Ei paluuta PULPETTIIN!
3/2016 OP Etelä-Hämeen julkaisu 3/2016 4 Ei paluuta PULPETTIIN! 8 TUOTTOA metsästä 16 TULEVAISUUDEN asiakaskokemus 7 TURVALLISUUS ennen kaikkea 1 OPUS 3/2016 Avoin oppimisympäristö selätti koululuokan seinät............................................................... 4 Elektroniikka tulee nyt vauhdilla kuskin avuksi........................................................................ 7 Vihreän kullan omistajalla on monta tapaa saada hyötyä metsästään................................. 8 OPKK – asiaa asuntomarkkinoista............................................................................................. 11 Arvokiinteistöstä tulee kotitalo.................................................................................................. 12 Hyvä välittäjä osaa kuunnella....................................................................................................... 14 Pöytä on katettu – osaammeko ottaa siitä omamme?........................................................... 15 Digi ei ole itseisarvo...................................................................................................................... 16 Tulevaisuuden Digi-ilta.................................................................................................................. 17 Tanssi on ihana tapa kohdata lapsia ja nuoria........................................................................... 18 Lakipalsta.......................................................................................................................................... 20 Nimitysuutiset................................................................................................................................. 20 Omalla kynällä................................................................................................................................. 21 OP-Foorumi.................................................................................................................................... 22 Julkaisija: Juttuvinkit ja palautteet: Päätoimittaja: Toimituspäällikkö: Taitto: Valokuvaajat: Jakelu: Etelä-Hämeen Osuuspankki, Raatihuoneenkatu 21, 13100 Hämeenlinna, puh. 010 254 9001 [email protected] Mika Helin Riitta Toivonen Marika Ijäs, MI Suunnittelu Vilja Tamminen ja Mari Onnela Joka kotiin Hattulassa, Hausjärvellä, Hämeenlinnassa, Lopella ja Riihimäellä sekä osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville omistaja-asiakkaille.Yksi lehti/talous. Painosmäärä: 65 000 kpl Opusblogien uusi osoite www.taloudessa.fi/ blogi/etela-hame Blogeissa asiantuntijamme kirjoittavat arkisista raha-asioista sekä kertovat kuulumisia toimialueeltamme kolmostien kupeesta. Kuva:Vilja Tamminen 4 tässä numerossa Ei paluuta pulpettiin. Uudistuvassa koulussa liikkuvuus ja luovuus ovat sallittua. Lue lisää sivulta 4. Palvelemme ajanvarauksella ja puhelimitse 441 PAINOTUOTE 428 ma–to 9–19 pe 10–16.30 Kutsu sinulle sijoittamisesta kiinnostunut Ilmoittaudu mukaan sijoitusaamuihin OP Etelä-Hämeen konttoreissa. Tilaisuudet alkavat klo 9.00 ja tarjolla on aamupalaa. Kaikki tilaisuudet ovat samansisältöisiä ja päättyvät klo 10.30. Sijoitusaamujen aiheina: • Vaivattomat varainhoitopalvelut, asiantuntijat lähelläsi • Testamentti ja edunvalvontavaltakirja – turvaa tulevaan • Henkilövakuutukset – Terveysvakuutus, valitse itse mitä haluat vakuutukseesi Tilaisuuksia järjestetään •Hämeenlinnassa 8.11. ja 24.1. •Riihimäellä 8.11. ja 24.1. Ilmoittautuminen osoitteessa www.op.fi/etela-hame ] tapahtumia ja tilaisuuksia tai puhelimitse 010 254 9001. Tilaisuuksiin voidaan ottaa rajallinen määrä osallistujia. Nouto konttoreiden pääovilta, Riihimäellä alaovelta klo 9.00. 2 OPUS 3/2016 Kuva: Mari Onnela pääkirjoitus OP ETELÄ-HÄME – uuden ajan asiakasomisteinen palveluyritys OP Ryhmä julkisti kesällä uuden strategian, jonka mukaan ryhmän tavoitteena on asteittain muuttua puhtaasta finanssitoimijasta monialaiseksi digitaalisen ajan palveluyritykseksi, jolla on jatkossakin vahva finanssiosaaminen. Mitä tämä tarkoittaa asiakkaalle? Strategiassa on rohkeita linjauksia uudesta suunnasta, mutta osuuspankin arvot ja perustehtävä säilyvät ja ovat uudenkin strategian vahva perusta. Perustehtävämme tulee jatkossakin olemaan asiakkaista ja toimintaympäristöstä huolehtiminen pitkäjänteisesti. Tätä tehtävää toteutetaan perinteisesti tarjoamalla asiantuntevat finanssipalvelut asiakkaan ajankohtaisiin tarpeisiin. Huolenpitoon kuuluu myös asiakkaan auttaminen toteuttamaan harkittuja ratkaisuja tulevaisuuteenkin varautumiseksi. Tässä onnistuaksemme olemme OP Etelä-Hämeessä edelleen vahvistaneet asiantuntijapalveluitamme. Esimerkkinä voi mainita lakipalvelut ja OP Private- sekä sijoituspalvelut.Asiakkaidemme käytettävissä on yli 30 säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijaa. Lakipalveluissamme puolestaan neljä pankkilakimiestä ja viisi lakipalveluneuvojaa huolehtivat vaikkapa siitä, että perheen tärkeät asiakirjat ovat kunnossa yllättävienkin tilanteiden varalta. Huolenpitoon kuuluu edelleen laajenevat terveys- ja hyvinvointipalvelut.Tampereella kesällä avattu ja Helsingissä vuodesta 2013 toiminut Pohjola Sairaala ovat luontevasti asiakkaidemme käytettävissä ja palvelu tulee laajenemaan mm. maakuntiin avattavien lääkäriasemien muodossa. Monialaisuus tarkoittaa, että asiakkaan tarpeisiin kehitetään jatkossa lisää palvelukokonaisuuksia, jotka ylittävät perinteisen finanssitoimialan rajat. Tulevaisuuden OP Etelä-Häme on moderni ja aktiivinen yhteisö, joka tarjoaa erinomaisen asiakaskokemuksen yhdistämällä asiantuntevan henkilökohtaisen ja edistyksellisen digitaalisen palvelun. Palvelu perustuu asiakkaan tarpeeseen ja valintaan; luonnollisesti huomioimme myös ne asiakkaat, joilla ei ole halua tai edellytyksiä käyttää digitaalisia palveluja. Tulevaisuuden OP Etelä-Häme on monialainen palveluyritys, joka edelleen on olemassa asiakkaitaan varten. Hyvää syksyn jatkoa! Matti Mikkola pankinjohtaja varallisuudenhoito- ja lainopilliset palvelut 3 OPUS 3/2016 TEKSTI TUULA AINASOJA, KUVAT VILJA TAMMINEN Avoin oppimisympäristö selätti koululuokan seinät Peruskorjatun Hämeenlinnan Tuomelan koulun ja upouuden Hattulan Juteinikeskuksen joustavat tilajärjestelyt palvelevat erinomaisesti uutta opetussuunnitelmaa, joka tuli elokuussa voimaan kaikissa Suomen alakouluissa. Avointen oppimisympäristöjen ja tyytyväisten rehtorien lisäksi molempia moderneja kouluja yhdistää innostuneet opettajat ja motivoituneet oppilaat. O ppilaille enemmän vapautta ja yksilöllisiä opinpolkuja, mutta myös vastuuta, tavoitteena itsenäisesti ajattelevia ja omatoimisesti oppivia alakoululaisia. Uudistettu opetussuunnitelma kulkee käsikädessä uudenlaisen toimintakulttuurin kanssa. Se huomioitiin Hämeenlinnan Yhteiskouluun kuuluvan Tuomelan Luokanopettaja Samu Rinne pitää Juteinikeskuksen kuudesluokkalaisilla matikan tuntia. Oppimisympäristön heidän kanssaan jakavat viidesluokkalaiset ovat samaan aikaan kieliluokassa englannin tunnilla. 