sisään jäävät useat sisälammet ja näihin pääsee hyvin tutustumaan melomalla. Mikäli haluaa patikoida saaren toiseen päähän, on hyvä varata aikaa koko päivä ja ottaa tarvittavat retkieväät matkaan. ToiMPS 3/2016Pokturi — 41 nen alueen saunoista sijaitsee myös lammen rannalla. Alueen päärakennuksessa on kesäkahvila Mallun kuppila. Piispanhuvilan virkistysalue sijaitsee keskellä Savonlinnan Pihlajaveden kaunista saaristoa Kesamonsaaressa. Alueen nimi tullee Piispa Gustav Johanssonin rakennuttamasta kaksikerroksisesta kesähuvilasta vuonna 1895. Pihapiirin rakennukset huokuvat historiaa. Huvilan tupa on avoinna kävijöille. Matkailijoiden käytössä ovat laituri, grillikatos, sauna ja wc. Paikka on lähellä Savonlinnan palveluja ja matkailijoiden lisääntyneessä suosiossa viime vuosien aikana. Kaikissa kohteissa pääset nauttimaan luonnon monipuolisuudesta, onhan yhdistyksen strategia vesistöjen virkistyskäyttöä edistävä toiminta luontoa, maisemaa ja peruselinkeinoja vaarantamatta. Kaikkia kohteita ylläpidetään matkailijoiden pienillä käyttömaksuilla joita voit maksaa suoraan alueilla oleviin lippaisiin tai yhdistyksen pankkitilille. Meille käyttäjille maksu on pieni, mutta kohteiden ylläpitämisen kannalta tärkeä asia. Maksakaamme käytöstä niin saamme nauttia näiden kohteiden palveluista myös tulevina vuosina. MPS:n talkooväki Mallun kuppilassa ja puutöissä. ristiinanapteekki.fi Lähinnä sinua. Palvelemme Ristiinan sataman tuntumassa. Tervetuloa! 42 — MPS 3/2016 Pokturi Ristiinan apteekki Brahentie 16 | 015 740 7700 | ma-pe 8.30–18, la 8.30–14 Suomenniemen apteekki Kirkonkyläntie 16 015 666 470 ma-pe 9-15 Kiitos Saimaan Virkistysalueyhdistykselle, kun olette perustaneet meille vesimatkailijoiden käyttöön virkistyskohteita. Pidä Saaristo Siistinä ry auttaa myös kohteiden ylläpidossa. Näin voimme jakaa luonnon ylläpitämistä yhteistyössä kanssanne. Keväinen talkootapahtuma on merkki kesän veneilykauden lähestymisestä. Lainaan tähän loppuun iskulausettanne ”Virkistäydy kauniissa järviluonnossa”… saamme luonnosta ilmaista hyvinvointia, joka auttaa jaksamaan elämässä eteenpäin. Lisätietoja löydät Saimaan Virkistysalueyhdistyksen www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi nettisivuilta. Pirjo Strandén 100% uusiutuvaa suomalaista sähköä TUTUSTU JA TILAA NYT! Älä jätä tulevaisuutta ennustusten varaan! Miten? Tuottamalla itse sähköäsi, vähennät riippuvuutta siirtohinnoista! Klikkaa itsesi osoitteeseen ese.fi/aurinkosähkö ja pyydä tarjous! Lisätietoja antaa Teemu Partanen 044 735 3738 | [email protected] Kuinka vaihdetaan merivaihde Oppitunti itseosaamisesta veneilijöille T ämä tarina kertoo siitä, miten ihmisen ei kannata aina uskoa omiin käsityksiinsä vaan joskus voisi olla hyvä tarkistaa tieto luotettavasta lähteessä. Tarinassa on kuitenkin myös kohtalaisen onnellinen loppu. Millainen sen tietää kun lukee jutun loppuun asti. Kaikki alkoi vuonna 2009 kun sain jostakin päähäni, että pitäisi hankkia isompi vene. Ensimmäinen virhe. Halvemmaksi olisi tullut vaikka vaihtaa Otto II:een uusi moottori puhumattakaan mitä tällä päätöksellä oli vaikutusta käyttökustannuksiin. Alle puoli litraa mailille muuttui puoleksitoista ja hetken päästä veroton löpö vaihtui mm. veneilyjärjestöjen lepsuillessa verolliseksi dieseliksi. Mailin polttoaineen hinta siis viisinkertaistui. Isompi vene tuli myös muuten kalliimmaksi. Siitä saa kiittää mm. Volvo-Pentan insinöörejä. Nämä ovat näet kaikessa viisaudessaan keksineet, ettei ainakaan 1980-luvun lopun moottoreissa laturista mene virtaa akulle, jos kierroslukumittari ei saa laturista analogista pulssitietoa. Pulssi kuitenkin kokeilun perusteella tulee jos kierrokset nousevat riittävän korkealle. Vikaan vaihdettiin laturi Savonlinnassa ja seuraavana vuonna kierroslukumittari Puumalassa. Ei auttanut. Pönnön laiturista lähdettäessä syksyllä 2010 yritin saada vapaalla kierrokset riittävän ylös. Mittari alkoikin toimia, mutta sitten kuului kolaus eikä vaihde mennyt päälle enempää eteen kuin taaksekaan. Onnistuimme Hannelen kanssa kuitenkin keplottelemaan Otto III:n takaisin laituriin ja soitin Paavolle Puumalaan. Pääsimme sitten trooliveneen köyden perässä vähän suorempaa reittiä Luukkolaan. Maanantaina soitto Volvon huoltomiehelle Lappeenrantaan. Kysyi, mikä merivaihde on tyypiltään. Kävin lukemassa harmaasta kopasta, joka näyttää perävetolaitteen yläosalta ja kerroin Lasselle että näyttää olevan MS-4A. Lasse vastasi ”Voi P...le!” Pantiin sitten muutamalla tonnilla uudet sisäkalut ja Las44 — MPS 3/2016 Pokturi se lohdutti, että jos edellinen kesti 22 vuotta, niin ehkä tämäkin kestää. Tässä vaiheessa viimeistään tiesin, että luuloni siitä, että vene, jossa on VolvoPentan tekniikka on parempi kuin joku muu, oli kovin väärä. Tarinan seuraava näytös osui vuoden 2014 syksyyn. Olimme Hannelen kanssa ajamassa venettä kotisatamasta Rantasalmelta talviteloille Puumalaan, kun kuulimme outoa ääntä, joka lähti sieltä moottorin takaa. Päätimme kuitenkin jatkaa matkaa ilman Halisen Pekkaa ja pääsimme aivan kunnialla omin voimin Luukkolaan. Paavon ja mekaniikkaa tuntevan kaverinsa kanssa vielä pyörähdimme pienen lenkin lahdella ja tuomio oli: merivaihteen laakereissa on vikaa. No vaihde otettiin irti ja tällä välin Lasse oli jäänyt aktiivitöistä pois ja ihmettelin, kukahan tämän katsoisi. Pursiseuran pikkujoulussa sain Hannun lupaamaan, että hän voisi varmistaa, tekeekö keksinnöllä mitään. Vein rakkineen Mikkeliin ja olin jo ajatellut, ettei tätä kannata korjata. Ryhdyin etsimään korvaavaa laitetta ja päätin, että nyt hankitaan hydraulinen vaihde, joka kestää ainakin minun loppuikäni. Toivottavasti veneenkin. Olivat kalliita täällä kotimaassa, mutta Amerikan mailta löysin hyväksi kehutun italialaisvalmisteisen uuden hydraulisen merivaihteen. Hinta oli alle puolet siitä, mitä suomalaismyyjien verkkosivuilla kerrottiin. Rahdit ja tullit sekä ALV vielä tulivat päälle, mutta sittenkin se oli selvästi edullisempi. Kun Hannu vielä kertoi, että laakerit olivat täynnä rautajauhoa ja tuskin kannattaa korjata, sitten vain tilaamaan Saksan EBayn kautta. Puolentoista kuukauden kuluttua hain paketin Hämeenlinnasta ja vein Puumalaan. Keväällä asentaja-Jussi ryhtyi kokeilemaan, miten vaihde sopii moottoriin. Se sopikin hyvin, mutta meille tuli ongelma, jota en itse ollut osannut tarkistaa, eikä kukaan muukaan osan- nut tai muistanut kertoa: vannasputkesta tuleva potkurinakseli oli monta senttiä korkeammalla kuin uuden vaihteiston laippa. Tässä vaiheessa taas etsimään tietoa Internetin ihmeellisestä maailmasta ja vielä jututtamaan tuttua asentajaa. Ratkaisu löytyi: tarvitaan hollantilainen akseliratkaisu, jossa voidaan tietyllä matkalla vakionopeusnivelillä yhdistää eritasoiset akselit. Harmi kyllä ratkaisu vaati painelaakerin kiinnitystä varten rakennettavan tuen, joka