Tarkalle säätiedolle
kasvavaa kysyntää
8
2016
Jousto vaatii
luottamusta
Kasviksista
valmisruokaa
Autourheilu
kiinnostaa
18
16
10
Sisällys 8/2016
10
14
16
18
22
24
26
28
29
36
38
43
Arktinen vaunu kestää kylmät talvet
Joustot ja luottamus yhdessä
Irtisanottu taisteli itsensä töihin
Voimalaitostyömaalla kielet kohtaavat
Tarkat säätiedot pelastavat ihmisiä
Kuluttaja haluaa maukasta ruokaa
Panssariajoneuvon kyydissä
Tohtoriksi vapaa-ajalla
Insinöörikoulutus maksajana
Liiton suuntaa kehitetään
Jäsenmaksulaskut vuoden vaihteessa
Pelkistetty koti rauhoittaa
VAKIOT
3
4
9
15
30
32
34
42
Pääkirjoitus
Bittikattaus
Puheenjohtajan palsta
Kolumni
Tutkittua
Oikeutta
Opiskelijat
Jäsenpiste
KANNEN KUVA: Kimmo Brandt
2
Jokaisella tavaralla
on oma paikkansa
s. 43
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden
tekniikan ammattilaisten jäsenlehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
JULKAISIJA
Insinööriliitto IL ry
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
PÄÄKIRJOITUS
Jari Rauhamäki / Päätoimittaja
PUHELINVAIHDE
0201 801 801
PÄÄTOIMITTAJA
Jari Rauhamäki
0201 801 847
TOIMITUSSIHTEERI
Kirsi Tamminen
0201 801 819
TOIMITTAJAT
Janne Luotola
0201 801 822
Minna Virolainen
0201 801 827
TAITTO
Aste Helsinki Oy
ILMESTYMISPÄIVÄT
2017 / 9.2., 16.3., 27.4., 15.6., 24.8., 28.9., 2.11., 14.12.
TARKASTETTU LEVIKKI
68 409 kpl (12.2.2014)
Painos 72 000
OSOITTEENMUUTOKSET
puh. 0201 801 801
PAINOPAIKKA
Forssa Print Oy
ILMOITUSHINNAT
Sivu 3 600 €
1/2 sivu 2 500 €
1/4 sivu 1 850 €
TILAUSHINTA
50 /vuosikerta
ILMOITUKSET JA TILAUKSET
Kirsi Tamminen
0201 801 819
ISSN 2342-270X (painettu)
ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)
VERKKOLEHTI JA
NÄKÖISLEHTIARKISTO
www.insinoori-lehti.ﬁ
Kuva työstä syntyy varhain
H
elsingin Sanomien mielipideosastolla oli muutama
viikko sitten vastavalmistuneen opettajan kirjoitus siitä, kuinka heikoin eväin hän oli joutunut kohtamaan
käytännön työelämän. Yliopisto oli käyty ja maisterin
paperit taskussa, mutta siitä huolimatta kirjoittaja koki olleensa
valmistautumaton kohtamaan opettajatyön arjen työhön kuuluvasta vastuusta lähtien.
Kirjoituksesta voi halutessaan tehdä monia johtopäätöksiä.
Opettajan työ ei ollutkaan sellaista, mihin kirjoittaja oli kuvitellut valmistuvansa. Kuten vastavalmistunut opettaja toteaa,
ammatti on arvostettu ja moni nuori on hakenut opiskelemaan
alaa. ”Nyt koulu on suuressa muutoksessa, samoin opettajan
ammatti”, hän kirjoitti ja toivoi opettajankoulutuksen jatkossa
valmistavan opiskelijoita paremmin työn todelliseen arkeen.
Opettajan ammatti on ollut nuorten suosiossa vuosikymmenestä toiseen. Syitä suosioon lienee useita. Yksi on varmaan
se, että opettajan ammatti ja työ on ensimmäinen, johon lapsi
toden teolla tutustuu omien vanhempien työn ohella. Kuva työelämästä siis alkaa muodostua jo varhain, lapsena.
Meidän vanhempien työelämän veteraanien on ehkä syytä
kiinnittää asiaan huomiota. Pohtimisen voi aloittaa peruskouluun kuuluvista tet-jaksoista: Mitä ajattelee tai oppii ensimmäiselle tet-jaksolleen saapuva nuori, joka huomenten toivottamisen jälkeen jätetään oman onnensa nojaan pelaamaan
älypuhelimellaan pelejä? Voi olla, että kokemus osoittautuu
myöhemmässä vaiheessa kovin vääräksi, kun ensimmäisessä
kesätyöpaikassa pitää tehdä oikeita töitä.
Myös ammattiopintoihin kuuluvat harjoittelujaksot on syytä
viedä läpi mahdollisimman hyvin. Se on sekä yrityksen että
ammattiin opiskelevan nuoren edun mukaista, sillä harjoittelijat ovat tulevaisuuden työn tekijöitä. Nuoret vaihtavat koulussa
kokemuksiaan harjoittelupaikoistaan. Näissä keskusteluissa
syntyvät ensimmäinen jako haluttuihin ja vähemmän haluttuihin työpaikkoihin.
Omaa lastakin voi opettaa hyvään työelämään pienestä pitäen. Siinä oma esimerkki on tärkein. Jokainen päivä ei kannata
olla töissä iltamyöhään, työpuheluihin ja -sähköposteihin vastaaminen on syytä siirtää pois omasta kodista ja yhteisistä hetkistä. Hyvä työelämä ei ole 24/7, ei nyt eikä tulevaisuudessa.
3
BITTIKATTAUS
Janne Luotola
KOONNUT: Kirsi Tamminen
Kaartin soittokunta esitti kunniamarssin Insinööriupseeriliiton 90-vuotisjuhlissa Katajanokan kasinolla Helsingissä.
92 €
Insinööriliiton tämän vuotisen Työmarkkinatutkimus TMT:n mukaan koko insinöörikunnan
mediaanipalkka on noussut lähes sata euroa viime vuodesta. TMT:ssä kartoitetaan vuosittain
insinöörikunnan rakennetta, palkkatasoa ja ansiokehitystä. Tuore tutkimus postitetaan jäsenille
vuoden vaihteessa.
Kevään koulutuksia
on nyt netissä
Insinööriliitto järjestää monipuolisia koulutuksia sekä ympäri Suomea että verkossa.
Koulutukset ovat jäsenille yleensä maksuttomia; vain ammatilliseen osaamiseen liittyvissä
opinnoissa on kurssimaksut.
Tutustu ensi vuoden koulutustarjontaan osoitteessa www.ilry.ﬁ/koulutukset.
4
Liikennevakuutuslain uudistus
vähentää sääntelyä
Liikennevakuutuslain uudet entistä selkeämmät säännökset parantavat sekä vakuutuksenottajien että vahinkoa kärsineiden
asemaa ja oikeuksia. Uudistus
liittyy erityisesti vakuutusmaksujen bonussääntelyn keventämisen
osalta hallituksen norminpurkutalkoisiin.
Tarkoituksena on lisätä uusien
hintarakenteiden kautta asiakkaille tarjolla olevia vaihtoehtoja
siten myös kilpailua vakuutusmarkkinoilla. Uusi laki tulee voimaan ensi vuoden alussa.
Vakuutusmarkkinayksikön
johtaja Hannu Ijäksen mukaan
norminpurku näkyy käytännössä
siinä, että lain valmistelijat ovat
katsoneen kaikki säännökset tarkkaan läpi ja pohtineet, ovatko ne
tarpeellisia. Säännösten määrä vähenee hieman, sillä laista on poistettu muiden lakien kanssa päällekkäistä tai muutoin tarpeetonta
lainsäädäntöä.
Normien määrällistä vertailua
tärkeämpää on kuitenkin se, edistävätkö tehdyt muutokset asetettuja tavoitteita.
Sosiaali- ja terveysministeriö
on mukana norminpurkutyössä.
Norminpurku on yksi hallituksen
kärkihankkeista.
Hankkeen tavoitteena on helpottaa yritysten toimintaa ja
kansalaisten arkea ja tätä kautta
lisätä Suomen kilpailukykyä ja
tuottavuutta. Hanke tähtää myös
lainsäädännön vaikuttavuuden
parantamiseen ja lainsäädäntökulttuurin muuttumiseen.
BITTIKATTAUS
Neljäsluokkalaisten matematiikan ja
luonnontieteiden osaaminen heikentynyt
PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu notkahdus nuorten osaamisessa näkyy nyt myös neljännellä
luokalla. Etenkin poikien tulokset
ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin
kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla.
Peruskoulun neljäsluokkalaisten
luonnontieteiden ja matematiikan
osaaminen on heikentynyt selvästi
vuosien 2011 ja 2015 välillä. Vuonna
2011 luonnontieteiden osaamisen
kansallinen keskiarvo oli 570 pistettä, mutta vuoden 2015 arvioinnissa enää 554 pistettä. Erotus tarkoittaa noin puolen kouluvuoden
oppimäärää.
Pudotus matematiikassa on ollut hieman loivempi, 545 pisteestä
535 pisteeseen. Vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli
ainoa, jonka tulokset heikkenivät
neljän vuoden aikana.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat
luonnontieteissä jaetulle viidennelle
sijalle. Edellä olivat Singapore, Korea, Japani ja Venäjä. Matematiikassa Suomen sijoitus on pudonnut 10 kärjen ulkopuolelle. Kärjessä
olivat matematiikassa viisi Aasian
maata tai aluetta: Singapore, Hongkong, Korea, Taiwan ja Japani.
Työntekijä loikkaa naapuriyritykseen
Mitä lähempänä työpaikka sijaitsee toista, sitä herkemmin työntekijä vaihtaa sitä. Se hyödyttää myös
yrityksiä. Pääkaupunkiseudulla korkean osaamisen toimialoilla neljännes toimipaikanvaihdoksista tapahtui alle kilometrin ja puolet alle
neljän kilometrin säteellä, selviää
Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoanalyysistä. Yritysten toimipaikkojen maantieteellinen läheisyys lisää työvoiman liikkuvuutta.
Toimipaikkojen verkostoituminen
työntekijöitä vaihtamalla parantaa
myös yritysten tuottavuutta. Osaamiskeskittymiä muodostuu kau-
punkeihin. Helsingin ydinkeskusta,
ulommat keskustavyöhykkeet sekä
Otaniemen, Tapiolan ja Leppävaaran muodostama vyöhyke Espoossa
muodostavat osaamisintensiivisten
alojen työvoimavirtojen selvästi
vahvimman keskittymän. Kaupungit voivat parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksia tiiviillä
maankäytöllä. Toimitilojen tulee
sijaita lähellä toisiaan hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä.
Edes informaatioteknologian kehittyminen ei ole poistanut fyysisen läheisyyden tuottamia hyötyjä.
Korkeakoulujen syksyn
yhteishaun valinnat selvillä
Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa oli noin 26 400 hakijaa,
joista opiskelupaikan sai 23 prosenttia eli 6 062 hyväksyttyä. Valtaosa yhteishaussa mukana olleista
200 koulutuksesta oli tarjolla ammattikorkeakouluissa.
Hyväksytyistä 98 prosenttia sai
opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta ja 2 prosenttia yliopistosta. Yliopistojen koulutuksista
suurin osa oli vain ylempään kor-
keakoulututkintoon johtavia maisterikoulutuksia.
Eniten aloituspaikkoja oli ammattikorkeakoulujen sosiaali- terveys- ja liikunta-alalla. Korkeakoulut voivat järjestää lisähakuja
yhteishaun vapaiksi jääneille paikoille 22. joulukuuta. Korkeakoulut
julkaisevat tarjolla olevat koulutuksensa Opintopolussa ja omilla nettisivuillaan. Myös lisähaun koulutuksiin haetaan Opintopolun kautta.
LUT-konsernin
rakentaminen alkaa
Kaikki Saimaan ammattikorkeakoulun omistajakunnat ovat päättäneet, että ne siirtävät ammattikorkeakoulun omistuksensa Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle.
Etelä-Karjalan kuntien valtuustot ovat tehneet
päätöksensä siitä, että kunnat siirtävät ammattikorkeakoulun omistuksen LUT:lle vastikkeetta
ja saavat tilalle saman suuruisen pääomalainan.
Järjestely edellyttää, että ammattikorkeakoulun
työntekijöiden lisäeläkeasia ratkaistaan. Valtion taholta on luvattu, että asiaan löytyy ratkaisu.
Päätösten jälkeen konsernin juridinen muodostaminen jatkuu. Tämän hetken arvion mukaan LUTkonserni on muodostunut juridisesti ja osakekanta on kokonaisuudessaan yliopiston omistuksessa
toukokuussa 2017.
Samaan aikaan juridisen toteutuksen kanssa aloitetaan konsernin käytännön suunnittelu.
Marraskuun lopulla käynnistyi konsernistrategian rakentaminen. Samalla alkoi johtamis- ja hallintomallin sekä tukipalveluiden kokonaiskuvan
suunnittelu.
Yhteinen neuvottelukunta seuraa, arvioi ja antaa palautetta projektin etenemisestä.
Neuvottelukunnan edustajat nimetään johdon, henkilöstön, opiskelijoiden ja luottamusmiesten joukosta. Kaikki laajakantoiset asiat viedään päätettäväksi
LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun hallituksiin.
Tampereen teknillisen yliopiston toimintaa
pyörittävän TTY-säätiön hallitus päätti keskeyttää Tampere3-korkeakoulufuusion valmistelun.
Hankkeessa olivat mukana TTY:n lisäksi Tampereen
ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto.
5
BITTIKATTAUS
Työpaikkatorilla tarjolla töitä
yhä useammalle osaajalle
HANNUN
PALSTA
Hannu Saarikangas
koulutusjohtaja
Insinööriliitto
Nyt tarvitaan malttia
A
mmatillisen koulutuksen suosio on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi. Toisen
asteen ammatillisen koulutus oli useana
vuonna lukiota suositumpi jatko-opintoväylä. Yhtä lailla ammattikorkeakoulujen vetovoima
on haastanut yliopistot. Suosituimmuusvertailussa
ammattikorkeakoulut pärjäävät oikein hyvin.
Liekö tämä syynä sille, että viimeisten viiden vuoden aikana ammattikorkeakouluilta on leikattu noin
20 prosenttia julkisesta rahoituksesta. Nyt sama uhkaa
toisen asteen ammatillista koulutusta. Samaan aikaan
lukioita ja yliopistoja on käsitelty silkkihansikkain.
En kiistä, etteikö toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin ole tarvetta. Nykyinen jako nuorisoasteen ja aikuisten välillä, lukuisat eri koulutuksen
toteuttamismuodot sekä erilaiset rahoitusmuodot ovat
kaaos, joka kaipaa selkeyttä. Reformissa ehdotetut toimenpiteet eivät vaan ole realistisia, kun koulutuksen
resursseja ollaan samalla vähentämässä noin 200 miljoonalla eurolla.
Uudistuksen keskeiset elementit – laadun parantaminen, työssä oppimisen lisääminen, jatko-opintokelpoisuuden varmistaminen ja koulutuksen henkilökohtaistaminen – edellyttävät resurssien lisäämistä. Työssä
oppimisen massiivinen kasvattaminen edellyttää kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joissa voi opetella asioita.
Niissä on oltava asiansa osaavia ohjaajia sekä toimivaa
yhteistyömuotoa yritysten ja oppilaitoksen edustajien
kanssa. Keskieurooppalaisen kulttuurin synnyttäminen tyhjästä ei esitetyssä aikataulussa ole mahdollista.
Mahalasku toisen asteen opintojen reformissa näkynee myös insinöörikoulutuksen tulevaisuudessa.
Kevään sisäänotossa usean ammattikorkeakoulun
tekniikan alan sisäänotossa ammatillista väylää pitkin tulijoiden osuus oli yli puolet. Jos opetusministeriön kaavailut ylioppilastodistuksen arvosanoihin
perustuvan korkeakoulujen sisäänoton lisäämisestä
vielä käyvät toteen, ammatillisen väylän valinneille
nuorille opintojen tuottama jatko-opintokelpoisuus
jäänee teoreettiseksi vaihtoehdoksi.
