sivu
3.
sivu
Kehitysoppi, tarua vai
totta? (osa 1)
4.
Töysän Vedon toimintaa 80
vuoden taipaleelta
MUSIKKIELÄMYKSIÄ VALKOKANKAALLA!
Opera Australia: Turandot
!"#$%&'()*+,%-./0.12233.4&*$'5.
.
SUN KINO:
KINO KYNTÄJÄ:
PE 7.10. KLO 17.00
LA 8.10. KLO 17.00
3D, K7/4, 11!
SU 9.10. KLO 15.00 PE 7.10. KLO 17.45
TI 11.10. KLO 17.30 LA 8.10. KLO 15.30
3D, K7/4, 11!
KINO KYNTÄJÄ:
LA 8.10. KLO 12.00
S, 23!
!"#$%&'()*+,%-./0.12233.4&*$'5..
!"!#$%&'()$'*+)&,)$,(
SUN KINO:
SU 9.10. KLO 14.00
KE 12.10. KLO 17.15
LA 15.10. KLO 12.00
S, 23!
BRIDGET JONES'S BABY
KINO KYNTÄJÄ:
TO 6.10. KLO 17.30
LA 8.10. KLO 19.15
SUN KINO:
SU 9.10. KLO 17.00 SU 9.10. KLO 18.00 K7, 10!
K7, 10!
KE 12.10. KLO 19.15
Ř.81726$/,
Ř.81726$/,
Ř.81726$/,
Ř5<+0/,,.817$
RÖLLI JA KAIKKIEN AIKOJEN SALAISUUS
KINO KYNTÄJÄ:
LA 8.10. KLO 15.00
S, 10!
Ř5<+0/,,.817$ Mötley Crüe -The End
Ř5<+0/,,.817$
SUN KINO:
SU 9.10. KLO 16.00
S, 10!
Ř3(5621$/75$,1,1*
KINO KYNTÄJÄ:
Ř3(5621$/75$,1,1*
Ř3(5621$/75$,1,1*
TO 13.10. KLO 20.00
HYMYILEVÄ MIES
SUN KINO:
PE 7.10. KLO 14.00
Ř62/$5,80
15!
Ř62/$5,80
Ř62/$5,80
Ř,1)5$381$6$81$ Rockikoni Mötley Crüe päätti 35Ř,1)5$381$6$81$ vuotisen taipaleensa spektaakkeli-
LA 8.10. KLO 17.30
NEITI PEREGRINEN KOTI ERISKUMMALLISILLE LAPSILLE
KINO KYNTÄJÄ:
TI 11.10. KLO 19.30 3D, K12, 12!
kotikaupungissaan Los
Ř,1)5$381$6$81$konserttiin
Angelesissa.
PAHAN KUKAT
SUN KINO:
TO 6.10. KLO 19.30
6.
sivu
Seurakuntaviikolla... AAMUKÄVELYLLÄ ALAVUDELLA
9.
Verkkokauppa-koulutus ja tietoa
yritysten omistajanvaihdoksista
SYKSYN FARKKUMALLISTOT PARHAIMMILLAAN
Hyvin istuvat, mukavat ja joustavat
!"!#$%&'()$'*+)&,)$,(
farkut aikuiselle naiselle alkaen
69,90€
Ř.81726$/,
Ř5<+0/,,.817$
Ř3(5621$/75$,1,1*
Ř62/$5,80
Ř,1)5$381$6$81$
Puemme isot ja pienet naiset kauniisti
heidän tyyliään ja vartalomuotojaan
kunnioittaen.
Tervetuloa palvelevaan vaatekauppaan.
!"#$
%%%!
&!'
Konsertin lisäksi kankaalla
nähdään kulissien takaamateriaalia bändin viimeiseltä
maailmankiertueelta.
K16, 10!
TEIT MEISTÄ KAUNIIN
KINO KYNTÄJÄ:
PE 7.10. KLO 19.15
Tekstitetty suomeksi. Väliajalla
kahvitarjoilu!
sivu
K7, 10!
!!!"&'%(&*%+,-,")'
2/13$!"%45&'$()6+),**..)5!53"7
! ! !" # $ % & ' % (" ) '
!" # $ % & ' $ ( ) * +) , * - . . )/ 0 '/ 1 $)
!!!"&'%(&*%+,-,")'
! ! !" # $ % & ' % (" ) '
!!!"&$%+(,$.,"/(01'12324536657711'1-8.9':$(0,%+';1<=1>??221,:,9$#1
2/13$!"%45&'$()6+),**..)5!53"7
!" # $ % & ' $ ( ) * +) , * - . . )/ 0 '/ 1 $)
!!!"&$%+(,$.,"/(01'12324536657711'1-8.9':$(0,%+';1<=1>??221,:,9$#1
LÄHDE MUKAAN
LIIKKUMAAN.
"'(
&&
;
""> ))"'(
120,%
/+*3 /+*35,+((04+
/+*35(67,+
120,%
/+*34+/+*35(67,+
"#> #9 ++,+/++(<=73.3. /+*3.070**+,6.*0**+
*++,-./0
&
?
!"!!#
$
89:89'(
" !"#
"!&'(!)*!+',((&-(!-'.
.238'(";
/120+2(++
!"##$%
$%
.23'(" !"
Lakeuden Portti
2
Syyskauneus.
Katson ruskaa kullankeltaisen sekä punaisuutta pihlajien.
On ihana syksyinen sää. Auringonsäteet lämmittää.
Minä sängyssä lepäilen ja lintujen touhuja seurailen.
Yksi oksalla pitkään istahtaa. Tuuli vain sitä keinuttaa.
Parvet ympärillä lentelee, yksi vain rauhassa kuuntelee.
Jospa osaisin vain istahtaa, ja tuntea rauhaa turvaisaa.
Jeesus hoitaa pienen lintusen, myöskin minut,heikon ihmisen. Saan tuntea lepoa, rauhaa, taivaan armoa turvaisaa.
Viikon ensi-ilta:
Haikarat
Haikaroiden tehtävä on toimittaa vauvoja …tai ainakin
niin oli ennen. Nykyään ne
toimittavat paketteja kansainväliselle nettikaupalle
Kivijalka.comille.
Yrityksen ykköslähetti Juniori
odottelee ylennystä, kun
Vauvatehdas vahingossa
käynnistyy hänen vahtivuorollaan tuoden maailmaan
suloisen, mutta täysin luvattomasti aikaansaadun,
tyttövauvan.
Juniori ja hänen ystävänsä
Tuuli, Haikaravuoren ainoa
ihminen, yrittävät epätoivoisesti keksiä toimitusosoitteen tälle pulmapaketille ennen kuin pomo saa
tietää asiasta. He yrittävät
kiireellä suorittaa ensimmäisen
vauvatoimituksensa, josta tuleekin villi
ja valaiseva seikkailu, joka
saattaa muuttaa ainakin
yhden perheen elämän, ja
palauttaa haikarat niiden
oikean elämäntehtävän pariin.
30.9-16 Alli Kulju
Jääkiekko
Pelilista: viikko 40 Alavus
Areenalla
-La 8.10. klo 13.45 B2 Mestis: APV-K-Ahma
klo 17.00 M II div:
APV-Virkiä
-Su 9.10. klo 11.00 E1 AA:
APV keltainen-KuKu
klo 16.30 E1 AA:
APV musta-S-kiekko sininen
-Ke 12.10. klo 18.00 C2 AA:
APV-HeKi Anaheim
Lakeuden Portti
3
!"
#$
!"
Kehitysoppi, tarua vai totta? (osa 1)
ONNEN KIRPIKSELLÄ TUURISSA TUNGOSTA!
Pekka Reinikainen
lääkäri
Ihmisen perimästä löytyi
kielioppi
Karoliinisen
instituutin
tutkijoiden marraskuussa
2015 julkaisema tutkimusraportti aiheuttaa kehitysoppiin uskoville harmaita
hiuksia. http://ki.se/nyheter/komplex-grammatik-idet-genetiska-spraket
Perimässämme olevat ihmisen kokoonpano- ja
toimintaohjeet on kirjoitettu kirjaimellisesti kirjaimilla, kirjaimellisesti sanoilla ja kirjaimellisesti lauseilla.
Mikä kirja tahansa voidaan
nykyään tallentaa perimän
DNA molekyyliin. Yhteen
grammaan DNA:ta voitaisiin teoriassa tallentaa 70
miljardin kirjan tekstit. Tunnettujen 2 miljoonan lajin
kokoonpano- ja toimintaohjeet painavat vain 0,035
milligrammaa, mikä on 2%
hyttysen painosta!
Ihmisessä on 300 erilaista
solutyyppiä. Ne ovat kaikki
lähtöisin yhdestä hedelmöityneestä munasolusta. Jokaisessa solussa on saman
verran ohjelmoitua merkkijonoa kuin sadassa hyllymetrissä kirjoja on tekstiä.
Jokainen solutyyppi poimii
tästä kirjastosta tarvitsemansa ohjekirjat. Maksan
solujen toiminnot eivät ole
samoja kuin munuaisten.