4 OPUS 3/2016 koulun peruskorjauksen suunnittelussa ja Hattulan Juteinikeskuksen uudisrakennuksen arkkitehtuurissa. Molempien koulujen rehtorit tekivät intensiivistä yhteistyötä arkkitehtien kanssa, kun uusia koulutiloja suunniteltiin. Rehtoreilta ei puuttunut luovuutta eikä rohkeutta uuden edessä, mutta ennen muuta heillä oli pedagogista näkemystä ja kokemusta luoda toimiva, modernit vaatimukset täyttävä oppimisympäristö peruskoulun 1-6 -luokkalaisille. – Arkkitehtuurin, tilan pedagogiikan ja kalustesuunnittelun täytyy kohdata, jotta kokonaisuus toimii, Juteinikeskuksen rehtori Minna Kallio tähdentää. Rehtori Arto Nykäsen mukaan Tuomelan koulun tapainen moderni ”Torilla” tavataan ensin koko 49 oppilaan joukon kanssa. Koulupäivän aikana Tuomelan koulun ykkös- ja kakkosluokkalaiset työskentelevät pienryhmissä eri toimipisteissä ja voivat vetäytyä välillä omiin oloihinsa vaikkapa kuppituoliin. Läppäreiden ja iPadien käyttö on pienillekin oppilaille jokapäiväistä. opinahjo ei ole enää perinteinen kouluinstituutio, vaan yhteisöllisen toimintakulttuurin kohtaamispaikka. – Pedagogian ytimessä on vertaisoppiminen ja yhdessä työskentely, jossa hyödynnetään uusinta tieto- ja viestintätekniikkaa, Nykänen sanoo. Uudessa koulussa liikkuvuus ja luovuus ovat sallittua. Kallio huomauttaa, että tilojen suunnittelussa tehdyt valinnat vaikuttavat oppimiseen ja pedagogisiin painotuksiin, mutta uuden toimintakulttuurin luominen vaatii aikaa. – Hyvät ratkaisut edellyttävät monialaista asiantuntemusta ja pitkäjänteistä kehittämistä. Fyysisen toimintaympäristön muutoksen rinnalla on lisäksi digitaalisuuden myötä avautuva uusi ympäristö, jolla on myös suuri merkitys uudistuvassa koulussa. AKTIIVINEN AJATTELEVA OPPILAS Tuomelan koulussa on nyt kolmessa kerroksessa samanlainen avoin oppimisympäristö eri ikäluokille. Perinteisen pulpetin sijaan jokaisella oppilaalla on oma koodilla toimiva lokeronsa henkilökohtaisia tavaroita varten. Ensimmäisessä kerroksessa 49 ykkösja kakkosluokkalaisen lisäksi myös 12 esikoululaista on sijoitettu samaan oppimisympäristöön, isoon yhteistilaan, jota voidaan muunnella joustavasti pienempien ryhmien käyttöön. Oppimisympäristössä on viisi toimipistettä, joista kukin oppilas voi valita Opi leikkien -tunnilla mieleisensä. Tosin kouluviikon päättyessä jokaisen on pitänyt tehdä tehtäviä niin luku- ja taidepisteessä kuin kädentaito-, matematiikka- ja pelipisteessäkin. – Valinnan mahdollisuus lisää lasten motivaatiota, mutta myös vastuuta omasta tekemisestä.Toimipisteellä oppilas on aktiivinen toimija ja hän voi työskennellä omaan tahtiin. Opetussuunnitelmassa korostetaan yksilöllisyyttä ja kiireettömyyttä sekä leikin kautta oppimista, ykkösluokan vastuuopettaja Maarit Kuikka tähdentää. Myös digitaalisen oppimateriaalin käyttö mahdollistaa sen, että opettajat voivat huomioida oppilaiden erilaiset taidot, oppimisvalmiudet ja kiinnostuksen kohteet. Sähköiset oppimateriaalit ovat Tuomelan koulussa pientenkin oppilaiden arkea. iPadin käyttö on kaikille tuttua ja opettajat käyttävät älytaulua yhtenä opetusvälineenä. – Teknisiin laitteisiin on resurssoitu, mutta meille opettajille on ollut haasteena oppia hyödyntämään erilaisia laitteita. Onneksi meillä on ollut IT-tukea paikan päällä ja Hämeenlinnassa on monipuolinen tieto- ja viestintätekniikan koulutustarjonta, luokanopettaja Leena Kokkala sanoo. LOIKKIEN SIJAAN PIENIN ASKELIN Opetustiimi korostaa, että uudenlainen toimintakulttuuri on vielä kehitysvaiheessa eikä tarkoitus ole tehdä isoja loikkia vaan ottaa pieniä askeleita. – Rehtorilta on saatu vapaus luoda jokaisessa kerroksessa omanlaista toimintakulttuuria. Meidän tiimissä on kehittynyt vahva me-henki. Opettajilla on kyllä omat vastuuryhmänsä, mutta meillä >> 5 OPUS 3/2016 Koulu on kiva paikka.Tuomelan koulun luokanopettaja Leena Kokkala kohtaa jokaisen lapsen yksilönä. Muunneltava ”kota” on kuin kotipesä, joka muodostetaan liikuteltavista elementeistä, kun lapsijoukko halutaan jakaa pienempiin ryhmiin. Leikkien oppiminen on luokanopettaja Maarit Kuikan mukaan hyvä menetelmä ykkös- ja kakkosluokkalaisille. ei ole sinun ja minun lapsia, vaan kaikki ryhmämme aikuiset huolehtivat ja ovat vastuussa kaikista kerroksemme oppilaista, se on todella hienoa, Kokkala toteaa. Tiimi toteuttaa myös yhteisestä päätöksestä erityislasten integraatiota, joka toimii erityisluokanopettaja Miia Ihamäen mukaan sataprosenttisesti. – Jos yhdellä oppilaalla on esimerkiksi ongelmia sosiaalisissa taidoissa, niin hänen täytyy saada olla lasten kanssa, joilla on hyvät sosiaaliset taidot. Tänä syksynä olen ensimmäistä kertaa 17 vuoteen kuullut erityisoppilaan sanovan, että hänellä on paljon kavereita koulussa, Ihamäki iloitsee paremmin yksilöinä ja opettajien osaaminen pääsee oikeuksiinsa, kun he voivat toteuttaa itsenäisinä tiimeinä erilaisia ratkaisuja, Kallio toteaa. Juteinikeskuksen opettajat arvostavat suuresti sitä, ettei heidän tarvitse enää puurtaa yksin suljetussa luokkahuoneessa. – Se helpottaa kouluarkea, kun on enemmän silmä- ja käsipareja ja pystyy jakamaan vastuuta, kolmas- ja nelosluokkalaisten oppimisympäristön erityisopettaja Mari Tuomela sanoo. Hänen työparinsa, luokanopettaja Soja Männistön mukaan uuden toimintakulttuurin omaksuminen on vaatinut opettajilta hyvää yhteistyötä ja intoa keskustella. Avoimet tilat ovat mullistaneet kouluarjen ja opettajien on pitänyt opetella niiden käyttöä. UUSI KOULU INNOSTAA JA HAASTAA Juteinikeskus hohkaa avaruutta rakennusta ympäröivää maisemaa myöten. – Hattulan arvokkaassa kulttuurimaisemassa sijaitsevan koulumme ikkunoista näkee kauas. Se antaa hyvän perspektiivin tulevaisuuteen, rehtori Minna Kallio sanoo. Kesällä valmistuneella Juteinikeskuksella on ainekset jopa tehdä tulevaisuutta edelläkävijänä perusopetuksessa. Täällä yhdistyvät opetussuunnitelman tuomat uudet ideat ja optimaalinen tilankäyttö uudessa rakennuksessa sekä jatkuva pedagoginen kehittämistyö. Digitaalinen oppiminen lähtee siitä, että jokaisella oppilaalla on oma kannettava tietokone. – Tarkoitus on säilyttää hyvää ja kokeilla uutta. Lapset huomioidaan entistä 6 OPUS 3/2016 OPPILAAT KUIN KALAT VEDESSÄ Neljästä eri Hattulan peruskoulusta Juteinikeskukseen siirtyneet lapset ovat ottaneet nopeasti uusien tilojen tuomat mahdollisuudet haltuunsa. – Oppilaat ovat uudessa koulussa kuin kalat vedessä. He viihtyvät niin hyvin, että moni haluaa jäädä oppituntien jälkeen vielä koulutiloihin, sanoo Parolan koulusta siirtynyt luokanopettaja Senni Lepistö. Tuleeko koulunkäynnistä hauskaa ja oppilaista aktiivisia ja motivoituneita, kun heidän ei enää tarvitse nyhjöttää päivästä toiseen pulpetin äärellä samassa tylsässä luokkahuoneessa? Aiemmin pientä Hurttalan koulua käyneet kuudesluokkalaiset kiittelevät uutta oppi- misympäristöään, josta on portaiden kautta avoin yhteys koulun korkeaan sisääntuloaulaan. – Täällä on paljon vapaampaa, kun ei tarvitse olla saman neliön sisällä koko aikaa niin kuin entisessä koulussa, Kiia Miettinen sanoo. Myös Saku Marttinen arvostaa vapaata liikkumista ja isoa tilaa, jossa on pulpettien sijaan monenlaisia työskentelymahdollisuuksia. – Töitä saa tehdä missä haluaa, mun lempipaikka on kulmasohva. Jaana Myllyniemen mielestä pyörivällä tuolilla on kivointa opiskella. Eikä puolitoista tuntinen oppitunti tunnu liian pitkältä, kun välillä saa vaihtaa istumapaikkaa tai mennä vaikka