6
Insinööriliiton jäsensivuilla olevan työpaikkatorin on kuluneen vuoden aikana löytänyt yhä useampi työnantaja. Joulukuun 1. päivään mennessä ilmoituksia kanavaan oli jätetty
jo 1 075, kun koko vuoden 2015 kokonaisilmoitusmäärä jäi
reiluun 800 ilmoitukseen.
Avoimia työpaikkoja on vuoden aikana ollut tarjolla koko
maassa, mutta kaksi kolmesta avoimesta paikasta on sijoittunut Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen sekä Pirkanmaalle.
Aloittain eniten paikkoja tarjolla on suunnittelu- ja it-tehtävien parissa työskenteleville ja tehtäviin on etsitty kautta
linjan osaajia aina opiskelijoista vaativiin johtotehtäviin.
Työpaikkoja etsivän kannattaa seurata sivustoa ahkerasta,
koska sen lisäksi, että paikkoja tulee hakuun enemmän,
myös hakuajat ovat lyhentyneet. Yhä useampi työnantaja
aloittaa haastattelut heti sopivan hakijan osuessa kohdalle.
Avoimiin työpaikkoihin pääsee tutustumaan kirjautumalla liiton jäsensivuille ja menemällä urapalveluiden sivulle. Ilmoittaminen työpaikka torilla on työnantajalle
maksutonta ja sen kautta tavoittaa tekniikan alan asiantuntijoiden lisäksi myös tulevat asiantuntijat Kesäduunitorin
puolella.
Ilmoitus jätetään osoitteessa: www.ilry.ﬁ/ilmoitatyopaikka.
Suomen eläkemaksut
eurooppalaista keskitasoa
Tanskassa on korkein ja Ruotsissa matalin eläkemaksutaso
suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, käy ilmi Eläketurvakeskuksen vertailusta. Suomi erottuu vertailussa suurilla
työnantajamaksuilla, vastaavasti työntekijän maksu on keskitasoa pienempi.
Raportissa verrataan eläkemaksujen tasoa yhdeksässä
Euroopan maassa vuonna 2014. Se antaa kuvan eläketurvan maksurasituksesta eri maissa, kun huomioon otetaan
lakisääteisten eläkemaksujen lisäksi muualla Euroopassa
yleiset työmarkkinaeläkkeet sekä valtion osuus rahoituksesta.
Korkein maksutaso suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on Tanskassa, pienin Ruotsissa. Suomi sijoittuu
vertailun keskikastiin.
– Vertailu huomioi järjestelmien rakenteelliset erot ja
antaa kokonaiskuvan eläketurvan kustannuksista. Pelkästään lakisääteisiä maksuja vertailtaessa Suomen eläketurva
näyttää paljon kalliimmalta, kertoo yhteyspäällikkö Mika
Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Raportissa vertaillaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Alankomaiden, Ranskan, Saksan, Itävallan ja Sveitsin
eläkejärjestelmien kokonaismaksutasoa.
BITTIKATTAUS
Haastattelut tähtäävät nopeaan työllistymiseen
Te-toimistoihin palkataan lisää henkilöstöä työnhakijoiden
tihennettyjen haastattelujen käynnistämiseksi ensi vuoden
alussa. Samalla laajennetaan ostopalvelujen käyttöä. Tavoitteena on työttömien nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy, avoimien työpaikkojen nopea täyttyminen
ja asiakaslähtöisyyden lisääminen.
Työnhakijoiden haastattelujen lisäämisen tavoitteena on
työttömän työnhakijan nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja avoimien työpaikkojen nopea täyttyminen.
Uusi akavalainen liitto
Loimu aloittaa toimintansa
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL,
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja
Metsänhoitajaliitto yhdistyvät ensi vuoden alusta. Uuden liiton nimi on Luonnon-, ympäristö- ja
metsätieteilijöiden liitto Loimu.
Kaikkien kolmen liiton valtuustot tekivät kokouksissaan marraskuussa yhdistymisen edellyttämät lopulliset päätökset muun muassa vanhojen
liittojen lakkauttamisesta.
Loimuun kuuluu noin 15 000 jäsentä, joista
opiskelijajäseniä on noin viidesosa. Varsinaisista
jäsenistä vajaa puolet työskentelee yksityisellä
sektorilla, reilu viidesosa valtiolla, viidesosa yliopistolla ja noin kymmenesosa kuntasektorilla.
Yhdistymisellä tavoitellaan muun muassa tehokkaampaa edunvalvontaa ja parempia jäsenpalveluja. Yhdistymisen valmistelut aloitettiin keväällä 2015. Pitkään jatkunut yhteistyö liittojen kesken
tarjosi vakaan pohjan uuden liiton rakentamiselle.
Loimu on monialainen liitto: koulutukseltaan
jäsenet ovat biologeja, biotieteilijöitä, kemistejä,
geologeja, limnologeja, metsänhoitajia, ympäristötieteilijöitä, meteorologeja, maantieteilijöitä, tilastotieteilijöitä, fyysikoita, matemaatikoita – ja
monia muita.
– Te-palvelujen tehostamisen lähtökohta on, että työttömälle työnhakijalle tarjottavat palvelut perustuvat asiakkaan
palvelutarpeisiin ja tukevat hänen työllistymistään. Haastattelujen tarkoitus on palvella ja tukea työtöntä työnhaussa,
oikeus- ja työministeri Jari Lindström sanoo.
Te-toimisto voi järjestää henkilökohtaisen haastattelun
kasvokkain, puhelimitse tai etäyhteydellä. Lisäksi haastattelut voidaan toteuttaa nuorten palvelupisteissä, Ohjaamoissa,
joissa on Te-palveluiden virkailijoita sekä työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisissa kokeiluissa kunnan järjestämänä.
Rauhaisaa
joulunaikaa
toivottaa Insinööri-lehti
7
ILMOITUS
PUHEENJOHTAJAN
PALSTA
Samu Salo / Puheenjohtaja
Aito sopiminen käy, sanelu ei
A
lkutalven aika on kuultu useita
ulostuloja työmarkkinoihin
liittyen. Aihe on tärkeä, mutta
joidenkin tahojen näkökulmat
ovat käsittämättömiä. Listan
kärjessä on Suomen Yrittäjät,
jonka puheenjohtaja Mikael Pentikäinen perää
työsopimuslakiin rajuja muutoksia. Pentikäisen mukaan muutokset auttavat yrittäjiä
tarjoamaan enemmän työtä.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka monta
uutta työpaikkaa syntyy, kun koeaikaa pidennetään ja takaisinottovelvollisuutta vähennetään neljään kuukauteen. Olen aina luullut,
että yritykset palkkaavat työntekijöitä silloin,
kun heillä on työtä tehtäväksi.
Pienille yrityksille yksikin rekrytointi on
toki merkittävä ja sisältää riskejä. Myyttiä Suomen kankeista työmarkkinoista ei kuitenkaan
kenenkään ole syytä saarnata. YTN:n selvityksen mukaan Suomen työmarkkinat eivät käytännössä ole sen jäykemmät kuin keskeisimmillä kilpailijamaillamme Ruotsilla ja Saksalla.
Irtisanominen on Suomessa helpompaa kuin
OECD-maissa keskimäärin, Saksaan tai Ruotsiin verrattuna vielä oleellisesti helpompaa.
Motivoitunut työntekijä on yrityksen
tärkein voimavara. SY:ssä näin ei tunnuta
ajattelevan. Melkein voi odottaa järjestöltä
ulostuloa, jossa SY kehottaa jäsenyrityksiään
irtisanomaan kaikki työntekijät turhana kulueränä. Pelkkä omistaminen ja johtaminen eivät
kuitenkaan riitä. Oleellinen osa yritysten tuloksesta syntyy työntekijöiden työpanoksella.
Säännösmuutosten lisäksi Pentikäinen
haluaa kehittää työmarkkinajärjestelmää
suuntaan, jossa työehdoista sovitaan entistä
enemmän työpaikoilla. SY:n edustamissa pienissä yrityksissä tehdään paikallista sopimista
paljon jo nyt, sillä työehtosopimukset antavat
luottamusmiehelle mahdollisuuden sopia monista asioita yritystasolla.
SY:lle – tai ainakin Pentikäiselle – luottamusmiehet tuntuvatkin olevan ongelman
ydin. SY ei halua yleissitovia työehtosopimuksia eikä luottamusmiehiä, mutta miksi ei? Ne
ajavat järjestön agendaa paikallisesta sopimisesta ja sen jäsenyritykset olisivat samalla
viivalla, mikä takaisi rehdin kilpailun. Onko
ongelma se, että kaikilla yrityksillä ei ole paikalliseen sopimiseen osaamista ja valmiuksia,
mikä pakottaa SY:n pitämään yllä työelämästä
virheellisiä myyttejä.
On väärin väittää, että ammattiyhdistysliike
ei halua paikallista sopimista. Paikallisen sopimisen lisääminen kyllä sopii, jos se on aitoa.
Pentikäisen ajamalle yksipuoliselle sanelulle
sanomme kuitenkin jyrkästi ei.
Paikallista sopimista on harrastettu niin
kauan kuin muistan ja se lisääntyy koko ajan.
Hyvä esimerkki tästä on kilpailukykysopimuksen sisältämä työajan pidentäminen. Ay-liike
oli asiasta sopimassa, mutta SY:lle tämä mahdollisuus ei kelvannut. Toivon, että järjestö
muuttaisi mielensä ja ryhtyisi käymään työmarkkinoita koskevia neuvotteluja ay-liikkeen
kanssa. Pitää muistaa, että pk-yritykset työllistävät noin 55 prosenttia suomalaisista.
9
10
Arktinen
vaunu
kestää
talven
tuiskut
TEKSTI JA KUVAT: Janne Luotola
Transtech valmistautuu
Helsingin ja Tampereen
raitiovaunutilauksiin.
Vaunun suunnittelu pohjoisiin
oloihin on vaikeaa, ja se on
suomalaisen insinöörin ja
kiskokalustovalmistajan onni. ››
Timo Heikkinen (oik.) ja Marko
Hurskainen nousevat kyytiin
ilman matkalippua, vaikka
leimauslaitekin on jo asennettu.
11
Artic odottaa viimeistelyä
ennen kuljetusta Helsinkiin.
O
tanmäellä Kajaanissa seisoo
360 metriä pitkä halli, jonka
poikki kulkevat useat raiteet.
Alkupäästä syötetään sisään
terästä, ja kymmenen päivän
välein perästä työntyy ulos
raitiovaunu.
Sisällä reilun viiden hehtaarin hallissa on
kellertävä valaistus, ja siniset liekit erottuvat
selvästi. Kiskojen vierellä hitsataan Transtechin
Artic-raitiovaunujen telejä. Tuotannossa on
Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL:n 40
vaunun tilaus.
Tulevina vuosina tilauksia tulee kahdesta
kaupungista. HKL tarvitsee raitiovaunuja uutta
Raide–Jokeri-linjaa varten, ja Tampere on
päättänyt rakentaa ensimmäisen raitiovaunulinjansa. Kummatkin kaupungit ovat valinneet
vaunuksi Transtechin Articin.
Artic sopii pohjolaan jo nimensä puolesta.
Se viittaa paitsi arktisiin oloihin myös vaunun
tekniseen innovaatioon artikulaationiveleen,
jonka ansiosta moduulit taipuvat toistensa
suhteen.
– Teli on vaunun teknisesti tärkein ja tuotannollisesti haastavin kokoonpano, tehtaanjohtaja Marko Hurskainen sanoo.
Vaunuun kuuluvat kääntyvät telit ja teleihin
pyöräkerrat, eli pyörät yhdistetään toisiinsa
12
akselilla. Mutkissa sisä- ja ulkokaarteen pituuserot kurotaan umpeen kartiomaisten pyörien
avulla. Tämä on tärkeä ero verrattuna muissa
maissa yleisiin ratkaisuihin, kuten Helsingin
ensimmäiseen, epäonnistuneena pidettyyn
Bombardierin matalalattiaraitiovaunuun, jossa
on erillisjousitetut pyörät.
RÄÄTÄLÖINTI VALTTINA
Tehtaalla on samaan aikaan tuotannossa 12
raitiovaunua. Siten kaikki valmistusvaiheet
näkyvät kävelemällä hallia päästä päähän.
Tuotannossa paiskitaan töitä viitenä päivänä
viikossa kahdessa tai kolmessa vuorossa tehtävästä riippuen. Työmiehiä on paljon ja robotteja vähän.
Kansainvälisesti verrattuna pienen valmistajan valttina on, että se räätälöi vaunut tilaajan
mukaan. Helsingin raitiovaunu on suunniteltu mahdollisimman helposti huollettavaksi,
vaikka se lisää hintaa.
– Vaunun hankintahinta on pieni verrattuna
elinkaarikustannuksiin. Articissa huolto on
tehty mahdollisimman helpoksi, jolloin liikennekäyttö on maksimoitu, Hurskainen sanoo.
Työntekijät varustelevat koria ruuvaamalla
siihen kiinni helsinginkeltaisia ja -vihreitä paneeleita. Korin sameanharmaaseen etuosaan
on liitetty juuri musta ohjaamon kehikko.
”Ohjaamo voidaan vaihtaa.”
– Jos joku törmää ohjaamoon, se voidaan
tarvittaessa irrottaa ruuviliitoksesta ja vaihtaa,
raitiovaunun pääsuunnittelija Timo Heikkinen osoittaa.
Ilmastolliset vaatimukset näkyvät myös
vaunussa. Heikkinen viittaa rakenteilla olevan
telin rakenteisiin ja näyttää, ettei ole yhtäkään
kotelomaista rakennetta, jota ei pystyttäisi suojaamaan korroosiolta.
Raideleveydeksi Tampereella tulee Euroopassa yleinen 1,435 metriä, kun Helsingissä
leveys on tasan metrin. Tämä tekee Tampereen
vaunuista 25 senttiä sivusuunnassa tilavampia.
Kumpikin hankkeista valmistuu suunnitelmien mukaan samoihin aikoihin. Raide-Jokeri
aloittaa liikennöinnin 2020-luvun alussa ja
Tampereen raitiotie vuonna 2021.
KAUSILUONTEISTA TYÖTÄ
TEKNISIÄ ERITYISPIIRTEITÄ
Jokainen vaunutilaus on hieman erilainen.
HKL hankkii pitkiä vaunuja Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettavaa Raide-Jokeria varten. Vaunujen on
taivuttava myös olemassa olevaan katuverkkoon. Vaunuissa käytetään maailmanlaajuisesti ainutkertaista, HKL:n patentoimaa
tekniikkaa.
– Jokeri-vaunun katolle tulee ohjausmekanismi, joka ohjaa kaarteessa moduulien liikettä, Heikkinen esittelee piirustuksista.
Vaunu jakautuu viiteen moduuliin, joista
keskimmäinen leijuu ilmassa kahden vierekkäisen moduulin telien varassa. Vaunuun tulee
myös kallistusmahdollisuus pyörätuoliasiakkaita ja lastenvaunuja varten.
Tampereen vaunusta tulee kaikista pisin: 37
metriä. Silti moduuleita on vain kolme. Pitkät
vaunut sopivat raiteille, koska raiteiden linjaukset piirretään puhtaalta pöydältä.
– Tampereen radassa huomioidaan kaluston
vaatimuksia. Helsingissä on jouduttu suunnittelemaan kalusto olemassa olevaan rataverkkoon, mikä vaikutti oleellisesti vaunurakenteen
suunnitteluun, Hurskainen vertaa.
Tulevat raitiovaunutilaukset työllistävät Transtechilla noin 20 suunnittelijaa ja ostopalvelut
mukaan lukien 40–50 suunnittelijaa. Se tietää
insinööreille töitä erityisesti Oulussa, jossa
suunnittelutoiminnot sijaitsevat.
Transtechilla on yhteensä 500 omaa ja vuokratyöntekijät mukaan lukien 660 työntekijää.
Lähes sata heistä on palkattu VR:n kaksikerroksisten junavaunujen tilausten aiheuttaman
ruuhkahuipun vuoksi, ja työntekijämäärä supistuu, kun toimitukset päättyvät elokuussa.
– Tuotantomme on projektiluontoista, joten
tasaista kuormitusta ei ole olemassa. Ilman
vuokratyövoiman käyttöä joutuisimme toistuvasti käymään yhteistoimintaneuvotteluita
henkilöstön kanssa, Hurskainen sanoo.