piti laminoida veneen pohjaan. Etuna oli toki, että potkuriakselin voima ei enää tulisi merivaihdetta rasittamaan. Jussi lupasi tehdä metalliosat ja onnistuin löytämään miehen, joka oli näitä Tristaneita laminoinut. Arvelin, että hän varmaankin tiesi miten laminointi pitää tehdä, niin kuin tiesikin. Python-drive akseliratkaisun löysin taas edullisesti internetin kautta Hollannista. Kun piti mennä työmatkalle Kölniin, niin kävin hakemassa akselin itse. Kesä oli kuitenkin jo ehtinyt alkaa ja juhannuskin ohi ennen kuin pääsimme veteen asti. Laiturin vieressä kokeiltiin vetoa eteen ja taakse, mutta kuulimme nakutusta, eikä uskallettu lähteä sen pidemmälle. Taas selvitykset käyntiin, sähköposteja Amerikkaan ja Hollantiin ja kävi ilmi, että tämän vaihteiston ja moottorin ollessa kyseessä vetolevy onkin vaihdettava toisen tyyppiseen. Olin yrittänyt tätä asiaa varmistaa ja saanut vastauksen, että jos vetolevy on hyväkuntoinen, ei sitä tarvitse vaihtaa. Nyt otin yhteyttä vaihteiston maahantuojaan ja yritykseen, jonka nettisivuilta olin lukenut korkeita merivaihteen hintoja. Maahantuojan varastosta löytyikin oikea vetolevy ja Veneakselisto sen minulle myi. Nyt piti siis kaiken olla kunnossa. Vene kyllä kulki ja vaihteet menivät aivan eri tavalla päälle, vene lähti pehmeästi ja laituriin ajaminen oli helppoa. Mutta paljon yli kahdeksaa solmua ei tällä vehkeellä päässyt. No pääasia että ja kuvia vuodelta 2010, olikin niin, että tilaamani merivaihteen välitys oli väärä. Olin jostakin löytänyt tiedon, että välitys olisi ollut 2,63:1 ja pidin sitä varmana tietona, vaikka joku muu olisikin voinut epäillä. Tilausta tehdessä MS4 oli Mikkelissä enkä olisi sitä pystynyt varmistamaan muusta kuin tästä nyt esiin kaivamastanii kuvasta. selistosta, kuulemma ne netissä olevat hinnatkaan eivät ole varsinaisia myyntihintoja. Samalla olisi ehkä selvinnyt tarve nivelakselille ja tukiratkaisulle. Aikaa, mittauksia, laskelmia ja suunnittelua olisi tullut vähemmän, mutta nyt toki tiedän mitä Volvo-Pentan surullisenkuuluisan merivaihteen korvaaminen hydraulisella saattaa vaatia. Rahallisesti en tässä nyt kuitenkaan juurikaan kärsinyt, eikä vielä olla puolessakaan siitä, mitä Volvo-Pentan tarjoama korvaava vaihteisto olisi maksanut. Tähänkin löytyi kuitenkin ratKuvaaja tai kännykkä on tärähtänyt, mutta periaate kaisu: Veneakselisto teki kohselvinnee tästä. Tukilevyn takana on vannasputki, jo- tuullisen tarjouksen heille tulta lyhennettiin. leesta käyttämättömästä sa- päästiin liikkeelle, eikä meillä nyt oikeastaan kiire ollutkaan. Myös painelaakeri-akseliratkaisu tuntui toimivan hyvin. Asiaa kuitenkin piti taas selvitellä ja oli toki selvää että vanha mekaaninen merivaihde välitti voiman tehokkaammin kuin hydraulinen. Kun sitten ryhdyin katsomaan vanho- manlaisesta merivaihteesta, jonka välitys oli 2:1. Kauden päättyessä Jussi otti vaihteiston vielä kerran irti, minä vein sen Söderkullaan ja sain tilalle toisen. Lyhyellä koeajolla kohtuukierroksilla ajelin 12 solmua ja huippuja varmaankin 15:ttä. Mitä tästä opimme. Olisi varmaan kannattanut ensin kysyä ratkaisua Veneak- Tänä kesänä päästään vesille varmasti nopeammin, pitää toki vielä vähän laskea akselikulmia, kun uusi vaihteisto pyörittää akselia nopeammin, mutta se varmaan on pikkujuttu viimekesäiseen verrattuna. Nyt päästään taas nostamaan niitä puoliliukuvan peräaaltoja, kun viime kesänä ajettiin naapuriystävällisemmin runkonopeutta. Osmo Palonen m/s Otto III Tämähän olisi pitänyt tarkistaa... Kuvien oikeudet © MATTHEW TURLEY NAVIGOI NäköpAlVeluuN Meiltä saat Mikkelin torin laidalta optikon ja silmälääkärin palvelut sekä monipuolisen valikoiman veneilyynkin sopivia kehyksiä, aurinkolaseja ja piilolinssejä. Maaherrankatu 14, Mikkeli. Puh. (015) 211 331, ma–pe 9–17, la 10–14 MPS 3/2016Pokturi — 45 Oravin venesatama (yläkuva) ja makuja Oravista ja Järvisydämestä (kuvat oikealla). Makuja Saimaalta S aimaaHolidayn järvimatkailukeskukset sijaitsevat Linnasaaren kansallispuiston kahta puolta Savonlinnan Oravissa ja Rantasalmella Järvisydämessä. Siellä hemmotellaan veneilijöitä monipuolisella ravintolatarjonnalla ja vaihtoehtoja löytyy moneen makuun. Saimaan makumaailmassa näkyy vahvasti järviluonto ja paikallisuus. Ravintolat hyödyntävät pääsääntöisesti itse pyydettyä järvikalaa ja riistaa, marjoja sekä lähiseudulla tuotettuja juureksia. Perinteisiä seudun ruoanvalmistusmenetelmiä on myös pyritty säilyttämään ja soveltamaan uusia maailmalta tulleita trendejä järviluonnon antimiin. Oravin idyllisen kanavan varrella veneilijöitä palvelee Ravintola Ruukinranta. A la carte –listalta löytyy paikallista kalaa, riistaa ja sieniä. Leipäkin on lähellä tuotettua. Suurelta kesäterassilta voit ihailla kanavan maisemia rennosti pizzan ja kylmän juoman kera. Oravin Thai Pop Up makasiini avaa ovensa juhannusviikolla ja listalta löytyvät paikallisista raaka-aineista valmistettuja thairuokia. Leppoisa ja kiireetön tunnelma odottavat. Kesän uutuutena a la carte – aamiaiset. Oravi on myös täyden palvelun satama ja kyläkaupan tarjonnassakin näkyy kotimainen laatu ja paikallisuus. Kyläkaupan tuoretiskissä on monipuolinen grilliherkkujen valikoima. Myynnissä oman Oravissa ruokaa tarjotaan molemmilla puolella kanavaa. 46 — MPS 3/2016 Pokturi kylän lammasta, kotimaisia juustoja, paikallista kalaa ja erikoisuutena Oravissa valmistettuja järvikalapihvejä. Kaupassa palvelee seudun kuuluisin lihamestari Kari Hirvonen. Järvisydämen kestikievarihenkiseen ravintola Piikatyttöön on kesällä katettuna päivittäin paikallisista antimista koottu pitopöytä klo 12 – 18. Piikatytön ravintolan tunnelmaan kuuluvat saviastiat, takkatuli, kynttilät ja musiikki. Savon suurimmassa Wiinikellarissa vietetään juhlia, häitä ja ruokaillaan kesäiseltä a la carte listalta ja löytyypä viinikellarin uumenista laaja valikoima laadukkaita viinejä aterioita kruunaamaan. Avotulen loimua ja eräkokin herkkuja tarjoillaan tilausravintolana toimivassa Kumppanit ESE MPS tukikohdissaan käyttämä sähkö on Etelä-Savon Energia Oy (ESE) tuottamaa puupohjaista Ekoteko-sähköä. Ekoteko-sähköllä on Suomen Luonnonsuojeluliitto Ry myöntämä Ekoenergia-merkin käyttöoikeus. MPS haluaa ottaa ympäristön huomioon myös omissa energiavalinnoissaan ja paikallinen energiayhtiö on luonnollinen valinta. Pitkäaikaiseen kumppaniin voi tutustua osoitteessa www.ese.fi tai www.ekoteko.fi. Siskontytön ja Lotjabaarin sisäilmettä sekä ruoka-annos. kotaravintola Savon Loitsussa kuusimetsän kupeella. Kesän kynnyksellä Järvisydämeen on valmistunut uusi elämyksellinen ravintolakokonaisuus Lotja. Tilat on rakennettu yli 200 –vuotta vanhan puisen halkolotjan ympärille. Lotja-baarissa sammuu kesäjano ja kesäillan hämärtyessä sieltä saa myös pien- tä savolaista suupalaa. Lotjan Humppasali palvelee tilausravintolana. Lotjan tiloihin on