1. No category

Julkaisuvapaa 29.9.2016 klo 10.00
Esimerkkiperheet
2016–2017
Talouskehityksen ja politiikkamuutosten vaikutus
esimerkkiperheiden ostovoimaan
ESIMERKKIPERHEET
Riikka Savolainen
ENNUSTERYHMÄ
Seija Ilmakunnas
Ilkka Kiema
Eero Lehto
Sakari Lähdemäki
Terhi Maczulskij
Aila Mustonen
Riikka Savolainen
Heikki Taimio
LISÄTIETOJA
Riikka Savolainen
Vanhempi tutkija
(09) 2535 7302
[email protected]
www.labour.fi
TALOUSENNUSTE
Esimerkkiperheet 2016–2017
Talouskehityksen ja
politiikkamuutosten vaikutus
esimerkkiperheiden ostovoimaan
P
alkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan, kuinka ansiotulojen,
tulonsiirtojen sekä verojen ja veroluonteisten maksujen kehitys vaikuttaa erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin ja sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa
huomioidaan asuntolainan hoitokulut ja vuokrat niiltä osin
kuin ne vaikuttavat saatuihin tulonsiirtoihin ja verovähennyksiin. Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös
kotitalouskohtaiset inflaatiot, mikä mahdollistaa erilaisten kulutuskorien vaikutuksen huomioimisen ostovoiman
kehityksessä. Tämän ennusteen esimerkkiperhelaskelmat
kattavat vuodet 2010–2017, ja kaikki laskelmien kannalta
oleelliset luvut on esitetty tämän tekstin liitteessä.
Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan
monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia (ks. liite, jossa
ne kuvataan lyhyesti). Kotitalouksista neljä edustaa palkansaajaperheitä, ja loput kolme kotitaloutta edustavat
erilaisia etuudensaajia. Palkansaajakotitaloudet eroavat
toisistaan tulo- ja koulutustason, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmissa palkansaajat edustavat
sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä
mukaisia mediaanituloisia. Vuosien 2010–2015 palkat on
saatu Tilastokeskuksen kuukausipalkkatilastoista, ja niitä on korjattu ylöspäin lomarahojen ja tulospalkkioiden
huomioon ottamiseksi. Bruttopalkkojen oletetaan kasvavan PT:n ansiotasoindeksistä laatiman ennusteen mukaisesti 1,2 prosenttia vuonna 2016 ja prosentin vuonna 2017.
Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että sopimuskaudella 1.2.2017–31.1.2018 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia, mikä vaikuttaa ansiotasoon. Näissä laskelmissa on
oletettu, että palkkaliukuma kuitenkin nostaa ansiotasoa
myös vuonna 2017 paitsi julkisella sektorilla työskentelevällä sairaanhoitajalla, jonka palkka ei nouse. Lisäksi jul-
kisen sektorin lomaraho- LISÄTIETOJA
ja leikataan 30 prosenttia
kilpailukykysopimuksen
mukaisesti vuosina 2017– Vanhempi tutkija
2019, mikä vaikuttaa sai- Riikka Savolainen
(09) 2535 7302
raanhoitajan palkkaan.
Etuudensaajien koti- [email protected]
taloudet koostuvat eläkeläispariskunnan kotitalowww.labour.fi
udesta, ansiosidonnaista
päivärahaa saavan työttömän
kotitaloudesta
sekä työmarkkinatukea
saavan työttömän kotitaloudesta. Ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän päivärahan perusteena oleva
palkka perustuu vuosina 2010–2015 tilastoituun ammattikohtaiseen mediaanituloon sekä vuosien 2016–2017
osalta PT:n ennustamaan ansiotasoindeksin muutokseen.
Eläkeläispariskunnasta toinen saa työeläkettä ja toinen kansaneläkettä sekä vuodesta 2011 alkaen takuueläkettä. Työeläkkeen määrä perustuu Kansaneläkelaitoksen tilastojen viimeisimmän vuoden eli vuoden 2015
keskimääräiseen työeläkkeeseen. Muiden vuosien osalta
työeläkettä on korjattu työeläkeindeksin toteutuneen sekä ennustetun muutoksen mukaisesti. Mikäli laskelmissa käytettäisiin kunkin vuoden toteutunutta keskimääräistä työeläkettä, se voisi antaa liian myönteisen kuvan
työeläkkeiden kehityksestä. Keskimääräiset työeläkkeet
kasvavat tyypillisesti nopeammin kuin jo maksussa olevat
työeläkkeet, sillä uusilla eläkkeensaajilla työeläke on keskimäärin korkeampi kuin vanhoilla eläkkeensaajilla.
