tmmmm ^ -k o D IN Räiskäleitä. Parasta säästää (jos on mistä säästää). Se mojiesta pahasta päivästä päästää. V äitetään, että ain a nä ih in OSASTO Asulddjärjestelm ä 011 synkkä epäkohta. Mutta yhteisvoimin olisi sekin korjattavissa. asti on Intiassa lesk iv aim o noussut ro violle, m illä on hänen m iehensä ruu iltaoleskelu kah viloissa ja ravinto loissa m aksaa, jou tu vat he turvau tum aan sellaisiin nuoriin, joilla on rahaa käytettävänään. T äten nuori tyttö saattaa helposti jou tu a kalte valle pinnalle. m is, m uuttuakseen tu h k a k si yhdes sä täm än kanssa. N y t tosin täm ä kin ik iv a n h a hyvä tapa kuuluu olevan siellä virallises ti kielletty. — H yvä ta p a ? H yi, maa, raakaa p u h etta! m iten H ä n on, ain a k in A s u k k i j ä r j e s t e l m ä m u o d o s t u u näin ollen t u h o i s a k s i y h t e i s k u n n a l l i s e k s i v a a r a k s i , j o t a p o i s t a m a a n olisi käytävä k i i r e e l l i s e s t i ju l p rotesteeraa tähän tuim ana inh im illinen lukija. om asta m ieles tään. ehd ottom asti oikeassa. olisi kiinn itettävä va k a v a huom io m yös yksinäisten nu orten asu ntoky sym ykseen, ennen kaikkea ryhty m ällä jä rjestäm ään ja kehittäm ään sym yk sellä tässä m urheen laaksossa ole väh in tä än k aksi p u o lta ? E h k ä p ä enem m änkin, sillä väitetäänhän, erikoisia nuorten asuntoloita. E ik ö voitaisi ajatella, että uudet yleis hyödylliset asuntoyhtym ät, kuten esim . H aka, suunnittelisivat joh on kin rakennukseensa suurem m an että jo k a asiassa on k o lm e k a n ta a : kantani, sinun k antasi, ja «itten m yös se oik ea kanta. N iin tässäkin. alan nuorten asuntolaa varten. Siinä tulisi olla pieniä, vaatim attom ia hu oneita y h tä ja k ah ta henkilöä varten, yhteiset kylpy-, pesu- ja m ukavuushuoneet, seurusteluhuone, keittiö y.m . A sun tolaa hoitaisi em änn öitsijä. N äm ä asu nn ot pitäisi saada niin halvoiksi, että niissä olisi m ahdollista pienipallckaisten- L esk iv aim on k o h ta lo o n m onessa tapauksessa heellinen. san om a ttom an T äällä m u r länsipu oliskolla kin. N im en om a an silloin, k un hän jo ikäpuolelle — ty h jin k äsin m aailm an syys hyi siin tuuliin ehtineenä jä ä yksin v ärjöttä m ä än . Silloin, k un m a ja n h a rja n m urtu essa luhis tuu k a ik k i ym päriltä. Oli eh k ä arv oisa n k in m iehen vai mo, hyvin toim een tu levan kodin em ä n tä M utta siin ä eläm isessä oli kin sitten kaikki. M iehen an sion v arassa U sk ottiin : tätä kestää. V a kuutus? — E h tiip ä v ie lä Säästäm i nen ? — E i n yt v ie lä riitä, täytyy kohen taa tu ota ja tuota k o h t a a E h kä sitten m yöh em m in. Ja näin ihan ns. norm aaliaik a n a V iih ty isä kau p u n k i iaisn ei tosen huoneen nurkkaus. Sillan prob leem a k aik ille niille väh ävarai p ä ä piti äsk ettäin H elsin gissä suu ressa naisten k o k ou k sessa vilkasta kiinn ostusta herättäneen esitelm än a s u k k i k y s y m y k s e s t ä , sille yksinäisille nuorille, joilla ei ole k otia kaupungissa. H eillä ei ta vallisesti ole varaa valita asuntoa, sillä p alkat ovat, varsinkin oppilasasteella, niin pienet, että asum iseen ei v oi p aljoa k aan uhrata. N äin ol T alou sn eu vos Miina jo k a m onessa suhteessa on eräs n y kyisen yhteiskun nan päivänpolttavim