Ymmärrys näiden toimintojen säätelystä lisääntyy, kun
solujen kielestä löydettiin
”kielioppi”.
Perimästä löydetty kielioppi kumoaa kehitysopin
Tuoreen tutkimuksen mukaan perimän kielen kielioppi tai paremminkin
lauseiden muodostusoppi,
on monimutkaisempi kuin
minkään tuntemamme kielen kielioppi.
Perimässä on lisäksi useita erilaisia kieliä, samaan
tapaan kuin tietokoneessa
voi olla monia erilaisia ohjelmointikieliä. Yhteistyössä
ne tuottavat monimutkaisia
kokoonpano- ja toimintaohjeita eli ”sekä rautaa että
softaa”. ”Rauta” eli tietokoneesi olisi arvoton ilman
ohjelmointikielellä tuotettua tietoa eli ”softaa”. Elimistön 200 erilaista solutyyppiä eivät tietäisi mitä
tehdä ilman softaa.
Elimistön toiminta edellyttää DNA:han tallennettua
ohjelmatietoa, joka tottelee ”lauseiden muodostussääntöjä”
äärimmäisellä
tarkkuudella ja nopeudella. Tiedostoja avataan ja
kopioidaan nanokokoisilla
koneilla 750 merkin sekuntinopeudella.
Tutkijat toteavat Nature-tiedelehden kirjoituksessaan,
että on ollut vaikea selvittää mekanismeja, joita perimässä käytetään kulloinkin
tarvittavan kokoonpano- ja
toimintatiedon poimintaan
ja säätelyyn (Nature, 527
(7578):384-388). Perimän
kielen monimutkaista toimintaa voi yrittää verrata
parhaimpiin tietokoneiden
ohjelmointikieliin.
Kaksisuuntainen
ja
monikerroksinen tietopankki
Parhaat ihmisen kehittämät
tietokonekielet osoittautuvat kuitenkin varsin yksinkertaisiksi perimään verrattuna. Perimässä olevan
ohjelman merkkijonoa luetaan samanaikaisesti sekä
vasemmalta oikealle että
oikealta vasemmalle. Jokainen voi nyt helposti ymmärtää, miksi ”hyödyllisiä”
mutaatioita ei ole. Eihän
tiedosto voi samanaikaisesti ”parantua” molempiin
lukusuuntiin! Tietopankkisi kirjaston kirjoja luetaan
näin vasemmalta oikealle
kuin suomea mutta myös
oikealta vasemmalle kuten
hepreaa, ja lisäksi tarina
muuttuu molempiin suuntiin toiseksi, kun kolmikirjaimisia sanoja ryhdytään
muodostamaan viereisestä
kirjaimesta!
Tämä tarkoittaa, että siitä
riippuen, mistä merkistä
kolmen kirjaimen muodostamia viestejä ryhdytään
lukemaan, saadaan uusi
tiedosto auki! Yksi merkki
voi osallistua jopa 10-12
tuotteen
kokoonpanoon
tai säätelyyn, koska tietoja
edellä mainitun lisäksi poimitaan myös sieltä täältä.
Ihmisten laatimia ohjelmia
luetaan merkki kerrallaan
ja vain yhteen suuntaan.
Pekka Reinikainen
lääkäri
Tuurissa, Viitamäen alueella sijaitsevassa liiketalossa, Alavus-Töysä päätien varressa sijaitsevassa Onnen Kirppiksessä vallitsi lauantaina melkoinen tungos 1-vuotissynttäreillä.
-Ulkona tehtiin ostoksia ja mieluisia löytöjä peräkonttikirppiksessä ja uuden polkupyörätkin sai mm. Ahti Luhtasaarelta 50 eurolla! Kauppa kävi ja kahvinjuonti sujui vilkkaana
myös sisällä Onnen Kirpiksessä ja Malvialan tehtaanmyylässä. Onnenkirppis ja Malvialan
tehtaanmyymälä on avoinna ti-pe klo. 10-17 ja la. 10-14.
Kuva/teksi: PENTTI HAUTALA
HYVÄ ILMOITTAJA
To 20.10. lehteen tulevat ilmoitukset
tulee toimittaa viimeistään
PE 14.10. klo 14.00 mennessä.
[email protected]
Luento muinaisjäännösten ja vanhan torpan paikan
löytämisestä
Arkeologi Laija SimponenRobins luennoi maanantaina 10.10. klo 18.00 Alavuden kulttuurikeskuksessa,
tiistaina 11.10. klo 18.00
Kuortaneen kunnantalon
valtuustosalissa
ja keskiviikkona 12.10. klo
18.00 Ähtärissä Pirkansalissa aiheesta, miten osaa
tunnistaa muinaisjäännöksen tai vanhan torpan paikan ja miten osaamme vaalia omaa
kulttuuriperintöämme tulevaisuudessa.
LIITO-ORAVA ahkeroi ilta-auringossakin, kooten pesäpönttökuuseen ja sen läheisyyteen talven ruokavarastoja.Puiden koloihin ja tyhjiin pönttöihin ym. tämä hopeaturkki kerää jopa litroittain lehtipuiden lehtiä, norkkoja ja
sieniä jne. Tässä kuva yhdestä piha-alueellani asuvasta
liiturista.
Kuva: PENTTI HAUTALA
Luennot ovat osa Lakeudenportin kansalaisopiston
yleisluentosarjaa. Ne liittyvät opiston hallinnoimaan,
jo päättyneeseen Arkeologinen perintömme -esiselvityshankkeeseen.
Lakeuden Portti
4
HYVÄ ILMOITTAJA
To 20.10. lehteen tulevat ilmoitukset tulee toimittaa vii
meistään PE 14.10. klo 14.00 mennessä.
[email protected]
Seurakuntaviikolla... AAMUKÄVELYLLÄ ALAVUDELLA
- "Kylläpä tuollakin on komeita asuintaloja hienossa
maisemassa. Onpa täällä
aivan Alavuden keskustassa
kauniita asuinalueita. Kyllä
täällä kelpaa elellä ja liikkua, kun on tällaiset silmiä
hivelevät joki ja järvimaisemat".
-"Olipa romanttinen siltakin
siellä terveyskekuksen läheisyydessä joen yli.Toinen
silta sitten vielä valtatie vieressä. Tietäävätköhän kaikki paikkakuntalaisetkaan,
että Vähäjärven ympäri voi
kiertää näin kauniissa maisemassa olevaa kevyenliikenteenväylää?
-"Tämä 2-3 km:n Vähäjärven kierros hyvää kävelyrantatietä kelpaisi maisemineen hienosti Alavuden
mainostamiseen.
Tänne
pitää tullakin aina, kun vieraita tulee kauempaa"!
Mm. tällaisia mainitunlaisia ihasteluja kuuli Alavuden
sivukylissä asuvilta, jotka
osallistuivat seurakunnan
järjestämän Seurakuntaviikon aamukävelyyn. Seurakunnan papiston ja muiden
työntäkijöiden kanssa kuntoliikuntaan osallistui runsaasti eri-ikaäisi henkilöitä.
Ei aivan kuitenkaan päästy
kirkkoherra Jussi Peräahon
asettamaan 100 osallistujan tavoitteeseen, vaikka
laskee mukaan aloitustapahtumaan osallistuneet
päiväkerholaisetkin.
Ennen aamukävelyä seurakunta-nuorispastori Liisa
Toivonen ohjasi lämmittelyjumpan. Siihen sisältyi mm.
liikunnallinenn IsäMämeidän rukous. -Liisa muistutti
samalla, että hyvä ruumillinen kunto ja hyvä mieli on
tärkeä meille kaikille.
Päiväkerholaisetkin ehdottivat ahkerasti minkälaiset
liikkeet ovat heille ja vanhemmillekin sopivia.
Yhteisesti lauletiin
komeasti,koko
kaupungin keskustaan kuuluvasti,
"Tule kanssani Herra Jeesus" ja Keholaulun: "Myö
me ollaan tärkeimpää sakkia.. Kaikkein pienimmätkin
Taivaan Isä näkkee....."
Kävelykierroksen jälkeen
nautittiin seurakunnan tarjoamista kahveista ja mehuista.
Alavuden SRK:n Seurakuntaviikon tapahtumatarjonta
eli tällä kertaa entistäkin
monipuolisempaa Alavudella ja Töysässä. Eri tilaisuuksiin osallistuttiin myöskin kiitettävästi.
PENTTI HAUTALA
...Kahden jokisillankin yli saa kulkea Vähäjärven kierroksella. Kuva: Pentti Hautala
Vähäjärveä kierrettäessä kuului vain kehuja kaupungin keskusalueen kauniista maisemista ja taloista ym.Kuva: Pentti Hautala
Ensin jumpattiin ja laulettiin alkulämmöt Alavuden seurakuntatalon pihassa yhteiselle
Seurakuntaviikon aamukavelylle nuorispappi Liisa Toivosen johdolla. Kuva: Pentti Hautala
Lakeuden Portti
5
II Ritola Sinne Tänne ajot...
