Kesällä teoria
avartuu töissä
5
2016
Paikkatiedolle
tarvetta
Työyhteisössä
myötätuntoa
Kurinalaisuus
työuralla
40
16
38
Sisällys 5/2016
10
14
16
18
20
22
24
26
36
38
43
Paljon liikettä pinnan alla
Työaika sovitaan paikallisesti
Ericsson toimii myös Oulussa
Sisätilapaikannusta tarvitaan
Aavekaupungissa kaikuu
Kesätöissä luonnon keskellä
Metsäteollisuus kasvaa
Töissä voi olla tunteineen
Sosiaalinen palkka ansioissa
Kesäkaravaani kulki taas
Uinnissa tekniikka korostuu
VAKIOT
3
4
9
15
28
30
32
43
Pääkirjoitus
Bittikattaus
Puheenjohtajan palsta
Kolumni
Tutkittua
Oikeutta
Opiskelijat
Jäsenpiste
KANNEN KUVA: Timo Hartikainen
Meriteollisuus
luottaa
vahvasti
tulevaan
s. 10
2
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden
tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
JULKAISIJA
Insinööriliitto IL ry
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
PÄÄKIRJOITUS
Jari Rauhamäki / Päätoimittaja
PUHELINVAIHDE
0201 801 801
PÄÄTOIMITTAJA
Jari Rauhamäki
0201 801 847
TOIMITUSSIHTEERI
Kirsi Tamminen
0201 801 819
TOIMITTAJA
Minna Virolainen
0201 801 827
TAITTO
Aste Helsinki Oy
ILMESTYMISPÄIVÄT
2016 / 29.9., 3.11., 15.12.
TARKASTETTU LEVIKKI
68 409 kpl (12.2.2014)
Painos 72 000
OSOITTEENMUUTOKSET
puh. 0201 801 801
PAINOPAIKKA
Forssa Print Oy
ILMOITUSHINNAT
Sivu 3 600 €
1/2 sivu 2 500 €
1/4 sivu 1 850 €
TILAUSHINTA
50 /vuosikerta
ILMOITUKSET JA TILAUKSET
Kirsi Tamminen
0201 801 819
ISSN 2342-270X (painettu)
ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)
VERKKOLEHTI JA
NÄKÖISLEHTIARKISTO
www.insinoori-lehti.ﬁ
Metsä on syytä nähdä puilta
K
eskiverto suomalainen mielensäpahoittaja veti aamukahvinsa väärään kurkkuun lukiessaan viime viikon
alkupuolella Helsingin Sanomia. Helsinkiin viisi vuotta
sitten startup-yrittäjäksi muuttanut italialainen Lukas
Hafner kehui lehdessä vuolaasti Suomea. Täällä yrittäminen on
halpaa ja helppoa eikä verotuskaan pelota. ”Veroissa merkittävintä on, mitä kaikkea niillä Suomessa saa. Täällä kaikki toimii”,
mies ilmoitti.
Italialainen osasi jopa laittaa suomalaisten katkerasti vihaaman byrokratian oikeisiin mittasuhteisiin. Hafner muistutti
suomalaisille, että täällä sentään pyritään hoitamaan asiat kunnolla. Kun työ- ja vapaa-aikakin ovat tasapainossa ja suomalaiset kelpo bisneskumppaneita, mies on asettumassa pysyvästi
Suomeen.
Kyse on toki vain yhden maahan muuttaneen mielipiteestä.
Hafner ei kuitenkaan tullut maahan sattumalta. Hän oli vuosia
sitten ystäviensä kanssa miettinyt ja verrannut Euroopan eri pääkaupunkeja yrityksen perustaminen mielessään plussia ja miinuksia laskien. Helsinki voitti, Tukholma tuli hyväksi kakkoseksi.
Italialaisen startup-yrittäjän haastattelu on virkistävä poikkeus tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kasvatit tuntuvat itse etsivän kilvan
moitittavaa maasta, jossa ovat syntyneet ja varttuneet. Keskustelua seuratessa tuntuu välillä jopa siltä, että joidenkin mielestä
malli pitää tyystin hylätä, kansakunnan menestystä ja taloudellista kasvua hakea aivan eri opein ja keinoin.
Järjestelmässä on puutteensa, mutta tässäkin asiassa metsä
tulee nähdä puilta. Suomen ja suomalaisten yritysten vuosikymmenten menestys on pitkälle perustunut pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, joka on muun muassa taannut korkeatasoisen
koulutuksen sitä haluaville nuorille.
Sosiaalisia turvaverkkoja on puolestaan tarvittu huolehtimaan kansalaisista taloudellisesti heikompina aikoina. Varmasti
myös neuvotteluihin ja sopimiseen perustuvalla työmarkkinamallilla on ollut oma roolinsa kansakunnan hyvinvoinnin ja vakauden rakentamisessa.
Suomi ei nouse eikä pysyvää uutta kasvua synny, jos emme
huolehdi kilpailukyvyn kivijaloista, osaavista ja koulutetuista ihmistä ja tarjoa hyvän elämän edellytyksiä kaikille. Se edellyttää,
että katsomme ympärillemme kuin italialainen startup-yrittäjä:
emme etsi vain vikoja vaan myös asioita, jotka toimivat.
3
BITTIKATTAUS
Martti Linna
KOONNUT: Kirsi Tamminen
Ala-Kymen ja Pohjois-Kymen insinöörit vierailivat Hamina Tattoossa. Historiallisen Hamina Bastionin yllä kaartuu Euroopan suurin jännitetty kesäajan
telttakatos. Sen alle mahtuu jopa 5 000 ihmistä.
71 %
Tuoreen työvoimatutkimuksen mukaan suomalaisista palkansaajista 71 prosenttia oli kokoaikaisessa ja jatkuvassa työssä tämän vuoden kesäkuussa.
Määrä on hieman kasvanut viime vuodesta.
Erilaiset määrä- ja osa-aikaiset ovat myös lisääntyneet vuoden takaisesta.
Syksyllä
ä
kurssille
e
Insinööriliitto järjestää syyskauden aikana runsaat 80 koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea.
Tutustu ajankohtaiseen tarjontaan ja koulutusten sisältöihin www.ilry.ﬁ/koulutukset.
4
Rekrytointitapahtuma syyskuussa
Tampereella Pyynikin urheilukentällä ja Helsingissä Eläintarhan urheilukentällä järjestetään Walk For Jobs -tapahtuma 16.syyskuuta kello
9–12.
Taklaa hakemustulva ja tule mukaan rentoon ja ilmaiseen rekrytapahtumaan. Tampereella jo viidettä kertaa järjestettävä Walk For Jobs
astellaan nyt ensimmäistä kertaa myös Uudellamaalla. Verkostoitumistapahtuma kerää yhteen rekrytoivat työnantajat ja työnhakijat. Aamupäivän aikana on mahdollisuus käydä minihaastatteluja kimpassa
kävellen.
Paikalla on huippuosaajia muun muassa seuraavilta aloilta: viestintä,
markkinointi, myynti, taloushallinto, HR, ICT, logistiikka, kiinteistöala, suunnittelu, sähkö, kone, automaatio ja R&D.
Tapahtuman järjestävät akavalaiset omaehtoisen työllistymisen projektit Uratehdas ja Työnhakuveturi.
Lue lisää:
Tampere: http://uratehdas.fi/walkforjobs
Uusimaa: http://tyonhakuveturi.fi/walk-jobs
BITTIKATTAUS
Kansalaisaloite liikkeelle
Insinööriliiton varapuheenjohtajat Kalle Kiili ja Lasse Laurikainen ovat tehneet kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on helpottaa osaamista täydentävän koulutuksen hankkimista työttömyyskorvausjakson aikana. Tällä hetkellä opiskeluun vaaditaan te-toimiston
hyväksyntä, mutta jatkossa enintään kahden vuoden opiskelu olisi mahdollista omalla
ilmoituksella.
Ilmoitusmenettelyyn vaadittaisi kahdeksan vuoden työhistoria. Lyhemmällä työhistorialla opiskelemaan pääsisi vanhan käytännön mukaan. Tämän kynnyksen ajatuksena
on, että kahdeksan vuoden työkokemuksella osaa arvioida jo hyvin oman osaamisen
täydennystarpeet.
Saman verran vuosia on kynnyksenä myös aikuiskoulutustuen saamiselle; aloite tuo
työsuhteisen ja työttömän kouluttautujan samalla viivalle keskenään.
Asia on ajankohtainen. Entinen työministeri Tarja Filatov ja SAK:n ekonomisti Joonas
Rahkola ovat kirjoittaneet aiheesta. Kansalaisaloite on lainvalisteluun tähtäävä konkreettinen toimenpide.
Toivottavasti eri tahot ovat mahdollisimman laajasti aloitteen takana ja vaadittu 50 000
allekirjoitusta saadaan 28.1.2017 mennessä kokoon.
Lue lisää:
www.kansalaisaloite.ﬁ/
ﬁ/aloite/2096
Keskipalkka 3 500 euroa
kuukaudessa
Logot on tunnistettu ja voittajat arvottu
Tällä kertaa kesäkisassa tunnistettiin logoja. Liikemerkit olivat vastaajilla
hyvin hallussa ja vastaukset pääosin oikeita. Joukossa oli kuitenkin myös
muutama huteja aiheuttanut kinkkisempi tapaus.
Oikein vastanneiden kesken arvotun Verkkokauppa.comin 150 euron
lahjakortin voitti Sami Turkulainen Lappeenrannasta. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotut tuotepalkinnot voittivat Tuukka Kekarainen
Tampereelta, Kari Jokinen Piikkiöstä, Jani Peltoniemi Kemistä, Pertti
Leskinen Turusta ja Jarkko Malila Kempeleeltä. Onnea voittajille ja kiitokset kaikille kisaan osallistuneille.
Kesäkisan oikeat vastaukset:
1. Fortum 2. Outokumpu 3. Wärtsilä 4. Teollisuuden palkansaajat
5. Energiateollisuus 6. Amer Sports 7. Asko 8. Nokia 9. UPM
10. Apteekki 11. Love Records 12. Kesoil 13. Yara 14. Finnair
15. Suomen Sokeri 16. Alko 17. Suomen ympäristokeskus SYKE
18. Raisio 19. Satakunnan Kansa 20. Tikkurila
21. Suomen Yhdyspankki SYP
Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin
kokoaikaisten kuukausipalkkaisten säännöllisen
työajan keskiansio oli 3 574 euroa kuukaudessa
vuonna 2015. Miesten keskiansiot olivat 3 974 ja
naisten 3 151 euroa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana naisten keskiansiot ovat hiljalleen nousseet 76:sta
79 prosenttiin miesten ansioista. Mediaaniansio
oli 3 170 euroa. Miesten mediaaniansiot olivat
3 590 ja naisten 2 812 euroa.
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista palkansaajista lähes kolmasosa toimii asiantuntijoina,
neljäsosa erityisasiantuntijoina ja viidesosa palvelu- ja myyntityössä. Palkansaajista 51 prosenttia
on miehiä ja 49 prosenttia naisia.
Yksityisen sektorin suurimmat keskimääräiset kuukausiansiot olivat 40–44-vuotiailla. Yli
40-vuotiaiden ja sitä vanhempien palkka oli selvästi korkeammalla tasolla kuin nuoremmissa
ikäryhmissä.
Miesten ja naisten keskiansiot erosivat toisistaan eniten vanhemmissa ikäryhmissä. Naisten
ansiot olivat 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 75 prosenttia miesten ansioista.
Yksityisen sektorin erityisasiantuntijoiden ja
johtajien ansiot olivat selvästi korkeammat vanhemmilla kuin nuoremmilla palkansaajilla. Muissa
ammattiluokissa erot ikäryhmien ansioissa olivat
pienemmät.
Säännöllisen työajan ansiot pääasiassa nousevat koulutusasteen myötä. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden mediaaniansio
oli 4 280 euroa eli 35 prosenttia suurempi kuin
yksityisen sektorin mediaaniansio.
5
BITTIKATTAUS
Joka toinen luottaa
yhteiskunnan huolenpitoon
HANNUN
PALSTA
Hannu Saarikangas
Koulutusjohtaja
Yksilö järjestelmän edelle
T
uottavuus on tuotoksen ja panoksen suhde. Sitä voi parantaa eri tavoin. Suomessa
elinkeinoelämä sekä kaksi viimeistä hallitusta ovat pyrkineet tuottavuuden nostoon ainoastaan panosta pienentämällä. Pörssiyhtiöitä on viritetty ”huippukuntoon” kuluja karsimalla. Liikevaihto on kasvanut vain harvoissa
yrityksissä.
Julkista taloutta on koitettu parantaa samalla tavalla leikkaamalla kasvun ja tuottavuuden kannalta
arveluttavista kohdin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon koulutukseen kohdistuneet leikkaukset.
Insinöörien työllisyyden kannalta merkittävä ala,
ict-sektori, on murroksessa. Käytettävissä on tuhansia kovia ammattilaisia, joiden osaaminen kenties
kaipaa pientä säätämistä. Kannattaisiko nyt yrittää tuottavuuden kasvua panoksia lisäämällä eikä
leikkaamalla?
Insinööriliiton kaksi varapuheenjohtajaa, Kalle
Kiili ja Lasse Laurikainen, on tehnyt kansalaisaloitteen, joka antaisi työttömäksi jääneille mahdollisuuden opiskella kahden vuoden ajan työllistymistään edistäviä opintoja oman harkintansa mukaan.
Vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi kesken jääneiden opintojen loppuun saattaminen, tutkinnon
uudelleen suuntaaminen tai opistotasoisen tutkinnon päivittäminen amk-tutkinnoksi.
Muutos ei äkkiseltään tunnu suurelta nykykäytäntöön. Käytännössä lain muuttamisella olisi iso
vaikutus. Te-keskuksen virkailijalla on nyt valta ratkaista, mikä koulutus parantaa hakijan mahdollisuutta työllistyä ja mikä ei. Tulkinnat vaihtelevat ja
yleisesti on tiedossa te-toimistojen niukat resurssit
palvella korkeasti koulutettuja työttömiä.
Aloitteen läpimeno toisi helpotusta tilanteeseen.
Uskon, että ihminen itse tietää parhaiten kehittämisen kohteensa ja on kyvykäs arvioimaan tarvitsemansa koulutuksen tarpeen. Työtä vailla jäänyt
tarvitsee mahdollisimman vapaat kädet parantaa
omia mahdollisuuksiaan työllistyä. Järjestelmän on
taivuttava yksilön tarpeisiin, ei toisinpäin.
6
Suomessa yhteiskunta pitää huolen lapsista, vanhuksista,
sairaista ja muista apua tarvitsevista, jos omat voimat tai
rahat eivät riitä. Tätä mieltä on 51 prosenttia työeläketoimijoiden kyselyyn vastanneista.
Naiset ja miehet luottavat yhteiskunnan huolenpitoon suunnilleen yhtä paljon. Suurta eroa luottamuksessa ei ole ikäluokkienkaan välillä, mutta nuorimmat
kyselyyn vastanneet eli 18–24-vuotiaat luottavat hieman
enemmän kuin keski-ikäiset 35–64 vuotta täyttäneet.