myös valmistunut uusi vastaanotto ja kahvila savolaisen espresson nautintaan sekä myymälä, josta voi täydentää pientä purtavaa myös veneeseen tai ostaa tuliaisia kotiin viemisiksi. Nordea MPS pitkäaikainen pankkitoimintakumppani tarjoaa hyvät pankkipalvelut niin seuratoiminnalle kuin yksityisasiakkaille ja yritysasiakkaille. Uusittu Mikkelin konttori tarjoaa myös laadukkaat asiakaspalvelutilat. Tutustu Nordeaan tarkemmin osoitteessa www. nordea.fi. Lisätietoja www.saimaaholiday.net Anttolan Kone ja Urheilu Anttolan Kone ja Urheilu on MPS kumppani veneilytarvikkeissa ja huolloissa Anttolan satamassa. Anttolan kone hoitaa myös polttoainejakelun veneille Anttolan satamassa. Veneillessä Luonterilla kannattaa käydä asioimassa myös paikallisessa ja laadukkaassa monen palvelun keskuksessa. Lue lisää ja tutustu ww.konejasaha.fi. Järvisydämen satamaa lintuperspektiivistä MPS 3/2016Pokturi — 47 V Voinappi lähdössä jälleen vieraille vesille oinappi pienveneregatta suuntasi heinäkuun alussa viime kesänä viikonlopuksi kohti pohjoista Puulaa ja Kangasniemeä. Regattaan osallistui 6 venekuntaa ja 13 pursiseuralaista. Nyt on Puulaa käyty kokemassa kahtena kesänä ja kahdessa suunnassa Otavasta päin katsottuna. Kesällä 2016 on suuntana uudet järvet ja tarkemmin Repovesi. Voinappiregatta kiteytettynä tapahtuu pienveneillä, majoitumme teltoissa ja muiltakin osalta regatan teemana on ”paluu pienveneilyyn”. Mukana jokaisella varusteina ovat teltat, makuupussit ja sään mukainen vaatetus sekä omat juomat sekä erikoisruokavalioiden mukaiset aamupalat. Kesällä 2016 Voinappiregatta veneillään viikonloppuna 8.-10.7 ja todellakin suuntaamme Repovedelle ja aivan kansallispuiston viereisille vesialueille. Repovedestä kerrotaan heidän omilla kotisivuillaan seuraavaa: ”Lepuuta silmiäsi kymmenien järvien ja lampien muodostamassa metsämaisemassa. Repoveden mahtavat mäet ja jylhät kalliot haastavat harrastajan kiipeämään yhä korkeammalle. Riippusillalta, ketunlossilta, näkötornista ja monista muista kohteista voit löytää oman Repovesi-seikkailusi!” (www.luontoon.fi/ repovesi) Ja kun noita mahtavia mäkiä 48 — MPS 3/2016 Pokturi kehutaan, onkin yksi mahdollinen käyntikohde Olhavanvuori ja ohjelmassa on mahdollisesti laskeutuminen köysillä Olhavanvuorelta. Luvassa on siis hieman kävelyä ja erilaisia kokemuksia sekä maisemia. Pienveneregatta kokoontuu perjantaina 8.7. todennäköisesti Hillosensalmeen, koska siinä on hyvä luiska laskea veneet. Tarkemmat regatan aikataulut ja ohjelma ovat työn alla. Ohjelma ilmoitetaan seuran internetsivuilla ja facebookissa myöhemmin. Lisätietoja sekä ilmoittautuminen 30.6.2016 mennessä sähköpostilla jari.nykanen(at)mikkelinpursiseura.fi. Jari Nykänen Kesän 2015 voinapin kuvat otti Matti Tiitinen. Puulalla oli sekä aurinkoista että pilvistä, myös ruokaa ja telttasaunaa. Viereisen sivun alareunassa kirjoittaja vauhdissa. Ristisaaren Malja Rokansaaren vesillä M ikkelin pursiseuran järjestämä Ristisaaren Malja- purjehduskilpailu järjestettiin elokuun 22. päivänä Rokansaaren edustalla. Kilpailevia venekuntia saatiin mukaan kaikkiaan 15. Sää oli lämpötilan puolesta suosiollinen, mutta tuulta olisi voinut kilpailun kannalta olla enemmänkin. Suunnitelmissa oli ajaa yhteensä kolme lähtöä, joissa jokaisessa ylämerkki-alamerkkirata kierrettäisiin kaksi kertaa. Heikon tuulen takia kisassa päästiin ajamaan vain kaksi lähtöä. Voittajat saatiin kuitenkin selville: Iso-Lys luokan kolmen kärki: 1. First Lady, Jan-Erik Wasenius, SlPS 2. OnyX, Matti Ahonen, LrPS 3. Irene, Ari Sakko, RiPS Keski-LYS luokan kolmen kärki: 1. Fenix, Panu Kokko, RiPS 2. Cascade, Sakari Vento, LrPS 3. Fatmai, Tommi Isotalo, LrPS Pieni-LYS luokan kolmen kärki: 1. Freja, Elmer Häyrynen, SlPS 2. Alli, Jukka Nikkilä, RiPS 3. Adele, Teemu Hietamies, LrPS Kilpailu oli vuoden 2015 Saimaa ranking- kilpailusarjan päätöskilpailu. Saimaa ranking- kilpailusarja on Saimaan alueen pursi– ja veneilyseurojen yhdessä järjestämä purjehduskilpailusarja. Sarjan järjestelystä, ylläpidosta, kilpailuista, säännöistä ja palkinnoista päättää vuosittain kokoontuva Saimaan purjehtijapäivät. Saimaa ranking- sarjan vuoden 2015 lopputulokset ja tulevan kauden kilpailukalenteri löytyvät osoitteesta: www. saimaanpursiseurat.fi Sivustoa on kehitetty ranking- toimikunnan johdolla ja sivustoilta löytyy nykyisin kilpapurjehduksen lisäksi myös paljon sisältöä muuhunkin Saimaan alueen veneilyyn liittyen. Kilpailujärjestelyt Ristisaaren maljassa toimivat hienosti tälläkin kertaa. Mallun kuppilalla nautittiin kisan jälkeen maittavaa keittoa ja pyttipannua höysteineen. Erityiskiitokset kuuluvat viime kauden hallituksen jäsenille; tuomarina toimineelle Paavo Kokolle, sekä ratamestari Esa Valkoselle miehistöineen. Hyvällä yhteishengellä saatiin taas mukava kisa järjestettyä! Panu Kokko, kilpailupäällikkö MPS 3/2016Pokturi — 49 50 — MPS 3/2016 Pokturi MPS 3/2016Pokturi — 51 39324318322325 11 5 29 43 84 129 19494 62117 40334823372930 135 24 38 79 124 18989 57112 64577247615354 372924 78708561756768 51433825 42 8614352 19 75 120112127102116108109 92 84 79 67 42 164157172147161153154 137129124111 8645 Rokansaari Puumala Sulkava Savonlinna Varkaus Kuopio 24 153145160135149141142 125117112100 7580 127185 86 56 Joensuu Pääasiassa syväväyliä pitkin. Etäisyydet ovat suuntaa-antavia. Pönnöön matkat on mitattu Parkonpään kautta reittiä, jossa ei ole korkeusrajoituksia. 9789104 80908687 70625744 19 24 7313033 33 Oravi 97 129122137112126118119 10294 89 77 5257 Matkat taulukossa ovat ilmoitettu meripeninkulmina. 80 56 86 97 130185 Heinävesi 40 57 57 40 73 127 102 Iisalmi221 213229212226218219 202194189168 143 102 57 45 25 67 111 16877 44100 29253054 68 109154 21911987142 32254629362829 111337 51 92 137 20210270125 Lappeenranta Pönnö Imatra 444422178 2 Mikkeli Ristisaari Anttola 4343191510 2 28232953 67 108153 21811886141 Ristiina Kalllioniemi Kallioniemi 51513025 108 36323761 75 116161 22612694149 Ristisaari Ristiina Pönnö 564930 251517 29182347 61 102147 21211280135 Rokansaari Anttola Puumala 6565 30301922 46434872 85 127172 229137104160 Sulkava Mikkeli Savonlinna 22 6549514344 25323357 70 112157 21312289145 Kuopio Imatra Iisalmi 226556514344 32394064 78120164 22112997153 Heinävesi Oravi Lappeenranta Varkaus VÄLIMATKATAULUKKO Joensuu TAPAHTUMAKALENTERI 2016 Mikkelin Pursiseuran tapahtumat 18.5. Viikkopurjehdukset alkavat keskiviikkoisin klo 16.30-19.00 elokuun koulujen alkamiseen saakka 14.5. Ristisaaressa lipunnosto ja perinteiset talkoot 6.–10.6. Purjehduskoulu uudessa tukikohdassa Pursialassa 24.-25.5. Vesisankarit Kaihulla 31.7. ES Open kisa Ristiinan satamassa 12-14.8.Eloregatta 20.8. Ristisaaren malja purjehduskilpailu Lietvedellä 26.–28.8. Kalakilpailut Ristisaaressa 11.6. Pönnön talkoot ja lipunnosto 10-11.9. Yövesi-matkapurjehdus Ristisaari-Korkia, yhteistyössä RiPsin kanssa 15.6. ES Open kisa Mikkeli 17.9. Perinteinen Pizzailta 24.