MARKO ja KAI RISTOLAINEN
PARHAAT ALUEELTAMME
Alavuden Urheiluautoilijoiden järjästämä kansallinen II Ritola Sinne Tänneajot,autosuunnistus saatiin
kurvailla hyvässä säässä
lauantai-illan ja alkuyön
aikana.
Kilpailukeskuksena toimi
Töysän Ylipään Ns:n talo.
Siellä toimi kaikki tarvittavat, tuloslaskennasta-ravintohuoltoon- ja palkintojenjakoon saakka hienosti.
Kilpailujohtaja Mikko Myllymäki ja muutkin ajojen
vastuuhenkilöt saivat mennä aamuyöllä nukkumaan
tyytyväisinä. Kilpailijat ehtivät vasta aamun sarastessa kotikonnuilleen, kun
osanottajia oli eri puolilta
valtakuntaa.
Esim. mestariluokan voitto
meni Forssaan Jari ja Toni
Koivistolle 1225 pisteellä, 2)
Anssi Karppinen- Timo Saarinen, TCOF/KangUA 1439,
3)Hannu Pusa-Jari Kulmala
TCOF/KangUA 1666.
A-Luokassa voittajaksi autosuunnistivat LapUA:n Jukka ja Jaakko Viljanen 2253
pis. Toiseksi onnistui Olli
Riiho ja kartturina jo nuorena Alavudella, konstaapeli
isältään Paavo Riiholta lajin
innostuksen saanut Markus
Riiho, 2716 p.
Kolmanneksi sijoittuneet
Ilpo
Puupponen-Risto
Valkonen,LMM keräsivät
3486 virhepistettä. Sarjassa
tuli maaliin 6 kilpailijaparia.
B-luokassa kolmen kärki
oli: 1)Teemu Juntunen-Niko
Viljanen, LapUa 3630, 2)
Jani Muhli-Antti Niemelä
HyvinkUA 5069, 3)Anita
Heino-Pasi Winperg, Hyvin-
kUA 5944.
C-luokassa oli eniten osallistujia.
Alueeltammekin
peräti 12 kilpailijaa. Heidän
joukossaan mm. äskettäin
Pohjanmaan autosuunnistuksen CUP-sarjassa historiallisen voiton saavuttaneet, kun AlavUa:n Marko
ja Kai Ristolainen ajoivat
mestareiksi ensimmäistä
kertaa mukana olleessa Eluokassa.
Nyt oman seuran järjestämässä kilpailussa Ristolaiset
onnistuivat alueeltamme
parhaiten ja olivat kolmansia 2313 pisteellä.
Voittoon autosuunnistivat
Aleksi Matson-Mikko Kallio,
KangUA 1486 pist., 2)Niko
Latva-Jukka Kinnari, JurvanUA 1559, 3)Marko ja Kai
Ristolainen AlavUA 2313
pist., 4)Mika KoivuniemiMikko Torvi, EPUA 3122, 5)
Petri Ylijoki-Jukka Jääskeläinen LapUA 3391, 7)Mikko
ja Janne Vähämäki, AlavUA
4352, 9)Heikki KellosaariPasi Jaatinen, AlavUA 5560,
11)Nelly Ala-Mutka ja Elina
Valtaala, AlavUa/KuortUa
7173, 13)Arttu ja Teemu
Asunmaa AlavUA 1091, 14)
Juha-Matti Pullikka ja Jani
Levelä-Pohjola, AlavUA.
Nuoriseuran pihamaalla
jokaisen auton piti läpäistä
ensin Juha "Jussi" Soinin
katsastuksen.
Soinin mukaan vilkuta,
valot ja paperit pitää olla
ainakin kunnossa. Eli tieliikenteen vaatimukset täyttäviä.
Autosuunnistettava reitti
kierteli Töysän ja Alavuden
sekä lähipaikkakuntien alueella. Pisimillään sen kier-
täminen vaati aikaa nelisentuntia. Ratamestarit Jari
Valtaala ja Markku Välkkilä
saivatkin kiitosta vaativan
ajoreiti suunnittelusta.
PENTTI HAUTALA
Alavutelaiset Kai Ristolainen kartturi ja Marko Ristolainen kuljettaja voittivat äskettäin v. 2016 Pohjanmaan cup-sarjan mestaruuden E-luokassa. Nyt tuli 3 sija. Kuva:Pentti
Hautala
Entinen
alavutelainen
Markus Riiho kartturoi Olli
Riihon ajaman auton A-luokan hopealle. Kuva: Pentti
Hautala
Alavutelainen Juha "Jussi"
Soini Katsasti silmä tarkkana autot ennen lähtöä.
Kuva:Pentti Hautala
Töysäläiset Janne ja Mikko Vähämäki tiukassa C-luokassa sijalla 7. Kuva: Pentti Hautala
Lakeuden Portti
6
!"
!
"#
#$"%&'()*+,,-+-+
"!.,#
!/"!&0
111&"!&0
Töysän Vedon toimintaa 80 vuoden taipaleelta
Alkuun liikuntatoimintaa oli
vain kouluissa pääosin voimistelun muodossa. Nuoriso toki mittaili paremmuuttaan juosten, hyppien, kiviä
työntäen, hiihtäen, luistellen, painien ja visakiekkoa
lyöden.
Uranuurtajana
tuolloin toimi Töysän Nuorisoseura, joka henkisen
kasvatuksen ohella panosti
myös urheiluun.
Maamme itsenäistymisen
jälkeen
liikuntakasvatus
sotilaallisen koulutuksen
ohella kuului paikallisen
suojeluskunnan ohjelmaan.
Myös lotat kiinnittivät huomiota fyysisen kunnon luomiseen. Suojeluskunnan
urheilukenttä palveli nuorten urheiluharrastusta. Sen
poikaosaston perustaminen lisäsi varhaisnuorison
urheiluintoa. Etelä-Pohjanmaalla oli 1930-luvun alussa SVUL:n tai TUL:n alainen
urheiluseura lähes kaikissa
pitäjissä.
Töysässä oman urheiluseuran perustaminen tapahtui
vasta 22.7.1936. Ilmeisesti suojeluskunta ja nuorisoseura vetivät urheilua
harrastavankin
nuorison
piiriinsä, joten urheiluseuralle ei ollut järjestökentässä tilaa. Seuran nimikysymys aiheutti päänvaivaa,
kun ehdolla olivat: Töysän
Ponsi, Vilske, Tervakourat,
Tarmo, Visa, Veto ja Vauhti.
Tervakourat ja Veto saivat
eniten kannatusta. ”Loppukilpailussa” Veto voitti.
Sotavuodet katkaisivat hyvin alkaneen seuratoiminnan. TöVen jäsenistä 31 sai
sankarikuoleman.
Sotien päätyttyä toiminta
jälleen elpyi. Urheilukenttä valmistui 1952. Samana
vuonna kunta perusti raittius- ja urheiluohjaajan viran.
Kunta avusti myös kyläkenttien (Tuuri, Ylipää, asema)
rakentamista.
Oman lipun seura sai 1954.
Hiihtokeskus Vetola rakennettiin 1960-luvun lopulla.
TöVen
puheenjohtajina
ovat 80 toimintavuoden
aikana toimineet Arvid Mäkelän lisäksi Mauno K. Paavola, Aimo Mäkelä, Toivo
Punkari, Sauli Mäntyniemi,
Arvi Lehtola, Armo Mäkelä,
Eino Kuokkanen, Keijo Koskela, Otto Lehtonen, Eero
Norolampi, Tuure Rajaniemi, Erkki Vannesluoma, Ritva Sorila ja Kirsi Kitula (yht.
15 puheenjohtajaa).
80 vuotta kestäneen toimintajakson aikana TöVen
lipun alla on liikutettu jäsenistöä 17 lajin parissa.
Kuten aiemmin on ilmennyt, seuran vanhimmat lajit
ovat hiihto ja yleisurheilu.
Molemmat lajit olivat hallitsevia seuran toiminnassa
vuosikymmeniä. Yleisurheilu on kaiken aikaa vahvistanut asemiaan ja noussut
harrastajamäärällään
ja
menestyksellään
seuran
lippulaivaksi. Muista yksittäislajeista menestystä
ovat tuoneet ammunta,
ampumahiihto, nopeuslasku, paini ja painonnosto.
Unohtaa ei sovi myöskään
mäkihyppyä, suunnistusta,
voimanostoa, nyrkkeilyä ja
sisäsoutua.
Töysän Vedon maineikas ja kova kolmikko, niin
urheilusaavutuksiltaan kuin muultakin toinnaltaan: Olli-Pekka Karjalainen, Arto Rinta-aho ja
Veijo Vannesluoma. Kuva: Pentti Hautala
Kunnan urheilulautakunta,
sittemmin vapaa-aikalautakunta, hoiti aina viime vuosisadan loppupuolelle saakka
Jo useina vuosina on TöVen
yu-jaosto palkannut nuoria
kesätyöntekijöitä
hoitamaan harjoituksia. Palkkaukseen on saatu kunnalta
avustusta.