Samassa kyselyssä selvitettiin vastaajien odotuksia tulevasta työeläkkeestä. 45 prosenttia vastaajista on täysin
tai osittain samaa mieltä väitteen ”työurani jälkeen eläkkeeni takaa minulle kohtuullisen toimeentulon” kanssa.
18 prosenttia vastaajista on täysin eri mieltä.
Yli 65-vuotiaat arvioivat eläkettään tai odotuksiaan
ikäluokista myönteisimmin. Yleisen käsityksen mukaan
nuoret eivät luottaisi työeläkkeisiin, mutta kyselyn mukaan 18–24-vuotiaat eivät ole kaikkein kriittisimpiä. Vähiten työeläkkeiden riittävyyteen luottavat aktiivisessa
työiässä olevat 25–54-vuotiaat.
18–24-vuotiaat luottavat eniten siihen, että suomalaisilla työpaikoilla vallitsee hyvä henki ja ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti. Kaikista vastaajista tätä mieltä
on alle puolet. Iän myötä odotukset hyvästä työpaikkahengestä ja tasapuolisesta kohtelusta hieman vähenevät.
Palkitse yhdistysaktiivi –
ehdota Vuoden Välkkyä
Vuoden Välkky -palkinnolla halutaan tuoda esiin hyviä
ammattiyhdistystoimintaa kehittäviä ideoita. Palkinto
jaetaan uutta luovasta ideasta tai toiminnasta, joka on
ollut esimerkillistä jäsenpalvelua tai edistänyt ammattiyhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta tai lisännyt
yhdistyksen jäsenten yhteenkuuluvuutta.
Toimintaa voivat olla esimerkiksi jäsentapahtumat ja
-koulutukset, jotka kehittävät jäsenistön osaamista tai
auttavat virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan
vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä.
Toiminta voi olla yhdistyksen luottamustoimisten ja
aktiivien motivoimista ja jaksamisen kehittämistä. Se voi
olla myös perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan
epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista.
Ehdokas on akavalaiseen ja STTK:laiseen yhdistykseen kuuluvaa aktiivi tai aktiivien ryhmä, jolla on luova
ongelmanratkaisutaito ja hyviä ideoita.
Ehdokkaita palkinnon saajaksi voi esittää syyskuun
loppuun asti osoitteessa [email protected].
BITTIKATTAUS
Innovaatioseteli kokeiluna
käyttöön syksyllä
Mikroyrityksille ja pk-yrityksille tarkoitettu innovaatioseteli
otetaan käyttöön kokeiluluonteisesti syys-lokakuussa. Setelin
kohderyhmänä ovat erityisesti yritykset, jotka hakevat ensimmäistä kertaa innovaatiorahoitusta ja hyödyntävät ensimmäisen kerran innovaatiopalveluja.
Setelin arvo on 5 000 euroa. Kokeilu toteutetaan osana
Tekesin rahoituspalveluja.
Innovaatioseteli on yksi keväällä julkistetuista yrittäjyyspaketin toimista, jotka tuovat lisää välineitä ja vaikuttavuutta yrittäjyyden edistämiseen. Toimet painottuvat
erityisesti mikro- ja pienyrittäjyyden tukemiseen. Tavoitteena on tukea eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä, parantaa
niiden toimintaedellytyksiä ja poistaa yrittämisen esteitä.
Setelin saaja voi ostaa innovaatiotoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluja valitsemaltaan palveluntarjoajalta. Palveluntuottajalla tulee olla sellaista erityisosaamista ja asiantuntemusta, jota
setelin saajalla ei ole. Palveluntuottajina voivat toimia esimerkiksi
innovaatiopalveluja tarjoavat yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot.
Tekes huolehtii kokeilun käytännön toteutuksesta.
Terveyttä edistävä
työmatka haavekuva
Liikenneviraston teettämän tutkimuksen mukaan
yritys- ja kuntapäättäjät kokevat terveyttä edistävät liikkumismuodot työmatkoilla tärkeäksi, mutta
todellisuus on toinen. Suomalaiset ovat edelleen
autoilevaa kansaa, sillä suurin osa kulkee jopa lyhyet
työmatkat autolla. Päättäjäkyselyn mukaan henkilöauton suosio on edelleen korkea sekä työ- että
työasiamatkoilla.
Tutkimuksessa käytetyllä termillä kestävä liikkuminen tarkoitetaan ympäristön ja yhteiskunnan
kannalta suotuisia kulkutapoja, jotka ovat myös taloudellisia, sujuvia ja turvallisia sekä liikkujan terveyttä kohentavia.
Päättäjistä 68 prosenttia pitää kestävän liikkumisen edistämistä organisaatiossaan tärkeänä.
Taloudellisista hyödyistä eniten päättäjiä puhuttelee
sairauspoissaolojen vähentyminen, työntekijöiden
tuottavuuden parantuminen sekä työasiamatkojen
kustannusten aleneminen.
Kestävän liikkumisen muodoista eniten potentiaalia on päättäjien mielestä sähköautoilla, polkupyörillä ja kävelyllä. Kiinnostuksesta huolimatta
sähköiset kulkumuodot ovat toistaiseksi hyvin vähän käytettyjä.
Kyselyssä kolmannes yritys- ja kuntapäättäjistä
kertoi, että heidän omassa organisaatiossaan on
tehty toimia kestävän liikkumisen edistämiseksi.
Delete-nappula ahkerassa käytössä
Lomakausi alkaa olla lopuillaan ja monella edessä paluu töihin. Leppoisan loman jälkeen arki voi tuntua ankealta. Kuoppaista töihin paluuta voi tasoittaa
pienet arkiset asiat.
Insinööriliiton elokuisessa uutiskirjeessä kysyttiin lomaltapalaajan parasta
ystävää työpaikalla. Lähes kolmannes vastaajista pitää tärkeimpänä delete-nappulaa. Monella sähköposti tulvii loman jäljiltä lukemattomia viestejä. Onneksi
osan näistä on aika jo hoitanut. Kyytiä saavat myös turhat viestit.
Toiseksi eniten vastaajat luottavat kahvinkeittimeen. Myös ilmastointia ja
työpaikkaruokalaa arvostetaan. Sen sijaan kovin monella ei tunnu loman jälkeen olevan ystävällisiä tunteita työkalenteria kohtaan.
Lomaltapaluu oli mielessä yhteensä 904 vastaajalla.
Lomaltapalaajan
paras ystävä
11 %
Työkalenteri
18 %
29 %
Delete-nappula
Työpaikkaruokala
19 %
Ilmastointi
23 %
Kahvinkeitin
7
ILMOITUS
PUHEENJOHTAJAN
PALSTA
Samu Salo / Puheenjohtaja
Kaikkien panosta tarvitaan
K
esälomalla ainakin jotkut meistä onnistuivat hetkeksi irrottautumaan töiden paineista. Toisin
on heillä, joilla ei työtä ole.
Kesäkuun lopulla Insinööriliitto julkaisi työttömille jäsenille tehdyn kyselytutkimuksen tulokset. Ne
ovat karua luettavaa. Työttömistä insinööreistä peräti 24 prosenttia ei uskonut työllistyvänsä enää lainkaan. Mitä enemmän vastaajalla oli ikää, sitä vähäisemmäksi kutistui
usko löytää uutta työtä.
Monet kokivat, että oma osaaminen ei
riitä työllistymiseen. Erityisesti nuoret epäilivät omaa osaamistaan, vanhemmat taas
kokivat, ettei heidän osaamiselleen ole enää
käyttöä. Osaamisen päivittäminen työssä
ollessa näytteleekin yhä suurempaa roolia
kaikkien insinöörien työuralla, halusimme
tai emme. Liitto panostaa urapalveluihin ja
yhteistyöhön koulutuslaitosten kanssa auttaaksemme jäseniä tälläkin saralla.
Vaikka kaikki jakavat näkemyksen työllisyyden tärkeydestä, Suomesta ei tunnu
löytyvän uskoa työttömän omaan kykyyn ja
haluun työllistyä. Jäsentutkimuksen mukaan työttömät insinöörit eivät saa riittävästi
henkilökohtaista palvelua tai apua työnsaantiin te-toimistoista. Moni vastaaja ihmetteli,
onko te-toimiston tarkoitus ylipäätään tukea
työnhakua vai pyörittää byrokratiaa.
Maan hallitus kokoontuu budjettiriiheen
linjaamaan valtion rahankäyttöä tulevalle
vuodelle. On selvää, että työttömyys on
Suomen ongelmista kiperimpiä. Arvioiden
mukaan työttömyysasteen alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä säästää julkisia varoja noin 600 miljoonaa. Täyttä vaikutusta
on mahdotonta arvioida, sillä kyse ei ole
pelkästään rahasta, vaan myös yksittäisten
ihmisten sekä heidän läheistensä elämästä,
tulevaisuudenuskosta ja elämän edellytyksistä.
Insinööriliiton piiristä on kesän aikana
lähtenyt päättäjille konkreettisia aloitteita
työllisyyden edistämiseksi. Microsoftin irtisanomisten yhteydessä esitimme, että tukipaketteihin kuuluvat starttirahat vapautettaisiin ansiotuloverotuksesta. Heinäkuussa
varapuheenjohtajamme aloittivat nimien keruun kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan
opiskelumahdollisuutta työttömyysetuudella
kaikille työpaikkansa menettäneille.
Olemme pitäneet yhteyttä työ- ja elinkeinoministeriöön ja muistuttaneet liiton
ensikäden tietotaidosta jäsenten työllistymisessä. Aiomme pitää huolen, että keskusteluyhteydet päättäjiin ja virkamiehiin pysyvät
aktiivisina ja avoimina, kun te-palveluja kehitetään ja viedään osaksi tulevaa maakuntahallintoa.
Avoimina ja aktiivisina haluamme pitää
keskusteluyhteydet myös omaan kenttään.
Ajat eivät ole helpot. Sitä suuremmalla
syyllä tarvitsemme työhömme kaikkien halukkaiden panoksen. Tervetuloa mukaan!
9
10
Paljon liikettä
pinnan alla
TEKSTI: Matti Välimäki ja KUVAT: Juha Sinisalo
Rolls-Roycen Rauman tehtaalla
valmistettavat potkurilaitteet liikuttavat
laivoja maailman kaikilla merillä. ››
Jouni Ruohonen kertoo, että Rolls Roycen
Rauman tehtaan tuotteista löytyy runsaasti
vaihtoehtoja niin lauttojen, hinaajien kuin
offshore-alankin erikoistarpeisiin.
11
US-potkurilaite saa lisää
työntövoimaa, kun vesi
kulkee suulakkeen läpi.
Y
ksi projektipäällikkö Jouni Ruohosen projekteista on loppusuoralla. Rolls-Royce on toimittanut
potkurilaitteiston Singaporessa
rakenteilla olevaan suureen
putkenlaskija-alukseen.
– Toimin yhteishenkilönä meidän ja asiakkaan välillä. Työsarkaani kuuluu niin tekniikka-, talous- kuin aikatauluasioitakin.
Häärään joka puolella, tiedän vähän monesta
asiasta, mutta en mistään kaikkea, hän kuvailee.
Jo ennen kuin kauppa on solmittu, projektipäällikkö avustaa tarvittaessa myyntiä, myynnin tukea ja suunnittelua. Sen jälkeen hän on
mukana esimerkiksi silloin, kun mietitään, miten tekniset ratkaisut hienosäädetään kuhunkin alukseen sopivaksi.
RUNSAASTI ERIKOISRATKAISUJA
Rauman tehtaan valmistamia laivojen potkuri- eli propulsiolaitteita käytetään muun
muassa hinaajissa ja lautoissa. Tärkeä liiketoiminta-alue on myös offshore eli esimerkiksi
öljynporauslaivat ja -lautat sekä niiden huoltoalukset.
– Potkurilaitteemme sopivat aluksiin, joilta
vaaditaan paljon ketteryyttä ja työntövoimaa,
joiden on pystyttävä liikkumaan joka suuntaan tai joiden on pysyttävä tiukasti paikallaan säällä kuin säällä, ilman ankkurointia.
Portfoliosta löytyykin lukuisia erilaisia teknisiä ratkaisuja.
– Potkuri voi esimerkiksi kääntyä veden
12
alla 360 astetta. US-potkurilaite saa enemmän
työntövoimaa, kun vesi ohjataan kulkemaan
suulakkeen läpi. Contaz-potkurilaitteistossa
samaan yksikköön kuuluu kaksi eri suuntaan
pyörivää potkuria.
UUC-laitteen pystyy asentamaan ja vaihtamaan veden alla – kätevä ominaisuus esimerkiksi öljynporauslautoilla.
Oma lukunsa ovat laivat, joita pidetään dynaamisesti paikallaan. Niissä käytetään useaa
potkuria ja järjestelmä laskee koko ajan, mihin
suuntaan niiden pyörittävä.
– Yksi kaverini kysyi äskettäin, että vieläkö
olet töissä siellä perämoottoritehtaalla. Vastasin että joo-o, Ruohonen naurahtaa.
TYÖNTEKIJÄT AJAVAT NORMIAUTOILLA
Raumalta on toimitettu potkurilaitteet muun
muassa jättimäiseen Pioneering Spirit -laivaan.
Kahdesta rungosta koostuvan, öljy- ja kaasuteollisuutta palvelevan aluksen pituus on peräti
382 metriä ja leveys 117 metriä. Laivassa on 12
potkurilaitetta, joista jo yhden teho on hulppeat 5,5 megawattia.
Rolls-Roycen maine laivojen puolella taitaa
olla hieman samanlainen kuin autoissa.
– Ette ole kysyneet vielä vakiokysymystä.
Että onko meillä työsuhdeautona Rolls-Roycet?
Ei tainnut näkyä ainakaan parkkipaikalla, Ruohonen velmuilee.
Rolls-Royce on suuri kansainvälinen konserni. Se on myös esimerkiksi merkittävä lentokonemoottoreiden valmistaja.
”Merialan osaaminen
säilyy Raumalla.”
TULEVAISUUTEEN LUOTETAAN
Meriteollisuus on suhdanneherkkä ala. Rolls-Roycen Rauman tehdaskaan, joka työllistää tällä hetkellä noin 500 henkeä, ei ole säästynyt ytneuvotteluilta ja väen vähennykseltä.
– Huonompia aikoja seuraavat paremmat. Luottamus tulevaisuuteen
on kova ja laadulla on aina kysyntää, Ruohonen muotoilee.
Hänen mielestään sama asenne on aistittavissa satama-alueen naapuriyrityksissä. Kun yksi telakka sulki ovensa, tilalle syntyi uusi, Rauma
Marinen Constructions. Samalla syntyi kokonainen teollisuuspuisto
– Seaside Industry Park. Raumalta on toimitettu äskettäin esimerkiksi
kelluva luksusaari Dubaihin.
– Alueen eri toimijat saavat tukea toisiltaan. Ennen kaikkea on ollut
hienoa nähdä, että merialan osaaminen säilyy Raumalla, Jouni Ruohonen miettii.
Pari päivää kesäkuisen haastattelun jälkeen Rolls-Royce ilmoitti, että
Rauman tehtaan tuotantotiloihin investoidaan 57 miljoonaa euroa.
Jouni Ruohonen toimii
yhteyshenkilönä Rolls-Roycen
ja asiakkaan välillä.
Miehittämättömät
laivat tulevat
Rolls-Royce suunnittelee parhaillaan myös
ratkaisuja, jotka mahdollistavat alusten
operoinnin maista käsin.