Seitsemästä malliperheestä kolme asuu omistusasunnossa ja neljä asuu vuokralla. Yhdellä omistusasujaperheellä on asuntolainaa, ja kahdella muulla omistusasujaperheellä on velaton asunto. Asuntolainan korko
ESIMERKKIPERHEET 2 (10)
TALOUSENNUSTE
perustuu vuosien 2010–2015 osalta Suomen Pankin tilastoon koko asuntolainakannan keskikorkoista. Vuosien
2016–2017 asuntolainan korko taas perustuu PT:n omiin
ennusteisiin. Laskelmissa on huomioitu korkovähennysoikeuden pieneneminen 55 prosenttiin vuonna 2016 ja 45
prosenttiin vuonna 2017. PT:n vuokraindeksiennusteen
mukaisesti vuonna 2016 vuokrien oletetaan kasvavan 2,47
prosenttia ja vastaavasti vuonna 2017 2 prosenttia.
Kullekin kotitaloudelle on laskettu oma inflaatiovauhti. Nämä inflaatiolaskelmat perustuvat kotitalouksien
erilaisiin kulutuskorien rakenteisiin sekä korit muodostavien hyödykeryhmien toisistaan eroaviin inflaatioihin.
Kotitalouskohtaiset kulutuskorit on muodostettu Tilastokeskuksen vuoden 2012 kulutustutkimuksen perusteella,
joka on tuorein laatuaan. Kulutuskorien hyödykeryhmäkohtaiset inflaatiot on vuosien 2010–2015 osalta saatu Tilastokeskuksen kuluttajahintainindeksi -tilastoista, kun
taas vuosien 2016 ja 2017 tiedot perustuvat PT:n hyödykeryhmäkohtaisiin inflaatioennusteisiin.
Kaikista esimerkkiperheistä on oletettu, että vuosina
2010–2012 he ovat maksaneet tv-lupamaksua, joka on sisällytetty niiden veroihin ja veroluonteisiin maksuihin.
Näin on helpompi huomioida, kuinka vuonna 2013 käyttöönotettu Yle-vero on vaikuttanut perheiden käytettävissä oleviin tuloihin.
Vuonna 2017 kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan 0,85 prosenttia osana hallituksen säästötoimenpiteitä, mikä samalla laskee siihen sidottuja etuuksia,
kuten mm. työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, takuu- ja perhe-eläkkeitä, lapsilisiä
sekä yleisen asumistuen hyväksyttäviä asumismenoja.
Toimeentulotuen perusosaa kuitenkin nostetaan HE
149/2016:n mukaan niin, että yksinäisen perusmäärä
nousisi 485,5 eurosta 487,59 euroon. Työeläkkeet nousevat PT:n ennusteen mukaan 0,46 prosenttia vuonna
2017. Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoihin vaikuttava vuokraindeksi jäädytettiin vuoden 2014 tasolle
eli 114,75:een vuosiksi 2015–2016, mutta vuonna 2017 se
taas nousee 118,19:ään.
Vuoden 2017 verotus, sosiaalivakuutusmaksut ja tulonsiirrot sisältävät perheiden kannalta merkittäviä
muutoksia. Valtion talousarvioesityksen mukaiset veronkevennykset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Kilpailukykysopimuksessa sovitut sosiaalivakuutusmaksujen
muutokset keventävät keski- ja suurituloisten palkkatulon verotusta kyseisten maksujen verovähennyskelpoisuuden vuoksi. Verotuksen progressiivisuuden takia
tällaisten vähennyskelpoisten menojen kasvu vähentää
nimittäin suurituloisimpien verotettavaa tuloa eniten. Lisäksi pienituloisten tulot jäävät niin alhaisiksi, että heille
ei jää muiden vähennyksien jälkeen verotettavaa tuloa,
johon kohonneet sosiaalivakuutusmaksut voisi kohdistaa, kun taas keski- ja suurituloisille sitä jää.
Vuonna 2017 ansiotulon verotusta kevennetään nostamalla ansiotulon veroasteikon tulorajoja noin 1,1 prosenttia. Samalla rajaveroasteet laskevat alimmassa ja
ylimmässä luokassa niin, että ensimmäisessä rajaveroaste
laskee 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja jälkimmäisessä
31,75 prosentista 31,5 prosenttiin. Valtionveron työtulovähennyksen enimmäismäärä nousi 1025 eurosta 1260
euroon vuonna 2016, ja nousu jatkuu 1420 euroon vuonna 2017. Lisäksi vuonna 2017 tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousee 620 eurosta 750 euroon ja
kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä
nousee 3020 eurosta 3060 euroon.