Töysä ja Töysän Veto
esillä
Menestyvät urheilijat ovat
seuransa
asuinkuntansa
mainioita
PR-henkilöitä.
Töysän Veto on onnistunut
vuosikymmenien saatossa
onnistunut kasvattamaan
riveistään jopa kansainvälisiä huippuja ja edustustehtävissä menestyneitä urheilijoita. Siinä ohessa useat
urheilijat ovat opiskelleet ja
valmistuneet merkittäviinkin ammatteihin.
Esin alkuun johtokunta vastasi seuratoiminnan pyörittämisestä. Tällä hetkellä
TöVen toimintaa pyörittää
kuusi jaostoa, joiden vastuulla on lajitoiminnan tarjoaminen eri muodoissa
jäsenistölle.
Tämän hetken vahvin ja
toimivin laji on yleisurheilu. Painonnosto on myös
ollut vahvasti esillä. Edellä
mainittujen lisäksi myös
nopeuslaskussa on menestytty SM- ja jopa edustustasolla. Salibandy on liikuttanut varsin suuria joukkoja.
Menestymiset ovat tulleet
lähinnä aluetasolla, kuten
myös lentopallossa. Hiihtopuoli kaipaa tällä hetkellä
jämäkkyyttä. Lupaavia hiihtäjänalkuja seurassa toki on
nytkin muutamia.
kuntalaisten kuntoliikuttamisen kansanhiihto- ja viikonvaihdeliikuntakampanjoin sekä puulaakikilpailuin.
Myös kesäisin lautakunta
hoiti mallikkaasti eri kylien
nuorten harjoitusillat palkkaamansa
kesäohjaajan
toimesta. Niin ikään lautakunta lahjoitti palkinnot eri
urheilulajien pitäjänmestaruuskilpailuihin, joiden järjestelyistä vastasivat TöVen
lajijaostot, kukin osaltaan.
mainituista palveluista on
kunta luopunut. Vastaavat
kilpailutapahtumat on hoidettu sittemmin TöVen lajijaostojen toimesta ja hankkimin palkinnoin.
Nuorisotyö on ollut aina Vedon toiminnassa
hyvin tärkeää. Tätä ilmentää mm. tämäkin
kuva vuosien takaa. Europanmestari Karjalainen kirjoittaa nimmareita. Taustalla
huimat 56-vuotta tähän mennessä TöVe:n
toimijana -ja monta vuosikymmentä kilpailijanakin aktiivisesti puurtanut Erkki Vannesluoma.Kuva: Pentti Hautala
Viime
vuosikymmeninä
Töysä on parhaiten tunnettu Tuurin kauppakylän
ja Töysän Vedon urheilijoiden menestyksen ansiosta.
Kuntaliitoksen seurauksena
Töysä-nimi vähitellen katoaa, mutta Töysän Vedolla
on edelleen mahdollisuus
pitää Töysä-nimeä esillä.
Se luonnollisesti edellyttää
voimaperäisen
seuratoiminnan jatkumista ja valovoimaisten urheilijoiden
tuottamista.
Olympiaedustuksia TöVellä
on kolme Olli-Pekka Karjalaisen ansioista. Paras
olympiasijoitus on kuudes.
MM-edustuksia on kymme-
nen (Olli-Pekka Karjalainen,
Veijo Vannesluoma, Tuula
Ylinen, Matias Hautala, Aki
Hautala, Erkki Vannesluoma
ja Risto Katajamäki). MMmitaleja seuran urheilijoilla
on neljä ja EM-mitaleja kolme. SM-mitaliurheilijoita
TöVellä on yhteensä kuudessa lajissa 47.
Juhlavuoden toimintaa
Lisenssiurheilijoita on tällä
hetkellä yhteensä lähes sata.
Harjoitusryhmiä on Liikkari (=liikuntaleikkikoulu)kerhot, yleisurheilukoulu,
Vattenfall-ryhmä, naisten
lentopallo sekä pienryhmäharjoittelut seitsemällä ryhmällä. SM-mitaleja on saatu
juhlavuonna 12, joista viisi
kultaisia. Vattenfall-finaalissa tuli 11.sija. Kunniakierrostuotto oli reilut 10.000
euroa. Yhteistyötukijoita
ovat olleet mm. Alavuden
kaupunki, Oma Säästöpankki, SP-säätiö, Alavuden seudun Osuuspankki, Mikko
Keskinen Oy, Töysäläinen,
Koillis-Satakunnan
Sähkö, sekä kiitettävästi myös
muut töysäläisyrittäjät ja
lukemattomat naapurikuntien yrittäjät. Yhteistyö on
toiminut kiitettävästi.
Erityisesti TöVen tekemää
tuloksellista nuorisotyötä
on arvostettu. Myös yksityisten henkilöiden stipendijärjestelmät ovat olleet
mainiokannustin.
Juhlavuoden mahdolliset muistamiset pyydetään suuntaamaan nuorisotoiminnan
hyväksi seuran tileille.
80-vuotisjuhlaa juhlitaan
sunnuntaina 9.10. alkaen
klo 10 Töysän kirkossa ja
jatkuen keittolounaalla ja
juhlalla Töysän Nuorisoseuralla. Juhlapuhujaksi saapuu Olli-Pekka Karjalainen,
lisäksi luvassa on tanssiesityksiä ja musiikkia.
Lakeuden Portti
7
Kentillä kasteisilla hämärä käy yli maan...
Leena Kosola, sopraano ja Antti Honkanen, kitara
su 9.10.2016 klo 18
Ohjelmassa romantiikan ajan musiikkia Saksasta mm. Louis Spohr ja Espanjasta
Fernando Sorin seguidilloja. Suomalaisia säveltäjiä
edustavat Karl Collan, Oskar Merikanto sekä
konsertin päättävä Heikki Sarmanto
Hellaakoski-lauluineen.
Lauluja täydentävät kitarasoolot.
Taidekeskus Harrin näyttelykauden päätöskonsertti
Ohjelman kesto n. 1 tunti,
ei väliaikaa.
Liput 10 €
Tervetuloa!
Alavuden kaupungin
kulttuuripalvelut
HYVÄ ILMOITTAJA
To 20.10. lehteen tulevat ilmoitukset tulee toimittaa vii
meistään PE 14.10. klo 14.00 mennessä.
[email protected]
Sami
Hedberg
Show – Kokovartalomies 4 saapuu Ähtäriin pe
14.10.
Valtakunnallinen
2.9-16.12.2016
kiertue
Neljäs kerta toden sanoo!
Sami Hedberg, yksi Suomen suosituimmista stand
up -koomikoista, laittaa
jälleen koko ihanaisen vartalonsa likoon odotetulla
Kokovartalomies 4 -kiertueella, joka kiertää Suomea
koko syksyn. Yli 20 kaupungissa nähtävä
Kokovartalomies 4 –show
sisältää hauskimpia juttuja
aiemmilta kiertueilta sekä
upouusia tarinoita ja improvisaatiota. Nauruhermoja
ja vatsalihaksia koetteleva
show pitää yleisön hellän
tiukassa otteessa koko esityksen ajan. kuttaa tulevaa Ähtärin vierailua. Riemastuttava Kokovartalomies 4 -kiertue saapuu
Ähtäriin Ähtäri-halliin pe
14.10., esitykset ovat klo
18 ja 21.
“Odotan kovasti neljättä
Kokovartalomies-kiertuetta. Ähtäriin halusimme ehdottomasti tulla uudelleen,
sen verran huikeat muistot
jäi viimevuoden maailmanennätyskiertueelta poikkeuksellisen energisestä ja
mahtavasta yleisöstä! Myös
kaikki käytännönjärjestelyt
oli hoidettu erinomaisen
hienosti!”, Hedberg heh-
Show tarjoilee uskomattoman hauskoja hetkiä ja tunnetta täynnä olevaa huumoria. ”Tervetuloa nauramaan
koko vartalon edestä!”, toivottaa Sami Hedberg. Kaikki kiertueen esitykset ovat
olleet loppuunmyytyjä. www.kokovartalomies.com
8
Lakeuden Portti
Lakeuden Portti
9
Ajoneuvopolttoaineita suopohjilla kasvatetuista energiakasveista? – erityisesti Soinissa edessä
suuria kysymyksiä turvetuotantoaluiden jatkokäytöstä 2020-luvun alussa
Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) ”Kansainvälisestä metsäbiotaloudesta elinvoimaa –esiselvitys
Kuudestaan alueella” –hanke päättyi heinäkuun lopussa Kuusiokunnissa. Hankkeen tarkoitus oli edistää
alueen kansainvälistymistä,
asukkaiden tietämystä biotaloudesta sekä selvittää
turvetuotannosta vapautuvien suopohjien jatkokäyttönäkymiä maanomistajien
näkökulmasta. Puolivuotisen Kuudestaan ry:n rahoittaman hankkeen aikana
järjestettiin lisäksi työpajoja, joissa pohdittiin jokaisen kuusiokunnan (Alavus,
Kuortane, Ähtäri ja Soini)
mahdollisuuksia maatalouden, metsätalouden, hyvinvointituotteiden ja uusiutuvan energian alalla.
