opiskelijan - Itä-Suomen yliopisto
OPISKELIJAN OPAS 2016-2017 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JOENSUU | KUOPIO | SAVONLINNA nimeltään n oma intranet on UEFin opiskelijoide isen: siellä ell ole n sta löydät kaike UEF//Kamu. Kamu tai oh set asiat tyvät tiedot, ajank ovat opintoihin liit si kanssa. tte rei ve ka iskelu sekä keskustelut op ajan! n oje ko opint Kamu on kamusi ko Opiskelijan opas Opastusta yliopiston saloihin niin uusille kuin vanhoille Itä-Suomen yliopisto 2016 Grano Joensuu 2016 Toimittanut: suunnittelija Outi Suorsa, opinto- ja opetuspalvelut Joensuun kampus, PL 111, 80101 Joensuu Lukijalle Hyvä opiskelija, käsissäsi on Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille tarkoitettu opas. Tähän on pyritty kokoamaan kaikki tarpeellinen tieto yliopistossa opiskelusta, sen tarjoamista palveluista sekä muista tärkeistä opiskelija-elämään liittyvistä asioista. Myös yliopistoa lähellä olevien sidosryhmien palvelut esitellään tässä oppaassa. Tämän oppaan lisäksi kannattaa hyödyntää yliopiston www-sivuilta Opiskelu- ja Uudelle opiskelijalle –sivustot joista löytyy ajantasaisimmat tiedot opiskeluun liittyen. Omista opinnoistasi löydät parhaiten tietoa oman tiedekuntasi tai koulutusohjelmasi opinto-oppaasta. Toivottavasti tämä opas palvelee sinua opintopolkusi loppuun saakka! Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia, jotta voimme yhdessä kehittää tästä oppaasta opiskelijaa eri tilanteissa palvelevan tietopaketin. Palautetta voit antaa sähköpostitse osoitteeseen opiskelu(at)uef.fi. Palaute käsitellään luottamuksellisesti. Sisältö Lukijalle .............................................................................................................. 3 Sisältö .................................................................................................................. 4 1 Itä-Suomen yliopisto ....................................................................................... 9 1.1 Hallinto ja tiedekunnat .............................................................................. 10 1.2 Laatutyö ja palautejärjestelmä................................................................... 10 1.3 Turvallisuus ............................................................................................... 11 2 Opiskelu Itä-Suomen yliopistossa ............................................................... 12 2.1 Ilmoittautuminen ....................................................................................... 12 2.1.1 Uudet perustutkinto-opiskelijat ....................................................... 13 2.1.2 Vanhat, jo kirjoilla olevat opiskelijat ................................................ 13 2.2 Opiskelijakortti .......................................................................................... 14 2.3 Lukuvuosi ja periodit ................................................................................ 14 2.4 Opintoaikojen rajaaminen ja lisäaika ........................................................ 15 2.4.1 Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat ............................................. 15 2.4.2 Tutkinnon suoritusaikaan laskettava aika ....................................... 16 2.4.3 Suoritusajan pidentäminen yliopistolakiin perustuvien syiden perusteella.................................................................................................. 17 Mitä ovat lakisääteiset poissaolot? ................................................................ 17 Ennen 1.8.2016 alkanut lakisääteinen poissaolo............................................. 17 1.8.2016 ja sen jälkeen alkanut lakisääteinen poissaolo................................... 17 2.4.4 Suoritusajan pidentäminen muun poissaolon perusteella.................... 18 2.4.5 Lisäajan hakeminen .......................................................................... 18 2.4.6. Lisäajan myöntöperusteet................................................................ 18 2.4.7. Lisäajan kesto ................................................................................... 19 2.4.8. Muutoksenhaku ............................................................................... 19 2.5 Opintosuoritusotteet ja opiskelutodistukset ............................................ 19 2.6 Opiskelijan sähköiset palvelut .................................................................. 20 2.6.1 Käyttäjätunnus ja sähköpostiosoite.................................................. 20 2.6.2 Sähköiset työkalut WebOodi ja Lukari ............................................ 20 2.6.3 Sähköiset oppimisympäristöt ........................................................... 21 2.6.4 ePortfolio-palvelu ............................................................................. 21 2.6.5 UEF//Kamu........................................................................................ 22 2.6.6 Tietotekniikkapalvelut ...................................................................... 22 2.6.7 Kirjaston sähköiset palvelut ............................................................. 23 2.7 Opetus- ja opiskelutilat.............................................................................. 24 2.7.1 Opetustilat ......................................................................................... 24 2.7.2 Itseopiskelu- ja ryhmätyöskentelytilat ............................................. 25 2.8 Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus ................................................ 26 2.9 Tohtorikoulutus ......................................................................................... 26 2.10 Alumnitoiminta........................................................................................ 27 3 Opintojen suunnittelu, ohjaus ja neuvonta ................................................ 28 3.1 Opintojen suunnittelu................................................................................ 28 3.1.1 Työelämänäkökulma osana opintojen suunnittelua ....................... 29 3.1.2 Hops opinto- ja urasuunnittelun apuvälineenä............................... 30 3.1.3 Aiemmin hankitun osaamisen liittäminen tutkintoon .................... 31 3.2 Kieliopinnot................................................................................................ 32 3.3 Sivuaineopinnot ......................................................................................... 33 3.4 Työharjoittelu............................................................................................. 34 3.5 Kansainvälistyminen ................................................................................. 35 3.6 Opintojen ohjaus ja neuvonta.................................................................... 36 3.6.1 Tiedekuntien opintoneuvonta .......................................................... 37 3.6.2 Tuutorointi ........................................................................................ 38 3.6.3 Urapalvelut........................................................................................ 38 3.6.4 Opintopsykologi ............................................................................... 40 3.7 Opiskelu yliopistossa................................................................................. 40 3.7.1 Oppiminen ja opiskelutaidot ............................................................ 42 3.7.2 Opiskelutekniikat.............................................................................. 43 3.7.3 Opiskelumuotoja ja – käytäntöjä sekä suoritustapoja ..................... 45 4 Tukipalvelut opiskelijoille ........................................................................... 47 4.1 Opinto- ja opetuspalvelut .......................................................................... 47 4.2 Kirjasto ....................................................................................................... 48 4.3 Tulostus ja kopiointi .................................................................................. 49 4.4 Ylioppilaskunta .......................................................................................... 49 4.5 Ainejärjestöt ja muut toimijat .................................................................... 51 4.6 Evankelis-luterilainen kampustyö ............................................................ 51 4.7 Kaupungit .................................................................................................. 53 4.8 Urheiluakatemia ........................................................................................ 53 5 Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet ....................................................... 54 5 5.1 Esteettömyys .............................................................................................. 54 5.2 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ................................................................... 55 5.3 Häirintä ja kiusaaminen ............................................................................ 56 5.4 Opiskellessa sattuneet tapaturmat ja vahingot ........................................ 56 5.5 Itä-Suomen yliopiston tutkintosääntö ...................................................... 57 5.6 Muutoksenhaku ......................................................................................... 58 5.7 Yliopiston eettiset ohjeet ja vilppi ............................................................. 59 5.7.1 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ............................................. 59 5.7.2 Menettelyohjeet, jotka koskevat vilppiä opiskelussa ...................... 62 5.8 Opiskelijan velvollisuudet ......................................................................... 64 6 Sosiaaliset etuudet......................................................................................... 66 6.1 Opintotukilautakunta ................................................................................ 66 6.2 Opintotuki .................................................................................................. 66 6.3 Terveyspalvelut ......................................................................................... 69 6.4 Päihdeohjelma............................................................................................ 71 6.5 SYKETTÄ – yliopiston liikuntapalvelut ................................................... 71 6.6 Ateriatuki ja ravintolat .............................................................................. 73 6.7 Opiskelijan asuminen ................................................................................ 73 6.8 Muut sosiaalietuudet ................................................................................. 74 6.8.1 Päivähoitopalvelut ............................................................................ 75 6.8.2 Sairaspäiväraha ................................................................................. 75 6.8.3 Yleinen asumistuki............................................................................ 76 6.8.4 Toimeentulotuki ................................................................................ 76 6.9 Opiskelija-alennukset .......................................................................... 76 YLIOPISTOSANASTOA ................................................................................. 77 Liite 1. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ 1.8.2014 .......... 82 Liite 2. OHJEISTUS VIIHTYISÄN JA TURVALLISEN TYÖ- JA OPISKELUYMPÄRISTÖN TAKAAMISEKSI ................................................ 96 Liite 3.OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA .............................................. 99 Johdanto ............................................................................................................ 99 1. Ennaltaehkäisevä toiminta .................................................................... 100 1.1. Yliopiston rooli .................................................................................... 100 1.1.1. Toiminnan organisointi .............................................................. 100 1.1.2. HOPS-ohjaaja/oppiainetuutori .................................................. 101 1.1.3. Vertaistuutoritoiminta................................................................ 101 1.2. YTHS:n rooli ........................................................................................ 101 1.3. Opiskelijajärjestöjen rooli.................................................................... 102 2. Päihdeongelman tunnistaminen ........................................................... 102 6 2.1. Tiedekunnan rooli................................................................................ 102 2.2 YTHS:n rooli ......................................................................................... 103 2.3 Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen rooli......................................... 103 3. Päihdeongelmaan puuttuminen ........................................................... 104 3.1. Puheeksiotto ........................................................................................ 105 3.1.1. Opetushenkilökunnan tekemä puheeksiotto .................................. 105 3.1.2. Päihdeyhdyshenkilö ................................................................... 105 3.1.3. YTHS:n rooli ............................................................................... 106 3.1.4. Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen rooli ............................... 107 3.2. Opetustilanteesta poistaminen ........................................................... 107 3.3. Huumausainetestaus .......................................................................... 107 4. Hoitoonohjaus ........................................................................................ 109 4.1. Hoitoonohjauskäytännöt .................................................................... 109 4.1.1. Hoitoonohjausneuvottelu .......................................................... 109 4.1.2. Hoitositoumus ............................................................................ 109 4.2. Hoitovaihtoehdot ................................................................................ 110 5. Päihdeongelma ja seuraamukset........................................................... 110 5.1. Opiskelutilanteesta poistaminen ........................................................ 110 5.2. Opiskelusta pidättäminen................................................................... 111 5.3. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ........................... 111 5.4. Opiskeluoikeuden peruuttaminen ..................................................... 111 6. Arkaluonteisen tiedon käsittely ja luottamuksellisuus ..................... 113 7 KUVALUETTELO Kuva 1: Joensuun kampusalueen kartta…………………………………….115 Kuva 2. Kuopion kampusalueen kartta…………………………………….117 Kuva 3. Savonlinnan kampusalueen kartta………………………………..119 8 1 Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa, 15 000 aikuisopiskelijaa ja siellä työskentelee noin 2 800 työntekijää. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Monialainen yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Toiminnassamme korostuu monitieteisyys. Keskeiset tieteidenväliset tutkimusalueemme rakentuvat neljän maailmanlaajuisen haasteen ympärille. Tutkimushaasteina ovat Ikääntyminen, elintavat ja terveys, Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa, Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat sekä Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys. Tasokkaan opetuksen lisäksi tarjoamme opiskelijoillemme nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Pidämme huolta opiskelijoidemme hyvinvoinnista ja viihtymisestä. Meillä on laajat kansainväliset suhteet ja verkostot. Tutkija-, opettaja- ja opiskelijavaihto on vilkasta. Kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia on solmittu noin 100 ulkomaisen yliopiston kanssa. Lisäksi olemme mukana lukuisissa kansainvälisissä verkostoissa ja alakohtaisissa verkostohankkeissa. osoitteet: Puhelinvaihde: 0294 45 1111 Sähköposti: kirjaamo (at) uef.fi www.uef.fi Joensuun kampus Yliopistokatu 2 PL 111, 80101 Joensuu 9 Kuopion kampus Yliopistonranta 1 PL 1627, 70211 Kuopio Savonlinnan kampus Kuninkaankartanonkatu 7 PL 86, 57101 Savonlinna Yliopiston henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa [email protected]. Yliopiston puhelinluettelo löytyy osoitteesta www2.uef.fi/fi/puhluwww3. 1.1 Hallinto ja tiedekunnat Itä-Suomen yliopisto on julkisoikeudellinen laitos, jonka hallinnosta vastaavat hallitus, rehtorit, yliopistokollegio, tiedekuntaneuvostot ja dekaanit. Yliopiston toimintaa säätelevät Yliopistolaki, -asetus ja niitä täydentävät yliopiston omat päätökset ja määräykset. Lisätietoja niistä löydät yliopiston sivuilta osoitteesta www.uef.fi/opiskelu/lait sekä www.uef.fi/intra (vaatii käyttäjätunnukset). Käytännön hallintotehtäviä varten yliopistossa on yliopistopalvelut ja tiedekunnat. Opiskelija on aina jonkin tiedekunnan opiskelija. Tiedekuntien toiminnasta ja päätöksistä löytyy lisätietoja ao. tiedekunnan sivuilta sekä intran sivuilta. Tiedekunnat ovat jakaantuneet opetusta antaviin laitoksiin tai osastoihin ja ne ovat opiskelijaa lähimpänä oleva hallinnollinen taso. 1.2 Laatutyö ja palautejärjestelmä Yliopistolla on Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima ja maaliskuussa vuonna 2011 hyväksymä laatujärjestelmä. Järjestelmä on kattava, toimiva, avoin, viestivä ja vaikuttava. Seuraava auditointi on joulukuussa 2016 ja sen suorittaa kansainvälinen auditointiryhmä. Opiskelijoilla on tärkeä rooli laadunvarmistuksessa ja yliopiston kehittämisessä. Siksi kaikkia opiskelijoita kannustetaan antamaan palautetta sekä opintojaksoilta että koko opintopolulta. Yliopiston kannalta erityisen tärkeä on valtakunnallinen 10 Kandipalautekysely, jolla kerätään palautetta opetuksen ja ohjauksen kehittämiseksi. Kysely lähetetään sähköpostitse kaikille kandidaatin tutkinnon suorittaneille ja on erittäin tärkeää, että siihen vastataan! Palautetta voi myös antaa esimerkiksi opetuksen yhteydessä, erilaisilla palautelomakkeilla tai vastaamalla kyselyihin. Opetuksen jatkuvan kehittämisen sekä opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on tärkeää, että opiskelijat hyödyntävät erilaisia olemassa olevia palautekanavia. 1.3 Turvallisuus Itä-Suomen yliopiston turvallisuutta koskevia ohjeita löytyy osoitteesta www.uef.fi/fi/palvelut/turvallisuus-uefissa sekä intran Turvallisuus-sivustolta. Ohjeisiin kannattaa tutustua jo ennakkoon. Jokaiselle kampukselle on nimetty kampuskriisiryhmä, joka pyrkii ennaltaehkäisemään kriisejä, etsii kriisitilanteissa auttavan tahon ja vastaa jälkihoidosta. Henkilökohtaisissa, elämänkulkuun liittyvissä kriiseissä auttavina tahoina toimivat Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (ks. kappale 6.2), kampuspapit (ks. kappale 4.6) sekä paikalliset kriisikeskukset. Toimintaohje uhka- ja vaaratilanteisiin HÄTÄTILANTEESSA SOITA 112 1. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin 2. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti, lopeta puhelu vasta kun olet saanut luvan 3. Opasta auttajia paikan päällä. Soita uudelleen mikäli tilanne muuttuu. Ennakoivat toimintaohjeet: Tutustu turvallisuusohjeisiin sekä kampuskohtaisiin Turvaoppaisiin, joita löytyy rakennusten ilmoitustauluilta sekä www-sivuilta Huomioi poistumistiet Osallistu järjestettäviin harjoituksiin Harjoittele mielessäsi mahdollisten hätätilanteiden varalta Uhkatilanteessa: Ilmoita kaikki uhkaukset aina välittömästi henkilökunnalle Vältä ilmoituksen tekemisen jälkeen levittelemästä huhuja Kirjoita muistiin uhkaukseen liittyvät tiedot, älä hävitä uhkausviestiä 11 2 Opiskelu Itä-Suomen yliopistossa 2.1 Ilmoittautuminen Jokaisen opiskelijan on ilmoittauduttava yliopistoon lukuvuosittain läsnä- tai poissaolevaksi (säädetty Yliopistolaissa 558/2009 pykälissä 39 ja 43). Ilmoittautumisen voi tehdä lukukausikohtaisesti, esim. ilmoittautumalla poissaolevaksi syyslukukaudelle ja läsnäolevaksi kevätlukukaudelle. Ilmoittautuminen tulee tehdä yliopiston määrittelemänä ilmoittautumisaikana (ks. kappaleet 2.1.1 ja 2.1.2 tai www.uef.fi/opiskelu/lukuvuosi-ilmoittautuminen). Opiskelija, joka ei ilmoittaudu ilmoittautumisaikana, poistetaan kirjoilta. Kirjoiltapoistetun on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen kirjoille opiskelijarekisteriin ja maksettava uudelleenkirjoittautumismaksu, ks. lisätietoja osoitteesta www.uef.fi/opiskelu/uudelleenkirjoittautuminen. Vain yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen, suorittaa opintoja tai tutkinnon, saada opintotukea ja käyttöoikeuden yliopiston tietotekniikkapalveluihin. Yliopisto määrittelee ilmoittautumisajankohdat lukuvuosittain. Jos opiskelija saa uuden opinto-oikeuden kesken lukuvuoden (esim. erillisvalinnassa), ilmoittautumisaika määritellään hyväksymiskirjeessä. Useamman opinto-oikeuden omaava opiskelija ilmoittautuu kerralla kaikkiin opinto-oikeuksiinsa. Jos sinulla on kysyttävää ilmoittautumisesta, ota yhteyttä opinto- ja opetus-palveluihin tai lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Aukioloajat löydät nettisivuilta www.uef.fi/opinto-ja-opetuspalvelut. Opinto- ja opetuspalvelut, Joensuun kampus Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora A, 1. krs. Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Opinto- ja opetuspalvelut, Joensuun kampus, PL 111, 80101 Joensuu Puh. 029 445 8900 Faksi 013 251 2010 12 Opinto- ja opetuspalvelut, Kuopion kampus Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia-rakennus, 2. krs. Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Opinto- ja opetuspalvelut, Kuopion kampus, PL 1627, 70211 Kuopio Puh. 029 445 8900 Faksi 017 162 323 Filosofinen tiedekunta, Hallintopalvelukeskus, Savonlinnan kampus Käyntiosoite: Kuninkaankartanonkatu 7 Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Opinto- ja opetuspalvelut, Savonlinnan kampus, PL 86, 57101 Savonlinna Puh. 0294 452 793 2.1.1 Uudet perustutkinto-opiskelijat Uudet opiskelijat ilmoittautuvat opintopolku.fi:n yhteydessä olevassa sähköisessä OILI-ilmoittautumispalvelussa. Yliopistoon voi ilmoittautua samalla, kun ottaa opiskelupaikan vastaan opintopolussa. Uusien opiskelijoiden ilmoittautuminen päättyy 9.9.2016. Uudet opiskelijat voivat ilmoittautua poissaolevaksi vain lakiperusteisesta syystä. Ensimmäisenä vuonna ei saa ilmoittautua poissaolevaksi ilman lakiperusteista syytä. Poissaolevaksi voi ilmoittautua, jos suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan. Dokumentit lakiperusteisesta poissaolon syystä on toimitettava opinto- ja opetuspalveluihin 30.9.2016 mennessä. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät verkosta osoitteesta www.uef.fi/opiskelu/uusien-opiskelijoiden-ilmoittautuminen. 2.1.2 Vanhat, jo kirjoilla olevat opiskelijat Vanhojen, jo kirjoilla olevien opiskelijoiden ilmoittautumisaika on 2.5.–15.9.2016. Vanhojen opiskelijoiden tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät verkosta osoitteesta www.uef.fi/opiskelu/lukuvuosi-ilmoittautuminen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun voi maksaa joko verkkopankin kautta tai tulostamalla WebOodista jäsenmaksulomakkeen. Jos käytät WebOodista tulostettavaa jäsenmaksulomaketta, toimita kuitti maksusta opinto- ja opetuspalveluihin, koska maksu ei siirry automaattisesti pankista opiskelijarekisteriin. 13 2.2 Opiskelijakortti Opiskelijakortti kannattaa tilata heti opintojen alussa, sillä se on voimassa koko opiskeluajan. Kortti tilataan osoitteesta frank.fi. Korttia varten tarvitset kuvasi sähköisessä muodossa. Kortin hinta on 15,10 € ja kortti maksetaan tilauksen yhteydessä. Valitsemastasi korttityypistä riippuu, toimitetaanko valmis kortti sinulle suoraan kotiin vai noudatko kortin ylioppilaskunnan toimistolta. Lukuvuositarrat uusiin ja vanhoihin opiskelijakortteihin noudetaan ylioppilaskunnasta kun jäsenmaksu on maksettu ja ilmoittautuminen läsnäolevaksi on tehty. Mikäli sinulla on jo aikaisempina vuosina tilattu ISYY:n, KYY:n tai JoYY:n opiskelijakortti, ei sinun tarvitse tilata uutta korttia Frankin kautta, vaan voit käyttää entistä korttiasi. Tarvitset vain korttiisi voimassa olevan lukuvuositarran. Opiskelijakortti toimii virallisena keinona todistaa opiskelijaetuoikeutesi kaikissa yhteyksissä, joissa tätä vaaditaan. Saat sillä käyttöösi perinteiset opiskelijaedut (esimerkiksi VR, Matkahuolto, opiskelijaravintolat, YTHS), sekä lisäksi Frankin erikseen neuvottelemat valtakunnalliset ja paikalliset edut, joista löydät lisätietoa osoitteesta frank.fi. Esimerkkejä eduista ja palveluista, jotka saat opiskelijakortillasi: • yleis- ja erikoislääkäripalvelut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä • alennus aterian hinnasta opiskelijaravintoloissa • edulliset juna- ja bussimatkat • frank.fi- verkkopalvelun palvelut sekä valtakunnalliset opiskelijaedut • ylioppilaskunnan neuvottelemat alennukset opiskelupaikkakunnallasi 2.3 Lukuvuosi ja periodit Yliopiston lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Lukuvuosi jaetaan syyslukukauteen (1.8.–31.12.) ja kevätlukukauteen (1.1.–31.7.), jolloin annetaan opetusta. Joissakin tiedekunnissa opetus voidaan myös jakaa periodeihin, joita on lukuvuodessa neljä. Opetus voi ulottua useamman periodin ajalle. Kaikille uusille opiskelijoille yhteistä opetusta järjestetään 1.-3., 19.- 20.9.2016 (syyslukukaudella aloittavat) sekä 9.-10.1.2017 (kevätlukukaudella aloittavat). Yliopiston avajaiset järjestetään Joensuun kampuksella 7.9.2016, Kuopion kampuksella 8.9.2016 ja Savonlinnan kampuksella 13.9.2016. Avajaisten aikana ei anneta 14 opetusta tai tuutorointia ko. paikkakunnalla. Avajaiset ovat kaikille avoin tilaisuus ja opiskelijat ovat sinne tervetulleita. Lukuvuoden 2016-2017 opetusperiodit: Syyslukukausi, 1.periodi: 1.9.-21.10.2016 Syyslukukausi, 2.periodi: 24.10.-16.12.2016 Kevätlukukausi, 3.periodi: 9.1.-17.3.2017 Kevätlukukausi, 4. periodi: 20.3.-26.5.2017 Lukuvuoden ajankohdista on koottu tietoa opiskelu-sivustolle osoitteeseen www.uef.fi/opiskelu/lukuvuoden-ajankohtia. 2.4 Opintoaikojen rajaaminen ja lisäaika Yliopistolaissa (40 - 43 §) säädetään korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suoritusajat, opiskeluoikeuden kesto sekä lisäajan myöntäminen opintoaikaan. Opintoaikojen rajaaminen koskee niitä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluoikeuksia, jotka on myönnetty alkamaan 1.8.2005 tai sen jälkeen. Tutkinnon suorittaminen alkaa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa. 2.4.1 Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat Tutkintojen tavoiteajat alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti): kolme lukuvuotta ylempi korkeakoulututkinto (maisteri): kaksi lukuvuotta (poikkeus psykologian maisterin tutkinto kaksi ja puoli lukuvuotta) lääketieteen lisensiaatti: kuusi lukuvuotta hammaslääketieteen lisensiaatti: viisi ja puoli lukuvuotta Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (5 + 2 vuotta, poikkeuksena psykologian koulutus joka tavoiteaika on 5,5 + 2 vuotta). 15 Lääketieteen lisensiaatin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (lääketieteen lisensiaatti 6 + 2 vuotta ja hammaslääketieteen lisensiaatti 5,5 + 2 vuotta). Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (3 + 1 vuotta). Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (2 + 2 vuotta, psykologian maisteri 2,5 + 2 vuotta). Opiskelija voi saada valmistumisen jälkeen opintolainavähennyksen verotuksessa, jos hän on suorittanut korkeakoulututkinnon määräajassa. Lue vähennyksen ehdoista tarkemmin Kelan sivuilta www.kela.fi/opintolainavahennys. 2.4.2 Tutkinnon suoritusaikaan laskettava aika Tutkinnon suoritusaika näkyy WebOodissa opinto-oikeustiedoissa ja se päivittyy ilmoittautumistietojen perusteella. Opiskelijoille lähetetään sähköpostitse tieto, kun tutkinnon suoritusaika on päättymässä. Tutkinnon suoritusaikaa kuluttaa läsnäolevaksi ilmoittautuminen neljän lukukauden yli menevä muu (ei lakiin perustuva) poissaolo. 1.8.2015 tai sen jälkeen alkavien opinto-oikeuksien osalta tämä poissaolo-oikeus on vähennetty kahteen lukukauteen. ne lukukaudet, jolloin opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnä- eikä poissaolevaksi eli on laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa Tutkinnon suoritusaikaa ei kuluta poissaolevaksi ilmoittautuminen ns. lakisääteisellä syyllä eikä enintään kahden lukukauden (ennen 1.8.2015 alkaneissa opintooikeuksissa enintään neljän lukukauden) mittainen muu poissaolo. Näistä tarkemmin seuraavissa kappaleissa. 16 2.4.3 Suoritusajan pidentäminen yliopistolakiin perustuvien syiden perusteella Mitä ovat lakisääteiset poissaolot? Yliopistolaissa (41 §) säädetään, että tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Näitä kutsutaan ns. lakisääteisiksi poissaoloiksi tai syiksi. HUOM! Lakisääteinen poissaolo merkitään opiskelijarekisteriin opinto- ja opetuspalveluissa opiskelijan toimittaman dokumentin perusteella. Ennen 1.8.2016 alkanut lakisääteinen poissaolo Jos lakisääteinen poissaolo on alkanut ennen 1.8.2016, tutkinnon suoritusaikaa pidennetään lakisääteisen syyn perusteella palvelusajan tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pituuden mukaan riippumatta siitä, kuinka monen lukukauden kanssa päällekkäin poissaoloaika osuu ja onko opiskelija ilmoittautunut läsnätai poissaolevaksi. Pidennystä annetaan yksi lukukausi jokaista viiden (5) kuukauden poissaoloa kohti. Jos poissaolo kestää alle 5 kuukautta, annetaan pidennystä yksi lukukausi. Jos poissaoloa kestää 5 – 10 kuukautta, pidennystä annetaan kaksi lukukautta; jos poissaolo kestää 10 – 15 kuukautta, pidennystä annetaan kolme lukukautta jne. 1.8.2016 ja sen jälkeen alkanut lakisääteinen poissaolo Oodissa muutetaan opintoaikaa pidentävien lakisääteisten poissaolojen merkitsemistapaa ja laskentasääntöä 1.8.2016 alkaen. Muutoksen syynä on opiskelijoiden yhdenvertainen kohteleminen eri korkeakouluissa. Käytäntö muuttuu siten, että jos lakisääteinen poissaolo alkaa 1.8.2016 tai sen jälkeen, opintoaika pidentyy automaattisesti vain, jos opiskelijalla on poissaoloilmoittautuminen kyseiselle lukukaudelle ja lakisääteinen syy merkittynä opiskelijarekisteriin opiskelijan toimittaman dokumentin perusteella. Lisäksi pidennys lasketaan 1.8.2016 alkaen lukukausittain. Jos lakisääteinen syy osuu useammalle lukukaudelle, opiskelija voi itse harkita, ilmoittautuuko poissaolevaksi kaikiksi mahdollisiksi lukukausiksi vai vain osaksi lukukausia, jotka leikkaavat lakisääteistä poissaoloaikaa. Opintoaika pitenee vain poissaololukukausien ajalta. 17 Poissaolevaksi ilmoittautuminen on mahdollista vain ilmoittautumisaikoina. Jos opiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi ja lakisääteinen syy ilmenee ilmoittautumisajan jälkeen, läsnäoloa ei muuteta poissaoloksi, mutta lakisääteinen syy merkitään opiskelijarekisteriin ja opiskelija voi hakea sen nojalla myöhemmin lisäaikaa tutkinnon suorittamiseksi. 2.4.4 Suoritusajan pidentäminen muun poissaolon perusteella Tutkinnon suoritusaikaan ei lasketa muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka aikana opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi (ennen 1.8.2015 alkaneissa opinto-oikeuksissa poissaolo-oikeus on enintään neljä lukukautta). Muuksi poissaoloksi lasketaan mikä tahansa muu kuin lakisääteinen poissaolo (asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittaminen tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa). 2.4.5 Lisäajan hakeminen Tutkinnon suoritusaikaan on mahdollista hakea lisäaikaa, kun suoritusajan voimassaolo on päättymässä. Jos suoritusaika päättyy 31.7., lisäaikaa on haettava toukokuun loppuun mennessä. Jos suoritusaika päättyy 31.12., lisäaikaa on haettava lokakuun loppuun mennessä. Lisäaikaa haetaan lomakkeella Lisäajan hakeminen opintoaikaan ja se toimitetaan ao. tiedekunnan hallintopalvelukeskukseen. Hakemukseen liitetään hyväksytty opintosuunnitelma, joka on päivitetty ja aikataulutettu. Suunnitelmasta on käytävä ilmi suoritettavat opinnot ja niiden aiottu suorittamisajankohta lukukauden tarkkuudella. Hakemukseen liitetään myös selvitys viivästymiseen vaikuttaneista syistä. 2.4.6. Lisäajan myöntöperusteet Tiedekunta myöntää lisäajan, jos opiskelijalla on edellytykset suorittaa tutkintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa, ottaen huomioon opiskelijan jo suorittamien sekä jäljellä olevien opintojen määrä ja laajuus. Myöntämisen edellytyksenä on toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma. Lisäajan myöntämistä puoltaa opiskeluaikaan ajoittuva sairaus tai muu opiskelijasta riippumaton vaikea elämäntilanne, yhteiskunnallinen aktiivisuus, kansainväliseen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon osallistuminen sekä systemaattinen huippu-urheilu. 18 Lisäajan myöntämisessä otetaan huomioon myös lakiin perustuvat, tutkinnon suoritusaikaa kuluttamattomat poissaolot (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa sekä vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen). Jos opiskeluoikeus on päättynyt, se voidaan palauttaa hakemuksen perusteella. Jos opiskeluoikeus on päättynyt ennen lisäajan myöntämistä, opiskelijalta peritään uudelleenkirjoittautumismaksu (35 eur). Lisätietoja uudelleenkirjoittautumisesta. 2.4.7. Lisäajan kesto Lisäaika myönnetään lukukausina. Lisäaika myönnetään kerrallaan vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi lukukaudeksi. Jos opintojen loppuun saattaminen kestää hyväksytyn valmistumissuunnitelman mukaan pidempään kuin neljä lukukautta, lisäaika myönnetään tällöinkin enintään neljäksi lukukaudeksi. Loput lisäaikalukukaudet opiskelijan on haettava uudella hakemuksella. Poissaoloilmoittautuminen lisäajalla ilman lakiin perustuvaa syytä kuluttaa tutkinnon suoritusaikaa. 2.4.8. Muutoksenhaku Muutoksenhausta opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen on säädetty yliopistolain 82 §:n 2 momentissa ja Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön 15 §:ssä (ks. liite 1 tämän oppaan lopussa). 2.5 Opintosuoritusotteet ja opiskelutodistukset Opintosuoritukset merkitään opiskelijarekisteriin eli Oodiin, josta saat tarvittaessa itsellesi opintosuoritusotteen. Epävirallisen otteen voit tulostaa WebOodista (ks. seuraava kappale). Virallisen, leimalla ja allekirjoituksella varustetun, opintosuoritusotteen voit noutaa joko Joensuun, Kuopion tai Savonlinnan kampukselta opinto- ja opetuspalveluista toimiston aukioloaikoina tai tiedekuntien hallintopalvelukeskuksista. Voit myös lähettää pyynnön sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Opinto- ja opetuspalveluista saa myös opiskelutodistuksia ja matkaalennuksiin oikeuttavia todistuksia (VR, Matkahuolto, paikallisliikenne). Opintosuoritusotteet ja em. todistukset ovat maksuttomia ja ne voidaan tarvittaessa lähettää myös postitse. 19 2.6 Opiskelijan sähköiset palvelut Yliopisto-opiskelijana käytössäsi on sähköisiä työkaluja ja palveluja jotka auttavat opinnoissasi, niiden suunnittelussa, suorittamisessa ja seuraamisessa. Lisätietoja opiskelun sähköisistä tukipalveluista sekä materiaaleja atk- ja opiskelutaitojen kehittämiseen löytyy nettisivulta: http://www.uef.fi/opiskelu/opiskelijan-avuksi. 2.6.1 Käyttäjätunnus ja sähköpostiosoite Jokainen opiskelija saa tietotekniikkapalveluiden käytössä tarvittavat käyttäjätunnukset. Opiskelija voi itse aktivoida oman tunnuksensa verkkopankkitunnuksellaan osoitteessa www.uef.fi/tike/uef-tunnuksen-aktivointi. Pankkitunnuksilla voi itse uusia salasanansa http://www.uef.fi/fi/web/tipa/unohditko-salasanasi. Käyttäjätunnus ja salasana ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa muiden käyttöön! Mikäli epäilet ns. kalasteluviestiä, voit tarkistaa sen intran Tunnista asiallinen UEF-viesti-sivulta https://www2.uef.fi/fi/intra/tipa/tunnistaasiallinen-uef-viesti. Opiskelijoille ja henkilökuntaan kuuluville luodaan sähköpostilaatikko automaattisesti. Opiskelijoilla sähköpostiosoite on muotoa [email protected] ja se aktivoidaan käyttäjätunnuksen luonnin yhteydessä (ks. edellinen kappale). Sähköpostilaatikko luodaan Microsoftin Office 365-ympäristöön. Palvelua voi käyttää tietokoneilla ja mobiililaitteilla, joko erillisellä postiohjelmistolla tai webselaimella. Linkki opiskelijasähköpostiin löytyy esimerkiksi yliopiston sivujen alalaidan pikalinkeistä. Yliopiston antamaa sähköpostiosoitetta on syytä käyttää ensisijaisena sähköpostiosoitteena yliopiston sisäisessä viestinnässä ja palveluissa, muun muassa opintorekisterissä ja oppimisympäristöissä. Sähköpostia ei saa käyttää kaupallisiin tai poliittisiin tarkoituksiin. 2.6.2 Sähköiset työkalut WebOodi ja Lukari WebOodi on opiskelijan verkkopalvelu, jossa opiskelija voi selata opintosuorituksiaan tilata epävirallisen pdf-muotoisen suoritusotteen tehdä lukukausi-ilmoittautumisen muuttaa yhteystietojaan ja tietojensa luovutusehtoja selata opinto-oppaiden ja opetusohjelmien tietoja katsella tutkintovaatimuksia 20 ilmoittautua opetukseen tai tentteihin antaa kurssipalautetta suunnitella opintojaan OodiHOPSin avulla WebOodi on osoitteessa https://weboodi.uef.fi/weboodi/ ja sinne kirjaudutaan UEF-tunnuksella, ks. ohjeet osoitteesta http://www.uef.fi/fi/tike/uef-tunnuksenaktivointi. WebOodin etusivulta löytyy ajankohtaisia opiskeluun tai WebOodiin liittyviä tiedotuksia sekä linkki käyttöohjeisiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen oodituki(at)uef.fi. Useilla yksiköillä on käytössä opiskelijoille tarkoitettu sähköinen lukujärjestys, Lukari. Lukari-palvelussa https://lukari.uef.fi/ aikatauluja voi hakea ja katsella opintojakso-, vuosikurssi- ja yksikkökohtaisesti. Lisäksi oman aikataulun voi koostaa ja tallentaa haluamistaan opintojaksojen aikatauluista. 2.6.3 Sähköiset oppimisympäristöt Itä-Suomen yliopistossa käytetään verkko-oppimisympäristönä Moodlea. Sinne kirjaudutaan yliopiston henkilökohtaisilla verkkotunnuksilla. Moodlen käyttöön liittyvää tukipalvelua saa opinto- ja opetuspalveluista, nettisivuilta www.uef.fi/opiskelu/moodle sekä osoitteesta moodle(at)uef.fi. Itä-Suomen yliopistossa on käytössä sähköinen tenttijärjestelmä, joka mahdollistaa tenttien, kirjallisuuskuulustelujen ja kypsyysnäytteiden järjestämisen sähköisesti valvotuissa tiloissa. Järjestelmään viety tentti on tentittävissä tietyn ajanjakson, jolloin opiskelija voi suorittaa tentin oman aikataulunsa mukaisesti. Järjestelmässä oleva tentti on mahdollista suorittaa sähköisen tentin tiloissa kaikilla kampuksilla. Lisätietoja: www.uef.fi/opiskelu/sahkoinen-tentti. 2.6.4 ePortfolio-palvelu Kyvyt.fi ePortfolio-palvelu tarjoaa opiskelijoille monipuoliset työkalut oman portfolion rakentamiseen ja kehittämiseen verkossa. Kyvyt.fi:n avulla voit luoda ja ylläpitää omaa ansioluetteloa sekä dokumentoida ja reflektoida omaa osaamistasi mm. keräämällä ja järjestelemällä osaamisestasi kertovia tuotoksia sekä pitämällä oppimispäiväkirjaa ja blogeja. Sosiaalisen webin sovelluksena palvelu tarjoaa mahdollisuuden myös verkostoitua ja julkaista portfolionäkymiä valituille palvelun käyttäjille, kavereiksi hyväksytyille käyttäjille tai laajemmalle yleisölle, esim. potentiaalisille työnantajille työnhaun yhteydessä, yleisen Internetin kautta. 21 Kyvyt.fi ePortfolio-palveluun pääset UEF:n Moodle-ympäristön pääsivun kautta kohdasta Verkkopalvelimet ja sen alla linkki kyvyt.fi-palveluun. Tästä linkistä pääset suoraan omilla UEF-tunnuksillasi luomaan tunnuksen kyvyt.fi-palveluun. Kyvyt.fi-palveluun luomasi käyttäjätunnukset ovat käytettävissä myös UEF:n opiskeluoikeuden päättymisen jälkeen. UEF:n Moodle-ympäristöön on avattu kaikille UEF:n moodle-käyttäjille avoin ”UEF Kyvyt.fi ePortfolio” –alusta, joka löytyy UEF:n Moodle-kurssien listauksesta (ks.ed kappaleesta lisätietoja Moodlesta). Alustaa voivat käyttää UEF:n henkilöstö ja opiskelijat Kyvyt.fi -palveluun liittyvään keskusteluun ja kokemusten vaihtoon. Moodle-ympäristöstä löytyy myös tiiviit ohjeet eportfolion-luontiin sekä yhteystiedot tiedekunnissa/oppiaineissa toimivista Kyvyt.fi-yhteyshenkilöstä, jotka opastavat ja neuvovat tarvittaessa palvelun käyttöön. 2.6.5 UEF//Kamu UEFin opiskelijoiden oma intranet UEF//Kamu on osa O365-ympäristöä. Kamu keskittyy erityisesti opiskelijoita koskevaan sisäiseen viestintään. Kamusta löydät yliopiston sisäiset uutiset, tiedotteet ja tapahtumat sekä erilaiset opiskelua koskevat ohjeet ja lomakkeet. Kamun kautta pääset käsiksi myös sähköpostiin ja kalenteriin. Kamun Yammer-palvelussa pääset viestimään ja keskustelemaan omalla nimelläsi opiskeluun liittyvistä asioista. Kamussa toimivat myös opintoyhteisöt, jotka voivat olla vaikkapa vuosikurssien, koulutusohjelmien tai pääaineiden mukaisia. Kamu on mobiilikäytettävä eli voit käyttää sitä millä laitteella tahansa. 2.6.6 Tietotekniikkapalvelut Tietotekniikkapalvelut (Tipa) vastaa yliopiston tietoteknisestä palvelukokonaisuudesta sekä ylläpitää ja kehittää opetusta, tutkimusta ja hallintoa tukevia tietotekniikkapalveluita. Jokainen yliopiston opiskelija käyttää opiskelussaan Tipan tarjoamia tietotekniikkapalveluja, mm. käyttäjätunnuksia, sähköpostia, www-palveluja ja verkkoyhteyksiä. Tietotekniikkapalvelujen asiakaspalvelupyyntöjen käsittely on keskitetty Tipan käyttötukeen (IT Servicedesk). Se palvelee yliopiston opiskelijoita ja henkilökun- 22 taa ja neuvoo mm. käyttäjätunnusasioissa, sähköpostin ja ohjelmien sekä erilaisissa ongelma- ja häiriötilanteessa. IT Servicedeskin asiakaspalvelupisteet palvelevat kaikilla kolmella kampuksella seuraavasti: Joensuu Carelia 1.kerros, kirjaston ja Opparin palvelutiski Aukioloajat: ma-pe klo 8-16, kesäaikaan klo 9-16 Kuopio Canthia 2.kerros, Opparin palvelutiski Aukioloajat: ma-pe klo 8-16, kesäaikaan klo 8-14 Savonlinna Kuninkaankartanonkatu 5-7 (2.kerros, huone A215) Aukioloajat: ma-pe klo 8-15, kesäaikaan klo 8-14 Savonlinnan kampuksella toimii Tipan lainaamo josta voi saada mm. kannettavia ja ipadeja lainaan. Muita palvelukanavia ovat UEF Asiointipalvelu (vaatii UEFin käyttäjätunnuksen, ks. kappale 2.6.1), Chat-palvelu ja puhelinpalvelu. Em. palvelukanavien kautta voi saada lisätietoa Tipan tuottamista IT-palveluista, saada käyttäjätukea sekä ilmoittaa mahdollisista häiriöistä. Ks. lisätietoja http://www.uef.fi/fi/web/tipa/asiointipalvelut. Tipan web-sivuilta löydät yhteystietojen lisäksi mm. perustietoa sen palveluista sekä palveluihin liittyviä ohjeita. www.uef.fi/tike (pääsivu) www.uef.fi/tike/neuvonta (IT Servicedeskin yhteystiedot) www.uef.fi/tike/tietoturvaohjeet (mm. opiskelijan tietoturvaohjeet) 2.6.7 Kirjaston sähköiset palvelut Yliopiston kirjastoaineistot ja -palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän verkon kautta käytettäväksi. Tarjolla on verkkopalveluja, runsaasti tietokantoja, elektronisia kirjoja ja lehtiä. Opiskelijat saavat aineistoihin myös etäkäyttöoikeuden. Kirjaston verkkopalvelut löytyvät osoitteesta: http://www.uef.fi/kirjasto. UEFFinnassa https://uef.finna.fi/ ovat tiedot sekä kirjaston painetusta että elektronisesta aineistosta. UEF-Finnassa voit myös uusia lainasi, tehdä varauksia ja tallentaa omia suosikkejasi. 23 2.7 Opetus- ja opiskelutilat Rakennukset on merkitty yliopiston kampusten karttoihin ja opasteisiin. Ne löytyvät osoitteesta www.uef.fi/fi/yhteystiedot. Rakennusten pääovien aukioloajat vaihtelevat, joten ne kannattaa tarkistaa yliopiston intrasta Toimitilapalveluiden sivuilta sekä ao. oven kohdalta. 2.7.1 Opetustilat Opetustilojen lyhenteet ovat yksilöllisiä eikä samaa tilatunnusta voi olla toista. Alussa oleva kirjain tai kirjainyhdistelmä ilmaisee rakennuksen, ensimmäinen numero kerroksen. Kerroksen tilat ovat numerojärjestyksessä. Esim. sali AG106 sijaitsee Joensuun kampuksen Agora-rakennuksen 1.kerroksessa, sali A304 taas Savonlinnan päärakennus A:n kolmannessa kerroksessa. Auditoriot on yleensä numeroitu 100:sta alkaen eli esim. SN200 ja SN201 ovat auditorioita, jotka sijaitsevat Kuopion kampuksen Snellmania-rakennuksen 2.kerroksessa vierekkäin. Pääosin opetustilat ovat opiskelijoiden käytettävissä silloin kun niissä ei ole opetusta. Varaustilanne selviää salin ulkopuolella olevasta lukujärjestyksestä. Joensuun kampus AU Aurora, Yliopistokatu 2 M Metria, Yliopistokatu 7 AG Agora, Yliopistokatu 4 MET Metla, Yliopistokatu 6 AT Agoran teologisiipi, Yliopisto- MP Metrian psykologisiipi, N Natura, Yliopistokatu 7 katu 4 BOR Borealis, Yliopistokatu 7 Yliopistokatu 7 C Carelia, Yliopistokatu 4 TB/TD Tiedepuisto, Länsikatu 15 E Educa, Tulliportinkatu 1 TK Tulliportin koulu, Tulliportinkatu 1 F Futura Yliopistokatu 7 Poikkeuksena ovat päärakennus Carelian salit, jotka on numeroitu C1 ja C2. Kuopion kampus BT Bioteknia, Neulaniementie 2 ME Melania, Yliopistonranta 1 F CA Canthia, Yliopistonranta 1 C SN Snellmania, Yliopistonranta 1 E MD Mediteknia, Yliopistonranta 1 B E Technopolis E, Microkatu 1 MS Medistudia, Yliopistonranta 1 A TT Tietoteknia, Savilahdentie 6 Kuopion kampuksen tilojen tarkempi sijainti löytyy opetustilojen opaskartasta intrasta osoitteessa: www.uef.fi/intra/toimitilapalvelut/kampuskartta. 24 Savonlinnan kampus A Päärakennus (A), Kuninkaankartanonkatu 5 B Päärakennus (B), Kuninkaankartanonkatu 5 TT Taitoteknologia, Heikinpohjantie 33 2.7.2 Itseopiskelu- ja ryhmätyöskentelytilat Itseopiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitetut tilat (Oppari) sijaitsevat kullakin kampuksella keskeisillä paikoilla. Opparissa on ajanmukaisten tietoteknisten laitteiden lisäksi tarjolla myös tietoteknistä tukipalvelua. Lisätietoja www.uef.fi/opiskelu/opiskelijan-tukipalvelut. Opparin sijainti kampuksittain sekä aukioloajat lukukausien aikana Joensuun kampus: Carelia, 1. krs aukioloajat: ma-to klo 8-19, pe klo 8-18 ja la klo 10–15 Kuopion kampus: Canthia 2. krs aukioloajat: ma-pe klo 8-19 ja la klo 9.30–14 Savonlinnan kampus: A211, tukipalveluiden palvelutiski A215 aukioloajat: ma-pe klo 12–14 Opparin tilojen lisäksi opiskelijoiden käytössä ovat periaatteessa kaikki mikroluokat, silloin kun niissä ei ole opetusta. Ilta-ja yökäyttöön tarkoitetuista saleista ajantasaisimmat tiedot löytyvät osoitteesta www.uef.fi/fi/opiskelu/itseopiskelutilat. Ilta- ja yökäyttöä varten tarvitset pantillisen kulkutunnisteen tai korttiavaimen, jonka saat toimitilapalveluista, lisäohjeita löydät intrasta toimitilapalveluiden sivuilta https://www2.uef.fi/fi/intra/toimitilapalvelut/ ja valitsemalla sieltä kampuksen > Ilta- ja yökäyttösalit. Opiskelijoiden käyttöön tarkoitettuja ryhmätyötiloja löytyy kaikilta kampuksilta. Pääkampusten ryhmätyötiloja voi tiedustella Opparin palvelutiskiltä, puhelimitse numeroista 050 567 4209 (Joensuun kampus), 040 355 3626 (Kuopion kampus) tai sähköpostitse osoitteesta servicedesk (at)uef.fi. Muista mainita minkä kampuksen tilaa olet varaamassa! Joensuun kampuksella on muita opiskelijoiden käyttöön tarkoitettuja tiloja Aurora-rakennuksessa, joista Lounge sijaitsee Aura-ravintolaa vastapäätä. Atrium sijaitsee Karjalan tutkimuslaitoksen tiloissa (B-oven lähellä). Atrium on tarkoitettu Loungea hiljaisempaan työskentelyyn. Tilassa on tietokoneita, mutta ei tulostinta. Atriumin ja Loungen aukioloajat löytyvät ao. tilojen yhteydestä. 25 2.8 Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus Tutkintoa haetaan omalta tiedekunnalta kun kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot on suoritettu ja niistä on saatu merkinnät opintosuoritusrekisteriin. Tutkintoa hakevan opiskelijan on oltava yliopistossa kirjoilla läsnä olevana opiskelijana tutkintoa hakiessaan. Tutkintotodistusta haetaan todistusanomuslomakkeella, joka löytyy oman tiedekunnan www-sivuilta. Tiedekunnan ja laitosten tai osastojen opintoneuvonnasta vastaavat henkilöt auttavat tarvittaessa tarkistamaan suoritetut sekä puuttuvat opintosuoritukset. Opiskelija on kuitenkin itse velvollinen tarkistamaan, että hänellä on suoritettuna kaikki ao. tutkintoon tarvittavat opinnot tutkintorakenteen ja opetussuunnitelman mukaisesti suoritettuna tutkintotodistusta hakiessaan. Valmistuttuaan opiskelija voi suorittaa opintoja sen lukukauden loppuun asti, jonka aikana hän on valmistunut. Opiskelijan tulee ilmoittautua näihin opintoihin ottamalla yhteyttä opinto- ja opetuspalveluihin saadakseen opinto-oikeuden. Kelpoisuutta ja pätevyyttä tuottavissa opinnoissa opintojen suorittamisesta valmistumisen jälkeen annetaan tarkempia ohjeita ao. tiedekunnassa. 2.9 Tohtorikoulutus Itä-Suomen yliopistossa on mahdollisuus jatkaa opintoja aina tohtorin tutkintoon saakka. Maisterin tutkinnot suorittamisen jälkeen voi tiedekunnista hakea opintooikeutta tohtorin tutkintoon. Itä-Suomen yliopistossa jatko-opinnot on järjestetty tohtoriohjelmissa. Yliopistossa suoritettavia tieteellisiä jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Joillakin aloilla on mahdollista suorittaa myös ammatillinen jatkotutkinto, kuten esimerkiksi sairaalafyysikon ja – kemistin tutkinto. Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Joihinkin tehtäviin tohtorintutkinto voi olla osa pätevyysvaatimuksia. Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiudet ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Jatko-opintokelpoisuus Yliopistolain (558/2009 § 37) mukaan tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 26 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Jos jatko-opinto-oikeutta haetaan muulle kuin perustutkinnon pääaineelle, yliopisto voi edellyttää opiskelijan suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Jatko-opinto-oikeutta haetaan kirjallisesti johonkin yliopiston tohtoriohjelmaan. Tiedekunta myöntää jatko-opinto-oikeuden, määrää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Jatko-opiskelijaksi aikovan on ennen hakemistaan neuvoteltava jatko-opintomahdollisuuksista mahdollisen ohjaajan/ohjaajien kanssa. Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu koordinoi yliopiston jatkokoulutusta ja antaa yhdessä tohtoriohjelmien ja tiedekuntien kanssa lisätietoja jatkokoulutusmahdollisuuksista. Ohjeistusta löytyy esimerkiksi yliopiston jatko-opinto-oppaasta: www.uef.fi/tohtorikoulu/oppaat-ja-neuvonta ja jatkokoulutuksen nettisivuilta: www.uef.fi/jatkokoulutus. 2.10 Alumnitoiminta Valmistumisesi jälkeen olet tervetullut liittymään yliopiston alumniverkostoon! Alumnitoiminnan kautta säilytät yhteyden kotiyliopistoon, pysyt ajan tasalla yliopistomaailman kuulumisista, voit verkostoitua ja vaikuttaa yliopiston toimintaan. Alumnejamme ovat kaikki yliopistostamme valmistuneet. Lue lisää: www.uef.fi/alumni. Alumnina säilytät yhteyden yliopistoon! 27 3 Opintojen suunnittelu, ohjaus ja neuvonta 3.1 Opintojen suunnittelu Yliopistossa opintojen suunnittelu on olennainen osa opiskelua. Yliopisto-opiskelija on itse vastuussa siitä miten ja millä tahdilla hän opiskelee. Valmistuminen viidessä vuodessa maisteriksi vaatii kuitenkin paneutumista opintojen suunnitteluun. Suunnittelu alkaa jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opiskelupaikastaan. Konkreettisemmin opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja työ jatkuu tilannetarkistusten muodossa läpi koko opiskeluajan. Jokainen opiskelija laatiikin henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin oman pääaineen ohjeistamalla tavalla. HOPS on opintojen suunnittelun väline, jonka auttaa hahmottamaan opintojen kokonaisuuden sisällöllisesti, ajallisesti ja suoritustavoiltaan. Suunnittelun lähtökohtana on tutkinnon tavoitteiden ja opiskelijan omien tavoitteiden saavuttaminen. Opiskelu motivoi, kun sen voi kokea henkilökohtaisten tavoitteiden kannalta mielekkääksi. Päämäärän ja keinojen hahmottaminen auttaa pysymään opintopolulla. Tavoitteiden tulisi olla realistisia mutta innostavia. Kunkin alan tutkintorakenne ja oppiaineiden opetussuunnitelmat antavat kehykset suunnittelulle, joten niihin kannattaa tutustua huolella erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Kaikissa tutkinnoissa on enemmän tai vähemmän mahdollisuus tehdä valintoja (pääaine, sivuaineet, suuntautuminen ja vapaasti valittavat opinnot). Valintojen taustaksi on hyvä tunnistaa omat kiinnostuksen ja arvostuksen kohteet sekä oman alan työllistymismahdollisuudet. Pelkästään sivuainevaihtoehtoja on tarjolla niin paljon, että valintojen tekeminen voi tuntua vaikealta. Vaihtoehtojen puntarointiin kannattaa hakea tukea esim. omalta hops-ohjaajalta tai yliopiston uraohjaajilta. Ainevalintojen pohdinnan lisäksi on suunniteltava, miten jakaa aika opiskelun, mahdollisen työssäkäynnin ja vapaa-ajan kesken. Monet vapaa-ajan harrastukset 28 esim. järjestötoiminta, on mielekkään tekemisen lisäksi hyvä tapa verkostoitua oman alan toimijoiden kanssa ja edistää näin tulevaa työllistymistä. Siispä sille on ihan perusteltua varata aikaa suunnitelmaan. Vapaa-aika ja lomat kannattaa ottaa huomioon suunnitelmissa, sillä ne ovat opinnoissa jaksamisen kannalta tärkeitä. Käytännön vinkkejä opintojen suunnitteluun: mieti mikä on päätavoitteesi opinnoissa (”aion valmistua viidessä vuodessa”) jaa se pienempiin osatavoitteisiin laadi aikataulu ja ole siinä realistinen: ota huomioon elämäntilanteesi (käytkö töissä? oletko perheellinen?) ja omat opiskeluedellytyksesi (”olen hidas lukemaan vieraskielisiä kirjoja”, ”itsenäinen opiskelu sopii minulle”). tee viikoittainen ja päivittäinen lukujärjestys ja muista ottaa huomioon itsenäisen työskentelyn vaatima aika. Tyhjä kalenteri ei välttämättä tarkoita tyhjäkäyntiä opinnoissa! varaa myös riittävästi aikaa levolle ja palautumiselle. tarkista suunnitelmaasi aika-ajoin ja ole valmis tarvittaessa joustamaan, mutta pidä päätavoite kirkkaana mielessäsi… 3.1.1 Työelämänäkökulma osana opintojen suunnittelua Osa opiskelijoista on jo opintojen hakuvaiheessa selvittänyt itselleen, mihin työtehtäviin opinnollaan tähtää. Osa taas on valinnut opiskelualansa sen vuoksi, että se tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja työelämään. Mitä laajemmat työelämänäkymät ovat, sitä tarpeellisempaa on omien kiinnostusten ja arvostusten sekä vaihtoehtojen kartoittaminen ja opintojen suunnittelu näiden pohjalta. Opintojen aikana syntyneen osaamisen tunnistaminen työelämätaidoiksi sekä yleisten työnhakuvalmiuksien hankkiminen on hyvä liittää osaksi opintoja. Akateemisen asiantuntijuuden koostuu noista pikku hiljaa kehittyvistä työelämätaidoista ja niihin tietoisesti vaikuttaminen palkitsee viimeistään silloin, kun työhaku on ajankohtaista. Seuraavassa lista asioista, joiden avulla saat konkreettista työelämänäkökulmaa opintojen suunnitteluun ja opintoihin: tutustu sijoittumisselvityksiin ja valmistuneiden uratarinoihin seuraa oman alasi aikakausilehtiä työllistymisen näkökulmasta selvitä mahdollinen tuleva ammattiliittosi ja tutustu sen tarjoamiin palveluihin opiskelijoille osallistu erilaisiin työelämä- ja alumnitapahtumiin kokoa portfoliota koulutus- ja työurasi kehittymisestä 29 hanki työkokemusta opintojen aikana kotimaassa ja/tai ulkomailla (kesätyö, työharjoittelu tai osa-aikatyö) tee opinnäytetyö toimeksiantona osallistu urapalvelujen järjestämiin urasuunnittelun ja työnhaun koulutuksiin verkostoidu jo opintojesi aikana (harrastukset, järjestötoiminta, harjoittelut) tutustu työ ja elinkeinotoimiston palveluihin 3.1.2 Hops opinto- ja urasuunnittelun apuvälineenä Helpoiten opiskelu pysyy hallinnassa hops:n eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. Se on konkreettinen, kirjallinen suunnitelma valituista opinnoista, ajan käytöstä ja opintojen etenemisestä. Hopsin toteutumista kannattaa seurata opintojen eri vaiheissa ja sitä voi muokata aina tarvittaessa. Hopsiin kannattaa kirjata myös omat opinnoille asettamansa tavoitteet ja niiden saavuttamiseen liittyvä arviointi. Mitä huolellisemmin ylläpidät hopsiasi, sitä paremmin myös ohjaajasi pystyy hahmottamaan tilanteesi ja antamaan yksilöllisempää ohjausta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma pohjautuu siihen tutkintorakenteeseen, joka on vahvistettu opiskelijan aloittaessa opintonsa sekä voimassa olevaan opintosuunnitelmaan. Hopsin etu on siinä, että opiskelijalle muotoutuu hyvissä ajoin selkeä opintosuunnitelma, mikä myös helpottaa opintojen käynnistymistä ja etenemistä sekä opiskelijan valmistumista määräajassa, suoritusten kirjausta ja aikanaan tutkintotodistuksen kirjoittamista. Seuraavassa sinulle vinkkejä, miten saat suurimman hyödyn hopsistasi opintojesi ja ammatillisen kasvusi edistymisen tueksi: Kun rakennat hopsin, saat kuvan siitä mistä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista tutkintosi tulee koostumaan. Kun lisäät siihen vielä aikataulutuksen (lukari) ja sen seurannan, saat itsellesi hahmoteltua ajan, jonka tarvitset tutkintosi suorittamiseen. Tarkastele edistymistäsi kuukausittain tai kursseittain; näet heti oletko saavuttanut tavoitteesi ajankäytön suhteen. Mitä jos sijoittaisit hopsiisi osion, jossa pohdit sitä, miksi tulitkaan valinneeksi juuri tämän alan opiskeltavaksesi? Auttaisiko se sinua hahmottamaan paremmin sitä, mikä sinusta tuleekaan valmistuttuasi? 