Johtaja Iiro Lindborg yhtiön Ship
Intelligence -osastolta huomauttaa, että
teollisuudessa tehtaita on operoitu jo pitkään keskitetyistä valvomoista. Ilmailussa
miehittämättömät lennokit ovat arkipäivää. Sama ilmiö on tulossa merenkulkuun.
– Tavoitteenamme on, että ensimmäinen etäoperoitu alus on kaupallisessa käytössä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tulee kuitenkin kestämään pidempään
ennen kuin nähdään esimerkiksi Atlantin
ylittävä alus, joka on jo lähtökohtaisesti
suunniteltu miehittämättömäksi.
Miehittämättömät alukset tuovat mukanaan valtavasti kustannussäästöjä.
– Laivasuunnittelija pääsee liikkeelle
lähes puhtaalta pöydältä, kun laivassa ei
tarvita esimerkiksi ilmastointia, makeaa
vettä, valaistusta, komentosiltaa ja miehistön hyttejä. Alus on halvempi rakentaa
ja sitä on halvempi operoida.
Maakrapua kuitenkin askarruttaa, että
miten miehittämätön alus pärjää myrskyssä. Tai entäpä jos sen kimppuun iskevät
merirosvot tai hakkerit?
Lindborgin mukaan laivojen liikkeet
ovat sääoptimoituja ja tuleviin ilmiöihin
on varauduttu etukäteen. Myös etähäirintään ja tietoturvaan on kehitteillä runsaasti
ratkaisuja. Kriittistä on kuitenkin se, että
miten järjestelmä toimii silloin, jos siihen
pääsee ulkopuolinen sisään.
– Suomi on maailman kärkimaita niin
telakkateollisuudessa, laivojen eri laitteistoissa kuin tietoturvassakin.
Lindborg uskoo, että tietotaito miehittämättömien ja etäoperoitujen alusten
alalla voi olla yksi Suomen tulevaisuuden
vientivaltteja.
Rolls-Roycen johtamissa tutkimushankkeissa ovat mukana muun muassa
VTT, Aalto yliopisto, Turun yliopisto sekä
Tampereen yliopisto.
13
Työajan pidennyksistä
sovitaan paikallisesti
TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Lewis Tse Pui Lung /Shutterstock.com
Parhaillaan työpaikoilla
käynnistetään
kilpailukykysopimuksen
soveltamisneuvotteluja
työajan pidennyksistä.
S
oveltamisvaihtoehdot
vaihtelevat eri työehtosopimuksissa. Vuoden
alusta työaika pitenee 24
tunnilla niillä aloilla, joilla on työehtosopimuksia.
Insinööriliiton neuvottelujohtaja
Petteri Oksa muistuttaa, että vielä on
hyvin aikaa neuvotella ja neuvottelut
kannattaa tehdä huolella. Hänen mukaansa tulossa lienee erilaisia käytännön malleja, jopa samassa yrityksissä
eri henkilöstöryhmille.
Neuvottelujohtaja uskoo, että monissa yrityksissä päädytään ratkaisuun, jossa työajan pidennykselle ei
tehdään mitään. Osalle yrityksiä pidennysten tekniset järjestelyt tulevat
niin kalliiksi, etteivät ne kannata.
– Kaikissa työehtosopimuksissa perälaudat ovat niin
huonoja, ettei kumpikaan
osapuoli halua niitä.
14
VERONKEVENNYKSIÄ TULOSSA
Maan hallitus on pitänyt lupauksensa;
kilpailukykysopimuksessa tehtävät,
palkansaajiin kohdistuvat heikennykset kompensoidaan veron alennuksilla
ensi vuonna.
Hallitus on luvannut odottaa elosyyskuun vaihteeseen, jos kilpailukykysopimukseen liittyy lisää liittoja.
YTN-liittojen työehtosopimuksista
muutaman neuvottelut ovat vielä kesken.
Jos palkansaajista yli 90 prosenttia
on mukana sopimuksessa, veronkevennykset nostavat ostovoiman nousemaan hieman plussan puolelle.
YTN-liittojen jäsenkunnasta noin
80 000 on ilman työehtosopimuksia.
Heitä kilpailukykysopimus ei koske
lainkaan.
Elintarvikeala on yksi sopimuksettomia aloja. Siellä työnantaja painostaa muuttamaan työsopimuksia ja pidentämään sitä kautta työaikaa.
– Ei ole mitään tarvetta suostua, sanoo Oksa, joka on myös YTN:n neuvottelupäällikkö.
– YTN on tarjonnut neuvottelumahdollisuutta työnantajalle, mutta se
ei ole siihen suostunut.
UUSI KIERROS ENSI VUONNA
Alkukesästä solmitut työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2017
syksyyn tai vuoden 2018 alkuun.
Ensi vuonna alkaa työmarkkinakierros, jossa liitot ovat pääroolissa, eivätkä työmarkkinakeskusjärjestöt ole
mukana.
KOLUMNI
Ismo Kokko
Pääsihteeri
Teollisuuden palkansaajat
Kun kierrokselle valmistaudutaan, Oksan
mielestä eri toimialojen välistä koordinaatiota
YTN:n sisällä pitää edelleen parantaa. Myös
henkilöstöryhmien välisestä yhteistyöstä on
pidettävä huoli, jottei työnantajapuoli pysty
asettamaan ryhmiä toisiaan vastaan.
– Kun mennään toimialakohtaisiin neuvotteluihin, ne saattavat tarvita kentän tukea.
Oksa muistuttaa, että YTN on saanut lähes
kaikki työehtosopimuksensa lakkojen kautta.
Seuraavalla kierroksella voidaan joutua tukemaan neuvotteluja erilaisin toimin, kuten ulosmarssein tai jopa lakoin.
– Ylempien toimihenkilöiden on huolehdittava omista sopimuksistaan eivätkä he voi nojautua vain muihin henkilöstöryhmiin.
Lue lisää:
www.insinoori-lehti.ﬁ/suomen-malli
Myönteistä kateutta
R
uotsin taloudessa menee hyvin, tai ainakin
paremmin kuin Suomessa. Yksi keskeinen
syy tähän on ruotsalaisen vientiteollisuuden
keskeinen rooli kansakunnan työmarkkinoiden ja sitä kautta kilpailukyvyn rakentamisessa.
Ruotsissa vientisektori määrittää palkkanormin,
jota muut sektorit eivät ylitä. Näin pyritään turvaamaan sekä reaalipalkkojen kasvu että viennin kilpailukyky. Malli kulkee nimellä industriavtal, teollisuussopimus.
Ruotsalaisessa työelämässä on viimeiset 20 vuotta
toteutettu teollisuusvetoista palkkamallia, jonka
mukaan ensisijaisesti vientisektorin liitot – puolin
ja toisin pöytää – neuvottelevat ja sopivat palkankorotusten perusteista ja määristä. Saavutettua
palkkanormia sovelletaan muiden alojen työ- ja
virkaehtosopimuksiin. Kukin ryhmä toimii omien
kirjauksiensa mukaan, joko keskitetysti tai paikallisesti sopien.
Viimeisin teollisuussopimus solmittiin huhtikuussa. Se on pituudeltaan vuoden mittainen ja sen
kustannusvaikutus on 2,4 prosenttia. Samoihin aikoihin Suomessa kuukausien väännön jälkeen sovittiin
nollakorotuksista ja työehtojen leikkauksista, jotka
muodostavat niin sanotun kilpailukykysopimuksen.
Kilpailukykysopimuksen yhteydessä meilläkin sovittiin suunnan muutoksesta; Suomessa juna lähtee
kulkemaan kohti Ruotsin tyyppistä mallia, mielellään sen kehittyneempää versiota. Sitä voidaankin
hyvällä syyllä kutsua uudentyyppiseksi Suomen malliksi. Mallissa haetaan palkansaajien ostovoiman ja
reaalipalkan pitkällä aikavälillä turvaava sekä viennin
maailmanmarkkina-asemaa parantava ratkaisu.
Suomessa eri toimialojen kesken pitää yhdessä
löytää mallit ja ratkaisut, joissa pidetään myös eri
sektoreiden välisestä neuvottelukoordinaatiosta.
Haastetta riittää, mutta onnistumisen kautta emme
toivottavasti enää joudu leikkaamaan palkansaajien
käteen jääviä ansioita tai julkisia palveluita. Voimme
kerrankin ottaa Ruotsista mallia, ihan hyvällä omallatunnolla.
15
Luottamusmies Jari Aunola
on nähnyt teknologia-alan
nousut ja laskut.
Ericsson sai
uusia ajatuksia
Oulusta
TEKSTI ja KUVAT: Sami Korkala
Nokialta vapautunut osaaminen houkutteli
Ericssonin tutkimus- ja tuotekehitysyksikön
Ouluun viisi vuotta sitten.
16
”Omaa
osaamista on
päivitettävä.”
Ericssonin tilat Oulun
Elektroniikkatiellä on
remontoitu täysin.
V
erkkolaitteita valmistava
ruotsalaisyritys työllistää Oulussa suoraan
50 henkilöä, mutta
partneriyritysten kanssa
toimivan Ericssonin
työllistävä vaikutus on todellisuudessa
huomattavasti suurempi.
Kaiken kaikkiaan suomalainen ja
oululainen insinööritaito on varmasti
tehnyt vaikutuksen myös Ericssonin
pääkonttorilla.
Oulun Ericssonin tuotekehitys keskittyy sisätilan peitto- ja kapasiteettiratkaisuihin. Kapasiteettia tarvitaan
lisää, sillä mobiilidataverkkojen kuormitus on kasvanut huomattavasti.
– Esimerkiksi Oulussa mobiilidatan
vauhdit ovat romahtaneet kahdessa
vuodessa. Suurin osa datasta käytetään
sisätiloissa ja sisäverkon radiopeitto on
ratkaisu siihen, Ericssonin Oulun toimipisteen luottamusmies Jari Aunola
sanoo.
että työelämässä ollut insinööri pärjää
alalla kuin alalla.
Tietojen ja taitojen on tietysti oltava
tätä päivää.
– Olen itsekin joutunut päivittämään
osaamiseni parin vuoden välein,
vuonna 1990 koneinsinööriksi valmistunut Aunola sanoo.
Hänen ict-alan työhistoriansa alkoi Nokia Networksista vuonna 1995.
Sen jälkeen hän työskenteli pienemmissä suunnittelutoimistoissa ennen
siirtymistään Ericssonille neljä vuotta
sitten.
– Jari pystyy katsomaan asioita ja
innovaatioita laajasti, Ericssonin Oulun toimipisteen operatiivinen johtaja
Kaisu Laurila-Seluska kehaisee.
Aiemmissa työpaikoissaan Aunola
toimi linjaesimiehenä, joten iso kuva
on hallussa myös luottamusmiehen
tehtävissä.
– Toivottavasti Suomessa päästäisiin vielä enemmän sopimiskulttuuriin
työehtoasioissa, Aunola sanoo.
MONENLAISTA OSAAMISTA
Vaikka verkkolaitteiden valmistajan
yksikön perustamisen takana oli pitkälti Oulun vahva radiotekniikan
osaaminen ja toimiva ekosysteemi,
Aunola muistuttaa, että insinööreillä
on takataskussaan paljon muutakin
kuin osaamista omalta erikoisalaltaan.
– Aikanaan työttömiksi jääneillä
insinööreillä on kokemusta muun
muassa projektinhallinnasta. Uskon,
KOKONAAN UUSI RATKAISU
Globaalisti toimivat yritykset perustavat joskus t&k-yksiköitään kauemmas
pääkonttorista, jotta ajatukset saataisiin aidosti uusille urille. Ericsson
on varmaankin saanut Oulusta mitä
halusi.
– Koko tukiasemaratkaisu on täysin
uudenlainen rautapuolta ja ohjelmistoa myöten, Laurila-Seluska kertoo.
Hän kiittelee yrityksen työkulttuuria, joka on pääosin paikallisten työntekijöiden mukanaan tuomaa.
– Täällä on viety tarmokkaasti
eteenpäin yrityksessä pöydällä olleita
projekteja jo kahden tuotesukupolven
verran.
Aunola toimii mekaniikan asiantuntijana. Hän vaikuttaa muun muassa
tuotteiden lämpösuunnitteluun, teolliseen muotoiluun, käytettävyyteen, loppukokoonpanoon ja asennettavuuteen
kentällä.
KUMPPANIT KIVENHEITON PÄÄSSÄ
On tietyllä tavalla kuvaavaa, että Ericsson on muuttanut Oulun Teknologiakylässä samoihin tiloihin, joissa toimi
vielä muutamia vuosia sitten Nokia
Mobile Phonesin hermokeskus.
Oman noin 50 henkilön lisäksi
projekteissa työskentelee yleensä noin
200–250 ihmistä projektista riippuen.
Osa kumppaneista löytyy saman tien
varrelta.
– Alun perinkin Ericssonin ajatus
oli toimia täällä partneriyrtysten
kanssa, Laurila-Seluska sanoo.
Aunola korostaa Oulun yliopiston
ja ict-alan keskittymän merkitystä
Ericssonille.
– Jos meidän kompetenssimme vietäisiin johonkin toiseen kaupunkiin,
jossa ei ole korkeakoulua ja muita alan
toimijoita, tästä ei välttämättä tulisi
mitään.
17
Tutkimuspäällikkö Laura Ruotsalainen
uskoo, että sisätilapaikannus on tulossa
osaksi arkeamme.
Sisätilanavigoinnin
suunnannäyttäjät
TEKSTI ja KUVA: Minna Virolainen
Sisätilapaikannuksen
markkinat kasvavat.
Suomessa on paljon
alan osaamista.
18
S
atelliittipaikannuksen avulla ihmiset ovat jo pitkään tottuneet saamaan helposti tarkkaa paikkatietoa liikkuessaan, niinpä odotukset
ovat korkealla myös sisätilojen suhteen.
– Satelliittipaikannus ei toimi sisätiloissa, joten sisätilapaikannukseen ei ole olemassa kaiken kattavaa ja skaalautuvaa järjestelmää, tutkimuspäällikkö Laura Ruotsalainen kertoo.
Ruotsalainen työskentelee Sensorit ja sisätilanavigointi -tutkimusryhmän
vetäjänä Paikkatietokeskuksessa.
Sisätilapaikannukseen tarvitaankin aivan toisenlaisia tekniikoita; tällä hetkellä käytetyimpiä ovat wlan- ja bluetooth-signaaleihin perustava paikannus.
Molemmat tavat perustuvat olemassa
olevaan infrastruktuuriin. Lisäksi ympäristö täytyy valmistella ja paikannuksen pohjaksi tarvitaan kartta tilasta.
– Ei kuluttajaa kiinnosta koordinaatit vaan, missä hän on kartalla ja mitä
hän hyötyy paikkatiedosta.
Sovellusaloja ja käyttökohteita sisätilanavigoinnille on runsaasti. Internet
of Things eli esineiden internet tarvitsee paikkatietoa. Kun laitteet ja ympäristöt alkavat keskustella toistensa
kanssa, niiden täytyy tietää sijaintinsa.
Samoja tarpeita on teollisuudessa laajemminkin.
Kuluttajalle ehkä näkyvin käyttökohde on markkinointi. Ihmisten
käyttäytymistä ja liikkumista seuraamalla heille voidaan suunnata entistä
tarkemmin kohdennettua mainontaa.
