Luonnos alueluettelosta - Keski

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus
Luonnos 9.6.2016
luettelon täydennys 1.7.2016
Alueluettelo
Biotalous
Liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet
Asutusrakenne
Matkailu ja virkistys
Tekninen huolto
Luonnonvarat
Erityistoiminnot
Kulttuuriympäristö
Luonnonsuojelu
Alueluettelon kohdenumerointi viittaa kunkin teeman alussa oleviin apukarttoihin.
Maakuntakaavan mittakaavassa olevat epäviralliset teemakartat löytyvät osoitteesta
http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaavantarkistus/teemakohtaisia_apukarttoja
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
BIOTALOUS 1/3
58
38
Turvetuotantoalue
Pihtipudas
Kinnula
74 78
75
39
Kivijärvi
43
44
41
29
17
19
31
32
20
26
28
27
21
71
72
18
70
66
61
69
63
59
62
47
36
Keuruu
35
77
Kannonkoski
30
Karstula
23 25
73
Viitasaari
22
24
79
76
Kyyjärvi
40
42
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
12
67
68
64
60
50
46
Multia
48
Saarijärvi
Äänekoski
65
33
45
49
Uurainen
54
52
34
Konnevesi
51
53
37
55
15
Petäjävesi
57
56
Hankasalmi
Laukaa
1
Jyväskylä
3
Muurame
4
Toivakka
16
9
12
7
Jämsä
2
6
5
8
14
13
11
10
Joutsa
Luhanka
Kuhmoinen
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
BIOTALOUS 2/3
28
Kinnula
Monipuolinen
työpaikka-alue
Pihtipudas
29
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
12
Kivijärvi
23
Kyyjärvi
22
35
Viitasaari
17
Karstula
Kannonkoski
18
30
Saarijärvi
32
31
Äänekoski
37
33
38
41
39
36
Multia
Uurainen
26
24
25
12
Keuruu
19
Konnevesi
40
Petäjävesi
20 21
8
Jyväskylä
9
Muurame
1
7
11
27
34
Toivakka
15
Jämsä
2
10
6
13
Hankasalmi
Laukaa
5
14
16
Joutsa
Luhanka
4
3
Kuhmoinen
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
94
44
43
47
58
57
Kyyjärvi
48
52
60
32
50
24
26
95
51
109
27
Kannonkoski
19
25
37
100
75
35
39
33
38
Multia
82
40
Keuruu
110
101
98
68
42
18
97
30
74
62
81
65
67
76
69
77
71
34
83
112
80
104
85
Petäjävesi
87
14
16
13
111
Konnevesi
88
15
113
Äänekoski
61
72
105
Uurainen
63 64 73
108
103
102
70 86 84
106 107
89
41
36
55
Saarijärvi
99
96
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
Viitasaari
23
66
Turvetuotantoon soveltuva
alue (tu1)
12
28
Karstula
78
Pihtipudas
91
22
20
79
Turvetuotantoon soveltuva
alue (tu)
92
53
31
21
45
BIOTALOUS 3/3
93
Kivijärvi
54
59
29
49
Kinnula
46
90
17
10
12
2
Hankasalmi
Laukaa
6
4
Jyväskylä
Muurame
1
7 8
3
5
Toivakka
11
9
Jämsä
Joutsa
Luhanka
56
Kuhmoinen
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Biotalouteen
tukeutuva alue
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Turvetuotanto
alue (EO/tu)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
Kivisensuo
Kivisensuo 2
Läyniönsuo
Tervasuo
Aukeasuo
Haapasuo
Havusuo
Höystösensuo
Jokipolvensuo
Kailasuo
Maissuo
Mesiänsuo
Pihlassuo, Pajusuo
Rääsysuo
Palosuo
Pohjansuo
Haapisuo
Heposuo
Kaijansuo
Karametsä
Martinsuo
Pirttijärvi-Pölkki
Pärepuulamminneva I
Pärepuulamminsuo II
Suoniemensuo 1
Suoniemensuo I
Suoniemensuo II
Suurensuonneva
Tynnörsuo
Vastinginsuo
Vihisuo
Voimäensuo
Lehtosuo-Pyöreäsuo
Penkkisuo
Permisuo
Riihi-Peuraneva
Ukonmurronsuo
38
39
40
41
42
43
44
45
Vehkaneva
Isoneva
Isoneva
Leppineva
Pyöreäsuo
Savonneva
Savonneva 1-4
Sirkkasuo
46
47
Haukisuo
Hirvisuo
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Jyväskylä
Jämsä
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu,
Petäjävesi
Kinnula
Kivijärvi
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Laukaa,
Äänekoski
Multia
Multia
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan pääasiassa
maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita.
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on turvattava
metsä- ja maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen
toiminta- ja kehittämisedellytykset.
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
turvetuotantoalueita, joilla jo on
turpeen ottotoimintaa tai joilla
ottotoiminnan edellytykset on
selvitetty.
Suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden
käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon
tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin,
turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä
tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen
vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden
määrää.
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
Kummunsuo
LapsukansuoMiinavainaansuo
Pihtisuo
Pirttisuo-Peurusuo
Saarisuo
Hyttisuo
Kurkisuo
Umpilamminsuo
Valkeissuo
Valkeissuo
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
Pyytneva
Ahvenlamminsuo
Konttisuo
Löytösuo
Maha-Siko-Kaakkosuo
Mätässuo
Mökkisuo
Pajumäensuo
Raatteikkosuo
Rajapuronsuo
Rajasuo
Rasinsuo
Saarekeneva
Suljetunneva
Vasikkasuo
Heinäsuo
Ihkajansuo
75
76
77
78
79
Kolkunsuo
Lavasuo
Matkus-Haukineva
Sammalisneva
Vehkasuo
Multia, Keuruu
Multia
Multia
Multia
Multia
Petäjävesi
Petäjävesi
Petäjävesi
Petäjävesi
Petäjävesi,
Jyväskylä
Pihtipudas
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Viitasaari
Viitasaari,
Pihtipudas
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Monipuolinen
työpaikka-alue
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
monipuolinen työpaikka-alue.
Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää
liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden
käytön suunnittelussa on otettava huomioon
valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen
toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja
eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja
valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt.
1
2
Hankasalmen saha
Nälkämäki
Hankasalmi
Hankasalmi
3
Karimäki
Joutsa
4
Kettuvuori
Joutsa
Olemassa oleva ja tulevaisuuden
teollisuusalue.
5
Leivonmäen teollisuusalue
Joutsa
Olemassa oleva ja tulevaisuuden
biotalousalue.
6
Eteläportti
Jyväskylä,
Muurame
Taajamarakenteeseen ja
kaupunkiseudun kasvusuuntaan
liittyvä työpaikka-alue. Alueen
pääasiallinen laajenemissuunta on
etelään ja pohjoiseen.
7
Kanavuori-Ruokosaari
Jyväskylä
Taajamarakenteeseen ja
kaupunkiseudun kasvusuuntaan
liittyvä työpaikka-alue.
8
Lintukangas
Jyväskylä
Jyväskylän yleiskaavaan perustuva
tulevaisuuden työpaikka-alue.
9
10
Nuutti
Jyväskylä
Olemassa oleva teollisuusalue.
Seppälänkangas-Palokangas Jyväskylä, Laukaa Jyväskylän seudun merkittävin
työpaikka-alue.
Säynätsalo
Jyväskylä
Olemassa oleva biotalousalue.
Tikka-Mannila
Jyväskylä
Jyväskylän yleiskaavaan perustuva
tulevaisuuden työpaikka-alue.
11
12
Olemassa oleva biotalousalue.
TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 0,2 km.
Kunnan kehittämisstrategiaan
perustuva tulevaisuuden työpaikkaalue.
Olemassa oleva ja tulevaisuuden
teollisuusalue.
13
Halli
Jämsä
Olemassa oleva teollisuusalue.
Lentoteknologian ja digitalouden
osaamiskeskittymä.
Taajamarakenteeseen liittyvä
tulevaisuuden työpaikka-alue.
Olemassa oleva biotalousalue.
Jämsänkosken merkittävin
työpaikka-alue.
Olemassa oleva biotalousalue.
Olemassa oleva biotalousalue.
Olemassa oleva biotalousalue.
Alueen pääasiallinen
laajenemissuunta on kaakkoon,
varaudutaan tulevaisuuden
tarpeisiin. Taajamarakenteeseen
liittyvä tulevaisuuden työpaikkaalue.
Olemassa oleva teollisuusalue,
varaudutaan tulevaisuuden
tarpeisiin.
Olemassa oleva teollisuusalue.
Olemassa oleva teollisuusalue.
Olemassa oleva ja tulevaisuuden
biotalousalue.
14
Jämsä
Jämsä
15
Jämsänkoski
Jämsä
16
17
18
Kaipola
Sammallahti
Humppi
Jämsä
Kannonkoski
Karstula
19
Haapamäki
Keuruu
20
21
22
Tiwi
Yliaho-Sysivuori
Orikallio
Keuruu
Keuruu
Kivijärvi
23
24
25
Betsetin teollisuusalue
Vehniä
Vihtavuoren teollisuusalue
Kyyjärvi
Laukaa
Laukaa
Olemassa oleva teollisuusalue.
Logistiikkaan liittyvä alue
Olemassa oleva teollisuusalue.
26
27
Multian saha
Teollisuuskylä
Multia
Muurame
Olemassa oleva biotalousalue
Olemassa oleva teollisuusalue.
Suunnittelumääräys: Alueella tulee
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa luoda edellytykset
joukko- ja kevytliikenteelle. TUKES:n määrittelemä
konsultointivyöhyke 0,5 km.
TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,0 km
TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,5 km
Jämsänkosken tehdas-aluetta
TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,5 km
TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 2,0 km
28
Arvola
Pihtipudas
Olemassa oleva ja tulevaisuuden
teollisuusalue.
29
Ruppo
Pihtipudas
30
31
Kolkanlahti
Linna
Saarijärvi
Saarijärvi
32
Sara-aho-Rajala
Saarijärvi
33
Tarvaala
Saarijärvi
34
Tervaskangas
Toivakka
35
Mustalahti
Viitasaari
36
Hirvaskangas
Äänekoski,
Uurainen
Olemassa oleva biotalous/teollisuusalue.
Olemassa oleva biotalousalue.
Olemassa oleva teollisuusalue.
Liittyy läheisesti Sara-ahon-Rajalan
teollisuusalueeseen.
Olemassa oleva teollisuusalue.
Alueen pääasiallinen
laajenemissuunta on kaakkoon,
varaudutaan tulevaisuuden
tarpeisiin.
Biotalouden koulutus- ja
tutkimuskeskus
Biotalousalue, varaudutaan
tulevaisuuden tarpeisiin.
Olemassa oleva biotalous/teollisuusalue. Alueen
pääasiallinen laajenemissuunta on
pohjoiseen, varaudutaan
tulevaisuuden tarpeisiin.
Tulevaisuuden työpaikka-alue, jonka Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa
läheisyyteen sekä Äänekosken että suunnittelussa tulee huomioida liikenteen tarvitsemat
Uuraisten puolelle on syntynyt ja
palvelut.
tulee syntymään taaja-asutusta.
37
Koukkuniemi
Äänekoski
Taajamarakenteeseen liittyvä
tulevaisuuden työpaikka-alue.
Alueen pääasiallinen
laajenemissuunta on pohjoiseen.
38
Metsäteollisuusalue
Äänekoski
Olemassa oleva kansainvälistä
TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,5 km
merkitystä omaava biotalousalue ja
biotalouden osaamiskeskittymä.
39
Suolahden teollisuuskylä
Äänekoski
40
41
Suolahden vaneritehdas
Valtran teollisuusalue
Äänekoski
Äänekoski
Olemassa oleva teollisuusalue.
Alueen pääasiallinen
laajenemissuunta on
länsiluoteeseen, varaudutaan
tulevaisuuden tarpeisiin.
Olemassa oleva biotalousalue.
Olemassa oleva biotalous/teollisuusalue.
TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 0,5 km
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Turvetuotanto
on soveltuva
alue (tu, tu1)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
Haukilamminsuo
Heinäsuo 2
Leväsuo
Paljakansuo N
Paljakansuo S
Suurisuo 6
Tervajoensuo
Tervasuo
Teurisuo
Karhusuo 2
Kelkkasuo-Sammalsuo
Keltasuo
Kirvessuo
Kunnarsuo
Nevalansuo
Rättisuo
Veljestensuo
Rimminneva
Suurisuo 2
Haapapuukonsuot
Kyntöläisneva
Lampisuo 1
Murtolamminneva
Murtosuo 1
Patinsuo
Perhonsuo
Pirttiahonsuo
Sarvisuo 2
Soppisenneva
Teerensuo
Töyrisuo 1
Vihisuo
Heposuo 2
Honkasuo
Karjunneva
Koppelokorpi
Kortesuo
Mustassuo
Olkitaipaleenneva
Pahkasuo
Saarisuo A
Sikolamminsuo
Iso Sääksneva
Kanavakytö
Kurkisuo 4
Matkusneva
Petäikköneva
Pieni Sääksneva
Ruotesuo
Töyrisuo 2
Louhuinneva
Syväjärvenneva N
Syväjärvenneva S
Yölamminneva
Teerisuo 3
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Joutsa
Jämsä
Jämsä, Jyväskylä
Jämsä, Jyväskylä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Kannonkoski
Kannonkoski
Karstula
Karstula, Kyyjärvi
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula, Kyyjärvi
Karstula
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu, Multia
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Kinnula
Kinnula
Kinnula
Kinnula
Kinnula
Kinnula
Kinnula
Kinnula
Kivijärvi
Kivijärvi
Kivijärvi
Kivijärvi, Kyyjärvi
Konnevesi
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
turvetuotantoon soveltuva alue.
Turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton
suunnittelussa on otettava huomioon asutus,
tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin
turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä
tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen
vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden
määrää. Lisäksi tu1-alueiden maankäyttö tulee
suunnitella ja toteuttaa niin, että turvevarojen
hyödyntäminen on mahdollista luontoarvot turvaten.
tu1
tu
tu1
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu1
tu1
tu1
tu
tu1
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu1
tu
tu
tu1
tu
tu
tu
tu1
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu1
tu
tu1
tu
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
Isosuo 6
Korteneva
Rummakonneva
Saarisuo 1
Suurisuo 5
Heinäsuo 4
Ahvensuo
Joutensuo
Jälsisuo-Konkarinsuo
Kalettomansuo
Korhonsuo
Lauttasuo
Leppäsuo
Loukkusuo
Mannissuo-Purnukorvensuo
Niinisuo
Nimetönsuo5
Parantaisensuo
Partasuo
Peurusuo
Pihtisuo
Pirttisuo-Karjosuo
Pukkilamminsuo
Rajasuo
Sarvisuo 1
Tervasuo-Kangassuo
Valkeissuo
Vehmassuo-Tervosuo
Kypäräsuo
Maunusuo
Mökinsuo
Ruokosuo
Vekurinsuo
Velkkulansuo
Hanslamminneva
Jämsänneva
Kanasensuo
Männikönneva
Purontausneva
Vihvilässuo
Itäsuo
Korteniemi
Kärmeneva
Lamminsuo
Rautasuo
Takapellonneva
Aukeasuo
Heinäsuo 5
Kuitulan Isosuo
Myllysuo
Peurasuo
Porrassuo
Rokkasuo
Pyöreisneva
Sarvineva
Illakkaneva
Isoneva 6
Pakoneva
Kuhmoinen, Jämsä
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Laukaa
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia, Saarijärvi
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia, Uurainen
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Petäjävesi
Petäjävesi
Petäjävesi
Petäjävesi, Jämsä, Jyväskylä
Petäjävesi, Jämsä
Petäjävesi
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Uurainen
Uurainen
Uurainen
Uurainen
Uurainen
Uurainen
Uurainen
Viitasaari
Viitasaari, Äänekoski, Konnevesi
Äänekoski, Konnevesi
Äänekoski
Äänekoski
tu
tu1
tu
tu1
tu
tu1
tu
tu1
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu1
tu
tu1
tu1
tu
tu1
tu
tu1
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu1
tu
tu
tu
tu1
tu
tu
tu
tu1
tu
tu1
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu
tu1
tu1
tu
tu
tu
tu
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
LIIKENNE
Kinnula
Satama
Pihtipudas
Lentokenttä
27
Lentoliikenteen alue
15
17
Kivijärvi
16
Kyyjärvi
Oikorata
28
Valtatien 4 kehittämisakseli
29
30
13
Valta-/rautatien kehittämisakseli
Viitasaari
31
Moottoritie, uusi
Moottoritie
Kannonkoski
Valtatie/kantatie
Karstula
32
21
Saarijärvi
Valtatie, uusi
20
33
Valtatie, merkittävä
parantaminen
19
Äänekoski
Valtatie, ohjeellinen
18
Konnevesi
Seututie, uusi
Multia
Keuruu
Seututie
25
Uurainen
Seututie,
merkittävä
parantaminen
Hankasalmi
Laukaa
Seututie,
ohjeellinen
Jyväskylä
Petäjävesi
Eritasoliittymä
14
Valtakunnallisesti
merkittävä päärata
Muurame
Valtakunnallisesti
merkittävä päärata,
merkittävä parantaminen
Toivakka
4
5
3
8
Rautatie
Ratareitti
11
Jämsä
9
7
6
Kuhmoinen
12
Laivaväylä
10
22
Luhanka
1
Vesiliikenteen
yhtestarve
Joutsa
2
26
12
23
24
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
Aluekuvaus
Alueen nimi
Kunta
Merkintä/Aluekuvaus
Joutsenlampi
Ollinsalmi
Rutalahti
Rutalahti
Kärkistensalmi
Arvaja
Hulkkionlahti
Juokslahti
Olkkola
Pajulahti
Patalahti
Vaheri
Piispala
Keurusselkä
Saarenkylä
Lokakylä
Talviaislahti
Kivisalmi
Kuhjonlahti
Neituri
Pyhälahti
Pihlajakoski
Ruolahti
Tehi
Kuusaa
Judinsalo
Ukonniemi
Iponlahti
Kymönkoski
Luotolansaari
Ridanniemi
Lintulahti
Matilanvirta
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Jyväskylä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Kannonkoski
Keuruu
Kinnula
Kivijärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Konnevesi
Konnevesi
Konnevesi
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Laukaa
Luhanka
Pihtipudas
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Äänekoski
Äänekoski
Venesatama
Venesatama
Satama-alue
Venesatama
Venesatama
Satama-alue
Venesatama
Venesatama
Satama-alue
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Satama-alue
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Venesatama
Satama-alue
Satama-alue
Satama-alue
Satama-alue
Satama-alue
Venesatama
Satama
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
ASUTUSRAKENNE
6
Kinnula
6
Kivijärvi
Seudullisesti merkittävä
tiivistettävä taajama
Keskustatoimintojen alue,
kohde
10
8
6
Kyyjärvi
Karstula
km1
4
4
6
Saarijärvi
Vähittäiskaupan suuryksikkö
Kaupallinen vyöhyke (km-1)
7
11
10
10
5
Haapamäki
Multia
Uurainen
Petäjävesi
Keuruu
5
15
km1
5
5
Halli
8
9
13
Konnevesi
Kuntakeskus
Palokka
Jyväskylä
Laukaa
Kuokkala
Muurame
Korpilahti
Hankasalmi
Vaajakoski
2
1
Lievestuore
13
Toivakka
Säynätsalo
9
1
3
10
Länkipohja
km2
1
km1
2
16
Jyväskylä
1
Leivonmäki
km1
1
8
1
Luhanka
Joutsa
2
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
Leppävesi
8
Palokka
2
1
Kuhmoinen
11
5
2
9
km1
3
Alueluettelon
mukainen
kohdenumero
12
12
Leppävesi
Seutukeskus
7
2
3
7
Suolahti
18
4
5
Jämsänkoski
Maakuntakeskus
Sumiainen
8
Tikkakoski
3
Konginkangas
11
Äänekoski
6
14
Kaupallinen vyöhyke (km-2)
9
17
Eteläportti
Koskenpää 3
Jämsä
Kunta-/palvelukeskus
Kannonkoski
4
12
Pylkönmäki 11
Keskustatoimintojen alakeskus
Viitasaari
7
4
3
Asumisen ja vapaa-ajan
asumisen vetovoima-alue
Pihtipudas
Vaajakoski
4
7
Kuokkala
Eteläportti
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Asumisen ja
vapaaajanasumisen
vetovoima-alue
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
Kärkinen
Himos
Arvaja
Kannonkoski
Keurusselkä
Kivijärvi
Konnevesi
Luhanka
Rutalahti
Keitelepohja
Konginkangas
Jyväskylä
Jämsä
Jämsä
Kannonkoski
Keuruu
Kivijärvi
Konnevesi
Luhanka
Toivakka
Viitasaari
Äänekoski
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
sekoittuneen vakituisen
asumisen, vapaa-ajan
asumisen sekä matkailun ja
virkistyksen
kehittämisvyöhyke.
Suunnittelumääräys:
Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
ympäröivää maaseutua tiiviimpi vapaaajan ja pysyvän asumisen toisiaan
täydentävä rakentaminen ottaen
huomioon yhdyskuntateknisen huollon
järjestäminen ja lähipalvelujen
saavutettavuus. Suunnittelussa tulee
edistää luonto- ym. matkailuelinkeinojen
ja virkistyksen palvelujen sijoittumista
alueelle sekä näiden toimintojen
yhteensovittamista asutuksen kanssa.
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Seudullisesti
merkittävä
tiivistettävä
taajama
1
2
Hankasalmi
Joutsa
Hankasalmi
Joutsa
3
4
Jyväskylä
Jämsä
Jyväskylä
Jämsä
5
6
7
8
9
10
Jämsänkoski
Karstula
Keuruu
Kinnula
Kuhmoinen
Kyyjärvi
Jämsä
Karstula
Keuruu
Kinnula
Kuhmoinen
Kyyjärvi
11
12
13
14
15
16
17
18
Laukaa
Muurame
Petäjävesi
Pihtipudas
Saarijärvi
Viitasaari
Suolahti
Äänekoski
Laukaa
Muurame
Petäjävesi
Pihtipudas
Saarijärvi
Viitasaari
Äänekoski
Äänekoski
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
kehitettävä ja palvelut
säilyttävä taajama.
Suunnittelumääräys: Aluetta tulee
kehittää seudullisena palvelukeskuksena,
taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti
selkeäksi tiivistettäväksi keskukseksi.
Alueen suunnittelussa on otettava
huomioon kevyen liikenteen ja
joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava
maakunnallisesti ja valtakunnallisesti
arvokkaat kulttuuriympäristöt ja
luonnonsuojelun kohteet.
Taajamarakenteen laajeneminen vt:n 4
länsipuolelle edellyttää eritasoliittymää.
Taajaman pohjoisosien suunnittelussa
tulee ottaa huomioon varalaskupaikan
vaatimat suoja-alueet.
Alueen suunnittelussa on varmistettava
maiseman avoimuuden säilyminen.
(Jämsänjoen arvokas maisema-alue).
Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa
kaavoituksessa kiinnittää erityistä
huomiota kauppakeskus Paletin
liikenteellisten olosuhteiden
järjestämiseen.
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Kunta/palvelukeskus
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
Leivonmäki
Säynätsalo
Koskenpää
Kannonkoski
Haapamäki
Kivijärvi
Konnevesi
Leppävesi
Luhanka
Multia
Pylkönmäki
Konginkangas
Sumiainen
Joutsa
Jyväskylä
Jämsä
Kannonkoski
Keuruu
Kivijärvi
Konnevesi
Laukaa
Luhanka
Multia
Saarijärvi
Äänekoski
Äänekoski
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Keskustatoimin
tojen alue,
kohde (C, c)
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
palveluvarustukseltaan
paikalliskeskustasoinen
kuntakeskus tai taajama.
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
kaupunkitasoisen tai
seudullista merkitystä
omaavan taajaman
keskustatoimintojen ydinalue.
Keskustatoimintojen alueella
on asutuksen lisäksi hallintoon,
palveluihin ja kauppaan
liittyviä toimintoja ja
Jyväskylässä myös
matkakeskus. (Joutsa,
Jyväskylä, Jämsä, Karstula,
Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari,
Äänekoski)
Suunnittelumääräys: Keskustojen
kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä
huomiota ydinkeskustan ja muun
taajaman selkeään rajaukseen sekä
keskusta-alueen viihtyisyyteen ja
esteettömyyteen. Alueiden käytön
suunnittelussa on huolehdittava
joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja
turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä
sekä turvattava maakunnallisesti ja
valtakunnallisesti arvokkaat
kulttuuriympäristöt.
1
2
Joutsa
Jyväskylä
Joutsa
Jyväskylä
Vähittäiskaupan suuryksiköiden
yhteenlasketut enimmäiskerrosalat:
10 000 k-m2
Alueelle saa sijoittaa seudullisesti
merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä,
ei enimmäiskerrosalaa.
3
4
5
6
7
8
Jämsä
Karstula
Keuruu
Saarijärvi
Viitasaari
Äänekoski
Jämsä
Karstula
Keuruu
Saarijärvi
Viitasaari
Äänekoski
50 000 k-m2
10 000 k-m2
25 000 k-m2
25 000 k-m2
20 000 k-m2
50 000 k-m2
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Keskustatoimin
tojen alakeskus
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
seudullisesti merkittävä
keskustatoimintojen alakeskus.
Alakeskuksissa on asutuksen
lisäksi kauppaan ja palveluihin
liittyviä toimintoja.
Suunnittelumääräys: Alakeskuksen
kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota
ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään
rajaukseen sekä keskusta-alueen
viihtyisyyteen ja esteettömyyteen.
Alueiden käytön suunnittelussa on
huolehdittava joukkoliikenteen
toimintaedelly-tyksistä ja turvallisista
kevytliiken-teen yhteyksistä sekä
turvattava maakunnallisesti ja
valtakunnalli-sesti arvokkaat
kulttuuriympäristöt.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden
yhteenlasketut enimmäiskerros-alat:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
Hankasalmi kk
Eteläportti
Korpilahti
Kuokkala
Palokka
Tikkakoski
Vaajakoski
Halli
Jämsänkoski
Länkipohja
Kuhmoinen kk
Laukaa kk
Lievestuore
Muurame kk
Petäjävesi kk
Toivakka kk
Uurainen kk
Suolahti
Hankasalmi
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Kuhmoinen
Laukaa
Laukaa
Muurame
Petäjävesi
Toivakka
Uurainen
Äänekoski
10 000 k-m2
35 000 k-m2
20 000 k-m2
20 000 k-m2
20 000 k-m2
20 000 k-m2
15 000 k-m2
10 000 k-m2
Muihin alakeskuksiin ei saa sijoittaa
seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan
yksiköitä.
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Vähittäiskaupa
n suuryksikkö
(km)
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
vähintään seudullisesti
merkittävä vähittäiskaupan
suuryksiköiden alue, joka ei
sijoitu seudullisten keskusten
keskustatoimintojen alueelle
(C, ca).
Suunnittelumääräys:Vähittäiskaupan
suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai
sen välittömään läheisyyteen.
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
alueelle voidaan osoittaa sellaista
merkitykseltään seudullista
vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu
huomioon ottaen voi perustellusta syystä
sijoittua myös keskusta-alueiden
ulkopuolelle kuten auto-, rauta-,
huonekalu-, puutarha- ja
maatalouskauppaa. Alueiden käytön
suunnittelussa on turvattava
maakunnallisesti ja valtakunnallisesti
arvokkaat kulttuuriympäristöt.
Vähittäiskaupan
enimmäiskerrosalat:
1
Keljonkeskus
Jyväskylä
50 000 k-m2
2
Palokankeskus
Jyväskylä
70 000 k-m2
3
Paletti
Kyyjärvi
yhteenlasketut
10 000 k-m2, alueelle voi sijoittua keskustaalueille soveltuvaa erikoistavarakauppaa
4
Rokkakangas
Laukaa
10 000 k-m2
5
Saunakylä
Muurame
20 000 k-m2
6
Putaanportti
Pihtipudas
10 000 k-m .
7
Asemankannas
Saarijärvi
35 000 k-m2
8
Mustaniemi
Viitasaari
20 000 k-m2
9
Hirvaskangas
Äänekoski
20 000 k-m2
10
Kotakennäs
Äänekoski
20 000 k-m2
11
Äänekoskentie (pohjoinen)
Äänekoski
20 000 k-m
2
2
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Kaupallinen
vyöhyke (km-1)
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetulla
alueella on tai sinne voi
sijoittua paljon tilaa vaativan
erikoistavaran kaupan
seudullisesti merkittäviä
yksiköitä tai kaupan yksiköitä,
jotka eivät muutoin sovellu
keskustatoimintojen alueelle.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus
ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava
siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä
muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa
merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden
kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa
sellaista merkitykseltään seudullista
vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu
huomioon ottaen voi perustellusta syystä
sijoittua myös keskusta-alueiden
ulkopuolelle kuten auto-, rauta-,
huonekalu-, puutarha- ja
maatalouskauppaa. Suuryksiköiden
toteuttamisen ajoitus tulee
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
sitoa muun taajamarakenteen ja
liikennejärjestelmien toteuttamiseen
Vähittäiskaupan yhteenlasketut
enimmäiskerrosalat:
50 000 k-m2. Mitoitus ei sisällä
kohdemerkinnän mitoitusta.
2
60 000 k-m . Mitoitus ei sisällä
kohdemerkinnän mitoitusta.
1
Keljonkeskus-Eteläportti
Jyväskylä
2
Palokankeskus-Kirri
Jyväskylä
3
Jämsän Risteys
Jämsä
40 000 k-m2
4
Humppi
Karstula
10 000 k-m
5
Yliaho
Keuruu
20 000 k-m2
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Kaupallinen
vyöhyke (km-2)
1
Merkintä/Aluekuvaus
2
Kaavamääräykset
Suunnittelumääräys: Vyöhykkeen alueella
erikoistavarakaupan seudullisesti
merkittävän suuryksikön koon alaraja on
10 000 k- m².
Jyväskylän yhtenäinen
keskustaajama-alue
Jyväskylä
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
MATKAILU JA VIRKISTYS 1/2
Ulkoilun yhteystarve
Pihtipudas
Kinnula
Ulkoilureitti
Veneväylä
Vesiretkeilyreitti
Kivijärvi
Kyyjärvi
Moottorikelkkailureitti
Viitasaari
Kannonkoski
Karstula
Äänekoski
Saarijärvi
Konnevesi
Multia
Keuruu
Uurainen
Hankasalmi
Laukaa
Petäjävesi
Jyväskylä
Muurame
Toivakka
Jämsä
Joutsa
Luhanka
Kuhmoinen
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
MATKAILU JA VIRKISTYS 2/2
55
Kinnula
33
21
34
57
Kyyjärvi
42
26
9
59
69
68
70
25
10
72 76
Matkailupalvelujen alue, kohde
Maisema-/matkailutie
26
73
27
71
75
Kannonkoski
12
Viitasaari
67
66
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
12
65
64
11
Karstula
Virkistysalue, kohde;
laajenemissuunta
56
74
Kivijärvi
17
54
58
16
Matkailun ja virkistyksen
vetovoima-alue
Pihtipudas
84
22
Saarijärvi
28
23
60
24
Äänekoski
82
79
61
85
35
81
83
80
Konnevesi
77
78
25
63
Multia
47
44
Uurainen
19
51
32
Keuruu
13
28
29
15
31
14
12
11
14
30
8
Muurame
23
Jämsä
6
6
21
7
53
16
36
Kuhmoinen
49
2
45
46
4
1
18
18
Toivakka
62
15
22
20
8
2
5
52
13
9
19
1
5
20
10
7
43
3
24
48
17
Jyväskylä
Petäjävesi
27
Hankasalmi
Laukaa
Luhanka
3
50
Joutsa
4
38
39
40
37
41
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
Aluekuvaus
Alueen nimi
Kunta
Matkailun ja
virkistyksen
kehittämisen
kohdealue (mv)
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
maakunnallisesti tärkeä matkailussa
ja virkistyksessä oleva tai siihen
soveltuva kokonaisuus.
Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön
suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä
huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden
verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja
ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen
sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen
rakentamisen suunnittelussa uusien
matkailukeskusten rakentaminen tulee
sopeuttaa ympäristöön. Metsien hoito ja käyttö
perustuu voimassa olevaan
metsälainsäädäntöön.
Kotanen-Tikkamäki,
Muurame, Jyväskylä,
Muuratsalo, Mustavuori Laukaa
Aluekuvaus
Alueen nimi
Kunta
Matkailupalveluj
en alue, kohde
(RM, r)
Aluekohtainen suunnittelumääräys:
Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti
kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja
virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen
sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen
ja kehittämiseen sekä matkailulliseen
hyödyntämiseen.
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan merkittävä
matkailupalvelujen alue.
Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan
matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen
rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen
on sopeutettava ympäristöön.
1
2
3
4
5
6
7
Häkärinteet
Revontuli
Joutsenlampi
Vehmasrinteet
Laajavuori
Himos
Matarniemi
Hankasalmi
Hankasalmi
Joutsa
Joutsa
Jyväskylä
Jämsä
Jämsä
Matkailukeskus, osa mv-aluetta.
Matkailukeskus, osa mv-aluetta.
Matkailukeskus, osa mv-aluetta.
Matkailukeskus, osa mv-aluetta.
Matkailukeskus.
Matkailukeskus, osa mv-aluetta.
Lomakylä, osa vesireretkeilyaluetta
8
9
10
11
12
13
Virtala
Piispala
Öijanniemi
Isomies
Wanhat Wehkeet
Höyryveturipuisto
Jämsä
Kannonkoski
Kannonkoski
Karstula
Karstula
Keuruu
14
Iso Kirja
Keuruu
15
Keurusselkä
Keuruu
16
17
Saarenkylä
Peltokangas
Kinnula
Kivijärvi
18
19
20
21
Nokkakivi
Peurunka
Riihivuori
Niemenharju
Laukaa
Laukaa
Muurame
Pihtipudas
22
23
24
25
26
27
28
Ahvenlampi
Kusiaismäki
Summassaari
Marjoniemi
Muikunlahti
Savivuori
Matilanvirta
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Uurainen
Viitasaari
Viitasaari
Äänekoski
Matkailukeskus.
Matkailukeskus, osa mv-aluetta.
Lomakylä
Matkailukeskus
Matkailukeskus.
Matkailukeskus, johon liittyy
junaelämysmatkailua ja rautateiden
museotoimintaa palveleva, yleiseltä
liikenteeltä suljettu rataosa
Haapamäki-Virrat sekä
moottorikelkkasafarit.
Matkailukeskus, laajenemissuunta
länteen
Matkailukeskus, osa mv-aluetta.
Valtakunnallinen ampumahiihtorata
liittyen Montosvuoren
virkistysalueeseen.
Lomakylä.
Matkailukeskus, osa mv-aluetta,
alueeseen liittyy Sikakankaan
virkistysalue.
Huvipuisto
Matkailukeskus, osa mv-aluetta.
Matkailukeskus.
Matkailukeskus, osa
vesiretkeilyaluetta.
Matkailukeskus, osa mv-aluetta.
Matkailukeskus
Matkailukeskus.
Matkailukeskus.
Matkailukeskus
Matkailukeskus.
Matkailukeskus, osa
vesiretkeilyaluetta.
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Virkistysalue,
kohde;
laajenemissuunt
a (V, v)
1
2
Aittovuori
Haapasaari
Jyväskylä
Jyväskylä
3
Iso-Urtti-Haapavuori
Jyväskylä, Muurame
4
Jääskelä
Jyväskylä
5
Kalasaari
Jyväskylä
6
7
Kalliosaari
Keljonlahti
Jyväskylä
Jyväskylä
8
9
10
11
12
Kivilampi-Vääräjärvi
Kiviönniemi
Kokkomäki
Kolmisoppinen
Laajavuori
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä, Muurame
Jyväskylä
13
Neihtyensaaret
Jyväskylä
14
15
16
17
18
Länsi-Palokka-Ruoke
Pirttisaari
Tervamäki
Touruvuori
Äijänniemi
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
19
20
Huhdanvuori
Mertasaari
Jämsä
Jämsä
21
22
Pukinvuori
Taivassalo
Jämsä
Jämsä
23
Tervala
Jämsä
24
Vuojansalo
Jämsä
25
Isohiekka
Kannonkoski
26
Piispalanniemi
Kannonkoski
27
28
29
Häntämäki
Ilovuori-Mäntymäki
Montosvuori
Keuruu
Keuruu
Keuruu
30
31
Nenistönniemi
Sikoniemi
Keuruu
Keuruu
32
33
Valkeinen
Matkusjoki
Keuruu
Kinnula
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan vähintään
seudullisesti merkittävä
virkistysalue. Alueilla on voimassa
MRL 33 §:n mukainen
rakentamisrajoitus. Nuolella
osoitetaan Jyväskylän
kaupunkiseudulla virkistysalueiden
laajenemissuunnat.
Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan virkistysja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen.
Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa
olevaan metsälainsäädäntöön.
Seudullinen ulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen ulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta ja mvaluetta, maakunnallinen
retkeilyalue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
valtakunnallinen veneulkoilualue.
Maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen ulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Maakunnallinen veneulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Valtakunnallinen talviurheilukeskus
ja ulkoilukeskus,
hevosurheilukeskus.
Osa vesiretkeilyaluetta,
valtakunnallinen veneulkoilualue.
Mukana Livansaaren pohjoisosa,
Taikinainen
Seudullinen ulkoilualue.
Valtakunnallinen veneulkoilualue.
Valtakunnallinen veneulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Mukana osa Kukkarosta ja
Huhtisaaresta
Seudullinen ulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Mukana Vuorisalo.
Maakunnallinen veneulkoilualue,
liittyy Vanhan Vitosen
veneretkeilyreittiin.
Maakunnallinen veneulkoilualue,
liittyy Vanhan Vitosen
veneretkeilyreittiin. Mukana
Lamposaari.
Osa mv-aluetta, seudullinen
veneulkoilualue.
Osa mv-aluetta, valtakunnallinen
ulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Osa mv-aluetta, maakunnallinen
ulkoilualue. Valtakunnallinen
ampumahiihtorata liittyen
Keurusselän matkailualueeseen.
Seudullinen ulkoilualue.
Osa mv-aluetta, seudullinen
veneulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
34
35
Vattusaari
Myllyniemi
Kinnula
Konnevesi, Äänekoski
36
Askonniemi
Kuhmoinen
37
Koreakoivu
Kuhmoinen
38
Pihlajasaaret
Kuhmoinen
39
40
Ruolahti
Sarvisalon luoto
Kuhmoinen
Kuhmoinen
41
42
43
44
45
46
47
48
49
Vähä Selkäsaari
Lintusaari
Kuusisaari
Multamäki
Mustatsaaret
Savio
Torikkasalmi
Tyvelänsaari
Jyrtynniemi
Kuhmoinen
Kyyjärvi
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Luhanka
50
Kajaaninsaari
Luhanka
51
Hallinmäki
Multia
52
Mikonniemi
Muurame
53
Sudensaari
Muurame
54
Haapasaari
Pihtipudas
55
Kammolankangas
Pihtipudas
56
Kartiska
Pihtipudas
57
Lihasaari (Iso-Lihasaari) Pihtipudas
58
Pieni-Varpanen
Pihtipudas
59
Suursaari
Pihtipudas, Viitasaari
60
61
Saarijärvi
Saarijärvi
62
Kusiaismäki
Lamposaaren
pohjoisosa
Mämminiemi
63
64
Huutoniemi
Arinasaari
Uurainen
Viitasaari
65
Autionlahti
Viitasaari
66
Hakkarilan salmi
Viitasaari
67
Hiekkalahti
Viitasaari
68
Honkasaari
Viitasaari
69
Kaunissaari
Viitasaari
70
Lintusaari
Viitasaari
71
Martinniitty
Viitasaari
72
Naurissaari
Viitasaari
73
Ollinkulma
Viitasaari
74
Rakajansaaren eteläosa Viitasaari
75
76
Savivuori
Soliskaarre
Toivakka
Viitasaari
Viitasaari
Seudullinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
valtakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
valtakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
valtakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
valtakunnallinen veneulkoilualue.
Valtakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
valtakunnallinen veneulkoilualue.
Valtakunnallinen veneulkoilualue.
Seudullinen veneulkoilualue.
Valtakunnallinen veneulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Seudullinen veneulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Valtakunnallinen veneulkoilualue.
Valtakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
valtakunnallinen veneulkoilualue.
Osa mv-aluetta, maakunnallinen
ulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
valtakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta, seudullinen
ulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Maakunnallinen ulkoilualue.
Maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta ja vmaluetta, valtakunnallinen
veneulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Maakunnallinen veneulkoilualue.
Mukana Leukaniemi ja Tervaniemi.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
valtakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta, seudullinen
veneulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
77
Haapasaari
Äänekoski
78
Kapeenkoski
Äänekoski
79
80
Niinimäki
Petäjäsaaret
Äänekoski
Äänekoski
81
Pieni Rahkonen
Äänekoski
82
Rekolahti
Äänekoski
83
Tallisaaret
Äänekoski
84
Viukarinsaari
Äänekoski
85
Yhdyssaari
Äänekoski
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Mukana Sammalsaari.
Osa vm-aluetta, maakunnallinen
ulkoilualue, valtakunnallinen
veneulkoilualue.
Seudullinen ulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Osa vesiretkeilyaluetta,
maakunnallinen veneulkoilualue.
Harmaalla merkityt kohteet jäävät mv-alueiden sisään ja tästä syystä niitä ei varsinaisella kaavakartalla osoiteta. Kohteet tulee huomioida
kuntakaavoituksessa.
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Maisema/matkailutie
Aluetunnus
Moottorikelkkail
ureitti
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
Suunnittelusuositus: Tien maisema-arvoja tulisi
maisemallisesti arvokas tie. Alueella säilyttää hoitotoimenpiteillä.
on voimassa MRL 33 §:n mukainen
ehdollinen rakentamisrajoitus.
Alueen nimi
Kunta
Merkintä/Aluekuvaus
Merkinnällä osoitetaan
moottorikelkkailun runkoreitistö
ohjeellisena
Kaavamääräykset
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Ulkoilun
yhteystarve
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Vesiretkeilyreitti
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan KeskiSuomen maakuntaura ja eräitä
muita sitä tukevia ulkoilureittejä
ohjeellisina
Alueen nimi
Kunta
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan veneilyä
palveleva runkoväylä. Väylällä on
voimassa MRL 33 §:n mukainen
ehdollinen rakentamisrajoitus.
Veneväylä
Aluetunnus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla
ja ulkoilureittiverkostoon liittyvä
suunnittelulla tulee turvata ulkoilureittien
tavoitteellinen reittiyhteys.
jatkuvuus.
Ulkoilureitti
Aluetunnus
Merkintä/Aluekuvaus
Alueen nimi
Kunta
Merkintä/Aluekuvaus
Merkinnällä osoitetaan
vesiretkeilyyn sopiva reitti.
Kaavamääräykset
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
TEKNINEN HUOLTO
110 kV
Energiahuollon alue
Pihtipudas
Kinnula
Yhdyskuntateknisen huollon alue
9
110 kV
3
220 kV/2 ->
220 kV + 400 kV
Materiaalikeskus
5
Kivijärvi
Voimalinja
110 kV
Kyyjärvi
6
12
110 kV
9
110 kV
Voimalinja, yhteystarve
110 kV
Siirtoviemäri, yhteystarve
Viitasaari
Päävesijohto, yhteystarve
Tuulivoimapuiston alue
Kannonkoski
110 kV
4
6
400 kV
110 kV
110 kV
Saarijärvi
7
110 kV
Multia
Uurainen
110 kV
400 kV
110 kV
Keuruu
110 kV
110 kV
110 kV
8
Petäjävesi
110 kV
109
110 kV
4
5
6
12
7
110 kV
110 kV
400 kV
2
220 kV + 400 kV
3
110 kV
110 kV
4
110 kV
110 kV
6
7
110 kV
5
400 kV
110 kV
3
110 kV
13
1
400 kV
110 kV
110 kV 5 110 kV
8
7
Jyväskylä
1
110 kV
Muurame
110 kV
3
400 kV
110 kV
110 kV
110 kV
110 kV
8
1
110 kV
400 kV
110 kV
110 kV
110 kV
Hankasalmi
Laukaa
5
110 kV 400 kV 110 kV
3 110 kV
110 kV
4
4
110 kV
110 kV
110 kV
110 kV 110 kV
3
110 kV/2
1
110 kV
2 110kV
1
110 kV
110
kV
2
400 kV
Konnevesi
10
110 kV
110 kV
10
110 kV
110 kV
110 kV/2
110 kV
110 kV
110 kV
Äänekoski
13
11
400 kV
4
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
12
Karstula
Toivakka
2
11
2
110 kV
Jämsä
110 kV
110 kV/2
110 kV
Luhanka
1
110 kV/2
110 kV
Joutsa
2
110 kV
Kuhmoinen
110 kV
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Materiaalikesk
us (MK, mk)
1
2
3
4
Mustankorkea
Metsä-Kivelä
Mörkökorpi
Sammakkokangas
Jyväskylä
Jämsä
Laukaa
Saarijärvi
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Energiahuollon
alue (EN, en)
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan materiaalikeskuksen
alue jätteiden ja maa-ainesten vastaanottoa,
käsittelyä, hyötykäyttötoimintoja,
loppusijoitusta sekä niihin tarvittavia
rakennelmia ja laitoksia varten. Alueella on
voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen
rakentamisrajoitus.
Suunnittelumääräys: Alueen ja sen
ympäristön suunnittelussa tulee huolehtia
siitä, että materiaalikeskuksen ja
mahdollisten häiriintyvien kohteiden välille
jää riittävä suojavyöhyke. Alueen
suunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti
huomiota siihen, että
materiaalikeskusalueen toiminnasta ei
aiheudu ympäristön pilaantumista.
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan maakunnallinen
energiahuoltoalue, suurmuuntamo ja
vesivoimalaitos. Alueella on voimassa MRL 33
§:n mukainen rakentamisrajoitus.
1
2
3
Keljonlahti
Rauhalahti
Vaajakoski
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Olemassa oleva lämpövoimala.
Olemassa oleva lämpövoimala.
Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön
säännöstely.
4
Jämsän sähköasema
Jämsä
5
Toivilan muuntoasema
Jämsä
6
Hilmo
Kannonkoski
7
Kuhankoski
Laukaa
Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon
päämuuntoasema.
Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon
päämuuntoasema.
Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön
säännöstely.
Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön
säännöstely.
8
Vihtavuoren sähköasema
Laukaa
9
Petäjäveden sähköasema 1
Petäjävesi
10
Petäjäveden sähköasema 2
Petäjävesi
11
Leuhunkoski
Saarijärvi
12
Hietama
Äänekoski
13
Parantala
Äänekoski
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Voimalinja (z)
Aluetunnus
Suunnittelumääräys: Voimalaitosaluetta ja
ympäristöjä sekä niihin liittyvää
elinkeinotoimintaa ja asumista kehitetään
kulttuuriympäristöjä tukevalla tavalla.
Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon
päämuuntoasema.
Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon
päämuuntoasema.
Valtakunnallisen sähkön jakeluverkon
päämuuntoasema.
Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön
säännöstely.
Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön
säännöstely.
Vesivoimalaitos; teho yli 1 MW, vesistön
säännöstely.
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat sekä
suunnitelmiltaan valmiit 110 kV, 220 kV ja 400
kV voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 §:n
mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Alueen nimi
Kunta
Voimalinja,
yhteystarve (z)
1
Suunnittelumääräys: Voimalaitosaluetta ja
ympäristöjä sekä niihin liittyvää
elinkeinotoimintaa ja asumista kehitetään
kulttuuriympäristöjä tukevalla tavalla.
Merkintä/Aluekuvaus
Merkinnällä osoitetaan voimalinjan pitkän
aikavälin yhteystarve.
Kauppila - Niinimäki 110 kV
Hankasalmi
Etelä-Savon puolelle suunniteltua Niinimäen
tuulivoimapuiston tarpeisiin tuleva 110 kV:n
voimajohto.
Kaavamääräykset
2
Joutsa - Kuortti 110 kV
Joutsa
3
Nuutti - Tikkakoski 110 kV
Jyväskylä
4
Vihtavuori - Rauhalahti 110 kV
Jyväskylä, Laukaa
5
Vihtavuori - Siikajärvi 110 kV
Jyväskylä, Laukaa
6
Halli - Längelmäki 110 kV
Jämsä
7
Toivila - Längelmäki 110 kV
Jämsä
8
Jussero - Haapamäki - Kolho 110 kV
Keuruu
9
Kinnula - Viitasaari 110 kV
Kinnula, Viitasaari
10
Konnevesi - Laukaa 110 kV
Konnevesi, Laukaa
11
Toivakka - Leivonmäki - Kälä 110 kV
Toivakka, Joutsa
12
Viitakangas - (Keitele) 110 kV
Viitasaari
13
Sirkkaharjun haara 110 kV
Äänekoski
Joutsan ja Pertunmaan sähkönsaantia
varmistava 110 kV yhteys.
Tikkakosken ja Palokan sähkönsaantia
varmistava 110 kV yhteys.
Kaupunkiseudun tarpeita palveleva 110 kV
johto, joka sijoittuu nykyisen 110 kV johdon
rinnalle.
Nykyisen 110 kV johdon rinnalle toteutettava
yhteys, joka liittyy olemassa olevaan Lemettilän
haaraan ja yhdistää Pohjois-Savosta
Konneveden kautta tulevan yhteyden.
Länkipohjan ja Hallin sähkönsaantia varmistava
110 kV yhteys.
Olemassa olevan 400 kV johdon rinnalle
toteutettava 110 kV johto varmistamaan
sähköradan ja Längelmäen sähkönsaantia.
Haapamäen ja Kolhon tarpeisiin tuleva 110 kV
voimajohto.
Pohjoisen Keski-Suomen sähkönjakeluverkon
varmistuksen kannalta tärkeä 110 kV:n
yhteystarve.
Pohjois-Savon ja Konneveden sähkönjakelun
kannalta tärkeä 110 kV yhteystarve.
Toivakan ja Leivonmäen sähkönsaantia
parantava ja sähkönjakelun varmuutta Joutsan
ja Kangasniemen alueella parantava 110 kV
yhteys.
Pohjoisen Keski-Suomen sähkönjakeluverkon
varmistuksen kannalta tärkeä 110 kV:n
yhteystarve Pohjois-Savon suuntaan.
Suunniteltu 110 kV voimajohto
teollisuusalueen tarpeisiin.
Merkintä/Aluekuvaus
Merkinnällä osoitetaan siirtoviemärin (j) tai
päävesijohdon (v) pitkän aikavälin
yhteystarve.
Aluetunnus
Alueen nimi
Pääjohto,
yhteystarve (j,
v)
1
Kunta
3
Lievestuore-Vaajakoski-Nenäinniemi Jyväskylä, Laukaa
siirtoviemäri
Keuruu-(Mänttä-Vilppula)
Keuruu
yhdysvesijohto
Kinnula-Kivijärvi yhdysvesijohto
Kinnula, Kivijärvi
4
Vuontee-Janakka yhdysvesijohto
Laukaa, Jyväskylä
5
Petäjävesi-Kintaus yhdysvesijohto
Petäjävesi
6
Saarijärvi-Karstula yhdysvesijohto
Saarijärvi, Karstula
7
Saarijärvi-Pylkönmäki yhdysvesijohto Saarijärvi
8
Toivakka-Jyväskylä yhdysvesijohto
Toivakka, Jyväskylä
9
Viitasaari-Haarala-(Vesanto)
yhdysvesijohto
Suolahti-Laukaa yhdysvesijohto
Viitasaari, (Vesanto)
Yhteystarve kuntien väliselle yhdysvesijohdolle.
Äänekoski, Laukaa
Yhdysvesijohdon yhteystarve Suolahdelta
Laukaaseen.
2
10
Suunniteltu siirtoviemäri Lievestuoreen
tarpeisiin.
Yhdysvesijohdon yhteystarve kaupunkien
vedenhankinnan varmistamiseksi.
Kuntakeskusten välisen yhdysvesijohdon
yhteystarve.
Suunniteltu varasyöttövesijohto Vuonteen
tekopohjavesilaitokselta Janakan
vesilaitokselle.
Yhteystarve yhdysvesijohdolle välillä KintausPetäjävesi. Yhdistää Petäjäveden ja
Jyväskylän/Kuohun verkostot.
Kuntakeskusten välisen yhdysvesijohdon
yhteystarve.
Taajamien välisen yhdysvesijohdon
yhteystarve.
Yhdysvesijohdon yhteystarve varmistaa
Toivakan vedensaannin Leppälahden kautta.
Kaavamääräykset
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Tuulivoimapuis
ton alue (tv)
1
Häähninmäki
2
3
4
5
Kärkistensalmi
Vekkula
Vehkoo
Ilosjoki
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan tuulivoimatuotantoon
soveltuva alue. Merkintään ei sisälly
maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukaista
ehdollista rakentamisrajoitusta.
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa
on otettava huomioon rakentamisen
vaikutukset
asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan,
kulttuuriperintöön, luontoon ja maaaineshuoltoon. Lisäksi tulee
ottaa huomioon lentoliikenteen
aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien
valvontasensoreiden vaikutus
suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen
tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi.
Hankasalmi,
Konnevesi
Jyväskylä
Jämsä
Multia
Pihtipudas
Yhdyskuntatek
nisen huollon
alue (ET, et)
Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä
vedenhankintaa palvelevat
tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden
käsittelyä palvelevat
jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on
voimassa MRL 33 §:n mukainen
rakentamisrajoitus.
1
Joutsan seudun
jätevedenpuhdistamo
Joutsa
2
Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo Jyväskylä
3
Jämsän yhteispuhdistamo
Jämsä
4
Keuruun yhteispuhdistamo
Keuruu
5
Vuonteen tekopohjavesilaitos
Laukaa
6
Syvälahden tekopohjavesilaitos
Äänekoski
7
Äänekosken keskuspuhdistamo
Äänekoski
Merkinnällä osoitetaan Joutsan, Leivonmäen ja
Luhangan seudullnen jätevedenpuhdistamo.
Merkinnällä osoitetaan Jyväskylän seudun
jätevedenpuhdistamo.
Merkinnällä osoitetaan Jämsän seudun kuntien
jätevedenpuhdistamo.
Merkinnällä osoitetaan Keuruun ja Multian
seudullinen jätevedenpuhdistamo.
Merkinnällä osoitetaan alue Jyväskylän seudun
vedenhankintaa palvelevaa
tekopohjavedenottamoa varten.
Merkinnällä osoitetaan Äänekosken seudun
vedenhankintaa palveleva suunnitellun
tekopohjavedenottamon alue.
Merkinnällä osoitetaan Äänekosken seudun
jätevedenpuhdistamo.
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
33
LUONNONVARAT
78
Pihtipudas
48
34
51
57
49
35
37
23
35
34
39
55
61
85
88
72
47
Keuruu
28
44
45
43
25
31
30
Petäjävesi
74
53
80
Äänekoski
111
79
105
73
73
15
26
25
18
31 28
62
22
38
1
2
4
Hankasalmi
1
2
90
48
5
4
68
49
12
9
5
4
3
Jämsä
56
8
1
Luhanka
Kuhmoinen
3
Toivakka
15
67
2
54
37
3
12
19
30
Konnevesi
9
17
16
52
8
51
21 10
17 14
36
75
106 66
16
Muurame
40
74
71
72
53
109
63 43
112
41
46
67
61
65
42
64
45
44
11 7
63
Laukaa
13 13 6
23
18
19
47
62
20
78
64
14
24
75
32
27
8
76
Jyväskylä
52
76
77
29
29
66 92
Uurainen
70
42
46
104
70
77
65
32
93
97
108
107
60
91
69
26
27
57
87
Multia
71
89
86
58
50
59
Saarijärvi
56
96
110
36
38
Karstula
Viitasaari
101
100
20
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
12
102
99
68
98
Kannonkoski
21
33
94
69
95
22
Malmipotentiaalinen vyöhyke
103
60
24
41
82
50
40
Maa-ainesten ottovyöhyke
84
80
6 79 81
54
Kyyjärvi
39
41
83
Kivijärvi
59
58
Pohjavesialue
7
Kinnula
6
5
10
11
Joutsa
7
55
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Pohjavesialue
(pv)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
Halmeniemi
Lintusyrjä
Mikonlampi
Harjunkangas
Joutsenlampi
Askeleentakanen
Itäranta
Kaivovesi
Kapakkavuori
Kulperinkangas
Köntyskangas
Oravasaari
Tikkamannila
Vesanka
Vihtakangas
Heräkulma
Holiseva
Kollinkangas
Lahdenkylä
Metsomäki
Piispalankangas
Kiminki
Pönkä
Rantakylä
Alalampi
Jukojärvi
Kaleton
Ketunpesämäki
Lintusyrjänharju
Lomahotelli
Pajulampi
Syrjäharju
Aho-kurkela
Muhola
Lintuharju
Kaivopuisto
Soukkionniemi
Karklampi
Harsunkangas
Sormiharju
Hietasyrjänkangas
Hitonmäki
Sirkkaharju
Tervakangas
Valkola
Vatia
Vuontee
Koikerus
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Joutsa
Joutsa
Jyväskylä, Laukaa
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä, Uurainen
Jyväskylä
Jyväskylä, Laukaa
Jyväskylä
Jyväskylä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Kannonkoski
Kannonkoski
Karstula
Karstula
Karstula
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu, Multia, Petäjävesi
Kinnula
Kinnula
Kivijärvi
Konnevesi
Konnevesi
Kuhmoinen
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Laukaa
Laukaa, Äänekoski
Laukaa, Äänekoski
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Luhanka
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
yhdyskunnan vedenhankinnan
kannalta tärkeä pohjavesialue
Suunnittelumääräys: Pohjavesialueille
ei tule sijoittaa pohjaveden
pilaantumis- ja muuttamisriskejä
aiheuttavia laitoksia ja toimintoja.
Maa-ainesten oton tulee perustua
yleissuunnitelmiin pois lukien kotitarveotto, joissa sovitetaan yhteen
pohjaveden suojelu ja maa-ainesten
otto.
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
Lempää
Lintankangas
Isolahti
Kaistinmäki
Kaivanto
Iloskangas
Haukilampi
Hiekkalankangas
Lähteenmäki
Rimminkangas
Sadeharju
Summassaari
Vihanti
Huikko
Hankala
Kangashäkki
Kiijasenkangas
Peltokangas
Salmi-kuukka
Hakovuori
Viitakangas
Hietama
Jurvonharju
Kapeenkylä
Kovalanniemi
Kulopalonkangas
Kuokanniemi
Kurikkaharju
Suojoki
Telkkälampi
Tervavuori
Vähälä
Luhanka
Multia
Muurame
Petäjävesi
Petäjävesi
Pihtipudas
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Toivakka
Uurainen
Uurainen
Uurainen
Uurainen
Uurainen
Viitasaari
Viitasaari
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Maa-ainesten
ottovyöhyke
(eo)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
elinkeinoelämän kannalta tärkeät Suunnittelumääräys: Alueiden
käytössä tulee erityistä huomiota
maa-ainesten ottovyöhykkeet
kiinnittää alueen maa-ainesvarojen
suunnitelmalliseen hyödyntämiseen.
Maa-ainesten oton tulee perustua
yleissuunnitelmiin pois lukien kotitarveotto, joissa sovitetaan yhteen
pohjaveden suojelu ja maa-ainesten
otto.
Antinvuori
Kalliola
Lintusyrjä
Lyötinmäki
Etu-Ikola
Joutsenlampi
Kiviahonriutta
Kukkulamäki
Lapinvuori
Pirttikangas
Säynätjärvenkangas
Ylimmäinen Riipilampi
Askeleentakanen
Halkomäki
Lanttumäki-Sulunharju
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Jyväskylä, Laukaa
Jyväskylä
Jyväskylä
Rakennuskivi
Kallio
Sora ja hiekka
Kallio
Sora ja hiekka
Sora ja hiekka
Rakennuskivi
Kallio
Kallio
Sora ja hiekka
Sora ja hiekka
Kallio
Sora ja hiekka + kallio
Sora ja hiekka
Rakennuskivi
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
Leppänen
Levaniemi
Lintumäki
Loukkumäki
Palokan kalliolouhos
Papinmäki
Punakangas
Riukukallio
Sarvenperä
Haaralankangas
Halli
Heräkulma
Kollinkangas
Mustikkamäki
Partalankoski
Riitavuori N
Viitavuori
Riikinvuori
Heinäjoki
Iso Hillomäki
Isovuori
Pääkallokangas
Rillakangas
Soidinmäki
Kaakkokangas
Kaijanaho N, S
Kylmäkorpi
Metsä-Saukko
Multharju
Mäntylä
Riihimäki
Ryngänvuori
Lammaskalliot
Itäpäänkangas
Leijunkallio
Permivuori
Hevosenselkäharju
Jouhtijärvi
Loutikkokallio
Harjunkorkii
Keskisenkangas
Ahomäki
Hirsikangas
Iso Pohjoiskangas
Sormiharju
Haapamäki
Hyyriäismäki
Pedonmäki
Tervakangas
Valkola
Ylenmäki
Lempää
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä, Laukaa
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä, Muurame
Jyväskylä
Jyväskylä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Kannonkoski
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Karstula
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Kinnula
Kivijärvi
Kivijärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Konnevesi
Konnevesi
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Luhanka
Kallio
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Rakennuskivi
Kallio
Rakennuskivi
Rakennuskivi + kallio
Kallio
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Sora ja hiekka
Kallio
Kallio
Kallio
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Kallio
Kallio
Kallio
Sora ja hiekka
Kallio
Kallio
Kallio
Kallio
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Kallio
Sora ja hiekka
Kallio
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Sora ja hiekka
Kallio
Kallio
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Kallio
Rakennuskivi + kallio
Sora ja hiekka
Sora ja hiekka
Sora ja hiekka
Kallio
Sora ja hiekka
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
Sydänmaa
Honkaselkä
Lopakankangas
Purstinvuori
Ristimäki
Lähteelänperä
Iso-Kulhia
Paljakkokalliot
Palvavuori
Pitkälänvuori
Alvajärvi
Hurrikankalliot
Iloskangas
Mahakallio
Munamäki
Mäntyvuori
Virkamäki
Kangasharju-Koiraharju
Kelkkamäki
Napsalankytö
Raatesuo
Pyhänkangas
Korkealehdonmäki
Kalliolampi
Kangashäkki
Hirvivuori
Holmanvuori
Huopana
Isomäki
Jouhtkangas
Kalliomäet
Koivumäki
Lonnikko-Pyydysmäki
Pahalamminkalliot
Toulatkangas
Tyrälampi
Hietama
Iivarinvuori
Ilveskallio
Kalikkavuori
Paasmäki
Rappukallio
Saunamäki
Tattarinmäki
Sirkkaharju
Luhanka
Multia
Multia
Multia
Multia
Muurame
Petäjävesi
Petäjävesi
Petäjävesi
Petäjävesi
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi, Äänekoski
Toivakka
Uurainen
Uurainen
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski/Laukaa
Sora ja hiekka
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Kallio
Kallio
Sora ja hiekka
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Kallio
Sora ja hiekka
Rakennuskivi + kallio
Rakennuskivi
Rakennuskivi + kallio
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Kallio
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Kallio
Rakennuskivi
Sora ja hiekka + kallio
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Rakennuskivi
Sora ja hiekka
Rakennuskivi + kallio
Sora ja hiekka
Kallio
Kallio
Kallio
Kallio
Kallio
Sora ja hiekka
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Malmipotenti
aalinen
vyöhyke (ek)
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan
malmipotentiaalinen vyöhyke,
jolla on todettu malmi- ja
mineraalivaroja
1
Vatsa
Jyväskylä/Luhanka
2
3
4
5
6
7
8
Längelmäki
Lepola
Sydänmaa
Tammijärvi
Mäntymäki
Soidinkangas
Viitasaari
Jämsä/Kuhmoinen
Luhanka
Luhanka
Luhanka
Pihtipudas
Pihtipudas
Viitasaari
Alueen käytön suunnittelussa on
huolehdittava siitä, ettei hanke tai
suunnitelma yksinään tarkasteltuna
tai yhdessä muiden hankkeiden
kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi
heikennä Natura 2000-verkostoon
kuuluvan Putkilahden alueen
(FI0900098), Au-keasuon
luonnonsuojelualueen ja
Housuvuoren valtakun-nallisesti
arvokkaan kallioalueen perusteena
olevia luon-nonarvoja.