p ia probleem eja, ja m aalla en nen tavallisen lo is-järjestelm än vie läkin v aik eam p i kau pu nkilaistu nut m uoto. O lem m e sen v u ok si pyytä neet ja saa n eet S :ltä, jo n k a k o k o p itk ä h edelm ällinen eläm än työ on kaik essa ollut om istettu v äh äv äk is ten o lo je n ja k oh taloid en k oh otta m iseen, seu raavan yh teen ved on ko. esityk sen ydin ajatu ksista. kin. Tuli ä k k iä v iera ak si tuim a tu o n e lan h e r r a P erh eenisä k ylm ä n ä paa r e illa P u istatta va v iim a kulk ee k o k o kodin läv itse: L oppu. — A su n tok ysym ys on nykyh etken tärk eim p iä kysym yksiä. E ik ä se ole polttavan tärk eä ainoastaan suur perhe is ille, vaan etenk in suurissa kau pu ngeissa se on m itä vaikein M istä n yt tilipussi ruokaan, v u ok raan, v a a tteisiin ? Jokainen päivä varattom an leskivaim on kohtalo, si k y sy y tiukasti rahaa siltä, jo lla el tä ole om aa tupaa ja m aap ohjaa, om aa oloista on ä k k iä turvattom aksi Jou rask aam pi m itä parem m ista aittaa,, om aa om ettaa, o m aa peruna- tunut. T osiaan, kellaria. E ntäs toim i, ty ö p a ik k a ? m alta tuntuu tähän verraten m ui m iltei onnellisem V aim o on k o tia ja p erh että var naisen hinduttaren lesken ä valitse ten. K yllä m ies hänestä huolehtii. m a alussa viitattu osa. H än raukesi Ä lköön hän m aan tom uksi kertakaik kisella pois- itse ah n eh tiko a n sio k iitävän hetken tulikuolem alla; hä töitä. T ässä nyt tulos. K u kapa ottaisi palvelukseen sa lä helle eläm än iltapu olta jo ehtinyttä naista, m iten nen hän etevä kerra n am m atti-ih m i- vapaan a ja nuo rem pana olisi ollu tk in ? E hei, m aa ilma on sillä välin, k un hän on vaaliellut kotiliettä, m en n yt huim asti eteenpäin jo k a alalla. M yös hänen entinen am m attinsa. Ja n u orta pys tyvää voim aa on ta rjo lla v aikka nen länsim ainen ei ole keteltu a »ille taatusti vieras. ja aina kunnolla niih inkään voim at kysym ystä a jatella m än. hiem an sy y tä m uistaa entistä M iesten v aim ojen sa enem puolesta ja m olem plenkin yhdessä. N äin en nen len. olla vielä pitkä m atka, ennenkuin heikosti palkattua kaik kea. Sillä siihen saattaa työtä, m ikäli sitäkään kyllin saata laajem m alla vissa daan nim enom aan tätä valkeaa pul yhteistoim innalla voi maa tehokkaasti korjata. Synkkää synkem pi on yksinäisen f liset haitat, voitaisi m uodostaa yh tym iä, jotk a ryhtyisivät asiaa ke hittäm ään, sillä tuskin voitaneen odottaa, että enem pi kun nat kuin yleish yöd ylliset y h ty m ä tk ää n tule v at tekem ään enem pää kuin k or keintaan avustavat sopivien huoneu stojen järjestäm isessä. V arojen perheitä, joid en k o d it ov a t jo ennes tään yliasuttuja. Siitä an taa sosiaa linen erikoistu tkim us kaupunkien hankin ta ja h oito täytyy ainakin aluksi jä äd ä sitä v arten perustet tavien jä rjestöjen huoleksi. —- E ik ö asia ole sen luontoinen, asu nto-oloista vuodelta 1938 lah jo m attom an kuvan. T ässä sanotaan että sitä kan n attaa ajatella? m .m .: 1-huoneen asunnoissa ovat ne, joissa on asu kkeja, yleensä ahtaam m in asu ttujen asuntojen jou kossa k u in m uissa. H elsingissä, m issä asukki jä rjestelm ä on laajim m in le Miina Sillanpää. Ajankohtaisia silakkaruokaoh jeita Silakat AUGUSTA VILJAKAINEN ja K u op ioon