Kv:n esityslista 23.1.2017 liitteineen
RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto ESITYSLISTA 1/2017 _______________________________________________________________________________ KOKOUSAIKA 23.01.2017 klo 18:00 KOKOUSPAIKKA Kaupungintalo, kv:n istuntosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat ....................................................................................................................................... 1 1 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ....................................................... 3 2 § Pöytäkirjantarkastajien valinta .................................................................................................. 4 3 § Valtuustoaloite koskien hankintatoiminnan kehittämistä ........................................................... 5 4 § Valtuustoaloite turvallisuussuunnitelman sekä toimintaohjeiden ja kriteereiden laatimiseksi kotihoidon alueelle .................................................................................................. 7 - Liite_Omavalvontasuunnitelma ................................................................................................... 11 - Liite_kotihoidon myöntämiskriteerit ............................................................................................ 30 5 § Riihimäen kaupungin toimitilaohjelma vuosille 2017-2026 ..................................................... 38 - Liite Lausuntopyyntö toimitilaohjelmasta .................................................................................... 43 - Liite Riihimäen kaupungin toimitilaohjelma 2017-2026 .............................................................. 44 - Liite Ohjelman liite 1 Toimitilojen ryhmittely ............................................................................... 56 - Liite Ohjelman liite 2 Peruskorjattavat toimitilat seuraavan 10 v aikana ..................................... 60 - Liite Ohjelman liite 3 Myytävät ja purettavat toimitilat seuraavien vuosien aikana ...................... 61 - Oheinen Lausunnot tekla, kuvajaos, sivi, sote, ympla ............................................................... 63 6 § Talousarviomuutokset 2016 ................................................................................................... 71 7 § Valtuustoaloite koskien kouluissa työskentelevien rokotusta ja ruokailua ............................... 72 8 § Perhepalveluiden palveluohjaajan toimen muuttaminen viraksi ............................................. 78 9 § Hoitajan toimen (vakanssi 3292) lakkauttaminen ja ohjaajan viran perustaminen .................. 80 - Liite Äänestysluettelo ................................................................................................................. 83 10 § Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tilintarkastajan valinta ......................... 84 - Liite_Tk:n tarkla 28.11.2016 § 39 .............................................................................................. 86 11 § Eroilmoitus luottamustoimesta; Teemu Kolehmainen ........................................................... 98 12 § Eronpyyntö luottamustoimista: Mikko Lund ........................................................................ 101 13 § Eroilmoitus luottamustoimista; Matti Liimatainen ................................................................ 104 14 § Eronpyyntö luottamustoimesta; Jari Eronen ....................................................................... 106 15 § Riihimäen kaupungin maa-ainestaksan tarkistaminen ....................................................... 109 - Liite Ehdotus uudeksi maa-ainestaksaksi ................................................................................ 112 16 § Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen ...................... 125 - Liite Ehdotus ympäristönsuojeluviranomaisen taksaksi ............................................................ 128 - Liite Liite ys. viranomaisen taksaan ......................................................................................... 140 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto ESITYSLISTA 1/2017 _______________________________________________________________________________ 17 § Riihimäen seutujohtoryhmän perustaminen ....................................................................... 143 18 § Suunnitelma yhteistoimintamenettelyn toteuttamisesta ...................................................... 145 - Liite Tarkennettu toimenpidesuunnitelma ................................................................................. 149 19 § Riihimäen kaupungin hallintosäännön uudistaminen .......................................................... 150 20 § Valitusosoitus ..................................................................................................................... 154 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto ESITYSLISTA KOKOUSAIKA 23.1.2017 klo 18:00 - KOKOUSPAIKKA Kaupungintalo, kv:n istuntosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Valtuuston jäsenet: Aittola Eija Andersson-Bohren Titta Bitter Riku Heikkinen Jari Heimonen Kai Hirviniemi Erja Hirviniemi Rauli Immonen Anne Jokinen Sari Jormanainen Lauri Katila Jorma Lahtinen Petri Laine Mika Lammi Mirja Lehtonen Kari-Veli Leskenmaa Kirsti Levänen Jarmo Liimatainen Matti Lund Mikko Mattila Petri Mäkelä Pertti Mämmelä Tiina Mäntymaa Terhi Nahkuri Miia Niittymäki Salla Nummela Esko Ojaniemi Sirkka Ovaskainen Mauno Pekonen Aino-Kaisa Portin Ismo Pullinen Kalevi Ranta Juha Riikonen Katri Räsänen Päivi Räty Tommi Selenius Heidi Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Tarkkonen Marja Tolvanen Kirsti Tuominen Marko Vilkman Kari Yrjölä Janne Özgün Derya 1/2017 Sivu 1 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto ESITYSLISTA MUUT Sulkko Sami, kaupunginjohtaja Savola Jussi, hallintojohtaja Tuominen Hannu, kaupunginlakimies, sihteeri Kokkonen Eija, arkistosihteeri, tekninen sihteeri ASIAT §:t 1 - PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTOIMITUS PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ 1/2017 Pöytäkirjanpitäjä Pertti Mäkelä Hannu Tuominen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Tarkastusaika 30.1.2017 Kaupunginkanslian kirjaamossa 31.1.2017 Kaupunginlakimies Hannu Tuominen Sivu 2 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto 1§ Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus/PJ: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Sivu 3 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto 2§ Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus/PJ: Valtuusto valitsee kaksi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Sivu 4 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 5 Dno KH/16/00.02.00.00/2017 3§ Valtuustoaloite koskien hankintatoiminnan kehittämistä Kvalt. 14.11.2016 § 127 Khall. 15.12.2016 § 469 Keskustan valtuustoryhmä ym. jättivät seuraavan valtuustoaloitteen: ”Aloitteen tarkoituksena on kehittää luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuutta hankintatoimintaan. Esitämmekin kahden luottamushenkilön valintaa hankintatoimikuntaan kaupunginvaltuustosta. Olisi toivottavaa, että he olisivat perehtyneitä hankintoihin ja kilpailutuksiin. Hankinnoissa on kysymys vuosittain mittavista kaupungin talouteen vaikuttavista summista. Hankintastrategian tulee ohjata kaikkia hankintoja ja kilpailutuksia. Linjana on ollut, että paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus menestyä hankinnoissa. Nykyisessä hankintatoimikunnassa on edustus RHLDatasta ja kaupungin virkamiehistä. Tiedonsaanti meneillä olevista hankinnoista on puutteellista. Joitain pöytäkirjoja toimikunnan kokouksista kiertää kaupunginhallituksessa. Kaupunki kilpailuttaa kilpailulainsäädännön mukaan hankinnat HILMAssa käyttäen myös apuna Kuntaprota. Kiinnittäisimme huomiota pitkäkestoisiin (4v) sopimuksiin sekä puitesopimuksiin, joilla on suuri vaikutus kaupungin talouteen. Hankintaja kilpailukriteerien asettamisella on merkittävä osa hankintojen onnistumiselle strategian mukaisesti. Myös tulee kriittisesti tarkastella urakkahankintoja, niiden jatkosopimuksia ja lisätöitä. Uskoisimme, että hankintaa osaavien Iuottamushenkilöiden mukaanotto hankintatoimikunnan työhön voisi tuoda hyötyä. Tarvittavat muutokset olisi nyt hyvä tehdä hallintosääntöön, joka on muutenkin uudistettavana.” Puheenjohtajan ehdotuksesta aloite päätettiin lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. _____ Khall. 15.12.2016 § 469 Kaupunginhallitus asetti viimeksi hankintatoimikunnan 2.2.2015 § 47. Päätöksen mukaan hankintatoimikunnan kokoonpanossa puheenjohtajana toimii hallintojohtaja, valmistelijana ja jäsenenä hankinta-asiantuntija, lisäksi jäsenenä kulloinkin sen toimialan päällikkö tai hänen määräämänsä, jota hankinta pääosin koskee. Toimikunnan sihteerinä toimii RHL-Data Oy/ hankintasihteeri. Toimikunta on viranhaltijatoimikunta. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 6 Hankintatoimikunta on toiminut viranhaltijatoimikuntana ja nykyisessä muodossa Riihimäen kaupungissa lähes 30 vuotta. Edellisen kerran luottamushenkilöitä oli mukana vuosina 1981–1988, jolloin kaupungissa toimi hankintalautakunta. Hankintatoimikunta käsittelee hankintaohjeen mukaisesti kansallisen kynnysarvon ylittäviä tavarahankintoja. Palveluhankintoja hankintatoimikunta ei käsittele. Kuluvana vuonna toimikunta on tehnyt 11 hankintapäätöstä ja pitänyt viisi puhelinkokousta ja yhden varsinaisen kokouksen. Vuonna 2015 hankintatoimikunta teki 24 hankintapäätöstä ja piti 8 puhelinkokousta. Vuonna 2014 hankintatoimikunta teki 12 hankintapäätöstä ja piti 6 puhelinkokousta. Hankintatoimikunnan pöytäkirjat kiertävät kaupunginhallituksessa säännöllisesti. Hankintatoimikunnan kokouksen asialistat ovat olleet lyhyitä ja käsitelleet yksinkertaisia tavarahankintoja tai hankintasopimusten optiovuosien käyttämistä tms. Hankintatoimikunta ei keskustele hankintaprosessista yleisellä tasolla, vaan toimii hankintaohjeen mukaisena päätöksentekijänä. Aloitteen tarkoituksena on parantaa luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia hankintatoimintaan. Tavoite on hyvä, mutta hankintatoimikunta ei ole tavoitteen saavuttamiseksi oikea vaikutuskanava. Hankintatoimi on tarkkaan lailla säännelty ja hankintamenettely on hyvin muodollista. Toimikunta ei käytä hankintapäätösten tekemisessä poliittista harkintaa. Sen sijaan hyvä esimerkki luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksista hankintatoimintaan oli Riihimäen kaupungin hankintastrategian hyväksyminen kaupunginvaltuustossa 2.3.2015 § 19. Tällä asiakirjalla valtuusto suuntasi voimavaroja mm. sähköisten hankintatyökalujen hyödyntämiseen ja pyrki varmistamaan, että Riihimäen kaupungin pkyrityksille tarjotaan mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämiin tarjouskilpailuihin. (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy konserni- ja hallintopalvelukeskuksen lausunnon vastaukseksi valtuustoaloitteeseen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 3 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/hallintokunnat, RHL-Data/Seija Alaräihä, Marita Lähdekorpi ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91 §) hallintojohtaja Jussi Savola, puh. 019 758 4011 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 7 Dno KH/17/00.02.00.00/2017 4§ Valtuustoaloite turvallisuussuunnitelman sekä toimintaohjeiden ja kriteereiden laatimiseksi kotihoidon alueelle Sote 24.5.2016 § 78 Khall. 13.6.2016 § 253 Kvalt. 22.8.2016 § 87 Sote 22.11.2016 § 181 Khall. 15.12.2016 § 470 Esko Nummela ym. ovat jättäneet seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen: ”Toiminnallisesti yhteisen kotihoidon henkilöstöstä pääosan muodostavat lähihoitajat ja kodinhoitajat. Heitä on viitisenkymmentä. Tähän joukkoon kuuluvat hoitajat liikkuvat työssään pääsääntöisesti yksin suuren avainnipun kanssa asiakkaiden parissa. Näin toimivat myös ne vuoroviikottain työssä olevat kaksi naispuolista yöhoitajaa, joita kutsutaan yöpartioksi. Voiko tällaista yleensäkään nykyoloissa sallia, sillä kysymyksessä ei ole ainoastaan hoitajien turvallisuus vaan myös asiakkaiden ja heidän perheenjäsentensä turvallisuus. Kysymys on myös muustakin kun hoitajat toimivat yksin monasti hyvinkin avuttomien asiakkaiden parissa. Ei näytä myöskään olevan kotihoidon piirissä kristallinkirkkaasti selvää, keitä ulkopuolisia henkilöitä voidaan päästää hoitajan mukana asiakkaiden asuntoihin seuraamaan mitä asiakkaille tehdään ja miksi asiakkaat yleensä kotihoitoa tarvitsevat, erityisesti yösydännä. Tällainen toimintahan kuuluu vaitiolovelvollisuus — käsitteen ydinalueeseen. Edellä olevan johdosta ehdotan, että Riihimäen kaupunki laatii tai, jos se jo on olemassa, niin ainakin päivittää toiminnallisesti yhteisen kotihoidon piirissä toimivien henkilöiden ja asiakkaiden sekä heidän mahdollisten perheenjäsentensä turvallisuuden varmistamiseksi turvallisuussuunnitelman ja tiedottaa suunnitelman sisällöstä tarpeellisilta osin mahdollisuuden mukaan asiakkaille sekä heidän perheenjäsenilleen. Edelleen ehdotan, että kaupunki laatii kotihoidon henkilöstölle toimintaohjeet ja kriteerit, millä edellytyksillä muut kuin työtehtävissään toimivat kotihoitotyöntekijät voivat työntekijän mukana päästä asiakkaiden asuntoihin seuraamaan lain nojalla tiukasti vaitiolovelvollisuuden alaista toimintaa.” Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa edellä mainittuun valtuustoaloitteeseen. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 8 Sosiaali- ja terveystoimessa huolehditaan kaupunkitason ohjeiden mukaisesti riskienhallinnasta usealla tavalla, muun muassa riskikartoituksen avulla, jota päivitetään määräajoin. Lisäksi toteutetaan määräajoin henkilöstölle työn riskikartoituskysely. Kyselyn perusteella todetaan kehittämiskohteet, joilla puututaan henkilöstön esiintuomiin riskeihin työssä. Kaupungilla on käytössä myös menettelytapa välittömään töissä havaittujen riskien ilmoittamiseen esimiehelle ja työsuojelun toimijoille. Kotihoidossa on lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista mukainen (23 §) omavalvontasuunnitelma, joka perustuu riskienhallintaan. Suunnitelma on päivitetty 2/2016. Omavalvontasuunnitelma on jatkuvasti päivitettävä asiakirja. Kotihoidolla on myös erikseen sovitut turvallisuuskäytännöt, joilla varmistetaan kotihoidon työn jatkuvuus, asiakasturvallisuus sekä työturvallisuus. Keskeinen haaste kotihoidossa on asiakkaiden palveluiden jatkuvuuden turvaaminen. Kotihoito tuottaa palveluja 24/7. Kaikissa työvuoroissa tarvitaan riittävä määrä osaamisvaatimukset täyttäviä työntekijöitä. Palvelun jatkuvuus on pystyttävä turvaamaan myös työntekijöiden äkillisissä poissaolotilanteissa. Koti- ja vanhuspalveluissa asiakastyöstä huolehtivat koulutetut työntekijät. Sivullisia ei palvelujen tuottamiseen osallistu. Koti- ja vanhuspalveluissa on tarkennettu henkilöstön ohjeistusta keväällä 2016 niiden tilanteiden varalta, että sivullinen kysyy mahdollisuutta päästä seuraamaan asiakastyötä. Ohjeen mukaan asiakkailta pyydetään suostumus kirjallisena, josta jää kappale myös suostumuksen antaneelle henkilölle itselleen. Tutustumiskäynneistä ja vierailijaryhmistä asumisyksiköihin informoidaan myös kirjallisesti. Koti- ja vanhuspalveluissa huolehditaan kaupunkitasoisten ohjeiden mukaisesti riskienhallinnasta, samoin noudatetaan erikseen sosiaalipalveluille annettua määräystä omavalvontasuunnitelmasta. Lisäksi valtuustoaloitteessa esitettyä ohjeistusta asiakastyöhön tutustumisesta on tarkennettu koti- ja vanhuspalveluiden johtoryhmässä keväällä 2016. Koti- ja vanhuspalvelut katsoo, että asiakasturvallisuus, työtyöturvallisuus että henkilöstön ohjeistus on asianmukaisesti hoidettu. (kk) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen kaupunginhallitukselle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 9 Khall. 13.6.2016 § 253 (mr) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunnan antaman selvityksen vastaukseksi valtuustoaloitteeseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 22.8.2016 § 87 Päätös: Keskustelun kuluessa Esko Nummela teki seuraavan ehdotuksen: ”Ehdotan, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ohjeistuksella, että asiaa tuotaessa uudelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi oheen tulee liittää 12.6.2016 pyytämäni asiakirjat eli 2/2016 päivitetty kotihoidon omavalvontasuunnitelma, erikseen sovitut turvallisuuskäytännöt sekä keväällä 2016 tarkennetut henkilöstön ohjeistukset koskien sivullisten pyyntöjä päästä tutustumaan asiakastyöhön. Kaupunginvaltuutetuilla on näet laillinen oikeus saada salassa pidettävätkin asiakirjat asioissa, jotka ovat valtuuston käsiteltävinä.”. Jarmo Levänen, Kirsti Leskenmaa ja Katri Riikonen kannattivat Nummelan palautusesitystä. Puheenjohtajan tiedusteltua, voidaanko Nummelan palautusesitys yksimielisesti hyväksyä, ei yksikään valtuutettu vastustanut, joten puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti palauttaneen asian uudelleen valmisteltavaksi Nummelan ehdotuksen mukaisesti. ______ Sote 22.11.2016 § 181 Kaupunginvaltuusto on palauttanut Esko Nummelan tekemän valtuustoaloitteen uudelleen valmisteltavaksi. Nummela on esittänyt, että valmistelussa asiaan tulee liittää 2/2016 päivitetty kotihoidon omavalvontasuunnitelma, erikseen sovitut turvallisuuskäytännöt sekä keväällä 2016 tarkennetut henkilöstön ohjeistukset koskien sivullisten pyyntöjä päästä tutustumaan asiakastyöhön. Kotihoidon omavalvontasuunnitelma on LIITTEENÄ. Kotihoidon työntekijöiden turvallisuudesta huolehditaan ennakkoon. Perusturvalautakunnan 26.11.2013 vahvistamiin kotihoidon myöntämiskriteereihin on kirjattu menettelytapaohjeet työntekijöiden työturvallisuuden takaamiseksi. Kotihoidon myöntämiskriteerit ovat LIITTEENÄ. Ilta- ja yöaikaista turvallisuutta lisäämään on koti- ja vanhuspalveluilla sopimus SOL-palveluiden kanssa. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 10 (621/1999, § 24) toteaa, että salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjat, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista. Koska tiedon antaminen kotihoidon turvajärjestelyistä vaarantaisi niiden toteuttamisen, turvallisuusohjeita ja turvallisuusjärjestelyihin liittyvää sopimusta ei luovuteta. Koti- ja vanhuspalvelujen johtoryhmä on käsitellyt tutustumispyyntöjä ja vierailuja koskevaa ohjeistusta kokouksissaan 11.5.2016 ja 18.5.2016. Asiassa on annettu kirjallinen ohjeistus. Ohjeen mukaan ulkopuolisen kysyessä mahdollisuutta tulla tutustumaan asiakastyöhön informoidaan asiakkaita etukäteen kirjallisesti sekä pyydetään asiakkailta kirjallinen lupa tutustumiseen. Vakituisia työntekijöitä sijaistavat henkilöt voivat olla etukäteen perehtymässä työhön, he ovat työsopimussuhteessa. Työhön perehtyjien kohdalla erillistä lupaa ei tarvita. (kk) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa yllä olevan täydennetyn lausunnon kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteeseen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ________ Khall. 15.12.2016 § 470 (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunnan antaman selvityksen ja lisäselvityksen vastaukseksi valtuustoaloitteeseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 4 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/sosiaali- ja terveyslautakunta ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91 §) hallintojohtaja Jussi Savola, puh. 019 758 4011 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Kunnan nimi: Riihimäen kaupunki Kuntayhtymän nimi: Palveluntuottajan Y-tunnus: 0152563-4 Sote -alueen nimi: Toimintayksikön nimi Riihimäen koti- ja vanhuspalvelut Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Riihimäen kaupunki, PL 125, 11101 RIIHIMÄKI Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Kotipalvelu ja sen tukipalvelut, liikkumista tukevat palvelut, omaishoidon tuki, sosiaalityö, palveluneuvonta, vapaaehtoistyön koordinointi, päivätoiminta, palveluasumiseen ja laitoshoitoon sijoittaminen, laskutus. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito toimivat toiminnallisesti yhdistyneenä kotihoitona. Kotisairaanhoito ja fysioterapia ovat hallinnollisesti Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän järjestämiä terveydenhuoltolain mukaisia palveluja. Toimintayksikön katuosoite Koti- ja vanhuspalvelujen toimisto Temppelikatu 10, 11100 Riihimäki Rautatienpuiston päivätoiminta Öllerinkatu 7, 11130 Riihimäki Muistisairaiden päivätoiminta Uudenmaankatu 10, 11100 Riihimäki Postinumero Postitoimipaikka Toimintayksikön vastaava esimies Puhelin RIIHIMÄKI Kotipalvelusta vastaavat esimiehet: Kristiina Kalliovalkama, palvelualuepäällikkö Hannele Mäki, kotihoidon ohjaaja Marjo Mäntylä, kotihoidon ohjaaja Kirsi Selin, kotihoidon ohjaaja Riitta Sokka, kotihoidon ohjaaja Riitta Uronen, johtava sosiaalityötekijä 019 758 4204 019 758 4362 019 758 4361 019 758 4360 019 758 4441 019 758 4432 Kotisairaanhoidosta vastaavat esimiehet: Sari Valaja-Jokinen, kotisairaanhoidon osaston- 019 758 5646 hoitaja, Riihimäen seudun tk ky Susanna Hurme, vs. ylihoitaja, Riihimäen seu- 019 758 5875 dun tk ky Eeva Kataja, ylilääkäri, Riihimäen seudun tk ky Sähköposti Kotipalvelu: [email protected] Puhelin 0295 209 111 PL 210, 00531 Helsinki Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki Faksi 0295 209 700 Koskenranta 3, 96100 Rovaniemi Faksi 0295 209 704 www.valvira.fi LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Kotisairaanhoito: [email protected] [email protected] [email protected] Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Kauppakassipalvelu, Hyvinkään-Riihimäen Ammattikoulutussäätiö Sosiaalihuoltolain mukaiset ryhmäkuljetukset Lin-Car Oy Kotihoito (kotipalvelu) ostopalveluna, liitteenä yksityiset palveluntuottajat Sotainvalidien siivouspalvelut, liitteenä yksityiset palveluntuottajat Tilapäinen kotihoito palvelusetelillä, liitteenä palvelusetelituottajat LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus? Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa riihimäkeläisille turvallinen kotona asuminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä kotihoitoa. Laadukkaasti toimivat asiakaslähtöiset palvelut halutaan turvata kaikille palveluja tarvitseville tasapuolisesti. Muina keskeisinä tavoitteina on tukea kaupunkilaisten hyvinvointia, terveyttä ja omaehtoista toimintaa. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet? Palvelut myönnetään vahvistettujen kriteereiden mukaisesti. Palvelujen toteutuksessa keskeisinä toimintaperiaatteina ovat toiminta- ja liikuntakykyä ylläpitävä ja edistävä kuntouttava työote, vastuuhoitajuus ja sujuva yhteistyö. Asiakkaan osallistumista päivittäisten toimintojen hoitamiseen tuetaan aktiivisesti hänen omien voimavarojensa mukaan. RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 3 Riihimäen kaupunki: Riihimäen kaupungilla on kaupunginhallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Sosiaali- ja terveyslautakunta ohjaa ja valvoo hallintokunnan toimintaa ja suorittaa osaltaan sisäistä valvontaa. Sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat vastaavat valvonnasta johtosäännössä ja toimintasäännössä määritetyllä tehtäväalueella. Toimialalla tehdään koko toimialaa koskeva riskienhallintaohjelma, riskienhallinnan toimenpiteistä raportoidaan kaupunginhallitukselle ja sisäiselle tarkastukselle. Kaupungin työntekijöiden osalta toimintaympäristöön, tiloihin ja laitteisiin liittyvät riskit kartoitetaan henkilöstön kanssa kaupungin yhteisten periaatteiden mukaan ja yhteisiä lomakkeita käyttäen joka toinen vuosi. Kartoituksen tulokset käsitellään työpaikkakokouksessa ja laaditaan suunnitelmaa korjaavista toimenpiteistä. Riskiarvioinnin tuloksia hyödynnetään työsuojelun toimintaohjelman laadinnassa. Työsuojelun toimintaohjelma laaditaan kolmivuotiskausittain. Päättyvän ohjelmakauden toimenpiteet raportoidaan sekä toimialan yhteistyöryhmälle sekä kaupungin yhteistyöryhmälle. Kotihoidon työntekijöillä on vastuu tuoda esille riski- ja vaaratilanteet. Kotihoidon perehdytykseen kuuluu tutustuminen ohjeisiin koskien vaara- ja uhkatilanteissa toimimista. Kotihoidon käytössä on Riihimäen kaupungin ohjeistus Toimintaohje uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi. Palveluun ja asiakkaisiin liittyvät, havaitut riskit, ilmoitetaan esimiesten toimesta aina välittömästi eteenpäin toimenpiteitä varten. Ilmoitus varten on käytössä turvallisuushavaintoilmoitus -lomake (saatavana intranetissä). Turvallisuushavainnot käsitellään toimialan johdon ja työsuojelun yhteistapaamisissa. Lääkehoitoon liittyvät riskit ja vahinkojen ennaltaehkäisyohjeet on kuvattu lääkehoitosuunnitelmassa. Esimiesten tehtäviin kuuluu huolehtia, että turvallisuusriskejä työyksikössä arvioidaan. Yleistä tietoa riskeistä, vaaratilanteista sekä haittatapahtumista hankitaan ja käytetään hyväksi turvallisuuden parantamiseksi. Terveyskeskus: Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymällä on laadittu laadunhallinta-ja potilasturvallisuussuunnitelma, joka on hyväksytty yhtymähallituksessa 20.8.2014. Riskinhallinnassa on tärkeää huomioida riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva arviointi sekä kehittäminen. Riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmä sekä kaikki yksiköt käsittelevät potilasturvallisuuteen liittyviä asioita säännöllisesti. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Työntekijällä on velvollisuus ja vastuu tuoda esille riskitilanteet ja vaaratilanteet ja työntekijät on ohjeistettu toimimaan uhka- ja vaaratilanteissa. Riski- ja vaaratilanteiden ilmoittaminen tehdään käyttäen turvallisuushavaintoilmoitusta tai ottaen asia suoraan esille. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 4 Riihimäen kaupunki: Kaupungin työntekijät tekevät intranetissä olevan turvallisuushavaintoilmoituksen. Ilmoitus toimitetaan esimiehelle. Tilanne käsitellään ensin omassa työyhteisössä. Käsittelyn jälkeen lomake toimitetaan työsuojelupäällikölle. Tarvittaessa otetaan yhteyttä työterveyshuoltoon ja tehdään vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön. Turvallisuushavainnot käsitellään toimialan johdon ja työsuojelun yhteistapaamisissa Lääkepoikkeamasta täytetään lääkepoikkeama -lomake. Poikkeama dokumentoidaan asiakastietojärjestelmään. Poikkeamat käsitellään heti. Terveydenhuolto: Terveyskeskuksen työntekijät tekevät vaaratapahtumista työturvallisuus Haipro-ilmoituksen, jonne on linkki kuntayhtymän intranet sivuilla. Haipro menee lähiesimiehelIe ja työsuojelupäällikölle. Ilmoitus käsitellään välittömästi työyhteisössä. Tarvittaessa otetaan yhteys työterveyshuoltoon ja tehdään vahinkoilmoitus. Potilasturvallisuuden haittatapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tehdään potilasturvallisuus Haipro, joka menee lähiesimiehelIe, käsitellään työyhteisössä ja määritetään toimenpiteet. Esimies arvioi, pitääkö ilmoitus laittaa käsiteltäväksi ylemmälle taholIe, sairaalan tulosalueen ylilääkärille. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Asiakaspalautteet ja itse havaitut epäkohdat saatetaan esimiehen tietoon viipymättä. Vaaratilanteet raportoidaan ja ne käydään läpi yksikössä. Käytetään tarvittaessa työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntija-apua. Kiinnitetään erityistä huomiota riskien ennaltaehkäisyyn konkreettisin toimenpitein, ohjauksella ja neuvonnalla, riittävillä suojavarusteilla ja valvonnalla. Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Riskien kartoituksen tulokset käydään läpi työpaikkakokouksessa, jossa on mukana myös työsuojeluhenkilöstöä. Kokouksesta tehdään myös kirjallinen muistio. Henkilökunnalla on mahdollisuus tuoda huomionsa ja ideansa esille, ne käsitellään tiimikokouksissa tai työpaikkakokouksissa. Yksikön työsuojelusta vastaavat seuraavat riskien kartoituksessa esille tulleita puutteita ja toimenpiteitä esille tulleiden epäkohtien korjaamiseksi. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Riihimäen kaupunki: Palvelualuepäällikkö Kristiina Kalliovalkama, kotihoidon ohjaaja Hannele Mäki, kotihoidon ohjaaja Marjo Mäntylä, kotihoidon ohjaaja Kirsi Selin, kotihoidon ohjaaja Riitta Sokka, palveluneuvoja Päivi Lintunen, johtava sosiaalityöntekijä Riitta Uronen, ja hoitaja Tuija Pulkkinen. Riihimäen seudun terveyskeskus: Vs. ylihoitaja Susanna Hurme, osastonhoitaja Sari Valaja-Jokinen, sairaanhoitaja Riitta Kilpinen Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 5 Riihimäen kaupunki: Palvelualuepäällikkö Kristiina Kalliovalkama, puh. 019 758 4204 Riihimäen seudun terveyskeskus: vs. ylihoitaja Susanna Hurme, puh. 019 758 5875. Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelma toimii osana yksikön laadunhallintaa. Yksikön toimintoja kehitetään ja toimintoja seurataan palautejärjestelmän avulla. Omavalvontasuunnitelma nivotaan osaksi yksikön toimintasuunnitelmaa ja käydään henkilöstön kanssa läpi. Omavalvontasuunnitelmaa tarkastetaan ja vahvistetaan kerran vuodessa sekä tarvittaessa ja tehdään tarvittavat muutokset. Riihimäen kaupungin toimintojen osalta palvelualuepäällikkö vastaa siitä, että suunnitelma otetaan säännöllisesti päivitettäväksi. Riihimäen seudun tk ky:n osalta osastonhoitaja huolehtii suunnitelman päivittämisen toteutumisesta. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Suunnitelma on nähtävissä koti- ja vanhuspalvelujen toimistossa Temppelikatu 10, Rautatienpuiston päivätoiminnassa Öllerinkatu 7 ja Muistisairaiden päivätoiminnassa Uudenmaankatu 10. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 6 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä käytetään yli 65-vuotiaille RAVA-toimintakykymittaria, MMSEmuistitestiä ja GDS15-depressioseulaa. Palveluasumisen osalta käytetään lisäksi omaa indikaatiomittaria. Omaishoidontuen arvioinnissa käytetään em. mittareita sekä tarvittaessa lääkärinlausuntoa. Liikkumista tukevissa palveluissa arvioinnin apuna on terveydenhuollon ammattilaisen antama lausuntoa liikuntakyvystä tarvittaessa. Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Asiakkaan ja omaisen/läheisen mielipiteet kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa ja hänen nimeämiensä omaistensa/läheistensä kanssa. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Palveluntarpeen arviointia kotihoidossa ohjaavat Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan ja Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän yhtymähallituksen hyväksymät kotihoidon ja tukipalveluiden myöntämisen kriteerit. Muutoksenhakukelpoinen päätös tehdään palveluntarpeen selvittämisen jälkeen. Myönteisen päätöksen jälkeen asiakkaan palvelut alkavat pääsääntöisesti neljän viikon arviointijaksolla, jonka aikana tehdään kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma ja arvioidaan asiakkaan palveluntarpeen jatkuvuus. Arvioinnissa huomioidaan fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja palveluiden saatavuuteen liittyvät tekijät. Asiakkaalle selvitetään palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä sekä hoito- ja palvelusuunnitelman tekovaiheessa sopimuksen sisältö sekä asiakasmaksut, jotka perustuvat sekä tuloihin että kiinteisiin sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamiin sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin. Mikäli palvelussa tapahtuu muutoksia esim. käyntikerroissa, tarkistetaan maksua hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistuksen jälkeen. Asiakkaalle myönnetyt kotihoidon palvelut lopetetaan, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella palvelun myöntämisen kriteerit eivät enää täyty. Palvelujen lopettamisesta tehdään kirjallinen päätös, johon asiakas voi hakea muutosta. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa ja tarvittaessa sekä mahdollisuuksien mukaan suunnitelman teossa voi olla mukana myös asiakkaan omaisia tai muita läheisiä ihmisiä. Suunnitelmaa sekä siihen asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja se tarkistetaan tarvittaessa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkastetaan säännöllisesti ja aina palveluntarpeen muuttuessa. Asiakas saa toteutuneesta palvelusta valituskelpoisen palvelu- ja maksupäätöksen. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Hoitohenkilökunnalla on velvollisuus tutustua asiakastietojärjestelmässä olevaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka ohjaa asiakkaan kanssa työskentelyä. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 7 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 §) Kun lapsi on sijoitettu laitoshuoltoon avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna, hänelle laaditaan hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille. Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asiakkaalla on oikeus määrätä asioistaan niin pitkään kuin mahdollista. Jos asiakas ei pysty itse kertomaan, miten haluaa hoitonsa järjestettävän, niin silloin kuullaan asiakkaan laillista edustajaa tai muuta asiakkaan nimeämää tahoa. Asiakkaan luona pyritään käymään hänen normaaliin elämänrytmiin sopivina aikoina, kunnioittaen asiakkaan vakaumusta ja mielipiteitä. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava huomioiden yksityisyys ja yksityiselämän suojaan liittyvät asiat. Mikäli asiakkaalla on hoitotahto ja se on kotihoidon tiedossa, noudatetaan asiakkaan toiveita palvelujen toteuttamisessa. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Kotihoidossa ei toteuteta rajoittamistoimenpiteitä asiakasta kohtaan. Pohdittavaksi: - Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.) Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 8 kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Asiakas voi tehdä muistutuksen tai kantelun saamastaan palvelusta Riihimäen kaupungin / Riihimäen terveyskeskuksen ky:n internet-sivuilla olevalla lomakkeella. Lomakkeen saa myös tulostettuna koti- ja vanhuspalveluiden toimistosta. Muistutukseen vastataan kirjallisesti. Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies neuvovat tarvittaessa muistutuksen ja kantelun tekemisessä. Tapauskohtaisesti asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisensä kanssa keskustellaan epäasiallisesta kohtelusta, mukaan keskusteluun pyydetään myös työntekijä, joka on toiminut epäasiallisesti työtehtävissään. Asiakasta kohdanneen haittatapahtuman tai vaaratilanteen selvittää kotihoidon ohjaaja yhteistyössä asiakkaan ja hänen nimeämänsä henkilön kanssa. Asiakasta ohjataan tarvittaessa ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti joka toinen vuosi toteutettavalla asiakaspalautekyselyllä. Asiakkaalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus antaa suullista/kirjallista palautetta. Kaupungin internetsivuilla on mahdollisuus palautteen antamiseen. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Esiin tulleiden puutteiden korjaamiseksi tehdään yhteinen toimintasuunnitelma ja aikataulut ongelmankohtien korjaamiseksi. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan ja palveluiden kehittämistyössä. Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Kaupungin toiminnot: Sosiaali- ja terveystoimi, palvelualuepäällikkö Kristiina Kalliovalkama, Eteläinen Asemakatu 2 a, 11130 Riihimäki. Postiosoite PL 125, 11101 Riihimäki. Riihimäen seudun terveyskeskuksen potilasasiamiehenä toimii sosiaalityöntekijä Saara Lillqvist, jonka tavoittaa ma-ke ja pe, puh. 019 758 5735, sosiaalityöntekijä Katariina Similä, jonka tavoittaa ma-to, puh. 019 758 5710 ja sosiaalityöntekijä Päivi Jokinen, jonka tavoittaa ke-pe puh. 019 758 5799 Penttilänkatu 5, 11100 Riihimäki. Terveydenhuoltoa koskeviin muistutuksiin vastaa johtajaylilääkäri. b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Sosiaaliasiamies Satu Loippo, puh. 050 599 6413, ma klo 12-15, ti-to klo 9-12. [email protected] Pikassos Oy, Åkerlundinkatu 2 A, 33100 Tampere c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Valtakunnallinen kuluttajaneuvonta, puh. 029 553 6901, www.kuluttajaneuvonta.fi d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 9 kehittämisessä? Riihimäen kaupunki: Kaupungin toiminnan osalta muistutukset ja kantelut käydään läpi asianomaisten esimiesten ja työntekijöiden kesken ja tarvittaessa vanhuspalveluiden johtoryhmässä. Tarvittaessa tarkistetaan ohjeistuksia ja suoritetaan tarpeelliset korjaus- tai muutostoimenpiteet. Muistutuksen johdosta annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta tai kannella asiasta. (Asiakaslaki 23 §). Kanteluista ja valituksista annetut päätökset viedään tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Terveydenhuolto: Terveyskeskuksen toiminnan osalta muistutukset, kantelut ja valvontapäätökset käsitellään yksiköiden osastokokouksissa heti niiden tullessa sekä vuosittain johdon katselmuksissa. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Muistutuksiin vastataan aina kirjallisesti. Tavoiteaika 1 kuukausi. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Palveluiden toteutuksessa henkilökunta noudattaa kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää työotetta. Asiakasta kannustetaan omatoimisuuteen huomioiden hänen omat voimavaransa. Asiakkaan itsemääräämisoikeus otetaan huomioon hoitotyössä, huolehtien kuitenkin asiakkaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ja hoidon tarvetta arvioidaan RAVA- ja GDS15-mittareilla. FROPmittausta käytetään arvioimaan asiakkaan kaatumisvaaraa. Omaisia kannustetaan mahdollisuuksien mukaisesti osallistumaan arjen toimintoihin ja kuntouttamiseen, kuten ulkoiluttamiseen. Riihimäellä on tarjolla kotona asuville vanhuksille päivätoimintaa Rautatienpuiston päivätoiminnassa ja Muistisairaiden päivätoiminta Rentukassa, joiden toiminta on vahvasti kuntouttavaa. Vapaaehtoistyöntekijöitä koulutetaan vuosittain ystäviksi, ulkoilu- ja kulttuurikavereiksi. Vapaaehtoiskeskus Virsun toimintaan ohjataan niitä asiakkaita, jotka pystyvät itse sinne hakeutumaan. Kotihoidon fysioterapeutin (terveyskeskus) avulla saadaan kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta asiakkaan toimintakyvyn ylläpitoon. Fysioterapeutin osaamista hyödynnetään myös henkilöstön ohjaamiseen asiakastyön toteuttamisessa. b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Kotihoidon tiimien työntekijät laativat yhdessä asiakkaan ja läheisten kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman. Asiakkaan toimintakyky kirjataan hoitosuunnitelmaan ja laaditaan tavoitteet ja keinot toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti noin kuuden kuukauden välein LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 10 ja tilanteen muuttuessa tarvittaessa. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Kotiin toimitetuissa aterioissa on huomioitu ikäihmisen ravintosuositukset. Asiakkaan on mahdollista hankkia kauppapalvelun kautta elintarvikkeita kotiin. Tarvittaessa henkilökunta tukee asiakasta hankkimaan ravitsemuksellisesti oikeita tuotteita. Asiakkailla on omassa kodissa mahdollisuus muodostaa ruokailurytmi omien tarpeiden mukaisesti. Asiakkaan ruokailua ja riittävää nesteen saantia seurataan käyntien yhteydessä. Yleisvointia ja asiakkaan painoa, verensokeria, painoindeksiä ym. seurataan säännöllisesti tai tarpeen mukaisesti. Aliravitsemuksen tunnistamiseksi käytetään mittarina MNA-testiä. Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Hygieniasta huolehtiminen kuuluu jokaisen hoitajan perustyöhön, erityisesti huomioidaan käsihygienia sekä tarvittava suojavaatetus. Hygieniakäytäntöihin kuuluvat infektiotartuntojen estäminen ja epidemiatilanteissa tiedottaminen ja toimintojen organisoiminen. Hoitajien työssään tarvitsemat suojavälineet (mm. kertakäyttöhanskat, käsidesit, kenkäsuojat, suojaesiliinat, kumisaappaat ja muut tarvittavat suojaimet) ovat saatavilla kotihoidon toimistolta. Terveydenhuolto: Erikoissairaanhoito on vastuussa hygienia-asioista ohjeistamisesta seudun terveydenhuollon organisaatioissa. lnfektioiden hallinnan organisoimiseksi on olemassa hygieniatoimikunta. Kuntayhtymässä toimii tartuntatauti- ja hygienia-asiantuntijasairaanhoitaja ja yksiköihin on nimetty hygieniavastaavat. Tartuntatauti- ja hygienia-asiantuntijasairaanhoitajaa sekä hygieniavastaavia voidaan tarvittaessa konsultoida ongelmatilanteissa. Hygieniakäytännöistä suositellaan laadittavaksi yksikön oma ohje. Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Kotihoidon asiakkaalla on mahdollisuus saada vastaanottoaika suun terveydenhuoltoon tai suuhygienistin kotikäynti. kotihoidon henkilöstö täyttää lomakkeen suunhoidon tarpeesta ja lähettää suun terveydenhuoltoon. Tarvittaessa henkilöstö tilaa asiakkaalle ajan hammaslääkärille tai hammasteknikolle. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Yhteistyössä asiakkaiden ja omaisten kanssa suunnitellaan toimintakykyä ylläpitäviä toimia. Käytössä FROP-mittari jonka perusteella asiakkaalle voidaan aktivoida fysioterapeutin kotikäynti kotikuntoutuksen käynnistämiseksi. Suuhygienistin kysely joka tehdään kotihoidon asiakkaille hoidon tarpeen arvioimiseksi. Arvioinnin perustella tarjotaan asiakkaalle suuhygienistin kotikäyntiä ja vastaanottoaikaa. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Kotisairaanhoito (terveydenhuollon toimintaa) on lääkärin valvomaa terveyden- ja sairaanhoitoa, jota annetaan kotiin, silloin kun asiakas ei voi sitä terveydenhuollon toimipisteestä hakea. Kotisairaanhoito vastaa kiireelliseen hoidon tarpeeseen saman päivän aikana ja kiireettömään kolmen päivän sisällä. Riihimäen seudun terveyskeskus kuntayhtymän kotisairaanhoidossa toteutuu nopea lääketieteellinen LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 11 arviointi ja hoito, asiantunteva terveyttä edistävä hoitotyö ja hoidon tarpeenmukainen tiimityö kotihoidonhenkilöstön kanssa. Kotisairaanhoidon henkilöstö huolehtii myös asiakkaiden tutkimusten ja kontrollien järjestämisen sekä lääkärikonsultoinnit tarpeen mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan lääkärin lähetteen kautta. Lääkäri ja sairaanhoitaja arvioivat potilaan hoidontarpeen ja kotikäyntitiheyden yhdessä potilaan kanssa. Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö. a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Riihimäen kaupungilla on kotipalvelun lääkehoitosuunnitelma. Lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään tietojen muuttuessa. Kaikki lääkehoitoon liittyvä toiminta tapahtuu lääkehoitosuunnitelmassa kuvatun prosessin mukaisesti. Kotisairaanhoidon osastonhoitaja yhteistyössä yksikön lääkärin kanssa varmistaa, että kotihoidon yksikössä noudatetaan lääkehoitosuunnitelmaa ja että ohje päivitetään tarpeen vaatiessa. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymällä on johtoryhmässä vahvistettu lääkehoitosuunnitelma. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Lääkäri vastaa lääkkeen määräämisestä ja lääkehoidon kokonaisuudesta. Terveydenhuollon ammattihenkilöt vastaavat lääkehoidon toteuttamisesta lääkärin määräysten mukaisesti. Lääkäri vastaa yhteistyössä lääkehoidon koulutuksen saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa hoidon tarpeen arvioinnista, lääkehoidon ohjauksesta, neuvonnasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Kokonaisvastuu lääkehoidosta on hoitavalla lääkärillä ja kotihoidon tiimien sairaanhoitajilla. Kotihoidossa lääkehoitoa toteuttavat moniammatillisen tiimin työntekijät, joilla on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä edellytetty koulutus tai jotka ovat saaneet lääkehoidon toimipaikkakoulutuksen. Asiakkaan lääkehoitoa toteuttava työntekijä on vastuussa toiminnastaan koulutuksena edellyttämällä tasolla. Lääkehoitosuunnitelma ohjaa lääkehoidon toteuttamista. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti – esimerkiksi lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Asiakkaan luvalla tehdään moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä sekä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yhteydenpito tapahtuu pääasiallisesti puhelimitse, kirjeitse tai Efficaviestein. Tarvittaessa järjestetään yhteiset hoitopalaverit. Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.) Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia? Edellytetään palveluntuottajien omavalvontaa. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa tehdään ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa ja asiakkailta tulevaa palautetta hyödyntäen. ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 12 Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Hoitohenkilöstön ensiaputaitoja ylläpidetään säännöllisellä ensiapukoulutuksella. Lääkehoidon osaamista ylläpidetään joka viides vuosi toteutettavalla lääkehoidon osaamisen koulutuksella sekä näytöillä. Lääkehoidon verkkokoulutus otetaan käyttöön vuonna 2016 Riihimäen kaupungin henkilöstölle. Terveyskeskuksessa on käytössä Love (lääkehoidon verkkokoulutus). Asiakaslähtöisyydestä ja haastavan henkilön kohtaamisesta järjestetään koulutuksia henkilöstölle. Sosiaali- ja terveystoimelle on laadittu ohjeistus apua tarvitsevien asiakkaiden varojen käsittelystä. Asiakasturvallisuuteen liittyvät myös myös kaupungin ja terveyskeskuksen kuntayhtymän yleiset henkilöstön sosiaalisen median käyttösäännöt. Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut ohjeen Sosiaali- ja terveystoimen ohje asiakkaiden varojen käsittelystä. Tarvittaessa tehdään edunvalvontaesityksiä maistraatille. Vanhuspalvelulain mukaiset ilmoitukset tulevat palveluneuvontaan ja sosiaalityöntekijöille. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava laki, esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan. a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Riihimäen kaupungin henkilöstö: Kotihoidon ohjaaja 4 Hoitajien vakituisia vakansseja 53, joista vakituisia varahenkilön vakansseja 4 Johtava sosiaalityöntekijä 1 Sosiaalityöntekijä 1 Palveluneuvoja 4 Toiminnanohjaaja 1 Palvelusihteeri 1 Toimistosihteeri (oppisopimus) 1 Päivätoiminnan hoitajat 5 Päivätoiminnan ohjaajat 2 Riihimäen seudun tk:n henkilöstö: Kotisairaanhoidon osastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 9 Yhteyshoitaja 1 Lääkäri LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 13 Kotihoito on jaettu kuuteen tiimiin, joissa on 6-9 hoitajaa (kaupungin henkilöstö). Terveydenhuollon henkilöstön sairaanhoitajat toimivat samoissa tiimeissä, sairaanhoitajia on kaikkiaan yhdeksän. Tiimien vetäjinä toimivat sairaanhoitajat. Omaishoitotyötä tekee kaksi hoitajaa. Kaksi kotihoidon ohjaajaa vastaa ns. kenttätiimeistä, yhdellä kotihoidon ohjaajalla on päivätoiminta ja varahenkilöt ja yksi kotihoidon ohjaaja vastaa omaishoidon tuesta ja liikkumista tukevista palveluista. Johtava sosiaalityöntekijä toimii esimiehenä sosiaalityöntekijälle, palveluneuvojille ja toiminnanohjaajalle.. Terveydenhuollon henkilöstön esimiehenä toimii kotisairaanhoidon osastonhoitaja. b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Hoitajan poissa ollessa käytetään ensisijaisesti varahenkilöitä, jotka ohjataan poissaoloilmoitusten mukaan keskitetysti kaupungin omasta rekrytointitoimistosta käsin. Ensisijaisesti rekrytointitoimisto hankkii myös muut sijaiset. Mikäli sijaisia ei ole saatavilla, järjestellään työt kotihoidon sisällä. Kotisairaanhoitajan poissa ollessa työt jaetaan muille kotisairaanhoitajille, vuosilomien ajaksi hankitaan sijainen. c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Asiakkaiden määrää, hoitohenkilöstön ajankäyttöä ja välitöntä asiakastyöaikaa seurataan säännöllisesti. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille. a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Vakituiset työpaikat täytetään julkisen haun periaatteella. Määräaikaiset sijaisuudet katsotaan tilannekohtaisesti, tarvittaessa järjestetään hakumenettely ja haastattelut. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työ- ja opintotodistukset ja henkilön tiedot Valviran Terhikkitietokannasta. b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan Valviran Terhikki-tietokannasta. Tarvittaessa otetaan yhteyttä aikaisempaan työnantajaan. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Kaupungin henkilöstöyksikkö järjestää 1-2 kertaa vuodessa uusille työntekijöille perehdyttämistilaisuuden, jossa esitellään kaupungin toimintaa yleisesti ja intranetissä on kaupungin perehdytysopas. Henkilöstöyksikkö kouluttaa yksikkökohtaisia perehdyttäjiä yksiköiden perehdyttämisvastaaviksi. Riihimäen kaupungilla on uusien työntekijöiden opas, Henkilöstöhallinnon opas nro 2 ja Perehdyttämisopas, Henkilöstöhallinnon opas nro 3. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 14 Uusille työntekijöille järjestetään perehdytys asiakastietojärjestelmään. Jokaiselle opiskelijalle nimetään ohjaaja. Riihimäen seudun terveyskeskuksen työntekijöille löytyy Intranetistä kattava tulokasopas, joka on viimeksi päivitelty elokuussa 2014. b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Riihimäen kaupungin työntekijöille tehdään täydennyskoulutuksesta vuosittain suunnitelma, jonka toteutusta seurataan ja siitä raportoidaan. Terveyskeskuksen henkilöstö: Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän henkilöstön täydennyskoulutuksesta on laadittu ohjeistus, joka sisältää koulutuksen suunnittelun, toteutuksen, seurannan ja arvioinnin. Opas löytyy lntranetista. Terveyskeskus kuntayhtymässä tehdään vuosittain koulutussuunnitelma. Toimitilat Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää. Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi: - Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät? - Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen - Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa. Tilojen käytön periaatteet Kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) työntekijöiden tilat ovat samassa rakennuksessa. Rautatienpuiston päivätoiminta sijaitsee erillisessä rakennuksessa osoitteessa Öllerinkatu 7. Muistisairaiden päivätoiminta toimii vuokratiloissa osoitteessa Uudenmaankatu 10 (Kotokartanosäätiöltä vuokratut tilat). Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Siivous asiakkaan kotona tapahtuu yksityisten palveluntuottajien toimesta, jonka asiakas järjestää itse. Päivittäisestä yleissiisteydestä huolehtiminen kuuluu kotihoidon tehtäviin. Jos asiakkaalla ei ole omaa pesukonetta, niin tukipalveluna voidaan järjestää maksullista asiointi- ja pyykkipalvelua. Koti- ja vanhuspalvelujen sekä Rautatienpuiston päivätoiminnan tilojen siivouksesta huolehtii Riihimäen kaupungin siivouskeskus. Muistisairaiden päivätoiminnan tilojen siivous sisältyy vuokraan. Teknologiset ratkaisut Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Turvapuhelimen saa vuokrattua palveluneuvonnan avustuksella, asiakas vuokraa se joko Stella turvapuhelin ja hoiva Oy:stä tai Mainio Vire Oy:ltä. Turvapuhelin kytketään asiakkaan omaan puhelimeen tai LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 15 toimitetaan erillisenä gsm-puhelimena. Hälytykset ohjautuvat kotihoidon henkilökunnalle sovittuun päivystyspuhelimeen. Erikseen sovituissa tapauksissa hälytykset ohjautuvat myös omaiselle tai muulle sovitulle läheiselle. Puhelimien asennuksista, huolloista ja korjauksista vastaavat palveluntuottajat, joilta asiakas on vuokrannut turvapuhelimen. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, silmälasit. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista. Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Yksiköissä ja asiakkaiden kotona työntekijät käyttävät ainoastaan hoidon kannalta oleellisia hoitotarvikkeita ja laitteita, jotka ovat ajanmukaisia ja säännöllisesti huollettuja. Kotihoidon henkilöstö tarkkailee laitteiden toimivuutta asiakaskäynneillä. Laitteiden huolto ja kalibrointi toteutetaan laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Asiakkaiden apuvälineiden hankinta, lainaus ja huolto tapahtuvat Riihimäen seudun terveyskeskuksen apuvälinelainaamon kautta. Apuvälinetarpeen arvioimiseksi fysioterapeutti tekee tarvittaessa kotikäynnin. Kotihoidon henkilökunta toimittaa myös tarvittaessa apuvälineitä asiakkaille. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. (laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista) Vaaratilanteista tehdään ilmoitus esimiehelle. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Laitevastuuhenkilö kuntayhtymän osalta on huoltopäällikkö p. 019 758 5755. Asiakas- ja potilastietojen käsittely Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen, joilla turvataan hyvä tiedonhallintatapa. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mihin ja miten henkilörekisteriä käsitellään ja millaisia tietoja siihen tallennetaan. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot. Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen. Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista. Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 16 a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? Kotihoidossa on käytössä Effica- asiakastietojärjestelmä, joka on yhteinen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa. Tietojen käsittelyssä noudatetaan organisaation tietoturvasääntöjä ja lupakäytäntöjä. Henkilöstöllä otetaan kirjallinen sitoumus tietosuojan mukaiseen potilastietojärjestelmän käyttöön. Henkilöstön perehdytys tietosuoja- ja salassapitoasioihin kuuluu osana yksikön yleistä perehdytystä. Lokitietojen säännöllinen valvonta aloitetaan vuonna 2016. Valvonnan aloittamisesta tiedotetaan henkilöstölle. Sosiaali- ja terveystoimessa on laadittu vuonna 2015 toimintaohje, mikäli epäillään asiakastietojen luvatonta käsittelyä. Palvelun alkaessa asiakkaita informoidaan asiakastietojen käsittelystä sekä pyydetään kirjallinen suostumus henkilötietojen käsittelyyn (Sosiaali- ja terveystoimen hoito- ja palvelusitoumus). Asiakkaan tietoja kirjataan ja katsotaan vain niiltä osin, kun se asiakkaan hyvän hoidon ja palvelujen toteutuksen kannalta on välttämätöntä. Asiakastietojärjestelmässä on käytössä hoitosuhderajaus, jolla varmennetaan, ettei henkilöstö pääse muiden kuin hoitosuhteessa olevien asiakkaiden asiakastietoihin. Paperinen arkistointi tapahtuu arkistointisuunnitelman mukaisesti. Asiakirjat säilytetään työyksikössä ja asiapaperit arkistoidaan työyksikön arkistointitilaan. b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? Asiakastietojen käsittelyn perehdytys sekä tietoturvan perehdytyskäytännöt kuvataan vuonna 2016 valmistuvassa erillisessä omavalvontasuunnitelmassa. c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä? Riihimäen kaupungin kotipalvelun tietosuojaseloste (yhdistetty rekisteri- ja asiakkaan informointiasiakirja) on nähtävillä koti- ja vanhuspalvelujen toimistossa. d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Riihimäen kaupunki: Sosiaalitoimen tietosuojavastaavana toimii Effica-pääkäyttäjä Juha Hörhä, puh. 019 758 5930. Terveyskeskus: Tietoturvavastaavana toimii Effica-pääkäyttäjä Mari Kuusinen, puh. 019 758 5533 . YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 17 Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon. OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Paikka ja päiväys Riihimäki Allekirjoitus Riihimäen kaupunki sosiaalipalvelut Kristiina Kalliovalkama palvelualuepäällikkö Riihimäen seudun terveyskeskus terveyspalvelut Susanna Hurme vs. ylihoitaja Päivitetty 17.02.2016 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 18 LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. - http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille - http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-16622.pdf STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus - http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9882186&name=DLFE-30055.pdf STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi - http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-26915.pdf STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus - http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE3779.pdf&title=Vammaisten_asumispalveluiden_laatusuositus_fi.pdf Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle - http://www.vtt.fi/files/projects/typorh/opas_terveydenhuoltoorganisaatioiden_vaaratapahtumista_oppimiseksi.pdf Valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia omavalvonnan suunnittelun tueksi ikäihmisten palveluissa http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/iakkaiden-neuvontapalvelut-ja-hyvinvointia-edistavat-kotikaynnit/laitsuositukset-kirjallisuus-kasitteet/valtakunnallisia-ohjeita-ja-suosituksia Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi: Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030 Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä: Valviran määräys 4/2010: http://www.valvira.fi/files/tiedostot/m/a/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisterijatietosuojaselosteet.html Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/ Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf - Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE: Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tulee voimaan 1.1.2015. Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ylimääräiset tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 19 Riihimäen kaupunki Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMISEN KRITEERIT 1.1.2014 alkaen LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 SISÄLLYS 1 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET ........................ 1 2 KOTIHOIDON PALVELUT .................................................................................................................. 1 2.1. Säännöllinen ja tilapäinen kotihoito ..................................................................................................... 1 2.2. Kotihoidon asiakas ................................................................................................................................. 2 2.3. Palvelutarpeen arvioiminen .................................................................................................................. 2 3 PALVELUJEN MYÖNTÄMINEN.......................................................................................................... 3 3.1 Palvelutarpeen arviointijakso .......................................................................................................... 3 3.2 Kotihoidon myöntäminen................................................................................................................. 4 4. KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN MYÖNTÄMISEN KRITEERIT.................................................................. 4 4.1 Ateriapalvelu ........................................................................................................................................... 5 4.2. Ostoskassipalvelu .................................................................................................................................. 5 4.3. Saunapalvelu .......................................................................................................................................... 5 4.4. Turvapuhelinpalvelu .............................................................................................................................. 5 4.5. Päivätoiminta ......................................................................................................................................... 5 5. PALVELUJEN KOTONA TOTEUTTAMISEN YLEISET EHDOT .................................................................... 6 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 1 1 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa riihimäkeläisille turvallinen kotona asuminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä hoitoa koteihin. Laadukkaasti toimivat asiakaslähtöiset palvelut halutaan turvata kaikille palveluja tarvitseville tasapuolisesti. Muina keskeisinä tavoitteina on tukea kaupunkilaisten hyvinvointia, terveyttä ja omaehtoista toimintaa. Palvelujen myöntämisen kriteereitä tarvitaan, jotta palvelut voidaan myöntää tasapuolisesti kaikille kaupunkilaisille. Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa on tärkeää, että kotihoidon palvelut pystytään turvaamaan. Palvelujen toteutuksessa keskeisinä toimintaperiaatteina ovat toiminta- ja liikuntakykyä ylläpitävä ja edistävä kuntouttava työote, vastuuhoitajuus ja sujuva yhteistyö. Asiakkaan osallistumista päivittäisten toimintojen hoitamiseen tuetaan aktiivisesti hänen omien voimavarojensa mukaan. Kotihoidon palveluja ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoidon tukipalvelut. Kotipalvelun järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa (710/1982) ja kotisairaanhoidon palveluista terveydenhuoltolaissa (1326/2010). 1.7.2013 voimaantullut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012/980) ohjaa myös kotihoidon toimintaa. Kotihoidossa on käytössä Effica-asiakastietojärjestelmä, joka on yhteinen Kanta-Hämeen keskussairaalan, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja sosiaalitoimen kanssa. Tietojen käsittelyssä noudatetaan rekisterin ylläpidosta sovittuja säännöksiä, organisaation tietoturvasääntöjä ja lupakäytäntöjä. Palvelujen alkaessa asiakkaalta pyydetään kirjallinen lupa tietojen kirjaamiseen ja katseluun. Asiakkaan tietoja kirjataan ja katsotaan vain niiltä osin, kun se asiakkaan hyvän hoidon ja palvelujen toteutuksen kannalta on välttämätöntä. 2 KOTIHOIDON PALVELUT 2.1. Säännöllinen ja tilapäinen kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan asiakkaan kotona selviytymisen kannalta riittäviä kotiin järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja kuten apua, tukea, hoivaa ja sairaanhoitoa, sekä ohjausta päivittäisistä perustoiminnoista suoriutumisessa. Kotihoitoon kuuluu asiakkaan hoidon tarpeeseen vastaaminen, mm. avustaminen peseytymisessä, ruokailun turvaaminen, avustaminen vaatehuollossa ja kodin ylläpitosiistimisessä, lääkehoidon toteuttamisessa ja terveydentilan seurannassa. Kotihoidon työntekijät työskentelevät oman ammattiosaamisensa puitteissa. Kotisairaanhoidon tehtävä on huolehtia erityisesti terveyden- ja sairauden hoidosta sellaisten asiakkaiden kohdalla, jotka eivät pysty käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja. Kotihoidon säännöllisten palvelujen myöntäminen perustuu asiakaskohtaiseen palvelutarpeen arviointiin. Asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa läheisten kanssa. Asiakas on säännöllisen kotihoidon asiakas, jos hän saa säännöllisesti kotihoitoa enemmän kuin 3 käyntiä kuukaudessa ja käyntien kesto on kuukauden aikana yhteensä yli 1 tunnin. Kotihoidon palvelut ovat tilapäisiä, kun käyntejä on kuukauden aikana korkeintaan 3 käyntiä eikä niiden kesto ole yhteensä yli 1 tuntia. Tilapäisiin palveluihin luetaan myös asiakkaat, joilla on säännöllisesti vähäinen palvelujen tarve (alle tunti kuukaudessa). LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 2 Kotihoidon palveluista peritään kuukausimaksua niiltä asiakkailta, jotka saavat palvelua säännöllisesti. Maksun suuruuteen vaikuttavat palvelutuntien määrä kuukaudessa, ruokakunnan koko ja kuukausittaiset bruttotulot. Säännöllisen kotihoidon myöntämisen edellytyksenä on asiakkaan tulojen selvittäminen. Mikäli asiakas ei halua ilmoittaa tulojaan, voidaan häneltä periä korkein tuntihinta. 2.2. Kotihoidon asiakas Kotihoidon palveluja voidaan myöntää riihimäkeläisille, jotka toimintakyvyn heikentymisen tai äkillisesti muuttuneen elämäntilanteensa vuoksi eivät kykene selviytymään itsenäisesti, läheisten tuella tai muulla tavoin tuettuna omassa kodissaan ja/tai heidän hoitonsa vaatii erityistä ammattitaitoa. Säännöllisen kotihoidon palvelut on tarkoitettu erityisesti niille asiakkaille, jotka tarvitsevat hoivaa, huolenpitoa tai sairaanhoidollista apua runsaasti. Perustellusta syystä kotihoidon palveluja voi myöntää asiakkaille, joiden tilanne heikkenisi ratkaisevasti ilman kotihoidon palveluja. Mikäli asiakas kuuluu erityislainsäädännön, kuten vammaispalvelulain (1978/380) piiriin, hänelle järjestetään kotona asumista tukevat palvelut ko. erityislainsäädännön kautta. Lastensuojelun tukitoimena voidaan myöntää kotihoitoa, mikäli se on perheen kokonaistilanteen kannalta tarpeen ja ehkäisee lasten sijoitustarvetta. 2.3. Palvelutarpeen arvioiminen Asiakkaan kotihoidon ja tukipalveluihin ohjautumisen vaiheet on kuvattu kuviossa 1: Yhteydenotto Palvelutarpeen arviointi Arviointijakso Asiakas ei tarvitse kotihoidon palveluja Asiakas ei tarvitse kotihoidon palveluja ohjaus ja neuvonta asiakas, läheinen, viranomais -taho Palveluneuvonta kotikäynti vastaanotto 2.1. päivystys 2.2. Asiakkaalle järjestetään tukipalvelu Asiakkaalle riittää ohjaus ja neuvonta Asiakas tarvitsee kotihoitoa Palveluista sopiminen Asiakas aloittaa kotihoidossa (4 viikon arviointijakso) Asiakkaalle järjestetään tukipalvelu Asiakkaalle järjestetään yksit. palvelut Palveluista vastaa omainen Kuvio 1: Asiakasprosessi LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 Asiakas tarvitsee säännöllisen kotihoidon ja palvelut jatkuvat Asiakkaalle säännöllinen kotihoito, tukipalvelut ja yksityisiä palveluja Asiakas tarvitsee säännöllisen kotihoidon, palvelutarpeeseen vastaavat omaiset ja/tai yksityisiä palveluja 3 Asiakkaan kotihoidon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Koti- ja vanhuspalvelujen palveluneuvonta on ensisijainen yhteydenottopaikka kun asiakas tarvitsee tietoa kotiin annettavista palveluista sekä kotona asumisen turvallisuudesta. Asiakkaan luokse tehdään kotikäynti, jolloin tehdään asiakkaan palveluntarpeen ja kokonaistilanteen laajaalainen kartoittaminen. Kotikäynnille kutsutaan tahot, joiden palveluja ennakoidaan tarvittavan. Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä arvioidaan asiakkaan toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Toimintakykyä arvioitaessa selvitetään, miltä osin asiakas pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään, ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. Arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen liittyvät tekijät. Yli 65-vuotiaan asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa ja kriteerien täyttymisen arvioinnissa käytetään RaVa – toimintakykymittaria, MMSE-muistitestiä ja GDS15-depressioseulaa. Mikäli asiakkaalla todetaan palvelutarve, palveluneuvonta järjestää tarvittavat palvelut. Asiakkaalle tehdään palveluista valituskelpoinen palvelu- ja maksupäätös. Myös kielteinen päätös tehdään kirjallisena. Kotihoidon palvelujen piiriin hakeutuville asiakkaille myönnetään kotihoidon palvelut aluksi pääsääntöisesti neljän (4) viikon pituiseksi arviointijaksoksi. Arviointijakson aikana ei lopeteta asiakkaan palveluja, ellei toisin ole sovittu. Asiakkaan vastuuhoitaja arvioi tilanteen asiakkaan ja/tai läheisen kanssa ja kutsuu tarvittaessa koolle muita hoidossa mukana olevia tahoja. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden palvelutarvetta ja tavoitteisiin pääsyä arvioidaan kuuden (6) kuukauden välein ja aina toimintakyvyn merkittävästi muuttuessa. Asiakkaan vastuuhoitaja arvioi tilanteen asiakkaan ja/tai läheisen kanssa ja kutsuu tarvittaessa koolle muita hoidossa mukana olevia tahoja. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen palvelujen määrää voidaan lisätä. Palveluja voidaan myös vähentää tai lopettaa palvelut kokonaan, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella palvelun myöntämisen kriteerit eivät enää täyty. Palvelujen muutostilanteissa arvio tehdään kotihoidon vastuutiimissä. Tarvittaessa ollaan yhteydessä kotipalvelunohjaajaan tai palveluneuvontaan. Kotihoidon asiakkuudessa olevien asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve arvioidaan tarvittaessa uudelleen asiakkaan kotiutuessa sairaalahoidosta. 3 PALVELUJEN MYÖNTÄMINEN 3.1 Palvelutarpeen arviointijakso Neljän viikon arviointijakson aikana yli 65-vuotiaalle asiakkaalle tehdään RaVa- arviointi ja asiakkaan kokonaistilanne arvioidaan vielä uudelleen palveluneuvojan, kotihoidon työntekijän, asiakkaan ja mahdollisesti omaisten kesken yhteistyössä. Tällöin huomioidaan asiakkaan mahdollisesti tarvitsemat kotihoidon palvelut ja tukipalvelut ja selvitetään myös omarahoitteisten palvelujen tarjoamat hyödyt ja edut asiakkaan näkökulmasta. Arviointijakson perusteella kotipalvelunohjaaja päättää kotihoidon ja tukipalvelujen mahdollisesta jatkamisesta tai lopettamisesta. Palvelujen jatkuessa asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelma tarkistetaan sekä tehdään toistaiseksi voimassa oleva päätös kaupungin järjestämien säännöllisen kotihoidon palvelujen myöntämisestä. Terveydenhuoltolain 57 §:n mukaan asiakkaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Arviointijakson perusteella LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 4 voidaan tehdä myös määräaikainen päätös tai päättää palvelutuntien vähentämisestä tai lopettamisesta kokonaan. Mikäli asiakas ei kokonaisarvioinnin perusteella täytä palvelun myöntämisen kriteerejä, ohjataan asiakas tarvittaessa muiden kaupungin järjestämien tai omarahoitteisten palvelujen piiriin. Kotihoidon työntekijät arvioivat käynneillään kotihoidossa olevien asiakkaiden toimintakykyä, palvelujen tarvetta ja niiden toteutumista. Mikäli asiakkaan tilanteessa ja palveluntarpeessa havaintaan muutosta, työntekijä ottaa asian esille tiimissä. Asiakkaalle myönnetyt kotihoidon palvelut lopetetaan, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella palvelun myöntämisen kriteerit eivät enää täyty. Palvelujen lopettamisesta tehdään kirjallinen päätös, josta asiakas voi valittaa. 