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
ERITYISTOIMINNOT
19
27
Kinnula
Puolustusvoimien alue
Pihtipudas
Ampuma- ja moottorirata
Melualue (me)
Kivijärvi
Kyyjärvi
20
12
Viitasaari
12
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
32
15
Karstula
Suojavyöhyke (sv)
Kannonkoski
14 13
28
Saarijärvi
Äänekoski
29
me 7
31
sv 6
Multia
Uurainen
25
Keuruu
Petäjävesi
26
2
18
4
1
sv 7
16 17
sv 5
5
Jyväskylä
sv 8
me 1
4
sv 9
6
3
me 3
23
30
5
Toivakka
sv 10
9
8
11
Hankasalmi
me 6
22
Muurame
me 4
1
Laukaa
me 5
me 2
Konnevesi
21
sv 4
7
Jämsä
10
24
Luhanka
sv 3
3
sv 2
Joutsa
2
sv 1
Kuhmoinen
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄT
AMPUMARADAT
Kinnula
Pihtipudas
Ampumarata
11
Kivijärvi
12
10
Kyyjärvi
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
Paikallisesti merkittäviä
ampumaratoja ei esitetä
kaavakartalla.
Viitasaari
Kannonkoski
Karstula
Saarijärvi
9
Äänekoski
12
Konnevesi
7
Multia
5
Uurainen
Laukaa
8
3
Keuruu
Petäjävesi
Jyväskylä
6
Hankasalmi
1
Muurame
Toivakka
Jämsä
2
Joutsa
Luhanka
Kuhmoinen
4
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Puolustusvoimien alue
1
2
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Puolustusvoimain käytössä oleva Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön
varuskunta-, harjoitus- tai vastaava suunnittelussa on turvattava riittävät
alue.
alueelliset edellytykset
varuskunnille, ampuma- ja
harjoitusalueille, varikkotoiminnoille
sekä muille maanpuolustuksen
toimintamahdollisuuksille.
Jyväskylä
Keuruu
3
4
5
Luonetjärvi
Keuruun varikko
(Kaleton)
Vuorisjärvi
Lievestuoreen varikko
Toivakan varikko
Keuruu
Laukaa
Toivakka
Ampuma- ja harjoitusalue
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Merkintä/Aluekuvaus
Ampuma- ja
moottorirata
Merkinnällä osoitetaan
valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
merkittävä ampumarata tai
moottoriurheilualue
1
Lintusyrjä
Hankasalmi
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ympäristölupa 09/2011.
2
Itä-Päijänteen RHY:n
rata
Joutsa
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ympäristölupa 05/2009.
3
Koittilankangas
Joutsa
4
Luonetjärvi 1
Jyväskylä
5
Luonetjärvi 2
Jyväskylä
6
Vihtakankaan rata
Jyväskylä
Ajoharjoittelu- ja
moottoriurheilualue.
Puolustusvoimien alueella sijaitseva
rata.
Puolustusvoimien alueella sijaitseva
rata.
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ympäristölupa 12/2012.
7
8
9
Haaralankangas
Jämsä
Jämsän Seudun Ampujat Jämsä
ry
Jämsänäijän rata
Jämsä
Moottoriurheilualue.
Käytössä. Ei luvitettu nykyisen
ympäristönsuojelulain nojalla.
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ei luvitettu nykyisen
ympäristönsuojelulain nojalla.
10
Lullinmäki
Jämsä
Riistanhoitoyhdsityksen käytössä
oleva rata. Ympäristölupa 2014.
11
12
13
14
Särkikangas
Teeriharju
Helapuro
Karmas:n rata
Jämsä
Kannonkoski
Karstula
Karstula
15
Mätäslammin rata
Karstula
Moottoriurheilualue.
Moottoriurheilualue.
Moottoriurheilualue.
Valtakunnallisesti merkittävä rata.
Vanha lupa voimassa.
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Vanha lupa voimassa.
16
Pirjonkankaan rata
Keuruu
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ei tarvitse lupaa.
17
Talvisalo
Keuruu
Moottoriurheilualue, suunnitteilla
oleva, entinen jätteenkäsittelypaikka.
18
Varuskunnan rata
Keuruu
19
Kinnulan rata
Kinnula
Entinen varuskunnan rata,
kehittämissuunnitelma tehty.
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Lupaharkinta kesken.
20
Sarvivuoren rata
Kivijärvi
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ympäristölupa 10.3.2010.
21
Jouhtisvuoren rata
Konnevesi
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ympäristölupa 01/2005
sekä suunnitteilla oleva
moottoriurheilualue.
Kaavamääräykset
22
Leppäveden rata
Laukaa
23
Lievestuore
Laukaa
24
25
Luhangan Ampujat ry
Töykyräharjun rata
Luhanka
Multia
26
Petäjäveden RHY
Petäjävesi
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Lupaharkinta kesken.
27
Haapavuori
Pihtipudas
28
29
Kolkanlahti
Pyssylä
Saarijärvi
Saarijärvi
Moottoriurheilualue ja
riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata (Pyssylä)
Moottoriurheilualue.
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Lupaharkinta kesken.
30
Toivakan rata
Toivakka
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ympäristölupa 1998.
31
Kangashäkin rata
Uurainen
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ympäristölupa 03/2011.
32
Ilmolahden rata
Viitasaari
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ympäristölupa xx.xx.xxxx.
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Merkintä/Aluekuvaus
Melualue (me)
Keski-Suomen Ampujat ry:n ja
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Valtakunnallisesti
merkittävä rata. Ympäristölupa
12.2.2013.
Ajoharjoittelu- ja
moottoriurheilualue. Alueelle
sijoittuu myös logistiikan tutkimusta
ja kehittämistä palvelevia toimintoja
(Innoroad).
Ympäristölupa 7.9.2005.
Riistanhoitoyhdistyksen käytössä
oleva rata. Ei tarvitse lupaa.
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan alueita, joille Alueen yksityiskohtaisemmassa
ei tule osoittaa asumista tai muita
suunnittelussa tulee ottaa huomioon
meluherkkiä toimintoja.
valtioneuvoston päätöksellä annetut
melutason ohjearvot.
1
Jyväskylän lentoasema
Jyväskylä, Laukaa
2
3
Halli
Vuorisjärvi
Jämsä
Keuruu
4
Vuorisjärvi
Keuruu
5
6
7
Kelkkamäki
Lievestuoreen varikko
Palolampi
Laukaa
Laukaa
Multia
Merkinnällä osoitetaan
puolustusvoimien
ampumatoiminnoista johtuva
melualue, jolla melutaso LAeq ylittää
ajoittain tason 55 dB. Merkintä sallii
nykyisen toiminnan jatkamisen ja
kehittämisen sekä rakennusten
täydennys- ja
peruskorjaus-toimenpiteet. Alueella
on voimassa MRL 33 §:n mukainen
rakentamisrajoitus.
Rakentamismääräys: Alueelle ei tule
sijoittaa uutta rakentamista tai muita
melulle herkkiä toimintoja.
Suunnittelumääräys: Alueen
yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa tulee ottaa huomioon
puolustusvoimien ohjeistus
toiminnan aiheuttamalle
ympäristömelulle. Suunniteltaessa
alueen käyttöä on puolustusvoimille
varattava mahdollisuus lausunnon
antamiseen
Merkinnällä osoitetaan
puolustusvoimien
ampumatoiminnoista johtuva
melualue, jolla melutaso Laeq ylittää
ajoittain tason 50 dB.
Suunnittelumääräys:Alueen
yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa tulee ottaa huomioon
puolustusvoimien ohjeistus
toiminnan aiheuttamalle
ympäristömelulle. Suunniteltaessa
alueelle uusia melulle mahdollisesti
herkkiä toimintoja on
puolustusvoimille varattava
mahdollisuus lausunnon
antamiseen.
Suunnittelumääräys: Alueen
suunnittelussa tulee ottaa huomioon
puolustusvoimien ohjeessa
määritellyt raskaiden aseiden ja
räjähteiden aiheuttaman melun
suositusarvot.
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Suojavyöhyke
(sv)
1
Hartolan varikko
2
Joutsan varalaskupaikka Joutsa
1
Joutsan varalaskupaikka Joutsa
2
Joutsan varalaskupaikka Joutsa, Luhanka
3
4
5
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan alueita,
joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan
vaara tai huomattavaa häiriötä
aiheuttavan toiminnan vuoksi
rajoitettava.
Suunnittelumääräys:
Lentoliikennettä palvelevien
varalaskupaikkojen ja nousuteiden
suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa
asumista tai muita meluherkkiä
toimintoja. Alueen maankäytön
suunnitteluussa on varauduttava
kattavan rinnakkaistiestön
toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista
rakennushankkeista on pyydettävä
Puolustusvoimien lausunto.
Joutsa
Rakentamismääräys: Alueella on
ensisijaisesti sallittua maa- ja
metsätalousrakentaminen ja
puolustushallintoa palveleva
rakentaminen. Alueelle ei tule
sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia,
päiväkotia tai muuta vastaavaa
laitosta.
Merkinnällä osoitetaan Joutsan
Suunnittelumääräys:
varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä
puolustusvoimien lausunto sekä
ilmailulain 1194/2009 165 § mukainen lausunto Trafilta.
Tikkakosken
varalaskupaikka
Tikkakosken
varalaskupaikka
Jyväskylä, Laukaa
7
Kalettoman varikko
Keuruu
Rakentamismääräys: Alueelle ei tule
sijoittaa koulua tai asutustaajamaa
eikä sairaalaa, vanhainkotia,
päiväkotia tai muuta vastaavaa
laitosta.
Suunnittelumääräys:
Suunniteltaessa alueen käyttöä on
puolustusvoimille varattava
mahdollisuus lausunnon
antamiseen.
8
Kalettoman varikko
Keuruu
9
Toivakan varikko
Toivakka
10
Toivakan varikko
Toivakka
Suunnittelumääräys:
Suunniteltaessa alueen käyttöä on
puolustusvoimille varattava
mahdollisuus lausunnon
antamiseen.
Rakentamismääräys: Alueella on
ensisijaisesti sallittua maa- ja
metsätalousrakentaminen ja
puolustusvoimia palveleva
rakentaminen. Alueelle ei tule
sijoittaa koulua tai asutustaajamaa
eikä sairaalaa, vanhainkotia,
päiväkotia tai muuta vastaavaa
laitosta. Merkintä ei estä olemassa
olevan ra-kennuskannan
peruskorjausta.
Suunnittelumääräys:
Suunniteltaessa alueen käyttöä on
puolustusvoimille varattava
mahdollisuus lausunnon
antamiseen.
Rakentamismääräys: Alueella on
ensisijaisesti sallittua maa- ja
metsätalousrakentaminen ja
puolustushallintoa palveleva
rakentaminen. Alueelle ei tule
sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia,
päiväkotia tai muuta vastaavaa
laitosta.
6
Jyväskyä, Laukaa,
Uurainen,Äänekoski,
Petäjävesi
Merkinnällä osoitetaan Tikkakosken
varalaskupaikan suojavyöhyke.
Suunnittelumääräys:
Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä
puolustusvoimien lausunto sekä
ilmailulain 1194/2009 165 § mukainen lausunto Trafilta.
Paikallisesti
merkittävät
ampumaradat
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Kohteita ei esitetä
kaavakartalla
Alueen nimi
Kunta
Halttulan Jahti ry
Haukilahti Harri
Kannonkosken Ampujat
ry
Lapinjärven
Metsästysseura ry
Aukeasuon rata
Erä-Äijät ry
Valkolan Jahti ry
Kuivasmäen
Metsästysseura ry
Soi-Pa Erä ry
Keitelepohjan Eräveikot
ry
Koliman Erämiehet ry
Hankasalmi
Jämsä
Kannonkoski
Keuruu
Kuhmoinen
Laukaa
Laukaa
Petäjävesi
Saarijärvi
Viitasaari
Viitasaari
Äänekosken Ampujat ry Äänekoski
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
11
KULTTUURIYMPÄRISTÖ 1/2
9
16
18
Kinnula
12
10
17
19
Kulttuuriympäristön
vetovoima-alue
Pihtipudas
Valtakunnallisesti arvokas
maisema-alue
Maakunnallisesti arvokas
maisema-alue
Kivijärvi
24
UNESCO:n maailmanperintökohde
42
41
20
Kyyjärvi
Viitasaari
12
12
Kannonkoski
11
Karstula
13
Saarijärvi
38
45
39
13
46
43
44
Multia
Laukaa
Uurainen
31
25
Petäjävesi
34
14
6
un 2
1
Hankasalmi
1
26
Jyväskylä
27
2
8
35
Muurame
33
8
9
Jämsä
4
6
7
5
un 1
2
Toivakka
14
4
3
29
30
3
Joutsa
Luhanka
5
10
21
28
40
Keuruu
15
Konnevesi
Äänekoski
37
36
32
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
7
Kuhmoinen
23
22
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
KULTTUURIYMPÄRISTÖ 2/2
Valtakunnallisesti arvokas
rakennettu kulttuuriympäristö
46
Pihtipudas
Kinnula
12
51
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
52
Kivijärvi
Kyyjärvi
Viitasaari
50
26
Kannonkoski
27
Karstula
Saarijärvi
47
33
48
54
Äänekoski
56
Uurainen
42
Keuruu
29
Petäjävesi
31 30
55
53
49
Multia
32
Konnevesi
28
Laukaa
11 16
Jyväskylä
37
18
45
21
Hankasalmi
38
20
Muurame
44
1
2
43
12
14
Toivakka
10
9
23
Jämsä
25
5
24
13
41
22
39
3
Luhanka
40
Kuhmoinen
34
8
Joutsa
4
36
35
15
19
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
6 7
17
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
MUINAISJÄÄNNÖKSET
Pihtipudas
Kinnula
Muinaisjäännös
Muinaisjäännöksiä ei esitetä
kaavakartalla.
Kivijärvi
Viitasaari
Kyyjärvi
Kannonkoski
Karstula
Saarijärvi
Konnevesi
Äänekoski
Multia
Keuruu
Uurainen
Petäjävesi
Laukaa
Hankasalmi
Jyväskylä
Muurame
Toivakka
Jämsä
Luhanka
Joutsa
Kuhmoinen
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
31
32
ARVOKKAAT PERINNEMAISEMAT
14
Kinnula
15
Pihtipudas
Arvokas perinnemaisema
16
12
Kivijärvi
Kyyjärvi
Arvokkaita perinnemaisemia
ei esitetä kaavakartalla.
Viitasaari
24
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
36
Kannonkoski
35
Karstula
33
Saarijärvi
Äänekoski
38
Konnevesi
37
28
Multia
27
Uurainen
26
Keuruu
12
Petäjävesi
30
7
13
Hankasalmi
Laukaa
Jyväskylä
29
Muurame
34
10
1
8
4
9
25
Luhanka
21
5
Joutsa
Kuhmoinen
19
20
2
11
6
Jämsä
Toivakka
3
17
18
22
23
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Kulttuuriympäristön
vetovoima-alue
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Valtakunnallisesti (v)
ja maakunnallisesti
(m) arvokas maisemaalue
Valtakunnallisesti
arvokas maisema-alue
(v)
1
Kuukanpään
kulttuurimaisema
Merkintä/Aluetunnus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan maakunnan
kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät.
Alueen kehittämisessä
tulee hyödyntää
kulttuuriympäristön
monimuotoisuutta.
Alueidenkäytön
suunnittelulla edistetään
kulttuuriympäristöjen
kestävää käyttöä ja hoitoa.
Merkintä/Aluetunnus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston
periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti
arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokas
maisema-alue.
Suunnittelumääräys:
Alueen suunnittelussa on
otettava huomioon
arvokkaan maisema-alueen
kokonaisuus,
ominaispiirteet ja
identiteetti.
Jyväskylä
Kuukanpää on laaksossa sijaitseva korkeiden
vuorimaisten mäkien rajaama maisema-alue.
Rakennuskanta on sijoittunut perinteisesti maantien
ympärille ja järvenrantapellot ovat viljelykäytössä tai
laitumina. Pihapiirien puut ja peltojen lehtipuuvaltaiset
metsäsaarekkeet tekevät maisemasta monimuotoisen.
Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja
peltolinnuston pesimäalueena tärkeä.
2
Oravivuori
Jyväskylä
Maisemallisesti hyvin merkittävä Oravivuori on
Päijänteen rannalla oleva kallioniemi, jonka huipulla
sijaitsee yksi Suomen kuudesta Unescon
maailmanperintökohteena suojellusta Struven ketjun
mittauspisteestä Suomessa. Vaikka metsä osittain
peittänyt Struven näköalat, lakiosista avautuu näkymiä
kauas yli saarisen Päijänteen sekä peltoja ja
metsämaastoa.
3
Putkilahti
Jyväskylä
Putkilahti on jylhien luonnonpiirteiden ja rikkonaisen
vesistön kehystämää Päijänteen seudun
kulttuurimaisemaa. Viljelymaisemaan kuuluvat alavat,
loivasti vesistöihin viettävät rantapellot. Putkilahden
kylässä on muutama suuri yhtenäinen peltoalue, joille
leimaa-antavia ovat metsäsaarekkeet ja harvinaisiksi
käyvät ladot.
4
Alhojärven
viljelymaisema
Jämsä,
Kuhmoinen
Keski-Suomen laajimmilla ja yhtenäisimmillä savikoilla
sijaitseva Alhojärvi on loivasti kumpuilevaa viljely- ja
laidunmaata, jota ympäröivät korkeat mäet.
Alhojärven rakennuskannassa näkyy alueen vauraus ja
maatalouden pitkät perinteet; edustavia
päärakennuksia on runsaasti. Alue on muuttolinnuston
levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena
tärkeä.
5
Arvajanreitin
kulttuurimaisema
Jämsä,
Kuhmoinen
Arvajanreitin kulttuurimaisema-alue on monipuolinen,
jylhien luonnonmaisemien sekä pienipiirteisten,
edustavien kylä- ja viljelymaisemien yhdistelmä, joka
jakautuu kolmeen osaan. Eteläosaa hallitsee jylhä ja
voimakaspiirteinen luonnonmaisema. Alueen
keskiosan Puukkoinen ja Hassi edustavat tyypillistä
rannoille syntynyttä viljelymaisemaa.Arvajanreitin
alajuoksun maisema perustuu taas koskiin ja vesireitin
luonnonmaisemaan.
Maisemakuvassa näkyvät jyrkät kalliomäet, niiden
alarinteiden tiheät kuusikot ja niiden välissä kulkeva
kapea vesireitti. Viljelykset ovat vaatimattomia laikkuja
pienten järvien ja jokien rantamailla. Erityisen kaunis
koskipaikka on Kivikoski ympäristöineen. Loivat,
hieman kumpuilevat rinnepellot viettävät
Pälämäjärvelle, asutus on sijoittunut ylemmäksi
rinteille pienille kummuille tai metsän reunaan.
Maisemassa merkittävimmät tilat ovat Iso- ja VähäHaljala. Maisemakuva etenkin Puukkoisissa on avoin,
eheä ja edustava. Ihmisen jälki näkyy pieninä tiloina ja
niiden viljelyksinä siellä täällä.
6
Jämsänjokilaakso
Jämsä
Jämsänjoen alue on pitkään jatkuneen pysyvän
asutuksen ja varhaisen viljelyn muovaamaa
viljelymaisemaa. Kylä sijaitsee kohdassa, jossa
Jämsänjoki purkaa vetensä Päijänteeseen. Viljavat
rantasavikot sopivat hyvin viljelyyn. Alueen
vauraudesta kertovat lukuisat mahtitilat.
Päijälän Linnavuori on valtakunnallisesti merkittävä
rautakautinen muinaislinna. Jyrkkäseinäinen ja
vaikeakulkuinen Linnavuori sijaitsee jylhässä
erämaamaastossa Linnajärven ja Saaresjärven välisellä
kapealla kannaksella. Lakialueen loivimmalla
länsireunalla on havaittavissa vanhan vallituksen
ladottua tukikiveystä. Pohjoismaiden rikkain esinelöytö
keihäineen, kirveineen, talousesineineen ja koruineen
kertoo hämäläisestä talonpoikaiskulttuurista.
7
Päijälän Linnavuoren Kuhmoinen
muinaismaisema
8
Hyyppäänvuori
Laukaa
Jylhä kallioinen Hyyppäänvuori on geologialtaan,
maisemiltaan, kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään
arvokas erämainen alue. Laella on hieno
näköalapaikka, lakkapäämäntyjä ja keloja sekä
metsähallituksen rauhoittama luonnonhoitometsä.
Lakiosaa kiertää pystysuora kallioseinämä ja vuori on
hyvin selkeä maisemallinen maamerkki.
9
Kortteinen
Pihtipudas
10
Kärväskylä
Pihtipudas
Osa-alue, joka kuuluu Pihtiputaan pikaasutusmaisemiin. Alue on muuttolinnuston
levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena
tärkeä.
Pihtiputaan Kärväskylä on tyypillistä sodanjälkeistä
Keski-Suomen järviseudun pika-asutusmaisemaa.
Asuinrakennukset ovat tyyppipiirustusten mukaisia,
puolitoistakerroksisia ja lautarakenteisia
rintamamiestaloja. Vaikka alue on maisemakuvaltaan
melko yksipuolinen, on se kuitenkin yhtenäinen ja
edustava kokonaisuus sodanjälkeisistä
rakennustyyleistä ja ajankuvasta. Osa-alue, joka kuuluu
Pihtiputaan pika-asutusmaisemiin.
11
Muurasjärven
kulttuurimaisemat
Pihtipudas
Keski-Suomen pohjoisosassa sijaitseva Muurasjärvi on
Suomenselän oloissa poikkeuksellisen vaurasta
maaseutualuetta. Lisäpiirteen alueelle on tuonut
voimakas II maailmansodan jälkeinen pika-asutus.
Maisema on voimakkaasti maatalouden muovaamaa.
Muurasjärven maisemaa leimaa avonaisuus; metsiä on
vähän. Alueelle on tyypillistä myös laajat laidunalueet.
12
Ylä-Liitonjoki
Pihtipudas
Ylä-Liitonjoki edustaa siirtolais- ja
rintamamiesperheille rakennettua pika-asutusaluetta.
Alue on yleisilmeeltään karua, suoalueista raivattua,
maaseutumaisemaa ja se kuvastaa asutustilallisten
inhimillisiä ponnistuksia elää vaikeissakin oloissa.
Vaatimattomat asutustilat sijaitsevat peltoaukeita
halkovan soratien varrella; asuinrakennukset ovat
tyyppipiirustusten mukaisia rintamamiestaloja. Osaalue, joka kuuluu Pihtiputaan pika-asutusmaisemiin.
13
Saarijärven reitin
kulttuurimaisemat
Saarijärvi
Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa
metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten
rikastamaa kulttuurimaisemaa. Maisemakuva on hyvin
vaihteleva ja mosaiikkimainen. Reittivesistö on alueen
luonnonelementeistä keskeisin. Asutus on sijoittunut
perinteisesti vesistöjen varsille; vanhoja rakennuksia
on säilynyt runsaasti.
14
ViisarinmäkiRutalahti
laaksomaisema
Toivakka,
Joutsa
Viisarinmäki-Rutalahti -alue on korkeiden kalliomäkien
väliseen murtumalaaksoon muotoutunut
maatalousmaisema. Voimakkaat luonnonpiirteet ovat
sanelleet ehdot ihmisen toiminnalle. Mäet ovat
vuorimaisia ja alueella sijaitseva Vällyhoilon kanjoni on
tunnettu luontonähtävyys. Alue hahmottuu helposti
aluetta halkovalta maantieltä, joka noudattelee
perinteisiä linjauksia ja kaartelee kauniisti maaston
muotoja seuraillen.
Maakunnallisesti
arvokas maisema-alue
(m)
1
Hankamäki
Hankasalmi
Hankamäki edustaa Keski-Suomessa harvinaista
mäkiasutusta. Alue on ympäristöstään erottuva korkea
mäki, joka on länsi- ja keskiosiltaan raivattu pelloksi.
Rakennuskanta on kirjavaa ja ympäristön hoidon taso
vaatimatonta. Laajat näköalat ovat säilyneet, vaikka
maatalous on vähentynyt.
2
Kovalanmäki
Hankasalmi
3
Pappinen
Joutsa
Kovalanmäki on vanha mäkiasutuskylä. Kovalanmäen
laki ulottuu liki 200 m mpy; mäen lakiosat ovat
vedenkoskematonta aluetta. Pellot ovat
hedelmällisillä, lämpimillä rinteillä. Mäeltä aukeavat
pitkät näkymät Kuuhankaveden ylitse itään ja
koilliseen.
Pappisen kylä sijaitsee eteläisen Keski-Suomen
korkeimman mäen, Tammimäen (214 m mpy),
eteläpuolella. Maisemaa hallitsevat metsän rajaamat
pellot ja asutus hieman syrjässä tieltä. Luonto on
rehevää ja metsät lehtipuuvaltaisia. Pelloilla on paljon
persoonallisia kiviryhmiä ja raunioita. Osa vanhoista
rakennuksista on rapistunut.
4
Maatianjärvi
Jyväskylä
Maatianjärven maastonmuodot ovat vaihtelevia ja
kumpuileva maasto viettää Maatianjärveen. Maisemaa
hallitsevat vesistönäkymät peltojen keskellä.
Kylämaisemaa hipoo valtatie, joka tuo kauniin
maiseman ohikulkijoiden nähtäville. Alueella on
säilynyt vanhaa rakennuskantaa.
5
Oittila
Jyväskylä
Oittilan kylä on pinta-alaltaan pienehkö, puoliavoin
viljelymaisema, jossa eri maisemaelementit yhdistyvät
sopusuhtaisesti toisiinsa. Alueen luonto on rehevää ja
maasto poimuilevaa mäkimaata. Kylässä on asuttu
1500-luvulta lähtien ja kylä on säilyttänyt hyvin
perinteisen ilmeensä.
6
Puuppola
Jyväskylä
Puuppolan kylä sijaitsee laaksomuodostelmassa, jossa
on pitkänomaisia harjanteita ja niiden välisiä laaksoja,
joiden rinteet on raivattu pelloksi. Kylän halki kulkee
maiseman muotoja noudatteleva Jyväskylä-Saarijärvi maantie. Alueen läheisyys Jyväskylään tekee siitä
vetovoimaisen.Maisema on kehittymässä voimakkaasti
taajamamaiseen suuntaan.
7
Särkijoki
Jyväskylä
Kanjonimaisesti sijaitsevan Särkijoen maisemakuvan
tärkeimmät elementit ovat voimakkaasti kumpuilevat
pellot, taustan jylhät mäet sekä tien varsien ja pihojen
kaunis rehevä puusto.Alueen luonto on rehevää ja
monipuolista. Kylätie kulkee maaston kumpareisia
muotoja seuraillen ja vanhimmat talot sijaitsevat tien
varren mäkipaikoilla ja sivummalla teiden päissä.
8
Hopsu
Jämsä
Hopsun maiseman ominaispiirteitä ovat laajat
kumpuilevat pellot, paikoin aukeavat vesistönäkymät
ja vanha punamullalla maalattu rakennuskanta.
Alueella on pitkä viljelyhistoria ja kylän läpi kulkevan
tien linjaus oli olemassa nykyisen kaltaisena jo ainakin
1840-luvulla. Alueen luonto on jylhää ja kallioista;
järvet ovat suuria ja syviä.
9
Juokslahti
Jämsä
Juokslahden kylä sijaitsee Päijänteen luoteeseen
työntyvän pitkulaisen lahden pohjukassa. Alue
rajautuu Päijänteeseen ja jyrkkiin kallioisiin vuoriin ja
se koostuu kahdesta kyläalueesta sekä joukosta
yksinäistaloja. Rakennuskannassa näkyy maatalouden
vauraus vanhoina perintötiloina.
10
Längelmäveden
kulttuurimaisema
Jämsä
Längelmäveden kulttuurimaiseman rungon
muodostavat Längelmäveden Säkki lahtineen sekä
Syväjärvi, niitä ympäröivät loivasti vesistöön viettävät
rantapellot sekä aluetta reunustava suuren
selännealueen vaihettumisvyöhyke. Rakennuskannassa
on merkittävää isot talonpoikaisrakennukset. Maisemaalue jatkuu Pirkanmaan puolella. Hiukkaanlahti ja
Hepojärvi ovat monimuotoisuudelle tärkeitä
kosteikkoja ja lintuvesiä.
11
Aho-Vastinki
Karstula
Aho-Vastingin kylän alue sijoittuu kumpuilevaan
viljelysmaastoon, jolla on vanhan asutusalueen leima.
Koko peltoalue on säilynyt avoimena ja maataloutta
harjoittavia tiloja on useita. Pihat ovat hoidettuja ja ne
tekevät kylämaisemasta vireän. Teiden varsilla ja
peltosaarekkeilla kasvaa monilajista rehevää puustoa.
12
Kiminki-Oikari
Karstula,
Kyyjärvi
Kiminki ja Oikari on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan
välistä vaihettumisvyöhykettä. Alueen läpi kulkee
harjua seuraava, jo 1700-luvulla tunnettu Savon tie.
Pellot on raivattu harjun viljaville liepeille Oikarinjoen
ja Kiminginjärven ympärille. Koko alue on viriiliä
maatalousmaisemaa. Rakennuskanta on vaihtelevaa.