nähden, joissa kaupun geissa oli runsaim m in asukkeja, huom ata asukki järjestelm än olevan yleisem pää ahtaasti ja varsinkin hy vin ahtaasti asutuissa asunnoissa. S ekä: että H elsingissä lähes 1/10 p ienasuntojen lapsista asuu asun P — o. tuntee aina olevansa k aikkien tiellä. N äin ollen ei asu kille jä ä m uuta m ahdollisuutta kuin paeta kadulle, kunnes perhe on eh tinyt käym ään levolle. M itä tekee tällaisen asunnon saa nut nuorukainen tai neitonen ? Jos hänellä ei ole jo lapsena saatua in nostusta itseopiskeluun, jä ä hän k o k onaan katueläm än varaan. Ja näi tä kadulle työn n etty jä on paljon, ne etupäässä täyttävät kahvila-ravinto lat ja tanssipaikat. Jotka eivät suin kaan ole nuorisolle sop ivia kasva ju ureksien kanssa. 15 silakkaa, 1 porkkana, 1 palsternakka, 1— 1% L perunoita, 1 sipuli, 2 rkl rasvaa, 1% rkl ru is ja u h oja, Vi 1 vettä. P ataan tai kasariin pannaan kerros paistettuja, p aloiteltu ja juureksia, sitten kalat ja rasvassa ruskistetut sipulit ja loput ju u rek sista. R u isjau h ot sekoitetaan ve* teen ja seos kaadetaan pataan. M uhennos saa kiehu a hiljaisella; tulella kannen alla kypsäksi. Suolasi lakka vanukas. % k g silakoita, 1 1 ohrapuuroa, 1 muna, 2 kkp m aitoa (k u orittu a ), 1 rkl hien. sipulia, 1— 2 rkl rasvaa* p ip p u ria L ioitetut silakat pariloidaan. Kai lat jauhetaan liham yllyssä tai h ie nonnetaan m uuten hyvin. R a s v a s sa ruskistettu sipuli, ohrapuuro* pippuri sekoitetaan jo u k k o o n ja seos pannaan laatikkoon tai v u o kaan ja m unam aito kaadetaan päälle. A am iaissilakka. 20— 25 pienehköä silakkaa, 1 suurehko sipuli, 1—2 rkl rasvaa, 1 kupillinen m aitoa (k u orittu a). K asariin pannaan v oi ja viipal leiksi leikattu 6ipuli hiljalleen kie hum aan sillä aikaa kun silak a t pariloidaan. K uu ne ov at pariloi dut, pannaan nekin kasariin ja koetetaan saada sipulit k alojen päälle. H iu kan läm m itetty m aito lisätään ja ruoka saa olla v ielä hetken kuum alla liedellä enn en kuin se on valm is perunoiden kanssa syötäväksi. Silakkatahna. 6 su ola- tai m austesilakkaa, 1 dl korpprouhetta, 1 porkkana, 1 tl raastettua sipulia, 1— 1*4 dl m aitoa. Silakat ruoditaan ja hienonne taan jok o hakkaam alla tai jauha m alla lihamyllysisä. P ork k a n a ja sipuli raastetaan ja ne sekä korp purouhe lisätään silakkasoseeseen. V iim eksi lisätään m aitoa niin pal jon, että saadaan notkeaa tahnaa. E rinom aista eväsvoileipien väliin. S ilakkalaatikko vinnyt, on asukkiasuntojen osuus suurin asunnoissa, m issä huonetta k oh d en tuli 4.0—5.9 hemkeä, ja pie nin niissä, m issä täm ä luku ei ylit tänyt kahta. Ja edelleen: K uiten kin voi H elsinkiin, L appeenrantaan viettäm iseen, enää riitä, am m attim aisesti a ja tel Raskasta, kin asua. E ik ö työläispiireissä, joissa tun netaan asukki järjestelm än turm iol leipäkuoressa. 