hetkeksi lepohuoneeseen huilimaan. Ja välitunti kestää puoli tuntia. – Pitkällä välkkärillä on paljon enemmän aikaa tehdä kivoja juttuja, Jaana sanoo. Apulaisjohtaja Samu Rinteen mukaan Juteinikeskusta suunniteltaessa on tehty onnistuneita tilaratkaisuja, joiden myötä opettajien on mahdollista huomioida myös oppilaiden erilaiset oppimistyylit. – Yksi oppii parhaiten kuuntelemalla, toinen saa pienryhmässä intoa opiskeluun ja myös hiljaisuutta kaipaavalle löytyy työtilaa. Kalusteita on helppo siirtää eri muotoihin ja ryhmäkokoihin, kaikki liikkuu, kaikki elää, Rinne kiittelee luovien ratkaisujen mahdollisuuksia avoimessa oppimisympäristössä. TEKSTI TIMO PIETILÄ, KUVA VILJA TAMMINEN Kamera valvoo, anturi mittaa Elektroniikka tulee nyt vauhdilla kuskin avuksi Mokkula taskuun ja autokatosta kohti. Ote ovenkahvasta riittää avaamaan lukituksen, ja pieni kierros starttinappulasta riittää käynnistämään moottorin. Vaihteenvalitsin D-asentoon ja kevyt painallus kaasua – olemme liikkeellä. Alla on uusinta uutta: Volvo S 90 ja vieressä Volvo-mies kiireestä kantapäähän: Auto-Ilveksen toimitusjohtaja Pertti Liuksiala. V uosi oli 1965, kun naapurin Esko hankki uuden auton: Volvo PV 544. Me pojat seurattiin ihaillen, kun Esko peruutteli Volvon talliin ja sulki visusti ovet perässään: Se on siellä, sitä ei kattella, Esko tokaisi. Uuden Volvon kojetaulun näyttö on iso ja täynnä symboleja auton eri toiminnoille: kaistavahti, peruutustutka, parkkiautomaatti, alustan jäykkyyden asetukset ja vaikka mitä. Ratista löytyy tietysti mukautuva vakionopeudensäädin hätäjarrutusautomatiikalla. Kytke tietokoneesi tai kännykkäsi autoon niin näytöllä voit ohjata myös puhelintasi. Siitä se kiintymys Volvoon lähti, Pertti muistelee. Ja kun täti miehensä kanssa tuli sitten Volvollaan kylään, minä olin ensimmäisenä pihalla vastassa – en niinkään vieraiden vaan auton vuoksi. Ne hetket muistaa vieläkin. Päästä vaan ratista irti, Pertti sanoo Harvialantiellä. Kauas ratista en uskalla käsiäni päästää, mutta totta se on, kun tie kaartuu ja auto lähestyy reunaviivaa, se kääntää itse itsensä takaisin keskemmälle kaistaa. Minä olen kuski, mutta ensimmäistä kertaa autoa ohjaakin tietokone – tämä on epätodellista! PAIKALLISUUDELLA ON EDELLEEN MERKITYSTÄ Auton rooli on muuttunut, Pertti toteaa. Autosta on tullut ansaintaväline ja liikkumisen väline. Silti siinä on säilynyt myös vahva tunne. Suurimmalle osalle ei ole saman tekevää millä autolla he ajavat. Ja valinta perustuu paljolti tunteeseen. Pertin Volvo-tunne tulee paitsi tietysti lapsuuden muistoista, myös Volvon johdonmukaisesta panostuksesta turvallisuuteen. -Sitä työtä siellä on tehty pian sata vuotta – ja tehdään edelleen. Niinpä uusimmat sovellukset eivät ole vain viihdettä vaan ne tähtäävät aidosti liikenneturvallisuuden parantamiseen, hän perustelee. Jokaisella merkillä on kuitenkin omat faninsa ja hyvä niin. Tästä vuodesta on tulossa autokaupan kannalta kohtuullisen hyvä. AutoIlveksessä se tarkoittaa lähes 2000 auton myyntiä Hämeenlinnan ja Hyvinkään myymälöistä. Internet on muuttanut autokauppaa, mutta silti tällaisia kivijalkakauppoja tarvitaan edelleen, Pertti uskoo. Kaupan tekeminen tuttujen ja luotettavien ihmisten kanssa omalla paikkakunnalla on edelleen monelle tärkeää. Sillä tavoin paikallinen elinvoima säilyy, 50 työntekijän johtaja sanoo. Pertti Liuksiala täytti 63 vuotta – eläkkeellekö? Kyllä.Töistä poisko? – Ei kiitos, hän sanoo. Mitä se vaimokin sanoisi, jos en aamulla lähtisi töihin! Vaikka voisihan sitä sitten jäädä enemmän aikaa moottoripyöräilylle.Tänä kesänä kun on tullut vain vajaa 9000 km, hän hymyilee. 7 OPUS 3/2016 Suomessa metsillä on aina ollut tärkeä merkitys virkistyskäytössä ja vapaaajan vietossa, mutta niiden merkitys korostuu nykyään metsäomistuksessa aiempaa enemmän, sanoo Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen johtaja Eija Vallius, joka itsekin nauttii metsässä samoilusta. TEKSTI KATI LEPPÄLAHTI KUVAT VILJA TAMMINEN Vihreän kullan omistajalla on monta tapaa saada hyötyä metsästään 8 OPUS 3/2016 Suomen metsät siirtyvät pikkuhiljaa yhä enemmän omistajille, jotka yleensä asuvat kaupungeissa. Etämetsänomistaja ei enää lähde moottorisahan kanssa pirtistä perämetsään, vaan hän etsii asiantuntijoita metsänsä hoitajiksi ja yhteistyökumppaneiksi metsän-omistukseen. Yksin taloudelliset arvot eivät metsänomistajaa lämmitä – myös metsän tarjoamat luontoarvot ovat hänelle tärkeitä. M etsänomistajuus tarjoaa minulle mahdollisuuden seurata uusiutuvan luonnonvaran voimaa. Hakkuun tilalle kasvaa aina uusi metsä, sitä ei voi estää, sanoo Riihimäen-Hyvinkään seudun metsäntilanomistajat ry:n puheenjohtaja Kalevi Pullinen. Mönkijänsä selässä liikuntarajoitteinen Pullinen käy joka viikko kaupungista metsässä, tankkaa sieltä virkeyttä ja mielenrauhaa, aistii metsän tuoksuja ja bongaa metsän eläimiä linnuista peuroihin ja hirviin. Yhdistyksessään hän järjestää muiden aktiivien kanssa metsäiltoja ja retkiä metsäalan kiinnostaviin kohteisiin. – Metsät ovat Suomessa upea mutta valitettavasti aliarvostettu luonnonvara, josta meidän täytyy osata pitää hyvää huolta, sanoo aktiivisesti metsäasioiden parissa aikaansa viettävä Pullinen. METSÄNOMISTAJAN MONET PALVELUT YHDISTYKSESTÄ Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen johtaja Eija Vallius kertoo, että metsänhoitoyhdistyslain muuttumisen jälkeenkin valtaosa metsänomistajista valitsi yhdistyksiin kuulumisen ja tällä hetkellä kolme neljästä metsänomistajasta on metsänhoitoyhdistysten jäseniä. Yli sata vuotta Kanta-Hämeessä toimineella metsänhoitoyhdistyksellä on noin viisituhatta jäsentä. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä on Valliuksen mukaan monta hyötyä. – Me tunnemme yksityismetsätalouden kaikkein parhaiten ja olemme metsänomistajien itsensä perustama organisaatio. Edistämme metsäomistajien etua metsätaloudessa niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Tätä työtä tehdään entistä enemmän yhteistyössä MTK:n kanssa, Vallius kertoo. Metsänhoitoyhdistysten palveluista eniten käytettyjä ja tärkeimpiä ovat puukauppapalvelut. – Ne ovat yksi konkreettisimmista metsänomistajan etujen edistämisen tavoista. MHY:n metsäasiantuntija hoitaa tarvittaessa koko puukaupan alusta loppuun metsänomistajan valtuuttamana. Metsäomistaja voi kuitenkin halutessaan olla mukana prosessissa ja päätöksenteossa,Vallius kuvaa. Hän toteaa, että metsänhoitopalveluissa metsänhoitoyhdistys on edelleen markkinoiden päätuottaja. Palveluihin kuuluu muun muassa metsän uudistaminen kaikissa vaiheissa maanmuokkauksesta ja taimien istutuksesta raivaukseen ja puunkorjuuseen. – Myös metsänarviointipalveluilla, kuten metsäsuunnittelulla ja tila-arvioilla, on kysyntää, koska ajantasainen ja korkealaatuinen metsäsuunnitelma on perusta metsätilan asianmukaiselle ja suunnitelmalliselle hoidolle. METSÄOMAISUUS AKTIIVISIIN KÄSIIN Suomessa perhemetsätalous on edelleen suurin metsänomistuksen muoto ja yleensä metsää omistetaan yksin tai yhdessä puolison kanssa. Yhä useammin metsäomistajana on palkansaaja tai eläkeläinen. Kuolinpesien osuus on kasvanut nopeasti noin neljännekseen metsänomistajista. Usein tila siirtyy suvun sisällä sukupolvelta toiselle. Metsäkaupatkin tehdään usein suvun sisällä. Sopivan jatkajan puuttuessa tilan myynti ulkopuoliselle on Eija Valliuksen mukaan järkevä vaihtoehto, mutta päätöksentekoon liittyy usein voimakkaita tunnesiteitä. Hän toivoo, että Suomessa saataisiin aikaan malli, jossa erikokoiset metsätilat olisivat mahdollisimman kattavasti mukana huojennusten piirissä, ja että met- >> Kalevi Pullinen kehottaa suomalaisia vaalimaan ainutlaatuisen upeaa uusiutuvaa luonnonvaraansa, suomalaista metsää. 