Päätös - Nokian kaupunki
1 PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 149/2016/1 Dnro LSSAVI/7174/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2016 ASIA Nokian Neulomo Oy:n (ennen Nanso Group Oy) Nokian tehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Nokia. HAKIJA Nokian Neulomo Oy Tanhuankatu 2 37100 Nokia y-tunnus: 2726719-4 LAITOS JA SEN SIJAINTI Nokian Neulomo Oy:n Nokian tehdas sijaitsee Nokian kaupungissa kiinteistöllä 536-4-22-1 osoitteessa Tanhuankatu 2. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1 § ja liitteen 1 taulukko 2, kohta 9 a) Voimassa olevassa ympäristöluvassa on edellytetty tarkistamishakemuksen jättämistä 31.12.2014 mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 § 2 momentin kohta 9 a) ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille 29.12.2014 Pirkanmaan ELY-keskuksessa, joka on siirtänyt asian Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 12.1.2015. Vireille tullessa toiminnanharjoittajana oli Nanso Group Oy. Toiminnanharjoittaja vaihtui Nokian Neulomo Oy:ksi heinäkuussa 2016. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nanso Group Oy:n Nokian tehtaalla on voimassa oleva Pirkanmaan ympäristökeskuksen 28.12.2004 myöntämä ympäristölupa dnro PIR-2002-Y-748-111. Yrityksellä on ympäristövakuutus Lähi Tapiola-vakuutusyhtiössä (nro 3120692091-T). Tehdasalue sijaitsee asemakaavoitetulla alueella, jossa kaavamerkintä on T (teollisuus- ja varastorakennusten alue). 2 Lisäksi Nanso Oy:llä on Länsi-Suomen vesioikeuden 28.4.1997 antama lupa vesijohdon rakentamiseen ja veden ottamiseen Nokianvirrasta. LAITOKSEN TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nokian Neulomo Oy:n Nokian tehdas sijaitsee Nokian keskustan taajamaalueella junaradan varressa. Alueella on pääosin teollisuustoimintaa ja varastoja. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat lounaassa ja koillisessa noin 160 m päässä. Tehtaan koilliskulmalla sijaitsee pientaloalue ja radan vastakkaisella puolella etelässä kerrostaloalueita. Tehtaan länsipuolella virtaa Laajanoja, joka laskee Alinenjärvestä Nokianvirtaan. Ympäristön tila ja laatu Lähialueen ilmanlaatua heikentävät ajoneuvoliikenne ja lähialueiden teollisuuden päästöt. Tehdasalueen eteläpuolella on rautatie ja pohjoispuolella Rounionkatu, jossa on paljon raskasta liikennettä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nokian Neulomo Oy on tekstiili- ja vaatetusalan yritys, joka valmistaa mm. trikoovaatteita ja asuja. Laitoksen paino aloitti toimintansa vuonna 1976 Nanson aikana. Yrityksen päätoimipaikka sijaitsee Nokialla. Ympäristölupa kattaa tehtaan kattilalaitoksen, värjäämö-viimeistämön ja painon toiminnan sekä näiden ympäristövaikutukset. Nokian Neulomo Oy:n Nokian tehtaalta syntyy jonkin verran toiminnalle tyypillisiä päästöjä ilmaan ja viemäröitävään veteen. Lisäksi toiminnasta syntyy energiajätettä ja pieniä määriä vaarallisia jätteitä. Viemäröitävät jätevedet johdetaan Nokian kaupungin jätevesiverkostoon ja vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Nokian Neulomo Oy:n Nokian tehtaalla painetaan, värjätään ja viimeistellään neuloksia sekä leikataan ja ommellaan näistä trikootuotteita vaatetuskäyttöön. Oman tuotannon lisäksi tehdään myös paino- ja värjäystyötä muille asiakkaille. Nokian Neulomo Oy:n Tanhuankadun kiinteistössä toimii paino, värjäämö, viimeistämö, leikkaamo, ompelimo ja pakkaamo. Kiinteistössä työskenteli vuonna 2013 Nanso Groupin aikaan yhteensä 175 henkilöä ja vuoden 2014 lopussa 130 henkilöä. Värjäämössä ja painossa työntekijöitä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 54. Tuotanto toimii kolmessa vuorossa maanantaista perjantaihin ja työtilanteen mukaan mahdollisesti myös viikonloppuisin. Paino toimii 1–2 vuorossa. Tuotantopäiviä on vuodessa keskimäärin 220. Tuotannossa on seisokkiaika yleensä heinäkuussa ja vuoden vaihteessa. Tuotantomäärät ovat pienentyneet merkittävästi, samoin alueella työskentelevien työntekijöiden lukumäärä. Vuonna 2009 neulomon toiminta siirtyi toiselle yritykselle. Neulokset neulottiin Nanso Group Oy:n langoista ja toimitettiin Nokian 3 tehtaalle päivittäin raakaneulosvarastoon. Syksyn 2014 aikana osa leikkaamon ja ompelimon toiminnasta on siirretty Tallinnaan. Leikkaamon siirtymisellä muualle tulee olemaan vaikutuksia myös syntyvän energiajätteen määrään tulevina vuosina, samoin sähkön- ja paineilman kulutukseen. Tuotantomäärät ovat vähentyneet koko tuotannossa (kuva 1), tämä näkyy myös neuloskiloissa (kuva 2). Painettujen tuotteiden osalta volyymi on pysynyt tasaisempana kuin aikaisemmin. Kuva 1. Tuotantoluvut. Kuva 2. Neuloskilot. Tuotannossa prosessoidaan selluloosa- ja selluloosamuuntokuiduista tehtyjä lankoja ja näistä neulottuja neuloksia. Viime vuosina neuloksissa on lisääntynyt elastaanilangan käyttö sekä synteettisten kuitujen, kuten polyamidin ja polyesterin, käyttö (kuva 3). Muutoksen seurauksena tuotteiden työvaiheketjut ovat pidentyneet, sillä elastaanillinen neulos vaatii fixeerauskäsittelyn noin 185oC lämpötilassa raamilla ennen värjäämistä. 4 Prosessit Painon toiminnan kuvaus Suurin osa tuotannosta tehdään omaan tarpeeseen, mutta palkkatyöpainatuksella on tärkeä osa tuotannon volyymissa. Painossa työskennellään 1–2 vuorossa. Painon kokonaisuuteen kuuluvat piirtämö, kaavionvalmistus, värikeittiö, mallipaino, kappalepainokoneet, rotaatiopainokone ja höyrytin. Prosessi toimii ketjussa ja on osin jatkuvatoiminen. Painokuosi muokataan kuvankäsittelyohjelmalla ja tiedosto lähetetään valotettavaksi kaavionvalmistukseen. Kuosi valotetaan aihiolle laser-valotuslaitteiston avulla. Edustapainokaaviot tehdään valottamalla kuosi kaaviolla filmin avulla, joka tulostetaan piirtämössä. Kaaviot valotetaan metallikehikolle kiristetylle ja emulsiolla käsitellylle polyesteriseulakankaalle. Rotaatiokaaviot valmistetaan hyvin tiheästä nikkeliverkkoaihiosta, jonka päälle levitetään valoherkkä emulsio. Laser kiinnittää emulsion verkolle kohdista, joista ei ole tarkoitus päästää painoväriä neulokselle. Valottumaton emulsio säilyy vesiliukoisena ja valotuksen jälkeen se pestään pois. Jokainen lopullisessa painatuksessa näkyvä väri vaatii oman painokaavionsa. Aihioihin lisätään päätyrenkaat, jotka jäykistävät kaavion ja pitävät sen painokoneessa paikallaan. Värikeittiö valmistaa tarvittavat painovärit painokoneille. Kaikki painovärit koostuvat väriryhmäkohtaisista painopastoista, reaktiiviväriaineista ja pigmenteistä. Vuodessa valmistetaan noin 80 tonnia painopastoja, josta noin 85 % on reaktiivipainopastoja ja loput pigmentti- tai pigmenttietsipainopastoja. Pigmentit määräävät painatuksen näkyvän värin, painopastassa oleva binderi kiinnittää sen kuituun. Kaikki käytössä olevat painovärit ovat vesiliukoisia, siten myös liuottimena painopastojen valmistuksessa käytetään vettä. Rotaatiopainokoneen kuivausuunissa painoväri kuivataan kiertoilmauunissa, joka lämmitetään höyrylämmönvaihtimien avulla. Kuivausuuni lämmitetään 130–150 °C:een lämpötilaan. Painoprosessi jatkuu höyrytyksellä. Höyrylinjan kautta ajetaan kaikki muut paitsi pigmenttipainetut tuotteet. Höyryttimen avulla painovärit kiinnitetään kuituun noin 102 °C lämpötilassa. Värin kiinnittymätön osa, paksunnosaine sekä muut apuaineet, pestään pois värjäämön prosessissa. Tämän jälkeen painoneulokset kuivataan ja viimeistellään. Värjäämön ja viimeistämön toiminnan kuvaus Värjäämössä neulokset esikäsitellään ja värjätään panosprosesseina. Värjäyskoneet ovat pääosin ns. jet-värjäyskoneita. Koneet ovat erikokoisia, jolloin vaihtelevat tuotantomäärät voidaan värjätä optimaalisilla liemisuhteilla sopivan kokoisessa värjäyskoneessa. Lähes kaikki värjäysprosessit ovat paineistettuja. Koneissa on oma ohjausjärjestelmä, jonka avulla prosesseja voidaan hallita. Lämmitys tapahtuu epäsuorasti prosessihöyryllä. Värjäyskoneet voidaan tarvittaessa sulkea. Värjäyskoneissa tehdään neuloksien esikäsittely, valkaisu- ja värjäysprosesseja sekä erilaisia pesuja. Märkäprosessin jälkeen neulokset kuivataan ja viimeistellään. Kuivaus- ja viimeistyslinjoja on kolme ja näistä kaksi lämmitetään maakaasun avulla ja yksi linja lämmitetään kuumaöljyn avulla. Muutosta värjäämön prosessissa on tapahtunut 2009 jälkeen, koska värjäyksessä värjätään enemmän synteettisiä kuituja joko sellaisenaan tai sekoitteina 5 selluloosakuitujen kanssa. Synteettisten kuitujen värjäys tapahtuu paineistetuissa olosuhteissa 100–135 °C:een lämpötiloissa. Selluloosakuitujen värjäys suoritetaan 60–80 °C:een lämpötiloissa. Lisäksi synteettiset kuidut vaativat usein myös erillisen lämpöfixeerauksen raamilla ennen märkäprosessia. Näillä muutoksissa on vaikutusta erityisesti maakaasun kulutukseen. Lisäksi synteettisten kuitujen värjäys suoritetaan happamalla pH-alueella ja selluloosakuitujen värjäys taas pH-alueella 8–10. Koska laimentavia pesu- ja huuhtelujätevesiä syntyy prosessissa koko ajan ja määrät ovat jakaantuneet tasaisesti tuotannossa, ei tällä muutoksella ole ollut toistaiseksi merkittävää vaikutusta kokonaisjäteveden pH:n kehitykseen. Synteettisten kuitujen lisääntyminen vuoden 2009 jälkeen on pidentänyt valmistettavien tuotteiden työvaiheketjua ja siten vaikuttanut energian määrän kasvuun, vaikka tuotetut kilomäärät eivät ole lisääntyneet. Muutos on kuormittanut erityisesti Krantz-kuivauskonetta, koska synteettisiä kuituja sisältävät tuotteet lämpökäsitellään ennen värjäystä tällä koneella. Käsittelyn aikana langoista poistuu myös suurin osa kehruuöljyistä ja vahoista. Uusimmat koneinvestoinnit värjäämössä ovat ns. makaavia putkiliemivärjäyskoneita, jotka on tarkoitettu erityisesti elastaanillisten tuotteiden värjäämiseen. Painetut tuotteet pestään höyrytyksen jälkeen ns. jatkuvatoimisella köysipesukoneella. 