30 Pohtia kannattaa myös yksittäisiä opintojaksoja; mitä osaamista niistä tavoittelet ja miten tavoitteet jaksojen suorittamisen jälkeen ovat toteutuneet. Opintojaksopohdinnoista saat alkusysäyksen portfolion kokoamiseen. Portfoliosta (= osaamiskansio) saat hyvän apuvälineen työnhakuun, jolla voit esitellä omia tietoja ja taitoja mahdolliselle työnantajalle. Muuta aina hopsiasi, kun suunnitelmiin tulleet muutokset sitä vaativat. Näin teet näkyväksi omaa ajatteluasi ja tavoitteidesi kehittymistä. Itä-Suomen yliopistossa hops -työskentelyn apuvälineenä suositellaan käytettäväksi OodiHopsia. Aikataulutukseen on käytettävissä myös Lukari – työkalu. Hopsin laatimiseen on osastoilla ja laitoksilla tarkempia ohjeita, joita kannattaa etsiä opinto-oppaasta, www-sivuilta tai hops-ohjaajalta kysymällä. Opintojen suunnittelussa sinua auttavat ensisijaisesti hallintopalvelukeskusten henkilökunta, erityisesti amanuenssit, laitoksilla ja osastoilla tukenasi ovat hops-ohjaajat, oppiaine- ja vertaistuutorit. Lisätietoja opintojen suunnittelusta ja hops-ohjaajista löydät opiskelijan ohjausja neuvontapalvelujen sivustolta http://www.uef.fi/opiskelu/hops 3.1.3 Aiemmin hankitun osaamisen liittäminen tutkintoon Opiskelijalla on mahdollisuus hyväksilukea tutkintoonsa aiemmin hankkimaansa osaamista ns. AHOT (Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) – menettelyn kautta. Tämä osaaminen voi olla muualla suoritettuja opintoja, työkokemusta tai muulla tavalla hankittua ja niiden tulee vastata tasoltaan tiedekuntien tutkintorakenteen vaatimuksia. Menettely voi koskea tutkintoon kuuluvia pakollisia tai valinnaisia opintoja. Muualla suoritettuja opintoja tai työkokemusta voidaan hyväksilukea tutkintoon joko korvaamalla jokin opintoa tai sisällyttämällä tietty osa tai opintojakso tutkintoon. Opintojen korvaamisessa opiskelijan suoritusrekisteriin kirjataan korvattava opintojakso, -kokonaisuus tai sen osa. Korvaaminen tapahtuu korvattavaa opintojaksoa tai – kokonaisuutta sisällöltään ja tasoltaan vastaavan opintosuorituksen tai muun osaamisen perusteella. Sisällyttäminen tarkoittaa sitä, että tutkintoon liitetään muualla suoritettuja opintoja, esim. sivuaineopintokokonaisuus. Sisällyttäminen tulee yleensä kyseeseen silloin kun yliopistossa ei ole vastaavia opintoja tarjolla. Osaa opinnoista tai opintojaksoista ei kuitenkaan voida korvata tai sisällyttää tutkintoon. Myöskään koko tutkintoa ei voida aiemmin hankitun osaamisen perusteella hyväksilukea. 31 Sisällyttämiset tai korvaavuudet on hyvä käsitellä opintojen alussa, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnan yhteydessä, mutta niitä voi hakea myös myöhemmin. Korvaavuutta haetaan siitä oppiaineesta/opetusta antavasta yksiköstä, joka vastaa kyseisestä opintojaksosta tai -kokonaisuudesta. Sisällyttämistä taas haetaan siitä tiedekunnasta, jonka tutkinnosta on kyse. Lisätietoja hakemismenettelystä saa tiedekuntien hallintopalvelukeskuksista/ opetusta antavista yksiköistä. Hyväksilukemispäätökseen tyytymätön opiskelija voi vaatia suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätökseen. Joidenkin opintojen kohdalla on mahdollista myös antaa AHOT-näyttö. AHOTnäytön avulla opiskelija voi todentaa osaamisensa siten, että se voidaan arvioida. AHOT-näyttöä (esim. portfolio, haastattelu, testaus) käytetään, kun hyväksilukeminen korvaamismenettelyllä suoraan ei ole mahdollista tai osaamisen tunnustaminen muusta syystä edellyttää opiskelijan osaamisen erillistä arviointia. Jokaisella tiedekunnalla ja muulla opetusta antavalla yksiköllä on nimettynä oma AHOT-vastaava, jolta voi kysyä lisätietoja. Lisätietoja ja yhteystiedot: www.uef.fi/opiskelu/ahot-aiemmin-hankitun-osaamisen-tunnistaminen-ja-tunnustaminen. 3.2 Kieliopinnot Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy pää- ja sivuaineopintojen lisäksi kieli- ja viestintäopintoja, jotka järjestää kielikeskus. Kielikeskuksen verkkosivuilta www.uef.fi/kielikeskus löytyy tarkempaa tietoa näistä opinnoista sekä opintopolkuja, joiden avulla voi valita reitin opintojen suorittamiseen. Jos opiskelijalla on nykyiseen tavoitetutkintoon sisältyviä kieli- ja viestintäopintoja vastaavia opintoja suoritettuna muissa korkeakouluissa, hänen on mahdollista hakea korvaavuutta kielikeskuksesta. Jos opiskelija hallitsee osaamistavoitteet, mutta hänellä ei ole soveltuvaa korkeakoulutasoista suoritusta, hän voi harkita AHOT-näyttökokeeseen osallistumista. Muuten hankittua osaamista tunnistetaan suhteessa tutkintovaatimusten osaamistavoitteisiin. Tutkintoon kuuluvina opintojaksoina järjestetään suomen (äidinkieli), ruotsin (toinen kotimainen kieli) ja englannin kielen kursseja. Näiden keskeisenä tavoitteena on tutkintoasetuksen mukaisesti opinnoissa ja työelämässä tarvittavan kielija viestintätaidon hankkiminen ja kehittäminen. Lisäksi kielikeskuksessa on tar- 32 jolla eri kielten valinnaisia kursseja, jatko-opiskelijoiden kursseja sekä suomi toisena kielenä -opetusta ulkomaalaisille opiskelijoille ja henkilökunnalle. Opiskeluryhmiin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti WebOodissa. Suurella osalla kielikeskuksen kursseista on käytössä priorisointi (ks. ilmoittautumisohjeet kielikeskuksen sivuilta). Syyslukukauden alussa järjestetään uusille opiskelijoille tiedekuntakohtaisesti kieli- ja viestintäopintojen tiedotustilaisuus, johon osallistuminen on välttämätöntä. Kieli-infojen ajankohdat löytyvät 1131000 Yliopisto-opinnot käyntiin -opintojakson ohjelmasta. Kielikeskuksen henkilökunta auttaa mielellään opetustarjontaan, opetusjärjestelyihin ja kielten opiskeluun liittyvissä asioissa. Yleistä opintoneuvontaa ja -ohjausta antavat ensisijaisesti suunnittelija (Joensuu, Savonlinna) ja opintoasiainpäällikkö (Kuopio) mutta myös toimistohenkilökunta. Opettajat antavat tarkempaa kieli- ja opintojaksokohtaista neuvontaa ja ohjausta. Henkilöstön tiedot samoin kuin toimiston aukioloajat löytyvät kielikeskuksen verkkosivuilta. 3.3 Sivuaineopinnot Itä-Suomen yliopistossa tarjolla olevat opinnot ovat periaatteessa vapaasti kaikkien kampusten opiskelijoiden valittavissa sivuaineeksi. Tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää, sillä tarjonta on monipuolista ja sivuaineiden avulla voi erottua työmarkkinoilla muista saman alan tutkinnon tehneistä. Yksittäisiin oppiaineisiin voi olla kuitenkin rajoituksia ja niitä voi päästä opiskelemaan sivuaineena vasta soveltuvuus-, taso- tai valintakokeen suorittamisen jälkeen. Tällaisia aineita ovat mm. kielet, opettajan pedagogiset opinnot tai sosiaalityö. Terveystieteellisen tiedekunnan sivuaineet ovat tarjolla muiden tiedekuntien opiskelijoille vain avoimen yliopiston kautta. Tietoa opintokokonaisuuksista, niiden tarjonnasta sekä millä kampuksella ne ovat tarjolla, selviävät parhaiten asianomaisen aineen tiedekunnan opinto-oppaasta, WebOodista tai osoitteesta http://www.uef.fi/opiskelu/sivuaineopinnot. Filosofisella tiedekunnalla on oma sivuaineopintojen hakuopas, johon on koottu filosofisessa tiedekunnassa tarjolla olevat sivuaineet sekä tietoa siitä, kuinka niitä voi opiskella http://www2.uef.fi/fi/filtdk/sivuaineopinnot. 33 Tiedekuntien oman opetustarjonnan lisäksi vapaasti valittavia opintokokonaisuuksia voi löytyä monitieteisinä (= useamman eri tiedekunnan yhteisesti järjestämää), avoimen yliopiston tai verkostoyliopistojen tarjoamina. Tällaisia ovat esimerkiksi Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet- opintokokonaisuus sekä Matkailualan verkostoyliopisto, jota yliopistomme koordinoi. Näistä opintokokonaisuuksista saa parhaiten tietoa seuraamalla oman osaton tai laitoksen ilmoittelua tai menemällä ao. kokonaisuuden tai verkostoyliopiston sivuille. Lisää sivuaineopintomahdollisuuksia tuo valtakunnallinen joustava opinto-oikeus (JOO). Sopimuksen mukaan kaikkien yliopistojen perus- tai jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja muiden suomalaisten yliopistojen tarjonnasta riippumatta siitä, missä yliopistossa heillä on oikeus suorittaa tutkintonsa. Haettaviin JOO-opintoihin on saatava oman tiedekunnan hyväksyntä eli puolto. Periaatteena on, ettei JOO–opinto-oikeutta myönnetä, jos haettua ainetta opetetaan kotiyliopistossa. Lisätietoja JOO-opinnoista, JOOopinto-oikeuden myöntämisen kriteereistä sekä hakuohjeista saa hallintopalvelukeskuksista sekä verkkosivuilta www.uef.fi/opiskelu/joo-opinnot. 3.4 Työharjoittelu Opiskeluaikana suoritettava työharjoittelu on opiskelijalle erinomainen mahdollisuus soveltaa teoreettista tietoa käytäntöön, kehittää osaamista ja ammattitaitoa, tarkentaa urasuunnitelmia sekä luoda kontakteja mahdollisiin tuleviin työnantajiin eli verkostoitua. Harjoittelupaikan hakemiseen kannattaa panostaa, sillä tulevaa työuraa silmälläpitäen ei ole saman tekevää missä työpaikassa ja millaisia työtehtävät ovat harjoittelun aikana olleet. Lyhytkin oman alan työkokemus on suuri etu työmarkkinoilla! Työharjoitteluun liittyvät käytännöt vaihtelevat yksiköittäin (osasto tai laitos). Kukin yksikkö on nimennyt harjoittelusta vastaavan henkilön jonka tehtäviin kuuluu huolehtia harjoitteluun liittyvistä käytännön asioista ja tiedottaa opiskelijoita. On tärkeää selvittää oman yksikön käytännöt ja kriteerit työharjoittelusta ennen harjoittelun alkua. Mikäli työharjoittelun haluaa osaksi opintoja, tulee työtehtävien vastata opetussuunnitelmassa ilmoitettuja harjoittelun tavoitteita. Lisätietoja osoitteesta: www.uef.fi/fi/opiskelu/tyoharjoittelu1. Harjoittelun voi tehdä myös ulkomailla, ks. www.uef.fi/fi/opiskelu/kansainvalinen-harjoittelu 34 3.5 Kansainvälistyminen Jokaisella Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on paljon mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä osaamistaan opintojensa aikana. Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla tai kansainvälistyä omalla kotikampuksella. Kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia ovat mm. kansainvälisten opiskelijoiden tuutoroiminen, osallistuminen englanninkieliseen opetukseen tai vierailuluennoille ja osallistuminen ylioppilaskunnan kansainväliseen toimintaan. Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on paljon vaihtomahdollisuuksia. Vaihto-ohjelmia on useita ja paikkoja on tarjolla ympäri maailmaa. Kansainvälisten liikkuvuuspalveluiden nettisivuilta saa tietoa ulkomaille vaihtoon ja harjoittelemaan hakemisesta ja vaihto-opiskeluun liittyvistä käytännön asioista. Opiskelijavaihtoon lähteville järjestetään info- ja orientaatiotilaisuuksia sekä henkilökohtaista neuvontaa. Ulkomailla opiskelu tai harjoittelu rikastuttaa opiskeluaikaa sekä antaa mahdollisuuksia tutustua uusiin ajattelutapoihin, erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Samalla saa uutta näkökulmaa omaan alaan. Vaihto parantaa kielitaitoa ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Vaihtoon voi lähteä aikaisintaan toisena lukuvuotena, mutta vaihto-opiskelun suunnittelu kannattaa aloittaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Esimerkiksi kielivalmentautuminen on syytä ottaa opintoihin mukaan heti opintojen alkuvaiheessa. Vaihto-opiskelupaikkaa haetaan vaihtoa edeltävän lukuvuoden aikana. Vaihdon lähtökohtana on, että ulkomailla suoritetut opinnot tai harjoittelu sisällytetään osaksi tutkintoa Itä-Suomen yliopistossa. Tällöin on mahdollista hakea opintotukea ulkomaanvaihdon ajalle. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto myöntää apurahoja vaihtoon lähtijöille. Vaihto-opiskelu on hyväksyttävä syy hakea tarvittaessa lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen. Ulkomaille lähtö opiskeluaikana on helppoa, sillä apuna ovat niin kansainväliset liikkuvuuspalvelut kuin laitosten ja osastojen kansainväliset yhteyshenkilöt. Ota rohkeasti yhteyttä kansainvälisiin liikkuvuuspalveluihin! Kansainväliset liikkuvuuspalvelut Joensuun kampus Kuopion kampus Yliopistokatu 2, Aurora A, 1. krs. Yliopistonranta 1 C, Canthia 2. krs www2.uef.fi/fi/opinto-ja-opetuspalvelut/kansainvaliset-liikkuvuuspalvelut 35 3.6 Opintojen ohjaus ja neuvonta Opintojen ohjaus on kokonaisuus, joka sisältää tiedottamista, ohjausta ja neuvontaa. Opiskelijan ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on tukea opiskelijaa hänen opinnoissaan kohti valmistumista ja työelämää. Ajantasaista tietoa ja ohjeita opiskeluun liittyen saa tutustumalla oman tiedekunnan opinto-oppaaseen, opiskelun www-sivuihin sekä WebOodiin. Opiskeluun ja opintoihin liittyvissä asioissa voi tulla kuitenkin tarve henkilökohtaiseen neuvontaan tai ohjaukseen. Yleistä opintoneuvontaa voi saada: tiedekunnista Opinto- ja opetuspalveluista ylioppilaskunnasta Opintoihin liittyvää ohjausta voi saada: hops-ohjaajilta ja/tai oppiainetuutoreilta vertaistuutoreilta (1. vuoden opiskelijat) kursseista vastaavilta opettajilta kirjastosta kielikeskukselta Joskus eteen voi tulla tarve pohtia asioita tai arvioida omaa tilannetta eri näkökulmista. Opiskeluun, ammatilliseen kehittymiseen sekä omaan kasvuun ja kehittymiseen liittyvää tukea ja ohjausta on mahdollista saada: uraohjaajilta opintopsykologilta yliopistopapeilta YTHS:n psykologeilta työ-ja elinkeinotoimistojen psykologeilta Edellä mainituista ohjauspalveluista, lukuunottamatta työ- ja elinkeinotoimistoja, löytyy lisää tietoa tämän oppaan muista kappaleista. Yliopiston ohjaus- ja neuvontapalveluista on myös koottu oma sivusto, joka löytyy osoitteella www.uef.fi/opiskelu/opintojen-ohjaus. 36 3.6.1 Tiedekuntien opintoneuvonta Jokaisella tiedekunnalla on hallintopalvelukeskus, joka huolehtii opinto-, talousja yleishallinnon asioista. Lisäksi siellä on henkilöitä, joille on keskitetty opintohallinnollisia asioita. Näitä ovat mm. yleinen opintoneuvonta, sivuaineopinnot, tutkinnon rakenne ja valmistumiseen liittyvä ohjeistus. 1.1.2017 alkaen hallintopalvelukeskukset lakkautetaan ja ne siirtyvät osaksi yliopistopalveluita. Organisaatiouudistuksessa opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelut on tarkoitus säilyttää entisellä tasollaan ja siten, että ne olisivat edelleenkin opiskelijoita lähellä ja helposti saavutettavissa. Tärkeät ja ajankohtaiset tiedot ilmoitetaan tiedekunnan ja osaston/laitoksen ilmoitustauluilla, verkkosivuilla ja/tai Moodle-ympäristössä, joten niitä kannattaa seurata aktiivisesti. Tarkista myös opiskelijasähköpostisi säännöllisesti yliopiston lähettämien tiedotteiden ja ilmoitusten varalta. Kaikissa oppiaineissa on nimetty hops-ohjaaja, jonka puoleen opiskelijat voivat kääntyä opintojen suunnitteluun liittyvissä pulmissa. Oppiaineiden hops-ohjaajat on kerätty yhteiselle sivustolle osoitteeseen www.uef.fi/opiskelu/hops-ohjaajattiedekunnissa. Hops-ohjaajien sijaan tai rinnalle oppiaineessa voi olla nimettynä oppiainetuutori joka voi vastata uusien opiskelijoiden ohjauksesta, hops-ohjauksesta tai opintoneuvonnasta oppiaineessa. Lisätietoja ao. tiedekunnan verkkosivuilta: Filosofinen tiedekunta http://www.uef.fi/fi/uef/filosofinen-tiedekunta1 http://www2.uef.fi/fi/filtdk/opintojen-suunnittelu-ja-ohjaus Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta http://www.uef.fi/fi/uef/luonnontieteiden-ja-metsatieteiden-tiedekunta1 Terveystieteiden tiedekunta: http://www.uef.fi/fi/uef/terveystieteiden-tiedekunta1 http://www2.uef.fi/fi/ttdk/opintojen-ohjaus Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: http://www.uef.fi/fi/uef/yhteiskuntatieteiden-ja-kauppatieteiden-tiedekunta1 http://www2.uef.fi/fi/yhka/opinto-oppaat 37 3.6.2 Tuutorointi Tuutorointi on osa opintojen alkuvaiheen ohjausta. Opintojen alkuvaiheen ohjauksen tavoitteena on, että uudet opiskelijat tuntevat itsensä tervetulleiksi yliopistoyhteisön jäseniksi sekä auttaa heidät sujuvasti opintojensa alkuun. Tuutoroinnin tavoitteet uuden opiskelijan näkökulmasta: integroituminen opiskeluyhteisöön ja omaan yksikköön (mm. kurssikavereihin tutustuminen, oman oppiaineen/laitoksen käytännöt, opiskeluympäristö) opintoihin motivointi tutustuminen oman oppiaineen tavoitteisiin, rakenteisiin ja käytäntöihin opintojen suunnittelun aloittaminen (mm. Oodin HOPS-työkalun käyttöön tutustuminen) Tuutorointi toteutetaan pääasiassa vertaistuutorointina. Vertaistuutori on saman alan ylemmän vuosikurssin opiskelija, joka on erityisesti koulutettu ohjaamaan uusia opiskelijoita. Vertaistuutoreiden tehtävänä on perehdyttää opiskelukäytäntöihin, auttaa opintojen suunnittelussa alkuun sekä tutustuttaa opiskeluympäristöön. He järjestävät myös yhteisiä tapaamisia ja toimivat tukena uusille opiskelijoille. Vertaistuutorit eivät kuitenkaan vastaa opiskeluvalintoihin ja sisältöihin liittyvissä asioissa, vaan niistä vastaa oman oppiaineen ohjauksesta vastaava henkilökunta. Vertaistuutoreiden tukena toimii oppiaineessa nimetty tuutorivastaava tai oppiainetuutori. Itä-Suomen yliopistossa tuutorointi toteutetaan pienryhmäohjauksena ja se on osa Yliopisto-opinnot käyntiin- opintojaksoa. Vertaistuutorin tulisi pitää ryhmäohjaustunteja kymmenen tuntia. Tuutorointi alkaa heti opintojen ensimmäisenä päivänä ja sen tulisi kestää ensimmäisen syksyn ajan. Lisätietoja tuutoroinnista osoitteista www.uef.fi/opiskelu/vertaistuutorointi sekä isyy.fi/palvelut/hyvinvointi/tuutorointi/. Uusi opiskelija: Muista että tuutorisi on koulutettu auttamaan sinua! 3.6.3 Urapalvelut Itä-Suomen yliopiston urapalvelut on kaikkien yliopisto-opiskelijoiden käytettävissä ensimmäisen vuoden opiskelijoista vastavalmistuneisiin. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita opintojen päämäärätietoiseen suunnitteluun ja tukea opiskelijoita yhteistyössä laitosten/osastojen kanssa hankkimaan tietoja ja valmiuksia, 38 jotka edistävät sijoittumista työelämään. Urapalveluiden verkkosivu löytyy osoitteesta www.uef.fi/opiskelu/urapalvelut. Urapalvelut kuuluu Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen www.aarresaari.net - verkostoon. Verkoston kautta mm. työnantajat voivat ilmoitella tarjolla olevista harjoittelu- tai työpaikoista. Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta Opintojen ja uran suunnittelussa: opiskeluvalintojen jäsentämisessä itsetuntemuksen lisäämisessä vaihtoehtoisten työelämämahdollisuuksien kartoittamisessa ja arvioinnissa henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman laatimisessa työharjoitteluun liittyvissä kysymyksissä Työnhaussa: osaamisen ja vahvuuksien kartoittamisessa yksilöllisten hakupaperien ja CV:n tekemisessä valmistautumisessa työpaikkahaastatteluun Urasuunnittelun ja työnhaun koulutukset Urasuunnittelu ja portfolio 3 op -opintojakso sekä Urasuunnitteluryhmät 1 op ovat avoinna kaikille opiskelijoille, toisesta opintovuodesta eteenpäin, jotka kaipaavat tukea oman urasuunnitelmansa työstämiseen. Urasuunnittelu ja portfolio opintojaksolla perehdytään myös portfolion käyttöön oman osaamisen itsearvioinnin ja dokumentoinnin välineenä. Portfoliotyöskentelyn välineenä käytetään kyvyt.fi ePortfolio-palvelua (ks. lisätietoja kappaleesta 2.6.4 Opiskelijan sähköiset työkalut). Työnhakuvalmennus 3 op -opintojakso on tarkoitettu opiskelijoille, joille harjoittelupaikan hakeminen tai työelämään siirtyminen ja työnhaku ovat ajankohtaisia. Opintojaksolla tutustutaan työmarkkinoihin, työnhakuprosessin eri vaiheisiin ja harjoitellaan työnhakua käytännössä. Edeltäviksi opinnoiksi suositellaan Urasuunnittelu ja portfolio -opintojaksoa. Molemmat opintojaksot järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syys- ja kevätlukukaudella. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta ja opetusajoista löytyvät urapalvelujen www-sivuilta ja WebOodista. Työharjoittelu Urapalvelujen tehtävänä on kehittää ja koordinoida yliopisto-opiskelijoiden työharjoittelua. Harjoittelu ja tilaustyönä tehty pro gradu ovat erinomaisia tilaisuuksia hankkia työelämäkontakteja ja -kokemusta jo opiskeluaikana. Lisätietoa löydät tämän oppaan kohdasta Työharjoittelu sekä urapalvelujen verkkosivuilta. 39 Tietoa valmistuneiden työelämään sijoittumisesta Seuraamme valmistuneiden sijoittumista työelämään. Voit käyttää tietoja omien opintojesi ja urasuunnittelusi tukena. Sijoittumistiedot löydät urapalvelujen verkkosivuilta kohdasta opiskelijoille > valmistuneiden sijoittuminen työelämään. Avoimet työpaikat Suomen Akateemisten rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkoston välittämät työ- ja harjoittelupaikat sekä gradutoimeksiannot löydät Itä-Suomen yliopiston www-sivulta www.uef.fi/fi/opiskelu/opiskelijoille -> Työ- ja harjoittelupaikat sekä opinnäytetyötarjoukset. Oppaita ja ohjeita Ura- ja rekrytointipalvelut on toimittanut mm. Lyhyt johdatus työnhakuun -oppaan, josta löytyy tietoa työelämäkontaktien hankkimisesta ja työnhakuprosessista. Opasta saat maksutta (1 kpl) urapalveluista. 3.6.4 Opintopsykologi Opintopsykologitoiminta on osa korkeakoulun ohjauspalvelua ja sen tavoitteena on tukea oppimista ja opintojen etenemistä. Opintopsykologit ovat laillistettuja psykologeja, jotka ovat erityisesti perehtyneet oppimisen ja ohjauksen psykologiaan. Opintopsykologilta saa psykologista ohjausta opintojen ongelmatilanteissa ja erityiskysymyksissä, joten opintopsykologin ohjauksesta voi olla hyötyä esimerkiksi, jos opinnot eivät suju tai opintojen käynnistämisessä ja etenemisessä on ongelmia. Opintopsykologin voit myös tavata ohjaamassa opiskelua tukevia ryhmiä tai pitämässä koulutusta esimerkiksi opiskelutaitoihin liittyen. Näistä tilaisuuksista tiedotetaan erikseen. Lisäksi opintopsykologi on tarpeen mukaan yksi yhteistyötaho opetus- ja ohjaushenkilökunnan kanssa esimerkiksi opintojen esteettömyyteen liittyvissä kysymyksissä. Ajankohtaista tietoa kyseisten palvelujen saatavuudesta ja henkilökohtaisesta ajanvarauksesta löydät verkkosivuilta www.uef.fi/opiskelu/opintopsykologi. 3.7 Opiskelu yliopistossa Yliopistossa opiskelu todennäköisesti poikkeaa aikaisemmista opiskelukokemuksistasi. Tässä kappaleessa on tietoa yliopisto-opiskelun luonteesta, oppimisesta, 40 keskeisimmistä opiskelutaidoista sekä opiskelukäytännöistä. Oppaan lopusta löytyy pieni yliopistosanasto joka toimii myös hakemistona. Lisää akateemista sanastoa löytyy www.uef.fi/fi/opiskelu/yliopistosanastoa. Yliopisto-opiskelijana olet osa tiedeyhteisöä. Tiedeyhteisölle tyypillistä on uuden tiedon tuottaminen ja akateeminen vapaus. Opiskelijalle akateeminen vapaus tarkoittaa sitä, että hänellä on suuri vapaus suunnitella ja ohjata omia opintojaan. Omaan opiskelutahtiin, valintoihin ja opiskelutapoihin voi vaikuttaa, joskin akateemisen vapauden aste vaihtelee tieteenaloittain. Vapauden mukana tulee myös vastuu: viimekädessä vain opiskelija itse on vastuussa opintojensa etenemisestä. Puhutaankin itseohjautuvuudesta eli opiskelijan tulee osata itse suunnitella opintojaan, asettaa tavoitteita opinnoilleen sekä tarvittaessa muuttaa niitä. Yliopisto-opiskelussa keskeisiä ovat metakognitiiviset tiedot eli tietoisuus omasta ajattelusta, oppimisesta ja tietämisestä. Onnistuminen uudessa oppimisympäristössä vaatii itsetutkiskelua ja kykyä hyödyntää palautetta. Miten minä opin? Miten asiat jäävät parhaiten mieleen? Mitä erilaisten oppimistehtävien tekeminen vaatii? Missä olen hyvä, mitä osaan jo? Tutkimusmatkan omaan oppimiseen voi aloittaa esimerkiksi oman oppimistyylin testaamisesta: opinko parhaiten näkemällä, kuulemalla vai tekemällä? Kysy myös itseltäsi: miksi opiskelen? Pohdi syvällisesti omaa opiskelumotivaatiotasi, sillä sitä tarvitset luultavasti kaikista eniten opiskelutaipaleellasi. Motivaatio, halu oppia ja kehittyä, auttaa sinua ponnistelemaan tavoitteidesi eteen vastoinkäymisissäkin. Oppiminen on vaativaa ja aikaa vievää työtä. Opiskelu ei aina suju, vaikka opiskelutaidot olisivatkin kohdillaan. Oppiminen vaatii sinnikkyttä ja pitkäjänteisyyttä. Puhutaankin opiskelukyvystä, johon opiskelutaitojen lisäksi vaikuttavat useat muut tekijät, kuten omat voimavarat, opiskeluympäristö sekä opetus ja ohjaus. Kun nämä osa-alueet toimivat, opiskelukykykin on hyvä. Ulkoiset tapahtumat tai tekijät voivat vaikuttaa oppimiseen ja opiskelukykyyn, eikä niitä aina voi estää. Niinpä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, niin fyysisestä kuin psyykkisestä, on opiskelijallekin tärkeää! Lisätietoja: www.uef.fi/opiskelu/hyvinvointi www.opiskelukyky.fi www.uraohjaus.net/ korkeakouluopiskelijoiden itsearviointiin kehitetty sivusto Muista myös korkeakouluopiskelijoiden tukikeskus www.nyyti.fi 41 3.7.1 Oppiminen ja opiskelutaidot Yliopisto-opinnoille on tyypillistä, että hallittavat opintokokonaisuudet ovat laajoja ja ne voivat olla myös käsitteellisesti vaikeita. Tällöin pelkkä mekaaninen tiedon omaksuminen ei enää riitä. Uusien asioiden omaksumisessa auttaa kriittisyys, asioiden pohdinta ja pitkäjänteisyys. Myös myönteinen asenne oppimista kohtaan parantaa oppimistuloksia. Oppimiselle on myös varattava riittävästi aikaa. Yliopisto-opiskeluun kuuluu, että opiskelija osaa perustella asioita johdonmukaisesti. Myös vieraskielisen opiskelumateriaalin käyttö on tärkeä osa yliopisto-opiskelua. Eri teoriat määrittelevät oppimisen eri tavoin. Yhteistä niille kaikille on, että oppimisen tuloksena tapahtuu yleensä muutos – joko oppijan tiedoissa, taidoissa tai laajemmin ajattelussa. Oppiminen siis tässä suhteessa eroaa muistamisesta. Oppimista kuvataan usein prosessina, jossa uutta tietoa valikoidaan ja havainnoidaan ja lopuksi liitetään vanhaan tietoon. Oppimista helpottaa, kun muistissa oleva tieto on jäsentynyttä, ymmärrettävää ja entuudestaan tuttua. Suuri määrä irrallista tietoa ei auta oppimisessa. Oppimiseen vaikuttavat monet asiat, kuten opiskeltava aines, aikaisemmat tiedot ja kokemukset, motivaatio, tavoitteet sekä odotukset. Täysin uuden asian oppiminen on vaikeampaa kuin sellaisen, josta on jo jotain kokemusta tai tietoa. Heikko motivaatio tai huonot kokemukset heikentävät oppimista. Vaikka oppiminen ei aina ole tietoista toimintaa, on se kuitenkin taito, jota voi tietoisesti oppia lisää ja harjoitella. Taitava oppija osaa käyttää joustavasti erilaisia opiskelutapoja, arvioida omaa toimintaansa ja tarpeen tullen muuttaa toimintatapojaan. Opintoihin voi suuntautua pinnallisesti, syvällisesti tai suorituksellisesti. Puhutaankin oppimisstrategioista. Lähestytkö opittavaa asiaa kokonaisuudesta käsin (holistinen strategia) vai keskitytkö uutta asiaa opiskellessa pieniin yksityiskohtiin (atomistinen strategia)? Oppiminen voi olla myös pinta- tai syväsuuntautunutta. Pintasuuntautunut oppiminen on ulkoaoppimista. Sitä tarvitaan kun tutustutaan uuteen aiheeseen, sen käsitteisiin ja perusteisiin. Pintasuuntautuneessa oppimisessa asiaa ei välttämättä tarvitse ymmärtää, riittää että sen pystyy toistamaan sellaisenaan. Jos tavoitteena on laajempi ymmärrys tai opittavan aineksen soveltaminen, tarvitaan syväsuuntautunutta oppimista. Syväsuuntautuneessa oppimisessa pyrkimys on ymmärtämää opittava kokonaisuus ja sitä kautta saada se haltuun. Tavoitteena on, että asiasta pystyy kertomaan omin sanoin. Usein syväsuuntautuneessa oppimisessa opittava aines liitetään jo johonkin olemassa olevaan tietoon. 