9 OPUS 3/2016 sätilat siirtyisivät metsäomistajille, jotka ovat aidosti kiinnostuneita metsäomaisuudestaan ja hoitaisivat metsäomaisuuttaan aktiivisesti tuottavana elinkeinona. – Olisi tärkeää, että kuolinpesät eivät jäisi pitkäksi aikaa metsänomistajiksi, koska tällöin aktiivinen metsätalous useimmiten hiipuu. ETÄMETSÄNOMISTAJAT LISÄÄNTYVÄT Vallius arvioi, että etämetsänomistajien osuus lisääntyy edelleen ja se vaikuttaa metsäomaisuuden hoitoon. – Puuta kasvatetaan edelleen melko perinteiseen tapaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta, mutta metsien käytöstä on tullut monimuotoisempaa. Suomessa metsillä on aina ollut tärkeä merkitys virkistyskäytössä ja vapaa-ajan vietossa, mutta niiden merkitys korostuu metsäomistuksessa aiempaa enemmän. Myös maisema- ja luontoarvot ovat aiempaa tärkeämpiä, ja osa metsänomistajista haluaa kasvattaa metsiään peitteellisinä. Valliuksen mukaan etämetsänomistajat ovat yhä kiireisempiä ja kaukana tilastaan asuvalla aika metsäasioiden hoitamiseen ei aina riitä, vaikka kiinnostusta olisikin. YHTEISMETSÄ ON VAIVATON OMISTUSMUOTO Osakkuuksiin perustuvissa yhteismetsissä metsien hoito perustuu metsäsuunnitelmiin ja on ammattimaista. Jonas Jansson Hausjärven yhteismetsästä kuvaa yhteismetsää vakaaksi junaksi ja toteaa, että osakkaan ei halutessaan tarvitse muuta kuin omistaa osuutensa. – Yhteismetsällä on oma veroprosenttinsa, joka on 28. Johtokunta hoitaa kaikki yhteismetsän asiat arvonlisäverojen maksamista myöten. Osakkaiden kesken vuosittain jaettavasta ylijäämästä ei tarvitse tehdä paperihommia mihinkään suuntaan, ei edes verottajalle, sillä kaikki on hoidettu, Jansson kuvaa. Hänen mukaansa yhteismetsään pääsee mukaan ostamalla osuuksia. Nykyään niiden ei tarvitse olla enää tiettyyn metsätilaan sidottuja. Yhteismetsillä voi olla esimerkiksi mökkejä yhteiskäytössä tai muita metsäalueisiin liittyviä etuja osakkaille. – Hausjärven yhteismetsällä ei ole 10 OPUS 3/2016 OP-Metsänomistaja rahaston kautta omistajaksi suomalaiseen metsään Vaihtoehtona omalle metsälle tai osuudelle yhteismetsästä on OPn rahasto, joka sijoittaa Suomessa sijaitseviin metsäkiinteistöihin. R Yhteismetsä on Jonas Janssonin mukaan vaivaton tapa omistaa metsää. enää mökkiä, mutta osakkaille on taattu oikeus osallistua metsästykseen omistamillamme alueilla riippumatta metsästysseurajäsenyydestä, Jansson kertoo. METSÄSEKTORILLA VALOISIA NÄKYMIÄ Riihimäen-Hyvinkään seudun metsätilanomistajien yhdistyksen jäsenistö on Kalevi Pullisen mukaan tällä hetkellä jo hieman ikääntynyttä ja nuorempi väki toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi mukaan joukkoihin. Yhdistyksen tapahtumissa on tarjolla paljon tietoa ja lisäksi muiden metsänomistajien vertaistukea. – Huolta aiheuttaa valtiovallan suunnitelma yksityisten metsätietojen vapauttamisesta ja metsään liittyvän byrokratian määrä ja vaikeus. Sen sijaan ilonaiheena on metsäteollisuuden nousu ja puunkäytön kasvu. Joukkoon mahtuu myös metsiensuojelu, sillä Suomen metsien kasvu ylittää selvästi käytön ja jättää sijaa suojelulle, Pullinen sanoo. ahaston tuotto perustuu pääosin metsävarannon ammattimaisesta hoidosta ja puun myyntituloista. Lisätuottoa pyritään saamaan mahdollisista maa-aines myynneistä, vapaa-ajan arvoista, kaavoituksesta sekä maltillisesta velan käytöstä. Rahaston jakaa osuudenomistajilleen tuotto-osuutena vähintään 75 % vuotuisesta realisoituneesta tuloksestaan. OP-Metsäomistajan tuottotavoite on 4 % nettotuottoa sijoittajalle pitkällä sijoitusajalla. Rahaston merkinnät vahvistetaan puolivuosittain, 31.12. ja 30.06. Ensimmäisen sijoituksen vähimmäismäärä on 5 000 euroa, sen jälkeen merkintöjä ei rajoiteta. Lue tarkemmat tiedot op.fi-palvelustamme ja varaa aika asiantuntijalle 010 254 9003. METSÄTALOUSASIANTUNTEMUSTA LÄHELLÄ Metsänomistajaa OP Etelä-Hämeessä palvelee iso joukko ammattilaisia. – Meiltä löytyy apu niin metsän oston rahoitukseen, myyntiin tai vakuuttamiseen sekä puunmyyntivarojen sijoittamiseen, toteaa maa- ja metsätalouspalveluista pankissa vastaava Timo Metsola. Puhumme niin sanotusti metsänomistajien kanssa samaa kieltä, Timo tarkentaa. OPKK Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Kasvua ja uusia hankkeita ASUNTOMARKKINASSAMME Etelä-Hämeen asuntokauppa jatkaa suotuisaa kasvuaan. K valitettavasti alkuvuoden osalta selvästi käytettyjen asuntojen kauppaa vaisumpaa. Uskomme nyt erilaisten mielenkiintoisten rakennushankkeiden käynnistymisen vauhdittavan uusien asuntojen kauppaa toimialueellamme. Tutustu niihin lisää välittäjiemme avulla. Kasvua ja uusia hankkeita on luvassa myös OP-Kiinteistökeskuksessa. Siirryn välitysliikkeemme palveluksesta omien yritysteni rivistöihin ja haluankin tässä kohtaa kiittää kaikkia asiakkaita ja mukavia ih- misiä, joita olen saanut tavata 15-vuotisen OP-urani aikana. OPKK siirtyy uuden toimitusjohtaja Heikki Raitasen johdettavaksi marraskuun alussa. Hyvää syksyä kaikille ja rohkeutta asuntokaupoille! Juho Nieminen, toimitusjohtaja Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Kuva: Mari Onnela äytettyjen asuntojen kauppamäärät ovat nousseet hienosti viime vuodesta. Vertailtaessa tämän vuoden ensimmäisiä kahdeksaa kuukautta viime vuoden vastaaviin, on tänä vuonna kauppoja tehty noin 13 prosenttia enemmän. Kasvuluvut ovat hyviä, koska valtakunnallinen kasvu rajoittuu noin kahteen prosenttiin. Toisaalta meidän tulee saavuttaa paljon valtakunnan keskikasvua suurempia lukuja, koska tavoitteemme on toimia kirkkaana alueellisena veturina hurjasti kasvavan pääkaupunkiseudun ja kehittyvän Tampereen välissä. Kasvua tukemaan tarvitsemme monipuolista uudistuotantoa. Uudistuotanto on ollut 11 OPUS 3/2016 TEKSTI JUHA NEVALAINEN, KUVAT VILJA TAMMINEN, OPKK Hämeenlinnan keskustaan lisää Arvokiinte Hämeenlinna ei ole ainoa kaupunki, jonka vanhaan keskustaan on kaivattu lisää asukkaiden tuomaa vilskettä. Nyt sitä on tulossa komealle paikalle komeaan taloon. A nniskeluyhtiön talosta kaupungin viraston kautta asunnoiksi. Siinä arvokkaan jugend-talon historiaa. Rauhankadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa alkaa uusi aika.Vuoden 2017 lopulla kohteen kaksi uutta asunto-osakeyhtiötä tarjoavat kodin noin sadalle ihmiselle. Rakennuttajana toimiva Tommi Rouhento, Rakennuttajapalvelu Rouhento Oy:n toimitusjohtaja, kertoo että kohde on monin tavoin vaativa. – Se on suojeltu arvokiinteistö keskeisellä paikalla. Käyttötarkoitus muuttuu kokonaan. Urakkaan kuuluu vanhan Hämeenlinnan Anniskeluyhtiön talon saneeraus asunnoiksi ja kokonaan uuden asuinkerrostalon rakentaminen. Monista ratkaisuista olemme joutuneet neuvottelemaan viranomaisten kanssa ja päässeet hyviin tuloksiin. Sisäpihalle saadaan parvekkeita, leikkipaikkavaatimuksista on hiukan tingitty, pysäköintipaikkojakaan ei tarvitse kaivaa maan alle. Järki voitti. 