Sairaaloiden turvallisuutta ja tehokkuutta voidaan lisätä, kun tiedetään,
missä potilaat, henkilökunta ja välineet milloinkin ovat.
Nyt kun tekniikat alkavat olla kunnossa, päästään toden teolla innovoimaan, mihin kaikkeen niitä voidaan
käyttää. Ruotsalainen uskoo, että
tulossa on vielä paljon erilaisia käyttökohteita, joissa tietoa ja tekniikkaa
hyödynnetään täysin uudella tavalla.
PAIKKATIETOA TUNTEMATTOMASTA
Tilanne on huomattavasti ongelmallisempi, kun mennään valmistelemattomaan tilaan, josta ei ole karttaa. Tai
paikkaan jossa ei ole valmiiksi edes
infrastruktuuria. Kuitenkin pelastustoimen ja puolustuksen kannalta on
tärkeää, ettei nojauduta mihinkään
olemassa olevaan infraan. Kohteet
ovat harvoin ennalta tiedossa ja infra
voi tuhoutua.
Ruotsalaisen tutkimusryhmä työskentelee infrastruktuurittoman sisätilapaikannuksen parissa.
”Käyttäjän
pitää hyötyä
paikkatiedosta.”
– Ryhmämme tutkimus keskittyy
vahvasti pelkästään käyttäjän mukanaan kantamien sensorien avulla saatavaan tietoon käyttäjän liikkeestä ja
ympäristöstä.
Infrattoman paikannuksen osalta
tekniikassa on vielä paljon kehitettävää. Sensorien avulla ei saada absoluuttista paikkaa. Virheitä tulee paljon
ja niiden poistamiseksi sensorit pitää
välillä saada kalibroitua.
SAAKO MEITÄ TARKKAILLA
Nopeasta kehityksestä huolimatta
teknisiä haasteita on yhä myös kuluttajapuolella. Esimerkiksi wlan- ja bluetooth-perusteisessa paikannuksessa,
kun rakenteet tilassa muuttuvat, myös
radiokartta muuttuu. Lisäksi tilasta
pitää paikannusta varten olla kartta ja
kartalle tarvitaan tekijä.
Käyttäjien asenteet ovat paikannusteknologioiden käyttöön oton kannalta tärkeä kysymys.
– Sillä, miten käyttäjät suhtautuvat
mahdollisuuteen, että heitä seurataan
ja heidän käyttäytymistään tarkkaillaan, on iso merkitys. Kännyköiden
hyödyntämiseen liittyy aina epäilyjä
ja kritiikkiä.
Tosin jo tälläkin hetkellä yritykset kuten Google ja Apple keräävät
jatkuvasti tietoa käyttäjiltä. Ihmiset
eivät välttämättä tiedosta tilannetta,
koska tiedonkeruu ei tapahdu läpinäkyvästi.
Mobiilitiedonkeruuseen liittyen
Paikkatietokeskuksella on käynnissä
tutkimusprojekti MyGeoTrust, jossa
yhteistyökumppanina on Helsingin
yliopisto. Joukkoistamista hyödyntävän projektin ytimessä ovat kysymykset yksityisyyden suojasta ja tiedonkeruun vastuullisuudesta. Ruotsalaisen
mukaan tavoitteena on lisäksi selvittää,
miten kerättyä tietoa voidaan jakaa
uudelleenkäyttöön niin, että tiedosta
voisivat hyötyä myös ne, joilta se on
kerätty.
AVOIMUUS VAUHDITTAA KEHITYSTÄ
Ruotsalaisen mielestä Suomessa on
monin tavoin paikannuksen edelläkävijöitä – myös sisätilojen osalta. Nokia
toi satelliittipaikannuksen kännyköihin ja sen vaikutus näkyy vahvana
myös sisätilapaikannuksessa. Alan
toimijoissa on useita Nokian spinnoff-yrityksiä.
– Suomalaisissa yrityksissä on alan
pioneereja. Lisäksi monet yritykset ja
hankkeet ovat saaneet hurjasti näkyvyyttä ulkomailla.
Myös yritysten toimiva yhteistyö
saa Ruotsalaiselta kiitosta. Keskusteluissa on noussut esiin ajatus, että
yhteistyötä kannattaa tehdä ja tietoa
avata, koska se hyödyttää ennen kaikkea käyttäjää.
Paikkatietokeskus pyrkii omalta
osaltaan edistämään alan yritysten,
tutkijoiden ja viranomaisten välistä
vuoropuhelua.
IndoorAtlas otti käyttöön kompassin
Oulusta startanneen IndoorAtlaksen lähestymistapa sisätilojen paikannukseen on ainutlaatuinen, sillä yrityksen tekniikka perustuu maapallon magneettikenttään. Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat tuottaneet tulosta. Magneettikentän avulla paikannustarkkuus
on erittäin hyvä eikä IndoorAtlaksen ratkaisu ei vaadi laiteasennuksia, joten se on erittäin kustannustehokas.
– Käytämme paikannukseen kaiken saatavilla olevan informaation, joten palvelumme paikantaa käyttäjän mahdollisimman tarkasti,
Samppa Turunen kertoo.
Turusen mukaan saatu paikannustarkkuus mahdollistaa monia uusia käyttötapoja, joita on aiemmin pidetty mahdottomina. Tällä hetkellä yritys keskittyy sovelluskehittäjien ja asiakkaiden erilaisten käyttötapausten tukemiseen sekä paikannuksen toimivuuden laajentamiseen kaikkialle.
Yrityksen tarjoama palvelu on jo miljoonien loppukäyttäjien saatavilla, mutta tämä on vasta alku. Turunen uskoo, että IndoorAtlaksen
ratkaisu sisätilanavigointiin voi tehdä samanlaisen mullistuksen sisätiloissa kuin GPS teki paikannukseen ulkona.
Turunen kehuu Suomea sisätilapaikannuksen kärkimaaksi.
– Kyseessä on kasvava ala ja osaajia tarvitaan koko ajan lisää.
19
Aavekaupungin
kadut kaikuvat
TEKSTI ja KUVAT: Eeva Vänskä
Garnetin vuoristoalue
Missoulasta itään
kätkee helmoihinsa
Montanan
parhaiten säilyneen
aavekaupungin.
Garnet tyhjeni noin
sata vuotta sitten,
kun helppo kulta oli
kaivettu pois. Nyt
paikalla viipyvät vain
talot, jotka kuiskaavat
menneestä.
20
R
eilut kymmenen mailia
mutkaista ja kuoppaista
tietä vuoren rinnettä,
henkilöauto jaksaa kuin
jaksaakin ylös asti. Ghina
Grade -tie rakennettiin
1800-luvun lopussa vuoren rinteelle,
ja nykyinen Bear Gulch -tie kulkee
samoja pohjia.
Ylhäällä puhaltaa raikas tuuli, joka
tuoksuu aavistuksen männyiltä. Garnetin pikkukaupungin pääkatu erottuu
selvästi, jos nyt maapohjaa kaduksi voi
kutsua.
Maastoon on ripoteltu pieniä puisia rakennuksia. Aikanaan suurin osa
Garnetin taloista nousi alle vuodessa.
Varsinaista katuverkkoa ei suunniteltu, rakennukset pystytettiin mikä
minnekin.
Wells-hotellin vieressä sijaitsi Kaivostyöntekijöiden liiton rakennus, sillä
suurin osa mainareista oli järjestäytyneitä. Liittoja oli kaksi: toinen nimel-
tään Federation of Labor ja toinen
Miners Union.
Palkat olivat hyvät, ja myyntiartikkeleiden hinnat halvat. Ei lainkaan
huono tilanne työntekijän kannalta,
vaikka työ oli raskasta, eikä elämää
helpoksi voi kutsua vuorilla, joilla talvet olivat ankaria.
Ay-talossa järjestettiin paitsi kokouksia, myös monenlaisia sosiaalisia
tilaisuuksia, kuten tansseja, koulutapahtumia ja kirkollisia toimituksia.
Nykyisin Miners Union Hallin paikalla on vain ruohotuppaita ja kyltti,
joka kertoo ay-liikkeestä Garnetissa.
RIKASTUMAAN MITCHELLIIN
Kuvittele: eletään 1800-luvun loppua.
Kalifornian kultaryntäyksen mainingit ovat laantuneet, ja sinun pitää etsiä
leipäpuu. Kun 1870-luvulle tullaan,
muut huuhdontapaikat on kulutettu,
mutta Montanassa on töitä vaskoolimiehille.
Garnet kukoisti
1800-luvun lopussa.
Enemmistö Garnetin
mainareista oli järjestäytyneitä.
He pitivät kokouksia Miners
Union Hallissa, jota ei enää ole.
Garnet sijaitsee vaikeakulkuisessa paikassa ja lisätekniikan saaminen alueelle on aluksi mahdotonta.
Vaskoolietsinnän huippu sijoittuu vuoteen 1866, ja
kaivokset avattiin kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin.
Ensimmäisten joukossa on mies nimeltä Armistead Mitchell. Hän rakentaa malminerotuslaitoksen,
jonka ympärille kaupunki kasvaa. Ensin Garnetin
nimi olikin Mitchell, kunnes vuonna 1897 se tunnettiin yleisesti Garnetina.
Kaivoksissa tarvittiin paljon välineistöä ja ammattitaitoisia mainareita. He irrottivat malmia, joka sitten
prosessoitiin malmilaitoksella kullan erottamiseksi.
Rautatien valmistuminen noin kymmenen mailin
päähän vuonna 1883 mahdollisti malmin kuljetuksen
muihin kaupunkeihin käsittelyä varten.
Vuoden 1898 tammikuussa Garnetissa asui tuhat
ihmistä. Siellä oli neljä kauppaa, neljä hotellia, kolme
tallia, kaksi parturia, kokoustila, koulu ja 41 oppilasta,
lihakauppa, karkkikauppa, lääkärin vastaanotto ja
kolmetoista saluunaa.
”Rakennukset pystytettiin
mikä minnekin.”
LAMA JA SOTATEOLLISUUS
Ensimmäinen maailmansota veti asukkaat paremman
palkan perässä puolustusteollisuuden palvelukseen.
Presidentti Franklin Rooseveltin aikana 1930-luvulla kullan hinta nousi, jolloin Garnet koki pienen
piristymisen. Laman aikaan työpaikat ovat tiukassa,
joten epävarma kullanetsintä oli tyhjää parempi vaihtoehto. Toinen maailmansota veti ihmiset jälleen
muualle.
Tätä nykyä Garnetista huolehtii kaupungin suojeluun vihkiytynyt kansalaisjärjestö, Garnet Preservation Association. Se toimii yhteistyössä viranomaisten
kanssa.
Vielä nykyäänkin Montanassa huuhdotaan kultaa
vaskooleilla. Garnetin alueella sijaitsee myös yksityinen kultakaivos, joka toimii edelleen, ilmeisesti kannattavasti. Mitään julkisia lukuja myyntivoitoista ei
ole saatavilla.
Wells-hotelli rakennettiin kolmekerroksiseksi.
21
22
Opiskelijatoiminnasta
kontakteja työnhakuun
TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Timo Hartikainen
Insinööriopiskelijan kesä kului
luonnon keskellä metsissä ja
pelloilla.
S
avossa kesä oli aurinkoinen ja lämmin. Insinööriopiskelija Ville Väisänen ajoi työparinsa
kanssa Kuopion ympärillä, matkat ulottuivat
Konnevedeltä Varkauteen.
Pisimmät matkat olivat päivässä 120 kilometriä suuntaansa. Viikosta pariin työpari
kiersi mittalaitteet mukanaan muuntajalta toiselle, jotka
on sijoitettu parin kilometrin välein. Heidän tehtävänään
oli Savon voiman muuntajien maadoitusten tarkastaminen
maastossa ja osin myös kaupungeissa. Valtaosa muuntajista
oli kunnossa.
Muutama kaapelinpätkä oli epäkunnossa. Väisänen
arvioi, että raivaussahan tai traktorin käyttäjät olivat hajottaneet ne, mutta unohtaneet ilmoittaa vahingosta Savon
voimalle.
– Ukonilma yllätti kerran. Emme päässeet autoon, vaan
jouduimme värjöttelemään puiden alla, Väisänen muistelee
kesän tiukinta tilannetta töiden ääressä.
puusepän koulutus, joka ei kuitenkaan työllistänyt kuin
oman pajan kautta.
Jo lapsena virinnyt kiinnostus tekniikkaan johti viimein
sähkötekniikan opintoihin.
TYÖ OPETTI TEKIJÄÄ
Väisänen arvostaa kesän itsenäistä työtä, joka opetti paljon.
Sähköverkon toimintaan hän oli tutustunut pintapuolisesti yhdellä opintokurssilla. Kokenut työpari perehdytti ja
opetti työtä käytännössä.
– Työ itsessään oli yksinkertaista, mutta tulosten tulkinta on vaativaa. Olot maastossa vaikuttavat, esimerkiksi
kivikossa tehdyt mittaukset antavat huonompia tuloksia,
Väisänen kertoo.
Opetus ammattikorkeakoulussa on Väisäsen mielestä
teoreettista; jatkossa hän arvelee osaavansa yhdistää paremmin käytännön opintoihin.
Insinööriopiskelija on mielissään työnantajan luottamuksesta ensikertalaista kohtaan. Verkoston tarkastusta tehdään lähinnä kesällä, sillä talven kelit vaikeuttavat työtä. Eri
muuntajat ovat tarkastusvuorossa kuuden vuoden välein.
– Jos muuntajia ei tarkasteta, on iso riski, että ne hajoavat. Tarkastaminen suojaa myös kuluttajien sähkönsaantia.
LOMAA ENNEN OPINTOJA
TYÖNHAKUA LAAJASTI
Väisänen haki keväällä ensimmäistä kesätyötään sitten
teinivuosien. Hän haki useita kymmeniä omaan opintoalaansa liittyviä paikkoja.
Huhtikuun puolessa välissä tuli viimein tieto, että Väisänen on saanut paikan verkostotarkastajana Inspectassa.
Hän oli heti opintojen alussa lähtenyt mukaan insinööriopiskelijatoimintaan, minkä kautta tulleet verkostot lopulta
helpottivat työnsaantia.
– On tärkeää, että ensimmäinen kesätyö liittyy omiin
opintoihin.
Väisäsellä on toki työkokemusta aiemmilta vuosilta.
Peruskoulun jälkeen hän teki liiketalouden tutkinnon ja
työskenteli noin kuusi vuotta it-alalla. Hänellä on myös
Urakkapalkalla Väisänen työskenteli nyt ensimmäistä
kertaa. Työpäivät olivat kahdeksan tunnin mittaisia,
mutta työnteko tehokasta. Hommat loppuivat ennakoitua aiemmin, joten loppukesällä oli aikaa lomailla perheen
kanssa.
Syksyllä Väisäsen pitää päättää, haluaako hän keskittyä
laiteläheiseen ohjelmointiin vai suurjännitepuoleen. Robotiikasta hänellä on kokemusta omien harrastustensa kautta
ja sitä voi harjoitella myös itsekseen. Alan tuotekehitys tarjoaa työtä myös Kuopiossa.
– Verkostoasioita voi tehdä ainoastaan työssä ollessa,
Väisänen sanoo.