42 Jokaisella on oma yksilöllinen tapansa hankkia ja käsitellä tietoa. Aikaisemmin on puhuttu oppimistyyleistä, joissa oppijat luokitellaan erilaisten oppimistyylien mukaan. Nykyisin luokittelua oppimistyylien mukaan pidetään jopa oppimisen kannalta haitallisena. Yleensä opittavan aineksen monipuolinen käsittely helpottaa asian painamista mieleen, esim. esityksen pitäminen ja esseen kirjoittaminen samasta aiheesta. Kannattaa myös muistaa että oppimisessa voi ja kannattaa hyödyntää eri aistikanavia: tenttikirjaa voi lukea ääneen, jos sillä tavoin muistat parhaiten tai piirtämällä mind-map:in opiskeltavasta aiheesta. Nykyisin on olemassa paljon erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, jotka auttavat mm. vieraiden kielten opiskelussa. http://www.uef.fi/opiskelu/opiskelutaidot https://www.helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/opiskelu/kehity-oppijana http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/26/oppimiseen-paljon-apuvalineita http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=38 3.7.2 Opiskelutekniikat Opiskellessa tarvitaan monenlaisia taitoja ja niitä taitoja voi jokainen kehittää. Hyvät kirjoittamisen, lukemisen, tiedonhankinnan ja ajanhallinnan taidot ovat keskeisiä opiskelutaitoja. Myös oppimaan oppimisen taito ja itseohjautuvuus, kyky työskennellä ja suunnitella opintoja itsenäisesti, ovat yliopisto-opiskelijalle hyödyllisiä taitoja. Nykyisin korostetaan ryhmän merkitystä oppimisessa: muilta voi oppia uusia tapoja oppia sekä saada palautetta omasta osaamisestaan, mikä taas tehostaa oppimista. Itsetuntemus on myös hyvä apu: mitkä ovat juuri sinun vahvuutesi ja heikkoutesi opiskelutaidoissa? Miten voit hyödyntää tätä tietoa opinnoissasi? Kirjoittaminen – muistiinpanotekniikat Kirjoittaminen edistää oppimista, se voi jäsentää ajattelua sekä saada aikaan uusia ideoita. Kirjoittaminen etenee yleensä prosessina. Kirjoitustyö on hyvä jakaa osiin, jolloin työn alla olevaa tekstiä muokataan kirjoitusprosessin edetessä. Kirjoittamisen aluksi kannatta pohtia, miksi, kenelle ja mitä kirjoitetaan. Muita työvaiheita ovat esimerkiksi ideointi, luonnostelu, muokkaaminen ja viimeistely. Prosessin eri vaiheet etenevät yksilöllisesti ja välillä aikaisempaan vaiheeseen voi joutua palaamaan. Harvoin teksti tulee valmiiksi yhdellä kirjoituskerralla. Muistiinpanojen tärkeä tehtävä on auttaa jäsentämään kuultua tai luettua, löytää olennaisimmat tiedot sekä työstää opiskeltavaa ainesta. Muistiinpanoja voi tehdä 43 tentittävästä kirjasta tai luennoilta. Muistiinpanot auttavat palauttamaan mieleen käsiteltyjä asioita ja ne ovat hyvä apu kertaamisessa. Luennoilla muistiinpanojen tekeminen saattaa tapahtua kuuntelemisen ja ajattelemisen kustannuksella: mitä enemmän kirjoitetaan muistiin, sitä vähemmän ehditään kuunnella. On siis tärkeää löytää näiden tekemisten välille tasapaino. Kaikkea ei tarvitse kirjoittaa ylös, keskeisimmät asiat ja käsitteet voivat riittää. Muistiinpanoja voi tehdä myös esimerkiksi piirtämällä käsitekarttoja, kuvioita, käyttämällä merkkejä, muotoilemalla taulukoita tai muunlaisilla tehostekeinoilla. Luentomuistiinpanojen käyminen läpi heti luennon jälkeen on hyvä tapa selkiyttää muistiinpanoja ja samalla niitä voi tuoreeltaan täydentää. Hyvien luentomuistiinpanojen tekemiseen harjaantuu. Lue lisää: www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta Lukeminen ja tenttiin valmistautuminen Lukeminen kehittää ajattelua sekä lisää tietopohjaa. Yliopistossa keskitytään tieteellisiin teksteihin, joita pyritään ymmärtämään, tulkitsemaan sekä arvioimaan. Tekstistä tulisi osata valikoida ja omaksua siitä tärkeimmät asiat. Harjaantunut lukija osaa ohjata omaa lukemistaan, asettaa tavoitteita ja kiinnittää asioita osaksi laajempaa kokonaisuutta. Lukemisen taito on muutakin kuin lukunopeutta. Nopea lukeminen ei takaa sitä, että luetut asiat muistaisi tai ymmärtäisi. Toisaalta taas hitaassa lukemistahdissa vaarana voi olla, että huomio kiinnitetään yksityiskohtiin kokonaisuuden kustannuksella. Hyvä lukutaito on sitä, että ymmärretään ja osataan tulkita sekä kriittisesti arvioida tekstiä. Lukeminen on hyvä aloittaa herättämällä mielenkiinto luettavaa asiaa kohtaan. On myös hyvä miettiä tavoitteita: pyritäänkö asian syvälliseen ymmärtämiseen vai riittääkö ulkoaoppiminen? Pitääkö asiaa osata soveltaa vai pelkästään toistaa? Ennen lukemisen aloittamista kannattaa vielä tehdä lukusuunnitelma. Muista varata riittävästi aikaa tenttiin lukemiseen ja kertaamiseen, sillä asioiden omaksuminen yleensä vie aikaa. Luettaessa kannattaa ensin pyrkiä hahmottamaan kokonaisuus silmäillen ja vasta sen jälkeen paneutua tarkemmin tekstiin. Silmäillessä on hyvä pohtia, mitkä asiat ovat tuttuja ennestään ja minkä tiedon pohjalle luettava asia rakentuu. Varsinaisessa lukuvaiheessa kannattaa työstää käsiteltäviä asioita esimerkiksi tekemällä alleviivauksia sekä erilaisia muistiinpanoja. 44 Lukemisen jälkeen on tärkeää kerrata. Kertaamisen voi tehdä esimerkiksi selailemalla muistiinpanoja, kirjoittamalla tiivistelmiä ja yhteenvetoja tai kuulustelemalla itseään. Kuulustelun voi tehdä myös porukassa, mikäli ryhmässä opiskelu sinulle sopii. Mitä useammin ehdit kerrata, sitä paremmin asiat yleensä jäävät mieleen. Kertaaminen ei tarkoita tekstin käymistä läpi sanasta sanaan, vaan sen tarkoituksena on palauttaa asioita mieleesi. Jos kokonaisuus on hyvin hallussa, kertaamisen välineenä voi riittää kirjan sisällysluettelo. Samalla kannattaa arvioida ja pohtia oppimaansa. Tärkeä tavoite on se, että pystyy kertomaan opittavasta asiasta omin sanoin, ei pelkästään toistamalla kirjan tekstiä. Lue lisää: www.oppiminen.utu.fi/ > lukeminen www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/lue/ 3.7.3 Opiskelumuotoja ja – käytäntöjä sekä suoritustapoja Yliopistossa opetus- ja opiskelumuotoja on monia: opiskelu voi tapahtua itsenäisesti, ryhmässä, kontaktiopetuksena, verkkokurssina, kirjallisina töinä, osallistumalla harjoituksiin tai laboratoriotöihin. Opintojaksoille voi joutua ilmoittautumaan etukäteen tai sitten riittää, että on ensimmäisellä kerralla paikalla. Myös osallistumisvelvollisuus vaihtelee: opintojaksolle voi olla läsnäolopakko, tai opintojakson saa suoritettua osallistumalla pelkästään tenttiin. Yksittäisen opintojakson ilmoittautumiskäytännöt, suoritustapa ja muut vaatimukset kannattaakin aina etukäteen tarkastaa WebOodista. Luennot Luento on suullinen esitys, joka on yleinen kontaktiopetuksen muoto yliopistossa. Luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoa eikä osallistujamäärää rajoiteta. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat ja siksi ne on hyvä tarkastaa ennen luentojen alkua. Luentojen pohjaksi voidaan jakaa materiaalia tai luentojen lisäksi opintojaksoon kuuluu kirjallisuutta. Kuulustelut/tentit/sähköinen tentti Yliopistossa kokeita kutsutaan kuulusteluiksi tai tenteiksi. Pääsääntöisesti kuulusteluja on kahta tyyppiä: ns. yleisiä kuulusteluja tai luentokuulusteluja. Luentokuulustelu on yleensä luentosarjan päätteeksi ja luentojen lisäksi voi tulla tentittäväksi kirjallisuutta. Yleisissä kuulusteluissa tentitään pelkästään kirjallisuus eli ns. kirjapaketteja. Yleisiin kuulusteluihin tulee yleensä ilmoittautua vähintään 10 45 päivää aikaisemmin ja niiden päivämäärät löytyvät oman tiedekunnan opetusohjelmasta. Joissakin tiedekunnissa yleisten kuulusteluiden yhteydessä voi tenttiä myös muita opintojaksoja (esim. luentoja). Tenttien ilmoittautumiskäytännöt ja muut menettelytavat on hyvä tarkastaa etukäteen, sillä niissä on eroja tiedekunnista riippuen. Tenttiin osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Yliopistolla on myös käytössä sähköinen tentti. Tentti tehdään automaattisesti valvotussa sähköisessä tenttijärjestelmässä. Ideana on että opiskelija voi suorittaa tentin oman aikataulunsa mukaisesti. Kaikki tentit eivät kuitenkaan sovellu sähköiseen tenttimiseen, joten tarkista opinto-oppaasta, onko sähköinen tenttiminen mahdollista. Ks. tarkempia ohjeita osoitteesta www.uef.fi/fi/opinto-ja-opetuspalvelut/sahkoinen-tentti Harjoitusryhmät ja – kurssit, demonstraatiot, kirjalliset työt, seminaari Kursseja voidaan suorittaa ryhmissä tai itsenäisesti. Harjoitusryhmiä voi olla useita ja usein niihin voidaan ottaa vain rajattu määrä opiskelijoita, joten ota selvää pitääkö niihin ilmoittautua etukäteen. Demonstraatiot eli demot tarkoittavat havaintoesitystä tai käytännön harjoituksia. Demoja käytetään esimerkiksi matemaattisissa aineissa, jolloin harjoitellaan luennoilla läpi käytyjä laskukaavoja. Kursseja voidaan suorittaa erilaisina kirjallisina töinä joko kokonaan tai osana kurssia. Esseet, referaatit, raportit, oppimistehtävät, portfoliot, oppimispäiväkirjat jne.. eroavat toisistaan muoto- ja sisältövaatimuksiltaan. Kurssin vastuuopettajalta tai opetuksesta vastaavasta yksiköstä saa tarkemmat ohjeet. Myös Kielikeskuksen tieteellisen kirjoittamisen kurssilla käydään läpi eri kirjoitustehtävien muodollisia vaatimuksia. Seminaarit liittyvät yleensä tutkielman tekovaiheeseen (kandidaatin tai pro gradu) ja niissä tavoitteena on perehtyä tarkemmin tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin, joita voi soveltaa omassa työssä. Seminaarin aikana valmistellaan omaa työtä ja esitellään se muilla. Toisten töitä voi joutua opponoimaan. Käytännössä opponointi tarkoittaa toisen työhön huolellista perehtymistä, sen arviointia ja palautteen antamista tekijälle. Lisää tietoa: www.aducate.fi/opiskelumuodot www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/kans/opiskelu/tenttiesseeluentopvk 46 4 Tukipalvelut opiskelijoille 4.1 Opinto- ja opetuspalvelut Opinto- ja opetuspalvelut (OPI) palvelee seuraavia asiakasryhmiä: yliopistoon hakevia, yliopiston opiskelijoita, yliopiston henkilökuntaa sekä yhteistyökumppaneita. Opiskelijoiden palvelut löytyvät verkosta opiskelu-sivuilta osoitteesta www.uef.fi/opiskelu. Opinto-ja opetuspalvelujen sivut ovat osoitteessa: www.uef.fi/fi/opinto-ja-opetuspalvelut. Opinto- ja opetuspalvelujen palveluita opiskelijoille ovat: yleinen opintoneuvonta opinto-oikeudet ja yliopistoon ilmoittautuminen opiskelijatodistukset ja opintosuoritusotteet opintotuki ura- ja ohjauspalvelut kansainvälinen opiskelijavaihto ja harjoittelu ulkomailla opintopsykologi itseopiskelu- ja ryhmätyötilat tietotekniset tukipalvelut koulutuspalvelut sähköinen tentti Opinto- ja opetuspalvelujen asiakaspalvelutiski (opintoneuvonta, opiskelijarekisteri, yliopistoon ilmoittautuminen) on avoinna sekä Joensuun että Kuopion kampuksella yleensä ma-pe klo 10–15. Savonlinnan kampuksella vastaavia palveluita saa filosofisen tiedekunnan hallintopalvelukeskuksesta ma-pe 10-11 ja 12-14. Tarkista poikkeukset www.uef.fi/opiskelu ajankohtaista opiskelussa -kohdasta. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta sekä kappaleesta 2.1. Itseopiskelu- ja ryhmätyötilat sekä tietotekninen tukipalvelu löytyvät Opparista, keskeisiltä paikoilta kampuksia, tarkemmat sijaintitiedot löydät kappaleista 2.6.4 ja 2.7.2. Opparin ja Savonlinnan kampuksen palvelutiskin aukioloajoista löydät ajantasaisinta tietoa osoitteesta: www.uef.fi/opiskelu/aukioloajat. 47 Opiskelua tukeva koulutus Opinto- ja opetuspalvelut tarjoaa opiskelijoille koulutusta muun muassa tieto- ja viestintätekniikasta, opiskelutaidoista, opintojen suunnittelusta sekä työnhausta. Opintopisteytettyjen koulutusten lisäksi tarjotaan myös lyhytkestoisempia taitokursseja. Taitokurssien tiedot ja ilmoittautuminen löytyvät opinto- ja opetuspalveluiden sivujen kautta koulutuskalenterista. Opintopisteytettyjen koulutusten tiedot ja ilmoittautuminen löytyvät WebOodista yliopistopalvelujen opinto-ja opetuspalveluiden oppaasta. Opiskelutaitokoulutukset kehittävät yliopistossa opiskelemiseen tarvittavia tietoja ja taitoja, opintopisteytetyt opintojaksot on suunnattu opiskelunsa aloittaville opiskelijoille. Työnhakukoulutuksista voi löytää vastauksia urasuunnittelun ja työnhaun kysymyksiin. Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena 2 op – opintojaksolta saa perusvalmiudet tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opiskelussa ja sitä voi suorittaa läpi vuoden. 4.2 Kirjasto Itä-Suomen yliopiston kirjasto on julkinen tieteellinen kirjasto, jonka yliopiston tieteenaloille painottuvia palveluja, kokoelmia ja tiloja voivat käyttää kaikki tiedontarvitsijat. Kirjaston palvelupisteitä on kaikilla kolmella kampuksella, Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Kirjastossa on laaja valikoima kurssikirjoja, tutkimuskirjallisuutta, tieteellisiä lehtiä sekä opinnäytteitä. Vapaakappalekokoelmasta saadaan lukusalikäyttöön lähes kaikki kotimainen, vuoden 1980 jälkeen painettu aineisto. Kokoelmissa on painettuja ja sähköisiä kirjoja ja lehtiä sekä tietokantoja tiedonhakuun. Tiedot kirjaston painetuista ja elektronisista aineistoista ovat UEF-Finnassa https://uef.finna.fi/. Kirjaston kokoelmat ovat käytettävissä kaikilla kampuksilla riippumatta kirjan sijoituspaikasta. Kokoelmiin kuulumatonta aineistoa voi tilata kaukopalvelun välityksellä muista kirjastoista. Kirjaston peruspalvelut ovat maksuttomia, ja lisäksi tarjolla on maksullisia palveluja. Tiedot kirjaston palveluista ja aineistoista sekä ajan tasainen hinnasto löytyvät osoitteessa http://www.uef.fi/kirjasto. 48 Opiskelijat tutustuvat kirjastoon opintojen alussa järjestettävällä Kirjastostarttiluennolla sekä tuutoriryhmän mukana paikan päällä kirjastoissa. Kirjasto järjestää joka syksy uusien opiskelijoiden vastaanottoviikot, jonka aikana keskitytään jakamaan tietoa tehokkaasti kirjastosta. Opintojen edetessä kirjaston tietoasiantuntijoilta saa tiedonhaun opetusta ja –ohjausta. Tiedonhaun opintojaksojen tiedot löytyvät Weboodista. 4.3 Tulostus ja kopiointi Opiskelijoilla on mahdollisuus tulostaa kaikissa Opparin itseopiskelutiloissa sekä mikroluokissa (ks. kappale 2.7.2). Opiskelijoiden käyttöön tarkoitetut tulostimet löytyvät Joensuun kampuksella Agoralta, Borealikselta, Careliasta, Educalta, Futuralta, Metrialta ja Naturalta, Kuopion kampuksella Canthialta ja Snellmaniasta. Savonlinnan kampuksella tulostimia on luokissa A211 ja A002. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen tulostuskiintiö, joka on 400 sivua/lukuvuosi. Ks. lisätietoja tulostamisesta ja tulostuskiintiöstä www.uef.fi/opiskelu/tulostus. Kampuskirjastoissa on asiakkaiden käytössä kopiokoneita, skannereita ja tulostimia. Joensuun ja Kuopion kampuskirjastossa on myös mikrofilmien ja –korttien kopiointilaite. Kopiointi on maksullista. Ylioppilaskunta ylläpitää opiskelijoiden käyttöön tarkoitettua kopiokonetta Savonlinnassa. Kopiokone sijaitsee yliopistorakennuksen alakerran käytävässä ylioppilaskunnan toimiston välittömässä läheisyydessä ja toimii Magna Card -kopiokorteilla. Mikäli paperi tai muste loppuu tai ongelma ei ota kopiokoneen kanssa selvitäkseen, ota yhteys ylioppilaskuntaan. Kopiokorttia kannattaa käsitellä varoen - se ei saa taittua eikä vääntyä. Suurin osa ongelmista ja huolloista johtuu huonokuntoisista kopiokorteista. 4.4 Ylioppilaskunta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) on 1.1.2010 toimintansa aloittanut ylioppilaskunta, johon kuuluvat kaikki Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa opiskelevat yliopisto-opiskelijat. 49 ISYY on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen lukuisia palveluita ja viiteyhteisön, jossa voi toimia omien aktiviteettien ja kiinnostusten mukaan. ISYY:n jäsenet ovat osa valtakunnallista opiskelijajärjestöä Suomen ylioppilaskuntien liittoa (SYL) ja Opiskelijoiden liikuntaliittoa (OLL). SYL edustaa kaikkia opiskelijoita valtiovaltaan ja muihin sidosryhmiin päin. Paikallisella tasolla ISYY on opiskelijoiden etujärjestö suhteessa yliopistoon, kaupunkiin, Suomen ylioppilaskuntien liittoon, Kansaneläkelaitokseen ja opetusministeriöön. Ylioppilaskunnan jäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksamatta ei voi suorittaa opintoja, sillä yliopistoon opiskelemaan kirjoittautuminen edellyttää ylioppilaskunnan jäsenyyttä. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on opiskelijalle myös eräänlainen opiskelijan perusturva. Jäsenyyden myötä yliopisto-opiskelija saa muun muassa YTHS:n terveydenhuoltopalvelut, sekä jäsenyyden mukana tuomat edut, kuten erilaiset opiskelija-alennukset ja ylioppilaskunnan tarjoamat palvelut. Ylioppilaskunnalla on viikkotiedote Wiikko-Ärsyke, joka ilmestyy maanantaisin kaikilla kampuksilla. Tiedotteen voi tilata suoraan omaan sähköpostiin. Lisätietoja ISYY:n verkkosivuilta tai [email protected]. Englanninkielinen viikkotiedote Monday Mail ilmestyy Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Ylioppilaskunnan kalenteriin on koottu tietoa ylioppilaskunnan piirissä toimivista jaostoista, kerhoista sekä etuuksista ja opiskelija-alennuksista. Kalenterin saat ylioppilaskunnan toimistolta. Joensuun toimisto: Yliopistokatu 7, Haltia-rakennus, 2.krs, 80101 Joensuu puh. 050 341 6346 sähköposti: toimisto.joensuu(at)isyy.fi Avoinna ma, ti ja to 10 – 15, pe 10 – 13, ke suljettu Kuopion toimisto: Yliopistonranta 3, 70211 Kuopio puh. 044 576 8419 sähköposti: toimisto.kuopio(at)isyy.fi Avoinna ma, ti ja to 10 – 15, pe 10 – 13, ke suljettu 50 Savonlinnan toimisto: Kuninkaankartanonkatu 7, 57101 Savonlinna puh. 044 576 8430 sähköposti: toimisto.savonlinna(at)isyy.fi Avoinna ma-to 10–14 ja pe 10–13 Lisätietoja ylioppilaskunnasta: http://www.isyy.fi https://www.facebook.com/fbISYY http: //youtube.com > Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta https://twitter.com/isyyh https://www.instagram.com/isyyuef/ 4.5 Ainejärjestöt ja muut toimijat Ainejärjestö on hyvä tapa tutustua muihin saman alan tai oppiaineen opiskelijoihin. Mielekkään vapaa-ajan toiminnan lisäksi ainejärjestöjen tavoitteena on ajaa opiskelijoiden etua. Itä-Suomen yliopistossa toimii useita ainejärjestöjä ja niistä löytyy tietoa oman oppiaineen ilmoitustaululta/nettisivuilta, ylioppilaskunnan sivuilta http://isyy.fi/mukaan-toimintaan/ainejarjestot/ sekä ylioppilaskunnan kalenterista. Ainejärjestöjen lisäksi ylioppilaskunnan alaisuudessa toimii myös muita kerhoja ja järjestöjä, joiden toimintaan uudet opiskelijat ovat tervetulleita. Lisätietoja niistä löytyy ISYY:n sivuilta osoitteesta isyy.fi/mukaan-toimintaan. 4.6 Evankelis-luterilainen kampustyö Kampuspappi on opiskelijoiden ja henkilökunnan työpaikkapappi, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti. Keskustelun aiheet liittyvät usein henkilökohtaisen elämän kysymyksiin sekä opiskelua ja työn tekemistä koskeviin asioihin. Kampuspappia voi pyytää kastamaan, vihkimään, hautaamaan tai siunaamaan kotia. Myös rippikoulun käyminen hänen johdollaan on mahdollista. Kampuspappi on mukana useissa yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvointia edistävissä ryhmissä sekä tekee yhteistyötä mm. opinto- ja opetuspalveluiden, YTHS:n ja ylioppilaskunnan kanssa. 51 Joensuun kampus: Tiina Belov, TM, yliopistopastori, työnohjaaja (STOry), p. 050 5906 527, s-posti [email protected], [email protected]. Tavattavissa lukukausien aikana useimmiten tiistaisin klo 11.30–12.00 Genesiskappelissa, Yliopistokatu 2, teologinen osasto ja joka toinen keskiviikko Tiedepuistolla, Länsikatu 15. Genesiskappeli, Yliopistokatu 2, teologinen osasto on avoinna päivittäin henkilökohtaista hiljentymistä tai ryhmäkokoontumisia varten. Kappelin toiminnasta vastaa kampuspappi. Rukoushetki tiistaisin klo 12.00 – 12.15, tervetuloa! Joensuun seurakuntien opiskelijoiden ja nuorten aikuisten toiminnasta tietoja www.joensuunevl.fi Kuopion kampus: Raimo Hakkarainen, TM, p. 040 484 8471, s-posti [email protected] Toimistoaika Studentian Kappelilla torstaisin klo 11–12. Studentian Kappeli on avoinna päivittäin henkilökohtaista hiljentymistä tai ryhmäkokoontumisia varten. Kappelin keittiössä on varauskalenteri ryhmäkokoontumisiin. Kuopion seurakuntien opiskelijoiden ja nuorten aikuisten toiminnasta tietoja www.yhteishenki.fi. Savonlinnan kampus: Savonlinnan kampuspapilla ei ole päivystysaikaa kampuksella vaan hänet saa kiinni joko puhelimitse tai sähköpostitse. Ajantasaiset yhteystiedot kampuspapille löytyvät osoitteesta www.uef.fi/fi/opiskelu/hyvinvointi sekä Savonlinnan seurakunnan verkkosivut www.savonlinnanseurakunta.fi. Oppilaitostyön ohella tietoa myös muusta nuorten aikuisten toiminnasta. Papit ovat tavattavissa sopimuksen mukaan ja päivystysaikoina. Ole hyvä ja ota yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostitse! 52 4.7 Kaupungit Itä-Suomen yliopisto toimii Joensuun, Kuopin ja Savonlinnan kaupungeissa. Opiskelija voi halutessaan muuttaa pysyvästi opiskelukaupunkiinsa, sillä jos asuminen kestää yli kolme kuukautta, tulee tehdä pysyvä tai tilapäinen muuttoilmoitus opiskelukaupunkiin. Pysyvä muuttoilmoitus takaa oikeudet uuden kotikaupungin palveluihin, mm. sosiaali-ja terveyspalveluihin. Tilapäisen muuttoilmoituksen tehneellä taas oikeudet kotikunnan etuuksiin säilyvät. Parhaiten kaupunkien palvelut selviävät niiden nettisivuilta. Opiskelijoille tarkoitettu oma sivusto on käytössä Kuopion kaupungilla. Joensuun kaupunki http://www.joensuu.fi/ Kuopio www.kuopio.fi, www.opiskelijankuopio.fi Savonlinna www.savonlinna.fi 4.8 Urheiluakatemia Urheiluakatemiat ovat alueellisia yhteistyöverkostoja, joiden perustehtävänä on mahdollistaa siviiliuran rakentaminen huippu-urheiluvalmentautumisen rinnalla. Urheiluakatemioiden kautta tuetaan valmentautumisen, opiskelun ja muun elämän integrointia sekä edistetään laadukkaaseen valmentautumiseen ja urheilijan elämään liittyvien tukipalvelujen saatavuutta. Urheiluakatemian toimijoita ovat lajiliitot sekä niiden kautta alue- ja piirijärjestöt ja seurat, alueen oppilaitokset, julkinen sektori (kuntien liikunta- ja sivistystoimi) sekä muut mahdolliset yhteistyötahot. Joensuun kampuksen yhteyshenkilönä toimii Erja Widgrén-Sallinen ja Kuopion kampuksella Tuija Pasanen Opinto-ja opetuspalveluista. Lisätietoja urheiluakatemioista löydät ao. nettisivuilta. Joensuussa: http://www.joensuu.fi/urheiluakatemia Kuopiossa: www.pohjois-savonurheiluakatemia.fi/ Savonlinnassa: http://www.esua.fi/ 53 5 Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Opiskellessa voi tulla eteen tilanteita, joissa tuntuu että opiskelijan oikeusturva ei toteudu. Tässä kappaleessa on lyhyesti esitelty keskeisimmät opiskelijan oikeusturvaa ja myös opiskelijan velvollisuuksia koskevat asiat. Tästä oppaasta löytyy yliopiston tutkintosääntö (liite 1), joka on keskeinen asiakirja opiskelijan oikeusturvan toteutumisen kannalta. Oman tiedekunnan opinto-oppaasta löytyy tarkempia määräyksiä liittyen tutkinnon suorittamiseen. Ylioppilaskunta toimii opiskelijoiden edunvalvojana myös yliopiston sisällä ja auttaa tarvittaessa asioiden eteenpäin ajamisessa. Ks. www2.uef.fi/fi/opiskelu/opiskelijan-oikeudet. 5.1 Esteettömyys Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän on oltava valmis kohtuullisiin järjestelyihin, jotta opiskelijan vamma tai sairaus ei ole esteenä opintojen sujumisessa. Esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä pyritään ratkaisemaan opiskelijan kanssa. Opiskelijoiden näkökulmasta esteettömyys koskee useimmiten opetusjärjestelyjä. Mikäli opiskelijalla on sellainen (pysyvä tai tilapäinen) haitta tai vamma, että hän tarvitsee erityisjärjestelyjä opintoihinsa, hän voi hakea niitä tekemällä hakemuksen tiedekuntansa hallintopalvelukeskukseen. Hakemuslomake ja ohjeet hakua varten löytyvät: www.uef.fi/opiskelu/esteeton. Käytännön järjestelyistä vastaa opetusta antava yksikkö. Neuvontaa mm. hakemuksen tekoon saa kampuskohtaisilta esteettömyysyhdyshenkilöiltä ja tiedekunnasta opintoasioista vastaavalta päälliköltä tai muulta tiedekunnan nimeämältä yhdyshenkilöltä. Joskus on syytä miettiä yhteistyössä oppiaineen kanssa, mitkä järjestelyt ovat mahdollisia tai hyödyllisiä. Tarvittaessa yhteisessä keskustelussa 54 voi olla mukana muita tarvittavia henkilöitä, kuten opintopsykologi tai ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri. Mikäli tarvitset erityisjärjestelyjä ruokailuun liittyen, ks. lisää kappaleesta 6.6. Lisätietoja esteettömästä opiskelusta löydät yliopiston sivuilta osoitteesta www.uef.fi/opiskelu/esteeton sekä valtakunnallisilta sivuilta http://www.esok.fi. 5.2 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvolain mukaan yliopistojen sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet niin koulutukseen kuin ammatilliseen kehitykseenkin, ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvon toteutumista (5 §). Yhdenvertaisuuslain mukaan oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi (2 luku 6§). Lisäksi yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (3 luku 8§). Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa. Lisäksi on edistettävä toimenpiteitä, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Tiedekuntien suositellaan tarkastelevan opiskeluprosessejaan ja opintojen suorittamiseen liittyviä esteitä erityisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Itä-Suomen yliopistolla on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma sekä yhdenvertaisuustoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on muun muassa seurata, että opiskelijan sukupuoli, ikä, tausta tai mikään henkilökohtainen ominaisuus ei aseta häntä eriarvoiseen asemaan muiden opiskelijoiden kanssa. Lisätietoja osoitteesta https://www2.uef.fi/fi/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus/etusivu. Toimikunnan opiskelijajäsenet: opiskelija Helena Tikkanen (varalla opiskelija Juho Pulkka) opiskelija Marko Koskelo (varalla opiskelija Emmi Alho) 55 5.3 Häirintä ja kiusaaminen Sukupuolinen häirintä on henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä. Seksuaalisena häirintänä voidaan esimerkiksi pitää ei-toivottua ja yksisuuntaista, fyysistä, sanallista tai kirjallista sukupuolista lähestymistä, johon usein liittyy avointa tai piilevää painostusta, sekä jollain tavalla negatiivisia seuraamuksia tai niiden uhkaa ahdistelun kohteeksi joutuneelle. Opiskelijat voivat olla yhteydessä YTHS:öön tai ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin. Jos häiritsijä kuuluu yliopiston henkilökuntaan, on mahdollista ottaa yhteyttä myös hänen esimieheensä, jolla on velvollisuus viedä asiaa eteenpäin. Häirinnästä on ensisijaisesti vastuussa häiritsijä itse. Jos häirintä tai ahdistelu sisältää fyysisen koskemattomuuden tahallisen loukkauksen, häiritsijä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen teostaan. Yliopistolla on velvollisuus ryhtyä toimiin, mikäli häirintä koskee opiskelijaa. Tarkemmat säädökset ja ohjeet löytyvät tasa-arvolaista ja yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Kiusaaminen tarkoittaa opiskelijan joutumista toistuvasti yhden tai useamman opiskelijan, opettajan tai hallintohenkilön negatiivisten tekojen kohteeksi. Teot voivat olla fyysisiä, verbaalisia tai sosiaalista manipulointia kuten esimerkiksi syrjimistä tai ryhmän ulkopuolelle jättämistä. Kiusaaminen on toistuvaa, ja sen kohteena oleva ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Itä-Suomen yliopistossa ei missään tilanteessa hyväksytä minkäänlaista kiusaamista tai syrjintää. Ylioppilaskunta on nimennyt häirintäyhdyshenkilöt, joihin voi ottaa yhteyttä häirintä- tai kiusaamistapauksissa. Ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöt: Edunvalvontasihteeri Jukka Ruokanen puh.050-535 3376, Joensuun kampus Edunvalvontasihteeri Piia Tiainen puh. 044-576 8414, Kuopion kampus 5.4 Opiskellessa sattuneet tapaturmat ja vahingot Itä-Suomen yliopistolla on yliopiston opiskelijoita koskeva lakisääteinen tapaturmavakuutus, jonka vakuutusturva perustuu opiskelutapaturman korvaamisesta annettuun lakiin (1318/2002). Lain nojalla korvataan tapaturma, joka on sattunut opiskeluun liittyvässä käytännön harjoittelutyössä sekä siihen välittömästi liittyvillä matkoilla. Turvan piiriin kuuluu käytännön opetus oppilaitoksessa sekä palkaton käytännön työharjoittelu oppilaitoksen ulkopuolisella työpaikalla. Mikäli 56 työharjoittelusta maksetaan palkkaa, opiskelija kuuluu palkanmaksajan tapaturmavakuutuksen piiriin. Edellä mainittu tapaturmavakuutus on voimassa ulkomailla suoritettavan opiskelun tai harjoittelun aikana, mikäli ulkomainen opiskelu tai harjoittelu kuuluu opiskelijan opetussuunnitelmaan suomalaisessa oppilaitoksessa. On huomattava, että kyseessä on tapaturmavakuutus, joka koskee vain käytännön opetusta sekä palkatonta käytännön työharjoittelua. Ulkomaille matkustettaessa suositellaan ottamaan matkavakuutus, joka täydentää vakuutusturvaa myös matkasairauksien, matkan keskeytymisen ja peruutusten varalta. Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määritellään vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvun 1 §:n 3 momentissa, jonka mukaan jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Työnantajalla on ns. isännänvastuu eli ensisijainen vastuu opiskelijan sivullisille aiheuttamasta vahingosta. Työtä suoritetaan työnantajan lukuun silloin, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja hyötyy opiskelijan suorittamasta työstä. Tällöin korvaukset suoritetaan työnantajan vastuuvakuutuksesta vakuutusehtojen mukaisesti. Lisätietoja tapaturma-asiamiehiltä: Joensuun ja Savonlinnan kampukset: Kari Reinikainen kari.reinikainen(at)uef.fi, puh. 050 572 8955 Kuopion kampus: Riitta Meuronen riitta.meuronen(at) uef.fi, puh. 040 355 2170 Lisätietoa yliopiston intrassa: https://www.uef.fi/intra/henkilostohallinto/tapaturmat http://www.uef.fi/fi/intra/henkilostohallinto/vakuutukset#opiskelijavakuutus 5.5 Itä-Suomen yliopiston tutkintosääntö Itä-Suomen yliopiston toimintaa ohjaavat yliopistolaki ja -asetus. Niitä täydentää tutkintosääntö, joka on yliopiston hallituksen vahvistama. Tutkintosäännössä on 57 tarkempia ohjeita mm. ilmoittautumisesta yliopistoon, opinto-oikeudesta, opintosuorituksista sekä opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä. Tutkintosääntö löytyy tämän oppaan lopusta (liite 1). 5.6 Muutoksenhaku Opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuorituksen arvostelupäätökseen, hyväksilukemispäätökseen, opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen tai päätökseen pääaine- tai linjavalinnasta (ks. tarkemmin Tutkintosääntö 49–54 § sekä www.uef.fi/fi/opiskelu/yliopiston-sisainen-muutoksenhaku). Oikaisua pyydetään Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnalta tutkintosäännössä määritellyllä tavalla ja aikana. Oikaisupyyntö on toimitettava ItäSuomen yliopiston kirjaamoon määräaikana. Oikaisupyyntöasiakirjat voi toimittaa yliopiston kirjaamoon henkilökohtaisesti sen aukioloaikoina (avoinna arkisin klo 09.00-15.00) tai lähettää ne omalla vastuulla postitse, faksilla, lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Itä-Suomen yliopisto Kirjaamo Sähköposti: kirjaamo(at)uef.fi Joensuun kampus Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora, sisäänkäynti B, 3. krs Faksi: 013 251 2050 Kuopion kampus Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 E, Snellmania, 2. krs Faksi: 017 162 131 58 5.7 Yliopiston eettiset ohjeet ja vilppi Itä-Suomen yliopistolle on laadittu opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet (www.uef.fi/opiskelu/opetuksen-ja-opiskelun-eettiset-ohjeet). Eettisten periaatteiden noudattaminen koskee myös opiskelijoita. Sitoutuminen eettisiin periaatteisiin edistää korkeaa laatua ja asiantuntemusta sekä luotettavuutta. Kirjallisten töiden alkuperäisyyden varmistaminen on yksi osa koulutuksen ja tutkimuksen laadunvarmistusta. Hyvän tieteellisen kirjoittamisen ohjauksen apuvälineenä on Itä-Suomen yliopistossa käytössä sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitin. Turnitinia voidaan käyttää niin opintosuoritusten kuin opinnäytteidenkin alkuperäisyyden tarkastuksessa. 1.1.2016 lähtien kaikkien ItäSuomen yliopistossa valmistuvien opinnäytteiden alkuperäisyys tarkistetaan Turnitinilla. 5.7.1 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Kaikkien yliopistossa toimivien opettajien ja opiskelijoiden oletetaan tuntevan nämä TENKin julkaisemat ohjeet (www.tenk.fi, HTK-ohje). Yliopistoilla on velvollisuus järjestää toimintansa siten, että tieteellisessä tutkimustyössä, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa noudatetaan rehellisyyttä ja hyvää tieteellistä käytäntöä. Itä-Suomen yliopiston yliopistoyhteisöllisiä arvoja ovat tieteen, opetuksen ja oppimisen vapaus, avoimuus ja rohkeus sekä vastuullisuus ja vaikuttavuus. (Yliopistolaki 2 §.) Toiminnassaan Itä-Suomen yliopisto hyödyntää koko yliopistoyhteisön asiantuntemusta. Toimintaa ohjaavat eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet (Itä-Suomen yliopiston strategia 2015 – 2020). TENK:in mukaan hyvän tieteellisen käytännön (good scientific practice) keskeisiä tunnusmerkkejä ovat muun muassa rehellisyys ja avoimuus, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimuksessa, tutkimustulosten tallentamisessa, niiden esittämisessä ja arvioinnissa. Sitoutuminen hyviin tieteellisiin käytäntöihin edistää tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun korkeaa laatua ja yliopistotoiminnan luotetta- 59 vuutta. Koko yliopistoyhteisön etu on, että hyvän tieteelliseen käytännön periaatteita noudatetaan. Sitoutumisen hyvään tieteelliseen käytäntöön tulee näkyä kaikessa toiminnassa. OPETTAJALLE Opettajan tulee noudattaa opetuksessa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Opettaja tiedostaa olevansa esikuva opiskelijoille ja hyvää työilmapiiriä rakentava kumppani työtovereille. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi opettaja toimii suhteissaan opiskelijoihin ammatillisesti ja tukee omalla toiminnallaan tiedeyhteisön rehellistä, kriittistä, luovaa, avointa ja yhteisöllistä toimintatapaa. Hän pitää yllä omaa asiantuntemustaan. Hän kohtelee opiskelijoita tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Hän ei vilpillisesti tai ilman asianomaisten lupaa hyödynnä opiskelijoiden työpanosta tai opintosuorituksia omassa toiminnassaan. Hän puuttuu yliopiston menettelyohjeen mukaisesti vilppiin kuten plagiointiin tai lunttaukseen tentissä. Hän ottaa osaltaan vastuun siitä, että opiskelijat saavat riittävät tiedot hyvän tieteellisen käytännön periaatteista ja niiden soveltamisesta omalla tieteenalalla. Opinnäytetöitä ohjaava opettaja ottaa vastuun siitä, että opiskelija tuntee TENKin julkaisemat ohjeet hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Mikäli opettaja toimii epäeettisesti opiskelijaa kohtaan, opiskelija voi viedä asian tiedoksi opettajan esimiehelle. Esimiehen on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi. Opetuksessa opettajan päätavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista ja oppimistavoitteiden saavuttamista. Hän antaa positiivista ja rakentavaa kriittistä palautetta opiskelijalle opintojen etenemisestä. Hän kunnioittaa opiskelijoiden näkemyksiä ja heiltä saamaansa rakentavaa palautetta. 60 Hän ohjaa opiskelijaa muuttamaan työskentelytapaansa, jos tunnistaa siinä oppimistuloksia heikentäviä tai muiden opiskelijoiden toimintaa häiritseviä piirteitä. OPISKELIJALLE Opiskelijan päätavoite opiskelussa on oppiminen ja oppimistavoitteiden saavuttaminen. Hänen opintosuorituksensa pohjautuvat aitoon osaamiseen. Opiskelija on vastuussa siitä, että hän noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita opiskelussa, esimerkiksi tutkielmien laatimisessa, esseiden kirjoittamisessa, tentteihin vastaamisessa ja muissa opintosuorituksissa. Hän tiedostaa roolinsa tiedeyhteisön vastuullisena toimijana. Hän tunnustaa muiden tekemän työn arvon ja toimii kaikissa tilanteissa rehellisesti. Hän tukee omalla toiminnallaan tiedeyhteisön eettistä, kriittistä, luovaa, avointa ja yhteisöllistä toimintatapaa. Hän pitää huolen, että kaikissa hänen opinnäytetöissään käy ilmi, mistä tiedot, alkuperäiset ideat ja menetelmät ovat peräisin ja että niiden alkuperään viitataan asianmukaisesti. Opiskelija kunnioittaa opettajien opetus- ja tutkimustyötä. Hän ylläpitää opetustilanteissa positiivista ilmapiiriä olemalla aktiivinen ja vastuunsa tunteva opiskelija. Hän antaa opetuksesta rakentavaa palautetta. Hän kysyy tarvittaessa oma-aloitteisesti lisätietoa oikeista menettelytavoista. Hän toimii opetus- ja tenttitilanteissa muiden työrauhaa häiritsemättä. Vakaviin seuraamuksiin opiskelijalle voivat johtaa esimerkiksi: kiellettyjen muistiinpanojen ja apuvälineiden käyttäminen tentissä (lunttaus) 61 toisen opiskelijan harjoitus- tai opinnäytetyön hyödyntäminen omissa opinnoissa ilmoittamatta, mistä tiedot, alkuperäinen ideat ja menetelmät ovat peräisin käytettyjen lähteiden ilmoittamatta jättäminen toiselta opiskelijalta, internetistä tai muualta saadun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen asiaton lainaaminen (plagiointi) omien suoritusten luovuttaminen toiselle opiskelijalle vilpilliseen käyttöön omien aiempien suoritusten tai niiden osien käyttäminen uusien pohjana ilman asianmukaista lähdeviittausta pari- ja ryhmätöissä oman osuuden tekemättä jättäminen. 5.7.2 Menettelyohjeet, jotka koskevat vilppiä opiskelussa Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön 45 §:n mukaan:”Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta opiskelijan, joka syyllistyy vilppiin. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiriön tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai kuulustelun häiritsemisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, rikkomuksesta on ilmoitettava kirjallisesti dekaanille, erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle tai opinto- ja opetusjohtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Dekaani, erillis- tai palvelulaitoksen johtaja tai opinto- ja opetusjohtaja voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.” Yliopistolain 45 §:n mukaan: ”Opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti 62 toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi”. Opettajan velvollisuus on puuttua välittömästi ja asianmukaisesti, mikäli hän epäilee opiskelijaa opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta. Opettaja voi ohjata tai neuvoa opiskelijaa, mikäli rikkomus on vähäinen ja se johtuu opiskelijan tietämättömyydestä. Muutoin opettaja on velvollinen ilmoittamaan epäilemästään rikkomuksesta kirjallisesti dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle. Opiskelijalle lähetetään kirjallisesti tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä epäillään ja varataan hänelle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa joko suullisessa tilaisuudessa tai kirjallisesti. Lausuntopyyntö (malli liitteenä) tai kutsu kuulemistilaisuuteen lähetetään tiedoksi opiskelijalle saantitodistuksella tai muuten todisteellisesti. Mikäli kuuleminen tapahtuu suullisessa tilaisuudessa, on se dokumentoitava (esim. muistio, pöytäkirja). Opiskelija voi ottaa kuulemistilaisuuteen mukaan haluamansa henkilön tuekseen. Kuulemisen jälkeen dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja ratkaisee, onko rikkomusta tapahtunut (jos ei, asia raukeaa) ja onko kyseessä lievä tai vakava rikkomus, sekä päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Mikäli dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja katsoo lievän rikkomuksen tapahtuneen, voi seurauksena olla esimerkiksi: - suullinen huomautus määräys korjata kirjallista työtä tai opintosuorituksen hylkääminen Dekaanin tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajan antama seuraamus annetaan tiedoksi opiskelijalle ja opettajalle. Rikkomusta voidaan pitää lievänä esim. silloin, jos kyseessä on yksittäinen teko ja se johtuu huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä ja rikkomuksesta on aiheutunut vain vähäistä vahinkoa. Mikäli dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja opiskelijaa kuultuaan katsoo vakavamman rikkomuksen tapahtuneen, hän ilmoittaa asiasta kirjallisesti akateemiselle rehtorille ja toimittaa samalla asiassa kertyneen asiakirja-aineiston akateemiselle rehtorille. 63 Akateeminen rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen, esittää hallitukselle opiskelijan määräaikaista erottamista tai katsoa, ettei asiassa ole tapahtunut rikkomusta. Akateemisen rehtorin tai hallituksen asiassa tekemä päätös annetaan tiedoksi opiskelijalle, opettajalle, dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle sekä opintopalveluihin. Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Päätökseen tulee liittää valitusosoitus. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee yliopistolain 45 §:ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla. 5.8 Opiskelijan velvollisuudet Akateemisen vapauden mukana opiskelijalle tulee vastuu omista opinnoista ja niiden etenemisestä. Opintojen suunnitteluun ja muihinkin pulmatilanteisiin on tarjolla apua, mutta yleensä tukea ja apua on osattava itse hakea. Opiskelija on myös velvollinen selvittämään opintojen suorittamiseen ja käytäntöihin liittyvät asiat. Parhaiten ne selviävät oman oppiaineen hallintohenkilökunnalta ja opettajilta. Myös oman osaston tai laitoksen ilmoitustaulua sekä sähköpostiviestejä kannattaa seurata aktiivisesti. Opiskelussa tulee noudattaa eettisiä periaatteita. Valehtelu, vilppi ja plagiointi eivät ole sallittuja yliopistossakaan (ks. ed. kappaleesta opiskelun etiikka). Osoitteeseen www.uef.fi/intra/uef/saadoksen-saannot-ja-ohjeet on koottu henkilökuntaa ja opiskelijoitakin koskevia säädöksiä, sääntöjä ja ohjeita. Yliopistolle on laadittu ”Ohje viihtyisän ja turvallisen opiskeluympäristön turvaamiseksi”, johon jokaisen opiskelijan edellytetään tutustuvan. Ohje löytyy tämän oppaan lopusta liitteenä 2. Opiskelijan tulee käyttäytyä asiallisesti niin opiskelutovereitaan kuin henkilökuntaakin kohtaan. Yliopiston henkilökunnan kanssa asioidessa on kohteliasta selvittää ja ottaa huomioon vastaanottoajat. Yliopisto on työyhteisö siinä missä muutkin yhteisöt. Niinpä päihtyneenä tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena esiintyminen ei ole sallittua. Pahimmillaan päihteiden väärinkäyttö voi johtaa oppilaitoksesta erottamiseen. Opiskelijoille on laadittu oma päihdeohjelma, ks. tarkemmin kappaleesta 6.4. sekä liitteestä 3. Yliopiston kampukset ovat savuttomia, joten tupakointi on sallittua vain 64 erikseen merkityillä paikoilla. Myös ajoneuvoille ja polkupyörille on varattu omat paikkansa. Opiskelija on velvollinen myös noudattamaan tietoturvaa ja –suojaa. Opiskelijan saamat tunnukset ovat aina henkilökohtaisia, eikä niitä tule missään tapauksessa luovuttaa kenenkään muun käyttöön. Missään tapauksessa käyttäjätunnusta ja salasanaa ei tule luovuttaa, jos joku henkilö tiedustelee niitä esimerkiksi sähköpostiviestissä (ns. kalasteluviesti). Yliopiston sähköpostiosoitetta saa käyttää henkilökohtaiseen viestintään, mutta vähäisessä määrin ja siten, että se ei haittaa yliopiston toimintoja. Käyttö kaupallisiin tai poliittisiin tarkoituksiin on kielletty. Ks. lisätietoja kohdasta www.uef.fi/tike/tietoturvallisuus. 65 6 Sosiaaliset etuudet 6.1 Opintotukilautakunta Itä-Suomen yliopiston opintotukilautakunta hoitaa kaikki Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden opintotukiasiat 31.12.2017 asti. Opintotukilautakunnan sihteerinä toimii Riikka Ihalainen opinto-ja opetuspalveluista. Opintotukilautakunnan nettisivut www.uef.fi/opiskelu > opintotuki. Opintotukilautakunnan jäsenet kaudella 1.1.2016 – 31.12.2017: jäsen varajäsen yliopistotutkija Tarja Kvist, pj. opintoasianpäällikkö Annikki Honkanen yliopistonlehtori Arto Nevala, vpj. lehtori Pekka Jarho lehtori Ville Ramula professori Heli Peltola yliopistonlehtori Minna Ruokonen lehtori Ismo Pellikka opiskelija Teemu Huikuri opiskelija Anu Arosanervo opiskelija Marko Koskelo opiskelija Laura Niemi opiskelija Pauliina Ristimäki opiskelija Heikki Räihä opiskelija Miko Tapanainen opiskelija Vesa Savolainen 6.2 Opintotuki Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja lainatakauksesta. Opintorahan suuruus määräytyy opiskelijan iän, asumismuodon ja korkeakouluopintojen aloitusajankohdan mukaan. Opintolaina on markkinaehtoinen laina, jolle voi saada valtiontakauksen. Ajantasaisimman tiedon opintotuesta ja sen muutoksista saat osoitteesta www.kela.fi > opiskelijat. Ks. myös Kelan opintotukiesite. Voit saada opintotukea korkeakouluopintoihisi, kun suoritat 1) alempaa ja/tai ylempää korkeakoulututkintoa tai tieteellistä jatkotutkintoa 2) erillistä ammatillista täydennyskoulutusta, jonka laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti 3) ammatillisen kelpoisuuden tai virkakelpoisuuden tuottavaa erillistä arvosanaa tai yksittäistä opintokokonaisuutta (laajuuden on oltava keskimäärin vähintään 5 opintopistettä kuukautta kohti). Opintotuki myönnetään aina ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen (koskee kaikkia 1.8.2011 jälkeen ensimmäistä kertaa läsnäolevia). Kun opiskelija on suorittanut 66 alemman korkeakoulututkinnon, hänelle voidaan myöntää opintotuki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten. Opintotuen hakeminen, maksaminen ja muutoksista ilmoittaminen Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Uusien opiskelijoiden kannattaa tehdä hakemus välittömästi saatuaan tiedon opiskelijaksi hyväksymisestä ja kun asumisolosuhteet opiskeluaikana ovat selvillä. Opintotuen voi hakea myös Kelan internet-sivuilla osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Itä-Suomen yliopiston opiskelijat voivat toimittaa hakemuksensa myös Itä-Suomen yliopiston opintotukilautakunnalle osoitteeseen Itä-Suomen yliopisto, Opintotukilautakunta, PL 1627, 70211 Kuopio. Hakemuksen voi jättää myös kampusten opintotukitoimistoon tai Kelan toimistoon. Opintotukea maksetaan lukuvuosittain syyskuusta toukokuun loppuun niin kauan kuin edellytykset tuen maksamiselle ovat olemassa tai perut itse opintotukesi. Opintotukea voidaan myöntää myös kesäkuukausille, jos harjoitat päätoimisia tutkintoosi kuuluvia opintoja. Kesäopintotuki on aina haettava erikseen. Opintoraha on verotettavaa tuloa. Yli 170 euron opintorahasta suoritetaan 10 % ennakonpidätys, ellet toimita muutosverokorttia opintorahan maksamista varten opintotukitoimistoon tai Kelan toimistoon. Sinulla on ilmoitusvelvollisuus opintotukeen vaikuttavista muutoksista, kuten esimerkiksi saamistasi apurahoista, asumisolojen ja perhesuhteiden muutoksista ja opintojen päättymisestä. Aiheettomasti maksettu opintotuki peritään takaisin. Opintotukilautakunta voi tehdä tutkintapyynnön, jos epäillään opintotuen väärinkäyttöä. Opintotuen myöntäminen ja jatkuvan maksamisen perusteet Opintotuki myönnetään päätoimiseen opiskeluun. Päätoimiseksi opiskelu katsotaan, kun opiskelija suorittaa keskimäärin vähintään 5,0 opintopistettä tukea nostettua kuukautta kohti. Kela ja opintotukilautakunta seuraavat opintojen etenemistä mm. opintosuoritusrekisterin avulla. Mikäli opinnot eivät ole edenneet riittävästi, opiskelijalle lähetetään selvityspyyntö. Opintojen edistymistä valvotaan lukuvuosittain. Asumislisään on oikeus opiskelijalla, joka asuu vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Mikäli opiskelijalla ei ole oikeutta asumislisään, hänellä voi 67 kuitenkin olla oikeus yleiseen asumistukeen, ks. kappale 6.6.3. Opintotuen asumislisä on 80 % opiskeluasunnon kuukausivuokrasta, asumisoikeusasunnon käyttövastikkeesta tai niihin rinnastettavista vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisista kiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista, kuitenkin enintään 201,60 euroa/kk. Opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Valtiontakauksen saatuaan opiskelija sopii lainan nostamisesta ja siihen liittyvistä ehdoista pankin kanssa. Verotuksessa voi saada opintolainavähennyksen tai opintolainahyvityksen kun korkeakouluopiskelija valmistuu määräajassa ja alkaa maksamaan opintolainaa takaisin, ks. tarkemmat ehdot www.kela.fi tai kysy opintotukitoimistoista. Opintojen edistymisen seuranta Opiskelijan opintojen edistymistä seurataan lukuvuosittain (1.8.-31.7.) seuraavasti: Vaatimus on keskimäärin vähintään 5,0 opintopistettä tukikuukautta kohti. Opiskelijalla on oltava riittävästi opintopisteitä joko edeltävältä lukuvuodelta tai koko opiskeluajalta. Tämän lisäksi opiskelijan on lukuvuodesta 2014–2015 alkaen suoritettava vähintään 20 opintopistettä lukuvuoden aikana (vähimmäissuoritusvaatimus). Vaikka opiskelija nostaisi opintotukea esim. vain yhden tukikuukauden lukuvuoden aikana, hänen pitää suorittaa vähintään 20 opintopistettä. Jos opintopisteitä ei ole riittävästi, opiskelijalle lähetetään selvityspyyntö. Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hän ei esitä selvityksessään hyväksyttäviä syitä, opintotuki lakkautetaan seuraavan vuoden tammikuun alusta lukien ja päätöksessä asetetaan ehto opintotuen piiriin uudelleen pääsemiselle. Rajatapauksissa opiskelijalle voidaan myöntää määräaikainen tuki lukuvuosittaisen tukijan loppuun (eli useimmiten toukokuun loppuun). Sekä lakkautuksen että määräajalle myönnetyn tuen jälkeen opintotuen jatkoa on haettava uudella hakemuksella. Tuki voidaan uudelleen myöntää, mikäli opiskelijan opintosuoritusten määrä täyttää hänelle annetun ehdon. Maksetun opintotuen takaisinperintä on mahdollista, kun suorituksia on edeltävältä lukuvuodelta alle 1,0 opintopistettä tukikuukautta kohti ja kun opintoja ei ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti. Opiskelijan omat tulot Tulona otetaan huomioon apurahat ja tuloverolain mukaiset veronalaiset ansio- ja pääomatulot koko kalenterivuoden ajalta (opintoraha poislukien). Myös ulkomailta saadut tulot ja veronalaiset sosiaalietuudet otetaan tulona huomioon. Vuo- 68 situloraja on henkilökohtainen ja se perustuu tukikuukausien määrään. Tukikuukaudella opintotuen tulovalvonnassa tarkoitetaan kuukautta, jolloin olet saanut opintorahaa ja/tai asumislisää. Vuosituloraja lasketaan siten, että tukikuukautta kohden opiskelijalla voi olla tuloa 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohden 1970 euroa. Tuloja ei tutkita tukea myönnettäessä tai maksettaessa, vaan opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että vuosituloraja ei ylity. Opiskelija voi korottaa tulorajaansa perumalla tukea etukäteen tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Tulovalvonta tehdään verotustietojen perusteella. Takaisinperittävään määrään lisätään lakiin perustuva 15 %:n korotus. Opintotukineuvonta opintotuki(at)uef.fi Opintotukitoimistot, käyntiosoitteet: Joensuun kampus Yliopistokatu 2, Aurora, sisäänkäynti A, 1 krs. Kuopion kampus Yliopistonranta, Canthia-rakennus, 2. krs. Savonlinnan kampus Kuninkaankartanonkatu 5 6.3 Terveyspalvelut Yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoidosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), www.yths.fi. YTHS:n palveluihin kuuluvat yleislääkärihoito, ihotautilääkäri ja gynekologipalvelut, hammashuolto, mielenterveyspalvelut ja ehkäisevä terveydenhuolto. Jokainen yliopistossa perusopintoja suorittava maksaa vuosittain terveydenhoitomaksun osana ylioppilaskunnan jäsenmaksua ja on siten oikeutettu käyttämään YTHS:n kaikkien terveysasemien palveluja kaikkialla Suomessa. Terveysasemilla asioitaessa on aina esitettävä opiskelijakortti tai opiskelutodistus. YTHS kutsuu ensimmäisen lukuvuoden aikana kaikki opiskelijat terveystarkastukseen, joka koostuu sähköisestä terveyskyselystä sekä tarvittaessa henkilökohtaisesta tapaamisesta. Opintojen aikana on kerran mahdollisuus maksuttomaan hampaidentarkastukseen. Opiskelija voi myös saada kaikki rokotukset terveysasemilta, perusrokotukset ja riskiryhmien influenssarokotukset ovat maksuttomia, muut maksullisia. 69 YTHS:n toimipisteiden aukioloajat ovat ma-to klo 8-15 ja pe klo 8-14, puhelinyhteydenotot mielellään klo 8-12. Kesäisin toimipisteiden aukioloajoissa on muutoksia, joten aukioloajat kannattaa tarkistaa esimerkiksi nettisivuilta osoitteesta www.yths.fi > toimipisteet. Joensuun toimipiste: Yliopistokatu 2 (Aurora-rakennus, B-ovi), 80100 Joensuu. Puhelinnumerot: Yleisterveys ja mielenterveys 046 710 1082, suunterveys 046 7101084. Kuopion toimipiste: Niiralankatu 23, 70600 Kuopio. Puhelinnumerot: Yleisterveys ja mielenterveys 046 710 1076, suunterveys 046 710 1078. Savonlinnan toimipiste: Kuninkaankartanonkatu 7, 57100 Savonlinna. Puhelinnumero 046 710 1087. Huom! Ajanvaraukset puhelimitse ma-pe klo 8-10.Terveydenhoitajan vastaanotto ma-to klo 8–15, pe klo 8-14. Saavu ajoissa vastaanotolle! Mikäli et pääse varaamanasi aikana, muista tehdä peruutus edellisenä päivänä klo 12 mennessä, jotta aika voidaan antaa jollekulle muulle. Samalla vältyt peruuttamattoman poisjäännin maksulta. Muut terveyspalvelut Iltaisin ja viikonloppuisin ei YTHS:llä ole päivystystä, joten kiireellistä hoitoa vaativissa sairastapauksissa tulee ottaa yhteyttä keskussairaaloiden päivystykseen tai (Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon tai Savonlinnan) ensiapupoliklinikkaan tai soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Opiskelijat ovat oikeutettuja myös oman kotikuntansa terveyskeskusten palveluihin. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa terveyskeskusta, on vaihdosta ilmoitettava kirjallisesti nykyiselle sekä valitulle terveysasemalle, ks. lisätietoja Valviran sivuilta www.valvira.fi > hoitopaikan valinta. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ovat kotipaikkakunnasta riippumattomia. 