-26.6. Ristisaaren juhannus 24.9. Ristisaaren syystalkoot Lipunlasku ja veneilykauden päättäjäiset 8.10. Yhteisnosto Lotjasaaressa 6.7. ES Open kisa Hirvensalmi 8.-10.7. Voinappi-regatta Repovedelle 19.11.Pikkujoulut Muut tapahtumat Saimaan Teatteri: Häät 28.6.-19.7.2016 Eri puolilla Saimaata La 18.6. NiiniJazz Ravintola Niinipuussa klo 20. http://saimaanteatteri.fi Ylössaarentie 35, Niinisaari. Vapaa pääsy. 49. Sulkavan Suursoudut 7.-10.7.2016 La 2.7. Wanhat autot ja Saimaan ympäriajot, Puumalassa klo 11-14.30. Rastipaikka yhtenäiskoulu, Kirkkotie 3 B. http://www.suursoudut.fi/fi/ Ke 6.7. klo 12 Saimaan kauneimmat sävelet: Avajaiset ja il- Höyrylaivojen Saimaa regatta Kuopiossa 16.7.2016 http://www.merihistoria.fi/tapahtumat/tulevat/ http://www.steamship.fi/?cat=2 Puumalan tapahtumat mainen päiväkonsertti kirkossa, Pe 8.7. klo 19 Saimaan kauneimmat sävelet: Iltakonsertti kirkossa, Kirkkotie 1. Liput 25 € / 15 €. Su 12.7. klo 16 Saimaan kauneimmat sävelet: Sellojen taikaa kirkossa, Kirkkotie 1. Liput 25 € / 15 €. Wanhojen laivojen kesäregatta Heinävedellä 15.-17.7.2016 La 16.7. Puumala Rock Puumalan linja-autoasemalla. Pääsy- http://www.pohjois-savonwanhatlaiwat.fi/ La 30.7. Jaakkomarkkinat Keskustiellä ja Ylätorilla Puuveneet kesä 2016 tapahtuma Sahanlahdessa 15.-17.7.2016 maksuton, päihteetön ja ikärajaton tapahtuma Ke 3.8. - La 6.8. Juhlakemmakat Lisää tapahtumia: http://puumala.fi http://puuveneenvuoksi.net/puuveneen-vuoksi/ Mikkelin seudun tapahtumat 17.-18.6. Iskelmäkesä Mikkeli, Mikkelin satama. Aikuisten iskelmätapahtuma 27.6.–1.7. Mikkelin musiikkijuhlat, Sointukatu 1, Mikkeli. Etelä-Karjalan tapahtumat http://www.gosaimaa.com/fi, http://tapahtumat.ekarjala.fi/ Lappeenranta 16.7. St Michel –ravit, Raviradantie 22, Mikkeli. 5.6.-31.8. Kesäkonsertit toreilla tiistai, torstai, lauantai 5.-7.8. Jurassic Rock Festival, Mikkeli. Lisätietoja http://www.jurassicrock.fi/site/ 11.6.-31.8. Hiekkalinna Lisää tapahtumia: http://www.mikkelinyt.fi/ http://www.visitmikkeli.fi/ 52 — MPS 3/2016 Pokturi 11.6.-14.8. Katujuna 3.7. Suur-Saimaan Ympäriajo – yli 25 v. vanhat ajoneuvot 27.8. Sataman valot klo 18:00 Lappeenrannan satama Lisää tapahtumia: Tanssit http://www.visitlappeenranta.fi/ http://www.tanssi.net.fi http://tapahtumat.ekarjala.fi/ Ruokotaipaleen lava (Hurissalo, Puumala) Savonlinnan seudun tapahtumat 8.7.-6.8. Oopperajuhlat, Satamapuistokatu, Savonlinna. Mikkelin hiihtomäen lava (Pursiala, Mikkeli) Pistohiekan lava (Lietvesi, Puumala) Päivärannan lava (Otava, Mikkeli) Lisätietoja http://www.operafestival.fi/fi/Ohjelmisto/Ohjelmisto-2015 Kaikukallio (Anttola, Mikkeli) Lisää tapahtumia: Metsälinna (Ristiina, Mikkeli) http://www.savonlinnanyt.fi/ BISNESPUKEUTUMINEN MITTAPUVUT JA -PAIDAT MESSUASUT TALVISÄILYTYSPAIKKOJA SAIMAALLA Laadukkaat talvisäilytyspaikat lämpimässä hallissa. Vapaa sisäkorkeus 7 metriä, siltanosturin käyttömahdollisuus. Suuret ovet 5 x 5,4 metriä. Kuljetus- ja nostotrailereiden valmistus, pesu- ja vahauspalvelut. High quality winter storage in a heated hall. Clear height 7 metres, ability to use overhead crane. Wide doors 5 by 5,4 metres. Manufacturing for haulageand lifting trailers, washing and waxing services. JUHA KILJUNEN RUOKOTAIPALEENTIE 571 52230 HURISSALO 0440-180281 ● [email protected] BUSINESS OY SAM-BUSINESS Oy c/o Hotelli Gustavelund, Kirkkotie 36, 04310 Tuusula Puh. 0400 692 100 [email protected] www.sam-business.fi MPS 3/2016Pokturi — 53 PURSISEURAN JÄSENHAKEMUS Mikkelin Pursiseuran (MPS) jäsenenä pääset nauttimaan upeista tukikohdista, jäseneduista sekä muista palveluista. Katsastustoiminta Venekatsastustoiminta on yksi tutuimmista palveluista, mitä pursiseurat tarjoavat. MPS katsastajat ovat Suomen Purjehdus ja Veneily Ry (SPV) kouluttamia venekatsastajia. Koulutetut katsastajat voivat ylläpitää ja kehittää veneilyturvallisuutta seuroissa. He pystyvät myös ohjaamaan ja opastamaan muun muassa veneiden hoidossa ja varustamisessa. Tällöin jokaisessa seurassa veneillään turvallisesti yhdessä nauttien. Lisäksi seuran jäsenellä on mahdollisuus saada alennusta katsastetun veneen vakuutusmaksusta. liittyviä erillisiä kursseja. Seuran jäsenenä sinulla on mahdollisuus myös osallistua SPV kursseille. Jäsenenä monet kurssit ovat varsin edullisia. Kilpailutoiminta MPS pitää vuosittain kilpailuja niin aloitteleville optimistijollapurjehtijoille, kuin köliveneille eri luokissa. Jäsenet pääsevät mukaan osallistumaan kisoihin oman tavoitteidensa mukaisesti. Osallistumista paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin kisoihin luonnollisesti kannustetaan, juniorikilpailuun osallistuvia seura voi myös tukea. Muu toiminta Vuosittain järjestämme runsaan joukon erilaisia tapahtumia kuten kalakisoja, pitsa-illan ja kaksi regattaa (pienet Koulutustoiminta avoveneet ja suuremmat matkaveneet) – pikkujouluja ja Juhannusjuhlia yhtään MPS tarjoaa SPV koulutusjärjestelmän väheksymättä. Seuratoiminta tarvitsee mukaista veneilijäkoulutusta junioreiden luonnollisesti myös iloista talkooväkeä, purjehduskursseista lähtien aina kankolmen tukikohdan viihtyvyys on hyvin sainväliseen huvivenelupakirjaan saakka. Järjestelmän mukaisen koulutuksen 10013890.fh10 Thu Apr 29 12:20:17 2010lisäksi Page 1huolletuissa tiloissa parempi. Tukikohdissa riittääkin monenlaista puuhastelua, seurassa järjestetään jäsenille monentikanheiton, frisbeegolfin tai muiden laista veneen hallintaan tai olosuhteisiin Yrittäjänkatu 30, 50130 Mikkeli (015) 213 359, 7600 722, fax 015 368 056 54 — MPS 3/2016 Pokturi liikuntaharrasteiden lisäksi. Mikkelin Pursiseura on mukana myös Saimaan alueen pursiseurojen yhteiskäyttösopimuksessa, joka avaa vierailumahdollisuudet tukikohtiin myös pidemmälle Saimaalla matkattaessa. Jäsenedut Jäsenetuja Pursiseurassa on vaikea luetella, asiat pitää päästä kokemaan. Meitä kaikkia yhdistää yksi tekijä ja se on veneily. Lisätietoa voit kysyä MPS hallituksen jäseniltä. Mikkelin pursiseuralla on pitkät perinteet veneilytoiminnan parissa jo vuodesta 1905. Nopein ja helpoin tapa hakea jäsenyyttämme on täyttää alla oleva lomake. Nopein ja helpoin tapa hakea jäsenyyttämme on täyttää lomake netissä. Mikkelin Pursiseuran jäsenhakemus- eli liittymislomake löytyy seuran nettisivuilta www.mikkelinpursiseura.fi. Jos et voi nettilomaketta käyttää, lähetä viereisen sivun lomake osoitteella Mikkelin Pursiseura ry PL 243, 50101 Mikkeli. JäsenmaksuT Jäsenmaksu on 60 € aikuisilta ja 10 € nuorilta vuodessa. Lisäksi peritään 350 € perhekohtainen liittymismaksu. Mikkelin Pursiseura r.y. JÄSENHAKEMUSLOMAKE Aikuisjäsen Nuorisojäsen (alle 18 vuotta) Nimi Syntymäaika Ammatti Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköpostiosoite Päiväys Allekirjoitus Seuran jäsenyyden lisäksi haluan seuraavien jaostojen jäseneksi: __ Moottorivenejaos __ Navigointijaos __ Purjehdusjaos Jos mahdollista käytä verkkolomaketta www.mikkelinpursiseura.fi tai postita tämä hakemuslomake osoitteella: Mikkelin Pursiseura ry PL 243, 50101 Mikkeli. Liitä hakemuksen mukaan vapaamuotoinen selvitys suhteestasi veneilyyn. Kaikki veneilyyn! MPS 3/2016Pokturi — 55 10 LIPUTUSKÄSKYÄ HINNASTO 1. Pidä lippusi ja viirisi ehjinä ja puhtaina. Seuran lippua saa käyttää vain kyseisenä vuonna katsastetussa veneessä. 