Kesätyöt jäivät kutkuttamaan mieltä; jos tulevaisuus
olisikin perinteisellä alalla.
23
Metsäbiotalouden
eurooppalaisia
strategioita
TEKSTI: Katri Pajusola
Metsäteollisuus on pääsemässä taas kasvu-uralle, vaikka
paperin menekki on laskenut. Sellun vienti vetää Aasiaan;
puubiomassan moninaisesta käytöstä eli metsäbiotaloudesta
toivotaan helpotusta ilmastonmuutokseen.
24
”Metsätaloudesta
puuttuu uusi
konsepti.”
K
esällä järjestetyssä
ThinkForest-foorumissa
Helsingissä pohdittiin,
kuinka toimia yhteistyössä ja kehittää eurooppalaista biotaloutta. Foorumin keskustelijat edustivat metsätoimijoita Suomesta, Ruotsista, Saksasta
ja Portugalista.
– Haluamme taistella ilmastonmuutosta vastaan, mutta myös hyödyntää
metsiämme. Biotalous tarjoaa mahdollisuuden molempiin, avasi keskustelun
ThinkForest-foorumin puheenjohtaja,
pitkäaikainen ruotsalaispoliitikko
Göran Persson.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä,
että strategiat eri puolilla Eurooppaa
vaihtelevat eikä yksi malli sovi joka
paikkaan. Tämä olisi tärkeä ottaa huomioon uusia biotalouden säädöksiä
laadittaessa, vaikka monen mielestä
säädöksiä, etenkin EU:sta tulevia, on
jo liikaakin.
– Pohjois-Euroopan metsävarojen
tai etelän ekosysteemipalvelujen käytön säätely yksillä ja samoilla säädöksillä ei palvelisi eurooppalaista yhteisen hyvän tavoitetta, sanoi Kestävän
kehityksen maailmanneuvoston Portugalin osaston pääsihteeri Sofia Santos.
TARVETTA UUSIUTUMISELLE
Perssonin mukaan Ruotsissa ja Suomessa metsäteollisuus on ollut vuosikymmenet teollisuuden selkäranka.
– Paperin kysynnän hiipumista seuranneet viime vuosien suuret rakennemuutokset tarkoittavat nimenomaan
sitä, että metsäteollisuuden täytyy eh-
dottomasti uudistua ja pysytellä alan
tutkimuksessa ja kehityksessä eturintamassa.
Persson uskoo, että modernin metsäteollisuuden on mahdollista toimia
sekä kestävältä pohjalta että tuottavasti. Hänen mielestään metsien
hyödyntäminen kohtaa usein suuren
yleisön vastustusta, koska metsä- ja
biotalouden hyviä puolia ei ole kyetty
tuomaan riittävästi esille.
– Ei riitä, että olemme menestyneet
metsä- ja paperiteollisuudessa Pohjolassa tähän asti todella hyvin. Meidän
täytyy hankkia suuren yleisön tuki
metsäbiotaloudelle, muuten menetämme etulyöntiasemamme ja muut menevät ohi, Persson sanoi.
Hän peräsi älyllistä, vakavasti otettavaa poliittista keskustelua metsien
käytöstä tarvitaan; Euroopan metsäinstituutti soveltuu siihen hyvin.
– Jonkun täytyy olla tarpeeksi rohkea ja investoida metsäbiotalouteen.
Investoinnin täytyy tulla yksityiseltä
sektorilta, joka ottaa riskin ja kerää
voitot. Muuten tieteelliset ja poliittiset väittelyt vain jatkuvat loputtomiin,
Persson totesi.
SUURI METSÄINVESTOINTI
Ministeri Olli Rehn kertoi Äänekoskelle rakennettavasta Metsä Fibren
uudesta biotuotetehtaasta, joka on
suurin yksittäinen metsäteollisuusinvestointi Suomessa.
– Vaikka kyseessä on sellutehdas
pehmopaperin ja kartongin valmistukseen, huippumodernin sellun lisäksi
viidennes tuotannosta tulee olemaan
bioenergiaa tai erilaisia biotuotteita.
Tehdasalueella toimii jo nyt useita
puun prosessointia eri tarkoituksiin
harjoittavia yrityksiä, ja lisää on tulossa.
EFI:n strategisen neuvonantajan
Esko Ahon mielestä nykymetsätalouden ongelma on uuden konseptin
puute.
– Metsäteollisuudella oli vuosia
kasvun konsepti, joka toimi hyvin,
kunnes paperin kysyntä hiipui. Uuteen
ympäristöön sopivaa EU:n laajuista
konseptia ei ole vielä kehitetty, vaikka
Pohjoismaat olisivat sen suhteen
avainasemassa, Aho hämmästeli.
– Metsäbiotalouden fokus täytyy
kuitenkin ensin määritellä, eikä yrittää
kaikkea.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERINTEET
Saksan biotalousneuvoston puheenjohtaja Christine Lang kertoi biotaloustilanteesta omassa maassaan.
Hänen mielestään saksalainen yhteiskunta on omaksunut melko hyvin
uusiutuvan energian ja pienemmässä
mittakaavassa myös sähköautoilun
konseptit.
– Meillä on jo pitkät perinteet kestävän kehityksen ja biodiversiteetin
huomioimisessa. Luultavasti saksalaiset kotitaloudet ovat ahkerimpia jätteiden lajittelijoita, Lang arveli.
– Meidän täytyy vielä laajentaa
biotalouden ja kierrätystalouden
käsitteitä, jotta yhteiskunta ottaa ne
omikseen ja alkaa vaatia uusia biotalouteen perustuvia tuotteita teollisuudelta.
Euroopan metsäinstituutti
Euroopan metsäinstituutti EFI perustettiin Joensuun yliopistossa reilut 20 vuotta sitten tavoitteenaan koko Euroopan kattava metsätutkimus sekä metsää koskevan puolueettoman tutkimustiedon jakaminen poliittisille päättäjille.
ThinkForest on EFI:n organisoima korkean tason keskustelufoorumi, jossa säännöllisesti käsitellään ajankohtaisia metsäkysymyksiä
tarkoituksena informoida päättäjiä tarjoamalla heille parasta ja uusinta tutkittua tietoa.
Tavoitteena on aikaansaada kulloisistakin ongelmista yhteinen ymmärrys etenkin strategisten metsäkysymysten suhteen.
25
Kokonainen
ihminen
työpaikalla
TEKSTI: Kirsi Tamminen ja PIIRROS: Markku Haapaniemi
Kaksi pientä sanaa, kiitos
ja anteeksi, jäävät usein
työyhteisössä muiden sanojen
alle. Anteeksi pyytäminen
on kuitenkin normaali
kanssakäymisen muoto, sillä ylitai alilyöntejä sattuu työpaikoilla.
M
yötätunto sisältää tietoa, tunnetta ja
toimintaa. Aiemmin toimintaa ei liitetty
vahvasti myötätuntoon, vaan sitä pidettiin empatiana, joka nousee tunteena,
kun näkee toisen ihmisen kärsimystä.
Parhaillaan menossa olevassa hankkeessa tutkitaan, mitä myötätunto on työelämässä.
– Myötätunto työssä ei ole välttämättä ole isoja tekoja
tai koko työyhteisön liikkeelle laittoa, sanoo hankkeen
projektipäällikkö Tii Syrjänen.
Suomessa on vuosikymmenten takaisista johtamistavoista lähtenyt malli; töihin ei tarvitse tuoda tunteita, ei
varsinkaan työhön liittymättömiä. Ihmiset eivät kuiten-
26
kaan voi katkaista omaa tunnemaailmaansa, kun avaa
työpaikan oven.
Pahimmassa tapauksessa tilanne kärjistyy, jos yrittää
työntää tunteita taka-alalle. Ihmiselle tekee hyvä olla
yksi, sama ihminen kotona ja töissä, kaikilla elämän
alueilla.
Kun työpaikalla saa olla kokonainen ihminen, sairauspoissaolot vähenevät.
Hankkeessa halutaan selvittää, pitääkö paikkaansa,
että ihminen arvioi oman terveytensä ja jaksamiskykynsä paremmaksi, kun tunteita ei tarvitse piilotella.
MYÖTÄTUNTO ON VASTAVUOROISTA
Syrjäsen mielestä suomalaistyöpaikoilla on myötätuntoa.
Sitä voi myös vahvistaa yhteisellä jakamisella.
– Yhteiset juhlahetket ja työyhteisönä yhteen tuleminen ilossa ja surussa ovat tärkeitä, on kyse sitten yt-tilanteesta tai suuren sopimuksen saamisesta.
Projektipäällikkö kertoo eräästä työpaikasta, jossa
työskenteli paljon tekniikan alan henkilöstöä. Myötätunto ei sanana istunut heille. He kokivat, ettei omalla
työpaikalla ole moista. Kun tutkijat purkivat käsitettä eri
sanoihin, työpaikalla paljastui kaveria ei jätetä -asennetta;
esimerkiksi arjessa autetaan muita.
– Ihmisyys ja inhimillisyys ovat läsnä jokaisessa työssä
ja työpaikalla, Syrjänen korostaa.
ILON KOKEMISEN JAKOA
Sosiaalisissa oloissa edellytetään myötäelämistä muita
kohtaan.
– Ihminen ei reagoi pelkästään kielteisiin tunteisiin, vaan
myös riemuun ja iloon aivan kuten pettymykseen ja turhautumiseen.
”Myötätunto vie
eteenpäin ikävissäkin
tilanteissa.”
Ilmiötä voi kutsua myötäinnoksi. Se sisältää samat
kolme elementtiä kuin myötätuntokin. Se on heittäytymistä toisen onnistumisen kokemuksiin ja toimintaa, jottei lamauta läheisen iloa.
Työyhteisössä voi olla myötätunnon pelkoa. Se ilmenee esimerkiksi ajatusmallina, että jos paljastaa itsestään
jotain liikaa, sitä voidaan käyttää itseä vastaan. Pelkoja on
sekä esimiehillä että alaisilla. Myötätunnon ilmapiiri vaatii
luottamusta.
– Jos ei luota työkaverin hymyn ja hyvän huomenen
toivottamisen olevan aitoa, se ei tuo mukanaan hyvää,
Syrjänen kertoo.
OMAN VIRHEEN MYÖNTÄMINEN
Anteeksi pyytäminen unohtuu helposti työpaikalla kuten
muutenkin muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Syrjäsen mielestä pyyntö liittyy tiivisti toisen tunnustamiseen ja kohtaamiseen, joista myötätunnossa on kyse.
Saattaa olla, että joskus suomalaisilla työpaikoilla sanotaan kiitos, kun pitäisi pyytää anteeksi.
– Tunnustan sinut alaisena, esimiehenä tai kollegana.
Minä tein virheen tässä asiassa ja sinä olet toiminut niin
kuin on pitänyt toimia, projektipäällikkö kuvailee esimerkillistä tilannetta.
Myötätunnon mullistava voima -hanke on Tekesin rahoittama
ja se kestää 2,5 vuotta. Yhteistyössä ovat Helsingin yliopisto ja
useita sen tiedekuntia sekä yhteistyökumppaneina eri työyhteisöjä yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta.
27
TUTKITTUA
TEKSTI: Varpu Multisilta, työmarkkinatutkija
Paranemisen
merkkejä
työllisyydessä
Vastavalmistuneiden insinöörien työllisyystilanne on
parantunut hieman viime keväästä ja palannut takaisin
kahden vuoden takaiselle tasolle. Kyselyhetkellä 80 prosenttia
kyselyyn vastanneista työskenteli kokopäiväisesti.
V
aikka miestenkin
tilanne on kohentunut,
erityisesti parannusta
on tapahtunut vastavalmistuneiden naisten
työllisyystilanteessa.
Myös työ- ja elinkeinoministeriön
työnvälitystilastojen mukaan työttömien vastavalmistuneiden insinöörien
lukumäärä on vähentynyt edellisestä
keväästä, joten myönteisiä näkymiä on
tullut jo muutamasta suunnasta.
Kyselyhetkellä työttömänä oli 13
prosenttia vastaajista; siltä osin tilanne
on jopa parempi kuin kaksi vuotta sitten. Työttömyydestä ja määräaikaisista
työsuhteista on tapahtunut siirtymää
vakituisiin työsuhteisiin. Kun työttömien ja määräaikaisten osuus on laskenut, vastaavasti vakituisten työsuhteiden on osuus kasvanut.
Työttömistä kolmannes oli kuitenkin saanut jo jonkin kosketuksen työelämään valmistumisen jälkeen. Tosin
on syytä huomioida, että tutkimuksen
toteutushetkellä, keväällä 2016, osalla
vuonna 2015 valmistuneista valmistumisesta oli kulunut jopa yli vuosi, kun
toisilla siitä aikaa oli vasta muutama
kuukausi.
Työnhaku myös koettiin helpommaksi kuin edelliskeväänä. Kaikista
vastaajista 38 prosenttia piti työllis28
tymistä erittäin tai melko helppona,
mikä on seitsemän prosenttiyksikköä
enemmän kuin viime keväänä. Toki
eroa oli siinä, oliko työpaikka valmistumishetkellä valmiina. Myös niistä,
joilla ei ollut työpaikkaa valmistuessa
valmiina, viidennes piti työnsaantia
erittäin tai melko helppona.
Tältäkin osin työllistyminen vaikuttaisi edellisvuotta helpommalta, lähes
samaa tasoa vuonna 2011 valmistuneiden kokemuksien kanssa keväällä
2012.
VALMISTUNEEN ENSIMMÄINEN TYÖ
Vastavalmistuneista 70 prosentilla oli
vakituinen työpaikka valmiina valmistumishetkellä. Tilanne on ollut samansuuntainen aiempina vuosinakin
valmistuneiden kohdalla, mutta siinä
on koulutusalakohtaisia eroja.
Rakennusalaa opiskelleilla työpaikka oli valmiina melkein neljällä
viidestä, kun taas prosessi- ja materiaalitekniikan alojen opiskelijoilla
työpaikka oli valmistuessa
reilulla puolella.
Kolmella neljästä ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka
vastasi hyvin omaa koulutusalaa. Kahdella kolmesta työhön edellytettiin
vähintään insinööritasoista tutkintoa.
Kahdella kolmesta työpaikka vastasi
ensisijaisesta toivetta työllistymisvaihtoehtona.
Useimmiten ensisijaiseen toivetyöpaikkaan oli työllistynyt rakennusalalta valmistunut. Prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneet
olivat suhteessa eniten työllistyneet
muualle kuin toivetyöpaikkaansa.
PALKKAKEHITYS VAATIMATONTA
Kokopäivätoimiset vastavalmistuneet tienasivat keskimäärin
2 700 euroa kuukaudessa
ja joka toisella palkkataso
asettui 2 450 ja 3 000
euron välille.
Palkkataso ei
ollut noussut
100%
3
90%
12
5
10
13
7
13
15
23
6
21
5
12
8
16
80%
82
24
70%
72
61
13
22
20
22
73
68
66
65
15
23
26
76
60%
21
15
24
12
16
17
22
23
9
66
64
62
59
59
58
55
50%
52
40%
30%
20%
10%
0%
2000
2001
2002
2003
Vakituinen työ
2004
2005
2006
2007
Määräaikainen työ
2008
2009
2010
Työtön
2011
2012
Jatkan opintoja
2013
2014
2015
Muu tilanne
Sijoittumistutkimus
Insinööriliitto tekee keväisin sijoittumistutkimuksen. Sen avulla seurataan vastavalmistuneiden insinöörien uran alkuvaiheita, työllisyyttä
ja työhön sijoittumista. Lisäksi kerätään tietoa insinöörikoulutuksen merkityksestä työelämään sijoittumisessa.