70 6.4 Päihdeohjelma Itä-Suomen yliopistolla on laadittu päihdeohjelma opiskelijoille. Päihdeohjelman kokonaisuudessaan löydät tämän oppaan lopusta, liite 3. Opiskelijan näkökulmasta keskeisintä päihdeohjelmassa on, että yliopistolla on yhdenmukainen ohjeistus siitä, kuinka toimia, jos opiskelijalla epäillään tai on todettu päihdeongelma. Ensisijaisesti opiskelijoiden tulisi ottaa yhteyttä henkilökuntaan, esim. oman oppiaineen hops-ohjaajaan, mikäli oma tai opiskelutoverin päihteiden käyttö herättää huolta. Jokaiseen tiedekuntaan on nimetty omat päihdeyhdyshenkilöt. He toimivat henkilökunnan tukena päihdeongelmaan puuttumisessa ja puheeksiotossa. Päihdeyhdyshenkilöt myös tarvittaessa kutsuvat kokoon hoitoonohjausneuvottelun, johon osallistuu yliopiston henkilökunnan ja opiskelijan lisäksi myös hoitavan tahon edustajat. Päihdeyhdyshenkilöt: Filosofinen tiedekunta amanuenssi Henni Nevalainen (Joensuun kampus) hallintopäällikkö Päivi Peltoperä (Savonlinnan kampus) Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta hallintopäällikkö Kaisa Laitinen Terveystieteiden tiedekunta opintohallinnon päällikkö Mervi Silaste Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta projektitutkija Jonna Kosonen (Joensuun kampus) amanuenssi Anna-Maija Pyykönen (Kuopion kampus) 6.5 SYKETTÄ – yliopiston liikuntapalvelut SYKETTÄ on hyvää fiilistä, liikunnan iloa ja kaikenkuntoisia liikkujia! Joensuun , Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla toimii Itä-Suomen yliopiston ja paikallisten korkeakoulujen yhteinen korkeakoululiikuntapalvelu SYKETTÄ. Sykkeen sivustolla www.sykettä.fi voit tutustua kampuskohtaiseen liikuntatarjontaan. 71 Sykkeen sivujen liikuntakalenterista löydät: viikoittaiset ohjatut ryhmäliikuntatunnit (jooga, spinning, akrobatia ym.) avoimia lajivuoroja (salibandy, futsal ym.) opiskelija- ja henkilöstöryhmien vakiovuoroja liikuntakursseja monenlaisille liikkujille Käyttäjäksi pääset rekisteröitymällä sekä maksamalla edullisen käyttäjämaksun. Maksua vastaan saat opiskelijakorttiin liikuntatarran, jolla osoitat oikeutesi käyttää SYKETTÄ-liikuntapalveluita. SYKETTÄ ABC A. REKISTERÖIDY KÄYTTÄJÄKSI * Täytä rekisteröintilomake nettisivuilla huolella ja suuntaa kohti tarrojen myyntipistettä! B. MAKSA LIIKUNTATARRA * Liikuntamaksut lukuvuodelle 2016-2017: 66 €(sisältää alv:n) / ryhmäliikuntamaksu (sisältää kaikki palvelut) 33 € (sisältää alv:n) /palloilumaksu (kaikki paitsi ohjattu ryhmäliikunta) * Tsekkaa kampuskohtaiset myyntipisteet netistä sykettä.fi *Liikuntamaksut syyskaudelle 2016: 35€ (sisältää alv:n) / ryhmäliikuntamaksu (sisältää kaikki palvelut) 17€ (sisältää alv:n) / palloilumaksu (kaikki paitsi ohjattu ryhmäliikunta C. KIRJAUDU SISÄÄN TUNNUKSILLA, ILMOITTAUDU TUNNEILLE * Ilmoittaudu tunneille nettisivujen LIIKUNTAKALENTERIN kautta. Näet päiväkohtaisen tarjonnan skrollaamalla etusivun alas tai klikkaamalla etusivun ”Liikuntakalenteriin” –tagia. Joensuun ja Savonlinnan korkeakoululiikunta Heli Aalto, liikuntasuunnittelija(a)isyy.fi, 044 576 8445 Juho Mutanen, vapaa-aika(a)isyy.fi, 050 346 9620 https://www.facebook.com/sykettasusirajalla 72 Kuopion korkeakoululiikunta Sirpa Risto, sirpa.risto(a)isyy.fi, 044 576 8419 Saara Hanhela, saara.hanhela(a)savonia.fi, 044 785 5087 www.facebook.com/sykettasavilahdella 6.6 Ateriatuki ja ravintolat Opiskelijoiden ateriatuki (1,94 euroa/ateria) on osa opintotukea. Ateriatuen voi saada korkeakoulujen opiskelijat alennuksen piirissä olevista opiskelijaravintoloista. Ateriatuen saamiseksi opiskelijan on esitettävä voimassaoleva opiskelijakortti ruokailupaikan kassalla. Uusi opiskelija esittää ennen opiskelijakortin saamista ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksukuitin ja henkilöllisyystodistuksensa tai WebOodista tulostamansa opiskelutodistuksen. Ylioppilaskuntaan kuulumattomat muut ateriatukeen oikeutetut opiskelijat saavat opintopalveluista Kelan opintotukikeskuksen tähän tarkoitukseen painaman ateriatukikortin. Kelan sivuilta löytyvät ateriatuen piirissä olevat ravintolat kunnittain. Joensuun ja Kuopion kampuksilla on useampia ravintoloita. Osa niistä on ns. henkilökuntaravintoloita, joista ei saa opiskelija-alennusta. Kaikilla kampuksilla on ravintoloiden lisäksi kahviloita. Mahdollisista erityisruokavalioista tai erityisjärjestelyistä (esim. liikuntaesteiset) kannattaa olla yhteydessä etukäteen asianomaiseen ravintolaan. Ajantasaisimmat tiedot ravintoloista, lounaslistoista ja aukioloajoista saat osoitteesta www.uef.fi/fi/palvelut/ravintolat. 6.7 Opiskelijan asuminen Opiskelija-asuntoa voivat hakea kaikki Itä-Suomen yliopistossa päätoimisesti opiskelevat. Asuntoa voi hakea kun opiskelupaikka on varmistunut. Opiskelijaasuntoja vuokraa Joensuussa Opiskelija-asunnot OY Joensuun Elli, Kuopiossa Kuopion opiskelija-asunnot Oy Kuopas ja Savonlinnassa SAO, Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy. Opiskelijat, jotka ovat kirjoilla opiskelukaupungissaan, on myös mahdollisuus hakea kaupunkien vuokra-asuntoja, ks. yhteystiedot kappaleesta 4.7 Kaupungit. Itä-Suomen yliopisto ja ylioppilaskunta järjestävät tilapäismajoitusta niille opiskelijoille jotka eivät ole saaneet asuntoa opiskelupaikkakunnaltaan opintojen alkuun 73 mennessä. Joensuun kampuksella tietoa väliaikaismajoituksesta saa osoitteesta housing(at)uef.fi. Kuopion ja Savonlinnan kampusten opiskelijat voivat ottaa yhteyttä ylioppilaskuntaan (ks. yhteystiedot kappaleesta 4.4). Opiskelija-asunnot OY Joensuun Elli Merimiehenkatu 30, PL 242, 80100 JOENSUU puh. 013 337 7800, sähköposti kodit(at)joensuunelli.fi www.joensuunelli.fi. Aukioloajat: maanantai klo 9-17 tiistai-torstai klo 9-16 perjantai klo 9-15 Kuopion opiskelija-asunnot Oy Torikatu 15, 70110 Kuopio puh. 020 710 9740, sähköposti asiakaspalvelu(at)kuopas.fi www.kuopas.fi. Aukioloajat: maanantai-perjantai klo 10-15, kuukauden 1. arkipäivänä klo 8-15.30 puhelinvaihde maanantai-perjantai klo 9-15 Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy Puistokatu 13, 57100 Savonlinna puh. 015 550 110, sähköposti sao(at)yhis.fi www.sao.fi. Aukioloajat: maanantai-perjantai klo 9-15 6.8 Muut sosiaalietuudet Suomen sosiaaliturvaan kuuluu asumiseen ja työskentelyyn perustuvia etuuksia. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt kuuluvat eläketurvan ts. terveydenhuoltopalvelujen ja sairausvakuutusetuuksien, vanhempainetuuksien ja perheetuuksien piiriin. Joitain etuuksia myönnettäessä maassa asumiselle asetetaan lisävaatimuksia, jotka liittyvät lähinnä asumisen ajalliseen kestoon. Kela hoitaa erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviä etuuksia. Tavallisimmin opiskelija hakee Kelasta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, yleistä asumistukea, 74 korvauksia lääkärinpalkkioista, mikäli hän on asioinut yksityisellä lääkäriasemalla, perhe-etuuksia eli äitiysavustuksen, äitiys- ja vanhempainrahan sekä kotihoidon tuen. Mikäli jompikumpi vanhemmista on kuollut, voi opiskelun ajalle olla perhe-eläkkeisiin liittyviä etuuksia. Näistä voi tiedustella Kelasta ja työeläkelaitoksesta tai Eläketurvakeskuksesta. Vinkkejä asioiden hoitamiseen: ota aktiivisesti itse selvää sosiaalietuuksista ja kysy neuvoa hyödynnä sähköisiä asiointipalveluja muista hakea etuuksia määräaikojen puitteissa (hakuajat vaihtelevat eri etuuksissa) helpotat ja nopeutat asiasi käsittelyä kun täytät hakemuksen huolellisesti ja liitä tarvittavat liitteet mukaan jos on kiire jättää hakemus, muista että hakemusta voi täydentää jälkikäteen vastaa sinulle lähetettyihin selvityspyyntöihin; niitä ei lähetetä turhaan vaan asiasi ratkaisu vaatii lisätietoja selvitä, onko sinulla mahdollisesti yksityisvakuutusta tapaturman tai sairastamisen varalle 6.8.1 Päivähoitopalvelut Lapsen päivähoito järjestetään mahdollisuuksien mukaan vanhempien toivomassa muodossa, joko kunnallisena tai yksityisenä päivähoitona. Kunnallisen päivähoidon maksu määräytyy perheen koon ja tulojen perusteella. Kunnallisen päivähoidon sijaan perheillä on oikeus kotihoidontukeen tai yksityisen hoidon tukeen. Lisätietoja löydät ao. kaupunkien www-sivuilta. 6.8.2 Sairaspäiväraha Kela korvaa sairaanhoidosta aiheutuvia kustannuksia sekä maksaa sairauspäivärahaa ansiomenetyksen ajalta. Julkisen terveydenhoidon kustannuksia Kela ei korvaa. Jos et pysty opiskelemaan sairauden vuoksi, olet oikeutettu sairauspäivärahaan ja yleiseen asumistukeen. Mikäli sairautesi kestää yli kaksi kuukautta tai et osaa arvioida työkyvyttömyyden kestoa, niin hae sairauspäivärahaa. Varsinkaan korkeakouluopiskelijan ei kannata käyttää opintotukikuukausia aikana, jolloin opinnot eivät edisty. Opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamisesta löydät lisätietoja osoitteesta www.kela.fi/jos-sairastut. Muista Kelan maksamista sairastamiseen liittyvistä korvauksista kuten sairaanhoito- ja lääkekorvauksista löytyy lisätietoja osoitteesta www.kela.fi > sairastaminen. 75 6.8.3 Yleinen asumistuki Opiskelijan asumismuoto ja perhesuhteet ratkaisevat opiskelijan kuulumisen asumislisän tai yleisen asumistuen piiriin. Yleisen asumistuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka asuvat yhdessä lapsensa kanssa, omistusasunnossa tai vanhempiensa kanssa. Sairausajalta opiskelija voi saada yleistä asumistukea. Yleistä asumistukea voit hakea sähköisesti tai toimittamalla paperisen hakemuksen. Voit saada asumistuen takautuvasti enintään hakemuksen jättämistä edeltävän kuukauden alusta. Tarkempia tietoja tarvittavista liitteistä ja yleisestä asumistuesta löydät: www.kela.fi > asumisen tuet. 6.8.4 Toimeentulotuki Opiskelijalle ensisijainen toimeentulon muoto on opintotuki, mutta voi tulla tilanteita jolloin opintotuki ei riitä tai sitä ei ole käytettävissä. Tällöin opiskelijakin voi joutua turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotukea haetaan omalta asuinkunnalta ja se tulee myöntää samoin ehdoin kuin muillekin kunnan asukkaille. Toimeentulotukilaskelmassa voidaan ottaa huomioon mm. nostamaton opintolaina. Lisätietoja toimeentulotuen hakemisesta ja laskemista löydät parhaiten oman asuin- tai kotikuntasi sosiaalitoimesta. 6.9 Opiskelija-alennukset Opiskelijana olet oikeutettu moniin eri alennuksiin. Katso opiskelija-alennukset www.frank.fi/alennukset. Kuopion alueen opiskelijoille tarkoitetuista alennuksista, eduista ja mm. työpaikoista löytyy kootusti tietoa osoitteista www.opiskelijankuopio.fi. VR:ltä ja Matkahuollolta alennuksen saa joko ylioppilaskunnan opiskelijakortilla tai oppilaitoksen todistuksella. Opiskelijakortin saa kun on päätoiminen opiskelija ja opiskelu kestää vähintäänkin 8 kuukautta. Lisätietoja www.vr.fi ja www.matkahuolto.fi. Muista opiskelija-alennuksista ks. kappale 2.2 Opiskelija-kortti sekä ylioppilaskunnan kalenterista, jonka saat noutaa ylioppilaskunnan toimistolta kun olet maksanut jäsenmaksusi. Opiskelija-alennus lounaasta ks. kappale 6.3. 76 YLIOPISTOSANASTOA Abstrakti Tieteellisten artikkeleiden alussa oleva tiivistelmä. Ainejärjestö ks. kappale 4.5 Aineopinnot Perusopintojen jälkeen suoritettava, yleensä noin 35 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus AHOT Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, ks. kappale 3.1.3 Aineopinnot opinnot on jäsennelty perus-ja aineopintoihin, joissa keskitytään tietyn oppiaineen teoriaan ja tieteellisen kehityksen seuraamiseen. Aineopinnot on suositeltavaa suorittaa perusopintojen jälkeen. Aineopintojen laajuus on yleensä vähintään 35 opintopistettä. Aineyhdistelmä Opiskeltavassa tutkinnossa on pääaine ja yksi tai useampi sivuaine, jotka yhdessä muodostavat tutkinnon aineyhdistelmän Akateeminen vartti opetus alkaa yliopistossa 15 minuuttia yli tasatunnin, ellei toisin ole ilmoitettu. Esim. luento 10–12 alkaa 10.15. Jos opetus on ilmoitettu alkavaksi klo 10.00, se alkaa tasan kymmeneltä. Tentit alkavat aina tasatunnein. Alempi korkeakoulututkinto eli kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen tutkinto. Alumni yliopistosta valmistunut henkilö, ks. kappale 2.10. Amanuenssi on yliopiston virkamies. Tehtävät voivat vaihdella hyvin laajasti hallinnollisista tehtävistä opettamiseen ja tutkimukseen. Approbatur vanha nimitys perusopinnoille. Tarkoittaa myös alinta hyväksyttyä arvosanaa esim. pro gradu-tutkielmassa Ateriatuki on osa opiskelijan opintoetuuksia, ks. lisää kpl 6.3 Avoin yliopisto tarjoaa yliopistoopintoja kaikille. Avoimen yliopiston kautta ei voi suorittaa tutkintoa, mutta ne voivat olla väylä yliopisto-opintoihin. Itä-Suomen yliopistossa avoimesta yliopisto-opetuksesta vastaa Aducate. Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Dekaani valitaan tiedekuntaneuvoston professoreiden keskuudesta. Demonstraatio eli demo Luentoon tai harjoitustyöhön liittyvä havaintoesitys tai havainnollistava harjoitus Diploma Supplement (DS) on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Se sisältää lisätietoja kyseessä olevasta tutkinnosta, oppilaitoksesta sekä koulutusjärjestelmästä maassa, jossa tutkintotodistus on myönnetty. Dosentti tutkimustyössä ansioitunut henkilö, jolla on oikeus antaa omalta alaltaan opetusta. Hän voi myös osallistua tutkimustyöhön. 77 Edustajisto on ylioppilaskunnan korkein päättävä elin. Edustajisto valitaan edustajistovaaleilla kahden vuoden välein. Edustajistovaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet. Erityisjärjestelyt opiskelijalla voi olla haitta tai vamma, jonka takia hän tarvitsee erityisjärjestelyitä opintojen sujuvuuden takaamiseksi. Ks. lisätietoja kappaleesta 5.1 Essee lyhyt kirjoitelma, jossa pohditaan jotain tiettyä aihepiiriä eri näkökulmista lähdekirjallisuutta hyödyntäen. Essee voi olla opintojakson suorittamisvaihtoehto. Gradu ks. Pro gradu HOPS opiskelijan suunnitelma siitä, mitä opintoja hän suorittaa, miten, milloin ja missä järjestyksessä. Apua HOPS:n laatimiseen saa oppiaineen nimeämältä henkilöltä joka voi olla hops-ohjaaja tai oppiainetuutori. Ks.myös kappale 3.1. ISYY Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, ks.kpl 4.4 Jatko-opinnot Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeisiä opintoja, ks. lisätietoja kappaleesta 2.9 sekä tutkintosäännön pykälästä 7. JOO-opinnot (Joustava opinto-oikeus) Ks. tarkemmin kpl 3.3. Kampus tarkoittaa yliopistoaluetta. Itä-Suomen yliopistolla on kolme kampusta, jotka sijaitsevat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Kandidaatin tutkinto Ks. Alempi korkeakoulututkinto. 78 Karonkka on ns. väitösjuhla. Kirjatentti kuulustelu, jossa opintojaksoon kuuluva kirjallisuus tentitään. Kirjatenttiin luetaan ennalta ilmoitettu tai tentaattorin kanssa erikseen sovittu kirjallisuus. Ks. myös kappale 3.7.3 Koulutusohjelma Yliopistossa opiskellaan pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Koulutusohjelmalla tarkoitetaan monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa ei välttämättä ole määriteltyjä pää- ja sivuaineita. Kurssikirjat Opintojaksoon (eli kurssiin) kuuluva kirjallisuus. Yliopiston kirjastoissa on erillinen kurssikirjakokoelma ja sieltä löytyy ainakin yksi kappale kaikkia kurssikirjoja. Kurssikirjat voivat olla lainattavissa tai lukusalikappaleina. Kustos Väitöstilaisuuden puheenjohtaja Kuulustelu eli tentti ks. kappale 3.7.3 Kypsyysnäyte/kypsyyskoe laaditaan kandidaatin tai pro gradu- tutkielman jälkeen samasta aiheesta. Kypsyysnäytteen tarkoitus on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys opinnäytetyön alaan sekä osoittaa äidinkielen taitoa. Laitos on opetusta ja tutkimusta järjestävä pienin yksikkö. Laitokseen voi kuulua yksi tai useampia oppiaineita. Laudatur voi tarkoittaa sekä syventäviä opintoja että korkeinta arvosanaa Lisensiaatti Jatkotutkinto, joka voidaan suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen. Luento Suullinen esitys jonkin asian opettamiseksi. Ks. kpl 3.7.3. Lukari sähköinen lukujärjestys ks. kpl 2.6.1. Lukukausi Lukuvuosi Ks. kappale 2.3 Lukuvuosi ja periodit Lukuvuositarra osoittaa opiskelijakortin voimassaoloajan. Ks. lisätietoja kappaleesta 2.2. Läsnäoleva opiskelija perustutkintoopiskelija, joka on maksanut ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Hän voi suorittaa opintoja, saada opintotukea sekä on oikeutettu opiskelija-alennuksiin. Maisterin tutkinto Ks. Ylempi korkeakoulututkinto. Maisteriohjelma Koulutusohjelma, jossa tehdään pelkästään syventävät opinnot. Edellytyksenä on alemman korkeakoulututkinnon tai muiden soveltavien opintojen suorittaminen. Moodle verkko-oppimisympäristö, ks. kappale 2.6.1. Oodi opiskelijarekisteri, ks. WebOodi Opetussuunnitelma ks. tutkintosäännön pykälä 17 Opinnäyte Kaikkiin yliopistotutkintoihin vaaditaan opinnäyte. Opinnäytteitä ovat kandidaatin ja pro gradututkielmat, lisensiaatintyö ja väitöskirja. Ks. myös tutkintosääntö 35 § Opinto-opas on tiedekunta- tai koulutusalakohtainen julkaisu, johon on koottu tutkintorakenteet ja tiedot suoritettavista opinnoista. Opintojakso on tiedekunnan tutkintovaatimuksissa tai opetussuunnitelmassa mainittu opiskelun kohde. Opintojakson laajuus ilmoitetaan opintopisteinä. Opintojaksosta järjestettävää opetusta kutsutaan kurssiksi. Ks. myös tutkintosäännön 20 §. Opintokokonaisuus on opintojaksoa laajempi kokonaisuus, ja se voi koostua useammasta opintojaksoista. Opintosuoritusote sisältää kaikki opiskelijan suorittamat opintojaksot, arvosanat ja opintopisteet. Ks. lisätietoja kappaleesta 2.5. Opintopiste Opintojen mitoituksessa käytettävä yksikkö, jolla ilmoitetaan opintojaksojen laajuus. Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työskentelyä. Opiskelutodistus on virallinen asiakirja, jolla opiskelija voi osoittaa olevansa läsnäolevana opiskelijana. Toinen nimitys on läsnäolotodistus. Ks. lisätietoja kappaleesta 2.5. Oppiainetuutori on yliopiston henkilökunnan jäsen, joka auttaa uusia opiskelijoita mm. opintojen suunnittelussa. Oppari Opiskelijoiden itseopiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettu tila, jossa on myös tarjolla tietoteknistä tukipalvelua, ks. kappale 2.7.2. Opponentti vastaväittäjä Perusopinnot noin 25 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus, jossa perehdytään opiskeltavan aineen perusteisiin. Aiemmin käytettiin myös termiä approbatur -opinnot. Perustutkinto kandidaatin ja/tai maisterin tutkinto. 79 Plagiointi toisen tekstin lainaamista ilman lupaa tai asiallisia lähdeviittauksia, ks. kappale 5.6 Poissaoleva opiskelija ei voi suorittaa opintoja, eikä ole oikeutettu opiskelijaalennuksiin tai opintotukeen. Ks. lisätietoja kappaleesta 2.1.1 kohdasta Poissaolevaksi ilmoittautuminen Professori on tohtorin tutkinnon suorittanut virkamies, joka tekee tieteellistä tutkimusta, ohjaa oppiaineessa tehtävää tutkimusta sekä antaa opetusta omalta erikoisalaltaan. Professori toimii yleensä oppiaineensa johtajana. Pro gradu -tutkielma on syventävien opintojen loppuvaiheessa tehtävä tutkielma, jonka tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelijaa tieteellisen tutkimuksen teossa. Proseminaari on aineopintojen opintojakso, jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelijoita tutkimuksen tekemiseen. Proseminaarissa tehdään harjoituksena lyhyt tutkielma. Pääaine Yliopistossa opiskellaan pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Pääaineella tarkoitetaan oppiainetta, johon opiskelijalla on tutkinnon suoritusoikeus. Pääaineopinnot jäsennellään perus-, aine- ja syventäviksi opinnoiksi, joissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Referaatti on tiivistelmä toisesta tekstistä siihen mitään lisäämättä. Sivuaine Tutkintorakenteeseen kuuluu usein pääaineopintojen lisäksi sivuaineita. Sivuaineiden laatu, laajuus 80 ja määrä vaihtelevat tutkinnoittain, joten selvitä mahdolliset rajoitukset opinto-oppaastasi. Lue lisää Tutkintosäännön 10 § sekä kappaleesta 3.3. Syventävät opinnot ovat perus- ja aineopintojen jälkeen suoritettavia opintoja. Aiemmin on käytetty termiä laudatur-opinnot. Sähköinen tentti Tentti, jonka ajankohdan opiskelija voi itse määritellä ja joka tehdään sähköisessä järjestelmässä. Ks. kappaleet 2.6.2 sekä 3.7.3. Tentti eli koe. Ks. kappale 3.7.3. kohta Kuulustelut/tentit. Tiedekunta dekaanin johtamia hallinnollisia yksiköitä, joihin kuuluu laitoksia, osastoja ja oppiaineita. Tiedekuntaneuvosto on tiedekunnan hallinnossa ylintä päätäntävaltaa käyttävä elin. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu myös opiskelijajäseniä. Tohtorin tutkinto on korkein yliopistossa suoritettava tutkinto. Tutkintoa varten täytyy suorittaa tieteelliset jatko-opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä väitöstilaisuudessa. Tuutori pienryhmän ohjaaja Vertaistuutorit ovat saman alan ylemmän vuosikurssin opiskelijoita. Ks. kappale 3.6.2. Tuutorointi. Väitöskirja Tohtorin tutkinnon suorittamiseen kuuluva opinnäyte, jota sen laatija puolustaa väitöstilaisuudessa. Väitöskirja voi olla itsenäinen tutkimus tai koostua useista eri artikkeleista tai julkaisuista. Väitöstilaisuus on julkinen tilaisuus, jossa tohtorin oppiarvoa tavoitteleva henkilö puolustaa julkisesti väitöskirjaansa. WebOodi on opiskelijarekisterin verkkopalvelu, jossa opiskelija voi tehdä lukuvuosi-ilmoittautumisen, ilmoittautua opetukseen ja tentteihin, muuttaa osoitettaan, selata opintosuorituksiaan ja tehdä HOPSin. WebOodissa ovat myös opinto-oppaat ja opetustarjontatiedot. Ks. myös kappale 2.6.1. Yleinen kuulustelu/tentti kuulustelu jossa tentitään etukäteen ilmoitettu kirjallisuus. Ks. Tutkintosäännön § 29– 34 sekä omasta opinto-oppaastasi. Ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa ylempi korkeakoulututkinto on lisensiaatin tutkinto. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on pakollinen kaikille läsnäoleville perustutkinto-opiskelijoille. Ylioppilaskunta määrittelee vuosittain maksun suuruuden. YTHS Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö, ks. kappale 6.2 81 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 § Tutkintosäännön soveltamisala Yliopistolain (558/2009) 14 §:n nojalla yliopiston hallitus on 4.9.2013 hyväksynyt seuraavan tutkintosäännön, jota sovelletaan yliopiston toiminnassa sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty sekä Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosäännössä määrätty. Tätä tutkintosääntöä sovelletaan ItäSuomen yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. Tässä tutkintosäännössä tiedekunnalla tarkoitetaan yliopiston tiedekuntia ja soveltuvin osin opetusta antavia erillisiä laitoksia. Rehtori, tiedekunta ja erillis- ja palvelulaitos voivat antaa tätä tutkintosääntöä tarkentavia määräyksiä. Tämä tutkintosääntö on yliopistolain 41 §:ssä tarkoitettu yliopiston tutkintosääntö. TUTKINTO- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS 2 § Yliopiston koulutusvastuut Koulutusvastuista säädetään yliopistolain 7 §:n mukaan valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksilla. Kun yliopiston hallitus on kuullut tiedekuntia, se päättää koulutusvastuita koskevista muutosesityksistä 82 LIITE 1 1.8.2014 ministeriötä varten. Rehtori päättää yliopistolle asetuksilla säädetyn koulutusvastuun jakautumisesta tiedekunnille. 3 § Koulutusohjelman tai pääaineen perustaminen ja lakkauttaminen Hallintojohtosäännön 11 §:n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää koulutusohjelmien tai pääaineiden perustamisesta ja lakkauttamisesta tiedekunnan koulutusvastuun puitteissa. Mikäli koulutusohjelma tai pääaine lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää siihen opiskeluoikeuden saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Mikäli oppiaine lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille pää- ja sivuaineopiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää molemmissa tapauksissa siirtymäkauden järjestelyistä. 4 § Tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus ja tutkintojen suoritusaika Yliopistossa suoritettavien tutkintojen tavoitteista, niihin vaadittavien opintojen laajuuksista ja tavoitteellisista suoritusajoista säädetään yliopistolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004). 5 § Yhteistutkinto-ohjelmat Kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa järjestettävistä yhteistutkinto-ohjelmista sovitaan erillisissä yliopistojen välisissä sopimuksissa. Rehtori päättää yhteistutkintoohjelmia koskevista yleisistä määräyksistä. Opiskeluoikeudet, sivuaineopinto-oikeudet sekä opinto-oikeudet erikoistumiskoulutuksiin 6 § Valintaperusteet alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Korkeakoulujen opiskelijavalinnoista säädetään yliopistolain 36 ja 38 §:ssä. Rehtori päättää yliopiston opiskelijavalintojen yleisistä linjauksista. 7 § Tohtorin ja muuhun jatkotutkintoon johtavat opinnot Jatko-opiskeluoikeutta haetaan tiedekunnista. Jatko-opiskelijat valitaan tohtoriohjelmiin. Dekaani päättää opinto-oikeuden myöntämisestä. Tiedekuntaneuvosto päättää tohtoriohjelmien ja muun jatkotutkintokoulutuksen valintaperusteet ja hakuajat. 8 § Koulutusohjelman, pääaineen ja tiedekunnan vaihtaminen Rehtori päättää yliopiston opiskelijavalinnan yleisistä linjauksista, joihin sisältyvät myös pääaineen tai koulutusohjelman vaihtamista koskevat määräykset. Tiedekuntaneuvosto päättää periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa koulutusohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. 9 § Opettajan pedagogiset opinnot Filosofinen tiedekunta järjestää opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot, päättää näiden opiskelijoiden valinnan perusteista ja myöntää opinto-oikeudet. Terveystieteiden tiedekunta järjestää terveystieteiden opettajankoulutuksen hoitotieteen pääaineopiskelijoille. Rehtori päättää opiskelupaikkojen jakautumisesta tiedekunnille ja oppiaineille. 10 § Sivuaineopinto-oikeudet Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opinto-oikeus lukuun ottamatta aloja, joissa opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. Sivuaineopetusta voi olla koulutusalojen välisenä yhteistyönä sekä erikseen tietyille pääaineille soveltuvina sivuainekokonaisuuksina. Yliopistossa voi olla muiden yliopistojen opiskelijoita, jotka suorittavat sivuaineopintoja joustavan opinto-oikeussopimuksen perusteella. 11 § Opiskeluoikeuden rajaaminen Rehtori päättää tarkemmista määräyksistä, jotka koskevat yliopistolain 42 83 §:n mukaista opiskeluoikeuden rajaamista ja lisäajan myöntämistä. Opiskelijalla voi kerrallaan olla voimassa vain yksi samaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtava opiskeluoikeus samassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa tai samantasoiseen tieteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Itä-Suomen yliopistossa. Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vastaavansisältöisenä sellaisen edellä sanotun saman koulutusalan tai vastaavan oppiaineen tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen, jonka asianomainen hakija on jo suorittanut, ellei tiedekunnan valintaperusteista muuta seuraa. 12 § Opiskeluoikeuden päättyminen ja opiskeluoikeudesta luopuminen Valmistuttuaan tutkinto-opiskelija voi suorittaa opintoja sen lukukauden loppuun asti, jonka aikana hän on valmistunut. Tiedekunta antaa tarkemmat ohjeet opintojen suorittamisesta valmistumisen jälkeen kelpoisuutta ja pätevyyttä tuottavissa opinnoissa. Opiskelija voi luopua opiskeluoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle. Tällöin opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivänä. Opiskeluoikeutta ei tällöin voida palauttaa. 13 § Opiskeluoikeuden menettäminen Yliopistolain 43 §:n mukaan opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli 84 hän on opintopaikan vastaanotettuaan laiminlyönyt ilmoittautumisen yliopistoon tai lukuvuosittaisen ilmoittautumisen, hän ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, tai hänelle ei ole myönnetty lisäaikaa. Mikäli opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava yliopistopalvelujen opinto- ja opetuspalveluista oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi; hakemus voidaan tässä tapauksessa tehdä ilman että opiskelija osallistuu uudelleen valintaan. Jos opiskelijan edellisestä ilmoittautumisesta on kulunut vuosi tai pidempi aika, opinto- ja opetuspalvelut kuulee tiedekuntaa ennen päätöksen tekemistä. YLIOPISTON MUU OPETUS JA KOULUTUS 14 § Avoin yliopisto-opetus ja täydennyskoulutus Yliopistossa järjestetään tiedekuntien opetussuunnitelmien mukaista avointa yliopisto-opetusta. Yliopistossa järjestetään myös täydennyskoulutusta. OPETUS JA OPINNOT 15 § Opiskelijan ilmoittautuminen Rehtori määrää opiskelijaksi hyväksytyn ilmoittautumisesta yliopistoon ja lukuvuosittain tehtävästä läsnä- ja poissaoloilmoittautumisesta. 