3.2 Kotihoidon myöntäminen Kotihoito myönnetään, kun 1. henkilö tai perhe ei sairauden tai muuten alentuneen toimintakyvyn takia selviydy jokapäiväisistä toimista itsenäisesti tai omaisten avulla. Kotihoidolla tuetaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä kotona neuvonnan, ohjauksen, hoidon toteutuksen sekä toimintakykyä tukevan työotteen avulla. 2. asiakkaalla on muistihäiriö tai mielenterveysongelma ja asiakkaan kokonaistilanne on sellainen, että hoidon toteutuminen vaarantuu ilman, että asiakas on palveluneuvonnan seurannassa ja kotihoidon piirissä 3. asiakas on omaisten hoidossa ja omaiset tarvitsevat tekemänsä hoitotyön sekä oman jaksamisensa tueksi kotihoitoa 4. asiakas tarvitsee apua ja valvontaa esim. hygienian hoidossa, ruokailussa ja lääkehuollon toteuttamisessa 5. asiakkaan RaVa-arvo on yli 1,7, kuitenkin huomioiden yksilöllisesti mielenterveys-, päihde- ja muistiongelmat sekä asiakkaan yksilöllinen tilanne ja hoidon tarve Osa asiakkaista tarvitsee ainoastaan kotisairaanhoidon palveluja. Sairaanhoito hoidetaan kotisairaanhoitona silloin kun hoito asiakkaan toimintakyvyn vuoksi on tarkoituksenmukaisempaa järjestää asiakkaan kotona. Kotisairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Laboratoriotutkimuksissa asiakas käy ensisijaisesti terveyskeskuksessa tai Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikössä. Kotinäytteenoton voi saada niissä tilanteissa, joissa asiakkaan kulkeminen laboratorioon on ylivoimaista ja asiakkaan hoito vaarantuisi ilman kotinäytteen ottamisen myöntämistä. 4. KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN MYÖNTÄMISEN KRITEERIT Kotihoidon tukipalvelut kuuluvat kunnan harkinnan perusteella järjestettäviin palveluihin. Tukipalvelujen tarkoituksena on tukea kotona asumista. Tukipalvelujen myöntäminen perustuu palveluntarpeen arviointiin ja palveluja voidaan myöntää säännöllisen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden lisäksi palveluntarpeen arvion perusteella myös muille eli ns. tukipalveluasiakkaille. Riihimäen kaupungin järjestämiä tukipalveluja ovat ateriapalvelu, ostoskassipalvelu, saunapalvelu, turvapuhelinpalvelu ja päivätoiminta. Tukipalveluista peritään perusturvalautakunnan vuosittain vahvistamat asiakasmaksut. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 5 4.1 Ateriapalvelu Ateriapalvelu tarkoittaa kotiin kuljetettavia aterioita. Palvelu voidaan myöntää asiakkaalle kotihoidon tukipalveluna, jos: • Asiakas ei pysty valmistamaan tai hankkimaan riittävän monipuolista ruokaa. • Asiakas tarvitsee ohjausta, valvontaa ruokailussa tai ravitsemustilan seurantaa • Erityisruokavalio (lääkärin diagnosoima) ei toteudu ilman ateriapalvelua. • Asiakas ei pysty kulkemaan itsenäisesti ruokailupaikkoihin. • Palvelu myönnetään määräaikaisena tarpeen mukaan, esimerkiksi sairaalasta kotiutuvat (leikkaukset ym.). 4.2. Ostoskassipalvelu Ostoskassipalvelu tarkoittaa, että asiakkaan on mahdollista tilata kauppatavarat kaupasta. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntuottaja. Palvelu on mahdollista saada kerran viikossa. Kauppapalvelun myöntämisen kriteerinä on: • Asiakas ei pääse itse kauppaan. • Asiakkaan toimintakyky ja liikkuminen on merkittävästi alentunut. Kauppa-asioiden hoitaminen ei onnistu itse palvelulinjalla tai muilla kuljetuspalveluilla. • Muut henkilöt eivät voi hoitaa asiakkaan kauppa-asioita hänen puolestaan (omaiset, naapurit, ystävät). • Palvelu myönnetään määräaikaisena asiakkaan kokonaistilanteen mukaan. 4.3. Saunapalvelu Saunapalvelussa asiakas käy avustettuna saunassa kaupungin osoittamassa paikassa. Häntä avustetaan peseytymisessä ja hoitaja seuraa ihon kuntoa. Palveluun kuuluu kuljetus. Saunapalvelu voidaan myöntää asiakkaalle, jos: • Kodin pesutiloja ei ole tai ne ovat puutteelliset tai vaaralliset. • Kotona peseytyminen ei onnistu avustajan turvin. • Palvelua tarvitaan omaisen jaksamisen tukemiseksi (esimerkiksi omaishoitaja). 4.4. Turvapuhelinpalvelu Asiakas voi hankkia itse turvapuhelinpalvelun. Turvapuhelimella ja -rannekkeella asiakas voi kodissaan hälyttää apua, mikäli hän tarvitsee apua terveydentilansa vuoksi. Turvaranneketta painettuaan turvapuhelimesta kysellään asiakkaan vointia ja tarvittaessa turva-auttaja tulee tarkastamaan asiakkaan kotiin hänen terveydentilansa. 4.5. Päivätoiminta Päivätoiminta voidaan myöntää asiakkaalle, jos: • Asiakkaalla on tarve kuntoutukseen ja sosiaaliseen virkistäytymiseen. • Palvelua tarvitaan omaisen jaksamisen tukemiseksi (esimerkiksi omaishoitaja). LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 6 5. PALVELUJEN KOTONA TOTEUTTAMISEN YLEISET EHDOT Kotihoidon työtekijöiden työturvallisuuden takaamiseksi asiakas sitoutuu noudattamaan seuraavia ehtoja: • työntekijän tulee saada tehdä työnsä ilman ruumiillista tai henkistä väkivaltaa tai sen uhkaa • asiakkaan ja hänen lähipiirinsä henkilöiden käytöksen ja puheiden tulee olla sellaisia, että työntekijä ei koe itseään uhatuksi tai turvattomaksi • työntekijän tulee voida tehdä työnsä ilman asiakkaan tai hänen lähipiirinsä heihin kohdistamaa seksuaalista häirintää, kuten koskettelua tai rivoa kielenkäyttöä • edellä mainitut ehdot koskevat myös tilanteita, joissa työntekijä on asiakkaan kodin ulkopuolella tai vapaa-ajallaan • lemmikkieläimet tulee pitää käyntien aikana kytkettyinä tai toisessa huoneessa • asiakas sitoutuu osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan kelvollisten työolosuhteiden järjestämiseen kuten - hoidossa tarvittavien apuvälineiden tai laitteiden vastaanottamiseen - huonekalujen järjestyksen vaihtamiseen Mikäli tämän sopimuksen ehtoja ei noudateta, työntekijän lähiesimies ja/tai hoidosta vastaava lääkäri ovat oikeutettuja palvelun uudelleen arviointiin ja palvelujärjestelyjen tarkistamiseen. Ääritapauksissa palvelua ei myönnetä kotiin. Mikäli kotihoidon palvelujen tai tukipalvelujen myöntäminen tai jatkaminen kriteerit täyttäville asiakkaille estyy edellä mainittujen seikkojen vuoksi, on kyseessä aina äärimmäinen toimenpide ja poikkeustilanne. Ennen palvelujen epäämistä tai lopettamista kuullaan asiakasta ja hänen omaistaan tai laillista edustajaansa. Palvelujen epäämisen tai lopettamisen edellytyksenä on, että mahdollisuudet korvaaviin palveluihin on käyty asiakkaan kanssa läpi. Asiasta tehdään viipymättä kirjallinen päätös, jossa yksilöidään ja todennetaan perusteet, joiden takia palvelu on evätty sekä selvitetään, millä tavalla asiakkaan hoito on järjestetty. Asiakas voi halutessaan tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen perusturvalautakunnalle ja/tai terveyskeskuksen yhtymähallitukselle. Palvelujen kotona toteuttamisen yleiset ehdot jaetaan kaikille asiakkaille palvelujen aloittamisen yhteydessä. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 4 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 38 Dno KH/18/00.02.00.00/2017 5§ Riihimäen kaupungin toimitilaohjelma vuosille 2017-2026 Tekla 15.11.2016 § 287 Tekla 29.11.2016 § 298 Khall. 15.12.2016 § 476 Riihimäen kaupungin tilatyöryhmä pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa laatimastaan Riihimäen kaupungin toimitilaohjelmasta 2017– 2026. Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti 27.4.2015 § 40, että kaupungille tulee laatia kiinteistöstrategia ja että sen valmistelu suoritetaan tilatyöryhmässä. Vuoden 2016 talousarviossa on kiinteistöstrategian laatiminen 31.12.2016 mennessä asetettu teknisen lautakunnan yhdeksi toiminnalliseksi tavoitteeksi. Riihimäen kaupungin tilatyöryhmä on valmistellut kiinteistöstrategialuonnoksen. Kuntalain mukaan kunnalla voi olla vain yksi strategia ja sen johdosta kiinteistöstrategia -nimen sijasta asiakirjasta käytetään jatkossa nimeä toimitilaohjelma. Tilatyöryhmä on kokoontunut tehtävän vuoksi yhteensä neljä kertaa ja esittää toimitilaohjelmaluonnoksen yksimielisenä. Toimitilaohjelma 2017–2026 linjaa kaupungin toimitilojen omistamisen, vuokrauksen tai muun hankinnan sekä tilojen ylläpidon ja muiden toimenpiteiden yleiset pääperiaatteet. Kaupunki tarjoaa tilojen käyttäjille tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja turvalliset tilat, jotka ovat taloudellisesti tehokkaat. Toimitilaratkaisuja ohjaavat eri hallintokuntien palveluverkkoselvitykset sekä toimitilojen kokonaistaloudellisuus. Aluehallinnon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus astuu voimaan 1.1.2019, jolloin ainakin osa sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöstä siirtyy tai vuokrataan maakunnalle. Näiden kiinteistöjen luokittelu toimitilaohjelmassa päivitetään viimeistään vuoden 2018 aikana. Toimitilaohjelman salkkujako ohjaa jatkossa selkeästi ylläpidettävät toimitilat, jotka palvelevat kaupungin ydinpalveluita. Vastaavasti on määritetty myytävät ja purettavat toimitilat, joista tulee päästä eroon mahdollisimman nopealla aikataululla. Selvitettävät toimitilat ovat lähinnä sosiaalitoimen tiloja. Toimitilaohjelmaluonnoksessa on laskettu rakennuskannan kokonaiskorjausvelka, joka on noin 26,5 milj. euroa. Korjausvelkaa alkaa syntyä kun kuntoluokka laskee alle 75 % alkuperäisestä rakentamistasosta. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 39 Toimitilaohjelmassa on määritetty seuraavan 10 vuoden aikana peruskorjaukseen tulevat toimitilat, joita on yhteensä 14 kpl. Näiden joukossa on selvitettäviä sekä myytäviä/purettavia toimi-tiloja, jolloin rakennukset on tapauskohtaisesti selvitettävä hallintokuntien palveluverkkoselvitysten kautta. Perusparannus-/uudisrakennusinvestointihankkeiden investointiohjelma seuraavalle 10 vuodelle laaditaan 31.3.2017 mennessä. Toimitilaohjelma antaa hyvät tavoitteet ja linjaukset kaupungin toimitilojen kokonaistaloudellisuuden kehittämiselle. Liitteet: - Lausuntopyyntö 7.11.2016 - Luonnos Riihimäen kaupungin toimitilaohjelmasta 2017-2026 Lausunnot pyydetään toimittamaan 23.11.2016 klo 9.00 mennessä tilatyöryhmän puheenjohtajalle Jouko Lehtoselle. (hm) Ehdotus/rakennuspäällikkö: Tekninen lautakunta hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen Riihimäen kaupungin toimitilaohjelmaksi 2017-2026. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. _______ Tekla 29.11.2016 § 298 Tekninen lautakunta, kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto, sivistyslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta ja ympäristölautakunta ovat antaneet lausuntonsa Riihimäen kaupungin toimitilaohjelmasta vuosiksi 20172026. Lausunnot ovat oheisina. Tilatyöryhmä on kokoontunut 23.11.2016 ja käsitellyt saadut lausunnot ja tehnyt tarvittavat muutokset toimitilaohjelmaan. Tekninen lautakunta 15.11.2016 § 287 Teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa toimitila-ohjelmaan. Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 15.11.2016 § 113 ”Riihimäen kaupungin toimitilaohjelma vuosiksi 2017-2026 on kulttuurija vapaa-aikajaoston alaisista toimitiloista nykyisen tietämyksen mukaisesti oikein laadittu. Toimitilaohjelman tarkentamisen näkökulmasta tulee kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen alaisten toimintojen osalta tehdä palveluverkkoselvitys. Tämä selvitystyö tulee aloittaa välittömästi organisaatiomallin selvittyä.” RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 40 Sivistyslautakunta 22.11.2016 § 229 ”Sivistyslautakunnalla ei ole huomautettavaa varsinaiseen Riihimäen kaupungin toimitilaohjelmaan ja salkutukseen. Toimitilaohjelmassa Bsalkkuun sijoitettujen kiinteistöjen käytön jalostaminen tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä teknisen keskuksen ja hallintokuntien kanssa.” Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.11.2016 § 182 ”Sote- ja maakuntauudistuksen on määrä astua voimaan 1.1.2019, jolloin ainakin osa sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöistä siirtyy tai vuokrataan maakunnalle. Näiden kiinteistöjen luokittelu toimitilaohjelmassa päivitetään viimeistään vuoden 2018 aikana. Muistisairaiden päivätoimintatilat, Kotokartano ja asumisentuki Myllyoja ovat toimitilaluettelon C-salkussa eli ne ovat toimitiloja, joista on tarkoitus luopua. Tällä hetkellä kyseiset tilat ovat sosiaali- ja terveystoimella vuokralla. Tilat eivät palvele kaupungin perustoimintaa. Muistisairaiden päivätoimintatilojen vuokranantajana toimii Kotokartanosäätiö. Kaupungin omista tiloista ei ole löytynyt sopivia tiloja, joihin voitaisiin yhdistää muistisairaiden päivätoiminta sekä Rautatiepuiston päivätoiminta. Asiasta tehdään selvitys vuoden 2016 aikana. Koti- ja vanhuspalvelut vuokraavat Kotokartanosäätiöltä myös kaksiota. Kaksiosta pyritään luopumaan vuoden 2017 aikana palveluja uudelleen järjestelemällä. Asumisentuki Myllyojan tilat tukevat kokonaisuudessaan palvelurakenteen keventämistä ja tiloissa järjestettävälle palvelutoiminnan on tarvetta. Kaupungilla ei ole ollut tarjota toimintaan soveltuvia muita tiloja. Tällä hetkellä ei ole tietoa, mitä sosiaali- ja terveystoimen tällä hetkellä käytössä oleville tiloille tapahtuu vuoden 2019 alkaen. Sen takia sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että toimitilaohjelmassa huomioidaan valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että sosiaali- ja terveystoimen toimitilakysymyksiin palataan viimeistään vuoden 2018 aikana, kun valtakunnallisesta uudistuksesta ja sen vaikutuksista toimitiloihin tiedetään enemmän.” Ympäristölautakunta 24.11.2016 § 154 ” Ympäristölautakunnalla toteaa lausuntonaan seuraavaa: Rakentamisen ja rakennusten osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 40 prosenttia. Myös kuntaorganisaatiossa rakennukset ovat merkittävä päästöjen lähde ja siksi myös suuri mahdollisuus päästöjen vähentämisessä. Toimitilaohjelmassa on huomioitu energiatehokkuuden kannalta hyviä tavoitteita, kuten tilatehokkuuden parantaminen, käyttöasteen seuraaminen ja tarpeettomista rakennuksista luopuminen. Uusia toimitiloja suunniteltaessa otetaan huomioon energiatehokkuuden lisäksi myös tilojen muuntojoustavuus rakennusten elinkaaren hyödyntämisessä. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 41 Riihimäen kaupunki on sitoutunut ilmastostrategiassaan vähentämään kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ja asukaskohtaisia päästöjä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Koska rakennukset ovat merkittävässä roolissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta, on tärkeää, että kaupungin toimitilojen uudisrakentamisessa ja korjaamisessa otetaan huomioon ilmastostrategian tavoitteet ja linjaukset. Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalisuus. Riihimäen kaupungin on syytä huomioida Toimitilaohjelmassa ja sen toteuttamisessa ympäristöpolitiikassa ja ilmastostrategiassa tekemänsä sitoumukset, joita ovat muun muassa seuraavat: - Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja ja ottaa kaikissa hankinnoissa huomioon koko elinkaaren aikaisen ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden. - Kaikessa suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa huomioidaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. - Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä ja lisää uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. - Kaupungin oma uudisrakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti ja pääosin matalaenergiarakentamisena. Vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan peruskorjausten ja remonttien yhteydessä. - Lämmitysjärjestelmää valittaessa kiinnitetään huomiota lämmitysjärjestelmän kykyyn sopeutua uusiin ja vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. - Puurakentamista lisätään ja edistetään. Rakentamisen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää myös soveltamalla esimerkiksi Joutsenmerkin ympäristökriteereitä rakennuksille, joissa varmistetaan muun muassa, ettei rakennuksissa käytetä terveydelle tai ympäristölle haitallisia materiaaleja ja että käytetty puu on tuotettu vastuullisesti. Ympäristölautakunnan mielestä Riihimäki voisi toimia suunnannäyttäjänä ympäristövastuullisessa rakentamisessa ja pyrkiä uudisrakentamisessa täyttämään Joutsenmerkin rakennuksille asetetut kriteerit.” Liitteenä olevaan Riihimäen kaupungin toimitilaohjelmaan 2017-2026 on tehty edellä mainittujen lausuntojen perusteella lisäykset ja muutokset. (hm) Ehdotus/rakennuspäällikkö: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Riihimäen kaupungin toimitilaohjelman 2017-2026. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. _______ RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 42 Khall. 15.12.2016 § 476 (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää osaltaan hyväksyä Riihimäen kaupungin toimitilaohjelman 2017-2026 ja esittää sen edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen käynnistämään välittömästi Csalkun kiinteistöjä koskevat myyntitoimenpiteet. Muutettu ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää osaltaan hyväksyä Riihimäen kaupungin toimitilaohjelman 2017-2026 ja esittää sen edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen käynnistämään välittömästi Csalkun kiinteistöjä koskevat myyntitoimenpiteet sekä selvittämään mahdollisuudet siirtää C-salkun asunto-osakeyhtiöiden osakkeet Riihimäen Kotikulma Oy:lle. Päätös: Muutettu ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 5 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/tekninen lautakunta, muut lautakunnat, vesihuoltoliikelaitos, rakennuspäällikkö Hannu Mattila, RHL-Data Oy, Riihimäen Kotikulma Oy, Riihimäen Kaukolämpö Oy, Riihimäen Teatteri Oy ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91 §) kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh. 019 758 4013 Lausuntopyyntö Riihimäen kaupungin toimitilaohjelmasta Riihimäen kaupungin tilatyöryhmä pyytää lautakuntien lausuntoa laatimastaan Riihimäen kaupungin toimitilaohjelmasta 2017–2026. Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti 27.4.2015 § 40, että kaupungille tulee laatia kiinteistöstrategia ja että sen valmistelu suoritetaan tilatyöryhmässä. Vuoden 2016 talousarviossa on kiinteistöstrategian laatiminen 31.12.2016 mennessä asetettu teknisen lautakunnan yhdeksi toiminnalliseksi tavoitteeksi. Riihimäen kaupungin tilatyöryhmä on valmistellut kiinteistöstrategialuonnoksen. Kuntalain mukaan kunnalla voi olla vain yksi strategia ja sen johdosta kiinteistöstrategia nimen sijasta asiakirjasta käytetään jatkossa nimeä toimitilaohjelma. Tilatyöryhmä on kokoontunut tehtävän vuoksi yhteensä neljä kertaa ja esittää toimitilaohjelmaluonnoksen yksimielisenä. Toimitilaohjelma 2017–2026 linjaa kaupungin toimitilojen omistamisen, vuokrauksen tai muun hankinnan sekä tilojen ylläpidon ja muiden toimenpiteiden yleiset pääperiaatteet. Kaupunki tarjoaa tilojen käyttäjille tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja turvalliset tilat, jotka ovat taloudellisesti tehokkaat. Toimitilaratkaisuja ohjaavat eri hallintokuntien palveluverkkoselvitykset sekä toimitilojen kokonaistaloudellisuus. Aluehallinnon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus astuu voimaan 1.1.2019, jolloin ainakin osa sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöstä siirtyy tai vuokrataan maakunnalle. Näiden kiinteistöjen luokittelu toimitilaohjelmassa päivitetään viimeistään vuoden 2018 aikana. Lausunnot pyydetään toimittamaan sähköpostitse tilatyöryhmän puheenjohtajalle Jouko Lehtoselle keskiviikkoon 23.11.2016 klo 9.00 mennessä. Riihimäellä 7. marraskuuta 2016 Jouko Lehtonen Tilatyöryhmän puheenjohtaja Liite: Riihimäen kaupungin toimitilaohjelma 2017–2026, luonnos 7.11.2016 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TOIMITILAOHJELMA 2017-2026 Riihimäen kaupunki Tilatyöryhmä 23.11.2016 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto ja toimeksianto 3 2. Toimitilaohjelman tarkoitus 4 3. Toimitilojen nykytilanne 4 3.1 Toimitilojen kehittämistarpeet 5 3.2 Sisäisen vuokrauksen järjestelmä 5 4 Korjausvelka 6 5 Toimitilojen ryhmittely / salkutus 7 5.1 Ylläpidettävät toimitilat, Salkku A 9 5.2 Selvitettävät toimitilat; Salkku B 9 5.3 Myytävät ja purettavat toimitilat, Salkku C 9 Linjaukset ja toimenpiteet 9 6.1 Linjaukset 9 6.2 Toimenpiteet 10 6.3 Muita toimenpiteitä 11 7 Investoinnit 11 8 Toimitilaohjelman päivitys 12 6 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 3 1. Johdanto Tilatyöryhmä laati vuonna 2015 Tilojen käytön tehostaminen 2015-2017 -raportin, joka on ollut tämän toimitilaohjelman pohjana. Raportin jatkotoimenpiteenä on päätetty laatia kaupungin toimitilaohjelma. Valtuusto on asettanut vuosille 2015-2017 talouden tasapainottamisen toiminnalliseksi tavoitteeksi tilojen käytön tehostamisen. Tämä tarkoittaa, että kaupungin toiminnot keskitetään omiin tiloihin ja luovutaan vuokratiloista. Toimistotiloille määritellään tavoite m²/henkilö ja henkilöille, jotka tarvitsevat työn luonteen vuoksi työtilaa vain osan työajasta, järjestetään yhteiskäyttötilat, jotta tilat olisivat tehokkaassa käytössä. Valtuustoaloitteessa 17.3.2014 on esitetty kiinteistöstrategian laatimista vuoteen 2025 asti. Valtuusto päätti 27.4.2015, että koko kaupunkikonsernia koskevan kiinteistöstrategian laatiminen on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista ja, että sen valmistelu suoritetaan tilatyöryhmässä. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2016 talousarviokirjassa teknisen lautakunnan yhdeksi toiminnalliseksi tavoitteeksi on asetettu kiinteistöstrategian laatiminen 31.12.2016 mennessä. Riihimäen kaupungin tilatyöryhmä on valmistellut kiinteistöstrategialuonnoksen. Kuntalain mukaan kunnalla voi olla vain yksi strategia ja sen johdosta kiinteistöstrategia -nimen sijasta asiakirjasta käytetään jatkossa nimeä toimitilaohjelma. Tilatyöryhmä on kokoontunut tehtävän vuoksi yhteensä neljä kertaa ja esittää toimitilaohjelmaluonnoksen yksimielisenä. Tilatyöryhmässä toimitilaohjelman 2017–2026 valmisteluun ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Tekninen johtaja Jouko Lehtonen, ryhmän puheenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Esa Santakallio Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni Talous- ja hallintopäällikkö Laura Natunen Kehittämispäällikkö Ritva Mustonen Hallintojohtaja Jussi Savola Rakennuspäällikkö Hannu Mattila Isännöitsijä Minna Hakala Projekti-insinööri Maisa Pykäläinen Tässä toimitilaohjelmassa ei ole huomioitu kaupungin vuokra-asuntoja. Kaupungin vuokraasumisen hallinto ja tähän tarkoitukseen olevien asuinhuoneistojen omistus on Riihimäen Kotikulma Oy:llä. Kaupungin vuokra-asuntostrategia on vuodelta 2008 ja se päivitetään asunto-ohjelmaksi vuoden 2017 aikana. Kaupunki on perustanut rahaston, jonka tarkoituksena on olemassa olevan vuokra-asuntokannan kehittäminen. Rahastoa kartutetaan siirtämällä sinne kaupungin suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta omistettujen vuokra-asuntojen myynnistä sekä muista vuokra-asuntokannan käyttötarkoitusjärjestelyistä saadut varat. Asuinkiinteistöt, joita kaupunki on hankkinut pääasiallisesti maapoliittisista syistä, ja muut asuntoosakkeet ovat mukana toimitilaohjelman toimitilojen ryhmittelyssä kokonaiskuvan antamiseksi. Kuntakonsernien tehtävänä on tuottaa kuntalaisille palveluja, jotka rahoitetaan pääosin verovaroin. Kuntalaisten tarvitsemista palveluista päättävät kuntalaisten valitsemat luottamushenkilöt. Palveluiden tuottamista varten tarvitaan erilaisia resursseja kuten henkilökuntaa, koneita ja laitteita, LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 4 toimitiloja sekä muita palveluita ja materiaaleja. Toimitilat palveluineen ovat keskeinen resurssi kaikkien kuntakonsernien palvelutuotannossa. (Lähde: Harkittua omistajuutta toimitiloihin, ohjeita kuntakonsernien tilaomaisuuden hallintaan / Kuntaliitto Esko Korhonen ja Jussi Niemi) 2. Toimitilaohjelman tarkoitus Toimitilaohjelma linjaa kaupungin toimitilojen omistamisen, vuokrauksen tai muun hankinnan sekä tilojen ylläpidon ja muiden toimenpiteiden yleiset pääperiaatteet. Toimitilaratkaisuja ohjaa kunnan strategia ja eri hallintokuntien palveluverkkoselvitykset sekä toimitilojen kokonaistaloudellisuus. Kaupunki tarjoaa tilojen käyttäjille tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja turvalliset tilat, jotka ovat taloudellisesti tehokkaat. Kuva 1: Tilaomaisuuden strateginen kehittäminen (Lähde: Kuntaliitto, Esko Korhonen ja Jussi Niemi: Harkittua omistajuutta toimitiloihin, ohjeita kuntakonsernien tilaomaisuuden hallintaan.”. 3. Toimitilojen nykytilanne Kaupungin toimialojen käytössä on erilaisia toimitiloja yhteensä noin 169 000 brm², joista se omistaa noin 93%. Koulutuksen ja päivähoidon käytössä tiloista on 46 %, kulttuuri- ja vapaa-ajan 23%, sosiaali- ja terveystoimen 12 % ja loput ovat muiden hallintokuntien käytössä tai asuntoina (maapoliittiset syyt) ja osakkeina. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 5 Kuva 2: Toimitilojen jakautuminen ( brm² ja % ) Kaikista tiloista yksityisiltä markkinoilta vuokrattuja tiloja on noin 11 000 brm², joka on noin 7% kaupungin hallinnoimista tiloista. Yksityisiltä markkinoilta vuokratuista tiloista noin 30% on soten käytössä. Tarkempi kuvaus ja luettelo nykytilanteesta ilmenee Tilojen käytön tehostaminen 2015-2017 – raportista. Sote- ja maakuntauudistusten vaikutukset astuvat voimaan 1.1.2019, jolloin ainakin osa sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöistä siirtyy tai vuokrataan maakunnalle. Näiden rakennusten osalta salkutusta päivitetään viimeistään vuoden 2018 aikana. Soten käytössä olevia palvelutoiminnan tiloja on tällä hetkellä yhteensä 19 kpl ja niissä noin 20 000 brm². Lisäksi soten hallinnolla on käytössä edellä mainitun lisäksi toimistotilaa noin 390 m². 3.1 Toimitilojen kehittämistarpeet Kaupunginvaltuusto on 25.4.2016 §47 merkinnyt tiedokseen Riihimäen kaupungin Koulu- ja varhaiskasvatusverkkoselvityksen vuosille 2015-2035. Tässä selvityksessä on hyvin kuvattu kouluja varhaiskasvatusverkostoa vuosille 2015-2035 pohjautuen kaupungin yleiskaavaehdotukseen. Koulu- ja varhaiskasvatusverkkoselvitys antaa hyvät suuntaviivat kaupungin toimitilojen kehittämiselle tältä osin. Muilta osa-alueilta tulee laatia vastaavat palveluverkkoselvitykset kuten mm. kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tuottamiseen. Toimitilojen kehittämistarpeet pohjautuvat palveluverkkoselvityksiin ja niiden päivittämiseen. 3.2 Toimitilojen sisäisten vuokrien järjestelmä Hallintokunnilta peritään tilojen käytöstä sisäistä vuokraa. Sisäisessä vuokrassa tilojen käyttäjä vastaa kaikista tilojensa kustannuksista mukaan lukien pääomavuokran osuus. Sisäisen vuokrauksen LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 6 yhtenä tavoitteena on ohjata tilojen käyttäjää tarkoituksen mukaiseen ja tehokkaaseen tilojen käyttämiseen. 4. Korjausvelka Kullekin rakennukselle on määritelty korjausvelka, jonka tarkoituksena on määrittää omaisuuteen liittyviä tunnuslukuja tiettynä ajanhetkenä. Käytännössä korjausvelka on se summa, joka tulisi käyttää, jotta omaisuuserä saataisiin taas hyväksyttävään kuntoon. Jotta korjausvelkaa voidaan laskea, tarvitsee määritellä: jälleenhankinta-arvo (JHA), tekninen arvo (TeknA) ja rakennusten kuntoluokka (Kla= TeknA/JHA). Käytetyin menetelmä korjausvelan laskemiseksi on rakennusten jälleenhankinta- ja tekniseen nykyarvoon perustuva laskentakaava, jota voidaan havainnollistaa oheisella yksinkertaistetulla kuvalla (Kuva 2). Kuva 3: Rakennuksen arvot, kuluminen ja korjaustarpeet (Lähde: Trellum Consulting Oy). Rakennuksen valmistuessa sen kuntoluokka on 100 %. Rakennus alkaa valmistumisensa jälkeen kulua ja laskennallisesti kuluminen tapahtuu yleensä noin 1,5–2,5 %/ vuosi. Kulumisen (ja samalla arvon alenemisen) vauhti riippuu sekä rakennuksen tyypistä että käytön intensiteetistä. Kuntoluokka on teknisen nykyarvon ja jälleenhankinta-arvon suhde. Hyvänä tasona pidetään yli 75 % kuntoluokkaa, jolloin rakennukseen ei ole vielä syntynyt ns. korjausvelkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka alittaa tason noin 60 %, alkaa rakennuksen peruskorjaus tulla ajankohtaiseksi. Useimmiten tämä ajoittuu välille 25–40 vuotta rakennuksen valmistumisesta. Rakennuksen ns. kulumattoman osan arvon on katsottu olevan noin 30 %. Sekin kuluu, mutta huomattavan hitaasti eikä sitä yleensä huomioida laskelmissa. Kuntoluokan 50 % alittavat rakennukset ovat yleensä jo huonokuntoisia. Korjausvastuu on kuntoluokkien 100–75 % välinen alue, jolla rakennukseen ei tarvitse vielä tehdä arvoa kohottavia investointeja vaan rakennuksen kuntoa pidetään yllä normaalien ylläpitotoimenpiteiden avulla. Korjausvastuu kuvaa samalla sitä vuotuista rahamäärää, joka rakennukseen pitäisi panostaa, jotta rakennuksen kuntoluokka pysyy ennallaan. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 7 Korjausvelalla tarkoitetaan yleensä koko rakennuskannan keskimääräistä korjausvastuun määrää, koska yksittäiseen rakennukseen ei joka vuosi ole tarpeen tehdä investointeja. Rakennuksen kuntoluokan laskiessa alle 75 %:n tason, alkaa syntyä korjausvelkaa Korjausvelkalaskennalla saadaan hyvä poikkileikkaus rakennuskannan kokonaistilanteesta ja se on erityisen hyvä pohja mm. palveluverkkoselvityksille ja kiinteistönpidon strategiselle kehittämiselle.. Rakennuksiin laadittavia tarkempia kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia käytetään investointihankkeiden tarveselvitysten ja hankesuunnittelun yhteydessä sekä sisäilmaongelmaisten kohteiden selvittelyssä. Kaupungin toimialojen hallinnoimien toimitilojen korjausvelka on yhteensä noin 26,3 milj. euroa, joka on noin 13 % teknisestä arvosta. Korjausvelka on päivitettävä vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Korjausvelan jakautuminen (euroa ja %) on esitetty kuvassa 4. Kuva 4 : Korjausvelan jakautuminen hallintokunnittain (€ ja %) 5. Toimitilojen ryhmittely / salkutus Tiloja on arvioitu nykyisen käytön ja tilojen soveltuvuuden, sijainnin, tilankäytön tehokkuuden sekä käyttäjiltä saatujen palautteiden mukaan. Lisäksi rakennusten teknistä kuntoa ja kustannuksia on arvioitu tilayksikön toimesta todettujen korjaustarpeiden ja kuntoarvioiden perusteella. Salkutuksessa yhdistetään rakennuksen käyttötarve ja rakennuksen kunto (tekniset tiedot) ja päätetään niiden pohjalta rakennuksen tuleva kohtalo. Salkutuksessa toimitilaomaisuus luokitellaan kolmeen salkkuun niiden tulevien käyttötarpeiden mukaisesti. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 8 Kuvan 5 salkutusprosessissa on esitetty nelikenttäanalyysi, jossa on palveluverkkoselvitysten kautta saatavien käyttötarpeiden ja rakennusten teknisen kunnon yhdistäminen. Kuva 5: Periaatekuva rakennuksen käyttötarpeen ja kunnon yhdistämisestä salkutusprosessissa (nelikenttä) (Lähde: Kuntaliitto, Esko Korhonen ja Jussi Niemi: Harkittua omistajuutta toimitiloihin, ohjeita kuntakonsernien tilaomaisuuden hallintaan.”. Toimitilat ovat ryhmitelty kolmeen eri salkkuun teknisten ominaisuuksien ja palvelutuotannon tarpeiden perusteella. Toimitilaohjelman liitteenä on luettelo salkutetuista toimitiloista (liite 1). Kuva 6: Toimitilojen jakautuminen salkkuihin (brm² ja %). LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 9 5.1 Ylläpidettävät toimitilat, Salkku A A-salkku Kaupungin ydintehtäviä ja palvelutuotantoa palvelevat hyväkuntoiset toimitilat. Ylläpidetään, säilytetään ja kehitetään. Tarvittaessa saneerataan. Kiinteistöjen taso ylläpidetään nykyisellään ja tehdään tarvittaessa korjauksia ja tilamuutoksia, joiden tavoitteena on lisätä ja parantaa tilojen käyttömahdollisuuksia Näitä rakennuksia on yht. 61 kpl / noin 96 000 brm² 5.2 Selvitettävät toimitilat; Salkku B B-salkku Palveluverkkoselvityksellä selvitettävät toimitilat, jotka palvelet perustoimintaa Selvityksen jälkeen osa voidaan myydä, purkaa tai jalostetaan uutta/nykyistä käyttötarkoitusta vastaavaksi, tai käytetään loppuun. Saattavat tällä hetkellä olla vajaakäytössä, mutta tarve voi muuttua. Paremmin toimiakseen saattavat tarvita hankesuunnittelua ja investointeja. Tarvittaessa saneerataan. Kiinteistöt ovat selvitettävien listalla (palveluverkkoselvitykset) Näitä rakennuksia on yht. 34 kpl / noin 46 500 brm² Soten toimitiloja näistä on 17 kpl / noin 19 800 brm² 5.3 Myytävät ja purettavat toimitilat, Salkku C C-salkku Toimitilat, joista luovutaan. Tilat, jotka eivät palvele kaupungin perustoimintaa tai kaupungin omistus ei ole tärkeää. Huonokuntoiset tilat. Käytetään loppuun tai myydään tai puretaan. Kiinteistöt, jotka ovat hankittu maapoliittisista syistä. Jalostetaan kaavallisin perustein muuhun käyttöön Kiinteistöt ovat huonokuntoisia tai vähällä käytöllä. Näistä luovutaan (myydään / puretaan) mahdollisimman nopealla aikataululla. Näitä rakennuksia on yht. 74 kpl /noin 27 000 brm² 6. Linjaukset ja toimenpiteet 6.1 Linjaukset Tilojen omistaminen tai vuokraaminen pohjautuu palveluverkkoselvitysten kannalta tarpeellisiin ja palvelutuotantoa tukeviin tiloihin. Pääsääntöisesti palvelutuotannon toteuttamiseen käytetään, tilatehokkuus huomioiden, kaupungin omistamia tiloja. Myös tilojen vuokraaminen yksityisiltä markkinoilta on mahdollista, jos se on kokonaistaloudellisesti järkevin vaihtoehto. Yksityisiltä markkinoilta vuokrattavien tilojen tulee soveltua kyseisen palvelutuotannon toteuttamiseen. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 10 Toimitilat, joille kaupungilla ei ole itsellään käyttöä, pyritään ensisijaisesti myymään markkinatilanteen salliessa tai myynti on kokonaistaloudellisesti järkevää. Toimitilat voidaan kokonaistaloudellisin perustein myös vuokrata yrityksille. Kaupunki hallinnoi ja omistaa vain niitä tiloja, joita palvelutuotannon toteuttamiseksi tarvitaan. Kaikkia kaupungin omistamia tai vuokraamia toimitiloja hallinnoidaan tilayksikön toimesta, jolla varmistetaan tehokas ja taloudellinen toimintatapa. Kaupungin toimitilojen arvo säilyy. Tilatehokkuutta ja käyttöastetta seurataan ja parannetaan, jonka tavoitteena ovat säästöt kustannuksissa. Toimitilojen muuntojoustavuus huomioidaan erityisesti uudis- tai peruskorjaushankkeissa. Varmistetaan rakennusten pitkä ja kustannustehokas elinkaari ennakoivilla ylläpito- ja huoltotoiminnoilla, joihin varataan kaupungin talousarviossa vuosittain riittävät resurssit. Väistötiloissa ja tilavaihdoksissa tulee saavuttaa suurempi tehokkuus kuin aiemmissa tiloissa. Käytettävä tilatehokkuus määritetään tapauskohtaisesti ottaen huomioon sijoitettavien toimintojen luonne. Kaupunki ei pääsääntöisesti omista tai vuokraa yrityksille vuokrattavia toimitiloja. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n päätarkoituksena on omistaa tai vuokrata toimitiloja edelleen myytäväksi tai vuokrattavaksi yrityksille. Kaupunki ei hanki omistukseensa tai vuokralle asuinkiinteistöjä muuten kuin maapoliittisista syistä. Nykyiset omakotikiinteistöt, jotka on hankittu maapoliittisista syistä, ovat jo ostettaessa yleensä purkukuntoisia. Rakennukset käytetään loppuun ja sen jälkeen puretaan tai kaavallisesti jalostetaan muuhun käyttöön sekä myydään. Kaupunki ei omista yksittäisiä asuinhuoneisto-osakkeita. Nykyiset kaupungin omistuksessa olevat asuinhuoneisto-osakkeet myydään ja ne ovat myyntilistalla. Kaupungin vuokra-asuntostrategian mukaisesti kartutetaan vuokra-asuntojen rahastoa. 6.2 Toimenpiteet A-salkussa olevat toimitilat (noin 96 000 brm², 61 kpl) ylläpidetään, säilytetään ja kehitetään sekä tarvittaessa saneerataan käyttötarkoitusta vastaavaksi. A-salkun rakennuksille varataan vuosittain riittävät yllä- ja kunnossapitoresurssit, jotta korjausvelka ei kasvaisi vuosittain entisestään. Varmistetaan rakennusten pitkä ja kustannustehokas elinkaari. A-salkun toimitilat koostuvat pääsääntöisesti kouluista, päiväkodeista ja kulttuuri- ja vapaa-ajan tiloista. A-salkun toimitiloihin tulee varata riittävä investointirahoitus uudis- ja perusparannustoimenpiteille. B-salkussa olevien toimitilat (noin 46 500 brm², 34 kpl) tarve ja käyttö selvitetään palveluverkkoselvitysten yhteydessä ja siirretään selvityksen perusteella oikeaan salkkuun. B-salkun toimitilojen osalta hallintokunnat laativat tai päivittävät osaltaan palveluverkkokuvauksensa. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 11 B-salkussa olevien soterakennusten osalta salkutusta päivitetään vuoden 2018 aikana. Sote- ja maakuntauudistusten vaikutukset astuvat voimaan 1.1.2019, jolloin ainakin osa sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöistä siirtyy tai vuokrataan maakunnalle. C-salkun toimitiloista (noin 26 000 brm², 74 kpl) luovutaan mahdollisimman nopealla aikataululla. C-salkun merkittävimmät toimitilat ovat Teatterihotelli noin 5300 brm², Matkakeskuksen toimistotorni noin 3460 brm², Riihisalo noin 1800 brm², As Oy Riihimäen Tarmokkeen osakkeet noin 1560 brm², Mäkikuja 15 noin 940 brm² ja Saloisten leirikeskus noin 700 brm². Teatterihotelli on kaupungin myyntilistalla ja Matkakeskuksen vuokrasopimus päättyy vuoden 2018 lopulla C-salkun rakennukset käytetään loppuun, myydään, puretaan tai jalostetaan kaavallisesti. 6.3 Muita toimenpiteitä Seuraavien 10 vuoden aikana uudis- ja peruskorjattavien rakennusten (noin 28 600 brm², 14 kpl) rahoitus turvataan kaupungin investointiohjelmassa. Hallintokuntien palveluverkkosuunnitelmien avulla muodostetaan kokonaiskuva kaupungin toimitilojen tarpeesta ja sijainnista kaupunkirakenteessa. Palveluverkkosuunnitelmien ja toimitilaohjelman avulla kohdennetaan investoinnit tarkoituksenmukaisella tavalla. Vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset solmitaan maksimissaan 10 vuodeksi. Toimitiloja päivitetään salkkuluetteloon vireillä olevien palveluverkkoselvitysten valmistuttua (esim. kulttuuri- ja vapaa-aika). 7. Investoinnit Uusien toimitilojen tarve voi syntyä palveluverkkoselvityksessä tai sitten olemassa olevat A-salkun tai B-salkun toimitilat vaativat uudis- ja peruskorjauksen tai ne eivät vastaa nykyistä käyttötarkoitusta eikä korvaavia tiloja löydy olemassa olevista tiloista. Käytännössä merkittävimmät tilatarveratkaisut tehdään palveluverkkosuunnittelun ja sen päätöksenteon yhteydessä sekä hankkeiden tarveselvitysvaiheessa, minkä merkittävyyttä tulee korostaa. Palveluverkkoselvitysten, toimitilaohjelman, rakennusten teknisen luokituksen ja salkutuksen pohjalta laaditaan pitkän tähtäimen investointisuunnitelma vuosille 2017-2026. Investointisuunnitelma (10-vuoden PTS), joka on vuoden 2017 talousarviossa asetettu teknisen lautakunnan yhdeksi toiminnalliseksi tavoitteeksi, laaditaan 31.3.2017 mennessä. Investointiohjelma liitetään osaksi tätä toimitilaohjelmaa. Uusia toimitiloja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon säästöjen saamiseksi rakennuksen energiatehokkuus, tilojen muuntojoustavuus rakennuksen elinkaaren hyödyntämisessä sekä ylläpitokustannusten kustannustehokkuus. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 12 Lisäksi suunnittelussa on huomioitava tilatehokkuustavoitteet seuraavasti: Koulu 11,5 htm²/oppilaspaikka Päiväkoti 10,5 htm²/hoitopaikka Toimisto (uudisrakennus) 15 m²/työntekijä Toimisto (peruskorjausrakennus) 18 m²/työntekijä Uusien tilahankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon tilatarpeen aikajänne ja suunnitteluvaiheessa määritellään tarvitaanko toimitilaa 10-vuoden, 30-vuoden vai 50-vuoden aikajänteellä. Vaihtoehtoina investointihankkeen toteuttamiseen ovat perinteisen omistamisen malli (omaan taseeseen), kunnan omistaman kiinteistöyhtiön kautta (epäsuora omistus), vuokraus, elinkaari-, allianssi- tai leasingmalli. Kunkin investointihankkeen kohdalla toteuttamisen muoto ja kokonaistaloudellisuus selvitetään tapauskohtaisesti kaupungin talousjohdon ja tilayksikön valmistelemien laskelmien perusteella. Tilahankkeiden taloudellisuuden ja toiminnallisuuden mahdollisimman monipuolinen arviointi ja vertaileminen ovat hankkeiden valmistelussa äärimmäisen tärkeitä, niille on varattava riittävä valmisteluaika. 8. Toimitilaohjelman päivitys Toimitilaohjelman päivittämisestä vastaa tilatyöryhmä. Ohjelmaa päivitetään valtuustokausittain. Toimitilaohjelman liitteet: 1) Salkutettu toimitilaluettelo 2) Peruskorjattavat toimitilat seuraavan 10-vuoden aikana 3) Myytävät ja purettavat toimitilat seuraavien vuosien aikana Toimitilaohjelman taustatiedot ja lähteet: Toimitilaohjelman laatimisessa on hyödynnetty Esko Korhosen ja Jussi Niemen kirjoittamaa Kuntaliiton verkkojulkaisua ”Harkittua omistajuutta toimitiloihin, ohjeita kuntakonsernien tilaomaisuuden hallintaan.” LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 SALKUTETTU TOIMITILALUETTELO LIITE 1 RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT 23.11.2016 A-salkku = ylläpidetään, säilytetään ja kehitetään B-salkku = tilat jotka palvelevat ydintoimintoja/selvitettävät/kehitettävät C-salkku = Tilat joista luovutaan/huonokuntoiset/eivät palvele kaup. perustoimintaa RAKENNUS Rak. vuosi Korj. vuosi BrM2 Tilavuus M3 Salkkujako Omistus 2090 2360 3710 3320 31837 1860 780 1260 1340 B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku B-salkku C-salkku B-salkku B-salkku B-salkku C-salkku C-salkku osake oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö osake vuokralla vuokralla vuokralla vuokralla vuokralla oma kiinteistö vuokralla oma kiinteistö/Koy vuokralla vuokralla Korjausvelka Ylläpitokustan. Pääomavuokra Siivouskustan. Tarve korvaava tila Tasearvo SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 1 Sosiaalikeskus (ent. Perusturvakeskus) 2 Mäkikujan perhetupa 1965 Mäkikujan perhekoti 2015 3 Junailijankadun palvelukeskus 1951 4 Riihikoti 1960/1983 5 Rautatienpuiston päivätoimintakeskus 1909 6 Öllerinkoti 1966 7 Asumisyksikkö Kivari:Kivimiehenkatu 21, Soihtu 1966 8 Asumisyksikkö Kivari: Kivimiehenkatu 19, Lyhty 1966 9 Kotolaakso 10 Toimintakeskus Rivakka 11 Psykiatrinen työtoiminta (ent.Psykiatrinen työkeskus) 12 Vapaaehtoistoimintakeskus/Virsu 13 Uranuskoti 14 Muistisairaiden päivätoiminta (Uudenmaankatu 10) 15 Tiilikadun kuntoutusyksikkö 16 Kotihoito (Temppelikatu 10, perusturva) 17 Koy Riihimäen Kalenvanrinne (ent. Inkilänrinne) 2014 18 Kotokartano 19 Asumisentuki Myllyoja Yhteensä 1993 2009 1994 1994 2002 2003 651 800 1053 1020 9411 448 262 443 474 101 1660 370 89 286 82 1244 752 800 42 110 20 097 5000 1100 800 4866 60 323 0 403 000 0 343 000 0 113 000 75 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 944 000 41 25 30 45 340 36 15 23 24 16 124 38 12 195 21 53 106 110 8 6 1 278 580 590 816 304 533 484 924 428 939 477 537 459 516 779 428 736 433 153 472 360 948 0 480 000 581 000 311 000 0 0 504 000 0 0 0 0 0 17 000 0 67 000 83 000 0 67 75 141 59 95 106 68 64 81 17 43 19 12 17 8 9 7 231 082 056 147 867 624 952 455 172 034 655 964 123 973 717 716 184 97 64 746 25 14 27 31 125 1 131 0 0 321 239 470 546 514 036 048 0 0 0 0 0 0 706 0 0 0 0 880 20 195 0 0 20 081 0 5 614 0 781 625 0 0 0 2 528 20 402 1 292 0 28 071 0 586 0 100 175 606 930 379 816 848 0 441 143 916 0 577 0 644 730 094 200 985 45 45 102 37 60 15 43 46 52 1 31 1 1 6 1 1 1 0 426 869 185 803 621 900 633 428 0 0 0 0 0 0 1 547 330 0 0 0 0 15 078 196 130 1 715 62 11 005 40 20 240 314 X KOULUTUS JA PÄIVÄHOITO 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 Hirsimäen päiväkoti Junailijankadun päiväkoti Jukolan monitoimitalo ( päiväkoti, koulu, srk ) Kirjauksen päiväkoti/ylätalo Kontiontien päiväkoti Peltosaaren päiväkoti/Saturnus Peltosaaren päiväkoti/Otava Päiväkoti Uunilintu Piikinmäen päiväkoti Käpäläkoti Ville Viipale Saarikoti Niittyvilla Haapahuhdan päiväkoti Ryhmäperhepäiväkoti Suovilla Ryhmäperhepäiväkoti Tupasvilla Ryhmäperhepäiväkoti Luhtavilla 1975 1951 1990 1992 1971 2002 1996 2005 955 1560 2813 1105 1997/2014 1163 504 1982 1032 2009 1187 2011 1287 109 2008 603 96 1946 1999 174 2007 157 1946 1991,201 174 1946 1994,201 174 LIITE: Kaupunginvaltuusto 2008 174 3219 A-salkku 5142 B-salkku 10552 A-salkku 3760 A-salkku 3840 A-salkku 1538 C-salkku 3050 A-salkku 4800 A-salkku 5561 A-salkku 300 B-salkku 2165 A-salkku 270 C-salkku 440 C-salkku 496 C-salkku 440 C-salkku 440 C-salkku 23.01.2017 /5 440 C-salkku oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö osake oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö osake oma kiinteistö osake oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö 68 77 195 69 54 60 96 103 46 9 8 8 8 7 381 849 107 428 454 121 276 317 632 412 580 109 280 546 199 199 199 447 89 2 192 111 810 148 106 2 260 2 314 821 32 31 43 65 43 879 067 539 075 058 769 986 827 328 0 825 0 158 445 885 300 884 X X X X X X X RAKENNUS 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 Rak. vuosi Korj. vuosi BrM2 Eteläinen koulu (1932) 1932/1958 1958/1998 2678 Eteläinen koulu (1907) 1907/1923 1958/1998 262 Eteläinen koulu (1997) 1997 1345 Haapahuhdan koulu 1948 2002 1714 Herajoen koulu uudisrakennus A 1986 724 Herajoen koulu rakennus B (1908) 1908 1986 260 Herajoen koulu rakennus C (1923) 1923 1986 218 Herajoen koulu huolto- ja WC-rakennus 1980 56 Herajoen koulu D 2008 590 Lasitehtaan koulu uudisrakennus A 1992 1239 Lasitehtaan koulu rakennus B 1954 1992 872 Lasitehtaan koulu, viipale 2006 499 Patastenmäen koulu 1957 2004 2054 Patastenmäen puukoulu 1924 LVIS 2003 740 Patastenmäen puukoulu, viipalekoulu 1988 1996 339 Peltosaaren koulu 1977 1994 5563 Pohjoinen koulu 1913/1930 1994, 2005 2959 Pohjoisen koulun puukoulu (Karankatu 11) 1917 2005 200 Harjunrinteen koulu 1950 2013 8850 Karan koulu 1956 1993,2010 5880 Pohjolanrinteen koulu 1967 1990,201 5530 Istuinkiven liikuntahalli 2006 1757 Haapahuhdan koulun liikuntahalli 1996 812 Saloisten leirikeskus, päärakennus 1949 1949 1987,2 576 Saloisten leirikeskus, rakennus 1981 1981 105 Saloisten leirikeskus, saunarakennus 1989 36 Kauppaoppilaitos 1963/1990 1990 6132 Riihimäen lukio 1963 1982,201 5693 Musiikkiopisto 1930 1987 1234 Kansalaisopisto 1928 1997 1236 Kaupungin kutomo 1938 1986,1994,2013 390 Leporanta, huvilarakennus 1930 (lahjakirjalla saatu) 1930 91 Leporanta, saunarakennus (lahjakirja saatu) 1949 43 Leporanta, valvojan tila (lahjakirjalla saatu) 1990 26 Kirjasto 1986 3400 Kansalaisopisto//Kuvataidetoiminta 157 Yhteensä 77 526 Tilavuus M3 Salkkujako Omistus 9734 1175 6416 6630 3150 1237 820 162 2186 5370 3090 1810 7952 2610 1065 24350 12050 700 32176 21044 22000 11640 4955 1826 325 96 25890 20236 4070 5120 1310 240 120 60 16685 A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku C-salkku C-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku C-salkku C-salkku C-salkku B-salkku A-salkku B-salkku B-salkku B-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku C-salkku oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö Yhteinen oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö vuokralla 304 753 Korjausvelka 2 2 1 15 528 000 52 000 397 000 0 285 000 128 000 94 000 10 000 0 366 000 234 000 0 0 287 000 3 000 730 000 0 0 0 0 0 0 141 000 252 000 50 000 35 000 416 000 0 486 000 170 000 115 000 28 000 18 000 9 000 768 000 28 000 972 000 Ylläpitokustan. Pääomavuokra Siivouskustan. 150 039 0 0 78 452 135 103 0 0 0 0 108 349 0 0 91 311 56 656 0 211 167 131 236 556 156 600 128 113 130 622 61 972 12 490 14 122 0 0 229 597 146 600 61 077 40 038 18 550 1 988 0 0 149 393 14 086 3 024 069 276 446 0 0 116 438 161 853 0 0 0 0 163 328 0 0 142 824 62 785 0 271 677 209 367 14 552 388 877 449 495 415 252 110 878 27 252 32 168 0 0 321 795 422 895 71 738 79 681 18 828 1 895 0 0 184 654 0 4 760 987 40 586 0 0 40 702 66 079 0 0 0 0 63 160 0 0 50 293 22 807 0 123 394 105 265 0 192 986 154 389 107 604 27 364 0 0 0 0 73 692 125 148 23 487 23 385 2 756 0 0 0 60 235 1 929 1 799 350 51 887 240 664 0 95 426 0 0 0 0 365 995 273 516 0 0 0 4 792 32 325 0 0 11 184 0 0 0 152 050 59 124 0 26 070 20 094 Tasearvo 1 1 3 9 4 4 1 1 4 46 930 136 0 0 916 648 019 642 0 0 0 0 136 852 0 0 906 773 251 578 0 374 861 148 091 25 618 575 786 651 504 503 533 904 475 148 155 89 118 0 0 104 582 990 303 82 064 118 783 75 576 0 0 0 495 334 0 019 066 Tarve korvaava tila X X KULTTUURI JA VAPAA-AIKA 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 Kaupunginmuseo Suomen lasimuseo Suomen lasimuseon varasto, Pirttitie 32 Suomen metsästysmuseo Taidemuseo Teatterihotelli Maauimalan pukusuojarakennus Maauimalan allasrakennus Uimahalli Urheilutalo Jäähallin huoltorakennus Jäähalli Uusi jäähalli 1858 1910 1989 1955 1955 1979 1967 1987 1991 LIITE: 2014 1997 1981 881 4113 200 1445 1590 5305 1989 542 1989 287 2002 4833 1996,201 4358 1178 2720 Kaupunginvaltuusto 3021 2740 A-salkku 16015 A-salkku 500 C-salkku 6500 B-salkku 5000 B-salkku 21405 C-salkku 1680 A-salkku 970 A-salkku 22000 A-salkku 22470 A-salkku 3750 A-salkku 20400 A-salkku 23.01.2017 /5 23210 A-salkku oma kiinteistö oma kiinteistö vuokralla oma kiinteistö vuokralla osake oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö 122 000 2 223 000 0 629 000 0 0 120 000 0 237 000 130 000 225 000 694 000 0 33 119 7 52 177 166 522 123 370 377 960 365 426 221 243 177 0 0 639 877 0 151 959 162 679 132 961 0 848 206 59 764 192 108 2 677 0 1 214 241 4 026 604 0 0 0 X RAKENNUS 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 Riutta, pumppaamo- ja varastorakennus Riutta, valvontakoppi Urheilupuisto, kalustevaja Urheilupuisto, portti- ja wc-rakennus Urheilupuisto, pukusuoja A Urheilupuisto, pukusuoja B Peltosaaren liik.puist., huoltorakennus Peltosaaren liik.puist., porttirak aj 2 varastoa Peltosaaren liikuntapuisto, pesäpallokuuluttamo Peltosaaren liikuntapuisto, ajanottorakennus yu Kamppailu-urheilukeskus Riihisalo, talli Riihisalo, puimala Riihisalo, savusauna Riihisalo, sauna Riihisalo, navetta Riihisalo, väentupa Riihisalo, päärakennus Riihisalo, muut rakennukset/rakennelmat Kotaniemi, päärakennus Kotaniemi, valvontamökki Nuorisokeskus Monari Tehtaankadun nuorisotila Mäkikujan nuorisotila, rak 1 Mäkikujan nuorisotila, rak 2 Nuorisotila Hämeentorni Petsamon monitoimitalo Kino-Sampo Lasimuseo / Kaupunginmuseo varasto Yhteensä Rak. vuosi Korj. vuosi 1988 2000 1960 1983 1964 2015 1988 1988 1988 1998 1993 1850 1850 1850 1983 1992 1946 1930 1949 1949 1988 1981 1948 1917 1986 1995,2 BrM2 Tilavuus M3 Salkkujako Omistus 70 21 106 113 179 135 130 130 33 64 960 130 190 12 66 600 120 422 264 105 25 1628 132 490 452 145 576 576 315 38 663 210 58 280 390 558 324 340 404 85 198 2900 400 1000 29 190 2100 400 1125 754 305 72 5473 510 1390 1520 400 1830 1970 315 172 176 A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku B-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku B-salkku B-salkku B-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku A-salkku B-salkku oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö vuokralla oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö vuokralla oma kiinteistö oma kiinteistö vuokralla 4429 1414 2975 416 4637 904 648 942 50 1040 16080 4565 16480 1520 15785 3110 3070 B-salkku A-salkku A-salkku A-salkku B-salkku C-salkku C-salkku A-salkku C-salkku C-salkku C-salkku A-salkku A-salkku A-salkku C-salkku Korjausvelka 13 000 0 22 000 23 000 52 000 0 24 000 19 000 9 000 4 000 0 0 0 5 000 11 000 271 000 47 000 238 000 24 000 6 000 0 0 276 000 255 000 0 232 000 422 000 0 0 6 979 000 Ylläpitokustan. 20 5 93 47 3 28 5 25 26 25 2 239 Pääomavuokra 748 0 0 090 374 714 0 0 0 900 0 0 0 0 0 0 0 0 222 0 610 055 237 0 724 731 810 101 713 0 1 738 0 0 0 14 838 4 235 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 989 0 78 257 0 39 177 0 0 26 938 34 239 0 1 231 814 915 766 594 967 752 390 689 536 314 611 0 127 530 0 796 987 247 338 69 404 105 978 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 422 720 Siivouskustan. Tasearvo 0 0 0 0 0 992 092 0 0 0 827 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 822 0 170 0 0 049 349 0 940 0 4 962 0 0 0 197 842 0 0 0 3 669 0 0 0 0 0 0 0 209 125 0 0 0 116 907 0 26 906 0 0 35 912 52 667 0 7 287 230 60 780 69 993 25 574 0 32 262 0 0 0 566 0 0 5 156 0 0 17 520 211 851 1 264 510 96 912 72 700 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 434 122 7 3 21 30 1 16 4 390 Tarve korvaava tila X osittain X X MUUT HALLINTOKUNNAT 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 Kaupungintalo Varikko, toimistorakennus Varikko, varikon halli Varikko, ajoneuvosuoja Yritystalo Hallakatu 2, Asuinrakennus ja VPK Hallakatu 2, autohalli Kierrätyskeskus Oikopolku 1, taukotupa Linja-autoasema Herajoen varasto Granitin aukio kioski / varastotila Paloasema Paloasema, varasto Matkakeskus Yhteensä 1947/1973 2002/2003 1985 1985 1990 1987 1988 1955 1968 1957 1956 2014 2014 2008 43 2909 235 3462 24 104 140 3380 3800 125 13900 1370 83 325 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö osake oma kiinteistö oma kiinteistö vuokralla oma kiinteistö osake oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö vuokralla 730 479 820 99 000 000 000 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 128 000 146 50 154 6 223 23 10 86 2 39 26 591 997 2 360 X osittain RAKENNUS Rak. vuosi Korj. vuosi BrM2 Tilavuus M3 Salkkujako Omistus Korjausvelka Ylläpitokustan. Pääomavuokra Siivouskustan. Tarve korvaava tila Tasearvo ASUNNOT 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 Eteläinen Rautatienkatu 9, asuinrakennus 1938 Haapahuhdan k. asuinrakennus 1948 Mäkikuja 4, as.rak 1950 Eprantie 25, asuinrakennus Eprantie 25, navetta Eprantie 25, lato navetan päädyssä ja puuvaja Pohjoinen Rautatienk.34, asuinrakennus 1900 Murtokatu 4, asuin.- ja talousrakennus 1952 Kalevankatu 34, asuinrakennus 1951 Palstakatu 11, asuin- ja talousrakennus 1924 Kanavakatu 14, asuin- ja talousrakennus 1945/1959 Kanavapolku 6, asuin- ja verstasrakennus 1950 Kontiontie 14, asuinrakennus 1936 Huurrekuja 14, asuin- ja talousrakennnus 1953 Huurrekuja 16, asuinrakennus 1953 Toukolantie 27, asuin- ja talousrakennus 1956 Ilveskatu 2, asuinrakennus 1957 Uramontie 62, asuin- ja talousrakennus 1950 Tiilik.4, toimisto- ja teollisuusrakennus 1952 Metsolantie 165 1930 Metsolantie 166 Markkinatie 17, asuinrakennus ja autovaja 1977 Rinnetie 30, Riutta, hiihtomaja 1958 Murtoperäntie 45, asuin- ja saunarakennus 1950 Riihivainiontie 5 (Sipilä) asuinrakennus ja navetta 1950 Riihivainiontie 64, asuin- ja talousrakennus Murtoperäntie 11 Puistikko 9 1920, 1962 Herajoen kylä/tila Ahopelto/Herrankukkaro Yhteensä 1993 785 342 1960 360 158 281 417 93 521 270 232 360 73 277 94 725 80 55 256 157 111 495 61 2440 760 580 970 3833 1050 510 670 955 335 1260 480 560 940 230 780 275 3125 250 150 700 428 315 1876 183 123 370 6 325 24 025 33 56 385 254 34 494 1990 1989 1976 C-salkku B-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku B-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö 0 219 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 51 000 0 0 0 0 0 0 270 000 12 16 5 8 537 015 875 522 0 0 007 859 231 687 483 700 680 461 947 472 787 768 370 0 0 166 306 302 731 0 464 157 0 527 0 26 479 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 948 0 0 0 0 0 0 0 35 427 0 1 335 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 335 44 079 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13 455 0 0 0 0 6 384 0 0 0 0 78 892 0 0 0 0 20 504 8 300 157 871 329 485 596 810 031 550 687 748 555 599 694 020 972 367 262 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 419 506 7 582 828 2 503 651 70 148 099 6 6 8 1 12 4 3 6 2 6 1 11 1 8 21 148 MUUT OSAKKEET 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 As. Oy Kokinmäki 1-3 As. Oy Lopentie 15-17 As. Oy Mikonriihi As. Oy Riihenpuomi As. Oy Riihikatu 6 As. Oy Telluksentienoo As Oy Riihimäen Riihenkatto As. Oy Tellusportti As. Oy Riihimäen Tarmoke Y-osakkeet S-osakkeet Yhteensä 90 1558 90 150 1070 710 90 1950 9950 100 4600 C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku 2 903 18 710 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 RAKENNUKSET YHTEENSÄ 169 618 663 312 26 293 000 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 osake osake osake osake osake osake osake osake osake 1 3 18 7 2 34 137 6 30 123 LIITE 2 RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT 7.11.2016 PERUSKORJATTAVAT TOIMITILAT SEUR. 10-VUODEN AIKANA RAKENNUS Rakentamisvuosi Korjausvuosi Brutto m2 Tilavuus m3 1951 1971 1982 1986 1923 1980 1954 1924 1977 1963/1990 1996 1997 1992 LVIS 2003 1994 1990 1560 1143 970 724 190 56 791 730 5543 6132 5142 3790 2870 3150 750 162 2780 2580 24290 25890 tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä välttävä välttävä välttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä B-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku A-salkku C-salkku A-salkku B-salkku oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma 1946 1910 1917 1988 1981 1995,2 1628 4086 576 5473 15900 1970 välttävä tyydyttävä tyydyttävä B-salkku A-salkku A-salkku oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö 1947/1973 2002/2003 4429 16080 hyvä/välttävä B-salkku oma kiinteistö 28556 110827 Kunto Salkkujako Omistus KOULUTUS JA PÄIVÄHOITO 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Junailijankadun päiväkoti Kontiontien päiväkoti Peltosaaren päiväkoti/Otava Herajoen koulu uudisrakennus A Herajoen koulu rakennus C Herajoen koulu huolto- ja WC-rakennus Lasitehtaan koulu rakennus B Patastenmäen puukoulu Peltosaaren koulu Kauppaoppilaitos 1986 kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö KULTTUURI JA VAPAA-AIKA 11 Nuorisokeskus Monari 12 Suomen lasimuseo 13 Kino-Sampo MUUT HALLINTOKUNNAT 14 Kaupungintalo PERUSKORJATTAVAT RAKENNUKSET YHTEENSÄ LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 LIITE 3 RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT 7.11.2016 MYYTÄVÄT JA PURETTAVAT RAKENNUKSET SEUR. 10 VUODEN AIKANA RAKENNUS Rakentamisvuosi Korjausvuosi Brutto m2 Tilavuus m3 Kunto Salkkujako Omistus 800 101 901 2360 välttävä B-salkku B-salkku oma kiinteistö osake 504 174 174 174 174 740 339 576 105 36 2996 1538 440 440 440 440 2610 1065 1826 325 96 9220 5305 130 190 12 66 600 120 422 264 132 490 452 145 576 8904 21405 400 1000 29 190 2100 400 1125 754 510 1390 1520 400 1830 33053 4429 904 648 1040 50 7071 16080 3110 3070 3380 140 25780 Ylläpitokustan. Pääomavuokra 25 590 16 477 42 067 0 0 0 Siivouskustan. Tasearvo SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 1 Mäkikujan perhetupa 2 Kotolaakso 1965 2360 0 0 0 130 426 130 426 KOULUTUS JA PÄIVÄHOITO 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Peltosaaren päiväkoti/Saturnus Niittyvilla Ryhmäperhepäiväkoti Suovilla Ryhmäperhepäiväkoti Tupasvilla Ryhmäperhepäiväkoti Luhtavilla Patastenmäen puukoulu Patastenmäen puukoulu, viipalekoulu Saloisten leirikeskus, päärakennus 1949 Saloisten leirikeskus, rakennus 1981 Saloisten leirikeskus, saunarakennus 1946 1946 1946 1924 1988 1949 1981 1989 1999 1991,201 1994,201 2008 LVIS 2003 1996 1987,2 C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku osake oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö 106 12 8 9 7 56 624 123 717 716 184 656 0 14 122 0 0 215 142 9 8 8 7 62 0 644 094 200 985 785 0 32 168 0 0 128 876 15 1 1 1 1 22 121 280 199 199 199 807 0 0 0 0 42 805 148 32 43 65 43 251 tyydyttävä C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku osake oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö vuokralla oma kiinteistö 166 177 0 0 0 0 0 0 0 0 3 055 28 237 0 5 724 25 731 228 924 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 39 177 0 0 26 938 66 115 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 170 0 0 16 049 17 219 192 108 0 0 0 0 0 0 209 125 0 0 26 906 0 0 35 912 464 052 hyvä/välttävä huono huono välttävä huono B-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku oma kiinteistö oma kiinteistö oma kiinteistö osake oma kiinteistö 146 23 10 39 2 222 247 338 0 0 0 0 247 338 60 780 0 0 0 566 61 346 1 264 510 0 0 0 0 1 264 510 välttävä välttävä välttävä välttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä 769 158 885 300 884 578 0 89 118 0 0 674 693 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Teatterihotelli Riihisalo, talli Riihisalo, puimala Riihisalo, savusauna Riihisalo, sauna Riihisalo, navetta Riihisalo, väentupa Riihisalo, päärakennus Riihisalo, muut rakennukset/rakennelmat Tehtaankadun nuorisotila Mäkikujan nuorisotila, rak 1 Mäkikujan nuorisotila, rak 2 Nuorisotila Hämeentorni Petsamon monitoimitalo 1993 1850 1850 1930 1949 1949 1981 1948 1986 1947/1973 1955 1968 1956 1957 2002/2003 huono välttävä välttävä MUUT HALLINTOKUNNAT 27 28 29 30 31 Kaupungintalo Hallakatu 2, Asuinrakennus ja VPK Hallakatu 2, autohalli Linja-autoasema Oikopolku 1, taukotupa LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 915 390 689 611 314 919 MYYTÄVÄT JA PURETTAVAT RAKENNUKSET SEUR. 10 VUODEN AIKANA RAKENNUS Rakentamisvuosi Korjausvuosi Brutto m2 Tilavuus m3 342 360 158 417 93 521 270 232 360 73 277 725 80 55 111 61 3793 760 580 970 3833 1050 510 955 335 1260 480 560 940 230 780 3125 250 150 315 183 11123 23 664 81 536 Kunto Salkkujako välttävä välttävä C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku C-salkku Omistus Ylläpitokustan. Pääomavuokra Siivouskustan. Tasearvo 5 875 8 522 0 0 6 007 859 8 687 1 483 12 700 4 680 3 461 6 947 2 472 6 787 11 370 0 0 302 0 80 152 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13 455 0 0 0 0 6 384 0 0 0 0 0 19 839 789 204 442 329 121 370 2 553 520 ASUNNOT 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Mäkikuja 4, as.rak Eprantie 25, asuinrakennus Eprantie 25, navetta Eprantie 25, lato navetan päädyssä ja puuvaja Pohjoinen Rautatienk.34, asuinrakennus Murtokatu 4, asuin.- ja talousrakennus Palstakatu 11, asuin- ja talousrakennus Kanavakatu 14, asuin- ja talousrakennus Kanavapolku 6, asuin- ja verstasrakennus Kontiontie 14, asuinrakennus Huurrekuja 14, asuin- ja talousrakennnus Huurrekuja 16, asuinrakennus Toukolantie 27, asuin- ja talousrakennus Ilveskatu 2, asuinrakennus Tiilik.4, toimisto- ja teollisuusrakennus Metsolantie 165 Metsolantie 166 Murtoperäntie 45, asuin- ja saunarakennus Riihivainiontie 64, asuin- ja talousrakennus 1950 1900 1952 1924 1945/1959 1950 1936 1953 1953 1956 1957 1952 1930 1950 MYYTÄVÄT JA PURETTAVAT RAKENNUKSET YHTEENSÄ 1960 1990 1989 huono huono välttävä huono välttävä välttävä tyydyttävä tyydyttävä huono tyydyttävä huono huono huono huono huono LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma oma kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö kiinteistö LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 YMPLA 24.11.2016, § 154 Lausunto Riihimäen kaupungin toimitilaohjelmasta Riihimäen kaupungin tilatyöryhmä pyytää lautakuntien lausuntoa laatimastaan Riihimäen kaupungin toimitilaohjelmasta 2017–2026. Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti 27.4.2015/§ 40, että kaupungille tulee laatia kiinteistöstrategia ja että sen valmistelu suoritetaan tilatyöryhmässä. Riihimäen kaupungin tilatyöryhmä on valmistellut kiinteistöstrategialuonnoksen. Kuntalain mukaan kunnalla voi olla vain yksi strategia ja sen johdosta kiinteistöstrategia -nimen sijasta asiakirjasta käytetään jatkossa nimeä toimitilaohjelma. Tilatyöryhmä on kokoontunut tehtävän vuoksi yhteensä neljä kertaa ja esittää toimitilaohjelmaluonnoksen yksimielisenä. Toimitilaohjelma 2017-2026 liitteineen OHEISENA. Toimitilaohjelma 2017–2026 linjaa kaupungin toimitilojen omistamisen, vuokrauksen tai muun hankinnan sekä tilojen ylläpidon ja muiden toimenpiteiden yleiset pääperiaatteet. Kaupunki tarjoaa tilojen käyttäjille tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja turvalliset tilat, jotka ovat taloudellisesti tehokkaat. Toimitilaratkaisuja ohjaavat eri hallintokuntien palveluverkkoselvitykset sekä toimitilojen kokonaistaloudellisuus. Toimitilat on ohjelmassa ryhmitelty eri salkkuihin. Tiloja on arvioitu nykyisen käytön ja tilojen soveltuvuuden, sijainnin, tilankäytön sekä käyttäjiltä saadun palautteen mukaan. Lisäksi rakennusten teknistä kuntoa ja kustannuksia on arvioitu tilayksikön toimesta todettujen korjaustarpeiden ja kuntoarvion perusteella. Salkutuksessa toimitilaomaisuus luokitellaan kolmeen salkkuun niiden tulevien käyttötarpeiden mukaisesti: Ylläpidettävät toimitilat (salkku A), selvitettävät toimitilat (salkku B) sekä myytävät ja purettavat toimitilat (salkku C). (so) Ehdotus/ ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunnalla toteaa lausuntonaan seuraavaa: Rakentamisen ja rakennusten osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 40 prosenttia. Myös kuntaorganisaatiossa rakennukset ovat merkittävä päästöjen lähde ja siksi myös suuri mahdollisuus päästöjen vähentämisessä. Toimitilaohjelmassa on huomioitu energiatehokkuuden kannalta hyviä tavoitteita, kuten tilatehokkuuden parantaminen, käyttöasteen seuraaminen ja tarpeettomista rakennuksista luopuminen. Uusia toimitiloja suunniteltaessa otetaan huomioon energiatehokkuuden lisäksi myös tilojen muuntojoustavuus rakennusten elinkaaren hyödyntämisessä. Riihimäen kaupunki on sitoutunut ilmastostrategiassaan vähentämään kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ja asukaskohtaisia päästöjä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Koska rakennukset ovat merkittävässä roolissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta, on tärkeää, että kaupungin toimitilojen uudisrakentamisessa ja korjaamisessa otetaan huomioon ilmastostrategian tavoitteet ja linjaukset. Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalisuus. Riihimäen kaupungin on syytä huomioida Toimitilaohjelmassa ja sen toteuttamisessa ympäristöpolitiikassa ja ilmastostrategiassa tekemänsä sitoumukset, joita ovat muun muassa seuraavat: - Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja ja ottaa kaikissa hankinnoissa huomioon koko elinkaaren aikaisen ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 - - - Kaikessa suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa huomioidaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä ja lisää uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. Kaupungin oma uudisrakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti ja pääosin matalaenergiarakentamisena. Vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan peruskorjausten ja remonttien yhteydessä. Lämmitysjärjestelmää valittaessa kiinnitetään huomiota lämmitysjärjestelmän kykyyn sopeutua uusiin ja vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Puurakentamista lisätään ja edistetään. Rakentamisen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää myös soveltamalla esimerkiksi Joutsenmerkin ympäristökriteereitä rakennuksille, joissa varmistetaan muun muassa, ettei rakennuksissa käytetä terveydelle tai ympäristölle haitallisia materiaaleja ja että käytetty puu on tuotettu vastuullisesti. Ympäristölautakunnan mielestä Riihimäki voisi toimia suunnannäyttäjänä ympäristövastuullisessa rakentamisessa ja pyrkiä uudisrakentamisessa täyttämään Joutsenmerkin rakennuksille asetetut kriteerit. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. __________ Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: Lähempiä tietoja antaa: Päätösote / tekninen johtaja Ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91 §) Ympäristöasiantuntija Salka Orivuori p. 019 758 4162 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 5 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 71 Dno KH/19/02.02.00.00/2017 6§ Talousarviomuutokset 2016 Khall. 