Kiskokalustovalmistaja toivoo tilauksia nyt
ulkomailta. Transtech kilpailee parhaillaan
Oslon raitiovaunuhankkeesta, joka voi tuoda
tehtaalle 80 vaunun tilauksen. Myös Trondheimissa valmistellaan tarjouskilpailua.
Vielä ei tiedetä, mihin kaikkialle suomalaisia raitiovaunuja viedään. Linjaston päässä seisovasta, viimeistelyä vaille valmiista vaunusta,
määränpää paistaa kuitenkin selvästi: ”416
Otanmäki Helsinki”.
Vaunun kori on harmaa
ennen paneeleiden
kiinnitystä.
13
Joustot ja luottamus
käyvät käsi kädessä
TEKSTI: TEK
Sopiminen ja joustot
työmarkkinoilla vaativat
keskinäistä luottamusta,
ei sanelua.
V
iimeisen vuosikymmenen ajan Suomessa
on kuultu jatkuvasti
väitteitä, että työmarkkinamme ovat jäykät
– ja ainakin jäykemmät kuin muualla. Vertailu muuhun
Eurooppaan kuitenkin osoittaa myytin
suurelta osin vääräksi.
World Economic Forumin kilpailukykyraportti 2015 vahvistaa suomalaisen palkanmuodostuksen jäykäksi.
Palkanmuodostusta jäykistää työmarkkinamallimme, jossa kaikkien
14
alojen palkkakehitys on sidoksissa
keskenään. Eli arvosteluun on aihetta,
sillä Suomi on koko maailman 140
vertailumaan viimeinen. Mutta lähes
yhtä jäykkää se on myös maissa, joihin
meitä useimmin verrataan: Ruotsi on
sijalla 133, Saksa 132 ja Tanska 105.
Käytännössä esteenä palkkajoustoille Suomessa ovat palkkatasoa
määrittävien työehtosopimusten vähimmäispalkat. Taulukkopalkkoja sisältäviä sopimuksia on lähinnä SAK:laisilla ja STTK:laisilla liitoilla.
Ylempien toimihenkilöiden työehdoista neuvottelevan YTN:n työehtosopimuksissa ei ole palkkataulukoita
tai vähimmäispalkkoja, muutamia
poikkeuksia lukuun ottamatta, vaan
jokainen sopii palkastaan henkilökohtaisesti työsopimusta tehdessään.
Allekirjoitettu työsopimus on siis
ansiotason turva, Jos työnantaja haluaisi poiketa siinä sovitusta palkasta,
asiasta on päästävä yksimielisyyteen
työntekijän kanssa.
Työehtosopimuksettomat ylemmät
toimihenkilöt – esimerkiksi metsäteollisuudessa, rakennus-, elintarvikeja kaupan aloilla – ovat palkkojensa
kanssa samassa tilanteessa kuin sopimuksellisilla aloilla. Työehtosopimusten puuttuminen merkitsee kuitenkin
sitä, ettei edes yleiskorotuksia makseta
automaattisesti.
Työehtosopimuksen puuttuminen
hankaloittaa myös paikallista sopimista, johon työehtosopimus antaa
hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet.
Esimerkiksi akavalaisten sopimusalojen piirissä olevista 70 prosentilla
kiky-sopimuksen mukaisesta työajan
pidennyksestä sovitaan työpaikoilla.
KOLUMNI
K
J
Jaakko
Heinimäki
Tietokirjailija
PALKKA-ALE EI LISÄÄ VIENTIÄ
Palkoilla kikkailu on rajallinen keino kilpailukykyongelmassa. Jos vientituotteen laatu ei riitä tai
tuotteelle ei ylipäätään ole kysyntää, palkkakustannuksista tinkiminen ei auta.
Kansantuotteen kasvattamisessa ratkaisevassa asemassa ovatkin innovaatiot. Taloustieteiden nobelisti
Robert Solowin mukaan 85 prosenttia kansantuotteen kasvusta on innovaatioiden tuottamaa. Vain 15
prosenttia voi perustua panosten lisäämiseen, kuten
työllisyyden kasvuun tai työurien pidentymiseen.
Kansantalouden kasvulle ratkaisevaa on uudistuminen.
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti
Haaparanta on eri yhteyksissä muistuttanut, että
laadun puutetta ei voi korvata alhaisilla kustannuksilla eikä alhaisilla hinnoilla. Haaparanta viittaa taloustieteilijä John Suttoniin, joka on jo vuosia sitten
osoittanut tutkimuksillaan, että kilpailukykyä ei voi
kohentaa kuin rajallisesti työn tuottavuuden parantamisella tai muilla palkkakustannuksia alentavilla
keinoilla.
Laadulla kilpailukykyä voidaan sen sijaan parantaa rajattomasti. Jos kilpailijan laatu on tarpeeksi
korkea, niin työvoimakustannusten alentamisella ei
voida menestyä kilpailussa lainkaan.
TYÖAJAT JOUSTAVAT
Työaikajoustoissa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin. Työehtosopimukset ja työaikalainsäädäntö
sallivat työaikakysymyksissä kansainvälisesti vertaillen sangen suuren joustavuuden, jota ilmenee varsin
paljon, kun puhutaan työnantajan tarpeista. Tällöin
puhutaan ilta- ja yötyöstä, jonka osuus Suomessa on
Euroopan korkeimpia.
Määräaikaisten työsuhteiden sääntelyssä Suomi
sijoittuu OECD-maiden keskitason alapuolelle, eli
sääntely on meillä keskimääräistä vähäisempää. Tilanne on sama vertailtaessa muihin EU-maihin. Suomessa määräaikaiset työsuhteet ovat myös yleisempiä kuin Euroopassa keskimäärin.
Suomalainen irtisanomissuoja on eurooppalaisittain heikko. Kollektiivinen irtisanominen on erityisen helppoa. Riittää, kun käynnistää yt-neuvottelut
taloudellisten tai tuotannollisten syiden perusteella.
Käsitteiden sisältöä ei ole laissa tarkemmin määritelty, joten väen vähentämistä käytetään myös yrityksen tuloksen kaunistelemiseen, mikä ei suinkaan ole
ollut lainsäätäjän tarkoitus.
Ihminen, joulu ja kone
Y
hden sun toisen olen kuullut lataavan akkujaan lomalla. Samoin olen kuullut huokailuja, että kovalevy alkaa olla täynnä, kun
asiat eivät tahdo pysyä mielessä tai uuden
oppiminen tuntuu hankalalta. Mekanisoiva puhe
ihmisestä sisältää kevyesti koomisen huojennuksen
silloin, kun elo alkaa oikeasti tuntua aika tiukalta.
Kannattaisi kuitenkin olla varovainen. Sanat voivat
muuttaa maailman. Koneellistava puhe voi vaikuttaa
käsitykseemme ihmisestä.
Lypsykonetta voi käyttää vaikka vuorokaudet läpeensä, mutta olisi täysin järjetöntä lypsää lehmää
taukoamatta. Sama pätee muutettavat muuttaen ihmiseen. Ihminen ei ole kone. Jos noista kahdesta pitää valita, on ihminen pikemminkin lehmä.
Lepo ei ole lataamista. Lomaa ei vietetä sen takia,
että jaksaisi taas painaa niska limassa. Lomaa vietetään siksi, että elämän tarkoitus on olla vaan.
Parasta joulussa on se, että voi olla vaan. Kristityt viettävät joulua Kristuksen syntymän kunniaksi.
Juhlan juuret ovat silti kristinuskoa vanhemmat. Eri
puolilla maailmaa on vuoden pimeimpään aikaan
järjestetty juhlia sen kunniaksi, että valo voittaa sittenkin. Muinaisessa Rooman valtakunnassa vietetty
Voittamattoman Auringon juhla taipui sujuvasti Jeesuksen syntymäjuhlaksi, kuvattiinhan häntä kristittyjen pyhissä kirjoituksissa Elämän Valoksi.
Joulun taika on siinä, että ei tarvitse olla erityisen
uskonnollinen voidakseen iloita elämän kipinästä
pimeän keskellä - ja vetää henkeä raskaan vuoden
perään.
Hengen vetäminen onkin paljon ihmismäisempää
kuin akkujen lataaminen. Henki erottaa ihmisen koneesta. Eikä tarvitse olla edes erityisen henkevä, henkinen tai hengellinen huomatakseen tämän.
Muista hengittää. Siitä alkaa oikea lepo.
Jos dokaat, ota sen verran, että aamullakin tuntuu
vielä hyvältä. Siitä alkaa oikea rentoutuminen.
Jos lähelläsi on ihminen, jota rakastat, kerro se hänelle. Ihan suorin sanoin. Rakkaus se vasta erottaakin
ihmisen koneesta.
15
Yksi Microsoftilta
potkituista työntekijöistä
alkoi etsiä töitä kollegoilleen.
Sitten häntäkin onnisti.
Irtisanottu taisteli
itsensä töihin
TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola
Pauli Korpela
esittelee Evondosin
lääkeautomaattia.
16
”Olen palkannut
jo kaksi
smartsalolaista.”
H
elmikuisena aamupäivänä tänä vuonna Pauli
Korpela poistui viimeisen kerran Microsoftin
toimistolta Salossa. Työttömän päivä ehti kestää
kuitenkin vain iltapäivään, kun mies
marssi sisään uuteen työpaikkaan.
– Aikamoinen tuuri kävi, Evondosin tuotekehitysjohtajaksi päätynyt
Korpela summaa.
Se ei ole kuitenkaan täysin totta.
Työpaikka löytyi hänelle ja monille
muille irtisanotuille suunnitelmallisen
yhteistyön tuloksena.
Palataan viime vuoden heinäkuuhun. Microsoft ilmoitti ajavansa alas
matkapuhelintoimintansa Salossa.
Jopa 800 työntekijää päätettiin irtisanoa.
– Kuulin siitä lomamatkalla Pärnussa. Alkuun harmitti suunnattomasti, mutta nopeasti minä ja muutama kollega päätimme, ettemme
luovuta.
Syntyi Smartsalo-yhteisö, joka alkoi markkinoida vapautuvia osaajia ja
etsiä töitä. Microsoft maksoi yhteisön
nettisivut ja esittelyvideon, mutta työn
tekivät ihmiset itse.
– Jos me olisimme toimineet yksilöinä, meillä ei olisi ollut voimaa.
Mutta me lähdimme 800 hengen yhteisönä.
Automaatti ohjeistaa
käyttäjää pillereiden
ottamisessa.
– Oli aika luonnollista etsiä työtä
kollegoille samalla kun haki itsellekin.
Kun oli haussa näkyvässä roolissa, niin
tarjouksia oli odotettavissa.
Irtisanomisilmoituksen jälkeen
Korpelalla oli puoli vuotta aikaa löytää
uusi työpaikka. Hän sai joitakin tarjouksia, muttei sopivaa. Vielä tämän
vuoden tammikuussa vähän ennen
töiden loppumista hän oli epätietoinen, mihin päätyisi. Sitten terveysteknologian palveluyritys Evondosin toimitusjohtaja, joka oli nähnyt Korpelan
messuilla, soitti ja pyysi hommiin.
Työtä kannattaa Korpelan mielestä
hakea suoraan yrityksistä, vaikka niillä
ei olisi avoimia paikkoja tarjolla. Yritykset välttävät julkisia ilmoituksia,
koska ne maksavat ja niiden käsittely
vie liian kauan. Verkostoitumalla paikkoja saa helpommin.
– Minäkin olen palkannut Evondosiin jo kaksi smartsalolaista.
HYÖTY IRTI KOKEMUKSESTA
VERKOSTOT TOIVAT TYÖTARJOUKSIA
Smartsalo järjesti viime vuoden syksynä kolmet rekrytointimessut. Niissä
kävi yhteensä yli sata yritystä. Tarkkaa
lukua työllistyneistä ei ole, koska harvat rekrytoinneista ovat olleet julkisia. Jotain palkattujen määrästä kertoo
kuitenkin se, että ryhmän edellinen
nettipäivitys on tämän vuoden toukokuulta.
– Suurin osa meistä hallituksen jäsenistä on työllistynyt. Aika ei tahdo
enää riittää vapaaehtoistyön tekemiseen, Korpela selittää.
Sitä mukaa, kun hallituksen jäsenet työllistyvät, on tarkoitus aktivoida
muita Smartsalon jäseniä pyörittämään toimintaa. Smartsalosta tuli
viime vuoden joulukuussa rekisteröity
yhdistys ja Korpelasta sen puheenjohtaja.
Ikää Korpelalla oli 53 vuotta, kun
Evondos palkkasi hänet helmikuussa
tuotekehitysjohtajaksi. On hänen mukaansa vain osittain totta, että ikääntyneet eivät saisi töitä.
– Riippuu työpaikasta, soveltuuko
vanha osaaminen siihen ja pystyykö
omaa kokemusta hyödyntämään niin,
että se muodostuu uudeksi osaamiseksi. Pitää olla todellinen halu oppia
uutta.
Kokemusta Nokialta ja Microsoftilta Korpelalla on yhteensä 28 vuoden
ajalta. Useat tehtävät ovat liittyneet
tuotekehitykseen.
– Minulla on ollut onnea, koska
olen tehnyt työssäni monta asiaa ensimmäisenä maailmassa. Esimerkiksi
Nokialla me teimme maailman ensimmäisen metallikuoripuhelimen.
Koulutustaan Korpela pitää hyvänä
pohjana sille, mitä hän myöhemmin
teki. Hän valmistui tietokonetekniikan linjalta Raahen tietokonetekniikan instituutista vuonna 1988. Urallaan etenemisestään Korpela kiittää
Nokiaa, joka järjesti muun muassa
vuonna 1996 ohjelmanjohtajan koulutuksen.
– Nokialla uskallettiin ottaa riskejä.
Jos vain tehdään asioita niin kuin ne
on aina tehty, tippuu kelkasta.
NOUSEVAN YRITYKSEN PALVELUKSEEN
Nykyisessä työpaikassaan Korpela
vastaa Evondos-palvelun ja siihen sisältyvän lääkeautomaatin kehityksestä.
Kotiin tuotava laite antaa asiakkaalle
oikean lääkkeen oikeana annoksena
oikeaan aikaan. Samalla se pitää kirjaa
otetuista pillereistä ja ilmoittaa etäyhteyden kautta terveydenhuoltoon, jos
niitä ei ole otettu.
Palvelun ansiosta kuntien ei tarvitse
lähettää avustajaa kotiin vain lääkkeiden jakamisen vuoksi. Laite pitää
käydä täyttämässä vain kahden viikon
välein, mikä säästää terveydenhuollon
kustannuksista.
– Terveydenhoitoala on minulle
uutta ja mielenkiintoista. Tässä kokee,
että asia on tärkeä: autamme vanhoja
ja sairaita ihmisiä.
Evondos kasvaa nyt vauhdilla.
Vuonna 2008 perustettu yhtiö työllistää 50 salolaista ja palkkaa lisää.
Laitteita valmistuu entisissä Nokian
tiloissa 20–30 kappaletta viikossa.
Yhtiön palvelu on saatavilla Suomen
lisäksi Norjassa ja Ruotsissa sekä laajenee Tanskaan ja Britanniaan.
– Nokia avasi silmät. Sen markkinaosuus oli valtava. Ei olisi pitänyt
olettaa, että se säilyy. Aina pitää taistella. Ja missä onkaan mukavampaa
taistella kuin firmassa, joka on vasta
lähtemässä nousuun, Korpela sanoo.
17
Jevgeni Zalutsky
kertoo, että GRESvoimalan kolmas
yksikkö valmistuu
joulukuussa.
Insinööri
ymmärtää
insinööriä
TEKSTI ja KUVAT: Kimmo Lundén
Fortumin neljän vuoden voimalaitosurakka
Venäjän Tšeljabinskissa on päätöksessä.
Jevgeni Zalutsky jää vielä poistamaan
käytöstä vanhaa voimalaa. Hän kehuu
monikulttuurista työyhteisöä.
T
šeljabinskissa, Fortumin
GRES-voimalayksikön työmaalla
sähköinsinööri Jevgeni Zalutsky
sanoo, että insinööri ymmärtää
toista insinööriä, olipa tämä minkämaalainen tahansa.