2. Laske kaikki kansallisliput, myös kohteliaisuuslippu, yöksi satamassa ja ankkurissa. Yö alkaa auringon laskiessa, mutta viimeistään kello 21.00. Poikkeuksena juhannus, jolloin liputetaan läpi yön. 3. Älä pidä perälipun paikalla mainoslippua, kilpailulautakunnan lippua tai kunniajäsenen lippua. 4. Pidä oikeassa saalingissa korkeintaan kolmea, mieluummin vain kahta viiriä kerrallaan, arvokkain ylimpänä. 5. Käytä vain sellaisia viirejä, joihin Sinulla on veneen päällikkönä oikeus. 6. Pidä ulkomailla purjehtiessasi kyseisen maan kauppalippua oikeassa saalingissa kohteliaisuuslippuna ja siirrä tällöin viirisi vasempaan saalinkiin. 7. Käytä vain yhtä kohteliaisuuslippua kerrallaan. 8. Kun purjehdit vuokraveneellä muun maan lipun alla, nosta Suomen kansallislippu vasempaan saalinkiin. 9. Tervehdi lipulla sellaisia lähellä kulkevia sota-aluksia, joiden mastossa liehuu viiri. 10. Laske myös juhlaliputus yöksi. Liputusohje-kirjasia löytyy Ristisaaren Uus’tuuli tuvasta. Mikkelin Pursiseuran lippuja ja muita seuratarvikkeita on myynnissä Mikkelin Satamakioskissa koko kesän. Muuna aikana tarvikkeita saa seuran kotisivuilta MPS-Kaupasta. FIXACOM OY Saretintie 2 50670 Otava 050 3527353 www.fixacom.com 56 — MPS 3/2016 Pokturi MPS:n Perälippu 33 x 54 30 € MPS:n Perälippu 44 x 72 35 € MPS:n Perälippu 55 x 90 40 € MPS:n Perälippu 68 x 108 45 € Veneenomistajan viiri (sinivalkoinen) 30 € MPS:n kerhoviiri (keltamusta) 20 € MPS:n kokardi 15 € MPS:n klubimerkki 20 € MPS:n pinssi 3 € Navigaatioliiton viirit 25 € www. vuokraamuuli.com Vuokrattavana iso kuomukärry, pieni traileri, t-paitatykki tai vaikka saippuakuplakone! KÄYTTÖMAKSUT 2016 Tukikohtamme Ristisaaren vuoden 2016 käyttömaksut ovat seuraavat: Seuramme jäsenelle ovat ilmaisia: • vierailu saaressa ja laiturissa yöpyminen • saunominen rantasaunassa, • grillin ja grillikatoksen nestekaasupannun käyttö • ylätuvassa yöpyminen. Maksut muille: • Vierasmaksu on 5 euroa/vuorokausi, maksetaan grillikatoksen vierasmaksulippaaseen. • Vierasmaksu on maksettava myös seuramme jäsenen perheen muista aikuisista perheenjäsenistä, jos he eivät ole seuramme jäseniä. • Vuoksen vesistöalueen tukikohtien yhteiskäyttösopimukseen kuuluvien seurojen jäsenten venekunnat ovat tervetulleita Ristisaareen ja he maksavat vierasmaksun edellä esitetyn mukaisesti. Maksut kaikille: • Ristituuli-saunan käyttömaksu on 5 euroa/tunti. Vuoro on varattava ja maksettava grillikatoksessassa olevien ohjeiden mukaan. Hallitus pidättää oikeuden siirtää tai muuttaa varattuja saunavuoroja Ristisaaressa olevien tapahtumien aikana. • Laiturisähkö 3 euroa/vrk tai 25 euroa kesä, valaistus/akkujen lataus. Tukikohdassa kävijän on tehtävä merkintä vieraskirjaan ja maksut on maksettava grillikatoksen kassalippaaseen. Pönnön tukikohdan käyttömaksut vuoden 2016 ovat seuraavat: Seuramme jäsenelle ovat ilmaisia: • vierailu saaressa ja laiturissa yöpyminen • saunominen rantasaunassa, • grillin ja grillikatoksen nestekaasupannun käyttö Maksut muille: • Jäsen voi tuoda vieraan ja vierasmaksu on 5 euroa/ vuorokausi/henkilö. Maksut maksetaan saunatuvan vierasmaksulippaaseen. • Vierasmaksu on maksettava myös seuramme jäsenen perheen muista aikuisista perheenjäsenistä, jos he eivät ole jäseniä. Pönnön tukikohta ei kuulu Vuoksen vesistöalueen yhteiskäyttötukikohtien piiriin. Tukikohta on tarkoitettu vain seuramme jäsenille vieraineen. Tukikohdassa kävijän on tehtävä merkintä vieraskirjaan ja maksut on maksettava saunatuvan kassalippaaseen. Kuljetus Siiskonen tarjoaa veneennosto, -kuljetus, -pesu, ja säilytyspalveluita. Suunnitellaan juuri sinulle sopiva nostopalvelu ja me varmistamme työn sujuvuuden alusta loppuun. Toimialueemme on pääsääntöisesti Itä- ja Etelä-Suomi, mutta liikumme ristiinrastiin pitkin Suomea, sekä omaamme kokemusta rajojen ulkopuolisesta kuljetuksistakin. Ostat tai myyt veneesi minne vain, me kuljetamme.... Käytössämme on laaja ja monipuolinen kalusto niin pienen kuin isommankin veneen nostoon, kuljetukseen, ja syksyn tullessa voimme noutaa veneesi, pestä ja säilyttää sen talven yli. Tutustu myös muihin palveluihimme kotisivuillamme: www.kuljetussiiskonen.fi ja tee työtilaus samalla helposti netissä. monipuolista painopalvelua www.ao-paino.fi Ville Siiskonen: 0500 509 705 [email protected] – www.kuljetussiiskonen.fi MPS 3/2016Pokturi — 57 Parhaat tarvikkeet ja paras palvelu. Meillä on kauppa myös netissä ja se on avoinna ympäri vuorokauden. TM p: 02 433 9990 www.raisionranta.fi MIKKELIN PURSISEURAN JÄSENLUETTELO Alanen MarkkuMikkeli AsikainenAri Vantaa AsikainenJorma Mikkeli Blom OsmoMikkeli BlomquistRisto Mikkeli BodströmHannu Mikkeli BodströmHeikki Mikkeli BodströmRiitta Mikkeli BormanMika Porvoo Ekin partio Mikkeli Eskuri SeppoHelsinki ForsblomPauli Ristiina ForsgrenKauko Mäntsälä ForsgrenSirkka Mäntsälä FreybergKivikari Jyväskylä FreybergSatu Jyväskylä GüntherMatti Mikkeli GüntherPetteri Mikkeli HaavikkoKimmo Mikkeli HalinenEsko Mikkeli HalonenRiikka Helsinki HaukilahtiJarmo Espoo HeikkinenJuha Mikkeli HeikkinenMarcus Mikkeli HeikkinenMiika Mikkeli HeikkinenRauno Kuortti HeikkonenKari Ylöjärvi HeinikainenMikko Mikkeli HelppolainenSanni Heimari HimanenPaavo Ristiina HokkanenHeikki Hamina HolopainenHelena Kouvola HonkanenAnne Mikkeli HonkanenTuomo Mikkeli HornOlli Mikkeli HorttanainenPekka Mikkeli Hotti Veli-MattiJärvenpää HujanenAnneli Keuruu HujanenJuhani Keuruu HujanenReijo Mikkeli HujanenSisko Mikkeli Huovinen Veli-JuhaniMikkeli Hurri EskoMikkeli Hurri TommiMikkeli HuttunenLaila Mikkeli HuttunenVeikko Mikkeli HyppönenPekka Mikkeli HyvönenOsmo Mikkeli HyytinenLasse Mikkeli HäkkinenOuti Mikkeli HäkkinenPekka Mikkeli Häkli AatuMikkeli Häkli EeroMikkeli Häkli RichardMikkeli HäkämiesJuha Tuusula HälikkäJari Mikkeli HälikkäJuha Mikkeli HämäläinenAnja Mikkeli HämäläinenKalevi Raisio HämäläinenMatti Mikkeli HämäläinenSeppo Mikkeli HänninenAri Mikkeli Hänninen PekkaMikkeli HänninenVille Mikkeli ImmonenAhti Mikkeli Immonen Lauri Helsinki ImmonenNettaMikkeli ImmonenNiko Mikkeli JaakonsaariHanna Ristiina JaakonsaariHannu Ristiina JaakonsaariIiro Nokia JaakonsaariJoonas Ristiina Jell Helmut Meyriez-Murten Sveitsi Jorva JukkaMikkeli JukarainenRisto Mikkeli Jussila VesaVantaa Juuti TerhiPorvoo Järn AnneliMikkeli Järn MarkusHämeenlinna Järn RaimoMikkeli Järn SannaHämeenlinna