Hankkeen aikana saatiin
merkittävää lisätietoa turvetuotantoalueiden
jatkokäytöstä. Kyselyllä, joka
lähetettiin yhteensä 75
maaomistajalle
keväällä
2016, selvitettiin maaomistajien halukkuutta erityisesti energiakasvien kasvatusta ja bioenergiatuotantoa
kohtaan. Kysely oli rajattu
maaomistajiin, jotka omistivat yli 15 hehtaaria turvetuotantoaluetta logistisesti
järkevällä etäisyydellä suurista ja keskisuurista maatiloista ja taajamista. Tämän
lisäksi selvitettiin turvetuotannosta vapautumisen arvioitu ajankohta. Vastaavaa
selvitystä ei ole tehty aiemmin. Tuotannosta vapautuvat suopohjat käytetään
yleisimmin metsitykseen
tai varsinkin Pohjanmaan
suunnalla myös pelloksi – jokunen vuosi sitten
yleisesti myös ruokohelvelle. Tärkeää on kuitenkin
löytää suopohjille järkevä
jälkikäyttömuoto, joka on
pitkälti vesitalouden sanelema. Esimerkiksi kosteimmat paikat voidaan perustaa kosteikoiksi, mutta ojilla
kuivina pysyvät alueet voidaan ottaa maa-ja metsätalouden piiriin. Myös ruokohelven käytön edistämistä
haluttiin selvittää, sillä kasvi
soveltuu alas ajetun polton
lisäksi myös biokaasuntuotannon raaka-aineeksi.
Kyselyllä haluttiin selvittää
perinteisen lämmöntuotannon lisäksi myös sähkön
ja lämmön yhteistuotantoa
sekä ajoneuvopolttoaineiden tuotantoa. Mikäli energiakasveista halutaan tehdä ajoneuvopolttoaineita,
voidaan kasvit ohjata esim.
kaasutukseen tai biokaasulaitokseen.
Kyselyyn vastasi hieman
yli 30 % maanomistajista.
Selvästi suosituin jatkokäyttömuoto oli metsitys.
Maatalous ja energiakasvien kasvatus olivat myös
suosittuja. 80 % vastaajista
oli kiinnostunut energiakasvien
kasvattamisesta
suopohjilla, mikä kasvattaa
bioenergiantuotannon alueellisia mahdollisuuksia. Kyselyllä saatiin tärkeää tietoa
erityisesti siitä, missä energiakasvien kasvattamiseen
tulevaisuudessa soveltuvat
alueet sijaitsevat ja mikä
niiden pinta-ala on. Näin
pystyttiin laskemaan myös
teoreettinen energiasaanto suhteessa vapautuvaan
pinta-alaan. Kysely suoritettiin anonyymisti, joten
suopohjien tarkkaa sijaintia
ei voida tässä mainita. Kuntatasolla kuitenkin selvisi,
että erityisesti Soinissa on
paljon maaomistajia, jotka
ovat kiinnostuneet energiakasvien kasvattamisesta.
Soinissa vapautuu vuoden
2035 loppuun mennessä
298 ha suopohjaa, joiden
maaomistajat ovat kiinnostuneet energiakasvien
kasvattamisesta jälkikäyttömuotona. Luku on huomattava, sillä vastaava luku esimerkiksi Alavudella on 174
ha. Sen sijaan Kuortaneella
vastaava pinta-ala oli vain
parikymmentä hehtaaria
ja Ähtärissä ei ollut yhtään
maaomistajaa, joka olisi
kiinnostunut energiakasvien kasvattamisesta (tai ainakaan he eivät vastanneet
kyselyyn).
Turvetuotanto on valtakunnallisesti hyvin merkittävää Kuusiokunnissa. Tällä
hetkellä alueella turvetuotannossa oleva pinta-ala
on Maanmittauslaitoksen
maastoluokituksen mukaan
yli 6000 ha, mikä tarkoittaa
sitä, että potentiaalinen
pinta-ala energiakasveille
on n. 8 % turvetuotannon
kokonaisalasta. Tällä pintaalalla voitaisiin parhaimmillaan tuottaa kuitenkin jopa
20 GWh bruttoenergiaa
vuodessa energiakasvista
riippuen. Mahdollisuuksia
on monia, mutta energialaitoksen rakentaminen vaatii
aina intohimoisen yrittäjän.
Seuraava askel voisi olla ajoneuvopolttoaineiden valmistus, koska lämpöyrittäjille sopivat kohteet alkavat
olla täynnä Kuusiokunnissa.
Hallitus on linjannut, että
liikenteen polttoaineiden
uusiutuvan energian osuus
kasvaa nykyisestä 10 %:sta
40 %: iin vuoden 2030 mennessä. Sipilän hallitus on
panostanut erityisesti nestemäisten polttoaineiden,
mutta myös biokaasuntuotantoon liikennekäytössä.
Jos tämä toteutuu, tarkoittaa se, että seuraavan 14
vuoden aikana kasvua tulisi
olla huimat 300 %! Tässä
on ainutkertainen mahdollisuus esimerkiksi metsäteollisuudelle, joka jalostaa
jo nyt erilaisista sivuvirroista biodieseliä. Myös
biokaasun jakeluverkoston
laajentamiselle on tilausta,
sillä tällä hetkellä tankkausasemia on erittäin harvassa
Keski- ja Pohjois-Suomessa.
Kuusiokunnissa sijaitseva
biokaasun tankkausasema
voisi palvella erityisesti Jyväskylän ja Seinäjoen välisiä autoilijoita. Esimerkiksi
Jyväskylään on suunnitteilla jopa 3-5 uutta biokaasun
tankkausasemaa lähivuosi-
na mm. Mustankorkean jäteyhtiön, Äänekosken biotuotetehtaan ja Metener
Oy:n toimesta. Myös Seinäjoella on herätelty toiveita
tankkausaseman saamisesta jätevedenpuhdistamon
yhteyteen. Kun tankkausasemat yleistyvät, yleistyy
myös kaasuautojen määrä.
Tankkausaseman saaminen
Jyväskylän ja Seinäjoen
puoliväliin, voisi palvella
erinomaisesti kaasuautoilijoita, sillä yhdellä tankkauksella pääsee yleisimmin n.
400 km. Ajosäde tarkoittaa
sitä, että Jyväskylästä Seinäjoella päiväseltään käyvä
autoilija tankkaisi mielellään takaisin tulleessaan
puolessa välissä eli Kuusiokunnissa, varsinkin jos
tankkausasema puuttuisi
Seinäjoelta (edestakainen
matka n. 400 km). Biokaasun
tuotantopotentiaali
pelkästään kyselyn suopohjilla kasvatetusta ruokohelvestä riittäisi useamman
sadan auton vuosittaiseen
polttoaineen tarpeeseen.
Kaasuntuotannon määrää
voitaisiin kasvattaa lisäksi
mm. biojätteillä, lannalla ja
jätevedenpuhdistamoiden
lietteillä.
Metsäbiotalous-hanke antoi uusia ajatuksia biotalouden mahdollisuuksista.
Hankkeesta on ilmestynyt
loppuraportti ja siitä on
tehty osajulkaisu syksyllä
ilmestyvään SeAMKin kokoomateokseen.
Lisäksi
aikeissa on julkaista tutkimusartikkeli kansainväliselle tiedeyleisölle. Hankkeen tulokset eivät siis ole
vaarassa jäädä ”hyllyyn
pölyttymään”. Biotalouden
kehittämisessä on nähtävä paikalliset vahvuudet
ja mahdollisuudet. Hyvät
ideat on hankkeistettava ja
kuunneltava korva tarkkana
uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä niistä kumpuavia
koulutustarpeita.
Olemme ammattikorkeakoulussa suunnittelemassa
metsäbiotalouteen liittyvää jatkohanketta, jossa
jatketaan samalla teemalla
kansainvälisen kumppanin
kanssa. Biotalous ja erityisesti metsäbiotalous vahvistuvat siis edelleen Kuusiokunnissa.
Teksti: Kari Laasasenaho,
korkeakoulukoordinaattori,
Etelä- Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu/Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Verkkokauppa-koulutus ja tietoa yritysten
omistajanvaihdoksista
Etelä-Pohjanmaan
maakuntakorkeakoulu
järjestää 12.10. klo 12-16
verkkokauppa-koulutuksen
Alavuden Fasadissa. Verkkokaupan perustamiseen ja
ylläpitämiseen liittyy monta
erilaista tehtävää ja päätöstä. Illan aikana kouluttaja
Olli Miettinen (Vilkas Oy)
perehdyttää tärkeimpiin asioihin, jotka verkkokauppiaan tulee ottaa huomioon.
Koulutuksessa käydään läpi
vaihtoehtoja verkkokaupan
alustaksi sekä logistiikkaan,
maksuliikenteeseen, markkinointiin ja asiakaspalveluun liittyviä kysymyksiä.