6 Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Langat Kilomäärällisesti suurin osa käytetyistä langoista on erilaisia puuvilla/modaalisekoitteita ja selluloosamuuntokuituja kuten viskoosia. Elastaanilankojen ja synteettisten lankojen osuus on kilomäärällisesti varsin pientä vaikka niiden käyttö tuoterakenteissa on lisääntynyt ja aiheuttanut em. muutoksia tuotteiden valmistusprosessissa. Värit ja kemikaalit, polttoaineet Tehtaalla käytettävien kemikaalien ja värien kokonaismäärä on laskenut lupakauden aikana, mutta vuosien 2010–2013 aikana määrä on tasaantunut. Käytettävät värimäärät ovat riippuvaisia värjättävistä sävyistä, painettavista kuoseista, kuosien värimäärästä ja peittoprosentista, näin ollen määrät eivät ole suoraan verrannollisia tuotantolukuihin. Värien kulutusmäärään vaikuttavat myös sekoitelaatujen lisääntyminen, jolloin tuotteeseen on tehtävä usein kaksi värjäystä. Tehtaalla käytettävät väriaineet ja kemikaalit ovat kaikki REACH-asetuksen mukaisia ja ne ostetaan EU-alueelta. Kemikaalit täyttävät Öko-tex-standardi 100:n vaatimukset tekstiilien valmistuksessa. Nokian Neulomo Oy:n Nokian tehtaalla käytetään polttoaineena maakaasua. Kaasulla lämmitetään kuumaöljyä, joka toimii tehtaan lämmitysjärjestelmänä. Lisäksi kaasua käytetään myös suoraan painatusprosesseissa. Kemikaalien varastointi Nokian tehtaalla KEMIKAALISÄILIÖ/TILA MAX.VARASTOITAVA VAARAMÄÄRÄ LAUSEKE TURVA-ALLAS 1. Natriumhydroksidi, NaOH 50 % 2. Vetyperoksidi 50 %, H202 3. Etikkahappo 80 % 4. Vesilaitoskemikaali, polyalumiinikloridi Varapolttoainesäiliö, kevyt polttoöljy Säilytettävä määrä 10 m3 Palavien nesteiden varasto 1 EX-tila Varastointi, max. 200 litran tynnyreissä 5. 6. 7. Palavien nesteiden varasto 2 3 10 m 10 m3 Toimitetaan ja varastoidaan kaksoisvaipallisessa turvakontissa. Toimitetaan ja varastoidaan turvakontissa. Toinen kontti käytössä ja toinen kemikaalitoimittajalla täytettävänä. Kontti varustetaan turva-altaalla 1m3 2 x 2,0 m3, säilytys omilla turva-altailla kattilaitoksella 3 2,0 m 2 m3 2 x 2 m3 10 m3 Säiliö turva-altaalla 200 m3 1,5 m3 R10 0,6 m3 R11 0,6 m3 0,4 m3 R12 R10 Lattia muodostaa 200 litran altaan Lattia muodostaa 200 litran altaan 7 Varastointi max. 200 litran tynnyreissä 8. 9. Jäteöljyt ja liuottimet säilytetään palavien nesteiden varastossa peltitynnyreissä Käytöstä poistetut painopastat 0,6 m3 R11 0,6 m3 R12 Säilytys max. 200 litran peltitynnyreissä 10 x 1 m3 10. Värjäämön kemikaalivarasto 20 x 1 m3 11. Kuumaöljyn varastosäiliö ja paisuntasäiliö 2–20 m3 Viemäröimätön tila (painon telttahalli ) Lattia muodostaa noin 2 m3 altaan (kanaalit tilassa). Lattiasyvennykset johdettu turvasäiliöön, tilavuus 6 m3 Turvasäiliössä hätäsulku ja öljyntunnistus, suurin astiakoko 1m3 Tila viemäröity turva-altaalle Kuumaöljyosan lattia on allastettu ja johdettu kellaritilan betonialtaalle, jonka tilavuus ylittää järjestelmän tilavuuden. Kuumaöljyvuodoista hälytys. Lattiasyvennykset johdettu turvasäiliöön, tilavuus 6 m3, yhteinen kemikaalivaraston kanssa 12. Värjäämö- ja viimeistämön lattiaalue Vuoden 2010 jälkeen painon värimäärän osuus kokonaisvärimäärästä on kasvanut. Painon tuotantoluvut ovat olleet tasaisempia 2010 luvun jälkeen ja painokuoseissa on ollut myös enemmän monivärisiä tuotteita. Vedenhankinta ja viemäröinti Tehtaan käyttämä vesi pumpataan omalla pumppaamolla Nokianvirrasta ja puhdistetaan prosessivedeksi. Juoma- ja saniteettivedet sekä pieni osa prosessivedestä ostetaan Nokian kaupungin verkosta. Raakavesi pumpataan Laajanojassa olevaa putkea pitkin tehtaan vesilaitokselle, jossa se puhdistetaan prosessivedeksi. Puhdistaminen tapahtuu flotaatiomenetelmällä ja hiekkasuodatuksen avulla. Hiutalointikemikaalina käytetään polyalumiinikloridia. Prosessivettä käytetään eniten värjäämössä tekstiilien valkaisu-, värjäys- ja pesuprosesseissa. Painossa prosessivettä käytetään vähemmän ja siellä pääkäyttökohteet ovat rotaatiopainokoneen pesulaitteisto sekä painolastojen pesulaitteisto. Värikeittiöllä, jossa valmistetaan painovärit, käytetään prosessivettä mm. tynnyripesukoneessa. Kaupungin vettä käytetään eniten painossa painovärien valmistamiseen sekä painokaavioiden pesemiseen. Vedenotto- ja jätevesimäärien kehittyminen on esitetty alla olevassa taulukossa. Vedenottomäärien ja jätevesimäärien kehittyminen vuosien 2004–2013 aikana Vuosi Vedenotto Nokianvirta m3/a Nokian kaupungin vesi m3/a Jätevesimäärä m3/a* 2004 158 356 6 500 159 910 2005 144 325 5 222 145 061 2006 140 286 5 322 141 240 8 2007 126 552 5 814 128 395 2008 106 755 5 035 108 436 2009 89 446 4 309 90 942 2010 107 143 4 370 108 168 2011 106 972 4 653 108 276 2012 104 926 4 137 105 791 2013 111 906 3 889 112 321 *Prosesseissa käytetty vesi päätyy kokonaisuudessaan jätevedeksi, haihtuma on n. 5 %. Vuosien 2010–2013 välisenä aikana käytetty vesimäärä neuloskiloa kohden on kasvanut. Tämä johtuu hakijan mukaan pääosin tuotannon töiden vähenemisestä 2000-luvun alun jälkeen, jolloin liemisuhde on kasvanut keskimääräisten värjäyseräkokojen pienentyessä. Myös elastaanikuidun lisääntyminen tuotannossa on lisännyt suhteellista veden kulutusta. Vuodesta 2004 alkaen värjäämön ja painon tuotantomäärät ovat laskeneet, mutta tuotannossa tehdään edelleen samanlaisia käsittelyjä tekstiileille. Tämä tuo haasteita mm. happamien ja emäksisten jätevesien hallintaan, koska prosessissa ei ole ollut tarpeeksi ns. laimentavia pesuvesiä kuten aikaisemmin. Vesien väkevöityminen selittää osaltaan haitallisten AOX-määrien kasvua. Energian käyttö ja energiatehokkuus Kattilaitoksessa lämmitetään kuumaöljyä maakaasulla. Maakaasua käytetään kolmessa eri kattilassa, mutta myös suoraan prosessikaasuna viimeistämön kuivausraameilla (höyrytin 2,8 MW). Nokian Neulomo Oy:n kattilalaitos Kattilan nimi H1 höyrykattila K01 Kattilan poltto- Kattilatyyppi aineteho MW 7 MW Tulitorvi, tuliputkikattila kuumaöljy- 2,3 MW kattila K02 kattila Kuumaöljyläpivirtaus- Käyttö Höyryntuotto Höyryntuotto kattila kuumaöljy- 1,0 MW Kuumaöljyläpivirtaus- Höyryntuotto kattila Kuumaöljyjärjestelmä sisältää kaksi kaasukäyttöistä läpivirtaus -tyyppistä kuumaöljykattilaa 2,3 + 1,0 MW, joista suurempi on varustettu savukaasulämmöntalteenotolla. Järjestelmään on liitetty tuotannon Artos -kuivausraami (0,5 MW), höyrystin (n.2,8 MW) sekä kiinteistölämmityksen lämmönvaihdin. Järjestelmän lämmönsiirtoöljynä on mineraaliöljy Mobiltherm 605 ja sitä on järjestelmässä noin 19 m3. Kattilaitoksen höyrykattilan piipun korkeus on 20 metriä. Kuumaöljyjärjestelmän piipun korkeus on 30 metriä. Nämä korkeudet täyttävät Valtioneuvoston asetuksen 750/2013 kohdan 7§ polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköille asetetun vaatimuksen. 9 Höyryä käytetään pääosin suljetuissa kohteissa värjäysprosessien lämmitykseen sekä prosessiveden esilämmityksessä. Höyryä käytetään myös painokoneen lämmitykseen höyry-/ ilmalämmönvaihtimien avulla. Muita suljettuja käyttöjä ovat kiinteistön lämmitysveden ja käyttöveden lämmitys. Suljettujen kohteiden käyttö on yhteensä noin 80 % höyryntuotosta. Suoran höyrynkäytön osuus on noin 20 %. Sitä käytetään tuotannon värjäämön raameilla, painovärin kiinnityksissä painon höyryttimellä sekä tuotteiden viimeistelyssä. Lisäksi kattiloiden syöttövesi lämmitetään suoralla höyryllä. Nokian tehtaalla käytettävän maakaasun kulutus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, mutta myös tuotantomäärien voimakas vaihtelu vaikuttaa asiaan. Vuosien 2010 jälkeen maakaasun kulutus on pysynyt noin 11–12 GWh:n tasolla. Myös pienentyneellä tilauskannalla on vaikutus energiankulutuksen lisääntymiseen. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Varastosäiliön koko on 200 m3, mutta varastointimäärä on enintään 10 m3. Varastosäiliöllä on 200 m3 turvaallas ja tila on katettu. Sähkökäyttöisiä tuotantolaitteita Nokian tehtaalla ovat Krantz kuivauskone (1,7 MW) ja Santex viimeistelykone (1,04 MW). Kratz kuivauskoneelle on vaihdettu polttimet 2013, säästöarvio on 20 %. Myös neulosvaraston valaisimet on uusittu LED-valaisimiksi. Nanso Group Oy on teettänyt Nokian tehtaalla teollisuuden energia-analyysin (Pöyry 2012). Tarkasteluvuotena selvityksessä on ollut vuosi 2011. Selvityksessä tarkasteltiin kokonaisenergian käyttöä, sekä säästöpotentiaaleja energialuokittain (sähkö, lämpö), lisäksi tutkittiin vedenhankinnan ja jätevesien kustannuksia, sekä niiden mahdollisia säästöjä. Energia-analyysin säästöpotentiaalit ovat lämmön osalta raamien, höyrystimen ja pesukoneen poistojen lämmöntalteenotto (LTO) sekä prosessiveden lämmityksen kokonaiskytkennän muutos. Näiden investointikustannukset ovat n. 338 000 €. Sähkön säästöpotentiaali koostuu valaistusmuutoksista ja raamien ajojärjestelyistä, näistä investointikustannukset ovat n. 30 000 €. Energiankulutusta pyritään vähentämään. Tuotannossa pyritään vähentämään mm. ns. asetusaikoja työvaiheiden välillä sekä tehostamaan pääkonelinjojen kuormitusta. Näillä toimenpiteillä on vaikutusta ilmapäästöjen määrään ja lisäksi se on taloudellista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Nanso Group Oy:n viimeisin BAT–selvitys on vuodelta 2009. Yrityksen tehtaalla käytetään rotaatiovärjäystekniikkaa. Värjäyksessä on käytössä vastavirtatekniikalla toimivat lyhytliemikoneet, jotka säästävät vettä, kemikaaleja, väriaineita ja energiaa. 