Vuonna 2016 Yle-veron pienin maksuunpantavan veron määrä nousee 51 eurosta 71 euroon. Tällöin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee 7500 eurosta noin
10300 euroon. Toinen merkittävä viimeaikainen muutos
tulonsiirtoihin oli asumistuen 300 euron ansiotulovähennys, joka tuli voimaan vuonna 2015. Vähennys tehdään
ruokakunnan ansiotuloista, mikä nostaa pienipalkkaisten
asumistukea saavien tuen määrää.
Kilpailukykysopimus muuttaa useita sosiaalivakuutusmaksuja selvästi vuonna 2017. Työtuloista maksettava sairausvakuutusmaksu laskee merkittävästi eli 1,3
prosentista 0,06 prosenttiin, kun taas muista tuloista
maksettava maksuosuus laskee vain 1,47 prosentista 1,45
prosenttiin. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu nousee 0,82 prosentista 1,54 prosenttiin. Lisäksi palkansaajien työeläkemaksu nousee 5,7 prosentista 6,15 prosenttiin (yli 52-vuotiailla 7,2 prosentista 7,65 prosenttiin), ja
työttömyysvakuutusmaksu nousee 1,15 prosentista 1,6
prosenttiin.
Sosiaalivakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuuden vuoksi muutoksilla on myös epäsuora vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun verovähennyskelpoisuuden johdosta niiden kasvu
ei vaikuta palkansaajiin täysimääräisesti. Verovähennyskelpoisuudesta saatava hyöty kasvaa tulojen myötä.
Kaikkein pienipalkkaisimmille ei puolestaan jää tulonhankkimis-, ansiotulo- ja perusvähennyksen jälkeen
enää vähennettävää tuloa, johon kohonneet sosiaalivakuutusmaksut voisi kohdistaa.
Lisäksi sairausvakuutusmaksujen painottuminen päivärahamaksuihin sairaanhoitomaksun sijasta vaikuttaa
eri tulotasoilla eri lailla. Sairaanhoitomaksun määräytyminen kunnallisverotuksessa verotettavan tulon mukaan
tekee siitä käytännössä progressiivisen. Sairausvakuutuksen päivärahamaksuprosentti on taas saman suuruinen
kaikilla tulotasoilla. Nyt progressiivinen osa eli sairaanhoitomaksun osuus pienenee ja tasaveron omainen osa eli
päivärahamaksun osuus kasvaa.
Näissä laskelmissa ei ole huomioitu hallituksen budjettiriihessä lupaamaa 30 miljoonan euron suuruista
pienituloisimpiin kohdistettavien vero- tai sosiaaliturvamaksuhelpotusten määrää, koska ei vielä tiedetä, miten
tämä käytännössä toteutetaan.
Sekä valtion- että kunnallisverotuksen eläketulovähennykset nousevat vuonna 2017, mikä keventää eläketulon verotusta. Valtionverotuksen eläketulovähennyksen
poistumaprosentti laskee 44 prosentista 38 prosenttiin,
ja tämän vähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa nostetaan 3,8:sta 3,81:een. Kunnallisverotuksessa poistumaprosentti laskee 54 prosentista
51 prosenttiin, ja vastaavaa kerrointa nostetaan 1,39:stä
1,393:een. Toisaalta kansaneläkeindeksiä lasketaan 0,85
prosenttia, joten kansaneläke ja takuueläke laskevat tämän verran.
Näiden muutosten lisäksi eläketulon lisäveroprosentti
laskee 6 prosentista 5,85 prosenttiin ja lisäveron tuloraja nousee 45 000 eurosta 47 000 euroon, mikä keventää
suurten eläkkeiden verotusta. Eläkeläisesimerkkiperheen tulot jäävät kuitenkin kyseisen tulorajan alle, joten
heihin tämä muutos ei vaikuta.
ESIMERKKIPERHEET 3 (10)
TALOUSENNUSTE
PERHEIDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN
TULOJEN NIMELLINEN KEHITYS
seimpien esimerkkilaskelmien kotitaloustyyppien käytettävissä olevat nimelliset tulot kasvavat vuosina 2016 ja 2017. Poikkeuksia ovat ansiosidonnaisella päivärahalla elävä työtön, jonka nimellistulot laskevat vuonna 2016 eivätkä nouse vuonna 2017,
sekä yksinhuoltajaperhe, jonka nimellistulot eivät nouse
vuonna 2017.
Vuosina 2011–2015 hyvätuloisen pariskunnan tulot kasvoivat noin 120 euroa vuodessa, kun taas vuonna
2016 vuosikasvu on noin 60 euroa ja vuonna 2017 melkein 150 euroa. Vuosina 2011–2016 toimihenkilöperheen
euromääräiset kuukausitulot kasvoivat vuosittain noin
60 euroa, kun taas vuonna 2017 tulojen kasvu jää reiluun
40 euroon. Työntekijäperheen euromääräiset kuukausitulot kasvavat vuosittain noin 60 euroa kaikkina vuosina
2011–2017. Vuosien 2011–2015 tulojen kasvu oli tosin hyvin epätasaista niin, että näiden perheiden tulot kasvoivat
selvästi vuosina 2011–2013 ja muutos oli vähäistä tai suorastaan laskevaa vuosina 2014–2015.