15.12.2016 § 486 Hallintosäännön mukaan talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Toimialajohtajia on pyydetty ilmoittamaan vuoden 2016 talousarvioon tulossa olevat ylitykset ja alitukset siten, että ne voidaan käsitellä 15.12.2016 kaupunginhallituksessa. Toimialajohtajien mukaan toimintamenot ylittyvät yhteensä 300.000 euroa. Toimintatulot alittuvat 1.600.000 euroa. Keskushallinnon toimintamenot ylittyvät 240.000 euroa johtuen mm. työterveyshuollon menojen ja uuden kaupunginjohtajan rekrytointikulujen vuoksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintamenot toteutuvat lähes muutetun talousarvion mukaisesti ja ylittyvät noin 60.000 euroa. Tekniikan ja ympäristön toimialan toimintamenot toteutuvat muutetun talousarvion mukaisesti, mutta toimintatulot alittuvat 1,6 milj.euroa johtuen pääasiassa omaisuuden myyntitulojen alittumisesta. (ay) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2016 talousarvioon tehdään seuraavat muutokset: * Keskushallinnon sitovuustasolle myönnetään 240.000 euron lisämääräraha * Sosiaali- ja terveyslautakunnan sitovuustasolle myönnetään 370.000 euron lisämääräraha, joka koostuu 350.000 euron kulujen lisäyksestä ja 20.000 euron tulojen vähennyksestä. * Tekniikan ja ympäristön toimialan sitovuustason tuloarviota vähennetään 1.600.000 euroa Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 6 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/hallintokunnat, talousjohtaja, RHL-Data Oy kunnallisvalitus talousjohtaja Aila Ylioja, puh. 019 758 4070 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 72 Dno KH/3/00.02.00.00/2017 7§ Valtuustoaloite koskien kouluissa työskentelevien rokotusta ja ruokailua Sivi 20.9.2016 § 176 Khall. 26.9.2016 § 359 Sivi 22.11.2016 § 225 Sivi 13.12.2016 § 245 Khall. 16.1.2017 § 4 Valtuutettu Mauno Ovaskainen ym. ovat tehneet seuraavan aloitteen koskien kouluissa työskentelevien rokotusta ja ruokailua. ”Kouluissa työskentelevät altistuvat influenssakausien aikoina alituisesti viruksille. Työterveydenhoito on panostanut ennaltaehkäisyyn. Opettajat, koulunkäyntiohjaajat, keittiön työntekijät, vahtimestarit, rehtorit ym. koulun henkilökunta joka työskentelee yli 3 kk samassa tai useammassa koulussa olisi rokotettava influenssaa vastaan. Koulujen oppilaista jopa puolet voi olla poissa kausi-influenssan ollessa pahimmillaan, joten henkilökunta täytyisi suojata. Rokotteen hinta on 32 €. Aloitteessa vaadin sitä ilmaiseksi koulujen henkilökunnalle (myös koulunkäyntiohjaajille, jotka ovat päiväkodin kirjoilla). Esim. koulunkäyntiohjaajat, jotka työskentelevät myös päiväkodissa koulujen lomakausilla ovat ilman rokotuksia niin päiväkodissa kuin kouluissa. Ammattikouluissa sekä monien muiden kuntien kaikki kouluhenkilökunta rokotetaan, joten ennaltaehkäisy on oikeasti otettava käyttöön. Jotkut ryhmät voivat jo nyt saada rokotuksen, joten niiden osalta tämä aloite ei aiheuta toimenpiteitä. Ruokailun hinta poikkeaa opettajilla ja osalla koulunkäyntiohjaajia. Opettajat saavat sen verotusarvolla ja ne koulunkäyntiohjaajat, jotka työskentelevät koulujen lomajaksoilla päiväkodeissa joutuvat maksamaan siitä huomattavasti enemmän, joten he eivät yleensä syö kouluilla. Mielestäni pienipalkkaiset työntekijät kokevat ruokailun hinnassa epätasa-arvoa joka on korjattava. Ja ruuan hinnan on oltava kaikille sama (poislukien täysin koulun ulkopuoliset). Verottajan mielestä myös palkkiojärjestelmiä ruuan hinnan perusteella ei saa luoda etenkin kun kaikki henkilökunta osallistuu omalta osalta myös ruokailun valvontaan. Aloitteella ajetaan myös kaikille henkilökunnalle samanhintaista ruokaa (myös niille jotka työskentelevät pääsääntöisesti kouluilla, mutta ovat päiväkodin kirjoilla).” Maksuton influenssarokotus annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 421/2004 mukaan vuosittain niille, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee vuosittain käytettävät influenssarokotteet ja rokotusaiheet. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 73 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vuonna 2015 linjannut työtehtävät, joissa rokote on maksuton. Linjauksen mukaan influenssarokotus on ilmainen kaikille potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon osallistuville. Rokote on ilmainen seuraavien henkilöstöryhmien sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijöille: sairaalaosastojen henkilökunta, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta, vanhusten hoivakotien ja vanhainkotien henkilökunta, pitkäaikaislaitosten, myös vammaisalan yksiköiden henkilökunta, terveyskeskusten henkilökunta, potilashuoneissa ruuan jakeluun ja siivoukseen osallistuvat työntekijä, päiväkotien ja ryhmäpäiväkotien henkilökunta, myös perhepäivähoitajat, lääkehuollon henkilöstö, erityisesti asiakastyössä toimiva apteekkihenkilöstö, kaikkia vastaavia töitä tekeviä opiskelijat. Riihimäellä myös koulujen tiloissa toimivien varhaiskasvatuksen yksiköiden henkilöstölle on tarjottu mahdollisuus maksuttomaan rokotukseen. Riihimäen kaupungille rokotuksesta aiheutuva kustannus Kela-korvaus huomioiden on noin 22,00 euroa. Mikäli oikeus maksuttomaan rokotukseen laajennettaisiin koskemaan perusopetuksen henkilöstöä, olisi kustannus Riihimäen kaupungille noin 5 500 euroa/vuosi. Ravintoedulla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja tarjoaa palkansaajalle aterian käypää alempaan hintaan tai täysin vastikkeetta. Riihimäen kaupunki tarjoaa tavanomaisen ravintoedun sekä työpaikkaruokailuna että sopimusruokailuna koko henkilökunnalle. Henkilökunnan on mahdollista syödä työpaikkaruokailuna kaupungintalolla, varikolla, Yritystalolla sekä kouluilla 4,45 euron ateriahintaan. Sopimusruokailua tuetaan sopimuksen piiriin kuuluvissa riihimäkeläisissä ravintoloissa 1,20 eurolla ateriaa kohden. Sopimusruokailusta aiheutui Riihimäen kaupungille vuonna 2015 noin 15 000 euron kustannus. Tätä edullisempi ravintoetumuoto on laitosruokailu, joka tarjotaan esim. ruokapalveluhenkilöstölle. Tällöin Riihimäen kaupunki tarjoaa ruuan veloituksetta ja työntekijä maksaa ruuastaan ainoastaan verottajalle oman veroprosenttinsa mukaisen osuuden verotusarvon perusteella (4,73 euroa vuonna 2016). Oppilas- tai muun vastaavan ruokailun valvonnan yhteydessä saatu etu koskee em. tehtävään osallistuvaa opetushenkilöstöä sekä varhaiskasvatuksen hoitohenkilöstöä ja koulunkäyntiohjaajia. Tuolloinkin Riihimäen kaupunki tarjoaa ruuan veloituksetta ja työntekijä maksaa ruuastaan ainoastaan verottajalle oman veroprosenttinsa mukaisen osuuden verotusarvon perusteella (3,78 euroa vuonna 2016). Ravintoetuina syötyjä lounaita oli esimerkiksi maaliskuussa 2016 noin 8 700. Lounaan valmistuskustannukset kaupungille ovat noin 2,60 euroa/ateria. Tämän lisäksi kaupungille syntyy aterioista maksettavaa työnantajamaksua ja myynnin arvonlisäveroa 1,37 euroa/ateria. Kaikkiaan ravintoedun kustannus Riihimäen kaupungille maaliskuussa 2016 oli noin 34 500 euroa. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 74 Perusopetuksen opetushenkilöstöllä on mahdollisuus ruokailla valvontatehtävän yhteydessä ja he ovat näin ollen oikeutettuja ravintoetuun. Varhaiskasvatuksen yksiköissä on linjattu siten, että henkilöstö voi lounaan osalta ruokailla työaikana lapsiryhmässä, jolloin ruokailu on samalla työtehtävä, ns. valvonta-ateria. Vastaavaa käytäntöä noudatetaan koulunkäyntiohjaajien osalta, kun he työskentelevät esiopetusryhmässä, kuntouttavalla luokalla, kehitysvammaisten lasten yksilöllisen opetussuunnitelman pienryhmässä, kehitysvammaisten lasten pidennetyn oppivelvollisuuden pienryhmässä tai valmistavalla luokalla. Toimintatapa on perusteltu, koska em. tehtävissä henkilöstön läsnäolo on opetuksen järjestämisen ja oppilaiden valvonnan vuoksi välttämätöntä eikä tosiasiallista mahdollisuutta ruokailutauon järjestämiseksi ole olemassa. Valvonta-aterioiden ja ilmaisten rokotusten mahdollistaminen nykyistä laajemmin henkilöstölle synnyttäisi lisäkustannuksia Riihimäen kaupungille. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa nähdään tarkoituksenmukaisena säilyttää em. etujen osalta nykytilanne. Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää antaa vastauksena valtuustoaloitteeseen edellä esitetyn lausunnon ja toteaa, ettei aloite anna aihetta muutoksiin nykyisessä toiminnassa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. _____ Khall. 26.9.2016 § 359 Valtuustoaloite on tullut vireille 6.6.2016. (es) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sivistyslautakunnan lausunnon vastaukseksi valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Asia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. ______ Sivi 22.11.2016 § 225 Terveyskeskuksessa ilmainen kausi-influenssarokotus tarjotaan seuraaville henkilöryhmille • kaikki 65 vuotta täyttäneet, • 6 – 35 kuukauden ikäiset lapset, • sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 3 – 65-vuotiaat (mm. sepelvaltimotauti, astma ja muut sydän- ja verisuonisairaudet, munuaisten vajaatoiminta, diabetes, syöpä), RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 • • • • Sivu 75 vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiriin kuuluvat (erityisesti pitkäaikaissairaan, ikääntyneen tai alle 6 kk ikäisen lapsen omaiset), raskaana olevat, potilas- ja hoivatyötä tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstöön kuuluvat sekä varusmiespalvelukseen astuvat miehet ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvat naiset. Muiden kuin edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien kuntalaisten on mahdollista saada itse apteekista hankkimansa rokote pistettyä veloituksetta terveyskeskuksen järjestäminä rokotuspäivinä. Riihimäen kaupungin työntekijöiden on lisäksi mahdollista saada työterveyshuollosta saamallaan reseptillä itse ostamansa rokote pistettyä työterveyshuollossa veloituksetta. Työterveyshuolto veloittaa tällöin käyntimaksun Riihimäen kaupungilta. Kaupunginhallitus toivoi arviota siitä, kuinka paljon olisi mahdollista säästää henkilöstön sijaismenoista, jos valtuustoaloitteessa mainittu henkilöstö rokotettaisiin influenssan varalta. Arviota on kuitenkin hyvin vaikea tehdä, sillä Riihimäen kaupungin työterveyshuollon järjestäjä on vaihtunut 1.5.2016 alkaen. Nykyisen palveluntuottajan ei ole mahdollista tuottaa tilastotietoa rokotuksen saaneista sekä influenssaan sairastuneista edelliseltä palveluntuottajalta siirretyistä potilastiedoista. Rokottamisen aikaan saamaan sairastavuuden alenemiseen vaikuttaa lisäksi henkilöstön halukkuus ottaa vastaan maksutontakaan rokotetta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on tänä vuonna alle 17 % ilmoittanut ottavansa työnantajan maksutta tarjoaman kausi-influenssarokotteen. Työikäisillä rokotteen antama suoja oireista influenssaa vastaan vaihtelee 70 - 90 % välillä, mikäli rokotevirukset vastaavat väestössä suureen osaan leviäviä influenssaviruksia. Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien. Työterveyshuollon arvion mukaan influenssaan sairastuneen henkilön työkyvyttömyysaika on noin 5 – 7 päivää. Näihin sairauspäiviin voidaan vielä lisätä mahdolliset influenssan aiheuttamat jälkitaudit, joiden aiheuttamaa sairausloman määrää on vaikea arvioida. Kaupunginhallitus toivoi lisäksi selvitystä noudatettujen ravintoedun arvojen lainmukaisuudesta. Riihimäen kaupungin noudattamat ravintoedun arvot määräytyvät verohallinnon tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 1 momentin ja 76 §:n 1 momentin 5 kohdan, sellaisena kuin ne ovat laissa 504/2010, nojalla tekemään päätökseen vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista. Päätöksen 12 §:n mukaan sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,73 euroa ateriaa kohden. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 76 Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,78 euroa ateriaa kohden. Ts. valvonta-ateriana syöty lounas (varhaiskasvatuksen henkilöstö ja opetushenkilöstö) on henkilöstölle edullisempi kuin laitosruokailuna syöty ateria (ruokapalveluhenkilöstö). Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää antaa lisäselvityksenä valtuustoaloitteeseen edellä esitetyn lausunnon ja esittää, ettei aloite anna aihetta muutoksiin nykyisessä toiminnassa. Päätös: Mikko Vuolle teki esityksen asian jättämiseksi pöydälle. Mikko Vuolteen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. _____ Sivi 13.12.2016 § 245 Sivistyslautakunta jätti valtuustoaloitteen käsittelyn pöydälle ja toivoi euromääräisiä laskelmia henkilökunnan rokottamisella mahdollisesti saatavista säästöistä sijaiskustannuksissa. Asiaa on selvitetty tiedustelemalla yhden alakoulun ja yhden yläkoulun henkilöstön halukkuutta ottaa työnantajan ilmaiseksi tarjoamaa kausiinfluenssarokotusta. Kyselyssä (yht. 48 henkilöä) 19 % oli ottanut rokotteen joko itse maksaen tai saanut sen ilmaiseksi riskiryhmään kuuluvana, 29 % ei ottaisi rokotetta vaikka työnantaja tarjoaisi sen maksutta ja 52 % henkilöstöstä ottaisi rokotteen mikäli sen maksutta saisi. Kyselyssä niiden henkilöiden määrää, jotka ilmoittivat ottavansa maksuttoman rokotteen, on pidettävä korkeana. Tänä vuonna esimerkiksi Riihimäen kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöstä vain 17 % ottaa työnantajan maksutta tarjoaman rokotteen. Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus. Tartunnan saaneista vain noin puolet sairastuu. Influenssan oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin flunssien eli nuhakuumeiden. Influenssassa oireet, erityisesti kuume ja lihassäryt, ovat keskimäärin kuitenkin ankarammat. Perusterveillä ihmisillä tauti paranee yleensä itsestään nopeasti, niin että kuume ja säryt häviävät 3 – 5 päivässä. Myös bakteerien aiheuttamien jälkitautien, kuten keuhkokuumeen, riski on influenssassa suurempi kuin flunssassa. Suurin riski on niillä, joilla on yleiskuntoa heikentäviä perussairauksia. Tavallisina vuosina influenssaan sairastuu 5 - 10 % väestöstä. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 77 Riihimäen peruskouluissa työskentelee noin 240 opettajaa ja koulunkäyntiohjaajaa. Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että heistä noin puolet ottaisi maksuttoman influenssarokotuksen, jolloin vältettäisiin arviolta noin yhdeksän henkilön sairastuminen. Mikäli sairauden arvioidaan aiheuttavan kuuden päivän sairauspoissaolon, olisi säästö kaupungille sijaispalkkoina 54 työpäivän palkan suuruinen, eli noin 5.400 euroa. Edellä arvioidun lisäksi sairauspoissaoloja saattaisi tulla jälkitauteihin sairastumisen vuoksi. Oikaisuna aiemmin esitettyyn on huomioitava, että THL:n linjauksen ulkopuolisten henkilöstöryhmien rokottamisesta Riihimäen kaupunki ei ole oikeutettu Kela-korvaukseen. Yhden henkilön rokotus maksaa arviolta noin 30,00 euroa, jolloin em. henkilöstön (120 hlöä) rokottamisen kustannus kaupungille olisi noin 3.600 euroa. Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää antaa edelleen lisäselvityksenä valtuustoaloitteeseen edellä esitetyn lausunnon ja esittää, ettei aloite anna aihetta muutoksiin nykyisessä toiminnassa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. _____ Khall. 16.1.2017 § 4 (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi sivistyslautakunnan asiasta antamat selvitykset ja toteaa, ettei aloite anna tässä vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 7 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/sivistyslautakunta ei muutoksenhakua (KuntaL § 91) hallintojohtaja Jussi Savola, puh. 019 758 4011 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 78 Dno KH/5/01.01.00.01/2017 8§ Perhepalveluiden palveluohjaajan toimen muuttaminen viraksi Sote 13.12.2016 § 199 Khall. 16.1.2017 § 5 Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on kehitetty lapsiperheiden ja nuorten keskitettyä palveluohjausta, neuvontaa sekä arviointia ja perustettu siihen oma työryhmänsä, jotta asiakasohjausta voidaan hoitaa asiakaslähtöisesti, nopeasti ja hallitusti. Palveluohjauksessa on kaksi palveluohjaajaa ja yksi sosiaalityöntekijä sekä nuorten palvelupiste Nupissa yksi palveluohjaaja. Sosiaalihuoltolaki lähtee mahdollisimman varhaisesta ja oikeaaikaisesta tuesta asiakkaille. Palvelualueen strategisena tavoitteena onkin painopisteen siirto korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään työhön ja asiakkaiden varhaiseen tukeen. Tämä edellyttää työn resursoinnin muutosta. Muutosta on tehty hallitusti ja nyt jo on ollut nähtävissä myönteisiä muutoksia asiakastyön painopisteen siirtymisestä. Lastensuojeluasiakkaiden määrät ovat laskeneet. Samaan aikaan perhepalveluiden asiakasmäärät ovat puolestaan kasvaneet. Näin ollen tilanne edellyttää henkilöstöresurssin siirtoa varhaisen vaiheen työhön. Nupin palveluohjaajan toimea esitetään muutettavaksi palveluohjaajan viraksi. Tällä muutoksella halutaan vahvistaa mahdollisuutta vastata asiakkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti. Toimen muuttaminen viraksi antaa mahdollisuuden toimia sosiaalihuoltolain mukaisena omatyöntekijänä (Shl 47§). Sosiaalihuoltolaki edellyttää kuntia nimeämään asiakkaille omatyöntekijän, jonka tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää asiakkaan palveluiden järjestämistä palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Tämä tehtävä edellyttää työntekijältä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettua kelpoisuutta ja virassa toimimista. Asianosaista palveluohjaajaa on kuultu asiassa. Yhteistoimintamenettelyn mukainen kuuleminen on pidetty 2.12.2016. Koko palvelualuetta koskevat yhteistoimintamenettelyn mukaiset kuulemiset organisaation kehittämiseen liittyen on pidetty 21.6.2016, 3.8.2016 ja 12.12.2016. Tällä hetkellä sosiaaliohjaajan ja palveluohjaajan palkkaus ovat samalla tasolla, joten muutoksella ei ole kustannusvaikutuksia. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 79 (mm) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että palveluohjaajan toimi muutetaan viraksi 1.2.2017 alkaen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ____ Khall. 16.1.2017 § 5 (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että palveluohjaajan toimi muutetaan viraksi 1.2.2017 alkaen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 8 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/sosiaali- ja terveyslautakunta, henkilöstöpäällikkö, RHL-Data Oy / henkilöstöhallinto kunnallisvalitus hallintojohtaja Jussi Savola, puh. 019 758 4011 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 80 Dno KH/4/01.01.00.01/2017 9§ Hoitajan toimen (vakanssi 3292) lakkauttaminen ja ohjaajan viran perustaminen Sote 18.10.2016 § 170 Sote 13.12.2016 § 198 Khall. 16.1.2017 § 6 Kotihoidossa tehdään parhaillaan kahta merkittävää uudistusta. Kotisairaanhoito on siirtymässä vuoden 2017 alusta kaupungin organisaatioon. Kotihoidossa organisoidaan samanaikaisesti asiakaskäyntejä uudelleen tavoitteena asiakkaiden palvelun laadun ja jatkuvuuden kehittäminen ja kustannustehokkuuden kasvattaminen. Lisäksi koti- ja vanhuspalveluissa on käynnissä organisaatiouudistus, joka tulee vaikuttamaan myös palveluneuvonnan, kotihoidon ja tukipalvelujen organisointiin. Koti- ja vanhuspalveluissa on hoitajan vakanssi nro 3292 ollut täyttämättä säästösyistä. Kyseiseen vakanssiin on varattu palkkarahat vuodelle 2017 hoitajan palkan suuruisina. Kotihoidon uudistusten myötä tullaan sinne tarvitsemaan uusi vakanssi ns. työnjärjestelijän tehtävään. Työnjärjestelijä huolehtii jatkossa kotihoidon hoitajien työpanoksen ohjaamisesta asiakkaille siten, että asiakkaiden palvelusuunnitelmat toteutuvat, hoitajien välittömän asiakastyöajan tavoite toteutuu ja äkillisiin muutoksiin pystytään reagoimaan nopeasti. Työnjärjestelijä tulee hoitamaan tehtävää myöhemmin toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Täyttämätön hoitajan tehtävä on tarkoituksenmukaista lakkauttaa ja perustaa ohjaajan virka. Ohjaaja tulee toimimaan työnjärjestelijänä. Ohjaajan tehtäviin tulee kuulumaan myös asiakasmaksupäätösten tekeminen. Tehtävä täytetään 1.1.2017 alkaen. Vakanssin muutos hoitajan vakanssista ohjaajan vakanssiksi merkitsee tehtävän palkkauksen nousua. Kotihoidon hoitajan tehtäväkohtainen palkka on 2 158,71 – 2 169,85 €. Viranhaltijapäätöksiä tekevän ohjaajan tehtäväkohtainen palkka on 2 435,60 €. Vuositasolla kokonaiskustannusten lisäys on noin 4 400 € verrattuna hoitajan palkkakustannuksiin. (kk) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että hoitajan vakanssi 3292 lakkautetaan ja tilalle perustetaan ohjaajan virka. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti jättää asian pöydälle. Sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni poistui kokouksesta klo 20.00 §:n 170 käsittelyn jälkeen. --- RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 81 Sotela 13.12.2016 § 198 Kotihoidon kehittämisessä on lähiesimiesten rooli tärkeä henkilöstön työn tukemisessa. Työnjärjestelijän vakanssin perustamisella varmistetaan lähiesimiesten työpanoksen riittävyys työntekijöiden työn ohjaamiseen ja asiakastyön sujuvuuden varmistamiseen sekä työhyvinvointiin. Työnjärjestelijän vakanssilla varmistetaan toiminnanohjausjärjestelmän laajamittainen hyödyntäminen. Vakanssin kustannukset katetaan koti- ja vanhuspalveluiden talousarviomäärärahoilla. (kk) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että hoitajan vakanssi 3292 lakkautetaan ja tilalle perustetaan ohjaajan virka. Päätös: Keskustelun kuluessa Eija Aittola esitti, että ohjaajan virka perustetaan määräaikaisena vuoden 2018 loppuun saakka sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen vuoksi. Riku Sutinen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että päätösehdotukseen on tehty vastaehdotus, jota on kannatettu. Asia on ratkaistava äänestyksellä ja puheenjohtaja määräsi suoritettavan seuraavan äänestyksen: Ne jotka ovat sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotuksen kannalla, äänestävät ”JAA” ja ne, jotka ovat Eija Aittolan tekemän muutosehdotuksen kannalla, äänestävät ”EI”. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä ja 5EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Äänestysluettelo on pöytäkirjan LIITTEENÄ. _____ Khall. 16.1.2017 § 6 Voimassa olevan hallintosäännön 19 §:n mukaan valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Sosiaali- ja terveystoimen operatiivinen johto on arvioinut, että pysyvään virkaan on helpompi rekrytoida hakijoita kuin määräaikaiseen virkasuhteeseen. Lisäksi kotihoidon henkilöstömäärä ei tule maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä vähenemään, kun asiakkaat pyritään jatkossa entistä useammin hoitamaan kotioloissa. Tällöin rekrytoinnin helpottamiseksi ja osaavan henkilökunnan saamiseksi virka on tarkoituksenmukaista täyttää pysyvästi. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 82 (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että hoitajan vakanssi 3292 lakkautetaan ja tilalle perustetaan ohjaajan virka. Päätös: Eija Aittola ehdotti, että ohjaajan virka perustetaan määräaikaisena vuoden 2018 loppuun saakka sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen vuoksi. Puheenjohtaja totesi Aittolan ehdotuksen kannattamattomana rauenneen. Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 9 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/sosiaali- ja terveyslautakunta, henkilöstöhallinto, RHL-Data Oy kunnallisvalitus hallintojohtaja Jussi Savola, puh. 019 758 4011 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 9 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 84 Dno KH/8/00.04.01.00/2017 10 § Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tilintarkastajan valinta Khall. 16.1.2017 § 7 Kuntayhtymän perussopimuksen 5 §:n mukaan jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymälle sen tarkastuslautakunnan ehdotuksesta tilintarkastajan ottaen huomioon tilintarkastuslain määräykset. Mikäli jäsenkuntien valtuustojen päätökset tilintarkastajan valinnasta eivät ole samansisältöisiä, tulee kuntayhtymän tilintarkastajaksi se, jonka enemmistö valtuustoista on valinnut. Jos enemmistöä ei ole, valitaan se tilintarkastaja, jonka Riihimäen kaupunginvaltuusto on valinnut. RHL-Data Oy on pyytänyt yhteistarjouksen Riihimäen kaupungin ja sen tytäryhtiöiden sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta tulevalle toimikaudelle. Hankintamenettelynä käytettiin avointa hankintamenettelyä. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tarkastuslautakunnan pöytäkirjanote 28.11.2016 § 39 on LIITTEENÄ. Otteesta ilmenee tarjoajien kelpoisuuden, soveltuvuuden ja tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi, yhteenveto tarjouspyynnössä esitetyistä keskeisistä vaatimuksista ja tarjousten valintaperuste ja arviointikriteerit. Kokonaishinnaltaan halvimman tarjouksen teki BDO Oy. Tarkastuslautakunta esittää jäsenkuntien valtuustoille, että BDO Oy valitaan tulevalle toimikaudelle suorittamaan Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastus. (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tarkastuslautakunnan esityksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että Riku Bitter ja Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen poistuivat esteellisinä kokoushuoneesta eivätkä ottaneet osaa päätöksentekoon (yhteisöjäävi). ______ RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Kvalt. 10 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/sosiaali- ja terveyslautakunta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky kunnallisvalitus hallintojohtaja Jussi Savola, puh. 019 758 4011 Sivu 85 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 10 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 98 Dno KH/28/00.00.01.04/2017 11 § Eroilmoitus luottamustoimesta; Teemu Kolehmainen Khall. 16.1.2017 § 10 Teemu Kolehmainen on 29.11.2016 ilmoittanut eroavansa luottamustoimestaan sivistyslautakunnan varajäsenenä vuoden 2016 lopussa. Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015. Kuntalain 147 §:n mukaan lain voimaantullessa toimivaltaisen valtuuston toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun. Valtuutettu tai muu kaupungin luottamushenkilö (toimielimen jäsen) voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kaupungin luottamustoimesta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Kuntalain 33 §: Yleinen vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3) joka ei ole holhouksen alainen Kuntalain 34 §: Vaalikelpoisuus valtuustoon Vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; 3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; eikä RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 4) Sivu 99 kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Kuntalain mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1. asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2. henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Lisäksi kunnanhallituksen ja muun toimielimen jäsenten valinnassa on otettava huomioon tasa-arvolain vaatimukset. Tasa-arvolain 4a §:n (2005/232) mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi Teemu Kolehmaisen eron 1.1.2017 lukien luottamustoimestaan sivistyslautakunnan varajäsenenä ja, että valtuusto toimielimen jäljellä olevaksi toimikaudeksi valitsee sivistyslautakuntaan uuden varajäsenen Kolehmaisen tilalle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 100 Kvalt. 11 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/Teemu Kolehmainen, valittu, sivistyslautakunta, RHL-Data Oy / Henriksson, kaupunginkanslia Manninen kunnallisvalitus kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh. 019 758 4013 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 101 Dno KH/27/00.00.01.04/2017 12 § Eronpyyntö luottamustoimista: Mikko Lund Khall. 16.1.2017 § 12 Mikko Lund on 22.12.2016 pyytänyt eroa luottamustoimistaan henkilökohtaisten syiden vuoksi. Mikko Lund on toiminut kaupunginvaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan jäsenenä. Kuntalain mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on, tässä tapauksessa kaupunginvaltuusto. Vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: 1. kunnanhallituksen jäsen; 2. apulaispormestari; 3. kunnanhallituksen jäseneen tai kunnanjohtajaan, pormestariin tai apulaispormestariin hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa suhteessa oleva henkilö; 4. kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön ja säätiöön pysyväisluontoisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5. henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Yleinen vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3) joka ei ole holhouksen alainen. Vaalikelpoisuus valtuustoon Vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä; RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 102 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; 3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; eikä 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) 2) 3) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; kunnan palveluksessa oleva henkilö; joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Lisäksi toimielimen jäsenten valinnassa on otettava huomioon tasaarvolain vaatimukset. Tasa-arvolain 4a §:n (2005/232) mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 103 (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se - myöntää Mikko Lundille eron valtuuston jäsenyydestä ja tarkastuslautakunnan jäsenyydestä; ja - valitsee Lundin tilalle tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi lautakunnan toimikaudeksi uuden jäsenen sekä - kutsuu SDP:n valtuustoryhmän ensimmäisen varavaltuutetun Lundin tilalle valtuutetuksi kaupunginvaltuustoon. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 12 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/Mikko Lund, valittu, tarkastuslautakunta, Hannu Nokkala, RHL-Data Oy Henriksson, kaupunginkanslia Manninen kunnallisvalitus kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh. 019 758 4013 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 104 Dno KH/30/00.00.01.04/2017 13 § Eroilmoitus luottamustoimista; Matti Liimatainen Khall. 16.1.2017 § 13 Matti Liimatainen on 23.11.2016 ilmoittanut eroavansa luottamustehtävistään vuoden 2016 lopussa. Matti Liimatainen on kaupunginvaltuuston jäsen, Hämeen maakuntavaltuuston jäsen ja Hämeen virkistysalueyhdistys ry:n edustajiston jäsen. Kuntalain 147 §:n mukaan lain voimaantullessa toimivaltaisen valtuuston toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun. Valtuutettu tai muu kaupungin luottamushenkilö (toimielimen jäsen) voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kaupungin luottamustoimesta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Hämeen maakuntaliiton kuntayhtymän perussopimuksen (1.4.2010) 7 §:n mukaan kuntien edustajainkokous valitsee vaalikaudeksi valtuustoon jäsenkuntia edustavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet perussopimuksen mukaisesti. Valtuustosta käytetään nimitystä maakuntavaltuusto. Kuntalain 86 a §:n (15.1.1999/10) mukaan alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 2 §:ssä tarkoitetun maakunnan liiton ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa (714/1998) säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja maakunnan liiton ylimmässä päättävässä elimessä. Riihimäen kaupungilla on maakuntavaltuustossa kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 105 (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi Matti Liimataisen eron 1.1.2017 lukien luottamustoimista ja, että valtuusto toimielimen jäljellä olevaksi toimikaudeksi 1. kutsuu Vasemmistoliiton ensimmäisen varavaltuutetun Liimataisen tilalle valtuustoon; ja 2. valitsee Hämeen maakuntavaltuustoon uuden jäsenen Liimataisen tilalle. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että sen toimivaltaan kuuluu päättää Hämeen Virkistysalueyhdistys ry:n edustajiston jäsenen valinnasta valtuuston päätöksen jälkeen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 13 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/Matti Liimatainen, valittu, Hämeen maakuntavaltuusto, RHLData Oy Henriksson, kaupunginkanslia Manninen kunnallisvalitus kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh. 019 758 4013 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 106 Dno KH/37/00.00.01.04/2017 14 § Eronpyyntö luottamustoimesta; Jari Eronen Khall. 16.1.2017 § 21 Jari Eronen on 11.1.2017 pyytänyt eroa keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä, koska hän asettuu kuntavaalien 2017 ehdokkaaksi. Jari Eronen on toiminut keskusvaalilautakunnan jäsenenä ja lautakunnan puheenjohtajana. Keskusvaalilautakunta vastaa kuntavaalien monista käytännön järjestelyistä. Keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, joka on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn ko. vaaleissa. Ehdokashakemukset tulee antaa keskusvaalilautakunnalle viimeistään 28.2.2017, jolloin vahvistuu henkilön ehdokkaaksi asettaminen. Kuntaliiton kuntavaaleista 2017 antaman yleiskirjeen (12/2016) mukaan ehdokkaaksi asettuvan keskusvaalilautakunnan jäsenen tai varajäsenenon on syytä harkita eron pyytämistä, jolloin hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen tai varajäsen. Kuntalain mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on, tässä tapauksessa kaupunginvaltuusto. Yleinen vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3) joka ei ole holhouksen alainen. Vaalikelpoisuus valtuustoon Vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä; RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 107 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; 3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; eikä 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Vaalikelpoisuus lautakuntaan Kuntalain mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1. asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2. henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Lisäksi kunnanhallituksen ja muun toimielimen jäsenten valinnassa on otettava huomioon tasa-arvolain vaatimukset. Tasa-arvolain 4a §:n (2005/232) mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 108 (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se - myöntää Jari Eroselle eron keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä; ja - valitsee Erosen tilalle keskusvaalilautakuntaan jäljellä olevaksi lautakunnan toimikaudeksi uuden jäsenen sekä - nimittää keskusvaalilautakunnalle sen jäsenistä puheenjohtajan. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 14 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/Jari Eronen, valittu, keskusvaalilautakunta Tuominen, RHLData Oy Henriksson, kaupunginkanslia Manninen kunnallisvalitus kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh. 019 758 4013 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 109 Dno YMPLA/31/11.00.00.30/2017 15 § Riihimäen kaupungin maa-ainestaksan tarkistaminen Ympla 15.12.2016 § 162 Khall. 