JääskeläinenJukka Mikkeli KakriainenKalevi Mikkeli Kallberg JoukoHelsinki Kallio TimoKotka Kannas Olli Helsinki Kannas SamiMikkeli KarvonenAri Kokkola KarvonenKari Mikkeli KarvonenNina Kokkola KasurinenMika Hurissalo Katajala MattiMikkeli KattelusKariMikkeli KauppinenHeidi Mikkeli KauppinenJari Mikkeli Kauste PetriEspoo Keldrima MarisMikkeli Kemppi JirkoMikkeli KemppinenKari Mikkeli KemppinenSimo Mikkeli Kiiski JarmoKausala Kiiski MarjoKausala Kirjalainen AnnukkaMikkeli KirjalainenArvo Otava KirjalainenEsa Norola KirjalainenHeikki Mikkeli Kivekäs AnniMikkeli Kivekäs ArtoMikkeli Kivekäs ArttuMikkeli KivekäsEijaMikkeli Kivinen JarmoMikkeli KoivulaKaiHelsinki Kokko PaavoMikkeli Kokko PanuKotka KoponenJuha Mikkeli KorhonenHannu Riihimäki KorhonenMerja Mikkeli KorhonenMikko Mikkeli KorhonenSeppo Mikkeli Korpijärvi Eeva-LeenaMikkeli KorpijärviJuha Mikkeli Korpinen MarkkuAnttola KoskinenArja Nastola KoskinenJari Nastola KostiainenMaija Mikkeli Kotisalo KimmoEspoo KoukonenKari Rahula Kousa MattiMäntyharju KuivalainenKyösti Mikkeli KuivalainenLaila Mikkeli KultanenEero Mikkeli KuokkanenKimmo Mikkeli Kupila TimoMikkeli Kurki TeuvoMikkeli KutvonenKari Anttola KuusistoPekkaMikkeli KämppiJanneAnttola Kämppi TeuvoAnttola LaamanenJaakko Mikkeli LahdennePasi Helsinki LahtinenJorma Mikkeli LahtinenRauno Hietanen Lampinen MarkettaAnttola LampinenPertti Harviala LampinenRisto Anttola Lappi SeppoMikkeli LarvantoJarmo Mikkeli LauhakangasRauli Järvenpää LaukkaEsa Helsinki LehtinenAune Mikkeli LehtinenMatti Mikkeli LehtonenPentti Mikkeli Lindgren Dan Mikkeli Lindgren Gunillan Mikkeli LinkamaVesa Mikkeli LinnoaroMartti Helsinki LiukkonenTerho Mikkeli LukkarilaLassi Kerava LuukkonenAri Mikkeli Lähdesmäki Timo Mikkeli ManninenLiisa Mikkeli Manninen Veli-PekkaMikkeli MarjamäkiErkki Mikkeli MarjavaMerjaRistiina MarkkanenMatti Mikkeli MatiskainenPekka Otava MatiskainenTuula Otava MatsonAnja Mikkeli Matson KaarloMikkeli MertaojaLauri Helsinki MetsätaloTaisto Anttola MPS 3/2016Pokturi — 59 MieronkoskiLauri Anttola MiettinenHeli Mikkeli MuinonenAimo Mikkeli MuinonenAri Mikkeli MuinonenTuula Mikkeli MurtonenErkki Majavesi MustalaMika Kerava Myyryläinen Mikko Mikkeli MäenpääTea Kangasala MäkeläJuha Mikkeli MäkeläJustus Mikkeli MäkipääAntti Helsinki MäkipääJuhani Mikkeli MäkipääOlli Helsinki MöllerIiris Hiirola MöllerPasi Hiirola MöllerTuija Hiirola NenonenJarmo Mikkeli NenonenRiikka Helsinki NenonenSoili Mikkeli NieminenJarkko Otava Niiranen-Linkama Päivi Mikkeli NikkiläPaavoMikkeli NikkiläPekkaTampere Nojonen Eeva-KaisaHelsinki NojonenOsmo Helsinki NykänenElisa Mikkeli NykänenJari Mikkeli NykänenLotta Mikkeli NykänenNilla Mikkeli NykänenNoora Mikkeli Närhi PirkkoPorvoo NärhinenTomi Helsinki OhtonenAri Mikkeli OjapeltoAntti Espoo OranenPentti Lappeenranta PaajanenMatti Mikkeli PaakkariToni Mikkeli PaasikiviFanny Mikkeli PaasikiviFrans Mikkeli Paju JaanaMikkeli Paju LauriHeimari Paju MarkkuMikkeli Paju TaaviKangasala Paju TiituKangasala Paju TommiKangasala PakarinenMaija Norola PakarinenPekka Norola PakarinenTuija Norola PalhomaaMarko Mikkeli Palonen Emilia Helsinki PalonenJoose Helsinki PalonenOsmo Joroinen Parri AskoMikkeli PaukkunenPentti Mikkeli Pekkalin Juha-MattiVekaranjärvi PekonenJyrki Helsinki PekonenValtteri Mikkeli PeltonenJyrki Mikkeli PeltonenNiko Kouvola PenttinenEsko Mikkeli 60 — MPS 3/2016 Pokturi PesonenKalle Mikkeli PesonenVille Sammatti PeunaAnneRovaniemi Peuna AnttiRovaniemi PietikäinenJuhani Mäntyharju PihamaaPetri Hartola PiironenHeikkiMikkeli Pilsari HannuMikkeli PitkänenEsko Mikkeli PitkänenMatti Mikkeli PitkänenRisto Söderkulla PitkänenTuula Söderkulla PohjalainenUrho Mikkeli Pomell MarkkuMikkeli PorkolaVille Brussels PulkkinenAki Anttola PulliainenTeemu Mikkeli PuranenEero Mikkeli PuranenEila Mikkeli PuranenRisto Järvenpää PutkinenJuha Mikkeli PutkonenLaura Norola Pylkkänen Anna-MariMikkeli PylkkänenAri Mikkeli PylkkänenEetu Mikkeli PylkkänenKrista Mikkeli PylkkänenVäinö Mikkeli PylvänäinenPekka Mikkeli Pöysä HannuVoikkaa Pöysä MarjaVoikkaa RahikainenIlkka Hietanen RahikainenRaimo Mikkeli RajantieJaana Mikkeli Ranki HannuEspoo RasinmäkiKalevi Mikkeli Rasola Nina Mikkeli RaunetsaloJuho Helsinki Rauta-AhoHelka Mikkeli Rauta-AhoPetteri Kouvola RautavirtaIlkka Helsinki RautavirtaJuhana Mikkeli RautavirtaTapani Mikkeli ReunanenAri Vanhalinna ReunanenArttu Espoo Reunanen JyrkiRistiina Reunanen KatjaMikkeli Reunanen LasseMikkeli Reunanen PirkkoRistiina Riihelä JouniMikkeli RimpiläinenPirjo Mikkeli RimpiläinenVille Mikkeli Rinne NikoHyvinkää Ropponen JuhaMikkeli Rossi HannuMikkeli Rünkorg Mia-LottaMikkeli Rünkorg PriiduMikkeli Rysä MikkoMikkeli Räsänen HeikkiMikkeli Räsänen JaniMikkeli Räsänen JanniMikkeli Räsänen JarmoMikkeli Räsänen JasperMikkeli Räsänen JohannaMikkeli Räsänen LauriMikkeli Räsänen MarjoMikkeli Räsänen TapioMikkeli Räsänen TarmoMikkeli Rönkkö JuhaniAnttola Sairo JaakkoKouvola Sairo JyrkiKerava Sairo LailaKouvola Sajaniemi RistoEspoo Saksa JouniMikkeli Salazar-HyytinenMarisol Mikkeli Salme ReijoMikkeli Salmela PerttiMikkeli Salo HilkkaMikkeli Salo Simo S. Mikkeli Salo-AsikainenSirpa Vantaa Salonen AstaKerava SappinenKaiMikkeli Savisalo LauriMikkeli Savolainen SeppoMikkeli Seppälä AntonMikkeli Seppälä OulaMikkeli Seppänen ReijoMikkeli Siiskonen AinoHelsinki Siiskonen AleksiHelsinki Siiskonen AnttiHelsinki SiiskonenEsaMikkeli Siiskonen PäiviMikkeli Siiskonen Riitta Huuhanaho Siiskonen SimoMikkeli Sillanpää HarriMikkeli Simpanen SeppoHeimari Smolander AnittaKokkola Stenman Ilkka Tapio Mikkeli Strandén PirjoOtava Strandén SeppoOtava Strengel KariVitsiälä Ståhlberg SeppoJyväskylä SummanenEsa Mikkeli Sundfors GuyMikkeli Sundfors HanneleMikkeli SuontakainenJyrki Mikkeli SusitaivalMartti Mikkeli Sutinen KimmoMikkeli SuvantoHilpi Mikkeli Syrén MarkkuMikkeli Säde MarjukkaMikkeli Säde TimoMikkeli Särkkä HannuVantaa Särkkä TeuvoMikkeli Tani ErkkiMikkeli TanskanenHeikki Mikkeli TapanainenJorma Mikkeli TaskinenJouni Mikkeli TenhunenAki Mikkeli TeurokoskiEine Mäntsälä TeurokoskiTeuvo Mäntsälä Tevali MarkkuHyrynsalmi Tevali PirjoHyrynsalmi Tiitinen JormaMikkeli Tiitinen MattiMikkeli Tikka JukkaMikkeli Tikka MarjukkaMikkeli Timonen Kati-MariaMikkeli TimonenTimo Mikkeli Tirkkonen HanneleJoroinen TiusanenAhti Mäntsälä TiusanenKaija Mikkeli ToivakkaAnu Mikkeli ToivakkaHeikkiMikkeli ToivakkaJukka Mikkeli Toivakka LenitaMikkeli Toivakka MeriMikkeli Toivakka RoosaMikkeli ToivanenEeroKantvik ToiviainenEija Helsinki TommolaTarjaVekaranjärvi Tuisku HarriValkeala Tuisku RiittaValkeala TuomainenArttu Mikkeli TuomainenToni Mikkeli Tuominen TapaniHalkia TuominenTimoMikkeli Turkia MarkkuMikkeli Turkia VuokkoMikkeli TurunenEsaEspoo TuukkanenKeijo Mikkeli Tyrväinen MarkkuMikkeli TyrväinenReijoMikkeli VahvaselkäMatti Mikkeli VahvaselkäRisto Mikkeli Valanta JouniMikkeli Valanta MarkoMikkeli