Luonnos alueluettelosta - Keski
Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus Luonnos 9.6.2016 luettelon täydennys 1.7.2016 Alueluettelo Biotalous Liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet Asutusrakenne Matkailu ja virkistys Tekninen huolto Luonnonvarat Erityistoiminnot Kulttuuriympäristö Luonnonsuojelu Alueluettelon kohdenumerointi viittaa kunkin teeman alussa oleviin apukarttoihin. Maakuntakaavan mittakaavassa olevat epäviralliset teemakartat löytyvät osoitteesta http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaavantarkistus/teemakohtaisia_apukarttoja KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS BIOTALOUS 1/3 58 38 Turvetuotantoalue Pihtipudas Kinnula 74 78 75 39 Kivijärvi 43 44 41 29 17 19 31 32 20 26 28 27 21 71 72 18 70 66 61 69 63 59 62 47 36 Keuruu 35 77 Kannonkoski 30 Karstula 23 25 73 Viitasaari 22 24 79 76 Kyyjärvi 40 42 Alueluettelon mukainen kohdenumero 12 67 68 64 60 50 46 Multia 48 Saarijärvi Äänekoski 65 33 45 49 Uurainen 54 52 34 Konnevesi 51 53 37 55 15 Petäjävesi 57 56 Hankasalmi Laukaa 1 Jyväskylä 3 Muurame 4 Toivakka 16 9 12 7 Jämsä 2 6 5 8 14 13 11 10 Joutsa Luhanka Kuhmoinen 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS BIOTALOUS 2/3 28 Kinnula Monipuolinen työpaikka-alue Pihtipudas 29 Alueluettelon mukainen kohdenumero 12 Kivijärvi 23 Kyyjärvi 22 35 Viitasaari 17 Karstula Kannonkoski 18 30 Saarijärvi 32 31 Äänekoski 37 33 38 41 39 36 Multia Uurainen 26 24 25 12 Keuruu 19 Konnevesi 40 Petäjävesi 20 21 8 Jyväskylä 9 Muurame 1 7 11 27 34 Toivakka 15 Jämsä 2 10 6 13 Hankasalmi Laukaa 5 14 16 Joutsa Luhanka 4 3 Kuhmoinen 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS 94 44 43 47 58 57 Kyyjärvi 48 52 60 32 50 24 26 95 51 109 27 Kannonkoski 19 25 37 100 75 35 39 33 38 Multia 82 40 Keuruu 110 101 98 68 42 18 97 30 74 62 81 65 67 76 69 77 71 34 83 112 80 104 85 Petäjävesi 87 14 16 13 111 Konnevesi 88 15 113 Äänekoski 61 72 105 Uurainen 63 64 73 108 103 102 70 86 84 106 107 89 41 36 55 Saarijärvi 99 96 Alueluettelon mukainen kohdenumero Viitasaari 23 66 Turvetuotantoon soveltuva alue (tu1) 12 28 Karstula 78 Pihtipudas 91 22 20 79 Turvetuotantoon soveltuva alue (tu) 92 53 31 21 45 BIOTALOUS 3/3 93 Kivijärvi 54 59 29 49 Kinnula 46 90 17 10 12 2 Hankasalmi Laukaa 6 4 Jyväskylä Muurame 1 7 8 3 5 Toivakka 11 9 Jämsä Joutsa Luhanka 56 Kuhmoinen 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Aluetunnus Alueen nimi Kunta Biotalouteen tukeutuva alue Aluetunnus Alueen nimi Kunta Turvetuotanto alue (EO/tu) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 Kivisensuo Kivisensuo 2 Läyniönsuo Tervasuo Aukeasuo Haapasuo Havusuo Höystösensuo Jokipolvensuo Kailasuo Maissuo Mesiänsuo Pihlassuo, Pajusuo Rääsysuo Palosuo Pohjansuo Haapisuo Heposuo Kaijansuo Karametsä Martinsuo Pirttijärvi-Pölkki Pärepuulamminneva I Pärepuulamminsuo II Suoniemensuo 1 Suoniemensuo I Suoniemensuo II Suurensuonneva Tynnörsuo Vastinginsuo Vihisuo Voimäensuo Lehtosuo-Pyöreäsuo Penkkisuo Permisuo Riihi-Peuraneva Ukonmurronsuo 38 39 40 41 42 43 44 45 Vehkaneva Isoneva Isoneva Leppineva Pyöreäsuo Savonneva Savonneva 1-4 Sirkkasuo 46 47 Haukisuo Hirvisuo Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Jyväskylä Jämsä Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu, Petäjävesi Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Kyyjärvi Kyyjärvi Kyyjärvi Kyyjärvi Laukaa, Äänekoski Multia Multia Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on turvattava metsä- ja maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset. Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla jo on turpeen ottotoimintaa tai joilla ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 Kummunsuo LapsukansuoMiinavainaansuo Pihtisuo Pirttisuo-Peurusuo Saarisuo Hyttisuo Kurkisuo Umpilamminsuo Valkeissuo Valkeissuo 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 Pyytneva Ahvenlamminsuo Konttisuo Löytösuo Maha-Siko-Kaakkosuo Mätässuo Mökkisuo Pajumäensuo Raatteikkosuo Rajapuronsuo Rajasuo Rasinsuo Saarekeneva Suljetunneva Vasikkasuo Heinäsuo Ihkajansuo 75 76 77 78 79 Kolkunsuo Lavasuo Matkus-Haukineva Sammalisneva Vehkasuo Multia, Keuruu Multia Multia Multia Multia Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi, Jyväskylä Pihtipudas Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Viitasaari Viitasaari, Pihtipudas Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Aluetunnus Alueen nimi Kunta Monipuolinen työpaikka-alue Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. 1 2 Hankasalmen saha Nälkämäki Hankasalmi Hankasalmi 3 Karimäki Joutsa 4 Kettuvuori Joutsa Olemassa oleva ja tulevaisuuden teollisuusalue. 5 Leivonmäen teollisuusalue Joutsa Olemassa oleva ja tulevaisuuden biotalousalue. 6 Eteläportti Jyväskylä, Muurame Taajamarakenteeseen ja kaupunkiseudun kasvusuuntaan liittyvä työpaikka-alue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on etelään ja pohjoiseen. 7 Kanavuori-Ruokosaari Jyväskylä Taajamarakenteeseen ja kaupunkiseudun kasvusuuntaan liittyvä työpaikka-alue. 8 Lintukangas Jyväskylä Jyväskylän yleiskaavaan perustuva tulevaisuuden työpaikka-alue. 9 10 Nuutti Jyväskylä Olemassa oleva teollisuusalue. Seppälänkangas-Palokangas Jyväskylä, Laukaa Jyväskylän seudun merkittävin työpaikka-alue. Säynätsalo Jyväskylä Olemassa oleva biotalousalue. Tikka-Mannila Jyväskylä Jyväskylän yleiskaavaan perustuva tulevaisuuden työpaikka-alue. 11 12 Olemassa oleva biotalousalue. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 0,2 km. Kunnan kehittämisstrategiaan perustuva tulevaisuuden työpaikkaalue. Olemassa oleva ja tulevaisuuden teollisuusalue. 13 Halli Jämsä Olemassa oleva teollisuusalue. Lentoteknologian ja digitalouden osaamiskeskittymä. Taajamarakenteeseen liittyvä tulevaisuuden työpaikka-alue. Olemassa oleva biotalousalue. Jämsänkosken merkittävin työpaikka-alue. Olemassa oleva biotalousalue. Olemassa oleva biotalousalue. Olemassa oleva biotalousalue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on kaakkoon, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. Taajamarakenteeseen liittyvä tulevaisuuden työpaikkaalue. Olemassa oleva teollisuusalue, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. Olemassa oleva teollisuusalue. Olemassa oleva teollisuusalue. Olemassa oleva ja tulevaisuuden biotalousalue. 14 Jämsä Jämsä 15 Jämsänkoski Jämsä 16 17 18 Kaipola Sammallahti Humppi Jämsä Kannonkoski Karstula 19 Haapamäki Keuruu 20 21 22 Tiwi Yliaho-Sysivuori Orikallio Keuruu Keuruu Kivijärvi 23 24 25 Betsetin teollisuusalue Vehniä Vihtavuoren teollisuusalue Kyyjärvi Laukaa Laukaa Olemassa oleva teollisuusalue. Logistiikkaan liittyvä alue Olemassa oleva teollisuusalue. 26 27 Multian saha Teollisuuskylä Multia Muurame Olemassa oleva biotalousalue Olemassa oleva teollisuusalue. Suunnittelumääräys: Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa luoda edellytykset joukko- ja kevytliikenteelle. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 0,5 km. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,0 km TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,5 km Jämsänkosken tehdas-aluetta TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,5 km TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 2,0 km 28 Arvola Pihtipudas Olemassa oleva ja tulevaisuuden teollisuusalue. 29 Ruppo Pihtipudas 30 31 Kolkanlahti Linna Saarijärvi Saarijärvi 32 Sara-aho-Rajala Saarijärvi 33 Tarvaala Saarijärvi 34 Tervaskangas Toivakka 35 Mustalahti Viitasaari 36 Hirvaskangas Äänekoski, Uurainen Olemassa oleva biotalous/teollisuusalue. Olemassa oleva biotalousalue. Olemassa oleva teollisuusalue. Liittyy läheisesti Sara-ahon-Rajalan teollisuusalueeseen. Olemassa oleva teollisuusalue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on kaakkoon, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus Biotalousalue, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. Olemassa oleva biotalous/teollisuusalue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on pohjoiseen, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuuden työpaikka-alue, jonka Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa läheisyyteen sekä Äänekosken että suunnittelussa tulee huomioida liikenteen tarvitsemat Uuraisten puolelle on syntynyt ja palvelut. tulee syntymään taaja-asutusta. 37 Koukkuniemi Äänekoski Taajamarakenteeseen liittyvä tulevaisuuden työpaikka-alue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on pohjoiseen. 38 Metsäteollisuusalue Äänekoski Olemassa oleva kansainvälistä TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,5 km merkitystä omaava biotalousalue ja biotalouden osaamiskeskittymä. 39 Suolahden teollisuuskylä Äänekoski 40 41 Suolahden vaneritehdas Valtran teollisuusalue Äänekoski Äänekoski Olemassa oleva teollisuusalue. Alueen pääasiallinen laajenemissuunta on länsiluoteeseen, varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. Olemassa oleva biotalousalue. Olemassa oleva biotalous/teollisuusalue. TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 0,5 km Aluetunnus Alueen nimi Kunta Turvetuotanto on soveltuva alue (tu, tu1) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 Haukilamminsuo Heinäsuo 2 Leväsuo Paljakansuo N Paljakansuo S Suurisuo 6 Tervajoensuo Tervasuo Teurisuo Karhusuo 2 Kelkkasuo-Sammalsuo Keltasuo Kirvessuo Kunnarsuo Nevalansuo Rättisuo Veljestensuo Rimminneva Suurisuo 2 Haapapuukonsuot Kyntöläisneva Lampisuo 1 Murtolamminneva Murtosuo 1 Patinsuo Perhonsuo Pirttiahonsuo Sarvisuo 2 Soppisenneva Teerensuo Töyrisuo 1 Vihisuo Heposuo 2 Honkasuo Karjunneva Koppelokorpi Kortesuo Mustassuo Olkitaipaleenneva Pahkasuo Saarisuo A Sikolamminsuo Iso Sääksneva Kanavakytö Kurkisuo 4 Matkusneva Petäikköneva Pieni Sääksneva Ruotesuo Töyrisuo 2 Louhuinneva Syväjärvenneva N Syväjärvenneva S Yölamminneva Teerisuo 3 Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Joutsa Jämsä Jämsä, Jyväskylä Jämsä, Jyväskylä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Kannonkoski Kannonkoski Karstula Karstula, Kyyjärvi Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula, Kyyjärvi Karstula Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu, Multia Keuruu Keuruu Keuruu Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kivijärvi Kivijärvi Kivijärvi Kivijärvi, Kyyjärvi Konnevesi Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuva alue. Turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon asutus, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Lisäksi tu1-alueiden maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että turvevarojen hyödyntäminen on mahdollista luontoarvot turvaten. tu1 tu tu1 tu tu tu tu tu tu tu tu1 tu1 tu1 tu tu1 tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu1 tu tu tu1 tu tu tu tu1 tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu1 tu tu1 tu 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 Isosuo 6 Korteneva Rummakonneva Saarisuo 1 Suurisuo 5 Heinäsuo 4 Ahvensuo Joutensuo Jälsisuo-Konkarinsuo Kalettomansuo Korhonsuo Lauttasuo Leppäsuo Loukkusuo Mannissuo-Purnukorvensuo Niinisuo Nimetönsuo5 Parantaisensuo Partasuo Peurusuo Pihtisuo Pirttisuo-Karjosuo Pukkilamminsuo Rajasuo Sarvisuo 1 Tervasuo-Kangassuo Valkeissuo Vehmassuo-Tervosuo Kypäräsuo Maunusuo Mökinsuo Ruokosuo Vekurinsuo Velkkulansuo Hanslamminneva Jämsänneva Kanasensuo Männikönneva Purontausneva Vihvilässuo Itäsuo Korteniemi Kärmeneva Lamminsuo Rautasuo Takapellonneva Aukeasuo Heinäsuo 5 Kuitulan Isosuo Myllysuo Peurasuo Porrassuo Rokkasuo Pyöreisneva Sarvineva Illakkaneva Isoneva 6 Pakoneva Kuhmoinen, Jämsä Kyyjärvi Kyyjärvi Kyyjärvi Kyyjärvi Laukaa Multia Multia Multia Multia Multia, Saarijärvi Multia Multia Multia Multia Multia Multia Multia, Uurainen Multia Multia Multia Multia Multia Multia Multia Multia Multia Multia Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi, Jämsä, Jyväskylä Petäjävesi, Jämsä Petäjävesi Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Uurainen Uurainen Uurainen Uurainen Uurainen Uurainen Uurainen Viitasaari Viitasaari, Äänekoski, Konnevesi Äänekoski, Konnevesi Äänekoski Äänekoski tu tu1 tu tu1 tu tu1 tu tu1 tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu1 tu tu1 tu1 tu tu1 tu tu1 tu tu tu tu tu tu tu1 tu tu tu tu1 tu tu tu tu1 tu tu1 tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu1 tu1 tu tu tu tu KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS LIIKENNE Kinnula Satama Pihtipudas Lentokenttä 27 Lentoliikenteen alue 15 17 Kivijärvi 16 Kyyjärvi Oikorata 28 Valtatien 4 kehittämisakseli 29 30 13 Valta-/rautatien kehittämisakseli Viitasaari 31 Moottoritie, uusi Moottoritie Kannonkoski Valtatie/kantatie Karstula 32 21 Saarijärvi Valtatie, uusi 20 33 Valtatie, merkittävä parantaminen 19 Äänekoski Valtatie, ohjeellinen 18 Konnevesi Seututie, uusi Multia Keuruu Seututie 25 Uurainen Seututie, merkittävä parantaminen Hankasalmi Laukaa Seututie, ohjeellinen Jyväskylä Petäjävesi Eritasoliittymä 14 Valtakunnallisesti merkittävä päärata Muurame Valtakunnallisesti merkittävä päärata, merkittävä parantaminen Toivakka 4 5 3 8 Rautatie Ratareitti 11 Jämsä 9 7 6 Kuhmoinen 12 Laivaväylä 10 22 Luhanka 1 Vesiliikenteen yhtestarve Joutsa 2 26 12 23 24 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Alueluettelon mukainen kohdenumero Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Joutsenlampi Ollinsalmi Rutalahti Rutalahti Kärkistensalmi Arvaja Hulkkionlahti Juokslahti Olkkola Pajulahti Patalahti Vaheri Piispala Keurusselkä Saarenkylä Lokakylä Talviaislahti Kivisalmi Kuhjonlahti Neituri Pyhälahti Pihlajakoski Ruolahti Tehi Kuusaa Judinsalo Ukonniemi Iponlahti Kymönkoski Luotolansaari Ridanniemi Lintulahti Matilanvirta Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Jyväskylä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Kannonkoski Keuruu Kinnula Kivijärvi Kivijärvi Konnevesi Konnevesi Konnevesi Konnevesi Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Laukaa Luhanka Pihtipudas Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Äänekoski Äänekoski Venesatama Venesatama Satama-alue Venesatama Venesatama Satama-alue Venesatama Venesatama Satama-alue Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Satama-alue Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Venesatama Satama-alue Satama-alue Satama-alue Satama-alue Satama-alue Venesatama Satama 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS ASUTUSRAKENNE 6 Kinnula 6 Kivijärvi Seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama Keskustatoimintojen alue, kohde 10 8 6 Kyyjärvi Karstula km1 4 4 6 Saarijärvi Vähittäiskaupan suuryksikkö Kaupallinen vyöhyke (km-1) 7 11 10 10 5 Haapamäki Multia Uurainen Petäjävesi Keuruu 5 15 km1 5 5 Halli 8 9 13 Konnevesi Kuntakeskus Palokka Jyväskylä Laukaa Kuokkala Muurame Korpilahti Hankasalmi Vaajakoski 2 1 Lievestuore 13 Toivakka Säynätsalo 9 1 3 10 Länkipohja km2 1 km1 2 16 Jyväskylä 1 Leivonmäki km1 1 8 1 Luhanka Joutsa 2 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Leppävesi 8 Palokka 2 1 Kuhmoinen 11 5 2 9 km1 3 Alueluettelon mukainen kohdenumero 12 12 Leppävesi Seutukeskus 7 2 3 7 Suolahti 18 4 5 Jämsänkoski Maakuntakeskus Sumiainen 8 Tikkakoski 3 Konginkangas 11 Äänekoski 6 14 Kaupallinen vyöhyke (km-2) 9 17 Eteläportti Koskenpää 3 Jämsä Kunta-/palvelukeskus Kannonkoski 4 12 Pylkönmäki 11 Keskustatoimintojen alakeskus Viitasaari 7 4 3 Asumisen ja vapaa-ajan asumisen vetovoima-alue Pihtipudas Vaajakoski 4 7 Kuokkala Eteläportti Aluetunnus Alueen nimi Kunta Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Kärkinen Himos Arvaja Kannonkoski Keurusselkä Kivijärvi Konnevesi Luhanka Rutalahti Keitelepohja Konginkangas Jyväskylä Jämsä Jämsä Kannonkoski Keuruu Kivijärvi Konnevesi Luhanka Toivakka Viitasaari Äänekoski Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista ympäröivää maaseutua tiiviimpi vapaaajan ja pysyvän asumisen toisiaan täydentävä rakentaminen ottaen huomioon yhdyskuntateknisen huollon järjestäminen ja lähipalvelujen saavutettavuus. Suunnittelussa tulee edistää luonto- ym. matkailuelinkeinojen ja virkistyksen palvelujen sijoittumista alueelle sekä näiden toimintojen yhteensovittamista asutuksen kanssa. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama 1 2 Hankasalmi Joutsa Hankasalmi Joutsa 3 4 Jyväskylä Jämsä Jyväskylä Jämsä 5 6 7 8 9 10 Jämsänkoski Karstula Keuruu Kinnula Kuhmoinen Kyyjärvi Jämsä Karstula Keuruu Kinnula Kuhmoinen Kyyjärvi 11 12 13 14 15 16 17 18 Laukaa Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Suolahti Äänekoski Laukaa Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Äänekoski Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan kehitettävä ja palvelut säilyttävä taajama. Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää seudullisena palvelukeskuksena, taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi tiivistettäväksi keskukseksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Taajamarakenteen laajeneminen vt:n 4 länsipuolelle edellyttää eritasoliittymää. Taajaman pohjoisosien suunnittelussa tulee ottaa huomioon varalaskupaikan vaatimat suoja-alueet. Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Jämsänjoen arvokas maisema-alue). Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa kiinnittää erityistä huomiota kauppakeskus Paletin liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Kunta/palvelukeskus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Leivonmäki Säynätsalo Koskenpää Kannonkoski Haapamäki Kivijärvi Konnevesi Leppävesi Luhanka Multia Pylkönmäki Konginkangas Sumiainen Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Keuruu Kivijärvi Konnevesi Laukaa Luhanka Multia Saarijärvi Äänekoski Äänekoski Aluetunnus Alueen nimi Kunta Keskustatoimin tojen alue, kohde (C, c) Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan paikalliskeskustasoinen kuntakeskus tai taajama. Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan kaupunkitasoisen tai seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinalue. Keskustatoimintojen alueella on asutuksen lisäksi hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja ja Jyväskylässä myös matkakeskus. (Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski) Suunnittelumääräys: Keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. 1 2 Joutsa Jyväskylä Joutsa Jyväskylä Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: 10 000 k-m2 Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enimmäiskerrosalaa. 3 4 5 6 7 8 Jämsä Karstula Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Jämsä Karstula Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski 50 000 k-m2 10 000 k-m2 25 000 k-m2 25 000 k-m2 20 000 k-m2 50 000 k-m2 Aluetunnus Alueen nimi Kunta Keskustatoimin tojen alakeskus Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. Suunnittelumääräys: Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedelly-tyksistä ja turvallisista kevytliiken-teen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnalli-sesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerros-alat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Hankasalmi kk Eteläportti Korpilahti Kuokkala Palokka Tikkakoski Vaajakoski Halli Jämsänkoski Länkipohja Kuhmoinen kk Laukaa kk Lievestuore Muurame kk Petäjävesi kk Toivakka kk Uurainen kk Suolahti Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jämsä Jämsä Jämsä Kuhmoinen Laukaa Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski 10 000 k-m2 35 000 k-m2 20 000 k-m2 20 000 k-m2 20 000 k-m2 20 000 k-m2 15 000 k-m2 10 000 k-m2 Muihin alakeskuksiin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan yksiköitä. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Vähittäiskaupa n suuryksikkö (km) Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräys:Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan enimmäiskerrosalat: 1 Keljonkeskus Jyväskylä 50 000 k-m2 2 Palokankeskus Jyväskylä 70 000 k-m2 3 Paletti Kyyjärvi yhteenlasketut 10 000 k-m2, alueelle voi sijoittua keskustaalueille soveltuvaa erikoistavarakauppaa 4 Rokkakangas Laukaa 10 000 k-m2 5 Saunakylä Muurame 20 000 k-m2 6 Putaanportti Pihtipudas 10 000 k-m . 7 Asemankannas Saarijärvi 35 000 k-m2 8 Mustaniemi Viitasaari 20 000 k-m2 9 Hirvaskangas Äänekoski 20 000 k-m2 10 Kotakennäs Äänekoski 20 000 k-m2 11 Äänekoskentie (pohjoinen) Äänekoski 20 000 k-m 2 2 Aluetunnus Alueen nimi Kunta Kaupallinen vyöhyke (km-1) Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetulla alueella on tai sinne voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: 50 000 k-m2. Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta. 2 60 000 k-m . Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta. 1 Keljonkeskus-Eteläportti Jyväskylä 2 Palokankeskus-Kirri Jyväskylä 3 Jämsän Risteys Jämsä 40 000 k-m2 4 Humppi Karstula 10 000 k-m 5 Yliaho Keuruu 20 000 k-m2 Aluetunnus Alueen nimi Kunta Kaupallinen vyöhyke (km-2) 1 Merkintä/Aluekuvaus 2 Kaavamääräykset Suunnittelumääräys: Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m². Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue Jyväskylä KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS MATKAILU JA VIRKISTYS 1/2 Ulkoilun yhteystarve Pihtipudas Kinnula Ulkoilureitti Veneväylä Vesiretkeilyreitti Kivijärvi Kyyjärvi Moottorikelkkailureitti Viitasaari Kannonkoski Karstula Äänekoski Saarijärvi Konnevesi Multia Keuruu Uurainen Hankasalmi Laukaa Petäjävesi Jyväskylä Muurame Toivakka Jämsä Joutsa Luhanka Kuhmoinen 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS MATKAILU JA VIRKISTYS 2/2 55 Kinnula 33 21 34 57 Kyyjärvi 42 26 9 59 69 68 70 25 10 72 76 Matkailupalvelujen alue, kohde Maisema-/matkailutie 26 73 27 71 75 Kannonkoski 12 Viitasaari 67 66 Alueluettelon mukainen kohdenumero 12 65 64 11 Karstula Virkistysalue, kohde; laajenemissuunta 56 74 Kivijärvi 17 54 58 16 Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue Pihtipudas 84 22 Saarijärvi 28 23 60 24 Äänekoski 82 79 61 85 35 81 83 80 Konnevesi 77 78 25 63 Multia 47 44 Uurainen 19 51 32 Keuruu 13 28 29 15 31 14 12 11 14 30 8 Muurame 23 Jämsä 6 6 21 7 53 16 36 Kuhmoinen 49 2 45 46 4 1 18 18 Toivakka 62 15 22 20 8 2 5 52 13 9 19 1 5 20 10 7 43 3 24 48 17 Jyväskylä Petäjävesi 27 Hankasalmi Laukaa Luhanka 3 50 Joutsa 4 38 39 40 37 41 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä matkailussa ja virkistyksessä oleva tai siihen soveltuva kokonaisuus. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Kotanen-Tikkamäki, Muurame, Jyväskylä, Muuratsalo, Mustavuori Laukaa Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Matkailupalveluj en alue, kohde (RM, r) Aluekohtainen suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue. Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön. 1 2 3 4 5 6 7 Häkärinteet Revontuli Joutsenlampi Vehmasrinteet Laajavuori Himos Matarniemi Hankasalmi Hankasalmi Joutsa Joutsa Jyväskylä Jämsä Jämsä Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Matkailukeskus. Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Lomakylä, osa vesireretkeilyaluetta 8 9 10 11 12 13 Virtala Piispala Öijanniemi Isomies Wanhat Wehkeet Höyryveturipuisto Jämsä Kannonkoski Kannonkoski Karstula Karstula Keuruu 14 Iso Kirja Keuruu 15 Keurusselkä Keuruu 16 17 Saarenkylä Peltokangas Kinnula Kivijärvi 18 19 20 21 Nokkakivi Peurunka Riihivuori Niemenharju Laukaa Laukaa Muurame Pihtipudas 22 23 24 25 26 27 28 Ahvenlampi Kusiaismäki Summassaari Marjoniemi Muikunlahti Savivuori Matilanvirta Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Uurainen Viitasaari Viitasaari Äänekoski Matkailukeskus. Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Lomakylä Matkailukeskus Matkailukeskus. Matkailukeskus, johon liittyy junaelämysmatkailua ja rautateiden museotoimintaa palveleva, yleiseltä liikenteeltä suljettu rataosa Haapamäki-Virrat sekä moottorikelkkasafarit. Matkailukeskus, laajenemissuunta länteen Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Valtakunnallinen ampumahiihtorata liittyen Montosvuoren virkistysalueeseen. Lomakylä. Matkailukeskus, osa mv-aluetta, alueeseen liittyy Sikakankaan virkistysalue. Huvipuisto Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Matkailukeskus. Matkailukeskus, osa vesiretkeilyaluetta. Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Matkailukeskus Matkailukeskus. Matkailukeskus. Matkailukeskus Matkailukeskus. Matkailukeskus, osa vesiretkeilyaluetta. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Virkistysalue, kohde; laajenemissuunt a (V, v) 1 2 Aittovuori Haapasaari Jyväskylä Jyväskylä 3 Iso-Urtti-Haapavuori Jyväskylä, Muurame 4 Jääskelä Jyväskylä 5 Kalasaari Jyväskylä 6 7 Kalliosaari Keljonlahti Jyväskylä Jyväskylä 8 9 10 11 12 Kivilampi-Vääräjärvi Kiviönniemi Kokkomäki Kolmisoppinen Laajavuori Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä, Muurame Jyväskylä 13 Neihtyensaaret Jyväskylä 14 15 16 17 18 Länsi-Palokka-Ruoke Pirttisaari Tervamäki Touruvuori Äijänniemi Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä 19 20 Huhdanvuori Mertasaari Jämsä Jämsä 21 22 Pukinvuori Taivassalo Jämsä Jämsä 23 Tervala Jämsä 24 Vuojansalo Jämsä 25 Isohiekka Kannonkoski 26 Piispalanniemi Kannonkoski 27 28 29 Häntämäki Ilovuori-Mäntymäki Montosvuori Keuruu Keuruu Keuruu 30 31 Nenistönniemi Sikoniemi Keuruu Keuruu 32 33 Valkeinen Matkusjoki Keuruu Kinnula Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä virkistysalue. Alueilla on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Nuolella osoitetaan Jyväskylän kaupunkiseudulla virkistysalueiden laajenemissuunnat. Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan virkistysja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Seudullinen ulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen ulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta ja mvaluetta, maakunnallinen retkeilyalue. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen ulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Maakunnallinen veneulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Valtakunnallinen talviurheilukeskus ja ulkoilukeskus, hevosurheilukeskus. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Mukana Livansaaren pohjoisosa, Taikinainen Seudullinen ulkoilualue. Valtakunnallinen veneulkoilualue. Valtakunnallinen veneulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Mukana osa Kukkarosta ja Huhtisaaresta Seudullinen ulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Mukana Vuorisalo. Maakunnallinen veneulkoilualue, liittyy Vanhan Vitosen veneretkeilyreittiin. Maakunnallinen veneulkoilualue, liittyy Vanhan Vitosen veneretkeilyreittiin. Mukana Lamposaari. Osa mv-aluetta, seudullinen veneulkoilualue. Osa mv-aluetta, valtakunnallinen ulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Osa mv-aluetta, maakunnallinen ulkoilualue. Valtakunnallinen ampumahiihtorata liittyen Keurusselän matkailualueeseen. Seudullinen ulkoilualue. Osa mv-aluetta, seudullinen veneulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. 34 35 Vattusaari Myllyniemi Kinnula Konnevesi, Äänekoski 36 Askonniemi Kuhmoinen 37 Koreakoivu Kuhmoinen 38 Pihlajasaaret Kuhmoinen 39 40 Ruolahti Sarvisalon luoto Kuhmoinen Kuhmoinen 41 42 43 44 45 46 47 48 49 Vähä Selkäsaari Lintusaari Kuusisaari Multamäki Mustatsaaret Savio Torikkasalmi Tyvelänsaari Jyrtynniemi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Luhanka 50 Kajaaninsaari Luhanka 51 Hallinmäki Multia 52 Mikonniemi Muurame 53 Sudensaari Muurame 54 Haapasaari Pihtipudas 55 Kammolankangas Pihtipudas 56 Kartiska Pihtipudas 57 Lihasaari (Iso-Lihasaari) Pihtipudas 58 Pieni-Varpanen Pihtipudas 59 Suursaari Pihtipudas, Viitasaari 60 61 Saarijärvi Saarijärvi 62 Kusiaismäki Lamposaaren pohjoisosa Mämminiemi 63 64 Huutoniemi Arinasaari Uurainen Viitasaari 65 Autionlahti Viitasaari 66 Hakkarilan salmi Viitasaari 67 Hiekkalahti Viitasaari 68 Honkasaari Viitasaari 69 Kaunissaari Viitasaari 70 Lintusaari Viitasaari 71 Martinniitty Viitasaari 72 Naurissaari Viitasaari 73 Ollinkulma Viitasaari 74 Rakajansaaren eteläosa Viitasaari 75 76 Savivuori Soliskaarre Toivakka Viitasaari Viitasaari Seudullinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Valtakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Valtakunnallinen veneulkoilualue. Seudullinen veneulkoilualue. Valtakunnallinen veneulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Seudullinen veneulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Valtakunnallinen veneulkoilualue. Valtakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Osa mv-aluetta, maakunnallinen ulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, seudullinen ulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Maakunnallinen ulkoilualue. Maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta ja vmaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Maakunnallinen veneulkoilualue. Mukana Leukaniemi ja Tervaniemi. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, seudullinen veneulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. 77 Haapasaari Äänekoski 78 Kapeenkoski Äänekoski 79 80 Niinimäki Petäjäsaaret Äänekoski Äänekoski 81 Pieni Rahkonen Äänekoski 82 Rekolahti Äänekoski 83 Tallisaaret Äänekoski 84 Viukarinsaari Äänekoski 85 Yhdyssaari Äänekoski Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Mukana Sammalsaari. Osa vm-aluetta, maakunnallinen ulkoilualue, valtakunnallinen veneulkoilualue. Seudullinen ulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Harmaalla merkityt kohteet jäävät mv-alueiden sisään ja tästä syystä niitä ei varsinaisella kaavakartalla osoiteta. Kohteet tulee huomioida kuntakaavoituksessa. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Maisema/matkailutie Aluetunnus Moottorikelkkail ureitti Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan Suunnittelusuositus: Tien maisema-arvoja tulisi maisemallisesti arvokas tie. Alueella säilyttää hoitotoimenpiteillä. on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena Kaavamääräykset Aluetunnus Alueen nimi Kunta Ulkoilun yhteystarve Aluetunnus Alueen nimi Kunta Vesiretkeilyreitti Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan KeskiSuomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan veneilyä palveleva runkoväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Veneväylä Aluetunnus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla ja ulkoilureittiverkostoon liittyvä suunnittelulla tulee turvata ulkoilureittien tavoitteellinen reittiyhteys. jatkuvuus. Ulkoilureitti Aluetunnus Merkintä/Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn sopiva reitti. Kaavamääräykset KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS TEKNINEN HUOLTO 110 kV Energiahuollon alue Pihtipudas Kinnula Yhdyskuntateknisen huollon alue 9 110 kV 3 220 kV/2 -> 220 kV + 400 kV Materiaalikeskus 5 Kivijärvi Voimalinja 110 kV Kyyjärvi 6 12 110 kV 9 110 kV Voimalinja, yhteystarve 110 kV Siirtoviemäri, yhteystarve Viitasaari Päävesijohto, yhteystarve Tuulivoimapuiston alue Kannonkoski 110 kV 4 6 400 kV 110 kV 110 kV Saarijärvi 7 110 kV Multia Uurainen 110 kV 400 kV 110 kV Keuruu 110 kV 110 kV 110 kV 8 Petäjävesi 110 kV 109 110 kV 4 5 6 12 7 110 kV 110 kV 400 kV 2 220 kV + 400 kV 3 110 kV 110 kV 4 110 kV 110 kV 6 7 110 kV 5 400 kV 110 kV 3 110 kV 13 1 400 kV 110 kV 110 kV 5 110 kV 8 7 Jyväskylä 1 110 kV Muurame 110 kV 3 400 kV 110 kV 110 kV 110 kV 110 kV 8 1 110 kV 400 kV 110 kV 110 kV 110 kV Hankasalmi Laukaa 5 110 kV 400 kV 110 kV 3 110 kV 110 kV 4 4 110 kV 110 kV 110 kV 110 kV 110 kV 3 110 kV/2 1 110 kV 2 110kV 1 110 kV 110 kV 2 400 kV Konnevesi 10 110 kV 110 kV 10 110 kV 110 kV 110 kV/2 110 kV 110 kV 110 kV Äänekoski 13 11 400 kV 4 Alueluettelon mukainen kohdenumero 12 Karstula Toivakka 2 11 2 110 kV Jämsä 110 kV 110 kV/2 110 kV Luhanka 1 110 kV/2 110 kV Joutsa 2 110 kV Kuhmoinen 110 kV 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Aluetunnus Alueen nimi Kunta Materiaalikesk us (MK, mk) 1 2 3 4 Mustankorkea Metsä-Kivelä Mörkökorpi Sammakkokangas Jyväskylä Jämsä Laukaa Saarijärvi Aluetunnus Alueen nimi Kunta Energiahuollon alue (EN, en) Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan materiaalikeskuksen alue jätteiden ja maa-ainesten vastaanottoa, käsittelyä, hyötykäyttötoimintoja, loppusijoitusta sekä niihin tarvittavia rakennelmia ja laitoksia varten. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen ja sen ympäristön suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että materiaalikeskuksen ja mahdollisten häiriintyvien kohteiden välille jää riittävä suojavyöhyke. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että materiaalikeskusalueen toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan maakunnallinen energiahuoltoalue, suurmuuntamo ja vesivoimalaitos. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. 1 2 3 Keljonlahti Rauhalahti Vaajakoski Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Olemassa oleva lämpövoimala. Olemassa oleva lämpövoimala. Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. 4 Jämsän sähköasema Jämsä 5 Toivilan muuntoasema Jämsä 6 Hilmo Kannonkoski 7 Kuhankoski Laukaa Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon päämuuntoasema. Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon päämuuntoasema. Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. 8 Vihtavuoren sähköasema Laukaa 9 Petäjäveden sähköasema 1 Petäjävesi 10 Petäjäveden sähköasema 2 Petäjävesi 11 Leuhunkoski Saarijärvi 12 Hietama Äänekoski 13 Parantala Äänekoski Aluetunnus Alueen nimi Kunta Voimalinja (z) Aluetunnus Suunnittelumääräys: Voimalaitosaluetta ja ympäristöjä sekä niihin liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista kehitetään kulttuuriympäristöjä tukevalla tavalla. Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon päämuuntoasema. Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon päämuuntoasema. Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon päämuuntoasema. Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön säännöstely. Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat sekä suunnitelmiltaan valmiit 110 kV, 220 kV ja 400 kV voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Alueen nimi Kunta Voimalinja, yhteystarve (z) 1 Suunnittelumääräys: Voimalaitosaluetta ja ympäristöjä sekä niihin liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista kehitetään kulttuuriympäristöjä tukevalla tavalla. Merkintä/Aluekuvaus Merkinnällä osoitetaan voimalinjan pitkän aikavälin yhteystarve. Kauppila - Niinimäki 110 kV Hankasalmi Etelä-Savon puolelle suunniteltua Niinimäen tuulivoimapuiston tarpeisiin tuleva 110 kV:n voimajohto. Kaavamääräykset 2 Joutsa - Kuortti 110 kV Joutsa 3 Nuutti - Tikkakoski 110 kV Jyväskylä 4 Vihtavuori - Rauhalahti 110 kV Jyväskylä, Laukaa 5 Vihtavuori - Siikajärvi 110 kV Jyväskylä, Laukaa 6 Halli - Längelmäki 110 kV Jämsä 7 Toivila - Längelmäki 110 kV Jämsä 8 Jussero - Haapamäki - Kolho 110 kV Keuruu 9 Kinnula - Viitasaari 110 kV Kinnula, Viitasaari 10 Konnevesi - Laukaa 110 kV Konnevesi, Laukaa 11 Toivakka - Leivonmäki - Kälä 110 kV Toivakka, Joutsa 12 Viitakangas - (Keitele) 110 kV Viitasaari 13 Sirkkaharjun haara 110 kV Äänekoski Joutsan ja Pertunmaan sähkönsaantia varmistava 110 kV yhteys. Tikkakosken ja Palokan sähkönsaantia varmistava 110 kV yhteys. Kaupunkiseudun tarpeita palveleva 110 kV johto, joka sijoittuu nykyisen 110 kV johdon rinnalle. Nykyisen 110 kV johdon rinnalle toteutettava yhteys, joka liittyy olemassa olevaan Lemettilän haaraan ja yhdistää Pohjois-Savosta Konneveden kautta tulevan yhteyden. Länkipohjan ja Hallin sähkönsaantia varmistava 110 kV yhteys. Olemassa olevan 400 kV johdon rinnalle toteutettava 110 kV johto varmistamaan sähköradan ja Längelmäen sähkönsaantia. Haapamäen ja Kolhon tarpeisiin tuleva 110 kV voimajohto. Pohjoisen Keski-Suomen sähkönjakeluverkon varmistuksen kannalta tärkeä 110 kV:n yhteystarve. Pohjois-Savon ja Konneveden sähkönjakelun kannalta tärkeä 110 kV yhteystarve. Toivakan ja Leivonmäen sähkönsaantia parantava ja sähkönjakelun varmuutta Joutsan ja Kangasniemen alueella parantava 110 kV yhteys. Pohjoisen Keski-Suomen sähkönjakeluverkon varmistuksen kannalta tärkeä 110 kV:n yhteystarve Pohjois-Savon suuntaan. Suunniteltu 110 kV voimajohto teollisuusalueen tarpeisiin. Merkintä/Aluekuvaus Merkinnällä osoitetaan siirtoviemärin (j) tai päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve. Aluetunnus Alueen nimi Pääjohto, yhteystarve (j, v) 1 Kunta 3 Lievestuore-Vaajakoski-Nenäinniemi Jyväskylä, Laukaa siirtoviemäri Keuruu-(Mänttä-Vilppula) Keuruu yhdysvesijohto Kinnula-Kivijärvi yhdysvesijohto Kinnula, Kivijärvi 4 Vuontee-Janakka yhdysvesijohto Laukaa, Jyväskylä 5 Petäjävesi-Kintaus yhdysvesijohto Petäjävesi 6 Saarijärvi-Karstula yhdysvesijohto Saarijärvi, Karstula 7 Saarijärvi-Pylkönmäki yhdysvesijohto Saarijärvi 8 Toivakka-Jyväskylä yhdysvesijohto Toivakka, Jyväskylä 9 Viitasaari-Haarala-(Vesanto) yhdysvesijohto Suolahti-Laukaa yhdysvesijohto Viitasaari, (Vesanto) Yhteystarve kuntien väliselle yhdysvesijohdolle. Äänekoski, Laukaa Yhdysvesijohdon yhteystarve Suolahdelta Laukaaseen. 2 10 Suunniteltu siirtoviemäri Lievestuoreen tarpeisiin. Yhdysvesijohdon yhteystarve kaupunkien vedenhankinnan varmistamiseksi. Kuntakeskusten välisen yhdysvesijohdon yhteystarve. Suunniteltu varasyöttövesijohto Vuonteen tekopohjavesilaitokselta Janakan vesilaitokselle. Yhteystarve yhdysvesijohdolle välillä KintausPetäjävesi. Yhdistää Petäjäveden ja Jyväskylän/Kuohun verkostot. Kuntakeskusten välisen yhdysvesijohdon yhteystarve. Taajamien välisen yhdysvesijohdon yhteystarve. Yhdysvesijohdon yhteystarve varmistaa Toivakan vedensaannin Leppälahden kautta. Kaavamääräykset Aluetunnus Alueen nimi Kunta Tuulivoimapuis ton alue (tv) 1 Häähninmäki 2 3 4 5 Kärkistensalmi Vekkula Vehkoo Ilosjoki Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan tuulivoimatuotantoon soveltuva alue. Merkintään ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon ja maaaineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Hankasalmi, Konnevesi Jyväskylä Jämsä Multia Pihtipudas Yhdyskuntatek nisen huollon alue (ET, et) Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. 1 Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo Joutsa 2 Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo Jyväskylä 3 Jämsän yhteispuhdistamo Jämsä 4 Keuruun yhteispuhdistamo Keuruu 5 Vuonteen tekopohjavesilaitos Laukaa 6 Syvälahden tekopohjavesilaitos Äänekoski 7 Äänekosken keskuspuhdistamo Äänekoski Merkinnällä osoitetaan Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan seudullnen jätevedenpuhdistamo. Merkinnällä osoitetaan Jyväskylän seudun jätevedenpuhdistamo. Merkinnällä osoitetaan Jämsän seudun kuntien jätevedenpuhdistamo. Merkinnällä osoitetaan Keuruun ja Multian seudullinen jätevedenpuhdistamo. Merkinnällä osoitetaan alue Jyväskylän seudun vedenhankintaa palvelevaa tekopohjavedenottamoa varten. Merkinnällä osoitetaan Äänekosken seudun vedenhankintaa palveleva suunnitellun tekopohjavedenottamon alue. Merkinnällä osoitetaan Äänekosken seudun jätevedenpuhdistamo. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS 33 LUONNONVARAT 78 Pihtipudas 48 34 51 57 49 35 37 23 35 34 39 55 61 85 88 72 47 Keuruu 28 44 45 43 25 31 30 Petäjävesi 74 53 80 Äänekoski 111 79 105 73 73 15 26 25 18 31 28 62 22 38 1 2 4 Hankasalmi 1 2 90 48 5 4 68 49 12 9 5 4 3 Jämsä 56 8 1 Luhanka Kuhmoinen 3 Toivakka 15 67 2 54 37 3 12 19 30 Konnevesi 9 17 16 52 8 51 21 10 17 14 36 75 106 66 16 Muurame 40 74 71 72 53 109 63 43 112 41 46 67 61 65 42 64 45 44 11 7 63 Laukaa 13 13 6 23 18 19 47 62 20 78 64 14 24 75 32 27 8 76 Jyväskylä 52 76 77 29 29 66 92 Uurainen 70 42 46 104 70 77 65 32 93 97 108 107 60 91 69 26 27 57 87 Multia 71 89 86 58 50 59 Saarijärvi 56 96 110 36 38 Karstula Viitasaari 101 100 20 Alueluettelon mukainen kohdenumero 12 102 99 68 98 Kannonkoski 21 33 94 69 95 22 Malmipotentiaalinen vyöhyke 103 60 24 41 82 50 40 Maa-ainesten ottovyöhyke 84 80 6 79 81 54 Kyyjärvi 39 41 83 Kivijärvi 59 58 Pohjavesialue 7 Kinnula 6 5 10 11 Joutsa 7 55 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Aluetunnus Alueen nimi Kunta Pohjavesialue (pv) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 Halmeniemi Lintusyrjä Mikonlampi Harjunkangas Joutsenlampi Askeleentakanen Itäranta Kaivovesi Kapakkavuori Kulperinkangas Köntyskangas Oravasaari Tikkamannila Vesanka Vihtakangas Heräkulma Holiseva Kollinkangas Lahdenkylä Metsomäki Piispalankangas Kiminki Pönkä Rantakylä Alalampi Jukojärvi Kaleton Ketunpesämäki Lintusyrjänharju Lomahotelli Pajulampi Syrjäharju Aho-kurkela Muhola Lintuharju Kaivopuisto Soukkionniemi Karklampi Harsunkangas Sormiharju Hietasyrjänkangas Hitonmäki Sirkkaharju Tervakangas Valkola Vatia Vuontee Koikerus Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Joutsa Joutsa Jyväskylä, Laukaa Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä, Uurainen Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa Jyväskylä Jyväskylä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Kannonkoski Kannonkoski Karstula Karstula Karstula Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu, Multia, Petäjävesi Kinnula Kinnula Kivijärvi Konnevesi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Kyyjärvi Laukaa Laukaa, Äänekoski Laukaa, Äänekoski Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Luhanka Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue Suunnittelumääräys: Pohjavesialueille ei tule sijoittaa pohjaveden pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavia laitoksia ja toimintoja. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin pois lukien kotitarveotto, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 Lempää Lintankangas Isolahti Kaistinmäki Kaivanto Iloskangas Haukilampi Hiekkalankangas Lähteenmäki Rimminkangas Sadeharju Summassaari Vihanti Huikko Hankala Kangashäkki Kiijasenkangas Peltokangas Salmi-kuukka Hakovuori Viitakangas Hietama Jurvonharju Kapeenkylä Kovalanniemi Kulopalonkangas Kuokanniemi Kurikkaharju Suojoki Telkkälampi Tervavuori Vähälä Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Toivakka Uurainen Uurainen Uurainen Uurainen Uurainen Viitasaari Viitasaari Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Aluetunnus Alueen nimi Kunta Maa-ainesten ottovyöhyke (eo) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan elinkeinoelämän kannalta tärkeät Suunnittelumääräys: Alueiden käytössä tulee erityistä huomiota maa-ainesten ottovyöhykkeet kiinnittää alueen maa-ainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin pois lukien kotitarveotto, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Antinvuori Kalliola Lintusyrjä Lyötinmäki Etu-Ikola Joutsenlampi Kiviahonriutta Kukkulamäki Lapinvuori Pirttikangas Säynätjärvenkangas Ylimmäinen Riipilampi Askeleentakanen Halkomäki Lanttumäki-Sulunharju Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Jyväskylä, Laukaa Jyväskylä Jyväskylä Rakennuskivi Kallio Sora ja hiekka Kallio Sora ja hiekka Sora ja hiekka Rakennuskivi Kallio Kallio Sora ja hiekka Sora ja hiekka Kallio Sora ja hiekka + kallio Sora ja hiekka Rakennuskivi 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 Leppänen Levaniemi Lintumäki Loukkumäki Palokan kalliolouhos Papinmäki Punakangas Riukukallio Sarvenperä Haaralankangas Halli Heräkulma Kollinkangas Mustikkamäki Partalankoski Riitavuori N Viitavuori Riikinvuori Heinäjoki Iso Hillomäki Isovuori Pääkallokangas Rillakangas Soidinmäki Kaakkokangas Kaijanaho N, S Kylmäkorpi Metsä-Saukko Multharju Mäntylä Riihimäki Ryngänvuori Lammaskalliot Itäpäänkangas Leijunkallio Permivuori Hevosenselkäharju Jouhtijärvi Loutikkokallio Harjunkorkii Keskisenkangas Ahomäki Hirsikangas Iso Pohjoiskangas Sormiharju Haapamäki Hyyriäismäki Pedonmäki Tervakangas Valkola Ylenmäki Lempää Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä, Muurame Jyväskylä Jyväskylä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Kannonkoski Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Karstula Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Kinnula Kivijärvi Kivijärvi Kivijärvi Konnevesi Konnevesi Konnevesi Kuhmoinen Kuhmoinen Kyyjärvi Kyyjärvi Kyyjärvi Kyyjärvi Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Luhanka Kallio Rakennuskivi Sora ja hiekka Rakennuskivi Kallio Rakennuskivi Rakennuskivi + kallio Kallio Rakennuskivi Sora ja hiekka Rakennuskivi Sora ja hiekka Sora ja hiekka Kallio Kallio Kallio Rakennuskivi Rakennuskivi Sora ja hiekka Rakennuskivi Rakennuskivi Rakennuskivi Sora ja hiekka Rakennuskivi Sora ja hiekka Kallio Kallio Kallio Sora ja hiekka Kallio Kallio Kallio Kallio Rakennuskivi Rakennuskivi Kallio Sora ja hiekka Kallio Rakennuskivi Sora ja hiekka Sora ja hiekka Kallio Kallio Rakennuskivi Sora ja hiekka Kallio Rakennuskivi + kallio Sora ja hiekka Sora ja hiekka Sora ja hiekka Kallio Sora ja hiekka 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 Sydänmaa Honkaselkä Lopakankangas Purstinvuori Ristimäki Lähteelänperä Iso-Kulhia Paljakkokalliot Palvavuori Pitkälänvuori Alvajärvi Hurrikankalliot Iloskangas Mahakallio Munamäki Mäntyvuori Virkamäki Kangasharju-Koiraharju Kelkkamäki Napsalankytö Raatesuo Pyhänkangas Korkealehdonmäki Kalliolampi Kangashäkki Hirvivuori Holmanvuori Huopana Isomäki Jouhtkangas Kalliomäet Koivumäki Lonnikko-Pyydysmäki Pahalamminkalliot Toulatkangas Tyrälampi Hietama Iivarinvuori Ilveskallio Kalikkavuori Paasmäki Rappukallio Saunamäki Tattarinmäki Sirkkaharju Luhanka Multia Multia Multia Multia Muurame Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi, Äänekoski Toivakka Uurainen Uurainen Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski/Laukaa Sora ja hiekka Rakennuskivi Sora ja hiekka Kallio Kallio Sora ja hiekka Rakennuskivi Rakennuskivi Rakennuskivi Rakennuskivi Sora ja hiekka Kallio Sora ja hiekka Rakennuskivi + kallio Rakennuskivi Rakennuskivi + kallio Rakennuskivi Sora ja hiekka Kallio Rakennuskivi Rakennuskivi Sora ja hiekka Kallio Rakennuskivi Sora ja hiekka + kallio Rakennuskivi Rakennuskivi Rakennuskivi Rakennuskivi Rakennuskivi Rakennuskivi Rakennuskivi Rakennuskivi Rakennuskivi Sora ja hiekka Rakennuskivi Sora ja hiekka Rakennuskivi + kallio Sora ja hiekka Kallio Kallio Kallio Kallio Kallio Sora ja hiekka Aluetunnus Alueen nimi Kunta Malmipotenti aalinen vyöhyke (ek) Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan malmipotentiaalinen vyöhyke, jolla on todettu malmi- ja mineraalivaroja 1 Vatsa Jyväskylä/Luhanka 2 3 4 5 6 7 8 Längelmäki Lepola Sydänmaa Tammijärvi Mäntymäki Soidinkangas Viitasaari Jämsä/Kuhmoinen Luhanka Luhanka Luhanka Pihtipudas Pihtipudas Viitasaari Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tarkasteltuna tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000-verkostoon kuuluvan Putkilahden alueen (FI0900098), Au-keasuon luonnonsuojelualueen ja Housuvuoren valtakun-nallisesti arvokkaan kallioalueen perusteena olevia luon-nonarvoja. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS ERITYISTOIMINNOT 19 27 Kinnula Puolustusvoimien alue Pihtipudas Ampuma- ja moottorirata Melualue (me) Kivijärvi Kyyjärvi 20 12 Viitasaari 12 Alueluettelon mukainen kohdenumero 32 15 Karstula Suojavyöhyke (sv) Kannonkoski 14 13 28 Saarijärvi Äänekoski 29 me 7 31 sv 6 Multia Uurainen 25 Keuruu Petäjävesi 26 2 18 4 1 sv 7 16 17 sv 5 5 Jyväskylä sv 8 me 1 4 sv 9 6 3 me 3 23 30 5 Toivakka sv 10 9 8 11 Hankasalmi me 6 22 Muurame me 4 1 Laukaa me 5 me 2 Konnevesi 21 sv 4 7 Jämsä 10 24 Luhanka sv 3 3 sv 2 Joutsa 2 sv 1 Kuhmoinen 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄT AMPUMARADAT Kinnula Pihtipudas Ampumarata 11 Kivijärvi 12 10 Kyyjärvi Alueluettelon mukainen kohdenumero Paikallisesti merkittäviä ampumaratoja ei esitetä kaavakartalla. Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärvi 9 Äänekoski 12 Konnevesi 7 Multia 5 Uurainen Laukaa 8 3 Keuruu Petäjävesi Jyväskylä 6 Hankasalmi 1 Muurame Toivakka Jämsä 2 Joutsa Luhanka Kuhmoinen 4 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Aluetunnus Alueen nimi Kunta Puolustusvoimien alue 1 2 Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Puolustusvoimain käytössä oleva Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön varuskunta-, harjoitus- tai vastaava suunnittelussa on turvattava riittävät alue. alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnoille sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille. Jyväskylä Keuruu 3 4 5 Luonetjärvi Keuruun varikko (Kaleton) Vuorisjärvi Lievestuoreen varikko Toivakan varikko Keuruu Laukaa Toivakka Ampuma- ja harjoitusalue Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Ampuma- ja moottorirata Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä ampumarata tai moottoriurheilualue 1 Lintusyrjä Hankasalmi Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 09/2011. 2 Itä-Päijänteen RHY:n rata Joutsa Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 05/2009. 3 Koittilankangas Joutsa 4 Luonetjärvi 1 Jyväskylä 5 Luonetjärvi 2 Jyväskylä 6 Vihtakankaan rata Jyväskylä Ajoharjoittelu- ja moottoriurheilualue. Puolustusvoimien alueella sijaitseva rata. Puolustusvoimien alueella sijaitseva rata. Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 12/2012. 7 8 9 Haaralankangas Jämsä Jämsän Seudun Ampujat Jämsä ry Jämsänäijän rata Jämsä Moottoriurheilualue. Käytössä. Ei luvitettu nykyisen ympäristönsuojelulain nojalla. Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ei luvitettu nykyisen ympäristönsuojelulain nojalla. 10 Lullinmäki Jämsä Riistanhoitoyhdsityksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 2014. 11 12 13 14 Särkikangas Teeriharju Helapuro Karmas:n rata Jämsä Kannonkoski Karstula Karstula 15 Mätäslammin rata Karstula Moottoriurheilualue. Moottoriurheilualue. Moottoriurheilualue. Valtakunnallisesti merkittävä rata. Vanha lupa voimassa. Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Vanha lupa voimassa. 16 Pirjonkankaan rata Keuruu Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ei tarvitse lupaa. 17 Talvisalo Keuruu Moottoriurheilualue, suunnitteilla oleva, entinen jätteenkäsittelypaikka. 18 Varuskunnan rata Keuruu 19 Kinnulan rata Kinnula Entinen varuskunnan rata, kehittämissuunnitelma tehty. Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Lupaharkinta kesken. 20 Sarvivuoren rata Kivijärvi Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 10.3.2010. 21 Jouhtisvuoren rata Konnevesi Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 01/2005 sekä suunnitteilla oleva moottoriurheilualue. Kaavamääräykset 22 Leppäveden rata Laukaa 23 Lievestuore Laukaa 24 25 Luhangan Ampujat ry Töykyräharjun rata Luhanka Multia 26 Petäjäveden RHY Petäjävesi Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Lupaharkinta kesken. 27 Haapavuori Pihtipudas 28 29 Kolkanlahti Pyssylä Saarijärvi Saarijärvi Moottoriurheilualue ja riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata (Pyssylä) Moottoriurheilualue. Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Lupaharkinta kesken. 30 Toivakan rata Toivakka Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 1998. 31 Kangashäkin rata Uurainen Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa 03/2011. 32 Ilmolahden rata Viitasaari Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ympäristölupa xx.xx.xxxx. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Melualue (me) Keski-Suomen Ampujat ry:n ja Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Valtakunnallisesti merkittävä rata. Ympäristölupa 12.2.2013. Ajoharjoittelu- ja moottoriurheilualue. Alueelle sijoittuu myös logistiikan tutkimusta ja kehittämistä palvelevia toimintoja (Innoroad). Ympäristölupa 7.9.2005. Riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva rata. Ei tarvitse lupaa. Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan alueita, joille Alueen yksityiskohtaisemmassa ei tule osoittaa asumista tai muita suunnittelussa tulee ottaa huomioon meluherkkiä toimintoja. valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. 1 Jyväskylän lentoasema Jyväskylä, Laukaa 2 3 Halli Vuorisjärvi Jämsä Keuruu 4 Vuorisjärvi Keuruu 5 6 7 Kelkkamäki Lievestuoreen varikko Palolampi Laukaa Laukaa Multia Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso LAeq ylittää ajoittain tason 55 dB. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaus-toimenpiteet. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta rakentamista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso Laeq ylittää ajoittain tason 50 dB. Suunnittelumääräys:Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueelle uusia melulle mahdollisesti herkkiä toimintoja on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeessa määritellyt raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun suositusarvot. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Suojavyöhyke (sv) 1 Hartolan varikko 2 Joutsan varalaskupaikka Joutsa 1 Joutsan varalaskupaikka Joutsa 2 Joutsan varalaskupaikka Joutsa, Luhanka 3 4 5 Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaara tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunnittelumääräys: Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen ja nousuteiden suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Alueen maankäytön suunnitteluussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto. Joutsa Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkinnällä osoitetaan Joutsan Suunnittelumääräys: varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/2009 165 § mukainen lausunto Trafilta. Tikkakosken varalaskupaikka Tikkakosken varalaskupaikka Jyväskylä, Laukaa 7 Kalettoman varikko Keuruu Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. 8 Kalettoman varikko Keuruu 9 Toivakan varikko Toivakka 10 Toivakan varikko Toivakka Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustusvoimia palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan ra-kennuskannan peruskorjausta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. 6 Jyväskyä, Laukaa, Uurainen,Äänekoski, Petäjävesi Merkinnällä osoitetaan Tikkakosken varalaskupaikan suojavyöhyke. Suunnittelumääräys: Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/2009 165 § mukainen lausunto Trafilta. Paikallisesti merkittävät ampumaradat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kohteita ei esitetä kaavakartalla Alueen nimi Kunta Halttulan Jahti ry Haukilahti Harri Kannonkosken Ampujat ry Lapinjärven Metsästysseura ry Aukeasuon rata Erä-Äijät ry Valkolan Jahti ry Kuivasmäen Metsästysseura ry Soi-Pa Erä ry Keitelepohjan Eräveikot ry Koliman Erämiehet ry Hankasalmi Jämsä Kannonkoski Keuruu Kuhmoinen Laukaa Laukaa Petäjävesi Saarijärvi Viitasaari Viitasaari Äänekosken Ampujat ry Äänekoski KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS 11 KULTTUURIYMPÄRISTÖ 1/2 9 16 18 Kinnula 12 10 17 19 Kulttuuriympäristön vetovoima-alue Pihtipudas Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kivijärvi 24 UNESCO:n maailmanperintökohde 42 41 20 Kyyjärvi Viitasaari 12 12 Kannonkoski 11 Karstula 13 Saarijärvi 38 45 39 13 46 43 44 Multia Laukaa Uurainen 31 25 Petäjävesi 34 14 6 un 2 1 Hankasalmi 1 26 Jyväskylä 27 2 8 35 Muurame 33 8 9 Jämsä 4 6 7 5 un 1 2 Toivakka 14 4 3 29 30 3 Joutsa Luhanka 5 10 21 28 40 Keuruu 15 Konnevesi Äänekoski 37 36 32 Alueluettelon mukainen kohdenumero 7 Kuhmoinen 23 22 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS KULTTUURIYMPÄRISTÖ 2/2 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 46 Pihtipudas Kinnula 12 51 Alueluettelon mukainen kohdenumero 52 Kivijärvi Kyyjärvi Viitasaari 50 26 Kannonkoski 27 Karstula Saarijärvi 47 33 48 54 Äänekoski 56 Uurainen 42 Keuruu 29 Petäjävesi 31 30 55 53 49 Multia 32 Konnevesi 28 Laukaa 11 16 Jyväskylä 37 18 45 21 Hankasalmi 38 20 Muurame 44 1 2 43 12 14 Toivakka 10 9 23 Jämsä 25 5 24 13 41 22 39 3 Luhanka 40 Kuhmoinen 34 8 Joutsa 4 36 35 15 19 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos 6 7 17 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS MUINAISJÄÄNNÖKSET Pihtipudas Kinnula Muinaisjäännös Muinaisjäännöksiä ei esitetä kaavakartalla. Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Saarijärvi Konnevesi Äänekoski Multia Keuruu Uurainen Petäjävesi Laukaa Hankasalmi Jyväskylä Muurame Toivakka Jämsä Luhanka Joutsa Kuhmoinen 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS 31 32 ARVOKKAAT PERINNEMAISEMAT 14 Kinnula 15 Pihtipudas Arvokas perinnemaisema 16 12 Kivijärvi Kyyjärvi Arvokkaita perinnemaisemia ei esitetä kaavakartalla. Viitasaari 24 Alueluettelon mukainen kohdenumero 36 Kannonkoski 35 Karstula 33 Saarijärvi Äänekoski 38 Konnevesi 37 28 Multia 27 Uurainen 26 Keuruu 12 Petäjävesi 30 7 13 Hankasalmi Laukaa Jyväskylä 29 Muurame 34 10 1 8 4 9 25 Luhanka 21 5 Joutsa Kuhmoinen 19 20 2 11 6 Jämsä Toivakka 3 17 18 22 23 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Aluetunnus Alueen nimi Kunta Kulttuuriympäristön vetovoima-alue Aluetunnus Alueen nimi Kunta Valtakunnallisesti (v) ja maakunnallisesti (m) arvokas maisemaalue Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (v) 1 Kuukanpään kulttuurimaisema Merkintä/Aluetunnus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. Merkintä/Aluetunnus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Jyväskylä Kuukanpää on laaksossa sijaitseva korkeiden vuorimaisten mäkien rajaama maisema-alue. Rakennuskanta on sijoittunut perinteisesti maantien ympärille ja järvenrantapellot ovat viljelykäytössä tai laitumina. Pihapiirien puut ja peltojen lehtipuuvaltaiset metsäsaarekkeet tekevät maisemasta monimuotoisen. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 2 Oravivuori Jyväskylä Maisemallisesti hyvin merkittävä Oravivuori on Päijänteen rannalla oleva kallioniemi, jonka huipulla sijaitsee yksi Suomen kuudesta Unescon maailmanperintökohteena suojellusta Struven ketjun mittauspisteestä Suomessa. Vaikka metsä osittain peittänyt Struven näköalat, lakiosista avautuu näkymiä kauas yli saarisen Päijänteen sekä peltoja ja metsämaastoa. 3 Putkilahti Jyväskylä Putkilahti on jylhien luonnonpiirteiden ja rikkonaisen vesistön kehystämää Päijänteen seudun kulttuurimaisemaa. Viljelymaisemaan kuuluvat alavat, loivasti vesistöihin viettävät rantapellot. Putkilahden kylässä on muutama suuri yhtenäinen peltoalue, joille leimaa-antavia ovat metsäsaarekkeet ja harvinaisiksi käyvät ladot. 4 Alhojärven viljelymaisema Jämsä, Kuhmoinen Keski-Suomen laajimmilla ja yhtenäisimmillä savikoilla sijaitseva Alhojärvi on loivasti kumpuilevaa viljely- ja laidunmaata, jota ympäröivät korkeat mäet. Alhojärven rakennuskannassa näkyy alueen vauraus ja maatalouden pitkät perinteet; edustavia päärakennuksia on runsaasti. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 5 Arvajanreitin kulttuurimaisema Jämsä, Kuhmoinen Arvajanreitin kulttuurimaisema-alue on monipuolinen, jylhien luonnonmaisemien sekä pienipiirteisten, edustavien kylä- ja viljelymaisemien yhdistelmä, joka jakautuu kolmeen osaan. Eteläosaa hallitsee jylhä ja voimakaspiirteinen luonnonmaisema. Alueen keskiosan Puukkoinen ja Hassi edustavat tyypillistä rannoille syntynyttä viljelymaisemaa.Arvajanreitin alajuoksun maisema perustuu taas koskiin ja vesireitin luonnonmaisemaan. Maisemakuvassa näkyvät jyrkät kalliomäet, niiden alarinteiden tiheät kuusikot ja niiden välissä kulkeva kapea vesireitti. Viljelykset ovat vaatimattomia laikkuja pienten järvien ja jokien rantamailla. Erityisen kaunis koskipaikka on Kivikoski ympäristöineen. Loivat, hieman kumpuilevat rinnepellot viettävät Pälämäjärvelle, asutus on sijoittunut ylemmäksi rinteille pienille kummuille tai metsän reunaan. Maisemassa merkittävimmät tilat ovat Iso- ja VähäHaljala. Maisemakuva etenkin Puukkoisissa on avoin, eheä ja edustava. Ihmisen jälki näkyy pieninä tiloina ja niiden viljelyksinä siellä täällä. 6 Jämsänjokilaakso Jämsä Jämsänjoen alue on pitkään jatkuneen pysyvän asutuksen ja varhaisen viljelyn muovaamaa viljelymaisemaa. Kylä sijaitsee kohdassa, jossa Jämsänjoki purkaa vetensä Päijänteeseen. Viljavat rantasavikot sopivat hyvin viljelyyn. Alueen vauraudesta kertovat lukuisat mahtitilat. Päijälän Linnavuori on valtakunnallisesti merkittävä rautakautinen muinaislinna. Jyrkkäseinäinen ja vaikeakulkuinen Linnavuori sijaitsee jylhässä erämaamaastossa Linnajärven ja Saaresjärven välisellä kapealla kannaksella. Lakialueen loivimmalla länsireunalla on havaittavissa vanhan vallituksen ladottua tukikiveystä. Pohjoismaiden rikkain esinelöytö keihäineen, kirveineen, talousesineineen ja koruineen kertoo hämäläisestä talonpoikaiskulttuurista. 7 Päijälän Linnavuoren Kuhmoinen muinaismaisema 8 Hyyppäänvuori Laukaa Jylhä kallioinen Hyyppäänvuori on geologialtaan, maisemiltaan, kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokas erämainen alue. Laella on hieno näköalapaikka, lakkapäämäntyjä ja keloja sekä metsähallituksen rauhoittama luonnonhoitometsä. Lakiosaa kiertää pystysuora kallioseinämä ja vuori on hyvin selkeä maisemallinen maamerkki. 9 Kortteinen Pihtipudas 10 Kärväskylä Pihtipudas Osa-alue, joka kuuluu Pihtiputaan pikaasutusmaisemiin. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. Pihtiputaan Kärväskylä on tyypillistä sodanjälkeistä Keski-Suomen järviseudun pika-asutusmaisemaa. Asuinrakennukset ovat tyyppipiirustusten mukaisia, puolitoistakerroksisia ja lautarakenteisia rintamamiestaloja. Vaikka alue on maisemakuvaltaan melko yksipuolinen, on se kuitenkin yhtenäinen ja edustava kokonaisuus sodanjälkeisistä rakennustyyleistä ja ajankuvasta. Osa-alue, joka kuuluu Pihtiputaan pika-asutusmaisemiin. 11 Muurasjärven kulttuurimaisemat Pihtipudas Keski-Suomen pohjoisosassa sijaitseva Muurasjärvi on Suomenselän oloissa poikkeuksellisen vaurasta maaseutualuetta. Lisäpiirteen alueelle on tuonut voimakas II maailmansodan jälkeinen pika-asutus. Maisema on voimakkaasti maatalouden muovaamaa. Muurasjärven maisemaa leimaa avonaisuus; metsiä on vähän. Alueelle on tyypillistä myös laajat laidunalueet. 12 Ylä-Liitonjoki Pihtipudas Ylä-Liitonjoki edustaa siirtolais- ja rintamamiesperheille rakennettua pika-asutusaluetta. Alue on yleisilmeeltään karua, suoalueista raivattua, maaseutumaisemaa ja se kuvastaa asutustilallisten inhimillisiä ponnistuksia elää vaikeissakin oloissa. Vaatimattomat asutustilat sijaitsevat peltoaukeita halkovan soratien varrella; asuinrakennukset ovat tyyppipiirustusten mukaisia rintamamiestaloja. Osaalue, joka kuuluu Pihtiputaan pika-asutusmaisemiin. 13 Saarijärven reitin kulttuurimaisemat Saarijärvi Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten rikastamaa kulttuurimaisemaa. Maisemakuva on hyvin vaihteleva ja mosaiikkimainen. Reittivesistö on alueen luonnonelementeistä keskeisin. Asutus on sijoittunut perinteisesti vesistöjen varsille; vanhoja rakennuksia on säilynyt runsaasti. 14 ViisarinmäkiRutalahti laaksomaisema Toivakka, Joutsa Viisarinmäki-Rutalahti -alue on korkeiden kalliomäkien väliseen murtumalaaksoon muotoutunut maatalousmaisema. Voimakkaat luonnonpiirteet ovat sanelleet ehdot ihmisen toiminnalle. Mäet ovat vuorimaisia ja alueella sijaitseva Vällyhoilon kanjoni on tunnettu luontonähtävyys. Alue hahmottuu helposti aluetta halkovalta maantieltä, joka noudattelee perinteisiä linjauksia ja kaartelee kauniisti maaston muotoja seuraillen. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (m) 1 Hankamäki Hankasalmi Hankamäki edustaa Keski-Suomessa harvinaista mäkiasutusta. Alue on ympäristöstään erottuva korkea mäki, joka on länsi- ja keskiosiltaan raivattu pelloksi. Rakennuskanta on kirjavaa ja ympäristön hoidon taso vaatimatonta. Laajat näköalat ovat säilyneet, vaikka maatalous on vähentynyt. 2 Kovalanmäki Hankasalmi 3 Pappinen Joutsa Kovalanmäki on vanha mäkiasutuskylä. Kovalanmäen laki ulottuu liki 200 m mpy; mäen lakiosat ovat vedenkoskematonta aluetta. Pellot ovat hedelmällisillä, lämpimillä rinteillä. Mäeltä aukeavat pitkät näkymät Kuuhankaveden ylitse itään ja koilliseen. Pappisen kylä sijaitsee eteläisen Keski-Suomen korkeimman mäen, Tammimäen (214 m mpy), eteläpuolella. Maisemaa hallitsevat metsän rajaamat pellot ja asutus hieman syrjässä tieltä. Luonto on rehevää ja metsät lehtipuuvaltaisia. Pelloilla on paljon persoonallisia kiviryhmiä ja raunioita. Osa vanhoista rakennuksista on rapistunut. 4 Maatianjärvi Jyväskylä Maatianjärven maastonmuodot ovat vaihtelevia ja kumpuileva maasto viettää Maatianjärveen. Maisemaa hallitsevat vesistönäkymät peltojen keskellä. Kylämaisemaa hipoo valtatie, joka tuo kauniin maiseman ohikulkijoiden nähtäville. Alueella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. 5 Oittila Jyväskylä Oittilan kylä on pinta-alaltaan pienehkö, puoliavoin viljelymaisema, jossa eri maisemaelementit yhdistyvät sopusuhtaisesti toisiinsa. Alueen luonto on rehevää ja maasto poimuilevaa mäkimaata. Kylässä on asuttu 1500-luvulta lähtien ja kylä on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä. 6 Puuppola Jyväskylä Puuppolan kylä sijaitsee laaksomuodostelmassa, jossa on pitkänomaisia harjanteita ja niiden välisiä laaksoja, joiden rinteet on raivattu pelloksi. Kylän halki kulkee maiseman muotoja noudatteleva Jyväskylä-Saarijärvi maantie. Alueen läheisyys Jyväskylään tekee siitä vetovoimaisen.Maisema on kehittymässä voimakkaasti taajamamaiseen suuntaan. 7 Särkijoki Jyväskylä Kanjonimaisesti sijaitsevan Särkijoen maisemakuvan tärkeimmät elementit ovat voimakkaasti kumpuilevat pellot, taustan jylhät mäet sekä tien varsien ja pihojen kaunis rehevä puusto.Alueen luonto on rehevää ja monipuolista. Kylätie kulkee maaston kumpareisia muotoja seuraillen ja vanhimmat talot sijaitsevat tien varren mäkipaikoilla ja sivummalla teiden päissä. 8 Hopsu Jämsä Hopsun maiseman ominaispiirteitä ovat laajat kumpuilevat pellot, paikoin aukeavat vesistönäkymät ja vanha punamullalla maalattu rakennuskanta. Alueella on pitkä viljelyhistoria ja kylän läpi kulkevan tien linjaus oli olemassa nykyisen kaltaisena jo ainakin 1840-luvulla. Alueen luonto on jylhää ja kallioista; järvet ovat suuria ja syviä. 9 Juokslahti Jämsä Juokslahden kylä sijaitsee Päijänteen luoteeseen työntyvän pitkulaisen lahden pohjukassa. Alue rajautuu Päijänteeseen ja jyrkkiin kallioisiin vuoriin ja se koostuu kahdesta kyläalueesta sekä joukosta yksinäistaloja. Rakennuskannassa näkyy maatalouden vauraus vanhoina perintötiloina. 10 Längelmäveden kulttuurimaisema Jämsä Längelmäveden kulttuurimaiseman rungon muodostavat Längelmäveden Säkki lahtineen sekä Syväjärvi, niitä ympäröivät loivasti vesistöön viettävät rantapellot sekä aluetta reunustava suuren selännealueen vaihettumisvyöhyke. Rakennuskannassa on merkittävää isot talonpoikaisrakennukset. Maisemaalue jatkuu Pirkanmaan puolella. Hiukkaanlahti ja Hepojärvi ovat monimuotoisuudelle tärkeitä kosteikkoja ja lintuvesiä. 11 Aho-Vastinki Karstula Aho-Vastingin kylän alue sijoittuu kumpuilevaan viljelysmaastoon, jolla on vanhan asutusalueen leima. Koko peltoalue on säilynyt avoimena ja maataloutta harjoittavia tiloja on useita. Pihat ovat hoidettuja ja ne tekevät kylämaisemasta vireän. Teiden varsilla ja peltosaarekkeilla kasvaa monilajista rehevää puustoa. 12 Kiminki-Oikari Karstula, Kyyjärvi Kiminki ja Oikari on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä. Alueen läpi kulkee harjua seuraava, jo 1700-luvulla tunnettu Savon tie. Pellot on raivattu harjun viljaville liepeille Oikarinjoen ja Kiminginjärven ympärille. Koko alue on viriiliä maatalousmaisemaa. Rakennuskanta on vaihtelevaa. 13 Luksanjärvi Karstula, Saarijärvi Luksanjärven kylän asutus sijoittuu eri puolille Luksanjärveä. Luksanmäellä on vanhaa asutusta sekä uudempia karjatiloja. Kylän peltoaukeat ulottuvat rantaviivaan saakka; näkymät ovat valoisat ja avarat. Etenkin järven länsirannalla on pitkiä niittysarkoja. 14 Manniskylä-Hoskari- Keuruu Ollila Vesistöjen ja mäkien rajaama Manniskylän-HoskarinOllilan alue muodostuu kahdesta erityyppisestä osasta. Kantatien itäpuolelle jää Hoskarinjoen laakso, joka on jyrkkäpiirteistä ja asutus sijaitsee pääosin nauhamaisena. Manniskylä-Ollilan maisemakuvaa hallitsevat mäkien päälle sijoittuvat suuret tilakeskukset. Alueen maatalous-maisemassa on säilynyt vanhaa rakennuskantaa, joka yhdessä uuden rakentamisen kanssa tekee kokonaisuudesta sopusointuisen. 15 Riiho-Moijaskylä Keuruu Riiho-Moijaskylän aluetta hallitsevat yhtenäiset laajat viljelylakeudet. Avaraan maisemaan tuovat vaihtelua vesistöt, metsät ja tasapainoinen rakennuskanta. Alueella on säilynyt paljon perintötilojen komeita päärakennuksia ja kokonaisia pihapiirejäkin. Asutus on perinteisesti sijoittunut jokivarteen. Riihon alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. Lisäksi alueella on tärkeitä lintuvesiä. 16 Kangaskylä Kinnula Kangaskylän läpi kulkee harjujakso ja pellot ovat harjun viljavilla reunusmailla. Asutus on syntynyt sodan jälkeen ja suurin osa rintamamiestiloista on säilynyt maatalouskäytössä. Karjatalous ja rintamamiestilat hallitsevat maisemaa. Maisemakuvaa elävöittävät peltojen kivikasat ja kiviset metsäsaarekkeet. 17 Muhola Kinnula 18 Urpila Kinnula Muhola on kumpuilevaa, suurelta osin pelloksi raivattua aluetta. Maatalous on alueella voimissaan ja etenkin alueen reunoilla on hienoja laidunalueita. Rakennuskanta on hyväkuntoista ja pihapiirit hoidettuja. Urpila on loivasti kumpuilevaa viljelymaisemaa. Alueella on voimakas karjatalouden leima. Peltoja, metsäsaarekkeita ja metsiäkin käytetään laitumina. Karjan maisemaa hoitava vaikutus on hyvin näkyvissä. Tilakeskuksia hallitsevat isot talousrakennukset ja monilla tiloilla on matala taajamatyyppinen päärakennus. 19 Lahdenperä Kivijärvi Lahdenperän kylä sijoittuu Vuonamonlahden pohjukkaan. Kylän halki kulkeva tie seurailee harjuselännettä; kumpuilevat rinnemaat on raivattu pelloiksi. Rakennuskanta on uudistunut sotien jälkeen ja on epäyhtenäinen, mutta yleisilme on kohtuullisen hyvin hoidettu. Maiseman peruselementtejä ovat näyttävät rinne- ja rantapellot sekä laidunmaat. 20 Penttilänkylä Kivijärvi Penttilänkylän pellot on raivattu harjun ja rannan väliselle viljavalle alueelle. Pellot on edelleen viljelyssä ja tiloilla on karjaa. Peltojen reunoilla, peltosaarekkeissa, tien varressa ja rannoilla kasvaa kaunista lehtipuustoa. Rakennuskanta istuu maisemaan ja pihat ovat hoidettuja. Harjun reunaa seuraavasta tiestä, tien varren asutuksesta ja pienistä pelloista muodostuu kaunis pienkyläkokonaisuus. 