Tutkimus toteutetaan lomakekyselynä ja sen kohderyhmänä ovat edellisen vuoden aikana valmistuneet insinöörit. Nyt käsillä olevan
tutkimuksen kohderyhmän muodostavat vuonna 2015 valmistuneet insinöörit. Kysely toteutettiin tämän vuoden maalis–huhtikuussa.
edellisestä vuodesta käytännössä ollenkaan.
Pääkaupunkiseudulla palkat olivat
noin yhdeksän prosenttia muuta Suomea paremmat, eikä tilanne ole muuttunut vuoden takaisesta.
Parhaan palkkatason vastavalmistuneelle tarjosivat rakennusliikkeet,
joissa palkat olivat noin seitsemän
prosenttia keskimääräistä parempia.
Rakennusliikkeet olivat parhaita palkanmaksajia myös vuotta aiemmin.
Teknologiateollisuudessa palkkataso oli noin neljä prosenttia keskimääräisen tason yläpuolella. Matalin
palkkataso oli metsäteollisuudessa,
kemianteollisuudessa sekä kaupan
alalla työskentelevillä: 6−11 prosenttia
keskimääräistä matalampi.
Viime vuoden matalimmat palkat
maksoivat tietotekniikan palvelualan
yritykset, mutta tämän vuoden tutkimuksen perusteella palkkatasossa oli
petrattu ja palkat olivat jo keskimääräistä tasoa.
TYYTYVÄISIÄ KOULUTUKSEEN
Suurimmalla osalla valmistuneista
insinöörikoulutus oli vastannut odotuksia, joita opiskelijoilla oli opinnot
aloittaessaan. Tyytyväisiä koulutukseensa oli 70 prosenttia vastaajista.
Koulutukseen tyytyväisiä oli suhteellisesti saman verran kuin vuoden
2015 keväällä, mikä on vielä selvästi
vähemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin valmistuneilla. Tuolloin tyytyväisiä koulutukseen oli 82 prosenttia.
Tyytyväisyyteen koulutukseen heijastuu kuitenkin valmistumisen jälkeinen työllisyystilanne ja sitä kautta
myös talouden suhdanteet. Valmistumisen jälkeen työllistyneet olivat
tyytyväisempiä insinöörikoulutukseen
kuin ne, jotka eivät olleet löytäneet
työpaikkaa. Työllisyystilanteen lisäksi
tyytyväisyyteen vaikutti myös oma
opiskelumotivaatio.
29
OIKEUTTA
TEKSTI: Malou Blomqvist, työsuhdelakimies
Työurat pitenevät
eläkeuudistuksen
myötä
Työeläkkeellä turvataan
kansalaisten vanhuusajan
toimeentulo, ja
työeläkejärjestelmä
on osa suomalaista
sosiaaliturvajärjestelmää.
Vuoden vaihteessa
toteutettavan
työeläkeuudistuksen
myötä 54-vuoden
ikäiseen suomalaiseen
työeläkejärjestelmään
tehdään merkittäviä
muutoksia.
E
läkeuudistus ei vaikuta
jo maksussa oleviin ja jo
ansaittuihin eläkkeisiin.
Eläkeuudistus koskee ensi
vuodesta lähtien karttuvia
eläkkeitä.
Ensi vuoden alussa voimaan tulevan työeläkeuudistuksen keskeinen
lähtökohta sovittiin keväällä 2009 valtion ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kesken. Tavoitteeksi asetettiin,
että eläkkeellesiirtymisiän odote nousee vähintään 62,4:ään, vuoteen 2025
mennessä. Eläkkeellesiirtymisiän
odote oli 60,4 vuotta vuonna 2010 ja
61,2 vuonna 2014.
Maaliskuussa 2012 työmarkkina-
30
keskusjärjestöt solmivat työurasopimuksen ja elokuussa 2013 työllisyysja kasvusopimuksen, joiden myötä
kolmikannan osapuolet sitoutuivat
neuvottelemaan ja toteuttamaan tarpeelliset toimet tavoitteen saavuttamiseksi.
Neuvottelut eläkeuudistuksesta
käytiin kolmikannassa työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä vuonna
2014, ja saman vuoden syyskuussa
osapuolet allekirjoittivat sopimuksen uudesta eläkejärjestelmästä. Lait
vahvistettiin kuluvan vuoden tammikuussa.
ELÄKEEELLEJÄÄMISIKÄ NOUSEE
Eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkeikää nostetaan vuodesta 2017 lähtien kolmella kuukaudella vuodessa,
kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on
65 vuotta. Uudet ikärajat koskevat
vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.
Vuosina 1962–64 syntyneiden vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Vuonna
1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin
eläkeikäraja perustuu vielä tässä vaiheessa ennusteisiin eliniän pitenemisestä ja eläkeikäraja kytketään elinajan
keskimääräiseen kehitykseen vuodesta
2030 alkaen.
Uudistuksen jälkeen jokaiselle määräytyy tavoite-eläkeikä, joka on korkeampi kuin alin eläkeikä. Elinaikakerroin taas leikkaa kuukausieläkkeitä
sen mukaan, miten ihmisten elinikä
jatkaa kasvuaan. Jokainen saa viisi
vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä ja kuinka paljon
lisätyöskentelyä vähentämätön eläke
edellyttäisi.
Eläketurvakeskuksen arvioiden
mukaan vuonna 1975 syntyneen alin
vanhuuseläkeikä olisi siten 66 vuotta
2 kuukautta ja tavoite-eläkeikä olisi
68 vuotta 7 kuukautta. Vuonna 1985
syntyneen alin eläkeikä olisi 67 vuotta
ja tavoite 69 vuotta 11 kuukautta.
Vuonna 1995 syntyneen alin eläkeikä
olisi 67 vuotta 9 kuukautta; tavoiteeläkeikää ei vielä pystytä arvioimaan.
Eläkkeen lykkäyskorotus kannustaa
jatkamaan työssä yli oman ikäluokan
alimman vanhuuseläkeiän. Jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen, lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia kuukautta kohden.
Lykkäyskorotuksen suuruuteen
vaikuttaa koko työuran aikaiset ansiot. Eläketurvakeskuksen mukaan
eläkkeen lykkääminen esimerkiksi
vuodella tuo eläkkeeseen 4,8 prosentin
korotuksen.
ELÄKETTÄ KARTTUU TASAISEMMIN
Eläkettä karttuu jo 17 ikävuodesta
lähtien kaikenikäisille 1,5 prosenttia
vuodessa eläkkeen perusteena olevista
tuloista. Karttuma eläkkeen aikana
tehdystä työstä on myös 1,5 prosenttia
vuodessa.
Toisin sanoen jokaisesta ansaitusta eurosta karttuu 1,5
senttiä eläkettä. Eri ikäryhmiä kohdellaan siten tasapuolisemmin kuin nykyisessä järjestelmässä.
Siirtymäkaudesta johtuen 53–62-vuotiaille karttuu kuitenkin vuoden 2025 loppuun asti eläkettä 1,7 prosenttia
vuodessa. Edellä mainitun ikäisillä työntekijöillä eläkemaksu on myös 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eläkemaksu muutoin.
Eläkevakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja nousee myös
asteittain siten, että se on vuonna 1957 tai sitä ennen syntyneillä 68 vuotta ja vuosina 1958–1961 syntyneillä 69
vuotta.
Vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneiden työntekijöiden
eläkevakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on 70 vuotta.
VARHENNETTU OSA-AIKAELÄKE TILALLE
Osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, johon työntekijällä on oikeus 61 ikävuoden
täyttämisen jälkeen. Kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun 25 prosenttia tai 50 prosenttia.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke vähentää lopullista
eläkettä pysyvästi. Se on aikaisempaa osa-aikaeläkettä ketterämpi järjestely siinä mielessä, ettei eläkkeeseen liity palkkatai työaikaseurantaa. Vuonna 2025 osittaisen varhennetun
vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan 62 vuoteen.
Osittaisen eläkkeen ohella tehty työ kerryttää normaalisti eläkettä. Työntekijä voi tehdä säännöllistä työaikaa
lyhyempää työaikaa, kun hän siirtyy osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Työnantajan on järjestettävä työt
niin, että varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi halutessaan tehdä osa-aikatyötä.
RASKAALTA URALTA TYÖURAELÄKKEELLE
Pitkän, vähintään 38 vuoden työuran rasittuneisuutta ja
kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehnyt voi päästä työuraeläkkeelle jo 63 vuoden iässä, huolimatta oman ikäluokan alimmasta eläkeiästä. Ikärajavaatimus on sidottu elinajanodotteeseen. Työuraeläkkeen kriteerit ovat tiukat.
Pitkä työura mitataan työeläkevakuutetusta työstä. Työuraan voidaan katsoa kuuluvaksi äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakausia enintään kolmen vuoden ajalta, ja
edellisen työsuhteen päättymisen ja eläkkeen hakemisen
välinen aika voi olla enimmillään yksi vuosi.
Lue lisää: www.elakeuudistus.fi
Mikä muuttuu?
đƫ
đƫ
đƫ
đƫ
Alin vanhuuseläkeikä, tavoite-eläke ja lykkäyskorotus
Eläkkeen kertyminen
Osa-aikaeläke muuttuu varhennetuksi osa-aikaeläkkeeksi
Uusi eläkemuoto: työuraeläke
31
OPISKELIJAT
TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell
Betonipostilaatikosta tehtiin monta
eri versiota, jotta betonille löydettiin
oikea koostumus.
Monikäyttöinen
betoni
Projektityöt ovat aina parhaita, varsinkin jos
saa tehdä itseä kiinnostavaa asiaa ryhmässä,
joka on sulautunut yhteen ja joka toimii kuin
saksalainen kone.
S
aimaan ammattikorkeakoulu on viime vuosina alkanut panostaa betonitöihin rakennustekniikan opinnoissa. Lotta Loponen aloitti
rakennustekniikan opinnot Lappeenrannassa
syksyllä 2015 ja betonityön kurssit alkoivat
saman tien Betonimateriaalitekniikalla.
Keväällä Loposen vuosikurssi aloitti betonityön kurssin, johon kuului teorian lisäksi myös käytännön työtä.
Kurssin tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa oma tuote
betonista 4–6 henkilön ryhmässä.
– Betonitöitä varten oli varattu kaikki maanantait koko
kevään ajan. Aamuisin opiskelimme teoriaa betonitöiden
suunnittelusta ja sen jälkeen sai vapaasti toteuttaa omaa
työtä, Loponen kertoo.
– Kurssiassistentti oli aina koko päivän käytettävissä,
jos projektin kanssa tarvitsi neuvoja tai labrassa tarvitsi
erityistä apua.
Loponen teki projektityön neljän muun opiskelijan kanssa ja heidän aiheena oli postilaatikon teko. Yksi
ryhmä valitsi aiheeksi betonikanootin teon.
Loposen mukaan postilaatikko oli alun perin ryhmäläisen Mikael Martikkan idea, koska hänen vanhempiensa
postilaatikko oli taas tuhottu uutena vuotena.
LASKUJEN POHJALTA JATKOON
Ryhmä ei tehnyt varsinaista työnjakoa keskenään, mutta
Loponen päätyi tekemään laskelmia ja suunnitelmia aina
seuraavaa kertaa varten. Tulokset kirjattiin ylös ja ryhmä
päätti yhdessä projektin seuraavan askeleen.
– Pojat tekivät suurimman osan betonin valmistamisesta ja työn suorittavasta osuudesta, varsinkin sen jälkeen
kun projektista pyydettiinkin videoraportti ja kuvasin valtaosan materiaalista, Loponen sanoo.
32
Ryhmä teki betonimassasta kahdeksan erilaista testiä
saadakseen selville parhaan koostumuksen. Massa ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut projektin suurin haaste,
vaan postilaatikon muotti aiheutti ryhmälle eniten päänvaivaa. Ryhmä sai edellisen vuoden kurssilaisten valmistaman muotin käyttöön, mutta huonokuntoisena ja ilman
minkäänlaisia käyttöohjeita.
– Pari viikkoa meni siihen, kun korjailtiin, pestiin ja
tutkailtiin muottia. Lopulta pojat kuitenkin keksivät, miten muotti toimii ja palapelin palat loksahtivat paikoilleen, Loponen muistelee.
TEORIAN JÄLKEEN KÄYTÄNTÖÄ
Loponen oli tyytyväinen kurssiin ja erityisesti projektit
ovat hänelle mieleisiä.
Teoriaosuuksissa oppi betonitöihin liittyvää sanastoa,
betonin eri käyttötarkoituksia sekä erityyppisten betonien
käyttötarkoituksia ja ominaisuuksia.
– Parasta oli se, että sai maanantaisin parin tunnin
teorian jälkeen keskittyä omaan työhön ja työskennellä
oma-aloitteisesti ja vapaasti, Loponen kertoo.
– Projektityöt ovat aina parhaita, varsinkin jos saa
tehdä itseä kiinnostavaa asiaa ryhmässä, joka on sulautunut yhteen ja toimii kuin saksalainen kone. Lisäksi työn
koordinointi ja vetovastuun ottaminen kiinnostaa erityisesti, Loponen jatkaa.
Hänen rakennustekniikan opintonsa ovat vasta alussa
ja tulevaisuudet suunnitelmat vielä avoimena.
– Olen tähän mennessä työskennellyt paljon asiakaspalvelutehtävissä. Ne sujuvat luontevasti, joten voisi olla
mukavaa päästä asiakasrajapintaan, mutta myös suunnittelu vetää omalta osin puoleensa, Loponen pohtii.
Opiskelija, vastaa kyselyyn
Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton yhdessä toteuttama Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus TOTT kartoittaa tekniikan
alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesäharjoittelua, kesätöitä ja opiskelun ohessa tapahtuvaa työskentelyä.
Työelämätutkimuksella saatuja tietoja hyödynnetään niin vuosittain kesätyöpalkkasuosituksissa kuin
neuvotellessa tekniikan koulutuksen ja opiskelijoiden
työllistymiseen liittyvissä asioissa työnantajien ja päättäjien kanssa. Tavoitteena on saada harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan valmistumisen jälkeistä
työllistymistä. Liiton tekemät tutkimukset ovat kiistatta
osoittaneet opiskeluaikaisen työkokemuksen tärkeyden
valmistumisen jälkeisessä työelämään sijoittumisessa,
asematasossa ja palkkauksessa.
Tutkimukseen voivat vastata kaikki tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakouluopiskelijat toisesta
vuosikurssista lähtien. Tänä syksynä opintonsa aloittaneet opiskelijat eivät vielä kuulu kohderyhmään.