– Puhumme kaikki tekniikan kieltä.
Uralilla sijaitseva Tšeljabinsk oli
Neuvostoaikaan suljettu aseteollisuuskau-
18
punki. Se tunnetaan yhä ”Tankogradina”,
tankkikaupunkina. 1,3 miljoonan asukkaan
kaupunki on edelleen metalli- ja konepajateollisuuden keskus, joten energiaa tarvitaan.
Zalutsky aloitti voimalaitostyömaalla operaatioista vastaavana asiantuntijana 2014.
Investointiprojekti oli alkanut kaksi vuotta
aiemmin; voimala-alueelle oli jo rahdattu
2 400 tonnia painavat voimalan päälaitteet ja
-koneistot eli kaasuturbiinit roottoreineen ja
generaattorit.
Voimala vihitään virallisesti. Ykkös- ja kakkosyksiköt ovat jo käytössä. Kolmaskin voimalayksikkö valmistuu joulukuussa lämmittämään ja sähköistämään Uralia.
Asennustyöt sujuivat Zalutskyn mukaan ilman suurempia ongelmia.
– Pulmat on tehty ratkaistaviksi. Ne ovat
työn suola. Työssä ilmenee aina uusia haasteita, joihin tarvitaan ratkaisuja.
”Osa voimaloista
on Stalinin ajalta.”
HEIKKO RUPLA NÄKYY ELÄMISESSÄ
Zalutsky kuuluu paikalliseen sähköinsinöörien ammattiliittoon ja sen Fortumin Tšeljabinskin voimalan paikallisosastoon.
– Liitto edustaa sinua ja pitää puolta työnantajaa vastaan. Myös ammattiliiton järjestämät matkat ja sosiaaliset tapahtumat ovat
suosittuja.
Fortumin voimalatyömaalla ei Zalutskyn
mukaan ole ollut koko nelivuotisen urakan
aikana niin isoja erimielisyyksiä, että ammattiliiton olisi pitänyt turvautua työtaisteluun.
Sähköinsinöörin palkka Fortumin Tšeljabinskin voimalassa on Zalutskyn mukaan
noin 50 000–60 000 ruplaa kuukaudessa, noin
715–860 euroa kuussa. Sähköasentajat voimalatyömaalla ansaitsevat suunnilleen saman
verran, kun vuorolisät lasketaan mukaan.
Tšeljabinskissa asuvan Zalutskyn perheeseen kuuluvat puoliso, labradorinnoutaja ja
kissa. Ruplan kurssin voimakas heikkeneminen panee perheen lomasuunnitelmat uusiksi.
Lomaa on neljä viikkoa vuodessa.
Aiemmin lomamatkat tehtiin Ranskaan ja
Italiaan, mutta tällä kertaa todennäköisesti
kotimaahan.
– Golden Ring -tiellä Moskovan ympäristössä kauniit kylät ja järvet seuraavat toisiaan.
Tšeljabinskin maakaasua
hyödyntävän voimalan
kaksi uutta yksikköä
lauhdetorneineen
tuottavat lämpöä ja
sähköä niin alueen
asukkaille kuin mittavalle
metalliteollisuudelle.
LOVIISAN REAKTORIN SÄHKÖTEHO
Uusi Tšeljabinsk GRES -voimala tuottaa sähköä
pääosin maakaasulla. Sen sähköntuotantoteho on
samaa luokkaa kuin yhden Loviisan ydinvoimalan reaktorin teho, 496 megawattia. Lisäksi voimala tuottaa lämpöä 348 megawattia.
GRES on viimeinen Fortumin kaikkiaan
kahdeksasta uudesta tai kokonaan uusitusta
voimalasta Uralilla sekä Etelä- ja Länsi-Siperiassa. Investointi on suurin suomalaisyhtiön
koskaan tekemä sijoitus Venäjälle.
››
19
Kutsuvieraat sekä Fortumin
ylin johto Suomesta ja
Venäjältä olivat paikalla,
kun voimala käynnistettiin.
20
Vuonna 2008 Fortum osti huutokaupalla Venäjän valtion alueellisen sähkön- ja lämmöntuotantoyhtiön, TGC-10:n. Vanhimmat Uralin
voimaloista olivat Josef Stalinin Neuvostovallan
ajoilta.
Voimaloiden modernisointiin ja investointeihin meni yhteensä 2,5 miljardia euroa. Tuotantokapasiteetti on kahdeksassa vuodessa lähes
kaksinkertaistettu noin 4 440 megawattiin.
Osa Fortumin insinööreistä on siirtynyt mittavan investointiohjelman mukana Siperian ja
Uralin alueen voimalasta toiseen, Njaganista
Tjumeniin ja Tšeljabinskiin. Asennustiimit ovat
olleet lähinnä paikallisia; projektin johdossa on
työskennellyt suomalaisia.
Suomalaisten työkavereidensa kanssa Zalutskylla on työasioiden lisäksi riittänyt puhetta
jääkiekosta. Mies on Tšeljabinsk Traktorin fani.
Seura pelaa KHL-sarjan itäisessä lohkossa, kun
Helsingin Jokerit pelaa läntistä lohkoa.
Kansainvälisissä turnauksissa Zalutskyn on
välillä vaikea päättää, kannattaako Suomea vai
Venäjää.
– Tavallisesti kannatamme kavereiden kanssa
kumpaakin.
VANHA VOIMALA 90 VUODEN TAKAA
Voimalan käyttöön vihkiminen merkitsee vapaapäivää suurimmalle osalla voimalan henkilökuntaa. Heitä on kaikkiaan 136 työntekijää, kun
ennen automatisointia ja modernia tekniikkaa
väkeä oli 500 henkeä. Yhdessä vuorossa oli ennen
90 työntekijää, tällä hetkellä 14.
Zalutsky on saanut kutsun avajaistilaisuuteen, ja puku ja solmio korvaavat normaalit
työvaatteet.
Fortumin ylin johto, toimitusjohtaja Pekka
Lundmark ja Venäjän-divisioonasta vastaava
Alexander Chuvaev onnittelevat projektiin
osallistuneita investoinnin valmistumisesta.
Aikataulua muutettiin vielä viime hetkellä,
jotta arvovieraat eli Venäjän hallituksessa energiasta vastaava varaministeri Anton Inyutsin
ja Tšeljabinskin alueen kuvernööri Boris Dubrovsky ehtivät paikalle käynnistämään voimalan painamalla Fortum-nappia.
Seuraavana päivänä Zalutskyn työt jatkuvat vanhan voimalan käytöstä poistamisella. Se
kytkeytyi Venäjän sähköverkkoon 18. lokakuuta 1926 eli päivälleen 90 vuotta aiemmin
kuin uusi GRES-voimala vihittiin käyttöön.
ILMOITUS
Vaisalan
mittalaitteille
riittää kysyntää.
Tarkat säätiedot
pelastavat jopa
ihmishenkiä.
Kun sää ei ole
small talkia
TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Kimmo Brandt
Christian Malino
kaksoispolarisaatiotutkan
keskusyksikön äärellä.
Tutka havaitsee
sadepisarat jopa 300
kilometrin etäisyydeltä.
22
”Ilmastonmuutos
lisää sään
ääri-ilmiötä.”
V
aisalan huoltoinsinööri
Christian Malino on
tullut juuri työmatkalta
Turkista. Seuraavalla
viikolla hän on lähdössä
Lähi-itään.
– Asennan ja huollan säätutkia.
Koulutan myös asiakkaiden henkilökuntaa tutkien käyttöön, hän kertoo.
Malino esittelee ylpeänä hallissa
rahtia odottavaa kaksoispolarisaatiotutkaa.
– Tutka havaitsee sateen jopa 250–
300 kilometrin etäisyydeltä. Lisäksi se
pystyy näkemään, onko kyse todellakin sadepisaroista, lumihiutaleista vai
esimerkiksi hyönteisparvesta.
Tarkat säätiedot pelastavat jopa ihmishenkiä.
– Tropiikissa on erittäin tärkeää
saada mahdollisimman varhain yksityiskohtaista tietoa lähestyvistä hirmumyrskyistä. Tämä auttaa esimerkiksi
viranomaisia päättämään, missä järjestyksessä eri alueet evakuoidaan.
TAISTELUA SAVUSUMUJA VASTAAN
Johtaja Hannamari Jaakkola vastaa
Vaisalan sääliiketoiminta-alueen
meteorologiayksikön Kiinan toiminnoista.
Vaisala on toimittanut ympäri
Kiinaa sijaitseville sääasemille sääantureita. Jatkossa sen on tarkoitus toimittaa kiinalaisiin suurkaupunkeihin
myös ilmanlaatuantureita, jotka keräävät tietoa ilmansaasteista. Mittalaitteita
voidaan asentaa esimerkiksi lyhtypylväisiin ja rakennusten seiniin niin, että
ne muodostavat tiheän verkon.
– Laitteet keräävät tarkkaa dataa,
joiden avulla voidaan ennustaa, miten
saastetilanne kehittyy. Näin esimerkiksi liikennettä voidaan rajoittaa tarpeen mukaan.
Vaisalan tuotteilla on merkitystä
myös taistelussa ilmastonmuutosta
vastaan.
– Eri laitteillamme on kerätty jo
vuosikymmenten ajan tarkkoja ja luotettavia säätietoja. Tämä data auttaa
osaltaan ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja sen etenemisen arvioimisessa, Jaakkola selittää.
– Ilmastonmuutos lisää myös sään
ääri-ilmiötä, esimerkiksi hirmumyrs-
Multi-Weather-sääanturi mittaa
lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta,
sademäärää sekä tuulen suuntaa ja
nopeutta. Taka-alalla käsikäyttöinen
lämpötila- ja kosteusmittari
teollisuusmittauksiin.
kyjä. Tämän takia tarkalle säätiedolle
on tulevaisuudessa entistä enemmän
kysyntää, Malino huomauttaa.
VAISALA ON ENNÄTTÄNYT MARSIIN ASTI
Maailman johtava ympäristönmittausratkaisujen tarjoaja on mukana
monessa muussakin. Vaisala tuottaa
tarkkoja säätietoja esimerkiksi lentokenttien, liikenteen sekä perinteisen
meteorologian tarpeisiin.
– Tarjoamme tuulivoimayhtiöille
tietoa tuulioloista. Laitteitamme käytetään myös teollisuuden prosessien
parantamisessa ja tuotteiden laadun
parantamisessa, Jaakkola mainitsee
muutamia esimerkkejä.
Ovatpa mittalaitteet ehtineet osallistua avaruudenkin valloitukseen.
Marsin pintaa tutkivassa Nasan Curiosity-mönkijässä käytetään Vaisalan
paine- ja kosteusmittausteknologiaa.
Yhtiön antureita oli äskettäin mukana myös esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Schiaparelli-moduulissa, joka tosin tuhoutui, kun
se laskeutui Marsin kamaralle liian
rajusti.
SUOMALAISINSINÖÖRI PÄRJÄÄ
Malino laskeskelee, että hän on ehtinyt
kiertää kymmenen Vaisalan vuotensa
aikana kaikki mantereet, Antarktista
lukuun ottamatta. Kollegoita on toki
käynyt sielläkin – ja pitkä merimatka
kovassa aallokossa ottaa kuulemma
miehistä ja naisista mittaa.
– Hienointa työssäni on se, että
olen päässyt paikkoihin, joissa ei
muuten olisi tullut käytyä. Säätutkia
asennetaan usein aika eksoottisiin
kohteisiin, vaikkapa vuorille viidakon
keskelle tai autiomaihin. Toisaalta, kun
vuodessa tulee sata matkapäivää, niin
osa matkustamisen romantiikasta on
jo karissut.
Suomalaisinsinööri pärjää maailmalla tilanteessa kuin tilanteessa.
Myös esimerkiksi silloin, kun rajavirkailijoille pitää selittää, että mitä miehen mukana kulkevat oudot instrumentit oikein ovat.
– Asiakkaiden kanssa kommunikointia helpottaa se, että yleensä hekin
puhuvat ’insinööriä’. He ovat usein samalla aaltopituudella.
Insinööriä puhutaan varsin yleisesti myös Vantaalla Vaisalan käytävillä ja työhuoneissa. Talossa on töissä
reilut 900 ihmistä, joista 460 on joko
insinöörejä tai diplomi-insinöörejä.
Maailman laajuisesti Vaisala työllistää
1 600 henkeä.
– Moninaisuutta luo esimerkiksi se,
että toimimme niin monella eri alalla,
Malino huomauttaa.
KUUSSA EI TUULE
Mutta miten Malino suhtautuisi siihen,
jos tulevaisuudessa eteen tulisi työmatka
vaikkapa Marsiin tai Kuuhun?
Hän huomauttaa, että toisin kuin
vaikkapa Haloo Helsinki -bändi väittää,
niin kuussa ei tuule. Sadettakaan sinne ei
ole ihan pian luvassa.
Perhe tuskin pitäisi siitäkään, että isä
lähtisi punaiselle planeetalle.
– Marsissa on kyllä ilmakehä ja
jopa pieniä tuulentuiverruksia. Mutta
nämä säätutkat taitavat olla sinne vähän
liian järeitä laitteita, Christian Malino
naurahtaa.
23
Tuotekehittely ja
erilaistuminen ovat valttia
Suomen haastavilla
elintarvikemarkkinoilla.
Kouvolalainen
valmisruokavalmistaja
HoviRuoka löysi kasvissyöjät
asiakkaikseen puolitoista
vuotta sitten.
Kuluttaja ei tingi
ruuan mausta
TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki
H
oviRuoka on tehnyt
valmisruokia Kouvolan
keskustan kupeessa viisi
vuotta. Tehdas itsessään
on vanha; HoviRuoka
osti valmisruokabisneksen vaikeuksiin ajautuneelta Järvi-Suomen Portilta vuonna 2011.
– Olin täällä 1990-luvun alussa
nuorena miehenä tuotannonvastaavana. Kun tehdas ja tuotteet olivat tuttuja, ostopäätös oli helppo tehdä, toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen sanoo.
Yrityksen tunnetuin tuote on lihapiirakka. Puolitoista vuotta sitten
HoviRuoka keksi ryhtyä tarjoamaan
perinteisestä lihiksestä lihatonta vaihtoehtoa kasvis- ja sekasyöjille.
24
– Me loimme tuotteen, kuluttajat
tekivät siitä Vihiksen. Siitä tuli äkkiä
isompi asia kuin itse tuote. Saimme satoja yhteydenottoja, sipsikaljavegaanit
keskustelivat omassa facebook-ryhmässään, mistä kaupoista sitä saa. Ensin sitä meni 50 kauppaan, nyt se on
hyllyillä joka puolella Suomea, Kaikkonen kertoo.
MAKU EDELLÄ TUOTANTOON
Kasvispiirakan rinnalle on tullut uusia
kasvisruokatuotteita. Niiden osuus
yrityksen liikevaihdosta on kymmenisen prosenttia ja kasvaa koko ajan.
Kasvisruoan suosion kasvu ei yllätä
koko työuransa liha-alalla tehnyttä
Kaikkosta.
– Kun katsoo muualle, olemme
vasta alkutaipaleella. Kasvu tulee
etenkin sekasyöjien puolelta. Uudet
tuotteet, etenkin nyhtökaura ja härkis,
madaltavat kynnystä entisestään.
Kaikkonen myöntää, että HoviRuoan kasvipiirakka ei ole mikään
terveystuote. Tuotantoon ryhdyttiin
maku edellä, lihasta luopuneille kuluttajille haluttiin tarjota tutun lihapiirakan maku uusilla täytteillä.
– Kun vastaavaa tuotetta ei ollut,
osuimme hyvään saumaan. Markkinoiden seuraaminen kuluttajaa kuunnellen, tuotekehitykseen satsaaminen
ja etenkin lyhyellä aikavälillä erilaistuminen ovat keinoja selvitä Suomen
haastavilla markkinoilla.
Joulu on tulossa,
mutta pääsiäisen
sesonkituotetta
mämmiä valmistuu jo
nyt pakkaseen.
Pelkkä kuluttajan kuunteleminen ei
riitä. Myös vähittäiskaupan vaateet on
huomioitava. Pakkauskokojen on oltava sopivia ja logistiikan kunnossa.