16 § Tieteellinen jatkotutkintokoulutus Tieteellinen jatkotutkinto-opetus järjestetään tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmat voivat olla tiedekunnan omia ohjelmia, tiedekuntien välisiä tai kansallisia ja kansainvälisiä tohtoriohjelmia. Tohtoriohjelmalla on johtaja ja johtoryhmä. Tohtoriohjelman tehtävänä on huolehtia alansa tutkijakoulutuksen järjestämisestä yliopistossa. Tohtoriohjelma: 1) ottaa kantaa tohtoriohjelmaan tulleisiin jatko-opinto-oikeushakemuksiin, 2) valmistelee tohtoriohjelman valintaperusteet ja opetussuunnitelmat, 3) vastaa tieteen ja tutkimusalan opintojen järjestämisestä, 4) vastaa jatko-opiskelijoiden ohjauksesta. Opetuksen järjestäminen ja opintojen suunnittelu 17 § Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma sisältää osaamistavoitteet ja sisällöt, joita tutkinnoille ja niiden osille on asetettu, osaamisen arviointimenetelmät, opetusmuodot, ilmoittautumiskäytännöt ja muut tutkintovaatimukset, sekä opetusohjelman. Jokaisesta koulutusohjelmasta ja pääainepohjaisesta koulutuskokonaisuudesta sekä maisteriohjelmista tai niihin rinnastettavista maisteriopinnoista sekä tohtoriohjelmista laaditaan opetussuunnitelmat, joita arvioidaan ja kehitetään vuosittain. Opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi: 1) koulutuksen tehtävä, 2) koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet, 3) tutkintorakenne opintojaksoineen ja laajuuksineen, 4) opintojaksokuvaukset suomeksi ja englanniksi 5) suunnitelma pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjauksesta ja HOPS -neuvonnan järjestämisestä 6) opetusohjelma 7) tiedekunnan opintoja ja tutkintoja koskevat määräykset. Rehtori vahvistaa tiedekuntien yhteisen opetuksen opetussuunnitelmat seuraavaa lukuvuotta varten helmikuun loppuun mennessä. Tiedekuntaneuvostot vahvistavat opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat tiedekuntien seuraavan lukuvuoden opetusta varten toukokuun loppuun mennessä. Tutkintorakenteet ja opintojaksokuvaukset voidaan vahvistaa useammaksi vuodeksi kerrallaan. Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate vahvistaa avoimen yliopiston toimeenpanosuunnitelman seuraavaa lukuvuotta varten tiedekuntien päätös- 85 ten pohjalta kesäkuun loppuun mennessä. Suunnitelmaan sisällytetään kaikki avoin yliopisto-opetus, jota yliopisto järjestää itse tai yhdessä yhteistyöoppilaitosten kanssa. olla vastuuhenkilö. Opintojaksokuvaukset tulee päivittää lukuvuosittain suomen ja englannin kielellä. Opintojaksokuvauksessa tulee ilmoittaa, millä kielellä opetus annetaan. 18 § Opetuksen järjestäminen Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. Yliopiston lukuvuosi jakautuu neljään opetusperiodiin. 21 § Opintoihin sisältyvä harjoittelu Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkintoopintoihin kuuluu mahdollisuus harjoitteluun joko pakollisena tai vapaaehtoisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän harjoittelun voi tehdä opetussuunnitelman mukaisesti kotimaassa tai ulkomailla. 19 § Tutkintoihin kuuluvat opinnot Tiedekuntaneuvosto antaa tarkemmat määräykset tutkinnoista ja niihin sisältyvistä opinnoista sekä päättää koulutusten sisällöistä. Tiedekuntaneuvosto päättää myös tutkintoihin sisältyvien tai niitä täydentävien erikoistumiskoulutusten rakenteista, sisällöistä ja opinnoista. 20 § Opintojaksot Yliopiston järjestämä opetus toteutetaan opintojaksoina. Täydennyskoulutuksen opetussuunnitelmat toteutetaan tarkoituksenmukaisina opetussuunnitelmarakenteina. Opintojakson on oltava vähintään yhden opintopisteen laajuinen, mistä poikkeuksena on kypsyysnäyte. Opintopiste voi koostua pienemmistä osasuorituksista. Opintojaksolla tulee olla kirjattuna oppimistavoitteet. Opintojaksolla tulee 86 Yliopistossa voi olla kirjoilla myös harjoittelua suorittavia Itä-Suomen yliopiston kansainvälisten yhteistyöyliopistojen opiskelijoita. Rehtori antaa harjoittelusta tarkempia määräyksiä. 22 § Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijan ohjaus Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet, ja antaa ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta sekä sen hyväksymis- ja päivittämiskäytännöistä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen eri vaiheissa. Tuutoroinnista annetaan erillinen rehtorin ohjeistus vuosittain. 23 § Opintojen vanheneminen Tiedekuntaneuvosto päättää perusteista, joiden mukaan opiskelijan suorittamat opinnot vanhenevat. Opintojen etenemisen seuranta 24 § Opintojen etenemisen seuranta Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa tai tieteellisen lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittavan opiskelijan opintojen etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä vaiheissa tai opintojen eri vaiheissa. Tiedekuntaneuvosto päättää, miten jatko-opiskelijoiden sekä erikoistumistutkintoa suorittavien opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan. Opetuksen ja opiskelun kieli 25 § Opetus- ja tutkintokieli Yliopistolain 11§:n mukaan yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Tiedekuntaneuvosto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Rehtori päättää kriteereistä, joiden perusteella tutkintoohjelma on vieraskielinen tai kaksikielinen. 26 § Opintosuorituksen kieli Mikäli opintosuorituksen tarkoitus ei muuta vaadi, opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä tai opetussuunnitelman mukaista muuta kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kuin opetussuunnitelman mukaista kieltä päättää suorituksesta vastaavan tiedekunnan dekaani opetusta antavan erillis- tai palvelulaitoksen johtaja ja opinto- ja opetuspalveluiden johtaja. Opinnäytetyö kirjoitetaan tiedekuntaneuvoston hyväksymällä kielellä. OSAAMISEN ARVIOINTI JA ARVOSTELUASTEIKOT 27 § Opintosuoritukset Opintosuorituksia ovat kuulustelut, harjoitustyöt, esseet, oppimispäiväkirjat, näyttökokeet tai muut opetussuunnitelmassa määrättävät suoritustavat ja niiden yhdistelmät. Opintosuorituksella tarkoitetaan lisäksi väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon tutkielmaa sekä hyväksiluettua opintosuoritusta tai muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen osoittamista. Opintosuorituksen laajuus ilmoitetaan opintopisteinä lukuun ottamatta väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut kuulustelut ja vastaavat opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Muut opintosuoritukset säilytetään yliopiston arkistojohtosäännössä ja arkistonmuodostussuunnitelmassa määritellyn ajan. Kuulusteluja voidaan järjestää myös sähköisessä tenttijärjestelmässä. Sähköisen tentin säännöistä ohjeistetaan erikseen. Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on 87 opintosuorituksen edellyttämä opintooikeus. 28 § Suoritusmahdollisuudet Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava kuulustelu on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava kuulustelu on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. Tiedekunnat, erillis- ja palvelulaitokset sekä opinto- ja opetuspalvelut antavat tarkemmat määräykset opintosuoritusten suorituskertojen määrästä. 29 § Yleiset kuulustelut Opetusta antava yksikkö voi järjestää yleisiä kuulusteluja. Yleisten kuulustelujen ajankohdista ja kestosta sekä siitä, mitä opintojaksoja kussakin yleisessä kuulustelussa voi suorittaa, päätetään opetussuunnitelmissa. Mikäli kuulustelun ajankohtaa joudutaan pakottavista syistä siirtämään myöhempään ajankohtaan, siitä on tiedotettava kaikille kuulusteluun ilmoittautuneille mikäli mahdollista kaksi viikkoa ennen kuulustelua. Yleisen kuulustelun kesto on vähintään neljä ja enintään kuusi tuntia. 30 § Kuulustelujen järjestäminen Kuulustelutilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia kuulustelun alkamisesta, minkä jälkeen kuulusteluun ei oteta myöhästyneitä. 88 Kuulustelutilaisuuteen saa tuoda vain kuulustelussa tarvittavat välineet. Erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on pyydettävä erityisjärjestelyjä kuulusteluun ilmoittauduttaessa. Kuulusteluun osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Kuulustelussa pidetään luetteloa kuulusteluun osallistuneista. Tiedekunnat sekä erillis- ja palvelulaitokset antavat tarkempia määräyksiä etätenttien järjestämisestä. 31 § Yleiseen kuulusteluihin ilmoittautuminen Yleiseen kuulusteluun tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen kuulustelupäivää. Muihin kuulusteluihin tulee ilmoittautua opetussuunnitelmassa mainitulla tavalla. Mainitut ilmoittautumistavat ja - ajat eivät koske sähköistä tenttijärjestelmää. 32 § Opintosuoritusten arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat Opintosuoritusten arvioinnista käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida myös asteikolla hyväksytty - hylätty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opintojaksokuvauksessa. Syventävien opintojen hyväksytyt tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat voidaan myös arvioida seitsenportaisella asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur taikka asteikolla tyydyttävä, hyvä ja erinomainen tai asteikolla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä; sen mukaan, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) määrätään. 33 § Opintosuorituksen arviointi Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. 34 § Kuulustelun tulosten julkistaminen Kuulustelun tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Dekaani, opetusta antavan erillis- ja palvelulaitoksen johtaja tai opinto- ja opetuspalveluiden johtaja voi erityisestä syystä pidentää aikaa. Kuulustelun tulos on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kuukauden kuluttua suorituspäivästä. Määräajasta poikkeamisesta on ilmoitettava kolmen (3) viikon kuluessa suorituspäivästä. Sähköiseen opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Ilmoitustaululle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta, hylättyjen lukumäärästä sekä siitä, milloin ja missä opiskelijalla on tilaisuus tutustua opintosuoritustensa arviointiin. Essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava suoritus tulee jättää tarkastajalle asetettuna määräaikana. Opintosuorituksen tulos on julkistettava kolmen (3) viikon kuluttua määräpäivästä. Määräaikoihin ei lueta jaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. Mikäli kuulustelun arvioinnissa on ollut useita opettajia eikä arviointi ole tapahtunut yhteistyönä, kunkin tehtävän arvostelleen opettajan nimi on ilmoitettava. 35 § Tutkielman tarkastaminen ja arviointi Pro gradu -tutkielman ja syventävien opintojen kirjallisen työn voi suorittaa 89 itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Kahden opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. Pro gradu -tutkielma ja muut syventävien opintojen tutkielmat/kirjalliset työt ovat julkisia opinnäytteitä. Pro gradu -tutkielmalle ja syventävien opintojen kirjalliselle työlle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee olla ohjaaja. Pro gradu -tutkielman ja syventävien opintojen kirjallisen työn tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa tutkielmasta tai - työstä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. Tarkastaja tulee määrätä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelija on jättänyt tutkielman tai kirjallisen työn lopullisen version tarkastukseen tiedekunnan määräämällä tavalla. Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvioinnista ennen opinnäytetyön hyväksymisestä päättämistä. Tutkielman arvioinnista lähetetään opiskelijalle kirjallinen päätös. Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Itä-Suomen yliopistossa valmistuville alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille voidaan tehdä alkuperäisyyden 90 tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. 36 § Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan tarkastaminen ja arvostelu Lisensiaatintutkimuksen tarkastamiseksi tiedekuntaneuvosto määrää kaksi tarkastajaa. Väitöskirjatutkimuksen esitarkastusta varten tiedekuntaneuvosto määrää kaksi esitarkastajaa. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien ja väitöskirjatutkimuksen esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajille. Tarvittaessa dekaani voi myöntää lisäaikaa. Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja ovat julkisia opinnäytteitä. Julkaistu väitöskirja on asetettava yliopiston kirjastoon julkisesti nähtäväksi viimeistään kymmenen (10) päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirjatutkimus tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Tiedekuntaneuvosto määrää tilaisuuteen vähintään yhden vastaväittäjän, jonka tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen henkilö, jolla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaava tieteellinen pätevyys. Tiedekuntaneuvosto määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa. Julkisen tarkastuksen jälkeen vastaväittäjän tai vastaväittäjien on annetava kahden viikon kuluessa kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Väitöstilaisuudessa esitetty huomautus on toimitettava kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Vastaväittäjä tai kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu tiedekuntaneuvoston jäsen voi esittää väitöskirjan hylkäämistä koskevan kirjallisen vaatimuksen perusteluineen. Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Itä-Suomen yliopistossa valmistuville lisensiaatintutkimuksille ja väitöskirjoille voidaan tehdä alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. 37 § Opinnäytteen arviointiprosessin keskeyttäminen Opiskelija voi ennen opinnäytteen arvioinnista pyytää kirjallisesti, että arvostelu keskeytetään. Tällöin prosessi raukeaa. Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran. Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin asiasta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. 38 § Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksi lukeminen Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksi lukeminen edellyttää, että hyväksi luettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita. Rehtori päättää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yleisestä periaatteista yliopistossa. Dekaani päättää muussa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa suoritettujen opintojen tutkintoon sisällyttämisen periaatteista. LAATU JA LAADUNHALLINTA 39 § Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista. Tiedekunta vastaa myöntämiensä tutkintojen laadusta sekä siitä, että sovitut tulokset saavutetaan ja tiedekunnan koulutukseen saamat resurssit kohdennetaan ja priorisoidaan tarkoituksenmukaisesti. Koulutusta järjestävät erilliset laitokset vastaavat kukin antamansa koulutuksen laadusta. Opetusta järjestävä yksikkö ja sen johtaja vastaavat yksikön opetuksen ja opintosuoritusten laadusta. 91 Oppiaineen vastuuhenkilö vastaa oppiaineen opetuksen laadusta ja erityisesti opetuksen koordinoinnista ja kehittämisestä. Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta ja oppimisen arvioinnista. Opiskelija vastaa oppimisesta ja opintojensa etenemisestä. 40 § Opetustoiminnan johtaminen ja asiantuntijaelimet Rehtori vastaa opetuksen ja ohjauksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kehittämisen ja arvioinnin tueksi rehtori voi perustaa toimikuntia. Opetustoimintaa johdetaan yliopistotasolla, tiedekunnissa, laitoksilla sekä muissa opetusta antavissa yksiköissä. Yliopistossa on rehtorin asettama opetus- ja ohjausneuvosto, jonka tehtävänä on valmistella ja seurata erityisesti yliopiston opetukseen liittyviä strategisia linjauksia sekä edistää ja seurata opetuksen, ohjauksen ja oppimisen laatua. Tiedekunnassa ja erillisja palvelulaitoksessa voi olla yksi tai useampi dekaanin ja johtajan asettama toimikunta, jonka tehtävänä on valmistella tiedekunnan opetukseen ja ohjaukseen liittyviä asioita. Opetus- ja ohjausneuvostossa ja toimikunnissa tulee olla opiskelijaedustus. 41 § Koulutuksen arviointi Yliopiston koulutusta arvioidaan määrävuosin. Rehtori päättää arvioinnin toteuttamisesta. 92 42 § Opetusta ja ohjausta koskeva palaute Opetuksesta, opinnoista, ohjauksesta ja tutkinnoista kerätään palautetta opiskelijoilta ja muilta tahoilta. Rehtori antaa ohjeet opiskelijapalautteen keräämisestä, käsittelystä ja palautteeseen liittyvästä tietosuojasta. OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMINEN JA EETTISET PERIAATTEET 43 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja rikostaustaotteen pyytäminen Opiskeluoikeuden peruuttamisesta säädetään yliopistolain 43 a §:ssä sekä siihen liittyvästä tiedonsaannista 43 b §:ssä ja opiskeluoikeuden palauttamisesta 43 c §:ssä. Yliopistoista annetussa valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 2 §:ssä määrätään ne tutkinnot, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia pykäliä sovelletaan. Rehtori antaa erillisen menettelytapaohjeen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja rikostaustaotteen pyytämisestä. 44 § Eettiset periaatteet Tiedekuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen eettiset periaatteet tunnetaan. Rehtori antaa tarkempia ohjeita eettisten kysymysten käsittelystä. VILPPI OPINNOISSA 45 § Menettely plagiointi- ja muissa vilppitapauksissa Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta opiskelijan, joka syyllistyy vilppiin. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiriön tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai kuulustelun häiritsemisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, on rikkomuksesta ilmoitettava kirjallisesti dekaanille, erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle tai opinto- ja opetusjohtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Dekaani, erillis- tai palvelulaitoksen johtaja tai opinto- ja opetusjohtaja voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. TODISTUKSET, OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI JA OPINTOSUORITUSOTE 46 § Tutkinnoista annettavat todistukset Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmien tutkintotodistuksia koskevista periaatteista. 47 § Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuorituksen arvioijan on viipymättä rekisteröitävä vastaanottamansa ja arvioimansa opintosuoritukset tai toimitettava varmentamansa opintosuoritustiedot rekisteröintiä varten. Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. 48 § Opintosuoritustietojen oikaiseminen Rekisterinpitäjän oma-aloitteiseen opintosuoritustietojen korjaamiseen sovelletaan henkilötietolain (523/1999) 29 §:n säännöksiä. Opiskelija voi pyytää arviointiin suorittanutta yksikköä oikaisemaan opintosuoritusotteessa havaitsemansa virheen tai puutteen. Oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti. Oikaisupyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua muutoksenhakulautakunnalta. 93 OIKAISUMENETTELYT 49 § Tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely Yliopistolain 82 §:n 2 momentin mukaan opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisua on pyydettävä yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hallintooikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 50 § Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää 94 kirjallisena opetusta antavan yksikön toimistoon tai yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä. Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tarkastajan tulee merkitä päätös päivättynä suorituspapereiden jäljennökseen, jonka opiskelija saa maksutta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon. Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen tutkielman arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. 51 § Muutoksenhaku hyväksilukemispäätöksestä Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, mikäli hän on tyytymätön päätökseen, joka on tehty muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksymisestä osaksi tutkintoa tai opintosuoritusta. Oikaisua pyydetään päätöksen tehneeltä taholta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista 54 § Muutoksenhaku Yliopistolain 84 §:n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saa hakea muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhakulautakunnan opintosuorituksen arviointia ja hyväksilukemista koskevaan, oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 52 § Muutoksenhaku pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalinnasta Hakukohteen sisällä opintojen aikana tehdystä pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalintapäätöksestä voi tyytymätön opiskelija hakea siihen oikaisua muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta. 53 § Muutoksenhaku yliopiston päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista Päätökseen, joka koskee yliopistolain 43a §:ssä tarkoitetun opiskeluoikeuden peruuttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. VOIMAANTULO 55 § Voimaantulomääräykset Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2014. Tällä tutkintosäännöllä kumotaan 22.12.2009 hallituksen hyväksymä ja 23.3.2010 rehtorin hallitukselta saaman valtuutuksen nojalla tarkistama tutkintosääntö. Opintojaksoja, joiden opetus on alkanut ennen 1.8.2014, koskee 23.3.2010 voimaan tullut tutkintosääntö. Tätä tutkintosääntöä sovelletaan opintojaksoihin, joiden opetus on alkanut 1.8.2014 tai sen jälkeen. 95 LIITE 2. OHJEISTUS VIIHTYISÄN JA TURVALLISEN TYÖ- JA OPISKELUYMPÄRISTÖN TAKAAMISEKSI Ohjeistuksen tarkoituksena on turvata opiskelu- ja työrauha, henkilöiden tasapuolinen kohtelu sekä edistää yliopistoyhteisön turvallisuutta. Yhteisten suositusten ja ohjeiden tavoitteena on ehkäistä toimintaa vaikeuttavia ongelmia sekä parantaa työ-ja opiskeluilmapiiriä ja viihtyisyyttä. Suositus koskee koko yliopistoyhteisöä kaikissa yliopiston toimintaympäristöissä mukaan lukien verkko-opinnot ja sosiaalinen media. 1. Käyttäytyminen Jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen tulee noudattaa yleistä turvallisuutta, työturvallisuutta sekä tietoturvallisuutta koskevia ohjeita sekä rehtorin antamaa päätöstä asiallisen työkäyttämisen edistämisestä (opiskelijat soveltuvin osin). Vastuu asiallisesta käytöksestä kuuluu kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Asiallinen käyttäytyminen edellyttää mm.: muiden ihmisten arvostamista ja huomioonottamista erilaisuuden hyväksymistä asiallista kielenkäyttöä yhteisestä ympäristöstä huolehtimista, huomioiden myös kestävän kehityksen periaatteet yhteisten sopimus ja sääntöjen noudattamista Henkilöä voidaan pyytää poistumaan opetustilanteesta, mikäli hän käyttäytyy häiritsevästi tai vaikeuttaa kohtuuttomasti opetusta tai siihen liittyvä toimintaa käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti (läsnäolijat voivat tehdä virka-apupyynnön poliisille) vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä mikäli opiskelija ei pyynnöstä huolimatta poistu opetustilanteesta, pyydetään paikalle poliisi 2. Omaisuus Itä-Suomen yliopiston omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti ja asianmukaisesti. Koneissa ja laitteissa tai työ-/opiskeluympäristössä havaituista vioista, puutteellisuuksista tai turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ja toiminnasta tulee ilmoittaa viipymättä ko. vastuuhenkilölle, virastomestareille ja/tai työsuojelupäällikölle 96 Heikki Loikkanen, puh. 0503030571 (Joensuun ja Savonlinnan kampukset), Raimo Halonen, puh. 0504079716 (Kuopion kampus). 3. Työskentely Itä-Suomen yliopiston tiloissa Yliopiston opiskelijat voivat työskennellä yliopiston tiloissa aukioloaikoina. Eri rakennusten aukioloajat voi tarkistaa pääovilta tai toimitilapalveluiden www-sivuilta (intrasta). Yliopiston tilat on tarkoitettu pääsääntöisesti työskentely- ja opetuskäyttöön. Niinpä tilojen käyttö muuhun tarkoitukseen (mm. yöpyminen), on kiellettyä. Lemmikkien tuonti tiloihin ei ole sallittua. On kohteliasta antaa muille työskentelyrauha avonaisissa tiloissa esim. välttämällä äänekästä puhumista kirjastossa tai käytävillä. Matkapuhelin tulee tarvittaessa pitää äänettömänä. Huomioi myös hajusteiden käyttö julkisissa tiloissa. Työskentely ilta- ja yökäyttösaleissa on mahdollista lunastamalla pantillisen kulkutunnisteen toimitilapalveluista. Kulkutunniste on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa muille (joissakin tilanteissa ryhmille on annettu yhteinen kulkutunniste). Kulkutunnisteen haltija ei myöskään saa avata ovea tuntemattomalle henkilölle, eikä päästää tuntematonta henkilöä samassa oven avauksessa kulkutunnistetta käyttäessään. Joka kerta kun tunnistetta käytetään, tieto siitä tallentuu ja voidaan jälkikäteen tarkistaa kenen tunnistetta on käytetty. Vahingon satuttua ko. tilan kulkutunnisteen haltijat selvitetään. 4. Tupakointi ja päihteet Itä-Suomen yliopisto on savuton opiskelu- ja työpaikka. Tupakointi, mukaan lukien sähkötupakointi, on sallittu vain merkityillä tupakointipaikoilla. Linkki savuton kampus: http://www.uef.fi/fi/intra/henkiloston-kehittaminen/savutonkampus Päihteiden käyttö ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen opetustilanteissa tai siihen liittyvässä toiminnassa on kielletty. Yliopiston päihdeohjelman https://www.uef.fi/fi/intra/henkiloston-kehittaminen/paihdeohjelma mukaan päihteillä tarkoitetaan alkoholia, päihtymistarkoituksessa käytettäviä lääkkeitä, huumeita ja muita päihdyttäviä aineita. Jokaisella yliopistolaisella on oikeus päihteettömään opiskelu- ja työympäristöön. Jokaisen tulee huolehtia itsestään ja myös opiskelu- ja työtoverista sekä puuttua hyvinvoinnin riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Varhainen tuki on välittämistä ja toiminnan edistämistä. Näin edistetään turvallista ja viihtyisää opiskelu- ja työympäristöä. 97 5. Tietoturvallisuus Henkilöstön ja opiskelijoiden tietoturvaohjeet löytyvät Tietotekniikkapalveluiden www-sivuilta. Kalasteluviesteistä, haittaohjelmista ja muista tietoturvapoikkeamista kannattaa ilmoittaa Tietotekniikkapalveluihin ([email protected]). Tietotekniikkapalveluiden intran tietoturvasivuilta löytyy myös esimerkkejä yliopistoon tulleista kalasteluviesteistä. Yliopiston tietoturvallisuuden yhteyshenkilöt ovat tietoturvapäällikkö Olavi Manninen (p. 0403566212) sekä tietohallintojohtaja Juha Eskelinen (p. 0400607548). Asiakirjojen säilyttämisessä tulee noudattaa huolellisuutta. Asiakirjojen säilyttämiseen liittyviä ohjeita löytyy lisää kirjaamon sivuilta sekä tutkijan työvälineet sivulta. Huolehdi, että etenkin salassa pidettäviä ja henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja käsitellään erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen (esim. säilytys lukollisessa kaapissa). Huolehdi tarpeettomien asiakirjojen hävittämisestä asianmukaisesti. 6. Häiriö/hätätilanteet Kampuskohtaisista turvaoppaista (Joensuu, Kuopio, Savonlinna) löytyvät toimintaohjeet erilaisiin hätätilanteisiin. Oppaista löytyvät rakennuksittain määritellyt kokoontumispaikat, jotka on hyvä selvittää etukäteen. Jokaisesta yksiköstä löytyy ensiapukaapit. Defibrilaattoreita löytyy kaikilta kampuksilta, ks. https://www.uef.fi/fi/intra/toimitilapalvelut/oppaat-ja-ohjeet >ao.kampus. Viestinnästä turvallisuuteen liittyvissä häiriötilanteissa tai niiden jälkeen (esim. lausuntojen tai tilannetiedotteiden antaminen lehdistölle) vastaa yliopiston ulkopuolisille tahoille rehtori, hallintojohtaja, viestintäpäällikkö tai heidän nimeämänsä henkilö. 