Muiden kotitalouksien nimelliset tulot nousevat vuosina 2016–2017 selvästi vähemmän kuin vuosina 2011–
2015, ja ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän
tapauksessa ne suorastaan laskevat vuonna 2016.
Vuonna 2017 kaikkien palkansaajaperheiden tuloja
kasvattaa verojen osuuden lasku noin puolella prosenttiyksiköllä. Lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuus lieventää näiden maksujen noston vaikutusta, mikä hyödyttää eniten hyvätuloista pariskuntaa.
Hyvätuloinen pariskunta ei juuri hyödy vuoden 2016
työtulovähennyksen korotuksesta, minkä lisäksi ns. solidaarisuusveron alarajan laskeminen kiristää pariskunnan verotusta ja samalla hidastaa heidän tulojensa kasvua vuonna 2016. Toimihenkilö- ja työntekijäperheiden
kohdalla työtulovähennyksen tuntuva korotus vuonna
2016 nostaa heidän tulojaan. Toimihenkilöperheen tulot
nousevat kuitenkin muita kahden palkansaajan perheitä
vähemmän vuonna 2017. Sairaanhoitajaäidin palkan ei
nimittäin oleteta nousevan sopimuskorotusten ja palkkaliukuman puuttumisen vuoksi, ja lisäksi julkisen sektorin
lomarahoja leikataan 30 prosenttia.
Yksinhuoltajan tuloja vuosina 2011–2015 nostivat
pääsy yleisen asumistuen piiriin vuonna 2012 ja lasten
määrän suurempi painoarvo asumistuen määräytymisessä vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2017 verojen osuuden
lasku noin puolella prosenttiyksiköllä nostaa myös yksinhuoltajan tuloja. Vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa kuitenkin kansaneläkeindeksisidonnaisten lapsilisän ja elatustuen sekä yleisen asumistuen lasku, joten käytettävissä
olevat tulot eivät muutu vuoteen 2016 verrattuna.
Työmarkkinatukea saavan työttömän käytettävissä
olevia tuloja nostivat vuosina 2011–2015 työmarkkinatuen tasokorotus vuonna 2012 sekä asumistukeen tehdyt
muutokset. Vuosien 2016–2017 tulokehitys on hitaampaa
mutta silti edelleen positiivista. Vuonna 2017 kansaneläkeindeksin alentaminen laskee siihen yhteydessä olevaa
yleistä asumistukea, mutta toimeentulotuen nousu kompensoi tätä muutosta.
Vuosina 2011–2015 ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän käytettävissä olevat tulot nousivat vuonna
2012 käyttöönotetun korotetun ansio-osan vuoksi. Vuonna 2016 hänen tulojaan laskee yleisen asumistuen ulkopuolelle jääminen. Matalan tulotason vuoksi tästä seuraava tulonsiirtojen lasku 21 eurosta nollaan euroon muuttaa
tulokehityksen negatiiviseksi vuoteen 2015 verrattuna.
Yle-veron uudistamisen myötä työmarkkinatukea
saava työtön sekä kansan- ja takuueläkettä saava eläkeläinen jäävät kokonaan Yle-veron maksuvelvollisuuden
ulkopuolelle vuodesta 2016 lähtien. Tämä laskee verojen
osuutta heidän tuloistaan vuonna 2016. Lisäksi takuueläkkeeseen tehty suhteellisen tuntuva, noin kolmen prosentin korotus vuonna 2016 on nostanut eläkeläisparis-
KUVIO 1. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN
NIMELLINEN MUUTOS (€/KK)
2011–2015, 2016 JA 2017
KUVIO 2. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN
TULOJEN NIMELLINEN MUUTOS (%)
2011–2015, 2016 JA 2017
U
Hyvätuloinen pariskunta
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
2011–2015*
2016
2017
*Keskiarvo
Yksinhuoltajaperhe
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, työmarkkinatuki
2011–2015*
2016
2017
*Keskiarvo
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
-20 0
20 40 60 80 100 120 140 160
Euroa/kk
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
-2
-1
0
1
2
3
4%
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
ESIMERKKIPERHEET 4 (10)
TALOUSENNUSTE
kunnan tuloja. Vuonna 2017 eläkeläispariskunnan tuloja
nostavat puolestaan eläketulojen veronkevennykset.
