Kaupan näkymät
2017‒2018
Joitakin poimintoja ennusteesta
Koko materiaali on Kaupan liiton jäsenyritysten
saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia ja
tilastoja -osiosta.
25.1.2017
Jaana Kurjenoja
Vuosi 2016: liikevaihto
•
Vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi tammi-marraskuussa
2016 0,8 prosenttia ja liikevaihdon määrä* prosenttiyksikön enemmän.
–
–
–
–
–
•
Päivittäistavara- ja tavaratalokauppa (sis. hypermarketit) ovat hyödyntäneet eniten
vapaita aukioloaikoja. Niiden liikevaihdon määrä on kääntynyt kasvuun ja
hintakilpailusta huolimatta myös euromääräinen liikevaihto on kasvanut.
Uusien kilpailijoiden tulo markkinoille on kirittänyt kodintekniikan ja
urheiluvälinekaupan kasvua.
Vaatteiden ja jalkineiden erikoiskauppa kääntyi pitkästä aikaan kasvuun elokuusta
lähtien, vaikka koko vuoden liikevaihto supistunee.
Vähittäiskaupan suurimmilla aloilla eniten liikevaihtoaan ovat kasvattaneet vähintään
50 henkeä työllistävät urheiluväline- ja sisustus- ja huonekalukaupat, vähintään 250
henkeä työllistävät tavaratalot (sis. hypermarketit) ja kodintekniikan erikoiskaupat sekä
50–249 henkeä työllistävät vaatteiden ja jalkineiden erikoiskaupat.
Urheiluvälineiden, kodintekniikan sekä sisustuksen ja huonekalujen erikoiskaupassa
parhaiten ovat pärjänneet yritykset, jotka tuovat tai vievät tuotteita ulkomaille.
Tukkukaupan euromääräinen liikevaihto pieneni tammi-marraskuussa
0,5 prosenttia, mikä johtui pitkälti raaka-aineiden, tuotantohyödykkeiden
ja energian tukkuhintojen laskusta. Samaan aikaan liikevaihdon määrä*
kasvoi runsaan prosentin.
–
–
Yksityisen kulutuksen kasvu ja rakentaminen nostivat tukkukauppaa. Toisaalta
energian tukkuhintojen lasku elokuuhun ja raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden
tukkuhintojen lasku marraskuuhun asti leikkasivat liikevaihtoa.
Tukkukaupassa nopein kasvu on ollut nuorilla mikroyrityksillä ja hitain vähintään viisi
vuotta toimineilla pk-yrityksillä.
* Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.
25.1.2017
Jaana Kurjenoja
Vuosi 2016: työllisyys
•
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tukku- ja
vähittäiskaupan työllisyys kasvoi yhteensä 8 000 hengellä.
–
–
–
–
•
Vähittäiskaupassa palkansaajien määrä kasvoi 2 000:lla ja tukkukaupassa 7 000:lla.
Yrittäjien ja yrityksessä työskentelevien perheenjäsenten määrä pieneni
vähittäiskaupassa 3 000:lla ja kasvoi tukkukaupassa 2 000:lla.
Vähittäiskaupassa tyypillinen ilmiö on, että yrittäjien määrä vähenee, kun työmarkkinat
alkavat vetää, eli työllistyminen palkansaajaksi helpottuu.
Vähittäiskaupassa kaksi vuotta jatkunut palkansaajien määrän pieneneminen kääntyi
kasvuun.
Vähittäiskaupassa myös palkansaajien tekemät työtunnit kasvoivat.
Varsinkin vähittäiskaupassa on aiempaa enemmän avoimia työpaikkoja,
mutta niiden täyttö on vaikeutunut. Yritysten kertomia syitä tähän ovat
mm.:
–
–
–
–
25.1.2017
Työnhakijoilla ei ole riittävää osaamista.
Asuntoja ei löydy tai julkinen liikenne ei toimi riittävän hyvin.
Työllistyminen ei kannata.
Lisätyön tarjoamisvelvoitteen vuoksi työnantajat eivät uskalla työpaikkailmoituksissa
tarjota kuin minimityötunnit, vaikka todellisuudessa tarve on suurempaan
tuntimäärään. Minimityötunnit eivät taas houkuttele hakijoita.
Jaana Kurjenoja
Kaupan näkymät 2017–2018:
Liikevaihto ja työllisyysennusteet
Vähittäiskauppa kasvaa, muttei lähde
lentoon
Liikevaihdon kausitasoitetun määräindeksin vuosikeskiarvo
140
Trendi 2000-2008
130
Trendi 2009-2018**
120
-24 %
Liikevaihto
110
100
90
80
Tilastolähde: Tilastokeskus
Ennuste: Kaupan liitto
• Liikevaihdon määrä kasvaa tänä vuonna puolitoista prosenttia ja ensi vuonna
prosentin.