– Suomi on iso maa ja markkina-alueena pieni. Tavaran on kuljettava kustannustehokkaasti. Tämä on
yksi syy siihen, että meillä on oma
logistiikkakeskus.
KANSALLISET BRÄNDIT VAHVOJA
Kaikkosen puheesta kuulee, että hän
on innostunut ja uskoo kasvisruokabisnekseen. Jotain kertoo se, että mies
itse ja HoviRuoka ovat mukana osuuskunta Jänössä, joka avaa Museokadun
lippakioskiin kasviruokaa tarjoavan
grillin.
– Se on enemmän harrastus. Pitäähän vegaaneillekin tarjota mättöä,
Kaikkonen myhäilee.
HoviRuoka työllistää Kouvolassa
50 henkeä. Väkeä on tullut viidessä
vuodessa lisää hieman yli kymmenen
henkeä. Vanhaa tuotantolaitosta on
Pekka Kaikkosen mukaan
Suomi on haastava maa
elintarviketeollisuudelle.
ehostettu ja rakennettu uutta 600 000
eurolla. Tuotekehitykseen on Kaikkosen mukaan laitettu noin 200 000
euroa.
HoviRuoka hakee kasvua varovasti
myös ulkomailta. Ruotsiin menee
tuotteita jonkin verran, ensi vuonna
jalansijaa haetaan Baltiasta.
”Yritäpä myydä
karjalanpiirakkaa
ulkomailla.”
– Helppoa se ei ole. Kun puhutaan
elintarvikkeista, kansalliset brändit ja
maiden oma ruokakulttuuri ovat vahvoja. Ajatellaan vaikka Suomea: meille
lihapiirakka, mämmi ja karjalanpiirakka ovat helppoja tuotteita, mutta
yritäpä myydä niitä ulkomailla, Kaikkonen sanoo.
RUOKATOTTUMUKSET MUUTTUVAT
Kaikkosen mukaan ihmisten ruokatottumukset muuttuvat kaiken aikaa.
Ruoan mausta ja laadusta ei kuitenkaan voi tinkiä. Myös hinnalla on
merkitystä.
– Valmisruoan osuus kasvaa. Yhä
isompi joukko ihmisiä arvostaa ruoanlaiton nopeutta ja helppoutta arjessa.
Ruoanlaittoon halutaan kyllä panostaa, mutta harvemmin. Myös ruoanlaittoa helpottavien komponenttien
käyttö yleistyy.
Kaikkosen mukaan ruokailutottumusten muuttumiseen vaikuttaa
ihmisten tietoisuuden kasvu. Ekologisuus jyllää, yhä useampi on valinnut
lihattomuuden.
– Omat lapset ovat opettaneet minulle vuosien varrella paljon. Yksilöllisyys korostuu, mieltymykset vaihtelevat ja vaihtuvat, kuluttaja on eri
päivinä erilainen. Perhe, joka syö joka
päivä samaan aikaan samaa ruokaa, on
nykyään melkoinen harvinaisuus.
25
Pikkuyhtiö kehitti miinankestävän
panssariajoneuvon, jota saa
vastaisuudessa ajaa
kuorma-autokortilla.
Misu etenee
rosoisessakin
ympäristössä.
C-kortilla
panssariajoneuvon rattiin
TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola
M
isu-panssariajoneuvon kyytiin pitää
kiivetä. Oven kahva
on järeää metallia,
ja sen kääntäminen
vaatii toimistotyöläiseltä voimia. Ennen kuin ajoneuvo
liikahtaa, kiinnitetään viisipisteturvavyö.
– Se pitää sinut istuimessa, vaikka
ajoneuvo kääntyisi katolleen, selittää ajoneuvon kehittäneen Protola-
26
bin hallituksen puheenjohtaja Jukka
Kemppainen.
Hän polkaisee ajoneuvon liikkeelle.
Istuin värisee moottorin kierrosten
tahtiin, ja moottori jyrisee. Keskustelu
käydään melua vaimentavien sankaluurien kautta.
Ajoneuvo sulautuu aamupäivän
liikenteeseen Vantaalla. Vastaantulijoiden ei tarvitse väistää, sillä ajoneuvon leveys on rajattu kuorma-auton
mittojen mukaan. Ajoneuvo selviytyy
helposti jopa liikenneympyrästä.
– Mikään vastaava ajoneuvo ei
käänny yhtä ketterästi, Kemppainen
vertaa.
Kuljettaja poikkeaa autiolle soranottopaikalle. Kivikasat reunustavat
kapeaa serpentiinitietä, joka laskeutuu
mutaiseen matalikkoon. Kuljettaja ei
kuitenkaan kiemurtele vaan oikaisee.
Renkaat taipuvat sivuun ja pystysuunnassa, mutta kori tulee sulavasti rinnettä alas.
Takaa paljastuvien
potkurien avulla Misu
voi liikkua vedessä.
RÄJÄHDYS TUHOAA RENKAAT
Testiajo jää kevyeksi, sillä sorakuopalla
ei ole yhtäkään miinaa. Ajoneuvoa on
koeteltu vasta yhdellä räjäytyksellä,
eikä silloin ollut ketään kyydissä. Myös
varustelut oli riisuttu, sillä kokeessa
varmistettiin vain, että paineaallon
vaikutus osattiin mallintaa oikein.
Kun miina räjähtää ajoneuvon alla,
autosta tulee pahaa jälkeä. Rengas tai
useampi tuhoutuu, sivupeilit korvaavat kamerat hajoavat ja ikkunoiden ulkokerrokseen saattaa tulla halkeamia.
Ajaja joutuu tähystämään prismojen
avulla.
– Sen jälkeen ajoneuvoa ei ole enää
tarkoitus käyttää. Ajoneuvolla voi raahautua takaisin rajallisella nopeudella,
Kemppainen sanoo.
Ihmiset pysyvät kuitenkin vahingoittumattomina. Istuimet ja jalkatuet
ikään kuin kelluvat rungon sisällä,
mikä vaimentaa räjähdyksen aiheuttamaa tärähdystä.
– Takatilan penkit tuntuvat limusiinilta verrattuna perinteisten miehistönkuljetusajoneuvojen penkkeihin,
Kemppainen vertaa.
Varsinaiset viranomaisten vaatimat
räjäytystestit tehdään ensi keväänä.
Testauslaitoksen edustajat Britanniasta
saapuvat tekemään mittaukset.
– Misun räjähdys- ja luotisuojaus
on parempi kuin vanhemmissa miehistönkuljetusajoneuvoissa, Protolabin
toimitusjohtaja Riku Lehtonen kertoi
ennen testiajoa.
PMPV 6x6
Kokonaispaino tiellä 24 t
Kokonaispaino maastossa 20 t
Omamassa 14 t
Pituus 7,3 m
Leveys 2,55 m
Korkeus 2,65 m
Maavara 38 cm
Huippunopeus 110 km/h
Mäennousukyky 60 %
Kääntöympyrän säde 15,9 m
Moottori Cummins 6,7 l multifuel, 285 hv/970 Nm
Automaattivaihteisto Allison 3500 Sp
Kahlauskyky 1,5 metrin syvyyteen asti
Uimavarustelu potkureilla
Tavallinen autokauppias retostelisi
mielellään ajoneuvon ominaisuuksilla,
mutta Misun kehittäjät päinvastoin
vaikenevat tarkoista tiedoista, mitä se
kestää. Ne ovat sotasalaisuuksia.
– Jos tieto miinasuojauksen tasosta
tulee julki, se kulkeutuu myös vastapuolelle ja helpottaa mahdollisessa
taistelussa, Lehtonen perusteli.
SOPII MONEEN KÄYTTÖÖN
Maastokuorma-auton virallinen nimi
on PMPV 6x6, joka tulee sanoista
”protected multipurpose vehicle” eli
suojattu monikäyttöinen ajoneuvo ja
siitä, että kaikki kuusi pyörää vetävät.
Lempinimi Misu puolestaan tulee sanasta miinasuojattu.
”Penkit tuntuvat
limusiinilta.”
Kuormatilaan mahtuu kymmenen
ihmistä tai kymmenen tonnia tavaraa.
Katolle voi asentaa aseen, kuten kranaattikonekiväärin.
Ajoneuvo sopii kriisinhallintaoperaatioihin ja sotilasambulanssiksi. Niihin tarkoituksiin Misu on ketterä.
– Misussa on itsekantava kori. Sillä
saavutetaan suuri kantavuus. Usein
räjähdyssuojatut ajoneuvot on tehty
kuorma-auton rungon päälle, joka on
raskaampi, Kemppainen sanoo.
Ketteryyttä lisää kellumiskyky.
Misua on jo uitettu testialtaassa, ja
ajoneuvoon voidaan asentaa potkurit
liikkumista varten.
TARVETTA MAAILMALLA
Näytösajo sorakuopalla on ohi, ja
Kemppainen lähtee palauttamaan kyytiläistä juna-asemalle. Tuntuu yhä erikoiselta liittyä siviiliautojen virtaan.
Misulla ajetaankin toistaiseksi koekilvillä. Tuotantoajoneuvot voidaan rekisteröidä yksittäishyväksynnällä siviilirekisteriin, jolloin kuka tahansa C-kortin
suorittanut henkilö saa ajaa ajoneuvoa.
Ajoneuvon kehitystyö alkoi vuonna
2009, kun erikoisajoneuvojen kehitykseen perustettu Protolab oli vasta parin
vuoden ikäinen. Viisi suomalaista perustajajäsentä tajusi, että Pasi oli vanhenemassa ja miinasuojatulle ajoneuvolle oli
maailmallakin tarvetta.
Ajoneuvo on tehty moottoria ja vaihteistoa lukuun ottamatta Suomessa, ja
kotimaisuusaste on 74 prosenttia. Sarjatuotantomallin hinta lähtee puolesta
miljoonasta eurosta.
Kehitykseen on osallistunut alihankkijoiden kautta yli sata henkilöä, vaikka
yrityksellä on vain kymmenen omaa
työntekijää. Kehitystyö jatkuu koko ajan,
ja siihen saa kyytiläinenkin osallistua
omalla takamuksellaan.
– Ajan tällä niin paljon kuin vain ehdin kerätäkseni testikilometrejä. Niitä
on mittarissa nyt 13 000, Kemppainen
sanoo.
27
Satu Tähkäpää oppi
väitöstyötä tehdessään
uuden oikeuden alan,
mutta hän aikoo jatkaa
työoikeuden parissa.
Tohtoriksi työn ohella
TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen
Työsuhdelakimiehenä
Insinööriliitossa työskentelevä
Satu Tähkäpää väitteli
syksyllä tohtoriksi. Hän teki
poikkitieteellisen väitöskirjan
eläinlääketieteelliseen
tiedekuntaan.
A
ikoinaan oikeustieteellistä valmistunut,
silloin yritysjuristina
toiminut Satu Tähkäpää halusi vaihtoehtoja
uran jatkolle ja päätyi
jatko-opintoihin tutkimaan viranomaisvalvontaa.
Hänen artikkeliväitöskirjansa sisälsi viisi tieteellistä, kansainvälisissä
lehdissä julkaistua artikkelia, joiden
28
punaisena lankana on tasapuolisen
kohtelun epäonnistuminen. EU-lainsäädäntöä otetaan käyttöön ja sovelletaan epäyhtenäisesti paitsi Suomessa
niin koko Euroopan unionin tasolla.
Väitöksen ensimmäinen osa koski
henkilöstöresurssipulaa elintarvikevalvonnassa eli miksi kunnat eivät
palkkaa tarpeeksi henkilöstöä valvontatyöhön. Samalla tutkija selvitti, mitä
vaikutuksia on vähäisillä resursseilla
esimerkiksi ruokamyrkytystilanteissa.
Kaksi seuraavaa artikkelia käsittelivät EU-lainsäädännön muutoksien
seurauksia suomalaisen elintarvikelain
uudistuksessa. Eri puolella Suomea
valvontaviranomaiset ottivat käyttöön
muutokset hyvin eri aikatauluilla ja
eri sisältöisinä. Muun muassa valvontamaksut poikkeavat toisistaan, koska
kunnallinen itsehallinto oikeuttaa
määrittämään ne itse.
Neljännessä osassa tutkimuksen
kohteena olivat elintarvikealan toimijoiden ongelmat lainsäädännön noudattamisessa: miten heitä valvotaan ja
mitä pulmia EU-lainsäädäntö tuo.
Viidennen artikkelin aiheena olivat elintarvikepetokset. Tähkäpään
mukaan Suomessa tyypillisin elintarvikerikos koskee alkuperämerkintöjä:
esimerkiksi virolaisia mansikoita mainostetaan suomalaisiksi.
TYÖSTÄ VAPAA-AJAN HARRASTUKSEKSI
Tähkäpää aloitti tutkimuksen teon
yliopiston leivissä. Hän opetti tuleville
eläinlääkäreille työlainsäädäntöä ja
samalla tutki omaa aihettaan. Parissa
vuodessa kävi selväksi, että mieluisa
työ on ihmisten eikä tutkimuksen parissa. Hän siirtyi palkansaajaajärjestöön töihin. Insinööriliitossa työt ovat
jatkuneet viisi vuotta.
– Vaikka palasin työoikeuden piiriin, tuntui tyhmältä jättää tutkimus
kesken.
Tutkimuksen teko jatkui vapaa-aikana, viikonloppuisin ja lomilla. Tähkäpään mielestä välillä oli kiva kääntää
aivot toiseen asentoon – ajatella juridiikkaa toisesta näkökulmasta.
– Väitöksellä ei ole ehkä suoraa vaikutusta työnkuvaan, mutta opin analyyttistä ajattelua ja tutkimaan asioita
perinpohjaisesti.
Toisaalta työhön liittyivät ympäristöterveydenhuollon työjärjestelyt
yhteistoimintayksiköissä esimerkiksi
kuntien ja kuntayhtymien yhdistymisisten yhteydessä.
– Tutkin myös sitä, miten kunnat
hoitivat yhteistoimintamenettelyt ja
miten toimintatavat vaihtelivat erikokoisissa työyksiköissä.
Täydennystä
tutkimukseen
Valtiotieteiden maisteri Marja Heinonen on aloittanut tutkimusassistenttina Insinööriliiton koulutus- ja
tutkimusyksikössä. Hänen tärkeimpiä
tehtäviään ovat työttömyystilastojen
ylläpito ja palkkaneuvonta. Ensimmäisinä tehtävinään hänellä on jokavuotinen opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen aineiston analysointi ja
raportointi. Sen perusteella määritellään ensi vuoden palkkasuositukset
opiskelijoille ja vastavalmistuneille.
Turkulainen Heinonen on toiminut
viimeisen vuoden aikana erilaisissa
tutkimus- ja projektitehtävissä Turun
yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Yksi sysäys nimenomaan eläimiin ja
elintarvikkeisiin liittyvän oikeuden
tutkimiseen oli Tähkäpään oma hevonen. Se sairastui harvinaiseen tautiin
samoihin aikoihin, kun yritysjuristi
pohti tulevaisuuttaan. Hän otti yhteyttä eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan, josta viestitettiin, että siellä on
suuri tarve juristin tekemälle viralliseen valvontaan liittyvään tutkimukseen.
Tutkimuksen edetessä sillä on ollut
seurauksia. Tähkäpää osoitti ensimmäisenä henkilöstöresurssipulan ja
yritysten omavalvontasuunnitelmien
laadun yhteyden, mikä vaikuttaa suoraan elintarviketurvallisuuteen ja ruokamyrkytysten määrään.
Lisäksi on todettu juristien kouluttamisen merkitys. Suomessa ei perinteisesti ole opetettu elintarvikeoikeutta
oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Satu Tähkäpää kannustaa myös insinöörejä jatkokouluttautumaan.
– Jatko-opintoihin pitää olla mielenkiintoa, sillä pakkopullana ne ovat
liian raskaita työn ohessa.
Kun harkitsee lisäopintoja, on hyvä
miettiä, mistä itse haluaa tietää lisää
tai mikä hyödyttää työelämässä.
– Työelämä muuttuu, joten kun
pohtii, minkälaiselle lisäkoulutukselle
on tarvetta, kannattaa ajatella laajasti
ja ennakkoluulottomasti.