16.1.2017 § 14 Riihimäen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen kaupungin maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut 12.12.2011 ja taksa on tullut voimaan 1.2.2012. Taksaa on tarpeen tarkistaa kustannustasoa vastaavaksi. Tarkistamista varten on tehty vertailua muiden kuntien taksoihin sekä arvioitu asioiden käsittelyyn menevää todellista työaikaa. Esimerkiksi pakkokeinojen käyttämiseen liittyvät asiat ovat työläitä ja siksi niiden osalta maksuja on korotettu vastaamaan todellista työmäärää. Soveltuvin osin on myös vertailtu ympäristönsuojeluviranomaisen taksan vastaavia maksuja ja yhtenäistetty samankaltaisten asioiden käsittelystä perittäviä maksuja. Ehdotus uudeksi taksaksi on esityslistan LIITTEENÄ. Muutokset voimassa olevaan taksaan on merkitty punaisella ehdotuksen tekstiin. Lainsäädäntömuutosten vuoksi taksaan on tarpeen lisätä ympäristönsuojelulain 47 a pykälässä ja maa-aineslain 4 a pykälässä tarkoitettujen ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisten lupien yhteiskäsittelystä ja valvonnasta perittävät maksut. Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupaasian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Yhteiskäsittelyluvan ratkaisee joko kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai aluehallintovirasto sen mukaan, kumman toimivaltaan ympäristölupa-asia kuuluu. Riihimäen kaupungin hallintosäännön mukaan valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää kaupunginhallitus. Maksusta, maksun palauttamisesta, maksun alentamisesta ja maksun lykkäämisestä päättää taksan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai se viranhaltija, jolle pääasiasta päättäminen on siirretty. Maa-aineslain 23 §:n mukaan lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta sekä ottamistoiminnan valvonnasta aiheutuvien kustannusten perimisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:ssä säädetään rakennustyön valvonnasta kunnalle suoritettavasta maksusta. Maankäyttöja rakennuslain 145 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Samaa sovelletaan ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan myös lupahakemuksen tarkastamisesta ja yhteisen luvan valvonnasta aiheutuvien kustannusten perimiseen, kun ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisen yhteiskäsittelyn lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 110 Ympäristöluvan ja maa-ainesluvan yhteiskäsittely Ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisten lupien yhteiskäsittely tuli voimaan 1.7.2016. Yhteiskäsittelystä perittävät maksut esitetään maa-ainestaksassa. Lupien yhteiskäsittelyn maksun muodostamisessa tulisi ottaa huomioon yhteisluvan vaatima työmäärä: sekä kahden lain mukaisten lupien käsittelystä aiheutuva että yhteiskäsittelyn myötä helpottuva. Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan yksi vaihtoehto on, että yhteisluvan maksu muodostuisi maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta kuten aiemminkin sekä lisäksi kohtuullistetusta ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta ympäristöluvan maksusta. Tässä vaihtoehdossa mahdolliset päivitykset ympäristönsuojelun taksassa päivittyisivät suoraan myös yhteisluvan maksuun. Riihimäen maa-ainestaksa on valmisteltu tämän vaihtoehdon mukaan. Maa-ainestaksaan tulisi Kuntaliiton mukaan määrittää alennusprosentti ympäristöluvanvaraisen toiminnan maksusta perusteluineen, jotta maksun muodostuminen on ennakolta selkeää. Käsittelymaksun määrittämisessä ja maa-ainestaksan perusteluissa tulisi ottaa huomioon lupien yhteiskäsittelyn myötä säästyvät kustannukset asian käsittelyssä. Valvontamaksujen osalta voi noudattaa samaa periaatetta, valvontaan käytetty työmäärä huomioiden. Riihimäen maa-ainestaksaan on esitetty ympäristöluvanvaraisen toiminnan valvontamaksun osalta perittäväksi 70 % ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaisista valvontamaksuista. Yhteiskäsittelyluvan käsittelymaksun osalta Riihimäen maa-ainestaksassa on esitetty ympäristöluvan osuutena perittäväksi 70 % ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaisesta ympäristöluvan käsittelymaksusta. (rl) Ehdotus/ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä päivitetyn Riihimäen kaupungin maa-ainestaksan liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Ympäristölautakunta esittää taksan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Taksa ehdotetaan tulemaan voimaan 1.2.2017 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. __________ RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 111 Khall. 16.1.2017 § 14 (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan esityksen ja esittää tarkistetun taksan edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tarkistettu taksa määrätään astumaan voimaan 1.2.2017 lukien mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 15 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/ympäristölautakunta, talousjohtaja, kehittämispäällikkö asetuskokoelma kuuluttaminen kaupungin verkkosivuilla ja ilmoitustaululla kunnallisvalitus kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh. 019 758 4013 Riihimäen kaupunki TAKSAT RIIHIMÄEN KAUPUNGIN MAA-AINESTAKSA Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut Hyväksytty 12.12.2011 xx.x.xxxx Voimaantulo 1.2.2012 1.2.2017 1 § YLEISTÄ 1.1. 2 Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain (555/1981) 4 a §:n ja 23 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 145 §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n ja 205 § 3 momentin nojalla kunnalle tämän taksan mukaan määräytyvän maksun. § TARKASTUSMAKSU Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut: 2.1. Suunnitelmaa kohti 370 € 390 € + ottamisalueen pinta-alan mukaan 450 € 470 €/ha sekä lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,0105€ 0,011 €/m3 Kuitenkin vähintään 2200 € 2300 € Maa-aineslain 4 a §:n mukaisesta maa-ainesluvan ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelystä peritään maa-aineslupahakemuksesta 2.1 kohdan maksu ja ympäristöluvan osuutena 70 % toiminnan ympäristönsuojelulain mukaisen taksan maksusta. (MaL 4 a§, YSL 47a §) 2.2. Ottamissuunnitelman muutos; siltä osin kuin se koskee voimassa olevan ottamisluvan mukaista aluetta ja ylittää aikaisemmassa luvassa otettavaksi myönnetyn maaainesmäärän Poikkeaminen lupapäätöksessä hyväksytystä ottamissuunnitelmasta tai annetuista lupamääräyksistä maa-aineslain 16 § 2 momentin perusteella muutosta kohti 370 € 500 € sekä lisäksi hakemuksessa esitetyn aikaisemman luvan ylittävän maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,0105€/m3 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 Luvan siirto uudelle haltijalle 250 € 2.3. Laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan vähäinen hanke, josta ei tarvitse laatia erillistä ottamissuunnitelmaa 250 € 500 € 2.4. Tarkastusmaksua määrättäessä, hakemuksessa otettavaksi esitetystä maa-ainesten määrästä otetaan 500 000 m3 ylittävältä osalta huomioon 50 %. 2.5. Jos lupahakemus hylätään, peritään tämän taksan mukaisesta maksusta 60 %, kuitenkin vähintään 250 €. 2.6. Mikäli luvanhakija peruuttaa lupahakemuksensa ennen kuin lupaviranomainen on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin ottamissuunnitelman tarkastamiseksi, palautetaan peritty tarkastusmaksu hakemuksesta kokonaan. Mikäli lupaviranomainen on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin ottamissuunnitelman tarkastamiseksi ja lupahakemus peruutetaan ennen päätöksen antamista, peritään toimenpiteitä vastaava osuus maksusta. 2.7. Jos lupa peruutetaan tai lupamääräyksiä muutetaan maa-aineslain 16 §:n 2 kohdan perusteella, lupaviranomainen voi palauttaa peritystä tarkastusmaksusta ottamatta jäävään maa-ainesmäärän tilavuutta vastaavan osan. 2.8. Jos luvansaaja luopuu maa-ainesten ottamisesta aloittamatta sitä tai luvan voimassa ollessa, tarkastusmaksua ei palauteta. 2.9. Hakijan on suoritettava 1 §:ssä tarkoitettu maksu ennen päätöksen antamista. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. 3 § VALVONTAMAKSU Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain seuraavat maksut: 3.1. Lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,0175 € 0,018 €/m3 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 110 € 115 €/ha kuitenkin vähintään 135 € 140 €/ha vähäinen hanke, ei suunnitelmaa 150 € Mikäli lupapäätöksessä otettavaksi myönnetty vuotuinen maa-ainesten ottamismäärä ylittää 50 000 m3, otetaan 50 000 m3 ylittävältä maa-ainesten määrän osalta huomioon 50 % vuotuista valvontamaksua määrättäessä. Mikäli lupapäätöksessä ei ole esitetty vuotuisia maa-ainesten ottamismääriä, jaetaan valvontamaksua määrättäessä otettava maa-ainesten kokonaismäärä luvan voimassaoloajan vuosien määrällä ja käytetään näin saatua keskiarvoa vuotuisen valvontamaksun määräämisen perusteena. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 Maa-aineslain 4 a §:ssä ja ympäristönsuojelulain 47a §:ssä tarkoitetun yhteisen luvan valvonnasta peritään yhdistetty maksu siten, että maa-ainesluvan valvontamaksuun lisätään ympäristöluvan osuutena 70 % toiminnan ympäristönsuojelulain mukaisen taksan maksusta. Mikäli lupa on voimassa vain osa vuotta, peritään kyseiseltä vuodelta vain sitä vastaava osuus otettavaksi sallitun maa-ainesmäärän mukaisesta vuotuisesta valvontamaksusta. Mikäli ottamismäärä ylitetään, tulee toimia kohdan 3.5 mukaisesti. 3.2. Luvanhaltija on velvollinen maksamaan ensimmäisen vuotuisen valvontamaksun ennen ottamistoimintaa ryhtymistään ja seuraavat valvontamaksut kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Erityisestä syystä voidaan hakemuksesta päättää, että valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna otetun maa-ainesmäärän mukaan jälkikäteen. Tällöin luvanhaltijan on ilmoitettava ennen ottamistoimintaan ryhtymistään valvontaviranomaiselle ottamisen alkamisajankohta, kesto ja arvio otettavasta maa-ainesmäärästä. 3.3. Jos koko suunnitelma-alueen maisemointiin tähtääviä jälkihoitotoimenpiteitä ei ole aloitettu viimeistään yhtä vuotta ennen sitä ajankohtaa, jolloin maa-ainesluvan mukaan jälkihoito on oltava suoritettu, korotetaan perittävää valvontamaksua 30 %. Korotus on voimassa niin kauan, kunnes alue on lopputarkastuksessa hyväksytty jälkihoidetuksi. 3.4. Mikäli luvanhaltija ilmoittaa kirjallisesti valvontaviranomaiselle etukäteen ennen vuotuisen valvontamaksun määräämistä, ettei maa-aineksia ko. vuonna oteta, luvanhaltijalta ei peritä kyseisen vuoden valvontamaksua. luvanhaltijalta peritään valvonnasta ainoastaan kohdan 3.1 mukainen pinta-alan mukainen valvontamaksu. Maa-aineslain 4 a §:ssä ja ympäristönsuojelulain 47a §:ssä tarkoitetun yhteisen luvan valvonnasta peritään kuitenkin ympäristöluvan osuutena 100 % toiminnan ympäristönsuojelulain mukaisen taksan maksusta siltä osin kun maksuille on olemassa ympäristönsuojelulain mukaisen taksan perusteet. 3.5. Mikäli luvanhaltija ennen lupa-ajan päättymistä ilmoittaa lopettaneensa kokonaan lupapäätöksessä tarkoitetun maa-ainesten oton ja lupaan liittyvät velvoitteet ovat tulleet täytetyiksi, ei valvontamaksuja ko. vuoden jälkeisiltä vuosilta peritä. Maa-aineslain 4 a §:ssä ja ympäristönsuojelulain 47a §:ssä tarkoitetun yhteisen luvan valvonnasta peritään kuitenkin ympäristöluvan osuutena 70 % toiminnan ympäristönsuojelulain mukaisen taksan maksusta siltä osin kun maksuille on olemassa ympäristönsuojelulain mukaisen taksan perusteet. Mikäli lupa peruutetaan maa-aineslain 16 §:n perusteella, ei valvontamaksuja ko. vuoden jälkeisiltä vuosilta peritä edellyttäen, että lupaan liittyvät velvoitteet ovat tulleet täytetyiksi otetulta osalta. Lupavelvoitteiden loppuunsaattamisen valvonnasta aiheutuneet kustannukset kuitenkin peritään. 3.6. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan/ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti. Vastaava oikeus kunnalla on, jos maa-aineksia otetaan 2.3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaisesti. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 3.7. 3.8. 4 Mikäli valvonta vaatii erityistoimenpiteitä, voidaan valvontakulut periä toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten mukaan. Valvonnan suorittamiseksi tehty tarkastus 270 € 315 € Tarkkailusuunnitelman käsittely ja hyväksyminen 630 € Mikäli lainvastaisen kotitarveoton johdosta valvontaviranomainen ryhtyy tarkastus-, keskeyttämis- tai muihin toimenpiteisiin peritään aiheutuneet kulut noudattaen tätä taksaa soveltuvin osin. § KUULEMINEN 4.1. Naapurin tai asianosaisen kuuleminen 56€ 60€/kuultava 4.2. Hakemuksesta kuuluttaminen/lehti-ilmoitus* 450 € 500 € 4.3. Yhteiskäsittelyluvan hakemuksesta ja päätöksestä kuuluttaminen/lehti-ilmoitukset* 900 € * lisäksi peritään todelliset kuuluttamis- ja ilmoituskulut tämän määrän ylittävältä osalta. 5 § VAKUUDET 5.1. Lupa maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamiseen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa 135 € 200 € 5.2. Vakuuden hyväksyminen 68 € 200 €/vakuus 5.3. Vakuuden vaihtaminen/muuttaminen 68 € 200 €/vakuus 6 § PAKKOKEINOPÄÄTÖKSET 6.1. Valvontaviranomaisen tai sen määräämän viranhaltijan ottamisen keskeyttämispäätös (MAL 15 §) 68 € 315 € 6.2. Valvontaviranomaisen päätös velvoitteiden noudattamisesta (MAL 14 §) 68 € 315 € 6.3. Uhkasakon asettamispäätös (MAL 14 §) 135 € 315 € 6.4. Teettämisuhan asettamispäätös (MAL 14 §) 135 € 315€ 6.5. Uhkasakon tuomitsemispäätös (uhkasakkoL 10 §) 135 € 440 € 6.6. Teettämisuhan täytäntöönpano (uhkasakkoL 15 §) 135 € 440 € 7 § LUVAN VELVOITTEISTA VAPAUTTAMINEN (MAL 13 a §) Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen on siirretty toiselle ja hakemuksesta luvan haltija vapautetaan lupaan liittyvistä velvoitteista sekä hyväksytään hänen tilalleen toinen, peritään velvoitteista vapautetulta 135 € 315 € LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 Mikäli maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus vaaditaan uudelta luvanhaltijalta, peritään häneltä 5 §:n mukainen maksu. 8 § MAKSUPERUSTEITA 8.1. Otettavan maa-aineksen tilavuutena pidetään maksuja määrättäessä maa-aineksen luonnonvaraista tilavuutta (kiintokuutiometrimäärää). Mikäli valvontamaksu peritään jälkikäteen, muunnetaan irtokuutiometrit kiintokuutiometreiksi jakamalla määrät seuraavilla muuntoluvuilla: sora 1,3 hiekka1,3 louhe 1,8 savi 1,6 multa 1,4 8.2. Maksuperusteet ovat yhtäläiset kaikille maa-aineslain mukaan luvanvaraisille maaaineksille. 8.3. Jos tarkastus- tai valvontatehtävät johtuvat luvattomasta tai luvanvastaisesta toimenpiteestä taikka siitä, että toimenpiteen suorittaja muutoin on laiminlyönyt hänelle kuuluvat velvollisuutensa, maksu voidaan periä korotettuna ottaen huomioon kunnalle aiheutuvat ylimääräiset kulut. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. 8.4. Maksuihin sisältyy kunnan asiakirjojen lunastuksesta määräämä maksu. 8.5. Taksan mukaisia maksuja määrättäessä otetaan huomioon toimenpiteen laajuus, vaativuus ja viranomaisten käyttämä aika ja muuta asiaan vaikuttavat seikat. Tämän perusteella maksua voidaan hankkeen vaativuuden mukaan laskea tai korottaa 20 – 50 %, mikäli toimenpide olennaisesti poikkeaa keskimääräisestä tasosta. 8.6. Tarkastusmaksu määrätään maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. Valvontamaksu määrätään ensimmäisen kerran maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan ja sen jälkeen sitä tarkistetaan vuosittain kunakin vuonna valvontamaksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. 8.7. Palautuksen määrä lasketaan maksun määräämishetkellä voimassa olleen taksan mukaan. 9 § Maksusta päättäminen ja maksun periminen 9.1. Maksusta, maksun palauttamisesta, maksun alentamisesta ja maksun lykkäämisestä määrää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai se viranhaltija, jolle pääasiasta päättäminen on siirretty joko pääasiaa koskevassa päätöksessä tai samanaikaisesti annettavalla erillisellä päätöksellä. Mikäli maksusta tehdään erillinen päätös, tulee päätös ja maksulippu lähettää maksuvelvolliselle samalla kuin pääasiaa koskeva päätöskin. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 9.2. Niiden maksujen kohdalla, jotka pannaan täytäntöön ilman hallintopäätöstä, voidaan katsoa maksun itsessään olevan päätös maksusta, eikä erillistä päätöstä maksusta tarvitse tehdä. 10 § VOIMAANTULO 10.1 Tämä taksa on mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta voimassa 1.2.2017 alkaen. 10.2 Tämä taksa korvaa Riihimäen kaupunginvaltuuston 12.12.2011 hyväksymän ”Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut”. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 Riihimäen kaupungin maa-ainestaksan perustelut YLEISPERUSTELUT Maa-aineslain 23 §:n ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) 145 §:n nojalla luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan maa-ainesten ottamislupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta sekä ottamistoiminnan valvonnasta ja muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Maksu voidaan määrätä perittäväksi ennen sen toimenpiteen (viranomaistehtävän) suorittamistakin, johon maksu kohdistuu. Jos toimenpide (viranomaistehtävä) jää suorittamatta, maksu on siltä osin hakemuksesta palautettava. Maa-aineslain 4 a §:n mukaan ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella. Jos lupa-asiaa käsiteltäessä ilmenee, että hanketta varten on tarpeen myös ympäristönsuojelulain mukainen lupa, luvan hakijan on lupaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa tehtävä ympäristölupahakemus. Muussa tapauksessa vireillä oleva lupahakemus voidaan jättää tutkimatta. Ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan jos maa-ainesten ottamistoimintaa koskeva hanke edellyttää ympäristölupaa ja maa-aineslain mukaista lupaa, niitä koskevat lupahakemukset on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella. Jos lupa-asiaa käsiteltäessä ilmenee, että toimintaa varten on tarpeen myös maa-aineslain mukainen lupa, luvan hakijan on lupaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa tehtävä maa-aineslain mukainen lupahakemus. Muussa tapauksessa vireillä oleva lupahakemus voidaan jättää tutkimatta. Ympäristönsuojelulain 205 §:ssä määrätään, että ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisten lupahakemusten käsittelystä ja valvonnasta kunnalle perittävistä maksusta säädetään maaaineslain 23 §:ssä. ERITYISPERUSTELUT 1 § Yleistä Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä perittävät maksut perustuvat maa-aineslain 4 a ja 23 §:ään, ympäristönsuojelulain 47 a ja 205 §:ään ja soveltuvin osin maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:ään. 2 § Tarkastusmaksu 2.1. Maa-ainestaksan 2 §:ssä määrätään ottamissuunnitelman tarkastamisesta perittävästä maksusta. Maksun määräytymisperusteena on suunnitelmakohtainen kiinteä maksu ja hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesten kokonaismäärän tilavuuden ja ottoalueen pinta-alan mukaan määräytyvä maksu. Maksulle on määrätty kuitenkin vähimmäistaso. Maa-ainesluvan ja ympäristö-luvan yhteiskäsittelystä peritään maa-aineslupahakemuksesta kohdan 2.1. mukainen maksu ja ympäristöluvan osuutena 70 % toiminnan ympäristönsuojelulain mukaisesta maksusta. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 Yhteiskäsittelyluvan maksua on kohtuullistettu, koska yhteiskäsittelyssä työmäärä on jonkin verran erilliskäsittelyä pienempi. 2.2. Lupaviranomainen voi maa-aineslain 16 §:n perusteella muuttaa antamiaan lupamääräyksiä tai peruuttaa luvan, jos lupamääräyksiä on jatkuvasti tai muutoin törkeästi rikottu; ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin; tai lupahakemuksessa on annettu vääriä tai virheellisiä tietoja tai selvityksiä. Luvan voimassaoloaikana lupaviranomainen voi myös antaa päätöksellään suostumuksen poiketa vähäisesti lupapäätöksessä hyväksytystä ottamissuunnitelmasta tai annetuista lupamääräyksistä. Suostumuksen edellytyksenä on, että poikkeaminen ja sen laatu, ottaen huomioon lupaharkintaan koskevat säännökset ja määräykset, ei merkitse luvan olennaista muuttamista eikä vaikutusta asianomaisen asemaan tai luonnonolosuhteisiin (MAL 16 §). Luvan muuttamisesta ja luvan peruuttamisesta perittävän maksun määräytymisperusteena on kiinteä maksu. 2.3. Laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan vähäisen hankkeen, josta ei tarvitse laatia erillistä ottamissuunnitelmaa (MAL 5 §), tarkastusmaksu määräytyy kiinteän perusmaksun mukaan. Hakemuksen liitteineen ja ottamisalueen sijaintitietoineen voidaan katsoa muodostavan sellaisen yksinkertaisen suunnitelman, jonka tarkastamisesta voidaan maksu periä. 2.4. Tarkastusmaksun määräytymisen perusteena olevalle maa-ainesten tilavuudelle voidaan määrätä kuutioperusteinen raja tai rajoja, joiden ylittävältä osalta maksuperusteen määräytymiseen lasketaan mukaan vain tietty % -osuus. 2.5. Mikäli lupahakemus hylätään, tulee kunnan määritellä taksassa, mikä osuus taksan mukaisesta maksusta peritään. Yleensä tulisi hakijaa etukäteen informoida luvan saannin edellytyksistä ja selvät kielteiset tapaukset pyrkiä palauttamaan, jotta hakija välttyisi turhilta tarkastusmaksuilta. Samoin tulisi ylimitoitetuista ottamismääristä etukäteen neuvotella ja muuttaa hakemusta siten, että hakemuksesta tulee realistinen, sillä maksuperusteena käytetään hakemuksessa otettavaksi esitettyä maa-ainesmäärän tilavuutta. Todettakoon, että kielteiset tapaukset vaativat erityisen perusteellista tutkimista ja valmistelua, joten palautukselle ei tältä pohjalta ole perusteita. Kyseessä onkin lähinnä kohtuullisuusharkinta. Periaate on sama, jos hakemus hylätään oikeusprosessin kautta. 2.6. Tarkastusmaksu palautetaan kokonaan, mikäli lupahakemus peruutetaan ennen kuin viranomainen on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin sen tarkistamiseksi. Olennaisiin toimenpiteisiin voidaan katsoa yleensä ryhdytyn, mikäli lausunto ja kuulemismenettely lupahakemuksen johdosta on suoritettu. Mikäli lupahakemus peruutetaan kesken valmistelutyön, peritään valmistelutyötä vastaava osuus tarkastusmaksusta. 2.7. Mikäli lupa peruutetaan tai lupamääräyksiä muutetaan MAL:n 16 § 1 mom. 2 kohdan (ennalta arvaamattomat vaikutukset) perusteella, lupaviranomainen voi palauttaa luvanhaltijalle peritystä tarkastusmaksusta ottamatta jäävän maa-ainesmäärän kuutioperusteisesti määräytyneen maksun osuuden. Tosiasiallisia perusteita maksun palautukselle ei ole. Kyseessä onkin lähinnä kohtuullisuusharkinta. 2.8. Jos luvansaaja luopuu maa-ainesten ottamisesta, aloittamatta sitä tai luvan voimassa ollessa, ei perittyä tarkastusmaksua palauteta. Mikäli lupaviranomainen ryhtyy vastaaviin LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 toimenpiteisiin MAL:n 16 § 1 mom. 1 tai 3 kohtien (lupamääräysten rikkominen, lupahakemuksessa virheellisiä tietoja) perusteella, ei tarkastusmaksua palauteta. 2.9. 3 Luvanhakijan on suoritettava ottamissuunnitelman tarkastusmaksu ennen päätöksen antamista. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään. § Valvontamaksu 3.1. Maa-ainestaksan 3 §:ssä määrätään ottamistoiminnan valvonnasta perittävistä maksuista. Maksun määräytymisperusteena on lupapäätöksessä otettavaksi sallitun vuotuisen maaaineksen määrä ja ottamisalueen pinta-ala. Ellei lupapäätöksessä ole esitetty vuotuisia ottomääriä, valvontamaksun perusteena käytetään laskennallista vuotuista ottomäärää, joka saadaan jakamalla koko lupa-aikana sallittu kokonaisottomäärä luvan voimassaoloajalla (vuosina). Maa-aineslain 4a §:ssä ja ympäristönsuojelulain 47a §:ssä tarkoitetun yhteisen luvan valvonnasta perittävää yhdistettyä maksua on kohtuullistettu ympäristöluvan osalta, koska valvonta voidaan suorittaa samalla tarkastuskerralla. Ympäristöluvan osalta tarkastusmaksu määräytyy voimassa olevan ympäristönsuojelun maksutaksan mukaan niin, että ympäristönsuojelun maksutaksan mukaisista maksuista peritään 70 %. Vähäisiä ottamismääriä varten on syytä määritellä vähimmäismaksu, jotta maksu kattaisi aiheutuvat valvontakustannukset. Valvontatoimenpiteet kohdistuvat luvanvaraiseen maaainesten ottamiseen. Tavanomainen kotitarvekäyttö jää valvontatoimenpiteiden ulkopuolelle eikä siitä myöskään peritä valvontamaksua. Poikkeuksen muodostaa lainvastainen kotitarveotto, josta peritään maksu tätä taksaa noudattaen soveltuvin osin. 3.2. Vuotuinen valvontamaksu suoritetaan kunnan määräämänä ajankohtana kerran vuodessa. Valvontamaksujen perimisen keskittämisellä tiettyyn ajankohtaan helpotetaan maksujen perimiseen ja seurantaan liittyvää työtä. 3.3. Alueen maisemointi-, siistimis- ja jälkihoitotoimenpiteet on pääsääntöisesti suoritettava luvan voimassaoloaikana. Jos koko suunnitelma-alueen maisemointiin tähtäävät toimenpiteet ovat aloittamatta vuotta ennen määräajan päättymistä, jälkihoitoa on edistettävä kiireellisin toimenpitein. Tähän valvontaviranomaisen tehostettuun jälkihoitotoimenpiteiden valvontaan joudutaan käyttämään normaalia enemmän aikaa. Valvontaan kuluvan ajan lisääntymisen perusteella valvontamaksua korotetaan. Määräyksellä halutaan myös ohjata luvanhaltijoita jälkihoitotoimenpiteiden suorittamiseen luvassa määrättyyn ajankohtaan mennessä. Arvioitaessa jälkihoitotoimenpiteiden aloittamisen riittävyyttä arvioitavaksi tulee erityisesti se, onko alue ennalta arvioiden lopputarkastettavissa jälkihoidolle annettuun määräaikaan mennessä. Arviointikriteereinä voivat olla esimerkiksi jyrkkien rintausten luiskien loiventaminen, taimien istuttamislaajuus ja -ajankohta sekä varikkorakenteiden purkaminen. Tällöin esimerkiksi se, että pieni osa alueesta on luiskattu, ei yksinään olisi riittävä toimenpide tässä kohdassa tarkoitetuiksi koko ottamisalueen maisemointiin tähtääviksi jälkihoitotoimenpiteiksi. Ottamisalueella tulee pitää lopputarkastus (MAA 7 §), jossa todetaan, ovatko lupamääräysten mukaiset toimenpiteet tulleet asianmukaisesti tehdyiksi. Huomioitavaksi LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 tulee esimerkiksi se, että ennen lopputarkastusta mahdollisten istutusten kasvuun lähtemisen on oltava todettavissa. Korotetun valvontamaksun periminen edellyttää, että toimintaa valvova viranhaltija on todennut riittävien jälkihoitotoimenpiteiden puuttumisen kirjallisessa tarkastusmuistiossaan. Tilanteen toteaminen saattaa edellyttää lisätarkastusta, josta voidaan periä kohdan 3.7. mukainen maksu. 3.4. Maa-ainesten ottamistoiminnan valvonta on jatkuvaa toimintaa ja mikäli luvanhaltija haluaa vapautua osittain vuotuisesta valvontamaksusta, hänen tulee kirjallisesti ilmoittaa valvontaviranomaiselle, ettei maa-aineksia kyseisenä vuonna oteta. Kohdan 3.1. mukainen pinta-alan mukainen valvontamaksu peritään, vaikka aineksia ei oteta. Mikäli ilmoitusta ei ole tehty, valvontamaksu peritään riippumatta siitä otetaanko maa-aineksia tai ei. Ilmoitus siitä, ettei maa-aineksia oteta, tulee tehdä, jotta vältytään turhilta valvontatoimenpiteiltä. Valvontaviranomainen ei voi ilman ilmoitusta tietää otetaanko maa-aineksia vai ei. Yhteiskäsittelylupien osalta on mahdollista, että vaikka alueella ei oteta maa-aineksia, alueella voi olla muuta luvan mukaista toimintaa, kuten murskausta, ja toimintaa valvotaan tältä osin. Ympäristönsuojelulain mukaisen toiminnan valvonnan osalta peritään tällöin ympäristönsuojelulain mukaisen taksan mukaisesta valvontamaksusta 70 %, 3.5. Luvansaaja voi vapautua luvan voimassaoloajan jäljellä olevien vuosien valvontamaksusta, mikäli hän on täyttänyt lupaan liittyvien määräysten mukaiset maisemointi-, jälkihoito- ja siistimis- ym. velvoitteet. Tästäkin menettelystä tulee kirjallisesti ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Maa-aineslain 16 §:ssä säädetään, että lupaviranomainen voi muuttaa tämän lain nojalla antamiaan lupamääräyksiä tai peruuttaa luvan, mikäli lupamääräyksiä on jatkuvasti tai muutoin törkeästi rikottu. Mikäli lupa peruutetaan, ei valvontamaksuja peritä luvan peruutuksen jälkeisiltä vuosilta. Lupaan liittyvät maisemointi-, jälkihoito- ja siistimis- ym. velvoitteet tulee luvanhaltijan tällöinkin suorittaa. Näiden velvoitteiden loppuunsaattamisen valvonnasta aiheutuneet kustannukset kuitenkin peritään. Yhteiskäsittelylupien osalta on mahdollista, että vaikka alueella ei oteta maa-aineksia, alueella voi olla muuta luvan mukaista toimintaa, kuten murskausta ja toimintaa valvotaan tältä osin. Ympäristönsuojelulain mukaisen toiminnan valvonnan osalta peritään tällöin ympäristönsuojelulain mukaisen taksan mukaisesta valvontamaksusta 100 %, koska samanaikaisesta valvonnasta aiheutuvaa päällekkäisyyttä ei enää ole eikä siten perustetta alennetulle valvontamaksulle. Maksua ei peritä, mikäli myös ympäristönsuojelulain mukaista lupaa edellyttävä toiminta alueella on kokonaan päättynyt ja luvan mukaiset velvoitteet kaikilta osin täytetty. 3.6. Lupapäätöksessä ilmoitettu maa-ainesten vuotuinen ottamismäärä, jota käytetään valvontatarpeen arvioimiseen, on ohjeellinen ja lupapäätöksen mukainen otettava maaainesten kokonaismäärä on sitova. Lupapäätöksessä otettavaksi sallittu maa-ainesten kokonaismäärä voidaan ottaa myös luvan voimassaoloaikaa lyhyemmässäkin ajassa edellyttäen, että vuotuisen sallitun ottamismäärän ylityksestä ilmoitetaan valvontaviranomaiselle kirjallisesti etukäteen. Tällainen nopeutettu maa-ainesten ottaminen yleensä edellyttää myös tehostettua valvontaa, jotta mahdollisia maa-aineslain 16 §:n mukaisia ennalta arvaamattomia haitallisia vaikutuksia ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin voitaisiin vähentää. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 3.7. Taksa lähtee siitä, että maa-ainesten ottamisen valvonta on melko suurpiirteistä ja silmämääräistä. Milloin on syytä epäillä, että lupamääräyksiä on rikottu tai muusta syystä esim. ottamistoiminnan laajuuden vuoksi tai kun silmämääräinen arviointi ei ole riittävä, joudutaan suorittamaan suuritöisiä erityistoimenpiteitä kuten tarkistusmittauksia tai vaaituksia, voidaan ko. toimenpiteistä kunnalle aiheutuneet kustannukset periä täysimääräisinä. Tällaiset erityistoimenpiteet ilmoitetaan lupapäätöksessä siltä osin kuin ne ovat lupavaiheessa ennakoitavissa. Ottamisen valvonta saattaa useinkin edellyttää ylimääräisiä tarkastuksia tavanomaiseen valvontaan verrattuna. Näistä tarkastuksista peritään taksan mukainen maksu. Luvan myöntämisen jälkeen valvontatoimenpiteenä tehtävä tarkkailuohjelman käsittely edellyttää lisätyötä lupakäsittelyn yhteydessä tehtävään tarkkailuohjelman käsittelyyn verrattuna. Tarkkailuohjelman käsittelystä valvontatoimenpiteenä peritään taksan mukainen maksu. 3.8. Lainvastaisen kotitarveoton valvonnasta aiheutuneet kulut peritään noudattaen tätä taksaa soveltuvin osin. 4 § Kuuleminen Maa-aineslain 13 §:n mukaan maa-aineslupaa koskevan hakemuksen johdosta on kuulutettava kunnan ilmoitustaululla sekä varattava ottamisalueen sisältävään kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen ja muiden alueiden omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Jos hakemuksessa tarkoitetulla hankkeella voi olla huomattavaa vaikutusta laajalla alueella tai lukuisten henkilöiden oloihin, hakemuksesta on lisäksi ilmoitettava ainakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Kuulemisessa on soveltuvin osin noudatettava mitä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/ 1999) 86 §:ssä säädetään. Kuulemisesta ja ilmoituksista aiheutuneet kulut kuuluvat luvan hakijan maksettaviksi. Yhteiskäsittelylupien osalta kuuleminen, julkipano ja lupapäätöksestä tiedottaminen tehdään ympäristönsuojelulain säännösten mukaisesti. Nämä kustannukset vastaavat ympäristölupien kuulemis- ja tiedotuskustannuksia joten kuulemiskulut ovat yhtenäiset ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan kuulemiskulujen kanssa. 5 § Vakuudet Maa-aineslain 21 §:n mukaan lupaviranomainen voi ainesten ottamista koskevassa päätöksessä tai luvan saajan pyynnöstä myöhemminkin antaa luvan ainesten ottamiseen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman, jos luvansaaja asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Tämän vakuuden hyväksymisestä voidaan taksan mukaan periä maksu. Lupaviranomainen voi vaatia, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus maa-aineslain 11 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Tämän vakuuden hyväksymisestä voidaan periä maksu samoin kuin vakuuden mahdollisesta myöhemmästä muuttamisesta tai vaihtamisesta. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle maa-aineslain 13 a §:n nojalla, lupaviranomainen voi määrätä, että uusi luvan haltija asettaa ennen ainesten 13 ottamista 12 §:ssä tarkoitetun vakuuden. Vakuuden tarkastamisesta peritään taksan mukainen maksu. Lupamääräyksissä tulee pääsääntöisesti edellyttää, että jälkihoito-, LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 siistimis- ja muut määrätyt toimenpiteet tulee suorittaa luvan voimassaoloaikana. Vakuuden tulee olla voimassa riittävän kauan, jotta lupamääräysten mukaiset maisemointi-, jälkihoitoja siistimis- sekä istutusvelvoitteet ehditään suorittaa ja esim. mahdollisten istutusten kasvuun lähtö todeta. Vakuuden suositellaan olevan voimassa toistaiseksi. 6 § Pakkokeinopäätökset Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, asianomainen voidaan velvoittaa noudattamaan säännöksiä ja määräyksiä, poistamaan tai muuttamaan tehdyn työn vaikutukset taikka palauttamaan vallinnut olotila ja täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella. Toimenpiteen keskeyttämisestä ja pakkotoimenpiteisiin ryhtymisestä voidaan taksan mukaan periä maksu. 7 § Luvan velvoitteista vapauttaminen (MAL 13 a §) Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen on maa-aineslain 13 a §:n mukaisesti siirretty toiselle ja hakemuksesta luvanhaltija vapautetaan lupaan liittyvistä velvoitteista sekä hyväksytään hänen tilalleen toinen, peritään velvoitteista vapautetulta taksan mukainen maksu. Samalla tulee harkittavaksi vakuuden antaminen uuden luvanhaltijan osalta, jolloin häneltä peritään 5 §:n mukainen maksu, mikäli vakuus vaaditaan. 8 § Maksuperusteita 8.1. Otettavan maa-aineksen tilavuutena pidetään maksuja määrättäessä maa-aineksen luonnonvaraista tilavuutta (kiintokuutiometrimäärää). 8.2. Maksuperusteet ovat yhtäläiset kaikille maa-aineslain mukaan luvanvaraisille maaaineksille. Tällä on pyritty saamaan maksujen määräytyminen yksinkertaiseksi. Maksuperusteen vaihtelu otettavan maa-aineksen laadun mukaan johtaisi vaikeisiin käytännön soveltamisongelmiin. 