25.1.2017
Jaana Kurjenoja
2018**
2017**
2016*
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
70
Teollisuuden virkoaminen tukee tukkukauppaa
Liikevaihdon määräindeksin vuosikeskiarvo
150
Trendi 2000-2008
140
Trendi 2009-2018**
130
Liikevaihto
120
-28 %
110
100
90
Tilastolähde: Tilastokeskus
Ennuste: Kaupan liitto
2018**
2017**
2016*
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
80
• Liikevaihdon määrä kasvaa tänä vuonna kolme ja ensi vuonna kaksi prosenttia.
25.1.2017
Jaana Kurjenoja
Vähittäiskaupan työlliset
1000 henkilöä
170
160
Tilastolähde: Tilastokeskus
• Vähittäiskaupan työllisten määrä pienenee tänä vuonna puoli prosenttia eikä
kasva ensi vuonna.
25.1.2017
Jaana Kurjenoja
2018*
2017*
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
150
Tukkukaupan työlliset
1000 henkilöä
110
100
90
80
Tilastolähde: Tilastokeskus
Ennuste: Kaupan liitto
2018*
2017*
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
70
• Tänä vuonna tukkukaupan työllisten määrä kasvaa kaksi prosenttia, mutta kasvu
hidastuu yhteen prosenttiin ensi vuonna.
25.1.2017
Jaana Kurjenoja
Kaupan näkymät ‒ taustaa
•
Ennusteessa ei ole tehty oletuksia muista kuin hallituksen ilmoittamista
veropäätöksistä.
•
Kuluvan ja ensi vuoden kasvuun liittyy sekä ala- että yläsuuntaisia
riskejä.
–
–
–
25.1.2017
Alasuuntaisia riskejä ovat mm. Kiinan asuntokupla, Euroalueen ongelmat,
mahdollinen korkojen nousu, Brexit, pakolaiskriisin mahdolliset vaikutukset
Euroopassa, lähialueiden levottomuudet sekä protektionistisen
talouspolitiikan leviäminen.
Mahdolliset ansiotuloverotuksen kevennykset sekä muut uudistukset
voidaan myöhemmin rahoittaa kulutusverojen kiristyksillä, mikä sekä syö
ostovoimaa että lisää kaupan kustannuksia.
Heikko euro, kevyt rahapolitiikka ja USA:n vahvistuva talouskasvu tukevat
Euroopan ja Suomen kasvua.
Jaana Kurjenoja
Miten tukea palvelujen kehitystä ja työllisyyttä
jo hallituksen puolivälitarkastelussa?
1. Lisätyön tarjoamisvelvoitetta on selkeytettävä työllisyyden parantamiseksi:
työnantajalla tulee olla nykyistä selkeämpi oikeus päättää tarvitsemastaan
työntekijöiden määrästä.
– Nykyinen tulkinnanvarainen lisätyön tarjoamisvelvollisuus (TSL 2:5§) osa-aikaisille
jarruttaa työllistämistä. Riitautuksen pelko heikentää rekrytointihalukkuutta.
– Työnantajan liikkeenjohtovaltaa ja työnjohto-oikeutta on vahvistettava.
2. Palvelujen kaksinkertaista verokiilaa on kavennettava ja ansiotuloverotusta
kevennettävä myös hallituskauden loppuvuosina (ks. liite).
– Kaikkeen palvelutyöhön kohdistuu kaksinkertainen verokiila, joka nostaa palveluiden
hintaa ja leikkaa ostovoimaa.
– Kaksinkertainen verokiila hidastaa kuluttajapalveluiden kehittämistä ja kehittymistä.
3. Arvonlisäverotusta on kehitettävä yritysten kasvua tukevaksi siten, että
yksinyrittäminen työllistää aidosti. Arvonlisäverotuksen liikevaihtoraja on
nostettava 35 000 euroon (ks. liite).
– Myös ulkomaisten verkkokauppojen arvonlisäverottoman myynnin raja Suomeen on
35 000 euroa.
– Liikevaihtorajan noston valmistelu on aloitettava välittömästi.
25.1.2017
Jaana Kurjenoja
Lisätietoja:
Jaana Kurjenoja
pääekonomisti
Kaupan liitto
[email protected]
p. 040 820 5378
Kauppa.fi
Kaupanvuosi.fi