Ammatillinen koulutus vaihtaa suuntaan vuonna 2018
Ammatillinen koulutus näyttää parin vuoden päästä aika paljon erilaiselta kuin nyt. Muutos tuntuu
työpaikoilla, jonne osa oppimisesta siirtyy, ja oppilaitoksissa, kun opettajan rooli muuttuu valmentamisen
suuntaan.
Suomalainen koulujärjestelmä ja aivan erityisesti ammatillinen koulutus kamppailevat tällä hetkellä valtion
kestävyysvajeen puristuksessa. Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on hävinnyt lyhyessä ajassa noin
neljännes ja joudumme sopeuttamaan toimintojamme pysyvästi alemmalle resurssitasolle. Nopea
jarruttaminen ei ole koskaan helppoa eikä myöskään turvallista täydessä lastissa. Eikä sitä pääse oikein
ennakolta lasti päällä harjoittelemaankaan.
Hyvät opiskelijat selviävät lähes kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa, mutta miten käy tukea ja apua
tarvitsevien opiskelijoiden kanssa? Heidän osaltaan yhteiskunnalla lienee eniten voitettavaa ja myös
hävittävää.
Väistämättähän me olemme nyt koko julkisen sektorin osalta jonkin uuden kynnyksellä. Pidämmekö me
vain kiinni kaikesta vanhasta, mihin meillä ei ole enää varaa vai uskallammeko hypätä uuteen ja osittain
hyvinkin utuiseen tulevaisuuteen. Uskon itse, että erilaiset koulutusrajat ja – alat tulevat hyvin lyhyellä
aikataululla murskautumaan tai muuttumaan ja muurien rakentajat eivät tässä muutoksessa selviä.
Nyt tarvitaan innostusta, joka tarttuu toisista tekijöistä eteenpäin. Innostusta ei voida koskaan opettaa,
mutta se voi tarttua ja levitä nopeastikin. Innostuksesta syntyy tulevaisuuden uskoa ja sitä nyt tarvitaan.
Me opettajat toivomme, että leikkauksista huolimatta, opetuksen ja ohjauksen laatuun panostetaan myös
jatkossa. Turun ammatti-instituutti on osannut seurata aikaansa ja vastata ajan haasteisiin. Myös
opiskelijoiden hyvinvointiin on kiinnitetty enenevässä määrin huomiota ja erilaisia opiskelutapoja
kehitetään jatkuvasti.
Ammatillista koulutusta saa Suomessa vuosittain noin 250 000 opiskelijaa, kun mukaan lasketaan niin
nuoret kuin aikuisetkin oppijat. Ammatilliseen koulutukseen käytetään melkein kaksi miljardia euroa
verovaroja. Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa on sitten kysymys isosta ja monia koskettavasta
asiasta. Ammatillinen koulutuksemme on laadukasta, ja koulujärjestelmä toimii hyvin.
Miksi sitten muutosta?
Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva ammatillisen kulutuksen reformi pyrkii ottamaan työelämän ja
oppijoiden tarpeet nykyistä selvemmin koulutuksen lähtökohdaksi. Reformin iskusanoja ovat
asiakaslähtöisyys, osaamisperusteisuus ja elinikäinen oppiminen. Tavoitteena on tunnistaa entistä
paremmin, millaista osaamista työnantajat tarvitsevat sekä millaista koulutusta oppijat tarvitsevat
saavuttaakseen tarvittavan osaamisen.
Perinteinen, ryhmämuotoinen opetus vähenee reformin myötä. Samoin tutkinnot suoritetaan reformin
jälkeen vain näyttöjen avulla. Kun luokkaopetus vähenee ja oppimista siirtyy työpaikoille ja muihin
oppimisympäristöihin, ammatillisen opettajan työstä tulee entistä monipuolisempaa.
Työelämäyhteistyön vahvistaminen on myös yksi reformin kulmakivistä.
Reformin keskeisenä ideana on siis etsiä keinot tehdä asioita tehokkaammin ilman, että koulutuksen
laadusta pitää tinkiä.
Jarmo Linkosaari
työpaikkaohjaajien kouluttaja
Turun amamtti-instituutti