KOTITALOUSKOHTAISET INFLAATIOT
V
uonna 2016 kotitalouskohtaiset inflaatiot sijoittuvat -0,4 ja 1 prosentin välille. Perheiden
inflaatiot kiihtyvät jonkun verran vuonna 2017
sijoittuen 1,1 ja 1,4 prosentin välille. Työntekijä- ja yksinhuoltajaperheiden sekä työttömien inflaatioluvut
ovat näiden vuosien osalta kuitenkin pienempiä kuin
keskimäärin vuosina 2011–2015, kun taas muiden osalta
inflaatioluvut ovat vuonna 2017 samanlaisia kuin vuosina 2011–2015 keskimäärin.
Omistusasuminen muodostaa huomattavan osan
hyvätuloisen pariskunnan, toimihenkilöperheen ja
eläkeläispariskunnan kulutuskoreista, minkä johdosta heillä on muista perheistä poiketen negatiivinen
inflaatio vuonna 2016. Samana vuonna vuokra-asumisen kallistuminen sen sijaan jatkuu, joten työttömillä,
yksinhuoltajalla sekä työntekijäperheellä on omistusasujia korkeampi inflaatio. Vuonna 2017 sekä omistusasuminen että vuokrat kallistuvat, minkä johdosta
perheiden inflaatiovauhdeissa on pienempää hajontaa.
Inflaatiovauhdin hajontaa vähentää vuonna 2017 myös
se, että liikennekustannukset nousevat, mikä nostaa
hyvätuloisen pariskunnan, toimihenkilöperheen ja
työntekijäperheen sekä jossain määrin eläkeläispariskunnan inflaatiovauhteja. Muihin kotitalouksiin tämä
ei niinkään vaikuta.
Erot esimerkkiperheiden asumismuodoissa ovat suurin yksittäinen tekijä, joka selittää erilaisia kotitalouskohtaisia inflaatioita eri vuosina. Tämä tulee esiin erityisen
hyvin vuosien 2011–2015 keskimääräisissä kotitalouskohtaisissa inflaatioluvuissa, jotka ovat systemaattisesti korkeampia vuokralla asuvilla kotitalouksilla.
KUVIO 3. KOTITALOUSKOHTAISET
INFLAATIOT 2011–2015, 2016 JA 2017
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
PERHEIDEN REAALITULOJEN MUUTOKSET
H
uomioimalla kotitalouskohtaiset inflaatiot käytettävissä olevien tulojen nimellisessä kehityksessä saadaan kotitalouskohtaiset reaalitulojen
muutokset. Vuonna 2016 kotitalouksien reaalitulojen
kehitys sijoittuu -2 ja 1,6 prosentin välille. Hyvätuloisen
pariskunnan, toimihenkilöperheen sekä eläkeläispariskunnan negatiiviset inflaatiot nostavat heidän reaalitulojaan suhteessa nimellistuloihin vuonna 2016. Muiden
kotitalouksien suuremmat inflaatiot taas heikentävät heidän reaalitulojensa kasvua. Yksinhuoltajakotitalouden
reaalitulot laskevat 0,4 prosenttia ja ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän, joka jää yleisen asumistuen ulkopuolelle vuonna 2016, reaalitulot laskevat 2 prosenttia.
Vuonna 2017 perheiden reaalitulojen kehitys sijoittuu
-1,5 ja 0,8 prosentin välille. Ansiosidonnaista päivärahaa
saavaa työtöntä lukuun ottamatta kotitalouksien reaalitulot siis kehittyvät heikommin vuonna 2017 kuin vuonna
2016.
PERHEIDEN OSTOVOIMAN
KEHITYS 2010–2017
A
janjaksolla 2010–2017 kahden palkansaajien kotitalouksien nimellistulojen kehitys on muita perheitä heikompaa. Heikoiten nimellistulot kehittyvät kyseisellä ajanjaksolla toimihenkilöperheellä, joilla
tulojen kasvu jää hieman alle 10 prosenttiin. Parhaiten
tulot kehittyvät työmarkkinatuen varassa elävällä työttömällä ja eläkeläispariskunnalla, joiden nimellistulot kasvavat 21–23 prosenttia.
Nimellistulojen kehitys on johtunut siitä, että vuosina 2010–2017 ansiotulot ovat kehittyneet maltillisesti.