Maakuntakorkeakoulu järjestää koulutusillat Kauhavalla, Alajärvellä, Alavudella, Kauhajoella ja Kurikassa
ja ne ovat avoimia kaikille
yrittäjille ja asiasta kiinnostuneille. Koulutukseen osallistuminen on maksutonta.
Ilmoittautuminen: http://
bit.ly/2cabEVD
Heti seuraavana päivänä
eli 13.10. klo 8.30-11.30
järjestetään Alavuden Makupirtissä Omistajanvaihdos-tilaisuus. Tilaisuudessa
käydään läpi omistajanvaihdoksiin liittyviä erityiskysymyksia. Kerralla kuullaan
asiantuntijoita ja saadaan
vinkkejä onnistuneen omistajanvaihdoksen
läpiviemiseksi. Osallistumien on
maksutonta. Ilmoittautumiset KTT Juha Tall’lle, juha.
[email protected]. Tervetuloa
mukaan!
Yrittäjien koulutustarpeita kartoitetaan Kuusikunnissa
Maakuntakorkeakoulu on
päättänyt yhdessä Kuusiokuntien elinkeinotoimien
ja Lakeuden portin kansalaisopiston kanssa tehdä
Kuusiokuntien
yrittäjille
ja yritysten henkilöstölle
koulutustarvekyselyn. Kaikki yritysrekisterissä olevat
yritykset saavat kyselyn
syys-lokakuun vaihteessa.
Kyselyyn vastataan sähköpostin kautta lähetetyn
linkin avulla. Kysely tehtiin
mahdollisimman lyhyeksi ja
helpoksi vastata.
-Vastaamiseen menee aikaa vain pari minuuttia. Kiireisten yrittäjien ja yritysten henkilöstön on helppoa
vastata kyselyyn, eikä aikaa
kulu pitkien lomakkeiden
täyttämiseen, maakuntakorkeakoulun korkeakoulukoordinaattori, Kari Laasa-
senaho, sanoo.
Kyselyllä halutaan välttää
sitä, ettei korkeakoulukoordinaattorin tarvitse soitella
yrityksiä läpi ja tiedustella
koulutustarpeita hakuammunnalla.
-Jos yrityksillä on todellinen
koulutustarve, johon maakuntakorkeakoulu pystyy
vastaamaan, voimme ottaa
heihin yhteyttä ja sopia tarkemmasta tapaamisajasta.
Sitten lähdetään miettimään yhdessä, mistä avun
löytää, Laasasenaho jatkaa.
Myös Alavuden Kehitys
Oy:sta toivotaan kyselyyn
runsaasti vastauksia:
-Kyselyyn päätettiin yhdistää myös kysymys, jolla
tiedustellaan yritysedustajien halukkuutta osallistua
neuvonantajina elinkeinopalveluiden kehittämiseen.
Ideana on vahvistaa elinkeinotoimen
tietämystä
yritysmaailmaan liittyvistä
yleisistä tarpeista. Näin
saadaan yrittäjien oma ääni
paremmin kuulumiin, yritysasiantuntija, Mauri Haapasaari, sanoo.
- Toivottavasti saamme kyselyyn runsaasti vastauksia.
Maakuntakorkeakoulu haluaa panostaa tulevaisuudessa yhä enemmän yrittäjiin
ja yrityksiin. Yritykset ovat
avainasemassa työpaikkojen pysymisessä ja elinvoiman säilymisessä alueella.
Jos pystymme nostamaan
erilaisilla koulutuksilla yrittäjien ja yritysten henkilöstön tieto- ja taitotasoa, voi
se toimia alueellisena piristysruiskeena, Laasasenaho
kiteyttää.
Lakeuden Portti
10
TOIMINTA, JÄRJESTÖT
TOIMINTA, JÄRJESTÖT
Eläkeliitto Kuortane. Liikettä niveliin liikuntapäivä Kympin majalla to. 13.10. klo 13.00.
Kävelyä, sauvakävelyä ym. liikuntaa. Tarjoilu kahvia, mehua, makkarapaistoa. Tervetuloa !
Kuortaneen Syöpäkerhon Stop Syöpä-keräyksen suorittaneet sekä kerhomme jäsenet!
Stop Cancer Juhlagaalaan 19.11.2016 klo 18-22.00 Härmän Kylpylän Anssin Jussin Areenaan haluavat. Ohjelmassa konserttikokonaisuus jossa esiintyvät: Maria Lund, Angelika
Klas sekä Pentti Hietanen. Juhlapuhujina ministeri Paula Risikko sekä toimitusjohtaja Mikael Jungner. Juhlagaalan kruunaa maittava illallisbuffet. Lippu kerääjille sekä kerhomme
jäsenille 20€, seuralaisille tms 40€. Lippu sisältää ruuan sekä ohjelman. Normaali lipun
hinta on 85 €. Yhteiskyyditys josta ilmoitellaan myöhemmin. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 14.10.2016 saakka. Eila 0405029560 ja Markku 0400666805.
ALAVUDEN SEUDUN SYDÄNYHDISTYS: Kokoonnumme Maku Pirtissä,Louontie 3 ,maanantaina 10.10.2016 klo 14. Syksy jo saa: lääkäri Veikko Ahosen kanssa mietimme syysflunssan torjuntaa ym. TERVETULOA!
MLL Töysän paikallisyhdistys järjestää su 9.10.2016 SYYSKIRPPIKSEN Tuurin nuorisoseuralla klo 10-13. Myynnissä lastenvaatteita ja-tarvikkeita, leluja ym. Kahviota hoitaa Iivarin
koulun 6.-luokkalaiset. Myynnissä myös arpoja! Tervetuloa!
Pollarin kyläseura ry Pollarin kyläseuran tupailta pe. 7.10. klo. 19.00 Kerttu ja Toivo Kurhelassa. TERVETULOA.
TÖYSÄN TALSIJAT. -Onko kiinnostusta lähteä Lappiin talkoisiin, tai marraskuussa hiihtelämään ensilumille? Talsijoiden syyskokous lähestyy!-- Onko halukkaita puheenjohtajaksi ja
muiksi hallituksen jäseniksi, meidän vuosikymmeniä vastuussa olleiden vanhojen toimia
jatkamaan?- Tästäkin otetaan mielellään vihjeitä vastaan: PENTTI HAUTALA 0400 419594
Eläkeliiton Alavuden yhdistys, linja-auto Kroatian matkalle pe aamuna 14.10, Lassoontietä Sydänmaantielle klo 03.10, Matkahuolto klo 03.30, Konttuuri klo 03.35, Ojalankankaan th klo 03.40, Tuurinportti klo 03.45, Töysä Sale klo 03.55, Ähtäri mh klo 04.10,
Jyväskylä mh klo 05.50, josta Jyväskylän lentoasema. Muista passi!
Kuortaneen Ladun valmistama kota Kuljunvuorella alkaa olla valmistumassa. Toivotaan
vielä kovasti kökkäväkeä lauantaina 8.10 klo 13:00 osallistumaan kotakökkään. Mukaan
toivotaan myös Kuljuntien asukkaat osallistumaan kökkään.
EL Alavus. Kuukausitilaisuus/syyskokous Seurakuntatalolla ke 12.10 alkaen kahvitarjoilulla klo 10.00.Tilaisuus 11.00. Seurakunnasta Juha Martikainen ja Paula Setälä. Kuuloliitosta Terttu Salo. Hopeakuoro ja arpajaiset. Kokouksen jälkeen keittolounas. Tervetuloa!
Eläkeliiton Kuortaneen yhdistys tekee teatterimatkan Tampereen teatteriin 30.10.16. Esityksenä on "Näytelmä joka menee pieleen". Matkan hinta on 85 euroa, edellyttäen
30 osallistujaa. Hintaan sis. matka, lippu, väliaikakahvit ja ruokailu. Ilm.viimeistään 16.10.
mennessä Raimolle puh. 044-3023823Tervajalat osallistuu Suomen Ladun valtakunnalliseen kaikille avoimeen YHDESSÄ uiden - tapahtumaan 9.10.2016. Tervajalat on varannut Harrin uimarannalta kaupungin
saunan klo 16.00 – 19.00. Olet sitten kokeilija tai konkari talviuinnissa, niin tule pulahtamaan syksyiseen järveen. Uinnin jälkeen saunan lämmössä voit karistaa veden viileyden!
Kaikki ovat tervetulleita! **** Tervetuloa kaikki syksyiselle patikkaretkelle! Lauantaina
15.10.2016 patikoidaan Okslammella sijaitsevalle Tervajalkojen Tervakodalle. Matkaan
lähdetään klo 10.00 kaupungin varaston (entisen kunnalliskodin) luota metsäpolkua pitkin.
Ota reppuun makkaraa ja muuta tarvitsemaasi evästä! **** Jäsenten pyöräilykilometrikisa on päättynyt 30.9.2016. Ilmoita pyöräilemäsi kilometrimäärä ajalta 1.5.- 30.9.2016 Ollille joko sähköpostilla ([email protected]) tai tekstiviestillä 0407300095 (laita nimesi!).
Eniten pyöräilleet palkitaan!