8.3. Jos tarkastus- tai valvontatehtävät johtuvat luvattomasta tai luvanvastaisesta toimenpiteestä taikka siitä, että toimenpiteen suorittaja on muutoin laiminlyönyt hänelle kuuluvat velvollisuutensa, maksu voidaan periä korotettuna ottaen huomioon kunnalle aiheutuvat ylimääräiset kulut. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. 8.4. Taksan mukaisiin maksuihin sisältyy kunnan asiakirjojen lunastuksesta määräämä maksu. 8.5. Tämän taksan mukaisia maksuja määrättäessä otetaan huomioon toimenpiteen laajuus, vaativuus ja viranomaisten käyttämä aika ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Taksa yleensä kattaa keskimääräisen hankkeen aiheuttamat kustannukset kunnalle. Tämän perusteella maksua voidaan korottaa tai laskea kunnan päättämien vaihtelurajojen sisällä, mikäli hanke olennaisesti poikkeaa keskimääräisestä hankkeen tasosta. Sellaisia erittäin vaativia hankkeita, joissa taksan mukaisen maksun korotus voi tulla kyseeseen, ovat esimerkiksi kalliokiviaineksen ottamishankkeet. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 8.6. Tarkastus- ja valvontamaksun suuruus määräytyy maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. 8.7. Palautus suoritetaan maksun määräämishetkellä voimassa olleen taksan mukaan 9 § Maksun suorittaminen ja periminen 9.1. Käsittelyä koskevasta maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Maksusta määrätään pääasiaa koskevassa päätöksessä tai samanaikaisesti annettavassa erillisessä päätöksessä. 9.2. Ilman hallintopäätöstä perittäviä maksuja voivat olla esimerkiksi ylimääräisestä tarkastuksesta perittävät valvontamaksut (kohta 3.7). 10 § Voimaantulo 10.1. Taksa tulisi saattaa voimaan mahdollisimman pian. Taksan hyväksymistä koskevassa päätöksessä on perusteltua määrätä, että taksa astuu voimaan muutoksenhausta huolimatta taksassa määrättynä ajankohtana. Tämä ajankohta tulee valita siten, että ennen kyseistä ajankohtaa on taksan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja tarkastettu ja asetettu nähtäville. Jos taksan hyväksymistä koskeva asia käsitellään kunnanvaltuustossa, voidaan taksan voimaantulosta määrääminen siirtää kunnanhallituksen päätettäväksi. Kunnanhallituksen tehtävänä on kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonta ja toimeenpano. Taksan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta kuntalain säännösten mukaisesti. 10.2. Tämä taksa korvaa aiemman Riihimäen kaupungin maa-ainestaksan ”Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamissuunnitelman valvonnasta suoritettavat maksut”, joka on hyväksytty Riihimäen kaupunginvaltuustossa 12.12.2011. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 15 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 125 Dno YMPLA/30/02.09.00.00/2017 16 § Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen Ympla 15.12.2016 § 161 Khall. 16.1.2017 § 16 Riihimäen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 26.1.2015 § 9, ja se on ollut voimassa 3.2.2015 alkaen. Voimassaolevaa taksaa on tarpeen tarkistaa ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain muuttamisen myötä. Muutoksissa säädetään mm. ympäristölupahakemuksen ja maaaineslupahakemuksen yhteiskäsittelystä. Lisäksi taksan päivityksessä on huomioitu kustannustason korotus. Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 205 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksun luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä. Kunnalle perittävä maksu voi vastata enintään suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Maksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa. Vastaavanlainen maksun perimiseen oikeuttava säännös on vesilaissa, merenkulun ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa, joiden mukaan kunnan viranomaisessa perittävien maksujen perusteen tulee soveltuvin osin vastata valtion maksuperustelakia. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksua ympäristönsuojeluviranomaisen valvontavastuulle kuuluvien rekisteröityjen ja luvanvaraisten toimintojen suunnitelmallisesta valvonnasta, joka on esitetty valvontaohjelmassa. Määräaikaistarkastusten lisäksi maksullisia suoritteita voivat olla muun muassa vuosiraportin tai tarkkailutulosten tarkistaminen. Valvontamaksua voidaan periä myös rikkomuspohjaisesti, kuten hallintopakkomääräyksen tai keskeytyksen noudattamisen valvomiseksi, tehdystä tarkastuksesta. Näiden toimenpiteiden maksullisuus koskee kaikkea toimintaa. Maksua ei voida periä viranomaisen eikä haittaa kärsivän asianosaisen aloitteesta vireille pannun asian käsittelystä ellei 205 §:n 1 tai 2 momentista muuta johdu. Muiden vaatimuksesta vireillepannun asian käsittelystä saadaan periä maksu, jos vireillepanoa on pidettävä ilmeisen perusteettomana. Viranomaisen neuvot, ohjeet ja opastus sekä yleinen tiedottaminen ovat maksuttomia, jos näistä aiheutuu vain vähäisiä kustannuksia, samoin kuin yleinen laillisuusvalvonta ja tarkastustoiminta. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 126 Taksan tarkistus Taksan tarkistamisessa on otettu huomioon Kuntaliiton ohjeet ja vertailu eräiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen taksojen maksuihin. Taksan perusteena on keskimääräinen käsittelytunnin hinta kerrottuna ko. asian käsittelyyn käytetyllä keskimääräisellä ajalla ja näin saatuun maksuun lisätyillä keskimääräisillä kuulemis- ja tiedotuskustannuksilla. Taksa perustuu pääosin eri laitostyyppien ja muiden toimintojen lupa- ja ilmoituspäätösvalmistelun laajuuteen. Voimassa olevassa taksassa ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelyn omakustannusarvo on 60 euroa tunnilta. Taksaan sisältyvät kuulemis- ja tiedotuskustannukset ovat 800 euroa. Taksaa esitetään nostettavaksi kustannusten nousua vastaavasti. Uudeksi ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelyn omakustannusarvoksi esitetään 63 euroa tunnilta. Kuulemis- ja tiedotuskustannukset ovat edelleen 800 euroa. Joihinkin suoritemaksuihin on tehty tarkistuksia, jotta ne vastaavat paremmin arvioitua työmäärää. Taksaan on otettu valvontaohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä sekä eräiden kieltojen ja määräysten noudattamisen valvomiseksi tehtävistä tarkastuksista perittävät maksut. Taksaan sisältyy nyt myös ympäristönsuojelulain edellyttämät säädökset maksun kohtuullistamisesta eräissä tapauksissa. Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelystä määrätään maaainestaksassa. Riihimäen kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialan johtosäännön mukaan ympäristölautakunta toimii Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan hyväksyminen kuuluu kunnalle, eli Riihimäen kaupunginvaltuusto päättää taksasta. Maksusta, maksun palauttamisesta, maksun alentamisesta ja maksun lykkäämisestä määrää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai se viranhaltija, jolle pääasiasta päättäminen on siirretty. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksaehdotus perusteluineen on esityslistan LIITTEENÄ (muutokset punaisella). Voimassa oleva Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa on nähtävänä kokouksessa. Taksa on luettavissa myös Riihimäen kaupungin internet-sivuilta www.riihimaki.fi. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 127 (jl) Ehdotus/ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti ja esittää taksan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Taksa ehdotetaan tulemaan voimaan 1.2.2017 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. __________ Khall. 16.1.2017 § 16 (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan esityksen ja esittää tarkistetun taksan edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tarkistettu taksa määrätään astumaan voimaan 1.2.2017 lukien mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 16 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/ympäristölautakunta, talousjohtaja, kehittämispäällikkö asetuskokoelma kuuluttaminen kaupungin verkkosivuilla ja ilmoitustaululla kunnallisvalitus kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh. 019 758 4013 1 Riihimäen kaupunki TAKSAT RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 xx.xx.xxxx Voimaantulo 3.2.2015 1.2.2017 1 1.1 § Soveltamisala Ympäristönsuojelulain (527/2014), vesilain (587/2011), jätelain (646/2011) ja merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä tai muun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lakisääteisen tehtävän käsittelystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa sekä ympäristönsuojelulain mukaisesta valvonnasta peritään käsittelymaksu tämän taksan mukaisesti. Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelystä määrätään maaainestaksassa. 2 § Maksujen määräytymisperusteet 2.1 Julkisoikeudellisia suoritteita, joista peritään kiinteät käsittelymaksut, ovat tämän taksan liitteessä luetellut suoritteet. Maksujen perusteena on omakustannusarvo. 2.2 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo on 60 63 euroa tunnilta. 3 3.1 § Lupien, ilmoitusten ja muiden asioiden käsittelymaksut Lupien, ilmoitusten ja muiden asioiden käsittelystä perittävät maksut on esitetty liitteenä olevassa maksutaulukossa, jonka muuttamisesta päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tässä päätöksessä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Maksutaulukon kohtien 14 (Jätevesien johtaminen maahan tai ojaan, YSL 27 §, 2 momentti, kohta 2), 16 (Ympäristönsuojelulain 116 §:n mukainen toiminnan rekisteröinti), 18 (Muiden ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden käsittely), 19 (Valvontaohjelman mukaisen säännöllisen valvonnan maksut), 20 (Ympäristönsuojelulain rikkomukseen liittyvät maksut), 21 (Vesilain mukaisten asioiden käsittely), 20 22 (Jätelain 100 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely), 21 23 (Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden käsittely) ja 22 24 (Muu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lakisääteisen tehtävän käsittely) käsittelymaksussa ei ole huomioitu kuulemiskustannuksia. Mikäli käsiteltävän asian laatu edellyttää asianosaisten kuulemista sekä asian ja päätöksen tiedottamista, näiden kohtien mukaisten asioiden osalta maksutaulukon maksuihin lisätään kuulemiskuluina 800 euroa. 4 4.1 § Menettelyn laajuudesta johtuvat lisämaksut Edellä 3 §:ssä mainitun maksun lisäksi peritään asian käsittelystä LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 seuraavat lisämaksut: 2 1) 2) 3) 5 asiantuntijaviranomaisen lausunto ja konsultti- tai asiantuntijaselvitys erillisen laskun mukaisesti tai vähintään 120 150 euroa lausunnolta ympäristönsuojeluasetuksen 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuulemistilaisuuden tai katselmuksen järjestämisestä aiheutuneet kulut sekä 150 180 euroa tilaisuudelta jos toiminnan ympäristövaikutusten ja sijainnin vuoksi on tarpeen ilmoittaa kuulutuksista useammassa kuin yhdessä sanomalehdessä, peritään lisäksi ilmoituskulut. § Maksun alentaminen tai korottaminen 5.1 Mikäli asian käsittelyn vaatima työmäärä on merkittävästi keskimääräistä vähäisempi tai suurempi, voidaan käsittelymaksu määrätä enintään 50 prosenttia 3 §:n mukaista maksua pienemmäksi tai suuremmaksi. 5.2 Toiminnan olennaista muuttamista tai luvan muuttamista koskevan hakemuksen tai ilmoituksen uudistamisen käsittelymaksu voidaan määrätä enintään 50 prosenttia 3 §:n mukaista maksua pienemmäksi. 5.3 Luvan tai ilmoituspäätöksen teknisluontoisesta muuttamisesta tai muusta lupamääräysten vähäisestä muutoksesta, jonka vaatima työmäärä on merkittävästi keskimääräistä pienempi, voidaan käsittelymaksu määrätä enintään 70 prosenttia 3 §:n mukaista maksua pienemmäksi. 5.4 Ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa peritään kuitenkin 3 §:n mukainen maksu, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. 5.5 5.4 Ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitetun lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalliimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksusta. 5.6 5.5 Jos hakemus koskee sellaista toimintaa, jota koskevasta kuulutuksesta ilmoittamista sanomalehdessä on asian vähäisen merkityksen tai muutoin pidettävä ilmeisen tarpeettomana, vähennetään 800 euroa 3 §:n mukaisesta maksusta, jossa kuulemiskulut sisältyvät maksuun. 6 6.1 7 § Hakemuksen, ilmoituksen tai muun asian peruuttaminen tai raukeaminen Mikäli hakija peruuttaa hakemuksensa, ilmoituksensa tai muun asian taikka asian käsittely kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa raukeaa muusta syystä ennen päätöksen antamista ja viranomainen on ryhtynyt oleellisiin toimiin hakemuksen käsittelemiseksi, peritään 3 §:n mukaisesta maksusta 50 prosenttia sekä muut hakemuksen käsittelystä aiheutuneet kustannukset 4 §:n mukaisesti. § Hakemuksen tai ilmoituksen hylkääminen tai tutkimatta jättäminen 7.1 Hakemuksesta tai ilmoituksesta, josta on tehty hylkäävä päätös, peritään tämän taksan mukainen maksu. Mikäli hylkäävän päätöksen perusteet ovat niin selkeät, että asian laajemmalle käsittelylle ei ole ollut perusteita, voidaan maksu määrätä 50 prosenttia 3 §:n mukaista maksua pienemmäksi. 7.2 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 maksua ei peritä. Jos hakemus tai ilmoitus on päätetty jättää tutkittavaksi ottamatta, 3 8 § Palautetun hakemuksen käsittelymaksu 8.1 Tuomioistuimen muutoksenhaun johdosta uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian tämän taksan mukaisesta käsittelymaksusta vähennetään, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksestä on peritty. 8.2 Jos tuomioistuin muutoksenhaun johdosta kumoaa päätöksen sen vuoksi, että hakija ei ole ollut hakemansa luvan tarpeessa, palautetaan mahdollisesti peritty maksu kokonaisuudessaan. 9 § Valvontamaksut 9.1 Ympäristönsuojelun valvontaohjelman mukaisesta tarkastuksesta ja muusta valvontaohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta sekä hallintopakkoasiassa annetun kiellon, määräyksen tai keskeyttämisen valvomiseksi tehtävästä tarkastuksesta peritään maksutaulukon mukainen valvontamaksu. Maksu peritään myös em. tarkastuksen perusteella tehdyistä uusintatarkastuksista. Peruuttamatta jätetystä, sovitusta tarkastuksesta peritään maksu käytetyn työajan mukaan. Valvontatarkastukseen kuuluu mm. tarkastukseen valmistautuminen, keskimääräinen matka-aika, mahdollisten lisätietojen pyytäminen jälkikäteen ja tarkastusmuistion kirjoittaminen sekä valvontarekisterin ylläpito. Tarkastuksen sisällöstä määrätään tarkemmin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmassa. Kohteen tarkastustiheys määräytyy riskinarvioinnin perusteella. 9.2 Säännölliseen valvontaan kuuluvista vuosiraporttien, kuormitustietojen sekä muiden ympäristöluvassa tai rekisteröinnissä edellytettyjen ympäristöselvitysten ja seurantatietojen tarkastamisesta peritään maksutaulukon mukainen valvontamaksu. Mikäli raportteja joudutaan pyytämään kehotuskirjeellä toiminnanharjoittajalta, maksua korotetaan 30 prosenttia. 9.3 Ympäristönsuojelulain 206 §:n tarkoittamien mikroyritysten ja sellaisen luonnollisen henkilön, joka ei harjoita taloudellista toimintaa, valvontamaksu voidaan määrätä 25 prosenttia 3 §:n mukaista maksua pienemmäksi. Alennus edellyttää, että toiminnanharjoittajan on viimeistään tarkastuksen yhteydessä annettava valvontaviranomaiselle riittävät työntekijämäärää, liikevaihtoa tai tasetta koskevat tiedot alennuksen myöntämiseksi. 10 § Vakuuspäätöksen maksu 10.1 Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 10 prosenttia kyseistä toimintaa koskevasta 3 §:n mukaisesta maksusta. 11 § Maksun kohtuullistaminen tai määrääminen poikkeustapauksissa 11.1 Milloin tämän taksan soveltaminen johtaa luvan, ilmoituksen tai muun asian luonne ja merkitys huomioon ottaen kohtuuttoman suureen maksuun, voidaan erityisistä syistä käsittelymaksu määrätä 3 §:n mukaista maksua alhaisemmaksi. Maksun tulee tällöinkin kattaa viranomaiselle aiheutuneet 4 §:n mukaiset kustannukset ja sen tulee olla suuruudeltaan vähintään 30 prosenttia siitä maksusta, joka asian LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 käsittelystä muuten perittäisiin. 4 11.2 Milloin tämän taksan soveltaminen johtaa luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelyn laajuus ja työmäärä huomioon ottaen kohtuuttoman pieneen maksuun, voidaan erityistapauksissa käsittelymaksu periä 3 §:n mukaisista maksuista poiketen myös asian käsittelyajan perusteella lasketun omakustannusarvon ja muiden asian käsittelystä aiheutuneiden erilliskustannusten perusteella. Tällöin maksun määräämiseen tulee liittää laskelmaperuste maksulle sekä erittely muista erilliskustannuksista. 12 § Maksusta, maksun palauttamisesta ja poikkeuksesta päättäminen 12.1 Maksusta, maksun palauttamisesta, maksun alentamisesta ja maksun lykkäämisestä määrää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai se viranhaltija, jolle pääasiasta päättäminen on siirretty joko pääasiaa koskevassa päätöksessä tai samanaikaisesti annettavalla erillisellä päätöksellä. Mikäli maksusta tehdään erillinen päätös, tulee päätös ja maksulippu lähettää maksuvelvolliselle samalla kuin pääasiaa koskeva päätöskin. 12.2 Niiden maksujen kohdalla, jotka pannaan täytäntöön ilman hallintopäätöstä, voidaan katsoa maksun itsessään olevan päätös maksusta, eikä erillistä päätöstä maksusta tarvitse tehdä. 13 § Maksun suorittaminen ja periminen 13.1 Maksu on suoritettava 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun asiaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Viivästyneestä maksusta peritään kulloinkin voimassa olevaa viivästyskorkoa. 13.2 Mikäli tämän taksan mukaista maksua ei muistutuksesta huolimatta ole maksettu, voidaan se periä ulosottotoimina ilman erillistä tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. 14 § Taksan soveltaminen 14.1 Maksu määräytyy tämän taksan mukaisesti asioissa, jotka ovat tulleet vireille sekä joista on kuulutettu ja muuten annettu tieto asianosaisille tämän taksan voimaantulon jälkeen. 15 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 15.1 Taksa ja maksutaulukko ovat mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta voimassa 3.2.2015 1.2.2017alkaen. 15.2 Maksu määräytyy sen taksan mukaan, joka on voimassa hakemuksen, ilmoituksen tai muun asian vireilletulopäivänä. Maksun palauttamisen osalta noudatetaan sitä taksaa, joka oli voimassa silloin, kun maksu määrättiin. Tämä taksa korvaa Riihimäen kaupunginvaltuuston 4.3.2013 § 36 26.1.2015 § 9 hyväksymän Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan. Sovelletut oikeusohjeet: Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4, 5 ja 6 § Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 20 luku 205 § Vesilaki (587/2011) 18 luku 12 § Jätelaki (646/2011) 15 luku 144 § LIITE: Kaupunginvaltuusto Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) 13 luku 1 §23.01.2017 / 16 5 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Perustelut 1. Yleistä Taksassa on pyritty noudattamaan mahdollisimman pitkälle valtion maksuperustelainsäädännön periaatteita ja tavoitteita, kuten ympäristönsuojelulain 205 §:ssä edellytetään. Taksa mahdollistaa myös poikkeustilanteissa joustavan menettelyn ja tarvittavan maksujen kohtuullistamismahdollisuuden. 2. Taksamallin yksityiskohtaiset perustelut 1 § Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (527/2014), vesilain (587/2011), jätelain (646/2011) ja merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä tai muun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lakisääteisen tehtävän käsittelystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa sekä ympäristönsuojelulain mukaisesta valvonnasta peritään käsittelymaksu tämän taksan mukaisesti. Maksu voidaan periä myös muusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lakisääteisestä tehtävästä silloin, kun säädös sisältää maksun perimismahdollisuuden. Tällöin säädösmuutostenkin seurauksena voidaan tarvittaessa periä maksu sellaisen asian käsittelystä, jossa se on lain mukaan mahdollista. Maa-aineslain (555/1981) mukaisesti perittävien maksujen perusteet ovat erilaiset, joten niistä hyväksytään erillinen taksa. 2 § Maksujen määräytymisperusteet 2.1 Kunnalle perittävän maksun perusteiden on soveltuvin osin vastattava valtion maksuperustelakia (150/1992). Kunnalle perittävä maksu voi vastata enintään suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Ympäristönsuojeluviranomaisen maksut perustuvat luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelyn keskimääräiseen omakustannusarvoon, joka sisältää asian käsittelystä viranomaiselle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Kokonaiskustannuksiin kuuluvat asian käsittelystä aiheutuvien erilliskustannusten lisäksi käsittelyn aiheuttama osuus hallinto-, toimitila- ja pääomakustannuksista sekä muista viranomaisen yhteiskustannuksista. Kokonaiskustannuksiin kuuluvat lisäksi asianosaisten kuulemisesta sekä hakemuksen ja päätöksen tiedottamisesta aiheutuvat kulut lukuun ottamatta 4 §:ssä mainittuja lisämaksuja. 2.2 Asian käsittelymaksun laskeminen asian käsittelyyn kuluneen työajan perusteella samoin kuin taksan liitteenä olevan maksutaulukon laskeminen edellyttää asian käsittelyn omakustannusarvon selvittämistä ja esittämistä taksassa. Kokonaiskustannukset huomioon ottaen Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo on 60 63 euroa tunnilta. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 6 3 § Lupien, ilmoitusten ja muiden asioiden käsittelymaksut 3.1 Keskimääräiseen käsittelyaikaan ja omakustannusarvoon sekä keskimääräisiin kuulemis- ja tiedottamiskustannuksiin perustuvat maksut esitetään taksan liitteenä olevassa maksutaulukossa. Maksutaulukon kohtien 14 (Jätevesien johtaminen maahan tai ojaan, YSL 27 §, 2 momentti, kohta 2), 16 (Ympäristönsuojelulain 116 §:n mukainen toiminnan rekisteröinti), 18 (Muiden ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden käsittely), 19 (Valvontaohjelman mukaisen säännöllisen valvonnan maksut), 20 (Ympäristönsuojelulain rikkomukseen liittyvät maksut), 21 (Vesilain mukaisten asioiden käsittely), 20 22 (Jätelain 100 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely), 21 23 (Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden käsittely) ja 22 24 (Muu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lakisääteisen tehtävän käsittely) käsittelymaksussa ei ole huomioitu kuulemiskustannuksia. Mikäli käsiteltävän asian laatu edellyttää asianosaisten kuulemista sekä asian ja päätöksen tiedottamista, näiden kohtien mukaisten asioiden osalta maksutaulukon maksuihin lisätään kuulemiskuluina 800 euroa. Uusi ympäristönsuojelulakilain (527/2014) annettiin 27.6.2014 ja se tuli voimaan 1.9.2014. Lain 205 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksun: 1) tämän lain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä; 2) laatimaansa valvontaohjelmaan perustuvista luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastuksista ja niiden muusta ohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta; 3) tarkastuksista, jotka ovat tarpeen 175 tai 176 §:ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi taikka 181 §:ssä tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi. Edellä mainittujen asioiden käsittelymaksu peritään asian käsittelyyn käytettyjen työtuntien perusteella. 4 § Menettelyn laajuudesta johtuvat lisämaksut 4.1 Erilaisten laitosten ja toimintojen lupien tai ilmoitusten käsittely voi lisäselvitysten ja asianosaisten kuulemiseen laajuuden osalta poiketa merkittävästi toisistaan. Tämän vuoksi on perusteltua ottaa taksaan mukaan mahdollisuus periä asiantuntijaviranomaiselta hankittavasta lausunnosta ja sen käsittelystä viranomaisessa lisämaksu sekä lisäksi mahdollisuus periä erikseen hakijalta asiantuntijaviranomaisen mahdollisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta perimät lausuntokulut. Myös mahdollisesti tarvittavan konsultti- tai muun asiantuntijaselvityksen kustannukset on tarvittaessa oltava mahdollisuus periä hakijalta. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 7 Ympäristönsuojeluasetuksen 13 §:n 2 momentin mukaan lupaviranomainen voi tarvittaessa lupa-asian selvittämiseksi järjestää kuulemistilaisuuden tai järjestää katselmuksen hallintomenettelylain säännösten mukaisesti. Tällaisten tapausten varalta on perusteltua taksassa olla mahdollisuus periä niistä aiheutuneet tilavuokra-, matka- ja muut vastaavat erikseen laskutetut kulut hakijalta sekä lisämaksu tilaisuuksien järjestämisestä viranomaiselle aiheutuneiden muiden kustannusten johdosta. Toiminnan laajuus tai sijoittuminen toiminta-alueella saattaa edellyttää kuulutusten julkaisemista, pääsäännöstä poiketen, useammassa kuin yhdessä sanomalehdessä. Tällöin on perusteltua periä maksu lisäilmoituksista aiheutuvista kustannuksista. 5 § Maksun alentaminen tai korottaminen 5.1 Merkittävästi keskimääräistä vähäisemmän tai vaativamman asian käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella maksua voitaisiin tarvittaessa alentaa tai korottaa. Tämä ratkaistaan tapauskohtaisesti ja päätökselle esitetään perustelut. Lupamaksu voidaan määrätä taksan mukaista maksua pienemmäksi esimerkiksi, jos käytössä olevan varmennetun ympäristöasioiden hallintajärjestelmän tai muun vastaavan järjestelmän taikka energiansäästösopimuksien katsotaan vähentävän tarvetta selvittää toimintaa tai antaa tarkkailua ja seurantaa koskevia lupamääräyksiä. Vastaavasti eläinsuojan käsittelymaksua voidaan alentaa, mikäli kyseisellä tilalla toteutetaan maatalouden ympäristötukijärjestelmään liittyviä vapaaehtoisia vesiensuojelutoimenpiteitä. Edellä mainittujen sopimusten ja järjestelmien voidaan katsoa vähentävän viranomaisen selvittämis- ja määräystenantotarvetta ja siten pienentävän asian vaatimaa käsittelyaikaa, joten näiden perusteella maksua voidaan alentaa. 5.2 Toiminnan olennaista muuttamista (YSL 29 §) tai luvan muuttamista (YSL 89 §) koskevan asian tai uudistetun ilmoituksen käsittely saattaa olla työmäärältään joko uuden luvan käsittelyä vastaava tai sitten merkittävästi vähäisempi. Jos työmäärää voidaan pitää merkittävästi vastaavaa uuden luvan käsittelyä pienempänä, voidaan maksua alentaa. 5.3 Luvan tai ilmoituspäätöksen teknisluontoinen muuttaminen tai muu lupamääräysten vähäinen muutos on yleensä työmäärältään huomattavan vähäinen verrattuna normaalikäsittelyyn, joten tällaisissa tapauksissa on perusteltua alentaa maksua. 5.4 Ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 momentin ja 7 §:n mukaisten asioiden käsittely on työmäärältään täysin uuden hakemuksen käsittelyä vastaava, joten maksun alentamiselle ei ole perusteita, vaikkakin on kyse olemassa olevien toimintojen uudelleen luvittamisesta. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 8 5.5 5.4 Ympäristönsuojelulain 41 §:n mukaan, jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen tai toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. Tällaisessa tapauksessa ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa tarkastellaan yhdessä. Tällöin lupa-asiaan käytetty viranomaisen työmäärä vähenee verrattuna yksittäin käsiteltäviin lupahakemuksiin sekä asian selvittämisen että itse menettelyn osalta. Lainkohdan tarkoittamassa tilanteessa on kuitenkin perusteltua periä maksua kaikista ympäristöluvanvaraisista toiminnoista, koska kunkin toiminnan osalta asia on tutkittava ja ratkaistava. 5.6 5.5 Ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaan ympäristölupahakemusta koskevasta kuulutuksesta on ilmoitettava ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Vastaavin perustein lain 85 §:n mukaan tulee tieto päätöksestä julkaista sanomalehdessä. Edelleen lain 118 - 120 §:ien mukaisen ilmoituksen vireilläolosta on ilmoitettava ja kuultava asianosaisia hallintomenettelylain säännösten mukaisesti. Myös näissä tapauksissa saattaa olla joissain tapauksissa tarpeen ilmoittaa asiasta sanomalehdessä. Sanomalehti-ilmoituksen julkaiseminen on pääsääntö ja siitä aiheutuvat kustannukset sisältyvät taksan mukaisiin maksuihin. Ainoastaan poikkeustapauksissa, mikäli asian merkitys on vähäinen tai ilmoittaminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta, voidaan ilmoitus jättää julkaisematta. Näitä tapauksia varten on perusteltua taksassa olla mahdollisuus vähentää maksusta siihen sisältyvät keskimääräiset ilmoituskustannukset. 6 § Hakemuksen, ilmoituksen tai muun asian peruuttaminen tai raukeaminen 6.1 Asian käsittely kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa voi raueta siksi, että hakija peruuttaa hakemuksensa, ilmoituksensa tai muun asian taikka asia voi raueta muusta syystä ennen viranomaisen päätöksen antamista. Tällaisten tapausten osalta voisi olla kohtuullista alentaa käsittelymaksua. Usein tällaisissa tapauksissa viranomainen on ryhtynyt oleellisiin toimiin hakemuksen käsittelemiseksi tai asian käsittely on saatu lähes valmiiksi. Tällaisissa tapauksissa on perusteltua periä hakemuksen käsittelystä aiheutuneet 4 §:n mukaiset kustannukset sekä erikseen määrättävä vähimmäisosuus 3 §:n mukaisesta maksusta. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 9 7 § Hakemuksen tai ilmoituksen hylkääminen tai tutkimatta jättäminen 7.1 Hylkäävään päätöksen käsittely vaatii vastaavat selvitykset ja usein huomattavasti laajemmat perustelut kuin myönteisen päätöksen käsittely. Tämän vuoksi on perusteltua periä hylkäävästä päätöksestä sama maksu kuin myönteisistäkin päätöksistä. Joissain tapauksissa hylkäysperuste on niin ilmeisen selvä, että asian käsittelyyn ei mene paljonkaan aikaa. Tällaisissa tapauksissa tulee olla mahdollista alentaa maksua. 7.2 Päätös hakemuksen tai ilmoituksen jättämisestä tutkittavaksi ottamatta tapahtuu yleensä nopeasti, koska tällaiset asiat ovat yleensä täysin selkeitä. Tällaisissa tapauksissa maksun perimiselle ei ole perusteita. 8 § Palautetun hakemuksen käsittelymaksu 8.1 Mikäli tuomioistuin muutoksenhaun johdosta palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi, asian käsittelyä käytännössä jatketaan siitä, mihin se jäi aiemmassa käsittelyssä. Tämän vuoksi taksan mukaisesta käsittelymaksusta tulee vähentää, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksestä on peritty. 8.2 Mikäli tuomioistuin muutoksenhaun johdosta kumoaa päätöksen sen vuoksi, että hakija ei ole ollut hakemansa luvan tarpeessa, on kohtuullista palauttaa hakijalle mahdollisesti peritty maksu kokonaisuudessaan. Tällaisessa asiassa voidaan katsoa tilanteen johtuneen osittain myös viranomaisen virheellisistä tulkinnoista, jolloin maksun palauttamiselle on myös tämä vuoksi perusteet. 9 § Valvontamaksut 9.1 Ympäristönsuojelulain 205 §:n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksua valvontaohjelmassa esitetyistä säännöllisen valvonnan toimenpiteistä. Maksua voidaan periä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontavastuulle kuuluvien rekisteröitävien ja luvanvaraisten toimintojen valvonnasta, joka on esitetty valvontaohjelmassa. Maksun suuruus ja sen perusteet määritetään kunnan hyväksymässä taksassa. Toiminnanharjoittajat ovat oikeutettuja saamaan tietoonsa oman toimintansa valvontamaksun määräytymisen perusteet. Mikäli tarkastuksen yhteydessä annetaan määräys tai pyydetään toiminnanharjoittajalta selvitys, jonka tämä toimittaa valvontaviranomaiselle, on määräyksen valmistelusta tai selvityksen käsittelystä johtuvasta työmäärästä mahdollista periä maksu osana tarkastusmaksua. Peruuttamatta jätetystä, sovitusta tarkastuksesta peritään maksu, koska tarkastukseen valmistautumiseen ja matka-aikaan on kulunut työaikaa. Tämän jälkeen tehtävästä toteutuvasta määräaikaistarkastuksesta peritään taksataulukon mukainen maksu. 9.2 Maksullisia voivat olla valvontatarkastusten lisäksi laitosten muu valvontaohjelmaan perustuva säännöllinen valvonta, kuten vuosikertomuksen ja tarkkailutulosten tarkistaminen (YSL 168 ja 205 §, HE 214/2013 vp, YSL 168 ja 205 §:n yksityiskohtaiset perustelut). Mikäli toiminnanharjoittaja ei omaaloitteisesti toimita tarkkailuvelvoitetuloksia määrättynä aikana, ja niitä Kaupunginvaltuusto / 16 on perusteltua joudutaan pyytämään, LIITE: lisääntyneen työmäärän 23.01.2017 vuoksi taksaa 10 korottaa. 9.3 Ympäristönsuojelulaissa on annettu mahdollisuus maksuhuojennuksiin mikroyrityksille ja sellaisille luonnollisille henkilöille, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa (YSL 206 §). Toiminnanharjoittajan on maksun määräämistä varten ilmoitettava pyynnöstä valvontaviranomaiselle työntekijä-, liikevaihto- ja tasetiedot tai niitä lähinnä vastaavat tunnusluvut. Jos tietoja ei pyynnöstä huolimatta ilmoiteta, maksu voidaan määrätä alentamattomana. 10 § Vakuuspäätöksen maksu 10.1 Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan lupaviranomainen voi hakijan pyynnöstä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Tällaisen vakuuden hyväksymistä koskevan asian käsittelyssä viranomainen joutuu selvittämään mm. tekeekö toiminnan käynnistäminen muutoksenhaun hyödyttömäksi, mitä mahdollisesti tarvittava ympäristön ennallistaminen tulisi maksamaan ja minkä laatuinen vakuus voidaan hyväksyä. Tällaisissa tilanteissa on perusteltua periä hakijalta lisämaksu, jonka suuruus on määrätty osuus toimintaa koskevasta 3 §:n mukaisesta maksusta. 11 § Maksun kohtuullistaminen tai määrääminen poikkeustapauksissa 11.1 Taksan mukaisen maksun soveltaminen saattaa joissain tapauksissa asian luonne tai merkitys huomioon ottaen johtaa kohtuuttoman suureen maksuun, jolloin tulee olla mahdollisuus erityisistä syistä määrätä maksu taksasta poikkeavasti. Tällaisia erityisiä syitä on määritelty maksuperustelain 6 §:n 3 momentissa. Maksun tulee tällaisissakin tilanteissa kattaa viranomaiselle hakemuksen käsittelyn edellyttämistä asiantuntijalausunnoista tms. aiheutuneet kustannukset. Koska hakemuksen käsittely aiheuttaa viranomaiselle aina kustannuksia, tulee niiden kattamiseksi periä joku osuus taksan mukaisesta maksusta. 11.2 Tietyissä erityistapauksissa, esimerkiksi poikkeuksellisen laajan ja vaikean asian käsittelyn todelliset kustannukset saattavat muodostua merkittävästi taksan mukaisista maksuista suuremmaksi. Tällaisissa tapauksissa niiden osalta tulee olla mahdollisuus periä käsittelymaksu toteutuneitten kustannusten mukaisesti. Tällaisissa tilanteissa pitää taksasta poikkeaminen perustella kustannusseurantaan perustuvalla laskelmalla ja muiden kustannusten erittelyselvityksellä. Tällaiset selvitykset tulee liittää myös käsittelymaksua koskevaan laskuun. 