12 OPUS 3/2016 Rauhanlinnan julkisivu on yksi Hämeenlinnan komeimmista ja asuntojen huonekorkeudet ovat useita metrejä. Sisäpihan puolelle rakennetaan parvekkeita, joista on näkymät avaraan virherkaistaleeseen. elämää – eistöstä tulee kotitalo Rouhennon mukaan ilman joustoja esimerkiksi pysäköintipaikkoja koskevista määräyksistä tämä hanke olisi ollut liian kallis ja sitä myöten mahdoton toteuttaa. – Ydinkeskustassa sijaitseva kohde sitä paitsi houkuttelee myös sellaisia asukkaita, jotka pärjäävät hyvin ilman omaa autoakin. Ollaanhan joukkoliikenteen piirissä ja lähellä melkein kaikkea. ISOJA JA PIENIÄ HUONEISTOJA Etelä-Hämeen OPKK toimii uuden kohteen asuntojen myyjänä ja markkinoijana. Toimitusjohtaja Heikki Raitanen sanoo, että varausten perusteella kohde näyttäisi kiinnostavan eniten kahden hengen talouksia, nuoria ja vanhempia, sekä tietysti asuntosijoittajia. – Taloihin tulee monen kokoisia koteja. Vanhaan osaan rakennetaan uniikkeja huoneistoja, joissa huonekorkeutta riittää. Ulkoisetkin puitteet ovat komeat; jyhkeää, vanhaa jugendin tunnelmaa. Raitanen ja Rouhento korostavat myös sitä, että talojen huoneistojako ei välttämättä ole lopullinen. Tarkemmat kohdetiedot löydät www.opkk.fi – Kahdesta kodista saadaan yksi, jos tarvetta ilmenee. On myös mahdollista, että osa tiloista tulee liikekäyttöön. TYÖT ALKAMASSA Kiinteistökaupat tehtiin tammikuussa 2016, kun kaupunki pitkän ponnistuksen jälkeen sai kohteen myydyksi. Syyskuussa Tommi Rouhento kertoi, että työt olivat kaukolämmön osalta alkamassa, ja muuttokuormia kaikkiaan 46 uuteen kotiin nähdään loppusyksystä 2017. Viime vuonna tässä lehdessä kaupunginjohtaja Timo Kenakkala visioi vilkkaan kaupunkielämän käytävää rautatieasemalta Goodmaniin. Kaksi ”uutta ja vanhaa” asuintaloa juuri tällä paikalla tukee tätä tulevaisuudenkuvaa kaikin tavoin. Tommi Rouhento toimii Rauhanlinnan rakennushankeen teknisenä rakennuttajana. 13 OPUS 3/2016 TEKSTI RIITTA TOIVONEN, KUVA MARI ONNELA Hyvä välittäjä osaa kuunnella Marraskuun alussa Etelä-Hämeen OPKK:n toimitusjohtaksi astuu Heikki Raitanen. Hänellä on pitkä kokemus liikepankin palveluksessa ja on toiminut usealla eri paikkakunnalla Suomessa, viimeksi Lahdessa. P ankkitaustalla on paljon annettavaa kiinteistövälitykseen. Olen nähnyt tuhansia eri elämäntilanteita ja koittanut ammentaa niistä parhaita ratkaisuja omaan nykyiseen työhöni, Heikki kiteyttää. Pankissa ja kiinteistövälitystoiminnassa ollaan lähellä ihmisten arkea ja toisaalta aivan ainutkertaisissa tilanteissa. Asunnon osto on monelle elämän tärkeimpiä päätöksiä. Se on työnä hyvin palkitsevaa ja toisaalta se pitää meidät nöyrinä. TERMISTÖ TUTUKSI Asuntokauppaan liittyvät termit ovat moninaisia. Jo välittäjien nimikkeiden perässä on liuta kirjainyhdistelmiä. – Meidän tehtävämme on avata asiat niin, että asiakas voi turvallisesti ja luottavaisesti asioida meidän kanssamme. Isännöitsijäntodistus on tästä hyvä esimerkki. Se sisältää paljon tietoa, jota asunnon ostajan on tärkeää tietää ja meidän tulee se tieto välittää asiakkaalle. Etelä-Hämeen OPKK:n uusi toimitusjohtaja Heikki Raitanen on aloittanut työnsä Juho Niemisen rinnalla syyskuussa. HYVÄN VÄLITTÄJÄN TUNTEE SIITÄ... Heikin mielestä hyvän kiinteistövälittäjän tuntee siitä, että tämä kuuntelee. Sekä ostajaa että myyjää. Hän myös kysyy rohkeasti asunnonvaihtoon liittyvistä asioista ja pitää aktiivisesti yhteyttä asiakkaisiin. – Kun ollaan etsimässä kotia, koskaan ei voi olla liian hyvää palvelua. Asuntoesittelyvideomme niittävät mainetta! Etelä-Hämeen OPKK toteuttaa koko Suomessa ainoana välitystoimistona laajamittaisesti esittelyvideoita, joissa välittäjä esittelee asunnon siitä kiinnostuneelle katsojalle. Videota voidaan kuvailla netissä olevaksi laadukkaaksi digitaaliseksi yksityisesittelyksi. Videot ovat saaneet paljon kiitosta ja olemme tehneet niiden avulla useita asuntokauppoja. Mikäli haluat kotisi myyntiä toteuttamaan laadukkaan ja nykyaikaisen kumppanin, niin oikea valinta on Etelä-Hämeen OPKK. Esittelyvideoitamme löydät esimerkiksi YouTubesta kirjoittamalla hakukenttään Etelä-Hämeen OPKK. 14 OPUS 3/2016 TEKSTI TIMO PIETILÄ, KUVA MARI ONNELA PÖYTÄ ON KATETTU – osaammeko ottaa siitä omamme? Seuraavan 30 vuoden aikana tuotannollinen työ vähenee ja ihmisen rooli talouden osana muuttuu. Koneet ja robotit tekevät entistä useammin tuotannollisen työn ihmisen sijasta. I Pelkkä nykyisen toiminnan tehostaminen ei ole digitalisaation tavoite. Sen sijaan se on mahdollisuus tuottaa tavaroita ja palveluja ihan uudella tavalla, sanoo tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. hmiskunta on 200 vuotta pelännyt, että ihmisestä tulee hyödytön. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, eikä käy nytkään. Näin visioi tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Itsestäänselvyys menestyminen uudessa tilanteessa ei kuitenkaan ole.Voittajia ovat ne, jotka pystyvät murtamaan vanhat tekemisen kaavat ja löytämään uudet tarpeet. Suomessa asuu maailman koulutetuin kansa, siksi meillä on hyvät mahdollisuudet menestyä. Uudistuvassa ympäristössä keskiöön nousevat nyt koko ihmiskunnan kannalta kriittiset kysymykset kuten saastuminen, ilmaston lämpeneminen, energian tuotanto ja ruoan riittävyys. Näitä ongelmia ei kuitenkaan ratkota vanhan maailman rakenteilla vaan tekeminen hakee uusia muotoja perinteisten työsuhteiden ja menetelmien sijaan. Puhumme nyt tyypillisistä ja epätyypillisistä työsuhteista.Tulevaisuudessa nämä käsitteet kääntyvät päälaelleen: se mikä nyt on epätyypillistä, on tulevassa työelämässä tyypillistä. Halavan arvion mukaan 30 vuoden päästä vain kolmasosa työsuhteista on nykyisen kaltaisia kiinteitä yhden työnantajan palveluksessa tehtäviä töitä. Työelämä pirstoutuu väistämättä, halusivat päättäjät tätä tai eivät. Nyt vaivalla aikaan saatu Kiky-sopimus on vasta pientä näpertelyä sen muutoksen rinnalla, joka meitä odottaa. Tämä tulisi ottaa nyt vakavasti huomioon myös koulutuksessa. Nykyisiä nuoria ei todellakaan kannata kouluttaa vanhan ajan työelämää varten, sillä sitä ei kohta enää ole. Tulevaisuudessa ei ole enää varmoja työpaikkoja eikä turvallisia uraputkia. Sosiaaliturvatunnuksen lisäksi pitäisi tulevaisuuden vauvoille antaa myös Y-tunnus, Halava visioi.Toisaalta epävarmuus ei pitäisi olla meille suomalaisille mikään ongelma, sillä meillä pitäisi koulutuksemme ansiosta olla kykyä uudistua ja pärjätä. Pöytä on nyt katettu. On keksittävä tavat, joilla meidän tasa-arvoa ja demokratiaa arvostava yhteiskuntamme säilyisi. Vanhaa vain pikkuisen tuunaamalla se ei kuitenkaan onnistu. Pitäisi keskittyä arvon tuottamisen keinoihin eikä vain luomaan keinotekoisesti uusia työpaikkoja vanhoihin rakenteisiin niin kuin nyt tehdään. Me emme vielä tiedä mitä kaikkea uudet mahdollisuudet ovat, mutta me näemme jo suunnan, johon tuotanto ja teknologia ovat menossa. Nyt on korkea aika alkaa miettiä mitä se merkitsee, Halava päättää. 