Ähtärinjärven Sydänyhdistys,Ähtärinjärven Diabetesyhdistys ja AVH-kerho Vanhustenviikon tapahtuma Ostolanhovissa pe 7.10. klo 14 alkaen kahvituksella. Yhdistysten tervehdykset, soittoa, laulua, runoja, tuolijumppaa ja mukavaa yhdessäoloa. Tule ja ota naapurisikin mukaan.
Alavuden Steelband -yhdistys ry : sääntömääräinen vuosikokous pe 28.10. klo 18 Kulttiksella. Tervetuloa.
Alavuden Martet MARTTAILTA Tiistaina 11.10.2016 klo 18.00 Kulttiksella. Tehdään lahjapusseja tapeteista ja tuunataan lahjarasioita paperinarulla. Ota mukaan sopiva pieni pahvirasia/laatikko. Tervetuloa!
Kuortaneen Urheiluautoilijoiden sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina
20.10.2016 klo 18 ArsWoodilla. Tervetuloa!
Alavuden kansalliset seniorit ry järjestää matkan Ähtäri-halliin katsomaan HÄÄKEIKKA
musikaalikomediaa sunn. 20.11 klo 14. Es.jälkeen ruokailu. Matkan hinta 40€ matkat, esitys ja ruokailu. Muutama paikka jäljellä, ilm viimeist.18.10. Lähtö klo 12.45 linja-autoas.
Veijo 0400768306 [email protected]
Alavuden Kuulukerho osallistuu ke 12.10. Eläkeliiton kuukausikokoukseen klo11.00- 13.00
seurakuntatalolla. Et.Pohj. Kuuluyhdistyksen toim.joht. Terttu Salo esittelee lähipalveluja
heikkokuuloisille ja virkistystoimintaa alueellamme.
Alavuden syöpäkerho järjestää Onnenkiven tanssit ke 12.10 kahvitus alkaen klo 12.00 .tanssit tahdittaa Jaska Mäkynen & Heli Pakarinen. Kaikki tanssimaan, tervetuloa ! .Roosa nauha
( 3 euroa) kampanja menossa, kerätään varoja suomalaiselle syöpätutkimukselle,nauhoja
kauppojen kassoilla myynnissä.
Alavuden Kristillinen Eläkeyhdistys ry. Lokakuun tilaisuutemme to.13.10 klo 12.00 Ähtärin Turvehoitolassa (Vanha meijeri) Ohjelman järjestää Ähtäriläiset. Kahvitus. Tervetuloa!
Lähtö Alavuden Helluntaiseurakunnalta kimppa kyydeillä klo 11.00
Töysän Veto Ry Tervetuloa Töysän Veto ry:n 80-vuotisjuhlaan Töysän kirkkoon ja Töysän
Nuorisoseuralle sunnuntaina 9.10.2016! Ohjelma: Klo 10.00 Messu Töysän kirkossa ja
seppelten lasku Klo 11.30 Keittolounas, kakkukahvit ja tervehdysten vastaanotto Töysän
Nuorisoseuralla Klo 13.00 80-vuotisjuhla, juhlapuhujana Euroopanmestari Olli-Pekka Karjalainen Mahdolliset muistamiset pyydämme osoittamaan Töysän Veto ry:lle nuorisotyön
tukemiseen, Sp: FI47 4924 1040 0022 82 tai Op: FI39 5485 0240 0000 29
Alavuden kansalliset seniorit ry: Piirin kirkkopyhä Alahärmän kirkossa 16.10.2016
klo 10.00. Messun jälkeen lounas ja päivätilaisuus seurakuntatalolla. Osallistumismaksu
25 e/ hlö. Ruokailuun ja päivätilaisuuteen osallistujat ilmoittaudu Veijolle p.0400 768306
viimeistään 6.10.2016. Lähtö matkahuollosta klo 8.15 kimppakyydein.
Ähtärinjärven reumayhdistys: Reumaliiton aluepäivä la 29.10. alkaen klo 9.30 Vaasassa,
Hotelli Tropiclandiassa. Ajankohtaista Reumaliitosta, Satu Gustafsson, Suomen Reumaliiton hallituksen puheenjohtaja. Ilmoittaudu 9.10. mennessä Birgit p. 040 539 4738.
LEVILLE 2.11-6.11.2016 Perinteinen Levin matka ensilumille 2.11—6.11.2016. Lähtö keskiviikkona 2.11 aamulla klo 7:00 Kuortanehallilta (huom. lähtöaika!) ja paluu sunnuntaina
6.11. lähtö noin klo 9:00 Leviltä. Majoitus Osuuspankin mökeissä 20 paikka jotka varataan
ilmoittautumisjärjestyksessä. Matkan hinta 200 €/henk. (Kuortaneen Latu ry:n jäsenille
180 €/henk.) sisältäen matkan ja majoituksen. Matkan hinta ilman majoitusta 100 €/henk.
Keleistä riippuen on mahdollisuus ensilumen hiihtoon tai patikointiin. Yhteinen päiväretki
tehdään lumitilanteen mukaan Lisätietoja Mauno puh. 040-5472 715. Ilmoittautumiset
Ulla-Riitta puh. 050 350 8325 Osallistuminen varmistetaan ilmoittamalla osallistumisesta
Ulla-Riitalle ja maksamalla matkan hinta kokonaisuudessaan 23.10.2016 mennessä Kuortaneen Osuuspankkiin Kuortaneen Ladun tilille FI3351870140009873 Tervetuloa mukaan!
Kuortaneen Latu ry
TöVe TEHOKKAANA 80 VUOTTA!!
Töysän Veto viettää tulevana sunnuntaina 80-vuotisen toiminntansa juhlaa NS:n talossa. Nyt
kokoonnutaan juhlimaan 80 vuoden menestyksekästä ja tuloksellista seuratoimintaa samassa,
mutta monta kertaa uudistetussa Ns:n talossa, kun perustamisesta on tehty päätös 22.7.1936.
Urheiluseuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kenkätehtailija Arvid Mäkelä.- Ainoa
kokouksessa ollut, edelleen elossa oleva "perustajajäsen" on pj:n poika Antti Mäkelä. Ensimmäiset iltamat TöVe järjesti 31.10.1936. Urheilulajeista hiihto oli seuran ensimmäinen valtalaji.
Töysäläiset hiihtäjät osallistuivat heti talvella 1937 Suomen-ja piirinmestaruukilpailuhin ja
Salpauselä-hiihtoihin. Jouppilanvuoren kisoissa Seinäjoella seuran joukkue sai voitollaan kiinnityksen "Lakeuden Maljaan". Hyppyrimäkikin valmistui Töysään v. 1939. Vaikka menestys oli
hiihdossa hyvä, niin Maakuntaviestin voitto suksittiin Töysään vasta vuonna 1951.
Yleisurheilussa alkoi myöskin valmennus urheilupiirin valmentajien johdolla. Arvokkaasta "Leskisen maljasta", kilpailtiin vuosittain 5-ottelussa ja Alpo Hautala voitti maljan itselleen.
Hiihdon ja yleisurheilun lisäki Vedon edustajat ovat menestyneet Suomen-ja maailmankin laajuisesti. mm. painissa, ampumahiihdossa, ammunnassa, nopeuslaskussa ja painonnostossa.
Joukkuelajeissa on parhaiten pärjätty pesä-ja lentopallossa ja salibandyssä.
+ + +
Töysän Vedon urheilijat ovat vuodesta toiseen pärjänneet piiri-,SM-,pohjoismaisissa-EM-ja
MM-tasolla. Yleisurheilussa on tullut parasta ja pitkäiaikaisinta menestystä. Kirkkain tähti OlliPekka Karjalainen heitti moukaria jo nuorissa ME-lukemiin ja MM-mitaleille. Aikuisten sarjasa
paras saavutu on Euroopanmestaruus. MM-kisoissa ja olympilaisissakin on O-P:lla monia pistesijoja.
Veijo Vannesluoma hyppäsi seipäällä nuorten ja aikuisten SM-kultaa ja edusti Suomea noin 10
maaottelussa ja myöskin MM-kilpailuissa. Paras tulos syntyi vuonna 1983, kun Veijo ylitti 555
senttin korkeudessa olleen riman.
Vannesluoma menestyi hienosti myös 10-ottelussa. Vuonna 1976 hän voitti Pohjaismaisen
mestaruuden alle 18-vuotiaissa 6786 pisteellä.
Hiihdossa on parhaimmin menestyneet vuosikymmenien aikana mm.: Onni Suutala,Eino Ranta-aho, Onni Koskimaa,Toivo Punkari, Paavo Hautala, Aku Harju, Paavo Riiho, Olavi Tuokko ja
Tuula Ylinen.
Viimeisenä SM-tasolla on Vedon hiihtäjistä menestynyt SM-tasolla Olavi Tuokko ja Tuula Ylinen.
Olavi siihti SM-pronssia alle 20-vuotiaiden 15 km:llä 1960-luvun lopulla.