21 Rossinkylä Konnevesi Rossinkylän maisemassa näkyvät keskisuomalaisen maiseman tyypilliset piirteet: vesi, jylhän metsäiset mäenrinteet ja kumpuilevat pellot. Viljely- ja metsämaisemassa kulkeva vanha tie myötäilee luontevasti maaston muotoja. Rossinkylässä on useita rakennushistoriallisesti merkittäviä kokonaisuuksia eikä rakennuskannassa ole maatalousmaisemalle vieraita piirteitä. 22 Kissakulma Kuhmoinen Kissakulman alue on selvästi rakennettua ja vesistöllä on suuri vaikutus maisemakuvaan. Vaihtelevuus syntyy niin luonnon- kuin kulttuuripiirteidenkin monipuolisuudesta. Kulttuurihistoriallinen monimuotoisuus syntyy vanhoista, maisemaan hyvin istuvista pihapiireistä, maisemaa myötäilevistä kylä- ja tilusteistä, rehevistä tienpientareista ja viljellyistä pelloista.Papinsaari ja Kuhmoisten sahan ranta muodostavat maisema-alueen pohjoisosassa kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. 23 Ruolahti Kuhmoinen 24 Pölkki Kyyjärvi Ruolahden kylä on voimakkaan karjatalouden leimaamaa Päijänteen rantakylän maisemaa. Maasto on kumpuilevaa ja alue koostuu kahdesta suuresta viljelyaukeasta, joita täplittävät metsäiset saarekkeet ja ketomaiset kumpareet. Asutus on sijoittunut mäkipaikoille, kylätien varteen ja viljelyaukeiden reunoille. Pölkin kylä edustaa Suomenselän tasaista moreeni- ja suopeltomaisemaa, jossa on yhtenäisiä peltoalueita ja melko runsaasti asutusta. Laiduntava karja ja ladot elävöittävät maisemaa. Tilakeskukset ovat sijoittuneet tien varrelle tai 100-200 m päähän kylätiestä. Rakennuskanta on edustavaa ja hyväkuntoista. 25 Lankamaa Laukaa 26 Leppävesi Laukaa 27 Savio Laukaa Savion vanhaa maanviljelyskylää rajaa koillispuolelta harjualue. Kumpuilevat ja rantaan saakka laskevat pellot ovat alueen tunnusmerkki. Peltomaisemaa elävöittävät muutamat pienet puu- ja metsäsaarekkeet. Kylän läpi kulkee mutkitellen Vihtavuori-Metsolahti -maantie, jonka varteen ja lähistölle asutus sijoittuu. Tien vartta reunustavat vanhat puut, joiden lomasta aukeaa näkymiä molemmin puolin järvelle ja peltomaisemaan. 28 Vatia Laukaa, Äänekoski Pitkänomainen Vatianjärvi jakaa maisema-alueen kahteen osaan: länsipuolella ovat laajat rantaan ulottuvat viljelykset ja itäpuolella ovat Kapeenharjun rajaamat pienemmät rantapellot. Harjumetsän rajassa kulkeva kapea hiekkainen vanha sotatie ja tienvarren pienet punaiset mökit luovat Kapeenharjun omaleimaisen miljöön. Maisemakuvan tärkeimmät tekijät ovat harjun puusto ja Vatian tilan laajat pellot. Lankamaan kylä sijaitsee metsäisten mäkien ympäröimässä laaksossa. Lankamaa edustaa perinteistä pienviljelysvaltaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Maisematilaa kehystäviä reunametsiä on hakattu. Asutus on sijoittunut kylätien varteen ja sen tuntumaan. Talot ovat lähinnä pienviljelystiloja. Leppäveden kylä on kumpuilevaa peltomaisemaa, joka rajautuu vesistöön, metsiin ja maanteihin. Laaksomaiset peltoaukeat ja niihin liittyvä asutus muodostavat Leppäveden kulttuurimaiseman ytimen. Rakennuskanta on hyvin säilynyttä. Yleisilme on avara ja hoidettu. 29 Rekola Luhanka Rekola on jylhien kallioisten mäkien kehystämä pieni laaksokylä Päijänteen Vanhanselän kainalossa. Kylän muutamat talot sijaitsevat keskeisillä mäkipaikoilla. Kylätie kulkee laakson pohjassa sen polveilevia muotoja seuraillen. Rinnepellot sopivat hyvin karjan laitumiksi. Alue on edustava kokonaisuus Päijänteen alueen kumpuilevaa maaseutumaisemaa. 30 Tammijärvi Luhanka Tammijärven kylän maasto on melko alavaa; asutus on sijoittunut viljelysten lomaan mäkipaikoille. Kyläkeskusta on kehittynyt taajamamaiseen suuntaan.Alueella on Peltolan mäkitupalaismuseo, joka välittää viestin vuosisatojen takaisesta rakennusperinteestä ja pienyhteisön asuinmiljööstä. 31 Kopolankylä Multia Kopolanmäki kohoaa lähes 200 metriä mpy. Kylän vanhimmat talot ovat mäen korkeimmilla kohdilla ja nuoremmat pienviljelystilat alempana läntisellä rinteellä. Kopolankylä edustaa Multialle tyypillistä mäkiasutusta. Vanhan asutuksen leima näkyy mäenlakija rinnepeltoina ja osin säilyneenä talonpoikaisena rakennuskulttuurina. Peltoaukeat ovat suhteellisen pieniä ja alueella viljellään paljon herukkaa. 32 Tarhapää Multia Tarhapään alue sijoittuu Tarhapäänjärven reunamille, joilla peltomaat viettävät loivasti vesistöä kohti. Alueen tilat ovat sijoittuneet maantien varteen. Vauraiden talonpoikaistilojen tilakeskuksissa on säilynyt perinteistä ilmettä. Tarhapää on Multialla harvinaisen laaja peltokylämiljöö, jonka keskeisimpiä osia viljellään ja laidunnetaan edelleen. 33 Saarenkylä Muurame Saarenkylän maisemakuvaa hallitsevat avoimet peltonäkymät, vanhat tilat viljelysten keskellä ja kylätie. Päijänne ympäröi Saarenkylää joka puolelta; kylä on ollut pitkään viljelyssä. Talot ovat sijoittuneet kylätien molemmin puolin. Rakennuskanta on pääosin vanhaa. Vesistönäkymiä aukeaa erityisesti länsi- ja luoteisosassa. 34 Petäjäveden vanhan Petäjävesi kirkon kulttuurimaisema Alueen maisemarakenne koostuu kapeiden salmien ja lahtien sekä harju- tai kallioniemien muodostamasta pohjois-eteläsuuntaisesta mosaiikista. Maasto on pienipiirteisen kumpuilevaa. Vanhat tilakeskukset ja matkailunähtävyytenä oleva vanha puukirkko erottuvat muusta asutuksesta. Vanha kirkko ja Kirkkolahden pohjoisrannalla sijaitseva uusi kirkko, muodostavat Jämsänveden kapeikossa kirkollisen kulttuurimaiseman. 35 Piesalankylä Petäjävesi Piesalankylän alue on suurimmalta osaltaan varsin tasaista tai loivasti kumpuilevaa maastoa. Maisemalle on leimallista avoimuus ja pitkät näkymät peltoaukeiden yli. Vanhinta asutusta edustavat VanhaPiesalan, Piesalan, Taipaleen ja Ylä-Taipaleen tilat tiluksineen. Hankakosken pohjoispuolella levittäytyvä laaja peltoaukea rintamamiestiloineen on uudempaa sotien jälkeen syntynyttä asutusta. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 36 Pajumäki Saarijärvi Pajumäki on pylkönmäkeläinen mäkiasutuskylä. Mäki on rehevää huuhtoutumatonta aluetta. Hedelmälliset rinnemaat on viljavina raivattu pelloiksi ja peltoja viljellään edelleen. Rakennuskanta on pääosin uutta. Kylämaisema on elinvoimainen ja perinteisen maatalouden leimaama. 37 Pajupuro-Tarvaala Saarijärvi Alue jakautuu maisemarakenteeltaa kolmeen osaan: Pajupuro, Tarvaala ja Satosuo. Pajupuron peltoalueet levittäytyvät nauhamaisena etelä-pohjoissuuntaisen Murronjoen ympärille. Tarvaala on tienvarsille ja vesistöjen rannoille muodostunut viljelykylä, joka on Saarijärven kasvualuetta. Satosuon alue on vanhaa suota, joka on muutettu Keski-Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laajoiksi pelloiksi. Satosuon alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. Lautajärvi on monimuotoisuudelle tärkeä kosteikko ja lintuvesi. 38 PääjärviHokkalanmäki Saarijärvi Pääjärven ja Hokkalanmäen maisema-alue on puoliavointa viljelymaisemaa. Kumpuilevat viljelykset, avoimet peltorinteet, vesistönäkymät ja mäkien lailla sijaitsevat kauas näkyvät rakennusryhmät ovat keskeisiä maisemaelementtejä. Rakennuskannassa näkyvät Pylkönmäelle tyypilliset pohjalaisen rakennusperinteen piirteet. 39 Rahkola Saarijärvi Rahkolankylän maisema on rehevää maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Rakennuskanta on tavallista edustavampaa ja vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Alueelle on tulossa kaavan myötä uusia rakennuspaikkoja. 40 Kyynämöinen Uurainen Kyynämöisen on vanhaa maatalouden muovaamaa asuinpaikkaa. Alueelle on leimallista upeat järvinäkymät, Kyynämöisen järveen viettävät rantapellot ja tienvarren raittimainen olemus. Pihapiirit ovat hyvin hoidettuja. 41 Kymönkosken reitti ja Viitasaari Pasala Kymönkosken reitti ja Pasalan kylä edustavat historialtaan rikasta ja maisemaltaan monipuolista Keski-Suomen pohjoisosien koskireittien varrelle muodostunutta kulttuurimaisemaa. Pasalan kylä muodostaa eheän ja maisemakuvaltaan hyvin yhtenäisen viljelysmaiseman. Kymönkoski oli jo kivikaudella eränkävijöiden aluetta. 42 Toulat Viitasaari Toulat sijaitsee kapean ja pitkänomaisen Iso-Toulat järven ympärillä. Järven länsiranta on metsäistä mäkimaastoa. Asutus ja pellot ovat keskittyneet järven itärannalle. Rantoja seurailevalta kylätieltä aukeaa kauniita näkymiä yli järven; karjatalous ja laitumet näkyvät vahvasti maisemassa. Toulat on vaihtevaa puusaarekkeiden kirjomaa maisemaa. Taustan metsäiset mäet muodostavat maisemalle ehjän kehyksen. 43 Honkola-Hietama Äänekoski 44 Koivistonkylä Äänekoski Honkola-Hietaman maisema-alue muodostuu laakeista, loivasti kumpuilevista pelloista ja viljelylaaksoa reunustavista korkeista mäistä.Honkolan kylä on historiallisen posti- ja kauppatien varteen syntynyt kylä. Hietaman kylän maisemalle on tyypillistä viljavat peltoaukeat ja kylän halki virtaava Suojoki. Koivistonkylän maisema-alueen muodostaa laajat kumpuilevat peltoaukeat, taustalla häämöttävä vesistö ja korkeat metsäselänteet. Maisema-alueen ydinaluetta on Koivistonlahden ympärille kiertyvä kulttuurimaisema. Vanhoja rakennuksia on vähän jäljellä ja rakennuskanta kirjavaa. Kylää halkoo KeskiSuomen ainoa virallinen museotie. 45 Liimattala Äänekoski Liimattalan peltoaukeat ovat Muinais-Päijänteen pohjaa, minkä takia alue on tasaista, viljavaa ja pohjoisen Keski-Suomen oloissa harvinaisen avaraa maatalousmaisemaa. Veden läheisyydestä huolimatta näkymät Pyyrinlahdelle ovat rajalliset, koska rannassa on tiivis puuvyöhyke. Tilakeskukset sijaitsevat peltoaukealla. Kyläraitin varrelle sijoittuu jonkin verran vanhaa rakennuskantaa. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 46 Saarikas Äänekoski, Konnevesi Saarikkaan kylä on noin kolme kilometriä pitkä, laajahko viljelyalue. Kylää leimaavat pienet järvet ja niiden viljellyt ja laidunnetut ympäristöt. Peltojen laidunnetut kivi- ja puusaarekkeet elävöittävät maisemaa. Rakennuskanta on moni-ilmeistä. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluetunnus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueella tulee edistää kestävän maatalouden harjoittamista ja alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 1 Hankasalmen rautatieasema Hankasalmi Hankasalmen rautatieasema on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan hyvin rakentamisaikansa asussa säilynyt, pieni 1910-luvun maaseutuasema Vaasan ja Savon radat yhdistävällä poikkiradalla. Asema-alueella on mansardikattoinen 1916 valmistunut asemarakennus, tavaramakasiini sekä kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen. Asema on valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde. 2 Pienmäen talonpoikaistalo Hankasalmi 3 Joutsan Jousitien keskusraitti Joutsa Peltojen ympäröimässä Pienmäen talomuseossa on alkuperäisellä paikallaan mäkimaastossa 21 talonpoikaista hirsirakennusta. Lähes kaikissa rakennuksissa on säilynyt rakentamisaikainen asu. Kohde on toiminut museona 1960-luvun lopulta lähtien. Jousitie muodostaa pitäjän kirkon ja Joutsansalmen välille Joutsan kirkonkylän keskusraitin, jossa on nähtävissä hyvin 1930-luvulla alkanut kirkonkylien urbanisoitumisvaihe eri rakennuksineen. Kirkkomiljöötä hallitsee Joutsan puukirkko, joka on rakennettu v. 1812-13. 4 Viherin museosilta Joutsa Viherin kaksiaukkoinen tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.Museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. 5 Jyväskylän Harju ja Vesilinna Jyväskylä Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla Harjulla on luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna. Rakennuksessa toimivat Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo sekä ravintola. 6 Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus Jyväskylä 7 Jyväskylän rautatieasema Jyväskylä Alue on Jyväskylän ruutukaava-alueen keskeinen aukiosommitelma; merkittävä osa Jyväskylän kaupunkikuvaa. Keskipisteenä on Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kirkko (rak. 1879-80). Puistoaluetta kehystää useita eri vuosikymmenillä rakennettuja rakennuksia. Rautatieasema on rakennettu v. 1896-97 ja sitä on laajennettu useasti. Asema-alue on kokenut suuria muutoksia uuden matkakeskuksen valmistuttua. Jyväskylän asema on valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde. 8 Jyväskylän yliopiston Jyväskylä alue Alueeseen kuuluu 3 eri-ikäisestä osakokonaisuudesta: Jyväskylän suomalaisesta seminaarista, Alvar Aallon suunnittelemista kasvatusopillisen korkeakoulun, nykyisen yliopiston rakennuksista ja yliopiston laajennusalueesta. Vanhimmat rakennukset ovat 1880luvun taitteesta. Alue on puistomainen campus-alue, johon sisältyvät myös Älylän huvila-alue ja Seminaarimäen pientaloalue. 9 Korpilahden kirkkoranta Korpilahden puukirkko on 1820-luvulta. Kirkon yhteydessä on hautausmaa. Kirkonmäen alapuolella kulkee Martinpolku, kirkonkylän vanha keskusraitti, jonka varrella on vanhaa rakennuskantaa. Aluekokonaisuuteen kuuluvat myös Kirkkolahden satama-alue ja Tähtiniemi lahden eteläpuolella. 10 Kortepohjan asuma- Jyväskylä alue Kortepohja on rivi- ja pienkerrostalotonttien visuaalisesti yhtenäinen asuma-alue, joka edustaa 1960-luvun kaupunkisuunnittelua ja elementtirakentamista. Kohde kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. 11 Luonetjärven kasarmialue Jyväskylä Luonetjärven kasarmialue edustaa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia, jonka rakentamisessa on toteutettu funktionalismin suunnitteluperiaatteita. Alue koostuu päävartiosta, esikunnasta, radioasemasta, ruokalasta, kasarmista sekä upseeriston asuinrakennuksista ja lentokonehalleista. 12 Mankolan alue Jyväskylä Mankolan entinen sotilasvirkatalo, kotitalousopettajaopisto ja Uuden-Mankolan rakennukset ja niitä ympäröivä maisema muodostavat monipuolisen kulttuuriympäristön. Vanhimmat rakennukset ovat 1850-luvulta, nuoremmat 1930luvulta. 1850-luvulla rakennettu sotilasvirkatalon päärakennus on Jyväskylän vanhimpia säilyneitä asuinrakennuksia. 13 Rautpohja Jyväskylä Entisen Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue rakennettiin 1938-39. Alue koostuu 14 kaksikerroksisesta lamellitalosta, johtajan ja insinöörien asuintaloista ja huoltorakennuksesta. Rautpohja kuuluu Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueisiin. Jyväskylä 14 Säynätsalon Jyväskylä teollisuusyhdyskunta Säynätsalon pääsaaren teollisuuslaitosten kokonaisuus on rakennettu pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla.Arkkitehtuurin merkkiteoksia ovat arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Säynätsalon kirkko ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema punatiilinen kunnantalo. Kohteeseen kuuluu myös Muuratsalon huvila. Jyväskylän maaseurakunnan kirkko valmistui v. 1929. Kirkko ja sen eteläpuolella sijaitsee Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanha hautausmaa muodostavat toisiinsa nivouttuvan alueen. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä. Tikkakosken teollinen historia alkoi 1800-luvun lopulla, kun kosken partaalle perustettiin mylly ja saha sekä metallityöhuone. Sotateollisuus alkoi 1930-luvulla ja asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Tikkakoski kuuluu Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueisiin. 15 Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Jyväskylä 16 Tikkakoski Jyväskylä 17 Tourula Jyväskylä Valtion kivääritehtaan ensimmäiset rakennukset ovat vuosilta 1926-27. Tehdasrakennusta on muutettu ja laajennettu eri vuosikymmenillä. Alueelle on valmistunut uusia kerrostaloja vanhojen, säilyttäen peruskorjattujen 1930- ja 1940-luvun tehtaan asuintalojen viereen. Tourula kuuluu Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueisiin. 18 Vaajakosken teollisuusympäristö Jyväskylä 19 Viitaniemen asuntoalue Jyväskylä 20 Honkanen, Koskenpää Jämsä 21 Huhkojärven tila Jämsä Kokonaisuus on vesistön ääreen muotoutunut vanha teollisuusalue. Tehdasrakennukset ovat valmistuneet 1910-30 -luvuilla. Alue on tuotantorakenteeltaan monipuolisimpia teollisuusalueita Suomessa. Vesivoimalaitokset on rakennettu vuosina 1920 ja 1942. Viitaniemen asuntoalue Tuomiojärven rannalla on modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen merkkikohde.Alue käsittää rivitalonauhoja sekä kolme- ja nelikerroksisia lamellitaloja. Keskeisellä paikalla kohoaa puistomaista ympäristöä hallitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema 13-kerroksinen liike- ja asuinkerrostalo Viitatorni. Honkanen on talonpoikainen rakennusryhmä, jonka vanhimmat rakennukset on rakennettu ennen 1800luvun puoltaväliä. Umpinaisessa pihapiirissä on myös komeat aittarakennukset sekä muita maatilarakennuksia. Honkanen kuuluu Suur-Jämsän empiretaloihin. Vuorineuvos Göstä Serlachiuksen metsäpalstalle rakennuttaman Huhkojärven tilan kaikki rakennukset ovat luonnonmateriaaleista työstettyjä, erilaisten yksityiskohtien koristamia pieniä taidekäsityönä tehtyjä taideteoksia, jotka muodostavat arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti mielenkiintoisen kokonaisympäristön, eräänlaisen erämaa-ateljeen. Pihapiirit ovat rakennushistoriallisesti huomattavia ja muodostavat ympäröivän puiston kanssa suuren maisema-alueen. 22 Jämsänjoen agraarimaisema Jämsä Keski-Suomen vanhinta asuttua seutua ja vehmasta viljelymaisemaa. Joen varrella on useita edustavia maatiloja ja rakennusryhmiä. 1800-luvulta peräisin olevassa rakennuskannassa on piirteitä empirekauden säätyläistiloista. Suuria tiloja ovat mm. Vinni, Niemi ja Puttola sekä Suur-Jämsän Empiretaloihin kuuluva Ruotsula. Merkittävien kantatilojen lisäksi alueella on säilynyt torpparien ja alustalaisten asuinrakennuksia. 23 Jämsänkosken teollisuusympäristö Jämsä 24 Kuikka, Säyrylä Jämsä 25 Vanha Jämsä Jämsä 27 Karstulan kirkonkylä Karstula Karstulan puukirkko on rakennettu 1853 ja muodoltaan se on tasavartinen ristikirkko. Kirkon yhteyteen kuuluu erillinen kellotapuli 1810-luvulta. Kirkonkylän tärkein kulttuurihistoriallinen kokonaisuus on kirkon ohittava kyläraitti, jonka varrelle sijoittui 1800-luvun lopulta alkaen liike- ja asuinrakennuksia. Aluekokonaisuuteen kuuluvat mm. museo, ent. kunnansairaala, Kruukkila, suojeluskuntatalo ja Poikola. 28 Asunnan rautatieasema Keuruu 29 Haapamäen Keuruu rautatieasemanseutu Asunnan asema-alue on tyypillinen pieni maalaisasema, jonka hyvin säilynyt, yhtenäinen rakennuskanta on 1890-luvun lopulta. Pysäkkirakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi asemalla on yksinkertainen vahtitupa ja talousrakennukset sekä kellari ja sauna. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat Asuntajärven rannalla oleva pumppuaseman hoitajan asunto ja vähän erillään asemasta oleva vesitorni. Haapamäen kyläkokonaisuus on yhtenäinen, radan varteen syntynyt asemakylä jolla on huomattavaa rakennus-, liikenne- ja asutushistoriallista arvoa. Haapamäki on kuulunut maamme tärkeimpiin risteysasemiin ja alueella on säilynyt eri-ikäistä rautateihin liittyvää rakennuskantaa. Haapamäen asema on valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde. Myös Leponiemen vahtitupa sisältyy alueeseen. 30 Keuruun vanha keskusta 26 Jämsänkosken teollinen historia on keskittynyt Jämsänjoen yläjuoksulla olevan kapean koskipaikan ympärille ja se ulottuu 1500-luvulle. Vanhimmat teollisuusrakennukset ovat 1880-luvulta. Aluekokonaisuuteen kuuluu mm. vanha mylly, voimalaitoksia, tehtaan kerho ja seurantalo Ilveslinna. Kulttuurihistoria luo puitteet nykyiselle teollisuustoiminnalle. Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia, jotka on rakennettu ja uudistettu empiretyylin yksityiskohtia mukaillen. Kuikka on yksi Suur-Jämsän empiretaloista. Jämsän kivikirkko on on rakennettu 1929 ja on arkkitehtuuriltaan 1800-luvun alun mukainen. Aluekokonaisuuteen kuuluu pappila ja erillinen kellotapuli 1850-luvulta. Kirkkoympäristön ohella kokonaisuuteen kuuluu vanhoja kantatiloja (esim. SuurJämsän empiretaloihin kuuluva Hinkkala) ja yksittäisiä asuintaloja. Kannonkosken kirkko Kannonkoski Kannonkosken tiilestä ja betonista rakennettu kirkko valmistui vuonna 1938. Tyylitään kirkko edustaa varhaista ja puhdaslinjaista funktionalistista kirkkoarkkitehtuuria. Kohde kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Keuruu Keuruun vanha puukirkko on 1750-luvulla ja muodoiltaan se on länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkkoa ympäröi hautausmaa kivimuurineen. Keuruun uutta kirkkoa rakennettiin 1890-luvun taitteessa. Kirkkomaisemakokonaisuuteen kuuluvat mm. vanha pappila ja Keuruun rautatieaseman alue. Keuruun asema on valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde. 31 Otavan kirjapainokylä Keuruu Keuruun Rautolahden rannalla sijaitseva Otavan kirjapaino ja sen asuntoalueet ovat 1950-luvun alkupuolelta. Otavan asuinrakennukset ovat puisia tyyppitaloja, jotka on järjestetty hierarkisesti alueen läpi kulkevan raitin varrelle. Hallintorakennuksena ja ruokalana on 1950-luvun punatiilinen kirjapainorakennus, johon liittyy teollisuushalli. Alueen pohjoisreunalla on huvilarakennus. 32 Pihlajaveden vanha kirkko Keuruu Pihjalaveden vuoraamaton hirsikirkko valmistui v. 1783. Se kertoo kansanomaisen puukirkkotaiteen rakennustavoista ja ja muodoista. Tynnyriholvattu kirkkosali on vuoraamaton, eikä sitä ole maalattu. Autiokirkkoa ympäröi kiviaidattu kirkkomaa. 33 Neiturin kanava Konnevesi 34 Kuhmoisten kirkonmäki Kuhmoinen 35 Kuhmoisten sahan lahti Kuhmoinen Neiturin kanava kuuluu Keiteleen-Iisveden reitin kanavakokonaisuuteen. Kanava rakennettiin osana väylää 1918-1927. Neiturintaipaleella on kanavamiesten asuntojen lisäksi kanavakasöörin asunto. Kirkonmäki muodostaa Kuhmoisten kirkonkylän historiallisen ja maisemallisen kohokohdan. Kuhmoisten puukirkko on valmistunut v. 1785. Kirkkomäen kokonaisuuteen kuuluvat kellotapuli, sankarihautausmaa, paarihuone ja museokäytössä oleva viljamakasiini. Kuhmoisten kirkonkylän lahdelle, Päijänteen rantaan on 1912-1985 muotoutunut teollisuusympäristö, joka on säilynyt suhteellisen yhtenäisenä ja ehjänä. Maamerkkinä kohoava lautarakenteinen saha on valmistunut 1949 tulipalossa tuhoutuneen vanhan sahan paikalle. Kuivaamo ja höyläämö ovat 1950- ja 1969-lukujen vaihteesta. 36 Päijälän raittikylä Kuhmoinen 37 Lievestuoreen rautatieasema Laukaa 38 Vihtavuori Laukaa Vihtavuoren ruutitehtaan rakentaminen alkoi 1920luvulla ja samalla aloitettiin työntekijöiden asuntojen rakentaminen Mäen alueelle. Puiston alueelle nousivat johdon asunnot 1920-luvun lopussa. Koko alueelle on tyypillistä puistomaisuus, puurivit ja porttirakennelmat sisäänajoväylillä. Vihtavuori kuuluu Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueisiin. 39 Luhangan vanha kirkko Luhanka Luhangan 1500 hengen uusgoottilainen länsitornillinen hirsikirkko on arkkitehti Josef Stenbäckin taidonnäyte. Kirkko valmistui v. 1893 ja se on säilynyt alkuperäisessä asussaan vailla oleellisia muutoksia. 40 Mönkösmäen talonpoikaistalot Luhanka Vanhaan maanviljelyskulttuuriin liittyvät piirteensä säilyttänyt Mönkösmäki sijaitsee Päijänteen itärannalla olevassa Judinsalon saaressa. Vanhan Lehtimäen, Uuden Lehtimäen, Uuden Jutilan ja Vanhan Jutilan muodostama talonpoikaistalojen rypäs on asettunut saaren kapealla kohdalla olevien Jutilanjärven, Haukijärven ja Turasenlammen väliin jääville kumpareille. Päijälän raitti sijaitsee vanhan 4-tien varrella. Perinteisen rakenteensa säilyttänyt raittikylä muodostuu kylätien linjauksen mukaan sijoittuneista maatilojen pihapiireistä. Raitin vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Lievestuoreen rautatieasema on Pohjanmaata ja Savoa yhdistävän radan väliasema. Aseman, entisen pysäkin, asemarakennus on siirretty paikalleen Karjalan kannaksen Humaljoelta 1929. Tavaramakasiini on radan rakentamisajalta vuodelta 1917. 