1980-luvulla värjäämörakennus uudistettiin, energiatehokkuutta parannettiin ja prosesseja optimoitiin. Näiden seurauksena jätevesimäärää, sekä kiinnitteen ja kehitteen jätemäärää on saatu vähennettyä. 90luvulla luovuttiin karsinogeenisistä väriaineista. Värimääräseurannan ja kierrätysjärjestelmän jätevärin määrä on minimoitu ja kemikaalit sekä väriaineet täyttävät REACH-asetuksen vaatimukset. Uusien väri- ja kemikaalien kehitystä seurataan ja pyritään valitsemaan parhaiten kiinnittyviä väriaineita. 2000-luvulla on panostettu erityisesti VOC-päästöjen alentamiseen siirtymällä vesipohjaisiin menetelmiin ja luopumalla liuottimista (Varsol 40). Lisäksi AOXpäästöjä on pyritty alentamaan ja tehdas on pysynyt EU:n ohjearvon 0,5 mg/l 10 alapuolella. Vuoden 2010 jälkeen rotaatiokaavioiden valmistuksessa on ollut käytössä laser-valotusmenetelmä, joka mahdollistaa kaavioiden nopeamman ja taloudellisemman valmistuksen. Laser-valotusmenetelmän myötä filmivalotuksesta muodostunutta kehiteliuosta ei enää synny. Uusin värjäyskone on vuodelta 2013, vanhemmissa koneissa ohjelmia on uusittu, mikä vaikuttaa säästävästi mm. prosessissa käytetyn veden ja energian määrään. Värjäyskonehankinnoissa valitaan parhaiten käyttötarkoitukseen soveltuva kone. Jäteveden lämmöntalteenoton osalta toimenpiteitä on tehty mm. parantamalla lämmönvaihtimien toimintaa ja jätevesivirtojen ohjausta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Nokian Neulomo Oy:n Tanhuankadun kiinteistöstä syntyy jätevesiä painon ja värjäämön toiminnasta. Jätevedet johdetaan Nokian kaupungin Kullaanvuoren jätevedenkäsittelylaitokselle käsiteltäväksi. Jäteveden tilaa on seurattu ympäristölupavelvoitteiden mukaisesti vuodesta 2005 alkaen. Seuratut parametrit ovat: - pH CODCr sähkönjohtavuus kiintoaine kokonaishiilivetypitoisuus AOX kokonaisfosfori kokonaistyppi nikkeli ja kupari viemäriin johdettavien vesien lämpötila (kokoomanäyte) Jätevesi Valkaisu- ja värjäysprosesseista syntyy valtaosa tuotannon jätevesistä. Lankojen vahat ja kehruuöljyt ym. epäpuhtaudet peseytyvät ja emulgoituvat jäteveteen. Samoin prosessissa käytettävät apuaineet sekä hydrolysoituneet väriaineet päätyvät jäteveteen. Reaktiivipainettujen tuotteiden jälkipesuvaiheessa muodostuu merkittävä osa yrityksen jätevesien AOX-kuormasta. Tämä jälkipesuvaihe voidaan tehdä joko jatkuvatoimisella köysipesukoneella tai värjäyskoneella. Painon toiminnassa jätevesiä syntyy pääosin seuraavista pisteistä: värikeittiön tynnyreiden pesulaitteisto sekä painoastioiden pesulaitteisto, rotaatiopainokoneen maton pesulaitteisto, rotaatiokaavioiden ja painolastojen pesulaitteisto sekä edustakaavioiden pesupaikka. Näiden kohteiden jätevedet sisältävät pieniä määriä kiinnittymättömiä väriaineita ja painopastakemikaaleja. Merkitys on kuitenkin vähäinen kokonaisjätevesimäärään. Painon jätevesimäärä on sidonnainen painon tilauksen eräpituuteen, sillä kaaviot ja painolastat pestään jokaisen uuden erän jälkeen. Jos eräpituus on suuri, jätevesiä syntyy vähemmän. Painokaaviot, astiat ja raakkelit tyhjennetään ja pyyhitään ylijäämäväreistä mahdollisimman hyvin ennen pesuja. 11 Prosessissa syntyneistä jätevesistä otetaan talteen lämpöä joko konekohtaisesti tai lopuksi keskitetysti ennen viemäröintiä. Yli 50 °C:n jätevedet ohjautuvat ensin kuitusuodatukseen ja tämän jälkeen lämmöntalteenoton kautta viemäriin. Kylmemmät jätevedet ohjautuvat lämmönvaihtimien kautta viemäriin. Teknis-taloudellinen selvitys Jätevesiseurannan ja teknis-taloudellisen selvityksen on tehnyt Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Lupaehtojen mukaisia raja-arvoja on seurannan tulosten perusteella noudatettu. Ainoastaan kokonaishiilivetypitoisuuden lupaehto, (200 mg/l) on ylittynyt AOX-arvojen osalta vuosina 2011– 2014. Seuraavissa kuvissa on esitetty kootusti jätevesiseurannan tuloksia. 12 13 Nikkelin pitoisuudet ovat pysyneet 2005–2010 välillä pääsääntöisesti alle 10 µg/ l, vuosina 2011–2013 vuosittaiset keskiarvot ovat nikkelin osalta vaihdelleet 17–35 µg/ l välillä. Olemassa olevassa luvassa on nikkelin raja-arvoksi annettu 0,5 mg/l. Kokonaishiilivetypitoisuus koostuu mineraaliöljyjen (öljyn hiilivetyindeksi), haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja adsorboituvien orgaanisten yhdisteiden (AOX) pitoisuuksista. Näitä on Nokian tehtaalla tarkkailtu lupamääräysten mukaisesti. Öljypitoisuus jätevedessä (min.öljy) on pienentynyt varsin tasaisesti vuodesta 2005 lähtien. Olemassa olevassa luvassa on kokonaishiilivetypitoisuuden raja-arvoksi annettu 200 mg/l. Tehtaan jätevesistä on havaittu ajoittain kloorattuja hiilivetyjä (mm. kloroformi) ja aromaattisia hiilivetyjä, jotka on yleisesti luokiteltu viemäröintiin kelpaamattomiksi yhdisteiksi (VOC). Jätevesien AOX-pitoisuudet ovat olleet myös kasvussa. Ne ovat ylittäneet ympäristöluvassa annetut raja-arvot, mutta eivät HELCOM-sopimuksessa määrättyjä raja-arvoja. Kloroformin esiintyminen ja kohonneet AOX-pitoisuudet liittyvät toisiinsa. Tilannetta seurataan tehtaalla. Teknis-taloudellinen selvitys on teetetty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksellä 2013–2014. Selvityksen johtopäätöksissä todetaan: Kaavion pesuvesi: Havaitut pitoisuudet ovat melko pieniä, vaikka kyseessä on ajoittain vaihdettava pesuvesi (ts. kylpy). Kaavio sisältää mm. nikkeliä, mutta pesuveden nikkelipitoisuus ei silti ole kovin korkea. Tältä pisteeltä viemäriin johdettava jätevesimäärä on hyvin pieni (muutamia kymmeniä litroja päivässä), joten korkeatkaan pitoisuudet eivät juuri vaikuttaisi kokonaisjäteveden kuormitusarvoihin/ pitoisuuksiin. Paino: Painossa muodostuu vähäinen osa tehtaan kokonaisjätevesimäärästä. AOX-pitoisuus tässä mittauspisteessä oli kohtalainen 100 μg/l, mutta selvästi pienempi kuin viemäriin johdettavassa jätevedessä. Orgaanisen aineen pitoisuus CODCr on tässä pisteessä melko pieni. Väriliemi ennen ja jälkeen värjäystä: AOX-kuormitusta näiltä mittauspisteiltä ei juuri havaittu. Reaktiivipainopesu: Tämän kuormituspisteen veden laatu tutkittiin molemmilla kerroilla (loka- ja joulukuu 2013). Orgaanista ainetta tältä kuormituspisteeltä 14 lähtevässä vedessä on paljon, kuten mitatut COD-pitoisuudet osoittavat. CODpitoisuudet olivat molemmilla tutkimuskerroilla reaktiivipainopesun näytteessä korkeampia kuin kokonaisjätevedessä. Reaktiivipainopesun näytteenoton yhteydessä lokakuussa havaittiin ylimääräinen vesikierto. Vettä koneelle johdettiin silloinkin kun painoprosessi ei ollut käynnissä. Tämä ylimääräinen vesikierto poistettiin ennen joulukuun näytteenottoa. Työpisteellä käytettävä vesimäärä oli joulukuussa selvästi pienempi kuin lokakuussa. Mahdollisesti laimentavien vesien määrän vähenemiseen liittyenkin AOX-pitoisuus tällä näytepisteellä joulukuussa oli 10-kertainen lokakuuhun verrattuna. Toisaalta orgaanisen aineen pitoisuus (CODCr) oli joulukuussa lähes kolmanneksen pienempi kuin lokakuussa. Myös värjäämön ja kokonaisjätevesien osalta havaittiin COD-pitoisuuden vähenemä ja AOX-pitoisuuksien kasvu lokakuun ja joulukuun näytteitä verrattaessa. Värjäämö: Värjäämö muodostaa suurimman osan kokonaisprosessijäteveden määrästä. Värjäämön ja kokonaisjäteveden pitoisuudet olivatkin hyvin samankaltaisia molemmilla tutkimuskerroilla. Ravinteita värjäämön veteen tulee painossa ja värjäämössä käytettävästä ureasta, väriaineista ja pesuaineista. Syksyn 2013 tutkimustulokset vastasivat hyvin aiemmin samalta pisteeltä aiemmin mitattua veden laatua. Typpeä havaittiin tavallista enemmän lokakuun tuloksen oltua normaalin vaihteluvälin yläpäässä 140 mg/l ja joulukuun tulos oli korkein viime vuosina havaituista 280 mg/l. Lisäksi vesiensuojeluyhdistys toteaa selvityksen johtopäätöksissä: ”Jätevesien haittavaikutusten minimoinnissa huomio keskittyy jatkossa erikoisyhdisteisiin. Jätevesitarkkailussa on seurattu haihtuvia ja adsorboituvia orgaanisia yhdisteitä, eli VOC- ja AOX-yhdisteitä.” Toimenpiteitä kloroformipäästöjen ehkäisemiseksi Käytössä olevissa kemikaaleissa ei ole kloroformia, joten kloroformia on syntynyt prosessissa otollisissa olosuhteissa. Kloroformin syntymiseen vaikuttavia tekijöitä on useita, vaihtelevien olosuhteiden lisäksi esim. jäteveden lämpötila, pH ja käytettävät kemikaalit. Vuosiseurannassa tehtyjen havaintojen jälkeen yhdisteen esiintymisen syitä on selvitelty. Prosessia on tarkasteltu ja korjauksia on tehty mm. siten, että jokaiselta värjäyskoneelta lämpimät jätevedet ohjautuvat lämmön talteenottojärjestelmän kautta, jolloin liian lämpimiä tai kuumia jätevesiä ei johdeta suoraan viemäriin. Koska tehtaan jätevedet sisältävät klorideja (prosesseissa käytössä natriumkloridi), olosuhteet ovat otolliset kloroformin syntymiselle. Vuoden 2014 kesäkuun jälkeisissä näytteissä kloroformia ei ole toistaiseksi esiintynyt ja VOC-yhdisteitä ei ole havaittu. Kloroformin osalta tilannetta seurataan. Sade- ja valumavedet Nokian laitos on liitetty Nokian kaupungin yleiseen viemäriverkostoon, jonne johdetaan toiminnasta aiheutuneet jätevedet. Tehdasalueen sadevedet ja mahdolliset sulamisvedet johdetaan normaalitilanteessa Laajanojaan. Sadevesiviemäriin valuvat myös katualueiden sadevedet sekä rakennusten perusvedet, kuten rakennusten kuivausvedet. Kattoalueen sadevesiviemäröinti on osin johdettu tuotantotilojen läpi. Tuotantotiloissa on tarkistuskaivoja, joiden kannet on tiivistetty. 