15 OPUS 3/2016 Kokeilkaa ja innostukaa, parhaat palvelut ovat kuin uusia leikkikaluja: helppoja ja mukavia, Kiihdyttämön vetäjä Kristian Luoma kannustaa. TEKSTI TIMO PIETILÄ, KUVA MARI ONNELA Digi ei ole itseisarvo Lähtökohta työllemme ei ole digitaalisuus vaan se miten voisimme palvella asiakkaitamme vielä paremmin, sanoo OPn Kiihdyttämön vetäjä Kristian Luoma. K iihdyttämö on aktiivisesti mukana luomassa uusia entistä helpompia tapoja hoitaa finanssiasioita. Kristian on ollut mukana synnyttämässä mm. suureen suosioon noussutta PIVO-palvelua. – Digitalisaatiossa ei ole kysymys ensisijaisesti tekniikasta vaan siitä, että ihmiset vaativat uutta. Asiakkaat ovat muuttaneet käyttäytymistään ja sen myötä on syntynyt uusia tarpeita. Näihin tarpeisiin yritämme nyt vastata, Kristian sanoo. Nämä uudet tarpeet liittyvät mm. palvelun kustannuksiin, nopeuteen, henkilökohtaisuuteen sekä saatavuuteen. Lasku pitää voida maksaa silloin kun haluaa vaikka laiturin nokasta. Samoin muu asiointi halutaan hoitaa ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä riippumattomuus merkitsee myös maantieteellistä riippumattomuut- 16 OPUS 3/2016 ta. Kaikki palvelut ovat ulottuvilla kaiken aikaa – myös kilpailijoiden palvelut maailmanlaajuisesti.Tämä asettaa meidän tekemisellemme entistä kovemmat vaatimukset. Toistaiseksi olemme pärjänneet tässä kilpailussa loistavasti, Kristian myhäilee. LUOTTAMUKSEN SISÄLTÖ MUUTTUU Perinteisesti luottamus rahalaitokseen on rakentunut brändin ja henkilökohtaisen tuntemisen varaan. Tutuilla ihmisillä tulee jatkossakin olemaan suuri merkitys osalle asiakkaista. Toisaalta koko ajan kasvaa se joukko, joka on tottunut hoitamaan kaikki asiansa älykännykällä eikä siinä ole väliä missä joku palvelu maantieteellisesti si- jaitsee. Henkilökohtaisuus ei heille enää vaadi katsetta silmästä silmään eikä luottamuksen syntyminen vaadi Kättä päälle –sopimista. Brändin luotettavuus on mahdollista todentaa verkossa muilla keinoilla ja yhteistyö perustuu enemmän tarjotun palvelun sisältöön ja hintaan. Hakeudumme verkossa ennakkoluulottomammin sellaisten toimijoiden luokse, jotka ovat mielestämme kiinnostavia ja luottamuksemme arvoisia. Tämä mielikuva ja luottamus syntyy vain aktiivisuudella. Tavoitteemme on pyrkiä yllättämään asiakkaamme positiivisesti joka päivä. Haluamme neuvoa ja opastaa asiakkaitamme niin kuin esim. Pivo-palvelussa jo tehdään. Tällainen henkilökohtainen palvelu ei olisi mahdollista ilman uusia digityökaluja, Kristian summaa. TEKSTI RIITTA TOIVONEN, KUVAT MARI ONNELA Tulevaisuuden Digi-ilta Tulevaisuustutkija Ilkka Halava ja OPn kehitysyksikön päällikkö Kristian Luoma olivat puhumassa syyskuussa Verkatehtaalla OP Etelä-Hämeen hallinnolle ja henkilöstölle järjestämässä Tulevaisuuden digi-illassa. Haastattelimme muutamaa iltaan esityksen herättämistä ajatuksista. Jussi Savola Anne Jokela Jaana Hirva Satu Turtiainen Illan anti oli kyllä innostava. Itseäni hämmästytti, kuinka montaa sektoria murros koskee – kauppaa, liikennettä, energiaa, ruuantuotantoa, tapaa tehdä työtä tai työaikoja. Toisaalta vakuutuin, että elämänlaatu paranee, jos rohkeasti kohtaamme uutta. On parempi olla kehityksen kärjessä ja rohkeasti muutoksen ajurina. Sain omaan työhöni ihan uutta näkökulmaa ja ymmärrystä tulevaisuustutkijan ja digikehittäjän esityksistä. Heidän rohkaisunsa uusien välineiden ja sovellusten kokeiluun oli innostavaa. Rutiinisuorittamisesta pitäisi päästä lähemmäksi todellista sijoittamisen neuvontaa ja asiakkaan ongelmien ratkomista. Terveydenhuollon ammattilaisena sain vahvistusta sille, että digitaalisuus ei vierota meitä vuorovaikutuksesta vaan vapauttaa meidät ihmisten kohtaamiseen. Terveydenhuollossa on jo siirrytty monta askelta oikeaan suuntaan ja ollaan monin tavoin edelläkävijöitä. Paljon on toki vielä tehtävää. Sain illasta paljon virtaa omaan työhöni ja sen kehittämiseen. Olin esittelemässä OPn uusia mobiilipalveluita ja oli mukava huomata, kuinka kiinnostuneita sekä omat työkaverit että pankin hallinnon jäsenet olivat uusista ominaisuuksista. Illan aikana ladattiin monen älypuhelimeen OP-mobiili ja Pivo, jotka helpottavat arkisten pankkiasioiden hoitoa. Asiakkaiden kohtaamisen tarve ei muutu, mutta ne voivat olla vaikka virtuaalisia. Hauska nähdä, mitä tapahtuu! hallituksen jäsen sijoitusasiantuntija hallintoneuvoston jäsen palveluneuvoja Sähköiset palvelumme kehittyvät nopeasti. Tämän vuoden aikana op.fi uudistuu entistä käyttäjäystävällisemmäksi. Palkittu Pivo-palvelumme on myös saanut uusia ominaisuuksia. Tule päivittämään tietosi kehittyvistä palveluistamme SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN PÄIVÄNÄ ke 9.11. klo 11–15 Hämeenlinnan Pääkonttorille (Raatihuoneenkatu 21) Paikalle tulee pankkirobotti ja konttorissa esittelyvalmiuksissa ovat omat digitaalisten palveluiden asiantuntijamme. 17 OPUS 3/2016 Tanssitaiteen perusopetus antaa Etelä-Hämeen Tanssiopiston oppilaalle mahdollisuuden kehittää taitojaan pitkäjänteisesti ja saada valmiuksia jopa ammattitanssijan opintoihin. TEKSTI TUULA AINASOJA, KUVA VILJA TAMMINEN Etelä-Hämeen Tanssiopiston rehtori Maiju Milad: Tanssi on ihana tapa kohdata lapsia ja nuoria Maiju Milad on kehittänyt sinnikkäästi useiden vuosien ajan tanssikasvatusta ja opetustyötä Lopelle perustamassaan Etelä-Hämeen Tanssiopistossa. Tänä syksynä hän iloitsee opetustiiminsä kanssa Etelä-Hämeen Osuuspankin tanssiopistolle myöntämästä 10 000 euron Toimeliaisuuspalkinnosta. T uli tosi kiitollinen olo, kun kuulin Toimeliaisuuspalkinnosta. On siis näköjään huomattu, että me ollaan aktiivisia ja että meidän tanssiopistossa tapahtuu. 18 OPUS 3/2016 Etelä-Hämeen Tanssiopiston rehtori Maiju Milad myöntää, että alkutaival oli hankalaa, kun hän lähti tyhjästä visiomaan ja kehittämään vuonna 2003 perustettua tanssiopistoa Lopelle. Tärkeä virstanpylväs saavutettiin, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi tanssiopistolle 2008 luvan antaa laajan oppimäärän mukaista tanssitaiteen perusopetusta ja alettiin saada valtionavustusta. Toimeliaisuuspalkinto on Etelä-Hämeen Osuuspankin tapa palkita erityistä aktiivisuutta omalla toimialueellaan. Se myönnetään vuosittain jollekin yritykselle, yhteisölle tai yksityishenkilölle, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti seudun henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Palkinnon saajasta päättää pankin hallitus ilman hakemusta. – Se oli paras tunnustus, että me osataan viedä tanssiopetusta eteenpäin. Olen ylpeä siitä, että meillä on niin korkeatasoista opetusta, että opiskelija voi hakeutua jatkokoulutukseen ja ryhtyä jopa tanssin ammattilaiseksi. KORKEALLE KANNATTAA KURKOTTAA Yksi tanssin ammattilaiseksi tähtäävä opiskelija on 13-vuotias Tiia Aarnio. Hän aloitti jo kolmevuotiaana lastentanssin ja on edennyt perusopinnoista syventäviin opintoihin balettitanssissa. Tiia otti ison askeleen kohti ammattilaisuutta, kun hän läpäisi tiukat karsinnat ja pääsi tänä syksynä opiskelemaan erikoiskoulutukseen Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitokseen. – Iso haave toteutui. Tanssi on ollut niin pitkään osa mun elämää, että en voi kuvitella jättäväni sitä missään vaiheessa pois, Lopen Launosissa asuva Tiia sanoo. Tanssin ilo ja vahva halu hioa tanssitaitojaan saa myös seitsemäsluokkalaisen Aura Hynysen kolme kertaa viikossa nykytanssin ja baletin pariin Lopen keskustassa