41 Tammijärven pohjukan asutus Luhanka Asutus on muodostunut Tammijärven lounaisrannan ja Luhanka-Joutsa -maantien väliin. Maantien varrella sijaitsee Mäentalon tilakeskus, Mäentalon palkollisten mäkitupalaisalue Peltola sekä Tammisuoja-niminen seurojentalo. Mäentalon pihapiiriin kuuluvat pääosin 1800-luvulla rakennetut päärakennus, luonnonkivinavetta, karjakeittiö ja luhtiaitta. Mäentaloa ympäröivät pellot ja Tammijärven Ruunalahteen ulottuvat perinteiset laidun- ja hakamaat. Peltolan 16 rakennuksen ryhmä on saanut alkunsa 1700-luvulla. Mäkitupalaisalue on nykyisin museo. 42 Multian vanha keskusta Multia Multian keskusta on huomattavia kulttuuriperintö- ja kauneusarvoja sisältävä kirkonkyläkokonaisuus. Näkymää hallitsee Multian puukirkko hautausmaineen. Kirkon ohella alueeseen kuuluvat pappila, lukkarila, vanha viljamakasiini (museokäytössä), seurakuntatalo, vanhat liikerakennukset ja Metsolan päärakennus. 43 Kinkomaan sairaalaalue Muurame Kinkomaan sairaala-alue on rakennettu Keski-Suomen tuberkuloosipiirin keskusparantolaksi 1930-luvulla. Sairaalarakennukset ovat tyyliltään klassistisia. Sairaalaja asuinrakennukset muodostavat arkkitehtoonisesti korkeatasoisen miljöön Päijänteeseen rajautuvassa metsämaisemassa. 44 Muuramen kirkko Muurame Muuramen tiilikirkko valmistui v. 1929. Kirkko kuuluu Alvar Aallon nuoruudentöihin. Kirkkosali on uudistettu lähes kokonaan 1970-luvun lopussa. 45 Petäjäveden vanha ja Petäjävesi uusi kirkko ympäristöineen 46 Heinäjoen museosilta Pihtipudas 47 Kolkanniemen pappila Petäjäveden kirkkomiljöö koostuu kahdesta kirkoista lähiympäristöineen, Lemettilän maatilan rakennusryhmästä ja kirkkoja kehystävistä vesistöistä ja peltomaisemista. Petäjäveden vanha kirkko jäi autioksi v. 1879 uuden puukirkon valmistuttua. Nykyään vanha kirkko on Unescon maailmanperintökohde. Heinäjoen kaksiaukkoista, lohkokivistä holvisiltaa rakennettiin 1919-1924. Silta sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä kauniissa jokimaisemassa. Silta on yksi Tiehallinnon museosilloista. Kolkanniemen pappilan puinen päärakennus rakennettiin 1900-luvun taitteessa. Tyyliltään se on huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu laaja puisto. Kolkanlahden säätyläistilan päärakennus on rakennettu 1780-luvulla ja se on toiminut vaivaistalona ja vanhainkotina. Pihapiirissä on säilynyt vanhoja talousrakennuksia. 48 Saarijärven vanha osa Saarijärvi Saarijärven kirkon (valm. 1849) ja tapulin ympärille muotoutuu kokonaisuus, jossa on säilynyt vanhaa rakennuskantaa (mm. Kunnantupa ja Sofiankoti). Urheilupuisto luo avaruutta ja puistomaisuutta ympäristöön. Aluekokonaisuudessa on lukuisia paikallisja maakuntaidentiteettiin liittyviä elementtejä. 49 Uuraisten kirkko ja ympäröivä kulttuurimaisema Uuraisten puukirkko on rakennettu v. 1905; erillinen kellotapuli on vuodelta 1882. Kirkkomaisemaan kuuluvat vanha ja uusi hautausmaa, vanha viljamakasiini sekä vesistöihin avautuvat peltokaistaleet. Saarijärvi Uurainen 50 Huopanankosken kulttuuriympäristö Viitasaari Huopanankosken ympäristö on tullut tunnetuksi kirjailija Juhani Ahon “lohilastuista”. Huopanankosken alueeseen liittyy vahvasti myllyperinteitä ja kalastushistoriaa. Vanhan kylänraitin ilme on osin säilynyt; koski on nykyisin luonnontilassa. 51 Kuhalan talo Viitasaari Kuhalan yksinäistalo sijaitsee Koliman Kuhanlahdella. Talon hirsipintainen rakennuskanta, joka jakautuu mies-, karja- ja riihipihaan, koostuu paristakymmenestä rakennuksesta. Päärakennus, suuret karjasuojat ja aitat sulkevat pihapiirin neljältä sivulta. Varsinaisen pihapiirin ulkopuolella on aittoja, latoja, liitereitä, paja ja riihi. Rakennukset ovat etupäässä 1800-luvulta. 52 Pasalan kylä Viitasaari Pasala on Pasalanjärven ympärillä ja Kolimajärven kannaksella sijaitseva peltokylä, jossa on asuttu 1600luvulta lähtien. Tilakeskukset sijaitsevat hajallaan kumpuilevassa maastossa ja maisema on avara. Perinteisistä pihapiireistä edustavimpia on UusiValkama, ja näyttävin päärakennus on KangasVariksessa. Pihoissa on 1800-luvun yksittäisaittoja ja kokonaisia aittarivejä. 53 Keski-Suomen kansanopisto Äänekoski Puinen, jugend-vaikutteinen, opistorakennus on valmistunut v. 1912. Opistorakennus on säilynyt olennaisilta osiltaan alkuperäisessä asussaan. Opistoalue sisältää myös uudempaa rakennuskantaa. 54 Markkamäen omakotialue Äänekoski Ytimenä on 1940-luvun jälleenrakennuskauden alue, jonka 1,5-kerroksiset puutalot on rakennettu tyyppipiirrustusten mukaan. Alueeseen kuuluu Mustikkasuonkadun ja Niinimäenkadun rajaama alue, joka on luontevaa jatkoa jälleenrakennuskauden puutaloalueelle. 55 Sumiaisten kirkonkylä Äänekoski Sumiaisten kirkonkylässä on säilynyt monikerroksinen ja kiinteä nauhakylärakenne. Rakennuskanta painottuu 1940- ja 1950-luvun rakennusperintöön. Kirkonkylä on erityisesti rakenteellisesti edustava kokonaisuus, jossa mm. tielinjaus on sovitettu onnistuneesti kyläraitin luonteeseen. 56 Suolahden vanhan Äänekoski rautatieaseman alue Keiteleen rannalla sijaitseva Suolahden vanha asema ja siihen liittyvä sisävesiliikenteen satama ovat muodostaneet Keski-Suomen tavaraliikenteen keskuksen. Alueella on raiteita, veturitalli ja muita satamarakenteita. Laajalla alueella on asemarakennuksen ja veturitallin lisäksi neljä asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä asemapuisto. Aluetunnus Struven astemittausketju Puolakka Jyväskylä Struven ketju on todiste melkein kolme vuosisataa kestäneistä maapallon muodon ja koon mittauksista. Ketju on geodeettisesti mitattu kolmioista muodostuva nauha, joka ulottui Pohjois-Norjasta Mustallemerelle. Jyväskylän Puolakassa on säilynyt avoimella kalliolla pisteen poranreikä. (Kohdetta ei esitetä kaavakartalla RKY-merkinnällä, vaan se sisältyy Puolakan kolmiomittaustornin UNESCO-merkintään). Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluetunnus UNESCO:n maailmanperintökohd e (un) Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö Kohdetta ja sen UNESCO:n maailmanperintökohde. lähiympäristöä on suunniteltava siten, että maailmanperintökohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä maisemalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. 1 Struven kolmiomittausketju Jyväskylä 2 Petäjäveden vanha kirkko Petäjävesi Arvokas perinnemaisema (v = valtakunnallisesti arvokas) Kohteita ei esitetä kaavakartalla 1 Karhukorpi Joutsa Karhukorven niitty sijaitsee puolen kilometrin päässä ViisarinmäkiRutalahden maisema-alueesta. Niitty on omalaatuisensa; ilmeisesti se on ollut pitkään heinämaana. Niityn lajisto koostuu epätyypillisistä tuoreesta ja kuivasta niitystä. Alueella kasvaa perinnebiotooppien huomionarvoista lajistoa. 2 Kivijärvi Joutsa Kivijärven ja sen viereisen pienen Purolan tilan maisemaa hallitsevat kiviset niityt ja hakamaat. Ne ovat entistä kaskiahoa, jotka on jätetty lehmien laitumeksi. Monipuolisen perinnemaiseman kruunaa vanha rakennuskanta. Niityillä kasvaa runsaasti huomionarvoista harvinaistunutta lajistoa. 3 Konnassaari (v) Joutsa Konnassaari on perinteisesti hoidettu pientila, jonka alueella on kaskimetsää, metsälaidunta, kiertoviljeltyjä peltoja ja niittyjä. Kaskeamisesta muistuttavat lukuisat kaskirauniot. Osa pelloista on aidattu pisteaidoin tai puuaidaksin. Kohteen rakennuksilla on maakunnallista rakennushistoriallista arvoa. 4 Mäenpää (Mäenperä) Joutsa Kohde-alueen metsälaitumet jakautuvat kahteen laidunlohkoon. Alue on ollut vuosikymmeniä laidunnettuna, mutta jäänyt käytöstä kymmenisen vuotta sitten. Laidunnuksen merkit ovat kuitenkin edelleen nähtävissä alueen lajistossa ja rakenteessa. 5 Vähä-Puttola Joutsa Vähä-Puttolan metsälaitumet sijaitsevat Pappisten maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Metsätyypit vaihtelevat koivuvaltaisista mäntyvaltaisiin. Laidunnuksen piirteet näkyvät selvästi maisemassa. Laidunalueilla kasvaa harvinaistuneita ja huomionarvoisia lajeja. 6 Autioniemi Jyväskylä Autioniemen laitumet on monipuolinen kokonaisuus. Luonnonlaitumet sijoittuvat rantaviivalle peltojen reunoille vaihtelevina hakamaina, metsälaitumina, rantaniittyinä ja laidunnettuina metsinä. Alueita on laidunnettu pitkään; Autioniemen laitumet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. 7 Hautala Jyväskylä Hautalan hakamaita ja metsälaitumia on laidunnettu ainakin viime vuosisadan alusta. Maisemaa monipuolistavat pienet peltotilkut sekä harmaat hirsirakennukset. Peltojen laitamilla, pientareilla ja hakamailla kasvaa runsaana huomionarvoista nurmitatarta. 8 Kirkonmäki Jyväskylä Korpilahden kirkonmäen niitty sijoittuu pääosin valtatie 9:n ja kirkon väliselle rinteelle. Heinäniityllä kasvaa useita uhanalaisia ja harvinaistuneita kasvilajeja. Niittyä hoidetaan talkoovoimin. 9 Kääjinsalmi Jyväskylä Kääjinsalmen laitumet ovat osa vesistöjen rikkomaa, kumpuilevaa viljelysmaisemaa. Kääjinsalmeen rajautuva rantaniitty ja haka ovat osa karjan nurmilaidunkiertoa. Pitkään jatkunut maankäyttö, linnustolliset ja maisemalliset tekijät nostavat alueen arvoa. 10 Leustu Jyväskylä Leustun tilalla on laajat perinnemaisemat, joihin tilan vanha pihapiiri liittyy. Laitumet ovat useana osana peltojen keskellä, mäkien rinteillä ja notkelmissa. Monipuolinen kokonaisuus sisältää laidunnettua metsää, hakamaata, niittyä ja keskisuomalaisittain harvinaista ketoa. Rinneniitty on kasvilajistoltaan erityisen runsas. 11 Mattila Jyväskylä Mattilan pienipiirteiset haka- ja niittysaarekkeet ovat kauniita yksityiskohtia Putkilahden arvokkaalla maisema-alueella. Valoisien hakamaiden kasvillisuus on edustavimmillaan ketoa, jolla kasvillisuus on monipuolista. 12 Rättäli Jyväskylä Rättälin tila rakennuksineen, viljeltyine peltoineen, heinäseipäineen ja pienine niittyineen on keskeinen osa Puuppolan arvokasta maisema-aluetta. Niitty on lähteinen, kasvillisuudeltaan hyvin omalaatuinen märän ja tuoreen niityn yhdistelmä. 13 Valkeaniemi Keuruu Valkeaniemen hakamaa ja metsälaidun ovat järven ja kosteikon ympäröimä upea kokonaisuus. Laitumet sijoittuvat asumattomaan niemeen. Kohde on monipuolinen kokonaisuus mm. puuston osalta; maapohja vaihtelee kuivasta kankaasta suopainanteisiin. 14 Hautala Kinnula Hautalan keskisuomalaisittain laajaa niittyä on laidunnettu ainakin 1900-luvun puolivälistä asti. Jokivarsinotkon kasvillisuus koostuu epätyypillisestä sekoituksesta kuivia, varpuvaltaisia mättäitä, ja tuoreen ja kostean niityn kasvillisuutta. Niittykasvien joukossa on myös harvinaistuneita kasvilajeja. 15 Petäjistö Kinnula Petäjistön hakamaat sijoittuvat Ylä-Jäppäjärven rantaan näkyvälle paikalle. Se on puustoltaan vaihteleva kokonaisuus. Pääosin sara- ja heinävaltaisten, sammaleisten, rantaniittykaistaleiden kasvillisuus on edustavaa. 16 Vahtila (v) Kinnula Vahtilan laidunalue sijaitsee nuoren istutusmetsän keskellä. Alue on niittyjen, hakamaiden ja pienten sekametsätilkkujen mosaiikki. Laidunnuksella on ainakin satavuotinen perinne. 17 Hakki Kuhmoinen Hakin niitty sijaitsee lehtoluonnoltaan arvokkaan Hakinharjun kupeessa hiekkaisessa rinteessä. Rinteillä kasvaa ahomansikkaa ja useita niittyjen huomionarvoisia kasvilajeja. Kivisen mäen päälle ulottuvat laitumet muuttuvat metsän rajassa hakamaisiksi. 18 Huusko Kuhmoinen Huuskon laidunalue sijaitsee näkyvällä paikalla VT 4:n varrella. Kivinen ja katajainen laidunmäki erottuu kauniina yksityiskohtana tienvarsimaisemassa. Laitumilla vallitsee osin edustava niittylajisto, jonka joukossa viihtyvät useat harvinaistuneet kasvilajit. 19 Konkari Kuhmoinen Konkarin laidunniityt sijaitsevat metsien keskellä Hahmajärven itärannalla. Niityillä on hyvin säilynyt tyypillinen niittyjen kasvillisuus. Alueelta on löydetty useita huomionarvoisia kasvilajeja. 20 Liehu Kuhmoinen Liehun niitty sijoittuu lähelle maakunnan rajaa. Aluetta on laidunnettu kauan. Vaikka niitty on ollut nyttemmin käyttämättä, on sen kasvilajisto säilynyt osin edustavana pienruohoniittynä. Niityllä kasvaa merkittävästi harvinaistuneita lajeja. 21 Luutsaari Kuhmoinen Isojärven kansallispuistossa, Luutsaaressa, sijaitsee entinen torppa, jonka maankäyttö ja työtavat säilyivät perinteisen kaltaisina aina 1990-luvulle saakka. Lähes koko saari on ollut laidunalueena. Alueen niittylajisto on paikoin monilajista ja edustavaa. Saaresta löytyy edelleen useita uhanalaisia ja harvinaistuneita lajeja. 22 Nuuttila Kuhmoinen Nuuttilan avoin hakamaa on edelleen laidunkäytössä. Kokonaisuus koostuu kivisestä hakamaasta ja avoimesta niitystä. Pitkä lehmien laidunnushistoria on muokannut alueelle selkeän hakarakenteen, monilajisen niityn ja monipuolisen eliölajiston. Laitumilla viihtyvät useat huomionarvoiset kasvi- ja hyönteislajit. 23 Roinila (v) Kuhmoinen Roinilan hakamaa liittyy 1800-luvun alussa perustetun Roinilan pihapiiriin. Peltoaukean laidalla sijaitseva osin hakamainen niitty jatkuu avoimena pihaan saakka. Roinilan erikoisuus on erityisesti suojeltava idänverijuuri. 24 Korkea-aho Kyyjärvi Korkea-ahon laidun on hakamaisesti umpeenkasvaneen niityn ja laidunnetun metsän muodostama alue. Niittymäisillä osilla vallitsevat sarat ja kuivemmilla kohdilla ketojen lajit - joukossa mm. harvinaistunutta jäkkiä ja nurmitatarta. 25 Mäentalo / Peltola (v) Luhanka Mäentalon haka ja Peltolan mäkitupalaismuseon niitty on monipuolinen aluekokonaisuus eri perinnebiotooppityyppejä ja arvokasta rakennushistoriaa. Alueen arvoa lisää kohteella tavattavat uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit. 26 Koivulahti (v) Multia Koivulahden pitkään laidunnetut kiviset rinneniityt ja haat sijaitsevat Tarhapään arvokkaalla maisema-alueella. Osana kokonaisuutta on keskisuomalaisittain edustava ja laaja-alainen pienruohoniitty. Ketomaisella niityllä kasvaa mm. uhanalaista ketokatkeroa ja useita huomionarvoisia lajeja. Koivulahden laitumet kuuluvat Natura 2000 verkostoon. 27 Lehtomäki Multia Lehtomäen metsälaidunalueet elävöittävät maisemaa kolmena lohkona peltoaukean laidoilla. Vuosisatainen laidunnus näkyy selvästi puuston rakenteessa ja kenttäkerroksen kasvillisuudessa. Yhdessä tilan vanhojen rakennusten kanssa laitumet muodostavat upean kokonaisuuden. 28 Pekkanen Multia Pekkasen katajainen niitty ja siihen liittyvä pienialainen koivuhaka sijoittuvat näkyvälle paikalle. Lehmien laiduntamaa perinnebiotooppia hallitsevat katajat, vanhat pihlajat ja mäen päällä seisova lato. Edustavimmilla osilla kasvavat runsaina useat huomionarvoiset lajit, joukossa valtakunnallisesti silmälläpidettävä ketonoidanlukko. 29 Hettee Muurame 30 Lampila Petäjävesi 31 Lahnala Pihtipudas 32 Makkara Pihtipudas Hetteen vanhat laitumet ovat aikoinaan olleet nautakarjan ja lampaiden laitumina. Niityn ja hakamaan kasvillisuus on edelleen runsaslajista ja joukossa kasvaa useita harvinaistuneita lajeja. Pihapiirin rakennuksiin on koottu hieno maatalon historiaa esittelevä museo. Lampilan tilakeskuksen ympäristö on keskisuomalaista maatalousmaisemaa tyypillisimmillään. Pienialaisen, harvapuustoisen hakamaan historiaan kuuluu laidunnusta niin hevosilla kuin lehmilläkin. Hakamaalla viihtyvät useat harvinaistuneet niittylajit. Lahnalan haka ja metsälaidun sijaitsevat Muurasjärven arvokkaalla maisema-alueella. Aluetta on laidunnettu pitkään. Kivinen haka kuusiryhmineen ja yksittäisine puineen on hakarakenteeltaan edustava. Piste- ja lauta-aidattu haka liittyy kiinteästi tilan neliöpihaan. Makkaran niitty sijaitsee kuusivaltaisen sekametsän keskellä. Niitty on ollut käyttämättä vuosia. Niitty jakautuu kasvillisuudeltaan toisistaan erottuviin alueisiin. Alueelta löytyy näin pohjoiselle sijainnille erikoisen paljon huomionarvoisia lajeja. Makkaran niitty kuuluu Natura 2000 -verkostoon. 33 Iso-Ahola (v) Saarijärvi Iso-Aholan laitumet sijaitsevat tilan pihapiirin ympärillä. Kasvillisuus on pienipiirteisesti vaihtelevaa heinäniittyä ja pienruohoniittyä. Laidunmailla kasvaa huomionarvoisia kasvilajeja. 34 Vaateri Toivakka Vaaterin niityt ovat pääosin vanhoja peltoja, joiden historiaan kuuluu niin viljelyä ja niittoa kuin laidunnustakin. Niityt jakautuvat kolmeen erilliseen alueeseen. Kohdealueella esiintyy huomionarvoisia kasveja ja elää monipuolinen hyönteislajisto. 35 Kautia Viitasaari Kautian laitumet koostuvat mm. koivu-mäntyhaasta ja laajahkosta rantaniitystä. Monilajisella rantaniityllä kasvavat muun muassa sarat, rantalemmikki ja luhtarölli. Kuivemmilla kohdilla viihtyy mm. harvinaistunut jäkki. 36 Kulhanniemi Viitasaari Kulhanniemessä vanhan rakennuskannan vieressä sijaitsee vanha niitty laidunnetun metsän ympäröimänä. Pintakivisellä ja sammaleisella niityllä kasvavat tyypilliset tuoreen heinäniityn lajit sekä useita harvinaistuneita lajeja. 37 Aatula (v) Äänekoski Aatulan laidunalueella esiintyy koivuhakamaata, havupuuhakaa, metsälaidunta sekä laidunnettua metsää ja siellä täällä runsaskukkaista kuivaa ja tuoretta niittyä. Kasvilajisto koostuu pääasiassa tyypillisistä niittylajeista, mutta siellä elää myös merkittävä määrä harvinaisia ja uhanalaisia kasveja ja eläimiä. Alueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Kohteen hirsirakennuksilla on maakunnallista rakennushistoriallista arvoa. 38 Kallula (v) Äänekoski Kallulan pienet, runsaskukkaiset, laidunniityt ovat maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokas kohde. Pihapiiri on säilynyt perinteisessä asussaan. Laidunta hallitsevat komeat katajat ja sen kasvillisuus on edustavalle niitylle tyypillisesti matalaa ja monilajista. Tyypillisten niittykasvien lisäksi niityiltä löytyy monia huomionarvoisia lajeja. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS 212 202 208 203 204 Kinnula 120 210 206 122 124 74 125 147 94 80 Kivijärvi 81 79 87 92 227 226 221 187 178 111 224 174 99 119 103 177 112 113 101 100 102 114 186 185 183 Multia 118 117 98 105 108 225 236 115 53 107 26 192 55 188 42 Muurame 28 64 23 57 49 145 52 54 60 67 139 138 62 136 135 137 37 68 172 58 50 141 165 44 171 39 9 167 168 166 170 169 233 18 25 10 1 3 156 228 231 158 2 4 5 229 14 13 11 8 17 12 16 Joutsa 144 15 146 Kuhmoinen 140 Luhanka Hankasalmi 230 232 Toivakka 31 7 162 160 22 33 30 36 69 142 143 35 45 65 66 Jämsä 59 27 153 161 32 21 189 38 61 46 191 190 126 129 6 163 24 29 48 20 128 Laukaa 157 43 Jyväskylä 63 70 47 19 51 56 34 Konnevesi 159 164 41 127 131 134 155 Petäjävesi 193 106 154 258 235 254 252 130 132 250 263 Uurainen 40 184 110 Äänekoski 259 238 173 116 Keuruu 237 234 180 176 257 133 261 253 260 181 182 175 251 243 256 262 219 222 Saarijärvi 179 218 104 109 217 73 220 215 91 247 244 77 216 223 240 255 84 Alueluettelon mukainen kohdenumero 12 241 Viitasaari 242 72 95 89 93 86 78 88 97 Karstula 85 96 90 245 249 76 Kannonkoski Kansallis- tai luonnonpuisto 195 246 248 71 83 82 149 209 239 75 Suojelualue 196 200 Kyyjärvi 152 150 214 207 LUONNONSUOJELU 1/2 213 Pihtipudas 199 123 148 205 201 198 121 151 194 211 197 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS 126 133 132 135 68 130 Kinnula 69 128 28 127 129 11 60 58 36 138 16 173 142 7 5 66 10 6 21 62 8 63 37 155 19 118 Keuruu 18 23 Multia 17 9 20 24 141 167 54 46 52 123 121 119 2 44 47 48 17 49 53 3 Jämsä 50 82 79 83 43 84 85 89 77 Kuhmoinen 86 29 35 112 51 55 103 78 109 107 31 19 104 166 Konnevesi 76 94 15 97 106 91 Laukaa 101 37 24 20 40 Muurame 122 30 168 73 92 93 Jyväskylä 25 72 175 105 65 174 170 171 Uurainen 26 64 45 177 176 Petäjävesi 74 Äänekoski 124 117 75 172 169 140 165 162 161 139 145 22 157 144 143 137 Saarijärvi 116 Alueluettelon mukainen kohdenumero 12 57 35 136 25 158 156 56 59 33 34 38 160 Kannonkoski 4 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue 32 Viitasaari 159 Karstula 115 27 131 71 61 Arvokas geologinen muodostuma Pihtipudas 163 14 Kyyjärvi 30 164 Kivijärvi 12 13 90 LUONNONSUOJELU 2/2 29 134 125 67 70 31 102 32 98 3 100 2 99 5 1 1 Hankasalmi 4 95 7 6 96 152 33 38 23 27 150 151 28 Toivakka 18 149 154 120 147 9 153 16 146 8 148 42 10 41 21 36 26 22 34 111 114 113 39 11 12 Luhanka Joutsa 110 108 13 14 15 87 88 81 80 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS EKOLOGISET VYÖHYKKEET Pihtipudas Kinnula Ekologinen vyöhyke Ekologisia vyöhykkeitä ei esitetä kaavakartalla. Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Saarijärvi Äänekoski Multia Keuruu Konnevesi Uurainen Hankasalmi Laukaa Petäjävesi Jyväskylä Muurame Toivakka Jämsä Luhanka Kuhmoinen Joutsa 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS FINIBA-ALUEET Pihtipudas Kinnula FINIBA-alue FINIBA-alueita ei esitetä kaavakartalla. Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Saarijärvi Multia Keuruu Uurainen Petäjävesi Konnevesi Äänekoski Laukaa Hankasalmi Jyväskylä Muurame Toivakka Jämsä Joutsa Luhanka Kuhmoinen 0 20 Keski-Suomen liitto 2016 40 km Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Suojelualue Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet kuten kansallispuistot ja luonnonpuistot sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja lintuvesiensuojelualueet. Merkinnällä osoitetaan myös ne suojelualueet, jotka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella sekä koskiensuojelulailla rauhoitetut kosket. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. 1 Keskisenlampi Hankasalmi Merkittävä lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva linnustonsuojelukohde, joka tulisi kunnostaa. Rantasuo pitäjän ainoita ojittamattomia soita. Rauhoitettu. Kiemuraisen puron varrella oleva luonnontilainen, maisemallisesti komea puronvarsisuo ja harjukannas. Puronvarren luhtaisella saranevavyöhykkeellä kasvaa mm. valtakunnallisesti silmälläpidettävää ruskopiirtoheinää. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue . 2 Koukosenlammen laskupuro Hankasalmi 3 Lirponmäen lehto Hankasalmi 4 Läyniönlampi Hankasalmi 5 Pieni Kaihlanen Hankasalmi 6 Vanginvesi Hankasalmi, Konnevesi 7 Vihtamäen lettoräme Hankasalmi 8 Angesselkä - Puttolanselkä Joutsa 9 Haapasuo - Syysniemi Rutajärvi - Kivijärvi Joutsa 10 Harjunmäen-Kaakkomäen kangas Joutsa Uhanalaisen kasvillisuuden kannalta merkittävä alue, mm. kangasvuokon ainoa kasvupaikka Keski-Suomessa. 11 Harvastensuo Joutsa Yhtenäinen ja harvinaisen eteläinen aapasuo, jolla on kasvistollisia ja linnustollisia arvoja. Natura-alue FI0900020. Rauhoitettu. 12 Keskisenlampi ja Riionlampi Joutsa Kaksi umpeenkasvamassa olevaa, arvokasta linnustonsuojelukohdetta. Lintuvesien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900041. Rauhoitettu. 13 Kälkäsuo-Lehmussuo Joutsa 14 Rokasuo Joutsa Maisemallisesti merkittävä, monipuolisia suotyyppejä sisältävä kaksiosainen sisäsuomalainen keidassuoalue. Myös linnustollisesti merkittävä. Soidensuojelun perusohjelman kohde. Natura-alue FI0900019. Osa rauhoitettu. Pääasiassa rämeitä käsittävä, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva sisäsuomalainen keidassuo. Kaakkoisin osa kauttaaltaan keski- ja runsasravinteista aapaa. Suon vedet laskevat Vallaslampeen kaltevien kapeiden ja lettoisten juottien kautta. Merkittävä uhanalaisten lajien kasvupaikka. Natura-alue FI0900106. Rauhoitettu. 15 Suonteen eteläosa Joutsa Suontee on karu ja kirkasvetinen latvavesialueen vedenjakajaseudun järvi, jonka rantaluonto on hyvin luonnontilaista ja vaihtelevaa. Vesi- ja metsälinnustollisesti merkittävä. Pääosa sisältyy rantojensuojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Osa Suonteen FINIBAaluetta. Natura-alue FI0900076. Osa rauhoitettu. 