13
Luksanjärvi
Karstula,
Saarijärvi
Luksanjärven kylän asutus sijoittuu eri puolille
Luksanjärveä. Luksanmäellä on vanhaa asutusta sekä
uudempia karjatiloja. Kylän peltoaukeat ulottuvat
rantaviivaan saakka; näkymät ovat valoisat ja avarat.
Etenkin järven länsirannalla on pitkiä niittysarkoja.
14
Manniskylä-Hoskari- Keuruu
Ollila
Vesistöjen ja mäkien rajaama Manniskylän-HoskarinOllilan alue muodostuu kahdesta erityyppisestä osasta.
Kantatien itäpuolelle jää Hoskarinjoen laakso, joka on
jyrkkäpiirteistä ja asutus sijaitsee pääosin
nauhamaisena. Manniskylä-Ollilan maisemakuvaa
hallitsevat mäkien päälle sijoittuvat suuret
tilakeskukset. Alueen maatalous-maisemassa on
säilynyt vanhaa rakennuskantaa, joka yhdessä uuden
rakentamisen kanssa tekee kokonaisuudesta
sopusointuisen.
15
Riiho-Moijaskylä
Keuruu
Riiho-Moijaskylän aluetta hallitsevat yhtenäiset laajat
viljelylakeudet. Avaraan maisemaan tuovat vaihtelua
vesistöt, metsät ja tasapainoinen rakennuskanta.
Alueella on säilynyt paljon perintötilojen komeita
päärakennuksia ja kokonaisia pihapiirejäkin. Asutus on
perinteisesti sijoittunut jokivarteen. Riihon alue on
muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston
pesimäalueena tärkeä. Lisäksi alueella on tärkeitä
lintuvesiä.
16
Kangaskylä
Kinnula
Kangaskylän läpi kulkee harjujakso ja pellot ovat
harjun viljavilla reunusmailla. Asutus on syntynyt
sodan jälkeen ja suurin osa rintamamiestiloista on
säilynyt maatalouskäytössä. Karjatalous ja
rintamamiestilat hallitsevat maisemaa. Maisemakuvaa
elävöittävät peltojen kivikasat ja kiviset
metsäsaarekkeet.
17
Muhola
Kinnula
18
Urpila
Kinnula
Muhola on kumpuilevaa, suurelta osin pelloksi
raivattua aluetta. Maatalous on alueella voimissaan ja
etenkin alueen reunoilla on hienoja laidunalueita.
Rakennuskanta on hyväkuntoista ja pihapiirit
hoidettuja.
Urpila on loivasti kumpuilevaa viljelymaisemaa.
Alueella on voimakas karjatalouden leima. Peltoja,
metsäsaarekkeita ja metsiäkin käytetään laitumina.
Karjan maisemaa hoitava vaikutus on hyvin näkyvissä.
Tilakeskuksia hallitsevat isot talousrakennukset ja
monilla tiloilla on matala taajamatyyppinen
päärakennus.
19
Lahdenperä
Kivijärvi
Lahdenperän kylä sijoittuu Vuonamonlahden
pohjukkaan. Kylän halki kulkeva tie seurailee
harjuselännettä; kumpuilevat rinnemaat on raivattu
pelloiksi. Rakennuskanta on uudistunut sotien jälkeen
ja on epäyhtenäinen, mutta yleisilme on kohtuullisen
hyvin hoidettu. Maiseman peruselementtejä ovat
näyttävät rinne- ja rantapellot sekä laidunmaat.
20
Penttilänkylä
Kivijärvi
Penttilänkylän pellot on raivattu harjun ja rannan
väliselle viljavalle alueelle. Pellot on edelleen viljelyssä
ja tiloilla on karjaa. Peltojen reunoilla,
peltosaarekkeissa, tien varressa ja rannoilla kasvaa
kaunista lehtipuustoa. Rakennuskanta istuu
maisemaan ja pihat ovat hoidettuja. Harjun reunaa
seuraavasta tiestä, tien varren asutuksesta ja pienistä
pelloista muodostuu kaunis pienkyläkokonaisuus.
21
Rossinkylä
Konnevesi
Rossinkylän maisemassa näkyvät keskisuomalaisen
maiseman tyypilliset piirteet: vesi, jylhän metsäiset
mäenrinteet ja kumpuilevat pellot. Viljely- ja
metsämaisemassa kulkeva vanha tie myötäilee
luontevasti maaston muotoja. Rossinkylässä on useita
rakennushistoriallisesti merkittäviä kokonaisuuksia
eikä rakennuskannassa ole maatalousmaisemalle
vieraita piirteitä.
22
Kissakulma
Kuhmoinen
Kissakulman alue on selvästi rakennettua ja vesistöllä
on suuri vaikutus maisemakuvaan. Vaihtelevuus syntyy
niin luonnon- kuin kulttuuripiirteidenkin
monipuolisuudesta. Kulttuurihistoriallinen
monimuotoisuus syntyy vanhoista, maisemaan hyvin
istuvista pihapiireistä, maisemaa myötäilevistä kylä- ja
tilusteistä, rehevistä tienpientareista ja viljellyistä
pelloista.Papinsaari ja Kuhmoisten sahan ranta
muodostavat maisema-alueen pohjoisosassa kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden.
23
Ruolahti
Kuhmoinen
24
Pölkki
Kyyjärvi
Ruolahden kylä on voimakkaan karjatalouden
leimaamaa Päijänteen rantakylän maisemaa. Maasto
on kumpuilevaa ja alue koostuu kahdesta suuresta
viljelyaukeasta, joita täplittävät metsäiset saarekkeet
ja ketomaiset kumpareet. Asutus on sijoittunut
mäkipaikoille, kylätien varteen ja viljelyaukeiden
reunoille.
Pölkin kylä edustaa Suomenselän tasaista moreeni- ja
suopeltomaisemaa, jossa on yhtenäisiä peltoalueita ja
melko runsaasti asutusta. Laiduntava karja ja ladot
elävöittävät maisemaa. Tilakeskukset ovat sijoittuneet
tien varrelle tai 100-200 m päähän kylätiestä.
Rakennuskanta on edustavaa ja hyväkuntoista.
25
Lankamaa
Laukaa
26
Leppävesi
Laukaa
27
Savio
Laukaa
Savion vanhaa maanviljelyskylää rajaa koillispuolelta
harjualue. Kumpuilevat ja rantaan saakka laskevat
pellot ovat alueen tunnusmerkki. Peltomaisemaa
elävöittävät muutamat pienet puu- ja
metsäsaarekkeet. Kylän läpi kulkee mutkitellen
Vihtavuori-Metsolahti -maantie, jonka varteen ja
lähistölle asutus sijoittuu. Tien vartta reunustavat
vanhat puut, joiden lomasta aukeaa näkymiä
molemmin puolin järvelle ja peltomaisemaan.
28
Vatia
Laukaa,
Äänekoski
Pitkänomainen Vatianjärvi jakaa maisema-alueen
kahteen osaan: länsipuolella ovat laajat rantaan
ulottuvat viljelykset ja itäpuolella ovat Kapeenharjun
rajaamat pienemmät rantapellot. Harjumetsän rajassa
kulkeva kapea hiekkainen vanha sotatie ja tienvarren
pienet punaiset mökit luovat Kapeenharjun
omaleimaisen miljöön. Maisemakuvan tärkeimmät
tekijät ovat harjun puusto ja Vatian tilan laajat pellot.
Lankamaan kylä sijaitsee metsäisten mäkien
ympäröimässä laaksossa. Lankamaa edustaa
perinteistä pienviljelysvaltaista maaseudun
kulttuurimaisemaa. Maisematilaa kehystäviä
reunametsiä on hakattu. Asutus on sijoittunut kylätien
varteen ja sen tuntumaan. Talot ovat lähinnä
pienviljelystiloja.
Leppäveden kylä on kumpuilevaa peltomaisemaa, joka
rajautuu vesistöön, metsiin ja maanteihin.
Laaksomaiset peltoaukeat ja niihin liittyvä asutus
muodostavat Leppäveden kulttuurimaiseman ytimen.
Rakennuskanta on hyvin säilynyttä. Yleisilme on avara
ja hoidettu.
29
Rekola
Luhanka
Rekola on jylhien kallioisten mäkien kehystämä pieni
laaksokylä Päijänteen Vanhanselän kainalossa. Kylän
muutamat talot sijaitsevat keskeisillä mäkipaikoilla.
Kylätie kulkee laakson pohjassa sen polveilevia
muotoja seuraillen. Rinnepellot sopivat hyvin karjan
laitumiksi. Alue on edustava kokonaisuus Päijänteen
alueen kumpuilevaa maaseutumaisemaa.
30
Tammijärvi
Luhanka
Tammijärven kylän maasto on melko alavaa; asutus on
sijoittunut viljelysten lomaan mäkipaikoille.
Kyläkeskusta on kehittynyt taajamamaiseen
suuntaan.Alueella on Peltolan mäkitupalaismuseo,
joka välittää viestin vuosisatojen takaisesta
rakennusperinteestä ja pienyhteisön asuinmiljööstä.
31
Kopolankylä
Multia
Kopolanmäki kohoaa lähes 200 metriä mpy. Kylän
vanhimmat talot ovat mäen korkeimmilla kohdilla ja
nuoremmat pienviljelystilat alempana läntisellä
rinteellä. Kopolankylä edustaa Multialle tyypillistä
mäkiasutusta. Vanhan asutuksen leima näkyy mäenlakija rinnepeltoina ja osin säilyneenä talonpoikaisena
rakennuskulttuurina. Peltoaukeat ovat suhteellisen
pieniä ja alueella viljellään paljon herukkaa.
32
Tarhapää
Multia
Tarhapään alue sijoittuu Tarhapäänjärven reunamille,
joilla peltomaat viettävät loivasti vesistöä kohti.
Alueen tilat ovat sijoittuneet maantien varteen.
Vauraiden talonpoikaistilojen tilakeskuksissa on
säilynyt perinteistä ilmettä. Tarhapää on Multialla
harvinaisen laaja peltokylämiljöö, jonka keskeisimpiä
osia viljellään ja laidunnetaan edelleen.
33
Saarenkylä
Muurame
Saarenkylän maisemakuvaa hallitsevat avoimet
peltonäkymät, vanhat tilat viljelysten keskellä ja
kylätie. Päijänne ympäröi Saarenkylää joka puolelta;
kylä on ollut pitkään viljelyssä. Talot ovat sijoittuneet
kylätien molemmin puolin. Rakennuskanta on pääosin
vanhaa. Vesistönäkymiä aukeaa erityisesti länsi- ja
luoteisosassa.
34
Petäjäveden vanhan Petäjävesi
kirkon
kulttuurimaisema
Alueen maisemarakenne koostuu kapeiden salmien ja
lahtien sekä harju- tai kallioniemien muodostamasta
pohjois-eteläsuuntaisesta mosaiikista. Maasto on
pienipiirteisen kumpuilevaa. Vanhat tilakeskukset ja
matkailunähtävyytenä oleva vanha puukirkko
erottuvat muusta asutuksesta. Vanha kirkko ja
Kirkkolahden pohjoisrannalla sijaitseva uusi kirkko,
muodostavat Jämsänveden kapeikossa kirkollisen
kulttuurimaiseman.
35
Piesalankylä
Petäjävesi
Piesalankylän alue on suurimmalta osaltaan varsin
tasaista tai loivasti kumpuilevaa maastoa. Maisemalle
on leimallista avoimuus ja pitkät näkymät
peltoaukeiden yli. Vanhinta asutusta edustavat VanhaPiesalan, Piesalan, Taipaleen ja Ylä-Taipaleen tilat
tiluksineen. Hankakosken pohjoispuolella levittäytyvä
laaja peltoaukea rintamamiestiloineen on uudempaa
sotien jälkeen syntynyttä asutusta. Alue on
muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston
pesimäalueena tärkeä.
36
Pajumäki
Saarijärvi
Pajumäki on pylkönmäkeläinen mäkiasutuskylä. Mäki
on rehevää huuhtoutumatonta aluetta. Hedelmälliset
rinnemaat on viljavina raivattu pelloiksi ja peltoja
viljellään edelleen. Rakennuskanta on pääosin uutta.
Kylämaisema on elinvoimainen ja perinteisen
maatalouden leimaama.
37
Pajupuro-Tarvaala
Saarijärvi
Alue jakautuu maisemarakenteeltaa kolmeen osaan:
Pajupuro, Tarvaala ja Satosuo. Pajupuron peltoalueet
levittäytyvät nauhamaisena etelä-pohjoissuuntaisen
Murronjoen ympärille. Tarvaala on tienvarsille ja
vesistöjen rannoille muodostunut viljelykylä, joka on
Saarijärven kasvualuetta. Satosuon alue on vanhaa
suota, joka on muutettu Keski-Suomen mittakaavassa
poikkeuksellisen laajoiksi pelloiksi. Satosuon alue on
muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston
pesimäalueena tärkeä. Lautajärvi on
monimuotoisuudelle tärkeä kosteikko ja lintuvesi.
38
PääjärviHokkalanmäki
Saarijärvi
Pääjärven ja Hokkalanmäen maisema-alue on
puoliavointa viljelymaisemaa. Kumpuilevat viljelykset,
avoimet peltorinteet, vesistönäkymät ja mäkien lailla
sijaitsevat kauas näkyvät rakennusryhmät ovat
keskeisiä maisemaelementtejä. Rakennuskannassa
näkyvät Pylkönmäelle tyypilliset pohjalaisen
rakennusperinteen piirteet.
39
Rahkola
Saarijärvi
Rahkolankylän maisema on rehevää
maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet
ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen
runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus
luovat vivahteikkuutta. Rakennuskanta on tavallista
edustavampaa ja vanhoja pihapiirejä hoidettuine
rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Alueelle
on tulossa kaavan myötä uusia rakennuspaikkoja.
40
Kyynämöinen
Uurainen
Kyynämöisen on vanhaa maatalouden muovaamaa
asuinpaikkaa. Alueelle on leimallista upeat
järvinäkymät, Kyynämöisen järveen viettävät
rantapellot ja tienvarren raittimainen olemus.
Pihapiirit ovat hyvin hoidettuja.
41
Kymönkosken reitti ja Viitasaari
Pasala
Kymönkosken reitti ja Pasalan kylä edustavat
historialtaan rikasta ja maisemaltaan monipuolista
Keski-Suomen pohjoisosien koskireittien varrelle
muodostunutta kulttuurimaisemaa. Pasalan kylä
muodostaa eheän ja maisemakuvaltaan hyvin
yhtenäisen viljelysmaiseman. Kymönkoski oli jo
kivikaudella eränkävijöiden aluetta.
42
Toulat
Viitasaari
Toulat sijaitsee kapean ja pitkänomaisen Iso-Toulat järven ympärillä. Järven länsiranta on metsäistä
mäkimaastoa. Asutus ja pellot ovat keskittyneet järven
itärannalle. Rantoja seurailevalta kylätieltä aukeaa
kauniita näkymiä yli järven; karjatalous ja laitumet
näkyvät vahvasti maisemassa. Toulat on vaihtevaa
puusaarekkeiden kirjomaa maisemaa. Taustan
metsäiset mäet muodostavat maisemalle ehjän
kehyksen.
43
Honkola-Hietama
Äänekoski
44
Koivistonkylä
Äänekoski
Honkola-Hietaman maisema-alue muodostuu
laakeista, loivasti kumpuilevista pelloista ja
viljelylaaksoa reunustavista korkeista mäistä.Honkolan
kylä on historiallisen posti- ja kauppatien varteen
syntynyt kylä. Hietaman kylän maisemalle on
tyypillistä viljavat peltoaukeat ja kylän halki virtaava
Suojoki.
Koivistonkylän maisema-alueen muodostaa laajat
kumpuilevat peltoaukeat, taustalla häämöttävä vesistö
ja korkeat metsäselänteet. Maisema-alueen
ydinaluetta on Koivistonlahden ympärille kiertyvä
kulttuurimaisema. Vanhoja rakennuksia on vähän
jäljellä ja rakennuskanta kirjavaa. Kylää halkoo KeskiSuomen ainoa virallinen museotie.
45
Liimattala
Äänekoski
Liimattalan peltoaukeat ovat Muinais-Päijänteen
pohjaa, minkä takia alue on tasaista, viljavaa ja
pohjoisen Keski-Suomen oloissa harvinaisen avaraa
maatalousmaisemaa. Veden läheisyydestä huolimatta
näkymät Pyyrinlahdelle ovat rajalliset, koska rannassa
on tiivis puuvyöhyke. Tilakeskukset sijaitsevat
peltoaukealla. Kyläraitin varrelle sijoittuu jonkin verran
vanhaa rakennuskantaa. Alue on muuttolinnuston
levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena
tärkeä.
46
Saarikas
Äänekoski,
Konnevesi
Saarikkaan kylä on noin kolme kilometriä pitkä,
laajahko viljelyalue. Kylää leimaavat pienet järvet ja
niiden viljellyt ja laidunnetut ympäristöt. Peltojen
laidunnetut kivi- ja puusaarekkeet elävöittävät
maisemaa. Rakennuskanta on moni-ilmeistä.
Aluetunnus
Alueen nimi
Kunta
Merkintä/Aluetunnus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas
kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö.
Suunnittelumääräys:
Alueella tulee edistää
kestävän maatalouden
harjoittamista ja alueen
suunnittelussa on otettava
huomioon
kulttuurihistoriallisen
rakennetun ympäristön
kokonaisuus,
ominaispiirteet ja
identiteetti.
Valtakunnallisesti
arvokas rakennettu
kulttuuriympäristö
1
Hankasalmen
rautatieasema
Hankasalmi
Hankasalmen rautatieasema on rakenteeltaan ja
rakennuskannaltaan hyvin rakentamisaikansa asussa
säilynyt, pieni 1910-luvun maaseutuasema Vaasan ja
Savon radat yhdistävällä poikkiradalla. Asema-alueella
on mansardikattoinen 1916 valmistunut
asemarakennus, tavaramakasiini sekä kaksi
asuinrakennusta talousrakennuksineen. Asema on
valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden
säilyttämisestä ja suojelusta tehtyyn sopimukseen
(1998) kuuluva kohde.
2
Pienmäen
talonpoikaistalo
Hankasalmi
3
Joutsan Jousitien
keskusraitti
Joutsa
Peltojen ympäröimässä Pienmäen talomuseossa on
alkuperäisellä paikallaan mäkimaastossa 21
talonpoikaista hirsirakennusta. Lähes kaikissa
rakennuksissa on säilynyt rakentamisaikainen asu.
Kohde on toiminut museona 1960-luvun lopulta
lähtien.
Jousitie muodostaa pitäjän kirkon ja Joutsansalmen
välille Joutsan kirkonkylän keskusraitin, jossa on
nähtävissä hyvin 1930-luvulla alkanut kirkonkylien
urbanisoitumisvaihe eri rakennuksineen.
Kirkkomiljöötä hallitsee Joutsan puukirkko, joka on
rakennettu v. 1812-13.
4
Viherin museosilta
Joutsa
Viherin kaksiaukkoinen tukiansaiden varaan
rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä
pitkä.Museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon
ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta
nykypäiviin saakka.
5
Jyväskylän Harju ja
Vesilinna
Jyväskylä
Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla Harjulla
on luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi
kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin
ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten
tapahtumien pitopaikkana. Harjun korkeimmalla
kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna. Rakennuksessa
toimivat Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen
museo sekä ravintola.
6
Jyväskylän
Kirkkopuisto ja
hallintokeskus
Jyväskylä
7
Jyväskylän
rautatieasema
Jyväskylä
Alue on Jyväskylän ruutukaava-alueen keskeinen
aukiosommitelma; merkittävä osa Jyväskylän
kaupunkikuvaa. Keskipisteenä on Jyväskylän
kaupunkiseurakunnan kirkko (rak. 1879-80).
Puistoaluetta kehystää useita eri vuosikymmenillä
rakennettuja rakennuksia.
Rautatieasema on rakennettu v. 1896-97 ja sitä on
laajennettu useasti. Asema-alue on kokenut suuria
muutoksia uuden matkakeskuksen valmistuttua.
Jyväskylän asema on valtakunnallisesti merkittävien
rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta
tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde.
8
Jyväskylän yliopiston Jyväskylä
alue
Alueeseen kuuluu 3 eri-ikäisestä osakokonaisuudesta:
Jyväskylän suomalaisesta seminaarista, Alvar Aallon
suunnittelemista kasvatusopillisen korkeakoulun,
nykyisen yliopiston rakennuksista ja yliopiston
laajennusalueesta. Vanhimmat rakennukset ovat 1880luvun taitteesta. Alue on puistomainen campus-alue,
johon sisältyvät myös Älylän huvila-alue ja
Seminaarimäen pientaloalue.
9
Korpilahden
kirkkoranta
Korpilahden puukirkko on 1820-luvulta. Kirkon
yhteydessä on hautausmaa. Kirkonmäen alapuolella
kulkee Martinpolku, kirkonkylän vanha keskusraitti,
jonka varrella on vanhaa rakennuskantaa.
Aluekokonaisuuteen kuuluvat myös Kirkkolahden
satama-alue ja Tähtiniemi lahden eteläpuolella.
10
Kortepohjan asuma- Jyväskylä
alue
Kortepohja on rivi- ja pienkerrostalotonttien
visuaalisesti yhtenäinen asuma-alue, joka edustaa
1960-luvun kaupunkisuunnittelua ja
elementtirakentamista. Kohde kuuluu kansainvälisen
DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen
modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.
11
Luonetjärven
kasarmialue
Jyväskylä
Luonetjärven kasarmialue edustaa 1930-luvulla
rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia,
jonka rakentamisessa on toteutettu funktionalismin
suunnitteluperiaatteita. Alue koostuu päävartiosta,
esikunnasta, radioasemasta, ruokalasta, kasarmista
sekä upseeriston asuinrakennuksista ja
lentokonehalleista.
12
Mankolan alue
Jyväskylä
Mankolan entinen sotilasvirkatalo,
kotitalousopettajaopisto ja Uuden-Mankolan
rakennukset ja niitä ympäröivä maisema muodostavat
monipuolisen kulttuuriympäristön. Vanhimmat
rakennukset ovat 1850-luvulta, nuoremmat 1930luvulta. 1850-luvulla rakennettu sotilasvirkatalon
päärakennus on Jyväskylän vanhimpia säilyneitä
asuinrakennuksia.
13
Rautpohja
Jyväskylä
Entisen Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen
funktionalistinen kerrostaloalue rakennettiin 1938-39.
Alue koostuu 14 kaksikerroksisesta lamellitalosta,
johtajan ja insinöörien asuintaloista ja
huoltorakennuksesta. Rautpohja kuuluu Keski-Suomen
sotatarviketeollisuuden alueisiin.
Jyväskylä
14
Säynätsalon
Jyväskylä
teollisuusyhdyskunta
Säynätsalon pääsaaren teollisuuslaitosten kokonaisuus
on rakennettu pääosin 1900-luvun
jälkipuoliskolla.Arkkitehtuurin merkkiteoksia ovat
arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema
Säynätsalon kirkko ja arkkitehti Alvar Aallon
suunnittelema punatiilinen kunnantalo. Kohteeseen
kuuluu myös Muuratsalon huvila.
Jyväskylän maaseurakunnan kirkko valmistui v. 1929.
Kirkko ja sen eteläpuolella sijaitsee Jyväskylän
kaupunkiseurakunnan vanha hautausmaa
muodostavat toisiinsa nivouttuvan alueen. Vanhalla
hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien
hautamuistomerkkejä.
Tikkakosken teollinen historia alkoi 1800-luvun lopulla,
kun kosken partaalle perustettiin mylly ja saha sekä
metallityöhuone. Sotateollisuus alkoi 1930-luvulla ja
asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut
useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Tikkakoski kuuluu
Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueisiin.
15
Taulumäen kirkko ja
Jyväskylän vanha
hautausmaa
Jyväskylä
16
Tikkakoski
Jyväskylä
17
Tourula
Jyväskylä
Valtion kivääritehtaan ensimmäiset rakennukset ovat
vuosilta 1926-27. Tehdasrakennusta on muutettu ja
laajennettu eri vuosikymmenillä. Alueelle on
valmistunut uusia kerrostaloja vanhojen, säilyttäen
peruskorjattujen 1930- ja 1940-luvun tehtaan
asuintalojen viereen. Tourula kuuluu Keski-Suomen
sotatarviketeollisuuden alueisiin.
18
Vaajakosken
teollisuusympäristö
Jyväskylä
19
Viitaniemen
asuntoalue
Jyväskylä
20
Honkanen,
Koskenpää
Jämsä
21
Huhkojärven tila
Jämsä
Kokonaisuus on vesistön ääreen muotoutunut vanha
teollisuusalue. Tehdasrakennukset ovat valmistuneet
1910-30 -luvuilla. Alue on tuotantorakenteeltaan
monipuolisimpia teollisuusalueita Suomessa.
Vesivoimalaitokset on rakennettu vuosina 1920 ja
1942.
Viitaniemen asuntoalue Tuomiojärven rannalla on
modernin kaupunkisuunnittelun ja
asuntorakentamisen merkkikohde.Alue käsittää
rivitalonauhoja sekä kolme- ja nelikerroksisia
lamellitaloja. Keskeisellä paikalla kohoaa puistomaista
ympäristöä hallitseva arkkitehti Alvar Aallon
suunnittelema 13-kerroksinen liike- ja asuinkerrostalo
Viitatorni.
Honkanen on talonpoikainen rakennusryhmä, jonka
vanhimmat rakennukset on rakennettu ennen 1800luvun puoltaväliä. Umpinaisessa pihapiirissä on myös
komeat aittarakennukset sekä muita
maatilarakennuksia. Honkanen kuuluu Suur-Jämsän
empiretaloihin.
Vuorineuvos Göstä Serlachiuksen metsäpalstalle
rakennuttaman Huhkojärven tilan kaikki rakennukset
ovat luonnonmateriaaleista työstettyjä, erilaisten
yksityiskohtien koristamia pieniä taidekäsityönä
tehtyjä taideteoksia, jotka muodostavat
arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti
mielenkiintoisen kokonaisympäristön, eräänlaisen
erämaa-ateljeen. Pihapiirit ovat
rakennushistoriallisesti huomattavia ja muodostavat
ympäröivän puiston kanssa suuren maisema-alueen.
22
Jämsänjoen
agraarimaisema
Jämsä
Keski-Suomen vanhinta asuttua seutua ja vehmasta
viljelymaisemaa. Joen varrella on useita edustavia
maatiloja ja rakennusryhmiä. 1800-luvulta peräisin
olevassa rakennuskannassa on piirteitä empirekauden
säätyläistiloista. Suuria tiloja ovat mm. Vinni, Niemi ja
Puttola sekä Suur-Jämsän Empiretaloihin kuuluva
Ruotsula. Merkittävien kantatilojen lisäksi alueella on
säilynyt torpparien ja alustalaisten asuinrakennuksia.
23
Jämsänkosken
teollisuusympäristö
Jämsä
24
Kuikka, Säyrylä
Jämsä
25
Vanha Jämsä
Jämsä
27
Karstulan kirkonkylä
Karstula
Karstulan puukirkko on rakennettu 1853 ja
muodoltaan se on tasavartinen ristikirkko. Kirkon
yhteyteen kuuluu erillinen kellotapuli 1810-luvulta.
Kirkonkylän tärkein kulttuurihistoriallinen kokonaisuus
on kirkon ohittava kyläraitti, jonka varrelle sijoittui
1800-luvun lopulta alkaen liike- ja asuinrakennuksia.
Aluekokonaisuuteen kuuluvat mm. museo, ent.
kunnansairaala, Kruukkila, suojeluskuntatalo ja
Poikola.
28
Asunnan
rautatieasema
Keuruu
29
Haapamäen
Keuruu
rautatieasemanseutu
Asunnan asema-alue on tyypillinen pieni
maalaisasema, jonka hyvin säilynyt, yhtenäinen
rakennuskanta on 1890-luvun lopulta.
Pysäkkirakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi
asemalla on yksinkertainen vahtitupa ja
talousrakennukset sekä kellari ja sauna. Lisäksi
kokonaisuuteen kuuluvat Asuntajärven rannalla oleva
pumppuaseman hoitajan asunto ja vähän erillään
asemasta oleva vesitorni.
Haapamäen kyläkokonaisuus on yhtenäinen, radan
varteen syntynyt asemakylä jolla on huomattavaa
rakennus-, liikenne- ja asutushistoriallista arvoa.
Haapamäki on kuulunut maamme tärkeimpiin
risteysasemiin ja alueella on säilynyt eri-ikäistä
rautateihin liittyvää rakennuskantaa. Haapamäen
asema on valtakunnallisesti merkittävien
rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta
tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde. Myös
Leponiemen vahtitupa sisältyy alueeseen.
30
Keuruun vanha
keskusta
26
Jämsänkosken teollinen historia on keskittynyt
Jämsänjoen yläjuoksulla olevan kapean koskipaikan
ympärille ja se ulottuu 1500-luvulle. Vanhimmat
teollisuusrakennukset ovat 1880-luvulta.
Aluekokonaisuuteen kuuluu mm. vanha mylly,
voimalaitoksia, tehtaan kerho ja seurantalo Ilveslinna.
Kulttuurihistoria luo puitteet nykyiselle
teollisuustoiminnalle.
Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen
vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia
asuinrakennuksia, jotka on rakennettu ja uudistettu
empiretyylin yksityiskohtia mukaillen. Kuikka on yksi
Suur-Jämsän empiretaloista.
Jämsän kivikirkko on on rakennettu 1929 ja on
arkkitehtuuriltaan 1800-luvun alun mukainen.
Aluekokonaisuuteen kuuluu pappila ja erillinen
kellotapuli 1850-luvulta. Kirkkoympäristön ohella
kokonaisuuteen kuuluu vanhoja kantatiloja (esim. SuurJämsän empiretaloihin kuuluva Hinkkala) ja yksittäisiä
asuintaloja.
Kannonkosken kirkko Kannonkoski Kannonkosken tiilestä ja betonista rakennettu kirkko
valmistui vuonna 1938. Tyylitään kirkko edustaa
varhaista ja puhdaslinjaista funktionalistista
kirkkoarkkitehtuuria. Kohde kuuluu kansainvälisen
DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen
modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.
Keuruu
Keuruun vanha puukirkko on 1750-luvulla ja
muodoiltaan se on länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkkoa
ympäröi hautausmaa kivimuurineen. Keuruun uutta
kirkkoa rakennettiin 1890-luvun taitteessa.
Kirkkomaisemakokonaisuuteen kuuluvat mm. vanha
pappila ja Keuruun rautatieaseman alue. Keuruun
asema on valtakunnallisesti merkittävien
rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta
tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde.
31
Otavan kirjapainokylä Keuruu
Keuruun Rautolahden rannalla sijaitseva Otavan
kirjapaino ja sen asuntoalueet ovat 1950-luvun
alkupuolelta. Otavan asuinrakennukset ovat puisia
tyyppitaloja, jotka on järjestetty hierarkisesti alueen
läpi kulkevan raitin varrelle. Hallintorakennuksena ja
ruokalana on 1950-luvun punatiilinen
kirjapainorakennus, johon liittyy teollisuushalli. Alueen
pohjoisreunalla on huvilarakennus.