Sointu Högström
KOTIELÄIMEN SAIRAUS JOHDATTI
Insinöörikoulutus maksumiehenä
Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalan järjestö TOOL on esittänyt ministeriölle insinöörikorkeakoulun perustamista. Esityksen taustalla on TOOLin
puheenjohtaja Pasi Revon mukaan huoli
nykyisen insinöörikoulutuksen tilasta.
– Esimerkiksi miten rahoitus ja resurssit
riittävät, pohti Repo Insinöörikoulutuksen
kehittämisyhdistys INSKEn järjestämässä
tilaisuudessa.
Ammattikorkeakoulusektorin valtion
rahoitus on pienentynyt jo viisi vuotta, ja
laskua on odotettavissa koko vuosikymmen loppu. Insinöörikoulutuksen rahoitus
on vähentynyt noin 30 prosenttia, mikä on
enemmän kuin muilla amk-aloilla.
TOOLin esitys perustuu duaalimallin
säilyttämiseen. Insinöörikorkeakoululla olisi yksi valtakunnallinen pääkampus ja useita toimipisteitä ympäri maata. Tavoitteena
on parantaa insinöörikoulutuksen vetovoimaa ja laatua.
Opiskelijavalinta tapahtuisi niin sanotun yhden luukun periaatteen mukaisesti. Repo arvioi, että yhdellä valinnalla on
saatavissa parempia opiskelijoita.
Korkeakoululla olisi valtakunnallinen
tekniikan alan opetussuunnitelma. TOOLin
näkemyksen mukaan perusrakenteeltaan
yhdenmukainen opetussuunnitelma johtaa resurssien säästöön. TOOL toivoo
saavansa kirjauksen seuraavaan hallitusohjelmaan korkeakoulun perustamisen
selvittämisestä.
AVOIMIA KYSYMYKSIÄ RIITTÄÄ
Revon alustus herätti kuulijoissa monenlaisia mielipiteitä – sekä puolesta että vastaan. Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu
Saarikangas muistutti, että jo pitkään on
koulutettu liikaa insinöörejä. Tällä hetkellä
työttöminä heitä on noin 7 000.
Saarikangas listasi edellytyksiä hyvälle
insinöörikoulutukselle. Niitä ovat muun
muassa opiskelijoiden hyvä peruskoulutus, sopiva sisäänotto ja oppilaitosten tiivis
työelämäyhteys.
Hänen mielestään koulutuksessa on
mentävä eteenpäin parhaalla mallilla, johon rahat riittävät.
29
TUTKITTUA
TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies
Paikallinen sopiminen
onnistuu yhteistyössä
Tietotekniikan palvelualalla toimivissa yrityksissä on
käytössä monia työehtosopimusta tai lainsäädäntöä
parempia toimintatapoja.
E
simerkkejä työehtosopimusta tai lainsäädäntöä
paremmista toimintatavoista ovat muun muassa
lomiin, lomarahaan tai
työaikaan liittyvät joustot.
Alan työehtosopimus ja lainsäädäntö
mahdollistavat paikallisen sopimisen
useista eri asioista. Työehtosopimusta
tai lainsäädäntöä parempia käytäntöjä
voidaan hyödyntää työntekijöiden
motivoinnissa ja palkitsemisessa myös
ilman erillistä paikallista sopimusta.
Tämä selviää alalla syyskuussa
toteutetusta kyselystä, johon vastasi
tietotekniikan palvelualan yrityksissä
työskentelevä henkilöstön edustaja
43:sta yrityksestä. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa alan paikallisen
sopimisen laajuutta sekä alan hyviä
käytäntöjä, joita yrityksissä on käytössä, mutta joista ei ole paikallista
sopimusta. Lisäksi kartoitettiin tietoa
ja kokemuksia alan hyvistä käytännöistä, jotta niitä voi hyödyntää muilla
työpaikoilla.
Kyselyn tulokset osoittivat, että
neljässä viidestä tietotekniikan palvelualan työpaikasta oli tehty ainakin
jokin työehtosopimuksen tai lainsäädännön mahdollistama paikallinen
sopimus. Useimmiten se liittyi liukuvaan työaikaan, lomarahaan tai varallaoloon.
Liukuvasta työajasta paikallisesti oli
sovittu noin puolella ja lomarahasta
tai varallaolosta noin joka kolmannella
työpaikalla.
30
Työehtosopimuksen ja lainsäädännön suoma mahdollisuus paikalliseen
sopimiseen on usein jäänyt myös hyödyntämättä. Vain harvempi kuin joka
kolmas henkilöstön edustaja oli sitä
mieltä, että mahdollisuutta sopia on
hyödynnetty riittävän hyvin. Yli puolet
oli sitä mieltä, että mahdollisuutta ei
ole hyödynnetty riittävän hyvin.
HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKENA
Ainakin jokin työehtosopimuksesta
tai lainsäädännöstä poikkeava hyvä
käytäntö, josta ei kuitenkaan ollut paikallista sopimusta, oli käytössä 70 prosentilla vastanneista yrityksistä.
Yleisimpiä olivat etätyöhön, joustaviin tai täysin vapaisiin työaikoihin tai
työajan liukumiin liittyvät käytännöt.
Lisäksi matka-aikaan tai päivittäisten työmatkojen aikana tapahtuvaan
työskentelyyn liittyvät käytännöt olivat
yleisiä.
Eri syistä annettavat ylimääräiset
vapaapäivät saivat myös useita mainintoja. Mainittujen hyvien käytäntöjen tarkoituksena vaikuttikin olevan
työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen
helpottaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen eri tavoin mahdollistamalla
esimerkiksi etätyön tekeminen tai
joustot työajoissa.
TOIMIVA YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ
Kyselyyn vastanneet henkilöstöedustajat painottivat hyvän keskusteluilmapiirin ja yhteistyön, tasapuolisuuden,
luottamuksen ja avoimuuden merki-
tystä, kun neuvotellaan paikallisista
sopimuksista.
Tärkeäksi koettiin myös yhteinen
tahto ja halu sopia asioista yhdessä.
Neuvottelutaidot ja työehtosopimusten tuntemuskin mainittiin, mutta yhteistyö koettiin näitä selvästi tärkeämmiksi.
Henkilöstöedustajia pyydettiin
antamaan vinkkejä toisille henkilöstöedustajille neuvotteluja varten.
Vinkeissä mainittiin usein johdon ja
luottamushenkilöiden välisen suhteen
ylläpidon tärkeys, myös neuvottelujen
välillä. Ehdotettiin, että kannattaa ottaa tavaksi tavata johtoa vaikka kerran
kuussa läpi vuoden. Henkilöstöedustajan aktiivisuutta ja rohkeutta ottaa
asioita esille pidettiin myös tärkeänä.
Henkilöstöedustajan avoin mieli ja
kyky katsoa tilannetta koko yrityksen
kannalta saivat maininnat. Tarvetta
on myös lakien ja työehtosopimusten
tuntemukselle sekä tarkkuudelle, kun
laaditaan sopimustekstejä.
Yleistyneessä paikallisessa sopimisessa nähtiin useita myönteisiä puolia.
Paikallinen sopiminen on lisännyt
keskustelua, yhteisymmärrystä, luottamusta ja joustavuutta työpaikoilla. Se
on myös joillain työpaikoilla kohentanut työssä jaksamista, koska työajat
voi paremmin sovittaa omaan elämäntilanteeseensa.
Kielteisinä paikallisen sopimisen puolina mainittiin työnantajan
tekemät sanelupäätökset tai työnantajan ehdotukset työehtosopimusta
heikommista sopimuksista. Joillain
työpaikoilla neuvottelukulttuurin
koettiin viime vuosina tiukentuneen.
Joskus taas paikallisesta sopimisesta
oli muodostunut jatkuva työehtojen
heikennysautomaatti.
Mihin asioihin kyselyssä esiintulleet hyvät käytännöt liittyivät? Avoimet vastaukset luokiteltuna.
Etätyö
14
Joustava/vapaa työaika tai liukumat
11
Jotkin muut asiat
18
Ylimääräinen vapaa/loma eri syistä
15
Työterveyshuoltoon liittyvä asia
3
Vakuutukset
3
Sairaan lapsen hoito
3
Isyysvapaa palkallinen
3
Sairausajan palkanmaksu
3
Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella
2
Palkitseminen
2
Lomarahat
2
3
6
9
12 mainintojen lkm
Mitkä asiat ovat oleellisia paikallisen sopimisen toimivuudelle? Avoimet vastaukset luokiteltuna.
Hyvä yhteistyö/tasavertaisuus/molemmat
osapuolet hyötyvät/ei sanelua
11
7
Yhteinen tahtotila/halu neuvotella
Riittävä tieto/tiedonsaanti/
tieto mitä henkilöstö haluaa
30 %
5
Säännölliset/riittävät tapaamiset/
jatkuva keskusteluyhteys
4
Avoimuus
4
Yhteinen käsitys työnteosta/
neuvotteluprosessista
Edustajien neuvottelutaidot/
osaaminen/aktiivisuus
Onko yrityksessänne mielestäsi riittävän hyvin
hyödynnetty mahdollisuutta sopia asioista
työehtosopimusta tai lainsäädäntöä paremmin?
10
Luottamus/rehellisyys
Kyllä
14 %
En osaa sanoa
56 %
3
Ei
2
2
4
6
8
10 mainintojen lkm
Tietotekniikan palvelualan hyviä käytäntöjä eri yrityksissä
• Matka-aika työajan ulkopuolella on työaikaa, jos työskentelee matkan aikana.
• Jokaisella työntekijällä on vuodessa yksi
ylimääräinen vapaapäivä, jolloin hän saa
tehdä jotain hyvää itselleen tai toisille.
Työntekijä saa itse määritellä, mitä se on,
mutta sen pitää luoda iloa ja intohimoa.
• Tutkinnon valmiiksi saanut henkilö palkitaan viiden työpäivän palkallisella
lomalla.
• Etätyötä voi tehdä, kun siitä on etukäteen ilmoittanut esimiehelle ja kirjannut
etätyön kalenteriin.
• Isyysvapaapäiviltä maksetaan palkkaa
pidemmältä ajalta kuin työehtosopimus
määrää.
• Toimitusjohtaja, HR-johtaja sekä pääluottamies ja varapääluottamusmies
tapaavat säännöllisesti keskustellakseen
yrityksen ajankohtaisesta tilanteesta.
• Yli 10-vuotiasta sairasta lasta voi hoitaa kotona ja tehdä etätöitä ilman
palkanmenetystä.
• Töitä voi tehdä kotoa suhteellisen vapaasti. Jos tekee yli puolet, pitää tehdä
sopimus etätöistä.
• Työntekijöillä on mahdollista tulla myöhemmin, lähteä aiemmin, olla poissa keskellä päivää.
31
OIKEUTTA
TEKSTI: Julia Jeganova, työsuhdeneuvoja KUVA: Markku Haapaniemi
Kilpailukieltosopimusta
on harkittava huolella
Sopimussakon avulla sopimuksen
rikkonut osapuoli voidaan
velvoittaa korvaamaan sovittu
korvaussumma jo pelkän
sopimusrikkomuksen perusteella.
S
uomalaisissa työsuhteissa sovellettava työsopimuslaki (TSL) on työntekijän hyväksi pakottavaa lainsäädäntöä. Hyvän tavan vastaista
kilpailutekoa koskeva pykälä kieltää työntekijää
tekemästä työtä tai harjoittaa toimintaa, joka
ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa.
Se velvoittaa työntekijää koko työsuhteen jatkumisen ajan,
vaikka osapuolet eivät olisikaan sopineet työsuhteen aikana
noudatettavasta kilpailukiellosta.
Työsopimuslain velvoitteiden rikkominen saattaa johtaa
työntekijän vahingonkorvausvelvollisuuteen, jonka aktualisoimisen vaatimuksena on katsottu olevan työntekijän toiminnan kautta aiheutunut vahinko työnantajalle. Ilman erillistä sopimusta työntekijällä ei ole työsuhteen
päättymisen jälkeen velvollisuuksia työnantajaansa
kohtaan työsopimuksen perusteella.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen
jälkeenkin. Sopimuskumppanit voivat solmia vapaamuotoisen sopimuksen samaan aikaan työsopimuksen kanssa tai vasta työsuhteen aikana.
KILPAILUKIELTO POIKKEUKSELLINEN
TSL:n kilpailukieltoa koskeva pykälä merkitsee poikkeusta perustuslaissa turvattuun oikeuteen hankkia
toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai
elinkeinolla. Tärkeästä lähtökohdasta ei pidä poiketa
liian kevein perustein.
Kilpailukieltosopimuksen solmiminen vaatii TSL:n mukaan erityisen painavaa syytä. Tarkastelussa huomioidaan
kummankin osapuolen edut, työntekijän asema, tehtävät,
työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksien suojan tarve
sekä työntekijälle järjestettyjen erityisten koulutusten laatu.
Ilman erityisen painavaa syytä tehtyä kilpailukieltosopimusta pidetään kokonaisuudessaan mitättömänä. Taval32
lisen kilpailun rajoittaminen tai työntekijän hankkiman
ammattitaidon käyttämisen estäminen eivät saa olla kilpailukieltosopimuksen ainoana tarkoituksena. Työnantajat
käyttävät kuitenkin yleensä huomattavasti resursseja omien
työntekijöidensä kouluttamiseen ja erityisosaamisen parantamiseen.
SOPIMUSSAKKO SUOSII TYÖNANTAJAA
Kilpailukieltosopimuksia käytetään usein työsopimussuhteissa, sillä niiden avulla työntekijän kanssa voidaan sopia
vahingonkorvauksen sijaan maksettavasta sopimussakosta,
joka on työnantajalle usein kannattavampi instrumentti.
Sopimussakko on osapuolten keskenään etukäteen sopima hyvitys, joka ei ole sidoksissa vahingon määrään.
Sopimussakoksi on mahdollista sopia enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden
palkkaa vastaava määrä. Summan ylittävää määrää tarkoittavaa sopimussakkoehtoa on pidettävä mitättömänä muiden kuin johtamistyössä olevien työntekijöiden osalta.
Maksuvelvollisuudesta ei ole mahdollista vapautua todistamalla, että on toiminut huolellisesti, mikä on varteenotettava huomio jo työsopimusta solmittaessa. Sopimussakon
korvaussumma ei riipu vahingon määrästä tai sopimuskumppanin tuottamuksesta; sakon määrä voi olla suurempi
kuin vastapuolelle aiheutunut vahinko. Sopimussakko perustaa siten työntekijälle ankaramman seuraamuksen verrattuna lain vahingonkorvausvelvollisuuteen tai tavalliseen
sopimusperusteiseen korvausvastuuseen.
Sopimussakko on työnantajan kannalta edullinen keino
kilpailukielto- ja salassapitovelvoitteiden asettamien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ja vahinkojen
korvaamiseksi.
Mahdollista ei sen sijaan ole sopia sanktioluonteisen
vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakon maksamisesta.
Työsopimuslain sanamuotoa tiukasti tulkitsemalla osapuolet voivat valita vain toisen korvausperusteen, joten
vahingonkorvauksen sopiminen sopimussakon ylittävän
osuuden korvaamiseksi ei liene mahdollista. Jos sopimussakosta ei ole sovittu tai sen summaa ei ole sopimuksessa
määrätty, korvaus määräytyy vahingonkorvaussäännösten
perusteella.
MAHDOLLISUUS KOHTUULLISTAA
Koulutusinvestoinnin turvaaminen kilpailukieltosopimuksella työsuhteen päättymisen varalta on sallittua, jos
koulutuksen tarkoituksena on ollut työntekijän erityisosaamisen lisääminen ja jos osaamisen päätyminen toisen työnantajan eduksi on nykyiselle työnantajan kilpailuasemalle
vahingollista.
Sopimussakon määrää voi joissakin tilanteissa kohtuullistaa. Tarkoituksena on saavuttaa osapuolten oikeuksien ja
velvollisuuksien sovittelun avulla tasapaino. Arvioinnissa
huomioidaan osapuolten asema oikeustoimen tekemisen
aikaan ja sen jälkeen vallinneet olot ja muut seikat.