Valjakka LeeviMikkeli Valjakka PasiMikkeli ValkonenEsa Mikkeli ValkonenEskoMikkeli ValkonenLiisaMikkeli Valkonen MinnaMikkeli ValkonenUlla Mikkeli ValkonenVeikko Mikkeli ValkonenVille Mikkeli ValkonenVisa Mikkeli Valtola JormaMikkeli Veteli AnteroMikkeli Vihko JuhaniMikkeli Vihko RikuMikkeli ViljakainenJarmo Helsinki Viskari MikkoMikkeli VitikainenMauri Mikkeli VitikainenViljo Mikkeli VäisänenJorma Mikkeli VäisänenNiko Mikkeli VäisänenPentti Mikkeli VäänänenArja Mikkeli VäänänenElsa Mikkeli VäänänenHertta Mikkeli Väänänen Martti Olavi Mikkeli VäänänenMatilda Mikkeli VäänänenVesa Mikkeli WarisEssiHelsinki Waris MaireHelsinki Waris PaavoHelsinki Waris VeijoMikkeli WeckströmKai Mikkeli Wiik MattiMikkeli Venekuljetukset Pekka Halinen 0400 213 200 Valtakunnallinen palo- ja työturvallisuuden asiantuntija. Jo 35 vuotta! • Sammutuskaluston, palopostien ja painelaitteiden myynti, tarkastukset ja huollot sekä koeponnistukset • BLÅKLÄDER, SIEVI, NOKIA – Työvaatteet ja jalkineet INSPECTA OY:n ja TUKESIN hyväksymä huoltoliike. www.savonsammutinhuolto.fi Savon Sammutinhuolto Oy Sammonkatu 4, Mikkeli, p. (015) 368 981, avoinna ma–pe 8.00 ja 16.30 MPS 3/2016Pokturi — 61 MIKKELIN PURSISEURAN VENEREKISTERI Katsastetut veneet 2015 Veneen nimi R-nro Tyyppi Omistaja Aada Alba Albino Amanda Andante Andeena Andromeda Angelica Anmarin Anne-Meri Anniliina Aurora Birtse Brandaris Carambola Eileen Elli Evita II Fanny Fredrik II Fricai Haiveli Ha-Ri Heinälahti Hinku Iiris Ilona Isabella Jasmiina Jasmin Jm-Nina Kaikka Katriina Kirma Kotkatlahti Lola 3 Maija II Maire Maisa Maisa Manja Mari One II Maria Marino m/s Maritta Marleena Melody M-13331 M-14032 M-6800 M-7763 K-45488 M-28171 A-28253 M-12672 M-12075 M-4604 M-27167 X-13620 M-7605 A-63495 M-100 R-3956 S-4718 A-65406 M-7190 M-6650 M-27743 P-11078 M-6192 M-12317 X-17666 A-52563 M-31419 R-52271 M-9328 A-34627 M-8650 M-4760 M-29910 M-12337 M-29379 M-170 R-15499 A-51334 M-12803 M-28094 M-12972 U-49662 O-4532 A-26408 T-16021 M-6235 U-48007 Fin Master OC31 Rindökryssare Polaris Flipper 760 Tristan 300 Degerö 28 Norppa Gascaruda 34 Omavalmiste Katettu Kalastaka Scylla Telva Cat Bella 685 Altena 53 custom Aquvador 28 HT Stabilo Cruiser Matkavene Delphia 28 Fiskari Scand 29 Baltis Rock 20 Haiveli 900 Omavalmiste Bella 7500 Joemarin 36 Maxi Fenis Grandessa 27 OC Norppa 9 Risteilijä Tristan 315 Sedan Omavalmiste Fiskari Ohlson 29 Fiskari Norppa 10 Omavalmiste Hooveld MacGregor 26 Tiira 950 Elan 36 Bella 850 Sisäperämoottorivene West Coast Marino Mustan Flipper 620 Omavalmiste Crandessa 31 Haavikko Kimmo Sundfors Guy Lehtinen Matti Kämppi Teuvo Korpijärvi Juha Pitkänen Esko Mäkipää Olli Strandén Seppo Väänänen Vesa Timonen Timo Susitaival Martti Korhonen Seppo Paukkunen Pentti Peuna Antti Räsänen Jarmo Tommola Tarja Teurokoski Eine Veteli Antero Immonen Ahti Peltonen Jyrki Möller Iiris Blom Osmo Bodström Hannu Siiskonen Simo Tanskanen Heikki Möller Pasi Saksa Jouni Penttinen Esko Vihko Juhani Kallberg Jouko Paajanen Matti Hujanen Juhani Ekin partio Kirjalainen Arvo Rahikainen Raimo Ekin partio Pöysä Hannu Nojonen Osmo Häkkinen Pekka Järn Raimo Hämäläinen Matti Karppala Jyrki Räsänen Jani Ranki Hannu Huttunen Veikko Muinonen Ari Häkämies Juha 62 — MPS 3/2016 Pokturi K-luokka 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 1 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 3 3 3 2 3 3 3 4 3 3 3 Merea Meriethe Meri-Miina Mia Mimmi Misty Näskä Obelix Otto III Paatero Penelope Pitkäsaari Pärske Rasmus Rose Rölli II Seilari Sharky Sinonen Smörkopp Soledad Susanna Suwella Suvituuli Tuulas Tuulia Tuulia II Utopia Wanda Viivi-Maria XIII Yasmin II Z Z Z Z z z z z U-14788 M-13804 M-7644 M-7009 M-13674 M-6850 M-29491 M-14047 U-46126 M-28248 A-28505 M-5746 R-1768 M-1457 A-57364 M-12018 V-21733 M-30664 S-18214 M-2220 M-14141 M-31921 M-6462 U-45205 U-27890 M-56 M-3434 R-11245 U-31608 M-10070 M-13 M-30766 A-58451 M-30972 M-3421 T-46646 R-6702 P-20582 T-13492 A-35037 Marino 9000 Teräsvene Troolari Flipper 640 HT Yamarin 56 ht Omavalmiste SP 750 Lark Pikkujätti MP Tristan 871 Kalakalle Nimbus 320 C Bella 660 Jacdkson Haiveli Pilot Avance 24 Omavalmiste Omavalmiste Kempala 930 Maxi Fenix Hollantilainen Runni Norppa 10 Bella 8002 Nova 32 Albatross Sun Summalainen Jacson 1100 Joutsen Bayliner 2556 Hinaaja Beneteau 1001 MV-Marin 6600 Silver Star Cabin Buster XXL Cabin finsport 480 MV-Marin Buster Sun Yamarin 47 TC Omaval/Nauticat Finmaster Toivanen Eero Tuisku Harri Manninen Veli-Pekka Eskuri Seppo Kirjalainen Heikki Rasinmäki Kalevi Väänänen Martti Olavi Tevali Markku Palonen Osmo Kokko Paavo Rysä Mikko Hämäläinen Kalevi Kallio Timo Wiik Matti Borman Mika Väisänen Pentti Valkonen Esko Puranen Eero Häkli Richard Nenonen Jarmo Hyytinen Lasse Viljakainen Jarmo Mäkipää Juhani Forsgren Kauko Koponen Juha Asikainen Jorma Paju Markku Rauta-Aho Petteri Rinne Niko Valkonen Esa Jaakonsaari Hannu Nykänen Jari Puranen Risto Laamanen Jaakko Salo Hilkka Kasurinen Mika Nykänen Jari Hurri Tommi Lampinen Pertti Asikainen Ari 3 3 3 3 4 3 3 3 3 3 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 3 4 4 3 3 MPS 3/2016Pokturi — 63 Kotimaiset teltat joka tarpeeseen • telttasaunat • autoteltat • myyntikatokset • juhlakatokset • varikkoteltat • kuormapeitot • oviverhot • venepressut • terassisuojat • lehtikita 64 — MPS 3/2016 Pokturi MPS:N VENEPUHELINLUETTELO Aluksen nimi Aada Aallotar Aijaa Alba Albiino Angelica Amanda Andante Andeena Anna Anne-Meri Annaliina Anromeda Bella 702 Benthe Lone Betula Buster XL Carambola Casanova Cumulus Doozy Eileen Elli Emerita Evita II Excimer Fanny Hannah Hans Ha-Ri Huiske Hönni Ida Iiris Ilona Isabella Jamie Jasmiina Jasmiini JM-Nina Joan Joonas Joonatan Joutsen Kaikka Karian Karita Katariina Kesäheila Koppelo Kotkatlahti Krista Lola III Maire Maisa Maisa Mandi Manja Omistajan/haltijan nimi Rekisterinro VHF Kimmo Haavikko M 13331 Juha Heikkinen M 7 Panu Kokko M 28733 Guy Sundfors M 14032 on Matti Lehtinen M 6800 on Seppo ja Pirjo Strandén M 12672 on Teuvo Kämppi M 7763 Juha ja Eeva-Leena Korpijärvi K 45488 Esko Pitkänen M 28171 on Risto ja Marketta Lampinen Timo Timonen M 4604 Martti Susitaival M 27167 on Olli Mäkipää A 28253 Juhani Mäntynen M 27078 Reijo Hujanen M 2122 on Heikki ja Erja Öhman M 12128 Kai Weckström M 13088 Jarmo Räsänen M 100 Harri Päärnilä M 1188 Risto Sajaniemi A 27285 on Timo Tuominen M 11616 Tarja Tommola ja Juha-Matti Pekkalin R 3956 Eine Teurokoski S 4718 Jyrki Pekonen M 1478 Antero Veteli A 65406 Jaakko Laamanen M 12685 on Ahti Immonen M 7190 Tapani ja H Tuominen Rauno Lahtinen R 5 on Hannu Bodström M 6192 Pasi Valjakka M 29543 on Juha Siitari R 149 Timo Kupila M 11924 Pasi Möller FIN 6427 on Jouni Saksa M 31419 Esko Penttinen R 52271 Urho Pohjolainen M 7362 Juhani Vihko M 9328 on Jyrki ja Lasse Reunanen M 