Etuusjärjestelmään on sitä paitsi tehty tarkastelujaksolla tuntuvia muutoksia, kuten takuueläkkeen käyttöön-
KUVIO 4. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN
REAALINEN MUUTOS 2011–2015, 2016 JA 2017
2011–2015*
2016
2017
*Keskiarvo
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
Yksinhuoltajaperhe
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, ansiosidonnainen
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
Eläkeläispariskunta
-1
0
1
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
2
3 %
2011–2015*
2016
2017
*Keskiarvo
-3
-2
-1
0
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
1
2
3 %
ESIMERKKIPERHEET 5 (10)
TALOUSENNUSTE
otto vuonna 2011 sekä työmarkkinatuen tasokorotus ja
korotetun ansio-osan käyttöönotto vuonna 2012. Lisäksi
asumistukeen tehdyt muutokset vuosina 2012 ja 2015
kasvattivat työssäkäyvien asumistukea saavien tuen
määrää. Työmarkkinatukea saavalla työttömällä jää kunakin vuonna vuokran jälkeen käteen toimeentulotuen
perusosaa vastaava summa. Tämän johdosta vuokrien
nousu kasvattaa hänen nimellistulojaan, vaikka tulojen
kasvu menisi pääasiassa kohonneen vuokran maksuun.
Yksinhuoltajan tuloja vuosina 2011–2015 nostivat pääsy
yleisen asumistuen piiriin vuonna 2012 sekä lasten määrän suurempi painoarvo asumistuen määräytymisessä
vuodesta 2015 lähtien.
Vuosina 2010–2017 kotitalouskohtaiset inflaatiot ovat
olleet korkeimpia työttömillä ja matalimpia toimihenkilöperheellä sekä hyvätuloisella pariskunnalla. Kuten
aiemmin on mainittu, asumismuoto vaikuttaa merkittävästi perheiden eroaviin inflaatiovauhteihin. Myös tarkastelujaksolla 2010–2017 kotitalouskohtaiset inflaatiot
ovat pääsääntöisesti korkeimpia nimenomaan vuokralla
asuvilla esimerkkiperheillä. Kotitalouskohtaisten inflaatioiden johdosta esimerkkiperheiden reaalitulojen kehitys on nimellistulojen kehitystä maltillisempaa ajanjaksolla 2010–2017. Kahden palkansaajien kotitalouksien
reaalitulojen kehitys jää 0–3 prosentin tienoille. Yksinhuoltajaperheen reaalitulot kasvavat 5 prosenttia. Työ-
KUVIO 5. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN
NIMELLINEN KEHITYS 2010–2017
KUVIO 6. KOTITALOUSKOHTAISTEN
INFLAATIOIDEN KEHITYS 2010–2017
125
2010 = 100
116
2010 = 100
114
120
112
110
115
108
110
106
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
105
100
95
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
104
102
100
98
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
2016
KUVIO 7. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN
REAALINEN KEHITYS 2010–2017
KUVIO 8. VEROJEN JA VERONLUONTEISTEN
MAKSUJEN OSUUS BRUTTOTULOISTA 2010–2017
2010 = 100
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
114
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
112
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, ansiosidonnainen
110
Eläkeläispariskunta
108
40
116
35
30
2017
%
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
106
25
104
102
20
100
98
96
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
2016
2017
15
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
2016
2017
ESIMERKKIPERHEET 6 (10)
TALOUSENNUSTE
markkinatukea saavan työttömän reaalitulot kasvavat 7
prosenttia, kun taas ansiosidonnaista päivärahaa saavan
työttömän reaalitulot laskevat prosentin. Eläkeläispariskunnan reaalitulot kasvavat 13 prosenttia.
PERHEIDEN VEROTUS
T
arkasteltaessa esimerkkiperheiden ostovoiman kehitystä useamman vuoden kattavalla ajanjaksolla
on myös perusteltua tutkia perheiden verotuksen
kehitystä. Kuviossa 8 on esitetty perheiden verojen ja veronluonteisten maksujen osuutta bruttotuloista ajanjaksolla 2010–2017. Vuosina 2010–2016 sekä hyvätuloisen
pariskunnan että toimihenkilöperheen verotus on tasaisesti kiristynyt noin puolellatoista prosenttiyksiköllä. Tähän vaikuttavat osaltaan muutokset valtionverotuksessa
sekä kunnallisveron kiristyminen. Toimihenkilöiden ta-
pauksessa myös asuntolainan vähennyskelpoisten korkojen osuuden lasku on nostanut verojen osuutta heidän
bruttotuloistaan, mikä jatkuu myös vuonna 2017. Kaikkien palkansaajaperheiden verotus kevenee noin puolella
prosenttiyksiköllä vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen
vuoksi, ja myös työelämän ulkopuolella olevien kotitalouksien verotus kevenee noin 0,2 prosenttiyksiköllä.
Vuosina 2010–2016 eläkeläispariskunnalla verojen
osuus bruttotuloista on laskenut runsaalla prosentilla ja
työmarkkinatukea saavalla työttömällä lähes neljä prosenttia. Merkittäviä syitä tähän ovat olleet muutokset valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksessä sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksessä. Työmarkkinatukea saavan työttömän kohdalla myös Tv-maksun
korvaaminen matalammalla Yle-verolla vuonna 2013 ja
Yle-veron maksuvelvollisuuden päättyminen kokonaan
vuonna 2016 on laskenut verojen ja veroluontoisten maksujen osuutta hänen tuloistaan. 