2 1 perunoita, H k g silakoita, ihraa tai rasvaa m ahdollisuuksien m ukaan, sipuli K u o ri: 1/4 kg ruisjauhoja, n. 1 kkp vettä. Silakat liotetaan (n oin 6— 12 tuntia). P eru nat kuoritaan, leikartaan viipaleiksi, silakat valutetaan, sipuli kuoritaan ja hienonnetaan ja kaikki ladotaan kerrok sittain pataan. Ih ra pannaan päällim m äiseksi ja vesi kaadetaan pataan ja paistos pannaan uuniin kunnes rasva on sulanut, jolloin jauhoista ja vedestä tehty taikina pannaan laatikon kuoreksi pataan. T ar jottaessa pannaan kuori vadille )a ruoka nostetaan sille. O R J IA sisarensa hiutuu Jok a tapauksessa olisi edellä kos K ättä ojen tavan osan oton tunne on M utta eipä v u ok rat ov at m ahdollisim m an alh ai set. Ja n ä m ä halpavu okraiset asun n ot ov at tavallisesti lap sirikkaita noissa, m issä on asukkeja. T äm ä tilasto puhuu alastonta kiel tuskallisella huolten ja puutteen r o tään asukkijärjestelm ästä, suurper heiden asunnoista, joissa yhden huo violla. neen asunnossa voi olla 5— 6 hen R ah a-kä dessä-eläjän vapaaksi ylis keä ja vielä asukki. Tällaisissa tetty eläm än osa ei ole itse asiassa oloissa täytyy asukin tuntea olevank aik k ein kadehdittavim pia. V arsin sa liikaa, joten asunto m uodostuu kaan, k un läheskään k a ik k i eivät kin hänelle yökortteeriksi, sillä per heen lukuisuuden vuoksi ei siellä parhaina vuosinaan tee om asta p u o ole m ahdollisuutta ilta-oleskeluun, lestaan edes sitä vähää, m inkä v o i lukem iseen ja yleensä vapaa-ajan helläm ielinen. Jää pesu ja siivous. len ei heillä ole m uuta m ahdollisuut ta kuin p y rk iä asukiksi sinne, m issä pois vuosien, ehkä vuosikym m enien sivat om aksi turvakseen. m illä mitalla. N ykyaika EITTIO TÄ ^R TE N M aam m e uudesti rakentam is työssä M utta eik ös k u lla k in tärk eällä k y M inun tuslaitoksia. O n ko näinollen ihme, että saadaan aihetta puhua villiin tyneistä nuorista. •<# E rittäin turm iolliseksi m uodostuu asu kkikysym ys nuoriin naisiin näh den, joilla on yleensä kaikkein pie nim m ät palkat. K un he siitä syystä eivät useinkaan kyk en e su oritta m aan niitä kuluja, m itä alituinen Y L I 4 M ILJO O N A A . A m erikkalaisen sosiologi Wintrig** hin tiedonannon m ukaan eri m ais sa su oritettujen tutkim usten m u kaan m aailm assa vielä on viidettä m iljoonaa orjaa. Kiinassa, m issä heitä sentään kohdellaan m elko in him illisesti, heitä on 2 m iljoonaa. A rabiassa noin 500.000 ja L ibyassa 60-vuotias. kolm atta m iljoonaa. L aajinta orja kauppaa harjoitetaan L iberian n ee T ie. 5 p :n ä ohitti taipaleensa 60keri tasa vallassa, m ikä A m erikan vuotisen virstapaalun O T K n pitkä neekeriorjuuden aikoin a perustettiin aikainen toim ihenkilö rouva A u- am erikkalaisella pääom alla, jo tta gusta V i l j a k a i n e n . R v a V. ennen yleistä vapautusta vapaute tuilla A m erikan neekereillä olisi ol on toim inut O T K n keskusvaraston lut jok in p aikka m aailm assa, m issä konttorin siivooja n a lähes kaksi v u o he v oiv a t elää vapaina. E ntisten sikym m entä. Työssään tunnolliselle A m erikan neekerien jälkeläiset, joi ja uutteralle, työtovereitten keskuu ta on suhteellisen vähän ja jo tk a dessa paljon pidetylle yhteisen työ m uodostavat yläluokan, ovat tehneet alkuasukkaat orjikseen rikastuen sarkam m e ahertajalle parhaim mat heidän työllään ja heitä m yym ällä. onnittelum m e m erkkipäivän joh dosta. Kaikki elämäntapahtumat ovat ainesta, josta voimme tehdä, mitä haluamme. N o v a li s. Reiälliset 3-perilliset, jotka ovat ensim m äiset m aassam m e valmiste tut reiälliset rahat, laskettiin liik>keelle viime torstaina. Reiällisiä 10pennisiä voitanee ryhtyä valmiina» m aan vasta muutamien kuluttua.
© Copyright 2024