Kohtuullistamisen avulla sopimuksen ehto voidaan
muuttaa kohtuulliseksi, se voidaan jättää kokonaan huomioimatta tai koko sopimuksen voidaan määrätä olevan
mitätön. Mitättömänä pidetystä työsopimuksen ehdosta
huolimatta itse työsopimus jää yleensä voimaan.
Sopimussakkojen toistuva kohtuullistaminen saattaa
suurentaa sopimuksentekokustannuksia, kun osapuolet
eivät voi täysin luottaa sopimusten pysyvyyteen. Toinen
asia on, että kohtuullistamisen mahdollisuus saattaa ohjata
yrityksiä jo sopimuksentekovaiheessa työntekijän asemaa ja
oikeuksia mahdollisimman hyvin suojaavaan suuntaan.
33
OPISKELIJAT
TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell
Rakkaudesta
autourheiluun
Tiimi vaihtoi autoon talvirenkaat, jotta autoa päästiin
testaamaan, kun ensi lumi satoi maahan.
Opiskelijoiden pyörittämä Metropolia
Motorsport -projekti opettaa työelämätaitoja.
Sitä kautta opiskelijat saavat hyviä kontakteja
omaa tulevaisuuttaan varten.
M
etropolia Motorsport valmistaa täysin opiskelijavetoisesti formulatyyppisiä kilpa-autoja maailmalaajuiseen Formula Student
-kilpasarjaan. Kilpailuun voivat osallistua opiskelijajoukkueet yliopistoista tai
ammattikorkeakouluista. Pelkkä nopeus ei
kilpailussa riitä, vaan ajamisen lisäksi tiimit saavat pisteitä
auton designista ja markkinoinnista.
Projektiaikataulu on vuosittain lähes sama. Kausi alkaa
syksyllä uuden auton suunnittelulla, ja auton rakennus pitää aloittaa joulukuuhun mennessä. Auton rakennuskausi
jatkuu huhtikuuhun, testauskauden alkuun asti. Kilpailukausi alkaa Euroopassa heinäkuussa ja voi kestää syksyyn
asti.
Uusi auto rakennetaan lähes vuosittain. Kuluvan vuoden
kilpailuihin tiimi ei osallistunut, vaan aika käytetään auton
hiomiseen ensi vuoden kisoihin. Tiimi on ollut pystyssä
jo vuodesta 2000 lähtien; kilpailuissa on tullut runsaasti
menestystä. Vuosien saatossa tiimi on rakentanut 14 formula-autoa, joista viimeisimmät neljä ovat olleet sähkötoimisia.
Loppuvuosi on tiimille kiireistä aikaa auton viimeistelyn
ja uusien tiimiläisten mukaan tulon vuoksi. Tiimin koko
vaihtelee vuosittain 15–25. Tiimiin valitaan, ja myös halutaan paljon erilaista osaamista, joten opintosuuntaukselle ei
ole merkitystä. Kunhan motivaatio ja halu oppia ovat korkealla, pääsee yleensä mukaan.
34
TIIMISSÄ KOLMATTA VUOTTA MUKANA
Teknisenä päällikkönä toimiva Joonas Ikonen opiskelee
Metropoliassa ajoneuvotekniikkaa, suuntautumisena ajoneuvosuunnittelu. Hänen toimenkuvaan kuuluvat tiimipäällikön auttaminen, uusien tiimiläisten kouluttaminen
ja ohjastaminen, materiaalihankinnat sekä auton teknisien
detaljien päättäminen.
– Lisäksi olen vastuussa auton runko-osastosta ja olen
suunnitellut sekä valmistanut nykyisen auton rungon, Ikonen kertoo.
Tiimipäällikkönä toimii tällä kaudella Antti-Jussi Kaskinen. Hänen toimenkuvanaan on yhteistyökuvioiden mahdollistaminen sekä rahoituksen hoitaminen. Autosuunnittelupuolta opiskeleva Kaskinen on vastuussa myös auton
alustasta.
Roolit tiimissä jaetaan oman mielenkiinnon perusteella
tiimiläisten kesken.
– Jokainen perehtyy omaan osa-alueeseensas, jotta pystyisi parhaiten luomaan toimivia ratkaisuja, Ikonen selittää.
JATKUVUUTTA YRITYSTEN AVULLA
Projekti pyörii vapaaehtoisesti opiskelijavoimin. Lukuiset
tunnit tiimin pajalla Helsingin Hernesaarenrannassa vaatii
rakkaudesta lajiin -asennetta, muuten hommat jäävät
kesken.
Hankkeet vaativat tietysti myös rahaa. Yritysyhteistyö
mahdollistaa projektin käynnissä pysymisen.
– Vuosittain haemme projektiimme lisää tukijoita niin
kotimaisista kuin ulkomaisista yrityksistä. Sponsorituki on
suurimmaksi osaksi materiaalia, mutta rahoitustakin tarvitaan kisamatkoihin sekä muihin kuluihin, Ikonen sanoo.
– Sponsoriasiatkin hoidetaan täysin opiskelijavoimin ja
yritykset tukevat mielellään projekteja.
IOP ensimmäistä
kertaa Mikkelissä
Monen insinööriopiskelijan vuoden kohokohta eli
Insinööriopiskelijapäivät IOP järjestetään seuraavan kerran ensi huhtikuussa Mikkelissä.
Valtakunnallinen tapahtuma kokoaa vuosittain yli tuhat insinööriopiskelijaa yhteen; se sisältää avajaistilaisuuden, joukkueittain suoritettavan
rastikierroksen, Tekniikka ja X -kilpailun sekä illan jatkobileet. Teema on suunniteltu 100-vuotiaan
Suomen sekä päämajakaupungin mukaisesti.
– Elämä tulee tällöin olemaan yhtä suurta juhlaa, kuten vuonna 1953, jolloin Koskenkorva-viina
tuli myyntiin tai vuonna 1995, jolloin Suomi voitti
ensimmäisen MM-kultansa jääkiekossa Ruotsia
vastaan, kertoo IOP:n projektipäällikkö Katariina
Kovanen.
– Pukukoodina toimiikin tällä kertaa 100-vuotias Suomi. Jos pukeutuminen tuottaa hankaluuksia, osallistuja voi käyttää hyväksi vuonna 1983
avattua internetiä ja googlettaa kuvia esimerkiksi
vuoden 2006 euroviisuvoittajasta, Lordista.
Kovasen mielestä Mikkeliin on helppo saapua.
Tapahtuma on hyvä paikka tutustua eri kaupunkien
ammattikorkeakoulujen opiskelijoihin.
– Teemme kaikkemme, jotta tapahtuma vetäisi
osallistujalta jalat alta. Uskallan väittää, että kokemus on varmasti unohtumaton, Kovanen jatkaa.
Lue lisää: www.iop.fi/ilmoittaudu
Luovuus lentoon
Tekniikka ja X -kilpailussa osallistujat pääsevät
luomaan innovatiivisen keksinnön tietyn aihekategorian mukaan. Insinööriopiskelijaliiton hallitus
valitsi ensi vuoden kilpailun aiheeksi Tekniikka ja
Hyvinvointi.
IOL:n hallitus halusi aiheen olevan sellainen,
jota on mahdollisimman helppo toteuttaa esimerkiksi kouluissa projektiluontoisena työnä. Hallitus
pitää hyvinvointiaihetta laajana, mielenkiintoisena
ja ajankohtaisena.
Kilpailussa opiskelijat pääsevät kehittämään
omaa luovuutta ja teknistä osaamista. Kilpailu tuo
insinööriopiskelijoiden laajan osaamisen ja soveltamisen valtakunnallisesti kaikkien tietoisuuteen.
Lue lisää: www.iop.fi
IOL:n
ÄÄNI
Henna Reponen
varapuheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Korkeakoulujen punainen lanka
uhkaa kadota
S
yksyn aikana on käyty kiivasta keskustelua korkeakoulujen kehittämisestä sekä tulevaisuudesta.
Hallituskausi päättyy 2,5 vuoden kuluttua. Jos
tuolloin päädytään yhdistämään korkeakoululait,
duaalimalli vaarantuisi.
Ammattikorkeakoulujen puolella uusi yhtenäinen
korkeakoululaki vaikuttaisi suoraan koulutuksen työelämälähtöisyyteen. Korkeakoulujen yhdistymishankkeissa
duaalimallin tarpeellisuus on kyseenalaistettu.
Koko ammattikorkeakoulun pohjana toimivan duaalimallin heikentäminen tai romuttaminen johtaisi pahimmassa tapauksessa nykyisen mallin mukaisten koulutusten loppumiseen. Ammattikorkeakoulututkinnoista
luopuminen ei paranna yliopistojen työelämälähtöisyyttä,
vaan vaikuttaa merkittävästi Suomen teollisuuteen.
Vallitseva taloudellinen tilanne ajaa miettimään kokonaisuuksia kauempaa. Oikein toteutuneena ahdinko
saattaa muodostaa hedelmällisen lopputuloksen, mutta
tärkeintä on muistaa päämäärä, jonka vuoksi muutosta
tehdään.
Suomi tarvitsee teollisuuteensa työelämän aallonharjalla ratsastavia tuoreita insinöörejä. Korkeakoulun on
opinnoissaan aktivoitava ja motivoitava nuoria, jotta he
ovat valmiita tulevaan työelämään opintojensa päätteeksi.
Keinona voidaan myös käyttää ammattikorkeakoulurahoituksen työelämälähtöisyyden painottamista, mistä IOL
kirjoitti kannanoton tänä syksynä.
On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa pysyy niin työelämälähtöistä kuin perustutkimuksellista korkeakoulutusta. Kun koulutuksesta leikataan jatkuvasti, korkeakoulujen välinen yhteistyö on välttämätöntä. Yhteistyötä
on kehitettävä – duaalimalli säilyttäen.
Korkeakoulut pystyvät parantamaan tulostaan yhteisiä
tiloja hyödyntämällä sekä hallinto- ja tukipalveluita yhdistämällä; on kuitenkin otettava huomioon molempien
osapuolten koulutukselliset erityistarpeet.
IOL ei näe nykyrakennetta esteeksi yhteisille opintojaksoille esimerkiksi kielten ja matemaattis-luonnontieteellisten perusopintojen kanssa tekniikan alan koulutuksessa.
Tehostaminen ei saa johtaa työelämälähtöisyyden vähenemiseen tulevaisuudessakaan.
35
Helsingin Insinöörien edustajilla kokouksessa: Susanna Kalliomäki (oik.), Valtteri Pakkanen ja Kati Hyvönen.
Liitolle haetaan suuntaa
vuosiksi eteenpäin
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jari Rauhamäki
Helsingissä marraskuussa pidetty Insinööriliiton
edustajakokous päätti muun muassa ensi vuoden
talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta.
S
oljuvasti edenneen edustajakokouksen avasi liiton puheenjohtaja Samu Salo. Hän nosti
puheenvuorossaan esille muun
muassa ajankohtaisen työaikalain
uudistuksen. Hänen mielestään lakia
on uudistettava siten, että minkään
työntekijäryhmän työajan mittaamista
tai työaikasuojelua ei saa jättää lain
ulkopuolelle.
– Työnantajapuolen tavoite näyttää
olevan rajata asiantuntijat uuden työaikalain ulkopuolelle. Se ei käy.
Salo kertoi myös, että liitossa on
käynnissä strategiatyö ja sen myötä
liiton päätehtävien selkiyttäminen.
Parhaillaan valmistellaan ensi kevään
36
edustajakokoukselle liiton missio, visio
sekä arvot. Vuoden kuluttua marraskuun edustajakokouksessa hyväksytään liiton strategia seuraavalle viidelle
vuodelle.
NEUVOTTELUKIERROS EDESSÄ
Ensi vuonna Insinööriliiton toiminnan
pääpainopisteet ovat työmarkkinakierroksen läpivieminen, liiton talouden
tasapainottaminen sekä jäsenhankinnan ja -pidon edelleen kehittäminen.
Työmarkkinakierrokselle tuo haastavuutta Elinkeinoelämän keskusliitto
EK:n vetäytyminen sopimustoiminnasta. Ensi vuonna työehtosopimuksista neuvotellaan joko niin sanotun
Suomen mallin mukaan tai perinteisellä liittokierroksella.
Liitto etsii tehokkaampia tapoja
jäsenten edunvalvontaan sekä jäsenetujen ja -palveluiden tuottamiseen.
Tavoitteena on käyttää jäsenmaksut
mahdollisimman hyödyllisellä tavalla.
HALLITUKSESSA HENKILÖVAIHDOS
Tietoalan vaalipiirin edustajat liiton
hallituksessa vaihtuivat. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin järjestelmäasiantuntija Jyrki Kopperi, joka on
it-palvelu- ja liiketoimintayritys CGI:n
luottamusmies.
Aiemmin syksyllä Kopperi valittiin
Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Esa
Koskista, joka jätti Insinööriliiton
hallituksen, kun Tietoalan puheenjohtajuus vaihtui. Kopperin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Antti
Manninen.
Monipuolinen kokous
1.
1. Insinööriliiton kunniajäsenet Matti Palmqvist
(vas.), Matti Häkkinen ja Juhani Tolvanen seurasivat kokouksen kulkua autiopaikalla.
5.
2. Yhteensä noin 170 henkilöä osallistui edustajakokoukseen. Mukana oli varsinaisten edustajakokousedustajien lisäksi muun muassa
varaedustajia, jäsenjärjestöjen lähettämiä tarkkailijoita sekä liiton henkilökuntaa. Susanna
Kalliomäki (oik.) ja Henna Hartikainen ilmoittautuivat assistentti Mervi Kinnuselle (selin).
2.
3. Kokousväki kuuli useita esityksiä esimerkiksi ajankohtaisesta työmarkkinapolitiikasta,
koulutuspolitiikasta ja jäsenkehityksestä. Myös
liiton hallituksen jäsenet Kari Laitinen ja Tiina
Vanhanarkaus kuuntelivat.
6.
4. Eturivissä hallituksen jäseniä Marjo Lehtinen
(oik.), Jari Vihervirta, Lasse Laurikainen, Esa
Koskinen, Stig Landén ja Samu Salo.
5. Puheenjohtaja Samu Salo kukitti vastavalltun hallituksen jäsenen Jyrki Kopperin.
6. Hyvinkään-Riihimäen edustajina olivat
Oskari Järvenpää ja Emilia Kokko.
3.
7. Innovaatiot lisäävät Dimeccin toimitusjohtajan Harri Kulmalan mukaan suomalaisten
hyvinvointia. Vierailijan puheenvuoro kirvoitti
vilkasta keskustelua kokouksessa.
7.
4.
37
Jäsenmaksulaskupostitus
käynnistyi
TEKSTI: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö
Insinööriliitto aloitti ensi vuoden
jäsenmaksulaskutuksen joulukuun alussa.
Jäsenmaksulaskut ja infokirjeet postitetaan
siihen osoitteeseen, jonka olet ilmoittanut
liiton jäsenrekisteriin.
MAKSU KUUKAUSITTAIN
Jäsenmaksun voit maksaa myös kuukausittain. Infokirjeen etusivulla ja laskun kääntöpuolella on henkilökohtaiset jäsenmaksun kuukausierät, joissa
on huomioitu mahdolliset ylisuoritukset ja laskun muodostusvaiheeseen
mennessä myönnetyt jäsenmaksualennukset.
38
”Maksa
kuukausittain.”
TYÖNANTAJAPERINTÄ VAIHTOEHTONA
Jäsenmaksun maksamisen voit hoitaa
myös työnantajaperintänä. Tällöin
jäsenmaksu pidätetään palkastasi ja
työnantaja tilittää maksun Insinööriliitolle. Kaikista työnantajaperintään
liittyvistä muutoksista kuten palkattomista jaksoista, työsuhteen päättymisestä tai työnantajan vaihtumisesta
on ilmoitettava asiakaspalveluun.
Jäsenellä on muutoksista ilmoitusvelvollisuus.
Työnantajaperintäsopimus on tehtävä aina kirjallisesti; sopimuslomake
on jäsensivuilla.
ERÄPÄIVÄN VOI SIIRTÄÄ
Jäsenmaksusi erääntyy laskun mukaan. Jos et pysty maksamaan jä-senmaksuasi ajallaan, ota yhteyttä
tä
asiakaspalveluun ja sovi eräpäivän
än siirrosta tai maksusuunnitelmasta.