16 Suonteen pohjoisosa Joutsa 17 Valklamminsuo Joutsa 18 Vällyvuori - Huuvuori Haukkavuori Joutsa, Toivakka Alueeseen sisältyy Pohjois-Suonteen vesialue sekä saarissa ja mannerrannalla olevia vanhoja luonnontilaisia lehtipuuvaltaisia metsiä, jotka ovat tärkeitä mm. linnuston suojelussa. FINIBA-alue. Natura-alue FI0900075. Maa-alueet rauhoitettu. Kirkonkylän tuntumassa oleva harjumuodostumaan rajautuva keidassuoyhtymä. Alueella neljä lampea. Maisemallisesti erinomainen kohde. Sopiva opetus- ja retkeilykohde. Monimuotoinen, kasvilajistoltaan erittäin merkittävä kolmesta kallioalueesta koostuva kohde. Myös maisemallisesti erittäin komea ja arvokas kohde. Natura-alue FI0900107. Osa rauhoitettu. Lirponmäen länsirinteessä oleva lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva puronvarsilehto, jonka pensas- ja kenttäkerroksessa monia vaateliaita lajeja. Osa rauhoitettu. Turvetuotantoalueiden keskellä oleva vesi- ja rantalinnuston suojelualue. Rannat suursaraisia, paikoin rämettä. Hiukan ruovikkoa. EHDOLLA POISTETTAVAKSI MAAKUNTAKAAVASTA Viljelyksien ympäröimä linnustonsuojelukohde. Linnustollisesti pohjoispääty parasta aluetta. Kunnostettu lintuvesien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900038. Rauhoitettu. Peräkkäisistä hitaasti virtaavista altaista ja niiden välisistä voimakkaasti virtaavista koskista muodostuva kalastollisesti ja rantaluonnoltaan arvokas rantojensuojeluohjelmaan kuuluva vesistöalue. Suurin osa (307 ha) vesialuetta. Vesialue Natura-aluetta FI0900018. Rauhoitettu. Vihtamäen länsirinteessä oleva pieni vesiallikoiden ja rimpipintajuottien kirjoma, lajistollisesti edustava lettoräme. Natura-alue FI0900131. Rauhoitettu. Arvokas vesilintujen muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue. Naturaalue FI0900143 Laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, josta suurin osa kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon. Alueeseen sisältyy Rutajärven rantojensuojeluohjelman, Aholan vanhojen metsien suojeluohjelman ja Haapasuon soidensuojelun perusohjelman alueet sekä kasvistollisesti arvokas Kivijärvi ja puistoon kuuluva osa Joutsniemen Harjunkankaan harjujensuojeluohjelman alueesta. Myös maakunnallinen Kivisuo 4:n soidensuojelualue kuuluu kohteeseen. Haapasuo-Syysniemi kuuluu myös FINIBA-alueisiin. Suuri osa vesialuetta. Natura-alue FI0900074. Suunnittelumääräys: Alueen maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon uhanalaisen kangasvuokon esiintyminen. 19 Eerolanlahti-Rautpohjanlahti Jyväskylä 20 Härkösuo - Hongistonkorpi Jyväskylä, Muurame 21 Iilijärven alue 22 Ilvesjoen lehto Jyväskylä, Toivakka Useasta osa-alueesta koostuva monipuolinen ja lajistollisesti merkittävä erämainen luontokokonaisuus. Vanhojen metsien suojeluohjelma: Rupansuo, Katajalampi, Iilivuori ja Viitasenvuori; Soidensuojelun perusohjelma: Ruostesuo ja Kankaanpään letto. Natura-alue FI0900083. Osa rauhoitettu. Jyväskylä Kivikkoisen metsäalueen läpi virtaavan puron varrella oleva lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva saniaislehto. Etenkin kenttäkerroksessa vaateliaita lehtolajeja. Uhanalaisen lajiston suojelukohde. Rauhoitettu. 23 Juurikkajärvi Jyväskylä 24 Kanavuori - Koskenvuori Jyväskylä 25 Kivijärvenvuori - Mäyrämäen lehto Jyväskylä 26 Kukkomäki Jyväskylä 27 Kulperinkangas Jyväskylä 28 Lahnajärvi Jyväskylä 29 Leppälahden metsä Jyväskylä 30 Lullinvuori - Kustaanvuori Härköpohja Jyväskylä, Muurame 31 Mutalammen lehto Jyväskylä 32 Jyväskylä 33 Muurikaisjärven laskupuron lehto Palstonvuori - Jääskelä 34 Pohjoisjärven metsä Jyväskylä 35 Punavuoren lehto Jyväskylä 36 Putkilahti Jyväskylä 37 Pärnäsaari Jyväskylä 38 Ristisuo Jyväskylä 39 Rouvinmäen lehto Jyväskylä 40 Sallistensuo Jyväskylä, Petäjävesi Laajahko varsin luonnontilainen keidassuo, joka koillispuoleltaan rajautuu vanhaan metsään. Natura-alue FI0900008. Rauhoitettu. 41 Syväojanmäki Jyväskylä 42 Särkijärven metsä - Myllyvuori Jyväskylä 43 Tervajärvi Jyväskylä 44 Tiaisenmyllyn lehto Jyväskylä Kahdesta lähekkäisestä osa-alueesta koostuva purojen, osittain lähteiseen ympäristöön keskittyvää vanhaa metsää ja suota. Natura-alue FI0900134. Osa rauhoitettu. Kaksi havupuuvaltaista vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluuvaa kohdetta, joihin sisältyy pienvesi- ja suoarvoja. Natura-alue FI0900096. Rauhoitettu. Kuivatun järven pohjalle muodostunut keväisin tulviva tulva- ja luhtametsäalue, joka on muuttoaikoina merkittävä lintujen kerääntymisalue. Natura-alue FI0900081. Osa rauhoitettu. Pienialainen, rehevä puronvarsilehto vanhan myllyn ympäristössä. Runsas EHDOLLA POISTETTAVAKSI lehtokasvilajisto ja monipuolinen linnusto. MAAKUNTAKAAVASTA Jyväskylä Kaksi Tuomiojärven lahtea, joilla on pesimälajiston lisäksi linnustollista arvoa muutonaikaisena levähdyspaikkana. Lintuvesien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900033. Kaksi pienialaista, mutta lajistoltaan ja kasvillisuudeltaan edustavaa suokohdetta. Natura-alue FI0900006. Hongistonkorpi on rauhoitettu. Hyrkkölässä Päijänteen rannalla ja viljelysten keskellä oleva linnustonsuojelualue. Kaksi Pohjois-Päijänteen vuorimaisemalle tyypillistä kallioista, maisemaa hallitsevaa vuorta. Alue on geologisesti, maisemallisesti ja biologisesti arvokas kokonaisuus. Natura-alue FI0900003. Osa rauhoitettu. Lajistollisesti merkittävä, jyrkkärinteinen, tuoreen ja kuivahkon kankaan Kivijärvenvuori kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Mäyrämäki on kosteaa puronvarsi- ja rinnelehtoa, jonka pensaskerros on hyvin peittävä. Natura-alue FI0900086. Rauhoitettu. Tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsiä ja lähteisen korpijuotin sisältävä vanhojen metsiensuojeluohjelman kohde. Rauhoitettu. Pohjoiseen viettävän jyrkän rinteen alla oleva, osin lähteinen puronvarsi. Arvokkaan lehtokasvillisuuden suojelukohde. Lahnajärvi on Leustun viljelymaisemassa oleva avovetinen, mutta osittain ruohottunut lampi. Linnustonsuojelukohde. Leppäveden karuhkoa mäntyvaltaista, osaksi lehtomaista rantametsää sekä louhikkoinen Pieni Ketvenensaari. Entinen Metsähallituksen luonnonhoitometsä. Päijänteeseen avautuva vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Lullinvuori on kasvistollisesti arvokas, jyrkkärinteinen kalliorinne kallionaluslehtoineen. Myös Kustaanvuori kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Härköpohjan lehto on edustavalajinen puronvarsilehto vuorijalavoineen. Natura-alue FI0900084. Rauhoitettu. Rinteessä puron ympäristössä oleva pieni lehtokohde. Arvokas ja runsas puu-, pensas- ja kenttäkerros. Pieni puronvarsilehto, jossa kasvaa mm. lehmusta. Myös kenttäkerroksessa ja rantakasvistossa merkittäviä lajeja. Alueeseen sisältyvät Päijänteen itärannalla olevat vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvat Palstonvuori ja Murtoselän metsä ympäristöineen sekä Jääskelän alueen erilliset lehto-, kallio- ja suoalueet. Natura-alue FI0900088. Osa rauhoitettu. Korpea ja soistuvaa tuoretta kangasmetsää sisältävä vanhan metsän kohde, jossa myös lähteisyyttä. Soiden luonnontila melko huono. Osa vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Natura-alue FI0900087. Rauhoitettu. EHDOLLA POISTETTAVAKSI MAAKUNTAKAAVASTA EHDOLLA POISTETTAVAKSI MAAKUNTAKAAVASTA EHDOLLA POISTETTAVAKSI MAAKUNTAKAAVASTA EHDOLLA POISTETTAVAKSI MAAKUNTAKAAVASTA Kalliojyrkänteiden reunustamassa purolaaksossa sijaitseva rehevä, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehto, jossa erityisesti pensas- ja kenttäkerros runsaslajiset. Rauhoitettu. Putkilahti on matala ja sokkeloinen Päijänteen lahtikompleksi, jonka rannoilla ja saarissa on perinteistä maatalouskulttuurimaisemaa. Maisemallisesti, kasvistollisesti ja linnustollisesti arvokas kohde. Alueeseen sisältyy lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Viljamensaaren lehto. Naturaalue FI0900098. Osa rauhoitettu. Päijänteen Mustaselällä oleva jyrkkärinteisten kallioiden ja vaikeakulkuisten lohkareikkojen luonnehtima, maisemallisesti, kasvistollisesti ja eläimistöllisesti arvokas saari. Lähes kokonaisuudessaan luonnontilaisena säilynyt, suotyypeiltään edustava ja runsas keidassoiden ja aapasoiden sekakompleksi. Natura-alue FI0900099. Rauhoitettu. Paikoitellen kanjonimainen puronvarren lehto, osin kuusivaltainen. EHDOLLA POISTETTAVAKSI Kärsinyt hakkuista, mutta kenttäkerros lajistoltaan merkittävä. MAAKUNTAKAAVASTA 45 Vaarunvuoret Jyväskylä Monimuotoinen lajistoltaan ja elinympäristöiltään erittäin arvokas kokonaisuus. Vanhojen metsien suojeluohjelma: Vaarunvuoret; lehtojensuojeluohjelma: Vaarunjyrkän lehto ja Oittilan jalavalehto; rantojensuojeluohjelma: Päijänteen keskiosan saaristot ja rannat. Rajaukseen sisältyy myös edustavia pienialaisia soita, vesialuetta ja erillinen Varpusenlinnan alue. Natura-alue FI0900039. Osa rauhoitettu. 46 Vähä-Urtti Jyväskylä 47 Vääräpään lammet ja lähteet Jyväskylä Päijänteen pohjoisosan varsin luonnontilaisena säilynyt saari, jonka metsät ovat iäkkäitä ja osin reheviä. Edustava pienvesikokonaisuus, johon kuuluu Vääräpään lammet ja niitä ympäröivä ojittamaton neva- ja rämealue sekä alueen kaakkoiskulmaan jäävä lähteikkö puroineen. Natura-alue FI0900009. Rauhoitettu. 48 Ylistörinne - Kylmänoron kalliot Jyväskylä 49 Alhojärvi 50 Edessalo - Haukkasalo 51 Hallinmäki Jämsä Erittäin edustava vanhan metsän kohde, jonka laajuus ja monen hyvin luonnontilaisen taigaluontotyypin esiintyminen tekee kohteesta maakunnallisesti ainutlaatuisen. Natura-alue FI0900124. Rauhoitettu. 52 Hepojärvi Jämsä 53 Huhkojärvi Jämsä, Keuruu Hepojärvi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi. Lammen rannoilla on runsas vesikasvisto ja hyönteislajisto on uhanalainen. Arvokas lintuvesi. Natura-alue FI0329002 Murroslaaksossa sijaitseva pitkä ja kapea, geologiansa ja kasvillisuutensa vuoksi arvokas rotkojärvi, joka kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Alueella on myös maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Sisältää vesialuetta 45 ha. Natura-alue FI0900029. Osa rauhoitettu. 54 Isojärvi - Arvajanreitti 55 Jousmäki 56 Matolammi - Mäntymäki Jämsä, Kuhmoinen Kohteen keskeisen osan muodostavat Isojärven kansallispuisto sekä erityisesti virtakutuisten kalalajien kannalta arvokas Arvajan reitin rantojensuojeluohjelman alue. Sisältää vesialuetta. Alueeseen sisältyvät myös Isojärven suojelumetsä ja FINIBA-alue. Osa aluieesta Natura-aluetta FI0900101. Jämsä Miltei luonnontilainen, rakenteeltaan hyvin vaihteleva kuusivaltainen tuoreen kankaan rinnemetsä, jolla on vanhan metsän arvoja. Natura-alue FI0900148. Rauhoitettu. Jämsä Kahdesta osa-alueesta koostuva metsäinen luontotyyppien kokonaisuus, johon sisältyy vesi- ja suoalueita. Natura-alue FI0320001. Osa rauhoitettu. 57 Mustalammi Jämsä Musta- ja Haukkavuoren välissä oleva maisemallisesti komea pieni, erittäin EHDOLLA POISTETTAVAKSI tummavetinen, suorantainen lampi. Merkittävä pienvesi. MAAKUNTAKAAVASTA 58 Myllykolun lehto Jämsä 59 Nytkymenjärvi Jämsä 60 Parkunsuo Jämsä 61 Pitkäjärvenvuoren metsät Jämsä Lehtipuuvaltainen, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva puronvarsilehto Säkkijärven laskupuron varrella. Erityisesti puusto ja kenttäkerros monilajisia. Osa rauhoitettu. Nytkymenjärvi on keskisyvyydeltään matala, erämainen, rantametsiltään vaihteleva rantojensuojeluohjelman kohde. Suurin osa vesialuetta. Naturaalue FI0900052. Osa rauhoitettu. Parkunsuo on laaja, avoin suoyhdistymä. Keskiosa on avointa rahka- ja lyhytkortista nevaa, reunoilla on ramettä. Linnustoon kuuluu merkittäviä suolajeja. Neljästä vanhojen metsien suojeluohjelman kohteesta (Pitkäjärvenvuori, Ryönänkases, Riutanmäki ja Touhulanvuori) muodostuva kokonaisuus, joiden metsät ovat suureksi osaksi kuusivaltaisia kankaita ja suot osaksi reheviä korpia. Natura-alue FI0900089. Rauhoitettu. 62 Rapaisvuori Jämsä 63 Rasuanniemi Jämsä 64 Rotkovuoren alue Jämsä 65 Ryönien lehto Jämsä 66 Ryönit Jämsä 67 Säyrylän lehto Jämsä Ylistönrinteen lehto on varjoisa, osin kivikkoinen, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehtoalue, jossa kasvaa monia vaateliaita lehtolajeja. Lehto on toinen maamme kahdesta tunnetusta erittäin uhanalaisen hienouurresulkukotilon esiintymispaikasta. Alueeseen kuuluu myös Kylmänoron kalliojyrkänne. Natura-alue FI0900022. Osa rauhoitettu. Jämsä Peltomaiseman keskellä oleva ruohostorantainen, tärkeä lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva linnustonsuojelukohde. Jämsä, Kuhmoinen Alueeseen kuuluu Päijänteen keskiosan saariston ja mannerrannan erilaisia elinympäristöjä, joilla on huomattavia vanhan metsän, kalliokasvillisuuden ja selkävesilinnuston arvoja. Osa alueesta kuuluu Päijänteen keskiosan rantojensuojeluohjelman kohteeseen. Edessalon alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Naturaalue FI0900078. Osa rauhoitettu. Pääosin kuivahkoa kangasta ja puustoista rämettä sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Rauhoitettu. Harjujaksoon kuuluva, maisemallisesti, virkistyskäyttöarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokas vanhaa männikköä kasvava Kankarisveden niemialue. Natura-alue FI0900053. Rauhoitettu. Metsä- ja kalliokasvillisuudeltaan arvokas ja monipuolinen rotkolaakso jyrkkine kallioineen. Natura-alue FI0900100. Rauhoitettu. Veden uurtamaan harjurinteen uomaan eli ryöniin kehittynyt kapea lehtojuotti. Kasvistollisesti erittäin merkittävä, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva kohde. Alue myös maisemallisesti ja geomorfologisesti merkittävä. Rauhoitettu. Geomorfologisesti ja kasvistollisesti merkittävä veden uurtama harjurinteen uoma eli ryöni (etelästä päin laskettuna 3. ryöni). Liittyy useamman ryönin kokonaisuuteen, johon kuuluu myös kohde Ryönien lehto. Vuorten välissä virtaavan puron varrella oleva lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva saniaislehto, jonka yläosa on lehtipuuvaltainen ja alaosa kuusivaltainen. Kenttäkerroksessa monia vaateliaita lajeja. Osa rauhoitettu. 68 Vanhanselkä - Ruppavuori Jämsä, Jyväskylä, Luhanka Useasta osa-alueesta muodostuva monipuolinen ja laajahko kokonaisuus, jonka ytimenä on neljä luonnonmetsäaluetta sekä luonnontilaisia kalliosaaria ja rantametsiä. Ruppavuori, Haukkavuori ja Paatsalo kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan, Paatsalo ja Harasaari rantojensuojeluohjelmaan. Sisältää vesialueita 45 ha. Natura-alue FI0900079. Osa rauhoitettu. 69 Virmapyhän kalliot Jämsä 70 Väärä-Väihi Jämsä Esihistorialliselta rautakaudelta peräisin oleva uhri- tai hautapaikka. Puusto iäkästä ja luonnontilaisen kaltaista. Alueeseen kuuluvat Väärä-Väihi -lampi ja sen pohjois- ja itäpuolella sijaitsevat luonnonmetsän alueet. Arvokas vanhan metsän ja pienvesiluonnon muodostama kokonaisuus. Vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0320002. Osa rauhoitettu. 71 Heinäsuon alue Kannonkoski 72 Isolähteenpuro Kannonkoski 73 Junninneva Kannonkoski 74 Kivijärvi Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi 75 Koivuvuori - Pienen Palojärven Kannonkoski, metsä Viitasaari 76 Kylkisaaret - Raakkipuron metsä - Pohjoiskallio Kannonkoski 77 Pyhä-Häkin alue Kannonkoski, Saarijärvi 78 Aittosuo - Leppäsuo Uitusharju 79 Alusneva 80 Haukisuo - Härkäsuo Kukkoneva Karstula 81 Hornetinneva Karstula, Kyyjärvi 82 Kantainsuo-Kitinsuo Karstula 83 Kilpisuo Karstula 84 Kummunpuro Karstula 85 Laihistenneva - Härkäneva Vahvasenjoki Karstula Laihistenneva-Härkäneva on edustava erämainen, luonnontilaisuudeltaan hyvänä säilynyt aapa- ja keidassuon sekakompleksi. Laihistenneva on paikoin hyvin vetinen, pääosin neva- ja rämetyyppejä sisältävä soidensuojelun perusohjelman kohde. Vahvasenjoki on erämainen, vesi- ja rantaluonnoltaan merkittävä joki. Natura-alue FI0900055. Osa rauhoitettu. 86 Lehtomäensuo Karstula Lehtomäensuo on suurimmaksi osaksi ojittamatonta, kasvillisuudeltaan luonnontilaista. Lehtomäensuolla on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanlaisia suotyyppejä. Suon pesimälinnustossa suolajien osuus on huomattava ja linnustoon kuuluu valtakun-nallisesti ja alueellisesti uhanalaisia lajeja. Lähes luonnontilainen, erittäin edustava ja lajistollisesti merkittävä, rimpinen Pohjanmaan aapasuo, johon liittyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva metsäalue. Natura-alue FI0900092. Osa rauhoitettu. Arvokkaiden pienvesien (puro ja suuri lähde) lisäksi kohteeseen sisältyy lähde- ja luhtavaikutteista ruoho-, heinä- ja lettokorpea. Natura-alue FI0900036. Junninnevan laajahkolla luonnontilaisella osalla vallitsee keski- ja runsasravinteinen kasvillisuus ja suolla on lukuisia valtakunnallisia tai alueellisia uhanalaisia suotyyppejä. Lisäksi suolla kasvaa monia uhanalaisia kasveja ja suon pesimälinnustoon kuuluu merkittäviä suolajeja. Louhikkorannat ovat Kivijärvelle tyypillisiä, mutta niiden ohella järven rannoilta löytyvät maakunnan laajimmat hiekkarannat. Järven selkävesialueet saarineen ovat linnustollisesti merkittäviä. Suurin osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Hiidenniemi eli Kusiaisniemi kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Naturaalue FI0900090. Osa rauhoitettu. Kaksi erillistä, osittain kallioista vanhan metsän kohdetta, jotka pientä laajennusosaa lukuun ottamatta kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900129. Rauhoitettu. Alue muodostuu pienistä yksittäisistä vanhan metsän kohteista sekä pienistä, eri luontotyyppejä sisältävistä Vuosjärven saarista ja rantaalueista. Kylkisaaret ja Raakkipuron metsä kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900091. Osa rauhoitettu. Alueen ytimenä on Pyhä-Häkin kansallispuisto edustavine soineen ja vanhoine metsineen. Lisäksi alueeseen kuuluu harjualuetta ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Kylmämäen metsä. Sisältyy myös Pyhä-Häkin FINIBA-alueeseen.Natura-alue FI0900069 Karstula, Saarijärvi Kangasmaiden, aapasoiden, pienten lampien ja niitä yhdistävien purojen erämainen kokonaisuus, joka on säilynyt vesitaloudeltaan lähes luonnontilaisena. Aittosuo soidensuojelun perusohjelmassa. Natura-alue FI0900005. Osa rauhoitettu. Karstula, Kyyjärvi Alusneva on keskiboreaalinen aapasuo, jonka pintalasta noin puolet on ojittamatonta suota. Suolla on lukuisia luonnontilaisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Myös kasvistossa ja linnustossa on uhanalaisia lajeja. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. Laaja erämainen alue, jota leimaavat ojittamattomat suot, kivennäismaiden ja soiden väliset ekologisesti merkittävät reunavyöhykkeet sekä lukuisat lammet ja purot. Natura-alue FI0900093. Osa rauhoitettu. Hornetinneva on erämainen eteläinen viettokeidas, jonka pinta-alasta noin puolet on luonnontilaista edustavaa keidassuota. Hornetinsuolla on lukuisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä ja linnustossa on monia kosteikko- ja suolajeja. Kantainsuo-Kitinsuo on laaja, pääosin luonnontilaisena säilynyt, Pääpohjanjärven lounaisrannalla sijaitseva suokokonaisuus, jonka suotyyppikirjo on mittava.Kohteella on monia valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Myös kas-vi- ja lintulajisto on monipuolinen ja vaatelias. Luonnontilainen ja yhtenäinen sisäsuomalainen keidassuoalue. jonka linnusto on runsas. Natura-alue FI0900140. Rauhoitettu. Puron varteen sijoittuva pienvesi- ja suoalue, jossa suojelullisesti arvokasta rehevää korpea ja lettoa. Natura-alue FI0900133. Rauhoitettu. 87 Pirttikankaanneva - Pirttisuo 2 - Karstula, Kyyjärvi Rahkaneva 2 Kolmen suon muodostama maakunnallinen soidensuojelualue, jolla esiintyy useita luonnontilaisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanlaisia suoluontotyyppejä. Myös soiden linnusto on merkittävä sisältäen suo-, kosteikko- ja avomaiden lejeja. Tuoretta kangasta, osin myös lehtomaista kangasta ja kangaskorpea sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Rontinneva on keskiboreaalinen aapasuo, johon kuuluu huomattavan kokoinen luonnontilainen osa-alue. Lisäksi suon ojitetun pohjoisosan suoluonto on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Suolla on useita luonnontilaisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Suolla on myös linnustonsuojelullista merkitystä. 88 Pitkälän metsä Karstula 89 Rontinneva Karstula 90 Ruokolahti - Laikanlahti Karstula 91 Saarijärven reitti 92 Suoniemensuo 93 Särkijärvi ja Iso Metsälampi 94 Torisaari-Kelkkasuo Karstula, Saarijärvi Vaihtelevien joki-, koski- ja järviosuuksien luonnehtima rantojensuojeluohjelman kohde, jolla on rantaluonnon lisäksi merkitystä myös kalojen lisääntymisalueena. Suurin osa vesialuetta. Natura-alue FI0900025. Osa rauhoitettu. Karstula Suoniemensuo on suurelta osin ojittamatonta avointa nevaa.Suoniemensuolla on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Suon linnusto on melko runsas ja monipuolinen ja lajistoon kuuluu uhanalaisia lajeja. Karstula, Saarijärvi Kaksi umpeenkasvavaa, linnustollisesti arvokasta lintuvesien suojeluohjelman kohdetta. Natura-alue FI0900051. Rauhoitettu. Karstula, Kyyjärvi Pohjanmaan aapasoiden neva-alue ja sen laidalla oleva rauhoitettu metsäsaareke, jossa historiallinen rajapyykki. Alueella useita merkkikeloja. 95 Vastinginjärvi Karstula Vastinginjärvi on kahteen osaan jakautunut järvi, jonka suojelurajaukseen kuuluva itäosa (Pienipuoli) on luhtarantainen, hyvin matala ja pitkälle umpeenkasvanut. Varsinkin itäosa on linnustonsuojelullisesti merkittävä. 96 Verhokangas - Kansansuo Karstula 97 Ylin Karstula Verhokangas on iäkästä mäntyvaltaista kuivaa kangasta tai tuoreen kankaan kuusisekametsää. Kansansuo on aapa- ja keidassuo-osia sisältävä maisemallisesti ja biologisesti merkittävä suo. Osa alueesta Natura-aluetta FI0900004. Matala umpeenkasvava järvi, joka on arvokas linnuston pesimäpaikka ja muutonaikainen levähdyspaikka. Natura-alue FI0900135 98 Alimmainen Elämäinen Keuruu 99 Hirvijärven metsä Keuruu 100 Jouhtineva Keuruu 101 Kankamojärvi Keuruu 102 Karhusuo 1 Keuruu 103 Kivisuo 1 Keuruu Kivisuon kasvillisuutta leimaavat väli- ja rimpipintaiset nevat, joita reunustavat välipintaiset rämeet ja korvet sekä isovarpu- ja korpirämeet. Suolla on monia Etelä-Suomessa uhanalaisia suotyyppejä. Myös kasvistossa on valtakunnallisesti uhanlaisia lajeja 104 Kivisuo 3 Keuruu 105 Konttiaho Keuruu 106 Lempaatsuo Keuruu, Jämsä, Petäjävesi Kivisuon huomionarvoisinta aluetta on alueen keskiosaa hallitseva laaja, ojittamaton ja luonnontilainen suoalue, jossa erilaisten suotyyppien kirjo on suurta. Luonnontilaisella alueella esiintyy sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Myös suon linnustossa on merkittäviä suolajeja. Tuoretta ja lehtomaista kangasta sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Pääosin puustoinen Lempaatsuo on kasvillisuuskuvioiltaan ja ravinteisuudeltaan hyvin vaihteleva. Vaikka suo on suureksi osaksi ojitettu, sen keskeiset osat kangasmetsäreunoineen ovat luonnontilaisia. Suolla esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia suotyyppejä sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia kasvi- ja sammallajeja. Lisäksi suolla esiintyy uhanalaisia lintuja ja suon perhoslajisto on rikas. 107 Limpsingin rotkoalue Keuruu Roosinpohjassa Jämsän rajalla oleva jyrkkä kallioinen rinne ja siihen liittyvä varttunut OMT-metsikkö ja kaksi lähekkäistä puronvarsilehtoa. 108 Myllylän alue Keuruu Jokivarren monimuotoista metsäluontoa, johon kuuluu vanhoja luonnonmetsiä, korpia sekä niihin liittyviä pienialaisia tulva- ja luhtametsiä. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. Rauhoitettu. Pääjärven matalia ja ruohottuneita lahtia, jotka ovat linnustollisesti arvokkaita pesimäalueita. Natura-alue FI0900141. Osa rauhoitettu. Umpeutumassa oleva lintujärvi, jonka linnusto on ollut monipuolinen. Kohteen pesimälajisto on kuitenkin köyhtynyt ja linnustonsuojelullinen merkitys on vähitellen alentunut. Pääosin lehtomaista ja tuoretta kangasta sekä korpijuotteja sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900030. Rauhoitettu. Jouhtineva kasvillisuus on pääosin luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista ja suolla on monia Etelä-Suomessa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä suotyyppejä. Erityisen huomionarvoisia ovat suon keskiosassa esiintyvät ravinteiset suokasvillisuustyypit. Sara- ja korterantainen, Riihossa peltojen keskellä sijaitseva arvokas linnuston suojelualue, umpeenkasvava järvi. Karhusuon keskiosassa on huomattavan laaja ojittamaton luonnontilainen avosuo, jota reunustavat erilaiset rämetyypit. Luonnontilaisissa suotyypeissä on Etelä-Suomessa uhanalaisia ja silmälläpidettäviä neva- ja rämetyyppejä. Suolla on myös linnustonsuojelullista arvoa. EHDOLLA POISTETTAVAKSI MAAKUNTAKAAVASTA 109 Pannuneva Keuruu Pannunevan pinta-alasta yli puolet on ojittamatonta, luonnontilaisena säilynyttä aapasuota, jonka suotyyppikirjo on huomiota herättävän suuri. Suolla esiintyy valtakunnallisesti ja Etelä-Suomessa uhanalaisiksi luokiteltuja suotyyppejä. Myös pesimälinnustoon kuuluu uhanalaisia lajeja ja merkittäviä suolajeja. 110 Pieni Kivimäki ja Kivisuo Keuruu 111 Pihlajaveden reitti Keuruu Vanhojen metsien suojeluohjelmaan sisältyvä alue, johon kuuluu varttunutta, luonnontilaista sekametsää ja osittain luonnontilaisena säilynyt rämealue. Alueella kasvaa vanhanmetsän ilmentäjälajeja. Rauhoitettu. Kolmen järven, kolmen lammen ja kahden koskisen jokijakson muodostama rantaluonnon, linnuston ja kalaston kannalta merkittävä vesistöalue. Rantojensuojeluohjelman kohde. Suurin osa vesialuetta. Vesialue Natura-aluetta FI0900032. Osa rauhoitettu. 112 Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet Keuruu 113 Raiskin metsät 114 Siipikangas 115 Syrjäharju 116 Tamppikoski 117 Tuomistonjoki 118 Valkeislampi 119 Vesilahdensuo - Kurkisuo 120 Aholan laitumet Kinnula 121 Mekkojärvi Kinnula 122 Pirttineva Kinnula 123 Salamajärven alue Kinnula, Kivijärvi 124 Seläntauksen suot Kinnula, Pihtipudas Vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvasta Lamminahonrinteestä sekä useasta lähekkäisestä aapasuoalueesta koostuva edustava suojelukokonaisuus. Kasvi- ja lintulajistoltaan erittäin merkittävä alue. Väljänneva ja Kiemanneva kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan. Suurin osa kuuluu Natura-alueeseen FI0900057. Osa rauhoitettu. 125 Silppolanraivio Aittosuonlehto Kivijärvi Edustava, kaksiosainen, paikoin rakkakivikoita sisältävä ja lehtipuustoltaan järeä ja runsas vanhan metsän kohde. Natura-alue FI0900034. Rauhoitettu. 126 Etelä-Konnevesi Konnevesi Kirkasvetinen, rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Rautalammin reitin keskusjärvi ja siihen liittyvä koskireitti. Alueelle on tyypillistä karuus, laajat selkävesialueet ja lukuisat rannoiltaan niukkakasvustoiset saaret. Edustava selkävesilinnusto sekä merkittävä kala- ja reliktilajisto. Suurin osa vesialuetta. Osa kuuluu Natura-alueeseen FI0600032. Osa rauhoitettu. Alueeseen sisältyy Etelä-Konneveden kansallispuiston Keski-Suomen puoleinen osa. 127 Haapalampi Konnevesi Umpeenkasvava luhtarantainen lampi, jossa runsaasti vaateliasta kasvilajistoa. 128 Honkaneva Konnevesi Metsäpeitteinen, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva sisäsuomalainen keidassuo, jonka läpi virtaa joki. Kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan huomattava kohde. Koulujen ja yliopiston opetuskohde. Natura-alue FI0900125. Rauhoitettu. Kohteeseen kuuluu rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Pihlajaveden alue sekä sen yläjuoksulla olevia lampia, lintuvesiä, virtavesiä ja näiden rantametsiä. Heinävalkeinen ja Iso-Rimppi kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan. Lisäksi alueeseen sisältyvät Isoneva 3:n ja Kuolemaisensuon maakunnalliset soidensuojelualueet. Rajaukseen sisältyy vesialueita. Suurin osa kuuluu Natura-alueeseen FI0900123. Osa rauhoitettu. Keuruu Useassa osassa oleva tuoreen kankaan metsiä ja niiden välisiä korpijuotteja sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Naturaalue FI0900050. Rauhoitettu. Keuruu Varttunutta, erirakenteista tuoreen kankaan kuusikkoa sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900037. Keuruu, Petäjävesi Harjujaksoon kuuluva harjuselänne, jonka pohjoisosa on osaksi hienoa harjumännikköä ja eteläosa vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvaa tuoreen kankaan lähteistä harjumetsää. Natura-aluea FI0900085. Osa rauhoitettu. Keuruu Tamppikoski on Multian ja Keuruun rajalla sijaitseva Keuruun reitin edustava koskijakso, joka on kalataloudellisesti kunnostettu ja jolle on laadittu kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Koskireitillä elää taimen. Keuruu Kalliolammesta Ylimmäisenjärveen virtaava 2-4 m leveä puro. Pienvesi, joka välittömine ranta-alueineen on tärkeä elinympäristö vesihyönteisille sekä lähteikkö- ja tihkusammalpinnoilla elävälle lajistolle. Natura-alue FI0900082. Keuruu Linnustonsuojelualue, ruohottunut lampi, jonka pesimälajisto on EHDOLLA POISTETTAVAKSI vähitellen köyhtynyt . MAAKUNTAKAAVASTA Keuruu, Multia Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Vesilahdensuo on vetinen Pohjanmaan aapasuo, joka on kärsinyt ojituksista. Läheinen Kurkisuo on pohjoisosastaan lähes luonnontilainen. Linnustollista ja maisemallista arvoa. Natura-alue FI0900109. Rauhoitettu. Kolmesta erillisestä alueesta koostuva laidunalue, jolla on pitkä laidunhistoria. Natura-alue FI0900145 Umpeenkasvamassa oleva järvi, jonka soistuneilla rannoilla kasvaa EHDOLLA POISTETTAVAKSI arvokasta kasvilajistoa. MAAKUNTAKAAVASTA Pirttineva on monin paikoin keskiravinteinen suo, jolla esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia suotyyppejä. Suolla kasvaa maakunnallisesti uhanalaisia kasveja ja suon linnustollinen arvo on hyvin merkittävä. Laaja ja moniosainen Salamajärven kansallispuistosta ja Salamaperän luonnonpuistosta sekä niihin liittyvistä soidensuojelualueista ja vanhojen metsien alueista koostuva aluekokonaisuus, joka on luontotyypeiltään ja lajistoltaan arvokas erämainen kokonaisuus. Kirkkoneva-Juurikkasuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja Sikolampien metsä vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Sisältää myös Salamajärven FINIBA-alueen. Suurin osa sisältyy Natura-alueeseen FI1001013. EHDOLLA POISTETTAVAKSI MAAKUNTAKAAVASTA 129 Honkojannotkon lehto Konnevesi Rinteen alapuolella virtaavan puron varressa oleva suojainen kuusivaltainen lehto, joka kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Kenttäkerroksen lajisto erityisen runsas. Osa lehdosta hakattu ja puroa perattu. Osa rauhoitettu. Keiteleen rannalla oleva edustava suokokonaisuus, jossa esiintyy monia eri suotyyppejä, mm. rimpinevaa. Kasvilajistollisesti merkittävä. Natura-alue FI0900064. Rauhoitettu. Osin soistunutta lehtomaista kangasta sisältävä vanhojen metsien kohde. Myrskytuhokohde. Natura-alue FI0900026. Rauhoitettu. 130 Isosuo Konnevesi 131 Kytömurronsuo Konnevesi 132 Mertajärvi - Pieni-Selkiäinen Konnevesi 133 Pyhäjärven lintuvesi Konnevesi, Äänekoski 134 Ylä-Tankonen Konnevesi 135 Hakinharjun lehto Kuhmoinen Hakinharjun itärinteellä oleva kasvillisuudeltaan Keski-Suomen edustavin harjulehto. Komea lehmusmetsikkö ja runsaasti muuta lehtolajistoa. Myös niittylajistoa. Lehtojensuojeluohjelman kohde. Rauhoitettu. 136 Hertunvuori Kuhmoinen 137 Hevoshaankorpi Kuhmoinen 138 Hiukeenniemi Kuhmoinen 139 Hopeaharjunkorpi Kuhmoinen 140 Huhkainvuori Kuhmoinen 141 Kaitajärvi Kuhmoinen Kasvillisuudeltaan ja kasvistoltaan monipuolinen ja edustava kalliokohde. Natura-alue FI0900095. Osa rauhoitettu. Kirkonkylän lähellä, Ryytjärven pohjoispäässä oleva pienehkö keidassuo. Monipuolinen kohde, jossa mm. rehevää korpea. Lähes kaksi kilometriä pitkä, kapea järveen työntyvä harju, jolla kasvaa harvennettu männikkö. Keskellä niemeä korkealla harjukumpareella on kaksi pienialaista lehtoaluetta. Useiden korpityyppien muodostama monipuolinen kokonaisuus, jonka arvoa nostaa vesitalouden ja puuston luonnontilaisuus. Natura-alue FI0900049. Rauhoitettu. Kalliokasvillisuudeltaan ja -kasvistoltaan biologisesti arvokas kalliokohde. Natura-alue FI0900102. Osa rauhoitettu. Alueen ytimen muodostavat tuoreen kankaan juotteja ja pienten kalliometsien välistä korpea sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde sekä siihen liittyvä Aukiasuo. Natura-alue FI0900115. 142 Kuorejärven purolehto Kuhmoinen 143 Kylämän lammet Kuhmoinen 144 Kärppäjärven alue Kuhmoinen 145 Rajala Kuhmoinen Monipuolisia, osin kaski- ja hakamaille syntyneitä lehtipuuvaltaisia metsiä ja osin vanhaa kookasta kuusikkoa ja männikköä kasvavaa metsäaluetta. Natura-alue FI0900139. Rauhoitettu. 146 Rannanharjun pähkinälehto Kuhmoinen Yksi harvoista Keski-Suomen merkittävistä harjulehdoista ja ainoa pähkinäpensaslehto monine pensaineen. Myös muita uhanalaisia lehtolajeja. Lehtojensuojeluohjelman kohde. Rauhoitettu. 147 Haapineva - Pohjoisneva Valkeisneva Kyyjärvi 148 Kaakkolamminneva Kyyjärvi Osa maakunnan ulkopuolelle jatkuvasta, edustavasta ja monipuolisesta aapasuoalueesta. Sisältyy soidensuojelun perusohjelmaan. Natura-alue FI0800012. Rauhoitettu. Valtaosa suosta on ojitettu sarkoihin, mutta Kaakkolammen ympärillä on säilynyt laajahko kokonaisuus ojittamatonta, luonnontilaista suoluontoa. Suolla esiintyy luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia alueellisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suoluontotyyppejä. Kaakkolamminnevalla on monipuolinen pesimälinnusto 149 Kotineva 1 Kyyjärvi Noin puolet Kotinevasta on ojittamatonta, luonnontilaisen kaltaista suoluontoa. Kotineva on viettokeidas, jolle mätäs- ja rimpipintojen vaihtelu on tyypillistä. Suolla esiintyy useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suotyyppejä. Myös kasvilajistossa on vaateliaita lajeja.Lisäksi Kotinevan suolinnusto on monipuolinen. 150 Pikku-Hanhisenneva Kyyjärvi, Karstula Pikku-Hanhisennevan suoyhdistymätyyppi, keskiboreaalinen aapasuo, on valtakunnallisesti uhanalainen. Suon kasvillisuutta luonnehtivat karuhkot, paikoin myös rahkaiset suotyypit, joissa on valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia tyyppejä. Laajahkolla luonnontilaisella avosuo- ja rämealueella on myös suolinnustollista merkitystä. 151 Peuralamminneva Kyyjärvi Laaja, maisemaltaan avoin aapasuokokonaisuus, joka yhtenäisenä ja varsin luonnontilaisena on erittäin arvokas ja monipuolinen suoalue. Natura-alue FI0900031. Osa rauhoitettu. Kahden järven vedenlaskun seurauksena syntynyt vetinen suoalue, joka on kasvistollisesti ja linnustollisesti merkittävä. Natura-alue FI0900130. Rauhoitettu. Linnustoltaan maakunnan yksi arvokkaimpia, lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvia lintuvesikohteita, jolla on merkitystä sekä levähdys- että pesimäalueena. FINIBA-kohde. Kunnostettu. Natura-alue FI0900097. Rauhoitettu. Järvenlaskun seurauksena syntynyt suoalue, jolla on monipuolinen biotooppivalikoima ja jonka sammal- ja putkilokasvilajisto on merkittävä. Natura-alue FI0900010. Osa rauhoitettu. Loivassa rinteessä kivikkoisen puron varrella sijaitseva, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehto. Puuston valtalajina lehmus, seassa harvinaisuutena viisi kookasta vuorijalavaa. Myös kenttäkerroksessa vaateliaita lajeja. Rauhoitettu. Seitsemän suhteellisen lähekkäisen suo- ja metsärantaisen lammen muodostama luonnontilainen pienvesikokonaisuus, jolla on eläimistönsuojelullista arvoa. FINIBA-alue. Natura-alue FI0900060. Osa rauhoitettu. Jyrkähkörinteisten harjualueiden, kumpuilevien mäkimaisemien, kalliojyrkänteiden, suopainanteiden ja pienvesien luonnehtivaa monimuotoista aluetta. Kuoppa-aho ja Portinvuori kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900126. Osa rauhoitettu. 152 Saarisuo - Valleussuo Löytösuo - Hirvilampi Kyyjärvi Laaja, erämainen ja pääosin luonnontilaisena säilynyt soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva aapasuoalue ja sen läheinen nevan ympäröimä umpeenkasvava suolampi. Natura-alue FI0900043. Osa rauhoitettu. 153 Alasuo Laukaa 154 Hietasyrjänkangas-Sirkkaharju Laukaa Lähes luonnontilaista koivuluhtaa sekä rämeistä ja korpista suonreunaa sisältävä kohde. Natura-alue FI0900007. Rauhoitettu. Hietasyrjänkangas on valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva maisemallisesti ja geologisesti erittäin arvokas alue, jonka liepeellä sijaitsee lajistoltaan ja virtaamaltaan edustava Hallalähde. Sirkkaharju on maisemallisesti arvokas tienvarsiharju. Natura-alue FI0900013. Osa rauhoitettu. 155 Hitonhauta - Kylmähauta Hirvasjoki Laukaa, Uurainen, Äänekoski Ympäristö- ja luontoarvoiltaan hyvin monipuolinen alue, joka koostuu kolmesta osa-alueesta: Hitonhaudan geologisesti ja kasvistollisesti merkittävästästä harjualueesta ja siihen liittyvästä rotkovajoamasta, Kylmäpuron kasvilajistollisesti edustavasta rinne- ja lähteikösuosta sekä Hirvasjoen kirkasvetisestä joesta. Hitonhauta on soidensuojelun perusohjelman kohde. Natura-alue FI0900011. Osa rauhoitettu. 156 Hyyppää Laukaa 157 Kierälammen kalliot Pyykkivuori Laukaa 158 Kirves-, Kivi- ja Lokkisaaret Laukaa 159 Lankamaan harjualue Laukaa 160 Lapinjärvi - Teerikangas Laukaa, Toivakka 161 Lummelammen lähteikkö ja Lummesuo Laukaa 162 Selkäsaaret Laukaa Maisemallisesti erittäin arvokas kallioinen vuori, jossa vanhahkoa luonnonmetsää ja rehevää sekametsää. Natura-alue FI0900021. Osa rauhoitettu. Kolmiosainen, kasvillisuudeltaan arvokas kallio- ja lehtokohde. Pyykkivuoren rinnelehto kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900105. Osa rauhoitettu. Linnustonsuojelullisesti tärkeitä muuttoaikaisia levähdyspaikkoja sekä pesimäalueita. Maisemallisesti arvokas harjualue, johon liittyy Keski-Suomessa harvinainen, kasvillisuudeltaan arvokas, lähteinen rinnesuo (Lähdesuo). Natura-alue FI0900012. Osa rauhoitettu. Kaksiosainen kohde sisältää lähekkäin sijaitsevat vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvan Teerikankaan ja lintuvesien suojeluohjelman kuuluvan Lapinjärven. Natura-alue FI0900103. Lammen hyllyvällä luhtanevarannalla olevia lähteitä ja lammen pohjoispuolella oleva ruopparimpinevainen suo. Sammallajisto on merkittävä. Selkäsaaret ovat karikkoineen linnuston suosimia pesimä- ja suojapaikkoja. Lisäksi saarilla on luonnonmetsiin ja vesimaisemaan liittyviä arvoja. 163 Simunankoski Laukaa Simunankoski on Leivonveden ja Kuusveden välissä oleva runsasvetinen koskialue, jonka läpi virtaa Rautalammin reitin vedet. Simunankoski on maisemallisesti ja rantametsiltään hieno ja kalataloudellisesti arvokas koskialuekokonaisuus, jolla on valtakunnallista merkitystä. 164 Vatianjärven-Saraaveden alue Laukaa 165 Ahvenheinäsen kosteikko Luhanka 166 Aukeasuo Luhanka Tarvaalankosken ja Laukaan Kanavareittiin kuuluvan vesistöreitin varrella sijaitseva hajanainen, mutta luonnonsuojelullisesti tärkeistä ja luontotyypeiltään vaihtelevista osa-alueista koostuva kohde. Natura-alue FI0900104. Osa rauhoitettu. Lammen laskupuron varrella luhtaisessa korvessa kasvavaa KeskiSuomessa uhanalaista ja harvinaista lajistoa. Luhangan ainoa varsinainen suo, jossa vielä ojittamatonta aluetta mainittavassa määrin. Sisä-Suomen keidassuo, jonka laiteilla korpi- ja rämetyyppejä, keskusta nevaa. Myös linnustollisia arvoja. 167 Hauhanlammen laskupuron lehto Luhanka 168 Kumussuo Luhanka 169 Onkisalo - Herjaanselkä Luhanka 170 Syrjäjärven laskupuron lehto Luhanka Puronvarsi, jonka varrella kasvaa korven ja lehdon arvokasta kasvilajistoa. EHDOLLA POISTETTAVAKSI Kohde on kärsinyt ihmistoiminnasta. Osa rauhoitettu. MAAKUNTAKAAVASTA 171 Särki-Heinäsen rannat Luhanka 172 Vahervuori Luhanka 173 Heinäsuo 6 Multia Lampi reheväkasvustoisine rantoineen, joilla uhanalaista ja harvinaista EHDOLLA POISTETTAVAKSI kasvilajistoa. MAAKUNTAKAAVASTA Vahervuoren kalliojyrkänteestä ja lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvasta laajahkosta jyrkänteenaluslehdosta sekä Suojärven rehevästä puronvarsilehdosta koostuva kohde, jolla on kasvistollista merkitystä. Natura-alue FI0900080. Osaksi ojitetulla Heinäsuolla on laajahkoja luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia suokasvillisuustyyppejä, jotka ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä Etelä-Suomessa. Lisäksi Heinäsuolla kasvaa merkittäviä kasveja ja linnustossa on harvinaisia pesimälajeja. 174 Housukosken alue Multia EHDOLLA POISTETTAVAKSI MAAKUNTAKAAVASTA Lehtipuuvaltainen, kostea puronvarsilehto, joka yksi Keski-Suomen harvoja luonnonvaraisen vuorijalavan kasvupaikkoja. Komea pensaskerros ja arvokas kenttälajisto. Vuorten välissä oleva kapea, rehevä korpijuotti, jonka läpi virtaa EHDOLLA POISTETTAVAKSI Kumuslammesta alkunsa saava pienehkö puro. Kasvillisuuden MAAKUNTAKAAVASTA suojelukohde, jonka luonnontila on heikentynyt. Suuren karun järven sekä rehevien lehtojen ja lehtomaisten vanhojen lehtimetsien muodostama, kasvistollisesti ja eläimistöllisesti arvokas kokonaisuus. Osa alueesta kuuluu Päijänteen keskiosan rantojensuojeluohjelmaan. Molikon ja Molikonlammen laskupuron lehdot kuuluvat lehtojensuojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Natura-alue FI0900077. Osa rauhoitettu. Pinnanmuodoiltaan vaihteleva ja arvokas harjualue sekä siihen liittyvä jokilaakso. Monimuotoisen jokilaakson varrella on rehevä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde ja sen läheinen suoalue. Natura-alue FI0900045. Osa rauhoitettu. 175 Joensuonkangas Multia Alueen ydinosa kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kasvillisuus on puolukka- ja mustikkatyypin kangasta ja puustossa on runsaasti lahopuuta. Natura-alue FI0900110. Osa rauhoitettu. 176 Karjovuori Multia Tuoretta kangasta, korpea ja korpirämettä sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900047. Rauhoitettu. 177 Koivulahti Multia 178 Koppelojärvi Multia 179 Kulhanvuoren alue Multia, Saarijärvi Kaksiosainen, laidunnettua niittyä ja luonnonlaidunta sisältävä perinneympäristökohde. Natura-alue FI0900042 Entinen järvi, joka on nykyisin lähes kokonaan rimpi- ja suursaranevaa. Suolinnusto ja -kasvistoarvoja. Monipuolinen alue, joka käsittää luonnontilaisia soita, edustavaa metsäluontoa ja geologisesti arvokkaita kohteita. Suurin osa alueesta kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (Kulhanvuori, Viuhkavuori ja Saunalehto). Osa harjujensuojeluohjelma-aluetta. Natura-alue FI0900112. Osa rauhoitettu. 180 Kurenkoski Multia Multiajoen koski, joka on kunnostettu ja on yleisenä virkistyskalastuskohteena. Myös maisemallisesti ja matkailullisesti merkittävä. 181 Lampuodinsuo Multia 182 Lauttasuo Multia Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva erilaisten räme- ja nevatyyppien keidassuo. Rämepuusto luonnontilaista, osin keloutunutta. Tärkeä alue eläimistönsuojelun kannalta. Natura-alue FI0900146. Pieni osa rauhoitettu. Lauttasuolla esiintyy valtakunnallisesti ja Etelä-Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä. Lauttasuo muodostaa yhdessä viereisen Natura 2000 varkostoon kuuluvan Lampuodinsuon kanssa luonnontilaisuudeltaan sekä kasvillisuudeltaan ja suolinnustoltaan luonnonsuojelullisesti merkittävän suokokonaisuuden. 183 Myllyvuori - Vilhusenmäki Multia Kaksiosainen vanhan metsän kohde. Vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Myllyvuori on purojuotin ympärillä olevaa kuusivaltaista tuoreen kankaan rinnemetsää. Natura-alue FI0900108. Rauhoitettu. 184 Raatelampi Multia 185 Riihisuo-Peurunsuo Multia Maisemallisesti kauniit Raatelampi ja lammen ympärillä oleva ojittamaton suoalue. Suo on suurimmaksi osaksi sara- ja lyhytkorsinevaa, jolla kasvaa uhanalaisia putkilokasveja. Suolla esiintyvistä suokasvillisuustyypeistä suurin osa on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan uhanalaisia tai silmälläpidettäviä suotyyppejä Etelä-Suomessa. Suolla kasvaa merkittäviä sammallajeja ja valtakunnallisesti uhanalaista suopunakämmekkää. Suolla on myös linnustollisia arvoja. 186 Valkeisenjärvi - Särkilampi Utusuo Multia Kolmesta osa-alueesta muodostuva hyvä lintuvesi- ja suokokonaisuus. Valkeisenjärvi ja Särkilampi kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan. Naturaalue FI0900073. Osa rauhoitettu. 187 Varsasuo Multia 188 Kuusimäki - Tikkamäki Kirkkokangas - Valkeavuori Muurame 189 Muuramenharju - Innanlahden Muurame lehto Varsasuo edustaa suoyhdistymätyyppiä rimpiset keskiboreaaliset aapasuot. Suolla esiintyy valtakunnallisesti ja Etelä-Suomessa uhanalaisiksi ja silmälläpidettäväksi luokiteltuja suotyyppejä. Varsasuon luonnontilaisena säilyneet osat ovat myös suolinnuston kannalta merkittäviä. Uhanalaisen eliölajiston kannalta tärkeä neljän osittain toisiinsa liittyvän vanhan metsän alue. Lisäksi alueeseen sisältyy Metsähallituksen luonnonhoitometsä. Kuusimäki, Tikkamäki ja Kirkkokangas kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Osa alueesta Natura-aluetta FI0900111. Osa rauhoitettu. Muuramenharju on geologisesti Keski-Suomen reunamuodostuman edustavimpia alueita. Harjun eteläpäässä sijaitsee kostea saniaisvaltainen rinnelehto, jossa esiintyy vaateliasta lehtokasvillisuutta. Natura-alue FI0900023. Innanlahden lehto on rauhoitettu. 190 Muuramenjoki Muurame 191 Partasenmäet Muurame 192 Könkköjoki Petäjävesi 193 Teerijärvensuo Petäjävesi 194 Ala-Peninginjärvi Pihtipudas 195 Hinkuanvuori Pihtipudas 196 Kaakkoneva Pihtipudas 197 Kaura-aho (Makkaran niitty) Pihtipudas 198 Kaurasaari (Kairo) Pihtipudas EHDOLLA POISTETTAVAKSI MAAKUNTAKAAVASTA Muuratjärvestä Päijänteeseen taajaman läpi laskeva arvokas virtavesi, jolla on myös kalastollista merkitystä. Lehtomaista ja tuoretta kangasta sekä puronvarsilehtoa sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900014. Rauhoitettu. Maisemallisesti viehättävä, pienimuotoinen Jämsän reitin yläosan joki, jonka taimenpoikastuotanto on poikkeuksellisen hyvää tasoa. Merkittävä virkistyskalastuskohde. Teerijärven rantaan rajoittuva luonnontilainen sisäsuomalainen keidassuo, joka kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Teerien tutkimus- ja ruokintapaikka. Alueelle rakennettu luontopolku. Rauhoitettu. Umpeenkasvamassa oleva lintujärvi. Monipuolinen sorsa- ja kahlaajalinnusto. Hinkuanvuoren lounainen kalliorinne sekä rinteen alapuolelta alkava ja Keiteleen rajalle jatkuva suojuotti. Vuoren rinteen juurella oleva korpipainanne on osaksi koskematon. Komealla kallioseinämällä kasvaa alueellisesti uhanalaisia sammalia. Myös suon lajistoon kuuluu uhanalaisia lajeja. Maisemallisesti kaunis, verrattain ravinteikas aapasuo. Runsaasti kämmeköitä ja laajoja muurainkasvustoja. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. Pienruoho- ja suurruohoniittyjä sisältävä niittyäalue, joka on lajistollisesti erittäin edustava pohjoisessa Keski-Suomessa. Natura-alue FI0900056. Rauhoitettu. Koliman luoteisosassa oleva matala, aarnimetsän peittämä saari. Sopii EHDOLLA POISTETTAVAKSI mm. opetuskohteeksi. MAAKUNTAKAAVASTA 199 Kivineva - Karhukangas Pihtipudas, Viitasaari Viiden yksittäisen kohteen muodostama kokonaisuus, johon kuuluu erämaista, rehevää suota sekä ikääntyneitä kuusi- ja mäntyvaltaisia sekametsiä. Kivineva kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Karhukangas, Niinimäki ja Iso-Saukkosen metsä kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900117. Rauhoitettu. 