LIITE. ESIMERKKIPERHEIDEN KUVAUKSET
HYVÄTULOINEN PARISKUNTA
Perhe on akavalainen lapseton pariskunta, joka työskentelee yksityisellä sektorilla. Mies on koulutukseltaan ekonomi, ja naisella on ylempi oikeustieteellinen
koulutus. Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2016 ovat
7 006 € ja 5 689 €. Pariskunta asuu velattomassa omistusasunnossa
TOIMIHENKILÖPERHE, 2 LASTA
Kaksilapsisen perheen STTK-laiset vanhemmat ovat
insinööri ja sairaanhoitaja. Insinööri-isä on töissä yksityisellä sektorilla ja sairaanhoitajaäiti kuntasektorilla.
Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2016 ovat 3 829 € ja
3 180 €. Perhe asuu omistusasunnossa ja heillä on asuntolainaa 150 000 euroa.
TYÖNTEKIJÄPERHE, 2 LASTA
Kaksilapsisen perheen SAK:laiset vanhemmat ovat yksityisellä sektorilla työskentelevät varastotyöntekijä ja
kaupan myyjä. Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2016
ovat 2 453 € ja 2 323 €. Perhe asuu vuokralla 80 neliön
asunnossa.
PIENIPALKKAINEN YKSINHUOLTAJAPERHE, 1 LAPSI
kansa vuonna 2016 on 2 097 €. Perhe saa lisäksi asumistukea ja elatustukea. Perhe asuu vuokralla 60 neliön
asunnossa.
YKSINASUVA TYÖTÖN, TYÖMARKKINATUKI
Kotitalous koostuu yhdestä työttömästä henkilöstä, joka saa työmarkkinatukea, asumistukea sekä toimeentulotukea. Hän asuu vuokralla 40 neliön asunnossa.
YKSINASUVA TYÖTÖN, ANSIOSIDONNAINEN
TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA
Kotitalous koostuu yhdestä työttömästä henkilöstä, joka on jäänyt työttömäksi oltuaan töissä konepajateollisuudessa ja saa nyt entisen kuukausipalkkansa (3 002 €
vuonna 2016) perusteella maksettavaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Hän asuu vuokralla 40 neliön
asunnossa.
ELÄKELÄISPARISKUNTA
Kotitalous koostuu kahdesta eläkeläisestä, joista toinen
saa vuonna 2016 työeläkettä 2 043 € kuukaudessa ja
toinen saa kansaneläkettä ja takuueläkettä. He asuvat
velattomassa omistusasunnossa.
Yksilapsisen perheen yksinhuoltajaäiti on yksityisellä
sektorilla työskentelevä siivooja. Hänen kuukausipalk-
ESIMERKKIPERHEET 7 (10)
TALOUSENNUSTE
LIITETAULUKKO 1. ESIMERKKIPERHELASKELMIEN OLETUKSET
2016
2017
Valtionveron ansiotulovähennyksen enimmäismäärä (€/v)
1260
1420
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä (€/v)
3020
3060
620
750
Tulonsiirrot ja verotus
Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä (€/v)
55 %
45 %
Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (€/kk)
Asuntolainojen vähennyskelpoisten korkojen osuus
702,62
696,60
Toimeentulotuen perusosa (€/kk)
485,50
487,59
Lapsilisä 1. lapsesta (€/kk)
95,75
94,88
Lapsilisä 2. lapsesta (€/kk)
105,80
104,84
Täysi kansaneläke, yksin asuva (€/kk)
634,30
628,85
Täysi kansaneläke, naimisissa (€/kk)
562,62
557,79
Takuueläke (€/kk)
766,85
760,26
44 %
38 %
Valtionveron eläketulovähennyksen alenemiskerroin
Valtionveron eläketulovähennyksen laskentakerroin
3,8
3,81
54 %
51 %
Kunnallisveron eläketulovähennyksen laskentakerroin
1,39
1,393
Kansaneläkeindeksi
1631
1617
Sairaanhoitomaksu työtuloista
1,30 %
0,06 %
Muusta kuin työtulosta perittävä korotettu sairaanhoitomaksu
1,47 %
1,45 %
Kunnallisveron eläketulovähennyksen alenemiskerroin
Sosiaalivakuutusmaksut
Palkansaajan sairausvakuutuksen päivärahamaksu
Työttömyysvakuutusmaksu
0,82 %
1,54 %
1,15 %
1,60 %
Työeläkemaksu (alle 53-vuotiaat)
5,70 %
6,15 %
Työeläkemaksu (53 vuotta täyttäneet)
7,20 %
7,65 %
PT:n ennustamat luvut
Ansiotasoindeksin muutos
1,20 %
1,00 %
Vuokraindeksin muutos
2,47 %
2,00 %
Kunnallisveroprosentin muutos (%-yksikköä)
Työeläkeindeksin muutos
Asuntolainojen keskikorko (koko kanta)
0,03
0,00
0,00 %
0,46 %
1,15 %
1,15 %
Lähde: Kansaneläkelaitos, Valtiovarainministeriö, Palkansaajien tutkimuslaitos
ESIMERKKIPERHEET 8 (10)
TALOUSENNUSTE
LIITETAULUKKO 2. HYVÄTULOISEN PARISKUNNAN TULOJEN KEHITYS
2010
11343
2011
11779
2012
12275
2013
12459
2014
12529
2015
12545
2016
12695
2017
12822
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
0
0
0
0
0