7. Pysäköinti sekä pelastus- ja poistumistiet Ajoneuvot ja polkupyörät on pysäköitävä niille merkityille paikoille. Toimitilayksikön sivuilta löytyy tarkemmin tietoa eri ryhmille tarkoitetuista pysäköintialueesta (Joensuu, Kuopio, Savonlinna). Pelastus- ja poistumistiet on aina pidettävä vapaana ja esteettömänä. Poistumistiet tunnistat vihreä-valkoisista poistumisopasteista tai vihreästä valosta oven yläpuolella. Tutustu poistumisteihin jo ennakolta. 98 LIITE 3. OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi Johdanto Päihteidenkäytöllä voi olla merkittävä vaikutus työssä suoriutumiseen ja työssä jaksamiseen. Nuorena aikuisena omaksutut päihdekäyttötottumukset usein jatkuvat samanlaisina myöhemmin elämässä. Siksi päihdekäyttöä pitää pohtia jo opiskeluaikana. Opiskelijan päihdeongelma voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja ja myöhemmin töissä suoriutumista. Päihteillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa alkoholia, huumeita ja lääkkeitä, joita on käytetty huumaavassa ja/tai päihdyttävässä tarkoituksessa. Päihdeohjelman tavoitteena on edistää opiskelu- ja työkykyä, edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä ennalta päihdehaittoja, helpottaa puuttumista opiskelijan päihdeongelmaan ja parantaa hoitoonohjausta. Lisäksi päihdeohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden päihteidenkäyttökulttuuriin. Ohjelma on laadittu yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL:n) ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS:n) kanssa. Ohjelmaa toteutetaan vaiheittain, ja sen tavoitteena on sanktioiden sijasta korostaa ennaltaehkäisyä, tunnistamista, ohjausta ja varhaista puuttumista. Kaikissa 99 yhteyksissä on pidettävä huolta siitä, ettei asianosaisten oikeusturvaa loukata. Arkaluonteisen tiedon käsittelystä ja luottamuksellisuudesta katso luku 6. Itä-Suomen yliopistossa Joensuun ja Kuopion kampuskriisiryhmät sekä Savonlinnan kampuksella hyvinvointityöryhmä, suunnittelevat ja koordinoivat ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Ne myös koordinoivat päihdeohjelman toteuttamista ja sopivat yhteisistä toimintatavoista päihdeasioissa. Tiedekunnissa (ja erillislaitoksissa) on nimetty opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilö. Päihdeyhdyshenkilön tehtävänä on antaa neuvoja ja tukea opiskelijoiden päihdeongelmaan puuttumisessa ja puheeksioton toteuttamisessa. Hän kokoaa ilmoitukset päihdekäytön takia opetuksesta poistetuista opiskelijoista, organisoi ja osallistuu yliopiston/tiedekunnan edustajana hoitoonohjausneuvotteluun, huolehtii opiskelijan kuulemisesta huumetestausta varten sekä koordinoi huumetestauksen toteuttamista. Lisäksi hän toimii yhteyshenkilönä päihdeasioissa tiedekunnan, YTHS:n ja tarvittaessa hoitoyksiköiden välissä. Mikäli tiedekunnassa ei ole erillistä, nimettyä opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilöä, hänelle kuuluvat tehtävät hoitaa pääsääntöisesti tiedekunnan opintoasiainpäällikkö. 1. Ennaltaehkäisevä toiminta 1.1. Yliopiston rooli Yliopisto edistää päihteetöntä opiskeluympäristöä ja vastuullista alkoholin käyttöä. Päihdeohjelmasta tiedotetaan opiskelijoille joka syyslukukausi, uusille opiskeli- joille opintojen aloitusviikolla tai orientoivissa opinnoissa sekä soveltuvin osin esimerkiksi harjoittelujaksojen yhteydessä. 1.1.1. Toiminnan organisointi Yliopiston Joensuun ja Kuopion kampuskriisiryhmät sekä Savonlinnan kampuksella hyvinvointityöryhmä, täydennettynä tiedekuntien päihdeyhdyshenkilöillä, organisoivat toimintaa. Em. ryhmien tehtävänä on ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnittelu, yhteisistä toimintatavoista sopiminen ja muiden hyvinvointiin liittyvien kysymysten käsittely. 100 1.1.2. HOPS-ohjaaja/oppiainetuutori Jokaisella opiskelijalla on opintojen alkuvaiheessa nimetty hops-ohjaaja tai oppiainetuutori. HOPS-ohjaaja/oppiainetuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen etenemiseen liittyvissä kysymyksissä, ja hän myös ohjaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemisessä. HOPS-ohjaaja/ oppiainetuutorit ja opiskelijat tapaavat sekä ryhmätapaamisissa että tarvittaessa yksilötapaamisissa. Henkilökohtaisen ohjauksen yhteydessä opiskelijan jaksamiseen, hyvinvointiin ja päihteidenkäyttöön liittyvät kysymykset voivat nousta esille. Yliopiston on huolehdittava riittävästä koulutuksesta ja tuesta, jotta hops-ohjaajat/oppiainetuutorit pystyvät toimimaan myös tällaisissa tilanteissa. 1.1.3. Vertaistuutoritoiminta Ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien jokaisella opiskelijalla on nimetty vertaistuutori. He ovat oppiaineen valitsemia ja valtuuttamia vertaisohjaajia, jotka tutustuttavat uudet opiskelijat omaan laitokseen/osastoon, opintoihin, vanhempiin opiskelijoihin ja muuhun yliopistoon. Vertaistuutorit myös johdattavat uudet opiskelijat ainejärjestötoimintaan ja vihkivät heidät opiskelijaperinteisiin. Tuutorikoulutuksissa suositellaan käsiteltäväksi vastuullista alkoholin käyttöä. Vertaistuutorointiin liittyvissä tilaisuuksissa huomioidaan, että kaikki opiskelijat eivät käytä alkoholia ja tapaamisissa suositaan päihteettömiä ympäristöjä. Vertaistuutorointi tapahtuu aina päihteettömästi/päihteettömässä ympäristössä, sillä kyseessä on ohjaustilanne. Vertaistuutorit ja ainejärjestöt voivat olla järjestämässä ensimmäisen vuoden opiskelijoille vapaa-ajalla tutustumisiltoja, fuksikastajaisia tms., mutta tällöinkin tulee ottaa huomioon, että kaikki eivät halua käyttää alkoholia. 1.2. YTHS:n rooli YTHS:n työntekijät jakavat tietoa päihteiden vaikutuksesta opiskelijoiden terveydentilaan ja sosiaaliseen elämään sekä normaalin vastaanottotyön (terveystarkastukset, sairas- vastaanotto) että www-sivujensa, lehtiartikkeleiden ja erilaisten kampanjoiden kautta. Käytännön yhteistyötä yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa organisoidaan moniammatillisten terveystyöryhmien kautta. 101 Tietoa korkeakouluopiskelijoiden päihteidenkäytöstä kerätään valtakunnallisesti toteutettavalla opiskelijoiden terveyskyselyllä neljän vuoden välein. YTHS antaa tiedekunnille palautteen opiskelijakyselyn tuloksista. Lisäksi YTHS antaa tiedekuntakohtaista palautetta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden päihdekäytöstä ja hyvinvoinnista Sähköisen terveyskyselyn (Sätky) tulosten perusteella. YTHS on tuottanut Elämäntapaliiton kanssa korkeakouluopiskelijoille materiaalia, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoa päihteiden terveysvaikutuksista ja muokata opiskelijakulttuuria kohti hallitumpaa ja haitattomampaa alkoholinkäyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi Jeppe- juomapäiväkirja, Bileopas ja Sosiaalisen vastuun testi. 1.3. Opiskelijajärjestöjen rooli Kampuskriisiryhmät ja hyvinvointiryhmän on hyvä käydä vuosittain opiskelijajärjestöjen edustajien kanssa keskustelua päihdekulttuurista yliopiston opiskelijatoiminnassa. Yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa voidaan sopia yliopiston toimintaympäristöön sopivista vastuullista alkoholikulttuuria tukevista toimintatavoista. Keskustelua kannattaa käydä mm. uusien opiskelijoiden vastaanotosta ja ensimmäisen syksyn opiskelijatapahtumista. Erityisesti kastajaiset johtavat helposti päihteiden käytön ylilyönteihin. Kastajaisilla ja muilla vastaavilla tapahtumilla on merkittävä rooli siinä, millainen kuva uusille opiskelijoille syntyy opiskelijayhteisöstä ja opiskelukulttuurista. 2. Päihdeongelman tunnistaminen 2.1. Tiedekunnan rooli Päihteiden liikakäyttö saattaa ilmetä opiskelijalla mm. yllättävinä ja toistuvina lyhyinä poissaoloina, myöhästelyinä etenkin aamuisin, opintosuoritusten huo- 102 nontumisena, ”vapaamatkustajuutena” ryhmätöissä, opettajan tai muiden opiskelijoiden välttelynä, epämääräisenä selittelynä, alkoholin hajuna, päihtyneenä tai krapulaisena esiintymisenä. Jos henkilökunnalla herää huoli opiskelijan mahdollisesta päihdeongelmasta, asia pitää ottaa kyseisen opiskelijan kanssa välittömästi puheeksi (katso luku 4.1). 2.2 YTHS:n rooli Kaikki YTHS:n työntekijät pyrkivät tunnistamaan päihteiden riskikäyttäjiä terveystarkastuksissa ja normaaleilla vastaanottokäynneillä. Erityisesti unettomuudesta, ahdistuneisuudesta, masennuksesta, vatsavaivoista, päänsäryistä ja väsymyksestä kärsivien potilaiden päihteidenkäyttö tulisi kartoittaa osana esitietojen ottamista. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelijoiden terveydentilaa ja päihteidenkäyttöä kartoitetaan YTHS:n terveystarkastuksessa opiskelijan itse täyttämällä sähköisellä terveyskyselyllä, joka sisältää AUDIT-testin sekä kysymyksen huumeiden käytöstä. Opiskelija, joka saa AUDIT-testistä yli 10 pistettä tai on käyttänyt huumeita, kutsutaan terveyden- hoitajan luokse terveystapaamiseen, jossa päihteidenkäyttöä ja elämäntilannetta sekä terveydentilaa kartoitetaan laajemmin. Tapaamiseen sisältyy puheeksiotto seurantakäynteineen (katso luku 4.1). Mikäli hoidontarve on tätä mini-interventiota suurempi, hoidontarvetta arvioidaan ja suunnitellaan joko yleislääkärin tai psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla. 2.3 Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen rooli Opiskelijat ja opiskelijajärjestöt ovat avainasemassa opiskelijatovereiden päihdeongelmien tunnistamisessa. Todennäköisesti opiskelijatoverit havaitsevat muita tahoja helpommin ja varhaisemmin päihdekäyttöön liittyviä ongelmia. Tällaisia tilanteita ovat erityisesti, kun opiskelija loukkaa itseään tai joutuu tappeluun päihtymystilan takia. Samoin alkoholin juominen sammumispisteeseen asti tai niin, ettei edellisen illan tapahtumista ole muistikuvia, ovat aina merkkejä alko- 103 holin ongelmakäytöstä. Huumeiden käyttöön voi liittyä aistiharhoja, harha-ajatuksia, outoa tai aggressiivista käytöstä. Opiskelijatoverit tietävät usein opetushenkilökuntaa paremmin, milloin päihdekäyttö vaikuttaa myös opintosuorituksiin. Yliopiston ja opiskelijajärjestöjen on hyvä sopia yhteisistä toimintatavoista päihdeongelmien puheeksiottamisessa. Toimintatapojen kehittämiseen saa tukea Joensuun ja Kuopion kampusten kampuskriisiryhmistä sekä Savonlinnan hyvinvointiryhmästä. 3. Päihdeongelmaan puuttuminen Mahdollisimman varhainen puuttuminen päihdeongelmaan sekä puheeksiotto ovat ensisijaisia toimia, kun opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää. Mitä varhaisemmin päihdekäyttö otetaan puheeksi, sitä helpompi on vähentää siitä koituvia haittoja. Henkilökunnalle ja opiskelijoille on hyvä tarjota tukea päihdekäyttöön puuttumiseen ja ongelmien puheeksiottoon. Akateemisessa ympäristössä tällaisiin kysymyksiin ei perinteisesti ole kovin helposti puututtu, ja osa yhteisön jäsenistä voi tuntea päihdekysymysten käsittelyn vieraaksi. Huolta herättävän päihdekäytön voi ottaa puheeksi opetushenkilökuntaan tai muuhun henkilökuntaan kuuluva, hops-ohjaaja/oppiainetuutori tai opiskelijatoveri. Päihdekäyttöön puuttumisen ja puheeksioton tavoitteena on ensisijaisesti tukea opiskelijaa opinnoissaan. Kaikissa yhteyksissä on pidettävä huolta siitä, ettei asianosaisten oikeusturvaa loukata. Yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen tietyin perustein. Yliopistolain 43 d § sisältämät edellytykset (katso luku 5) huumausainetestauksen osalta tulee selvittää kussakin tapauksessa erikseen. 104 3.1. Puheeksiotto 3.1.1. Opetushenkilökunnan tekemä puheeksiotto Jos opetushenkilökunnalla herää huoli opiskelijan päihdeongelmasta, asia on syytä ottaa puheeksi välittömästi hänen kanssaan. On suositeltavaa, että puheeksiottaja on opiskelijan hops-ohjaaja tai oppiainetuutori. Puheeksioton voi tehdä myös muu opetushenkilökuntaan kuuluva, jolla on osaamista tai kokemusta puheeksiotosta tai joka sillä hetkellä tuntee opiskelijan tilanteen parhaiten. Opettajan ja opiskelijan keskustelut asiasta ovat luottamuksellisia. Puheeksiottotilaisuus on avoimessa ilmapiirissä tapahtuva keskustelu, jossa päihdeongelman arkaluontoisuus on otettava huomioon. Puheeksiotto tehdään aina kahden kesken. Opiskelijan päihdekäytöstä ei saa keskustella ryhmätilanteessa esimerkiksi muiden opiskelijoiden kuullen. Keskustelun tarkoituksena on ilmaista huoli opiskelijan päihdekäytöstä ja sen vaikutuksista hänen opintoihinsa ja hyvinvointiinsa. Tällaisissa tilanteissa keskustelu itsessään toimii varhaisena puuttumisena, mutta tilanne on syytä arvioida uudelleen esimerkiksi muutaman kuukauden kuluttua. Puheeksiotossa opiskelijalle voidaan myös suositella yhteydenottoa YTHS:n lääkäriin kokonaistilanteen arviointia varten. Mikäli päihdekäyttö haittaa opiskelijan opintoja, suositellaan hoitoonohjausta (katso luku 4). Päihdeyhdyshenkilöltä saa neuvoja ja tukea puheeksioton toteuttamiseen. 3.1.2. Päihdeyhdyshenkilö Opetushenkilökunta, hops-ohjaaja/oppiainetuutori tai opiskelija voivat ottaa yhteyttä tiedekunnan opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilöön, mikäli opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää ja he toivovat neuvoja ja tukea siihen, miten puuttua päihdeongelmaan. Päihdeyhdyshenkilö myös kokoaa ilmoitukset päihdekäytön takia opetuksesta poistetuista opiskelijoista (liite 3). Päihdeyhdyshenkilö toimii yhteyshenkilönä tiedekunnan, YTHS:n ja tarvittaessa hoitoyksiköiden välillä. Lisäksi päihdeyhdyshenkilön tehtävänä on huolehtia opiskelijan kuulemisesta ennen huumetestausta sekä koordinoida/organisoida 105 huumausainetestaus. Päihdeyhdyshenkilö myös koordinoi ja osallistuu tiedekunnan edustajana hoitoonohjausneuvotteluun (katso luku 4.1.1). Mikäli tiedekunnassa ei ole nimettyä opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilöä, hänen tehtävänsä hoitaa tiedekunnan opintoasiainpäällikkö. 3.1.3. YTHS:n rooli Jos YTHS:n terveydenhuollon ammattihenkilö (terveydenhoitaja, lääkäri, hammaslääkäri tai psykologi) vastaanottotyössään havaitsee tai epäilee potilaana olevan opiskelijan kärsivän päihteiden liikakäytöstä, hän joko kartoittaa itse opiskelijan päihteidenkäytön, päihdehistorian, somaattisen ja psyykkisen tilan tai ohjaa opiskelijan sellaiselle YTHS:n työntekijälle, jolla on kokemusta päihdepotilaan hoidontarpeen arvioinnista. Yleensä arviointi tapahtuu yleislääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Jatkohoito tapahtuu useimmiten joko YTHS:ssä terveydenhoitajan, yleislääkärin tai psykologin vastaanotolla, Nuorisoasemalla (yleensä alle 25-vuotiaat) tai A-klinikalla. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata myös katkaisuhoitoon, laitoskuntoutusjaksolle tai psykiatrin arvioon jatkohoitotarpeista. Jos päihdeongelma vaikeuttaa opiskelijan selviytymistä opinnoista, suositeltava tapa on järjestää yhteinen keskustelutilaisuus YTHS:n työntekijän sekä opiskelijan hops-ohjaajan/oppiainetuutorinsa kanssa. Mukaan voidaan pyytää opintopsykologi. YTHS:n työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joten kaikki potilaan kanssa käydyt keskustelut ovat täysin luottamuksellisia eikä niistä välitetä mitään tietoa opetushenkilökunnalle, mikäli opiskelija on hakeutunut hoitoon tai arvioon omatoimisesti. Mikäli opiskelijan päihdeongelma havaitaan muualla kuin terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla, esimerkiksi opetustilanteessa, YTHS:n yleislääkäri (ensisijaisesti tiedekunnan vastuulääkäri) osallistuu opiskelijan hoitoonohjausneuvotteluun tiedekunnan päihdeyhdyshenkilön kutsusta. Neuvottelun jälkeen yleislääkäri tekee hoidontarpeen arvioinnin joko itsenäisesti tai muita ammattihenkilöitä (psykologi, psykiatrian erikoislääkäri) konsultoiden. 106 3.1.4. Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen rooli Jos opiskelijatoverin päihdekäyttö herättää huolta, se tulisi ottaa puheeksi hänen kanssaan mahdollisimman pian, esimerkiksi juhlien jälkeen. Tärkeää puheeksiotossa on antaa palautetta opiskelijatoverille siitä, että hänen päihdekäyttönsä on herättänyt huolestumista tai siitä, että hän käyttää liikaa alkoholia. Neuvoa, tukea ja apua puheeksiottoa varten voi kysyä ylioppilaskunnasta ilman, että opiskelijatoverin henkilöllisyys paljastuu. Suositeltavaa on neuvoa opiskelijatoveri ottamaan yhteyttä YTHS:ään tarkempaa tilannearviointia varten. Opiskelijajärjestön hallitus voi antaa varoituksen tai porttikiellon seurauksena järjestön toimintaan liittyvästä ongelmakäyttäytymisestä. On suositeltavaa, että varoituksen tai porttikiellon antamisen yhteydessä opiskelijajärjestön edustaja ottaa ongelmallisen päihdekäytön puheeksi ja tarvittaessa kannustaa varoituksen tai porttikiellon saanutta hakeutumaan YTHS:ään tilannearvioon. 3.2. Opetustilanteesta poistaminen Yliopistolain 45 §:n mukaan opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Mikäli opetustilanteesta tai tilaisuudesta poistaminen on johtunut päihteiden käytöstä, suositellaan, että sen yhteydessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen järjestetään puheeksiottotilaisuus. Opetuksesta poistamiset kirjataan (liite 1) ja toimitetaan tiedekunnan päihdeyhdyshenkilölle. 3.3. Huumausainetestaus Todistusta huumausainetestistä voidaan vaatia kaikkien alojen yliopisto-opiskelijoilta, ei vain niiltä, joita koskee SORA-lainsäädännön soveltuvuusarviointi. Yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden 107 vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista (yliopistolaki 43 d §). Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen 1. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä, 2. vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai 3. merkittävästi lisää yliopiston tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausaine- lain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä (yliopistolaki 43 d §). Huumetestausta varten opettaja tai harjoittelun ohjaaja täyttää liitteenä 3 olevan lomakkeen ensimmäisen sivun ja toimittaa sen tiedekunnan opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilölle. Opiskelijalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestauksen perusteista ennen testiin ohjaamista. Kuuleminen merkitään lomakkeeseen ja opiskelija allekirjoittaa sen. Päihdeyhdyshenkilö osoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön (yleensä YTHS:n henkilökuntaan kuuluvan), joka antaa tarvittavan todistuksen. Todistus on toimitettava päihdeyhdyshenkilölle kohtuullisessa ajassa, joksi yleensä määrätään 3-5 päivää. Yliopisto vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. On suositeltavaa, että päihdeyhdyshenkilö tiedottaa YTHS:n yksikköä heti, kun opiskelija on velvoitettu esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Veri- tai virtsanäyte annetaan valvotuissa, kontrolloiduissa olosuhteissa noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta työpaikan huumetestauksesta. Testituloksen tulkitsee yliopistosta riippumaton terveydenhuollon yksikkö. Testattavalla on aina oikeus saada testitulos kirjallisena. 108 Yliopistolain 43 d §:n edellyttämästä huumausainetestauksesta kieltäytyminen johtaa jatkotoimenpiteisiin (katso luku 5). 4. Hoitoonohjaus 4.1. Hoitoonohjauskäytännöt 4.1.1. Hoitoonohjausneuvottelu Mikäli päihdekäyttö on selvästi vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin, vaarantanut turvallisuutta taikka vakavalla tavalla opiskelijan omaa terveyttä tai opiskelijan huumaus- aineiden käyttö on riippuvuustasoista, päihdeyhdyshenkilö tai, mikäli tiedekunnassa ei ole opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilöä, tiedekunnan opintoasiainpäällikkö järjestää hoitoonohjausneuvottelun. Hoitoonohjausneuvottelua varten kerätään tarvittavat taustatiedot, ja osallistujille lähetetään kirjallinen kutsu, joka sisältää tiedon osallistujista ja neuvottelun tavoitteesta. Hoitoonohjausneuvotteluun osallistuvat 1) opiskelija, 2) YTHS:n edustaja, 3) tiedekunnan edustaja tai edustajat sekä 4) tarvittaessa opiskelijan tukihenkilö. Neuvottelun puheenjohtajana toimii YTHS:n edustaja. On suositeltavaa, että hoitoonohjauksen nopeuttamiseksi opiskelija ottaisi itse yhteyttä YTHS:ään tilannekartoitusta sekä hoidonsuunnittelua varten jo ennen neuvottelua. Käynnin tai käyntien sisältö on luottamuksellinen, eikä läpikäytyjä asioita käsitellä hoitoonohjausneuvottelussa ilman opiskelijan suostumusta. 4.1.2. Hoitositoumus Hoitoonohjausneuvottelussa tehdään kirjallinen hoitositoumus (liite 2) ja sovitaan jatko- suunnitelmista sekä seurantapalaverista tilanteen arvioimiseksi uudelleen. Hoitositoumuksen toteutumista arvioidaan seurantapalaverissa. Mikäli opiskelija jättää hoitositoumuksen aikana saapumatta sovitulle hoitokerralle tai saapuu 109 sinne päihtyneenä, hoitava taho ilmoittaa päihdeyhdyshenkilölle hoitositoumuksesta poikkeamisesta. Hoitositoumuksen rikkomistapauksissa järjestetään erillinen keskustelutilaisuus, jossa arvioidaan opintojen suorittamista ja mahdollisia seurauksia, jotka määräytyvät opiskelijan opiskelualan mukaan (ks. luku 6). Luottamuksellisuus hoitokeskustelujen sisällöstä säilyy kaikissa tapauksissa. 4.2. Hoitovaihtoehdot Hoitomuotoja voivat olla avohoidossa A-klinikkasäätiön Nuorisoasema tai Aklinikka, YTHS, yksilöpsykoterapia tai käynnit päihdealaan perehtyneen lääkärin tai psykoterapeutin vastaanotolla yksityissektorilla. Tarvetta opiskelijan KELA-rahoitteiseen yksilö- psykoterapiaan voidaan arvioida YTHS:n psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla. Mikäli on tarvetta laitoskuntoutusjaksolle, rahoitusta järjestetään yhteistyössä opiskelijan kotipaikkakunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Laitoskuntoutusjakson ajaksi opiskelijan on mahdollista saada KELAn kuntoutusrahaa. 5. Päihdeongelma ja seuraamukset Yliopistolain 45 §:n mukaan yliopisto voi käyttää seuraavia kurinpidollisia toimenpiteitä: poistaa opiskelijan opetustilanteesta, evätä oikeuden osallistua opetukseen kolmeksi päiväksi, antaa kirjallisen varoituksen tai erottaa opiskelijan määräajaksi. Yliopisto voi myös peruttaa opiskeluoikeuden niin sanotun SORAlainsäädännön tarkoittamissa tilanteissa. 5.1. Opiskelutilanteesta poistaminen Yliopistolain 45 § mukaan opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. On suositeltavaa, että silloin kun opetuksesta poistaminen johtuu 110 päihdekäytöstä, tilanteen jälkeen järjestetään puheeksiotto ja tehdään päihdehaittailmoitus päihdeyhdyshenkilölle, joka järjestää tarvittaessa hoitoonohjausneuvottelun. 5.2. Opiskelusta pidättäminen Yliopistolain 45 § mukaan opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Rehtori ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä harjoittelun ohjaaja voivat 45 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen. Toimenpiteet tulee kirjata. 5.3. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä, kieltäytyy huumausainetestistä tai on käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt (Yliopistolaki 45 §). Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori. Jos opiskelijan teko on vakava tai epäasiallinen käytös jatkuu kirjallisen varoituksen jälkeen, opiskelija voidaan erottaa yliopistosta enintään vuodeksi. Päätöksen tekee yliopiston hallitus. 5.4. Opiskeluoikeuden peruuttaminen Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden yliopistolain 43 a §:n mukaan, jos: 111 1. 2. 3. 4. opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa; tai on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 37 a §:n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 37 a §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi; tai opiskelija on tuomittu rangaistukseen laissa erikseen mainituista rikoksista, joita ovat siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö- ja huumausainerikokset (ei kuitenkaan huumausaineiden käyttörikos), jos opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä ja peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi. Tutkinnot, joiden suorittajia opiskeluoikeuden peruuttaminen voi koskea, ovat farmaseutin ja proviisorin tutkinto, hammaslääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinto, lääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinto, psykologian kandidaatin ja maisterin tutkinto, humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinto logopedian alalla. Lisäksi sosiaalityön koulutuksen ja psykoterapeuttikoulutuksen samoin kuin opettajankoulutuksen opintoja suorittavien opiskeluoikeus voidaan peruuttaa. Kaikissa tapauksissa ennen peruutuspäätöksen tekemistä yliopiston on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan suostumuksellaan siirtää yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Päätökseen opinto-oikeuden peruuttamisesta tekee yliopiston hallitus. Opiskeluoikeus voidaan laissa säädetyin edellytyksin palauttaa. 112 6. Arkaluonteisen tiedon käsittely ja luottamuksellisuus Henkilötietolain mukaan henkilötieto on luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaava tieto, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskevaksi. Arkaluonteisia tietoja ovat mm. ne henkilötiedot, jotka koskevat terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia. Näitä tietoja ei saa käsitellä - kerätä, tallentaa, järjestää, käyttää, luovuttaa, säilyttää, muuttaa, yhdistää, poistaa, tuhota - ilman laissa säädettyä tai henkilön itsensä antamaa lupaa. Yliopistoilla on lakiin perustuva oikeus opiskelijoiden henkilötietojen ja myös arkaluonteisten tietojen käsittelyyn sille laissa säädetyn tehtävän tai velvoitteen toteuttamiseksi. (Henkilötietolaki 3-8 ja 11-12 §) Yliopistolain 45 b §:ssä rajataan opiskelijan terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyyn oikeutettujen piiriksi yliopistoissa vain ne henkilöt, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka jotka antavat lausuntoja näistä asioista. Yliopiston tulee määritellä tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Arkaluonteiset tiedot on säilytettävä erillään muista henkilötiedoista. Ne tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin. Yliopiston henkilöstöön kuuluva, joka on työssään saanut tietää jotakin opiskelijan omi- naisuuksista, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta, ei saa sivulliselle ilmaista saamiaan tietoja (henkilötietolaki 33 §). Kaikki opiskelijan päihdeongelman selvittelyyn liittyvät keskustelut ja neuvottelut ovat luottamuksellisia eikä niiden sisältöä saa ilmaista sivullisille. Terveydenhuoltohenkilökunnalla on ammattinsa perusteella vaitiolo- velvollisuus asiakkaidensa terveys- ja muista tiedoista. Yliopistolain 90 a §:ssä säädetään poikkeuksia salassapitosäännöksiin. Siinä tietojen antaminen rajoitetaan opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskeviin ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiin tietoihin. Tietoja voidaan antaa seuraaville henkilöille ja niiden käyttötarkoitus määritellään seuraavasti: 113 1) 2) 3) 4) 5) 114 yliopiston rehtorille ja työsuojelupäälliköille yliopiston turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi; opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten; opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten; harjoittelusta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä harjoittelupaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi; sekä poliisille ja yliopiston edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle. HYVÄ HETKI OLLA OPISKELIJA. Itä-Suomen yliopisto Puhelinvaihde: 0294 45 1111 Joensuu Yliopistokatu 2 PL 111, 80101 Joensuu Kuopio Yliopistonranta 1 PL 1627, 70211 Kuopio Savonlinna Kuninkaankartanonkatu 5-7 PL 86, 57101 Savonlinna uef.fi
© Copyright 2024