sijaitsevalle tanssiopistolle. – Meillä on täällä hyvä ja kannustava ilmapiiri ja paljon kivoja ihmisiä, joista osan tunnen jo lastentanssiryhmästä. Syventävien opintojen ryhmään siirtynyt Aura rakastaa myös esiintymistä. Hänestä on hienoa päästä näyttämään, mitä tunneilla on opittu ja kokea onnistumisia. – Esityksissä on aina oma fiiliksensä siksikin, kun esiintymisasuihin ja hiuksiin panostetaan. Ja vaikka Hannun ja Kertun esitystä varten oli niin monet harkat, että välillä oli rankkaa, niin se oli silti tosi kivaa. SYVÄÄ SANOMAA TANSSIEN Hannu ja Kerttu on Maiju Miladin ohjaama nykypäivään tuotu tanssisatu, jo- us suhteesta, kun liike ja taide yhdistyvät tanssisadussa tietyn aiheen ympärille. – On tärkeää pohtia minkälainen maailmankuva katsojalle avautuu esitystä seuratessa. On miettivä miten esimerkiksi Hannun ja Kertun pahan äitipuolen rooli tuodaan nykypäivän kontekstiin tanssin ja musiikin avulla. Maiju Milad: Eri taidealojen välinen yhteistyö tekee työstä haastavampaa ja samalla myös antoisampaa, kun syntyy enemmän keskustelua ja vuorovaikutusta kuten Hannu ja Kerttu -tanssisatua luotaessa. ka sai ensi-iltansa ja kahdeksan esitystä viime vuoden keväällä yhteistyössä Riihimäen Teatterin kanssa. Taustalla on Tanssiteatteri Räme, jonka Etelä-Hämeen Tanssiopistoa ylläpitävä Kulttuuriyhdistys Kuukernuppi ry perusti 2015. – Tanssiteatteri Räme perustettiin, kun haimme uusia suuntaviivoja aktivoida ja kehittää esiintymistoimintaa Kanta-Hämeen alueella.Tanssin opiskelijat ja eri taidealojen ammattilaiset yhdistävät voimansa ja taitonsa ja tuottavat ryhmätyönä tanssillisen draamateoksen. Tanssiteatteri Räme myös työllistää taiteen ammattilaisia, sillä tanssisadun tuotantoon tarvitaan tanssijoiden lisäksi puvustajia ja muusikoita. Taiteiden välinen yhteistyö sisältää Maijun mukaan laajempaa sisällöllistä pohdintaa syy-seura- PALKITSEVAA KASVUA JA KEHITTYMISTÄ Esiintymiskokemus on tanssiopiston lapsille ja nuorille tärkeää. Esityksiä hiottaessa jokainen oppii kantamaan vastuuta yhteisön hyväksi ja keskinäinen luottamus kasvaa. Opettajan ja oppilaan välinen luottamussuhde on Maijun mukaan opettajan ammattitaidon ohella se peruskallio, jolle tanssinopetus luodaan. Tanssiharrastuksella on suuri merkitys lasten ja nuorten kehitykselle. Harjoittelu kasvattaa pitkäjänteisyyttä ja vaatii keskittymiskykyä, joka tukee myös koulussa oppimista. Ryhmätyöskentely vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. – Joskus on oikein liikuttavaa seurata kuinka lapset ja nuoret huolehtivat toisistaan harjoituksissa. Kokeneemmat nuoret myös rohkaisevat ja kannustavat pienempiä, jos he jännittävät kovasti esiintymisiä. Maiju Milad huomauttaa, että tanssinopetus antaa myös opettajalle paljon. Hallintotyönsä ohella rehtori suunnittelee ja vetää kursseja viiden muun opettajan kanssa. – Miten palkitsevaa onkaan seurata sitä lapsen valtavan suurta kehitystä persoonana ja nähdä kuinka hurjasti nuoret tanssinharrastajat kasvavat ryhmän jäseninä ja yksilöinä vuosien varrella. Etelä-Hämeen Tanssiopisto perustettiin Lopelle vuonna 2003. Kulttuuriyhdistys Kuukernuppi ry ylläpitää tanssikoulua, joka on saanut vuodesta 2008 lähtien valtionavustusta. Tanssiopisto tarjoaa laajan oppimäärän mukaan tanssitaiteen perusopetusta ja lisäksi lastentanssia sekä aikuisopetusta.Viidessä toimipisteessä Lopella ja Hausjärvellä on yhteensä 240 opiskelijaa. 19 OPUS 3/2016 Ennakkoperintöä VAI EI? ahjoitukset ovat osa perintösuunnittelua. Yleinen kysymys on, kannattaako lahja antaa ennakkoperintönä vai ei. Toisinaan kysymykseen sisältyy väärinkäsitys, että ennakkoperintö verotettaisiin antamishetkellään perintönä. Näin ei kuitenkaan ole: niin ennakkoperinnöt kuin muutkin lahjat verotetaan antamishetkellään lahjana. Lahjan ennakkoperintöluonne vaikuttaa siihen, miten ennakkoperintöä käsitellään myöhemmin jaettaessa lahjanantajalta jäävää perintöä. Ennakkoperintönä annettu lahja lisätään perintöä annettaessa jäämistön varoihin ja luetaan osaksi saajansa perintöosuutta. Jos lahja ei ole annettu ennakkoperintönä, sitä ei lähtökohtaisesti perinnönjaossa huomioida. Myös perintöverotuksessa ennakkoperintö lisätään vainajan varoihin, minkä jälkeen lasketaan kunkin perillisen perintöosuus. Perintövero määrätään kullekin perilliselle näin lasketun perintöosuu- Nimitysuutiset OP Etelä-Hämeessä on edellisen Opuksen ilmestymisen jälkeen tapahtunut seuraavia nimityksiä. Lakipalveluasiantuntijaksi pankin pohjoiselle toimialueelle on nimitetty Meri Lukka. Hän on aiemmin toiminut lakipalveluneuvojana. 20 OPUS 3/2016 den arvosta. Annettu ennakkoperintö vähennetään saajansa perintöosasta ja suoritettu lahjavero vähennetään ennakkoperinnön saajan perintöverosta. Perintöverotuksen progression vuok- Kuva Mari Onnela L lakipalsta si ennakkoperinnön veroseuraamukset saattavat nousta muuta lahjaa korkeammiksi. Lahjoitus rintaperilliselle katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei lahjanantaja ole toisin määrännyt. Muun perillisen saamaa lahjaa ei lähtökohtaisesti katsota ennakkoperinnöksi, ellei lahjanantaja ole lahjaa ennakkoperinnöksi nimenomaisesti määrännyt. No kannattaako lahja sitten antaa ennakkoperintönä vai ei? Tätä pohdittaessa tärkeintä on lahjanantajan tarkoitus: jos lahjoittaja haluaa varmistaa perillisten tasapuolisen kohtelun, lahja on yleensä syytä antaa ennakkoperintönä. Jos tällaista tarkoitusta ei ole tai jos muillekin perillisille annetaan vastaavansuuruiset lahjoitukset, tarvetta lahjan ennakkoperintöluonteelle ei yleensä ole. Maria Jokinen, pankkilakimies Hauhon konttorinjohtajaksi on nimitetty Sonja Lähteenmäki 1.6.2016 alkaen. Hän on aiemmin toiminut Hauhon konttorilla rahoitusneuvottelijana. Lakipalveluasiantuntijaksi on nimitetty Johanna Kymäläinen-Pitkämäki 1.6.2016 alkaen. Hän on aiemmin toiminut lakipalveluneuvojana. Vakuutusasiantuntijaksi on nimitetty Johanna Nieminen 1.6.2016 alkaen. Hän on aiemmin toiminut myyntineuvojana. Henkilöstöasiantuntijaksi on nimitetty Maija Uutela. Hän on aiemmin toiminut henkilöstöassistenttina. Yrityspalveluasiantuntijaksi pankin eteläiselle toimialueelle on nimitetty Satu Metsäterä. Hän on aiemmin toiminut yrityspalveluneuvojana. Sijoitusasiantuntijaksi varallisuudenhoitopalveluihin pankin eteläiselle toimialueelle on nimitetty Anne Jokela. Hän on aiemmin toiminut sijoitusneuvojana. Tällä palstalla kynää käyttävät pankissa eri tehtävissä toimivat kynäniekat. Aiheet vaihtelevat kulinarismista korkosuojauksiin. omalla kynällä Kalevi vaihtaa ammattia E nsin täällä Hämeessä oli jääkausi, sitten oli mammutit (ehkä ainakin) ja sitten nekin lähti. Hämeen linna on jököttänyt paikoillaan jo 1200-luvulta ja minäkin olen ollut täällä OPssa jo iät ja ajat. Nyt olen päättänyt ottaa itselleni uuden ammatin. Minusta tulee vapaa-ajattelija. Joku voi sanoa, että sellainenhan sinä olet aina ollut. Vapaa mieleltäsi ja ajatuksiltasi. No varmaan niinkin, mutta aika paljon on tuo pankkisääntely lisännyt sitä ei-ihan-niin vapaata ajattelua, ainakin työaikaan. Uusi ammatti on minulle kova sana. Olen ollut täällä pankissa kaikenlaisissa hommissa vuodesta 1976 asti. Nimikkeitä on ollut sen seitsemää sorttia, mutta pääasia ei ole muuttunut. Asiakkaita