1. No category

Ođasreive
1 (2)
Nummar 7, čakčamánu 2016
Ráhkis lohkki,
Čakča lea ovdan, lasttat roškodeamen - leat máŋggain fearggas - duođain “Grand Final” ja Mistra
Arctic dutkit leat gearggusin čállit girjji “Institutional change or inertia? Understanding societal
change and vulnerability in Northern Europé in the context of climate change”. Girjjis galgá leat
čoahkkáigeassu Mistra Arctic dutkamiid bohtosiin. Galgá čilget got servodat hálddaša hástalusaid
máilmmi viidosaš liggemis – maid sáhttá álkit rievdadit ja gos leat njuovžilis rievdamat? Dutkit
gávnnadit Stockholmas golggotmánus ovttas čállit ja ságastit sierra kápihttaliid hámi ja sisdoalu ja
moattis sis jotket Murmánskii olgomátkkiin.
Berošteddjiid árvalusat stivrejit dutkama
Seamma láhkaigo ovddit olgomátkkiin Luspái, Bájilii, Girkonjárgii ja Ylläsii de berošteddjiin
Murmánskkas lea máŧolašvuohta buktit oainnuid ja evttohusaid makkár jearaldagaid sii sihtet dutkit
galggale vástidit sin perspektiivvaid vuođul. Dat árvalusat leat hirbmat árvosat. Mistra Arctica stivra
lea borgemánus juolludan liige návccaid dutkiide geat sierra láhkái háledit iežaset čiekŋudit áššiide
mat leat ihtán dákkár gulahallamis. Dás vuollil leat moadde ovdamearkka:
Feaskárastin ruvkeindustriijas
Vástádussan árvalussii geavaheddjiin Luspies ja Bájilis galgá Niklas Eklund ovddasteddjiin
ruvkedoaimmas ja iežá guovlulaš berošteddjiin Ruoŧas čađahit jearahallaniskkadeami man dávjá ja
got sii geavahit feaskárastima iežaset ulbmiliid olaheamis. Ruhtadeapmi lea várrejuvvon ja duođalaš
bušeahtta galgá dohkkehuvvot.
Urbána struktuvrrat ja sohkabealli
Olus berošteddjiin namuhit sohkabeali dehálaš perspektiivan go hábmet boahtteáiggi bissovaš
servodaga. Ekaterina Kalemeneva doaibma prošeavttas guhkiduvvo vai buorebut sáhttá čilget got
Sovjetlihttu geahččalii bargat dan buorrin ja maid iežá servodatvišuvnnaid buorrin go 1900-logu
maŋit geažis hukseje industriijaguovlluid nuortan. Juolluduvvon ruhtadeapmi: 25 000 ruvnnu.
2 (2)
Mii dáhpáhuvvá go málbma nohká?
Berošteaddjit Girkonjárggas suokkardalle áigodaga maŋŋil ruvkeroggama. Dárbbašit eanet máhtu
makkár máŧolašvuođat leat bissovaš servodagas go ruvkeroggan loahpahuvvo. Jan Kunnas ja Dag
Avango galgaba viiddidit iežaska olgoiskamiid Norrbottenis dan kulturárbbi birra mii sáhttá gávdnot
heaittihuvvon ruvkkiin ja iežá loahpahuvvon industriijain. Leatgo turistaruvkkit vuohkin lasihit
ruvkedoaimmahaga guhkitáiggi ávkki servodahkii. Leago dat dušše ággan vai eai dárbbaš čorget
iežaset maŋis. Juolluduvvon ruhtadeapmi: 21 000 ruvnnu.
Guossástalliid dárbu lihkakeahtes eatnamiidda
Berošteaddji turisttat ja barggaheaddjit, geassedálloeaiggádat ja iežát dovdet dávjá iežaset
gullevažžan mearrádusaide mat sáhttet uhkkidit máŧolašvuođa lihkakeahtes mehciide,
čázádagaide ja duoddariidda. Dat bođii ovdan berošteaddjičoahkkimis Ylläsis. Lovisa Solbär galgá
fágalašjorgaleddjiid vehkiin suomagielas eŋgelasgillii oaččuhit prentenhápmái bohtosiid dain
jearahallamiin olgobargguin davimus Suomas. Ruhtadeapmi lea várrejuvvon ja duođalaš bušeahtta
galgá dohkkehuvvot.
Dallego oljoindustriija gilvvohallá guolástemiin
Gilvu eatnangeavaheamis lea áigeguovdilin sihke nannámis ja mearas Nuorttamus Norggas.
Návccalaš barggaheaddjit einnostit buriid máŧolašvuođaid boahtteáiggis. Áviisačállosiin vuohttá
nuppelágan boahtteáiggi. Dávjá doarjun dihte goappás bealit ila duostilisvuođain máinnahit dan
máilmmi viidosaš ekonomiija. Urban Wråkberg galgá analyseret ja vuosehit makkár váigatvuođaid
dát diehtojuohkin sáhttá mielddisbuktit báikkálašorruide ja suohkaniidda. Ruhtadeapmi lea
várrejuvvon ja duođalaš bušeahtta galgá dohkkehuvvot.
Populáradieđa girji
Máŋggas berošteddjiin váillahit populáradieđalaš čoahkkáigeasuid Mistra Arctica dutkanbohtosiin.
Vástádussan dasa, Lize-Marie van der Watt galgá čállit 15-20 siidosaš populáradieđalaš
čoahkkáigeasu gos dat deháleamos bohtosat čilgejuvvojit vuohkkasit ja dárkilit. Girji čállojuvvo
eŋgelasgillii muhto sáhttá maŋibut jorgaluvvot, oasit dahje olles girji, ruoŧagillii. Juolluduvvon
ruhtadeapmi: 57 723 ruvnnu.
Boahtte čoahkkin Murmánskkas
Maŋemusat berošteaddjičoahkkimiin leat Murmánska-guovllu servodatsuorggi ovddasteaddjit. Sii
bovdejuvvojit čoahkkimii golggotmánu 20 beaivvi gos leat 10 Mistra Arctic dutki. Dieđusge maiddai
sin jearaldagat ja oainnut leat ávkkálaččat Mistra Arctic dutkiide.
Lena Maria Nilsson,
Mistra Arctica gulahalli