0
0
0
Verot ja veronluonteiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
4229
4409
4629
4738
4825
4838
4924
4904
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
7114
7370
7646
7721
7704
7707
7771
7918
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
37,3
37,4
37,7
38,0
38,5
38,6
38,8
38,3
Bruttotulot (€/kk)
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
LIITETAULUKKO 3. TOIMIHENKILÖPERHEEN (2 LASTA) TULOJEN KEHITYS
2010
6311
2011
6541
2012
6713
2013
6856
2014
6889
2015
6926
2016
7009
2017
7009
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
211
211
219
219
219
202
202
200
Verot ja veronluonteiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
1740
1801
1884
1964
2005
2026
2050
2004
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
4782
4951
5048
5111
5103
5101
5160
5205
27,6
27,5
28,1
28,7
29,1
29,3
29,3
28,6
Bruttotulot (€/kk)
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
LIITETAULUKKO 4. TYÖNTEKIJÄPERHEEN (2 LASTA) TULOJEN KEHITYS
2010
4326
2011
4435
2012
4556
2013
4677
2014
4706
2015
4720
2016
4776
2017
4824
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
211
211
219
219
219
202
202
200
Verot ja veronluonteiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
963
985
1001
1054
1076
1066
1061
1044
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
3573
3662
3774
3843
3849
3856
3917
3980
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
22,3
22,2
22,0
22,5
22,9
22,6
22,2
21,6
Bruttotulot (€/kk)
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
LIITETAULUKKO 5. PIENIPALKKAISEN YKSINHUOLTAJAPERHEEN (1 LAPSI) TULOJEN KEHITYS
2010
1961
2011
1993
2012
2002
2013
2054
2014
2061
2015
2072
2016
2097
2017
2118
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
286
290
377
388
417
509
486
458
Verot ja veronluonteiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
419
424
416
423
433
430
425
418
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
1828
1859
1964
2019
2045
2151
2157
2158
21,4
21,3
20,8
20,6
21,0
20,8
20,3
19,7
Bruttotulot (€/kk)
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
ESIMERKKIPERHEET 9 (10)
TALOUSENNUSTE
LIITETAULUKKO 6. YKSINASUVAN TYÖMARKKINATUELLA OLEVAN TYÖTTÖMÄN TULOJEN KEHITYS
2010
551
2011
553
2012
674
2013
698
2014
702
2015
705
2016
703
2017
697
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
365
376
329
349
366
381
389
405
Verot ja veronluonteiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
110
111
129
119
120
120
114
111
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
806
819
874
927
947
967
979
991
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
20,0
20,0
19,2
17,1
17,2
17,0
16,2
16,0
Bruttotulot (€/kk)
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
LIITETAULUKKO 7. YKSINASUVAN ANSIOSIDONNAISELLA
TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHALLA OLEVAN TYÖTTÖMÄN TULOJEN KEHITYS
2010
1470
2011
1491
2012
1605
2013
1623
2014
1638
2015
1666
2016
1675
2017
1672
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
0
0
0
18
30
21
0
0
Verot ja veronluonteiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
336
339
370
368
378
386
388
385
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
1134
1151
1235
1272
1291
1301
1287
1287
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
22,9
22,8
23,1
22,7
23,1
23,2
23,2
23,0
Bruttotulot (€/kk)
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
LIITETAULUKKO 8. ELÄKELÄISPARISKUNNAN TULOJEN KEHITYS
2010
2368
2011
2535
2012
2656
2013
2736
2014
2768
2015
2790
2016
2810
2017
2812
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
0
0
0
0
0
0
0
0
Verot ja veronluonteiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
401
405
419
425
441
443
440
434
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
1967
2130
2237
2311
2327
2347
2370
2378
16,9
16,0
15,8
15,5
16,0
15,9
15,7
15,5
Bruttotulot (€/kk)
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
ESIMERKKIPERHEET 10 (10)