olen tavannut joka päivä. Usein montakin kertaa päivässä. Niistä en vanhan ystäväni Tapio Rautavaaran sanoin, vaihtaisi päivääkään pois. Parasta on ollut, että asiakkaista on tullut enemmän kuin asiakkaita. Osasta sydänystäviä. Onneksi voin jättää asiakkaat hyviin ystävällisiin käsiin. Kun siirryn uuteen ammattiini, arvelen saavani tehtyä työaikana enemmän vapaaehtoistöitä kuin ennen. Aiemminkin olen työntänyt pyörätuolilla liikkuvia kavereitani (kerran miltein kaupunkimaratoninkin), mutta nyt sellaisesta tulee säännöllisempää. Toisaalta vapaaajattelijan hommassa olen aloittelija, joten lomaa ei taida oikein olla. Silti katson luottavaisesti tulevaisuuteen vapaa-ajattelijana. Uuden ammatin oppiminen on tietysti haaste, mutta arvelen siitä selviäväni. Selvisin myös ilmakitara-harjoituksista Hämeen linnan Heavy Metalnäyttelyssä. Oli muuten mahtava kokemus vetää Turisaksen tahtiin! Kiitos näistä vuosista ja iso pokkaus! Kalevi Kilpi, palveluasiantuntija Hämeen linnassa on 23.10. asti upea Heavy Metal -haarniskanäyttely, jossa Kilven Kalevin kuvasi Vilja Tamminen. 21 OPUS 3/2016 OP-FOORUMI Tapahtumia, retkiä, luentoja ja etuja OP Etelä-Hämeen omistaja-asiakkaille Haluaisitko liittyä omistaja-asiakkaaksi? Soita ja varaa aika numerosta 010 254 9001 tai tutustu omistaja-asiakkuuteen osoitteessa www.op.fi/etela-hame/omistaja OP Etelä-Hämeen omistaja-asiakkaille HPK:n OTTELUIHIN 1 500 istumapaikkalippua Omistaja-asiakas saa jälleen rahanarvoisia etuja. Jaamme OP Etelä-Hämeen omistaja-asiakkaille 1 500 istumapaikkalippua SM-liigan jääkiekko-otteluihin yhteistyössä HPK:n kanssa. Omistaja-asiakas saa kaksi lipua yhteen valitsemaansa HPK otteluun •tiistai 22.11.2016 HPK – Ilves •keskiviikko 14.12.2016 HPK – KalPa •lauantai 4.2.2017 HPK – KooKoo Varaa lippu verkosta 19.10.–26.10.2016. Tee varaus osoitteesta: www.lyyti.in/hpkilves2211 • www.lyyti.in/hpkkalpa1412 • www.lyyti.in/hpkkookoo0402 Lippuja on verkossa rajattu määrä. Verkossa varatut liput noudetaan konttoreista ja postitetaan toimialueemme ulkopuolella asuville. Varauksen yhteydessä valitaan konttori, mistä liput noudetaan. Liput noudetaan konttoreista HPK-Ilves peliin 2.11.–11.11. • HPK-Kalpa peliin 2.11.–18.11. • HPK-KooKoo peliin 2.11.–18.11. Osa lipuista ja noutamattomat liput jaetaan konttoreista ilman varausta HPK – Ilves peliin 16.11. alkaen ja HPK – KalPa sekä HPK – KooKoo 23.11. alkaen. Omistaja-asiakkaan PAIKALLISET EDUT Omistaja-asiakkaan edut löydät osoitteesta www.op.fi/etelahame g yhteistyökumppaneiden edut omistaja-asiakkaille. Lisäksi löydät edut Pivosta. Jos sinulla ei ole vielä Pivoa lataa se sovelluskaupasta tai App Storesta puhelimeesi ja näet aina helposti vaihtuvat omistaja-asiakkaan edut. Riihimäen Nuorisoteatteri esittää – Ella ja Paterock -musikaali Riihimäen Nuorisoteatterin Ella ja Paterock esitykset 15.10.–26.11. Kino Sammossa Riihimäellä. Omistajaasiakkaille liput etuhintaan aikuiset 13€ (norm. 15€) ja muut liput 10€ (norm. 12€). Etuhintaiset liput saa lipunmyynnistä Kino Sammosta 1h ennen näytöstä tai ennakkovarauksella nuorisoteatterilta puh. 050 543 8990 (ke–pe klo 11–15 ja 2h ennen esitystä). Katso tarkemmat esitysajat www.rnt.fi 22 OPUS 3/2016 HPK – Kerholounas Kerho-ravintolan Kerholounas omistaja-asiakkaalle 8,80€ (norm. 9,50€). Etu on voimassakauden 2016–2017. Lounasaika arkisin klo 10.30–14.00. Lue lisää www.hpk.fi HPK-naiset – lentopalloa Omistaja-asiakkaat pääsevät HPK naisten lentopallon runkosarjan kotiotteluihin ja Suomen Cup kotiotteluihin maksutta kaudella 2016–2017. HPK-naiset – jääkiekkoa Omistaja-asiakkaat pääsevät maksutta kaikkiin HPK naisten SM-liiga jääkiekon kotiotteluihin kaudella 2016-2017. Lue lisää www.hpk-naiset.fi OP Etelä-Hämeen omistaja-asiakkaille tilausnäytäntö MIEKKAILIJA Golden Globe –ehdokas ja vuoden 2016 paras elokuva Suomessa maanantaina 14.11.2016 kello 17 Hämeenlinnan Bio Rexissä, Verkatehtaalla Ennen elokuvan alkua kuulet käsikirjoittajan Anna Heinämaan alustuksen elokuvan tarinan synnystä. Miekkailija -elokuva voitti tänä vuonna Suomessa parhaan elokuvan ja parhaan kuvauksen Jussi-palkinnot sekä Yhdysvalloissa New Yorkin osavaltiossa Long Islandin Stony Brook- elokuvajuhlilla parhaan kokoillan elokuvan pääpalkinnon. Elokuva oli Yhdysvalloissa myös Golden Globe -ehdokkaana ja Oscar-shortlistalla. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 4.11. mennessä osoitteessa www.lyyti.in/Miekkailija. Paikkoja on rajoitetusti. Lipun hinta on omistaja-asiakkaalle 4€. Lippu maksetaan elokuvateatteri Bio Rexin lippuluukulla, olethan ajoissa paikalla! kuva Christina Timonen Elokuva perustuu löyhästi virolaisen miekkailijaopettaja Endel Nelisin elämään sijoittuen pääosin 1950-luvun alun neuvostovirolaiseen Haapsalun kaupunkiin. Elokuva on kuvattu Virossa. Omistaja-asiakkaan edun saa näyttämällä OP Etelä-Hämeen pankkikortin, jossa on maininta omistaja-asiakkuudesta tai omistaja-asiakaskortin tai omistaja-asiakkuuden Pivosta. Steelers – salibandyä Elenia Areenassa Omistaja-asiakkaat voivat ostaa kaksi lippua yhden hinnalla miesten ja naisten Salibandyliigan kotiotteluihin kaudella 2016-2017, jotka pelataan Elenia Areenassa Hämeenlinnassa. Lue lisää www.steelers-salibandy.fi Riihimäen Cocks – käsipalloa Omistaja-asiakkaille kaksi lippua yhden hinnalla. Otteluiden päivämäärät tarkentuvat lähiaikoina. Seuraa ilmoittelua www.op.fi/etela-hame sivuilta sekä Pivosta. Museo Militaria – Hämeen linnan kupeessa Omistaja-asiakkaat saavat 2€ alennuksen aikuisten- ja perhelipun hinnasta. Etu on voimassa 31.12.2016 asti. Lisätietoja www.museomilitaria.fi Hämeenlinnan Kaupungin-orkesteri – konsertti ”Kohti valoa” Hämeenlinnan kaupunginorkesteri soittaa vuoden lyhyimmän päivän konsertin ”Kohti valoa” Kalvolan kirkossa torstaina 22.12. klo 18.00. Omistaja-asiakkaan etuhintainen lippu 10€ (norm. 20€). Ilman väliaikaa esitettävän vajaan tunnin mittaisen koko perheen konsertin sisältönä on J. S. Bachin musiikkia, Argancelo Corellin Joulukonsertto ja Sibeliusta. Konsertin päätteeksi kuulijat saavat itsekin osallistua orkesterin mukana kahteen tunnettuun joululauluun esilaulajan johdolla. Konserttiin on bussikuljetus Hämeenlinnasta Wetterhoffin edestä klo 17.00 ja paluu takaisin heti konsertin jälkeen, bussikuljetuksesta erillinen maksu bussissa. 23 OPUS 3/2016 Luota paikalliseen. Se tuottaa myös tulevaisuudessa. Juha Virtapalo sijoituspäällikkö OP Etelä-Häme Lauri Kalpala sijoitusjohtaja OP Etelä-Häme Maarit Kokoi sijoituspäällikkö OP Etelä-Häme Meillä koko OP-ryhmän kokemus ja palvelut ovat käytössäsi. Saat elämäntilanteesi ja tarpeesi huomioivat yksilölliset ja kokonaisvaltaiset ratkaisut - vakaasti ja vastuullisesti. Yrittäjähenkisyys ja eteenpäin katsova asenne ovat tehneet meistä useana vuonna palkitun kotimaisen Private-pankin. Tällä samalla asenteella hoidamme myös sinun asioitasi. Henkilökohtainen varainhoitajasi ja eri alojen asiantuntijamme pitävät huolen siitä että kaikki sinun ja läheistesi talouteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat ovat parhaassa mahdollisessa hoidossa. Kiinnostuitko? Kutsumme sinut henkilökohtaiseen tapaamiseen. Varaa aika p. 010 2549 001 www.op.fi/etela-hame
© Copyright 2024