32
Pihlajaveden vanha
kirkko
Keuruu
Pihjalaveden vuoraamaton hirsikirkko valmistui v.
1783. Se kertoo kansanomaisen puukirkkotaiteen
rakennustavoista ja ja muodoista. Tynnyriholvattu
kirkkosali on vuoraamaton, eikä sitä ole maalattu.
Autiokirkkoa ympäröi kiviaidattu kirkkomaa.
33
Neiturin kanava
Konnevesi
34
Kuhmoisten
kirkonmäki
Kuhmoinen
35
Kuhmoisten sahan
lahti
Kuhmoinen
Neiturin kanava kuuluu Keiteleen-Iisveden reitin
kanavakokonaisuuteen. Kanava rakennettiin osana
väylää 1918-1927. Neiturintaipaleella on
kanavamiesten asuntojen lisäksi kanavakasöörin
asunto.
Kirkonmäki muodostaa Kuhmoisten kirkonkylän
historiallisen ja maisemallisen kohokohdan.
Kuhmoisten puukirkko on valmistunut v. 1785.
Kirkkomäen kokonaisuuteen kuuluvat kellotapuli,
sankarihautausmaa, paarihuone ja museokäytössä
oleva viljamakasiini.
Kuhmoisten kirkonkylän lahdelle, Päijänteen rantaan
on 1912-1985 muotoutunut teollisuusympäristö, joka
on säilynyt suhteellisen yhtenäisenä ja ehjänä.
Maamerkkinä kohoava lautarakenteinen saha on
valmistunut 1949 tulipalossa tuhoutuneen vanhan
sahan paikalle. Kuivaamo ja höyläämö ovat 1950- ja
1969-lukujen vaihteesta.
36
Päijälän raittikylä
Kuhmoinen
37
Lievestuoreen
rautatieasema
Laukaa
38
Vihtavuori
Laukaa
Vihtavuoren ruutitehtaan rakentaminen alkoi 1920luvulla ja samalla aloitettiin työntekijöiden asuntojen
rakentaminen Mäen alueelle. Puiston alueelle nousivat
johdon asunnot 1920-luvun lopussa. Koko alueelle on
tyypillistä puistomaisuus, puurivit ja porttirakennelmat
sisäänajoväylillä. Vihtavuori kuuluu Keski-Suomen
sotatarviketeollisuuden alueisiin.
39
Luhangan vanha
kirkko
Luhanka
Luhangan 1500 hengen uusgoottilainen länsitornillinen
hirsikirkko on arkkitehti Josef Stenbäckin taidonnäyte.
Kirkko valmistui v. 1893 ja se on säilynyt
alkuperäisessä asussaan vailla oleellisia muutoksia.
40
Mönkösmäen
talonpoikaistalot
Luhanka
Vanhaan maanviljelyskulttuuriin liittyvät piirteensä
säilyttänyt Mönkösmäki sijaitsee Päijänteen itärannalla
olevassa Judinsalon saaressa. Vanhan Lehtimäen,
Uuden Lehtimäen, Uuden Jutilan ja Vanhan Jutilan
muodostama talonpoikaistalojen rypäs on asettunut
saaren kapealla kohdalla olevien Jutilanjärven,
Haukijärven ja Turasenlammen väliin jääville
kumpareille.
Päijälän raitti sijaitsee vanhan 4-tien varrella.
Perinteisen rakenteensa säilyttänyt raittikylä
muodostuu kylätien linjauksen mukaan sijoittuneista
maatilojen pihapiireistä. Raitin vanhimmat
rakennukset ovat 1800-luvulta.
Lievestuoreen rautatieasema on Pohjanmaata ja Savoa
yhdistävän radan väliasema. Aseman, entisen pysäkin,
asemarakennus on siirretty paikalleen Karjalan
kannaksen Humaljoelta 1929. Tavaramakasiini on
radan rakentamisajalta vuodelta 1917.
41
Tammijärven
pohjukan asutus
Luhanka
Asutus on muodostunut Tammijärven lounaisrannan ja
Luhanka-Joutsa -maantien väliin. Maantien varrella
sijaitsee Mäentalon tilakeskus, Mäentalon palkollisten
mäkitupalaisalue Peltola sekä Tammisuoja-niminen
seurojentalo. Mäentalon pihapiiriin kuuluvat pääosin
1800-luvulla rakennetut päärakennus,
luonnonkivinavetta, karjakeittiö ja luhtiaitta.
Mäentaloa ympäröivät pellot ja Tammijärven
Ruunalahteen ulottuvat perinteiset laidun- ja
hakamaat. Peltolan 16 rakennuksen ryhmä on saanut
alkunsa 1700-luvulla. Mäkitupalaisalue on nykyisin
museo.
42
Multian vanha
keskusta
Multia
Multian keskusta on huomattavia kulttuuriperintö- ja
kauneusarvoja sisältävä kirkonkyläkokonaisuus.
Näkymää hallitsee Multian puukirkko hautausmaineen.
Kirkon ohella alueeseen kuuluvat pappila, lukkarila,
vanha viljamakasiini (museokäytössä), seurakuntatalo,
vanhat liikerakennukset ja Metsolan päärakennus.
43
Kinkomaan sairaalaalue
Muurame
Kinkomaan sairaala-alue on rakennettu Keski-Suomen
tuberkuloosipiirin keskusparantolaksi 1930-luvulla.
Sairaalarakennukset ovat tyyliltään klassistisia. Sairaalaja asuinrakennukset muodostavat arkkitehtoonisesti
korkeatasoisen miljöön Päijänteeseen rajautuvassa
metsämaisemassa.
44
Muuramen kirkko
Muurame
Muuramen tiilikirkko valmistui v. 1929. Kirkko kuuluu
Alvar Aallon nuoruudentöihin. Kirkkosali on uudistettu
lähes kokonaan 1970-luvun lopussa.
45
Petäjäveden vanha ja Petäjävesi
uusi kirkko
ympäristöineen
46
Heinäjoen museosilta Pihtipudas
47
Kolkanniemen
pappila
Petäjäveden kirkkomiljöö koostuu kahdesta kirkoista
lähiympäristöineen, Lemettilän maatilan
rakennusryhmästä ja kirkkoja kehystävistä vesistöistä
ja peltomaisemista. Petäjäveden vanha kirkko jäi
autioksi v. 1879 uuden puukirkon valmistuttua.
Nykyään vanha kirkko on Unescon
maailmanperintökohde.
Heinäjoen kaksiaukkoista, lohkokivistä holvisiltaa
rakennettiin 1919-1924. Silta sijaitsee Myllysuon
paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä kauniissa
jokimaisemassa. Silta on yksi Tiehallinnon
museosilloista.
Kolkanniemen pappilan puinen päärakennus
rakennettiin 1900-luvun taitteessa. Tyyliltään se on
huvilamainen talo, jolle on leimallista
epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat.
Ympäristökokonaisuuteen kuuluu laaja puisto.
Kolkanlahden säätyläistilan päärakennus on
rakennettu 1780-luvulla ja se on toiminut vaivaistalona
ja vanhainkotina. Pihapiirissä on säilynyt vanhoja
talousrakennuksia.
48
Saarijärven vanha osa Saarijärvi
Saarijärven kirkon (valm. 1849) ja tapulin ympärille
muotoutuu kokonaisuus, jossa on säilynyt vanhaa
rakennuskantaa (mm. Kunnantupa ja Sofiankoti).
Urheilupuisto luo avaruutta ja puistomaisuutta
ympäristöön. Aluekokonaisuudessa on lukuisia paikallisja maakuntaidentiteettiin liittyviä elementtejä.
49
Uuraisten kirkko ja
ympäröivä
kulttuurimaisema
Uuraisten puukirkko on rakennettu v. 1905; erillinen
kellotapuli on vuodelta 1882. Kirkkomaisemaan
kuuluvat vanha ja uusi hautausmaa, vanha
viljamakasiini sekä vesistöihin avautuvat
peltokaistaleet.
Saarijärvi
Uurainen
50
Huopanankosken
kulttuuriympäristö
Viitasaari
Huopanankosken ympäristö on tullut tunnetuksi
kirjailija Juhani Ahon “lohilastuista”. Huopanankosken
alueeseen liittyy vahvasti myllyperinteitä ja
kalastushistoriaa. Vanhan kylänraitin ilme on osin
säilynyt; koski on nykyisin luonnontilassa.
51
Kuhalan talo
Viitasaari
Kuhalan yksinäistalo sijaitsee Koliman Kuhanlahdella.
Talon hirsipintainen rakennuskanta, joka jakautuu
mies-, karja- ja riihipihaan, koostuu
paristakymmenestä rakennuksesta. Päärakennus,
suuret karjasuojat ja aitat sulkevat pihapiirin neljältä
sivulta. Varsinaisen pihapiirin ulkopuolella on aittoja,
latoja, liitereitä, paja ja riihi. Rakennukset ovat
etupäässä 1800-luvulta.
52
Pasalan kylä
Viitasaari
Pasala on Pasalanjärven ympärillä ja Kolimajärven
kannaksella sijaitseva peltokylä, jossa on asuttu 1600luvulta lähtien. Tilakeskukset sijaitsevat hajallaan
kumpuilevassa maastossa ja maisema on avara.
Perinteisistä pihapiireistä edustavimpia on UusiValkama, ja näyttävin päärakennus on KangasVariksessa. Pihoissa on 1800-luvun yksittäisaittoja ja
kokonaisia aittarivejä.
53
Keski-Suomen
kansanopisto
Äänekoski
Puinen, jugend-vaikutteinen, opistorakennus on
valmistunut v. 1912. Opistorakennus on säilynyt
olennaisilta osiltaan alkuperäisessä asussaan.
Opistoalue sisältää myös uudempaa rakennuskantaa.
54
Markkamäen
omakotialue
Äänekoski
Ytimenä on 1940-luvun jälleenrakennuskauden alue,
jonka 1,5-kerroksiset puutalot on rakennettu
tyyppipiirrustusten mukaan. Alueeseen kuuluu
Mustikkasuonkadun ja Niinimäenkadun rajaama alue,
joka on luontevaa jatkoa jälleenrakennuskauden
puutaloalueelle.
55
Sumiaisten kirkonkylä Äänekoski
Sumiaisten kirkonkylässä on säilynyt monikerroksinen
ja kiinteä nauhakylärakenne. Rakennuskanta painottuu
1940- ja 1950-luvun rakennusperintöön. Kirkonkylä on
erityisesti rakenteellisesti edustava kokonaisuus, jossa
mm. tielinjaus on sovitettu onnistuneesti kyläraitin
luonteeseen.
56
Suolahden vanhan
Äänekoski
rautatieaseman alue
Keiteleen rannalla sijaitseva Suolahden vanha asema ja
siihen liittyvä sisävesiliikenteen satama ovat
muodostaneet Keski-Suomen tavaraliikenteen
keskuksen. Alueella on raiteita, veturitalli ja muita
satamarakenteita. Laajalla alueella on
asemarakennuksen ja veturitallin lisäksi neljä
asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä
asemapuisto.
Aluetunnus
Struven
astemittausketju
Puolakka
Jyväskylä
Struven ketju on todiste melkein kolme vuosisataa
kestäneistä maapallon muodon ja koon mittauksista.
Ketju on geodeettisesti mitattu kolmioista muodostuva
nauha, joka ulottui Pohjois-Norjasta Mustallemerelle.
Jyväskylän Puolakassa on säilynyt avoimella kalliolla
pisteen poranreikä. (Kohdetta ei esitetä kaavakartalla
RKY-merkinnällä, vaan se sisältyy Puolakan
kolmiomittaustornin UNESCO-merkintään).
Alueen nimi
Kunta
Merkintä/Aluetunnus
UNESCO:n
maailmanperintökohd
e (un)
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö Kohdetta ja sen
UNESCO:n maailmanperintökohde.
lähiympäristöä on
suunniteltava siten, että
maailmanperintökohteen
rakennus- ja
kulttuurihistorialliset sekä
maisemalliset arvot säilyvät
ja vahvistuvat.
1
Struven
kolmiomittausketju
Jyväskylä
2
Petäjäveden vanha
kirkko
Petäjävesi
Arvokas
perinnemaisema (v =
valtakunnallisesti
arvokas)
Kohteita ei esitetä kaavakartalla
1 Karhukorpi
Joutsa
Karhukorven niitty sijaitsee puolen kilometrin päässä ViisarinmäkiRutalahden maisema-alueesta. Niitty on omalaatuisensa; ilmeisesti
se on ollut pitkään heinämaana. Niityn lajisto koostuu epätyypillisistä
tuoreesta ja kuivasta niitystä. Alueella kasvaa perinnebiotooppien
huomionarvoista lajistoa.
2 Kivijärvi
Joutsa
Kivijärven ja sen viereisen pienen Purolan tilan maisemaa hallitsevat
kiviset niityt ja hakamaat. Ne ovat entistä kaskiahoa, jotka on jätetty
lehmien laitumeksi. Monipuolisen perinnemaiseman kruunaa vanha
rakennuskanta. Niityillä kasvaa runsaasti huomionarvoista
harvinaistunutta lajistoa.
3 Konnassaari (v)
Joutsa
Konnassaari on perinteisesti hoidettu pientila, jonka alueella on
kaskimetsää, metsälaidunta, kiertoviljeltyjä peltoja ja niittyjä.
Kaskeamisesta muistuttavat lukuisat kaskirauniot. Osa pelloista on
aidattu pisteaidoin tai puuaidaksin. Kohteen rakennuksilla on
maakunnallista rakennushistoriallista arvoa.
4 Mäenpää (Mäenperä)
Joutsa
Kohde-alueen metsälaitumet jakautuvat kahteen laidunlohkoon.
Alue on ollut vuosikymmeniä laidunnettuna, mutta jäänyt käytöstä
kymmenisen vuotta sitten. Laidunnuksen merkit ovat kuitenkin
edelleen nähtävissä alueen lajistossa ja rakenteessa.
5 Vähä-Puttola
Joutsa
Vähä-Puttolan metsälaitumet sijaitsevat Pappisten maakunnallisesti
arvokkaalla maisema-alueella. Metsätyypit vaihtelevat
koivuvaltaisista mäntyvaltaisiin. Laidunnuksen piirteet näkyvät
selvästi maisemassa. Laidunalueilla kasvaa harvinaistuneita ja
huomionarvoisia lajeja.
6 Autioniemi
Jyväskylä
Autioniemen laitumet on monipuolinen kokonaisuus.
Luonnonlaitumet sijoittuvat rantaviivalle peltojen reunoille
vaihtelevina hakamaina, metsälaitumina, rantaniittyinä ja
laidunnettuina metsinä. Alueita on laidunnettu pitkään; Autioniemen
laitumet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.
7 Hautala
Jyväskylä
Hautalan hakamaita ja metsälaitumia on laidunnettu ainakin viime
vuosisadan alusta. Maisemaa monipuolistavat pienet peltotilkut sekä
harmaat hirsirakennukset. Peltojen laitamilla, pientareilla ja
hakamailla kasvaa runsaana huomionarvoista nurmitatarta.
8 Kirkonmäki
Jyväskylä
Korpilahden kirkonmäen niitty sijoittuu pääosin valtatie 9:n ja kirkon
väliselle rinteelle. Heinäniityllä kasvaa useita uhanalaisia ja
harvinaistuneita kasvilajeja. Niittyä hoidetaan talkoovoimin.
9 Kääjinsalmi
Jyväskylä
Kääjinsalmen laitumet ovat osa vesistöjen rikkomaa, kumpuilevaa
viljelysmaisemaa. Kääjinsalmeen rajautuva rantaniitty ja haka ovat
osa karjan nurmilaidunkiertoa. Pitkään jatkunut maankäyttö,
linnustolliset ja maisemalliset tekijät nostavat alueen arvoa.
10 Leustu
Jyväskylä
Leustun tilalla on laajat perinnemaisemat, joihin tilan vanha pihapiiri
liittyy. Laitumet ovat useana osana peltojen keskellä, mäkien rinteillä
ja notkelmissa. Monipuolinen kokonaisuus sisältää laidunnettua
metsää, hakamaata, niittyä ja keskisuomalaisittain harvinaista ketoa.
Rinneniitty on kasvilajistoltaan erityisen runsas.
11 Mattila
Jyväskylä
Mattilan pienipiirteiset haka- ja niittysaarekkeet ovat kauniita
yksityiskohtia Putkilahden arvokkaalla maisema-alueella. Valoisien
hakamaiden kasvillisuus on edustavimmillaan ketoa, jolla kasvillisuus
on monipuolista.
12 Rättäli
Jyväskylä
Rättälin tila rakennuksineen, viljeltyine peltoineen, heinäseipäineen
ja pienine niittyineen on keskeinen osa Puuppolan arvokasta
maisema-aluetta. Niitty on lähteinen, kasvillisuudeltaan hyvin
omalaatuinen märän ja tuoreen niityn yhdistelmä.
13 Valkeaniemi
Keuruu
Valkeaniemen hakamaa ja metsälaidun ovat järven ja kosteikon
ympäröimä upea kokonaisuus. Laitumet sijoittuvat asumattomaan
niemeen. Kohde on monipuolinen kokonaisuus mm. puuston osalta;
maapohja vaihtelee kuivasta kankaasta suopainanteisiin.
14 Hautala
Kinnula
Hautalan keskisuomalaisittain laajaa niittyä on laidunnettu ainakin
1900-luvun puolivälistä asti. Jokivarsinotkon kasvillisuus koostuu
epätyypillisestä sekoituksesta kuivia, varpuvaltaisia mättäitä, ja
tuoreen ja kostean niityn kasvillisuutta. Niittykasvien joukossa on
myös harvinaistuneita kasvilajeja.
15 Petäjistö
Kinnula
Petäjistön hakamaat sijoittuvat Ylä-Jäppäjärven rantaan näkyvälle
paikalle. Se on puustoltaan vaihteleva kokonaisuus. Pääosin sara- ja
heinävaltaisten, sammaleisten, rantaniittykaistaleiden kasvillisuus on
edustavaa.
16 Vahtila (v)
Kinnula
Vahtilan laidunalue sijaitsee nuoren istutusmetsän keskellä. Alue on
niittyjen, hakamaiden ja pienten sekametsätilkkujen mosaiikki.
Laidunnuksella on ainakin satavuotinen perinne.
17 Hakki
Kuhmoinen
Hakin niitty sijaitsee lehtoluonnoltaan arvokkaan Hakinharjun
kupeessa hiekkaisessa rinteessä. Rinteillä kasvaa ahomansikkaa ja
useita niittyjen huomionarvoisia kasvilajeja. Kivisen mäen päälle
ulottuvat laitumet muuttuvat metsän rajassa hakamaisiksi.
18 Huusko
Kuhmoinen
Huuskon laidunalue sijaitsee näkyvällä paikalla VT 4:n varrella.
Kivinen ja katajainen laidunmäki erottuu kauniina yksityiskohtana
tienvarsimaisemassa. Laitumilla vallitsee osin edustava niittylajisto,
jonka joukossa viihtyvät useat harvinaistuneet kasvilajit.
19 Konkari
Kuhmoinen
Konkarin laidunniityt sijaitsevat metsien keskellä Hahmajärven
itärannalla. Niityillä on hyvin säilynyt tyypillinen niittyjen kasvillisuus.
Alueelta on löydetty useita huomionarvoisia kasvilajeja.
20 Liehu
Kuhmoinen
Liehun niitty sijoittuu lähelle maakunnan rajaa. Aluetta on
laidunnettu kauan. Vaikka niitty on ollut nyttemmin käyttämättä, on
sen kasvilajisto säilynyt osin edustavana pienruohoniittynä. Niityllä
kasvaa merkittävästi harvinaistuneita lajeja.
21 Luutsaari
Kuhmoinen
Isojärven kansallispuistossa, Luutsaaressa, sijaitsee entinen torppa,
jonka maankäyttö ja työtavat säilyivät perinteisen kaltaisina aina
1990-luvulle saakka. Lähes koko saari on ollut laidunalueena. Alueen
niittylajisto on paikoin monilajista ja edustavaa. Saaresta löytyy
edelleen useita uhanalaisia ja harvinaistuneita lajeja.
22 Nuuttila
Kuhmoinen
Nuuttilan avoin hakamaa on edelleen laidunkäytössä. Kokonaisuus
koostuu kivisestä hakamaasta ja avoimesta niitystä. Pitkä lehmien
laidunnushistoria on muokannut alueelle selkeän hakarakenteen,
monilajisen niityn ja monipuolisen eliölajiston. Laitumilla viihtyvät
useat huomionarvoiset kasvi- ja hyönteislajit.
23 Roinila (v)
Kuhmoinen
Roinilan hakamaa liittyy 1800-luvun alussa perustetun Roinilan
pihapiiriin. Peltoaukean laidalla sijaitseva osin hakamainen niitty
jatkuu avoimena pihaan saakka. Roinilan erikoisuus on erityisesti
suojeltava idänverijuuri.
24 Korkea-aho
Kyyjärvi
Korkea-ahon laidun on hakamaisesti umpeenkasvaneen niityn ja
laidunnetun metsän muodostama alue. Niittymäisillä osilla
vallitsevat sarat ja kuivemmilla kohdilla ketojen lajit - joukossa mm.
harvinaistunutta jäkkiä ja nurmitatarta.
25 Mäentalo / Peltola (v)
Luhanka
Mäentalon haka ja Peltolan mäkitupalaismuseon niitty on
monipuolinen aluekokonaisuus eri perinnebiotooppityyppejä ja
arvokasta rakennushistoriaa. Alueen arvoa lisää kohteella tavattavat
uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit.
26 Koivulahti (v)
Multia
Koivulahden pitkään laidunnetut kiviset rinneniityt ja haat sijaitsevat
Tarhapään arvokkaalla maisema-alueella. Osana kokonaisuutta on
keskisuomalaisittain edustava ja laaja-alainen pienruohoniitty.
Ketomaisella niityllä kasvaa mm. uhanalaista ketokatkeroa ja useita
huomionarvoisia lajeja. Koivulahden laitumet kuuluvat Natura 2000 verkostoon.
27 Lehtomäki
Multia
Lehtomäen metsälaidunalueet elävöittävät maisemaa kolmena
lohkona peltoaukean laidoilla. Vuosisatainen laidunnus näkyy
selvästi puuston rakenteessa ja kenttäkerroksen kasvillisuudessa.
Yhdessä tilan vanhojen rakennusten kanssa laitumet muodostavat
upean kokonaisuuden.
28 Pekkanen
Multia
Pekkasen katajainen niitty ja siihen liittyvä pienialainen koivuhaka
sijoittuvat näkyvälle paikalle. Lehmien laiduntamaa
perinnebiotooppia hallitsevat katajat, vanhat pihlajat ja mäen päällä
seisova lato. Edustavimmilla osilla kasvavat runsaina useat
huomionarvoiset lajit, joukossa valtakunnallisesti silmälläpidettävä
ketonoidanlukko.
29 Hettee
Muurame
30 Lampila
Petäjävesi
31 Lahnala
Pihtipudas
32 Makkara
Pihtipudas
Hetteen vanhat laitumet ovat aikoinaan olleet nautakarjan ja
lampaiden laitumina. Niityn ja hakamaan kasvillisuus on edelleen
runsaslajista ja joukossa kasvaa useita harvinaistuneita lajeja.
Pihapiirin rakennuksiin on koottu hieno maatalon historiaa esittelevä
museo.
Lampilan tilakeskuksen ympäristö on keskisuomalaista
maatalousmaisemaa tyypillisimmillään. Pienialaisen,
harvapuustoisen hakamaan historiaan kuuluu laidunnusta niin
hevosilla kuin lehmilläkin. Hakamaalla viihtyvät useat
harvinaistuneet niittylajit.
Lahnalan haka ja metsälaidun sijaitsevat Muurasjärven arvokkaalla
maisema-alueella. Aluetta on laidunnettu pitkään. Kivinen haka
kuusiryhmineen ja yksittäisine puineen on hakarakenteeltaan
edustava. Piste- ja lauta-aidattu haka liittyy kiinteästi tilan
neliöpihaan.
Makkaran niitty sijaitsee kuusivaltaisen sekametsän keskellä. Niitty
on ollut käyttämättä vuosia. Niitty jakautuu kasvillisuudeltaan
toisistaan erottuviin alueisiin. Alueelta löytyy näin pohjoiselle
sijainnille erikoisen paljon huomionarvoisia lajeja. Makkaran niitty
kuuluu Natura 2000 -verkostoon.
33 Iso-Ahola (v)
Saarijärvi
Iso-Aholan laitumet sijaitsevat tilan pihapiirin ympärillä. Kasvillisuus
on pienipiirteisesti vaihtelevaa heinäniittyä ja pienruohoniittyä.
Laidunmailla kasvaa huomionarvoisia kasvilajeja.
34 Vaateri
Toivakka
Vaaterin niityt ovat pääosin vanhoja peltoja, joiden historiaan kuuluu
niin viljelyä ja niittoa kuin laidunnustakin. Niityt jakautuvat kolmeen
erilliseen alueeseen. Kohdealueella esiintyy huomionarvoisia kasveja
ja elää monipuolinen hyönteislajisto.
35 Kautia
Viitasaari
Kautian laitumet koostuvat mm. koivu-mäntyhaasta ja laajahkosta
rantaniitystä. Monilajisella rantaniityllä kasvavat muun muassa sarat,
rantalemmikki ja luhtarölli. Kuivemmilla kohdilla viihtyy mm.
harvinaistunut jäkki.
36 Kulhanniemi
Viitasaari
Kulhanniemessä vanhan rakennuskannan vieressä sijaitsee vanha
niitty laidunnetun metsän ympäröimänä. Pintakivisellä ja
sammaleisella niityllä kasvavat tyypilliset tuoreen heinäniityn lajit
sekä useita harvinaistuneita lajeja.
37 Aatula (v)
Äänekoski
Aatulan laidunalueella esiintyy koivuhakamaata, havupuuhakaa,
metsälaidunta sekä laidunnettua metsää ja siellä täällä
runsaskukkaista kuivaa ja tuoretta niittyä. Kasvilajisto koostuu
pääasiassa tyypillisistä niittylajeista, mutta siellä elää myös
merkittävä määrä harvinaisia ja uhanalaisia kasveja ja eläimiä. Alueet
kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Kohteen hirsirakennuksilla on
maakunnallista rakennushistoriallista arvoa.
38 Kallula (v)
Äänekoski
Kallulan pienet, runsaskukkaiset, laidunniityt ovat maisemallisesti ja
luonnonsuojelullisesti arvokas kohde. Pihapiiri on säilynyt
perinteisessä asussaan. Laidunta hallitsevat komeat katajat ja sen
kasvillisuus on edustavalle niitylle tyypillisesti matalaa ja monilajista.
Tyypillisten niittykasvien lisäksi niityiltä löytyy monia
huomionarvoisia lajeja.
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
212
202
208
203
204
Kinnula
120
210
206
122 124
74
125
147
94
80
Kivijärvi
81
79
87
92
227
226
221
187
178
111
224
174
99 119
103
177
112
113
101
100
102
114
186
185
183
Multia
118
117
98
105
108
225
236
115
53
107
26
192
55
188
42
Muurame
28
64
23
57
49
145
52
54
60
67
139
138
62
136
135
137
37
68
172
58
50
141
165
44
171
39
9
167
168
166
170
169
233
18
25
10
1
3
156
228 231
158
2
4
5
229
14
13
11
8 17
12
16
Joutsa
144
15
146
Kuhmoinen
140
Luhanka
Hankasalmi
230 232
Toivakka
31
7
162
160
22
33
30
36
69
142
143
35
45
65
66
Jämsä
59
27
153
161
32
21
189
38
61
46
191
190
126
129
6
163
24 29
48
20
128
Laukaa 157
43
Jyväskylä
63
70
47
19
51
56
34
Konnevesi
159
164
41
127
131
134
155
Petäjävesi
193
106
154
258
235
254
252
130
132
250
263
Uurainen
40
184
110
Äänekoski
259
238
173
116
Keuruu
237
234
180
176
257
133
261 253
260
181 182
175
251
243
256
262
219
222
Saarijärvi
179
218
104
109
217
73
220
215
91
247
244
77
216
223
240
255
84
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
12
241
Viitasaari
242
72
95
89
93
86
78
88
97
Karstula
85
96
90
245
249
76
Kannonkoski
Kansallis- tai luonnonpuisto
195
246
248
71
83 82
149
209
239
75
Suojelualue
196
200
Kyyjärvi
152 150
214
207
LUONNONSUOJELU 1/2
213
Pihtipudas
199
123
148
205
201
198
121
151
194
211
197
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
126
133
132
135
68
130
Kinnula
69
128
28
127
129
11
60
58
36
138
16
173
142
7
5
66
10
6
21
62
8
63
37
155
19
118
Keuruu
18
23
Multia
17
9
20
24
141 167
54
46
52
123
121
119
2
44
47
48
17
49
53
3
Jämsä
50
82
79
83
43
84
85
89
77
Kuhmoinen
86
29
35
112
51
55
103
78
109
107
31
19
104
166
Konnevesi
76
94
15
97 106
91
Laukaa
101
37
24
20
40
Muurame 122
30
168
73
92
93
Jyväskylä
25
72
175
105
65
174
170 171
Uurainen
26
64
45
177
176
Petäjävesi
74
Äänekoski
124
117
75
172
169
140
165
162
161
139
145
22
157
144
143
137
Saarijärvi
116
Alueluettelon mukainen
kohdenumero
12
57
35
136
25
158
156
56
59
33
34
38
160
Kannonkoski
4
Luonnon monimuotoisuuden
kannalta tärkeä suoalue
32
Viitasaari
159
Karstula
115
27
131
71
61
Arvokas geologinen muodostuma
Pihtipudas
163
14
Kyyjärvi
30
164
Kivijärvi
12
13
90
LUONNONSUOJELU 2/2
29
134
125
67
70
31
102
32
98
3
100
2
99
5
1
1
Hankasalmi
4
95
7
6
96
152
33
38
23
27
150
151
28
Toivakka
18
149
154
120 147
9
153
16
146
8
148
42
10
41
21
36
26
22
34
111
114
113
39
11
12
Luhanka
Joutsa
110
108
13
14
15
87
88
81
80
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
EKOLOGISET VYÖHYKKEET
Pihtipudas
Kinnula
Ekologinen vyöhyke
Ekologisia vyöhykkeitä
ei esitetä kaavakartalla.
Kivijärvi
Viitasaari
Kyyjärvi
Kannonkoski
Karstula
Saarijärvi
Äänekoski
Multia
Keuruu
Konnevesi
Uurainen
Hankasalmi
Laukaa
Petäjävesi
Jyväskylä
Muurame
Toivakka
Jämsä
Luhanka
Kuhmoinen
Joutsa
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN
TARKISTUS
FINIBA-ALUEET
Pihtipudas
Kinnula
FINIBA-alue
FINIBA-alueita ei esitetä
kaavakartalla.
Kivijärvi
Viitasaari
Kyyjärvi
Kannonkoski
Karstula
Saarijärvi
Multia
Keuruu
Uurainen
Petäjävesi
Konnevesi
Äänekoski
Laukaa
Hankasalmi
Jyväskylä
Muurame
Toivakka
Jämsä
Joutsa
Luhanka
Kuhmoinen
0
20
Keski-Suomen liitto 2016
40
km
Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos
Aluekuvaus Alueen nimi
Kunta
Suojelualue
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut tai
suojeltaviksi tarkoitetut alueet kuten kansallispuistot ja luonnonpuistot
sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja
lintuvesiensuojelualueet. Merkinnällä osoitetaan myös ne suojelualueet,
jotka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön
perusteella sekä koskiensuojelulailla rauhoitetut kosket. Alueella on
voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Suunnittelumääräys: Alueella ei saa
ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin,
jotka saattavat vaarantaa alueen
suojeluarvoja.