15 Värjäämön piha-alueen öljynerotuskaivo on varustettu erikseen automaattisella öljyntunnistimella. Lisäksi säiliöön menevä viemärilinja voidaan sulkea käsin värjäämön kemikaalivarastosta. Tuotannon sisätiloissa olevat viemärin välikannet on tulpattu. Ulkona oleville sadevesikaivojen kansille on varattu sulkumattoja lastaussiltojen lähettyvillä sekä kattilalaitoksen pääoven lähettyvillä. Sadevesijärjestelmän sulkeminen onnettomuustilanteissa tapahtuu yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Tällöin viemärilinja tulpataan tarvittavasta kohtaa. Suunnitelmat jätevesien vähentämiseksi Vesimäärän käytössä tehdas pyrkii jatkossakin siihen, että värjäyseräkoot olisivat optimaalisia ja vettä käytettäisiin mahdollisimman vähän. Lisäksi yhtiö pyrkii pienentämään käytössä olevien kemikaalien ja väriaineiden lukumäärää. Tehdas seuraa kemikaalien ja värien ominaisuuksia, alan ympäristöasioiden kehitystä ja pyrkii valitsemaan vähemmän haitattomampia ja käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvia kemikaaleja. Toiminnan parantamiseksi tehdyistä suunnitelmista on Nanson aikana toteutettu vain vähän kesään 2015 mennessä. Yritys on hankkinut mm. etikkahapon varastointia varten uusia kaksoisvaipallisia turva-allastettuja teräskontteja parantaakseen ensisijaisesti haitallisimpien kemikaalien varastointia värjäämön kemikaalivarastossa. Muilta osion työ on vielä kesken ja etenee taloudellisen tilanteen salliessa. Hakemuksessa esitetty suunnitelma mahdollisten kemikaalivuotojen, valumavesien ja sammutusvesien parempaan hallintaan tehtaalla Toimenpide piha-alueella Muutos nykytilaan Aikataulu Värjäämön takapiha-alueen asfaltointi Mahdolliset vuodot eivät imeydy heti maaperään. Lisäksi kaivonsulkumattojen käyttö on helpompaa. Kaikki kemikaalikuljetukset ohjautuvat samalle lastaussillalle. Muutos varmistaa sen, että kemikaalit ovat suojassa ulkoisilta olosuhteilta. Mahdollisten vuotojen hallinta helpottuu. Parantaa purkupaikan tilaa ja mahdollistaa paremmin lipeän talteenoton. Purkupaikka varustetaan hätäsuihkulla. Tulpan käyttö sammutusvesien hallinnassa, jolloin on riski piha-alueelta johtuville haitallisille aineille sadevesiviemäreiden kautta Laajanojaan. Tiedonkulun parantaminen, kuinka toimitaan ongelmatilanteissa ja milloin näitä käytetään. 2017 Selkeyttää kemikaalien kuljetusta yhdelle alueelle ja parantaa mahdollisten kemikaalivuotojen hallintaa, koska riskialue pienenee Parantaa valumavesien ja kemikaalivuotojen hallintaa lastaussillalla, koska - Värjäämön takapihan lastaussillan laajentaminen ja kattaminen NaOH:n purkupaikan parantaminen uuden lastaussillan yhteydessä Selvitys sadevesikaivon tulppausmahdollisuudesta Lastaussiltojen käyttäjien parannettu ohjeistaminen kaivonsulkumattojen käytöstä. Kaivonsulkumattoja varustetaan enemmän eri tiloihin Kaikkien kemikaalikuljetuksien ohjeistaminen värjäämön lastaussillalle Uuden lastaussillan yhteydessä sijaitseva sadevesiviemärikaivo muutetaan 2017 2017 2015 2015 2017 16 sellaiseksi, että siihen joutuvat mahdolliset valumavedet ohjautuvat suoraan erotuskaivoon, joka voidaan sulkea. Toimenpiteet tuotannon sisätiloissa Värjäämön kemikaalivaraston kemikaalikonttien allastaminen, astioiden allastaminen myös tuotantotiloissa Painon kemikaalikonttien allastaminen, samoin tilan kemikaalien ja värien allastaminen Kemikaalivarastojen uudistaminen ja kemikaaliastioiden järjestäminen vuototilanteissa jo olemassa olevaan erotuskaivoon saadaan pysäytettyä 6000 litraa nesteitä. Parantaa mahdollisissa konttien rikkoontumistilanteissa värien ja kemikaalien hallintaa ja estää niiden pääsyn viemäriin. Parantaa mahdollisissa konttien rikkoontumistilanteissa värien ja kemikaalien hallintaa ja estää niiden pääsyn viemäriin. Selkeyttää tilojen käyttämistä ja parantaa kemikaalien varastoinnin hallintaa. Muutos yhdessä allastuksien kanssa. Jaksoissa vuosien 2015–2016 aikana Jaksoissa vuosien 2015–2016 aikana Jaksoissa vuosien 2015–2016 aikana Sammutusvesien ja mahdollisten kemikaalipäästöjen parempaan hallintaan värjäämön takapihan lastauslaiturin alueella on suunniteltu toimenpiteitä, joilla vähennetään ympäristölle aiheutuvaa haittaa piha-alueella mahdollisten päästöjen sattuessa. Värjäämön takapiha-alue asfaltoidaan, jolloin mahdolliset kemikaalivuodot kemikaalien lastaustilanteessa eivät imeydy suoraan maaperään. Imeytysmattojen sekä kaivonsulkumattojen käyttö on tällöin helpompaa ja vuodot saadaan nopeammin hallintaan. Suunnitelma sisältää takapiha-alueen värjäämön lastaussilta 4 muuttamisen. Suunnitelmassa käytössä oleva lastaussilta laajennetaan ja tilasta tehdään lämmitetty tila. Muutoksen yhteydessä natriumhydroksidisäiliön purkupaikka uudistetaan. Purkuputki tuodaan lastaussillan viereen, jolloin myös säiliöautolla on paremmin tilaa täytön yhteydessä. Lastaussillan ympärillä oleva koko piha-alue asfaltoidaan, samoin lastaussillalle tuleva tie. Kattilalaitosta ympäröivä alue on jo asfaltoitu. Samassa yhteydessä lastaussillan varaston viemäröinti johdetaan piha-alueella olevaan erotuskaivoon, joka voidaan sulkea hätätilanteessa. Suunnitelma on ajoitettu toteutettavaksi vuoden 2017 loppuun mennessä, jos taloudellinen tilanne tämän sallii. Tehtaan lastaussillat ja kattilalaitos on varustettu sulkumatoilla ja ohjeilla niiden käytöstä mahdollisissa kemikaalien vuototilanteissa lastauslaiturilla tai piha-alueella, joissa on sadevesiviemäreitä. Mahdolliset värjäämön tehdasalueelta tulevat sammutusvedet saadaan talteen turvasäiliöön, josta ne voidaan pumpata heti olemassa olevalla pumpulla pihalla olevaan 10 m3:n säiliöön sekä 1 m3 kontteihin. Tämä antaa lisäaikaa säiliöajoneuvon tilaamiseen pihalle, jonne sammutusvesiä voidaan kerätä lisää. Päästöt ilmaan Tuotannosta syntyvät ilmapäästöt aiheutuvat pääosin höyrykattilalaitoksen toiminnasta. Maakaasun polton yhteydessä syntyy typpidioksidi- ja hiilidioksidipäästöjä ilmaan. VOC -päästöjä ilmaan ei ole mitattu, koska Varsol -liuottimen käyttö on lopetettu tuotannossa 2000–luvun aikana. 17 Melu ja tärinä Nokian Neulomo Oy:n toiminnasta ei aiheudu melupäästöjä tehtaan ulkopuolelle tai rajanaapureiden alueille. Myöskään yhteydenottoja aiheesta ei ole tullut. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Nokian tehtaalta syntyvistä jätteistä valtaosa on toimitettu energiajätteeksi Pirkanmaan Jätehuollolle. Laitoksen toiminnassa syntyy pääosin energiajätettä sekä ylijäämä tekstiili- ja painopastajätettä. Kokonaisjätemäärät ovat heilahdelleet jonkin verran viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta suunta on ollut laskeva vuodesta 2010 alkaen. Vaarallisia jätteitä muodostuu käytöstä jääneistä painopastoista, varastoista poistetuista vanhoista kemikaaleista- ja väriaineista, voiteluöljyistä sekä jäteöljyistä. Käytöstä poistetut kemikaalit ja värit on toimitettu Ekokem Oy:lle. Painotuotannosta syntyy vuosittain noin 10 tonnia käytöstä poistettavaa painopastajätettä, joka sisältää pigmenttipainopastoja, reaktiivipainopastoja sekä näissä käytettäviä kemikaaleja. Käytöstä poistettuja painopastoja varastoidaan konteissa painon telttahallissa, joka on viemäröimätön alue. Jätepastat toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle 1–2 kertaa vuodessa. Valkaisu- ja värjäysprosesseissa neuloksista irtoaa myös hieman nukkaa ja kuituja, joista suurin osa pyritään saamaan talteen suodattamalla ennen jäteveden viemäröintiä. Viime vuosina nukkaa on saatu talteen noin 200 kg vuodessa. Nokian tehtaan jätemäärätiedot vuosilta 2005–2013 Jäte Jätetunnus 2009 2010 t/a t/a 2011 2012 Biojäte Energiajäte Hiekoitushiekka, haravointijäte Kehite ja kiinnitinneste Konepesuaineita Lasi Liuottimet Loisteputket Metalliastioita (200 l) Muovipakkaukset Orgaaninen hapan suola Pienoisakut ja paristot Ponnekaasupulloja 20 01 08 20 01 01 t/a t/a 141,7 150,6 145,9 17 05 04 2,4 2,14 3,48 09 01 01* 2,4 1,9 2013 t/a 1,91 133 130,1 4,02 1 04 02 14* 20 01 02 14 06 03* 20 01 21* 0,06 0,37 0,41 0,15 15 01 04 15 01 02 3,6 06 03 14 0,04 16 06 05 0,03 16 05 04 0,04 1 0,07 0,03 18 Rakennusjäte Risujäte Sähkö- ja elektroniikkajäte Tekstiiliapuaineita Uusiokäyttöön soveltuva voit.