2199 on Matti Paajanen M 8650 Jorma Tapanainen M 11930 on Seppo Savolainen M 14360 Jorma ja Matti Tiitinen M 9962 Aki Pulkkinen M 3368 Juhani ja Anneli Hujanen M 4760 on Risto Jukarainen M 13368 on Kari Koukonen M 4026 Juhani Pietikäinen M 29971 Risto Vahvaselkä M 5843 Heikki Hokkanen - Raimo Rahikainen M 29379 Markku Tyrväinen M 13212 Ekinpartio Ry M 170 on Osmo Nojonen A 51334 Markus ja Raimo Järn M 28094 on Pekka ja Outi Häkkinen M 12803 on Jukka Toivakka M 12139 on Matti Hämäläinen M 12972 Matkapuhelin Matkapuhelin 050 0250043 050 5259633 050 5488408 044 3561781 040 0651790 040 0800436 044 926 3534 044 5669080 040 550 9522 050 0253172 050 60679 050 3050004 040 0651029 050 1675 050 5120700 040 0510380 040 0183775 040 5689857 442 584 747 040 0677818 040 0871348 040 7631671 050 0652274 050 0555343 050 3619074 040 0448218 040 0666590 040 5345018 040 0756331 040 2176856 040 7330012 040 5094057 040 5335504 040 7722400 040 5507045 050 5403966 050 5636218 050 5968080 044 0346644 044 0346645 044 0552354 040 0211540 044 0369996 050 5266021 050 0245846 044 0230030 044 3398826 040 5241010 040 5356557 040 0239004 040 0696325 040 5123345 044 5431130 050 5436630 050 1768 050 3636832 040 5030138 044 5314527 040 0657502 040 5074951 050 0674665 040 0575663 040 0124011 040 0650414 050 0558456 040 565 8284 045 170 2433 044 3576602 050 3818009 040 0371360 0400 475912 040 8073805 044 0361205 044 0360429 040 0853075 050 2693 044 0998918 LA on on on on on on on on on MPS 3/2016Pokturi — 65 Maria Maria Maritta Marleena Meeri Melody Merea Merette Merimiina Mia Mirabelle Misty Muusa My Way Mörkökeiju Nicki B Ning Näskä II Obelix Oskari Otto III Paateri Penelope Pitkäsaari Ra III Rasmus Rinssi II Rolle Rose Santa Sylvi II Sara Sarastus Sarian SeaRay Sundancer Seilari Sharky Sindi Siru Smörkopp Sofie Soledad Stella Subito Susanna Suvituuli Telma Toivo Toivo Tornator I Tuulas Tuulia Tuulia Tuulia II Utopia Vaakku III Wet Dream Viivi Viivi-Maria Wilhelmiina Wympyli II XIII Yasmin II Yty I Jarmo Kivinen M 27182 Jani Räsänen O 4532 Veikko Huttunen T 16021 on Ari Muinonen M 6235 Teuvo Särkkä K 11035 Juha Häkämies U 48007 Eero Toivanen U 14788 Anssi Neuvonen M 14026 on Veli-Pekka Manninen M 7644 on Seppo Eskuri M 7009 Helmut Jell M 10998 Kalevi Rasinmäki M 6850 Harri Valkonen M 9911 on Tapani Rautavirta H 70414 on Pekka Matiskainen A 50640 on Kivikari Freyberg A 34894 on Matti Kousa M 14035 on Martti Väänänen M 29491 Markku Tevali M 14047 Harri Sillanpää M 1166 on Osmo, Emilia ja Joose Palonen U 46126 Paavo Kokko M 28248 on Mikko Rysä A 28505 on Kalevi Hämäläinen M 5746 Lauri Mieronkoski M 9969 Matti Wiik M 1457 on Keijo Tuukkanen M 9205 on Osmo Blom M 1415 on Mika Borman ja Terhi Juuti FIN 2561 Jyrki Pekonen M 10277 Tommi ja Hannele Torkkeli M 13924 on Heikki Rintamäki M 10519 on Pertti Leinonen M 8800 on Tuomo Honkanen K 12428 Esko Valkonen V 21733 Eila ja Eero Puranen M 30664 on Seppo Sairanen M 5760 Hannu Rossi M 8227 on Jarmo ja Soile Nenonen M 2220 Timo Säde M 28325 Lasse Hyytinen M 14141 Jyrki ja Mikko Pekonen M 12761 Vesa Linkama M 29208 Jarmo Viljakainen A 52249 Kauko ja Sirkka Forsgren U 45205 Jarmo Haukilahti A 19800 on Markku Mäkeläinen R 51017 Matti Markkanen on Urheilusukeltajat M 916 on Juha Koponen U 27890 on Jari Koskinen M 6133 Jorma Asikainen M 56 Markku Paju M 3434 Petteri Rauta-Aho R 11245 Lauri Mertaoja M 8 Jyrki Pekonen FIN 49553 Marja ja Kari Kattelus M 13308 Esa Valkonen M 10070 Pentti Oranen M 7844 Seppo Frilander M 7551 Hannu Jaakonsaari M 13 Jari ja Nilla Nykänen M 30766 Jyrki Pekonen 040 0253674 on 040 05172967 on 044 557 8383 050 5453186 on 040 0540668 040 0770577 050 3072865 050 3086067 040 0508857 050 0508857 on 040 0401584 044 2574959 050 3305432 040 0168146 050 5386875 050 5386877 040 0544632 on 040 0750537 040 0923004 040 5713984 041 5443570 on 044 3258831 044 2783148 on 050 4139654 040 0389077 040 5466999 044 0361584 040 5015156 044 2714092 050 3016529 on 040 0648980 040 0250562 040 0879169 on 040 5644829 040 0752315 040 7075793 040 5094057 040 5335504 040 0672600 040 7249619 050 0654045 040 0651568 044 0758984 044 0522722 on 050 531 5346 050 0548205 on 050 0554320 044 0187086 044 0687242 040 1310883 040 7150838 040 5094057 040 7644825 040 5394754 040 8344247 040 0215964 040 0497845 040 0782823 on 040 5747277 050 3730989 044 0367915 044 0367916 040 0167704 044 3344550 045 8443898 050 0491277 044 0190240 0440 491250 040 0357 527 040 863 4707 040 0407213 050 5210406 040 5094057 050 5126522 040 0624539 044 0169220 044 5284059 044 5314248 on 050 5373973 040 0255191 040 0943 936 040 7622639 040 5094057 040 5335504 Mikkelin Pursiseuran DSC-ryhmäkutsunumero on 023099430 66 — MPS 3/2016 Pokturi , LA Ä! L A LI LM KKE U K MI IN LÄ R TO K E L S KE kauppakeskusakseli.fi I K K I KA N Ä Ä KES TA S I L E S AK KIOSKI Vietä helppo kesä ja tee kesäostokset Akselissa. Etelä-Savon monipuolisimmassa kauppakeskuksessa on lähes 50 liikettä täynnä loistavia kesälöytöjä. Itselle ja lahjaksi. Kotiin ja mökille. Pakarinen KIOSKI Logotyypit Ensisijainen logo Käytetään aina, kun siihen on mahdollisuus. Pakarinen Mustavalkoinen logo Käytetään vain, kun mahdollisuutta värillisen logon käyttöön ei ole. Esim. mustavalkoprintti. Logotyypit Logo ilman taustaa (tekstilogo) Ei saa käyttää muulloin, kuin erikoistapauksissa, kuten kankaalle painettuna tai brodeerauksissa. Valkoinen tekstilogo tummalla pohjalla ja musta tekstilogo vaalella pohjalla. 2 Ensisijainen logo Käytetään aina, kun siihen on mahdollisuus. SITRUUNAPISARA KAHVILA Mustavalkoinen logo Käytetään vain, kun mahdollisuutta värillisen logon käyttöön ei ole. Esim. mustavalkoprintti. Kauppakeskus Akseli Hallituskatu 7-9, Mikkeli • Avoinna ma-pe 9-20, la 9-18 ja su 12-16 Logo ilman taustaa (tekstilogo) Ei saa käyttää muulloin, kuin erikoistapauksissa, kuten kankaalle painettuna tai brodeerauksissa. Valkoinen tekstilogo tummalla pohjalla ja musta tekstilogo vaalella pohjalla. 2 SITRUUNAPISARA KAHVILA SITRUUNAPISARA KAHVILA SITRUUNAPISARA KAHVILA SITRUUNAPISARA KAHVILA SITRUUNAPISARA KAHVILA SITRUUNAPISARA KAHVILA SITRUUNAPISARA KAHVILA SITRUUNAPISARA KAHVILA Kuorikekäymälät SITRUUNAPISARA KAHVILA SITRUUNAPISARA KAHVILA SITRUUNAPISARA KAHVILA Nyt myös uutuus modernisti muotoiltu Eko-Roope 80 Kysy meiltä Lotjasaaren uuden sataman venepaikkoja sekä Mikkelin alueen muita venepaikkoja www.navio.fi 010 666 7222 MPS 3/2016Pokturi — 67 TERÄS ON TURVALLISEMPI TYYLIKÄS, AJATON, HILJAINEN EUROOPPALAINEN UNELMAVENE! LINSSEN MALLISTO 9-18 METRIÄ GRAND STURDY 350 AC ± 10,70 x 3,40 x 1,00 m CONTACT: PROFICON MARINE Keilaranta 16 | 02150 Espoo | +358 40 8443369 [email protected] | www.proficon.fi SHIPYARD: LINSSEN YACHTS B.V., Brouwersstraat 17, NL-6051 AA Maasbracht, the Netherlands [email protected] | www.linssenyachts.com
© Copyright 2024