Kyselyyn voi vastata 1.9.–7.10. välisenä aikana Insinööriopiskelijaliiton nettisivuilla tai ammattikorkeakouluilla jaettavalla paperilomakkeella.
www.iol.fi/kyselyt
Työtilanne kesällä 2015
Lähde: Insinööriliitto/TOTT 2015
11%
4%
2%
0,4%
82%
Olin töissä kesällä 2015
Opiskelin
En saanut työpaikkaa
Olin vaihto-opiskelijana
En halunnut töihin kesäksi
IOL:n viestintäkanavat
Facebook: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Twitter: IOLry
Instagram: @insinooriopiskelijaliitto
Hallituksen ajankohtaisblogi: teamkorso.blogspot.ﬁ
IOL:n
ÄÄNI
Jarno Välinen
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Sen tähden tarvitsemme
ammattiyhdistyksiä
V
uosi 2016 ei ole ollut yksi niistä
helpoimmista tekniikan työmarkkinoilla. Meillä on ollut valitettavan
paljon irtisanomisia, mikä aiheuttaa
epävarmaa liikehdintää kentällä.
Tässä kohtaa ammattiyhdistykset
nousevat uutisotsikoihin, joissa kysytään, tehdäänkö Suomessa tarpeeksi töitä irtisanomisten vähentämisen eteen.
Tämänhetkinen heikko taloudellinen tilanne
ajaa eri alojen ammattiyhdistykset tekemään muutoksia toimintaansa. Yhä yleisemmät epävarmuustilanteet työpaikoilla vaativat lisää resursseja ongelmanratkaisuun. Työntekijöiden etujen puolesta
työskentelevät painivat tällä hetkellä suuren kysymyksen äärellä; kuinka saada nuoret aktiivisiksi
ammattiyhdistyksen jäseniksi?
Työaika, vuosiloma, irtisanomissuoja, opintovapaa, lapsilisä, äitiysloma, isyysloma. Näistä etuuksista on tullut jo niin arkipäiväisiä, ettei monikaan
tiedä minkä ansioista me saamme nauttia kesätöiden ohella vapaa-ajasta 40 tunnin työviikon aikana.
Tässä listassa on vain murto-osa niistä työntekijöiden oikeuksista, joista ammattiyhdistykset ovat
neuvotelleet jo yli sadan vuoden aikana. Jotta meidän etuuksista pidetään huolta myös jatkossa, tarvitsemme innostuneita nuoria mukaan tekemään
tärkeitä päätöksiä.
Insinööriopiskelijaliiton jäsenenä pääset halutessasi tekemään edunvalvontatyötä jo opiskeluaikana.
Esimerkiksi ilmoittautumalla yhteyshenkilöksi
oman paikallisyhdistyksesi kautta voit pienellä panostuksella saada paljon hyvää aikaan.
Yhdistystoiminta tuo mahdollisuuksia verkostoitumiseen sekä oman tiedon kartuttamiseen. Yhdessä olemme vahvempia pitämään huolta meille
tärkeistä asioista.
Vaikka itse edunvalvontatyö ei nappaisi, kannattaa kuulua oman alan ammattiliittoon ja pitää
huolta omista etuuksista ja oikeuksista.
33
OPISKELIJAT
TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell
Itsensä
haastaminen
pitää yllä
mielenkiintoa
Santeri Heinonkoski tykkää ratkaista ongelmia ja haastaa itseään.
Teollinen kunnossapito
alkoi kiinnostaa Santeri
Heinonkoskea työn
monipuolisuuden takia.
M
onet erilaiset polut
johtavat ammattikorkeakouluopintoihin.
Osa tulee suoraan
lukiosta tai ammattikoulusta. Osa on
saattanut olla työelämässä ja osa on
saattanut harjoittaa yritystoimintaa
ennen korkeakouluopintoja. 25-vuotiaalla uusikaupunkilaisella Santeri
Heinonkoskella on ammattitutkintoja yritystausta.
– Valmistuin 2010 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidasta koneenasentajaksi, mutta muutaman
kuukauden jälkeen jäin pois alalta ja
suuntasin autoalalle töihin.
Työn ohella yrittäjähenkinen
Heinonkoski alkoi pyörittää omaa
pienyritystä, joka harjoitti autojen
pesuja ja puleerauksia. Työtä tehdessä
tekniikka ja suurempaan kaupunkiin
muutto alkoi kiinnostaa. Heinonkoski
aloitti kone- ja tuotantotekniikan
34
opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 2012.
– Juuri kone- ja tuotantotekniikan
koulutusohjelma antaa laajan yleiskatsauksen tekniikkaan, joka toimii
hyvänä pohjana tulevaisuuden työssä,
Heinonkoski sanoo.
Pääaineeksi hän valitsi tuotekehityksen, joka on tulevaisuudessa aina
enemmän ajan hermolla.
– Sivuaineena luen tuotantotaloutta, joka kiinnostaa minua yrittäjyystaustani takia, sillä haluan ymmärtää
myös laskennallista osuutta yrityksestä, Heinonkoski kertoo.
– Olen pitänyt valintaa hyvänä,
vaikka lujuuslaskentaa on turhan paljon käsin laskentana.
LAAJA-ALAINEN KESÄTYÖ
Opintoja on takana kolme vuotta ja
toukokuussa Heinonkoski aloitti työskentelyn projekti-insinöörinä Romeco
Oy:ssä. Kunnossapitoalalla hän on
työskennellyt jo kolmen vuoden ajan.
Toimenkuvana on johtaa projekteja, tehdä tarjouslaskelmia ja taustatutkimuksia eri prosesseista sekä
lopuksi toteuttaa ne.
– Tällä hetkellä olen enimmäkseen
kilpailuttanut eri yrityksien tuotteita
prosessiteollisuuden osalta, juossut
asiakastapaamisissa sekä lukenut standardeja liittyen tulevaan projektiin,
Heinonkoski kuvailee.
Kesätöiden löytäminen Tampereelta oli haastavaa, ja osa opiskelukavereista onkin etsinyt töitä myös
kauempaa.
– Auton omistaminen auttaa paljon
työpaikan saannissa, työpaikka voi
olla hieman kauempanakin ja useassa
työpaikassa joutuu matkustelemaan
lähialueella, Heinonkoski selittää.
OPINTOIHIN LOPPURUTISTUS
Syksyllä Heinonkoski keskittyy täysillä
insinöörityön tekemiseen, jonka työstämisen hän on jo aloittanut.
– Työni koskee liikennemerkkien
CE-merkintöjä ja niiden hankintaa
Suomessa.
Heinonkoski pitää itsensä haastamisesta.
– Toivon pääseväni uralla aina
eteenpäin ja löytäväni itseni aina
uusista ongelmatilanteista. Olen tykästynyt teolliseen kunnossapitoon sen
laajuuden ja monipuolisuuden takia,
Heinonkoski summaa suunnitelmiaan.
TEKSTI: Henna Reponen
Miksi liityit liittoon ja miksi olet jäsen?
– Alun perin liityin, koska opintojen alkaessa silloinen PY:n puheenjohtaja ja muut
hallituslaiset markkinoivat sitä niin hyvin. Tuntui turvalliselta liittyä ja tietää, että on
liitto selän takana tarvittaessa.
– Turvallisuuden tunne. Lakimies on käytettävissä sopimuksien tarkistaessa, edut ja
koulutukset. Nyt itse PY vaikuttajana on mukavaa, kun tarjotaan koulutuksia ja liitto on
aidosti kiinnostunut jokaisen PYn toiminnasta.
– Jäsenmaksun määrä oli sopiva, jopa alhainen ja liiton tarjoamat edut sitä parempia.
Maiju Mikkonen, Pori, PIO
– Hyvien etujen ja työttömyyskassan takia.
– Hyvät edut ja palvelut sekä liiton toimintaan pääsee vaikuttamaan.
Mila Viksilä, Helsinki, UIO
– Liityin liittoon, koska olin jo edellisen liiton jäsenenä
huomannut liiton jäsenyydestä olevan huomattavaa hyötyä.
Liitto tuo turvaa ja jäsenetuja.
Johanna Kolehmainen, Lappeenranta, LapIO
– Olen jäsen koska saan matkavakuutuksen ja ohjeita työnhakuun.
Lisäksi kun tulevaisuudessa menen töihin niin turvaa vaikeisiin/askarruttaviin tilanteisiin.
Gerli Aus, Lappeenranta, LapIO
ASTin tulee taas
Insinööriopiskelijoiden suosikkiristeilyllä ASTilla seilataan Itämeren aalloilla 29.–30. syyskuuta.
ASTin on Länsi-Suomen Insinööriopiskelijoiden (LäSIO) järjestämä aloittavien ja aloittavan
mielisten insinööriopiskelijoiden starttiristeily, jolla on pitkät perinteet.
Kaikkien aikojen ensimmäinen ASTin-nimeä kantanut risteily seilattiin Itämerellä vuonna
2000. Siitä asti ASTin on järjestetty joka vuosi perinteikkäällä kaavalla. Tämän vuoden ASTin
on järjestyksessään siis jo kuudestoista, kertoo Juuso Heinonen Porin Insinööriopiskelijoista.
Risteilyohjelmassa on luvassa muun muassa rastikierros, toogabileet ja insinöörikaraoken
mestaruuskisat. Heinonen ja muu LäSIO:n porukka ovat keväästä asti suunnitelleet risteilyä.
He ovat myös kehittäneet uusia ideoita perinteisen ohjelman lisäksi.
– Olemme käyneet suunnitteluristeilyllä ja tehneet työnjakoa lännen yhdistyksien
y
y
välillä.
Nyt paletti pyörii ja on aika kaikkien aikojen parhaan ASTin-risteilyn,
yn,
yn
n, Heinonen
Heiin
He
non
o en
e lupaa.
lupaa
upaa
up
aa.
ASTin risteilyllä ei halua jättää käymättä; risteilystä puhutaan koko
ko se
seur
seuraava
urraaavaa llukukausi
u
ukuk
uk
kuk
ukau
kau
usi
s
ja maihin saavuttua odottaa jo tulevaa ASTin-risteilyä.
Kysy lisätietoa risteilystä omalta paikallisyhdistykseltäsi ja luee lisää:
lis
isäää:
isää
www.astin.fi.
35
Sosiaalinen palkka
on osa ansiota
TEKSTI: Kari Leppänen /UP
Työntekijöille on neuvoteltu
palkan ja muiden työehtojen
lisäksi muitakin etuuksia, niin
sanottua sosiaalista palkkaa.
Kyse on työhön ja ansioihin
liittyvästä sosiaaliturvasta.
N
iin sanottu Suomen
malli on ollut käytössä
1950- ja 1960-luvun
vaihteesta. Työmarkkinajärjestöt ja valtio ovat
sopineet sosiaalietuuksista keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen yhteydessä. Jatko on epäselvä
Elinkeinoelämän keskusliiton kieltäydyttyä keväällä keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista.
Niin sanottu Suomen malli on ollut
käytössä 1950- ja 1960-luvun vaihteesta. Työmarkkinajärjestöt ja valtio
ovat sopineet sosiaalietuuksista keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen
yhteydessä. Jatko on epäselvä Elinkeinoelämän keskusliiton kieltäydyttyä
keväällä keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista.
36
Työmarkkinahistorian tutkija Tapio
Bergholm muistuttaa, että sopimushaluja on löytynyt ennenkin.
– Jo vuoden 1865 palkollissääntö
antoi palkollisille viikon mittaisen
pestuuvapaan. Syksyllä pyhäinpäivänä
alkanut vapaaviikko oli sosiaalisen
palkan varhainen muoto.
Sittemmin sosiaalisesta palkasta on
muodostunut tärkeä osa suomalaista
työmarkkinajärjestelmää.
Sosiaalista palkkaa kehitettiin
vahvasti tulopolitiikan alkukaudella
1970-luvulla. Korkeana laukannut inflaatio söi palkankorotukset. Palkansaajien ostovoimaa nakersivat myös
toistuvat devalvaatiot, joilla korjattiin
metsäteollisuuden kilpailukykyä.
Ammattiyhdistysliike ajoi parannuksia työaikaan, työsuojeluun ja sairauslomiin.
POIS PALKANKOROTUSVARASTA
Tulopoliittisten neuvottelujen kohteena ovat olleet myös verotus, eläkkeet, sosiaalinen asuntotuotanto ja
perhepolitiikka.
– Kun uudistuksia rahoitettiin työmarkkinasopimusten yhteydessä pal-
kankorotusvarasta, ne olivat osa palkkaratkaisua, Bergholm sanoo.
Sosiaalisesta palkasta tuli keskeinen
osa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää vuonna 1968 alkaneella tulopolitiikan kaudella. Bergholmin ajoittaa
sosiaalisen palkan 1950- ja 60-lukujen
taitteeseen.
Silloin rakennettiin hänen mukaansa perusta Suomen malliksi kutsutulle järjestelmälle. Siinä valtiovalta
pääsee vaikuttamaan työmarkkinoiden
palkkaratkaisuihin ja työmarkkinajärjestöt pääsevät sanomaan sanansa
sosiaalipolitiikkaan.
LAPSILISISTÄ ELÄKEUUDISTUKSIIN
Uudistusten sarjassa ensimmäinen
oli lapsilisäjärjestelmä jo vuonna 1948.
Työnantajat rahoittivat lapsilisät kollektiivisilla maksuilla.
– Se oli pois palkankorotusvarasta,
joten kyse oli sosiaalisesta palkasta,
Bergholm toteaa.
Vuonna 1960 säädettiin lait vuosilomasta sekä työttömyysturvasta, joka
perustuu ammattiliittojen hallinnoimiin työttömyyskassoihin. Työeläkelait säädettiin 1961.
Samaan sarjaan Bergholm lukee myös ensimmäisen keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns.
runkosopimuksen.
– Sosiaalipoliittiset uudistukset merkitsivät
lisämaksuja työnantajille. Myöhemmissä ratkaisuissa niitä on siirretty osittain työntekijöille ja
valtiovallalle, Bergholm sanoo.
telmää. Avainsanoja ovat olleet vastuullisuus,
pitkäjänteisyys ja joustavuus.
– Esimerkiksi eläkejärjestelmän jatkuva uudistaminen osoittaa, ettei puhe työmarkkinajärjestelmän jäykkyydestä ole totta. Ainakaan se ei
ole koko totuus.
SEURUSTELUVÄLIT PAKKO SÄILYTTÄÄ
KAKSOISSIDOS ON KESTÄNYT
Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen vuorovaikutukseen perustuva järjestelmä on sopeutunut muutoksiin ja kestänyt näihin päiviin asti.
Bergholm puhuu Suomen työmarkkinapolitiikan ”kaksoissidoksesta”. Valtiovalta on kiinnostunut työmarkkina-asioista ja työmarkkinajärjestöt ovat kiinnostuneet sosiaalisesta palkasta.
Järjestöt ovat sitoutuneet sosiaalisen palkan
hallinnointiin ja kehittämiseen.
– Kaikesta arvostelusta huolimatta kriisit on
tiukan paikan tullen ratkaistu työmarkkinajärjestöjen keskinäisillä neuvotteluilla.
Bergholmin mukaan työmarkkinajärjestöiltä
on löytynyt kykyä sopeuttaa ja uudistaa järjes-
Sosiaalisen palkan muodostuminen saattaa
muuttua siirryttäessä teollisuusvetoisiin palkkaneuvotteluihin.
– Sosiaalisen palkan suunnittelu, hallinnointi ja uudistamisvastuu kytkevät palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjä jatkossakin
yhteen, Bergholm sanoo.