1
Keskisenlampi
Hankasalmi
Merkittävä lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva linnustonsuojelukohde,
joka tulisi kunnostaa. Rantasuo pitäjän ainoita ojittamattomia soita.
Rauhoitettu.
Kiemuraisen puron varrella oleva luonnontilainen, maisemallisesti komea
puronvarsisuo ja harjukannas. Puronvarren luhtaisella
saranevavyöhykkeellä kasvaa mm. valtakunnallisesti silmälläpidettävää
ruskopiirtoheinää. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue .
2
Koukosenlammen laskupuro
Hankasalmi
3
Lirponmäen lehto
Hankasalmi
4
Läyniönlampi
Hankasalmi
5
Pieni Kaihlanen
Hankasalmi
6
Vanginvesi
Hankasalmi,
Konnevesi
7
Vihtamäen lettoräme
Hankasalmi
8
Angesselkä - Puttolanselkä
Joutsa
9
Haapasuo - Syysniemi Rutajärvi - Kivijärvi
Joutsa
10
Harjunmäen-Kaakkomäen kangas
Joutsa
Uhanalaisen kasvillisuuden kannalta merkittävä alue, mm. kangasvuokon
ainoa kasvupaikka Keski-Suomessa.
11
Harvastensuo
Joutsa
Yhtenäinen ja harvinaisen eteläinen aapasuo, jolla on kasvistollisia ja
linnustollisia arvoja. Natura-alue FI0900020. Rauhoitettu.
12
Keskisenlampi ja Riionlampi
Joutsa
Kaksi umpeenkasvamassa olevaa, arvokasta linnustonsuojelukohdetta.
Lintuvesien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900041. Rauhoitettu.
13
Kälkäsuo-Lehmussuo
Joutsa
14
Rokasuo
Joutsa
Maisemallisesti merkittävä, monipuolisia suotyyppejä sisältävä
kaksiosainen sisäsuomalainen keidassuoalue. Myös linnustollisesti
merkittävä. Soidensuojelun perusohjelman kohde. Natura-alue FI0900019.
Osa rauhoitettu.
Pääasiassa rämeitä käsittävä, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva
sisäsuomalainen keidassuo. Kaakkoisin osa kauttaaltaan keski- ja
runsasravinteista aapaa. Suon vedet laskevat Vallaslampeen kaltevien
kapeiden ja lettoisten juottien kautta. Merkittävä uhanalaisten lajien
kasvupaikka. Natura-alue FI0900106. Rauhoitettu.
15
Suonteen eteläosa
Joutsa
Suontee on karu ja kirkasvetinen latvavesialueen vedenjakajaseudun järvi,
jonka rantaluonto on hyvin luonnontilaista ja vaihtelevaa. Vesi- ja
metsälinnustollisesti merkittävä. Pääosa sisältyy
rantojensuojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Osa Suonteen FINIBAaluetta. Natura-alue FI0900076. Osa rauhoitettu.
16
Suonteen pohjoisosa
Joutsa
17
Valklamminsuo
Joutsa
18
Vällyvuori - Huuvuori Haukkavuori
Joutsa, Toivakka
Alueeseen sisältyy Pohjois-Suonteen vesialue sekä saarissa ja
mannerrannalla olevia vanhoja luonnontilaisia lehtipuuvaltaisia metsiä,
jotka ovat tärkeitä mm. linnuston suojelussa. FINIBA-alue. Natura-alue
FI0900075. Maa-alueet rauhoitettu.
Kirkonkylän tuntumassa oleva harjumuodostumaan rajautuva
keidassuoyhtymä. Alueella neljä lampea. Maisemallisesti erinomainen
kohde. Sopiva opetus- ja retkeilykohde.
Monimuotoinen, kasvilajistoltaan erittäin merkittävä kolmesta
kallioalueesta koostuva kohde. Myös maisemallisesti erittäin komea ja
arvokas kohde. Natura-alue FI0900107. Osa rauhoitettu.
Lirponmäen länsirinteessä oleva lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva
puronvarsilehto, jonka pensas- ja kenttäkerroksessa monia vaateliaita
lajeja. Osa rauhoitettu.
Turvetuotantoalueiden keskellä oleva vesi- ja rantalinnuston suojelualue.
Rannat suursaraisia, paikoin rämettä. Hiukan ruovikkoa.
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
MAAKUNTAKAAVASTA
Viljelyksien ympäröimä linnustonsuojelukohde. Linnustollisesti
pohjoispääty parasta aluetta. Kunnostettu lintuvesien suojeluohjelman
kohde. Natura-alue FI0900038. Rauhoitettu.
Peräkkäisistä hitaasti virtaavista altaista ja niiden välisistä voimakkaasti
virtaavista koskista muodostuva kalastollisesti ja rantaluonnoltaan arvokas
rantojensuojeluohjelmaan kuuluva vesistöalue. Suurin osa (307 ha)
vesialuetta. Vesialue Natura-aluetta FI0900018. Rauhoitettu.
Vihtamäen länsirinteessä oleva pieni vesiallikoiden ja rimpipintajuottien
kirjoma, lajistollisesti edustava lettoräme. Natura-alue FI0900131.
Rauhoitettu.
Arvokas vesilintujen muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue. Naturaalue FI0900143
Laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, josta
suurin osa kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon. Alueeseen sisältyy
Rutajärven rantojensuojeluohjelman, Aholan vanhojen metsien
suojeluohjelman ja Haapasuon soidensuojelun perusohjelman alueet sekä
kasvistollisesti arvokas Kivijärvi ja puistoon kuuluva osa Joutsniemen Harjunkankaan harjujensuojeluohjelman alueesta. Myös maakunnallinen
Kivisuo 4:n soidensuojelualue kuuluu kohteeseen. Haapasuo-Syysniemi
kuuluu myös FINIBA-alueisiin. Suuri osa vesialuetta. Natura-alue
FI0900074.
Suunnittelumääräys: Alueen
maankäytön suunnittelussa tulee
ottaa huomioon uhanalaisen
kangasvuokon esiintyminen.
19
Eerolanlahti-Rautpohjanlahti
Jyväskylä
20
Härkösuo - Hongistonkorpi
Jyväskylä,
Muurame
21
Iilijärven alue
22
Ilvesjoen lehto
Jyväskylä, Toivakka Useasta osa-alueesta koostuva monipuolinen ja lajistollisesti merkittävä
erämainen luontokokonaisuus. Vanhojen metsien suojeluohjelma:
Rupansuo, Katajalampi, Iilivuori ja Viitasenvuori; Soidensuojelun
perusohjelma: Ruostesuo ja Kankaanpään letto. Natura-alue FI0900083.
Osa rauhoitettu.
Jyväskylä
Kivikkoisen metsäalueen läpi virtaavan puron varrella oleva
lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva saniaislehto. Etenkin kenttäkerroksessa
vaateliaita lehtolajeja. Uhanalaisen lajiston suojelukohde. Rauhoitettu.
23
Juurikkajärvi
Jyväskylä
24
Kanavuori - Koskenvuori
Jyväskylä
25
Kivijärvenvuori - Mäyrämäen
lehto
Jyväskylä
26
Kukkomäki
Jyväskylä
27
Kulperinkangas
Jyväskylä
28
Lahnajärvi
Jyväskylä
29
Leppälahden metsä
Jyväskylä
30
Lullinvuori - Kustaanvuori Härköpohja
Jyväskylä,
Muurame
31
Mutalammen lehto
Jyväskylä
32
Jyväskylä
33
Muurikaisjärven laskupuron
lehto
Palstonvuori - Jääskelä
34
Pohjoisjärven metsä
Jyväskylä
35
Punavuoren lehto
Jyväskylä
36
Putkilahti
Jyväskylä
37
Pärnäsaari
Jyväskylä
38
Ristisuo
Jyväskylä
39
Rouvinmäen lehto
Jyväskylä
40
Sallistensuo
Jyväskylä,
Petäjävesi
Laajahko varsin luonnontilainen keidassuo, joka koillispuoleltaan rajautuu
vanhaan metsään. Natura-alue FI0900008. Rauhoitettu.
41
Syväojanmäki
Jyväskylä
42
Särkijärven metsä - Myllyvuori Jyväskylä
43
Tervajärvi
Jyväskylä
44
Tiaisenmyllyn lehto
Jyväskylä
Kahdesta lähekkäisestä osa-alueesta koostuva purojen, osittain lähteiseen
ympäristöön keskittyvää vanhaa metsää ja suota. Natura-alue FI0900134.
Osa rauhoitettu.
Kaksi havupuuvaltaista vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluuvaa
kohdetta, joihin sisältyy pienvesi- ja suoarvoja. Natura-alue FI0900096.
Rauhoitettu.
Kuivatun järven pohjalle muodostunut keväisin tulviva tulva- ja
luhtametsäalue, joka on muuttoaikoina merkittävä lintujen
kerääntymisalue. Natura-alue FI0900081. Osa rauhoitettu.
Pienialainen, rehevä puronvarsilehto vanhan myllyn ympäristössä. Runsas EHDOLLA POISTETTAVAKSI
lehtokasvilajisto ja monipuolinen linnusto.
MAAKUNTAKAAVASTA
Jyväskylä
Kaksi Tuomiojärven lahtea, joilla on pesimälajiston lisäksi linnustollista
arvoa muutonaikaisena levähdyspaikkana. Lintuvesien suojeluohjelman
kohde. Natura-alue FI0900033.
Kaksi pienialaista, mutta lajistoltaan ja kasvillisuudeltaan edustavaa
suokohdetta. Natura-alue FI0900006. Hongistonkorpi on rauhoitettu.
Hyrkkölässä Päijänteen rannalla ja viljelysten keskellä oleva
linnustonsuojelualue.
Kaksi Pohjois-Päijänteen vuorimaisemalle tyypillistä kallioista, maisemaa
hallitsevaa vuorta. Alue on geologisesti, maisemallisesti ja biologisesti
arvokas kokonaisuus. Natura-alue FI0900003. Osa rauhoitettu.
Lajistollisesti merkittävä, jyrkkärinteinen, tuoreen ja kuivahkon kankaan
Kivijärvenvuori kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan.
Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Mäyrämäki on kosteaa puronvarsi- ja
rinnelehtoa, jonka pensaskerros on hyvin peittävä. Natura-alue FI0900086.
Rauhoitettu.
Tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsiä ja lähteisen korpijuotin sisältävä
vanhojen metsiensuojeluohjelman kohde. Rauhoitettu.
Pohjoiseen viettävän jyrkän rinteen alla oleva, osin lähteinen puronvarsi.
Arvokkaan lehtokasvillisuuden suojelukohde.
Lahnajärvi on Leustun viljelymaisemassa oleva avovetinen, mutta osittain
ruohottunut lampi. Linnustonsuojelukohde.
Leppäveden karuhkoa mäntyvaltaista, osaksi lehtomaista rantametsää
sekä louhikkoinen Pieni Ketvenensaari. Entinen Metsähallituksen
luonnonhoitometsä.
Päijänteeseen avautuva vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva
Lullinvuori on kasvistollisesti arvokas, jyrkkärinteinen kalliorinne
kallionaluslehtoineen. Myös Kustaanvuori kuuluu vanhojen metsien
suojeluohjelmaan. Härköpohjan lehto on edustavalajinen puronvarsilehto
vuorijalavoineen. Natura-alue FI0900084. Rauhoitettu.
Rinteessä puron ympäristössä oleva pieni lehtokohde. Arvokas ja runsas
puu-, pensas- ja kenttäkerros.
Pieni puronvarsilehto, jossa kasvaa mm. lehmusta. Myös
kenttäkerroksessa ja rantakasvistossa merkittäviä lajeja.
Alueeseen sisältyvät Päijänteen itärannalla olevat vanhojen metsien
suojeluohjelmaan kuuluvat Palstonvuori ja Murtoselän metsä
ympäristöineen sekä Jääskelän alueen erilliset lehto-, kallio- ja suoalueet.
Natura-alue FI0900088. Osa rauhoitettu.
Korpea ja soistuvaa tuoretta kangasmetsää sisältävä vanhan metsän
kohde, jossa myös lähteisyyttä. Soiden luonnontila melko huono. Osa
vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Natura-alue FI0900087. Rauhoitettu.
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
MAAKUNTAKAAVASTA
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
MAAKUNTAKAAVASTA
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
MAAKUNTAKAAVASTA
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
MAAKUNTAKAAVASTA
Kalliojyrkänteiden reunustamassa purolaaksossa sijaitseva rehevä,
lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehto, jossa erityisesti pensas- ja
kenttäkerros runsaslajiset. Rauhoitettu.
Putkilahti on matala ja sokkeloinen Päijänteen lahtikompleksi, jonka
rannoilla ja saarissa on perinteistä maatalouskulttuurimaisemaa.
Maisemallisesti, kasvistollisesti ja linnustollisesti arvokas kohde. Alueeseen
sisältyy lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Viljamensaaren lehto. Naturaalue FI0900098. Osa rauhoitettu.
Päijänteen Mustaselällä oleva jyrkkärinteisten kallioiden ja
vaikeakulkuisten lohkareikkojen luonnehtima, maisemallisesti,
kasvistollisesti ja eläimistöllisesti arvokas saari.
Lähes kokonaisuudessaan luonnontilaisena säilynyt, suotyypeiltään
edustava ja runsas keidassoiden ja aapasoiden sekakompleksi. Natura-alue
FI0900099. Rauhoitettu.
Paikoitellen kanjonimainen puronvarren lehto, osin kuusivaltainen.
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
Kärsinyt hakkuista, mutta kenttäkerros lajistoltaan merkittävä.
MAAKUNTAKAAVASTA
45
Vaarunvuoret
Jyväskylä
Monimuotoinen lajistoltaan ja elinympäristöiltään erittäin arvokas
kokonaisuus. Vanhojen metsien suojeluohjelma: Vaarunvuoret;
lehtojensuojeluohjelma: Vaarunjyrkän lehto ja Oittilan jalavalehto;
rantojensuojeluohjelma: Päijänteen keskiosan saaristot ja rannat.
Rajaukseen sisältyy myös edustavia pienialaisia soita, vesialuetta ja
erillinen Varpusenlinnan alue. Natura-alue FI0900039. Osa rauhoitettu.
46
Vähä-Urtti
Jyväskylä
47
Vääräpään lammet ja lähteet
Jyväskylä
Päijänteen pohjoisosan varsin luonnontilaisena säilynyt saari, jonka metsät
ovat iäkkäitä ja osin reheviä.
Edustava pienvesikokonaisuus, johon kuuluu Vääräpään lammet ja niitä
ympäröivä ojittamaton neva- ja rämealue sekä alueen kaakkoiskulmaan
jäävä lähteikkö puroineen. Natura-alue FI0900009. Rauhoitettu.
48
Ylistörinne - Kylmänoron kalliot Jyväskylä
49
Alhojärvi
50
Edessalo - Haukkasalo
51
Hallinmäki
Jämsä
Erittäin edustava vanhan metsän kohde, jonka laajuus ja monen hyvin
luonnontilaisen taigaluontotyypin esiintyminen tekee kohteesta
maakunnallisesti ainutlaatuisen. Natura-alue FI0900124. Rauhoitettu.
52
Hepojärvi
Jämsä
53
Huhkojärvi
Jämsä, Keuruu
Hepojärvi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi. Lammen rannoilla on
runsas vesikasvisto ja hyönteislajisto on uhanalainen. Arvokas lintuvesi.
Natura-alue FI0329002
Murroslaaksossa sijaitseva pitkä ja kapea, geologiansa ja kasvillisuutensa
vuoksi arvokas rotkojärvi, joka kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Alueella
on myös maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Sisältää vesialuetta
45 ha. Natura-alue FI0900029. Osa rauhoitettu.
54
Isojärvi - Arvajanreitti
55
Jousmäki
56
Matolammi - Mäntymäki
Jämsä, Kuhmoinen Kohteen keskeisen osan muodostavat Isojärven kansallispuisto sekä
erityisesti virtakutuisten kalalajien kannalta arvokas Arvajan reitin
rantojensuojeluohjelman alue. Sisältää vesialuetta. Alueeseen sisältyvät
myös Isojärven suojelumetsä ja FINIBA-alue. Osa aluieesta Natura-aluetta
FI0900101.
Jämsä
Miltei luonnontilainen, rakenteeltaan hyvin vaihteleva kuusivaltainen
tuoreen kankaan rinnemetsä, jolla on vanhan metsän arvoja. Natura-alue
FI0900148. Rauhoitettu.
Jämsä
Kahdesta osa-alueesta koostuva metsäinen luontotyyppien kokonaisuus,
johon sisältyy vesi- ja suoalueita. Natura-alue FI0320001. Osa rauhoitettu.
57
Mustalammi
Jämsä
Musta- ja Haukkavuoren välissä oleva maisemallisesti komea pieni, erittäin EHDOLLA POISTETTAVAKSI
tummavetinen, suorantainen lampi. Merkittävä pienvesi.
MAAKUNTAKAAVASTA
58
Myllykolun lehto
Jämsä
59
Nytkymenjärvi
Jämsä
60
Parkunsuo
Jämsä
61
Pitkäjärvenvuoren metsät
Jämsä
Lehtipuuvaltainen, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva puronvarsilehto
Säkkijärven laskupuron varrella. Erityisesti puusto ja kenttäkerros
monilajisia. Osa rauhoitettu.
Nytkymenjärvi on keskisyvyydeltään matala, erämainen, rantametsiltään
vaihteleva rantojensuojeluohjelman kohde. Suurin osa vesialuetta. Naturaalue FI0900052. Osa rauhoitettu.
Parkunsuo on laaja, avoin suoyhdistymä. Keskiosa on avointa rahka- ja
lyhytkortista nevaa, reunoilla on ramettä. Linnustoon kuuluu merkittäviä
suolajeja.
Neljästä vanhojen metsien suojeluohjelman kohteesta (Pitkäjärvenvuori,
Ryönänkases, Riutanmäki ja Touhulanvuori) muodostuva kokonaisuus,
joiden metsät ovat suureksi osaksi kuusivaltaisia kankaita ja suot osaksi
reheviä korpia. Natura-alue FI0900089. Rauhoitettu.
62
Rapaisvuori
Jämsä
63
Rasuanniemi
Jämsä
64
Rotkovuoren alue
Jämsä
65
Ryönien lehto
Jämsä
66
Ryönit
Jämsä
67
Säyrylän lehto
Jämsä
Ylistönrinteen lehto on varjoisa, osin kivikkoinen,
lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehtoalue, jossa kasvaa monia
vaateliaita lehtolajeja. Lehto on toinen maamme kahdesta tunnetusta
erittäin uhanalaisen hienouurresulkukotilon esiintymispaikasta. Alueeseen
kuuluu myös Kylmänoron kalliojyrkänne. Natura-alue FI0900022. Osa
rauhoitettu.
Jämsä
Peltomaiseman keskellä oleva ruohostorantainen, tärkeä lintuvesien
suojeluohjelmaan kuuluva linnustonsuojelukohde.
Jämsä, Kuhmoinen Alueeseen kuuluu Päijänteen keskiosan saariston ja mannerrannan
erilaisia elinympäristöjä, joilla on huomattavia vanhan metsän,
kalliokasvillisuuden ja selkävesilinnuston arvoja. Osa alueesta kuuluu
Päijänteen keskiosan rantojensuojeluohjelman kohteeseen. Edessalon alue
kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Naturaalue FI0900078. Osa rauhoitettu.
Pääosin kuivahkoa kangasta ja puustoista rämettä sisältävä vanhojen
metsien suojeluohjelman kohde. Rauhoitettu.
Harjujaksoon kuuluva, maisemallisesti, virkistyskäyttöarvoiltaan ja
kulttuurihistoriallisesti arvokas vanhaa männikköä kasvava Kankarisveden
niemialue. Natura-alue FI0900053. Rauhoitettu.
Metsä- ja kalliokasvillisuudeltaan arvokas ja monipuolinen rotkolaakso
jyrkkine kallioineen. Natura-alue FI0900100. Rauhoitettu.
Veden uurtamaan harjurinteen uomaan eli ryöniin kehittynyt kapea
lehtojuotti. Kasvistollisesti erittäin merkittävä, lehtojensuojeluohjelmaan
kuuluva kohde. Alue myös maisemallisesti ja geomorfologisesti
merkittävä. Rauhoitettu.
Geomorfologisesti ja kasvistollisesti merkittävä veden uurtama
harjurinteen uoma eli ryöni (etelästä päin laskettuna 3. ryöni). Liittyy
useamman ryönin kokonaisuuteen, johon kuuluu myös kohde Ryönien
lehto.
Vuorten välissä virtaavan puron varrella oleva lehtojensuojeluohjelmaan
kuuluva saniaislehto, jonka yläosa on lehtipuuvaltainen ja alaosa
kuusivaltainen. Kenttäkerroksessa monia vaateliaita lajeja. Osa
rauhoitettu.
68
Vanhanselkä - Ruppavuori
Jämsä, Jyväskylä,
Luhanka
Useasta osa-alueesta muodostuva monipuolinen ja laajahko kokonaisuus,
jonka ytimenä on neljä luonnonmetsäaluetta sekä luonnontilaisia
kalliosaaria ja rantametsiä. Ruppavuori, Haukkavuori ja Paatsalo kuuluvat
vanhojen metsien suojeluohjelmaan, Paatsalo ja Harasaari
rantojensuojeluohjelmaan. Sisältää vesialueita 45 ha. Natura-alue
FI0900079. Osa rauhoitettu.
69
Virmapyhän kalliot
Jämsä
70
Väärä-Väihi
Jämsä
Esihistorialliselta rautakaudelta peräisin oleva uhri- tai hautapaikka.
Puusto iäkästä ja luonnontilaisen kaltaista.
Alueeseen kuuluvat Väärä-Väihi -lampi ja sen pohjois- ja itäpuolella
sijaitsevat luonnonmetsän alueet. Arvokas vanhan metsän ja
pienvesiluonnon muodostama kokonaisuus. Vanhojen metsien
suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0320002. Osa rauhoitettu.
71
Heinäsuon alue
Kannonkoski
72
Isolähteenpuro
Kannonkoski
73
Junninneva
Kannonkoski
74
Kivijärvi
Kannonkoski,
Kinnula, Kivijärvi
75
Koivuvuori - Pienen Palojärven Kannonkoski,
metsä
Viitasaari
76
Kylkisaaret - Raakkipuron
metsä - Pohjoiskallio
Kannonkoski
77
Pyhä-Häkin alue
Kannonkoski,
Saarijärvi
78
Aittosuo - Leppäsuo Uitusharju
79
Alusneva
80
Haukisuo - Härkäsuo Kukkoneva
Karstula
81
Hornetinneva
Karstula, Kyyjärvi
82
Kantainsuo-Kitinsuo
Karstula
83
Kilpisuo
Karstula
84
Kummunpuro
Karstula
85
Laihistenneva - Härkäneva Vahvasenjoki
Karstula
Laihistenneva-Härkäneva on edustava erämainen, luonnontilaisuudeltaan
hyvänä säilynyt aapa- ja keidassuon sekakompleksi. Laihistenneva on
paikoin hyvin vetinen, pääosin neva- ja rämetyyppejä sisältävä
soidensuojelun perusohjelman kohde. Vahvasenjoki on erämainen, vesi- ja
rantaluonnoltaan merkittävä joki. Natura-alue FI0900055. Osa rauhoitettu.
86
Lehtomäensuo
Karstula
Lehtomäensuo on suurimmaksi osaksi ojittamatonta, kasvillisuudeltaan
luonnontilaista. Lehtomäensuolla on sekä valtakunnallisesti että
alueellisesti uhanlaisia suotyyppejä. Suon pesimälinnustossa suolajien
osuus on huomattava ja linnustoon kuuluu valtakun-nallisesti ja
alueellisesti uhanalaisia lajeja.
Lähes luonnontilainen, erittäin edustava ja lajistollisesti merkittävä,
rimpinen Pohjanmaan aapasuo, johon liittyy vanhojen metsien
suojeluohjelmaan kuuluva metsäalue. Natura-alue FI0900092. Osa
rauhoitettu.
Arvokkaiden pienvesien (puro ja suuri lähde) lisäksi kohteeseen sisältyy
lähde- ja luhtavaikutteista ruoho-, heinä- ja lettokorpea. Natura-alue
FI0900036.
Junninnevan laajahkolla luonnontilaisella osalla vallitsee keski- ja
runsasravinteinen kasvillisuus ja suolla on lukuisia valtakunnallisia tai
alueellisia uhanalaisia suotyyppejä. Lisäksi suolla kasvaa monia uhanalaisia
kasveja ja suon pesimälinnustoon kuuluu merkittäviä suolajeja.
Louhikkorannat ovat Kivijärvelle tyypillisiä, mutta niiden ohella järven
rannoilta löytyvät maakunnan laajimmat hiekkarannat. Järven
selkävesialueet saarineen ovat linnustollisesti merkittäviä. Suurin osa
alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Hiidenniemi eli Kusiaisniemi
kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Naturaalue FI0900090. Osa rauhoitettu.
Kaksi erillistä, osittain kallioista vanhan metsän kohdetta, jotka pientä
laajennusosaa lukuun ottamatta kuuluvat vanhojen metsien
suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900129. Rauhoitettu.
Alue muodostuu pienistä yksittäisistä vanhan metsän kohteista sekä
pienistä, eri luontotyyppejä sisältävistä Vuosjärven saarista ja rantaalueista. Kylkisaaret ja Raakkipuron metsä kuuluvat vanhojen metsien
suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900091. Osa rauhoitettu.
Alueen ytimenä on Pyhä-Häkin
kansallispuisto edustavine soineen ja
vanhoine metsineen. Lisäksi alueeseen
kuuluu harjualuetta ja vanhojen
metsien suojeluohjelmaan kuuluva
Kylmämäen metsä. Sisältyy myös
Pyhä-Häkin FINIBA-alueeseen.Natura-alue FI0900069
Karstula, Saarijärvi Kangasmaiden, aapasoiden, pienten lampien ja niitä yhdistävien purojen
erämainen kokonaisuus, joka on säilynyt vesitaloudeltaan lähes
luonnontilaisena. Aittosuo soidensuojelun perusohjelmassa. Natura-alue
FI0900005. Osa rauhoitettu.
Karstula, Kyyjärvi
Alusneva on keskiboreaalinen aapasuo, jonka pintalasta noin puolet on
ojittamatonta suota. Suolla on lukuisia luonnontilaisia valtakunnallisesti tai
alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Myös kasvistossa ja linnustossa on
uhanalaisia lajeja. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue.
Laaja erämainen alue, jota leimaavat ojittamattomat suot,
kivennäismaiden ja soiden väliset ekologisesti merkittävät
reunavyöhykkeet sekä lukuisat lammet ja purot. Natura-alue FI0900093.
Osa rauhoitettu.
Hornetinneva on erämainen eteläinen viettokeidas, jonka pinta-alasta
noin puolet on luonnontilaista edustavaa keidassuota. Hornetinsuolla on
lukuisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä ja
linnustossa on monia kosteikko- ja suolajeja.
Kantainsuo-Kitinsuo on laaja, pääosin luonnontilaisena säilynyt,
Pääpohjanjärven lounaisrannalla sijaitseva suokokonaisuus, jonka
suotyyppikirjo on mittava.Kohteella on monia valtakunnallisesti ja
alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Myös kas-vi- ja lintulajisto on
monipuolinen ja vaatelias.
Luonnontilainen ja yhtenäinen sisäsuomalainen keidassuoalue. jonka
linnusto on runsas. Natura-alue FI0900140. Rauhoitettu.
Puron varteen sijoittuva pienvesi- ja suoalue, jossa suojelullisesti arvokasta
rehevää korpea ja lettoa. Natura-alue FI0900133. Rauhoitettu.
87
Pirttikankaanneva - Pirttisuo 2 - Karstula, Kyyjärvi
Rahkaneva 2
Kolmen suon muodostama maakunnallinen soidensuojelualue, jolla
esiintyy useita luonnontilaisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanlaisia
suoluontotyyppejä. Myös soiden linnusto on merkittävä sisältäen suo-,
kosteikko- ja avomaiden lejeja.
Tuoretta kangasta, osin myös lehtomaista kangasta ja kangaskorpea
sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde.
Rontinneva on keskiboreaalinen aapasuo, johon kuuluu huomattavan
kokoinen luonnontilainen osa-alue. Lisäksi suon ojitetun pohjoisosan
suoluonto on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Suolla on useita
luonnontilaisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä.
Suolla on myös linnustonsuojelullista merkitystä.
88
Pitkälän metsä
Karstula
89
Rontinneva
Karstula
90
Ruokolahti - Laikanlahti
Karstula
91
Saarijärven reitti
92
Suoniemensuo
93
Särkijärvi ja Iso Metsälampi
94
Torisaari-Kelkkasuo
Karstula, Saarijärvi Vaihtelevien joki-, koski- ja järviosuuksien
luonnehtima rantojensuojeluohjelman
kohde, jolla on rantaluonnon
lisäksi merkitystä myös
kalojen lisääntymisalueena. Suurin osa
vesialuetta. Natura-alue FI0900025. Osa rauhoitettu.
Karstula
Suoniemensuo on suurelta osin ojittamatonta avointa
nevaa.Suoniemensuolla on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti
uhanalaisia suotyyppejä. Suon linnusto on melko runsas ja monipuolinen ja
lajistoon kuuluu uhanalaisia lajeja.
Karstula, Saarijärvi Kaksi umpeenkasvavaa, linnustollisesti
arvokasta lintuvesien suojeluohjelman
kohdetta. Natura-alue FI0900051. Rauhoitettu.
Karstula, Kyyjärvi
Pohjanmaan aapasoiden neva-alue ja sen laidalla oleva rauhoitettu
metsäsaareke, jossa historiallinen rajapyykki. Alueella useita merkkikeloja.
95
Vastinginjärvi
Karstula
Vastinginjärvi on kahteen osaan jakautunut järvi, jonka suojelurajaukseen
kuuluva itäosa (Pienipuoli) on luhtarantainen, hyvin matala ja pitkälle
umpeenkasvanut. Varsinkin itäosa on linnustonsuojelullisesti merkittävä.
96
Verhokangas - Kansansuo
Karstula
97
Ylin
Karstula
Verhokangas on iäkästä mäntyvaltaista kuivaa kangasta tai tuoreen
kankaan kuusisekametsää. Kansansuo on aapa- ja keidassuo-osia sisältävä
maisemallisesti ja biologisesti merkittävä suo. Osa alueesta Natura-aluetta
FI0900004.
Matala umpeenkasvava järvi, joka on arvokas linnuston pesimäpaikka ja
muutonaikainen levähdyspaikka. Natura-alue FI0900135
98
Alimmainen Elämäinen
Keuruu
99
Hirvijärven metsä
Keuruu
100
Jouhtineva
Keuruu
101
Kankamojärvi
Keuruu
102
Karhusuo 1
Keuruu
103
Kivisuo 1
Keuruu
Kivisuon kasvillisuutta leimaavat väli- ja rimpipintaiset nevat, joita
reunustavat välipintaiset rämeet ja korvet sekä isovarpu- ja korpirämeet.