Ampumahiihdossa toi Tuula Ylinen SM-kultaa ja kansanvälistä menestystä TöVe:lle. Hän voitti
naisten SM-kultaa v. 1982 kaikkien aikojen nuorimpana 19-vuotiaana. Kahta vuotta myöhemmin Tuula hiihti Suomen naisten MM-viestijoukkueessa 4. Eroa pronssiin jäi vain 0,3 sekuntia.
Tuula menestyi myös ilman asetta. Hän oli nuorten SM-hiihdoissa parhaimmillaan 5.
Napeuslaskussa ovat MM-tasolla menestyneet mainiosti Aki ja Matias Hautala. Parhaina saavutuksina on molemmilla peräti voitto Maailmacupissa. Näin ensimmäiset- ja ehkäpä samalla
viimeisetkin suuret kristallipallot tulivat Töysään!
Painissa on parhaiten pärjännyt Antti Mäkelä. Antti voitti mm. kansaivälisen Herman Kare turnauksen. Ammunnassa Tarmo Holkka ja Arvi Lehtola ovat voittaneet useita SM-voittoja.
+ + +
Töysän Vedolla on riittänyt osaavia ja tarmokkaita henkilöitä aina seuran-ja lajijaostejen johdossa sekä johtokunnissa.
Pitkäikaisin puuhamies on jo vuodeta 1960 asti aktiivisesti puurtanut kunniapuheenjohtaja
Erkki Vannesluoma.
Puheenjohtajina on vuoskymmenien aikana toimineet pisimpään Mauno Paavola, Aimo Mäkelä, Toivo Punkari, Arvi Lehtola, Eino Kuokkanen, Otto Lehtonen ja Eero Norolampi. Kaikkiaan
puheenjohtajia on ollut 15. Tällä hetkellä on johdossa Kirsi Kitula.
Jaostoiden puheenjohjatajina ja johtokunnassa on pitkään toimineet; Erkki Vannesluoma, Eino
Kuokkanen, Pentti Hautala,Antti Mäkelä, Aila Mursula,Erkki Ranta, Jussi Herrala, Antti Aho,Tarmo
Liesmäki ja Aaro Antila.
O-P. Karjalaisen valmentajana työkennellyt Arto Rinta-aho on toiminut useita vuosia moukarinheiton lajivalmentajana valtakunnan tasolla.
+ + +
Kilpailu-, valmennus-ja liikunnallinen toiminnan järjestäminen on ollut Vedolla takavuosina hyvin vilkasta. Piirin-,kansallisen-ja SM-tason kilpailuja on järjestetty monessa lajissa.
Isommat arvokilpailut on seuran historiassa järjestetty hiihdossa. Näistä mainittakoon EP:n
maakuntaviestit hiihdossa ja ampumahiihdossa. Kansalliset Marianpäivä-ja Myöhemmin Lapikas-hiihdoissa kilpailivat säännöllisesti maamme huippuhiihtäjät,olympialaisten ja MM-kilpailujen mitalistit.
Enimmillään oli 1970-luvulla Lapikas-hiihdoissa lähes 500 kilpailijaa. Lisäksi lumivarmassa Vetolassa järjestiin 1970-80 luvuilla melkein joka talvi PM-hiihtoja.
Esim. minä itse toimin lähes 20 vuotta EP:n urheilupiirin hiihtojaostossa ja kuntolikkuntajoston
puheenjohtajana sekä tiedottajana. Samoin TöVe:n samojen lejijaston johdossa ja johtkunnassa.
Piirikouksessa etsitiin vetaraanien SM-hiihtojen järjestäjää vuodelle 1976. Kun halukkaita ei
löytynyt, minä erehdyin sanomaan ottavani kisat TöVe:läisten kanssa järjestettäväksi.
Vedon johtokunnassa joku mainitsi, että Pentti saa itse maksaa tappiot. Kisat järjestetiin kuitenkin Vetolassa hienosti. Osanottajia oli enemman kuin koskaan. Rahallistakin voittoa tuli seuralle mukavasti, kun talkoilla kaikki tehtiin.
+ + +
Töysän Veto ei ole koskaan laiminlyönyt myöskään kunto-terveysliikuntaa. Hiihtokeskus Vetolan rakentamisen ohella on kuntoiltu kaikenlaista.
Keväsin ja syksyisin on järjestetty hölkkäkilpailu-kuntoliitikuntapahtumia jo 1960-luvulta alkaen. Niihin osallistui runsaas osallistujia.
Vedon kuntoliikunjaoston ja kunnan liikuntalautakunnan toimesta järjestimme talvella
mm.laturetkiviikot. Lautakunnan pj. toimineen Martti Tikan myötävaikutuksella monena talvena sauvottiin 10 sunnuntaina laturetki, urheiluseuran ja kunnan yhteistoimintana.
Päätapahtumina olivat yli 10 talvena Vetola-hiihto ja Suomnselän Taival. Meikäläinen,yhdessä
ministeri Eino Uusitalon ja kunnanvaltuuston pj. Eino Kuokkasen kanssa ideoitiin Taival, erään
Vetola-hiihdon saunan lauteilla. TöVe:n kuntoliikunta-ja hiihtojaston lisäksi oli mukana latureken järjestylyissä alueen kuntien liikuntalautakunnat,urheiluseuroja, Tumarniemi, Meskikämmen ja Suomenselän Samoilijat.
SST:leen lähtöpaikkat olivat Alavus, Kuortane (3 talvena), Lehtimäen Valkealampi ja Töysän Vetola. Maali sijatsi Ähtärin Mesikämmenessä. Reppuhiihtoa suksittiin Soinista-Mesikämmeneen.
Enimillään Suomnselän Taivalta hiihti maaliskuun ensimmäisessä
viikonvaihteessa 1000 yli osanottajaa.
Eli monenlaista suosittua kilpa-ja kuntoliikuntaa on 80-vuotiaan
Töysän Vedon kanssa harrastettu. Yleisurheilu toiminta on jatkunut ilman suurempia aallonpohjia.
Hiihtolajit ovat sitävastoin olleet jo pidemmän aikaa syvällä aallonpohjassa, ainakin kilpailutoiminnassa. Toivottavasti vielä tulee
sellainen aika takaisin, että hiihdolle löytyy innokkaita vetäjiä ja
viriää kilpailutoimintaakin!
HYVIÄ MUISTOJA on itselläni monen vuosikymmenen ajalta Töysän Vedon kilpaurheilijana ja toimijana.- Meitä on varmasti monia
tuhansia, samanlaisia tuntemuksia kokevia!-ONNEA!
PENTTI HAUTALA
Lakeuden Portti
11
VUOKRATAAN
MYYDÄÄN
!
!" #$ !#$% !%"
&'
(##)
#"##$*##
HYVÄ ILMOITTAJA
To 20.10. lehteen tulevat ilmoitukset
tulee toimittaa viimeistään
PE 14.10. klo 14.00 mennessä.
[email protected]
Alavutelainen Majataloilta
Alavuden kirkossa su 9.10. klo 18
Majatalossa lauletaan yhdessä Majatalo-orkesterin
säestyksellä, vs. kirkkoherra Jussi Peräaho puhuu
ja Marika Mäkelä juontaa.
Lasten leikkihuone. Illan
päätteeksi iltapala.
Tervetuloa!
Järj. Alavuden seurakunta
!"
#"$$%$&%'(
!"#
$%&'
')# !
"#$
!
Lakeuden Portti
12
TYÖKALUKAUPASTA
-TEKEVILLE IHMISILLE-
PILOTTITAKIT
Tikkivuorilla
AutoTec SYNT-ST 5W-40
Täyssynteettinen
Täyttää esim. nämä vaatimukset:
EN471
LK3
ACEA A3 / B4-12
API SN / CF
PSA B71 2296
BMW LONGLIFE -01
MB 229.3, 226.5
Huomiovärit
Koot:
S - 4XL
MOOTTORIÖLJY 4 l.
59,90
14,90
HALLITUNKKI 3 Ton.
Pikanostolla
99,-
Musta
Koot:
XS - 5XL
MSA 120 CBQ
49,90
a!
Tule ja testa
STIHL
a
Akkuvoima
neT akkuko
COMPAC yös nämä:
m
sa
sarjas
allin
-Lehtipuh meri
im
-Ruohotr leikkuri
ita
sa
-Pensa
-Nostoalue: 145 - 500mm
-Ovh 149,-
Värisilmä osaston
LOPPUUNMYYNTI
ottaa loppukirin...
Kaikki jäljellä olevat maalit, lakat, listat,
saumalaastit, vesieristeet, matot ym.
%
0
5
,
9
31
-Ketjunopeus 13,2 m/s
-Jopa 100 katkaisua 15cm puuta latauksella
-Paino 3,8kg akun kanssa
-Avaimeton teräketjun
kiristys
-Sis AK20 akun ja
latauslaitteen
Lisäksi tapettimalleja ja vanhoja telineitä
sekä myymäläkalusteita ilmaiseksi!
Tukkumyynti Lasse Anttila Oy
Järviluomantie 15 ALAVUS puh. 010-322 1110
Palvelemme:
Ark. 9-17
La. 9-14