Sosiaalista palkkaa hallinnoidaan muun
muassa työeläkeyhtiöissä ja työttömyysvakuutusrahastossa. Se pakottaa keskusjärjestöt yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.
– Sosiaalisen palkan muotoilu ja hallinnointi on Suomen työmarkkinajärjestelmän
yksi kivijalka. Se pitää työmarkkinajärjestöt jatkossakin vähintään seurusteluväleissä.
Liiton toimistoon
uutta väkeä
M
edianomi Milla
Pennanen on
aloittanut jäsenhankinnan koordinaattorina Insinööriliiton
järjestö- ja palveluyksikössä.
Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa jäsenhankinnan ja -pidon toimintojen kehittäminen ja
tapahtumien koordinointi.
Esimerkkeinä töistä on
syksyllä starttaava valmistuvien insinöörien kiertue
ja projekti Tanskan insinööriyhdistyksen kanssa, jonka
tavoitteena on saada suomalaisia insinöörejä töihin
Tanskaan.
– Tulin liittoon analytiikka- ja tiedonhallinta-palveluja tekevästä Avarea Oy:stä, jossa toimin markkinoinnin ja viestinnän koordinaattorina.
Pennanen on ollut aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa, esimerkiksi Tietoalan toimihenkilöt ry:n hallituksessa ja Uudenmaan piirin varapuheenjohtajana.
ILMOITUS
37
V
iime vuotiseen tapaan kesäkaravaanikiertue käynnistyi pääkaupunkiseudulta Museobrunssilla.
Tapahtumaan osallistui tuhatkunta Insinööriliiton jäsentä ja heidän
seuralaistaan.
Brunssin lisäksi oli mahdollisuus tutustua Ilmailumuseoon Vantaalla. Lentokoneet ja lentämiseen liittyvä maailma
kiinnosti niin perheen pienempiä kuin
varttuneempaa väkeä.
Jazzbrunssi oli tuttuun tapaan Porissa.
Useat liiton jäsenet suuntasivat Insinööriliiton aluetoimistolta Kirjurinluodolle
kuuntelemaan konsertteja.
Seinäjoella Tangobrunssin vierailijoita
houkutti Asuntomessut, jonne monet jatkoivat matkaansa.
Uusia kesäkaravaanin pysähdyspaikkoja
oli Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Rockbrunssi pidettiin Kuopiossa,
jossa järjestettiin samanaikaisesti peräti
kahdet rockfestivaalit.
Tampereen Mansebrunssin jälkeen
päivää saattoi jatkaa lukuisissa kulttuuritapahtumissa kuten Teatterikesässä tai Eppu
Normaalin juhlakonsertissa.
Kuluvan kesän karavaanin päätti Pärinäbrunssi Saariselällä.
Olli Backman
Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Mikko Soipio toivotti väkeä tervetulleeksi
yhdistyksen ständilla Työväen Musiikkitapahtumassa.
Kesäkaravaani
kiersi jälleen
Suomea
38
Minna Virolainen
Ilmailumuseolla riitti ihmeteltävää kaikenikäisille brunsseilijoille.
Minna Virolainen
Jari Rauhamäki
Tangobrunssilla nostettiin malja Seinäjoen tapahtumien täyteiselle kesälle.
Tiivis tunnelma kuuluu Jazzbrunssin perinteisiin Porissa.
Kirsi Tamminen
Jari Rauhamäki
Minna Virolainen
Savon sydämessä Kuopiossa Rockbrunssia vietettiin herkutellen keskellä runsasta musiikkitarjontaa.
Vierailijat tapasivat tuttuja ja tuntemattomia Mansebrunssissa.
Tiivis tunnelma kuuluu Jazzbrunssin perinteisiin Porissa.
39
PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO
Tiukka trio
1. Maailman suurin vesivoimala Kolmen rotkon
pato on Kiinassa. Sen rakentaminen aloitettiin
1994 ja täydellä tehollaan se alkoi toimia 2010.
Kuinka tehokas vesivoimala on (MW)?
2. Vuonna 1999 valmistunut elokuva Fight Club
sai kulttimaineen. Sen pääosissa näyttelivät
Edward Norton ja Brad Pitt. Kenen kirjoittamaan kirjaan elokuva perustuu??
3. Kolme kissaa pyydystää 12 hiirtä neljässä
päivässä. Kuinka monta päivää kestää 10 hiiren pyydystäminen kahdelta kissalta?
Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.ﬁ
40
Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa
numerot ovat korvanneet kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista
1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata
lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai
siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat
harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa
ruuduissa.
ILMOITUS
41
JÄSENPISTE
TEKIJÄ: Eero Husari, vastaava asiamies
Jäsenmaksuperinnässä uudistuksia
Erääntyneiden jäsenmaksujen perinnässä on otettu käyttöön tekstiviesti- ja sähköpostihuomautukset perinteisten postitse lähetettyjen muistutusten lisäksi.
Tekstiviestissä on mainittu erääntynyt jäsenmaksusumma sekä maksutiedot, joiden perusteella maksu on
mahdollista suorittaa.
Suoritetut jäsenmaksut kohdistuvat aina vanhimpaan avoimena olevan jäsenmaksun. Muistutus voi koskea
siksi myös jaksoa, jolloin jäsenmaksu on maksettu. Mikäli jäsenmaksulaskutuksessa on epäselvyyttä tai haluat
muusta syystä tarkistaa maksutilanteesi, ole yhteydessä Insinööriliiton asiakaspalveluun.
Perinteisen paperilaskun tai työnantajaperinnän lisäksi jäsenmaksun voi maksaa myös e-laskuna. E-laskut
lähetetään verkkopankkiin kuukausittain, mutta halutessaan jäsenmaksun voi suorittaa myös koko vuodelta elaskun summaa muuttamalla.
Jäsenmaksulla käytössäsi on asiantuntijoiden tuottamat jäsenpalvelut, koulutukset ja tapahtumat sekä jäsenedut, kuten jäsenetuvakuutukset. Kannattaa myös huomioida, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen.
Jäsentietojesi ajantasaisuus on tärkeää liiton yhteydenottoja varten. Jäsentietosi voi tarkistaa ja tarvittaessa
päivittää jäsensivuille kirjautumalla tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun.
www.ilry.ﬁ/muutos
Insinööriliitto IL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Asiakaspalvelu
0201 801 801
avoinna arkisin klo 9-16
jäsenrekisteriasiantuntija
Jarkko Ursin, 0201 801 879
pääkirjanpitäjä
Ilkka Uusitalo, 0201 801 867
nuorjäsenasiamiehet
Mika Kiviharju, 0201 801 801
Ilkka Rautio, 0201 801 801
assistentti
Vassa Honkanen, 0201 801 834
[email protected]
www.ilry.fi
Toiminnan johto
Puheenjohtaja
Samu Salo, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Kalle Kiili, 050 480 0277
varapuheenjohtaja
Lasse Laurikainen, 040 502 5205
varapuheenjohtaja
Stig Landén, 040 512 2849
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Järjestö- ja palveluyksikkö
järjestöjohtaja
Tommi Grönholm, 0201 801 848
assistentti
Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Järjestötoiminta
asiamies
Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies
Marja Riihimäki, 0201 801 865
jäsenhankinnan koordinaattori
Milla Pennanen, 0201 801 801
markkinointisuunnittelijat
Saara Eriksson, 0201 801 801
Pauliina Pohjala, 0201 801 814
toimistoassistentti
Heini Kauravaara, 0201 801 868
Asiakaspalvelu
0201 801 801
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen
vastaava asiamies Eero Husari
asiamiehet
Sanna Ahtiainen, Afsaneh AlizadUrsin, Atte Lepistö, Tuuli Salonen, Petri
Toropainen, Ona Vuorjoki
Talous ja jäsentietopalvelut
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen, 0201 801 862
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Tarja Mörsky
talousasiainhoitaja
Anneli Lohva, 0201 801 866
kehitysasiantuntija
Tarja Salmi, 0201 801 837
42
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö
Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
järjestelmäasiantuntija
Satu Jaanu, 0201 801 888
järjestelmäasiantuntija
Tuire Siitonen, 0201 801 816
Viestintä
viestintäpäällikkö
Jari Rauhamäki, 0201 801 847
toimittaja
Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja
Minna Virolainen, 0201 801 827
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
johtaja
Hannu Saarikangas, 0201 801 820
koulutusasiamies
Jani Huhtamella, 0201 801 835
Urapalvelut
urahallinta-asiamiehet
Anu Kaasalainen, 0201 801 871
Veera Udd, 0201 801 876
urahallinta-asiantuntija
Seija Utriainen, 0201 801 821
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö
Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimusasiamies
Jenni Larjomaa, 0201 801 870
työmarkkinatutkija
Varpu Multisilta, 0201 801 877
Nuorjäsentoiminta
asiamiehet
Juha Manu, 0201 801 830
Heini Ristell, 0201 801 858
projektiasiamies
Tero Rinne, 0201 801 801
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
johtaja
Petteri Oksa, 0201 801 839
assistentti
Pia Haveneth, 0201 801 851
elinkeinopoliittinen asiamies
Jenni Karjalainen, 0201 801 890
Asiamiestiimi
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
assistentit
Marja Kuntsi, 0201 801 844
Tea Tähkäpää, 0201 801 874
Asiamiehet
Minna Anttonen, 0201 801 886
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
Työsuhdeneuvonta
Neuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta 0201 801 801
johtava lakimies Kati Hallikainen
Työsuhdelakimiehet
Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen,
Tuomas Oksanen, Eeva Salmi,
Satu Tähkäpää
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia
Jeganova
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies
Anu Kaniin, 0201 801 859
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies
Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies
Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö
Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
yhdistysasiamies
Juha Niemiaho, 0201 801 860
Olympiakatu 16, 65100 Vaasa
Pohjois-Suomi
alueasiamies
Mikko Sormunen, 0201 801 778
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
jäsenhankinta-asiamies
Maarit Ojavuo, 050 468 2228
Jäsenjärjestöt
Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.
Insinööri-lehden toimitusneuvosto
Jari Vihervirta
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Satakunnan Insinöörit
Emilia Kokko
Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit
Tiina Nortamo
Oulun Insinöörit
Sami Rautomäki
Pohjois-Kymen Insinöörit
Mikko Soipio
Valkeakosken Insinöörit
Jenni Kokkonen
Insinööriopiskelijaliitto
LUUPPI
TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Tero Rädyn kotialbumi ja Shutterstock
Tero Räty vietti uimaaltaassa päivittäin
useamman tunnin 15
vuoden ajan.
Uinnissa korostuu tekniikka
Insinööriopinnot sujuvat myös tavoitteellisen
urheilun ohella.
A
lle kymmenen ikäisenä joensuulainen Tero Räty
harrasti monipuolisesti urheilua ja kokeili monenlaisia lajeja. Uinti oli yksi niistä. Kun perhe
muutti Valkeakoskelle, 11-vuotias Räty liittyi
paikalliseen uimaseuraan. Hän sai oman valmentajan, joka
opetti tekniikkaa.
Varhaisteinillä kasvoi innostus; valmentaja huomasi hänen lahjakkuutensa ja kannusti harjoitteluun.
– 14-vuotiaana itselläni syntyi isompi kipinä ja aloin
harjoitella joka päivä, Räty muistelee.
Päivittäistä harjoittelua jatkui lähes 15 vuotta. Nuorukaisen taidot kehittyivät ja nuorten Suomen mestaruuden hän
saavutti 16-vuotiaana. Pari vuotta myöhemmin oli vuorossa
aikuisten Suomen mestaruus.
Rädyn laji oli selkäuinti. Hän oli nuorena lähellä kansainvälistä tasoa, mikä osaltaan ruokki harjoittelemaan
lisää ja nosti hänet parhaimmillaan Euroopan viiden parhaan selkäuimarin joukkoon.
OPINNOT TÄRKEÄSSÄ OSASSA
Samalla kun nuori uimari harjoitteli ahkerasti, hän piti
huolen tulevaisuudestaan. Sähköasentajan opinnot ammattioppilaitoksessa sujuivat aikataulussa.
Opintojen jälkeen kolme vuotta kului pelkästään tavoitteellisessa uinnissa; harjoittelua noin kuutisen tuntia joka
päivä. Vanhemmat tukivat poikaa taloudellisesti.
Samalla Räty pohti tulevaisuuttaan ja armeijan jälkeen
hän aloitti ammattikorkeakoulussa insinööriopinnot.
– En kehittynyt enää uinnissa kovasta harjoittelusta huolimatta ja halusin hankkia kunnon koulutuksen.
Valmistumisen jälkeen ensimmäinen työvuosi kului
vielä tosissaan harjoitellen. Sen jälkeen uinti on kuulunut
arkeen epäsäännöllisen säännöllisesti.
– Olen uinut omaksi iloksesi ja välillä lasten kanssa.
Tänä syksynä hän on aloittanut pitkästä aikaa viikoittaiset uintiharjoitukset.
ALTAASSA TEKNIIKKALAJI
Uintiharrastuksesta on ollut monenlaista hyötyä työelämään.
– Suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys ja pitkäpinnaisuus, Räty listaa harrastuksensa oppeja.
Tiukat tilanteet kansainvälisessä kilpailuissa ovat kasvattaneet paineensietokykyä; pienet asiat eivät hermostuta
työelämässä.
Toisaalta Räty urheili yksilölajissa ja työelämässä hän on
joutunut opettelemaan tiimityöskentelyn.
– Tiimin voima pitää käyttää hyväksi.
Rädyn mielestä työelämä palkitsee eri tavoin kuin voitokas urheilu-ura. Töissä pitää iloita pienistä asioista. Tosin
hän huomauttaa, että voihan uinnissa saada tyydytystä
muustakin kuin voitoista.
– Urheilu- ja työuraa johtotehtävissä yhdistää kurinalaisuus, Räty kiteyttää.
43
Hyödynnä jäsenyytesi
Urapalvelut ja
palkkaneuvonta
Työsuh
vont
deneu
Liiton k
a
hakemuksen ja CV:n
kommentointi
n
imukse
työsop inen
m
tarkista
t
aikaise
n
e
e
t
h
työsu
kset
kysymy
tukset
henkilök
ohtaine
n
edunva
lvonta
neuvoja
uvoja
palkkauskysymyksiin
pal
kk k
kkauskysymyksiin
k ii
Työpaikkato
ri
vuosittain yli
kaa
1 000 työpaik
kohdennettu
tekniikan alalle
ijaalle
ilmainen hak
llee
ja työnantaja
set
urakoulu
preppausta
haastatteluun
nus- ja
komen pimukset
so
johtaja
oulutuk
ammatil
lis
ja taidot et tiedot
Toiminta k
e
ntällä
ständit työp
aikoilla
ja tapahtum
issa
CV-valokuva
ukset
ja -klinikat
työurateem
aiset
lounaat
Palaute
Erittäin hyvä koulutus eilen.
Sopivan tiivis ja sisällöltään
hyvin osuva.
Kiitos avustasi CV:n kanssa.
Hyvin se tuntui kelpaavan
työantajallekin, kirjoitin viime
viikolla uuden työsopparin.
CV-valokuvaus oli hyvä
juttu. Tuli tarpeeseen ja sai
konkreettista vastinetta
jäsenmaksulle.
Insinööriliitto tekee työtä
parempien työpäivien puolesta
YYYKNT[Ƃ