öljy Vesipitoista jäteöljyä Värinauhoja, käytettyjä Väripitoisia pahveja ja puhd.rättejä Yhdyskuntajäte Ylijäämä tekstiiliväri ja painopastat Öljypitoisia suodattimia ym. Yhteensä 17 09 04 20 02 01 16 02 13* 1,2 3,3 3,56 1,02 3,9 0,64 0,8 2,2 1,19 0,75 08 03 13 13 02 05* 0,2 0,07 16 02 16 0,09 0,05 0,09 04 02 17 0,39 0,7 0,24 20 03 01 2,68 6,36 5,36 4,62 08 03 12* 11,18 10,52 24,2 13,2 16 01 07* 0,84 0,18 0,33 13 08 99* 186,5 174,6 193,7 133 161,3 *) vaarallinen jäte Toimenpiteet jätemäärän vähentämiseksi Tehdas pyrkii toiminnassaan jätteiden määrän vähentämiseen. Ensisijainen tarkoitus on pyrkiä käyttämään jäljelle jäänyt materiaali uudestaan. Syntyvälle neulosjätteelle pyritään löytämään ensisijaisesti muita käyttökohteita ennen jätteen toimittamista energiajakeeksi. Neulosmateriaali pyritään käyttämään ensisijaisesti vaatteeksi tai muiden hyödykkeiden valmistamiseen. Lisäksi neulospaloille pyritään löytämään uusia käyttökohteita ja täten vähentämään energiajätteen määrää. Tällä hetkellä leikkaamosta syntyvä leikkuujäte toimitetaan uusiokäyttöön toiselle yritykselle. Painossa painopastoja pyritään tekemään vain tarvittava määrä. Toimenpiteistä huolimatta käytöstä poistettavaa painopastajätettä syntyy vuosittain edelleen paljon. Tähän on vaikuttanut myös mm. pienentynyt eräkoko, jolloin painopastoja joudutaan tekemään useammin ja myös jätettä syntyy enemmän. Liuotinpitoinen jätemäärä on vähentynyt, koska painossa ei ole vuoden 2008 jälkeen käytetty enää Varsol -liuotinta. Käytössä olevat painovärit ja painokemikaalit ovat vesiliukoisia ja liuottimena käytetään vettä. Vuonna 2010 yritys investoi uuteen painokaavioiden valotuslaitteistoon, jossa kuvan valotus rotaatiokaaviolle tapahtuu sinisen laser-diodin avulla. Täten filmivalotusmenetelmää ei enää käytetä rotaatiokaavioiden valottamiseksi. 19 Päästöt maaperään (estäminen) Tehtaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään. Piha-alueelle on suunniteltu asfaltointi vuonna 2017, samalla lastaussiltojen kuntoa, ohjeistusta ja sadevesikaivojen turvallisuutta parannetaan nykyisestä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Nokian tehtaan vaikutukset vesistöihin rajautuvat vain sade- ja hulevesien aiheuttamiin vesistövaikutuksiin Laajanojan kautta, sillä muut jätevedet johdetaan Nokian kaupungin jätevedenkäsittelylaitokselle. Vaikutukset ilman laatuun Toiminnasta aiheutuu vuosittain ilmaan n. 5 t typpipäästöjä ja n. 2500 t hiilidioksidipäästöjä. Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Tehtaan normaalitoiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Toiminnasta ei aiheudu myöskään merkittävää ympäristöä haittaavaa melua. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja päästöistä ilmoitetaan TYVI- raportoinnin kautta helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittaja raportoi: - Käytetyt kemikaalit (kauppanimi ja vuotuinen käyttömäärä kg/a) - Tuotantoyksiköiden käyntiajat ja tuotantomäärä - Vedenottomäärät vesistöstä ja vesijohtoverkosta - Mahdolliset ympäristönsuojeluinvestoinnit - Ilmaan johdettu kuormitus (laskennalliset NO2 ja CO2 sekä mittaustulokset kolmen vuoden välein) - Toiminnassa syntyneet jätteet (jätelaji, numero, määrä t/a, jätteen alkuperä ja hyödyntäminen) - Viemäriin johdettu jätevesimäärä ja tarkkailutiedot - Tiedot häiriötilanteista ja poikkeuksellisista päästöistä Jätevesitarkkailun tekee ulkopuolinen toimija. Ympäristöluvassa on annettu raja-arvot seuraaville aineille: nikkeli 0,5 mg/l, kupari 2,0 mg/l, kokonaishiilivetypitoisuus 200 mg/l ja pH 6,0–11,0. Muiden aineiden tai jätevesien lämpötilan osalta ei ole määrätty raja-arvoja. Näytteet otetaan kokoomanäytteenä neljä kertaa vuodessa. 20 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvallisuussuunnitelma ja vaaranarviointiselvitys on päivitetty Nanso Group Oy:n aikana vuonna 2014. Selvityksen mukaan vaaranlähteitä Nokian tehtaalla ovat: - maakaasujärjestelmä - kemikaalien käsittely - lämmitysöljysäiliö ja lämmitysöljyjärjestelmä - värjäämön väri- ja kemikaalivarasto sekä väripunnitus - painohallin värikeittiö, tuotevarasto ja varastosäiliöt - palavien nesteiden varastot (2 kpl) Maakaasujärjestelmän vaaratilanteita ovat putkiston vuoto, räjähdys tai tulipalo putkistossa tai laitteistossa, häkäonnettomuus. Kemikaalien turvallisuusriskejä ovat vuototilanne, reaktiot ja tulipalovaara, ja varastopalo. Santex-kuivauskoneelle on laadittu oma kuvaus vaaralähteistä ja vaaratilanteista. Näitä voivat olla mm. kaasuvuoto ja tulipalo. Vaaraa aiheuttavat aineet on listattu taulukossa 8. Tehtaalla on asianmukainen ohjeistus poikkeustilanteiden varalle. Lupakauden aikana tehtaalla on tapahtunut yksi tulipalotilanne 22.3.2013 aamulla noin klo 7.30. Tilanteessa Krantz -kuivauskoneeseen kertynyt pöly ja rasva paloivat koneen sisällä konelinjan ulostulossa. Tulipalo sammutettiin työntekijöiden voimin vaahtosammuttimilla ennen palokunnan saapumista. Poikkeustilanteesta ei syntynyt päästöjä ja vahinkoa ympäristölle. Myös henkilövahingoilta vältyttiin. Öljyvuoto Kuumaöljyosa kattilalaitoksen lattiasta on allastettu. Tästä allastetusta tilasta vuodot johdetaan kellaritilan betonialtaalle, joka toimii turva-altaana vuototilanteissa. Altaan tilavuus ylittää järjestelmän tilavuuden eli on yli 20 m 3. Kuumaöljyvuodoista tulee hälytys, jos järjestelmän pinnankorkeus muuttuu tai öljyä on ehtinyt vuotaa noin 1 m3. Kattilalaitoksen lattiakaivoissa on lisäksi hälyttimet laitoksen sisällä tapahtuvien vuotojen varalle. Mahdollisissa ongelmatilanteissa kattilaitoksella on käytössä varasäiliö laitoksen ulkoseinän vieressä, jonne kuumaöljyä pumpataan kellaritilan allasalueelta. Käytössä on myös 1 m3:n tyhjiä kemikaalikontteja. Onnettomuustilanteissa öljy päätyy nopeasti tuotantotilojen lattiakanaaleihin ja sieltä piha-alueella olevaan erotussäiliöön, jossa on öljyntunnistin. Öljyntunnistin sulkee linjan ja estää öljyn pääsemisen jätevesiin. Erotussäiliöstä öljy tai sinne joutunut haitallinen kemikaali voidaan pumpata pois yrityksen käytössä olevalla pumpulla ja johtaa ulkona sijaitsevaan 10 m3 varastosäiliöön tai 1 m3:n tyhjiin kemikaalikontteihin. Näin toimitaan myös, jos öljyä on valunut kattilaitoksella mm. kellaritiloihin. Tulipalo ja sammutusvedet Nanso Group Oy:n aikana on tehty selvitystä siitä, miten toimitaan mahdollisissa onnettomuustapauksissa sammutusvesien osalta. Suunnitelmassa on käyty läpi piha-alueen sadevesiviemärikaivojen sijainnit ja näiden kaivojen tulppausmahdollisuudet mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Riskienarvioin- 21 nissa ympäristölle haitallisimmat sammutusvedet syntyvät mm. värjäämön kemikaalivarastosta ja painon kemikaalivarastosta tai öljyä sisältävien koneiden paloista. Näissä tiloissa tapahtuvissa tulipaloissa sammutusvedet ohjautuvat lattiakanaaleja pitkin piha-alueella olevaan turvasäiliöön, jonne sammutusvedet voidaan pysäyttää sulkemalla säiliön venttiili manuaalisesti kemikaalivarastossa olevan hätäsulkukytkimen kautta tai prosessiohjausjärjestelmän kautta. Merkittävimmät vaaralliset kemikaalit, käyttö ja varastointi: Aine Asetoni Etikkahappo 80 % kerroin Käyttö t / vrk Varasto t 10 0,0010 0,20 2 0,0600 2,00 Helposti syttyvä ärsyttävä Myrkyllinen, palava reagoi veden kanssa 19,00 Erittäin syttyvä 14,00 Voimakk.syövyttävä vesistömyrkyllinen Essotherm 500 termoöljy 20 Natriumhydroksidi 50 % Kevyt polttoöljy Vetyperoksidi 50 % 10 0,1800 1 160,00 Vaarallinen ominaisuus Syttyvä Syövyttävä, ärsyt. Palava reag.etik. 10 0,0800 2,5 2 0,0010 0,05 10 0,0020 0,14 1 0,0700 2,00 1 0,0007 5,00 Paloa voimakkaasti edistävä Syövyttävä ärsyttävä Haitallinen ärsyttävä 1 0,0208 0,90 Ärsyttävä 2 0,1292 1,18 1 0,0500 0,05 Edellä mainitut yhteensä 0,9599 217,15 %-osuus kaikista aineista 51 % 96 % Muut aineet yhteensä 0,9057 8,23 Kaikki aineet yhteensä 1,8656 225,38 Tärpätti Clyezin A Thiodiglykoli Kemira PAX polyalumiinikloridi Natriumkarbonaatti Natriumbikarbonaatti Urea L.br.rotE-4Bafl ats.RR 158 kaprol. Rehevöitt.vesist. Hajoamistuote HCN Ärsyttävä Allergiaa aih. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 22.4.2015, 23.4 2015 ja 23.6.2015. 22 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Nokian kaupungin ilmoitustaululla 14.9.– 14.10.2015. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Nokian uutisissa 14.9.2015. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Nokian kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Pirkanmaan ELY-keskus 30.11.2015 Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Pirkanmaan ELYkeskuksen lausuntoa Nanso Oy:n ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Lausuntoa pyydetään 14.10.2015 mennessä. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa 30.11.2015 asti. Koska Nanso Oy:n tehdas ei ole ns. direktiivilaitos (käsittelykapasiteetti yli 10 t/d), lupamääräysten tarkistaminen ei koske kattilalaitoksen toimintaa. Tehtaan yhteydessä sijaitsevan kattilalaitoksen (10,1 MW) toimintaan sovelletaan valtioneuvoston asetusta polttoaineteholtaan alle 50 MW energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2013) siitä lähtien, kun hakemuslupamääräysten tarkistamiseksi oli tehtävä. Tehtaalla on Länsi-Suomen vesioikeuden 28.4.1997 antama lupa vesijohdon rakentamiseen ja veden ottamiseen Nokianvirrasta. Laitokselle on tehty viimeksi ympäristönsuojelulain mukainen määräaikaistarkastus 17.6.2014. Tarkastuksella ilmeni eräitä puutteita kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä. Tarkastuksessa sovittiin, että suunnitelma lastaussiltojen kunnostamisesta toimitetaan aikatauluinen ELY-keskukselle ja CLPasetuksen mukaiset kemikaalimerkinnät ajantasaistetaan ja värjäämön kemikaalisäiliöiden allastukset laitetaan kuntoon. Piha-alueella sijaitsevassa turvasäiliössä on öljytunnistin ja käsikäyttöinen hätäsulku, joka voidaan sulkea myös tietokoneelta. Paula Valoselta saadun tiedon mukaan järjestelmä sulkee venttiilin automaattisesti, jos öljyä kertyy säiliöön. Sulkuventtiilin toiminta testataan kerran vuodessa. Jätevesissä on ollut aikaisempina vuosina pieniä määriä VOC-yhdisteitä mm. aromaattisia hiilivetyjä sekä kloroformia, jota ei vaarallisten aineiden asetuksen mukaan saisi olla viemäriin johdettavissa jätevesissä. Vuosina 2014 ja 2015 VOC-yhdisteitä ei ole havaittu, lukuun ottamatta kerran havaittua pientä pitoisuutta 1,2,3-triklooripropaania, joka kuuluu kloorattuihin hiilivety-yhdisteisiin ja jotka ovat yleisesti luokiteltu viemäröintiin kelpaamattomiksi yhdisteiksi (mm. Teollisuusjätevesiopas, KVVY, 2011). AOX-pitoisuudet ovat viime vuosina suurentuneet, mutta vuosikeskiarvot ovat olleet alle 500 µg/l. Tehtaalla ei ole sattunut onnettomuustilanteita eikä ELY-keskukselle ei ole tehty Vahti-häiriöilmoituksia. Pirkanmaan ELY-keskus esittää hakemuksesta lausuntonaan seuraavaa: Tehtaan esittämä toteutusaikataulu kemikaalien varastoinnin ja käsittelyn parannuksille vuoden 2017 loppuun mennessä on ELY-keskuksen kannalta hyväksyttävä. 