200 Kolima Pihtipudas, Viitasaari 201 Lehmisuo Pihtipudas 202 Likolampi Pihtipudas 203 Louhuvuori Pihtipudas 204 Multarinmeri - Harjuntakanen - Pihtipudas Riitasuo Koliman rannat ovat kivikko-, louhikko- ja hiekkarantoineen monipuolisia ja saaristo on merkittävä selkävesilinnuston suojelun kannalta. Rantojensuojeluohjelma-alueen lisäksi rajaukseen kuuluu vesikasvillisuudeltaan ja -linnustoltaan arvokas Putikonlahti. Vesialuetta 4385 ha. Kolima kuuluu FINIBA-alueisiin. Natura-alue FI0900072. Osa rauhoitettu. Lehmisuon avoin keskusta on keskiravinteista nevaa. Laiteilla esiintyy korpia ja korpirämeitä. Lehmisuolla esiintyy useita valtakunnallisesti tai Etelä-Suomessa uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä. Myös kasvistoja linnustoarvot ovat merkittäviä. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. Muinais-Päijänteestä noin 6000 vuotta sitten itsenäiseksi kuroutunut EHDOLLA POISTETTAVAKSI lampi. Umpeenkasvava, nevaksi muuttuva alue. Monipuolisen MAAKUNTAKAAVASTA kasvillisuuden suojelualue. Pääosin louhikkoista vanhaa mäntymetsää, jossa runsaasti aiemman puusukupolven mäntyjä. Lahopuun määrä merkittävä. Lisäksi pieniä rämekuvioita. Natura-alue FI0900136. Rauhoitettu. Laaja ja erämainen edustava suo-, vesistö- ja metsäluontokokonaisuus. Eläimistöltään ja kasvistoltaan hyvin merkittävä. Harjuntakanen kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900065. Rauhoitettu. 205 Mörninsuo Pihtipudas 206 Pieni Silmäsuo Pihtipudas 207 Rahkasuo Pihtipudas 208 Saarijärvenneva Pihtipudas Lähes kokonaan ojittamaton Saarijärvenneva on keidassuo, jonka länsiosassa on minerotrofinen aapasuo-osa. Suolla esiintyy ravinteisia kasvillisuustyyppejä, joilla kasvaa uhanalaisia kasveja. Myös suolinnusto on monipuolinen. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. 209 Suojärviensuo - Niittosuo Pihtipudas 210 Suurisuo-Sepänsuo Paanasenneva - Teerineva Pihtipudas Kaksiosainen, erittäin edustava ja monipuolinen suokokonaisuus, jossa hyvin runsaasti uhanalaista kasvilajistoa. Alueella on myös pienvesi- ja linnustoarvoa. Soidensuojelun perusohjelman kohteita. Natura-alue FI0900040. Osa rauhoitettu. Luontotyypeiltään monipuolinen ja laaja, lukuisten saarekkeiden rikkoma kaksiosainen suoalue, jonka sisään jää myös kapea harju. Kohteeseen kuuluu lisäksi erillinen Taavetinlähde. Kasvistoltaan erittäin merkittävä ja reheviltä suotyypeiltään maakunnan alueella poikkeuksellisen edustava. Suurisuo-Sepänsuo ja Paanasenneva kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan. Suurisuon metsät ovat vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Natura-alue FI0900058. Osa rauhoitettu. 211 Suurusneva Pihtipudas 212 Syväjärvenlehto Pihtipudas 213 Varisvuori - Louhukangas Pihtipudas 214 Virkamäen letto - Kovasräme Pihtipudas 215 Jokelansuo Saarijärvi 216 Julmatlammit - Kitukorpi Saarijärvi 217 Jylhänrinteen metsä Saarijärvi 218 Kallenpalonkangas Saarijärvi 219 Lehtisenneva Saarijärvi 220 Pyhäjärvi Saarijärvi, Äänekoski Mörninsuota luonnehtii ravinteisuus ja ravinteisimmat alat ovat rimpisiä lettonevoja. Suotyypeissä on sekä valtakunnallisesti että Etelä-Suomessa uhanalaisia tyyppejä. Suokasvistossa on monia vaateliaita ja uhanalaisia lajeja. Myös linnustossa on merkittäviä lajeja. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. Pieni Silmäsuo on pienialainen, laidoiltaan ojitettu, lettoinen suo, jolla kasvaa useita maakunnallisesti uhanalaisia kasveja. Maisemallisesti edustava, Sisä-Suomen keidassuoalueen pohjoisimpia keidassoita, jossa kangassaarekkeet vuorottelevat räme- ja nevajuottien kanssa. Natura-alue FI0900068. Rauhoitettu. Suoyhdistymältään hyvin kehittynyt rimpinen järvenrantasuo. Arvokas kasvilajisto. Natura-alue FI0900063. Rauhoitettu. Järeitä raitoja kasvavaa tuoretta kangasta sekä rämettä sisältävä vanhojen metsien kohde. Osa alueesta vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Naturaalue FI0900044. Rauhoitettu. Monimuotoinen metsä- ja harjuluonnon sekä ravinteisten korpien kokonaisuus. Louhukangas kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900061. Osa rauhoitettu. Kaksi erillistä osa-aluetta käsittävä, laajalti lettoinen ja lähteinen, lajistoltaan monipuolinen suokohde. Natura-alue FI0900132. Rauhoitettu. Pieni suo, jonka kosteimmalla neva-alueella kasvaa uhanalaista suolajistoa. EHDOLLA POISTETTAVAKSI MAAKUNTAKAAVASTA Kolmesta osa-alueesta muodostuva biologisesti ja geologisesti monipuolinen ja arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppejä sisältävä kohde. Natura-alue FI0900017. Osa rauhoitettu. Hyvin tiheä puustoinen, vanhaa kuusivaltaista sekametsää kasvava metsäkohde. Natura-alue FI0900054. Rauhoitettu. Kukossa sijaitseva pienialainen Metsähallituksen omistama vanhan metsän EHDOLLA POISTETTAVAKSI kohde. MAAKUNTAKAAVASTA Lehtisenlammen rantaan rajoittuva rämeinen, nevarämeinen suoalue ja puronvarsikorpi. Puronvarressa korpea, luhtanevaa ja -lettoa. Natura-alue FI0900137. Rauhoitettu. Kirkasvetinen ja karu Saarijärven reitin keskusjärvi, jonka pienet saaret ja luodot ovat arvokkaita linnustonsuojelukohteita. Rantojensuojeluohjelman kohde. Vesialuetta 1694 ha. Natura-alue FI0900027. Osa rauhoitettu. 221 Rauskaneva Saarijärvi Keskeisiltä osiltaan Rauskasuo on ojittamaton. Suon kasvillisuus on ravinteista ja suolla esiintyy uahanlaisia suotyyppejä, mm. lettonevaa. Suon luoteispuolisessa metsäisessä rinteessä on lähde- ja tihkupinta-alue. Rauskanevalla kasvaa monia vaateliaita ja uhnalaisia sammal-ja ja putkilokasvilajeja. Myös linnustoon kuuluu merkittäviä suoympäristön lintuja. Laajahko lähteinen korpialue, jossa useita suurempia ja pienempiä avolähteitä. Pienvesiarvon lisäksi merkitystä uhanalaisen sienilajiston kannalta. Natura-alue FI0900113. Rauhoitettu. 222 Ristiniemen lähteikkö Saarijärvi 223 Ruostelähteennevan metsä Saarijärvi 224 Silmäsuo - Kiminginjoki 225 Summakoski 226 Tervaniemen alue 227 Vasikkaneva 228 Humalalahti - Pitkäjoen suu 229 Katajaneva - Vuorilammen alue Toivakka - Huhtalampi Useasta osa-alueesta koostuva suo-, metsä- ja pienvesialue. Katajaneva on pääosin sisäsuomalainen keidassuo, mutta eteläosassa on myös pieni aapasuo. Suotyypit ovat moninaisia, ja suo on erittäin tärkeä uhanalaisten kasvien kasvupaikka. Vuori- ja Huhtalampi kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900114. Osa rauhoitettu. 230 Liikalanlampi Toivakkka 231 Maunosensuo Toivakka 232 Nallinneva Toivakka Kauniin harjun Kierikkajärvestä eristämä Liikalanlampi on umpeenkasvanut linnustonsuojelualue, jonka arvo on laskenut umpeenkasvun takia. Vaatisi avovesipinnan lisäämistä. Maisemallisesti edustava, järven ja tien välissä oleva suoalue. Tupasvillarämettä ja kuljupintoja. Järven ja suon välissä kapea, kaunis harju. Alue on etupäässä avosuota, lyhytkortista nevaa, paikoin rehevämpää saranevaa. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. 233 Palosenranta Toivakka Puustoltaan varttunutta ja järeää rantametsää, joka on pääosin tervaleppävaltaista luhtametsää ja tervaleppäkorpea sekä osin kesällä kuivahtavaa tulvametsää. Natura-alue FI0900144. Osa rahoitettu. 234 Hankasuo Uurainen Noin puolet Hankasuon pinta-alasta on ojittamatonta luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista suoluontoa. Lähes kaikki luonnontilaisilla alueilla tavatut suotyypit ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Kokonaisuudessaan Hankasuon etelä- ja keskiosien räme- ja nevatyyppit muodostavat hyvin edustavan suoluontokokonaisuuden, jonka perhos- ja lintulajisto on arvokas. 235 Lotakonsuo Uurainen Suotyypeiltään ja -kasvillisuudeltaan moni-ilmeinen puronvarsisuo. Hyvin edustava rehevä, osin lettoinen suo. Natura-alue FI0900001. Rauhoitettu. 236 Matosuo Uurainen Matosuolla on huomattavia luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osa-alueita Etelä-Suomessa uhanalaisine suotyyppeineen, joista laajaalaiset sararämeet, tupasvillarämeet ja kalvakkanevat ovat merkittävimpiä. Myös Matosuon linnusto on monipuolinen. 237 Oksalan Isosuo Miehinkäisensuo Uurainen Kahden keidassuon muodostama kokonaisuus, jonka suojelullista arvoa nostaa edustava linnusto. Natura-alue FI0900002. Rauhoitettu. 238 Särkilampi Uurainen 239 Haarapuronniitty - Vuorijärvi Viitasaari 240 Hakovuori - Koljatti Viitasaari 241 Heinä-Suvanto Viitasaari 242 Huopanankoski Viitasaari 243 Keiteleen Listonniemi Viitasaari, Äänekoski Umpeenkasvanut suorantainen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva lampi, jossa rehevä vesikasvillisuus. Rauhoitettu. Haarapuronniitty on pääosin tuoretta kangasta ja korpea sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, jonka keskellä on pieni järvi. Myös Vuorijärven kallioinen alue on puustoltaan luonnontilaista. Naturaalue FI0900066. Kolmen erillisen kallioalueen muodostama monipuolinen kokonaisuus. Maisemallisesti ja biologisesti arvokas alue. Natura-alue FI0900120. Osa rauhoitettu. Linnustoltaan kansainvälisesti arvokas muutto- ja pesimäaikainen lintuvesien suojeluohjelman kohde, jolla myös kasvistollista merkitystä. Natura-alue FI0900046. Rauhoitettu. Huopanankoski on Vuosjärven ja Muuruejärven välillä oleva kuuluisa lohikoski, johon liittyy merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Myös kasvistollista merkitystä. Kirkasvetisen Keski-Keiteleen saari- ja niemenranta-alueita. Alueeseen sisältyy selkävesilinnustoltaan arvokas Keiteleen Listonniemen rantojensuojeluohjelma-alue. Natura-alue FI0900035. Osa rauhoitettu. 244 Kiminkiniemen lehmuslehdot Viitasaari Isoja haapoja kasvava, rehevää tuoretta ja lehtomaista kangasta sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Saarijärvi Kiminginjärven rantaan rajoittuva avonevainen ja rämepuustoinen suo, jonka pohjois- ja keskiosan läpi virtaa puro. Natura-alue FI0900127. Osa rauhoitettu. Saarijärvi Maisemallisesti edustava kaksiosainen koski, jonka itähaara on lähes täysin luonnontilaisena väylänä. Kosken kalataloudellinen merkitys on lähinnä poikastuotannossa. Saarijärvi Vesimaisemaan liittyvä harju- ja suoalue. Rajaukseen sisältyy lisäksi läheinen Oulunnevan tienvarsisuo ja kaksi Kiesimenjärven saarta. Naturaalue FI0900128. Saarijärvi, Karstula Vasikkanevan ojittamaton osa on vaihettumissuo, jossa on sekä keidasettä aapasuon piirteitä. Suon eteläosassa vallitsevat erilaiset rämetyypit, pohjoisosassa vallitsevana suotyyppinä on rimpineva. Suon reunoilla kasvaa kapeina esiintyminä luhtanevakorpea, sarakorpea ja korpirämettä. Toivakka Kaksi lähekkäistä linnustollisesti arvokasta, ruovikoiden ja luhtien luonnehtimaa aluetta. Natura-alue FI0900024. Rauhoitettu. Arvokkaita, seudullisesti harvinaisia lehmuksen erillisesiintymiä, myös muuta vaateliasta lajistoa. Sisältyvät lehtojensuojeluohjelmaan. Rauhoitettu. 245 Kolima-Keitele -koskireitti Viitasaari Kohteen ydinalue muodostuu Kärnän ja Kymönjärven välisestä arvokkaasta koskireitistä ja siihen liittyvistä rantakohteista. Lisäksi alueeseen kuuluu muutamia Koliman ranta- ja saarikohteita. Natura-alue FI0900070. Osa rauhoitettu. Huomattavan tärkeä, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva, monipuolisten suotyyppien, mm. korpien ja rämeiden suojelukohde. Kasvistossa harvinaisia suolajeja. Natura-alue FI0900116. 246 Muurainkorpi - Niittosuo Viitasaari 247 Palokankaan lammet Viitasaari 248 Ruokomäki Viitasaari 249 Ylä-Keitele Viitasaari Valtakunnallisesti merkittävä selkävesi, jonka rannat ovat huomattavilta osin rakentamattomia. Selkävesilinnustoltaan arvokas kohde. Myös vanhojen metsien suojeluarvoja. Natura-alue FI0900119. Osa rauhoitettu. 250 Hitonhaudan vuori Äänekoski Erämaisen Hitonhaudanvuoren biologisesti ja geologisesti arvokas rotkovajoama kallioalueineen. Natura-alue FI0900028. Rauhoitettu. 251 Ison Särkijärven metsä Metsokangas Äänekoski 252 Jurvon alue - Jouhtisen metsä Äänekoski 253 Jylhänvuori Äänekoski 254 Kalajärvi - Kytänneva Äänekoski 255 Kivetyn alue Äänekoski 256 Lekosaaren eteläosa Äänekoski Kaksi mänty- ja kuusivaltaista, pienvesien ja korpien kirjomaa vanhan metsän aluetta. Metsokangas kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900122. Rauhoitettu. Monipuolinen kokonaisuus, jonka valtteja ovat edustava järvi- ja pienvesiluonto sekä siihen liittyvä harju-, luonnonmetsä- ja kallioluonto. Jouhtisen metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900015. Osa rauhoitettu. Maisemallisesti ja kasvistollisesti edustava vuori, jossa on karsikkopuita ja pakanuuden aikaisena muistomerkkinä luola. Kalajärvi on lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva arvokas, avovesialueeltaan laaja lintujärvi, joka on myös FINIBA-alue. Läheinen Kytänneva on tulvanalainen järvenrantasuo, jossa yhdistyvät laajatulvaneva ja joenvarren suoluonto. Natura-alue FI0900059. Osa rauhoitettu. Pienehköjen vanhojen metsien kohteiden sekä arvokkaiden pienvesien ja soiden muodostama kokonaisuus. Lajistollisesti arvokas. Muronaho ja Räihänniemi kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900121. Osa rauhoitettu. Lekosaari on osa hienoa nelostien varren rantamaisemaa. Lekosaari EHDOLLA POISTETTAVAKSI kuuluu pitkittäisharjujaksoon, joka kulkee osin vedenpinnan alaisena. MAAKUNTAKAAVASTA 257 Myllykankaan metsä Äänekoski 258 Mäki-Kaipion lehto Äänekoski 259 Naarakoski Äänekoski 260 Niiniveden pohjoislahti Äänekoski 261 Peuravuori-Hoikanvuori Äänekoski 262 Pyhäkankaan lähteikkö Äänekoski 263 Vuorilammen laskupuron lehto Äänekoski Kymmenen pienialaisen suo- ja metsärantaisen lammen keskittymä, joka on pienvesiluonnoltaan ja linnustoltaan arvokas. FINIBA-alue. Natura-alue FI0900067. Osa rauhoitettu. Kalliojyrkänteiden, lampien ja soiden kirjoma edustava vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900118. Rauhoitettu. Iäkästä mustikkatyypin kuusimetsää, jonka läpi virtaa rehevän saniaiskorven ympäröimä puro. Natura-alue FI0900062. Kasvistollisesti arvokas kapea-alainen puronvarsilehto, jossa monia EHDOLLA POISTETTAVAKSI vaateliaita kenttäkerroksen lajeja. MAAKUNTAKAAVASTA Saarijärven reitin alin koskialue, jossa on kaksi erillistä koskea. Se on virkistyskalastuskohde, tärkeimpänä saalislajina järvitaimen. Maisemallisesti vaikuttava kohde. Niiniveden pohjoislahti on eteläosastaan umpeenkasvanut arvokas linnuston muuttoaikainen levähdys- ja pesimäalue. Keiteleen rannalla oleva kallioalue ja siihen liittyvä Peuravuoren korkea kalliojyrkänne ja sen alapuolella oleva monilajinen kallionaluslehto. Naturaalue FI0900016. Osa rauhoitettu. Joen uurtamaan harjualueeseen syntynyt kanjoni, jossa lähteiden tihkuvaikutuksesta erikoista suo- ja lehtokasvistoa. Lehtipuuvaltainen puronvarsilehto, jossa hyvä pensaskerros. Myös EHDOLLA POISTETTAVAKSI kenttäkerros runsas ja monilajinen. MAAKUNTAKAAVASTA Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Arvokas geologinen muodostu ma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas geologinen muodostuma. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Hiidenvuori Lyötinmäki Ohenmäki-Kaiturinvuori Paasiniemenvuori Punainenvuori Sauvomäki Sauvoniemi Huhtapurun drumliiniparvi Huuvuori-KuivavuoriKylkisvuori Isovuori-Matkuksenkolu Joutsniemi-Harjunkangas Jumpeli Karttuuvuori Karttuuvuori Myllyvuori-Kaituunvuori Vällyvuori-Jouhtvuori Autionvuori Hakolanvuori-Suovuori Halsvuori Haukkavuori-Pekonmäki Housuvuori Huuvuori Hyppyriäisenmäki Kanavuori-Koskenvuori Kattilavuori Kettuvuori Kinkovuori Kontinvuori Könkkölänvuori-Ruppavuori Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Joutsa Joutsa, Toivakka Kallioalue Moreenimuodostuma Kalllioalue Moreenimuodostuma Kallioalue Moreenimuodostuma Moreenimuodostuma Moreenimuodostuma Kallioalue Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa, Toivakka Jyväskylä Jyväskylä, Muurame Jyväskylä, Laukaa Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä, Muurame Jyväskylä Jyväskylä Kallioalue Harjualue Tuuli- tai rantakerrostuma Kallioalue Moreenimuodostuma Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Leustun reunamoreeni Muuraisvuori-Haukkavuori Myllykangas Mäyrävuori Nokkosenmäki-Tuohivuori Oravivuori-KukkulankorpiKorppivuori Pajuvuori Punavuori Raudanriutta Rouvinmäki-Lehtimäki Sarvivuori-Haapavuori Vaarunvuoret Vilhuniemen kallioalue Edessalo Harovuori-Kalkunkorkee Hopeavuori Huhkojärven rotko Jyrkysvuori-Lohivuori Jänenvuori-Hirmunvuori Kaipolanvuori-Tupavuori Mustikkavuoren kallioalue Nevonvuori-Iso Koiravuori Rotkovuoren kallioalue Ruonanvuori Syrjäjärvien harju Vororotin kallioalue Haarajärven harjualue Pilkkanevan kumpumoreenialue Heinäjoki (Silmäsuo-Kettuneva) Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä, Luhanka Jyväskylä Moreenimuodostuma Kallioalue Moreenimuodostuma Kallioalue Kallioalue Kallioalue Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä, Muurame Jyväskylä, Joutsa Jyväskylä, Muurame Jyväskylä Jyväskylä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä, Keuruu Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä, Jyväskylä Jämsä, Kuhmoinen Kannonkoski Kannonkoski Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Harjualue Kallioalue Harjualue Moreenimuodostuma Karstula Harjualue Karametsän dyynialue Mätäslammen dyynialue (Kiminki) Karstula Karstula Harjualue Harjualue 61 Teerijärven kumpumoreenialue Karstula Moreenimuodostuma 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Kinnula/Kivijärvi Kinnula Kinnula Kivijärvi Kivijärvi Kallioalue Harjualue Moreenimuodostuma Harjualue Moreenimuodostuma Tuuli- tai rantakerrostuma Moreenimuodostuma Moreenimuodostuma Moreenimuodostuma Moreenimuodostuma 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 Kypärävuori Käännetynniemi Lapinlahden reunamoreeni Lintusyrjänharju Vähä-Kömin drumliini Kontuvuori Mustikkakangas Vehkakukkulat Rajakangas Sivakkalampien kumpumoreenialue Kantianvuori Keulatniemi-Haukkaniemi Rokkavuoret Sorvavuori Voipiovuori-Petäjikkömäki Hakinharju Haukkasalo-Koisalo Hertunvuoren kallioalue Huhkainvuori Kaukkaanvuori Konivuori-Väärävuori Kotavuori-Hongiston kallioalue Konnevesi Konnevesi Konnevesi Konnevesi Konnevesi Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Harjualue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 Lahnavuori Peltolankylän Harjunmäki Portinvuori-Roninvuori Pyhänpää-Syrjänvuori Rannanharju Sarvaharju ja aarnihauta Huumarkankaan dyynialue Ahvenpyhä Hietasyrjänkangas Hitonhaudan kallioalue Huosiaisharju Hyyppäänvuori Hyyppäänvuori Kaakkolammen reunamoreeni Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Laukaa Laukaa, Äänekoski Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Kallioalue Harjualue Kallioalue Kallioalue Harjualue Harjualue Harjualue Moreenimuodostuma Harjualue Kallioalue Moreenimuodostuma Kallioalue Moreenimuodostuma Moreenimuodostuma 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 Kiikkumäki-Muorinmäki Kukkovuori-Pyykkivuori Lankavuori Lääsänmäki Muorinmäki Oitinmäki Saraakallio Vääränvuori Äidinvuori Haukivuori-Lylyvuori Ison Pirttivuoren kalliomaasto Laukaa Laukaa, Hankasalmi Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Luhanka Luhanka Harjualue Kallioalue Moreenimuodostuma Moreenimuodostuma Harjualue Harjualue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue 109 110 111 Luhanka Luhanka Luhanka Kallioalue Kallioalue Kallioalue Luhanka Kallioalue Luhanka Luhanka Multia Multia Multia Multia Muurame Kallioalue Kallioalue Moreenimuodostuma Moreenimuodostuma Harjualue Harjualue Moreenimuodostuma 120 121 122 123 Kankaisvuori-Hiekkavuori Onkisalo Rauanvuori-Juurikkavuoren kalliomaasto Syväniemen-Pukkivuoren kalliomaasto Vahervuori Virkavuori Hyyrynkangas Korhonkangas Lopakankangas Valkeisperän Valkeiskangas Lamminmäen-Kiviojan reunamoreeni Lullinvuori Muuratharju Paavalinvuori Syrjälän kumpumoreenialue Muurame Muurame Muurame Muurame Kallioalue Harjualue Kallioalue Moreenimuodostuma 124 125 126 Kipakynnäänmäet Petäjävesi Ilosvuori-Huuhkaisvuori Pihtipudas Iso-Olloven kumpumoreenialue Pihtipudas Moreenimuodostuma Kallioalue Moreenimuodostuma 127 128 Kanasensuon reunamoreeni Liperinkankaat Moreenimuodostuma Moreenimuodostuma 112 113 114 115 116 117 118 119 Pihtipudas Pihtipudas 129 130 131 132 Mäntyvuori Pilkkamäki Pitkähiekka Puikkolammen kumpumoreenialue Pyydysjärven kumpumoreenialue Soidinvuori Teerinevan kumpumoreenialue Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Moreenimuodostuma Harjualue Tuuli- tai rantakerrostuma Moreenimuodostuma Pihtipudas Moreenimuodostuma Pihtipudas Pihtipudas Moreenimuodostuma Moreenimuodostuma Ahvenlampi Horonjärven kumpumoreenialue Julmatlammit Kangasjärven dyyni Lanneveden Kirkkoharju Leppälamminvuoren kumpumoreenialue Pyhänkangas Saarinevan kumpumoreenialue Saarijärvi Saarijärvi Harjualue Moreenimuodostuma Saarijärvi Saarijärvi Harjualue Moreenimuodostuma Saarijärvi Saarijärvi, Multia Toivakka Toivakka Toivakka, Joutsa Toivakka Toivakka Harjualue Harjualue Tuuli- tai rantakerrostuma Kallioalue Kallioalue Kallioalue Moreenimuodostuma Toivakka Toivakka Toivakka Toivakka Uurainen Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Viitasaari Moreenimuodostuma Harjualue Kallioalue Kallioalue Harjualue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue Tuuli- tai rantakerrostuma Harjualue Harjualue Kallioalue Kallioalue 166 167 168 169 170 171 Syrjäharju Kulhanvuori-Karhunkangas Haukkamäki Haukkavuori Haukkavuori Iilivuoren kalliomaasto Iso-Kankaisen kumpumoreenialue Leppäsenmäki Papanahonkangas Rappukallio Vuorilammenvuoret Syrjänkangas Hakovuori-Kalliomäet Huosiaisvuori Itävuori Karhuvuori Kärnänvuori Multapakat Mäntykangas Rakajansaari Ruokomäki Saunamäen-Säynäisvuoren kalliomaasto Hitonhauta-Rajumäki Julmanvuori-Pienivuori Jylhänvuori Karvavuori Loukkuvuori-Mustavuori Mustikkavuori-Ruohosuonmäki Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Kallioalue Kallioalue Kallioalue Moreenimuodostuma Kallioalue Kallioalue 172 173 174 175 176 177 Myrävuori-Otramäki Naakelinmäki-Viukarinmäki Nousukallio-Peuravuori Riihivuori Sirkkakangas Tärttävuori Äänekoski Kallioalue Äänekoski Kallioalue Äänekoski Kallioalue Äänekoski Kallioalue Äänekoski/Saarijärvi Harjualue Äänekoski Kallioalue 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 Saarijärvi Kallioalue Saarijärvi Harjualue Saarijärvi Harjualue Saarijärvi, Äänekoski Moreenimuodostuma Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Luonnon monimuoto isuuden kannalta tärkeä suoalue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 Leväsensuo Nytkymensuo Ruotsinsuo Lehtolamminneva Isoneva 1 Kaakkosuo 1 Kalmonsuo Nevasuo Riihisuo-Korpisensuo Ruohosuo Murtosuo 2 Jänisneva Lintalamminneva Perseneva Orissuo Humalasuo Kohtamatkanneva Konkarinsuo Kurkisuo 2 Puukkosuo Rautosuo Suurisuo 4 Tavisuo Teerisuo_A Virkasuo Iso Rautasuo Heinäsuo 7 Häyhtiönneva Konnunsuo Marjasaarenneva Pajuneva Rättisuo 2 Huutoniemensuo Kekonsuo Pohjoisneva Ruohoneva Hankamäensuo Valkeasuo Hankasalmi Jämsä Jämsä Karstula Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu Keuruu, Multia Keuruu Kinnula Kyyjärvi Kyyjärvi Kyyjärvi Laukaa Multia Multia Multia Multia Multia Multia Multia Multia Multia Multia Petäjävesi Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Pihtipudas Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Uurainen Viitasaari Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Merkinnällä osoitetaan sellaisia maakunnallisesti merkittäviä suoalueita, joissa osassa suoaluetta on todettu olevan merkittäviä luontoarvoja. Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että varmistetaan alueen luontoarvojen säilyminen.
© Copyright 2024