LASKUN TÄRKEÄT TIEDOT
Kun asioit liiton kanssa, tarvitsett jäsennumeron. Jos työttömyyskassan
san
kohdalla laskun oikeassa yläosassa
ssa on
päivämäärä, olet työttömyyskassan
san jäsen Insinööriliiton kautta.
Käytä laskulla olevaa viitenumeroa,
eroa,
jotta suorituksesi kohdistuvat avoimeen
imeen
jäsenmaksuusi. Jäsenmaksuerittelyssä
yssä on
kuukausitasolla jäsenmaksuusi huomioiuomioidut ylisuoritukset ja myönnetyt alenennukset.
Muistathan, että laskun maksamatta
matta
jättäminen ei ole eroilmoitus.
4'+
''
&
4'+
('
Kätevimmin kuukausittain maksat
jäsenmaksusi, kun teet verkkopankissasi e-laskutilauksen. Tilaukseen
tarvittavat tiedot ovat jäsenmaksulaskulla. Liitto saa pankista tiedon e-laskutilauksestasi ja toimittaa e-laskun
kuukausittain hyvissä ajoin ennen eräpäivää verkkopankkiisi.
Opiskelijan ja eläkeläisen jäsenmaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan kertaeränä.
%&'
%%
J
os et tammikuun puoleen
väliin mennessä ole saanut
ensi vuoden jäsenmaksulaskua tai infokirjettä
jäsenmaksun määrästä, ole
yhteydessä liiton asiakaspalveluun.
Saat vain yhden jäsenmaksulaskun, joka sisältää liiton, jäsenjärjestön
sekä mahdollisen jäsenyhdistyksen
jäsenmaksut sekä IAET-työttömyyskassan jäsenmaksun, jos olet liittynyt
kassaan Insinööriliiton kautta. Tieto
kassajäsenyydestä on laskun oikeassa
yläkulmassa.
Tarkista, onko sinulla oikeus jäsenmaksualennukseen. Kun ehdot
täyttyvät, jäsenmaksualennusta myönnetään muun muassa työttömyyden,
päätoimisen opiskelun, palkattoman
perhevapaan ja ulkomailla oleskelun
perusteella. Lue lisää jäsenmaksualennuksista osoitteessa www.ilry.fi/alennus; samassa paikassa on myös alennushakemuslomake.
4
&
''
;
&' B/
-
'
C- C- 6
6
?D '
''
Kysyttävää
jäsenyydestä,
eduista tai laskusta?
?
Ota yhteyttä asiakaspalveluun
• asiakaspalvelu@ilry.ﬁ
• 0201 801 801 (8,8 snt/min)
! " #$%#
&'
(
)
+
#
*)*
#,
,&
,,
'&
0
&
0
'
-'
&
, )!.!'
'00
%
&&
,
'/
,
'/
.,
,
/
,
!.
&
#"1
'
,&
'
,,
&
&
.2
!'
'
'''
#"
1
'
/,
'
0'
&
#
&
'
&'
0
3'
&
&
,/
,
-
"
&
&
'0
&
'
'
'&
1
1
-
'
&
1
'
'
&
"
&
-'
/-'
"" #$
4
'
,,
0/
&
&
'
-
'' &
,,
!
,
.',
'7
8
/,
9.
/
0
&
:
4
'
#;$
0
'
<=1=<
&'
5
,6
&'
+
$<> < )*
"
?#7!
&&
)*
2
%
#
>$
%";
$%
2!
?#)
*)
!2
?#*!* *) !!
?#7
*277
22)
7*
;#@
<%<A
?#
$>"
?#
" ? #
>;? #
#
A1 '# ,
)*17
! " #$%#
!
3
&
6 '
"0
?6'
-+
2)*
)*2
"'
*).
4
&
0 & &
&'
,/'
; &
& 6F +6&-
'
&
+6
'
''
&& &-
+'B/ +
+
'&F
-
- '
+
Esimerkki jäsenelle
lähetettävästä
euromääräisestä
paperilaskusta.
39
PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO
17 26 33 13
10
9
15 23
30
29
21
4
39
33
11
7
36
15
21
1
42
7
35
4
11
12
21
7
21
5
23
Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.ﬁ
40
1. Nanopohjasukset ovat sunnuntaihiihtäjälle
usein helppo ostos, sillä ne eivät tarvitse luisto- tai pitovoitelua. Miksi sukset pitää ns. hiihtää sisään ennen kuin ne alkavat toimia odotetulla tavalla?
18
44
4
Tiukka trio
16
7
Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa
numerot ovat korvanneet kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata
lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai
siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat
harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa
ruuduissa.
© Bulls
2. Saksalainen Jens Weissﬂog on yksi kaikkien aikojen mäkihyppääjistä. Hän voitti KeskiEuroopan mäkiviikon kaudella 1983–84. Mitä
muita suurvoittoja hän otti samalla kaudella?
3. Kun viisinumeroiseen lukuun AB CDE lisätään luku 105, saadaan summaksi 1AB CDE.
Kun saatu luku 1AB CDE kerrotaan luvulla 3,
saadaan kuusinumeroinen luku ABC DE1. Mikä
on alkuperäinen luku AB CDE?
ILMOITUS
JÄSENPISTE
TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö
Hoida jäsenmaksut ajan tasalle
Insinööriliitto on ottanut erääntyneiden jäsenmaksujen perinnässä
käyttöön tekstiviesti- ja sähköpostimuistutukset postitse lähetettävien
muistutusten lisäksi. Maksettavat suoritukset kohdistuvat aina vanhimpaan
avoimena olevaan jäsenmaksuun.
Tekstiviestissä on Insinööriliiton
pankkitilinumero, erääntyneen jäsenmaksun määrä sekä viitenumero. Jos
haluaa varmistaa, ettei kyseessä ole
huijausviesti, tilinumeron voi tarkistaa
aiemmin saamasta laskusta.
Toiminnan johto
Puheenjohtaja
Samu Salo, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Kalle Kiili, 050 480 0277
varapuheenjohtaja
Lasse Laurikainen, 040 502 5205
varapuheenjohtaja
Stig Landén, 040 512 2849
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Järjestö- ja palveluyksikkö
järjestöjohtaja
Tommi Grönholm, 0201 801 848
assistentti
Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Järjestötoiminta
asiamies
Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies
Marja Riihimäki, 0201 801 865
tutkija
Sampsa Kaataja, 0201 801 801
jäsenhankinnan koordinaattori
Milla Pennanen, 0201 801 801
markkinointisuunnittelija
Saara Eriksson, 0201 801 801
palvelumuotoilija
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
toimistoassistentti
Heini Kauravaara, 0201 801 868
Asiakaspalvelu, jäsenrekisteripalvelu
ja talous
0201 801 801
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen, 0201 801 862
vastaava asiamies Tuuli Salonen
asiamiehet
Elina Ahti, Sanna Ahtiainen, Afsaneh
Alizad-Ursin, Eero Husari, Atte Lepistö,
Petri Toropainen, Ona Vuorjoki
jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman, Maarit
Hyppönen, Tarja Mörsky
talousasiainhoitaja
Anneli Lohva, 0201 801 866
42
Jos on tehnyt e-laskusopimuksen,
viestissä on ohje jäsenmaksurästin
maksamiseen verkkopankin kautta.
Kun suorittaa rästissä olevat jäsenmaksut vielä tämän vuoden puolella,
maksu ehtii vuoden 2016 verovähennykseen. Verottajalle ilmoitetaan
maksetut jäsenmaksut maksuvuoden
verotukseen.
Ensi vuoden jäsenmaksulaskujen ja
infokirjeiden postitus alkaa joulukuun
puolivälin jälkeen liiton jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen. Jos lasku tai
infokirje ei tule postitse kotiin tammikuun 20. päivään mennessä, ota yhteyttä asiakaspalveluun.
Jäsentietojen ajantasaisuus on tärkeää liiton yhteydenottoja varten. Jäsentiedot voi tarkistaa ja tarvittaessa
päivittää jäsensivuille. Myös asiakaspalvelun kautta voi selvittää oman
tilanteena.
Insinööriliitto IL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Asiakaspalvelu
0201 801 801
avoinna arkisin klo 9-16
kehitysasiantuntija
Tarja Salmi, 0201 801 837
jäsenrekisteriasiantuntija
Jarkko Ursin, 0201 801 879
pääkirjanpitäjä
Ilkka Uusitalo, 0201 801 867
Nuorjäsentoiminta
asiamiehet
Juha Manu, 0201 801 830
Heini Ristell, 0201 801 858
projektiasiamies
Tero Rinne, 0201 801 801
nuorjäsenasiamiehet
Mika Kiviharju, 0201 801 801
Ilkka Rautio, 0201 801 801
assistentti
Vassa Honkanen, 0201 801 834
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö
Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
järjestelmäasiantuntija
Satu Jaanu, 0201 801 888
järjestelmäasiantuntija
Tuire Siitonen, 0201 801 816
Viestintä
viestintäpäällikkö
Jari Rauhamäki, 0201 801 847
tiedottaja
Janne Luotola, 0201 801 822
toimittaja
Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja
Minna Virolainen, 0201 801 827
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
johtaja
Hannu Saarikangas, 0201 801 820
koulutusasiamies
Jani Huhtamella, 0201 801 835
Urapalvelut
urahallinta-asiamiehet
Anu Kaasalainen, 0201 801 871
Merja Uschanoff, 0201 801 801
urahallinta-asiantuntija
Seija Utriainen, 0201 801 821
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö
Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimusasiamies
Jenni Larjomaa, 0201 801 870
työmarkkinatutkija
Varpu Multisilta, 0201 801 877
tutkimusassistentti
Marja Heinonen, 0201 801 801
Lue lisää: www.ilry.ﬁ
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
johtaja
Petteri Oksa, 0201 801 839
assistentti
Pia Haveneth, 0201 801 851
elinkeinopoliittinen asiamies
Jenni Karjalainen, 0201 801 890
Asiamiestiimi
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
assistentti
Tea Tähkäpää, 0201 801 874
Asiamiehet
Minna Anttonen, 0201 801 886
Tapio Soltin, 0201 801 855
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
Työsuhdeneuvonta
Neuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta 0201 801 801
johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Marja Kuntsi
Työsuhdelakimiehet
Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen,
Tuomas Oksanen, Eeva Salmi,
Satu Tähkäpää
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström, Paavo Honkanen,
Julia Jeganova
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies
Anu Kaniin, 0201 801 859
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Häme ja Keski-Suomi
[email protected]
www.ilry.fi
alueasiamies
Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies
Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö
Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
yhdistysasiamies
Juha Niemiaho, 0201 801 860
Olympiakatu 16, 65100 Vaasa
Pohjois-Suomi
alueasiamies
Mikko Sormunen, 0201 801 778
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
jäsenhankinta-asiamies
Maarit Ojavuo, 050 468 2228
Jäsenjärjestöt
Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.
Insinööri-lehden toimitusneuvosto
Jari Vihervirta
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Satakunnan Insinöörit
Emilia Kokko
Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit
Tiina Nortamo
Oulun Insinöörit
Sami Rautomäki
Pohjois-Kymen Insinöörit
Mikko Soipio
Valkeakosken Insinöörit
Jenni Kokkonen
Insinööriopiskelijaliitto
LUUPPI
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala
Siistit kaapit ja kauniit
astiat viehättävät Tuija
Aumalaa joka päivä.
Pelkistys tuo mielen rauhaa
Tuija Aumalan mielestä arkenakaan ei tarvitse käyttää
tylsiä astioita tai kulahtaneita
kotivaatteita.
J
apanilainen Marie Kondo on
kirjoittanut kaksi kodintavaroiden järjestelymenetelmää
kuvaavaa KonMari-opasta.
Ne ovat levinneet parissa vuodessa
kulovalkean tavoin ympäri maailmaa;
kirjoja on myyty yli kuusi miljoonaa
40 eri kielellä.
KonMaria harrastava Tuija Aumala
kiteyttää menetelmän sisällön kahteen seikkaan. Ensiksi kodista karsitaan kaikki turhat tavarat ja säästetään
ainoastaan iloa tuottavat esineet, joille
keksitään uusia käyttötarkoituksia.
Toiseksi koti järjestetään niin, että jokaisella tavaralla on oma säilytyspaikkansa.
Jo ennen tutustumista KonMari-oppeihin Aumala oli pohtinut samoja
kysymyksiä. Häntä häiritsi vuosikymmenten aikana kertynyt liika tavara.
– Muutosta toiseen mukana pyöri
esimerkiksi lahjoja, joille ei ollut käyt-
töä, mutta joita en rohjennut heittää
poiskaan, Aumala kertoo.
– KonMari innosti tekemään siivouksen kertaheitolla ja järjestelemään
kaapit.
Tavaran vähentäminen on tehnyt
kodista levollisemman. Aumala arvostaa siivouden helppoutta ja kodin
pysymistä järjestyksessä. Pelkistetyssä
kodissa ylimääräinen tavara pistää
silmään ja sen laittaa automaattisesti
omalle paikalleen.
KAAPIT JÄRJESTYKSEEN
Karsittavia tavaroita oli esimerkiksi
keittiössä, vaatekaapeissa ja kirjahyllyssä. Lähtöpassin sai valkosipulipuristin, jota Aumala ei juuri käyttänyt, sillä
sitä varten hänellä on veitsi. Sekalaiset
kahvikupit, muut turhat astiat ja kirjat
sekä virheostoksiksi osoittautuneet
vaatteet päätyivät pääosin kierrätyskeskukseen.
KonMari-menetelmän mukaan samankaltaiset tavarat kerätään samaan
paikkaan.
– Löysin kotoa seitsemän sateenvarjoa. Kahden hengen taloudessa ne
eivät todellakaan ole kaikki tarpeen,
Aumala tuhahtaa.
Oppien mukaan vanhat, vähän
käytetyt aarteet otetaan kaapin perältä
jokapäiväiseen käyttöön. Aumala on
ottanut uusiokäyttöön kristallirasian,
jossa hän säilyttää käsityötarvikkeita.
– Ei pidä säilytä toisarvoisia tavaroita, joista ei itse tykkää. Maitoakin
voi juoda kauniista lasista.
Tietotekniikan alalla työskennelleenä Aumala on vuosia sitten siirtynyt
sähköiseen kalenteriin ja e-laskuihin.
Hän hoitaa kaiken mahdollisen asioinnin sähköisesti. Myös kirjat ja lehdet
ovat tabletilla.
EI ERILLISTÄ JOULUSIIVOUSTA
Aumalan kodissa on ajastettu robotti-imuri imuroimaan päivittäin; osittain se johtuu koirasta, josta lähtee
paljon karvaa. Muuten siivoaminen on
nykyään nopeata ja helppoa.
– Pyyhkäistään tasot, joilla ei ole
mitään ylimääräistä. Imuroidaan lattiat perinteisellä imurilla ja pyyhkäistään ne. Kylpyhuone siivotaan säännöllisesti, siinä kaikki, Aumala listaa.
Pimeimpään vuoden aikaan koti
saa led-valoja sekä sisälle että ulos,
mutta ainoa joulukoriste on isäntäväkeä viehättävä Tuomaan risti.
43
Insinööriliitto on mukana tukemassa
kansalaisaloitetta työttömyysetuuden
aikaisen opiskelun puolesta. Aloitteen
tavoitteena on helpottaa kansalaisen mahdollisuuksia parantaa omaa osaamistaan
työttömyyden aikana.
Tällä hetkellä opiskeluun vaaditaan tetoimiston hyväksyntä. Aloite lähtee siitä,
että työttömäksi joutunut on oman osaamisensa paras asiantuntija, joten hänen pitää
saada opiskella enintään kaksi vuotta
omalla ilmoituksella.
Allekirjoita aloite verkossa
www.MCPUCNCKUCNQKVGƂƂCNQKVG2096
Kansalaisaloitteen panivat liikkeelle
Insinööriliiton varapuheenjohtajat
Kalle Kiili ja Lasse Laurikainen.
28.1.2017 mennessä
tarvitaan |
allekirjoitusta.
Tavoitteen täyttyessä
kansalaisaloite siirtyy
eduskunnan käsiteltäväksi.
Insinööriliitto tekee työtä
parempien työpäivien puolesta
YYYKNT[Ƃ