23 Luvassa tulisi asettaa viemäriin johdettavien jätevesien AOX-pitoisuudelle tavoitearvo 500 µg/l. Jätevesien tarkkailuohjelma tulee päivittää hakemuksen liitteenä olevan KVVY:n raportin esityksen mukaisesti. VOC-yhdisteiden näytteenotto tulee toteuttaa kertanäyttein. Kokoomanäytteet tulee säilyttää kylmässä näytteenoton aikana. Turvasäiliön öljyntunnistimen huolto tulee olla säännöllistä. Lupahakemuksesta on todettu, että piha-alueella on kolme sadevesikaivoa, jotka ovat sijaintinsa vuoksi järkevä tulpata, jotta estetään mahdollisten sammutusvesien pääsy Laajanojaan. Liitteestä 7.6 ei käy ilmi, mitkä sadevesikaivot tulpataan. Riskikartoitus on päivitettävä tältä osin. Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tulee rekisteröidä kattilalaitos ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Nokian kaupunginhallitus 24.9.2015: Kh merkitsi lausuntopyynnön tiedoksi todeten, että Nokian kaupungilla ei ole tarvetta lausunnon antamiseen Nanso Group Oy:n ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksesta. Nokian kaupungin Rakennus- ja ympäristölautakunta 14.10.2015: Toiminnanharjoittajan tulee tehdä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmoitus kattilalaitoksen rekisteröimiseksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Kokonaishiilivedyille tulisi luvassa määrätä raja-arvoksi 100 mg/I, joka olisi linjassa muiden Nokian alueella toimivien vastaavien laitosten kanssa. AOX- yhdisteiden raja-arvon tarvetta tulee harkita. Ympäristölupapäätöksessä tulee huomioida riittävästi poikkeustilanteista Laajanojaan aiheutuvien riskien hallinta. Nokian Vesi 16.10.2015: Nanso Group Oy:n Nokian tehtaalta johdetaan noin 85 000 m3/a jätevesiä Nokian Vesi Oy:n Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamoon. Nanson jätevesien aiheuttama kuormitus puhdistamolle on pääosin ravinteiden ja orgaanisen aineen muodossa. Typen ja fosforin osalta se on noin 7,5 % Kullaanvuoren tulokuormituksesta. Nanson jätevesien metallipitoisuudet ovat olleet lupaehtojen mukaisia, eikä niistä ole ollut toistaiseksi haittaa puhdistamolla. Valtaosa Nanso Group Oy:n jätevesistä on emäksistä (pH~8–10), mutta tämä ei myöskään ole haitannut Kullaanvuoren puhdistamon toimintaa. Yleisesti viemäröintiin kelpaamattomat yhdisteet, kuten haihtuvat ja absorboituvat orgaaniset yhdisteet (VOC- ja AOX-yhdisteet), voivat aiheuttaa ongelmia vesistöille. Nanson jätevesissä on esiintynyt säännöllisesti trikloorimetaania, kloroformia, joka on lievästi myrkyllinen vesieliöille. Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon bakteeritoiminnassa ei ole kuitenkaan havaittu häiriintymistä. Kloroformi poistuu puhdistamolla pääosin haihtumalla. Lämpötilan ja pH-arvojen tarkkailua tulee tarkentaa. Erityisesti pH:n muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon toimintaan. Kullaanvuoren puhdistamonhoitajaa on informoitava välittömästi, jos toiminnanharjoittajan tuotanto aiheuttaa happamien jätevesin johtamista viemäriverkostoon muutoin kuin lyhytkestoisesti. Pirkkalan kunta Ympäristöterveydenhuolto 14.10.2015: Terveydelliseltä kannalta ei ole huomautettavaa, kun 24 1. toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä lähimmän asunnon sisätiloissa ekvivalenttitasoja LAq 35 dB(klo 7–22) ja 30 dB (klo 22–7) 2. toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa aiheuttavaa hajua asuinalueille 3. toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa aiheuttavia kemikaalipäästöjä. Muistutukset ja mielipiteet Asiassa ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine 3.6.2016 ”Nanso Group Oy on vastaanottanut ympäristölupahakemukseen LSSAVI/7174/ 2014 liittyvän vastinepyynnön lupahakemukseemme tulleisiin lausuntoihin. Haluaisimme esittää vastineemme seuraaviin lausunnoissa esille tulleisiin asioihin: Pirkanmaan ELY–keskuksen lausunnossa oli maininta, että uudessa luvassa tulisi asettaa viemäriin johdettavien jätevesien AOX -pitoisuudelle tavoitearvoksi 500 µg/l. Nokian tehtaan tuotannon näkökulmasta raja-arvoa on vaikea tuotannollisesti kontrolloida, koska tuotantomme jäteveden AOX – pitoisuus on riippuvainen tuotannon tilauskannasta, tuotannossa olevista laaduista ja niihin liittyvistä prosesseista. Vuosien 2011 - 2016 välisenä aikana kyseiset arvot näytteenottohetkellä ovat vaihdelleet 100 - 1000 µg/l välillä. Vuoden 2015 aikana yksi mittaus on ylittänyt 500 µg/l, muut mittaukset ovat alittaneet tämän arvon. Tähän on syynä tuotantomäärä mittaushetkellä ja prosessissa olevat laadut. AOX -määriin pystymme vaikuttamaan väri – ja kemikaalivalinnoilla, optimoimalla värjäyksen liemisuhteita sekä värien käyttömääriä resepteissä. Seuraamme jatkuvasti väriaineiden kehitystä ja valitsemme käyttöömme turvallisimman vaihtoehdon sekä työntekijän että ympäristön kannalta. Täten pidämme kyseistä jäteveden AOX- raja-arvoa 500 µg/l liian alhaisena toiminnallemme. Lausunnossa oli myös maininta siitä, että Nanso Group Oy:n Nokian tehtaan jätevesissä on esiintynyt pieniä määriä VOC -yhdisteitä vuosien 2012 - 2013 aikana. Tähän voimme todeta, että vuoden 2014 jälkeen VOC -yhdisteitä ei ole havaittu tehtaan jätevesissä. Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon antamaan lausuntoon viitaten voimme todeta, että Nanso Group Oy:n toiminnasta ei synny meluhaittaa tehtaan seinien ulkopuolelle. Nanso Group Oy:n tehtaan toiminnasta syntyy prosessin vuoksi melua tehtaan sisätiloissa, ja melu on yksi altistava tekijä tehtaan työntekijöille. Emme ole myöskään saaneet asiaan liittyviä valituksia tai yhteydenottoja ulkopuolisilta. Lisäksi haluamme kertoa, että Nanso Group Oy:n lupahakemuksessa liitteessä 19.1. suunnitellut toimenpiteet ELY -keskuksen määräaikaistarkastuksella 17.6.2014 havaittuihin puutteisiin mm. tehtaan kemikaalien varastoinnin osalta eivät ole edenneet suunnitelman mukaisesti yrityksen taloudellisesta tilanteesta johtuen. Värjäämön vaarallisimmat kemikaalit on varustettu kaksoisvaipallisilla turvakonteilla, muita turva-allashankintoja ei ole taloudellisesta tilanteesta johtuen vielä tehty.” 25 Uuden toiminnanharjoittajan (Nokian Neulomo Oy) lisäkuuleminen ja vastine 15.9.2016 ”Nanso Group Oy:n tuotannollinen toiminta Nokialla on siirtynyt liikkeenluovutuksen yhteydessä Nokian Neulomo Oy:lle 22.7.2016 alkaen. Tämä tarkoittaa, että Nokian tehtaan neulos- ja vaatevalmistuksen tuotanto-osastot sekä kattilaitos kuuluvat nyt Nokian Neulomo Oy:lle. Liikkeenluovutuksen yhteydessä Nanso Group Oy:n ympäristöluvan velvoitteet siirtyivät myös Nokian Neulomo Oy:lle. Täten Nanso Group Oy:n lupavaiheessa olevaa ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemusta LSSAVI/7174/2014 ja tämän sisältöä kommentoimme seuraavasti: Nokian Neulomo Oy:n periaatteena on toimia vastuullisesti lakien ja säädösten mukaisesti. Yritys pyrkii edistämään ja kehittämään vastuullista tekstiili- ja valmisvaateteollisuutta Nokialla. Yrityksen alkuvaiheessa painopiste on uuden yrityksen perustamiseen liittyvien asioiden hoitamisessa ja toiminnan eriyttämisessä Nanso Group Oy:stä sekä oman tuotannollisen toiminnan uudelleen organisoimisessa. Täten alkuvaiheessa Nokian Neulomo Oy:n resurssit eivät riitä toteuttamaan Nanso Group Oy:n toimenpidesuunnitelmaa ja aikataulua mahdollisten kemikaalivuotojen parempaan hallintaan tehtaan sisällä ja tehtaan ulkotiloissa. Nanso Group Oy:n aikatauluissa mm. värjäämön takapihan asfaltointi oli ajoitettu vuodelle 2017 ja kemikaalivarastojen uudistaminen vuosille 2015 - 2016. Nokian Neulomo Oy tekee suunnitelmia tuotannon uudistamisesta vuosien 2016 - 2017 aikana. Tässä suunnitelmassa mm. kemikaalien varastointitiloja selkiytetään ja uudistetaan turvallisuusmääräysten ja ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Näitä muutoksia toteutetaan vuoden 2018 alusta alkaen. Piha-alueen asfaltoinnin osalta suunnitelmaa tarkennetaan yhteistyössä Nanso Group Oy:n kanssa. Lisätietoja suunnitelmista annamme asioiden edetessä.” ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 28.12.2004 antaman ympäristöluvan dnro PIR-2002-Y-748-111 lupamääräykset. Energiantuotantoa koskevia lupamääräyksiä ei tarkisteta tässä päätöksessä, koska energiantuotantolaitos on voimassa olevan lainsäädännön mukaisestirekisteröitävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Toimintaa koskevat tarkistetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Yleistä ympäristönsuojelua koskevat lupamääräykset 1. Laitoksen toimintojen ja oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu välittömästi tai välillisesti ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, haittaa terveydelle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, roskaantumista, maisemahaittaa taikka yleistä viihtyisyyden alenemista. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. 26 Päästöt vesiin ja viemäriin 2. Viemäriin ja sitä kautta kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellaista jätettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle. Viemäriin ei saa päästää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 A) tarkoitettua vaarallista ainetta. Viemäriin johdettavien jätevesien pitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja: kokonaishiilivedyt 100 mg/l AOX 500 µg/l Ylläolevat arvot ovat tavoitearvoja vuoden 2019 loppuun. Tämän jälkeen ne ovat raja-arvoja. Viemäriin johdettavan jäteveden pH-arvo on oltava välillä 6,0–11,0 ja jätevesien lämpötila enintään 40 °C tilapäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Sade- ja pintavedet 3. Laitosalueen hulevedet sekä prosessijätevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava tarvittaessa esikäsiteltyinä niin, ettei niistä aiheudu pintavesien tai maaperän pilaantumisvaraa. Öljyisten jätevesien pääsy viemäreihin on estettävä öljynerotuksella. Melu 4. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähinnä olevien, melulle eniten altistuvien asumiseen tai muuhun häiriintyviin toimintoihin käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päivällä klo 07–22 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä 22–07 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Jätteet 5. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyvistä jätteistä siten, että jätteet kirjataan voimassa olevan jäteluokituksen jätenimikkeiden mukaisesti. Syntyvistä jätteistä on kirjattava määrä, toimituspaikka ja käsittely. 6. Jätteet on varastoiva ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lisäksi jätteenkäsittelyssä on huomioitava, ettei niistä aiheudu maaperän pilaantumista eikä vaaraa pinta- tai pohjavesille. 7. Jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty jätelain edellyttämällä tavalla. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi-, pahvi- ja kartonkijäte, soveltuvin osin puujätteet sekä metalli- ja rautaromu) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, tai jätteet, joiden hyötykäytön järjestäminen on teknisesti tai taloudellisesti kohtuutonta, voidaan toimittaa kaatopaikalle. Muista kuin yhdyskuntajätteisiin rin- 27 nastettavista jätteistä on laadittava kaatopaikkakelpoisuusselvitys ennen niiden toimittamista kaatopaikalle. Tuotantoprosessien muutosten yhteydessä kaatopaikalle menevien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä uudelleen. 8. Vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa, tiiviissä ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Astiat on varastoitava tilassa, joka on tiivispohjainen, katettu ja vähintään reunakorokkein varustettu. Vaarallisten jätteiden varaston tulee olla myös lukittava. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Saman sisältöisiä vaarallisia jätteitä voidaan yhdistää, mutta ei kuitenkaan laimentaa. Nestemäisiä vaarallisia jätteitä sisältävät astiat on sijoitettava suojaaltaisiin, joiden koko on vähintään suurimman varastoastian tilavuus. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sadevesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä. 9. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä velvoitetut tiedot. Varastointi 10. Raaka-aineet ja kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella, niin ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalien käsittely- ja varastoalueilla ei saa olla avointa liittymää viemäreihin eikä sadevesiviemäröintiin. Kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa katetussa reunakorokkein varustetussa tiivispohjaisessa varastossa, jota ei ole viemäröity. Keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit eivät saa vuototilanteissa päästä kosketuksiin toistensa kanssa. Nestemäiset kemikaalit on sijoitettava suoja-altaisiin. Altaiden on oltava tiiviitä ja kemikaalien varastointiin soveltuvasta materiaalista valmistettuja. Niiden tilavuuden on oltava vähintään suurimman altaassa varastoitavan kemikaalisäiliön tilavuus. Säiliöiden ja putkistojen kuntoa on seurattava säännöllisesti. 11. Laitoksen säiliö- ja varastoalueet sekä kemikaalien purku- ja lastauspaikat on varustettava asianmukaisilla suojauksilla ja sellaisilla viemäröinti- ja venttiilijärjestelmillä, että hulevedet voidaan johtaa valvotusti ja hallitusti pois. Edellä mainittujen alueiden on oltava päällystettyjä. Päällysteen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mahdolliset vauriot päällysteessä on korjattava viipymättä. 12. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että tämän päätöksen sivun 15 taulukossa esitetyt toimenpiteet kemikaalien varastoinnin ja käsittelyn parantamiseksi on tehty viimeistään 31.12.2019 mennessä. Tehdyistä toimenpiteistä on toimitettava selvitys valvontaviranomaiselle vuoden 2019 vuosiraportoinnin yhteydessä. 28 Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus 13. Luvanhaltijan tulee seurata edustamansa teollisuudenalan kehitystä ja olla riittävästi selvillä parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta (BAT) sekä varautua tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Häiriö- ja poikkeustilanteet 14. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät valimon toiminnasta aiheutuvaa melua, laitteet on saatettava toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. 15. Kaikista toiminnan ympäristövaikutuksia lisäävistä häiriötilanteista, joissa kemikaalia, polttoainetta tai muuta ainetta pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin tai haihtumaan ilmaan sekä poikkeuksellisista erityisiä toimia vaativista jäte-eristä on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa Nokian Vedelle. Yllämainituissa tilanteissa on myös välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin vahinkojen torjumiseksi sekä vastaavan tapahtuman toistumisen estämiseksi. 16. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta alueilla, joissa kemikaalien joutuminen viemäreihin tai maaperään on mahdollista, on oltava aina saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia sekä sulkumattoja. Vuotoina ympäristöön päässeet aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vuotojen pääsy hallitsemattomasti sade- ja jätevesiviemäriin on pystyttävä estämään kaikissa tilanteissa. 17. Alueella on oltava varosäiliökapasiteettia, jotta vuoto- tai onnettomuustapauksissa likaantuneet vedet (mm. sammutusvedet) ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen. 18. Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennalta poikkeuksellisiin tilanteisiin. Niitä varten on oltava varautumissuunnitelma (riskienhallintasuunnitelma). Toiminnanharjoittajan on päivitettävä varautumissuunnitelmaa sadevesikaivojen osalta. Yksityiskohtainen selvitys piha-alueen sadevesikaivojen tulppauksesta kaivojen sijaintitietoineen on toimitettava Pirkanmaan ELYkeskukselle 31.3.2017 mennessä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 19. Nokian Veden viemäriin johdettavasta jätevedestä on ulkopuolisen asiantuntijan toimesta otettava näytteet neljä kertaa vuodessa. Jätevesinäytteistä tulee teettää vähintään seuraavat analyysit: pH, sähkönjohtokyky, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, CODCr, kokonaishiilivedyt (öljyn hiilivetyindeksi, VOC-yhdisteet ja AOX). Näytteet on otettava pääsääntöisesti kokoomanäytteinä. Ainoastaan VOC-yhdisteet on tutkittava kertanäytteestä. Viemäriin johdettavien vesien lämpötila ja virtaama on mitattava näytteenoton yhteydessä edustavasti keruun aikana. Näytteet on otettava niin, että ne edustavat tehtaan toiminnanaikaisia normaaleja jätevesiä. Tulokset on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä Nokian Vedelle heti niiden valmistuttua. Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa 29 tarkkailua, mikäli se on toiminnan vaikutuksien tarkoituksenmukaisen tarkkailun vuoksi tarpeellista. 20. Toiminnanharjoittajan on päivitettävä toimintaa koskeva tarkkailusuunnitelma ottaen huomioon tässä päätöksessä tarkistetut lupamääräykset sekä hakemuksessa esitetty KVVY:n raportti. Päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.3.2017 mennessä. 21. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. 22. Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta selviää ympäristönsuojelun kannalta tarpeelliset tapahtumat kuten esimerkiksi tarkkailu- ja huoltotoimenpiteet. 23. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle (Pirkanmaan ELY-keskus) vuosiyhteenveto laitoksen edellisen vuoden toiminnasta. Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään toimivaltaisen valvontaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Raportissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: vedenottomäärät vesistöstä ja vesijohtoverkosta viemäriin johdettu jätevesimäärä ja kuormitus sekä yhteenveto tarkkailutuloksista laitoksella muodostuneiden jätteiden ja varastoitujen jätteiden määrä ja laatu sekä tiedot niiden hyötykäyttöön, käsittelyyn tai loppusijoitukseen toimittamisesta tiedot tehtaan vuosituotannosta ja käyntiajoista tuotannossa käytettyjen kemikaalien määrä ja laatutiedot tiedot häiriöistä ja poikkeustilanteista sekä niiden vaikutuksesta ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen ja puhdistamon toimintaan raportointivuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa Jätteet tulee luokitella kirjanpidossa valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 mukaisesti. Jätevesiä koskeva vuosiyhteenveto tulee toimittaa erikseen myös Nokian Vedelle. Toiminnan lopettaminen 24. Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava Pirkanmaan ELYkeskukselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava asiasta Pirkanmaan ELY-keskukselle. 25. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä Pirkanmaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuo- 30 jelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Kyseessä on toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, joka on määrätty tehtäväksi 31.12.2014 mennessä. Yleiset perustelut Toiminta on edelleen voimassa olevan asemakaavan mukaista. Lupamääräyksissä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan muutokset lupakaudella sekä lupakaudella tapahtuneet muutokset lainsäädännössä. Määräyksiä tarkistettaessa on varmistettu toiminnan parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutuminen. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupakaudella on lopetettu liuotinaineiden käyttö värjäyksessä, joten liuotinpäästöjä koskeva lupamääräys on poistettu tarpeettomana. Energiantuotantoa koskevat lupamääräykset on poistettu tästä päätöksestä, koska energiantuotantolaitos on voimassa olevan lainsäädännön mukaisestirekisteröitävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Uutta luvan tarkistamispäivämäärää ei ole määrätty koska ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetulla lailla (423/2015), 1.5.2015, kumottiin ympäristönsuojelulain (527/2014) lupamääräysten tarkistamista koskeva säännös (71 §). Lain siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voimaantuloa vireille tullut lupaasia käsitellään noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, ei kuitenkaan kumottavaa 71 §:ä. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 Laitoksen hoitoa koskeva velvoite on annettu ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Laitoksen häiriöttömän käytön varmistamiseksi on laitoksella oltava vastuullinen asiantunteva henkilö, joka huolehtii laitoksen käytöstä ja on yhteyshenkilönä valvovan viranomaisen kanssa asioinnissa. Lupamääräykset 2–3 Puhdistamolle johdattavien vesien laatua ja esikäsittelyä koskeva määräys on tarpeen puhdistamon häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. Lupamääräyksiin on lisätty valtioneuvoston asetukseen 1022/2006 perustuva kielto asetuksessa listattujen vaarallisten aineiden johtamista viemäriverkkoon. Raja-arvot viemäriin johdettaville haitallisille aineille on annettu määräajaksi tavoitearvoina, jotta toiminnanharjoittajalle jää aikaa tehdä tarvittavia muutoksia prosessiin ja jätevesien johtamisjärjestelyihin. 31 Kuparin ja nikkelin raja-arvot on poistettu, koska lupakaudella tehdyissä jätevesitarkkailuissa niiden pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä eivätkä ne aiheuta haittaa jätevedenpuhdistamolle. Sadevesien johtamisesta on annettu yleismääräys. Määräys tarkentuu PIPOasetuksen vaatimuksilla kattilalaitoksen ilmoitusmenettelyn yhteydessä. Lupamääräys 4 Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttimelutason LAeq päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Laitoksen toiminnasta aiheutuvia päivä- ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lupamääräykset 5–9 Laitoksen toiminnassa syntyy jätteitä, jotka varastoidaan keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Lupamääräykset 10–12 Raaka-aineiden, kemikaalien ja polttoaineiden käsittely ja varastointi eivät saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaarallisten kemikaalien ja polttoaineiden joutuminen puhdistamoon, maaperään tai sadevesiviemäriin ja edelleen vesistöön saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa ympäristölle. Lupamääräyksiä annettaessa on huomioitu myös toiminnan sijainti Laajanojan vieressä. Toiminnanharjoittajalle on määrätty aikaan sidottu velvoite parantaa kemikaalien käsittelyä ja vähentää riskejä mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Määräystä annettaessa on otettu huomioon toiminnanharjoittajan vaihtuminen kesken lupaprosessia. Lupamääräys 13 Toiminnanharjoittajan on seurattava toimintaansa liittyvien eri osa-alueiden, kuten kemikaalien, jäte- ja viemäripäästöjen sekä värjäämön vaikutusten vähentämismahdollisuuksia ja sitä kautta seurata parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Lupamääräykset 14–18 Häiriö- ja poikkeustilanteita varten annetut määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelemiseksi. Ennakkovarautuminen vaatii suunnitelmallisuutta. Sen vuoksi on oltava ajantasainen varautumissuunnitelma, jossa on kuvattu varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin. 32 Häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoittaminen valvontaviranomaisille on tarpeen valvonnan sekä ilmoituksen johdosta mahdollisesti annettavien määräysten vuoksi. Koska tehdasalueelta voi päästä viereiseen Laajanojaan haitallisia aineita, on kemikaaliturvallisuuteen ja öljynerotukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Selvitysvelvoite valvojalle sadevesikaivojen osalta on annettu ympäristöriskien minimoimiseksi. Lupamääräys 19 Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Velvoite viemäriin johdettavien prosessivesien tarkkailusta on annettu, jotta voidaan varmistua viemärilaitoksen häiriöttömästä toiminnasta. Tutkittavat parametrit on määrätty lausuntojen ja lupakauden tarkkailutulosten mukaisesti. Lupamääräys 20 Tarkkailusuunnitelma on tarpeen päivittää, koska lupamääräykset muuttuvat ja lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia lupakaudella. Lupamääräys 21 Tarkkailun laatuvaatimukset on annettu luotettavien tietojen saamiseksi laitoksen päästöistä. Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Määräys on tarpeen laitoksen huolellisen käytön varmistamiseksi ja valvonnan suorittamiseksi. Lupamääräykset 22–23 Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Viranomaisella on ympäristönsuojelulain ja jätelain perusteella oikeus saada säännösten ja määräysten valvontaa ja muiden tehtävien hoitoa varten tarpeelliset tiedot toiminnanharjoittajalta. Lupamääräykset 24–25 Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tai toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ELYkeskukselle. Ilmoituksen perusteella valvontaviranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja arvioida luvan muuttamisen tarvetta. Toiminnan lopettamistilanteessa valvoja arvioi toiminnanharjoittajaa koskevia velvoitteita ympäristön tilan ja mahdollisesti tarvittavan jälkitarkkailun suhteen ja voi tarvittaessa määrätä tekemään hakemuksen lupaviranomaiselle. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto toteaa, että lausunnoissa esiintuodut seikat on huomioitu lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. 33 Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 28.12.2004 antaman ympäristöluvan, Dnro PIR-2002-4-748-111, lupamääräykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. (YSL 198 §) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 15, 16, 17, 19, 20, 27, 48, 52, 53, 58, 62, 67, 94, 209 § Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1, 15, 41 ja 42 § Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15–17, 29, 118–121 § Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7–9, 20, 24 § ja liite 4 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006, muutos 1308/2015) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 3 315 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Lupahakemuksen vireilletuloajan mukaisesti sovelletaan aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 annettua valtioneuvoston asetusta (1092/2013). Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan kuitukangastehdas, kuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä taikka värjäystä suorittavan laitoksen käsittelymaksu on 6 630 euroa. Kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen, joten maksusta peritään 50 prosenttia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Nokian kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja sanomalehti Nokian Uutisissa. 34 JAKELU Päätös Nokian Neulomo Oy Jäljennös päätöksestä (sähköisesti) Nokian Neulomo Oy Nokian kaupunginhallitus Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomainen Nokian Vesi Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä. 35 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Christel Engman-Andtbacka Riitta Reijonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Christel Engman-Andtbacka ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Riitta Reijonen. VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.11.2016. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti [email protected]) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 [email protected] klo 8–16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
© Copyright 2024