Suolla on monia Etelä-Suomessa uhanalaisia suotyyppejä. Myös
kasvistossa on valtakunnallisesti uhanlaisia lajeja
104
Kivisuo 3
Keuruu
105
Konttiaho
Keuruu
106
Lempaatsuo
Keuruu, Jämsä,
Petäjävesi
Kivisuon huomionarvoisinta aluetta on alueen keskiosaa hallitseva laaja,
ojittamaton ja luonnontilainen suoalue, jossa erilaisten suotyyppien kirjo
on suurta. Luonnontilaisella alueella esiintyy sekä valtakunnallisesti että
alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Myös suon linnustossa on
merkittäviä suolajeja.
Tuoretta ja lehtomaista kangasta sisältävä vanhojen metsien
suojeluohjelman kohde.
Pääosin puustoinen Lempaatsuo on kasvillisuuskuvioiltaan ja
ravinteisuudeltaan hyvin vaihteleva. Vaikka suo on suureksi osaksi ojitettu,
sen keskeiset osat kangasmetsäreunoineen ovat luonnontilaisia. Suolla
esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia suotyyppejä sekä valtakunnallisesti
ja alueellisesti uhanalaisia kasvi- ja sammallajeja. Lisäksi suolla esiintyy
uhanalaisia lintuja ja suon perhoslajisto on rikas.
107
Limpsingin rotkoalue
Keuruu
Roosinpohjassa Jämsän rajalla oleva jyrkkä kallioinen rinne ja siihen liittyvä
varttunut OMT-metsikkö ja kaksi lähekkäistä puronvarsilehtoa.
108
Myllylän alue
Keuruu
Jokivarren monimuotoista metsäluontoa, johon kuuluu vanhoja
luonnonmetsiä, korpia sekä niihin liittyviä pienialaisia tulva- ja
luhtametsiä. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. Rauhoitettu.
Pääjärven matalia ja ruohottuneita lahtia, jotka ovat linnustollisesti
arvokkaita pesimäalueita. Natura-alue FI0900141. Osa rauhoitettu.
Umpeutumassa oleva lintujärvi, jonka linnusto on ollut monipuolinen.
Kohteen pesimälajisto on kuitenkin köyhtynyt ja linnustonsuojelullinen
merkitys on vähitellen alentunut.
Pääosin lehtomaista ja tuoretta kangasta sekä korpijuotteja sisältävä
vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900030.
Rauhoitettu.
Jouhtineva kasvillisuus on pääosin luonnontilaista tai luonnontilaisen
kaltaista ja suolla on monia Etelä-Suomessa uhanalaisia tai
silmälläpidettäviä suotyyppejä. Erityisen huomionarvoisia ovat suon
keskiosassa esiintyvät ravinteiset suokasvillisuustyypit.
Sara- ja korterantainen, Riihossa peltojen keskellä sijaitseva arvokas
linnuston suojelualue, umpeenkasvava järvi.
Karhusuon keskiosassa on huomattavan laaja ojittamaton luonnontilainen
avosuo, jota reunustavat erilaiset rämetyypit. Luonnontilaisissa
suotyypeissä on Etelä-Suomessa uhanalaisia ja silmälläpidettäviä neva- ja
rämetyyppejä. Suolla on myös linnustonsuojelullista arvoa.
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
MAAKUNTAKAAVASTA
109
Pannuneva
Keuruu
Pannunevan pinta-alasta yli puolet on ojittamatonta, luonnontilaisena
säilynyttä aapasuota, jonka suotyyppikirjo on huomiota herättävän suuri.
Suolla esiintyy valtakunnallisesti ja Etelä-Suomessa uhanalaisiksi
luokiteltuja suotyyppejä. Myös pesimälinnustoon kuuluu uhanalaisia lajeja
ja merkittäviä suolajeja.
110
Pieni Kivimäki ja Kivisuo
Keuruu
111
Pihlajaveden reitti
Keuruu
Vanhojen metsien suojeluohjelmaan sisältyvä alue, johon kuuluu
varttunutta, luonnontilaista sekametsää ja osittain luonnontilaisena
säilynyt rämealue. Alueella kasvaa vanhanmetsän ilmentäjälajeja.
Rauhoitettu.
Kolmen järven, kolmen lammen ja kahden koskisen jokijakson
muodostama rantaluonnon, linnuston ja kalaston kannalta merkittävä
vesistöalue. Rantojensuojeluohjelman kohde. Suurin osa vesialuetta.
Vesialue Natura-aluetta FI0900032. Osa rauhoitettu.
112
Pihlajavesi ja yläjuoksun
pienvedet
Keuruu
113
Raiskin metsät
114
Siipikangas
115
Syrjäharju
116
Tamppikoski
117
Tuomistonjoki
118
Valkeislampi
119
Vesilahdensuo - Kurkisuo
120
Aholan laitumet
Kinnula
121
Mekkojärvi
Kinnula
122
Pirttineva
Kinnula
123
Salamajärven alue
Kinnula, Kivijärvi
124
Seläntauksen suot
Kinnula, Pihtipudas Vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvasta Lamminahonrinteestä
sekä useasta lähekkäisestä aapasuoalueesta koostuva edustava
suojelukokonaisuus. Kasvi- ja lintulajistoltaan erittäin merkittävä alue.
Väljänneva ja Kiemanneva kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan.
Suurin osa kuuluu Natura-alueeseen FI0900057. Osa rauhoitettu.
125
Silppolanraivio Aittosuonlehto
Kivijärvi
Edustava, kaksiosainen, paikoin rakkakivikoita sisältävä ja lehtipuustoltaan
järeä ja runsas vanhan metsän kohde. Natura-alue FI0900034. Rauhoitettu.
126
Etelä-Konnevesi
Konnevesi
Kirkasvetinen, rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Rautalammin reitin
keskusjärvi ja siihen liittyvä koskireitti. Alueelle on tyypillistä karuus, laajat
selkävesialueet ja lukuisat rannoiltaan niukkakasvustoiset saaret. Edustava
selkävesilinnusto sekä merkittävä kala- ja reliktilajisto. Suurin osa
vesialuetta. Osa kuuluu Natura-alueeseen FI0600032. Osa rauhoitettu.
Alueeseen sisältyy Etelä-Konneveden kansallispuiston Keski-Suomen
puoleinen osa.
127
Haapalampi
Konnevesi
Umpeenkasvava luhtarantainen lampi, jossa runsaasti vaateliasta kasvilajistoa.
128
Honkaneva
Konnevesi
Metsäpeitteinen, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva
sisäsuomalainen keidassuo, jonka läpi virtaa joki. Kasvillisuudeltaan ja
linnustoltaan huomattava kohde. Koulujen ja yliopiston opetuskohde.
Natura-alue FI0900125. Rauhoitettu.
Kohteeseen kuuluu rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Pihlajaveden alue
sekä sen yläjuoksulla olevia lampia, lintuvesiä, virtavesiä ja näiden
rantametsiä. Heinävalkeinen ja Iso-Rimppi kuuluvat lintuvesien
suojeluohjelmaan. Lisäksi alueeseen sisältyvät Isoneva 3:n ja
Kuolemaisensuon maakunnalliset soidensuojelualueet. Rajaukseen sisältyy
vesialueita. Suurin osa kuuluu Natura-alueeseen FI0900123. Osa
rauhoitettu.
Keuruu
Useassa osassa oleva tuoreen kankaan metsiä ja niiden välisiä
korpijuotteja sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Naturaalue FI0900050. Rauhoitettu.
Keuruu
Varttunutta, erirakenteista tuoreen kankaan kuusikkoa sisältävä vanhojen
metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900037.
Keuruu, Petäjävesi Harjujaksoon kuuluva harjuselänne, jonka pohjoisosa on osaksi hienoa
harjumännikköä ja eteläosa vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvaa
tuoreen kankaan lähteistä harjumetsää. Natura-aluea FI0900085. Osa
rauhoitettu.
Keuruu
Tamppikoski on Multian ja Keuruun rajalla sijaitseva Keuruun reitin
edustava koskijakso, joka on kalataloudellisesti kunnostettu ja jolle on
laadittu kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Koskireitillä elää
taimen.
Keuruu
Kalliolammesta Ylimmäisenjärveen virtaava 2-4 m leveä puro. Pienvesi,
joka välittömine ranta-alueineen on tärkeä elinympäristö vesihyönteisille
sekä lähteikkö- ja tihkusammalpinnoilla elävälle lajistolle. Natura-alue
FI0900082.
Keuruu
Linnustonsuojelualue, ruohottunut lampi, jonka pesimälajisto on
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
vähitellen köyhtynyt .
MAAKUNTAKAAVASTA
Keuruu, Multia
Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Vesilahdensuo on vetinen
Pohjanmaan aapasuo, joka on kärsinyt ojituksista. Läheinen Kurkisuo on
pohjoisosastaan lähes luonnontilainen. Linnustollista ja maisemallista
arvoa. Natura-alue FI0900109. Rauhoitettu.
Kolmesta erillisestä alueesta koostuva laidunalue, jolla on pitkä
laidunhistoria. Natura-alue FI0900145
Umpeenkasvamassa oleva järvi, jonka soistuneilla rannoilla kasvaa
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
arvokasta kasvilajistoa.
MAAKUNTAKAAVASTA
Pirttineva on monin paikoin keskiravinteinen suo, jolla esiintyy
valtakunnallisesti uhanalaisia suotyyppejä. Suolla kasvaa maakunnallisesti
uhanalaisia kasveja ja suon linnustollinen arvo on hyvin merkittävä.
Laaja ja moniosainen Salamajärven kansallispuistosta ja Salamaperän
luonnonpuistosta sekä niihin liittyvistä soidensuojelualueista ja vanhojen
metsien alueista koostuva aluekokonaisuus, joka on luontotyypeiltään ja
lajistoltaan arvokas erämainen kokonaisuus. Kirkkoneva-Juurikkasuo
kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja Sikolampien metsä vanhojen
metsien suojeluohjelmaan. Sisältää myös Salamajärven FINIBA-alueen.
Suurin osa sisältyy Natura-alueeseen FI1001013.
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
MAAKUNTAKAAVASTA
129
Honkojannotkon lehto
Konnevesi
Rinteen alapuolella virtaavan puron varressa oleva suojainen
kuusivaltainen lehto, joka kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan.
Kenttäkerroksen lajisto erityisen runsas. Osa lehdosta hakattu ja puroa
perattu. Osa rauhoitettu.
Keiteleen rannalla oleva edustava suokokonaisuus, jossa esiintyy monia eri
suotyyppejä, mm. rimpinevaa. Kasvilajistollisesti merkittävä. Natura-alue
FI0900064. Rauhoitettu.
Osin soistunutta lehtomaista kangasta sisältävä vanhojen metsien kohde.
Myrskytuhokohde. Natura-alue FI0900026. Rauhoitettu.
130
Isosuo
Konnevesi
131
Kytömurronsuo
Konnevesi
132
Mertajärvi - Pieni-Selkiäinen
Konnevesi
133
Pyhäjärven lintuvesi
Konnevesi,
Äänekoski
134
Ylä-Tankonen
Konnevesi
135
Hakinharjun lehto
Kuhmoinen
Hakinharjun itärinteellä oleva kasvillisuudeltaan Keski-Suomen edustavin
harjulehto. Komea lehmusmetsikkö ja runsaasti muuta lehtolajistoa. Myös
niittylajistoa. Lehtojensuojeluohjelman kohde. Rauhoitettu.
136
Hertunvuori
Kuhmoinen
137
Hevoshaankorpi
Kuhmoinen
138
Hiukeenniemi
Kuhmoinen
139
Hopeaharjunkorpi
Kuhmoinen
140
Huhkainvuori
Kuhmoinen
141
Kaitajärvi
Kuhmoinen
Kasvillisuudeltaan ja kasvistoltaan monipuolinen ja edustava kalliokohde.
Natura-alue FI0900095. Osa rauhoitettu.
Kirkonkylän lähellä, Ryytjärven pohjoispäässä oleva pienehkö keidassuo.
Monipuolinen kohde, jossa mm. rehevää korpea.
Lähes kaksi kilometriä pitkä, kapea järveen työntyvä harju, jolla kasvaa
harvennettu männikkö. Keskellä niemeä korkealla harjukumpareella on
kaksi pienialaista lehtoaluetta.
Useiden korpityyppien muodostama monipuolinen kokonaisuus, jonka
arvoa nostaa vesitalouden ja puuston luonnontilaisuus. Natura-alue
FI0900049. Rauhoitettu.
Kalliokasvillisuudeltaan ja -kasvistoltaan biologisesti arvokas kalliokohde.
Natura-alue FI0900102. Osa rauhoitettu.
Alueen ytimen muodostavat tuoreen kankaan juotteja ja pienten
kalliometsien välistä korpea sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman
kohde sekä siihen liittyvä Aukiasuo. Natura-alue FI0900115.
142
Kuorejärven purolehto
Kuhmoinen
143
Kylämän lammet
Kuhmoinen
144
Kärppäjärven alue
Kuhmoinen
145
Rajala
Kuhmoinen
Monipuolisia, osin kaski- ja hakamaille syntyneitä lehtipuuvaltaisia metsiä
ja osin vanhaa kookasta kuusikkoa ja männikköä kasvavaa metsäaluetta.
Natura-alue FI0900139. Rauhoitettu.
146
Rannanharjun pähkinälehto
Kuhmoinen
Yksi harvoista Keski-Suomen merkittävistä harjulehdoista ja ainoa
pähkinäpensaslehto monine pensaineen. Myös muita uhanalaisia
lehtolajeja. Lehtojensuojeluohjelman kohde. Rauhoitettu.
147
Haapineva - Pohjoisneva Valkeisneva
Kyyjärvi
148
Kaakkolamminneva
Kyyjärvi
Osa maakunnan ulkopuolelle jatkuvasta, edustavasta ja monipuolisesta
aapasuoalueesta. Sisältyy soidensuojelun perusohjelmaan. Natura-alue
FI0800012. Rauhoitettu.
Valtaosa suosta on ojitettu sarkoihin, mutta Kaakkolammen ympärillä on
säilynyt laajahko kokonaisuus ojittamatonta, luonnontilaista suoluontoa.
Suolla esiintyy luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia alueellisesti
uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suoluontotyyppejä. Kaakkolamminnevalla
on monipuolinen pesimälinnusto
149
Kotineva 1
Kyyjärvi
Noin puolet Kotinevasta on ojittamatonta, luonnontilaisen kaltaista
suoluontoa. Kotineva on viettokeidas, jolle mätäs- ja rimpipintojen
vaihtelu on tyypillistä. Suolla esiintyy useita uhanalaisia ja
silmälläpidettäviä suotyyppejä. Myös kasvilajistossa on vaateliaita
lajeja.Lisäksi Kotinevan suolinnusto on monipuolinen.
150
Pikku-Hanhisenneva
Kyyjärvi, Karstula
Pikku-Hanhisennevan suoyhdistymätyyppi, keskiboreaalinen aapasuo, on
valtakunnallisesti uhanalainen. Suon kasvillisuutta luonnehtivat karuhkot,
paikoin myös rahkaiset suotyypit, joissa on valtakunnallisesti ja
alueellisesti uhanalaisia tyyppejä. Laajahkolla luonnontilaisella avosuo- ja
rämealueella on myös suolinnustollista merkitystä.
151
Peuralamminneva
Kyyjärvi
Laaja, maisemaltaan avoin aapasuokokonaisuus, joka yhtenäisenä ja varsin
luonnontilaisena on erittäin arvokas ja monipuolinen suoalue. Natura-alue
FI0900031. Osa rauhoitettu.
Kahden järven vedenlaskun seurauksena syntynyt vetinen suoalue, joka on
kasvistollisesti ja linnustollisesti merkittävä. Natura-alue FI0900130.
Rauhoitettu.
Linnustoltaan maakunnan yksi arvokkaimpia, lintuvesien suojeluohjelmaan
kuuluvia lintuvesikohteita, jolla on merkitystä sekä levähdys- että
pesimäalueena. FINIBA-kohde. Kunnostettu. Natura-alue FI0900097.
Rauhoitettu.
Järvenlaskun seurauksena syntynyt suoalue, jolla on monipuolinen
biotooppivalikoima ja jonka sammal- ja putkilokasvilajisto on merkittävä.
Natura-alue FI0900010. Osa rauhoitettu.
Loivassa rinteessä kivikkoisen puron varrella sijaitseva,
lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehto. Puuston valtalajina lehmus,
seassa harvinaisuutena viisi kookasta vuorijalavaa. Myös
kenttäkerroksessa vaateliaita lajeja. Rauhoitettu.
Seitsemän suhteellisen lähekkäisen suo- ja metsärantaisen lammen
muodostama luonnontilainen pienvesikokonaisuus, jolla on
eläimistönsuojelullista arvoa. FINIBA-alue. Natura-alue FI0900060. Osa
rauhoitettu.
Jyrkähkörinteisten harjualueiden, kumpuilevien mäkimaisemien,
kalliojyrkänteiden, suopainanteiden ja pienvesien luonnehtivaa
monimuotoista aluetta. Kuoppa-aho ja Portinvuori kuuluvat vanhojen
metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900126. Osa rauhoitettu.
152
Saarisuo - Valleussuo Löytösuo - Hirvilampi
Kyyjärvi
Laaja, erämainen ja pääosin luonnontilaisena säilynyt soidensuojelun
perusohjelmaan kuuluva aapasuoalue ja sen läheinen nevan ympäröimä
umpeenkasvava suolampi. Natura-alue FI0900043. Osa rauhoitettu.
153
Alasuo
Laukaa
154
Hietasyrjänkangas-Sirkkaharju Laukaa
Lähes luonnontilaista koivuluhtaa sekä rämeistä ja korpista suonreunaa
sisältävä kohde. Natura-alue FI0900007. Rauhoitettu.
Hietasyrjänkangas on valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva
maisemallisesti ja geologisesti erittäin arvokas alue, jonka liepeellä
sijaitsee lajistoltaan ja virtaamaltaan edustava Hallalähde. Sirkkaharju on
maisemallisesti arvokas tienvarsiharju. Natura-alue FI0900013. Osa
rauhoitettu.
155
Hitonhauta - Kylmähauta Hirvasjoki
Laukaa, Uurainen,
Äänekoski
Ympäristö- ja luontoarvoiltaan hyvin monipuolinen alue, joka koostuu
kolmesta osa-alueesta: Hitonhaudan geologisesti ja kasvistollisesti
merkittävästästä harjualueesta ja siihen liittyvästä rotkovajoamasta,
Kylmäpuron kasvilajistollisesti edustavasta rinne- ja lähteikösuosta sekä
Hirvasjoen kirkasvetisestä joesta. Hitonhauta on soidensuojelun
perusohjelman kohde. Natura-alue FI0900011. Osa rauhoitettu.
156
Hyyppää
Laukaa
157
Kierälammen kalliot Pyykkivuori
Laukaa
158
Kirves-, Kivi- ja Lokkisaaret
Laukaa
159
Lankamaan harjualue
Laukaa
160
Lapinjärvi - Teerikangas
Laukaa, Toivakka
161
Lummelammen lähteikkö ja
Lummesuo
Laukaa
162
Selkäsaaret
Laukaa
Maisemallisesti erittäin arvokas kallioinen vuori, jossa vanhahkoa
luonnonmetsää ja rehevää sekametsää. Natura-alue FI0900021. Osa
rauhoitettu.
Kolmiosainen, kasvillisuudeltaan arvokas kallio- ja lehtokohde.
Pyykkivuoren rinnelehto kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Natura-alue
FI0900105. Osa rauhoitettu.
Linnustonsuojelullisesti tärkeitä muuttoaikaisia levähdyspaikkoja sekä
pesimäalueita.
Maisemallisesti arvokas harjualue, johon liittyy Keski-Suomessa
harvinainen, kasvillisuudeltaan arvokas, lähteinen rinnesuo (Lähdesuo).
Natura-alue FI0900012. Osa rauhoitettu.
Kaksiosainen kohde sisältää lähekkäin sijaitsevat vanhojen metsien
suojeluohjelmaan kuuluvan Teerikankaan ja lintuvesien suojeluohjelman
kuuluvan Lapinjärven. Natura-alue FI0900103.
Lammen hyllyvällä luhtanevarannalla olevia lähteitä ja lammen
pohjoispuolella oleva ruopparimpinevainen suo. Sammallajisto on
merkittävä.
Selkäsaaret ovat karikkoineen linnuston suosimia pesimä- ja suojapaikkoja.
Lisäksi saarilla on luonnonmetsiin ja vesimaisemaan liittyviä arvoja.
163
Simunankoski
Laukaa
Simunankoski on Leivonveden ja Kuusveden välissä oleva runsasvetinen
koskialue, jonka läpi virtaa Rautalammin reitin vedet. Simunankoski on
maisemallisesti ja rantametsiltään hieno ja kalataloudellisesti arvokas
koskialuekokonaisuus, jolla on valtakunnallista merkitystä.
164
Vatianjärven-Saraaveden alue
Laukaa
165
Ahvenheinäsen kosteikko
Luhanka
166
Aukeasuo
Luhanka
Tarvaalankosken ja Laukaan Kanavareittiin kuuluvan vesistöreitin varrella
sijaitseva hajanainen, mutta luonnonsuojelullisesti tärkeistä ja
luontotyypeiltään vaihtelevista osa-alueista koostuva kohde. Natura-alue
FI0900104. Osa rauhoitettu.
Lammen laskupuron varrella luhtaisessa korvessa kasvavaa KeskiSuomessa uhanalaista ja harvinaista lajistoa.
Luhangan ainoa varsinainen suo, jossa vielä ojittamatonta aluetta
mainittavassa määrin. Sisä-Suomen keidassuo, jonka laiteilla korpi- ja
rämetyyppejä, keskusta nevaa. Myös linnustollisia arvoja.
167
Hauhanlammen laskupuron
lehto
Luhanka
168
Kumussuo
Luhanka
169
Onkisalo - Herjaanselkä
Luhanka
170
Syrjäjärven laskupuron lehto
Luhanka
Puronvarsi, jonka varrella kasvaa korven ja lehdon arvokasta kasvilajistoa. EHDOLLA POISTETTAVAKSI
Kohde on kärsinyt ihmistoiminnasta. Osa rauhoitettu.
MAAKUNTAKAAVASTA
171
Särki-Heinäsen rannat
Luhanka
172
Vahervuori
Luhanka
173
Heinäsuo 6
Multia
Lampi reheväkasvustoisine rantoineen, joilla uhanalaista ja harvinaista
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
kasvilajistoa.
MAAKUNTAKAAVASTA
Vahervuoren kalliojyrkänteestä ja lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvasta
laajahkosta jyrkänteenaluslehdosta sekä Suojärven rehevästä
puronvarsilehdosta koostuva kohde, jolla on kasvistollista merkitystä.
Natura-alue FI0900080.
Osaksi ojitetulla Heinäsuolla on laajahkoja luonnontilaisia tai
luonnontilaisen kaltaisia suokasvillisuustyyppejä, jotka ovat uhanalaisia tai
silmälläpidettäviä Etelä-Suomessa. Lisäksi Heinäsuolla kasvaa merkittäviä
kasveja ja linnustossa on harvinaisia pesimälajeja.
174
Housukosken alue
Multia
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
MAAKUNTAKAAVASTA
Lehtipuuvaltainen, kostea puronvarsilehto, joka yksi Keski-Suomen harvoja
luonnonvaraisen vuorijalavan kasvupaikkoja. Komea pensaskerros ja
arvokas kenttälajisto.
Vuorten välissä oleva kapea, rehevä korpijuotti, jonka läpi virtaa
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
Kumuslammesta alkunsa saava pienehkö puro. Kasvillisuuden
MAAKUNTAKAAVASTA
suojelukohde, jonka luonnontila on heikentynyt.
Suuren karun järven sekä rehevien lehtojen ja lehtomaisten vanhojen
lehtimetsien muodostama, kasvistollisesti ja eläimistöllisesti arvokas
kokonaisuus. Osa alueesta kuuluu Päijänteen keskiosan
rantojensuojeluohjelmaan. Molikon ja Molikonlammen laskupuron lehdot
kuuluvat lehtojensuojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Natura-alue
FI0900077. Osa rauhoitettu.
Pinnanmuodoiltaan vaihteleva ja arvokas harjualue sekä siihen liittyvä
jokilaakso. Monimuotoisen jokilaakson varrella on rehevä vanhojen
metsien suojeluohjelman kohde ja sen läheinen suoalue. Natura-alue
FI0900045. Osa rauhoitettu.
175
Joensuonkangas
Multia
Alueen ydinosa kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kasvillisuus
on puolukka- ja mustikkatyypin kangasta ja puustossa on runsaasti
lahopuuta. Natura-alue FI0900110. Osa rauhoitettu.
176
Karjovuori
Multia
Tuoretta kangasta, korpea ja korpirämettä sisältävä vanhojen metsien
suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900047. Rauhoitettu.
177
Koivulahti
Multia
178
Koppelojärvi
Multia
179
Kulhanvuoren alue
Multia, Saarijärvi
Kaksiosainen, laidunnettua niittyä ja luonnonlaidunta sisältävä
perinneympäristökohde. Natura-alue FI0900042
Entinen järvi, joka on nykyisin lähes kokonaan rimpi- ja suursaranevaa.
Suolinnusto ja -kasvistoarvoja.
Monipuolinen alue, joka käsittää luonnontilaisia soita, edustavaa
metsäluontoa ja geologisesti arvokkaita kohteita. Suurin osa alueesta
kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (Kulhanvuori, Viuhkavuori ja
Saunalehto). Osa harjujensuojeluohjelma-aluetta. Natura-alue FI0900112.
Osa rauhoitettu.
180
Kurenkoski
Multia
Multiajoen koski, joka on kunnostettu ja on yleisenä virkistyskalastuskohteena. Myös
maisemallisesti ja matkailullisesti merkittävä.
181
Lampuodinsuo
Multia
182
Lauttasuo
Multia
Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva erilaisten räme- ja nevatyyppien
keidassuo. Rämepuusto luonnontilaista, osin keloutunutta. Tärkeä alue
eläimistönsuojelun kannalta. Natura-alue FI0900146. Pieni osa
rauhoitettu.
Lauttasuolla esiintyy valtakunnallisesti ja Etelä-Suomessa uhanalaisia
luontotyyppejä. Lauttasuo muodostaa yhdessä viereisen Natura 2000 varkostoon kuuluvan Lampuodinsuon kanssa luonnontilaisuudeltaan sekä
kasvillisuudeltaan ja suolinnustoltaan luonnonsuojelullisesti merkittävän
suokokonaisuuden.
183
Myllyvuori - Vilhusenmäki
Multia
Kaksiosainen vanhan metsän kohde. Vanhojen metsien suojeluohjelmaan
kuuluva Myllyvuori on purojuotin ympärillä olevaa kuusivaltaista tuoreen
kankaan rinnemetsää. Natura-alue FI0900108. Rauhoitettu.
184
Raatelampi
Multia
185
Riihisuo-Peurunsuo
Multia
Maisemallisesti kauniit Raatelampi ja lammen ympärillä oleva ojittamaton
suoalue. Suo on suurimmaksi osaksi sara- ja lyhytkorsinevaa, jolla kasvaa
uhanalaisia putkilokasveja.
Suolla esiintyvistä suokasvillisuustyypeistä suurin osa on Suomen
luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan uhanalaisia tai
silmälläpidettäviä suotyyppejä Etelä-Suomessa. Suolla kasvaa merkittäviä
sammallajeja ja valtakunnallisesti uhanalaista suopunakämmekkää. Suolla
on myös linnustollisia arvoja.
186
Valkeisenjärvi - Särkilampi Utusuo
Multia
Kolmesta osa-alueesta muodostuva hyvä lintuvesi- ja suokokonaisuus.
Valkeisenjärvi ja Särkilampi kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan. Naturaalue FI0900073. Osa rauhoitettu.
187
Varsasuo
Multia
188
Kuusimäki - Tikkamäki Kirkkokangas - Valkeavuori
Muurame
189
Muuramenharju - Innanlahden Muurame
lehto
Varsasuo edustaa suoyhdistymätyyppiä rimpiset keskiboreaaliset
aapasuot. Suolla esiintyy valtakunnallisesti ja Etelä-Suomessa uhanalaisiksi
ja silmälläpidettäväksi luokiteltuja suotyyppejä. Varsasuon
luonnontilaisena säilyneet osat ovat myös suolinnuston kannalta
merkittäviä.
Uhanalaisen eliölajiston kannalta tärkeä neljän osittain toisiinsa liittyvän
vanhan metsän alue. Lisäksi alueeseen sisältyy Metsähallituksen
luonnonhoitometsä. Kuusimäki, Tikkamäki ja Kirkkokangas kuuluvat
vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Osa alueesta Natura-aluetta
FI0900111. Osa rauhoitettu.
Muuramenharju on geologisesti Keski-Suomen reunamuodostuman
edustavimpia alueita. Harjun eteläpäässä sijaitsee kostea saniaisvaltainen
rinnelehto, jossa esiintyy vaateliasta lehtokasvillisuutta. Natura-alue
FI0900023. Innanlahden lehto on rauhoitettu.
190
Muuramenjoki
Muurame
191
Partasenmäet
Muurame
192
Könkköjoki
Petäjävesi
193
Teerijärvensuo
Petäjävesi
194
Ala-Peninginjärvi
Pihtipudas
195
Hinkuanvuori
Pihtipudas
196
Kaakkoneva
Pihtipudas
197
Kaura-aho (Makkaran niitty)
Pihtipudas
198
Kaurasaari (Kairo)
Pihtipudas
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
MAAKUNTAKAAVASTA
Muuratjärvestä Päijänteeseen taajaman läpi laskeva arvokas virtavesi, jolla
on myös kalastollista merkitystä.
Lehtomaista ja tuoretta kangasta sekä puronvarsilehtoa sisältävä vanhojen
metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900014. Rauhoitettu.
Maisemallisesti viehättävä, pienimuotoinen Jämsän reitin yläosan joki,
jonka taimenpoikastuotanto on poikkeuksellisen hyvää tasoa. Merkittävä
virkistyskalastuskohde.
Teerijärven rantaan rajoittuva luonnontilainen sisäsuomalainen keidassuo,
joka kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Teerien tutkimus- ja
ruokintapaikka. Alueelle rakennettu luontopolku. Rauhoitettu.
Umpeenkasvamassa oleva lintujärvi. Monipuolinen sorsa- ja
kahlaajalinnusto.
Hinkuanvuoren lounainen kalliorinne sekä rinteen alapuolelta alkava ja
Keiteleen rajalle jatkuva suojuotti. Vuoren rinteen juurella oleva
korpipainanne on osaksi koskematon. Komealla kallioseinämällä kasvaa
alueellisesti uhanalaisia sammalia. Myös suon lajistoon kuuluu uhanalaisia
lajeja.
Maisemallisesti kaunis, verrattain ravinteikas aapasuo. Runsaasti
kämmeköitä ja laajoja muurainkasvustoja. Valtakunnallisesti arvokas
soidensuojelualue.
Pienruoho- ja suurruohoniittyjä sisältävä niittyäalue, joka on lajistollisesti
erittäin edustava pohjoisessa Keski-Suomessa. Natura-alue FI0900056.
Rauhoitettu.