12 § Maksusta, maksun palauttamisesta ja poikkeuksesta päättäminen 12.1 Ympäristönsuojelulain 190 §:n 3 momentin mukaan käsittelymaksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Tällä perusteella maksusta, maksun palauttamisesta, maksun alentamisesta ja maksun lykkäämisestä tulee ympäristönsuojeluviranomaisen määrätä pääasiaa koskevassa päätöksessä tai samanaikaisesti annettavalla erillisellä päätöksellä. Mikäli maksusta tehdään erillinen päätös, tulee päätös ja maksulippu lähettää maksuvelvolliselle samalla kun pääasiaa koskeva päätöskin lähetetään. 12.2 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 /116 16 §:n mukainen Maksuja ilman hallintopäätöstä ovat ympäristönsuojelulain 11 rekisteröinti, jätelain 100 §:n mukainen rekisteröinti ja ympäristönsuojelulain mukainen valvontamaksu. Muutoksenhakuna näissä maksuissa käytetään perustevalitusta. 13 § Maksun suorittaminen ja periminen 13.1 Maksun suorittamisesta on perusteltua määrätä taksassa ja voidaan katsoa kohtuulliseksi pääperiaatteeksi, että maksu suoritetaan määräajassa sen jälkeen, kun asiaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Myös viivästyneestä maksusta perittävästä viivästyskorosta on perusteltua olla maininta taksassa. Valtion maksuperusteasetuksen 3 §:n mukaan maksamattomalle määrälle peritään viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. 13.2 Mahdollisuus periä maksamaton maksu ulosottotoimina ilman erillistä tuomiota tai päätöstä on informatiivisena asiana perustelua mainita taksassa. Asiaa koskeva säännös on valtion maksuperustelain 11 §:n 1 momentissa. 14 § Taksan soveltaminen 14.1 Koska taksa ei voi tulla takautuvasti voimaan, tulee taksassa mainita millä perusteella arvioidaan asiat, joihin sitä voidaan soveltaa. 15 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 15.1 Taksa tulisi saattaa voimaan mahdollisimman pian. 15.2 Taksan hyväksymistä koskevassa päätöksessä on perusteltua määrätä, että taksa astuu voimaan muutoksenhausta huolimatta taksassa määrättynä ajankohtana. Tämä ajankohta tulee valita siten, että ennen kyseistä ajankohtaa on taksan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja tarkastettu ja asetettu nähtäville. Jos taksan hyväksymistä koskeva asia käsitellään kunnanvaltuustossa, voidaan taksan voimaantulosta määrääminen siirtää kunnanhallituksen päätettäväksi. Kunnanhallituksen tehtävänä on kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonta ja toimeenpano. Taksan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta kuntalain säännösten mukaisesti. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 Liite kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 Liite kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan Lupaa, rekisteröintiä tms. edellyttävä laitos tai toiminta 1. 1.1. 2. 2.1. 3. 3.1. 4. 4.1. 4.2. 4.3. 4.4. 5. 5.1. 6. 6.1. 6.2. 6.3. 7. 7.1. 7.2. 7.3. 8. 8.1. 9. 9.1. 9.2. 9.3. 9.4. 9.5. 9.6. 9.7. 9.8. 9.9. 9.10. 9.11. 9.12. 9.13. 9.15. 9.16. 10. 10.1. Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta, YSA 2 § Metsäteollisuus puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos Metalliteollisuus metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen Energiantuotanto polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintää 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiatuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia Polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos nestemäisten polttoaineiden jakeluasema muu polttonesteiden jakeluasema tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto kivihiilivarasto Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta toiminnat, joissa käytetään orgaanisia liuottimia Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta kiinteä tai tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus pohjavesialueelle sijoitettava asfalttiasema Mineraalituotteiden valmistus keramiikka- tai posliinitehdas kevytsoratehdas ja kevytbetonitehdas kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely tekstiilien vesipesula tai muu kuin rekisteröitävä kemiallinen pesula Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus teurastamo lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä laitos perunan tai juuresten käsittely- tai jalostuslaitos vihanneksia, öljykasveja, melassia tai mallasohraa käsittelevä tai jalostava laitos muu kasviperäisiä raaka-aineita käsittelevä tai jalostava laitos panimo siiderin tai viinin valmistus käymisteitse muu virvoitus- tai alkoholijuomia valmistava laitos rehuja tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava tehdas jäätelötehdas tai juustomeijeri einestehdas pelkän maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos makeistehdas mallas-, alkoholi- tai virvoitusjuomien pakkaamo Eläinsuojat tai kalankasvatus eläinsuoja Käsittelya ika (h) voimassa oleva Maksu euroa voimassa oleva Käsittely Maksu aika (h) euroa ehdotus ehdotus 100 6800 100 7100 120 8000 120 8360 80 5600 80 5840 60 60 4400 4400 60 60 4580 4580 80 60 5600 4400 80 60 5840 4580 100 6800 100 7100 80 5600 80 5840 80 80 5600 5600 80 80 5840 5840 60 60 60 4400 4400 4400 80 80 80 5840 5840 5840 40 3200 40 3320 80 80 80 60 5600 5600 5600 4400 80 80 80 80 5840 5840 5840 5840 60 4400 80 5840 60 80 80 80 80 80 80 80 60 80 4400 5600 5600 5600 5600 5600 5600 5600 4400 5600 80 80 80 80 80 80 80 80 60 80 5840 5840 5840 5840 5840 5840 5840 5840 4580 5840 30 2600 60 4580 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 Lupaa, rekisteröintiä tms. edellyttävä laitos tai toiminta 10.2. 11. 11.1. 11.2. 11.3. 12. 12.1. 12.2. 12.3. 12.4. 12.5. 12.6. 13. 13.1. 13.2. 13.3. 13.4. 14. 14.1. 14.2. 14.3. 15. 16. 16.1. 16.2. 16.3. 16.4. 16.5. 17. 17.1. 17.2. 17.3. 18. 18.1. 18.2. 18.3. 18.4. 18.5. turkistarha Liikenne muu lentopaikka kuin lentoasema linja-auto-, kuorma-auto- tai työkonevarikko ulkona sijaitseva moottoriurheilurata Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely maankaatopaikka pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikkalle kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka autopurkamo ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelylaitos muu jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely Muu toiminta ulkona sijaitseva ampumarata pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka kiinteä eläintarha tai huvipuisto krematorio ja lemmikkieläinten polttolaitos Jätevesien johtaminen maahan tai ojaan, YSL 27 §, 2 momentti, kohta 2 kun jätevesien määrä on asukasvastineluvultaan alle 10 asukasvastineluvultaan 10-49 asukasvastineluvultaan 50-99 Toiminta, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, YSL 27 §, 2 momentin kohta 3 Ympäristönsuojelulain 116 §:n mukainen toiminnan rekisteröinti energiantuotantolaitos asfalttiasema polttonesteiden jakeluasema kemiallinen pesula toiminnat ja laitokset, joissa käytetään orgaanisia liuottimia Ympäristönsuojelulain 12 luvun mukaisten ilmoitusten käsittely tilapäinen melua tai tärinää aiheuttava toiminta - ilmoituksen vireilletulosta kuulutetaan - ei kuuluteta koeluonteinen toiminta poikkeukselliset tilanteet Muiden ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden käsittely tarkkailusuunnitelman käsittely ja hyväksyminen muiden, kuin haittaa kärsivän asianosaisen aloitteesta vireillepaneman ilmeisen perusteettoman asian käsittely Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeaminen, YSL 202 § talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen, YSL 157 §, €/tunti jäteveden johtaminen toisen alueella, YSL 158 §, €/tunti Käsittelya ika (h) voimassa oleva 30 Käsittely Maksu Maksu aika (h) euroa euroa voimassa ehdotus ehdotus oleva 2600 60 4580 100 60 100 6800 4400 6800 100 80 100 7100 5840 7100 100 6800 100 7100 100 6800 80 5840 60 80 80 80 4400 5600 5600 5600 60 80 80 80 4580 5840 5840 5840 80 40 60 60 5600 3200 4400 4400 100 60 80 80 7100 4580 5840 5840 30 1890 10 20 30 600 1200 1800 40 3200 60 4580 25 25 20 10 30 1500 1500 1200 600 1800 30 30 30 20 1890 1890 1890 1260 1890 8 4 20 20 1280 240 2000 2000 10 7 20 20 1430 441 2060 2060 10 600 10 630 10 2 600 60 10 2 630 126 60 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 63 63 Lupaa, rekisteröintiä tms. edellyttävä laitos tai toiminta 18.6. muu ympäristönsuojelulain mukaisen asian käsittely, €/tunti 19. Valvontaohjelman mukaisen säännöllisen valvonnan maksut 19.1. Määräaikaistarkastus 19.2. suppea uusinta tarkastus 19.3. Vuosikertomuksen tarkastaminen 19.4. Tarkkailuraportin tarkastaminen 20. Ympäristönsuojelulain rikkomukseen liittyvät maksut 20.1. Hallintopakkomääräyksen tai keskeytyksen noudattamisen valvomiseksi tehtävä tarkastus 21. Vesilain mukaisten asioiden käsittely 21.1. talousveden ottamisen rajoittaminen, VL 4:2 § 21.2. ojitusasiat, VL 5:5 § 21.3. muu vesilain mukaisen asian käsittely, €/tunti 22. Jätelain 100 §:n mukaisten asioiden ilmoituksen käsittely 22.1. jätteenkeräystoiminnan merkitseminen jätehuoltorekisteriin, JL 100 § 22.2. mittausten ja tutkimusten kohtuulliset kustannukset, JL 123 §, €/tunti 23. Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden käsittely 23.1. huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen ja sataman merkitseminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 24. Muu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lakisääteisen tehtävän käsittely, €/tunti Käsittelya ika (h) voimassa oleva Käsittely Maksu Maksu aika (h) euroa euroa voimassa ehdotus ehdotus oleva 60 63 5 3 2 1 315 189 126 63 7 441 10 20 600 1200 60 10 20 630 1260 63 4 240 4 252 63 10 600 60 LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 16 10 630 63 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 143 Dno KH/33/00.00.01.01/2017 17 § Riihimäen seutujohtoryhmän perustaminen Khall. 16.1.2017 § 17 Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntajohtajat ja hallitusten ja valtuustojen 1. puheenjohtajat tapasivat Riihimäen kaupungin kutsusta toisensa 3.1.2017 edunvalvonta- ja seudun elinvoima-asioiden parissa. Tapaamisen päätteeksi todettiin, että seudun kuntien johdon välistä yhteistyötä on perusteltua lisätä nykyisestä ja yhteistyön läpinäkyvyyden ja jatkuvuuden varmistamiseksi yhteistyölle on hyvä hakea myös valtuustojen tuki. Hyvinkää–Riihimäki-talousalueella toimi vuosia kuntien yhteiset hallintoelimet, ns. talousaluejohtoryhmä ja -toimikunta. Nämä elimet eivät enää muutamaan vuoteen ole kokoontuneet – kuntaliitosselvitysten ja maakuntauudistuksen keskittäessä Riihimäen seudun kuntien huomiota ennen kaikkea oman seudun ja maakunnan toimintoihin ja Hyvinkään suunnalla taas oman maakunnan ja ns. Kuuma-kuntien toimintoihin ja yhteistyösuhteisiin. Maakuntauudistuksen edetessä kuntien roolien ja samaan aikaan ympäröivän maailman jatkuvasti nopeampaan tahtiin muuttuessa, seudullinen edunvalvonta korostuu. Tätä taustaa vasten seudun kuntien johto on päättänyt esittää yhteisen RHL-seutujohtoryhmän perustamista, yhteisten asioiden valmistelua, ja edunvalvontaa varten. Seudun kuntajohtajat esittävät, että RHL-seutujohtoryhmä muodostetaan kuntajohtajista ja kunkin kunnan hallituksen ja valtuuston ykköspuheenjohtajista. Kukin kunta vastaa vuorollaan, vuoden kerrallaan puheenjohtajavelvoitteista, Riihimäen kaupungin toimiessa puheenjohtajana vuonna 2017. RHL-seutujohtoryhmä kokoontuu puheenjohtajakunnan kutsusta, tavoitteena on vähintään neljä (4) tapaamista vuodessa. RHL-seutujohtoryhmä käsittelee kuntien välisiä palvelutuotannon yhteishankkeita, huolehtii seudullisesta edunvalvonnasta ja yhteisten edunvalvontalinjausten valmistelusta ja muodostaa seudun yhteisiä näkemyksiä ja kannanottoja kulloinkin esillä oleviin ajankohtaisiin, seudun kuntia koskeviin hankkeisiin, kuten mm. sote- ja maakuntauudistukseen. Ajankohtaisista asioista riippuen RHL-seutujohtoryhmä voi kutsua tapaamisiinsa myös mm. Hyvinkään tai jonkin muun yhteistyökunnan/kaupungin edustajia. (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus hyväksyy seudullisen RHL-seutujohtoryhmän perustamisen ja saattaa asian edelleen valtuustolle tiedoksi. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 144 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Samalla kaupunginhallitus yksimielisesti päätti muuttaa ryhmän nimeksi Riihimäen seutujohtoryhmä. ______ Kvalt. 17 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91 §) kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh. 019 758 4013 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 145 Dno KH/38/02.02.00.00/2017 18 § Suunnitelma yhteistoimintamenettelyn toteuttamisesta Khall. 7.11.2016 § 430 Khall. 15.12.2016 § 479 Khall. 16.1.2017 § 22 Kaupunginvaltuusto on 3.10.2016 päättänyt, että Riihimäen kaupunki käynnistää säästöjen aikaan saamiseksi yhteistoimintamenettelyn kaupunginhenkilöstöä koskien. Samassa yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti, että talouden sopeuttamistarve vuodelle 2017 määritetään kaupunginhallituksen talousarvioseminaarissa. Kaupunginhallitus päätti 25.10.2016 talousarvioseminaarin yhteydessä seuraavasti: ”Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintamenettely käynnistetään ja kutsutaan koolle ao. henkilöstön edustajat yhteistoimintaneuvotteluun, jossa on tavoitteena henkilöstön kanssa löytää noin 2,0 miljoonan euron talouden tasapainotustoimenpiteet jaksotettuna vuosille 2017 ja 2018. Seuraavaan hallituksen kokoukseen valmistellaan tarkempi suunnitelma yhteistoimintamenettelyn toteuttamisesta.” Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (13.4.2007/449) säätelee työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan toteuttamista. Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat mm: - henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa ja palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, jos niillä on olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttö sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavat osaaikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset. Ennen kuin työnantaja ratkaisee em. yhteistoimintamenettelyä edellyttävän asian, tulee toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotella yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa niin ajoissa kuin mahdollista. Jos kunnan talousarvioehdotus edellyttää sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osaaikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteenehtoihin, on toimenpiteitä käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Tällöin työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys henkilöstön edustajille viimeistään 5 päivää ennen neuvottelujen aloittamista sekä toimitettava se työvoimaviranomaisille. Siinä tulee kertoa alustava arvio, kuinka montaa työntekijää em. toimenpiteet koskevat ja milloin ne toteutetaan. Tällaista neuvotteluesitystä ei ole toistaiseksi annettu. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 146 Työnantajaa edustavat pääneuvottelijat ovat käyneet henkilöstöä edustavien pääluottamusmiesten kanssa 28.10.2016 neuvottelun, jossa on kerrottu kaupungin taloudellista tilannetta kuvaavat tunnusluvut sekä kaupunginhallituksen asettama säästötavoite, joka on yhteensä 2.000.000 euroa vuosina 2017–2018. Seuraava neuvottelu on sovittu käytäväksi 17.11.2016. Silloin on tiedossa kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio vuodelle 2017. Kaupunginvaltuuston seminaarissa 31.10.2016 valtuustoryhmät ottivat ryhmätöissä kantaa siihen, mikä on yhteistoimintaneuvottelujen tavoite. Esille nousi lähinnä yleisiä toiminnan tehostamiseen ja uudistamiseen liittyviä tavoitteita. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa kaupunginhallituksen vuodelle 2017 asettama kahden miljoonan euron säästötavoite on jaettu siten, että vuonna 2017 tavoitellaan 500.000 euron vähennystä henkilöstömenoihin tai muihin toimintakuluihin. Vuonna 2018 säästötavoite on 1,5 miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa tarkoituksena on jatkaa neuvotteluja henkilöstön edustajien kanssa siten, että vuoden 2016 loppuun mennessä laaditaan toimenpidesuunnitelma vuosille 2017-2018, jonka avulla asetettu säästötavoite pyritään saavuttamaan. Tällaisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi paikallinen sopimus lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi (vaatii järjestöjen suostumuksen), kannustaminen palkattomien talkoovapaiden laajempaan käyttöön ja työaikapankin käytön laajentaminen. Samanaikaisesti jatketaan luonnollisen poistuman hyödyntämistä, toimintojen ja työprosessien tehostamista ja työhyvinvointityötä sairauspoissaolojen määrän vähentämiseksi. Suunnitelman toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. (js) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus hyväksyy tehdyn suunnitelman yhteistoimintamenettelyn toteuttamisesta ja merkitsee tiedoksi ehdotetut toimenpiteet. Kaupunginhallitus edellyttää, että 15.12.2016 kaupunginhallituksen kokoukseen laaditaan toimenpidesuunnitelma, jonka tavoitteena on kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen sisältyvän 500.000 euron kustannussäästön aikaan saaminen vuonna 2017. Tämän lisäksi laaditaan erillinen vähintään 1,5 miljoonan euron sopeuttamissuunnitelma vuodelle 2018. Kaupunginhallitus edellyttää, että valmisteltavan suunnitelman ja YT-menettelyn toteutumista seurataan säännöllisesti osavuosikatsausten yhteydessä. Työnantaja ei tässä vaiheessa tavoittele YT-lain mukaisena keinona osa-aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomia. Näihin voidaan kuitenkin erillisellä päätöksellä palata, ellei sopeuttamisohjelmassa päästä toivottuun lopputulokseen. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 147 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Khall. 15.12.2016 § 479 Yhteistoimintamenettelyn mukaisia neuvotteluja jatkettiin 17.11.2016 ja 8.12.2016 henkilöstöä edustavien pääluottamusmiesten kanssa. Neuvottelujen kuluessa käytiin läpi käytettävissä olevia keinoja toimintamenojen säästämiseksi. Ammattijärjestöt eivät olleet valmiita tekemään paikallista sopimusta lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Neuvotteluissa esiin nousseet toiminnan tehostamiseen liittyvät toimenpiteet on koottu LIITTEENÄ olevaan toimintasuunnitelmaan. Niiden avulla on mahdollista saavuttaa 500 000 euron säästötavoite vuonna 2017. Säästötavoitteen kohdentaminen toimialoille valmistellaan kaupunginhallitukselle 16.1.2017. Vuodelle 2018 asetetun säästötavoitteen osalta jatketaan neuvotteluja henkilöstön edustajien kesken vuoden 2017 puolella. Toimialojen kehittämisryhmät kytketään tällöin myös mukaan sopeuttamissuunnitelman laadintaan. (js) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan toimenpidesuunnitelman toimintamenojen karsimiseksi vuonna 2017. Yhteistoimintaneuvotteluja henkilöstön edustajien kanssa jatketaan alkuvuonna 2017 siten, että vuodelle 2018 asetettu 1,5 miljoonan euron säästötavoite saavutetaan. Toimenpidesuunnitelman tarkemmasta täytäntöönpanosta ja aikataulusta ja säästön kohdentamisesta toimialoille valmistellaan esitys kaupunginhallituksen käsittelyyn 16.1.2017. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin ______ Khall. 16.1.2017 § 22 Kaupungin johtoryhmä on 9.1.2017 keskustellut toimenpidesuunnitelman tarkemmasta täytäntöönpanosta, aikataulusta ja säästöjen kohdentamisesta toimialoille. Tarkennettu toimenpidesuunnitelma on LIITTEENÄ. (js) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan toimenpidesuunnitelman ja saattaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 148 Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että vuodelle 2017 asetettu 500.000 euron säästötavoite kohdennetaan toimialoille henkilöstömenojen suhteessa seuraavasti: Keskushallinto Sosiaalilautakunta Sivistyslautakunta Tekniikan ja ympäristön toimiala 23.000 € 141.000 € 272.000 € 64.000 € Yhteensä 500.000 € Kaupunginhallitus edellyttää, että toimenpidesuunnitelman ja vuoden 2017 säästötavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ensimmäinen tarkasteluraportti laaditaan huhtikuun ja toinen kesäkuun lopun tilanteen mukaan. Kaupunginhallitus toteaa, että vuoden 2018 säästötavoitteen (1,5 M €) osalta YT-menettely jatkuu suunnitellun mukaisesti. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 18 § Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/hallintokunnat (laaja jakelu) kunnalllisvalitus hallintojohtaja Jussi Savola, puh. 019 758 4011 Riihimäen kaupunki Toimenpidesuunnitelma toimintamenojen säästämiseksi vuonna 2017 Päämäärä/säästökohde Tavoite Toimenpide v 2017 Säästö Henkilöstön sairauspoissaolot - Korvaavan työn toimintamallin tehokas käyttö - Osa-aikatyön mahdollistaminen laskevat merkittävästi - Varhaisen puuttumisen mallin mukainen toiminta vuodesta 2016, jolloin ja tiivis yhteistyö työtterveydenhuollon kanssa mm. sijaismäärärahoja säästyy. osatyökykyisyystilanteissa Varhe-maksut eivät kasva. 150 000 e - Esimiehiä koulutetaan varhaiseen puuttumiseen, korvaavan työn toimintamallin käyttöön ja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Esimiehet velvoitetaan osallistumaan vähintään kolmeen paikalliseen koulutustilaisuuteen/v. - Työntekijöille lähetetään myös Populus-hälytys omista toistuvista tai pitkittyneistä sairauspoissaoloista. - Työkokonaisuudet rakennetaan tarkoituksenmukaiseksi, jossa on selkeät vastuut ja työyhteisöissä pelisäännöt. Korostetaan yhteisvastuuta positiivisen työilmapiirin luomisessa. Otetaan käyttöön helposti toteutettavat ilmapiirikyselyt. - Tapaturmien vähentämiseksi torjutaan liukkautta, huolehditaan työvälineiden kunnosta ja esteettömyydestä sekä ergonomiasta. Läheltä piti -tilanteet ja muut uhkatilanteet käsitellään työyhteisössä. Sisäilmaongelmien ilmetessä toimitaan yhtenäisen mallin mukaisesti. - Henkilöstöhallinto seuraa varhaisen tuen keskustelujen käymistä ja tukee esimiehiä tarvittaessa niiden käymisessä. - Yhteistyötä tiivistetään työterveydenhuollon, henkilöstöhallinnon ja esimiesten kesken osatyökykyisyystilanteissa mm säännöllisillä tapaamisilla. - Muutostilanteet hoidetaan ohjeiden mukaisesti yhteistoiminnallisesti ja henkilöstöä osallistaen tarvittaessa henkilöstöhallinnon tuella. Vapautuvista vakansseista jätetään osa täyttämättä. Eläköitymisen myötä (24 henk./2017) tai muutoin vapautuvista vakansseista osa jätetään täyttämättä ja tehtävät organisoidaan uudelleen ja tukipalveluiden järjestämistapa tarkistetaan - Täyttölupamenettely on uudistettu ja vapautuvien vakinaisten vakanssien ja pitkien sijaisuuksien osalta tehdään tarkka selvitys täytön tarpeellisuudesta yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa. - Vähintään 5 vakanssia jätetään täyttämättä v 2017. - Tukipalveluiden uudelleenorganisoimiseksi tehdään suunnitelma ja palvelututasot otetaan tarkasteluun. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja lisätään kaupunkiorganisaatiossa ainakin 20 paikalla. Yritysyhteistyötä tehostetaan palkkatukipaikkojen lisäämiseksi yrityksissä. - Työllisyyskoordinaattori kiertää toimialoilla kertomassa 50 000 e - Kaikki toimialat lisäävät kuntouttavan ja kartoittamassa soveltuvia työkohteita kuntouttavan työtoiminnan paikkoja - Asiakasohjausta tehostetaan vapaisiin paikkoihin työtoiminnan asiakkaille. - Kaikki toimialat sitouttavat tarjoamaan niitä nykyistä enemmä, yhteensä vähintään 30 paikkaa. - Asiakasohjaus organisoidaan uudelleen ja tarvittaessa lisätään ohjausresurssia. - Nimetään toimialoille kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen osallistuvat yhteyshenkilöt. - Ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa lisätään, samoin yhteistyötä yhdistysten kanssa. - Yrityksille ja yhdityksille maksettavaa työllistämislisää tarkistetaan palkkatukipaikkojen lisäämiseksi. - Työvalmennusta tehostetaan. Toimintoja tehostetaan eri tavoin. - Tietojärjestelmien ja -tekniikan tekokkaampi käyttö, sähkiset toimintatavat ja palvelut - Kokousten vähentäminen ja tehostaminen -Työvuorosuunnittelun ja työprosessien tehostaminen, aukuioloaikojen tarkistaminen - Esimiesosaamisen lisääminen (esmiespassi) - Tilojen käytön tehostaminen - Ostopalvelujen taloudellisuuden tarkastelu - Keskitetyn sijaisrekrytoinnin tehokkaampi käyttö lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa - Varahenkilöjärjestelmän kehittäminen - Työaikapankin käytön lisääminen ja liukuvan työajan liukumamarajan laajentaminen 200 000 e 100 000 e -Toimialoilla käynnistetään toimintojen tehostamisprosesseja mm. prossessityön havaintojen perusteella. - Päätöksentekoa selkeytetään ja hallinnollista työtä tehostetaan mm. delegointeja lisäämällä ja keskittymällä olennaisiin asioihin. LIITE: Kaupunginvaltuusto 23.01.2017 / 18 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 150 Dno 19 § Riihimäen kaupungin hallintosäännön uudistaminen Khall. 29.3.2016 § 137 Khall. 29.8.2016 § 314 Khall. 21.11.2016 § 450 Kvalt. 12.12.2016 § 136 Uusi kuntalaki astui voimaan 1.5.2015. Suurin osa kuntalain säännöksistä astuu kuitenkin voimaan 1.6.2017. Uusi kuntalaki sisältää merkittäviä uudistuksia, jotka muuttavat kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämistä, päätöksenteko- ja hallintomenettelyä ja valtuuston toimintaa. Esimerkiksi tällä hetkellä Riihimäen kaupungin lautakunnille toimivalta on delegoitu erillisillä johtosäännöillä, valtuuston päätöksentekoa säännellään erillisellä valtuuston työjärjestyksellä ja nykyiseen kaupungin hallintosääntöön on koottu yleisiä päätöksentekoon liittyviä säännöksiä. Jatkossa kuntalain 90 §:n edellyttää, että kaikki kunnan johtosäännöt kootaan yhteen asiakirjaan eli hallintosääntöön. Hallinnon ja toiminnan järjestämistä koskevilla hallintosäännön määräyksillä otetaan kantaa kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämiseen eli millaisella luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiolla kunta toimii ja miten kuntaa johdetaan. Hallintosäännöstä tulee ilmetä, mitä luottamushenkilötoimielimiä kunnassa on, mitkä ovat niiden tehtävät ja toimivalta, toimielinten jäsenmäärä jne. Hallintosäännöstä tulee lisäksi ilmetä tarpeelliset määräykset kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä, henkilöstöorganisaatiosta, taloudenhoidosta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Päätöksenteon ja hallintomenettelyn osalta hallintosääntöön kootaan määräykset mm. toimivallan siirtämisestä, toimielinten kokoontumisesta, varajäsenten kutsumisesta, toimielimen puheenjohtajan tehtävistä, esittelystä, pöytäkirjan laatimisesta ja tarkastamisesta, asiakirjojen allekirjoittamisesta, otto-oikeudesta jne. Hallintosäännössä on lisäksi käsiteltävä valtuuston toimintaan liittyvät asiat kuten valtuuston kokousmenettely, valtuutetun aloitteen käsittely, sääntely valtuustoryhmistä, kokouksiin osallistumisesta ja kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti ja valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa. Riihimäen kaupungin näkökulmasta uuden kuntalain mukaisen hallintosäännön valmistelu antaa tilaisuuden pohtia kattavasti kaupungin hallinto- ja johtamisjärjestelmän nykyistä rakennetta, toimivuutta ja kehityssuuntaa. Hallintosäännön valmistelu antaa mahdollisuuden edelleen yhdenmukaistaa toimialojen käytäntöjä, puuttua mahdollisiin ongelmakohtiin ja epäselvyyksiin ja lisätä toiminnan tehokkuutta. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 151 Käytännössä hallintosäännöllä luodaan Riihimäen kaupunkiin kokonaan uusi hallinnon ja toiminnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmä. Tässä mielessä on tärkeää, että poliittinen ohjaus otetaan heti hallintosäännön valmisteluun mukaan. (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus päättää perustaa uuden hallintosäännön valmisteluun ohjausryhmän. Kaupunginhallitus nimeää ohjausryhmään 3-5 jäsentä, joista yksi toimii ohjausryhmän puheenjohtajana ja tarvittavan määrän virkamiehiä. Ohjausryhmällä on oikeus perustaa erillisiä toimialakohtaisia työryhmiä. Ohjausryhmän on kiinnitettävä huomiota siihen, että uuden hallintosäännön valmistelutyössä varmistetaan henkilöstön kuuleminen. Ohjausryhmän sihteerinä toimii kaupunginlakimies. Ohjausryhmä raportoi kaupunginhallitukselle säännöllisesti työn etenemisestä. Valmistelutyö on saatettava loppuun 31.12.2016 mennessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ohjausryhmään nimettiin hallintojohtaja Jussi Savola, sivistystoimenjohtaja Esa Santakallio, sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni ja tekninen johtaja Jouko Lehtonen, joista hallintojohtaja puheenjohtajaksi. Kaupunginhallitus täydentää ohjausryhmää luottamushenkilöjäsenillä valmistelun myöhemmässä vaiheessa kuluvan vuoden elokuussa. ______ Khall. 29.8.2016 § 314 Kaupunginhallituksen nimeämä työryhmä on käynnistänyt uuden hallintosäännön valmistelun. Valmistelun pohjana käytetään Kuntaliiton 17.6.2016 julkaisemaa mallia kunnan hallintosäännöksi. Tarkoitus on yhdenmukaistaa nimikkeitä ja toimialojen organisointia, yksinkertaistaa ja tehostaa rakenteita ja parantaa tiedonkulkua ja viestintää. Kaupunginhallitus on aiemmin päättänyt, että ohjausryhmää täydennetään kaupunginhallituksen elokuun kokouksessa. Lisäksi on tarpeellista, että kaupunginhallitus antaa hallintosäännön valmisteluun ohjeita. (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus nimeää kaksi edustajaa hallintosäännön valmisteluryhmään. Valmisteluryhmän on säännöllisesti informoitava kaupunginhallitusta työn etenemisestä. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 152 Kaupunginhallitus antaa tässä vaiheessa hallintosäännön valmisteluun seuraavat ohjeet: - kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin valitaan vain valtuutettuja tai varavaltuutettuja lautakuntien puheenjohtajat valitaan kaupunginhallituksen jäsenistä valtuutettujen lukumäärä on 43 toimielimen toimikausi on vaalikausi lautakunnat delegoivat toimivaltaa edelleen lautakunnan toimintasäännöllä, ei yksittäisillä päätöksillä Kaupunginhallitus antaa hallintosäännön valmisteluun mahdolliset muut ohjeet. Päätös: Kaupunginhallitus päätti nimetä hallintosäännön valmistelun ohjausryhmään Tommi Rädyn ja Ismo Portinin sekä 10.10.2016 lukien Sami Sul-kon. Kaupunginhallitus päätti tässä vaiheessa olla antamatta toimintaohjeita, vaan asiaan palataan hallintosäännön valmistelun myöhemmässä vaiheessa. ______ Khall. 21.11.2016 § 450 Hallintosäännön ohjausryhmä on jatkanut uuden hallintosäännön valmistelua. Ohjausryhmä on pyytänyt poliittisilta ryhmiltä kannanottoja mm. luottamushenkilöiden osa-aikaisuuteen, toimielinten kokoon, valiokunta- ja puheenjohtajamalliin jne. Ryhmien kannanotoissa oli hajontaa, joten tässä vaiheessa on tärkeää saada valmisteluohjeita työn eteenpäin viemiseksi. Kuntaliiton malliohjesääntö 17.6.2016 on OHEISENA. Ohjausryhmän muistioihin ja mm. poliittisten ryhmien kannanottoihin voi tutustua luottamushenkilöiden Extranet-palvelussa. (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se antaa tässä vaiheessa hallintosäännön valmisteluun seuraavat ohjeet: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi toimia osa-aikaisena luottamushenkilönä 2 pv/vko. Muita osa-aikaisia luottamushenkilöitä ei ole. toimielinten koko säilyy nykyisenä (kaupunginhallitus 9 jäsentä, lautakunnat 11 jäsentä, valtuusto 43 jäsentä) toimielimen toimikausi on vaalikausi RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 - Sivu 153 kaupunginhallitukseen valitaan vain valtuutettuja lautakuntien ja vesihuoltoliikelaitoksen puheenjohtajistoon valitaan vain valtuutettuja. Lautakunnan ja johtokunnan jäsenistä vähintään puolet on valtuutettuja tai varavaltuutettuja lautakunnat delegoivat toimivaltaa edelleen lautakunnan toimintasäännöllä, ei yksittäisillä päätöksillä Kaupunginhallitus pyytää henkilöstöjärjestöjä nimeämään edustajan hallintosäännön valmistelun ohjausryhmään. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 12.12.2016 § 136 Päätös: Kai Heimonen teki Sirkka Ojanimen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen kohtaan 1. ranskalainen viiva: ”Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat voivat toimia osa-aikaisena. Palkkio maksetaan tuntiperusteisesti (suoriteperust.). Maksimimäärä tunneista määritellään hallintosäännössä.”. Kari Vilkman teki Jarmo Leväsen ja Kirsti Leskenmaan kannattamana ehdotuksen asian pöydällepanosta. Puheenjohtajan tiedusteltua, voidaanko Vilkmanin ehdotus yksimielisesti hyväksyä, ei yksikään valtuutettu vastustanut, joten puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti jättäneen asian pöydälle. ______ Kvalt. 19 § Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksen ja kaupungin johtoryhmän seminaarissa 17.1.2017. Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa päätösote/hallintosäännön ohjausryhmä ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91 §) hallintojohtaja Jussi Savola, puh. 019 758 4011 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto 20 § Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 154 Valitusosoitus KUNNALLISVALITUS Päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella valituksella se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusaika Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedonantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 155 Valitusviranomainen Kunnallisvalitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hallintooikeuden asiointiosoitteet ovat: Postiosoite: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Puhelinnumero: Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna [email protected] 029 56 42269 029 56 42200 ma-pe 8-16.15 Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouspäivämäärä 23.01.2017 Sivu 156 Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu (250 euroa 1.1.2016). Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Pöytäkirja Päätöstä koskevia maksullisia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Riihimäen kaupungin kirjaamosta. Kirjaamon asiointiosoitteet ovat: Postiosoite: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Kirjaamon aukioloaika Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki [email protected] 019 758 4000/vaihde, 019 758 4014/kirjaamo ma-to 8-15, pe klo 8-14.30 Tämä päätös on lähetetty tiedoksi kirjeellä. Annettu postin kuljetettavaksi _____/________/___________________ tiedoksiantaja Tämä päätös on lähetetty tiedoksi sähköisesti __________________. .
© Copyright 2024