Koliman luoteisosassa oleva matala, aarnimetsän peittämä saari. Sopii
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
mm. opetuskohteeksi.
MAAKUNTAKAAVASTA
199
Kivineva - Karhukangas
Pihtipudas,
Viitasaari
Viiden yksittäisen kohteen muodostama kokonaisuus, johon kuuluu
erämaista, rehevää suota sekä ikääntyneitä kuusi- ja mäntyvaltaisia
sekametsiä. Kivineva kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan.
Karhukangas, Niinimäki ja Iso-Saukkosen metsä kuuluvat vanhojen metsien
suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900117. Rauhoitettu.
200
Kolima
Pihtipudas,
Viitasaari
201
Lehmisuo
Pihtipudas
202
Likolampi
Pihtipudas
203
Louhuvuori
Pihtipudas
204
Multarinmeri - Harjuntakanen - Pihtipudas
Riitasuo
Koliman rannat ovat kivikko-, louhikko- ja hiekkarantoineen monipuolisia
ja saaristo on merkittävä selkävesilinnuston suojelun kannalta.
Rantojensuojeluohjelma-alueen lisäksi rajaukseen kuuluu
vesikasvillisuudeltaan ja -linnustoltaan arvokas Putikonlahti. Vesialuetta
4385 ha. Kolima kuuluu FINIBA-alueisiin. Natura-alue FI0900072. Osa
rauhoitettu.
Lehmisuon avoin keskusta on keskiravinteista nevaa. Laiteilla esiintyy
korpia ja korpirämeitä. Lehmisuolla esiintyy useita valtakunnallisesti tai
Etelä-Suomessa uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä. Myös kasvistoja linnustoarvot ovat merkittäviä. Valtakunnallisesti arvokas
soidensuojelualue.
Muinais-Päijänteestä noin 6000 vuotta sitten itsenäiseksi kuroutunut
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
lampi. Umpeenkasvava, nevaksi muuttuva alue. Monipuolisen
MAAKUNTAKAAVASTA
kasvillisuuden suojelualue.
Pääosin louhikkoista vanhaa mäntymetsää, jossa runsaasti aiemman
puusukupolven mäntyjä. Lahopuun määrä merkittävä. Lisäksi pieniä
rämekuvioita. Natura-alue FI0900136. Rauhoitettu.
Laaja ja erämainen edustava suo-, vesistö- ja metsäluontokokonaisuus.
Eläimistöltään ja kasvistoltaan hyvin merkittävä. Harjuntakanen kuuluu
vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900065. Rauhoitettu.
205
Mörninsuo
Pihtipudas
206
Pieni Silmäsuo
Pihtipudas
207
Rahkasuo
Pihtipudas
208
Saarijärvenneva
Pihtipudas
Lähes kokonaan ojittamaton Saarijärvenneva on keidassuo, jonka
länsiosassa on minerotrofinen aapasuo-osa. Suolla esiintyy ravinteisia
kasvillisuustyyppejä, joilla kasvaa uhanalaisia kasveja. Myös suolinnusto on
monipuolinen. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue.
209
Suojärviensuo - Niittosuo
Pihtipudas
210
Suurisuo-Sepänsuo Paanasenneva - Teerineva
Pihtipudas
Kaksiosainen, erittäin edustava ja monipuolinen suokokonaisuus, jossa
hyvin runsaasti uhanalaista kasvilajistoa. Alueella on myös pienvesi- ja
linnustoarvoa. Soidensuojelun perusohjelman kohteita. Natura-alue
FI0900040. Osa rauhoitettu.
Luontotyypeiltään monipuolinen ja laaja, lukuisten saarekkeiden rikkoma
kaksiosainen suoalue, jonka sisään jää myös kapea harju. Kohteeseen
kuuluu lisäksi erillinen Taavetinlähde. Kasvistoltaan erittäin merkittävä ja
reheviltä suotyypeiltään maakunnan alueella poikkeuksellisen edustava.
Suurisuo-Sepänsuo ja Paanasenneva kuuluvat soidensuojelun
perusohjelmaan. Suurisuon metsät ovat vanhojen metsien
suojeluohjelmassa. Natura-alue FI0900058. Osa rauhoitettu.
211
Suurusneva
Pihtipudas
212
Syväjärvenlehto
Pihtipudas
213
Varisvuori - Louhukangas
Pihtipudas
214
Virkamäen letto - Kovasräme
Pihtipudas
215
Jokelansuo
Saarijärvi
216
Julmatlammit - Kitukorpi
Saarijärvi
217
Jylhänrinteen metsä
Saarijärvi
218
Kallenpalonkangas
Saarijärvi
219
Lehtisenneva
Saarijärvi
220
Pyhäjärvi
Saarijärvi,
Äänekoski
Mörninsuota luonnehtii ravinteisuus ja ravinteisimmat alat ovat rimpisiä
lettonevoja. Suotyypeissä on sekä valtakunnallisesti että Etelä-Suomessa
uhanalaisia tyyppejä. Suokasvistossa on monia vaateliaita ja uhanalaisia
lajeja. Myös linnustossa on merkittäviä lajeja. Valtakunnallisesti arvokas
soidensuojelualue.
Pieni Silmäsuo on pienialainen, laidoiltaan ojitettu, lettoinen suo, jolla
kasvaa useita maakunnallisesti uhanalaisia kasveja.
Maisemallisesti edustava, Sisä-Suomen keidassuoalueen pohjoisimpia
keidassoita, jossa kangassaarekkeet vuorottelevat räme- ja nevajuottien
kanssa. Natura-alue FI0900068. Rauhoitettu.
Suoyhdistymältään hyvin kehittynyt rimpinen järvenrantasuo. Arvokas
kasvilajisto. Natura-alue FI0900063. Rauhoitettu.
Järeitä raitoja kasvavaa tuoretta kangasta sekä rämettä sisältävä vanhojen
metsien kohde. Osa alueesta vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Naturaalue FI0900044. Rauhoitettu.
Monimuotoinen metsä- ja harjuluonnon sekä ravinteisten korpien
kokonaisuus. Louhukangas kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan.
Natura-alue FI0900061. Osa rauhoitettu.
Kaksi erillistä osa-aluetta käsittävä, laajalti lettoinen ja lähteinen,
lajistoltaan monipuolinen suokohde. Natura-alue FI0900132. Rauhoitettu.
Pieni suo, jonka kosteimmalla neva-alueella kasvaa uhanalaista suolajistoa. EHDOLLA POISTETTAVAKSI
MAAKUNTAKAAVASTA
Kolmesta osa-alueesta muodostuva biologisesti ja geologisesti
monipuolinen ja arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppejä sisältävä kohde.
Natura-alue FI0900017. Osa rauhoitettu.
Hyvin tiheä puustoinen, vanhaa kuusivaltaista sekametsää kasvava
metsäkohde. Natura-alue FI0900054. Rauhoitettu.
Kukossa sijaitseva pienialainen Metsähallituksen omistama vanhan metsän EHDOLLA POISTETTAVAKSI
kohde.
MAAKUNTAKAAVASTA
Lehtisenlammen rantaan rajoittuva rämeinen, nevarämeinen suoalue ja
puronvarsikorpi. Puronvarressa korpea, luhtanevaa ja -lettoa. Natura-alue
FI0900137. Rauhoitettu.
Kirkasvetinen ja karu Saarijärven
reitin keskusjärvi, jonka pienet
saaret ja luodot ovat arvokkaita
linnustonsuojelukohteita.
Rantojensuojeluohjelman
kohde. Vesialuetta
1694 ha. Natura-alue FI0900027. Osa rauhoitettu.
221
Rauskaneva
Saarijärvi
Keskeisiltä osiltaan Rauskasuo on ojittamaton. Suon kasvillisuus on
ravinteista ja suolla esiintyy uahanlaisia suotyyppejä, mm. lettonevaa.
Suon luoteispuolisessa metsäisessä rinteessä on lähde- ja tihkupinta-alue.
Rauskanevalla kasvaa monia vaateliaita ja uhnalaisia sammal-ja ja
putkilokasvilajeja. Myös linnustoon kuuluu merkittäviä suoympäristön
lintuja.
Laajahko lähteinen korpialue, jossa useita suurempia ja pienempiä
avolähteitä. Pienvesiarvon lisäksi merkitystä uhanalaisen sienilajiston
kannalta. Natura-alue FI0900113. Rauhoitettu.
222
Ristiniemen lähteikkö
Saarijärvi
223
Ruostelähteennevan metsä
Saarijärvi
224
Silmäsuo - Kiminginjoki
225
Summakoski
226
Tervaniemen alue
227
Vasikkaneva
228
Humalalahti - Pitkäjoen suu
229
Katajaneva - Vuorilammen alue Toivakka
- Huhtalampi
Useasta osa-alueesta koostuva suo-, metsä- ja pienvesialue. Katajaneva on
pääosin sisäsuomalainen keidassuo, mutta eteläosassa on myös pieni
aapasuo. Suotyypit ovat moninaisia, ja suo on erittäin tärkeä uhanalaisten
kasvien kasvupaikka. Vuori- ja Huhtalampi kuuluvat vanhojen metsien
suojeluohjelmaan. Natura-alue FI0900114. Osa rauhoitettu.
230
Liikalanlampi
Toivakkka
231
Maunosensuo
Toivakka
232
Nallinneva
Toivakka
Kauniin harjun Kierikkajärvestä eristämä Liikalanlampi on umpeenkasvanut
linnustonsuojelualue, jonka arvo on laskenut umpeenkasvun takia. Vaatisi
avovesipinnan lisäämistä.
Maisemallisesti edustava, järven ja tien välissä oleva suoalue.
Tupasvillarämettä ja kuljupintoja. Järven ja suon välissä kapea, kaunis
harju.
Alue on etupäässä avosuota, lyhytkortista nevaa, paikoin rehevämpää
saranevaa. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue.
233
Palosenranta
Toivakka
Puustoltaan varttunutta ja järeää rantametsää, joka on pääosin
tervaleppävaltaista luhtametsää ja tervaleppäkorpea sekä osin kesällä
kuivahtavaa tulvametsää. Natura-alue FI0900144. Osa rahoitettu.
234
Hankasuo
Uurainen
Noin puolet Hankasuon pinta-alasta on ojittamatonta luonnontilaista tai
luonnontilaisen kaltaista suoluontoa. Lähes kaikki luonnontilaisilla alueilla
tavatut suotyypit ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä.
Kokonaisuudessaan Hankasuon etelä- ja keskiosien räme- ja nevatyyppit
muodostavat hyvin edustavan suoluontokokonaisuuden, jonka perhos- ja
lintulajisto on arvokas.
235
Lotakonsuo
Uurainen
Suotyypeiltään ja -kasvillisuudeltaan moni-ilmeinen puronvarsisuo. Hyvin
edustava rehevä, osin lettoinen suo. Natura-alue FI0900001. Rauhoitettu.
236
Matosuo
Uurainen
Matosuolla on huomattavia luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia
osa-alueita Etelä-Suomessa uhanalaisine suotyyppeineen, joista laajaalaiset sararämeet, tupasvillarämeet ja kalvakkanevat ovat
merkittävimpiä. Myös Matosuon linnusto on monipuolinen.
237
Oksalan Isosuo Miehinkäisensuo
Uurainen
Kahden keidassuon muodostama kokonaisuus, jonka suojelullista arvoa
nostaa edustava linnusto. Natura-alue FI0900002. Rauhoitettu.
238
Särkilampi
Uurainen
239
Haarapuronniitty - Vuorijärvi
Viitasaari
240
Hakovuori - Koljatti
Viitasaari
241
Heinä-Suvanto
Viitasaari
242
Huopanankoski
Viitasaari
243
Keiteleen Listonniemi
Viitasaari,
Äänekoski
Umpeenkasvanut suorantainen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva
lampi, jossa rehevä vesikasvillisuus. Rauhoitettu.
Haarapuronniitty on pääosin tuoretta kangasta ja korpea sisältävä
vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, jonka keskellä on pieni järvi.
Myös Vuorijärven kallioinen alue on puustoltaan luonnontilaista. Naturaalue FI0900066.
Kolmen erillisen kallioalueen muodostama monipuolinen kokonaisuus.
Maisemallisesti ja biologisesti arvokas alue. Natura-alue FI0900120. Osa
rauhoitettu.
Linnustoltaan kansainvälisesti arvokas muutto- ja pesimäaikainen
lintuvesien suojeluohjelman kohde, jolla myös kasvistollista merkitystä.
Natura-alue FI0900046. Rauhoitettu.
Huopanankoski on Vuosjärven ja Muuruejärven välillä oleva kuuluisa
lohikoski, johon liittyy merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Myös
kasvistollista merkitystä.
Kirkasvetisen Keski-Keiteleen saari- ja niemenranta-alueita. Alueeseen
sisältyy selkävesilinnustoltaan arvokas Keiteleen Listonniemen
rantojensuojeluohjelma-alue. Natura-alue FI0900035. Osa rauhoitettu.
244
Kiminkiniemen lehmuslehdot
Viitasaari
Isoja haapoja kasvava, rehevää tuoretta ja lehtomaista kangasta sisältävä
vanhojen metsien suojeluohjelman kohde.
Saarijärvi
Kiminginjärven rantaan rajoittuva avonevainen ja rämepuustoinen suo,
jonka pohjois- ja keskiosan läpi virtaa puro. Natura-alue FI0900127. Osa
rauhoitettu.
Saarijärvi
Maisemallisesti edustava kaksiosainen koski, jonka itähaara on lähes
täysin luonnontilaisena väylänä. Kosken kalataloudellinen merkitys on
lähinnä poikastuotannossa.
Saarijärvi
Vesimaisemaan liittyvä harju- ja suoalue. Rajaukseen sisältyy lisäksi
läheinen Oulunnevan tienvarsisuo ja kaksi Kiesimenjärven saarta. Naturaalue FI0900128.
Saarijärvi, Karstula Vasikkanevan ojittamaton osa on vaihettumissuo, jossa on sekä keidasettä aapasuon piirteitä. Suon eteläosassa vallitsevat erilaiset rämetyypit,
pohjoisosassa vallitsevana suotyyppinä on rimpineva. Suon reunoilla
kasvaa kapeina esiintyminä luhtanevakorpea, sarakorpea ja korpirämettä.
Toivakka
Kaksi lähekkäistä linnustollisesti arvokasta, ruovikoiden ja luhtien
luonnehtimaa aluetta. Natura-alue FI0900024. Rauhoitettu.
Arvokkaita, seudullisesti harvinaisia lehmuksen erillisesiintymiä, myös
muuta vaateliasta lajistoa. Sisältyvät lehtojensuojeluohjelmaan.
Rauhoitettu.
245
Kolima-Keitele -koskireitti
Viitasaari
Kohteen ydinalue muodostuu Kärnän ja Kymönjärven välisestä
arvokkaasta koskireitistä ja siihen liittyvistä rantakohteista. Lisäksi
alueeseen kuuluu muutamia Koliman ranta- ja saarikohteita. Natura-alue
FI0900070. Osa rauhoitettu.
Huomattavan tärkeä, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva,
monipuolisten suotyyppien, mm. korpien ja rämeiden suojelukohde.
Kasvistossa harvinaisia suolajeja. Natura-alue FI0900116.
246
Muurainkorpi - Niittosuo
Viitasaari
247
Palokankaan lammet
Viitasaari
248
Ruokomäki
Viitasaari
249
Ylä-Keitele
Viitasaari
Valtakunnallisesti merkittävä selkävesi, jonka rannat ovat huomattavilta
osin rakentamattomia. Selkävesilinnustoltaan arvokas kohde. Myös
vanhojen metsien suojeluarvoja. Natura-alue FI0900119. Osa rauhoitettu.
250
Hitonhaudan vuori
Äänekoski
Erämaisen Hitonhaudanvuoren biologisesti ja geologisesti arvokas
rotkovajoama kallioalueineen. Natura-alue FI0900028. Rauhoitettu.
251
Ison Särkijärven metsä Metsokangas
Äänekoski
252
Jurvon alue - Jouhtisen metsä
Äänekoski
253
Jylhänvuori
Äänekoski
254
Kalajärvi - Kytänneva
Äänekoski
255
Kivetyn alue
Äänekoski
256
Lekosaaren eteläosa
Äänekoski
Kaksi mänty- ja kuusivaltaista, pienvesien ja korpien kirjomaa vanhan
metsän aluetta. Metsokangas kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan.
Natura-alue FI0900122. Rauhoitettu.
Monipuolinen kokonaisuus, jonka valtteja ovat edustava järvi- ja
pienvesiluonto sekä siihen liittyvä harju-, luonnonmetsä- ja kallioluonto.
Jouhtisen metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue
FI0900015. Osa rauhoitettu.
Maisemallisesti ja kasvistollisesti edustava vuori, jossa on karsikkopuita ja
pakanuuden aikaisena muistomerkkinä luola.
Kalajärvi on lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva arvokas,
avovesialueeltaan laaja lintujärvi, joka on myös FINIBA-alue. Läheinen
Kytänneva on tulvanalainen järvenrantasuo, jossa yhdistyvät
laajatulvaneva ja joenvarren suoluonto. Natura-alue FI0900059. Osa
rauhoitettu.
Pienehköjen vanhojen metsien kohteiden sekä arvokkaiden pienvesien ja
soiden muodostama kokonaisuus. Lajistollisesti arvokas. Muronaho ja
Räihänniemi kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue
FI0900121. Osa rauhoitettu.
Lekosaari on osa hienoa nelostien varren rantamaisemaa. Lekosaari
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
kuuluu pitkittäisharjujaksoon, joka kulkee osin vedenpinnan alaisena.
MAAKUNTAKAAVASTA
257
Myllykankaan metsä
Äänekoski
258
Mäki-Kaipion lehto
Äänekoski
259
Naarakoski
Äänekoski
260
Niiniveden pohjoislahti
Äänekoski
261
Peuravuori-Hoikanvuori
Äänekoski
262
Pyhäkankaan lähteikkö
Äänekoski
263
Vuorilammen laskupuron lehto Äänekoski
Kymmenen pienialaisen suo- ja metsärantaisen lammen keskittymä, joka
on pienvesiluonnoltaan ja linnustoltaan arvokas. FINIBA-alue. Natura-alue
FI0900067. Osa rauhoitettu.
Kalliojyrkänteiden, lampien ja soiden kirjoma edustava vanhojen metsien
suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI0900118. Rauhoitettu.
Iäkästä mustikkatyypin kuusimetsää, jonka läpi virtaa rehevän
saniaiskorven ympäröimä puro. Natura-alue FI0900062.
Kasvistollisesti arvokas kapea-alainen puronvarsilehto, jossa monia
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
vaateliaita kenttäkerroksen lajeja.
MAAKUNTAKAAVASTA
Saarijärven reitin alin koskialue, jossa on kaksi erillistä koskea. Se on
virkistyskalastuskohde, tärkeimpänä saalislajina järvitaimen.
Maisemallisesti vaikuttava kohde.
Niiniveden pohjoislahti on eteläosastaan umpeenkasvanut arvokas
linnuston muuttoaikainen levähdys- ja pesimäalue.
Keiteleen rannalla oleva kallioalue ja siihen liittyvä Peuravuoren korkea
kalliojyrkänne ja sen alapuolella oleva monilajinen kallionaluslehto. Naturaalue FI0900016. Osa rauhoitettu.
Joen uurtamaan harjualueeseen syntynyt kanjoni, jossa lähteiden
tihkuvaikutuksesta erikoista suo- ja lehtokasvistoa.
Lehtipuuvaltainen puronvarsilehto, jossa hyvä pensaskerros. Myös
EHDOLLA POISTETTAVAKSI
kenttäkerros runsas ja monilajinen.
MAAKUNTAKAAVASTA
Aluekuvaus Alueen nimi
Kunta
Arvokas
geologinen
muodostu
ma
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas
geologinen muodostuma.
Suunnittelumääräys: Alueen käytön
suunnittelussa on otettava
huomioon alueen
luonnonkauneuden, geologisten
muodostumien sekä erikoisten
luonnonolosuhteiden ja -esiintymien
säilyminen.
Hiidenvuori
Lyötinmäki
Ohenmäki-Kaiturinvuori
Paasiniemenvuori
Punainenvuori
Sauvomäki
Sauvoniemi
Huhtapurun drumliiniparvi
Huuvuori-KuivavuoriKylkisvuori
Isovuori-Matkuksenkolu
Joutsniemi-Harjunkangas
Jumpeli
Karttuuvuori
Karttuuvuori
Myllyvuori-Kaituunvuori
Vällyvuori-Jouhtvuori
Autionvuori
Hakolanvuori-Suovuori
Halsvuori
Haukkavuori-Pekonmäki
Housuvuori
Huuvuori
Hyppyriäisenmäki
Kanavuori-Koskenvuori
Kattilavuori
Kettuvuori
Kinkovuori
Kontinvuori
Könkkölänvuori-Ruppavuori
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Hankasalmi
Joutsa
Joutsa, Toivakka
Kallioalue
Moreenimuodostuma
Kalllioalue
Moreenimuodostuma
Kallioalue
Moreenimuodostuma
Moreenimuodostuma
Moreenimuodostuma
Kallioalue
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa
Joutsa, Toivakka
Jyväskylä
Jyväskylä, Muurame
Jyväskylä, Laukaa
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä, Muurame
Jyväskylä
Jyväskylä
Kallioalue
Harjualue
Tuuli- tai rantakerrostuma
Kallioalue
Moreenimuodostuma
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Leustun reunamoreeni
Muuraisvuori-Haukkavuori
Myllykangas
Mäyrävuori
Nokkosenmäki-Tuohivuori
Oravivuori-KukkulankorpiKorppivuori
Pajuvuori
Punavuori
Raudanriutta
Rouvinmäki-Lehtimäki
Sarvivuori-Haapavuori
Vaarunvuoret
Vilhuniemen kallioalue
Edessalo
Harovuori-Kalkunkorkee
Hopeavuori
Huhkojärven rotko
Jyrkysvuori-Lohivuori
Jänenvuori-Hirmunvuori
Kaipolanvuori-Tupavuori
Mustikkavuoren kallioalue
Nevonvuori-Iso Koiravuori
Rotkovuoren kallioalue
Ruonanvuori
Syrjäjärvien harju
Vororotin kallioalue
Haarajärven harjualue
Pilkkanevan
kumpumoreenialue
Heinäjoki (Silmäsuo-Kettuneva)
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä, Luhanka
Jyväskylä
Moreenimuodostuma
Kallioalue
Moreenimuodostuma
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä, Muurame
Jyväskylä, Joutsa
Jyväskylä, Muurame
Jyväskylä
Jyväskylä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä, Keuruu
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä
Jämsä, Jyväskylä
Jämsä, Kuhmoinen
Kannonkoski
Kannonkoski
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Harjualue
Kallioalue
Harjualue
Moreenimuodostuma
Karstula
Harjualue
Karametsän dyynialue
Mätäslammen dyynialue
(Kiminki)
Karstula
Karstula
Harjualue
Harjualue
61
Teerijärven kumpumoreenialue Karstula
Moreenimuodostuma
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Kinnula/Kivijärvi
Kinnula
Kinnula
Kivijärvi
Kivijärvi
Kallioalue
Harjualue
Moreenimuodostuma
Harjualue
Moreenimuodostuma
Tuuli- tai rantakerrostuma
Moreenimuodostuma
Moreenimuodostuma
Moreenimuodostuma
Moreenimuodostuma
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
Kypärävuori
Käännetynniemi
Lapinlahden reunamoreeni
Lintusyrjänharju
Vähä-Kömin drumliini
Kontuvuori
Mustikkakangas
Vehkakukkulat
Rajakangas
Sivakkalampien
kumpumoreenialue
Kantianvuori
Keulatniemi-Haukkaniemi
Rokkavuoret
Sorvavuori
Voipiovuori-Petäjikkömäki
Hakinharju
Haukkasalo-Koisalo
Hertunvuoren kallioalue
Huhkainvuori
Kaukkaanvuori
Konivuori-Väärävuori
Kotavuori-Hongiston kallioalue
Konnevesi
Konnevesi
Konnevesi
Konnevesi
Konnevesi
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Harjualue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
Lahnavuori
Peltolankylän Harjunmäki
Portinvuori-Roninvuori
Pyhänpää-Syrjänvuori
Rannanharju
Sarvaharju ja aarnihauta
Huumarkankaan dyynialue
Ahvenpyhä
Hietasyrjänkangas
Hitonhaudan kallioalue
Huosiaisharju
Hyyppäänvuori
Hyyppäänvuori
Kaakkolammen reunamoreeni
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kuhmoinen
Kyyjärvi
Laukaa
Laukaa
Laukaa, Äänekoski
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Kallioalue
Harjualue
Kallioalue
Kallioalue
Harjualue
Harjualue
Harjualue
Moreenimuodostuma
Harjualue
Kallioalue
Moreenimuodostuma
Kallioalue
Moreenimuodostuma
Moreenimuodostuma
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
Kiikkumäki-Muorinmäki
Kukkovuori-Pyykkivuori
Lankavuori
Lääsänmäki
Muorinmäki
Oitinmäki
Saraakallio
Vääränvuori
Äidinvuori
Haukivuori-Lylyvuori
Ison Pirttivuoren kalliomaasto
Laukaa
Laukaa, Hankasalmi
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Laukaa
Luhanka
Luhanka
Harjualue
Kallioalue
Moreenimuodostuma
Moreenimuodostuma
Harjualue
Harjualue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
109
110
111
Luhanka
Luhanka
Luhanka
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Luhanka
Kallioalue
Luhanka
Luhanka
Multia
Multia
Multia
Multia
Muurame
Kallioalue
Kallioalue
Moreenimuodostuma
Moreenimuodostuma
Harjualue
Harjualue
Moreenimuodostuma
120
121
122
123
Kankaisvuori-Hiekkavuori
Onkisalo
Rauanvuori-Juurikkavuoren
kalliomaasto
Syväniemen-Pukkivuoren
kalliomaasto
Vahervuori
Virkavuori
Hyyrynkangas
Korhonkangas
Lopakankangas
Valkeisperän Valkeiskangas
Lamminmäen-Kiviojan
reunamoreeni
Lullinvuori
Muuratharju
Paavalinvuori
Syrjälän kumpumoreenialue
Muurame
Muurame
Muurame
Muurame
Kallioalue
Harjualue
Kallioalue
Moreenimuodostuma
124
125
126
Kipakynnäänmäet
Petäjävesi
Ilosvuori-Huuhkaisvuori
Pihtipudas
Iso-Olloven kumpumoreenialue Pihtipudas
Moreenimuodostuma
Kallioalue
Moreenimuodostuma
127
128
Kanasensuon reunamoreeni
Liperinkankaat
Moreenimuodostuma
Moreenimuodostuma
112
113
114
115
116
117
118
119
Pihtipudas
Pihtipudas
129
130
131
132
Mäntyvuori
Pilkkamäki
Pitkähiekka
Puikkolammen
kumpumoreenialue
Pyydysjärven
kumpumoreenialue
Soidinvuori
Teerinevan kumpumoreenialue
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Moreenimuodostuma
Harjualue
Tuuli- tai rantakerrostuma
Moreenimuodostuma
Pihtipudas
Moreenimuodostuma
Pihtipudas
Pihtipudas
Moreenimuodostuma
Moreenimuodostuma
Ahvenlampi
Horonjärven
kumpumoreenialue
Julmatlammit
Kangasjärven dyyni
Lanneveden Kirkkoharju
Leppälamminvuoren
kumpumoreenialue
Pyhänkangas
Saarinevan kumpumoreenialue
Saarijärvi
Saarijärvi
Harjualue
Moreenimuodostuma
Saarijärvi
Saarijärvi
Harjualue
Moreenimuodostuma
Saarijärvi
Saarijärvi, Multia
Toivakka
Toivakka
Toivakka, Joutsa
Toivakka
Toivakka
Harjualue
Harjualue
Tuuli- tai rantakerrostuma
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Moreenimuodostuma
Toivakka
Toivakka
Toivakka
Toivakka
Uurainen
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Viitasaari
Moreenimuodostuma
Harjualue
Kallioalue
Kallioalue
Harjualue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Tuuli- tai rantakerrostuma
Harjualue
Harjualue
Kallioalue
Kallioalue
166
167
168
169
170
171
Syrjäharju
Kulhanvuori-Karhunkangas
Haukkamäki
Haukkavuori
Haukkavuori
Iilivuoren kalliomaasto
Iso-Kankaisen
kumpumoreenialue
Leppäsenmäki
Papanahonkangas
Rappukallio
Vuorilammenvuoret
Syrjänkangas
Hakovuori-Kalliomäet
Huosiaisvuori
Itävuori
Karhuvuori
Kärnänvuori
Multapakat
Mäntykangas
Rakajansaari
Ruokomäki
Saunamäen-Säynäisvuoren
kalliomaasto
Hitonhauta-Rajumäki
Julmanvuori-Pienivuori
Jylhänvuori
Karvavuori
Loukkuvuori-Mustavuori
Mustikkavuori-Ruohosuonmäki
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Äänekoski
Kallioalue
Kallioalue
Kallioalue
Moreenimuodostuma
Kallioalue
Kallioalue
172
173
174
175
176
177
Myrävuori-Otramäki
Naakelinmäki-Viukarinmäki
Nousukallio-Peuravuori
Riihivuori
Sirkkakangas
Tärttävuori
Äänekoski
Kallioalue
Äänekoski
Kallioalue
Äänekoski
Kallioalue
Äänekoski
Kallioalue
Äänekoski/Saarijärvi Harjualue
Äänekoski
Kallioalue
133
134
135
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152
153
154
155
156
157
158
159
160
161
162
163
164
165
Saarijärvi
Kallioalue
Saarijärvi
Harjualue
Saarijärvi
Harjualue
Saarijärvi, Äänekoski Moreenimuodostuma
Aluekuvaus Alueen nimi
Kunta
Luonnon
monimuoto
isuuden
kannalta
tärkeä
suoalue
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
Leväsensuo
Nytkymensuo
Ruotsinsuo
Lehtolamminneva
Isoneva 1
Kaakkosuo 1
Kalmonsuo
Nevasuo
Riihisuo-Korpisensuo
Ruohosuo
Murtosuo 2
Jänisneva
Lintalamminneva
Perseneva
Orissuo
Humalasuo
Kohtamatkanneva
Konkarinsuo
Kurkisuo 2
Puukkosuo
Rautosuo
Suurisuo 4
Tavisuo
Teerisuo_A
Virkasuo
Iso Rautasuo
Heinäsuo 7
Häyhtiönneva
Konnunsuo
Marjasaarenneva
Pajuneva
Rättisuo 2
Huutoniemensuo
Kekonsuo
Pohjoisneva
Ruohoneva
Hankamäensuo
Valkeasuo
Hankasalmi
Jämsä
Jämsä
Karstula
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu
Keuruu, Multia
Keuruu
Kinnula
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Kyyjärvi
Laukaa
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Multia
Petäjävesi
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Pihtipudas
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Uurainen
Viitasaari
Merkintä/Aluekuvaus
Kaavamääräykset
Merkinnällä osoitetaan sellaisia maakunnallisesti merkittäviä suoalueita,
joissa osassa suoaluetta on todettu olevan merkittäviä luontoarvoja.
Alueen maankäyttö tulee suunnitella
ja toteuttaa niin, että varmistetaan
alueen luontoarvojen säilyminen.